ELÄMÄN EVÄÄT ELÄVÄLTÄ MAASEUDULTA
|
|
- Timo-Jaakko Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ELÄMÄN EVÄÄT ELÄVÄLTÄ MAASEUDULTA VARSINAIS-SUOMEN JOKIVARSIKUMPPANIT RY:N PAIKALLINEN STRATEGIA
2 SISÄLLYSLUETTELO STRATEGIAN KATTAMA KOHDEALUE JA VÄESTÖMÄÄRÄ... 3 Alueen kuvaus... 3 STRATEGIAN KUVAUS JA TAVOITTEET Voimistuva yhteisöllisyys ja mahdollisuus vaikuttaa omiin elinolosuhteisiin Luonto- ja kulttuuriympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen Mikroyritykset maaseudun voimavarana HANKKEIDEN VALINTAKRITEERIT JOKIVARSIKUMPPANIEN ALUEEN OPPIMISSUUNNITELMA AKTIVOINNILLA JA VIESTINNÄLLÄ STRATEGISIIN TAVOITTEISIIN STRATEGIAN RAHOITUSSUUNNITELMA STRATEGIAN HALLINTO JA SEURANTA Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Työnjako Leader-toimintaryhmien ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen välillä Strategian seuranta STRATEGIAPROSESSI
3 STRATEGIAN KATTAMA KOHDEALUE JA VÄESTÖMÄÄRÄ Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n toiminta-alueeseen kuuluu ohjelmakaudella kahdeksan varsinaissuomalaista kuntaa: Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Somero. Alueen yhteenlaskettu väestömäärä oli vuoden 2013 alussa henkilöä. Alueen väestöstä hieman yli henkilöä asuu alueen kahdessa maaseudun paikalliskeskuksessa eli Somerolla ja Loimaalla. Hiukan alle henkilöä asuu kaupungin läheisellä maaseudulla ja hiukan yli henkilöä ydinmaaseudulla. Edellä mainittujen kuntien alueet ovat kuuluneet Jokivarsikumppanien alueeseen jo kahdella aikaisemmalla Leader-kaudella, joten alueelle on kehittynyt tiivis paikallisen kehittämisen kulttuuri. Vaikka erilaiset kuntakentän uudelleenjärjestäytymiseen liittyvät keskustelut vievät alueen eri osia vaihtelevasti eri suuntiin, on alueen ruohonjuuritason toimijoiden keskinäinen yhteistyö vakaalla pohjalla ja entisestään vahvistunut erilaisten paikallisen kehittämisen toimenpiteiden kautta. Alueen toimijoille on syntynyt kolmen aikaisemman Leader-kauden kuluessa paljon osaamista hankkeiden toteuttamiseen. Hankerahoituksen kokoaminen on ollut pääosin helppoa, sillä yksityistä rahoitusta on ollut saatavilla kohtuullisen helposti ja talkootyöhön löytyy innostunutta väkeä. Ohjelmakaudella yksityistä rahoitusta on kertynyt merkittävästi yli tavoitellun 35 %. Kunnat ovat myös helpottaneet hankkeiden toteutusta auttamalla hankkeiden toteuttajia väliaikaisrahoituksen järjestämisessä. Alueen kuvaus Asukkaat Alueen hieman yli asukkaasta alle 15-vuotiaita on noin 16,5 %, vuotiaita noin 59,8 % ja yli 64- vuotiaita noin 23,7 %. Väestön ikärakenne vaihtelee alueen eri osissa melko paljon. Kun Aurassa, Oripäässä ja Tarvasjoella alle 15-vuotiaiden osuus ylittää 20 % väestömäärästä, on sama osuus Somerolla, Loimaalla ja Koskella alle 15 %. Alueen yli 64-vuotiaiden osuus on noin viisi prosenttiyksikköä valtakunnallista keskiarvoa korkeampi ja vuotiaiden osuus puolestaan saman verran matalampi. Alueen väestöstä noin 1,8 % on ulkomaan kansalaisia. Alueella käy paljon vapaa-ajan asukkaita, sillä alueella on yli kesämökkiä. Alueen asukkaiden työssäkäyntialue vaihtelee paljon sen mukaan, kuinka lähellä Turkua tai Saloa alue sijaitsee. Työssäkäyntialueeseen vaikuttaa myös kunnan alueella alkutuotannossa olevien työpaikkojen määrä. Auran ja Tarvasjoen asukkaista noin 35 % työskentelee omassa kunnassa olevassa työpaikassa, kun Loimaalla vastaava osuus on lähes 80 % ja Somerolla lähes 70 %. Edellä mainituista tekijöistä seuraa, että alueella on hyvin erilaisia yhteisöllisiä tarpeita ja niitä varten on syntynyt laaja joukko yhdistyksiä. Alueella toimii noin 60 kyläyhdistystä tai kyläyhdistyksen tehtäviä hoitavaa yhdistystä. Lisäksi alueella toimii ainakin kaksinkertainen määrä muita yhdistyksiä, jotka edistävät ja ylläpitävät yhteisöllistä toimintaa. Leader-hankkeiden toteuttajina alueella onkin ollut melkein yhtä paljon kyläyhdistyksiä kuin tiettyyn teemaan tai toimintaan keskittyviä yhdistyksiä. 3
