ui) ESITYSLISTA 27/1999 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai kello Päätösvaltaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ui) ESITYSLISTA 27/1999 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai 17.9.1999 kello 09.30 2. Päätösvaltaisuus"

Transkriptio

1 PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 27/1999 vp Perjantai kello Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. K 9/1999 vp Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista vuodelta 1998 Ilmoitetaan, että asia on saapunut valiokuntaan mietinnön antamista varten. 4. HE 34/1999 vp laiksi poliisilain muuttamisesta Jatkettu I käsittely Kuultavina: OTL Kirsi Piispanen professori Kaarlo Tuori poliisiylitarkastaja Jorma Vuorio, sisäasiainministeriö Päätetään asian jatkokäsittelystä. 5. Muut asiat Vierailu valtakunnansyyttäjän-virastossa (Albertinkatu 25 A) keskiviikkona klo Vierailu korkeimmassa oikeudessa (Pohjoisesplanadi 3) keskiviikkona klo Tapaaminen oikeusministeriön edustajien kanssa Königstedtin kartanossa torstaina klo Seuraava kokous Seuraava kokous on tiistaina klo ui)

2 1 54 A PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE Esitän kunnioittaen perustuslakivaliokunnalle seuraavan lausunnon, joka koskee hallituksen esitystä 34/1999 vp. poliisilain muuttamiseksi. 1. Yleistä Poliisin toimivaltuudet on oikeusjärjestyksessämme jaettu pääasiallisesti poliisilakiin ja pakkokeinolakiin. Niiden välisenä pääasiallisena erona on pidettävä sitä, että poliisilain mukaiset toimivaltuudet ovat luonteeltaan preventiivisiä toimivaltuuksia ja pakkokeinolaissa normeerattu toiminta pyrkii jo tapahtuneiden rikosten selvittämiseen. Poliisin tiedonhankinnan yhteydessä sivutaan useita yksilöille perustuslaissa taattuja perus-ja ihmisoikeuksia. Yleisimmin poliisin toiminnassa tulevat sovellettavaksi hallitusmuodon 6 :ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklassa turvattu yksilön oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen, hallitusmuodon 8 :ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa taattu yksityiselämän, kunnian, kotirauhan ja kirjeenvaihdon suoja sekä HM 16 :ssä että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa taattu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ifair trial). Uudet esitetyt toimivaltuudet tunkeutuvat syvälle yksityisyyden suojan ydinalueelle. Esityksen tavoite on toki legitiimi demokraattisessa yhteiskunnassa. Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen on yksi poliisin tärkeimpiä tehtäviä. Vakava ja järjestäytynyt rikollisuus on kuitenkin pyrittävä määrittelemään: mitä se on ja onko meillä Suomessa sellaista rikollisuutta 2

3 siinä mittakaavassa, että se oikeuttaisi näin vahvojen toimivaltuuksien tuonnin oikeusjärjestykseemme. Tällä hetkellä on oikeudellisesti kestämätöntä, että poliisi de facto käyttää sellaisia perus-ja ihmisoikeuksiin kajoavia metodeja, joista ei ole säädelty laintasoisesta Poliisioikeudellinen yleistoimivaltuus kuuluu suomalaisessa oikeusjärjestyksessä historian puolelle - jo Merikoski hylkäsi sen kirjoituksissaan 1970-luvun alussa ja viimeistään Kari Sinisalon väitöskirjan (Poliisin toimivallan määräytyminen, 1971) myötä se hylättiin suomalaisessa hallinto-oikeudessa. Yksityiselämän, kunnian ja kotirauhan sekä kirjeenvaihdon suoja ovat suojattuja perusoikeutena ja HM 8 :n 3 momentin kvalifioitu lakivaraus selkeästi edellyttää näiden oikeuksien rajoittamisen edellytyksenä laintasoisia määräyksiä. Saman edellytyksen asettaa myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 2 kohdan rajoituslauseke. Nämä toimivaltuudet ovatkin erityisen ongelmallisia juuri yksityisyyden suojan kannalta, koska näiden toimivaltuuksien kyseessä ollen tullaan tämän oikeuden ydinalueelle. (Ks. mm. s. 12, 13). Esimerkiksi peitetoiminta ei ole "laajalti jo voimassaolevan oikeuden mukaista". Rajoitettaessa perusoikeuksien suojaamia oikeuksia tulee rajoitusten täyttää tärkeät yleiset ehdot: rajoitusten on oltava laintasoisia, erittäin tarkkarajaisia, täsmällisiä ja ennustettavia. Perusoikeuksia ei myöskään saa kaventaa enempää kuin on välttämätöntä ja välttämättömästi tarpeen. Riittävistä oikeusturvajärjestelyistä on myös pidettävä huolta. Myöskään kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita ei saa loukata. (Ks. PeVM 25/1994 vp. s. 5). Edellämainitut yleiset perusoikeuksien yleiset rajoitusehdot ovat lähes identtisiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön luomien hyväksyttävien ihmisoikeusrajoitusten edellytysten kanssa. Hallituksen esityksessä ehdotetut säännökset eivät nykymuodossaan täytä edellämainittuja edellytyksiä. 2. Ehdotetuista valtuuksista Käsittelen sekä valeostoja että peitetoimintaa samassa yhteydessä, koska niin hallituksen esityksessä kuin käytännön poliisitoiminnassa nämä toimet kietoutuvat vaikeasti erotettavalla tavalla yhteen. Erityisesti huumausainerikollisuutta tutkittaessa peitetoimintaa harjoittava poliisimies suorittaisi valeostoja tarkoituksenaan preventiivisesti estää ja paljastaa huumausainerikollisuutta. Niiden jälkeen siirryn käsittelemään muita huomionarvoisia ehdotettuja valtuuksia. Peitetoiminta ja valeostot (28,31, 31 a-b, 32 a ) 3

