ui) ESITYSLISTA 27/1999 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai kello Päätösvaltaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ui) ESITYSLISTA 27/1999 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai 17.9.1999 kello 09.30 2. Päätösvaltaisuus"

Transkriptio

1 PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 27/1999 vp Perjantai kello Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. K 9/1999 vp Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista vuodelta 1998 Ilmoitetaan, että asia on saapunut valiokuntaan mietinnön antamista varten. 4. HE 34/1999 vp laiksi poliisilain muuttamisesta Jatkettu I käsittely Kuultavina: OTL Kirsi Piispanen professori Kaarlo Tuori poliisiylitarkastaja Jorma Vuorio, sisäasiainministeriö Päätetään asian jatkokäsittelystä. 5. Muut asiat Vierailu valtakunnansyyttäjän-virastossa (Albertinkatu 25 A) keskiviikkona klo Vierailu korkeimmassa oikeudessa (Pohjoisesplanadi 3) keskiviikkona klo Tapaaminen oikeusministeriön edustajien kanssa Königstedtin kartanossa torstaina klo Seuraava kokous Seuraava kokous on tiistaina klo ui)

2 1 54 A PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE Esitän kunnioittaen perustuslakivaliokunnalle seuraavan lausunnon, joka koskee hallituksen esitystä 34/1999 vp. poliisilain muuttamiseksi. 1. Yleistä Poliisin toimivaltuudet on oikeusjärjestyksessämme jaettu pääasiallisesti poliisilakiin ja pakkokeinolakiin. Niiden välisenä pääasiallisena erona on pidettävä sitä, että poliisilain mukaiset toimivaltuudet ovat luonteeltaan preventiivisiä toimivaltuuksia ja pakkokeinolaissa normeerattu toiminta pyrkii jo tapahtuneiden rikosten selvittämiseen. Poliisin tiedonhankinnan yhteydessä sivutaan useita yksilöille perustuslaissa taattuja perus-ja ihmisoikeuksia. Yleisimmin poliisin toiminnassa tulevat sovellettavaksi hallitusmuodon 6 :ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklassa turvattu yksilön oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen, hallitusmuodon 8 :ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa taattu yksityiselämän, kunnian, kotirauhan ja kirjeenvaihdon suoja sekä HM 16 :ssä että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa taattu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ifair trial). Uudet esitetyt toimivaltuudet tunkeutuvat syvälle yksityisyyden suojan ydinalueelle. Esityksen tavoite on toki legitiimi demokraattisessa yhteiskunnassa. Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen on yksi poliisin tärkeimpiä tehtäviä. Vakava ja järjestäytynyt rikollisuus on kuitenkin pyrittävä määrittelemään: mitä se on ja onko meillä Suomessa sellaista rikollisuutta 2

3 siinä mittakaavassa, että se oikeuttaisi näin vahvojen toimivaltuuksien tuonnin oikeusjärjestykseemme. Tällä hetkellä on oikeudellisesti kestämätöntä, että poliisi de facto käyttää sellaisia perus-ja ihmisoikeuksiin kajoavia metodeja, joista ei ole säädelty laintasoisesta Poliisioikeudellinen yleistoimivaltuus kuuluu suomalaisessa oikeusjärjestyksessä historian puolelle - jo Merikoski hylkäsi sen kirjoituksissaan 1970-luvun alussa ja viimeistään Kari Sinisalon väitöskirjan (Poliisin toimivallan määräytyminen, 1971) myötä se hylättiin suomalaisessa hallinto-oikeudessa. Yksityiselämän, kunnian ja kotirauhan sekä kirjeenvaihdon suoja ovat suojattuja perusoikeutena ja HM 8 :n 3 momentin kvalifioitu lakivaraus selkeästi edellyttää näiden oikeuksien rajoittamisen edellytyksenä laintasoisia määräyksiä. Saman edellytyksen asettaa myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 2 kohdan rajoituslauseke. Nämä toimivaltuudet ovatkin erityisen ongelmallisia juuri yksityisyyden suojan kannalta, koska näiden toimivaltuuksien kyseessä ollen tullaan tämän oikeuden ydinalueelle. (Ks. mm. s. 12, 13). Esimerkiksi peitetoiminta ei ole "laajalti jo voimassaolevan oikeuden mukaista". Rajoitettaessa perusoikeuksien suojaamia oikeuksia tulee rajoitusten täyttää tärkeät yleiset ehdot: rajoitusten on oltava laintasoisia, erittäin tarkkarajaisia, täsmällisiä ja ennustettavia. Perusoikeuksia ei myöskään saa kaventaa enempää kuin on välttämätöntä ja välttämättömästi tarpeen. Riittävistä oikeusturvajärjestelyistä on myös pidettävä huolta. Myöskään kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita ei saa loukata. (Ks. PeVM 25/1994 vp. s. 5). Edellämainitut yleiset perusoikeuksien yleiset rajoitusehdot ovat lähes identtisiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön luomien hyväksyttävien ihmisoikeusrajoitusten edellytysten kanssa. Hallituksen esityksessä ehdotetut säännökset eivät nykymuodossaan täytä edellämainittuja edellytyksiä. 2. Ehdotetuista valtuuksista Käsittelen sekä valeostoja että peitetoimintaa samassa yhteydessä, koska niin hallituksen esityksessä kuin käytännön poliisitoiminnassa nämä toimet kietoutuvat vaikeasti erotettavalla tavalla yhteen. Erityisesti huumausainerikollisuutta tutkittaessa peitetoimintaa harjoittava poliisimies suorittaisi valeostoja tarkoituksenaan preventiivisesti estää ja paljastaa huumausainerikollisuutta. Niiden jälkeen siirryn käsittelemään muita huomionarvoisia ehdotettuja valtuuksia. Peitetoiminta ja valeostot (28,31, 31 a-b, 32 a ) 3

4 Peitetoiminnalla 1. lähinnä solutuksella tarkoitetaan peitetarinan turvin tapahtuvaa liittymistä rikollista toimintaa harjoittavaan ryhmään. Tämä tapahtuisi käytännössä esimerkiksi siten, että poliisimies liittyy rikollista toimintaa harjoittavaan ryhmään peitetarinan tai -ammatin turvin tai siten, että joku maksua vastaan tai vapaaehtoisesti hankkii tietoja poliisille toimien samalla yhteistyössä rikollisen ryhmän kanssa. Valeostoilla tarkoitetaan yleensä yhdysvaltalaisessa poliisidoktriinissa kehittynyttä ns. buy and bust - metodia. Tällöin poliisimies antaa ymmärtää rikoksesta epäillylle omasta halukkuudestaan ostaa esimerkiksi huumausaineita ja epäillyn myydessä niitä poliisimiehelle hänet pidätetään. Muun tyyppisiä valeostotilanteita voivat olla mm. sell-bust (poliisimies myy itse huumeita ja pidättää asiakkaan), bait-sales (poliisimies tarjoaa esim. varastetun tavaran kätkemisestä epäillylle varastettua tavaraa ja tämän otettua tavaran kätkettäväkseen tai myytäväkseen hänet pidätetään) tai ns.jront storen käyttö (tällöin perustetaan bulvaaniyritys, jonka avulla pyritään saamaan yhteys laitonta kaupankäyntiä harjoittaviin tahoihin). Sekä peitetoiminnassa että valeostojen yhteydessä sivutaan selkeästi provokaation ongelmaa. Provokaation kielto on selkeästi johdettavissa rikoslain 5 luvun 2 :n yllytyksen kriminalisoinnista. Kiellettyä provokaatiota on esimerkiksi rikollista toimintaa harjoittavan henkilön houkutteleminen uuteen rikokseen hänen paljastumiseensa johtavalla tavalla. Edellä kuvatuissa tapauksissa kyse on nimenomaan rikokseen houkuttelemisesta tai ohjailemisesta. Hallituksen esityksessä kuvaillut erot rikos-ja todisteprovokaation välillä todistavat juuri tämäntyyppisen erottelun ongelmallisuutta käytännössä. Ongelmallista hallituksen esityksessä on sen epäjohdonmukaisuus terminologian käytössä. Esimerkiksi puhuttaessa todisteprovokaatiosta se määritellään ensin sivulla 7 toiminnaksi, jossa henkilön käyttäytymistä ohjaillaan siten, että rikoksesta voidaan saada ennalta tietoa rikoksen estämiseksi tai tapahtuneen rikoksen tekijöiden kiinnisaamiseksi sekä todisteaineiston keräämisen ja tallentamisen mahdollistamiseksi. Sivulla 12 arvioitaessa nykytilaa todisteprovokaatio määritellään huomattavan erilaisella tavalla: todisteprovokaatiota, jossa poliisimies hankkii tietoa näyttöä täytetystä rikoksesta tai rangaistavan yrityksen tai rangaistavan valmistelun asteella olevasta rikoksesta, ei pidetä voimassaolevan oikeuden mukaan kiellettynä. Jälkimmäisessä tapauksessa kyse ei ole mielestäni provokaatiosta laisinkaan - siitä puuttuu määritelmällisesti ohjaileva toiminta ja kyseessä lienee normaali poliisin rikostorjunnallinen tiedonhankinta. Yksityiskohtaisissa perusteluissa on myös ristiriitaisuuksia. Sivulla 20 todetaan, että periaatteena olisi, ettei kenellekään syntyisi rikosoikeudellista vastuuta yksinomaan poliisin aloitteesta tapahtuvasta valeostosta. Seuraavassa lauseessa taas katsotaan, ettei toisaalta kukaan 4

