ELÄMÄN EVÄÄT ELÄVÄLTÄ MAASEUDULTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄMÄN EVÄÄT ELÄVÄLTÄ MAASEUDULTA"

Transkriptio

1 ELÄMÄN EVÄÄT ELÄVÄLTÄ MAASEUDULTA VARSINAIS-SUOMEN JOKIVARSIKUMPPANIT RY:N PAIKALLINEN STRATEGIA

2 SISÄLLYSLUETTELO STRATEGIAN KATTAMA KOHDEALUE JA VÄESTÖMÄÄRÄ... 3 Alueen kuvaus... 3 STRATEGIAN KUVAUS JA TAVOITTEET Voimistuva yhteisöllisyys ja mahdollisuus vaikuttaa omiin elinolosuhteisiin Luonto- ja kulttuuriympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen Mikroyritykset maaseudun voimavarana HANKKEIDEN VALINTAKRITEERIT JOKIVARSIKUMPPANIEN ALUEEN OPPIMISSUUNNITELMA AKTIVOINNILLA JA VIESTINNÄLLÄ STRATEGISIIN TAVOITTEISIIN STRATEGIAN RAHOITUSSUUNNITELMA STRATEGIAN HALLINTO JA SEURANTA Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Työnjako Leader-toimintaryhmien ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen välillä Strategian seuranta STRATEGIAPROSESSI

3 STRATEGIAN KATTAMA KOHDEALUE JA VÄESTÖMÄÄRÄ Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n toiminta-alueeseen kuuluu ohjelmakaudella kahdeksan varsinaissuomalaista kuntaa: Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Somero. Alueen yhteenlaskettu väestömäärä oli vuoden 2013 alussa henkilöä. Alueen väestöstä hieman yli henkilöä asuu alueen kahdessa maaseudun paikalliskeskuksessa eli Somerolla ja Loimaalla. Hiukan alle henkilöä asuu kaupungin läheisellä maaseudulla ja hiukan yli henkilöä ydinmaaseudulla. Edellä mainittujen kuntien alueet ovat kuuluneet Jokivarsikumppanien alueeseen jo kahdella aikaisemmalla Leader-kaudella, joten alueelle on kehittynyt tiivis paikallisen kehittämisen kulttuuri. Vaikka erilaiset kuntakentän uudelleenjärjestäytymiseen liittyvät keskustelut vievät alueen eri osia vaihtelevasti eri suuntiin, on alueen ruohonjuuritason toimijoiden keskinäinen yhteistyö vakaalla pohjalla ja entisestään vahvistunut erilaisten paikallisen kehittämisen toimenpiteiden kautta. Alueen toimijoille on syntynyt kolmen aikaisemman Leader-kauden kuluessa paljon osaamista hankkeiden toteuttamiseen. Hankerahoituksen kokoaminen on ollut pääosin helppoa, sillä yksityistä rahoitusta on ollut saatavilla kohtuullisen helposti ja talkootyöhön löytyy innostunutta väkeä. Ohjelmakaudella yksityistä rahoitusta on kertynyt merkittävästi yli tavoitellun 35 %. Kunnat ovat myös helpottaneet hankkeiden toteutusta auttamalla hankkeiden toteuttajia väliaikaisrahoituksen järjestämisessä. Alueen kuvaus Asukkaat Alueen hieman yli asukkaasta alle 15-vuotiaita on noin 16,5 %, vuotiaita noin 59,8 % ja yli 64- vuotiaita noin 23,7 %. Väestön ikärakenne vaihtelee alueen eri osissa melko paljon. Kun Aurassa, Oripäässä ja Tarvasjoella alle 15-vuotiaiden osuus ylittää 20 % väestömäärästä, on sama osuus Somerolla, Loimaalla ja Koskella alle 15 %. Alueen yli 64-vuotiaiden osuus on noin viisi prosenttiyksikköä valtakunnallista keskiarvoa korkeampi ja vuotiaiden osuus puolestaan saman verran matalampi. Alueen väestöstä noin 1,8 % on ulkomaan kansalaisia. Alueella käy paljon vapaa-ajan asukkaita, sillä alueella on yli kesämökkiä. Alueen asukkaiden työssäkäyntialue vaihtelee paljon sen mukaan, kuinka lähellä Turkua tai Saloa alue sijaitsee. Työssäkäyntialueeseen vaikuttaa myös kunnan alueella alkutuotannossa olevien työpaikkojen määrä. Auran ja Tarvasjoen asukkaista noin 35 % työskentelee omassa kunnassa olevassa työpaikassa, kun Loimaalla vastaava osuus on lähes 80 % ja Somerolla lähes 70 %. Edellä mainituista tekijöistä seuraa, että alueella on hyvin erilaisia yhteisöllisiä tarpeita ja niitä varten on syntynyt laaja joukko yhdistyksiä. Alueella toimii noin 60 kyläyhdistystä tai kyläyhdistyksen tehtäviä hoitavaa yhdistystä. Lisäksi alueella toimii ainakin kaksinkertainen määrä muita yhdistyksiä, jotka edistävät ja ylläpitävät yhteisöllistä toimintaa. Leader-hankkeiden toteuttajina alueella onkin ollut melkein yhtä paljon kyläyhdistyksiä kuin tiettyyn teemaan tai toimintaan keskittyviä yhdistyksiä. 3