4 Peitetoiminnalla 1. lähinnä solutuksella tarkoitetaan peitetarinan turvin tapahtuvaa liittymistä rikollista toimintaa harjoittavaan ryhmään. Tämä tapahtuisi käytännössä esimerkiksi siten, että poliisimies liittyy rikollista toimintaa harjoittavaan ryhmään peitetarinan tai -ammatin turvin tai siten, että joku maksua vastaan tai vapaaehtoisesti hankkii tietoja poliisille toimien samalla yhteistyössä rikollisen ryhmän kanssa. Valeostoilla tarkoitetaan yleensä yhdysvaltalaisessa poliisidoktriinissa kehittynyttä ns. buy and bust - metodia. Tällöin poliisimies antaa ymmärtää rikoksesta epäillylle omasta halukkuudestaan ostaa esimerkiksi huumausaineita ja epäillyn myydessä niitä poliisimiehelle hänet pidätetään. Muun tyyppisiä valeostotilanteita voivat olla mm. sell-bust (poliisimies myy itse huumeita ja pidättää asiakkaan), bait-sales (poliisimies tarjoaa esim. varastetun tavaran kätkemisestä epäillylle varastettua tavaraa ja tämän otettua tavaran kätkettäväkseen tai myytäväkseen hänet pidätetään) tai ns.jront storen käyttö (tällöin perustetaan bulvaaniyritys, jonka avulla pyritään saamaan yhteys laitonta kaupankäyntiä harjoittaviin tahoihin). Sekä peitetoiminnassa että valeostojen yhteydessä sivutaan selkeästi provokaation ongelmaa. Provokaation kielto on selkeästi johdettavissa rikoslain 5 luvun 2 :n yllytyksen kriminalisoinnista. Kiellettyä provokaatiota on esimerkiksi rikollista toimintaa harjoittavan henkilön houkutteleminen uuteen rikokseen hänen paljastumiseensa johtavalla tavalla. Edellä kuvatuissa tapauksissa kyse on nimenomaan rikokseen houkuttelemisesta tai ohjailemisesta. Hallituksen esityksessä kuvaillut erot rikos-ja todisteprovokaation välillä todistavat juuri tämäntyyppisen erottelun ongelmallisuutta käytännössä. Ongelmallista hallituksen esityksessä on sen epäjohdonmukaisuus terminologian käytössä. Esimerkiksi puhuttaessa todisteprovokaatiosta se määritellään ensin sivulla 7 toiminnaksi, jossa henkilön käyttäytymistä ohjaillaan siten, että rikoksesta voidaan saada ennalta tietoa rikoksen estämiseksi tai tapahtuneen rikoksen tekijöiden kiinnisaamiseksi sekä todisteaineiston keräämisen ja tallentamisen mahdollistamiseksi. Sivulla 12 arvioitaessa nykytilaa todisteprovokaatio määritellään huomattavan erilaisella tavalla: todisteprovokaatiota, jossa poliisimies hankkii tietoa näyttöä täytetystä rikoksesta tai rangaistavan yrityksen tai rangaistavan valmistelun asteella olevasta rikoksesta, ei pidetä voimassaolevan oikeuden mukaan kiellettynä. Jälkimmäisessä tapauksessa kyse ei ole mielestäni provokaatiosta laisinkaan - siitä puuttuu määritelmällisesti ohjaileva toiminta ja kyseessä lienee normaali poliisin rikostorjunnallinen tiedonhankinta. Yksityiskohtaisissa perusteluissa on myös ristiriitaisuuksia. Sivulla 20 todetaan, että periaatteena olisi, ettei kenellekään syntyisi rikosoikeudellista vastuuta yksinomaan poliisin aloitteesta tapahtuvasta valeostosta. Seuraavassa lauseessa taas katsotaan, ettei toisaalta kukaan 4

5 voi välttyä tekonsa oikeudellisilta seuraamuksilta sillä perusteella, että hän on ollut poliisitoimenpiteen kohteena, jos hän on syyllistynyt tekoonsa oma-aloitteisesti. Epäjohdonmukainen argumentointi kuvastaa selkeästi, miten vaikeita käytännön todistelu-ja oikeusturvaongelmia esitetyt valtuudet voivat aiheuttaa. Hallituksen esityksessä argumentoidaan, että poliisimiehen subjektiivinen syyllisyys yllytysteossa on olennaisesti vähäisempi kuin tavanomaisella yllyttäjällä yhteiskunnallisten tavoitteiden vuoksi (s. 21). Kuitenkin epäkonventionaalisia metodeja käytettäessä törmätään ns. Dirty Harry - ongelmaan: onko yhteiskunnallisia tavoitteita toteuttava väärin toiminta kokonaisyhteisön kannalta moraalisesti kestävää? Lisäksi tiedonhankinta saattaa kohdentua tiettyihin ryhmiin: päätöksentekoon tarkkailun kohteeksi joutumisesta saattavat vaikuttaa esimerkiksi rikosrekisteriin joutuminen, ideologiset syyt tai ennakkoluulot. Kuten hallituksen esityksessä todetaan (s. 13), on käytännössä varsin vaikeaa selvittää, onko valeosto saanut aikaan päätöksen tekemisestä vai ei ja tämä voi johtaa vaikeisiin todistelu- ja oikeusturvaongelmiin. Vähätellä ei saa myöskään soluttautui alle itselleen aiheutuvia riskejä: rikollisjärjestön toimintaan soluttautuessa on aina riski paljastua ja joutua kostotoimenpiteiden kohteeksi. Yhdysvalloissa, jossa tämän tyyppistä peitetoimintaa harjoitetaan, on myös huomattu ilmiö, jossa pitkäaikainen soluttautuminen saattaa johtaa samaistumisriskiin rikolliseen organisaatioon ja vaikeisiin lojaliteettiongelmiin tutustuttaessa ja ystävystyttäessä rikollisten kanssa. Kaksoiselämän eläminen saattaa johtaa vaikeuksiin perhe-elämässä ja sopeutuminen normaalielämään solutusoperaation jälkeen voi olla ongelmallista. Hallituksen esityksessä esitetään luotavaksi peiterekisteröintejä peitetoimintaa harjoittavan poliisimiehen suojaamiseksi. Peitetoiminnan onnistumisen kannalta tämäntyyppiset merkinnät saattavat olla tarpeellisia. Kovinkaan suurta mielikuvitusta tosin ei tarvitse käyttää nähdäkseen mahdolliset ongelmat peiterekisteröinneissä, ja niistä vakavin liittyy ehdottomasti kolmansien osapuolien asemaan. Tätä aspektia ei hallituksen esityksessä ole suuremmin pohdittu. Esityksessä todetaan, että poliisiviranomainen kantaisi vastuun siviilioikeudellisista toimistaan. Kuitenkin esityksessä myös katsotaan, että poliisimies, joka syyllistyy virkarikokseen, saattaa joutua henkilökohtaiseen vastuuseen, (s.27) Vahingonkorvauksiin liittyvät kysymykset tulisi ehdottomasti selvittää selkeästi tässä yhteydessä. Kolmansien osapuolien asema ja oikeusturva on peitetoiminnan yhteydessä muutenkin vaarassa, koska he eivät välttämättä koskaan saa tietää 5