5 voi välttyä tekonsa oikeudellisilta seuraamuksilta sillä perusteella, että hän on ollut poliisitoimenpiteen kohteena, jos hän on syyllistynyt tekoonsa oma-aloitteisesti. Epäjohdonmukainen argumentointi kuvastaa selkeästi, miten vaikeita käytännön todistelu-ja oikeusturvaongelmia esitetyt valtuudet voivat aiheuttaa. Hallituksen esityksessä argumentoidaan, että poliisimiehen subjektiivinen syyllisyys yllytysteossa on olennaisesti vähäisempi kuin tavanomaisella yllyttäjällä yhteiskunnallisten tavoitteiden vuoksi (s. 21). Kuitenkin epäkonventionaalisia metodeja käytettäessä törmätään ns. Dirty Harry - ongelmaan: onko yhteiskunnallisia tavoitteita toteuttava väärin toiminta kokonaisyhteisön kannalta moraalisesti kestävää? Lisäksi tiedonhankinta saattaa kohdentua tiettyihin ryhmiin: päätöksentekoon tarkkailun kohteeksi joutumisesta saattavat vaikuttaa esimerkiksi rikosrekisteriin joutuminen, ideologiset syyt tai ennakkoluulot. Kuten hallituksen esityksessä todetaan (s. 13), on käytännössä varsin vaikeaa selvittää, onko valeosto saanut aikaan päätöksen tekemisestä vai ei ja tämä voi johtaa vaikeisiin todistelu- ja oikeusturvaongelmiin. Vähätellä ei saa myöskään soluttautui alle itselleen aiheutuvia riskejä: rikollisjärjestön toimintaan soluttautuessa on aina riski paljastua ja joutua kostotoimenpiteiden kohteeksi. Yhdysvalloissa, jossa tämän tyyppistä peitetoimintaa harjoitetaan, on myös huomattu ilmiö, jossa pitkäaikainen soluttautuminen saattaa johtaa samaistumisriskiin rikolliseen organisaatioon ja vaikeisiin lojaliteettiongelmiin tutustuttaessa ja ystävystyttäessä rikollisten kanssa. Kaksoiselämän eläminen saattaa johtaa vaikeuksiin perhe-elämässä ja sopeutuminen normaalielämään solutusoperaation jälkeen voi olla ongelmallista. Hallituksen esityksessä esitetään luotavaksi peiterekisteröintejä peitetoimintaa harjoittavan poliisimiehen suojaamiseksi. Peitetoiminnan onnistumisen kannalta tämäntyyppiset merkinnät saattavat olla tarpeellisia. Kovinkaan suurta mielikuvitusta tosin ei tarvitse käyttää nähdäkseen mahdolliset ongelmat peiterekisteröinneissä, ja niistä vakavin liittyy ehdottomasti kolmansien osapuolien asemaan. Tätä aspektia ei hallituksen esityksessä ole suuremmin pohdittu. Esityksessä todetaan, että poliisiviranomainen kantaisi vastuun siviilioikeudellisista toimistaan. Kuitenkin esityksessä myös katsotaan, että poliisimies, joka syyllistyy virkarikokseen, saattaa joutua henkilökohtaiseen vastuuseen, (s.27) Vahingonkorvauksiin liittyvät kysymykset tulisi ehdottomasti selvittää selkeästi tässä yhteydessä. Kolmansien osapuolien asema ja oikeusturva on peitetoiminnan yhteydessä muutenkin vaarassa, koska he eivät välttämättä koskaan saa tietää 5

6 olleensa osana peitetoimintaa, mutta ovat mahdollisesti joutuneet kärsimään peitetoiminnasta aineellista vahinkoa. Kyse on myös peitetoimintaa harjoittavan poliisimiehen omasta oikeusturvasta. Säännösten ollessa liian yleisluontoisia, puutteellisia ja sekavia niiden tulkinnasta aiheutuu vaikeita oikeusturvaongelmia sekä kolmansille että poliisimiehille. Varsinaiset pykälät on muotoiltu laajoiksi ja määritelmät ovat tarkoituksellisen epämääräisiä ( mom). Tämä on ymmärrettävää, koska näin haluttaneen mahdollistaa mahdollisimman laaja tutkintametodien käyttö rikostorjunnassa. Lähtökohta ei ole kuitenkaan ongelmaton. Suurimmat ongelmat syntyvät edellä mainituista perusoikeusrajoitusten yleisistä edellytyksistä. Peitetoiminnan edellytykset on sidottu pakkokeinolain 5a luvun 2 :ään. Em. pykälässä mainitut rikokset kieltämättä ovat niin vakavia, että niiden torjuminen voi legitimoida kyseisenlaisen toimivaltuuden, mutta ei preventiivisen poliisilain yhteydessä. Ongelmallista 31 a :ssä on myös peitetoiminnan salliminen asunnossa, jos sisäänkäynti tai oleskelu tapahtuu asuntoa käyttävän myötävaikutuksella - tästä saattaa aiheutua ongelmia erityisesti todistelu-ja näyttökysymysten suhteen. Hallituksen esityksessä viitataan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Sivulla 10 selostetaan tapausta Liidi ( A 238), jossa oli kyse ns. agent infiltren eli solutuksen ja valeoston käytöstä. Siviilipukuinen poliisi oli ostanut huumausaine-erän tavoitteenaan huumekauppiaiden kiinniottaminen ja toiminut henkilökohtaisesti oikeudenkäynnissä todistajana. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, ei Euroopan ihmisoikeustuomioistuin nähnyt tapauksessa 8 artiklaa loukatun. Hallituksen esityksestä on kuitenkin jätetty pois erittäin tärkeä tuomion näkökulma. Ihmisoikeustoimikunta katsoi katsoi nimenomaisesti agent infiltren käytön muuttaneen koko seurannan olennaisesti passiivista luonnetta ja katsoi, ettei Sveitsin lainsäädäntö säännellyt tätä aspektia riittävästi (ks. tuomion kohdat 53-78). Tuomioistuimen ottaessa asiaan kantaa se totesi, että koska valittajalla ei ollut mahdollisuutta koko rikosprosessin aikana agent infiltrenä toimineen poliisin kuulusteluun, katsottiin 6 artiklan 3 kappaletta loukatun. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä on vahvasti korostettu 6 artiklan edellyttämiä oikeusturvan takeita poliisin tiedonhankinnan yhteydessä (ks. Liidi vs. Switzerland, Teixeira de Castro v. Portugal ( ), Kopp vs. Switzerland ( )). Näistä tapauksista on selkeästi vedettävissä se johtopäätös, että edes nykyiset poliisilain sisältämät saatikka hallituksen esityksessä ehdotetut

7 oikeusturvamekanismit eivät ole riittäviä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 kohdan kannalta. Mainittujen toimivaltuuksien esittäminen preventiiviseen poliisitoimintaan on erittäin arveluttavaa. Mikäli tämäntyyppisiä toimivaltuuksia todella katsotaan Suomen nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa tarvittavan, niitä ei saa kytkeä preventiiviseen tarkoitukseen. Yleensäkin peitetoiminnasta ja valeostoista päättäminen ja valvonta pitää aina kytkeä tuomioistuimen lupaan ja uskottava valvonta järjestää peitetoiminnan päätyttyä momioistuimelle annettuun selvitykseen toiminnasta. Peiterekisterimerkinnän tekemisen tai väärän asiakirjan valmistamisen tulee myös olla tuomioistuinkontrollissa. Tuomioistuinkontrolli on olennaista uskottavan ja oikeusvaltion perustavia periaatteita noudattavan oikeusturvamekanismin luomiseksi ja ns. eurooppalaisen ihmisoikeusstandardin noudattamiseksi, varsinkin kun kyse on näki syvälle yksityisyyden suojaan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksiä vaativien toimivaltuuksien käytöstä. Periaatteelliselta kannalta tuomioistuinkontrolli ennakollisista toimista päätettäessä on poliisilain osalta muutenkin erittäin arveluttavaa, koska tämä mekanismi ei ole käytännössä toiminut myöskään päätettäessä televalvonnasta. Vain harvoissa tapauksissa lupa televalvontaan on jätetty myöntämättä. Eduskunnan oikeusasiamiehelle annetut selvitykset eivät ole käytännössä olleet toimivia seurantakeinoja, koska tähänkään mennessä sisäasiainministeriön eduskunnan oikeusasiamiehelle annetuissa selvityksissä ei ole kertaakaan kerrottu esimerkiksi teknistä tarkkailua käytetyn. Teknisen tarkkailun edellytykset (31 ) Hallituksen esityksessä esitetään teknisen tarkkailun edellytyksiä muutettavaksi siten, että kuuntelu- tai katselulaite voitaisiin sijoittaa tarkkailtavaan tilaan. Esityksessä todetaan, että tekninen tarkkailu on käytännössä ollut usein mahdotonta, koska tekniseen tarkkailuun käytettävää laitetta ei ole voimassaolevan lain mukaan voitu sijoittaa tarkkailun kohteena olevaan tilaan tai kulkuneuvoon. Esityksessä katsotaan, että lain tarkoituksena ei ole voinut olla teknisen tarkkailun vaikeuttaminen silloin, kun poliisille on myönnetty laillinen toimivaltuus (ks. s. 30). Poliisilakia laadittaessa hallituksen esityksessä (HE 57/94 vp) silloin esitetyt teknisen tarkkailun edellytykset olivat avoimet - eduskuntakäsittelyssä lakivaliokunta muutti esitystä ja lisäsi nimenomaisen kiellon tarkkailulaitteen sijoittamisesta tarkkailun kohteena olevaan tilaan 7

8 tai kulkuneuvoon (ks. LaVL 10/1994 vp). Myös perustuslakivaliokunta on aiemmin luonnehtinut teknisen tarkkailun merkitsevän suhteellisen ankaraa puuttumista perusoikeuksiin erityisesti toimenpiteen salavihkaisen luonteen vuoksi, ja katsonut sen tämän vuoksi vaativan tiukkoja edellytyksiä (ks. mm. PeVL 2/1996 vp ja 8/1994 vp.). Lainsäätäjän tarkoituksena oli siis selvästi estää tekninen tarkkailu rikostorjunnallisessa tarkoituksessa mainituilla alueilla. Kotirauhan piirin kuuluvalle alueelle laitteen sijoittaminen on kiellettyä. Hallituksen esityksessä katsotaan, että Suomessa on todettu vakituiseen asumiseen käytetyissä tiloissa yhä enenevästi harjoitettavan huumausainerikollisuuteen liittyvää toimintaa. Esityksessä ei kuitenkaan esitetä muutettavaksi pykälää siten, että tarkkailua voitaisiin kohdistaa vakituiseen asumiseen käytettävään tilaan. Kuitenkin hallituksen esityksessä ehdotetaan, että rangaistuslaitoksen vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitetut rangaistusta suorittavien henkilöiden tilat voisivat joutua teknisen tarkkailun kohteiksi. Näin halutaan yhdenmukaistaa poliisilain ja pakkokeinolain 5a luvun muuttamisesta annetun lain (366/1999) uudet teknistä tarkkailua koskevat valtuudet. (Ks. s. 29) Vankeinhoitolaitoksen huostassa olevan henkilön tekninen tarkkailu edellyttää ehdottomasti, että kyseessä on konkreettinen rikosepäily. Teknisen katselun sallittavuuden tulee olla myös sidoksissa tavanomaista korkeampiin rangaistusasteikkovaatimuksiin. Pakkokeinolain 5a luvun 4 :ssä on lisäksi säädetty tiukka edellytys teknisen kuuntelun ja katselun sallittavuudelle niiden avulla saatavilla tiedoilla on oltava erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Poliisilain tiedonhankintaa koskevat säännökset painottuvat nimenomaisesti rikostorjuntaan, pakkokeinolain taas jo epäillyn tapahtuneen rikoksen tutkintaan. Esitetyssä 31 :ssä teknisen tarkkailun edellytykset ovat huomattavasti väljemmät kuin PKL 5a luvun 4 :n 4 momentissa: poliisimiehellä olisi oikeus kohdistaa vakituiseen asumiseen käytetyn huoneen tai tilan ulkopuolella olevaan henkilöön taikka kulkuneuvoon tai tavaraan teknistä tarkkailua, jos sen avulla voidaan perustellusti olettaa saatavan rikoksen torjumiseksi tarvittavia tietoja. Samalla edellytyksellä voitaisiin kohdistaa teknistä tarkkailua rangaistuslaitoksessa olevaan, pakkolaitokseen eristettynä olevaan tai tutkintavankiin hänen ollessaan sellissään tai vankien käytössä olevissa laitoksen muissa tiloissa. Entisenlaisia teknisen tarkkailun lisäedellytyksiä ei lakimuutoksessa muutettaisi. Nykyisessä muodossaankin mainitut teknisen tarkkailun

9 lisäedellytykset ovat laajat ja saattavat joissakin tapauksissa johtaa ongelmiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteiden kanssa. Ehdotetun valtuuden kaltainen tekninen tarkkailu merkitsee erittäin syvälle menevää ja jatkuvaluontoista puuttumista perus-ja ihmisoikeutena suojattuun yksityisyyden suojaan. Hallituksen esityksessä ei ole esitetty erityisen painavia perusteita sille, miksi poliisilakiin pitäisi saada rikostorjunnallisista syistä huomattavasti syvemmälle yksityisyyden suojaan puuttuva valtuus kuin pakkokeinolakiin, jossa kyseinen valtuus on huomattavasti tiukkarajaisempi ja kohdistuu jo rikoksesta epäiltyyn. Tuomioistuinkontrollin luominen (32 b-c :t) ei riitä korjaamaan tätä puutetta. Kiinniottaminen henkilön suojaamiseksi (11 ) Hallituksen esityksessä esitetään poliisille toimivaltuutta, jonka mukaan poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni henkilö hänen suojaamisekseen henkeä, ruumiillista koskemattomuutta, turvallisuutta tai terveyttä välittömästi uhkaavalta vaaralta, jos henkilö ei kykene itse huolehtimaan itsestään eikä vaaraa voida muutoin poistaa tai henkilöstä huolehtia muilla keinoin. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi nimenomainen säännös, jonka mukaan 1 momentin nojalla kiinniotettu alle 18-vuotias olisi viipymättä luovutettava ensisijaisesti huoltajalleen ja jollei tämä olisi mahdollista, lapsi voitaisiin toissijaisesti antaa lastensuojeluviranomaisten vastuulle. Esityksessä halutaan alle kahdeksantoistavuotiaiden kohdalla kuitenkin poiketa 24 tunnin kiinniottamisen enimmäisrajasta siinä tapauksessa, jos lasta ei ole voitu poliisista riippumattomasta syystä luovuttaa huoltajan tai lastensuojeluviranomaisten huostaan määräajan kuluessa. Ehdotettua määräajan ylitystä alle kahdeksantoistavuotiaiden suhteen ei voi hyväksyä. Perusoikeudet suojaavat myös alaikäisiä eikä esityksessä ole esitetty hyväksyttäviä perusteita lasten perusoikeusrajoitukselle mainitulla tavalla. Lisäksi se loukkaa alaikäisen yhdenvertaisuutta hallitusmuodon 5 :n vastaisesti. Kyseessä on nimenomaisesti sosiaaliviranomaisten ongelma, ja 24 tunnin kuluessa on näiden viranomaisten yksinkertaisesti kyettävä järjestämään lapsen tarvitsema lastensuojelullinen toimenpide. Alaikäisen lapsen säilyttäminen poliisin säilössä yli 24 tuntia hallinnollisten ongelmien tai taloudellisten resurssien puuttumisen vuoksi on täysin kestämätöntä. Poliisi ei ole lastensuojeluviranomainen eikä poliisin säilö sopiva paikka alaikäiselle lapselle säilytettäväksi yli 24 tuntia. 9