4 Alla olevassa taulukossa on alueen väkiluvun lisäksi kuvattu muutamia tekijöitä, jotka tuovat esiin alueen sisäisiä eroavuuksia sekä alueen eroavuutta valtakunnallisiin keskiarvoihin nähden. Kunta Väkiluku Vanhushuoltosuhde (yli 64-vuotiaat sataa vuotiasta kohti) Lapsihuoltosuhde (0-14-vuotiaat/sataa vuotiasta kohti) Työpaikat alkutuotannossa (% kaikista työpaikoista) Aura ,2 32 5,2 % Koski Tl ,5 24,8 20,1 % Loimaa , ,5 % Marttila ,5 23,9 % Oripää ,4 34,7 29,2 % Pöytyä ,2 29,5 17,8 % Somero ,1 25,4 15,8 % Tarvasjoki ,4 33,6 12,0 % Yhteensä Koko maa 27,7 Koko maa 25,5 Koko maa 3,7 % Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton kuntanavigaattori Elinkeinotoiminta Jokivarsikumppanien alueen elinkeinojen kehitys on vakaalla pohjalla, sillä se pohjautuu paljolti pienten ja keskisuurten yritysten omaan tuotekehitykseen ja erikoistumiseen. Alueella on noin yritystoimipaikkaa. Alueelle on keskittynyt paljon kone- ja metalliteollisuutta. Alueella on myös mekaanista puuteollisuutta, rakennusmateriaaliteollisuutta ja elintarviketeollisuutta. Maataloudella on vahva perinne alueella; alue on Varsinais-Suomen maatalousvaltaisinta aluetta. Maatalousyritykset ovat kasvuhakuisia ja tulevaisuuteen suuntautuneita. Palvelusektorilla maaseutumatkailu on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina. Alueen työpaikoista noin puolet on palvelusektorilla, kolmasosa jalostuksessa ja noin viidennes alkutuotannossa. Jalostuksen ja alkutuotannon suhteen alueen eri osien erot ovat melko suuret. Kun Aurassa alkutuotannossa on vain noin 5 % työpaikoista, on Oripäässä vastaava osuus lähes 30 %. Jalostuksessa Tarvasjoen osuus on yli 35 % kun Marttilassa osuus jää alle 19 %. Valtakunnallisesti katsottuna alueella on huomattavasti keskimääräistä enemmän työpaikkoja alkutuotannossa ja vähemmän palvelusektorilla. Luonto- ja kulttuuriympäristö Alueen luonto- ja kulttuuriympäristö ovat hyvin monipuolisia. Maisemaa hallitsevat pelto- ja harjumaisemat, joita Aurajoki, Loimijoki ja Paimionjoki halkovat. Paimionjokilaakso on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi sekä valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Osa jokilaaksosta kuuluu myös Natura-suojelualueeseen. Auran ja Pöytyän kautta kulkeva Aurajokilaakso muodostaa valtakunnallisesti tärkeän maisema-alueen. Pöytyällä 4