6 olleensa osana peitetoimintaa, mutta ovat mahdollisesti joutuneet kärsimään peitetoiminnasta aineellista vahinkoa. Kyse on myös peitetoimintaa harjoittavan poliisimiehen omasta oikeusturvasta. Säännösten ollessa liian yleisluontoisia, puutteellisia ja sekavia niiden tulkinnasta aiheutuu vaikeita oikeusturvaongelmia sekä kolmansille että poliisimiehille. Varsinaiset pykälät on muotoiltu laajoiksi ja määritelmät ovat tarkoituksellisen epämääräisiä ( mom). Tämä on ymmärrettävää, koska näin haluttaneen mahdollistaa mahdollisimman laaja tutkintametodien käyttö rikostorjunnassa. Lähtökohta ei ole kuitenkaan ongelmaton. Suurimmat ongelmat syntyvät edellä mainituista perusoikeusrajoitusten yleisistä edellytyksistä. Peitetoiminnan edellytykset on sidottu pakkokeinolain 5a luvun 2 :ään. Em. pykälässä mainitut rikokset kieltämättä ovat niin vakavia, että niiden torjuminen voi legitimoida kyseisenlaisen toimivaltuuden, mutta ei preventiivisen poliisilain yhteydessä. Ongelmallista 31 a :ssä on myös peitetoiminnan salliminen asunnossa, jos sisäänkäynti tai oleskelu tapahtuu asuntoa käyttävän myötävaikutuksella - tästä saattaa aiheutua ongelmia erityisesti todistelu-ja näyttökysymysten suhteen. Hallituksen esityksessä viitataan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Sivulla 10 selostetaan tapausta Liidi ( A 238), jossa oli kyse ns. agent infiltren eli solutuksen ja valeoston käytöstä. Siviilipukuinen poliisi oli ostanut huumausaine-erän tavoitteenaan huumekauppiaiden kiinniottaminen ja toiminut henkilökohtaisesti oikeudenkäynnissä todistajana. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, ei Euroopan ihmisoikeustuomioistuin nähnyt tapauksessa 8 artiklaa loukatun. Hallituksen esityksestä on kuitenkin jätetty pois erittäin tärkeä tuomion näkökulma. Ihmisoikeustoimikunta katsoi katsoi nimenomaisesti agent infiltren käytön muuttaneen koko seurannan olennaisesti passiivista luonnetta ja katsoi, ettei Sveitsin lainsäädäntö säännellyt tätä aspektia riittävästi (ks. tuomion kohdat 53-78). Tuomioistuimen ottaessa asiaan kantaa se totesi, että koska valittajalla ei ollut mahdollisuutta koko rikosprosessin aikana agent infiltrenä toimineen poliisin kuulusteluun, katsottiin 6 artiklan 3 kappaletta loukatun. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä on vahvasti korostettu 6 artiklan edellyttämiä oikeusturvan takeita poliisin tiedonhankinnan yhteydessä (ks. Liidi vs. Switzerland, Teixeira de Castro v. Portugal ( ), Kopp vs. Switzerland ( )). Näistä tapauksista on selkeästi vedettävissä se johtopäätös, että edes nykyiset poliisilain sisältämät saatikka hallituksen esityksessä ehdotetut

7 oikeusturvamekanismit eivät ole riittäviä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 kohdan kannalta. Mainittujen toimivaltuuksien esittäminen preventiiviseen poliisitoimintaan on erittäin arveluttavaa. Mikäli tämäntyyppisiä toimivaltuuksia todella katsotaan Suomen nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa tarvittavan, niitä ei saa kytkeä preventiiviseen tarkoitukseen. Yleensäkin peitetoiminnasta ja valeostoista päättäminen ja valvonta pitää aina kytkeä tuomioistuimen lupaan ja uskottava valvonta järjestää peitetoiminnan päätyttyä momioistuimelle annettuun selvitykseen toiminnasta. Peiterekisterimerkinnän tekemisen tai väärän asiakirjan valmistamisen tulee myös olla tuomioistuinkontrollissa. Tuomioistuinkontrolli on olennaista uskottavan ja oikeusvaltion perustavia periaatteita noudattavan oikeusturvamekanismin luomiseksi ja ns. eurooppalaisen ihmisoikeusstandardin noudattamiseksi, varsinkin kun kyse on näki syvälle yksityisyyden suojaan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksiä vaativien toimivaltuuksien käytöstä. Periaatteelliselta kannalta tuomioistuinkontrolli ennakollisista toimista päätettäessä on poliisilain osalta muutenkin erittäin arveluttavaa, koska tämä mekanismi ei ole käytännössä toiminut myöskään päätettäessä televalvonnasta. Vain harvoissa tapauksissa lupa televalvontaan on jätetty myöntämättä. Eduskunnan oikeusasiamiehelle annetut selvitykset eivät ole käytännössä olleet toimivia seurantakeinoja, koska tähänkään mennessä sisäasiainministeriön eduskunnan oikeusasiamiehelle annetuissa selvityksissä ei ole kertaakaan kerrottu esimerkiksi teknistä tarkkailua käytetyn. Teknisen tarkkailun edellytykset (31 ) Hallituksen esityksessä esitetään teknisen tarkkailun edellytyksiä muutettavaksi siten, että kuuntelu- tai katselulaite voitaisiin sijoittaa tarkkailtavaan tilaan. Esityksessä todetaan, että tekninen tarkkailu on käytännössä ollut usein mahdotonta, koska tekniseen tarkkailuun käytettävää laitetta ei ole voimassaolevan lain mukaan voitu sijoittaa tarkkailun kohteena olevaan tilaan tai kulkuneuvoon. Esityksessä katsotaan, että lain tarkoituksena ei ole voinut olla teknisen tarkkailun vaikeuttaminen silloin, kun poliisille on myönnetty laillinen toimivaltuus (ks. s. 30). Poliisilakia laadittaessa hallituksen esityksessä (HE 57/94 vp) silloin esitetyt teknisen tarkkailun edellytykset olivat avoimet - eduskuntakäsittelyssä lakivaliokunta muutti esitystä ja lisäsi nimenomaisen kiellon tarkkailulaitteen sijoittamisesta tarkkailun kohteena olevaan tilaan 7