4 Alla olevassa taulukossa on alueen väkiluvun lisäksi kuvattu muutamia tekijöitä, jotka tuovat esiin alueen sisäisiä eroavuuksia sekä alueen eroavuutta valtakunnallisiin keskiarvoihin nähden. Kunta Väkiluku Vanhushuoltosuhde (yli 64-vuotiaat sataa vuotiasta kohti) Lapsihuoltosuhde (0-14-vuotiaat/sataa vuotiasta kohti) Työpaikat alkutuotannossa (% kaikista työpaikoista) Aura ,2 32 5,2 % Koski Tl ,5 24,8 20,1 % Loimaa , ,5 % Marttila ,5 23,9 % Oripää ,4 34,7 29,2 % Pöytyä ,2 29,5 17,8 % Somero ,1 25,4 15,8 % Tarvasjoki ,4 33,6 12,0 % Yhteensä Koko maa 27,7 Koko maa 25,5 Koko maa 3,7 % Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton kuntanavigaattori Elinkeinotoiminta Jokivarsikumppanien alueen elinkeinojen kehitys on vakaalla pohjalla, sillä se pohjautuu paljolti pienten ja keskisuurten yritysten omaan tuotekehitykseen ja erikoistumiseen. Alueella on noin yritystoimipaikkaa. Alueelle on keskittynyt paljon kone- ja metalliteollisuutta. Alueella on myös mekaanista puuteollisuutta, rakennusmateriaaliteollisuutta ja elintarviketeollisuutta. Maataloudella on vahva perinne alueella; alue on Varsinais-Suomen maatalousvaltaisinta aluetta. Maatalousyritykset ovat kasvuhakuisia ja tulevaisuuteen suuntautuneita. Palvelusektorilla maaseutumatkailu on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina. Alueen työpaikoista noin puolet on palvelusektorilla, kolmasosa jalostuksessa ja noin viidennes alkutuotannossa. Jalostuksen ja alkutuotannon suhteen alueen eri osien erot ovat melko suuret. Kun Aurassa alkutuotannossa on vain noin 5 % työpaikoista, on Oripäässä vastaava osuus lähes 30 %. Jalostuksessa Tarvasjoen osuus on yli 35 % kun Marttilassa osuus jää alle 19 %. Valtakunnallisesti katsottuna alueella on huomattavasti keskimääräistä enemmän työpaikkoja alkutuotannossa ja vähemmän palvelusektorilla. Luonto- ja kulttuuriympäristö Alueen luonto- ja kulttuuriympäristö ovat hyvin monipuolisia. Maisemaa hallitsevat pelto- ja harjumaisemat, joita Aurajoki, Loimijoki ja Paimionjoki halkovat. Paimionjokilaakso on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi sekä valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Osa jokilaaksosta kuuluu myös Natura-suojelualueeseen. Auran ja Pöytyän kautta kulkeva Aurajokilaakso muodostaa valtakunnallisesti tärkeän maisema-alueen. Pöytyällä 4
5 sijaitsevat Vaskijärven luonnonpuisto, osa Kurjenrahkan kansallispuistosta ja osa Kuhankuonon retkeilyreitistöä. Loimaan ja Oripään alueella sijaitsee retkeilyreitistö Harjureitti, joka kulkee Lounais- Suomen ainoaa yhtenäistä harjujaksoa myöten. Somerolta löytyvät Häntälän notkot, jotka ovat Rekijoen jääkauden jälkeen uurtamia laaksoja. Notkot muodostavat merkittävän perinnebiotooppialueen ja ne kuuluvat osana Rekijokilaakson Natura-alueeseen. Someron järvet ovat monimuotoisia vaihdellen tummavetisistä metsäjärvistä harjunmaastojen kirkasvetisiin järviin. Alueen historialliset kulkureitit yhdistävät luonto- ja kulttuuriympäristöä alueen eri kohdissa. Hämeen Härkätie ja Paimionjoki kulkevat monin paikoin yhdessä, samoin Aurajoki ja Varkaantie. Alueen läpi kulkee myös Huovintie, joka on yhdessä Hämeen Härkätien kanssa suomen vanhimpia maanteitä. Jokivarsikumppanien alueen kulttuuriympäristöä luonnehtii paikallisuus ja omaleimaisuus. Loimaalta löytyy Alpo Jaakolan patsaspuisto ja Somerolla on Rauli Badding Somerjoen perheen perustama kioski Paratiisi. Oripään kunta on avannut yleisölle Syrjämän ateljeekodin Villa Villen ja Koskella sijaitsee Yrjö Liipolan taidemuseo. Marttilassa toimii Nostalgia-museo ja Tarvasjoella sijaitsee Gustaf Mauritz Armfeltin syntymäkoti. Aurassa Toivo Anttilan töitä esitellään sekä virtuaalimuseossa että kunnan kirjastossa. Pöytyällä Mäkiäisten työväentalo on paitsi kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde, myös vilkas yhteisöllisen toiminnan paikka. Alueella toimii useita yhdistyksiä, jotka vastaavat laajasta kulttuuritarjonnasta. Kylä- ja kotiseutuyhdistykset vastaavat useista yhteisöllisistä tapahtumista ja ylläpitävät paikallisia perinteitä. Eri teemoihin keskittyviä yhdistyksiä löytyy puhallinsoittokunnista aina Suomen kuunnelmayhdistykseen. Somerolla yhdistykset ovat perustaneet Someron Kulttuuri ry:n, joka tuottaa kaupungin kulttuuripalvelut yhdistysten yhteistyönä. Alueella toimii lukuisa määrä teattereita, mm. Loimaan Haara-Onkijoen kyläteatteri, joka on palkittu mm. Valtakunnallisen Harrastajateatterikesän parhaasta esityksestä. Liikunnallisesta kulttuurista vastaavat alueen lukuisat urheiluseurat. Alueen erityispiirteenä voidaan mainita vilkas tanssilavakulttuuri, sillä alueella toimii kymmenkunta tanssilavaa, mm. Yläneen Valasranta ja Someron Esakallio. Tanssilavoja pitävät yllä kyläyhdistykset ja harrasteyhdistykset ja lavakulttuuri onkin vahva yhteisöllisen toiminnan osoitus. STRATEGIAN KUVAUS JA TAVOITTEET Varsinais-Suomen jokivarsikumppanien