TIMO ARO Lappeenrannan demografinen kilpailukykyanalyysi Lappeenrannan määrällinen ja laadullinen muuttoliikeanalyysi vuosina
|
|
- Aurora Keskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIMO ARO Lappeenrannan demografinen kilpailukykyanalyysi Lappeenrannan määrällinen ja laadullinen muuttoliikeanalyysi vuosina Valtiotieteen tohtori Timo Aro
2 LAPPEENRANNAN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI Sisällysluettelo 1. Selvityksen tausta ja analyysin viitekehys 1.1 Tutkimusaineisto 1.2 Analyysin tavoitteet 1.3 Analyysin kohde 1.4 Analyysin käsitteet 2. Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla 2.1 Keskittymiskehitys muutosvoimana 2.2 Valikoiva muuttoliike 2.3 Maahanmuuton kasvava merkitys 3. Lappeenrannan yleinen kilpailukyky 3.1 Työllisyysaste 3.2 Kouluttaneisuus 3.3 Teollisuusvaltaisuus 3.4 Työn tuottavuus 3.5 Yritysdynamiikka 3.6 Muuttovetovoima 3.7 Kokonaiskilpailukyky 3.8 Taloudellinen kilpailukyky 4. Lappeenrannan määrällinen muuttoliikeanalyysi 4.1 Lappeenrannan demografinen kilpailukyky 4.2 Lappeenrannan muuttojen suuntautuminen 5. Lappeenrannan rakenteellinen muuttoliikeanalyysi 5.1 Muuttajien pääasiallinen toiminta / työmarkkina-asema) 5.2 Muuttajien ikärakenne 5.3 Muuttajien koulutusrakenne 5.4 Muuttajien tulorakenne ja tulokertymä 5.5 Työllisten muuttajien työnantaja- ja toimialasektori 6. Johtopäätökset ja tulkinta
3 2 1. SELVITYKSEN TAUSTA JA ANALYYSIN VIITEKEHYS Alueiden menestyminen, elinvoima, vetovoima ja houkuttelevuus perustuvat usean tekijän yhteisvaikutukseen: työpaikkakehitykseen, koulutustarjontaan, saavutettavuuteen, sijaintiedun hyödyntämiseen, yritysten uusiutumiseen ja yritysdynamiikkaan, taloudelliseen liikkumavaraan, osaavaan työvoimaan, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopotentiaaliin, imagoon ja mainekuvaan, tulevaisuuden potentiaaliin jne. Muuttoliike on yksi tulokulma alueiden menestymisen tai menestymättömyyden logiikan ja siihen liittyvien syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen. Muuttoliike toimi eräänlaisena vipuvartena, jonka reaaliset vaikutukset heijastuvat alueiden elinvoimaan eri tavoin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Alueellinen kilpailukyky kytkeytyy tiiviisti muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen. Kuntien demografiseen kilpailukykyyn eli väestölliseen kehitykseen liittyvät asiat jäävät usein kuitenkin sellaista kuntataloutta hallitsevien käsitteiden kuin vuosikatteiden, käyttötalouden, investointien, poistojen jne. varjoon. Demografiset tekijät vaikuttavat kuitenkin usein hiljaa taustalla ja pulpahtavat ajan mittaan esiin rakenteellisina haasteina. Muuttoliike on hyvä esimerkki pirullisesta ongelmasta, jonka laaja-alaisiin kerrannaisvaikutuksiin reagoidaan usein viiveellä ja vasta tilanteen ollessa päällä. Tämä koskee yhtä hyvin perinteisiä muuttotappioalueita kuin tämän selvityksen kohteena olevaa Lappeenrannan kaupunkia. Alueen tulo- ja lähtömuuton taloudellisia, sosiaalisia, demografisia ja yksilöllisiä vaikutuksia voidaan tutkia niin määrällisestä kuin laadullisesta näkökulmasta. Määrälliset tarkastelut liittyvät usein alueen tulo-, lähtö- ja nettomuuttojen määrään kuukausitasolla, neljännesvuosittain tai vuosittain. Määrälliset poikkileikkausluvut ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, jonka perusteella ei voi tehdä kuin karkeita johtopäätöksiä alueen muuttovetovoimasta. Jos halutaan päästä numeroiden taakse, on pureuduttava muuttajien yksilöllisiin laadullisiin ominaisuuksiin, kuten esimerkiksi ikään, työmarkkina-asemaan, tulo- ja koulutustasoon jne. Muuttovoittoisuus kertoo pinnallisesti ja nopeasti tulkittuna alueen elinvoimaisuudesta, houkuttelevuudesta ja vetovoimasta, mutta luotettavien tulkintojen tekeminen edellyttää muuttajien määrän lisäksi pureutumista a) väestökehityksen kaikkiin osatekijöihin (luonnollinen väestönlisäys, maan sisäinen muuttoliike ja siirtolaisuus) ja b) tulo- ja lähtömuuttajien profiiliin (ominaisuuksiin). Muuttajien profiilin perusteella voidaan taas tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä muuttoliikkeen vaikutuksista esimerkiksi alueen yleiseen kehitykseen lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Lisäksi on otettava huomioon Lappeenrannan kaltaisilla kaupunkiseuduilla keskuskaupungin ja sen vaikutusalueella olevien kehyskuntien väliset ja sisäiset muuttovirrat ja muuttovirtojen rakenne. Lappeenrannan kaltaiset keskisuuret kaupungit ja kaupunkiseudut saavat pääsääntöisesti määrällistä muuttovoittoa. Muuttovoiton määrä ja rakenne vaihtelevat merkittävästi kaupunkien välillä. Tämän analyysin viitekehyksenä käytetään niin sanottua positiivisen kasvun kehää, jossa muuttoliikettä ja muuttoja analysoidaan viiden alueelle kasvuetua tuottavan uusiutumis- ja kilpailukykytekijän kautta. Mitä useampi kasvuetua tuottava asia toteutuu alueella, sitä vahvemmat edellytykset alueella on kasvaa. Alueen kilpailukyvyn kannalta merkitykselliset kasvuedut voidaan luokitella viiteen toisiaan täydentävään ryhmään: 1. Alkuetu: Alue saa puolelleen alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai sattuman ansiosta. Alkuetu syntyy aluksi erinomaiseen luonnonmaantieteelliseen sijainnin ansiosta. Alkuetua vahvistaa keskittymiskehitys. Alueen kasvukehä laajenee ja lukkiutuu niin sanotuksi positiivisen kasvun kehäksi, jolloin kasvu ruokkii kasvua. Hyviä esimerkkejä alkuedun kaupungeista ovat esimerkiksi Helsinki, Turku, Tampere, Pori ja Oulu.