8 tai kulkuneuvoon (ks. LaVL 10/1994 vp). Myös perustuslakivaliokunta on aiemmin luonnehtinut teknisen tarkkailun merkitsevän suhteellisen ankaraa puuttumista perusoikeuksiin erityisesti toimenpiteen salavihkaisen luonteen vuoksi, ja katsonut sen tämän vuoksi vaativan tiukkoja edellytyksiä (ks. mm. PeVL 2/1996 vp ja 8/1994 vp.). Lainsäätäjän tarkoituksena oli siis selvästi estää tekninen tarkkailu rikostorjunnallisessa tarkoituksessa mainituilla alueilla. Kotirauhan piirin kuuluvalle alueelle laitteen sijoittaminen on kiellettyä. Hallituksen esityksessä katsotaan, että Suomessa on todettu vakituiseen asumiseen käytetyissä tiloissa yhä enenevästi harjoitettavan huumausainerikollisuuteen liittyvää toimintaa. Esityksessä ei kuitenkaan esitetä muutettavaksi pykälää siten, että tarkkailua voitaisiin kohdistaa vakituiseen asumiseen käytettävään tilaan. Kuitenkin hallituksen esityksessä ehdotetaan, että rangaistuslaitoksen vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitetut rangaistusta suorittavien henkilöiden tilat voisivat joutua teknisen tarkkailun kohteiksi. Näin halutaan yhdenmukaistaa poliisilain ja pakkokeinolain 5a luvun muuttamisesta annetun lain (366/1999) uudet teknistä tarkkailua koskevat valtuudet. (Ks. s. 29) Vankeinhoitolaitoksen huostassa olevan henkilön tekninen tarkkailu edellyttää ehdottomasti, että kyseessä on konkreettinen rikosepäily. Teknisen katselun sallittavuuden tulee olla myös sidoksissa tavanomaista korkeampiin rangaistusasteikkovaatimuksiin. Pakkokeinolain 5a luvun 4 :ssä on lisäksi säädetty tiukka edellytys teknisen kuuntelun ja katselun sallittavuudelle niiden avulla saatavilla tiedoilla on oltava erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Poliisilain tiedonhankintaa koskevat säännökset painottuvat nimenomaisesti rikostorjuntaan, pakkokeinolain taas jo epäillyn tapahtuneen rikoksen tutkintaan. Esitetyssä 31 :ssä teknisen tarkkailun edellytykset ovat huomattavasti väljemmät kuin PKL 5a luvun 4 :n 4 momentissa: poliisimiehellä olisi oikeus kohdistaa vakituiseen asumiseen käytetyn huoneen tai tilan ulkopuolella olevaan henkilöön taikka kulkuneuvoon tai tavaraan teknistä tarkkailua, jos sen avulla voidaan perustellusti olettaa saatavan rikoksen torjumiseksi tarvittavia tietoja. Samalla edellytyksellä voitaisiin kohdistaa teknistä tarkkailua rangaistuslaitoksessa olevaan, pakkolaitokseen eristettynä olevaan tai tutkintavankiin hänen ollessaan sellissään tai vankien käytössä olevissa laitoksen muissa tiloissa. Entisenlaisia teknisen tarkkailun lisäedellytyksiä ei lakimuutoksessa muutettaisi. Nykyisessä muodossaankin mainitut teknisen tarkkailun

9 lisäedellytykset ovat laajat ja saattavat joissakin tapauksissa johtaa ongelmiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteiden kanssa. Ehdotetun valtuuden kaltainen tekninen tarkkailu merkitsee erittäin syvälle menevää ja jatkuvaluontoista puuttumista perus-ja ihmisoikeutena suojattuun yksityisyyden suojaan. Hallituksen esityksessä ei ole esitetty erityisen painavia perusteita sille, miksi poliisilakiin pitäisi saada rikostorjunnallisista syistä huomattavasti syvemmälle yksityisyyden suojaan puuttuva valtuus kuin pakkokeinolakiin, jossa kyseinen valtuus on huomattavasti tiukkarajaisempi ja kohdistuu jo rikoksesta epäiltyyn. Tuomioistuinkontrollin luominen (32 b-c :t) ei riitä korjaamaan tätä puutetta. Kiinniottaminen henkilön suojaamiseksi (11 ) Hallituksen esityksessä esitetään poliisille toimivaltuutta, jonka mukaan poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni henkilö hänen suojaamisekseen henkeä, ruumiillista koskemattomuutta, turvallisuutta tai terveyttä välittömästi uhkaavalta vaaralta, jos henkilö ei kykene itse huolehtimaan itsestään eikä vaaraa voida muutoin poistaa tai henkilöstä huolehtia muilla keinoin. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi nimenomainen säännös, jonka mukaan 1 momentin nojalla kiinniotettu alle 18-vuotias olisi viipymättä luovutettava ensisijaisesti huoltajalleen ja jollei tämä olisi mahdollista, lapsi voitaisiin toissijaisesti antaa lastensuojeluviranomaisten vastuulle. Esityksessä halutaan alle kahdeksantoistavuotiaiden kohdalla kuitenkin poiketa 24 tunnin kiinniottamisen enimmäisrajasta siinä tapauksessa, jos lasta ei ole voitu poliisista riippumattomasta syystä luovuttaa huoltajan tai lastensuojeluviranomaisten huostaan määräajan kuluessa. Ehdotettua määräajan ylitystä alle kahdeksantoistavuotiaiden suhteen ei voi hyväksyä. Perusoikeudet suojaavat myös alaikäisiä eikä esityksessä ole esitetty hyväksyttäviä perusteita lasten perusoikeusrajoitukselle mainitulla tavalla. Lisäksi se loukkaa alaikäisen yhdenvertaisuutta hallitusmuodon 5 :n vastaisesti. Kyseessä on nimenomaisesti sosiaaliviranomaisten ongelma, ja 24 tunnin kuluessa on näiden viranomaisten yksinkertaisesti kyettävä järjestämään lapsen tarvitsema lastensuojelullinen toimenpide. Alaikäisen lapsen säilyttäminen poliisin säilössä yli 24 tuntia hallinnollisten ongelmien tai taloudellisten resurssien puuttumisen vuoksi on täysin kestämätöntä. Poliisi ei ole lastensuojeluviranomainen eikä poliisin säilö sopiva paikka alaikäiselle lapselle säilytettäväksi yli 24 tuntia. 9