alueen paikallisen strategian painopisteet säilyvät suhteellisen samoina kuin vuosina toteutetun Elämää ja elinkeinoja! kehittämisohjelman painopisteet. Painopisteiden sisällöt ovat säilyneet edelleen alueen tärkeimpinä kehittämiskohteina. Painopisteiden sisällä tehdään kuitenkin uusia kohdennuksia ja pyritään löytämään innovatiivisia tapoja edistää painopisteiden tavoitteita. Yhteisöllisyyden osalta uutena painotuksena on kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistyön voimistaminen sekä kylätoiminnan laajentaminen kyläohjelmien ja alueiden välisen kyläyhteistyön suuntaan. Myös luonto- ja kulttuuriympäristön osalta korostetaan aiempaa vahvempaa yhteistyötä kaikkien kolmen sektorin kesken. Elinkeinotoiminnan osalta painotetaan aikaisempaa enemmän tuotekehitystä sekä maaseudulle tärkeiden palveluiden tarjoamista. Kansainvälistä hanketoimintaa tuodaan aikaisempaa vahvemmin kaikille kolmelle painopistealueelle. Tässä kehittämisstrategiassa kolmannella sektorilla tarkoitetaan yhdistyksiä ja muita yleishyödyllisten periaatteiden mukaisesti toimivia tahoja. Julkisella sektorilla tarkoitetaan kaikkia julkisen tehtävän omaavia 5
6 organisaatiota. Yksityisellä sektorilla tarkoitetaan yrityksiä ja muita organisaatioita, joiden toiminta perustuu liiketaloudellisen voiton tuottamiseen. 1. Voimistuva yhteisöllisyys ja mahdollisuus vaikuttaa omiin elinolosuhteisiin Analyysi alueen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista VAHVUUDET alueella paljon aktiivista kolmannen sektorin toimintaa kolmella kunnalla kylien neuvottelukunta, ja muitakin merkkejä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön tiivistymisestä kylätoiminnan lisäksi paljon muita aktiivisia yhdistyksiä, jotka toteuttavat yhteisöllisiä hankkeita paljon kyläsuunnitelmia tehty toimivat kyläasiamiespalvelut vahva paikallinen identiteetti ja kulttuuriperinne HEIKKOUDET kyliä, joissa ei lainkaan kylätoimintaa lähidemokratian välineitä ei kaikilla alueilla osata käyttää oikein/riittävästi julkisten liikenneyhteyksien puuttuminen estää kylien välistä toimintaa ja vuorovaikutusta palveluiden keskittäminen lisää joskus kustannuksia hankerahoituksen vaikeaselkoinen lainsäädäntö ja monitulkintaisuus sekä pitkät viiveet rahoituksen saamisessa vähentävät kiinnostusta rahoitusta edellyttävään kehittämiseen MAHDOLLISUUDET väestömäärä ei vähene olennaisesti kuntaliitosten uhka lisää kylätoiminta-aktiivisuutta yhteistyön kehittäminen kylien välillä alueelle muuttavat maaseutumyönteiset ihmiset vapaa-ajan asukkaiden ja maahanmuuttajien aktivointi yhteisölliseen toimintaan lasten kiintyminen kotiseutuunsa nuoret oppivat arvostamaan omaa kotiseutuaan kansainvälisten hankkeiden kautta luottamuksen lisääminen toimijoiden ja rahoittajien kesken hyvien esimerkkien levittäminen toimijoille UHAT mahdollisten isojen kuntaliitosten vaikutus lähidemokratiaan ja ihmisten aktiivisuuteen julkisen sektorin resurssien väheneminen mahdollistaa jatkossa vain perustehtävien hoitamisen; kehittäminen ja vähenee eikä mahdollisuutta tukea kolmannen sektorin kehittämistyötä lähipalveluiden nopea heikkeneminen eri palveluihin liittyvät tiukat säädökset estävät palvelujen innovatiivisen yhdistelemisen nuoria henkilöitä ei saada mukaan yhteisölliseen toimintaan alueen ääni ei kuulu maakuntatason tai valtakunnallisille päättäjille osa nuorista kokee, että maaseudulla ei ole tulevaisuutta valtakunnallinen viestintä, joka korostaa maaseudun haittapuolia olemassa olevien rakenteiden (kyläkoulut ja muut kylien yhteiset toiminnot) purkamisen vaikutus yleiseen hyvinvointiin Nykytila Kylätoiminta ja muu yhteisöllinen toiminta on vahvistunut ja monipuolistunut Jokivarsikumppanien alueella kaikkien kolmen Leader-kauden aikana. Halu säilyttää oma identiteetti ja itsenäinen toimintavalmius on 6