10 Turvallisuustarkastus 22 Turvallisuustarkastus on toimivaltuus, joka rajoittaa hallitusmuodon 6 :ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklassa yksilölle taattua oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Pykälä on kirjoitettu hyvin avoimeen muotoon eikä se mielestäni täytä edellä mainittuja perus-ja ihmisoikeusrajoitusten yleisiä rajoitusedellytyksiä. Sinänsä tarkoitus on varmasti legitiimi demokraattisessa yhteiskunnassa, mutta tässä muodossaan pykälä on liian laaja. Minimiedellytyksenä olisi sen kirjoittaminen siihen muotoon, että poliisilla on erittäin perusteltu syy epäillä henkilöä sellaisten esineiden tai aineiden hallussapidosta, joilla voidaan aiheuttaa vaaraa tilaisuuteen osallistuvien turvallisuudelle. Hallituksen esityksessä on sivulla 25 laajennettu pulmallisella tavalla perusoikeusargumentointia. Poliisin kajoamista perusoikeuteen perustellaan perusoikeusargumentein. Turvallisuus tulee käsittää Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkintakäytännön tavoin vapausoikeuden luontoisena yksilöllisenä perus- ja ihmisoikeutena. HM 6 :n ytimenä on nimenomaisesti yksilön suojaaminen hänen henkilökohtaiseen koskemattomuutensa puuttumisia vastaan valtion taholta. Poliisin toimivaltaa kajota yksilöllisiin perusoikeuksiin ei tule perustella perusoikeusargumentein, koska silloin helposti poliisin toimivallan juridinen arviointi muuttuu eri perusoikeuksien keskinäiseksi punninnaksi. Tällöin perusoikeuksien olennainen ydinsisältö saattaa liudentua. 3. Lopuksi Kaiken kaikkiaan hallituksen esitys laiksi poliisilain muuttamisesta on ongelmallinen mm. edellä esitetyistä syistä. Esityksen tarkoitus on legitiimi: vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden estäminen. Kuitenkaan esityksessä ei määritellä mitä tämänlainen rikollisuus olisi ja kuinka suuri uhka yhteiskuntaamme uhkaa tämäntyyppisen rikollisuuden taholta. Myöskään näin voimakkaasti yksilön perusoikeuksiin vaikuttavan lakiesityksen valmistelu pelkästään virkamiestasolla esitettyjen valtuuksien arkaluontoisuudesta huolimatta ei ole hyväksyttävää demokraattisessa yhteiskunnassa. Erikoista on myös se, että esitettyjä toimivaltuuksia esitetään preventiivisen tarkoituksen omaavaan poliisilakiin. Nykyiselläänkin voimassaolevat poliisin preventiiviset tarkkailutoimivaltuudet eivät ole yksilön oikeusturvan kannalta tyydyttävässä

11 tuomioistuinkontrollissa. Mikäli tämäntyyppisiä toimivaltuuksia todella poliisille halutaan antaa, tulee ne ehdottomasti sijoittaa pakkokeinolain puolelle jo epäillyksi tapahtuneiden rikoksien selvittämiseen. Tuomioistuinvalvonta on myös ehdottoman tärkeää. Erityisesti valeostoista ja peitetoiminnasta päättämisen tulee tapahtua tuomioistuinpäätöksellä. Hallituksen esityksessä perustellaan myös problemaattisella tavalla näiden toimivaltuuksien välttämättömyyttä Suomen kansainvälisoikeudellista velvoitteista, lähinnä Schengenin yleissopimuksesta johtuen. Schengenin yleissopimuksen edellyttämät muutokset Suomen lainsäädäntöön toteutettiin poliisilain muutoksella (HE 20/1998 vp), ja poliisilakiin lisättiin 22 a (vieraan valtion poliisimiehen toimivalta) ja 30 a (vieraan valtion poliisimiehen suorittama tarkkailu). Selostettaessa lainsäädäntökehitystä muissa Euroopan Unionin jäsenmaissa ei ole selvitetty kuinka oikeusturvamekanismi näissä maissa on järjestetty muutoin kuin lähinnä Ruotsin, Tanskan ja Saksan osalta. Näissä maissa ei kuitenkaan pelkästään poliisin oma päätös ryhtyä valeostoon tai peitetoimintaan riitä vaan siitä päättää joko tutkintatuomari tai yleinen syyttäjä. Lisäksi maakohtaisista selvityksistä ei käy ilmi se, että pelkästän preventiivinen toiminta ei oikeuta epäkonventionaalisten toimivaltuuksien käyttöä. Yleensä edellytetään konkreettista erittäin perusteltua rikosepäilyä. Koska näiden tiedonhankintakeinojen käyttämisellä saatu tieto voidaan viedä sekä kansallisiin että ylikansallisiin poliisirekistereihin, tulee oikeusturvan takeiden olla korkealla tasolla. Kaikki Schengenin yleissopimukseen 11

12 sitoutuneet sopimusvaltiot ovat myös ratifioineet Euroopan ihmisoikeussopimuksen, ja sen asettamat vaatimukset tulee huomioida. Suomessa ei ole syytä lähteä luomaan Euroopan massiivisimpia poliisin toimivaltuusjärjestelmiä pelkän ns. "kansainvälisen kehityksen" vuoksi ja samalla alentaa yksilöiden perus- ja ihmisoikeussuojaa kestämättömälle tasolle. Lakiehdotus sisältää monia syvälle perusoikeuksien ydinalueille meneviä toimivaltuuksia. Esitetyssä muodossaan ne eivät ole erittäin tarkkarajaisia, täsmällisiä ja ennustettavia. Perusoikeuksia myös kavennetaan enemmän kuin on välttämätöntä ja välttämättömästi tarpeen. Riittävistä oikeusturvakeinoista ei myöskään pidetä huolta. Kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita ei myöskään oikeusturvan osalta oteta riittävästi huomioon. Koska hallituksen esitys ei täytä hyväksytyille perusoikeusrajoituksille asetettuja edellytyksiä, siinä esitettyjä valtuuksia ei voida hyväksyä hallituksen esittämässä tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä. Perusoikeusuudistuksen lähtökohtana oli, että kaikissa tapauksissa ainakin syvälle käyvät, poikkeukselliset tai summaariset rajoitukset perusoikeuksiin merkitsisivät sellaista puuttumista niihin, että ne eivät ole toteutettavissa tavallisella lailla (HE 309/93 vp. s. 30). Nykyisellään esitys on suorastaan perustuslainvastainen. Tässä yhteydessä onkin syytä kysyä, onko Suomessa vallitseva poliittinen ja yhteiskunnallinen ilmapiiri sellainen, että poliisin katsotaan tarvitsevan niin massiivisia perus-ja ihmisoikeuksien ytimeen kajoavia toimivaltuuksia, että niistä on säädettävä perusmslainsäätämisjärjestyksessä perusoikeussuojaa ja kansainvälisoikeudellisia ihmisoikeusvelvoitteitamme loukaten. Helsingissä,

13 PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE Esitän kunnioittaen seuraavan lausunnon, joka koskee hallituksen esitystä laiksi poliisilain muuttamisesta (34/1999). Lakiehdotukseen liittyy poikkeuksellisen monia valtiosääntöisiä näkökohtia, joita kaikkia en voi seikkaperäisesti käsitellä. Esitän aluksi eräitä yleisiä näkökohtia, jotka liittyvät poliisin toimivaltuuksien ja perusoikeusjärjestelmämme väliseen suhteeseen. Tämän jälkeen arvioin joitakin ehdotuksen yksittäisiä kohtia. Niin sanottuja epäkonventionaalisia tutkintamenetelmiä koskevat ehdotukset olen lausunnossani sivuuttanut. Olen lähtenyt oletuksesta, että nimenomaan nämä esityksen kohdat herättävät asiantuntijoiden kiinnostusta yhtä hyvin perustus- kuin lakivaliokunnassakin, minkä vuoksi omassa lausunnossani ei ole enää välttämätöntä niihin puuttua. 1. Yleistä Perustuslakivaliokunta on eräissä viime vuosina antamissaan lausunnoissa omaksunut vapausoikeuden luonteisista perusoikeuksista tulkinnan, joka näyttää hyvin ongelmalliselta perinteisen liberaalin oikeusvaltiokäsityksen kannalta. Tämän käsityksen mukaan perusoikeudet suojaavat yksilöiden autonomiaa, vapauspiiriä, julkisen vallan toimenpiteitä kohtaan. Perusoikeudet ovat yksilökohtaisia, ja niiden tärkein vaikutusalue on yksilöiden ja julkisen vallan vertikaalisuhteessa. Tyypillinen julkisen vallan toimintalohko, jossa perusoikeuksien rajoittava, yksilöitä suojaava vaikutus ajankohtaistui, oli poliisin toiminta. Se, että perusoikeuksien rajoittavassa vaikutuksessa juuri poliisin kaltaisten viranomaisten toimivalta oli keskeisellä sijalla, ilmenee myös usein käytetystä käsiteparista poliisivaltio/oikeusvaltio. Oikeusvaltiossa poliisin toimivaltaa rajoittavat perusoikeudet.

14 X? 14 Perusoikeusuudistuksen yhteydessä vapausoikeuksien tulkintaan tuotiin mukaan kaksi uutta elementtiä. Yhtäältä esitöissä korostettiin, että perusoikeuksilla on merkitystä myös kansalaisten välisissä horisontaalisuhteissa. Toisaalta julkiselle vallalle asetettiin hallitusmuodon 16a.l :ssä yleinen velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tämä velvollisuus ulotettiin esitöissä myös perusoikeuksien horisontaalivaikutukseen. Perusoikeusuudistuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ollut supistaa vapausoikeuksien perinteistä, klassista oikeusvaltiokäsitystä vastaavaa suojaavaa vaikutusta yksilön ja julkisen vallan välisessä vertikaalisuhteessa vaan pikemmin täydentää sitä uusilla perusoikeuksien horisontaalivaikutusta ja julkisen vallan yleistä turvaamisvelvollisuutta koskevilla ainesosilla. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä hallitusmuodon 6.1 :ään lisättiin uutena perusoikeutena oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Vastaava oikeus on myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (5(1) art). EIS:n soveltamiskäytännössä tälle yksilölliselle oikeudelle ei kuitenkaan ole annettu itsenäistä merkitystä. Sen sijaan perustuslakivaliokunnan lausunnoissa, ennen kaikkea järjestyksenvalvojia koskevasta lakiehdotuksesta annetussa lausunnossa 44/1998, oikeus turvallisuuteen on itsenäistetty ja samalla muunnettu yksilökohtaisesta oikeudesta yhteiskunnan yleistä tilaa tarkoittavaksi kollektiiviseksi oikeudeksi. Niinpä tässä lausunnossa hallitusmuodon 6.1 :n tarkoittaman henkilökohtaista turvallisuutta koskevan oikeuden katsottiin nimenomaisesti tarkoittavan turvallisuutta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden merkityksessä. Mainitsemani kolme tekijää - perusoikeuksien horisontaalivaikutuksen korostaminen, julkisen vallan turvaamisvelvollisuuden ulottaminen myös horisontaalivaikutukseen ja turvallisuutta koskevan perusoikeuden tulkitseminen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kautta - ovat johtamassa perinteisen perusoikeuskäsityksen murtumiseen tavalla, jota on minusta oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien suojavaikutuksen kannalta huolestuttavaa. Kun esimerkiksi poliisin toimivalta perinteisessä käsityksessä on jotain perusoikeusjärjestelmälle ulkoista, jota tämä järjestelmä rajoittaa, horisontaahvaikutuksen ja turvaamisvelvollisuuden välityksellä päätelläänkin, että perusoikeudet päinvastoin edellyttävätkin poliisin toimivaltaa eli sitä mitä perinteisen käsityksen mukaan perusoikeuksien oli määrä rajoittaa. Kysymys poliisin toimivallasta muuttuu näin perusoikeusjärjestelmän sisäiseksi punnintakysymykseksi:

15 X? 15 perusoikeuksien yleisellä horisontaalivaikutuksella ja julkisen vallan turvaamisvelvollisuudella perustellaan yksilöiden perusoikeuksien rajoittamista perusoikeuksien perinteisellä vaikutusalueella, yksilöiden ja julkisen vallan vertikaalisuhteessa. Olemme palaamassa takaisin oppiin poliisin yleistoimivaltuudesta, joka oikeuskirjallisuudessa hylättiin vuoden 1966 poliisilain säätämisen jälkeen. Nyt erona on vain se, että oppia ollaan tukemassa perustuslain tasolle, perusoikeusjärjestelmään. Hallituksen esitys laiksi poliisilain muuttamisesta noudattaa kuvaamaani perusoikeuksien tulkintalinjaa. Poliisin toimivaltuuksia perustellaan perusoikeuksien horisontaalivaikutuksella ja julkisen vallan turvaamisvelvollisuudella. Lainaan tyypillistä perustelujen kohtaa: "Hallitusmuodon 16 a :n 1 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Turvattavia perusoikeuksia ovat muun muassa hallitusmuodon 6 ;n 1 momentissa mainittu oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Tämän vuoksi on olemassa painava yhteiskunnallinen tarve henkeä tai terveyttä välittömästi uhkaavien vaarojen torjumiseen tarvittaessa paikka tai alue eristämällä." Käsitykseni on, että nyt olisi pysähdyttävä vakavasti pohtimaan suuntaa, johon vapausoikeusluonteisten perusoikeuksiemme tulkinta on kulkemassa. Vapausoikeussäännösten tulkinnassa askel taaksepäin, kohti liberaalia oikeusvaltiomallia vastaavaa perusoikeuskäsitystä, on nyt paikallaan. On jälleen korostettava näiden säännösten alkuperäistä, yksilöä julkisen vallan toimilta suojaavaa merkityssisältöä. Sellaiset kollektiiviset hyvät kuin yleinen järjestys ja turvallisuus on palautettava perasoikeusjärjestelmän ulkopuolelle. Poliisin toimivaltuuksia on perusteltava perusoikeusjärjestelmän ulkopuolisilla argumenteilla, jotka osoittavat perustuslakivaliokunnan mietinnössä 25/1994 vp tarkoitettua painavaa yhteiskunnallista tarvetta. Näillä ehdotuksillani en tarkoita sitä, että yleisellä järjestyksellä ja turvallisuudella ei voitaisi perustella vapausoikeuksien rajoittamista esimerkiksi vaikkapa poliisilakiin otettavilla valtuutussäännöksillä. En myöskään tarkoita, että meidän pitäisi luopua liittämästä vapausoikeuksiinkin horisontaalivaikutuksia tai että julkisen vallan turvaamisvelvollisuuteen ei pitäisi lukea myös vapausoikeuksien tosiasiallisten käyttämisedellytysten takaamista. Tarkoitan vain sitä, että