10 Turvallisuustarkastus 22 Turvallisuustarkastus on toimivaltuus, joka rajoittaa hallitusmuodon 6 :ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklassa yksilölle taattua oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Pykälä on kirjoitettu hyvin avoimeen muotoon eikä se mielestäni täytä edellä mainittuja perus-ja ihmisoikeusrajoitusten yleisiä rajoitusedellytyksiä. Sinänsä tarkoitus on varmasti legitiimi demokraattisessa yhteiskunnassa, mutta tässä muodossaan pykälä on liian laaja. Minimiedellytyksenä olisi sen kirjoittaminen siihen muotoon, että poliisilla on erittäin perusteltu syy epäillä henkilöä sellaisten esineiden tai aineiden hallussapidosta, joilla voidaan aiheuttaa vaaraa tilaisuuteen osallistuvien turvallisuudelle. Hallituksen esityksessä on sivulla 25 laajennettu pulmallisella tavalla perusoikeusargumentointia. Poliisin kajoamista perusoikeuteen perustellaan perusoikeusargumentein. Turvallisuus tulee käsittää Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkintakäytännön tavoin vapausoikeuden luontoisena yksilöllisenä perus- ja ihmisoikeutena. HM 6 :n ytimenä on nimenomaisesti yksilön suojaaminen hänen henkilökohtaiseen koskemattomuutensa puuttumisia vastaan valtion taholta. Poliisin toimivaltaa kajota yksilöllisiin perusoikeuksiin ei tule perustella perusoikeusargumentein, koska silloin helposti poliisin toimivallan juridinen arviointi muuttuu eri perusoikeuksien keskinäiseksi punninnaksi. Tällöin perusoikeuksien olennainen ydinsisältö saattaa liudentua. 3. Lopuksi Kaiken kaikkiaan hallituksen esitys laiksi poliisilain muuttamisesta on ongelmallinen mm. edellä esitetyistä syistä. Esityksen tarkoitus on legitiimi: vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden estäminen. Kuitenkaan esityksessä ei määritellä mitä tämänlainen rikollisuus olisi ja kuinka suuri uhka yhteiskuntaamme uhkaa tämäntyyppisen rikollisuuden taholta. Myöskään näin voimakkaasti yksilön perusoikeuksiin vaikuttavan lakiesityksen valmistelu pelkästään virkamiestasolla esitettyjen valtuuksien arkaluontoisuudesta huolimatta ei ole hyväksyttävää demokraattisessa yhteiskunnassa. Erikoista on myös se, että esitettyjä toimivaltuuksia esitetään preventiivisen tarkoituksen omaavaan poliisilakiin. Nykyiselläänkin voimassaolevat poliisin preventiiviset tarkkailutoimivaltuudet eivät ole yksilön oikeusturvan kannalta tyydyttävässä

11 tuomioistuinkontrollissa. Mikäli tämäntyyppisiä toimivaltuuksia todella poliisille halutaan antaa, tulee ne ehdottomasti sijoittaa pakkokeinolain puolelle jo epäillyksi tapahtuneiden rikoksien selvittämiseen. Tuomioistuinvalvonta on myös ehdottoman tärkeää. Erityisesti valeostoista ja peitetoiminnasta päättämisen tulee tapahtua tuomioistuinpäätöksellä. Hallituksen esityksessä perustellaan myös problemaattisella tavalla näiden toimivaltuuksien välttämättömyyttä Suomen kansainvälisoikeudellista velvoitteista, lähinnä Schengenin yleissopimuksesta johtuen. Schengenin yleissopimuksen edellyttämät muutokset Suomen lainsäädäntöön toteutettiin poliisilain muutoksella (HE 20/1998 vp), ja poliisilakiin lisättiin 22 a (vieraan valtion poliisimiehen toimivalta) ja 30 a (vieraan valtion poliisimiehen suorittama tarkkailu). Selostettaessa lainsäädäntökehitystä muissa Euroopan Unionin jäsenmaissa ei ole selvitetty kuinka oikeusturvamekanismi näissä maissa on järjestetty muutoin kuin lähinnä Ruotsin, Tanskan ja Saksan osalta. Näissä maissa ei kuitenkaan pelkästään poliisin oma päätös ryhtyä valeostoon tai peitetoimintaan riitä vaan siitä päättää joko tutkintatuomari tai yleinen syyttäjä. Lisäksi maakohtaisista selvityksistä ei käy ilmi se, että pelkästän preventiivinen toiminta ei oikeuta epäkonventionaalisten toimivaltuuksien käyttöä. Yleensä edellytetään konkreettista erittäin perusteltua rikosepäilyä. Koska näiden tiedonhankintakeinojen käyttämisellä saatu tieto voidaan viedä sekä kansallisiin että ylikansallisiin poliisirekistereihin, tulee oikeusturvan takeiden olla korkealla tasolla. Kaikki Schengenin yleissopimukseen 11