7 hyvin vahvaa alueella. Hallinnollisissa ja taloudellisissa rakenteissa tapahtuvien muutosten vuoksi yhteisöllisyyden voimistamisella ja alueen ruohonjuuritason toimijoiden mahdollisuudella vaikuttaa omiin elinolosuhteisiinsa on entistä suurempi merkitys. Alueen toimijat ovat jatkuvasti lisänneet kykyään ottaa vastuuta oman elinpiirinsä kehittämisestä. Kolmannen sektorin ja julkisen sektorin väliseen yhteistyöhön on rakennettu uusia toimintamalleja, kuten kylätoimikuntia. Strategiset linjaukset ja strategian kuvaus 1. Alueen toimijat rakentavat ja ylläpitävät yhteisöllisyyttä sekä perinteisillä keinolla että kehittävät uusia toimintamalleja. 2. Alueen toimijat kehittävät elinolosuhteitaan sekä perinteisen kylätoiminnan että uusien innovatiivisten toimintamuotojen avulla. Yhteisöllisyyden ylläpitämisen perinteisiin keinoihin lukeutuvat erilaiset investointihankkeet. Niillä on merkitystä erityisesti yhteisöllistä toimintaa aloittelevien alueiden kannalta, sillä yhteisen investoinnin toteuttaminen (erityisesti rakennushanke) on hyvää harjoittelua laajempaan yhteiseen suunnitteluun ja toimintojen toteuttamiseen. Jokivarsikumppanit jatkaa yhteisöllisten investointihankkeiden rahoittamista. Yhteisöllisyyden voimistaminen ja omiin elinolosuhteisiin vaikuttaminen ei rajoitu vain kylätoimintaan vaan Jokivarsikumppaneiden alueen toimijoilla on mahdollisuus määritellä itse ne yhteisöt ja toimintatavat, joilla yhteisöllisyyttä saadaan toteutettua parhaiten juuri heidän alueellaan. Eri ikäryhmille tai harrastusmuotoihin kohdistuvat hankkeet ovat yhtä tärkeitä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin luomisen kannalta kuin yleinen kylätoimintakin. Jokivarsikumppanit rahoittaa sekä perinteisiä kylien kehittämishankkeita että eri teemoihin ja kohderyhmiin kohdistuvia kehittämishankkeita. Yhteisöllisyys ja omiin elinolosuhteisiin vaikuttaminen edellyttävät yhteistyötä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kesken. Julkisen sektorin voimavarat ovat jatkuvasti vähenemässä, joten yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä olisi paljon annettavaa alueen yhteisöllisyyden ja elinolosuhteiden kehittämiseen. Eri sektoreiden välisellä yhteistyöllä saadaan myös lisää vaikuttavuutta alueelta ulospäin suuntautuvaan viestintään ja alueen etujen ajamiseen. Jokivarsikumppanit haluaakin tulevalla ohjelmakaudella kohdistaa varoja esimerkiksi yksityisen ja kolmannen sektorin yhteisten tilojen luomiseen tai näiden tahojen yhteistyössä järjestämiin aktiviteetteihin. Kylien välistä yhteistyötä edistetään, sillä kylien yhteinen joukkovoima mahdollistaisi laajempia ja vaikuttavampien työkalujen rakentamisen lähidemokratian tueksi. Yksittäisten kylien kylätoiminta alkaa olla vakiintunutta ja seuraava askel olisikin yhdistää kylien voimia laajempiin hankkeisiin. Kyläsuunnitelmien lisäksi edistetään kyläohjelmien syntymistä kuntiin. Jokivarsikumppanien alueella sijaitsee kaksi maaseudun paikalliskeskusta (kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan). Toisaalta lähes puolet Jokivarsikumppanien alueen väestöstä asuu ydinmaaseudulla. Onkin tärkeää huomioida asutustiheydeltään ja palvelurakenteeltaan erilaisten alueiden tarpeet. Kuntien keskustaajamien asukastoiminta on jossain määrin erilaista kuin kyläyhdistysten. Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi on tärkeää kehittää näiden keskustaajamien asukastoimintaa. Myös yhteyttä keskustaajamien ja kunnan maaseutumaisemmalla alueella asuvan väestön kesken pitäisi vahvistaa. 7
8 Alueen toimijat tarvitsevat työkaluja yhteisöllisyyden kehittämiseen sekä valmennusta työkalujen käyttämiseen. Esimerkiksi kuntien ja kylien/kolmannen sektorin välisen yhteistyön (tai laajemmin ilmaistuna lähidemokratian) kehittämiseen olisi tarpeen saada laajamittaista koulutusta. Kyläsuunnitelmia on saatu aikaiseksi ja ne toimivat hyvinä teknisinä apuvälineinä kylien tarpeiden viemiseksi kuntapäättäjien tietoon. Rajallisten julkisten resurssien vuoksi olisi kuitenkin löydettävä lisää työkaluja siihen, miten elinolosuhteiden kehittämistä voitaisiin toteuttaa entistä monipuolisemmilla keinoilla ja useampien tahojen toimesta. Tällä osa-alueella olisi tarpeen hyödyntää myös muita EU-osarahoitteisia rahastoja kuin Maaseuturahastoa. Euroopan Sosiaalirahaston rahoituksella olisi mahdollista saada erinomaisia tuloksia kolmannen sektorin ja julkisen sektorin ruohonjuuritason yhteistyöhön kohdistuvissa hankkeissa. Jokivarsikumppanit edistää mm. ESR-varojen käyttöä lähidemokratian toteuttamiseen sekä tiedottamalla rahoitusmahdollisuuksista että toimimalla tarpeen mukaan hakijana hankkeissa. Jokivarsikumppanien alueen kolmannen sektorin toimijat eivät vielä ole merkittävässä määrin aktivoituneet hakemaan Leader-rahoitusta kansainvälisiin hankkeisiin. Alueellamme on kuitenkin paljon valmiuksia kansainväliseen toimintaan (on järjestetty esim. kansainvälisiä nuorten työleirejä). Kansainvälistymisen kynnystä voisi madaltaa eräänlainen ystävyyskylätoiminta, joka voisi sisältää vaikkapa