5 sijaitsevat Vaskijärven luonnonpuisto, osa Kurjenrahkan kansallispuistosta ja osa Kuhankuonon retkeilyreitistöä. Loimaan ja Oripään alueella sijaitsee retkeilyreitistö Harjureitti, joka kulkee Lounais- Suomen ainoaa yhtenäistä harjujaksoa myöten. Somerolta löytyvät Häntälän notkot, jotka ovat Rekijoen jääkauden jälkeen uurtamia laaksoja. Notkot muodostavat merkittävän perinnebiotooppialueen ja ne kuuluvat osana Rekijokilaakson Natura-alueeseen. Someron järvet ovat monimuotoisia vaihdellen tummavetisistä metsäjärvistä harjunmaastojen kirkasvetisiin järviin. Alueen historialliset kulkureitit yhdistävät luonto- ja kulttuuriympäristöä alueen eri kohdissa. Hämeen Härkätie ja Paimionjoki kulkevat monin paikoin yhdessä, samoin Aurajoki ja Varkaantie. Alueen läpi kulkee myös Huovintie, joka on yhdessä Hämeen Härkätien kanssa suomen vanhimpia maanteitä. Jokivarsikumppanien alueen kulttuuriympäristöä luonnehtii paikallisuus ja omaleimaisuus. Loimaalta löytyy Alpo Jaakolan patsaspuisto ja Somerolla on Rauli Badding Somerjoen perheen perustama kioski Paratiisi. Oripään kunta on avannut yleisölle Syrjämän ateljeekodin Villa Villen ja Koskella sijaitsee Yrjö Liipolan taidemuseo. Marttilassa toimii Nostalgia-museo ja Tarvasjoella sijaitsee Gustaf Mauritz Armfeltin syntymäkoti. Aurassa Toivo Anttilan töitä esitellään sekä virtuaalimuseossa että kunnan kirjastossa. Pöytyällä Mäkiäisten työväentalo on paitsi kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde, myös vilkas yhteisöllisen toiminnan paikka. Alueella toimii useita yhdistyksiä, jotka vastaavat laajasta kulttuuritarjonnasta. Kylä- ja kotiseutuyhdistykset vastaavat useista yhteisöllisistä tapahtumista ja ylläpitävät paikallisia perinteitä. Eri teemoihin keskittyviä yhdistyksiä löytyy puhallinsoittokunnista aina Suomen kuunnelmayhdistykseen. Somerolla yhdistykset ovat perustaneet Someron Kulttuuri ry:n, joka tuottaa kaupungin kulttuuripalvelut yhdistysten yhteistyönä. Alueella toimii lukuisa määrä teattereita, mm. Loimaan Haara-Onkijoen kyläteatteri, joka on palkittu mm. Valtakunnallisen Harrastajateatterikesän parhaasta esityksestä. Liikunnallisesta kulttuurista vastaavat alueen lukuisat urheiluseurat. Alueen erityispiirteenä voidaan mainita vilkas tanssilavakulttuuri, sillä alueella toimii kymmenkunta tanssilavaa, mm. Yläneen Valasranta ja Someron Esakallio. Tanssilavoja pitävät yllä kyläyhdistykset ja harrasteyhdistykset ja lavakulttuuri onkin vahva yhteisöllisen toiminnan osoitus. STRATEGIAN KUVAUS JA TAVOITTEET Varsinais-Suomen jokivarsikumppanien alueen paikallisen strategian painopisteet säilyvät suhteellisen samoina kuin vuosina toteutetun Elämää ja elinkeinoja! kehittämisohjelman painopisteet. Painopisteiden sisällöt ovat säilyneet edelleen alueen tärkeimpinä kehittämiskohteina. Painopisteiden sisällä tehdään kuitenkin uusia kohdennuksia ja pyritään löytämään innovatiivisia tapoja edistää painopisteiden tavoitteita. Yhteisöllisyyden osalta uutena painotuksena on kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistyön voimistaminen sekä kylätoiminnan laajentaminen kyläohjelmien ja alueiden välisen kyläyhteistyön suuntaan. Myös luonto- ja kulttuuriympäristön osalta korostetaan aiempaa vahvempaa yhteistyötä kaikkien kolmen sektorin kesken. Elinkeinotoiminnan osalta painotetaan aikaisempaa enemmän tuotekehitystä sekä maaseudulle tärkeiden palveluiden tarjoamista. Kansainvälistä hanketoimintaa tuodaan aikaisempaa vahvemmin kaikille kolmelle painopistealueelle. Tässä kehittämisstrategiassa kolmannella sektorilla tarkoitetaan yhdistyksiä ja muita yleishyödyllisten periaatteiden mukaisesti toimivia tahoja. Julkisella sektorilla tarkoitetaan kaikkia julkisen tehtävän omaavia 5

6 organisaatiota. Yksityisellä sektorilla tarkoitetaan yrityksiä ja muita organisaatioita, joiden toiminta perustuu liiketaloudellisen voiton tuottamiseen. 1. Voimistuva yhteisöllisyys ja mahdollisuus vaikuttaa omiin elinolosuhteisiin Analyysi alueen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista VAHVUUDET alueella paljon aktiivista kolmannen sektorin toimintaa kolmella kunnalla kylien neuvottelukunta, ja muitakin merkkejä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön tiivistymisestä kylätoiminnan lisäksi paljon muita aktiivisia yhdistyksiä, jotka toteuttavat yhteisöllisiä hankkeita paljon kyläsuunnitelmia tehty toimivat kyläasiamiespalvelut vahva paikallinen identiteetti ja kulttuuriperinne HEIKKOUDET kyliä, joissa ei lainkaan kylätoimintaa lähidemokratian välineitä ei kaikilla alueilla osata käyttää oikein/riittävästi julkisten liikenneyhteyksien puuttuminen estää kylien välistä toimintaa ja vuorovaikutusta palveluiden keskittäminen lisää joskus kustannuksia hankerahoituksen vaikeaselkoinen lainsäädäntö ja monitulkintaisuus sekä pitkät viiveet rahoituksen saamisessa vähentävät kiinnostusta rahoitusta edellyttävään kehittämiseen MAHDOLLISUUDET väestömäärä ei vähene olennaisesti kuntaliitosten uhka lisää kylätoiminta-aktiivisuutta yhteistyön kehittäminen kylien välillä alueelle muuttavat maaseutumyönteiset ihmiset vapaa-ajan asukkaiden ja maahanmuuttajien aktivointi yhteisölliseen toimintaan lasten kiintyminen kotiseutuunsa nuoret oppivat arvostamaan omaa kotiseutuaan kansainvälisten hankkeiden kautta luottamuksen lisääminen toimijoiden ja rahoittajien kesken hyvien esimerkkien levittäminen toimijoille UHAT mahdollisten isojen kuntaliitosten vaikutus lähidemokratiaan ja ihmisten aktiivisuuteen julkisen sektorin resurssien väheneminen mahdollistaa jatkossa vain perustehtävien hoitamisen; kehittäminen ja vähenee eikä mahdollisuutta tukea kolmannen sektorin kehittämistyötä lähipalveluiden nopea heikkeneminen eri palveluihin liittyvät tiukat säädökset estävät palvelujen innovatiivisen yhdistelemisen nuoria henkilöitä ei saada mukaan yhteisölliseen toimintaan alueen ääni ei kuulu maakuntatason tai valtakunnallisille päättäjille osa nuorista kokee, että maaseudulla ei ole tulevaisuutta valtakunnallinen viestintä, joka korostaa maaseudun haittapuolia olemassa olevien rakenteiden (kyläkoulut ja muut kylien yhteiset toiminnot) purkamisen vaikutus yleiseen hyvinvointiin Nykytila Kylätoiminta ja muu yhteisöllinen toiminta on vahvistunut ja monipuolistunut Jokivarsikumppanien alueella kaikkien kolmen Leader-kauden aikana. Halu säilyttää oma identiteetti ja itsenäinen toimintavalmius on 6