16 X? 16 vapausoikeusluonteiset, yksilöitä julkisen vallan toimenpiteiltä suojaavat perusoikeudet on syytä pitää erillään niiden rajoittamiseen oikeuttavista yhteiskunnan kollektiiviseen tilaan liittyvistä intresseistä, siten kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa erotetaan ihmisoikeudet ja niiden rajoittamiseen oikeuttavat politiikka-näkökohdat. Muutoin on vaarana, että käsitys perusoikeuksien yksilökohtaisesta suojavaikutuksesta hämärtyy tavalla, jonka vaikutukset eivät ehkä typisty vain lainsmtärnismenettelyynjapemstuslakivaliokunnan siinä noudattamaan käytäntöön. Perustuslakivaliokunnan lainsäätämisvaiheessa esittämistä kannanotoista on vain lyhyt askel siihen, että esimerkiksi poliisin yksittäisiä toimia, joilla ei ole perustetta nimenomaisissa toimivaltasäännöksissä tai jotka jopa ovat niiden kanssa ristiriidassa, ryhdytään oikeuttamaan perusoikeussäännöksiin palautettavalla turvallisuuden ylläpitämistehtävällä. Olen liittänyt lausuntooni Lakimies-lehden seuraavaan numeroon kirjoittamani artikkelin, jossa perustelen seikkaperäisemmin yllä esittämiäni näkökohtia. 2. Rajatarkastus ja tullitoimenpiteet Poliisille ehdotetaan 10a :ssä samoja rajatarkastusta ja tullitoimenpiteitä koskevia valtuuksia, joita rajavartiomiehillä on rajavartiolaitoksesta annetun lain (320/1999) ja tullimiehellä tullilain (1466/1994) mukaan. Rajatarkastusvaltuuksia on arvioitu perustuslakivaliokunnan lausunnossa 17/1998 vp. Myös tullilain tullivalvontaa koskevat säännökset ovat olleet perustuslakivaliokunnan arvioitavina. En epäile tarvetta antaa myös poliisille rajatarkastus-ja tullivalvontavaltuuksia. Huomautukseni koskee sen sijaan ehdotettujen perusoikeusrajoitusta täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta. Poliisin valtuudet tulisi 10a :ssä sitoa asianomaisten lakien nimenomaisiin säännöksiin. Erityisesti tullitoimenpiteen käsite on tässä yhteydessä liian ylimalkainen. Tullilain 3.1 :n 4 kohdan mukaan tullitoimenpiteellä tarkoitetaan "tullilaitoksen toimivaltaan kuuluvaa virkatointa tullirikosten esitutkintaa lukuunottamatta". 3. Paikan ja alueen eristäminen

17 X? 17 Lain 18 :ään lisättäväksi ehdotettu paikan ja alueen eristämistä koskeva säännös on merkityksellinen sekä liikkumisvapauden että kotirauhan suojan kannalta. Liikkumisvapauden kannalta en pidä ehdotettuja lisäsäännöksiä ongelmallisina. Sen sijaan kotirauhan suojan osalta on huomattava, että perusoikeusuudistuksessa hallitusmuodon 8.3 :ään otettiin erityinen kotirauhan suojaa koskeva rajoituslauseke, jonka mukaan "lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä". Tässä perusoikeuksien turvaaminen on siis nimenomaisesti mainittu perusoikeussäännöksen tekstissä rajoitusperus-teena. Tässä kohden pidänkin hyväksyttävänä poiketa siitä yleisestä pidättyvästä linjasta, mitä edellä olen suositellut noudatettavaksi perusoikeuksien horisontaalisuhteita koskevan turvaamisvelvollisuuden käyttämisessä vertikaalisuhteita koskevien perusoikeusrajoitusten perusteluna. Hallituksen esityksessä perusteluissa viitataan monin kohdin kotirauha-käsitteen yhteydessä suunnitteilla olevaan rikoslain kotirauhan loukkaamista koskevien säännösten uudistamiseen. Kun toimivaltasäännöksiin on otettu kotirauhan suojaan viittaavia rajoituksia, viittausten on ymmärtääkseni tarkoitettu koskevan valtiosääntöoikeudellista eikä rikosoikeudellista kotirauhan suojan käsitettä. Tässä suhteessa ei nähdäkseni ole syytä muuttaa viittauskäytäntöä. Tämä huomautukseni koskee kaikkia lakiehdotuksen säännöksiä, joissa kotirauhan käsitettä käytetään. 4. Turvallisuustarkastus Poliisilain 18 :n 2 momentiksi ehdotetussa säännöksessä tarkoitettuihin turvallisuustarkastuksiin ja niiden välityksellä toteutuvaan henkilökohtaiseen koskemattomuuden kajoamiseen on vannaankin painava yhteiskunnallinen peruste. Huomautuksia voidaan kuitenkin jälleen tehdä säännöksen täsmällisyydestä. Mitä ovat "erityistä suojelua edellyttävät tilaisuudet"? Koskeeko määre "erityistä suojelua edellyttävä" myös yleisiä kokouksia ja muita yleisötilaisuuksia? Säännös ei myöskään sanamuodoltaan ilmeisesti vastaa kokoontumislain ja järjestyksenvalvojista annetun lain systematiikkaa. Yleiset kokoukset eivät ole yleisötilaisuuksien alaryhmä kuten nyt ehdotettu säännös antaa ymmärtää. Kokoontumislaissa (23.4 ) turvallisuustarkastuksen edellytykseksi on säädetty, että "tämä on tarpeen tilaisuuden erityisluonteen vuoksi tai on perusteltua aihetta epäillä, että tilaisuuteen

18 X? 18 osallistuvilla on hallussaan 1 momentissa tai 3 momentin nojalla kiellettyjä esineitä tai aineita". Kokoontumislain ja poliisilain turvallisuustarkastuksia koskevien säännösten tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaiset. Nyt ehdotettu säännös synnyttää lisäksi epäilyksiä perusoikeuksia rajoittavien säännösten täsmällisyysvaatimuksen kannalta. Rajatarkastuksen yhteydessä henkilöntarkastusvaltuus koskee kaikkia maasta lähteviä ja maahan saapuvia, eikä edellytä esimerkiksi konkreettista rikosepäilyä. Perustuslakivaliokunta perusteli tätä lausunnossaan 17/1998 vp. rajatarkastuksen 'Väistämättä kaiken kattavalla tarkoituksella". On kyseenalaista, voidaanko poliisilain 18.2 :ksi ehdotetulle säännökselle esittää vastaavanlaisia perusteluita. 5. Teknistä tarkkailua koskevat valtuudet Teknistä tarkkailua koskevia valtuuksia ehdotetaan laajennettavaksi varsinkin kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa ja kulkuneuvoissa. Kotirauhan ohella teknistä tarkkailua koskevia valtuuksia on arvioitava myös yksityiselämän suojaa koskevien säännösten kannalta. Molempien perusoikeuksien kohdalla oikeustila on muuttunut poliisilain säätämisen jälkeen; poliisilakihan säädettiin ennen perusoikeusuudistuksen voimaan tuloa. Niinpä kotirauhan rajoittarnisedellytyksistä on säädetty edellä jo lainaamani erityinen rajoituslauseke. Yksityiselämän suojasta puolestaan vasta perusoikeusuudistuksen yhteydessä hallitusmuodon II lukuun lisättiin nimenomainen säännös (8.1 ). Perustuslakivaliokunnan lausunnossa 12/1998 vp arvioitiin tuolloin pakkokeinolakiin lisättäväksi ehdotettuja teknistä tarkkailua koskevia valtuuksia. Valiokunta katsoi, että rangaistuslaitoksen selli ei ole kotirauhan piiriin kuuluva tila. Sen sijaan vankeja koskevia tarkkailuvaltuuksia on arvioitava yksityiselämän suojan kannalta. Valiokunta piti teknistä katselua erityisen arkaluonteisena, mutta katsoi, että ehdotettu sääntely oli sopusoinnussa rajoitusten tarkkarajoitukseen ja täsmällisyyteen kohdistuvien edellytysten kanssa. Tässä valiokunta viittasi siihen, että valtuuksien käyttäminen on mahdollista vain konkreettisen rikosepäilyn vuoksi ja että teknisen katselun sallittavuus on lisäksi sidottu tavallista korkeampiin rangaistusasteikkovaatimuksiin. Nyt ehdotetussa säännöksessä vankeihin kohdistettavalle tekniselle tarkkailulle ei esitetä minkäänlaisia asiallisia edellytyksiä.

19 X? Säännösehdotus ei mielestäni täyty lailla säädettäville perusoikeusrajoituksil-le asetettavia edellytyksiä. 19 Lausunnossaan 12/1998 vp perustuslakivaliokunta piti mahdollisena teknisen tarkkailun valtuuksien ulottamista pakkokeinolaissa sellaisiin kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin, joita ei käytetä vakinaiseen asumiseen. En pidäkään nyt ehdotettua vastaavaa valtuuksien käyttöalan laajennusta valiokunnan perusoikeusäännösten tulkinnassa noudattaman linjan kannalta ongelmallisena. Samassa lausunnossaan valiokunta niin ikään katsoi, että tarkkailulaitekin voidaan sijoittaa tällaisiin tiloihin. 6. Televalvontaa koskevat valtuudet Poliisilaissa ei nykyisin ole televalvontaa koskevia säännöksiä vaan televalvonta samoin kuin telekuuntelukin on mahdollista vain esitutkinnassa pakkokeinolain nojalla. Televalvontaa koskevat valtuudet rajoittavat hallitusmuodon 8 :ssä suojattua luottamuksellisen viestin salaisuutta. Myös tähän perusoikeuteen puuttumisesta hallitusmuotoon on otettu erityinen rajoituslauseke. Sen mukaan "lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana". Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan 17/1997 vp tulkinnut tätä rajoituslauseketta sikäli väljästi, että se piti mahdollisena säätää telemarkkinalaissa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä poliisin oikeudesta saada tunnistamistietoja, vaikka oikeutta ei ollut rajattu esimerkiksi rikostyypeittäin. Valiokunta katsoi säännösehdotukseen olleen "sellainen hyväksyttävä peruste, jonka voidaan viime kädessä ymmärtää kytkeytyvän yksilön turvallisuuteen laajassa mielessä". Valiokunta piti ehdotusta niin ikään tarkkarajaisena. Sen mukaan poliisilla on oikeus saada teleliittymän haltijan suostumuksella "matkaviestimestä lähetettyjä viestejä koskevat tunnistamistiedot siltä osin kuin se on tarpeen sellaisen rikoksen selvittämiseksi, jonka johdosta matkaviestin tai siinä käytetty liittymä on oikeudettomasti toisen hallussa". Nyt käsiteltävä ehdotus poliisilain 31c :ksi poikkeaa valiokunnan lausunnossaan 17/1997 vp arvioimasta siinä olennaisessa suhteessa, että kysymys ei ole rikostutkinnasta kuten lainaamassani hallitusmuodon 8.3 :n rajoituslausekkeessa edellytetään vaan rikostorjunnasta. Perustuslakiva-

20 X? 20 liokunta on aikaisemmin tulkinnut kotirauhaan puuttumista koskevaa HM 8.3 :n rajoituslauseketta sillä tavoin väljästi, että se on pitänyt siinä tarkoitettuna "rikosten selvittämisenä" myös sellaisia toimenpiteitä, joihin ryhdytään jonldn konkreettisen ja yksilöidyn rikosepäilyn johdosta, vaikka rikos ei olisi vielä ehtinyt toteutuneen teon asteelle (PeVL 2/1996). Ainoa mahdollisuus pelastaa nyt ehdotettu säännös 8.3 :n toisen virkkeen rajoituslausekkeen piiriin on omaksua "rikosten tutkinnan" käsitteen tulkinnassa samanlainen ei vain väljä vaan jopa sanamuodon vastainen tulkinta. Ehdotus on rajoituslausekkeen sanamuodon vastainen siinäkin suhteessa, että valtuuksia ei ole sidottu lausekkeen edellyttämällä tavalla tiettyihin rikostyyppeihin vaan yleinen televalvonta-valtuus on määritelty rangaistusminimin avulla. Säännösehdotuksen muotoilusta on vielä huomautettava, että epäselväksi jää koskevatko yleisvaltuutta rangaistusminimin ohella rajoittavat lisäedellytykset myös 31c.l :n jälkiosassa erikseen mainittuja rikostyyppejä. 7. Poliisimääräykset Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa ehdotusta poliisimääräysten antamisvaltuudek-si on hieman erikoisella tavalla arvioitu perusoikeuksien yleisten rajoittamisedellytysten kannalta myös niiltä osin, kuin valtiosääntöongelma koskee lainsäädäntövallan delegointia ja rikosoikeudellista legaliteettiperiaatetta. Sama koskee myös muita alemman asteiseen norminantoon oikeuttavia säännösehdotuksia. Hallitusmuodon 6 a :ssä nykyään ilmaistu legaliteettiperiaate edellyttää, että teot, joista voidaan tuomita rangaistukseen, on määriteltävä riittävän täsmällisesti laissa. Perusoikeusuudistuksen esitöissä tai perustuslakivaliokunnan myöhemmässä käytännössä 6 a :n ei kuitenkaan ole katsottu ehdottomasti kieltävän niin sanottuja blankorangaistussäännöksiä, jollaisesta myös poliisimääräyksiä koskevassa ehdotuksen 52 :ssä on kysymys. Pidän kuitenkin kyseenalaisena, täyttääkö 52 blankorangaistussäännöksille asetettavat täsmällisyysedellytykset. Muiden norminantovallan delegointia koskevien säännösehdotusten arvioinnissa on HM 6 a :n mukaisen legaliteettiperiaatteen sijasta sovellettava lainsäädäntövallan delegoimista koskevia yleisiä valtiosääntöistä näkökohtia.

Teuvo Pohjolainen

Teuvo Pohjolainen 1 Teuvo Pohjolainen 9.12.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 90/2002 vp Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 200/2002 vp laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 2 päivänä maaliskuuta 2004 lähettäessään

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

VALIOKUNNAN KANNANOTOT PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 21 päivänä

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 27/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunnalle

Lisätiedot

LAUSUNTO. Esitän lausuntonani seuraavaa. 1. Ehdotus

LAUSUNTO. Esitän lausuntonani seuraavaa. 1. Ehdotus LAUSUNTO Työmarkkinain keskusjärjestöt ovat pyytäneet minulta oikeudellista asiantuntijalausuntoa, joka koskee keskusjärjestöjen edustajien laatimaa ehdotusta sähköisen viestinnän tietosuojalain 13 :n

Lisätiedot

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 312/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi vankeuslain 12 luvun

Lisätiedot

Ilmoitetaan, että asia on saapunut valiokuntaan lausunnon antamista varten suurelle valiokunnalle.

Ilmoitetaan, että asia on saapunut valiokuntaan lausunnon antamista varten suurelle valiokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 21/2002 vp Tiistai 12.3.2002 kello 10.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. U 7/2002 vp ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (rasismin ja muukalaisvihan vastainen

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI POLIISILAIN 2 LUVUN MUUTTAMISESTA. Sisäministeriö

OIKEUSMINISTERIÖ LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI POLIISILAIN 2 LUVUN MUUTTAMISESTA. Sisäministeriö OIKEUSMINISTERIÖ Lainvalmisteluosasto LAUSUNTO 28.11.2016 OM/216/43/2016 Sisäministeriö kirjaamo@intermin.fi Lausuntopyyntö 27.10.2016 (SMDno-2015-1740) LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI POLIISILAIN 2 LUVUN

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto

3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 118/2002 vp Torstai 19.12.2002 kello 08.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta Ilmoitetaan,

Lisätiedot

Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa. Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.

Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa. Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3. Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.2017 Perustuslain tulkinnan erityispiirteitä Perustuslakitulkinnan

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta

Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta 1 / 7 18.3.2011 19:49 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2008» 174/2008 174/2008 Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2008 Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 44/2002 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta yleissopimukseksi (huumausaineiden laittoman kaupan torjumisesta tullihallintojen toimesta aavalla merellä) Suurelle valiokunnalle

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2005 vp Hallituksen esitys laiksi poliisilain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 15 päivänä

Lisätiedot

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Olli Mäenpää 12.11.2015 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta (HE 96/2015) Lakiehdotuksen tarkoituksena on lisätä kehitysvammaisten

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 RYHMÄTEHTÄVÄ 1) Mitkä ovat koulutusoikeuden oikeuslähteet 2) Oppilaan velvollisuudet koulussa - mitä sinulle on jäänyt mieleen

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2)

Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2) Helsinki 31.8.2009 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lausuntopyyntö OM 15/021/2006, 27.5.2009 Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2) Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 26/2004 vp. Hallituksen esitys laiksi rikoslain 17 luvun, kokoontumislain. lain 8 :n muuttamisesta

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 26/2004 vp. Hallituksen esitys laiksi rikoslain 17 luvun, kokoontumislain. lain 8 :n muuttamisesta PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 26/2004 vp Hallituksen esitys laiksi rikoslain 17 luvun, kokoontumislain ja järjestyksenvalvojista annetun lain 8 :n muuttamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5)

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Jakelussa mainituille Tupakkalain muutos lastensuojelulaitoksissa Yleistä Tupakkalakia (693/1976) on muutettu 1.1.2010 lukien (698/2010). Lain uutena tavoitteena on tupakkatuotteiden

Lisätiedot

Olli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle

Olli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle Olli Mäenpää 23.9.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys sähköturvallisuuslaiksi ja laiksi eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain muuttamisesta (HE 116/2016 vp)

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 7 ja :n muuttamisesta PERUSTELUT ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ annettuun lakiin

Lisätiedot

Siviilitiedustelulainsäädännön valmistelu Kuulemistilaisuus Osastopäällikkö Kauko Aaltomaa työryhmän puheenjohtaja

Siviilitiedustelulainsäädännön valmistelu Kuulemistilaisuus Osastopäällikkö Kauko Aaltomaa työryhmän puheenjohtaja Siviilitiedustelulainsäädännön valmistelu Kuulemistilaisuus 23.11.2016 Osastopäällikkö Kauko Aaltomaa työryhmän puheenjohtaja Työryhmän työstä Työryhmä on kokoontunut 24 kertaa Työryhmän näkemyksen mukaan

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Kokonaisarvio valmiuslain ja perustuslain 23 :n suhteesta

Kokonaisarvio valmiuslain ja perustuslain 23 :n suhteesta Kokonaisarvio valmiuslain ja perustuslain 23 :n suhteesta VN TEAS -rahoitushakuinfo Säätytalo 13.10.2016 1 Perustiedot tutkimusrahoituksesta VN TEAS = valtioneuvoston päätöksentekoa tukeva selvitys- ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tullilain, pakkokeinolain 2 luvun 9 :n sekä ulkomaalaislain 181 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tullilakia, pakkokeinolakia ja ulkomaalaislakia.

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Mietintö Luottamuksellisen viestin salaisuus. Lausunto. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia. Lausunto EOAK/5048/2016. Asia: OM 27/41/2015

Mietintö Luottamuksellisen viestin salaisuus. Lausunto. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia. Lausunto EOAK/5048/2016. Asia: OM 27/41/2015 Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 22.12.2016 EOAK/5048/2016 Asia: OM 27/41/2015 Mietintö Luottamuksellisen viestin salaisuus Lausunto Lausuntonne mietinnöstä Luottamuksellisen viestin salaisuus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

Perustuslakivaliokunta ei esityksestä antamassaan mietinnössä tarkastellut tätä kohtaa (pevm 25/94 vp, s.7). - - - - - - -

Perustuslakivaliokunta ei esityksestä antamassaan mietinnössä tarkastellut tätä kohtaa (pevm 25/94 vp, s.7). - - - - - - - 1 Mikael Hidén PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 20.10.2015 KELLO 10.00 HE 32/15 vp laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016. Lakiehdotus sisältää ns. tehokasta

Lisätiedot

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999. HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta

Lisätiedot

SALASSA PIDÄTTÄVIEN TIETOJEN KÄSITTELY OIKEUDEN- KÄYNNISSÄ JA TUOMIOSSA

SALASSA PIDÄTTÄVIEN TIETOJEN KÄSITTELY OIKEUDEN- KÄYNNISSÄ JA TUOMIOSSA VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS Snellmaninkatu 1 A PL 20 00023 VALTIONEUVOSTO 27.9.2004 Dnro 1056/1/03 Oikeustoimittajat ry c/o Jarkko Sipilä MTV3 Uutiset 00033 MTV3 ASIA SALASSA PIDÄTTÄVIEN TIETOJEN

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Hallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp)

Hallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp) Olli Mäenpää 18.10.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp) Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut Esitys sisältää

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Päätös. Laki. Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan,

Päätös. Laki. Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, EDUSKUNNAN VASTAUS 301/2006 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan

työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 47/2002 vp Hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

Teuvo Pohjolainen

Teuvo Pohjolainen 1 Teuvo Pohjolainen 11.11.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta (HE 135/2016

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2001 vp Hallituksen esitys etsintä- ja pelastuspalvelua merellä koskevan vuoden 1979 kansainvälisen yleissopimuksen muutosten hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT Professori Juha Karhu Lapin yliopisto 10.9.2005 Vahinko ja perustellut odotukset perustellut odotukset kaikessa modernissa oikeudessa tärkeitä > luottamuksensuoja

Lisätiedot

HE 135/2016 vp VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKOLAIKSI SEKÄ LAIKSI TU- LOVEROLAIN MUUTTAMISESTA

HE 135/2016 vp VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKOLAIKSI SEKÄ LAIKSI TU- LOVEROLAIN MUUTTAMISESTA Veli-Pekka Viljanen HE 135/2016 vp VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKOLAIKSI SEKÄ LAIKSI TU- LOVEROLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan perustuslakivaliokunta 26.10.2016 Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi esitutkintalakia, poliisin

Lisätiedot

HE 174/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 174/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Tullissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki rikostorjunnasta Tullissa.

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Uudistuksen tarpeellisuus ja uudistuksen ehdotettu laajuus

Uudistuksen tarpeellisuus ja uudistuksen ehdotettu laajuus 1 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS 20.12.2012 Laamanni Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamordtem.fi Viite: lausuntopyyntönne 14.11.2012 TEM/2580/03.01.01/2012 Asia: Lausunto tavaramerkkilain uudistamista koskevasta

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 125/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 :n muuttamisesta

HE 125/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkalakia niin, että yksityishenkilöt saisivat hankkia ja vastaanottaa

Lisätiedot

Perustuslakivaliokunnan kokous n;o 48 keskiviikkona 3.6.1992. klo 9.00

Perustuslakivaliokunnan kokous n;o 48 keskiviikkona 3.6.1992. klo 9.00 Perustuslakivaliokunnan kokous n;o 48 keskiviikkona 3.6.1992 klo 9.00 1) Nimenhuuto 2) Päätösvaltaisuus 3) HB 77 laiksi työllisyyslain väliaikaisesta muuttamisesta - Eduskunnan lausuntopäätös - I käsittely.

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

HE 40/16 vp laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta

HE 40/16 vp laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta 1 Perustuslakivaliokunta 9.9.2016 Mikael Hidén: Lausunto hallituksen esityksestä HE 40/16 vp laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta ja hallituksen esityksestä HE 116/16 vp sähköturvallisuuslaiksi

Lisätiedot

Potilaan tietotekniset laitteet psykiatrisissa yksiko issa

Potilaan tietotekniset laitteet psykiatrisissa yksiko issa Muistio 9.10.2015 Potilaan tietotekniset laitteet psykiatrisissa yksiko issa Tiivistelmä Muistio koskee kaikkia potilailla mahdollisesti olevia yhteydenpidon mahdollistavia laitteita. Jokaisella on lähtökohtainen

Lisätiedot

PAKOLAISNEUVONTA RY:N LAUSUNTO Asia: HE 133/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

PAKOLAISNEUVONTA RY:N LAUSUNTO Asia: HE 133/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan hallintovaliokunnalle PAKOLAISNEUVONTA RY:N LAUSUNTO 14.11.2016 Asia: HE 133/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta I Yleistä Pakolaisneuvonta kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa Kimmo Kiiski LVM Kokonaisuus osa tieliikenteen kokonaisuudistushanketta Työryhmä on arvioinut pääosin tieliikennelain

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Perustuslakivaliokunnan kokous n:o 68 perjantaina klo 9.30

Perustuslakivaliokunnan kokous n:o 68 perjantaina klo 9.30 Perustuslakivaliokunnan kokous n:o 68 perjantaina 18.9.1992 klo 9.30 1) Nimenhuuto 2) Päätösvaltaisuus 3) HE 103 laeiksi valtion virkamieslain sekä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa

Lisätiedot