4 2 2. Sijaintietu: Alueen sijaintietu perustuu alueen optimaaliseen sijaintiin suhteessa muihin keskittymiin, verkostoihin tai logistisiin solmupisteisiin. Sijaintietua tukee saavutettavuus eli hyvät maantie-, rautatie-, lento-, satama- ja muut väylä- ja liikennekäytäväyhteydet. 3. Demografinen etu: Alueen demografinen etu perustuu alueen positiiviseen väestönkehitykseen, joka pitää sisällään luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen (maassamuutto ja siirtolaisuus). 4. Rakennettu eli strateginen etu: Alueen rakennettu tai strateginen perustuu alueen tietoisiin strategisiin valintoihin ja pitkäjännitteiseen kehittämiseen, jolloin alue panostaa järjestelmällisesti valittuihin painopisteisiin tulevaisuuslähtöisesti alueen yhteisen edun näkökulmasta. Positiivinen uusiutuminen käynnistyy usein sisäisen tai ulkoisen shokin seurauksena. Ennakointiherkkyys korostuu. Saavutettavuus korostuu rakennetun edun kohdalla, mikä tänä päivänä tarkoittaa erityisesti nopea rauta- ja maantieverkostoa. 5. Mentaalinen etu: Alueen mentaalinen etu perustuu alueen tahtotilaan. Positiivisten mielikuvien luominen korostuu. Onnellisilla sattumilla, tapahtumilla ja ulkopuolisilla päätöksillä on iso merkitys. Pienestä tai vähäpätöisestä voi kasvaa vähitellen isoa ja merkittävää jne. Positiivisen kasvun kehässä on kyse eräänlaisista kerrannaisvaikutusten ketjusta, jossa yksi positiivinen muutostekijä johtaa toiseen, joka johtaa taas kolmanteen ja niin edespäin kehämäisesti. Positiivisten vaikutusten kehä lukkiutuu ja kasvu ruokkii uutta kasvua. Alue voi joutua vastaavasti myös negatiivisen kasvun kehälle, jolloin samat vaiheet etenevät päinvastaiseen suuntaan eli työpaikkojen väheneminen johtaa aktiivi-ikäisten poismuuttoon, markkinoiden supistumiseen, vetovoiman laskemiseen, edelleen lisääntyviin poismuuttoihin ja niin edespäin vahvistaen alueen negatiivista kokonaiskehitystä. Positiivisen kasvun kehälle pääseminen edellyttää yhden tai useamman kasvuedun toteutumista. Kasvuedut eivät toteudu vahingossa tai sattumalta alkuetua lukuun ottamatta, vaan alueen omilla tavoitteilla, valinnoilla ja päätöksillä on keskeinen merkitys. Positiivisen kasvun kehän vaiheet voidaan jakaa edelleen kuuteen eri vaiheeseen, jotka täydentävät toisiaan ja ovat sidoksissa toisiinsa: POSITIIVISEN KASVUN KEHÄN KUUSI VAIHETTA: 1. Uudet työpaikat syntyvät sinne, missä on osaavaa työvoimaa, vetovoimainen toimintaympäristö ja hyvät tulevaisuuden toimintaedellytykset. 2. Uudet työpaikat lisäävät aktiivi-ikäisten eli osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman muuttoa alueelle. 3. Alueen markkinat kasvavat ja laajenevat: toisin sanoen mitä enemmän alueelle muutetaan, sitä enemmän alueen markkinat kasvavat. 4. Alueen vetovoima lisää edelleen muuttoliikettä. Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai missä koetaan olevan tulevaisuudessa työmahdollisuuksia. 5. Alueen markkinat kasvavat ja laajenevat jälleen kasvavan vetovoiman ja mahdollisuuksien vuoksi. 6. Alueelle syntyy uusia työpaikkoja alkuperäisen päätoimialan ympärille
5 1.1 Tutkimusaineisto Analyysin tutkimusaineiston muodostavat Tilastokeskuksen avoimet tilastot ja maksulliset tilastotietokannat ja rekisterit. Kaupunkien taloudelliseen perustaan liittyvä vertailu perustuu Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen kuntien tilinpäätöstietoihin. Kaupunkiseutujen yleiseen kilpailukykyyn liittyvät tiedot perustuvat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön koostamaan dataan, jonka yhteyteen lisättiin yksi uusi mittari. Muuttoliikettä koskevat määrälliset tiedot perustuvat Tilastokeskuksen StatFin tietokannan vuositaulukoihin vuosien välisenä aikana. Muuttoliikkeen rakennetta koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Muuttajien taustatiedot tietokannan vuositaulukoihin vuosien välisenä aikana. Vuosi 2010 on viimeisin käytettävissä oleva tilastovuosi. Lisäksi analyysin yhteydessä hyödynnetään muita Tilastokeskuksen väestökehitykseen ja muuttoliikkeeseen liittyviä tilastotietoja sekä muita käytettävissä olevia kirjoittajan omia ja muiden tekemiä muuttoliikkeeseen liittyviä tutkimuksia, selvityksiä, kartoituksia ja analyysejä. 1.2 Analyysin tavoitteet Analyysin keskeisenä tavoitteena oli yhdistää toisiinsa määrällistä ja rakenteellista muuttoliikettä koskevaa tilastotietoa. Määrällisiin aineistoihin tukeutuminen johtaa usein pinnallisiin ja tulkinnanvaraisiin tuloksiin varsinkin silloin jos analyysin aikajänne käsittää lyhyen ajanjakson tai analyysin kohteena oleva alue on väestömäärältään pieni. Määrällisiä aineistoja käyttämällä ei voida myöskään tehdä luotettavia johtopäätöksiä etenkään kuntatalouden, sosiaalisen ja demografisen kehityksen näkökulmasta. Alueiden kannalta kriittinen kysymys on, keitä ovat tulo- ja lähtömuuttajat taloudellisilta, sosiaalisilta ja demografisilta ominaisuuksiltaan ja mitä seurausvaikutuksia muuttajien rakenteesta on kuntatalouteen ja väestörakenteeseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Alueiden demografiseen kehitykseen liittyviä luotettavia johtopäätöksiä voidaan tehdä, jos analyysin aikajänne on vähintään viisi vuotta. Tämän analyysin aikajänteenä on määrällisten aineistojen osalta vuodet ja rakenteellisten ominaisuuksien osalta Analyysin kohde Analyysin kohteena oli ensisijaisesti Lappeenrannan kaupunki ja välillisesti Lappeenrannan kaupungin vaikutusalue (seutukunta). Lappeenrannan määrälliseen ja rakenteellisen muuttoliikkeen tilastotietojen syventämiseksi ja mittakaavan saamiseksi analyysiin otettiin vertailukaupungeiksi Pori, Lahti ja Kuopio. Vertailukaupungit ovat väestöpohjaltaan asukasta suurempia kuin Lappeenranta, jonka vuoksi ne muodostavat tutkimuksellisesti hyvän vertailupohjan niin koon kuin keskeisten kehityspiirteidensä puolesta. Lappeenrannan demografista kilpailukykyä analysoitiin erikseen sekä määrällisten että rakenteellisten indikaattorien perusteella. Jokaisen muuttujan kohdalla verrattiin taustoittamiseksi tilannetta verrokkikaupunkeihin. Tulokset esitetään koostetaulukoissa niin absoluuttisina kuin suhteellisinakin lukuina. Jälkimmäiset esitetään aidon vertailun mahdollistamiseksi pääsääntöisesti promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden väestötieteen tutkimusperinteen mukaisesti. Selvityksessä käytetty alueluokittelu perustuu vuoden 2011 aluejakoon.
6 1.4 Analyysin käsitteet Alueella tarkoitetaan Tilastokeskuksen virallisen alueluokituksen mukaista kuntaa tai seutukuntaa. Keskuskaupunki tarkoittaa alueen suurinta kaupunkia ja kehyskunnat keskuskaupungin ympäristö- tai kehyskuntia, jotka ovat kiinteässä toiminnallisessa yhteydessä keskuskaupunkiin mm. pendelöinnin, asioinnin ja muuttoliikkeen näkökulmasta. Nettomuutto tarkoittaa tulo- ja lähtömuuton välistä erotusta. Nettosiirtolaisuus kuvaa maahan- ja maastamuuton välistä erotusta. Maassamuutto tarkoittaa kuntien välistä muuttoliikettä maan rajojen sisäpuolella, siirtolaisuus taas maan rajat ylittävää muuttoliikettä. Muuttojen määrällinen kehitys ilmaistaan absoluuttisina lukuina ja suhteellinen kehitys joko prosentteina tai promilleina suhteessa keskiväkilukuun. Keskiväkiluku on erikseen määritellyn alueen väkiluvun keskiarvo erikseen määriteltynä aikana. Muuttoliikkeen valikoivuudella tarkoitetaan tuloja lähtömuuttajien ominaisuuksien tai profiilien välillä olevia eroja. Muuttajien omaisuuksien välillä olevia eroja voidaan tutkia muun muassa työmarkkina-aseman, muuttojen suuntautumisen, ikä-, koulutus- ja tulorakenteen osalta. Työmarkkina-asema tai pääasiallinen toiminta ilmaisee henkilön työmarkkina-aseman muuttoajankohtana. Työmarkkina-asema voi olla työllinen (työssä oleva), työtön tai työvoiman ulkopuolinen (lapsi, eläkeläinen, opiskelija, varusmies, muu työvoimaan kuulumaton tai tuntematon). Koulutusaste perustuu Tilastokeskuksen yleiseen luokitukseen, jossa erotetaan toisistaan perusasteen, keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Muuttojen tulo- ja menovaikutuksilla tarkoitetaan sitä, että jokainen muuttaja aiheuttaa sekä tuloja menovaikutuksia niin luovuttavalle kuin vastaanottavalle kunnalle. Tulovaikutukset liittyvät verotuloihin, verotulotasaukseen ja valtionosuuksiin ja menovaikutukset julkisten palveluiden kysyntään, palvelutuotantoon, infrastruktuuriin, asuin- ja tonttitilan tarpeeseen jne. Kaikki keskeisimmät tulo- ja menovaikutukset liittyvät kytkeytyvät muuttajan työmarkkina-asemaan. Tulokertymä tarkoittaa jonkun alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kalenterivuoden aikana kertyneitä kaikkia tuloja (valtionveronalaiset tulot, kunnallisveronalaiset tulot, yrittäjätulot ja muut tulot). Alueen tulokertymä saadaan vähentämällä kaikkien tulomuuttajien kaikki tulot kaikkien lähtömuuttajien kaikista tuloista. Tulokertymä voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Kyse on laskennallisesta luvusta, joka ei toteudu sellaisenaan kunnan tilinpäätöksessä. Keskimääräiset tulot ilmaisevat alueen kaikkien tulo- tai lähtömuuttajien keskimääräiset tulot kalenterivuoden aikana. Muuttojen suuntautumisella tai muuttojen suunnilla tarkoitetaan kunnittain tai seutukunnittain muuttajien lähtö- ja tuloalueita.
7 2. MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA 2000-luvun muuttoliikkeen kolme keskeistä erityispiirrettä liittyivät keskittymiskehityksen korostumiseen, valikoivan muuttoliikkeen vahvistumiseen ja maahanmuuton kasvavaan merkitykseen. Muuttoliikkeen kehityspiirteet ovat välittömässä ja välillisessä yhteydessä alue- ja kaupunkikehitykseen. Keskittymiskehitys ilmenee muun muassa suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen roolin ja merkityksen vahvistumisena alueellisessa työnjaossa. Muuttajat ja muutot muovaavat aluerakennetta muuttopäätöksiin liittyvillä valinnoillaan. Nuorten aikuisten ja koulutettujen muuttajien asettuminen paikkaan a tai b paikan c tai d asemasta vaikuttaa näiden alueiden asemaan sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä. Osaavat ihmiset ja osaaminen ovat jatkossa entistäkin tärkeämpi alueen elinvoiman lähde. Kaupunkien on kyettävä vetämään puoleensa yrityksiä ja inhimillistä pääomaa. Muuttoliikkeen aikaviive ja perusmekanismi tarkoittaa sitä, että se mikä tapahtui muuttoliikkeessä maan eri osien ja kaupunkiseutujen sisällä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, heijastuu ja vaikuttaa viiveellä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 2010-luvun jälkipuoliskolla ja 2020-luvulla. 2.1 Keskittymiskehitys muutosvoimana Suomen aluerakenne repeytyi demografisesta eli väestöllisestä näkökulmasta 2000-luvulla kasvaviin, supistuviin ja kriisiytyviin kuntiin luvun taitteessa jo yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asui taajamissa, jotka peittivät vain alle kolme prosenttia Suomen maapinta-alasta. Kolme viidestä suomalaisesta asui 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla kaupunkiseudulla. Kaupungistumiskehitys jatkuu oletettavasti samankaltaisesti edelleen ja 2020-luvuilla. 12 suurinta kaupunkiseutua kasvoivat noin henkilöllä vuosina Väestönlisäys jakautui tasaisesti kolmeen kolmannekseen: luonnollisen väestönlisäykseen, kuntien väliseen muuttoliikkeeseen ja maahanmuuttoon. Suomen kaupungistumisaste on laskentatavasta riippuen noin 70 %:in tasolla. Kaupungistumisaste on noin prosenttia jäljessä esimerkiksi Ruotsia. Jos Suomen kehitys noudattaa Ruotsin ja muiden länsimaiden kehityspiirteitä, muuttoliike jatkuu vilkkaana oletettavasti siihen saakka kunnes kaupungistumisaste nousee noin 85 %:iin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että noin ihmistä tullee muuttamaan kaupunkeihin tai kaupunkiseuduille tulevien vuosikymmenien aikana. Suurten ja keskisuurten kaupunkien rooli korostuu kansantalouden hyvinvoinnissa ja kasvussa. 12 suurinta kaupunkiseutua tuottivat 67,9 % Suomen bruttokansantuotteesta, niiden alueella asui 61,8 % koko maan väestöstä ja niissä sijaitsi 66,4 % koko maan työpaikoista vuonna Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen arvonlisäys keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille. Lappeenrannan kaltaisten keskuskaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu käynnissä olevassa muutoksessa. Maan sisäisen muuttoliikkeen ja lisääntyvän maahanmuuton seurauksena uudet työpaikkaavaukset, osaaminen ja inhimillinen pääoma kasautuvat ja keskittyvät alueellisesti. Kaupungit ja niiden vaikutusalueet ovat jatkossa entistäkin enemmän oman alueensa talousmaantieteellisiä kokonaisuuksia, jotka muodostavat itsenäiset ja kasvavat työ-, asunto- ja palvelumarkkinat. Kehitys on päinvastainen pienillä kaupunkiseuduilla ja maaseudulla, varsinkin negatiivisen luonnollisen väestönkehityksen ja muuttotappioiden seurauksena Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteellisesti yhä pienemmällä alueella. Väkiluku kasvaa enää joka kolmannessa kunnassa ja seutukunnassa. Muuttovoittoa saa vähemmän kuin joka kolmas kaupunkiseutu. Kahdestakymmenestä muuttovoittoisesta seudusta 16 sijaitsi Helsingin-Turun- Tampereen-Lahden ja Loviisan muodostaman
8 3 alueen sisäpuolella. Muuttovoittoisen taikapiirin ulkopuolelle jäivät vain Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Seinäjoen seudut. 20 suurinta kaupunkiseutua saivat yhteensä noin henkilöä muuttovoittoa vuosina Muuttovoittoa saivat eniten suuret kasvukeskukset ja niiden kehyskunnat, Helsingin ja Tampereen laajenevan vaikutusalueen kunnat ja pistemäisesti yksittäiset paikkakunnat. Merkittävää määrällistä muuttovoittoa saaneet kunnat sijaitsivat Seinäjoen, Jyväskylän ja Kuopion seutuja lukuun ottamatta Helsingin, Tampereen, Turun tai Oulun vaikutusalueella. Sijainti ja saavutettavuus korostuivat kaikessa. Kaikki nopeimmin kasvaneet kunnat sijaitsivat joko maantie- ja rautatieverkoston varrella, solmupisteissä tai niiden välittömällä vaikutusalueella. Kunnittain tarkasteltuna eniten määrällistä muuttovoittoa saivat maan sisäisestä muuttoliikkeestä Tampere (9836), Oulu (7341), Espoo (7245) ja Seinäjoki (4189). Neljän muuttovoittoisimman kaupungin väestöpohjaan suhteutettuna Seinäjoen muuttovetovoima oli ylivertainen: Seinäjoki sai väkilukuun suhteutettuna 3,6 kertaa enemmän muuttovoittoa kuin Tampere ja 2,4 kertaa enemmän kuin Oulu. Jos Tampere olisi saanut samassa suhteessa muuttovoittoa kuin Seinäjoki, niin muuttotase olisi noussut peräti henkilöön. 2.2 Valikoiva muuttoliike Suomessa tehtiin keskimäärin noin muuttoa vuodessa vuosina Neljä viidestä muutosta on niin sanottuja lähimuuttoja eli muutot tapahtuivat joko oman kunnan sisällä tai saman kaupunkiseudun sisällä. Vain yksi viidestä muutosta on niin sanottu kaukomuutto, jolloin ylitetään maakuntien välinen raja. Kaukomuutot ovat luonteeltaan niin sanottuja aitoja muuttoja, jonka seurauksena vaihtuvat muuttajan asuin- tai työpaikka tai päivittäinen elinpiiri. Asumis- ja ympäristöperustaiset lähimuutot ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti luvun puolivälistä alkaen. Kuvio 1. Kuntien välinen muuttoliike ikäryhmittäin vuosina (promillea tuhatta asukasta kohden
9 4 Kaksi kolmesta muuttajista on nuoria ja nuoria aikuisia (alle 35-vuotiaita). Muuttomotiivit liittyvät ensisijaisesti asumisperusteisiin syihin (asuminen, asuin- ja elinympäristön viihtyvyys jne.) ja toissijaisesti työhön tai opiskeluun. Muutot kytkeytyvät pääsääntöisesti elinvaiheissa tapahtuviin muutoksiin. Muuttoliikkeen kasvu tulee esiin kaikissa ikäryhmissä. Kun verrataan toisiinsa ikäryhmien muuttoalttiutta eli tietyn ikäluokan muuttojen määrää suhteessa saman ikäluokan kokoon vuosina , havaitaan muuttoalttiuden kasvaneen erityisesti nuorissa ikäryhmissä. Nuorempien ikäryhmien (15 19, 20 24) muutot suhteessa ikäryhmän kokoon kaksinkertaistuivat 1980-luvun puoliväliin verrattuna. Kaikkien ikäryhmien muuttoalttius on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 1995 jälkeen. 