7 hyvin vahvaa alueella. Hallinnollisissa ja taloudellisissa rakenteissa tapahtuvien muutosten vuoksi yhteisöllisyyden voimistamisella ja alueen ruohonjuuritason toimijoiden mahdollisuudella vaikuttaa omiin elinolosuhteisiinsa on entistä suurempi merkitys. Alueen toimijat ovat jatkuvasti lisänneet kykyään ottaa vastuuta oman elinpiirinsä kehittämisestä. Kolmannen sektorin ja julkisen sektorin väliseen yhteistyöhön on rakennettu uusia toimintamalleja, kuten kylätoimikuntia. Strategiset linjaukset ja strategian kuvaus 1. Alueen toimijat rakentavat ja ylläpitävät yhteisöllisyyttä sekä perinteisillä keinolla että kehittävät uusia toimintamalleja. 2. Alueen toimijat kehittävät elinolosuhteitaan sekä perinteisen kylätoiminnan että uusien innovatiivisten toimintamuotojen avulla. Yhteisöllisyyden ylläpitämisen perinteisiin keinoihin lukeutuvat erilaiset investointihankkeet. Niillä on merkitystä erityisesti yhteisöllistä toimintaa aloittelevien alueiden kannalta, sillä yhteisen investoinnin toteuttaminen (erityisesti rakennushanke) on hyvää harjoittelua laajempaan yhteiseen suunnitteluun ja toimintojen toteuttamiseen. Jokivarsikumppanit jatkaa yhteisöllisten investointihankkeiden rahoittamista. Yhteisöllisyyden voimistaminen ja omiin elinolosuhteisiin vaikuttaminen ei rajoitu vain kylätoimintaan vaan Jokivarsikumppaneiden alueen toimijoilla on mahdollisuus määritellä itse ne yhteisöt ja toimintatavat, joilla yhteisöllisyyttä saadaan toteutettua parhaiten juuri heidän alueellaan. Eri ikäryhmille tai harrastusmuotoihin kohdistuvat hankkeet ovat yhtä tärkeitä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin luomisen kannalta kuin yleinen kylätoimintakin. Jokivarsikumppanit rahoittaa sekä perinteisiä kylien kehittämishankkeita että eri teemoihin ja kohderyhmiin kohdistuvia kehittämishankkeita. Yhteisöllisyys ja omiin elinolosuhteisiin vaikuttaminen edellyttävät yhteistyötä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kesken. Julkisen sektorin voimavarat ovat jatkuvasti vähenemässä, joten yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä olisi paljon annettavaa alueen yhteisöllisyyden ja elinolosuhteiden kehittämiseen. Eri sektoreiden välisellä yhteistyöllä saadaan myös lisää vaikuttavuutta alueelta ulospäin suuntautuvaan viestintään ja alueen etujen ajamiseen. Jokivarsikumppanit haluaakin tulevalla ohjelmakaudella kohdistaa varoja esimerkiksi yksityisen ja kolmannen sektorin yhteisten tilojen luomiseen tai näiden tahojen yhteistyössä järjestämiin aktiviteetteihin. Kylien välistä yhteistyötä edistetään, sillä kylien yhteinen joukkovoima mahdollistaisi laajempia ja vaikuttavampien työkalujen rakentamisen lähidemokratian tueksi. Yksittäisten kylien kylätoiminta alkaa olla vakiintunutta ja seuraava askel olisikin yhdistää kylien voimia laajempiin hankkeisiin. Kyläsuunnitelmien lisäksi edistetään kyläohjelmien syntymistä kuntiin. Jokivarsikumppanien alueella sijaitsee kaksi maaseudun paikalliskeskusta (kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan). Toisaalta lähes puolet Jokivarsikumppanien alueen väestöstä asuu ydinmaaseudulla. Onkin tärkeää huomioida asutustiheydeltään ja palvelurakenteeltaan erilaisten alueiden tarpeet. Kuntien keskustaajamien asukastoiminta on jossain määrin erilaista kuin kyläyhdistysten. Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi on tärkeää kehittää näiden keskustaajamien asukastoimintaa. Myös yhteyttä keskustaajamien ja kunnan maaseutumaisemmalla alueella asuvan väestön kesken pitäisi vahvistaa. 7