12 sitoutuneet sopimusvaltiot ovat myös ratifioineet Euroopan ihmisoikeussopimuksen, ja sen asettamat vaatimukset tulee huomioida. Suomessa ei ole syytä lähteä luomaan Euroopan massiivisimpia poliisin toimivaltuusjärjestelmiä pelkän ns. "kansainvälisen kehityksen" vuoksi ja samalla alentaa yksilöiden perus- ja ihmisoikeussuojaa kestämättömälle tasolle. Lakiehdotus sisältää monia syvälle perusoikeuksien ydinalueille meneviä toimivaltuuksia. Esitetyssä muodossaan ne eivät ole erittäin tarkkarajaisia, täsmällisiä ja ennustettavia. Perusoikeuksia myös kavennetaan enemmän kuin on välttämätöntä ja välttämättömästi tarpeen. Riittävistä oikeusturvakeinoista ei myöskään pidetä huolta. Kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita ei myöskään oikeusturvan osalta oteta riittävästi huomioon. Koska hallituksen esitys ei täytä hyväksytyille perusoikeusrajoituksille asetettuja edellytyksiä, siinä esitettyjä valtuuksia ei voida hyväksyä hallituksen esittämässä tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä. Perusoikeusuudistuksen lähtökohtana oli, että kaikissa tapauksissa ainakin syvälle käyvät, poikkeukselliset tai summaariset rajoitukset perusoikeuksiin merkitsisivät sellaista puuttumista niihin, että ne eivät ole toteutettavissa tavallisella lailla (HE 309/93 vp. s. 30). Nykyisellään esitys on suorastaan perustuslainvastainen. Tässä yhteydessä onkin syytä kysyä, onko Suomessa vallitseva poliittinen ja yhteiskunnallinen ilmapiiri sellainen, että poliisin katsotaan tarvitsevan niin massiivisia perus-ja ihmisoikeuksien ytimeen kajoavia toimivaltuuksia, että niistä on säädettävä perusmslainsäätämisjärjestyksessä perusoikeussuojaa ja kansainvälisoikeudellisia ihmisoikeusvelvoitteitamme loukaten. Helsingissä,

13 PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE Esitän kunnioittaen seuraavan lausunnon, joka koskee hallituksen esitystä laiksi poliisilain muuttamisesta (34/1999). Lakiehdotukseen liittyy poikkeuksellisen monia valtiosääntöisiä näkökohtia, joita kaikkia en voi seikkaperäisesti käsitellä. Esitän aluksi eräitä yleisiä näkökohtia, jotka liittyvät poliisin toimivaltuuksien ja perusoikeusjärjestelmämme väliseen suhteeseen. Tämän jälkeen arvioin joitakin ehdotuksen yksittäisiä kohtia. Niin sanottuja epäkonventionaalisia tutkintamenetelmiä koskevat ehdotukset olen lausunnossani sivuuttanut. Olen lähtenyt oletuksesta, että nimenomaan nämä esityksen kohdat herättävät asiantuntijoiden kiinnostusta yhtä hyvin perustus- kuin lakivaliokunnassakin, minkä vuoksi omassa lausunnossani ei ole enää välttämätöntä niihin puuttua. 1. Yleistä Perustuslakivaliokunta on eräissä viime vuosina antamissaan lausunnoissa omaksunut vapausoikeuden luonteisista perusoikeuksista tulkinnan, joka näyttää hyvin ongelmalliselta perinteisen liberaalin oikeusvaltiokäsityksen kannalta. Tämän käsityksen mukaan perusoikeudet suojaavat yksilöiden autonomiaa, vapauspiiriä, julkisen vallan toimenpiteitä kohtaan. Perusoikeudet ovat yksilökohtaisia, ja niiden tärkein vaikutusalue on yksilöiden ja julkisen vallan vertikaalisuhteessa. Tyypillinen julkisen vallan toimintalohko, jossa perusoikeuksien rajoittava, yksilöitä suojaava vaikutus ajankohtaistui, oli poliisin toiminta. Se, että perusoikeuksien rajoittavassa vaikutuksessa juuri poliisin kaltaisten viranomaisten toimivalta oli keskeisellä sijalla, ilmenee myös usein käytetystä käsiteparista poliisivaltio/oikeusvaltio. Oikeusvaltiossa poliisin toimivaltaa rajoittavat perusoikeudet.

14 X? 14 Perusoikeusuudistuksen yhteydessä vapausoikeuksien tulkintaan tuotiin mukaan kaksi uutta elementtiä. Yhtäältä esitöissä korostettiin, että perusoikeuksilla on merkitystä myös kansalaisten välisissä horisontaalisuhteissa. Toisaalta julkiselle vallalle asetettiin hallitusmuodon 16a.l :ssä yleinen velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tämä velvollisuus ulotettiin esitöissä myös perusoikeuksien horisontaalivaikutukseen. Perusoikeusuudistuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ollut supistaa vapausoikeuksien perinteistä, klassista oikeusvaltiokäsitystä vastaavaa suojaavaa vaikutusta yksilön ja julkisen vallan välisessä vertikaalisuhteessa vaan pikemmin täydentää sitä uusilla perusoikeuksien horisontaalivaikutusta ja julkisen vallan yleistä turvaamisvelvollisuutta koskevilla ainesosilla. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä hallitusmuodon 6.1 :ään lisättiin uutena perusoikeutena oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Vastaava oikeus on myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (5(1) art). EIS:n soveltamiskäytännössä tälle yksilölliselle oikeudelle ei kuitenkaan ole annettu itsenäistä merkitystä. Sen sijaan perustuslakivaliokunnan lausunnoissa, ennen kaikkea järjestyksenvalvojia koskevasta lakiehdotuksesta annetussa lausunnossa 44/1998, oikeus turvallisuuteen on itsenäistetty ja samalla muunnettu yksilökohtaisesta oikeudesta yhteiskunnan yleistä tilaa tarkoittavaksi kollektiiviseksi oikeudeksi. Niinpä tässä lausunnossa hallitusmuodon 6.1 :n tarkoittaman henkilökohtaista turvallisuutta koskevan oikeuden katsottiin nimenomaisesti tarkoittavan turvallisuutta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden merkityksessä. Mainitsemani kolme tekijää - perusoikeuksien horisontaalivaikutuksen korostaminen, julkisen vallan turvaamisvelvollisuuden ulottaminen myös horisontaalivaikutukseen ja turvallisuutta koskevan perusoikeuden tulkitseminen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kautta - ovat johtamassa perinteisen perusoikeuskäsityksen murtumiseen tavalla, jota on minusta oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien suojavaikutuksen kannalta huolestuttavaa. Kun esimerkiksi poliisin toimivalta perinteisessä käsityksessä on jotain perusoikeusjärjestelmälle ulkoista, jota tämä järjestelmä rajoittaa, horisontaahvaikutuksen ja turvaamisvelvollisuuden välityksellä päätelläänkin, että perusoikeudet päinvastoin edellyttävätkin poliisin toimivaltaa eli sitä mitä perinteisen käsityksen mukaan perusoikeuksien oli määrä rajoittaa. Kysymys poliisin toimivallasta muuttuu näin perusoikeusjärjestelmän sisäiseksi punnintakysymykseksi:

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa

Lisätiedot

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 90/2002 vp Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 200/2002 vp laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

LAUSUNTO. Esitän lausuntonani seuraavaa. 1. Ehdotus

LAUSUNTO. Esitän lausuntonani seuraavaa. 1. Ehdotus LAUSUNTO Työmarkkinain keskusjärjestöt ovat pyytäneet minulta oikeudellista asiantuntijalausuntoa, joka koskee keskusjärjestöjen edustajien laatimaa ehdotusta sähköisen viestinnän tietosuojalain 13 :n

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 27/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunnalle

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 2 päivänä maaliskuuta 2004 lähettäessään

Lisätiedot

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

VALIOKUNNAN KANNANOTOT PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 21 päivänä

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 67/2010 vp Hallituksen esitys poliisilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 16 päivänä marraskuuta 2010 lähettäessään

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 44/2002 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta yleissopimukseksi (huumausaineiden laittoman kaupan torjumisesta tullihallintojen toimesta aavalla merellä) Suurelle valiokunnalle

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 66/2010 vp. Hallituksen esitys esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön JOHDANTO.

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 66/2010 vp. Hallituksen esitys esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön JOHDANTO. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 66/2010 vp Hallituksen esitys esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 16 päivänä marraskuuta 2010 lähettäessään

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 26/2004 vp. Hallituksen esitys laiksi rikoslain 17 luvun, kokoontumislain. lain 8 :n muuttamisesta

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 26/2004 vp. Hallituksen esitys laiksi rikoslain 17 luvun, kokoontumislain. lain 8 :n muuttamisesta PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 26/2004 vp Hallituksen esitys laiksi rikoslain 17 luvun, kokoontumislain ja järjestyksenvalvojista annetun lain 8 :n muuttamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 5/2015 vp)

Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 5/2015 vp) Teuvo Pohjolainen 16.6.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 5/2015 vp) Perustuslakivaliokunnan pyytämänä

Lisätiedot

3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta. Kuultavana: professori Tuomas Ojanen

3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta. Kuultavana: professori Tuomas Ojanen PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 84/2002 vp Perjantai 11.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta

Lisätiedot

4. HE 173/2002 vp laeiksi rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain sekä rikoslain 32 luvun 1 :n muuttamisesta I käsittely

4. HE 173/2002 vp laeiksi rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain sekä rikoslain 32 luvun 1 :n muuttamisesta I käsittely PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 99/2002 vp Torstai 14.11.2002 kello 09.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 115/2002 vp työttömyysturvalaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua

Lisätiedot

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain

Lisätiedot

Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2)

Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2) Helsinki 31.8.2009 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lausuntopyyntö OM 15/021/2006, 27.5.2009 Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2) Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä

Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 13.3.2008 Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esityksestä

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

10 Yksityiselämän suoja

10 Yksityiselämän suoja SUOMEN PERUSTUSLAKI (731/1999) 10 Yksityiselämän suoja Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen

Lisätiedot

HE 174/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 174/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Tullissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki rikostorjunnasta Tullissa.

Lisätiedot

PERUSOIKEUSNÄKÖKULMA LIIKKUMISEEN LIIKENTEESSÄ

PERUSOIKEUSNÄKÖKULMA LIIKKUMISEEN LIIKENTEESSÄ PERUSOIKEUSNÄKÖKULMA LIIKKUMISEEN LIIKENTEESSÄ Liikenneturvallisuusseminaari 2015 Polamk Juha Lavapuro Apulaisprofessori, TaY Juha.lavapuro@uta.fi PERUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ / LIIKKUMINEN Perustuslain 9 Liikkumisvapaus

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA Nice Tuesday 11.11.2008 asianajaja Klaus Nyblin 1 1. Nykyisin: työnantajilla ei oikeutta tunnistamistietojen

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2004 vp

talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2004 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2004 vp Hallituksen esitys laiksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Talousvaliokunnalle JOHDANTO

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5)

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Jakelussa mainituille Tupakkalain muutos lastensuojelulaitoksissa Yleistä Tupakkalakia (693/1976) on muutettu 1.1.2010 lukien (698/2010). Lain uutena tavoitteena on tupakkatuotteiden

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle poliisilainsäädäntöä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle poliisilainsäädäntöä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle poliisilainsäädäntöä täydentäväksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vuoden 2014 alussa voimaan tulevaa poliisilakia.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2001 vp Hallituksen esitys etsintä- ja pelastuspalvelua merellä koskevan vuoden 1979 kansainvälisen yleissopimuksen muutosten hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