kyläläisten vaihtoopiskelua. Erittäin tärkeää olisi saada toimintaan vetäjiä, jotka huolehtisivat käytännön järjestelyistä ja loisivat malleja, joiden avulla toimintaa voitaisiin järjestää myös ilman julkista rahoitusta. Alueella asuvien ulkomaalaistaustaisten asukkaiden aktivointi kylätoiminnan kansainvälistämiseen olisi tärkeää. Vastaavuus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman prioriteetteihin Tämä painopiste vastaa prioriteettiin 1 (tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maaseudulla). Uusia innovaatioita syntyy yhteisöllisyyteen liittyvien toimintamuotojen sekä alueen elinolosuhteiden kehittämisen kautta. Kehittämisprosessiin liittyy vahvasti tietämyspohjan edistäminen sekä elinikäinen oppiminen, sillä uusien toimintatapojen löytäminen edellyttää aikaisempien kokemusten yhdistämistä uusiin ajattelutapoihin. Painopiste vastaa myös prioriteettiin 6 (sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla), sillä kaikki painopisteessä toteutettavat toimenpiteet edistävät paikallista kehittämistä. Tavoitteet 1. Alueen yhteisöllisyys lisääntyy kolmannen sektorin toimijoiden toteuttamien hankkeiden kautta. 60 yhteisöllistä investointihanketta, joista 20 pohjautuu aikaisemmin tunnistettuihin hyviin käytäntöihin 20 yhteisöllistä kehittämishanketta, joista 10 pohjautuu aikaisemmin tunnistettuihin hyviin käytäntöihin 12 alueiden välistä hanketta, joista kolme kansainvälistä hanketta 700 henkilöä osallistuu talkootyöhön hankkeissa (350 naista, 100 alle 30-vuotiasta) henkilöä osallistuu yhteisöllisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin (1 500 naista, 500 alle 30-vuotiasta) 8
9 200 henkilöä osallistuu alueiden välillä tapahtuvaan kehittämistyöhön (100 naista, 30 alle 30-vuotiasta) 70 henkilöä osallistuu kansainväliseen kehittämistyöhön (35 naista, 25 alle 30-vuotiasta) 2. Alueen kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin toimijat kehittävät yhdessä yhteisöllisyyttä edistäviä toimintamuotoja. Kymmenen hanketta, joissa mukana vähintään kaksi yllämainittua tahoa Viisi hanketta, joissa jatkokehitetään aiemmin tunnistettuja hyviä käytäntöjä Luodaan viisi uuttaa yhteistyömuotoa Kymmenen uutta kyläsuunnitelmaa, kaksi keskustaajamien asukastoimintasuunnitelmaa ja kaksi uutta kyläohjelmaa 3. Alueen toimijat laativat yhdessä uusia toimintamalleja omien elinolosuhteidensa kehittämiseen Kaksi hanketta, joissa valmennetaan eri osapuolia lähidemokratiaan Viisi uutta toimintamallia, joilla elinolosuhteita kehitetään muilla kuin julkisilla voimavaroilla Toimintasuunnitelma 1. Jokivarsikumppanit aktivoi ja rahoittaa kolmannen sektorin investointeja, jotka toteutetaan yhteisöllisesti ja jotka ovat laajasti yleishyödyllisiä. julkisen sektorin investointeja silloin kun ne lähtevät alueen ruohonjuuritason toimijoiden esittämistä tarpeista mutta niitä ei pystytä toteuttamaan kolmannen sektorin toimesta. Alueen toimijoiden esittämiä hankeideoita Lähiliikuntapaikka ja liikuntavälineet Metsästysmajan korjaus Skeittipuisto Kevytsilta Kylätalon korjaaminen Maauimala Uimaranta Harrastevälineitä nuorten käyttöön Monitoimitila yhdistyksille ja yrityksille Venevalkama Leikkikenttä Nuorison harrastetila av-laitteet kylätalolle 9
10 2. Jokivarsikumppanit aktivoi ja rahoittaa kehittämishankkeita, joilla edistetään perinteistä kylätoimintaa kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin yhteisiä hankkeita, joilla edistetään alueen elinvoimaisuutta yhdistämällä yleishyödyllisiä ja liiketaloudellisia toimintoja yhteisöllisyyttä ja omiin elinolosuhteisiin vaikuttamista edistäviä kehittämishankkeita, joilla on tietty teema ja/tai jotka kohdistuvat tiettyyn teemaan tai kohderyhmään koulutushankkeita, joilla lisätään alueen toimijoiden kykyä kehittää yhteisöllisyyttä ja omaa elinympäristöä Esimerkkejä kehittämistyön kohteista: Kyläaktivaattoreiden palkkaaminen, kyläsuunnitelmien ja -ohjelmien laatiminen Paikalliskulttuuriin ja perinteeseen liittyvät tapahtumat ja työpajat Lasten ja nuorten tapahtumat ja kerhot Ikääntyvän väestön tapahtumat Kuntien, asukkaiden ja yritysten yhteiset hankkeet, joilla luodaan uusia keinoja palveluiden järjestämiseen 3. Jokivarsikumppanit aktivoi ja rahoittaa..alueidenvälisiä ja kansainvälisiä hankkeita, joilla saatetaan ruohonjuuritason toimijat yhteyksiin keskenään yhteisöllisyyteen ja oman elinympäristön kehittämiseen liittyvien teemojen puitteissa Esimerkkejä kehittämistyön kohteista: Kolmannen sektorin toimijoiden välinen tiedon ja toimintatapojen vertailu ja vaihto eri alueiden välillä Suomessa ja Euroopassa Olemassa olevien alueiden välisten yhteyksien vahvistaminen toiminnallisilla hankkeilla (ystävyyskunnat, aikaisemmissa kansainvälisissä hankkeissa syntyneet yhteydet) Kylien vaihto-ohjelmat 10
11 2. Luonto- ja kulttuuriympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen Analyysi alueen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista VAHVUUDET koko alue elinmaaseutua erikoislaatuinen maaseutumaisema; joet ja historialliset maantiet, harjuja ja järviä, perinteistä rakennettua kulttuurimaisemaa alueella on kansallispuisto ja luonnonpuisto sekä NATURA2000-alueita erinomaiset luontopalvelut useita kulttuuriympäristön näkökulmasta arvokkaita kylien yhteisiä kokoontumispaikkoja on remontoitu kyläyhdistysten toimesta alueella useita yhdistyksiä, jotka toimivat luonto- ja kulttuuriympäristön hyväksi HEIKKOUDET alueen omat toimijat eivät osaa arvostaa luonto- ja kulttuuriympäristöä riittävästi yhdistyksillä ei vielä riittävää innostusta tukien käyttöön luontoympäristön hoitamisessa alueen ulkopuoliset tahot vaikuttavat negatiivisesti alueen luonto- ja kulttuuriympäristöön julkisen liikenteen puuttuminen hankaloittaa luontopalveluiden käyttöä MAHDOLLISUUDET jokien ja historiallisten teiden muodostamat kokonaisuudet alueella toimivien matkailuhankkeiden virittämä aktiivisuus matkailun kehittämiseen useita alueita, joille yhdistykset voisivat tehdä erityisympäristötukisopimuksia luontopalvelutarjonnan saattaminen valtakunnalliseen tietoisuuteen kestävän kehityksen esille tuominen lähimatkailupalveluiden markkinoinnissa vapaa-ajan asukkaat UHAT luonto- ja kulttuuriympäristön säilyttämiseen panostetaan vain, kun hankerahoitusta tarjolla kulttuuri- ja luontoympäristöön liittyvät arvot joutuvat väistymään taloudellisten arvojen tieltä elinmaaseutu ei säily palvelurakenteiden muuttumisen ja keskittymiskehityksen vuoksi kyläkoulujen lakkauttaminen hävittää olennaisen osan kyläkulttuuria Nykytila Jokivarsikumppanien alueella on paljon hienoja luonto- ja kulttuurikohteita, joiden ylläpitämisestä ja uusien kohteiden luomisesta ovat kiinnostuneet kaikkien sektoreiden toimijat. Koko alue on elinmaaseutua, joten mahdollisuudet ympäristön ylläpitämiseen ovat hyvät. Luontopalvelujen tarjonta on erittäin hyvällä tasolla. Alueen vetovoimaisuutta pitäisi tehdä entistä tunnetummaksi alueen ulkopuolella. Alueeseen kohdistuu myös ulkopuolelta tulevia uhkia (esim. Virttaankankaan tekopohjavesihanke, Paimionjoen juoksutukset), joiden haittavaikutusten minimoimiseen tarvitaan kaikkien alueen toimijoiden yhteistyötä. Eri yhdistykset ovat olleet hyvin aktiivisia kulttuuriympäristön kehittämisestä sekä toteuttamalla lukuisia paikalliskulttuuriin liittyviä hankkeita että kunnostamalla perinnehistoriallisesti tärkeitä kohteita. Luonto- ja kulttuuriympäristön ylläpitämiseen ja kehittämiseen on kohdistunut ohjelmakaudella hyvin monipuolisesti hankkeita. Kiinnostus erityisesti luontoympäristön ylläpitämiseen liittyviin hankkeisiin on lisääntynyt kauden loppua kohti. Ohjelmakaudelle onkin odotettavissa useita hankkeita, joilla edistetään mm. vesistöalueiden hoitoa ja virkistyskäyttöä. 11
12 Yhdistysten kiinnostus ns. erityisympäristötukien eli kosteikkojen ja perinnebiotooppien perustamiseen sekä luonnon monimuotoisuuden edistämistä koskeviin hankkeisiin on ollut melko vähäistä. Tämä johtunee siitä, että tukityyppi on uusi eikä alueellamme vielä ole riittävästi esimerkkejä toteutetuista tuista. Strategiset linjaukset ja strategian kuvaus 1. Luontoympäristön arvostus alueen toimijoiden keskuudessa lisääntyy. Luontoympäristön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi toteutetaan hankkeita erityisesti kolmannen, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyönä. 2. Luontoympäristön hyödyntäminen elinkeinotoiminnassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti lisääntyy. 3. Kulttuuriympäristön arvostus alueen toimijoiden keskuudessa lisääntyy ja kaikki alueen toimijat osallistuvat kulttuuriympäristön ylläpitämiseen. Luonto- ja kulttuuriympäristöllä on ratkaiseva rooli maaseudulla; se toimii paitsi asukkaiden hyvinvoinnin ylläpitäjänä, myös monen elinkeinon perusedellytyksenä. Jokivarsikumppanien paikallisen strategian tavoitteena on aktivoida alueen toimijoita ylläpitämään ja kehittämään sekä luonto- että kulttuuriympäristöä. Luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttämisen ja virkistyskäyttömahdollisuuksien lisäksi luonto- ja kulttuuriympäristö avaa uusia työ- ja ansaintamahdollisuuksia. Jotta eri sektoreiden toimijat saataisiin arvostamaan alueen luonto- ja kulttuuriarvoja entistä paremmin, on tarpeen lisätä tietämystä oman alueen ympäristöstä ja kehittää uusia toimintamalleja yhteistyöhön. Eri sektoreiden yhteistyötä esimerkiksi matkailupalvelujen tuottamisessa edistetään. Kaikessa toiminnassa on huomioitava tasapainoisesti sekä virkistys- ja muu hyötykäyttö että luonto- ja perinnearvot. Kyliä aktivoidaan maisemahankkeisiin, sillä hyvin hoidettu kylämaisema hyödyttää sekä asukkaita että matkailuyrittäjiä. Kaikista kylistä löytyy kauniita maisemia, mutta usein vaaditaan maiseman auki raivaamista jotta nämä kauniit kohdat saadaan esiin. Kylämaisemien hoitoon voidaan yhdistää myös esimerkiksi vieraslajien raivaamista. Monissa kylissä on hienoja luontokohteita tai historiallisia kohteita, joiden olemassaolosta eivät aina kaikki kyläläisetkään tiedä. Näiden kohteiden merkitsemistä ja esilletuomista edistetään. Erilaisten yhteisiksi tiloiksi sopivien perinnehistoriallisten rakennusten kunnostushankkeita tuetaan. Jokivarsikumppanien alueella on useita reitistöjä, joiden yhdistäminen toisi hyötyjä sekä yleishyödyllisen käytön että matkailuyritysten näkökulmasta. Edistetään hankkeita, joissa tavoitellaan reitistöjen yhdistämistä. Myös reitistöjen yhteismarkkinointiin tähtäävät hankkeet ovat tärkeitä kaikkien reitistöjen käytön edistämisen kannalta. Alueen entuudestaan vahvaa kulttuuritoimintaa tuetaan rahoittamalla yhdistysten ja muiden yhteisöjen kulttuurihankkeita. Erityisesti kannustetaan lapsille ja nuorille suunnattavan kulttuurin tuottamiseen. 12
13 Someron Kulttuuri ry toimii hyvänä esimerkkinä kulttuuripalvelujen tuottamisesta yhdistysten voimin ja tällaisten toimintamallien syntymistä myös alueen muihin osiin tuetaan. Vastaavuus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman prioriteetteihin Tämä painopiste vastaa prioriteettiin 1 (tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maaseudulla), sillä hankkeiden kautta alueen toimijoiden ymmärrys ja tietoisuus kulttuuri- ja luontoympäristön merkityksestä ja niiden ylläpitämisen tärkeydestä lisääntyy huomattavasti. Painopiste vastaa prioriteettiin 4 (maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen), sillä sen tavoitteena on edistää maisemien tilan ja luonnon monimuotoisuuden kehittämistä. Painopiste vastaa myös prioriteettiin 6, sillä sen toimenpiteet sisältävät kaikissa tapauksissa paikallista kehittämistä. Tavoitteet 1. Kolmas sektori, julkinen sektorin ja yksityinen sektori ylläpitävät ja kehittävät luontoympäristöä Viisi hanketta kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyön aktivoimiseksi luontoympäristön hoitoon Kaksi hanketta, joissa yhdistetään luontoympäristö ja elinkeinotoiminta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti 2. Yhdistykset toteuttavat maisemahankkeita sekä perustavat ja hoitavat kosteikkoja, perinnebiotooppeja ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä kohteita. Kymmenen hoidettua paikallista maisemaa tai luontokohdetta 500 henkilöä osallistuu tilaisuuksiin, joissa jaetaan tietoa paikallisesta luontoympäristöstä (250 naista, 100 alle 30-vuotiasta) 3. Kulttuuriympäristöä ylläpidetään ja kehitetään monipuolisesti toiminnan kehittämiseen liittyvien hankkeiden kunnostushankkeiden ja kautta. Kymmenen hanketta, joissa kunnostetaan perinnehistoriallisesti tärkeitä kohteita Kaksi hanketta, joissa edistetään perinnehistoriallisten kohteiden ylläpitämisen osaamista 200 henkilöä osallistuu tilaisuuksiin, joissa valmennetaan alueen toimijoita kulttuuriympäristön kehittämiseen ja ylläpitämiseen (100 naista ja 50 alle 30-vuotiasta) 15 hanketta, joissa kehitetään erilaisia kulttuuritoimintoja (1 000 osallistujaa, 500 naista 300 alle 15-vuotiasta) 13
ELÄMÄN EVÄÄT ELÄVÄLTÄ MAASEUDULTA
ELÄMÄN EVÄÄT ELÄVÄLTÄ MAASEUDULTA VARSINAIS-SUOMEN JOKIVARSIKUMPPANIT RY:N PAIKALLISEN STRATEGIAN TAVOITTEET, TOIMINTASUUNNITELMA JA HANKKEIDEN VALINTAKRITEERIT VUOSILLE 2015-2020 11.2.2015 Varsinais-Suomen
LisätiedotLeader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry
Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden
LisätiedotMitä Leader tarkoittaa?
Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotLeader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
Lisätiedoton rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotMaaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014
Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian
LisätiedotPIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotToimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2014 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto... 3 Henkilökunta
LisätiedotPeräpohjolan kehitys ry
Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen
LisätiedotAjankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.
Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotPaikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020
Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa
LisätiedotTeemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen
Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi
LisätiedotMaaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus
Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotAjakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö
Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotViisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014
Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:
LisätiedotMaaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013
Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,
LisätiedotLeader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi
Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten
LisätiedotLeader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry
Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten
LisätiedotKylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet
Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien
LisätiedotLeaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti
Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa
LisätiedotHÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotLEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä
LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen
LisätiedotOhjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia
Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM
LisätiedotPohjois-Satakunta Ikaalinen
Pohjois-Satakunta Ikaalinen 19.3.2015 41700 asukasta Satakunta 25 450 Pirkanmaa 16 250 Toiminta-alue Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta
LisätiedotYleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi
Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus
Lisätiedot1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2
TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.
LisätiedotKylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella
Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen
LisätiedotUUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!
LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät
LisätiedotRuokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen
Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi
LisätiedotSopimus yhteensovituksesta
Lapin E-ks s 1 1. 02. 2015 Sopimus yhteensovituksesta Lapin ELY- keskus ja Lapin Leader- ryhmät 4.2.2015 1 YHTEISTYÖSPIMUS 04.02.2015 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 toteutetaan koko
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Noormarkku
Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään
LisätiedotLEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra
LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta
LisätiedotTukirahoitusinfo- ja keskusteluilta
Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Jaana Paananen, toiminnanjohtaja Siilinjärven kyläparlamentti 11.1.2018 Yrityskeskus Innocum SIILINJÄRVI Rahoituksen 4,6 M jakautuminen
LisätiedotAVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus
TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
LisätiedotKylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotLeader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015
Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta
LisätiedotPeräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017
Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 1. Yleistä Peräpohjolan Leader ry toteuttaa paikallisen kehittämisen strategiaa Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Yleistä
Hallitus 13.12.2017 TOIMINTASUUNNITELMA 2018 1. Yleistä LounaPlussa ry on Forssan seudulla toimiva Leader-ryhmä, jonka päätehtävä on toteuttaa alueellaan paikallisia maaseudun kehittämistoimia Luonnollisesti
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotMaaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan
LisätiedotPeruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.
Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotIhmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Kuggom Heli Tommiska, SILMU ry
Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Kuggom 28.2.2017 Heli Tommiska, SILMU ry Leader - SILMU Hallitus valittu kolmikantaperiaatteen mukaisesti puheenjohtaja Marja Teppinen, Mäntsälä 9 jäsentä
LisätiedotKainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu
Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän
LisätiedotJoutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)
Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja
LisätiedotArvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi
Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa
LisätiedotUusi ohjelmakausi
Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.
LisätiedotMANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN
MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto
LisätiedotPirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020
Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus
LisätiedotRahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella
Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille
LisätiedotMaaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan
LisätiedotMaaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020
Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotMistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö
Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on
LisätiedotEtelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi
Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotHyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta
Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko
LisätiedotLeaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti
Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Yritystuet
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotPirityiset ry Sivu
Pirityiset ry Sivu 1 21.11.2016 Rahoitusta ja toimintaa vuodesta 1997 Hyvin olisi vaikka jokainen metsäperäläinen tarvinnut tontun taikka pirityisen, joka muutamilla isoisilla rikkailla tiedettiin olevan...
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila
Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen
LisätiedotViisari. Saarijärven kyläilta
Viisari Saarijärven kyläilta 4.12.2014 Viisari 2014-2020 OHJELMAKAUDEN 2014+ VALMISTELUSTA -Linkki Viisarin strategiaehdotukseen: http://www.keskisuomenmaaseutu.fi/files/1046/viisarin_strategialuonnos_mmm.pdf
LisätiedotHallitus on Leader-ryhmän sydän. Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö p
Hallitus on Leader-ryhmän sydän Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö sanna.sihvola@mmm.fi p. 02951 62264 Sivu 1 7.4.2015 Esityksen sisältö 1. Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valinta
LisätiedotPaikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus
Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuuksia Vesistökunnostusrahoja YM:n kunnostusavustukset. ELY jakaa. Jatkuva haku, pieniä summia 50% omarahoitusosuudella
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen
Lisätiedot