8 Alueen toimijat tarvitsevat työkaluja yhteisöllisyyden kehittämiseen sekä valmennusta työkalujen käyttämiseen. Esimerkiksi kuntien ja kylien/kolmannen sektorin välisen yhteistyön (tai laajemmin ilmaistuna lähidemokratian) kehittämiseen olisi tarpeen saada laajamittaista koulutusta. Kyläsuunnitelmia on saatu aikaiseksi ja ne toimivat hyvinä teknisinä apuvälineinä kylien tarpeiden viemiseksi kuntapäättäjien tietoon. Rajallisten julkisten resurssien vuoksi olisi kuitenkin löydettävä lisää työkaluja siihen, miten elinolosuhteiden kehittämistä voitaisiin toteuttaa entistä monipuolisemmilla keinoilla ja useampien tahojen toimesta. Tällä osa-alueella olisi tarpeen hyödyntää myös muita EU-osarahoitteisia rahastoja kuin Maaseuturahastoa. Euroopan Sosiaalirahaston rahoituksella olisi mahdollista saada erinomaisia tuloksia kolmannen sektorin ja julkisen sektorin ruohonjuuritason yhteistyöhön kohdistuvissa hankkeissa. Jokivarsikumppanit edistää mm. ESR-varojen käyttöä lähidemokratian toteuttamiseen sekä tiedottamalla rahoitusmahdollisuuksista että toimimalla tarpeen mukaan hakijana hankkeissa. Jokivarsikumppanien alueen kolmannen sektorin toimijat eivät vielä ole merkittävässä määrin aktivoituneet hakemaan Leader-rahoitusta kansainvälisiin hankkeisiin. Alueellamme on kuitenkin paljon valmiuksia kansainväliseen toimintaan (on järjestetty esim. kansainvälisiä nuorten työleirejä). Kansainvälistymisen kynnystä voisi madaltaa eräänlainen ystävyyskylätoiminta, joka voisi sisältää vaikkapa kyläläisten vaihtoopiskelua. Erittäin tärkeää olisi saada toimintaan vetäjiä, jotka huolehtisivat käytännön järjestelyistä ja loisivat malleja, joiden avulla toimintaa voitaisiin järjestää myös ilman julkista rahoitusta. Alueella asuvien ulkomaalaistaustaisten asukkaiden aktivointi kylätoiminnan kansainvälistämiseen olisi tärkeää. Vastaavuus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman prioriteetteihin Tämä painopiste vastaa prioriteettiin 1 (tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maaseudulla). Uusia innovaatioita syntyy yhteisöllisyyteen liittyvien toimintamuotojen sekä alueen elinolosuhteiden kehittämisen kautta. Kehittämisprosessiin liittyy vahvasti tietämyspohjan edistäminen sekä elinikäinen oppiminen, sillä uusien toimintatapojen löytäminen edellyttää aikaisempien kokemusten yhdistämistä uusiin ajattelutapoihin. Painopiste vastaa myös prioriteettiin 6 (sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla), sillä kaikki painopisteessä toteutettavat toimenpiteet edistävät paikallista kehittämistä. Tavoitteet 1. Alueen yhteisöllisyys lisääntyy kolmannen sektorin toimijoiden toteuttamien hankkeiden kautta. 60 yhteisöllistä investointihanketta, joista 20 pohjautuu aikaisemmin tunnistettuihin hyviin käytäntöihin 20 yhteisöllistä kehittämishanketta, joista 10 pohjautuu aikaisemmin tunnistettuihin hyviin käytäntöihin 12 alueiden välistä hanketta, joista kolme kansainvälistä hanketta 700 henkilöä osallistuu talkootyöhön hankkeissa (350 naista, 100 alle 30-vuotiasta) henkilöä osallistuu yhteisöllisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin (1 500 naista, 500 alle 30-vuotiasta) 8