Perustuslakivaliokunta ei esityksestä antamassaan mietinnössä tarkastellut tätä kohtaa (pevm 25/94 vp, s.7). - - - - - - -

Perustuslakivaliokunta ei esityksestä antamassaan mietinnössä tarkastellut tätä kohtaa (pevm 25/94 vp, s.7). - - - - - - - 1 Mikael Hidén PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 20.10.2015 KELLO 10.00 HE 32/15 vp laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016. Lakiehdotus sisältää ns. tehokasta

Lisätiedot

työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan

työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 47/2002 vp Hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

hallintovaliokunnalle.

hallintovaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 18/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Lausunto sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosehdotuksesta

Lausunto sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosehdotuksesta Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi CC: pia.hammar@mintc.fi Helsinki 15.8.2007 Lausunto sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosehdotuksesta Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Ympäristövaliokunnalle

Ympäristövaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2004 vp Hallituksen esitys laiksi jätelain muuttamisesta sekä laiksi ajoneuvojen siirtämisestä ja romuajoneuvojen hävittämisestä annetun lain 4 :n muuttamisesta Ympäristövaliokunnalle

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

VAASAN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS Nro 388

VAASAN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS Nro 388 VAASAN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS Nro 388 Antamispäivä Diaarinro 29.3.2011 R 11/13 RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA Satakunnan käräjäoikeuden päätös 5.5.2010 nro 1134 ASIA Asiakirjan esittämisvelvollisuus murhaa

Lisätiedot

HE 224/2010 vp. Uusina periaatteina säädettäisiin perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä tarkoitussidonnaisuuden periaatteesta.

HE 224/2010 vp. Uusina periaatteina säädettäisiin perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä tarkoitussidonnaisuuden periaatteesta. Hallituksen esitys Eduskunnalle poliisilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi nykyisen poliisilain korvaava poliisilaki. Lisäksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi esitutkintalakia, poliisin

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011 SISÄMINISTERIÖN ASETUS VARTIJAN JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN ASUSTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN TUNNUKSISTA 1. Yleistä Ehdotus liittyy hallituksen esitykseen HE 22/2014 eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta. professori Veli-Pekka Viljanen

3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta. professori Veli-Pekka Viljanen ESITYSLISTA 79/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Keskiviikko 2.10.2002 kello 09.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies HE 108/2014 Itsemääräämisoikeustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2006 vp Hallituksen esitys Elintarviketurvallisuusviraston perustamisen edellyttämistä muutoksista eräisiin lakeihin Maa- ja metsätalousvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Esitutkinta, pakkokeinot ja poliisilaki: keskeiset muutokset. Matti Tolvanen, OTT, professori

Esitutkinta, pakkokeinot ja poliisilaki: keskeiset muutokset. Matti Tolvanen, OTT, professori Esitutkinta, pakkokeinot ja poliisilaki: keskeiset muutokset Matti Tolvanen, OTT, professori Esityksen tarkoitus Esitellä yleisesti lakihanketta Nostaa esille keskeisiä muutoksia Nyt on kysymys orientaatiosta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

2. Euroopan unionin asioiden kansallinen valmistelu Suomen perustuslain mukaan?

2. Euroopan unionin asioiden kansallinen valmistelu Suomen perustuslain mukaan? Oikeudenalojen perusteet Valtiosääntöoikeus 18.2.2015 1. Mitä tarkoitetaan poikkeuslailla? Mikä merkitys poikkeuslakimenettelyllä on perustuslain sitovuuden kannalta? Miten eduskunnan perustuslakivaliokunta

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv 1. Johdanto 1 1.1. Tutkimuskohde 1 1.1.1. Johdanto 1 1.1.2. Perusoikeudet 3 1.1.3. Euroopan neuvoston oikeus 4 1.1.4. EU-oikeus 7 1.2. Rajaukset 10 1.3. Metodi

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Matti Tiainen POLIISILAIN PERUSTEELLA SUORITETTAVA TELEVALVONTA Julkisoikeuden pro gradu -tutkielma VAASA 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 KUVIOLUETTELO

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2002 vp

Talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Talousvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

3. Vastaa kaikkiin seuraaviin valtiosääntöoikeuden peruskäsitteitä koskeviin kysymyksiin (Perusoikeudet, Hallberg ym. 1999)

3. Vastaa kaikkiin seuraaviin valtiosääntöoikeuden peruskäsitteitä koskeviin kysymyksiin (Perusoikeudet, Hallberg ym. 1999) VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS Aineopintotentti 9.3.2007 Kysymysten 3 4 vastausrungot ja arviointiperusteet 3. Vastaa kaikkiin seuraaviin valtiosääntöoikeuden peruskäsitteitä koskeviin kysymyksiin (Perusoikeudet,

Lisätiedot

Kotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012

Kotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO ASIA: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus -hankkeen kuulemistilaisuus. Vanhukset ja vammaiset -alatyöryhmän ehdotukset.

Lisätiedot

Valokuvaaminen terveyskeskuksen ajanvarauksessa ja yleisissä tiloissa

Valokuvaaminen terveyskeskuksen ajanvarauksessa ja yleisissä tiloissa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 19.03.2014 Dnro OKV/337/1/2012 1/5 ASIA Valokuvaaminen terveyskeskuksen ajanvarauksessa ja yleisissä tiloissa KANTELU A on oikeuskanslerille 2.3.2012 osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut

Lisätiedot

Perustuslakivaliokunnan kokous n;o 48 keskiviikkona 3.6.1992. klo 9.00

Perustuslakivaliokunnan kokous n;o 48 keskiviikkona 3.6.1992. klo 9.00 Perustuslakivaliokunnan kokous n;o 48 keskiviikkona 3.6.1992 klo 9.00 1) Nimenhuuto 2) Päätösvaltaisuus 3) HB 77 laiksi työllisyyslain väliaikaisesta muuttamisesta - Eduskunnan lausuntopäätös - I käsittely.

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Menettely sananvapausrikosasioissa

Menettely sananvapausrikosasioissa Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland

Lisätiedot