2.3 Maahanmuuton kasvava merkitys Maahanmuuton osuus on koko maan väestönlisäyksessä noussut jo suuremmaksi tekijäksi kuin luonnollinen väestönlisäys. Esimerkiksi vuonna 2012 muuttovoitto ulkomailta oli jo kaksi kertaa suurempi tekijä väestön määrän kasvussa kuin syntyneiden enemmyys. Maahanmuutto on jo dynaamisempi kasvutekijä kuin maan sisäinen muuttoliike niin Lappeenrannassa kuin useassa muussa keskisuuressa tai suuressa kaupungissa. Maahanmuutosta saavat muuttovoittoa käytännössä kaikki kunnat (pois lukien noin 10 kuntaa, jotka saivat marginaalisen muuttotappion siirtolaisuudesta). Vuosina 2011 rikottiin kaksi aikaisempaa muuttoennätystä: kuntien välinen muuttoliike oli määrällisesti suurempaa kuin kertaakaan vuoden 1974 jälkeen ja maahanmuuton muuttovoitto oli korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Taulukossa 1. on kuvattu muuttoliikkeen tilastollisia kehityspiirteitä 2000-luvun aikana. Huomionarvoista on se, että kuntien välinen muuttoliike oli viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna vuosina niin määrällisesti kuin suhteellisesti vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Lappeenranta on, kuten edellä todettiin, yksi niistä suomalaisista kaupungeista 2000-luvulla, jossa maahanmuutto on noussut väestönkehityksen dynaamisimmaksi osatekijäksi. Lappeenrannan väestönlisäys oli yhteensä henkilöä vuosina , josta luonnollisen väestönlisäyksen määrä oli -145 henkilöä, maan sisäisen muuttoliikkeen -391 henkilöä ja maahanmuuton henkilöä. Toisin sanoen Lappeenrannan väestönlisäys perustui täysin lisääntyneeseen maahanmuuttoon. Taulukko 1. Maan sisäinen muuttoliike ja siirtolaisuus vuosina Vuosi Kuntien välinen Kuntien sisäinen Maahanmuutto Maastamuutto Nettosiirtolaisuus muutto muutto
10 3. LAPPEENRANNAN YLEINEN KILPAILUKYKY Alueellisella kilpailukyvyllä tarkoitetaan alueiden kykyä synnyttää, houkutella ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista ja sitä kautta syntyvää ja lisääntyvää alueellista kokonaishyvienvointia. Kilpailukykyisellä alueella on ominaisuuksia, joiden avulla se voi osallistua kilpailuun muiden alueiden kanssa. Kilpailuetua muihin alueisiin nähden saavutetaan, jos alue pystyy tuottamaan jonkin sellaisen ominaisuuden, jonka avulla se erottuu edukseen muista alueista. Alueellista kilpailukykyä voidaan tarkastella myös esimerkiksi yritysten sijaintipaikka- ja investointipäätösten näkökulmasta tai kuinka vetovoimainen alue on osaavan työvoiman liikkuvuuden näkökulmasta. Aluetta voidaan pitää kilpailukykyisenä, mikäli sillä on ominaisuuksia, joita yritykset tai avainmuuttajaryhmät pitävät tärkeinä sijoittumispäätöstä tehtäessä. Kilpailukyky kuvaa tällöin yritysten, alueen ja työvoiman toimintaympäristöä, kykyä ylläpitää alueella jo sijaitsevien yritysten toimintaedellytyksiä ja houkutella alueelle uusia asukkaita, yrityksiä ja investointeja. Alueen pitkäjänteinen menestyminen on kuitenkin hyvin monesta asiasta kiinni. Siihen vaikuttavat kaikki alueen toimijat; sen asukkaat, yritykset, yhteisöt ja julkinen valta. Myös alueen sijainnilla, sen liikenneyhteyksillä ja -verkostoilla on suuri merkitys. Alueet eivät toimi eristyksissä, vaan kunkin alueen menestymiseen vaikuttavat suuressa määrin maan muiden alueiden ja ulkomaiden vaikutus. Alueiden taloudet ovat osa kansainvälistä taloutta, jossa kaikkien toimijoiden päätöksillä ja toiminnalla on vaikutusta toisiinsa. Menestymisen edellytykset muuttuvat ajan kuluessa ja osa kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä voi muuttua hyvinkin nopeasti. Seuraavassa osiossa tarkastellaan 12 suurimman kaupunkiseudun kilpailukykyä kuuden kilpailukykymuuttujan valossa. Lappeenrannan seudun tai välittömän vaikutusalueen kilpailukykyä verrataan 11 muuhun yli asukkaan kaupunkiseutuun. Analyysi perustuu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön (Saku Vähä-Santanen ja Ari Karppinen) kehittämään Seutukuntien kilpailukykymittaristoon, jossa voidaan vuosittain verratta seutujen kilpailukykyä ja sijoitusta suhteessa toisiinsa valituilla muuttujilla. Analyysissä jokaiselle seutukunnalle lasketaan muuttujakohtainen indeksiarvo, jonka jälkeen jokaisen seudun indeksilukua verrataan kaikkien seutukuntien keskimmäiseen arvoon eli mediaaniin. Mediaania käyttämällä voidaan poistaa suurimmat poikkeamat seutujen välillä toisin kuin esimerkiksi keskiarvoa käyttämällä. Analyysiin valitut kilpailukykymuuttujat ovat työllisyysaste, korkea-asteen koulutettujen osuus väestöstä, teollisuusvaltaisuus, työn tuottavuus, yritysdynamiikka sekä muuttovetovoima. Lopuksi analysoidaan eri alueiden kilpailukykyä kokonaisuuksina eli kokonaiskilpailukykynä näiden kuuden osatekijän valossa. 3.1 Työllisyysaste Työllisyysaste tarkoittaa työllisten eli työssä käyvien prosenttiosuutta kokonaisväestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työllisyysaste kuvastaa toisin sanoen sitä, missä määrin alueen työikäinen väestö osallistuu alueellisen tuotannon aikaansaamiseen. Korkea työllisyysaste heijastaa suurta osallistumista, jolloin työpanoksen määrä suhteessa alueen työikäisiin on suuri ja korkeampaa alueellisen kokonaistuotannon määrää eli talouskasvua.
11 6 Taulukko 2. Työssäkäyvien osuus koko väestöstä koko maan ja 12 suurimman seutukunnan alueella sekä työllisyysindeksi vuonna 2010 TYÖLLISYYSASTE Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain Työikäinen väestö Työssäkäyvä väestö Työllisyysaste% Indeksi Koko maa % Helsingin seutukunta % Vaasan seutukunta % Seinäjoen seutukunta % Turun seutukunta % Tampereen seutukunta % Kuopion seutukunta % Porin seutukunta % Jyväskylän seutukunta % Oulun seutukunta % Lappeenrannan seutukunta % Lahden seutukunta % Joensuun seutukunta % Lähde: Tilastokeskus; Seutukuntien kilpailukykymittaristo Taulukossa 2. esitetään 12 seutukunnan koko työikäisen väestön lukumäärä, työssäkäyvän väestön lukumäärä ja seutujen työllisyysaste prosentuaalisesti sekä näistä laskettu työllisyysindeksi. Lappeenrannan seudun työllisyysaste oli kolmanneksi alhaisin suurimpien seutukuntien joukossa. Erot kaupunkiseutujen välillä eivät olleet kuitenkin suuria lukuun ottamatta Joensuun seutua. Helsingin seutukunta (111,62) ylitti, kuten olettaa saattaa pääkaupunkiseudun ollessa kyseessä, työllisyysasteen osalta selkeästi mediaanin. Taulukossa yli 110 indeksiin ylsivät työllisyysasteiltaan myös Vaasan seutukunta (111,46). 100 ja 110 indeksin välille sijoittuivat Seinäjoki, Turku, Tampere, Kuopio, Pori, Jyväskylä sekä Oulu. Työllisyysasteeltaan mediaanin alle jäivät Lappeenranta, Lahti ja Joensuu. Viisi taulukossa ylimpänä olevaa seutukuntaa ylittivät koko maan prosentuaalisen keskiarvon (65 %), ja seitsemän seutukuntaa jäi keskiarvon alapuolelle. 3.2 Kouluttautuneisuus Koulutustaso eli tässä tapauksessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista kuvaa sekä alueen koulutustarjonnan laajaalaisuutta että alueen panostamista osaamiseen. Korkeaa osaamistasoa pidetään yleisesti keskeisenä edellytyksenä sille, että alue menestyy niin kansallisessa kuin globaalissa kilpailussa. Osaavan työvoiman saatavuus alueella sitoo olemassa olevaa yritystoimintaa alueeseen ja houkuttaa alueelle uutta yritystoimintaa. Koulutustasoa mittaava kilpailukykymuuttuja pitää sisällään alemman, ylemmän ja tutkijakoulutusasteiden tutkinnon suorittaneiden osuuden 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Alempi korkeakoulututkinto sisältää AMK-tutkinnot (pl. ylempi AMK), yliopiston kandidaatin tutkinnot sekä ennen vuotta 1989 suoritetut insinöörin tutkinnot. Ylempi korkeakoulututkinto sisältää maisteritason tutkinnon suorittaneet (myös ylempi AMK). Tutkijakoulutukseen kuuluvat ovat suorittaneet joko lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon.
12 Taulukko 3. Korkeasti koulutettujen osuus työikäisestä väestöstä koko maan ja 12 seutukunnan alueella sekä kouluttautuneisuusindeksi vuonna 2010 KORKEA-ASTEEN KOULUTETTUJEN OSUUS 15 VUOTTA TÄYTTÄNEESTÄ VÄESTÖSTÄ VUONNA vuotta täyttänyt väestö yhteensä Korkeasti koulutettujen osuus % Indeksi (molemmat sukupuolet) 15 vuotta täyttäneistä Koko maa % Helsingin seutukunta % Oulun seutukunta % Tampereen seutukunta % Jyväskylän seutukunta % Vaasan seutukunta % Turun seutukunta % Kuopion seutukunta % Joensuun seutukunta % Lappeenrannan seutukunta % Seinäjoen seutukunta % Lahden seutukunta % Porin seutukunta % Lähde: Tilastokeskus; Seutukuntien kilpailukykymittaristo Taulukossa 3. esitetään vuoden 2010 tilastoihin perustuen koko maan ja 12 suurimman seutukunnan työikäisen väestön lukumäärä, korkeasti koulutetun työvoiman prosentuaalinen osuus koko työväestöstä sekä näiden perusteella laskettu kouluttautuneisuus -indeksi. Lappeenrannan indeksiluku oli suurimpien seutukuntien keskiarvon alapuolella, mutta vastaavasti selvästi edellä niin sanottuja yliopistokeskusseutuja eli Porin, Lahden ja Seinäjoen seutuja. Helsinki erottui kouluttautuneisuudenkin osalta selkeänä ykkösenä. Helsingin seudun korkeaasteen koulutettujen indeksi (240,4) erottui selkeästi maan muista alueista. Hyvänä kakkosena tuli Oulu (216,8). Helsingin ja Oulun jälkeen tulevat seutukunnat voidaan jakaa viiteen kategoriaan; Tampere (197,1) ja Jyväskylä (195,6) lähes yhtä suuria kolmannessa ryhmässä, Vaasa ja Turku (>180) neljännessä, Kuopio (>170), Joensuu ja Lappeenranta (>140) viidentenä ja viimeisenä kuudentena ryhmänä ilman emoyliopistoa (<130) olevat seudut (Seinäjoki, Lahti ja Pori). Kaikki suuret kaupunkiseudut ylittivät kuitenkin selkeästi koko maan kaikkien seutujen mediaanin. Kouluttautuneisuudessa oli siis melko suuria eroja eri alueiden välillä, mikä vaikuttaa merkittävästi alueiden kilpailukykyyn joko sitä nostavasti tai laskevasti ylimmän paremmuutta korostaen ja alimpia huonontaen. 3.3 Teollisuusvaltaisuus Toimialarakennetta ja alueellista erikoistumista kuvaavaksi muuttujaksi valittiin teollisuusvaltaisuus, joka kuvaa teollisuuden osuutta alueen liikevaihdosta. Teollisuuden menestyminen kuvaa alueen pärjäämistä globaalissa kilpailussa. Teollisuus vastaa merkittävästä osasta alueen investoinneista, koska työn tuottavuus on palvelualoja korkeampaa (Suomessa vuodesta 1995 lähtien noin 2,5-kertainen verrattuna kaikkiin toimialoihin ja palvelualoihin). Teollisuuden alueellisen keskittymisen ansiosta voidaan saavuttaa merkittäviä toimialan sisäisiä ja ulkoisia skaalaetuja.
13 8 Teollisuuden keskimääräinen palkkataso on palvelualoja korkeampi ja teollisuuden henkilöstön alueellinen ostovoima on korkeampi verrattuna palvelualaan. Tämä kokonaisuudessaan vaikuttaa kerrannaisvaikutuksineen positiivisesti alueen kokonaistuotannon määrään. Jos alueen teollinen rakenne on monipuolinen, niin sillä on suhteellisesti hyvä aluetalouden vakaus ja ennustettavuus, erityisesti toimialakohtaisia kysynnän vaihteluita vastaan. Teollisuusvaltaisuus (teollisuuden osuus alueen arvonlisäyksestä tai liikevaihdosta) kuvattiin liikevaihdon osuudella alueen liikevaihdosta, mikä mahdollisti aineiston hyödyntämisessä lyhyen tilastoviiveen (n. yksi vuosi). Teollisuusvaltaisuusmuuttuja kuvasi siis teollisuuden osuuden seutukunnan kaikkien toimialojen ja -sektorien arvonlisäyksestä. Jos seutukunnan teollisuuden arvonlisäys muuttuu mediaanin kanssa samaa vauhtia, ei alueen teollisuuden kilpailukyvyn katsota muuttuneen. Jos seutukunnan muutosvauhti poikkeaa maan kaikkien seutukuntien mediaanista, silloin alueen teollisuuden kilpailukyky joko paranee tai heikkenee riippuen muutoksen suunnasta ja voimakkuudesta. Teollisuusvaltaisuuden vaikutusmekanismit alueen talouskasvuun ovat moninaiset. Taulukko 4. Koko maan ja 12 suurimman seutukunnan teollisuuden liikevaihdon osuus koko alueen liikevaihdosta sekä teollisuusindeksi vuonna 2010 TEOLLISUUSVALTAISUUS VUONNA 2010 Toimialat yhteensä Toimialana teollisuus Teollisuuden osuus % Indeksi Liikevaihto (1000 euroa) Koko maa % Vaasa % Pori % Lappeenranta % Seinäjoki % Oulu % Tampere % Joensuu % Lahti % Turku % Jyväskylä % Helsinki % Kuopio % Lähde: Tilastokeskus; Seutukuntien kilpailukykymittaristo Taulukossa 4. esitetään koko maan sekä 12 suurimman seutukunnan teollisuusvaltaisuuteen liittyvät numeeriset kilpailukykytekijät; teollisuuden osuus muusta alueen liikevaihdosta. Lappeenrannan seudun indeksi oli kolmanneksi korkeain suurten kaupunkiseutujen joukossa. Vaasa erottui selkeästi teollisuusvaltaisimpana ja siltä osin tämän osatekijän kannalta kilpailukykyisempänä alueena (149,4). Porin seutu sijoittui indeksillään yhtä selvästi toiseksi (119,9) teollisuusvaltaisimpana alueena. Lappeenranta, Seinäjoki ja Oulu olivat alueina melko tasaisia indeksien ollessa välillä Loput seutukunnat sijoittuvat alle mediaanin. Selkeästi joukosta erottui Helsinki (57,8) ja Kuopio (45,5), joiden indeksit jäivät selvästi alle mediaanin.
14 9 3.4 Työn tuottavuus Työn tuottavuusindeksi laskettiin yritysten liikevaihdolla henkilötyövuotta kohti. Työn tuottavuutta tarkasteltiin edelleen arvonlisäyksen suhteella tehtyihin työtunteihin vuositasolla. Tarkastelun kohteena olivat kaikki toimialat ja sektorit, yksityinen ja julkinen yhteensä. Työn tuottavuus (arvonlisäys/tehdyt työtunnit) osoittavat alueen ja sen yritysten työllisten työpanoksen laadun parantumista ja siten myös sen vaikutusta alueensa talouskasvuun. Käytännössä Suomen talouskasvu (BKT/asukas-kasvu) on viimeisen sadan vuoden aikana perustunut tutkimusten mukaan lähes yksinomaan työn tuottavuuden kasvulle, ei työpanoksen määrälliseen kasvuun. Työn tuottavuutta käytetään perustellusti usein suoraan toteutuneen aluetaloudellisen kilpailukyvyn mittarina. Aluetasolla maatasoa helpompi työvoiman liikkuvuus merkitsee kuitenkin sitä, että alueelliset kasvuerot (BKT/asukas) voivat tasoittua muuttoliikkeen seurauksena. Taulukko 5. Työn tuottavuus ja tuottavuusindeksi 12 suurimmassa seutukunnassa vuonna 2010 TYÖN TUOTTAVUUS VUONNA 2010 Toimialat yhteensä Toimialana teollisuus Indeksi Liikevaihto/henkilöstö (1000 euroa) Helsinki Vaasa Pori Tampere Oulu Turku Lappeenranta Seinäjoki Lahti Jyväskylä Joensuu Kuopio Lähde: Tilastokeskus; Seutukuntien kilpailukykymittaristo Taulukossa 5. esitetään työn tuottavuutta kuvaamaan laskettu indeksi koko maan ja 12 suurimman seutukunnan alueella. Lappeenrannan seutu sijoittuu keskitasolle työn tuottavuusindeksissä. Tuottavuudeltaan paras seutukunta oli Helsingin seutu (197), joka erottui selkeästi toiseksi sijoittuneesta Vaasan seudusta (151,7). Tasavertaisena toisena ryhmänä tulivat Porin, Tampereen ja Oulun seudut. Työn tuottavuudella mitattuna neljänä alimpana seutukuntana esiin nousivat Lahden, Jyväskylän ja Joensuun seudut (kaikkien indeksi 102) sekä näistä heikoimpana erottui varsinkin Kuopion seutu (95,1), joka jäi ainoana vertailussa olevista kaupungeista alle kaikkien seutukuntien mediaanin.
15 Yritysdynamiikka Yrittäjyyttä kuvaavaksi osaindeksiksi valittiin yritysdynamiikka-indeksi, joka muodostui aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä suhteessa koko alueen yrityskantaan. Indeksi kuvaa siis yritysrakenteen uudistumista. Yritysdynamiikka-indeksi laskettiin suhteuttamalla vuoden aikana alueella aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten summa alueen yrityskantaan. Yritysdynamiikan kasvu kuvaa alueen yrityskannan uusiutumista kilpailukykyisemmäksi, sillä tällöin uusia yrityksiä perustetaan ja elinkelvottomia lopetetaan. Mitä korkeampi yritysdynamiikka-indeksi oli, sitä enemmän uusiutumista tapahtui vuoden aikana. Yritysdynamiikka osoittaa osaltaan onnistuneen aluetalouden rakennemuutoksen vaikutusta alueelliseen kilpailukykyyn. Alueen, jolla on suuri yrityskannan uudistumiskyky eli syntyy paljon uusia yrityksiä ja samanaikaisesti heikompia yrityksiä poistuu markkinoilta, kykenee vastaamaan toimintaympäristön muutoksen aiheuttamiin sopeutuspaineisiin. Toisaalta korkea yritysdynamiikka voi heijastaa myös alueen sisäistä, olemassa olevien yritysten ja uusien innovatiiviseen yritystoimintaan kykenevien yritysten vuorovaikutusta, jossa uutta yritystoimintaa syntyy olemassa olevien yritysten tietoperusteisten toiminnan ympärille ja toisaalta valtaosa yrityspoistumista ovat tietoisia ja haluttuja markkinoilta vetäytymisiä. Ensin mainitun yritysdynamiikkamekanismin ajatellaan heijastavan alueellista luovaan tuhoon (Schumpeterilainen kasvu) perustuvaa talouskasvua ja perustuvaa talouskasvua. jälkimmäisen luovaan rakennemuutokseen Taulukko 6. Koko maan ja 12 suurimman seutukunnan aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä yritysdynamiikka vuonna 2010 YRISTYSDYNAMIIKKA VUONNA 2010 Aloittaneita Lopettaneita Aloittaneiden ja lopettaneiden Indeksi yrityksiä yrityksiä yritysten osuus % yrityskannasta Koko maa % Oulun seutukunta % Helsingin seutukunta % Kuopion seutukunta % Tampereen seutukunta % Jyväskylän seutukunta % Turun seutukunta % Lahden seutukunta % Joensuun seutukunta % Lappeenrannan seutukunta % Porin seutukunta % Vaasan seutukunta % Seinäjoen seutukunta % Lähde: Tilastokeskus; Seutukuntien kilpailukykymittaristo Taulukossa 6. esitetään vuoden aikana koko maassa ja 12 suurimmalla seutukunnalla aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten summa suhteutettuna alueen koko yrityskantaan. Laskettu yritysdynamiikka-indeksi kuvasi alueen yritysdynamiikkaa ja uusiutumista.
16 11 Lappeenrannan seudun indeksi jäi hieman suurten kaupunkiseutujen keskiarvon alapuolelle. Oulun seutu oli yritysdynamiikassa ykkönen (132,04). Seuraavat kolme seutukuntaa sijoittuvat indeksien mukaan tasaisesti. Näistä kolmesta kaupungista, Helsingin, Kuopion ja Tampereen saavat indeksiarvot väliltä Yritysdynamiikaltaan heikoimpina erottuivat Lappeenranta, Pori, Vaasa (>100) sekä kaikkein alimpana ehkä hieman yllättäen Seinäjoen seutu (96,3). Seinäjoen seutu oli yritysdynamiikaltaan ainoa koko maan mediaanin alle jäävä suuri kaupunkiseutu. 3.6 Muuttovetovoima Muuttovetovoima kuvaa alueen houkuttelevuutta muuttajien näkökulmasta. Alue voi olla vetovoimainen muuttajien näkökulmasta useasta eri syystä, kuten työpaikkakehityksen, potentiaalisen työpaikkakehityksen, koulutustarjonnan laajuuden, sijainnin, mieli- tai mainekuvan ansiosta jne. Muuttovetovoima laskettiin kokonaisnettomuuton perusteella eli lukuihin laskettiin niin kuntien välinen muuttoliike (maassamuutto) kuin maahanmuutto (siirtolaisuus). Muuttovetovoima saatiin laskemalla tulo- ja lähtömuuton erotus ja suhteuttamalla se seudun keskiväkilukuun. Muuttovetovoima ilmaistiin promilleina tuhatta asukasta kohden. Muuttovetovoima on toimiva mittari kuvaamaan alueen olemassa olevaa ja varsinkin tulevaa potentiaalia uusien asukkaiden, yritysten ja investointien näkökulmasta. Esimerkiksi väestön ikärakenteen muutos aiheuttaa jatkossa merkittävän menopaineen alueiden ikäsidonnaisiin menoihin ja heikentää niin väestöllistä kuin taloudellista huoltosuhdetta. Muuttoliikkeen ja muuttajien suhteellinen merkitys aluedynamiikassa kasvaa. Muuttajissa ovat yliedustettuja nuoret, koulutetut ja työuran alkuvaiheessa olevat. Ne seudut ja kunnat, jonne nuori ja osaava työvoima jatkossa sijoittuvat, saavat lähtökohtaisesti merkittävän kilpailuedun alueiden välisessä kilpailussa. Muuttoliikkeen painottuminen huoltosuhteeltaan optimaalisiin ikäryhmiin lisää maan eri osien välisiä eroja ja kaupunkiseutujen sisäisiä eroja. Taulukko suurimman seutukunnan muuttovetovoimaisuus vuonna 2011 MUUTTOVETOVOIMA VUONNA 2011 Kokonaisnettomuutto Nettomuutto % keskiväkiluvusta Indeksi Vaasan seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta Oulun seutukunta Jyväskylän seutukunta Kuopion seutukunta Seinäjoen seutukunta Lahden seutukunta Joensuun seutukunta Lappeenrannan seutukunta Porin seutukunta Lähde: Tilastokeskus
17 Taulukossa 7. esitetään 12 suurimman seutukunnan kokonaisnettomuutto, nettomuutto promilleina keskiväkiluvusta sekä näiden pohjalta laskettu muuttovetovoimaindeksi. Lappeenrannan seudun indeksi jäi toiseksi alhaisimmaksi muuttovetovoiman osalta. Lappeenrannan muuttovoittoisuus perustuu maahanmuuttoon, mutta maan sisäisestä muuttoliikkeestä seutu saa muuttotappiota. Vaasan seutukunnan indeksiarvo kohosi korkeimmaksi ennen muuta korkean maahanmuuton ansiosta (108,4). Vaasan seudun arvoon sisältyy kuitenkin tilastoharha siltä osin, että alueella oleva vastaanottokeskus vääristää lukuja erityisesti niihin alueisiin joissa ei ole pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta. Muuttovetovoimaltaan seuraavaksi sijoittuivat Helsingin (106,4) ja Tampereen (106,0) seudut. Kaikkien analyysiin osallistuneiden suurten kaupunkiseutujen indeksiarvot olivat koko maan mediaanin yläpuolella. Analyysissä mukana olevista seuduista Porin (100,7) ja Lappeenranta (100,8) sijoittuivat alhaisimmiksi indeksin mukaan, kuitenkin ollen hieman mediaanin yläpuolella. 3.7 Kokonaiskilpailukyky Aiemmin esiteltyjen kuuden muuttujan perusteella laskettiin kokonaiskilpailukykyindeksi, joka oli kuuden muuttujan painottamaton keskiarvo. Indeksien keskiarvot kuvaavat kunkin alueen kokonaiskilpailukykyä. Muuttovetovoiman tilastotiedot ovat vuodelta 2011, muiden muuttujien indeksiarvot ovat vuodelta Taulukko seutukunnan sijoittuminen kilpailukykyindeksien keskiarvojen mukaan vuonna 2010 Lähde: Tilastokeskus; Seutukuntien kilpailukykymittaristo (pl. muuttovetovoima) Lappeenrannan seutu sijoittuu suurten kaupunkiseutujen vertailussa hieman keskitason alapuolelle. Tulos on kuitenkin hyvä vertailujoukko huomioiden. Lappeenrannan seudun asema suhteessa muihin suuriin kaupunkiseutuihin oli vahvin teollisuusvaltaisuudessa, jossa seutu oli 12 suurimman joukossa kolmanneksi teollisuusvaltaisin. Työn tuottavuudessa Lappeenrannan seutu sijoittui 7:nneksi, kouluttautuneisuudessa ja yritysdynamiikassa 9:nneksi, työllisyysasteessa 10:nneksi ja muuttovetovoimassa 11:nneksi. Kokonaiskilpailukyvyltään kärkeen sijoittui Helsingin seutu (140,1). Helsingin seudun sijoitusta nostivat erityisesti korkeasti koulutettujen osuus, työn tuottavuus ja muuttovetovoima. Helsingin seutu saa pääkaupunkialueena ja kansallisena
18 13 keskittymänä lähtökohtaisesti merkittävän edun muihin suuriin kaupunkiseutuihin. Vaasan sijoitusta toiseksi (135,1) voidaan pitää hienoisena yllätyksenä. Vaasan seudun positiota suhteessa muihin nosti teollisuusvaltaisuus, työn tuottavuus sekä muuttovetovoima. Oulun seutu oli jokaisen kuuden muuttujan osalta mediaanin yläpuolella, mutta erityisesti korkeakoulutettujen (216,8) sekä yritysdynamiikan (132) osuudet olivat poikkeuksellisen vahvoja. Tampereen seudun vahvuutena oli tasaisuus kaikkien kilpailukykymuuttujien kohdalla. Tampereen seutu ei ollut yhdenkään muuttujan osalta kärjessä, mutta jokaisen kohdalla kärkijoukossa. Jyväskylässä, Vaasassa sekä Turussa korkeakoulutettujen osuus oli selkeästi mediaanin yläpuolella. Porin sijoitusta seitsemänneksi (112,38) nosti korkeakoulutettujen osuus, teollisuusvaltaisuus sekä työn tuottavuus. Kuopion ja Lahden muuttujista esille nousivat korkeasti koulutetut sekä yritysdynamiikka. Kuopio jäi teollisuusvaltaisuuden (45,5) osalta selkeästi alle mediaanin, myös työn tuottavuus (95,1) jäi mediaanin alapuolella. 3.8 Taloudellinen kilpailukyky Yleisen kilpailukyvyn rinnalla analysoitiin kokonaiskuvan saamiseksi Lappeenrannan kaupungin kuntataloudellista kilpailukykyä suhteessa vertailukaupunkeihin. Analyysissä käytettiin kuntien tilinpäätöksistä poimittuja yleisiä kuntataloudellisia tunnuslukuja. Taloudellista liikkumavaraa verrattiin kahdeksan yleisellä tasolla olevan erilaisen tunnusluvun avulla, joiden tarkoitus on antaa yleiskuva Lappeenrannan positiosta suhteessa muihin suuriin tai keskisuuriin kaupunkeihin. Tunnusluvut liittyvät verotettaviin tuloihin, reaaliseen ja laskennalliseen tuloveroprosenttiin, lainakantaan, vuosikatteeseen, taseen yli- tai alijäämään ja valtionosuuksien määrään. Suurin osa luvuista perustuu vuoden 2011 tilinpäätöstietoihin. Luvut ilmaistaan pääsääntöisesti asukasta kohden laskettuna vertailun mahdollistamiseksi. Lappeenrannan lukuja on verrattu muihin kaupunkeihin vihreällä (arvo parempi kuin L-rannan) tai punaisella (arvo huonompi kuin L- rannan). Taulukko 9. Lappeenrannan yleinen taloudellinen kilpailukyky suhteessa verrokkikaupunkeihin Kunta Verotettavat tulot per asukas 2010 Verotulot per asukas 2011 Tuloveroprosentti 2013 Laskennallinen tuloveroprosentti 2012* Vuosikate per asukas 2011 Kertynyt yli- tai alijäämä per asukas 2011 Lainakanta per asukas 2011** Valtionosuus per asukas 2011 Lappeenranta ,50 28, Jyväskylä ,00 26, Kuopio ,50 28, Lahti ,50 28, Pori ,25 32, Seinäjoki ,75 27, Vaasa ,50 28, KOKO MAA ,38 28, Lähde Kuntaliitto, Tilastokeskus (*Ilman valtionosuuksia ja verotulon tasausta** Ilman konsernilainoja)
19 14 Lappeenrannan verotettavat tulot ja verotulot asukasta kohden olivat keskimääräistä tasoa verrokkikaupunkeihin verrattuna ja hieman alhaisemmat kuin koko maan keskiarvo. Tuloveroprosentti on vuonna 2013 sama kuin Kuopiossa, Lahdessa ja Vaasassa. Ainoastaan Porin tuloveroprosentti oli Lappeenrantaa alhaisempi, mutta Porin laskennallinen tuloveroprosentti oli taas ilman valtionosuuksia ja verotulotasausta korkeampi kuin Lappeenrannassa tai muissa vertailukaupungeissa. Lappeenrannan laskennallinen tuloveroprosentti oli vähän alhaisempi kuin koko maan keskiarvo. Vuosikatteen tarkastelu yhden vuoden aikajaksolla ei mahdollista luotettavien johtopäätösten tekemistä, mutta Lappeenrannan vuosikate oli selvästi alhaisempi kuin koko maassa vuonna Kertyneen ylijäämän määrä oli keskimääräisellä tasolla verrokkeihin nähden. Lainakanta asukasta kohden ylitti vertailukaupunkien määrän Lahtea lukuun ottamatta ja oli koko maan keskiarvoa korkeampi. Valtionosuuden määrä asukasta kohden laskettuna oli Jyväskylän jälkeen toiseksi alhaisin ja koko maan keskiarvoa alhaisempi. Lappeenrannan kilpailukyky kuntataloudellisten muuttujien suhteessa verrokkikaupunkien oli keskimääräinen. Lappeenrannan asema oli heikoin suhteessa Seinäjokeen ja Vaasaan, mutta parempi suhteessa Poriin, Kuopioon ja Lahteen. Jyväskylän suhteen Lappeenrannan asema oli tasapainoinen eli neljän muuttuja arvo oli kilpailukykyisempi kuin Jyväskylän ja neljän heikompi. :
20 15 4. LAPPEENRANNAN MÄÄRÄLLINEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Lappeenrannan määrällisessä muuttoliikeanalyysissä läpikäytiin demografinen kehitys kaikkien väestönkehityksen osatekijöiden osalta vuosina Väestönkehityksen osatekijöitä analysoitiin absoluuttisina ja suhteellisina lukuina. Määrällisen analyysin yhteydessä tarkasteltiin lappeenrantalaisten tulo- ja lähtömuuttajien muuttojen suuntautumisen lähtö- ja tuloalueita. Kuviossa 2. tarkastellaan Lappeenrannan väestönkehitystä osatekijöittäin vuosina Keskipitkän aikavälin analyysi tuo hyvin esiin keskeisen väestönkehityksen trendin niin Lappeenrannassa kuin muissa keskisuurissa ja suurissa kaupungeissa Lähde: Tilastokeskus Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Kuvio 2. Lappeenrannan väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Luonnollinen väestönlisäys oli dynaamisin väestönkehityksen osatekijä eli keskeisin kasvun lähde useissa kaupungeissa vielä 1980-luvulla. Näin oli myös Lappeenrannassa, jonka väestö kylläkin vähentyi 114 henkilöllä, mutta luonnollinen väestönlisäys oli henkilöä eli noin 167 henkilöä vuodessa. Lappeenrannan ja muiden keskuskaupunkien ominaispiirteenä olivat suuret lähtömuuttotappiot varsinkin niiden kehyskuntiin suuntautuneiden muuttojen vuoksi 1980-luvun vaihteesta alkaen. Suurten ikäluokkien edustajat lapsineen muuttivat erityisesti 1970-luvun puolivälistä lähtien keskuskaupungeista kehyskuntiin niiden puoli-ilmaisen tonttitarjonnan ja asumisja ympäristöperustaisten syiden ohjaamina. Huokeat asuntoneliöt ohjasivat seudun sisäistä liikkuvuutta. Lappeenrannan muuttotappiot maan sisäisestä muuttoliikkeestä olivat yhdessä vuosikymmenessä noin 2000 asukasta eli noin 200 henkilöä vuodessa. Siirtolaisuuden osuus oli
Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotPyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %
Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotKuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky
Valtiotieteen tohtori Timo Aro :: 17.1.2013 MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄ JA RAKENNE SUURILLA KAUPUNKISEUDUILLA 2000-LUVULLA Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky Sisällys 1 :: Johdanto 3 2 ::
LisätiedotMIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011
MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla
LisätiedotHamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %
Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotKuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla
Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,
LisätiedotMiehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %
Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotMETROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI
METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen
LisätiedotVIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA
VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö
LisätiedotPOSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE!
POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! VTT, Timo Aro XV Kansallinen kaupunkifoorum 21.-22.5.2013 Salo, Astrum-keskus Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat
LisätiedotHÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI
HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI HÄMEENLINNAN SEUDUN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY MUUTTOLIIKKEEN NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000 2013 VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho 1 1. MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
LisätiedotLIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki
LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS
LisätiedotMUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo
MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku
LisätiedotHÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014
HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 // MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA... 4 2 // ANALYYSIN VIITEKEHYS, TAVOITTEET
LisätiedotPORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA
2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN
LisätiedotKuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä
LisätiedotKYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA
KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA 100 % 80 % 60 % 40 % 8% 9% 10% 12% 10% 10% 11% 15% 66% 65% 64% 59% Väestörakenne ja väestönkehitys 20 % 0 % 16% 16% 15% 14% 2000 2005 2010
LisätiedotMuuttajien taustatiedot 2005
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti
LisätiedotToimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
LisätiedotMuutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013
Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa
LisätiedotKehittämispäällikkö Timo Aro 28.1.2013 Timo Aro 2013
Miten Porissa menee? Kehittämispäällikkö Timo Aro 28.1.2013 Iha ok! Porin tilannekuva 2013 Elinkeinorakenteen jatkuva monipuolistuminen Osaamisrakenteen vahvistuminen Työllisyyskehityksen kohentuminen
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu
KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotPORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotKuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti
LisätiedotTILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotSuomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
LisätiedotMuuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98
Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen
LisätiedotPORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA. Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki
PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Porin kaupunki Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.10.2013 Aluerakenteen muutoksen
LisätiedotPORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA
2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan
LisätiedotYLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash
YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI maaliskuu 2019 Tyler Wanlass / Unsplash SISÄLTÖ 1 TAUSTA 2 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Taloudellinen huoltosuhde 2010-2016 BKT per asukas 2010-2016 Yrityskanta suhteessa alueen
LisätiedotPORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI
PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys
LisätiedotTAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti
LisätiedotSUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET
SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotFORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI
FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys
LisätiedotMuutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013
Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotKymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola
Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot
LisätiedotVOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5
LisätiedotMuutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013
Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Kuva: Jan Virtanen Kehittämisen vastuualue/timo Aro Keskeiset nostot yhteenvetona ensimmäisestä kvartaalista 2013 1) Porin työttömyysaste on muihin suuriin kaupunkeihin
LisätiedotMuuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen
Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan
LisätiedotKUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste
KUUMA kuntien väestöennuste 2018-2040 KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13l Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 141 361 + 31 949 + 23 591 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12
LisätiedotMETROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI
METROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI METROPOLIALUEEN ALUEELLINEN JA VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKY MUUTTOLIIKKEEN NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000 2013 VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho 1. MUUTTOLIIKKEEN
LisätiedotTAMPEREEN KASVUSKENAARIOT. Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto
TAMPEREEN KASVUSKENAARIOT Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro TAMPEREELLA ON SUPERLATIIVIMAINE VETOVOIMAISIN MUUTTOHALUTUIN OPISKELIJAYSTÄVÄLLISIN
LisätiedotFORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013
FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotVäestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
LisätiedotKaupunkiseutujen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka
Kaupunkijen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka Tausta Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen arvonlisäys ovat keskittyneet suuriin
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotVäestö ja väestön muutokset 2013
Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.
LisätiedotValtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012
Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä
LisätiedotMUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotTAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotRAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014
RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 // MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA... 4 2 // ANALYYSIN VIITEKEHYS, TAVOITTEET
LisätiedotValkeakosken muuttoliikeanalyysi. VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017
Valkeakosken muuttoliikeanalyysi VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Aro @timoaro Huhtikuu 2017 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Valkeakosken määrällinen väestönkehitys
LisätiedotSEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LisätiedotTURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys
LisätiedotElinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotTURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:
LisätiedotRAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI
RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI 1. MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA Alueiden väestönkehitys perustuu kolmeen osatekijään: luonnolliseen väestönlisäykseen (syntyvyyskuolleisuus),
LisätiedotMIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA. VTT, Timo Aro 27.1.2011
MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, Timo Aro 27.1.2011 SISÄLTÖ I Alue- ja väestökehityksen iso kuva 2010-luvulla II Mikkelin kaupungin demografinen kilpailukyky
LisätiedotMUUTTOLIIKE. Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon. VTT, asiantuntija Timo Aro
MUUTTOLIIKE Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon VTT, asiantuntija Timo Aro 30.8.2018 @timoaro Maailma kaupungistuu, Suomi maakunnallistuu Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste
LisätiedotALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit
LisätiedotMULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?
MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016 @timoaro SISÄLTÖ
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN
LisätiedotPORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI
PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 Analyysin sisältö 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen
LisätiedotTIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku
TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotLAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017
LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Maaliskuu 2017 Esityksen ydinviestit 1.Alue- ja väestörakenteen muutosvoimat vaikuttavat pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti
LisätiedotPorvoon elinvoima ja kilpailukyky suhteessa muihin C21-kaupunkeihin. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Maaliskuu 2018
Porvoon elinvoima ja kilpailukyky suhteessa muihin C21-kaupunkeihin VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Maaliskuu 218 I Analyysin tausta, toteuttaminen ja keskeiset käsitteet Analyysin tausta Lähtökohta: kaupunkien
LisätiedotRAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI
RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI 1. MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA Alueiden väestönkehitys perustuu kolmeen osatekijään: luonnolliseen väestönlisäykseen (syntyvyyskuolleisuus),
LisätiedotMuuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli
LisätiedotKuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys
Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.
Lisätiedotuhka vai mahdollisuus?
ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotPorin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012
Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2010
TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne 2013
henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä
LisätiedotVahvat peruskunnat -hanke
Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla
LisätiedotPorin selvitysalueen vertailutilastoja
Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015
henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,
LisätiedotKUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015
KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen
LisätiedotToimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen
Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
Lisätiedot