9 200 henkilöä osallistuu alueiden välillä tapahtuvaan kehittämistyöhön (100 naista, 30 alle 30-vuotiasta) 70 henkilöä osallistuu kansainväliseen kehittämistyöhön (35 naista, 25 alle 30-vuotiasta) 2. Alueen kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin toimijat kehittävät yhdessä yhteisöllisyyttä edistäviä toimintamuotoja. Kymmenen hanketta, joissa mukana vähintään kaksi yllämainittua tahoa Viisi hanketta, joissa jatkokehitetään aiemmin tunnistettuja hyviä käytäntöjä Luodaan viisi uuttaa yhteistyömuotoa Kymmenen uutta kyläsuunnitelmaa, kaksi keskustaajamien asukastoimintasuunnitelmaa ja kaksi uutta kyläohjelmaa 3. Alueen toimijat laativat yhdessä uusia toimintamalleja omien elinolosuhteidensa kehittämiseen Kaksi hanketta, joissa valmennetaan eri osapuolia lähidemokratiaan Viisi uutta toimintamallia, joilla elinolosuhteita kehitetään muilla kuin julkisilla voimavaroilla Toimintasuunnitelma 1. Jokivarsikumppanit aktivoi ja rahoittaa kolmannen sektorin investointeja, jotka toteutetaan yhteisöllisesti ja jotka ovat laajasti yleishyödyllisiä. julkisen sektorin investointeja silloin kun ne lähtevät alueen ruohonjuuritason toimijoiden esittämistä tarpeista mutta niitä ei pystytä toteuttamaan kolmannen sektorin toimesta. Alueen toimijoiden esittämiä hankeideoita Lähiliikuntapaikka ja liikuntavälineet Metsästysmajan korjaus Skeittipuisto Kevytsilta Kylätalon korjaaminen Maauimala Uimaranta Harrastevälineitä nuorten käyttöön Monitoimitila yhdistyksille ja yrityksille Venevalkama Leikkikenttä Nuorison harrastetila av-laitteet kylätalolle 9

10 2. Jokivarsikumppanit aktivoi ja rahoittaa kehittämishankkeita, joilla edistetään perinteistä kylätoimintaa kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin yhteisiä hankkeita, joilla edistetään alueen elinvoimaisuutta yhdistämällä yleishyödyllisiä ja liiketaloudellisia toimintoja yhteisöllisyyttä ja omiin elinolosuhteisiin vaikuttamista edistäviä kehittämishankkeita, joilla on tietty teema ja/tai jotka kohdistuvat tiettyyn teemaan tai kohderyhmään koulutushankkeita, joilla lisätään alueen toimijoiden kykyä kehittää yhteisöllisyyttä ja omaa elinympäristöä Esimerkkejä kehittämistyön kohteista: Kyläaktivaattoreiden palkkaaminen, kyläsuunnitelmien ja -ohjelmien laatiminen Paikalliskulttuuriin ja perinteeseen liittyvät tapahtumat ja työpajat Lasten ja nuorten tapahtumat ja kerhot Ikääntyvän väestön tapahtumat Kuntien, asukkaiden ja yritysten yhteiset hankkeet, joilla luodaan uusia keinoja palveluiden järjestämiseen 3. Jokivarsikumppanit aktivoi ja rahoittaa..alueidenvälisiä ja kansainvälisiä hankkeita, joilla saatetaan ruohonjuuritason toimijat yhteyksiin keskenään yhteisöllisyyteen ja oman elinympäristön kehittämiseen liittyvien teemojen puitteissa Esimerkkejä kehittämistyön kohteista: Kolmannen sektorin toimijoiden välinen tiedon ja toimintatapojen vertailu ja vaihto eri alueiden välillä Suomessa ja Euroopassa Olemassa olevien alueiden välisten yhteyksien vahvistaminen toiminnallisilla hankkeilla (ystävyyskunnat, aikaisemmissa kansainvälisissä hankkeissa syntyneet yhteydet) Kylien vaihto-ohjelmat 10

11 2. Luonto- ja kulttuuriympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen Analyysi alueen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista VAHVUUDET koko alue elinmaaseutua erikoislaatuinen maaseutumaisema; joet ja historialliset maantiet, harjuja ja järviä, perinteistä rakennettua kulttuurimaisemaa alueella on kansallispuisto ja luonnonpuisto sekä NATURA2000-alueita erinomaiset luontopalvelut useita kulttuuriympäristön näkökulmasta arvokkaita kylien yhteisiä kokoontumispaikkoja on remontoitu kyläyhdistysten toimesta alueella useita yhdistyksiä, jotka toimivat luonto- ja kulttuuriympäristön hyväksi HEIKKOUDET alueen omat toimijat eivät osaa arvostaa luonto- ja kulttuuriympäristöä riittävästi yhdistyksillä ei vielä riittävää innostusta tukien käyttöön luontoympäristön hoitamisessa alueen ulkopuoliset tahot vaikuttavat negatiivisesti alueen luonto- ja kulttuuriympäristöön julkisen liikenteen puuttuminen hankaloittaa luontopalveluiden käyttöä MAHDOLLISUUDET jokien ja historiallisten teiden muodostamat kokonaisuudet alueella toimivien matkailuhankkeiden virittämä aktiivisuus matkailun kehittämiseen useita alueita, joille yhdistykset voisivat tehdä erityisympäristötukisopimuksia luontopalvelutarjonnan saattaminen valtakunnalliseen tietoisuuteen kestävän kehityksen esille tuominen lähimatkailupalveluiden markkinoinnissa vapaa-ajan asukkaat UHAT luonto- ja kulttuuriympäristön säilyttämiseen panostetaan vain, kun hankerahoitusta tarjolla kulttuuri- ja luontoympäristöön liittyvät arvot joutuvat väistymään taloudellisten arvojen tieltä elinmaaseutu ei säily palvelurakenteiden muuttumisen ja keskittymiskehityksen vuoksi kyläkoulujen lakkauttaminen hävittää olennaisen osan kyläkulttuuria Nykytila Jokivarsikumppanien alueella on paljon hienoja luonto- ja kulttuurikohteita, joiden ylläpitämisestä ja uusien kohteiden luomisesta ovat kiinnostuneet kaikkien sektoreiden toimijat. Koko alue on elinmaaseutua, joten mahdollisuudet ympäristön ylläpitämiseen ovat hyvät. Luontopalvelujen tarjonta on erittäin hyvällä tasolla. Alueen vetovoimaisuutta pitäisi tehdä entistä tunnetummaksi alueen ulkopuolella. Alueeseen kohdistuu myös ulkopuolelta tulevia uhkia (esim. Virttaankankaan tekopohjavesihanke, Paimionjoen juoksutukset), joiden haittavaikutusten minimoimiseen tarvitaan kaikkien alueen toimijoiden yhteistyötä. Eri yhdistykset ovat olleet hyvin aktiivisia kulttuuriympäristön kehittämisestä sekä toteuttamalla lukuisia paikalliskulttuuriin liittyviä hankkeita että kunnostamalla perinnehistoriallisesti tärkeitä kohteita. Luonto- ja kulttuuriympäristön ylläpitämiseen ja kehittämiseen on kohdistunut ohjelmakaudella hyvin monipuolisesti hankkeita. Kiinnostus erityisesti luontoympäristön ylläpitämiseen liittyviin hankkeisiin on lisääntynyt kauden loppua kohti. Ohjelmakaudelle onkin odotettavissa useita hankkeita, joilla edistetään mm. vesistöalueiden hoitoa ja virkistyskäyttöä. 11

12 Yhdistysten kiinnostus ns. erityisympäristötukien eli kosteikkojen ja perinnebiotooppien perustamiseen sekä luonnon monimuotoisuuden edistämistä koskeviin hankkeisiin on ollut melko vähäistä. Tämä johtunee siitä, että tukityyppi on uusi eikä alueellamme vielä ole riittävästi esimerkkejä toteutetuista tuista. Strategiset linjaukset ja strategian kuvaus 1. Luontoympäristön arvostus alueen toimijoiden keskuudessa lisääntyy. Luontoympäristön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi toteutetaan hankkeita erityisesti kolmannen, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyönä. 2. Luontoympäristön hyödyntäminen elinkeinotoiminnassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti lisääntyy. 3. Kulttuuriympäristön arvostus alueen toimijoiden keskuudessa lisääntyy ja kaikki alueen toimijat osallistuvat kulttuuriympäristön ylläpitämiseen. Luonto- ja kulttuuriympäristöllä on ratkaiseva rooli maaseudulla; se toimii paitsi asukkaiden hyvinvoinnin ylläpitäjänä, myös monen elinkeinon perusedellytyksenä. Jokivarsikumppanien paikallisen strategian tavoitteena on aktivoida alueen toimijoita ylläpitämään ja kehittämään sekä luonto- että kulttuuriympäristöä. Luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttämisen ja virkistyskäyttömahdollisuuksien lisäksi luonto- ja kulttuuriympäristö avaa uusia työ- ja ansaintamahdollisuuksia. Jotta eri sektoreiden toimijat saataisiin arvostamaan alueen luonto- ja kulttuuriarvoja entistä paremmin, on tarpeen lisätä tietämystä oman alueen ympäristöstä ja kehittää uusia toimintamalleja yhteistyöhön. Eri sektoreiden yhteistyötä esimerkiksi matkailupalvelujen tuottamisessa edistetään. Kaikessa toiminnassa on huomioitava tasapainoisesti sekä virkistys- ja muu hyötykäyttö että luonto- ja perinnearvot. Kyliä aktivoidaan maisemahankkeisiin, sillä hyvin hoidettu kylämaisema hyödyttää sekä asukkaita että matkailuyrittäjiä. Kaikista kylistä löytyy kauniita maisemia, mutta usein vaaditaan maiseman auki raivaamista jotta nämä kauniit kohdat saadaan esiin. Kylämaisemien hoitoon voidaan yhdistää myös esimerkiksi vieraslajien raivaamista. Monissa kylissä on hienoja luontokohteita tai historiallisia kohteita, joiden olemassaolosta eivät aina kaikki kyläläisetkään tiedä. Näiden kohteiden merkitsemistä ja esilletuomista edistetään. Erilaisten yhteisiksi tiloiksi sopivien perinnehistoriallisten rakennusten kunnostushankkeita tuetaan. Jokivarsikumppanien alueella on useita reitistöjä, joiden yhdistäminen toisi hyötyjä sekä yleishyödyllisen käytön että matkailuyritysten näkökulmasta. Edistetään hankkeita, joissa tavoitellaan reitistöjen yhdistämistä. Myös reitistöjen yhteismarkkinointiin tähtäävät hankkeet ovat tärkeitä kaikkien reitistöjen käytön edistämisen kannalta. Alueen entuudestaan vahvaa kulttuuritoimintaa tuetaan rahoittamalla yhdistysten ja muiden yhteisöjen kulttuurihankkeita. Erityisesti kannustetaan lapsille ja nuorille suunnattavan kulttuurin tuottamiseen. 12

13 Someron Kulttuuri ry toimii hyvänä esimerkkinä kulttuuripalvelujen tuottamisesta yhdistysten voimin ja tällaisten toimintamallien syntymistä myös alueen muihin osiin tuetaan. Vastaavuus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman prioriteetteihin Tämä painopiste vastaa prioriteettiin 1 (tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maaseudulla), sillä hankkeiden kautta alueen toimijoiden ymmärrys ja tietoisuus kulttuuri- ja luontoympäristön merkityksestä ja niiden ylläpitämisen tärkeydestä lisääntyy huomattavasti. Painopiste vastaa prioriteettiin 4 (maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen), sillä sen tavoitteena on edistää maisemien tilan ja luonnon monimuotoisuuden kehittämistä. Painopiste vastaa myös prioriteettiin 6, sillä sen toimenpiteet sisältävät kaikissa tapauksissa paikallista kehittämistä. Tavoitteet 1. Kolmas sektori, julkinen sektorin ja yksityinen sektori ylläpitävät ja kehittävät luontoympäristöä Viisi hanketta kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyön aktivoimiseksi luontoympäristön hoitoon Kaksi hanketta, joissa yhdistetään luontoympäristö ja elinkeinotoiminta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti 2. Yhdistykset toteuttavat maisemahankkeita sekä perustavat ja hoitavat kosteikkoja, perinnebiotooppeja ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä kohteita. Kymmenen hoidettua paikallista maisemaa tai luontokohdetta 500 henkilöä osallistuu tilaisuuksiin, joissa jaetaan tietoa paikallisesta luontoympäristöstä (250 naista, 100 alle 30-vuotiasta) 3. Kulttuuriympäristöä ylläpidetään ja kehitetään monipuolisesti toiminnan kehittämiseen liittyvien hankkeiden kunnostushankkeiden ja kautta. Kymmenen hanketta, joissa kunnostetaan perinnehistoriallisesti tärkeitä kohteita Kaksi hanketta, joissa edistetään perinnehistoriallisten kohteiden ylläpitämisen osaamista 200 henkilöä osallistuu tilaisuuksiin, joissa valmennetaan alueen toimijoita kulttuuriympäristön kehittämiseen ja ylläpitämiseen (100 naista ja 50 alle 30-vuotiasta) 15 hanketta, joissa kehitetään erilaisia kulttuuritoimintoja (1 000 osallistujaa, 500 naista 300 alle 15-vuotiasta) 13

ELÄMÄN EVÄÄT ELÄVÄLTÄ MAASEUDULTA

ELÄMÄN EVÄÄT ELÄVÄLTÄ MAASEUDULTA ELÄMÄN EVÄÄT ELÄVÄLTÄ MAASEUDULTA VARSINAIS-SUOMEN JOKIVARSIKUMPPANIT RY:N PAIKALLISEN STRATEGIAN TAVOITTEET, TOIMINTASUUNNITELMA JA HANKKEIDEN VALINTAKRITEERIT VUOSILLE 2015-2020 11.2.2015 Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Sopimus yhteensovituksesta

Sopimus yhteensovituksesta Lapin E-ks s 1 1. 02. 2015 Sopimus yhteensovituksesta Lapin ELY- keskus ja Lapin Leader- ryhmät 4.2.2015 1 YHTEISTYÖSPIMUS 04.02.2015 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 toteutetaan koko

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuuksia Vesistökunnostusrahoja YM:n kunnostusavustukset. ELY jakaa. Jatkuva haku, pieniä summia 50% omarahoitusosuudella

Lisätiedot

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015 Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE 29.9.2010 Ilpo Lehtinen ja Kalevi Welling SISÄLTÖ 1. HAKIJA 3 2. TIIVISTELMÄ 3 3. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 3 4. HANKKEEN TOTEUTUSAIKA JA ORGANISOINTI 4 5. HANKKEEN TOIMIJAT JA

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN

HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN (Minulla on unelma...) Reijo Martikainen Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja ylitarkastaja (haaveileva maaseutuvirkamies) Maaseutuvirasto Kokemuksia tältä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

TOIMINTASUUNNITELMA 2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015 Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015 Sivu 1 12.6.2015 Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Rahoitus (EU+valtio)

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014 Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014 Sari Rannanpää Avaintaito Osuuskunta Suomi sari@avaintaito.com Rahoituksen tarkentamisen yleisimmät keinot Hyväksyttävyysvaatimus

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot