Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi Projektityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012. Projektityö"

Transkriptio

1 Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Projektityö Heli Laakkonen Itä-Suomen EU-toimisto Tammikuu 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TEEMAVUOSI Teemavuoden taustoista Maakuntasuunnitelmat ja ohjelmat Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala ALOITTEET JA RAHOITUSOHJELMAT Työllisyys Euroopan sosiaalirahasto Elinikäisen oppimisen ohjelma Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmat Aktiivinen ikääntyminen Grundtvig Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma AAL-yhteisohjelma PROGRESS Terve ikääntyminen ja itsenäinen asuminen Tutkimuksen ja teknologian kehityksen seitsemäs puiteohjelma European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing Sukupolvien välinen solidaarisuus Ikääntyneiden vapaaehtoistyö-ohjelma TAPAHTUMAT Tapahtumat maailmalla Tapahtumat Suomessa...18 LÄHTEET

3 1 JOHDANTO Vuosi 2012 on eurooppalainen aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Vuosi tarjoaa mahdollisuuden pohtia eurooppalaisten eliniän pidentymisen tarjoamia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Suurilta ikäluokilta odotetaan nyt entistä pidempää työuraa, mutta heille tarjoutuu myös mahdollisuus elää edeltäjiään pidempi ja aktiivisempi elämä. Väestö ikääntyy Itä-Suomessa erityisen nopeasti. Vuonna 2003 Itä-Suomen kunnissa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vaihteli prosentin välillä, mutta vuonna 2020 yli 65- vuotiaita ennustetaan olevan väestöstä jo lähes 40 prosenttia. Sama ilmiö on nähtävissä koko maassa. Aktiivista ikääntymistä pyritään edistämään temavuonna neljällä osa-alueella, joita ovat työllisyys, yhteiskunnallinen osallistuminen, terveys ja itsenäinen asuminen, sekä sukupolvien välinen solidaarisuus. Erityisen suuri rooli tavoitteiden toteuttamisessa on alueilla, sillä alueet ovat vastuussa ikäihmisille keskeisistä palveluista, kuten liikenneverkostosta, asumisesta, terveydenhoidosta ja työllistymisestä. Lisäksi teemavuonna pyritään kiinnittämään huomiota sukupolvien väliseen solidaarisuuteen. Huoltosuhde tulee heikkenemään tulevaisuudessa merkittävästi. Tällä hetkellä yhtä eläkeläistä kohti on Euroopassa neljä työssäkäyvää, mutta vuoteen 2050 mennessä työssäkäyvien määrä on kutistunut kahteen yhtä eläkeläistä kohti. Huoltosuhteella mitattuna vuonna 2020 Suomessa asuu EU:n vanhin väestö. (Demography Report 2010, ) Sosiaaliturvajärjestelmien kuormittumisen vuoksi olisi tärkeää, että ikääntyvät ikäluokat työskentelisivät mahdollisimman pitkään. Tämä kuitenkin edellyttää terveyttä ja suurten ikäluokkien työssä jaksamisesta huolehtimista. On ehdotettu, että uudelleenkouluttautumisesta ja ammatin vaihtamisesta tulisi tehdä entistä helpompaa, jotta ikääntyvät voisivat halutessaan siirtyä vähemmän kuormittaviin työtehtäviin, ja jatkaa näin työskentelyä eläkeiän jälkeenkin. (Friends of Europe, 2006: 31) 2

4 Tämä projektityö keskittyy tarkastelemaan teemavuotta sekä eurooppalaisesta että Itä- Suomalaisesta näkökulmasta. Johdannon jälkeisessä kappaleessa käsittelen teemavuoden taustoja, eli väestönmuutoksen aiheuttamia haasteita. Lisäksi kappale tarkastelee Itä-Suomen maakuntien maakuntasuunnitelmia ikääntymisen osalta. Kolmannessa kappaleessa käyn lyhyesti läpi erilaisia rahoitusohjelmia, joista on mahdollisesti hyötyä maakuntien toimijoille ikääntymistä käsittelevien projektien rahoituksessa. Lopuksi esittelen neljännessä kappaleessa erilaisia väestönmuutokseen liittyviä seminaareja ja muita teemavuoden tapahtumia. Projektityö on osa Itä-Suomen EU-toimiston harjoittelijaohjelmaa. Projektityön on tehnyt Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntapolitiikan opiskelija Heli Laakkonen, joka toimii harjoittelijana Itä-Suomen EU-toimistossa TEEMAVUOSI 2.1 Teemavuoden taustoista EU:n väestö on vanhenemassa nopeasti pitkään jatkuneen alhaisen syntyvyyden ja kasvavan eliniän vuoksi. Euroopan komission Eurostatin kanssa yhteistyössä huhtikuussa 2011 julkaiseman väestötieteellisen raportin mukaan yli 65-vuotiaiden osuus Euroopan väestöstä kasvoi vuoden ,7 prosentista 17,4 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Ennusteiden mukaan vuoteen 2060 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus on Euroopan väestöstä noin 30 prosenttia. Erityisesti hyvin iäkkäiden, eli yli 80-vuotiaiden osuus tulee kasvamaan merkittävästi. (How to promote active ageing in Europe 2011, 7) Euroopan komissio korostaa alueiden roolia teemavuoden tavoitteiden toteuttamisessa. Alueet kuitenkin kokevat ikääntymisen eri tavoilla. Vuonna 2030 ikääntyneiden osuus tulee vaihtelemaan eri aluilla 10,4 prosentin ja 37,3 prosentin välillä. Lisäksi huoltosuhde vaihtelee vuonna 2030 alueellisella tasolla14,8 prosentin ja 70,2 prosentin välillä. Paras huoltosuhde tulee olemaan Itä-Euroopassa, ja huonoin muun muassa Skandinaviassa ja Italiassa. (Active ageing 2011, 14) Tämänhetkinen EU:n puheenjohtajamaa Tanska ottaa teemavuoden esille puheenjohtajuusohjelmassaan työllisyyden näkökulmasta. Ohjelman mukaan ikääntyneille olisi annettava mahdollisuus olla aktiivisia tekijöitä työmarkkinoilla muun muassa 3

5 koulutuksen ja työehtojen joustavoittamisen avulla. Ohjelman mukaan moderni teknologia voi puolestaan vähentää fyysisen työn määrää terveydenhoidon alalla, ja auttaa ikääntyneitä pysymään virkeinä ja terveinä entistä pidempään. (Danish Presidency of the Council of the European Union 2012) Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus ovat tärkeitä myös Eurooppa kasvustrategian kannalta, sillä älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ei ole mahdollista ilman väestönmuutoksen haasteisiin vastaamista. Koska ikääntymiskehitys on jo käynnissä, tulevien ongelmien torjuminen vaatii välittömiä toimia. Aktiivinen ikääntyminen voi pienentää väestönmuutoksen aiheuttamia haasteita, kuten terveydenhuollon kasvavaa tarvetta. Ikääntyvät ovat yhteiskunnan voimavara, sillä heillä on kokemusta, energiaa ja taloudellisia resursseja osallistua yhteiskunnan toimintaan. (How to promote active ageing in Europe 2011, 5-8) Sosiaali- ja terveysministeriön kansallisessa teemavuoden toimintasuunnitelmassa todetaan, että sukupolvien välinen solidaarisuus merkitsee eri maissa eri asioita. Suomessa keskustelua on käyty esimerkiksi nuoret epätasa-arvoiseen asemaan asettavasta eläkejärjestelmästä, sekä työpaikkojen ikäsyrjinnästä. Toimintasuunnitelman mukaan sukupolvien tasa-arvoinen kohtelu edellyttää sukupolvien erilaisten tarpeiden ja odotusten tunnistamista. Suomessa pyritään teemavuonna sukupolvien yhteisymmärryksen lisäämiseen ja keskusteluun kaikkien yhteiskunnan jäsenten tasaarvoisesta kohtelusta. Suomen teemavuoden toimintasuunnitelma on ladattavissa osoitteesta pdf. Eurooppalaiset eläkejärjestelmät ovat kovan paineen alla väestön ikääntymisen vuoksi, ja vaikka monissa EU-maissa eläkejärjestelmiä onkin uudistettu, talouskriisi heikentää tilannetta omalta osaltaan. Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2010 vihreän kirjan eläkkeistä. Vihreä kirja pyrkii rohkaisemaan kannanottoihin EU:n eläkekehyksen tulevaisuudesta ja mahdollisista muutostarpeista, jotta se tukisi jäsenvaltioita riittävien, kestävien ja turvattujen eläkejärjestelmien varmistamisessa parhaalla mahdollisella tavalla. EU:n eläkejärjestelmien sääntelykehykseen kuuluu neljä pääkohtaa, joita ovat sosiaaliturvaan kuuluvien eläkkeiden yhteensovittaminen niin, että työntekijät voivat liikkua 4

6 vapaasti; sisämarkkinoiden luominen rahastoiville ammatillisille eläkejärjestelmille; ammatillisia lisäeläkkeitä koskevat vähimmäistakuut, sekä syrjimättömyyssääntöjen soveltaminen lakisääteisiin ja yksityisiin eläkejärjestelmiin. Varsinainen vastuu eläkejärjestelmistä kuuluu kuitenkin valtioille, ja vihreä kirja kannustaakin valtioita eläkejärjestelmien perinpohjaiseen tarkasteluun. Vihreän kirjan mukaan eläkkeellä vietetty aika on kasvanut huomattavasti viimeisen vuosisadan aikana, ja kattaa yhden kolmasosan ihmiselämästä. Tämä aika tulee pitenemään entisestään eliniän kasvamisen myötä, jos eläkkeelle jäädään tulevaisuudessa yhtä nuorina kuin tähänkin saakka. Alle 50 prosenttia kansalaisista on töissä enää 60-vuotiaana, ja tulevaisuudessa tämä saattaa johtaa siihen, että eläkemenot kasvavat kestämättömiksi, jollei työikiä pidennetä. Lisäksi Eurooppa kasvustrategian tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2020 mennessä 75 prosentin työllisyys. Komission vihreä kirja on luettavissa osoitteessa Euroopan komission Työllisyyden, sosiaaliasioiden ja osallisuuden pääosaston virallisilta teemavuoden sivuilta löytyy tietoa tulevista teemavuoden tapahtumista, aloitteista ja yhteistyökumppaneista. Teemavuoden ympärille on rakentunut 40 organisaation yhteenliittymä, joka pyrkii käsittelemään ikäsyrjintää sekä aktiivisen ikääntymisen teemaa kaikille ikäryhmille reilulla tavalla. Teemavuoden sivut löytyvät osoitteesta Suomessa teemavuoden yhteistyökumppani on Työterveyslaitos. Työterveyslaitoksen sivuilla on tietoa teemavuodesta, asiantuntijapankki sekä jatkuvasti päivittyvä lista teemavuoden tapahtumista. Työterveyslaitoksen teemavuoden sivut ovat osoitteessa 5

7 2.2 Maakuntasuunnitelmat ja ohjelmat Pohjois-Savo Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma tarkastelee ikääntymisen mukanaan tuomia haasteita työllisyyden näkökulmasta. Tulevaisuudessa työvoiman tarve kääntyy Pohjois- Savossa nousuun, ja tavoitteena onkin lisätä ikääntyneiden työhön osallistumista vastaamaan omalta osaltaan tähän tarpeeseen. Yleisestä terveydestä ja työkyvystä huolehtimalla mahdollistetaan pidempi työura. Lisäksi ikääntyvät työntekijät tulee ottaa entistä paremmin huomioon työyhteisöjen senioriohjelmissa. Aikuiskoulutuksella vastataan jatkuvasti muuttuviin osaamistarpeisiin, vältetään osaamispuutteet ja annetaan ikääntyneille mahdollisuus jatkaa työntekoa elämänvaiheeseen paremmin sopivissa työtehtävissä. Ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta erityisesti reuna-alueilla. Terveydenhoidossa pyritään ennaltaehkäisyyn: terveisiin elintapoihin, vastuun ottamiseen omasta terveydestä, sekä henkisesti ja fyysisesti aktivoiviin liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Lisää tietoa Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmasta osoitteesta Lisäksi Pohjois-Savossa toimii Terve Kuopio -ohjelma, joka kuuluu Terve Kunta - verkostoon. Verkosto toteuttaa Terveys kansanterveysverkoston ja WHO:n kansallisten verkostojen tavoitteita, ja sen tavoitteena ovat terve yhteisö, elämäntavat ja kaupunkiympäristö. Osa Terve Kuopio -ohjelmaa on Ikäystävällinen Kuopio -ohjelma, jonka tavoitteita toteutetaan niin sosiaali- ja terveyspalveluissa, kaupunkisuunnittelussa kuin kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluissa. Ohjelmassa on runsaasti erilaista toimintaa, kuten ikäihmisten kuntosaliverkosto, ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä, nettikoulutusta ja infrastruktuurin suunnittelua esteettömyysnäkökulmasta. Tutustu Terve Kuopio -ohjelmaan osoitteessa 6

8 Pohjois-Karjalalle ikärakenteen muutos merkitsee sitä, että työpaikkojen määrän säilyttämiseksi nykyisellä tasollaan Pohjois-Karjala tarvitsee vuonna 2025 muuttovoittoa vuosittain 400 työikäisen verran. Suunnitelma ehdottaa, että Pohjois-Karjalassa voitaisiin tuottaa hoitopaikkoja pääkaupunkiseudun asukkaille. Tämä loisi kysyntää maakunnan palveluille, sekä tukisi rakenteiden ennakoivaa kehittämistä. Lisäksi ikääntyneet toki tuovat alueelle ostovoimaa. Ikääntyneiden kokemusta ja osaamista tulisi hyödyntää työelämässä ja siirtää sitä uusille sukupolville. Maakuntasuunnitelmassa todetaankin, että sukupolvien välistä vuoropuhelua tulisi tukea, samoin kuin ikääntyneiden jatkamista työelämässä esimerkiksi maakunnallisen työhyvinvointiohjelman keinoin. Tulevaisuudessa maakunnassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota terveisiin elämäntapoihin ja niiden tukemiseen, jotta ikääntyneet voisivat asua mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Kotona asumista voisi tukea esimerkiksi viemällä palveluja nykyistä enemmän vanhusten koteihin. Liiketoimintaa, joka yhdistää terveyden ja hyvinvoinnin, tulisi vahvistaa. Maakuntaa tulisi kehittää niin, että ikääntyvät saavuttavat helposti ja turvallisesti tarvitsemansa palvelut. Hyvinvointipalveluiden edellytyksiä on vahvistettava, sillä ikääntyneet ovat myös palveluita tarvitessaan taloudellinen voimavara. Toimintaympäristöstä tulee tehdä toimiva ja esteetön muun muassa asumisen ja palveluiden osalta. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma on nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelmassa ikääntyminen on yksi teemoista, jotka tulevat vaikuttamaan Pohjois-Karjalan kehitykseen merkittävästi. Suunnitelma siteeraa Tilastokeskusta, jonka mukaan vuonna 2003 Pohjois-Karjalassa on yli 65- vuotiasta, kun vuonna 2025 heitä on jo

9 Lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on mukana DART-projektissa (Declining, Ageing and Regional Transformation), joka on EU:n alueiden välistä yhteistyötä edistävä INTERREG IVC-ohjelmaan hyväksytty hanke. Hankkeeseen osallistuu 14 partneria 11 maasta, ja se keskittyy kolmeen osa-alueeseen: terveyden edistämiseen ja sosiaalipalveluihin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, sekä innovatiiviseen talouteen. Lisäksi hanke pyrkii muun muassa tiedottamaan toimijoille väestönmuutoksesta ja sen mahdollisuuksista, edistää västön koulutusmahdollisuuksia ja parantaa alueellisia työmarkkinoita. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto keskittyy projektissa erityisesti hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja siirtämiseen. Lisää tietoa DART-projektista Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sivuilta osoitteesta Etelä-Savo Etelä-Savon maakuntaohjelman mukaan vuonna 2008 maakunnassa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 22,3 prosenttia, kun se oli koko maassa 16,7 prosenttia. Lisäksi Etelä- Savon väestö on maan vanhinta myös väestön keski-iän suhteen, joka on 45, 2 vuotta. Ikärakenteen vinoutumisen ennustetaan jatkuvan entisenlaisena, mikä aiheuttaa huoltosuhteen muuttumisen yhä epäedullisemmaksi. Maakunnan muuttoliike on ollut jatkuvasti tappiollista, mutta tulevaisuudessa luonnollinen väestönkehitys selittää ikääntymisen myötä väestötappiosta muuttotappiota suuremman osuuden. Etelä-Savo on Euroopassa edelläkävijä alueena, jossa väestö vähenee ja ikääntyy. Maakunnassa on kehitetty muun muassa IC- ja mobiilitekniikkaan perustuvia palveluita, joilla palvelujen järjestämisen ja infrastruktuurin ylläpidon ongelmia on pyritty ratkomaan. Alueen vaikeutena on lisäksi se, että se on harvaan mutta kauttaaltaan asuttu ja vesistöjen pirstoma maakunta, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia palvelujen järjestämiselle. Palvelurakenteiden pitäminen ajantasaisena ja kustannustehokkaina on kuitenkin välttämätöntä, sillä palveluiden tarve vain kasvaa tulevaisuudessa. Etelä-Savossa on käynnissä kunta- ja palvelurakenneuudistus, jonka myötä palvelutuotannon odotetaan tehostuvan. Palvelujen saavutettavuutta on tarkoitus tehostaa edelleen teknologian avulla. 8

10 Tästä voivat olla esimerkkinä vaikkapa sähköinen potilaskortti ja virtuaalinen Ikä-keskus palvelemaan ikääntyviä. Lisäksi ollaan kehittämässä tekniikkaa niin, että asiakkaan ja palveluiden tuottajan liikkumistarve vähenee. Kuten muissakin maakunnissa, Etelä-Savossa korostetaan ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden merkitystä. Liikunta-, kulttuuri- ja harrastustoimintaa on lisättävä, ja asukkaiden on otettava entistä enemmän vastuuta hyvinvoinnistaan. Ikääntyneiden terveydentila on nykyisin parempi kuin aiemmin, ja tavoitteena on tukea ikääntyviä terveyden ylläpitämisessä muun muassa kansalaisjärjestöjen toimintaa kehittämällä. Lisää Etelä-Savon maakuntaohjelmasta voi lukea osoitteesta Etelä-Karjala Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelman mukaan yli 65-vuotiaiden väestömäärä kasvaa maakunnassa lähes 60 prosenttia, eli :sta :een. Etelä-Karjalan liiton väestösuunnitteessa muuttovoiton odotetaan kuitenkin tuovan maakuntaan vuoteen 2030 mennessä henkeä, joista suurin osa on alle 65-vuotiaita, mikä osaltaan tasoittaa väestötilannetta. Koska väestön ikärakenne muuttuu, myös palveluiden tarve tulee muuttumaan maakunnassa. Sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon tarve kasvaa, kun taas päivähoito- ja peruskoulumenot pienenevät pienten ikäluokkien vuoksi. Ikääntyminen on haaste Etelä-Karjalan kuntataloudelle sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvamisen myötä. Maakuntasuunnitelman mukaan väestön keskittymiskehityksen jatkuessa nykyisenlaisena taloudellisesti vahvat keskusseudut Imatra ja Lappeenranta tulevat vahvistumaan, ja reuna-alueet heikentymään entisestään. Tulevaisuudessa onkin todennäköistä, että kuntia joudutaan yhdistämään, ja palveluntuotannossa erikoistumaan. Lisäksi tulee kehittää edelleen vanhusten itsenäisen selviytymisen edellytyksiä, sillä vuonna 2030 väestöstä jopa joka kolmas on yli 65-vuotias. 9

11 Koulutuspolitiikassa tullaan painottamaan elinikäistä oppimista, ja tämä kehitys tulisi huomioida jo perusopetuksessa, jotta oppilaat oppisivat hallitsemaan suuria määriä tietoa ja hyödyntämään oppimisessaan tekniikan mahdollisuuksia. Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelma on ladattavissa osoitteesta 3 ALOITTEET JA RAHOITUSOHJELMAT On olemassa useita rahoitusohjelmia, joista alueelliset toimijat voivat hakea rahoitusta aktiiviseen ikääntymiseen ja väestönmuutokseen liittyville projekteille ja tutkimukselle. Ohjelmat ovat erikoistuneet useisiin eri aihepiireihin, kuten aikuiskoulutukseen, omaishoitajien tukemiseen ja tekniikkaan. Seuraavassa on esitelty lyhyesti keskeisimmät ohjelmat, jotka liittyvät aktiivisen ikääntymisen teemavuoden projektien rahoitukseen. 3.1 Työllisyys Väestönmuutoksen haasteet vaikuttavat erityisen vahvasti työmarkkinoihin. Vuosien välillä työikäisten määrä vähenee 50 miljoonalla, ja tällä on erittäin suuri merkitys talouskasvun kannalta, ellei työikäisten määrän vähenemistä korvata tuottavuuden kasvulla ja työvoimareservin tehokkaalla hyödyntämisellä. Ikääntyvien työntekijöiden potentiaalia hyödyntämällä voidaan kuitenkin vastata työvoiman tarpeeseen. (How to promote active ageing in Europe 2011, 13) Seuraavassa joitakin rahoitusohjelmia, joita alueelliset toimijat voivat hyödyntää Euroopan sosiaalirahasto Euroopan sosiaalirahasto ESR on EU:n rakennerahasto, jonka tarkoituksena on vähentää EU:n jäsenvaltioiden välisiä alueellisia hyvinvoinnin eroja ja lisätä taloudellista koheesiota ja työllisyyttä. Rahoitus on tarkoitettu erityisesti sellaisille jäsenvaltioille ja alueille, joiden talouskehitys on heikkoa. Vuosina jaettavana on 75 miljardia euroa. Lisää tietoa ESR:stä osoitteesta 10

12 3.1.2 Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma, eli Lifelong Learning Programme, rahoittaa vaihtoopiskelua, opintomatkoja ja verkostoitumista. Projektit on suunnattu opiskelijoiden lisäksi opettajille, kouluttajille ja kaikille muille opetuksen kanssa tekemisissä oleville. Alaohjelmat ovat Comenius, Erasmus, Leonardo da Vinci ja Grundtvig, ja ne on suunnattu eri koulutustasoille ala-kouluista korkeakouluihin. Ohjelman budjetti on 7 miljardia euroa kaudelle Lisää tietoa Elinikäisen oppimisen ohjelmasta osoitteesta Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmat EU rahoittaa rakennerahastokaudella suomalaisia alueita Euroopan alukehitysrahaston eli EAKR:n kautta viiden ohjelman avulla, joita ovat Itä-Suomen, Länsi- Suomen, Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan ohjelmat. Rahasto tukee hankkeita, jotka kehittävät yritystoimintaa, innovaatioita, osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä, ja tähtää eri maakuntien asukkaiden tasa-arvoisuuteen. Lisää tietoa EAKR:stä osoitteesta 3.2 Aktiivinen ikääntyminen Ikääntyvillä on yhteiskunnalla paljon annettavaa, mutta he kohtaavat ajan myötä vaikeuksia, jotka voivat liittyä esimerkiksi liikkumiseen, teknologian käyttöön, koulutuksen puutteeseen tai vähäisiin sosiaalisiin verkostoihin. Alueet voivat tukea ikääntyviä ja mahdollistaa heidän täysi osallistumisensa elinyhteisöissään. Tässä alueita auttavat erilaiset tutkimukseen ja kehitykseen suuntautuneet ohjelmat. 11

13 3.2.1 Grundtvig Grundtvig-ohjelma on EU:n yhteistyö- ja vaihto-ohjelma aikuiskouluttautujille. Ohjelma on suunnattu kaikille aikuiskoulutusorganisaatioille, joihin voidaan laskea mukaan järjestöt, yritykset, vankilat ja museot. Ohjelman tavoitteena on vastata aikuiskouluttautujien muuttuviin tarpeisiin ja parantaa heidän osaamistaan ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla, sekä parantaa aikuiskoulutuksen laatua eurooppalaisittain. Lisää tietoa Grundtvigista on saatavilla osoitteessa Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma The Information Communication Technologies Policy Support Programme, eli ICT-PSP kannustaa innovatiivisten tietotekniikkapalveluiden ja digitaalisen sisällön kehittämiseen Digitaalisen agendan, eli EU:n viestintä- ja tietoyhteiskunnan linjausten ja ohjelmien mukaisesti. Ohjelma näkee tietotekniikan yhtenä ratkaisuna ikääntyvän yhteiskunnan aiheuttamiin haasteisiin ja keinona toteuttaa Hyvän ikääntymisen suunnitelmaa tietoyhteiskunnassa (European Action Plan for Ageing Well in the Information Society). Lisää tietoa ohjelmasta sivuilta AAL-yhteisohjelma Ambien Assisted Living eli AAL on yhteisohjelma, jota toteuttavat yhteistyössä EU:n jäsenmaat. Sen tavoitteena on luoda uusia tietotekniikkaan perustuvia palveluita ja tuotteita, joilla kohennetaan ikääntyvien elämänlaatua ja mahdollistetaan itsenäinen elämä omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Lisäksi tavoitteena on tarjota yksilöllisempiä ja tehokkaampia sosiaalipalveluita sekä etsiä uusia markkinarakoja. AAL:n järjestyksessään viides haku aukeaa helmikuun lopussa, ja jatkuu toukokuun loppuun saakka. Tällä kertaa haun aiheena ovat ICT-pohjaiset arkielämän ratkaisut 12

14 iäkkäiden, kotona asuvien arjessa (ICT-based Solutions for (Self) Management of Daily Life Activities of Older Adults at Home). Haku tähtää ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen uuden tekniikan avulla. AAL järjestää hakuun littyyvän infopäivän Brysselissä 13. maaliskuuta AAL-ohjelman sivut ovat osoitteessa PROGRESS PROGRESS- ohjelma on työllisyyden ja sosiaalisen solidaarisuuden ohjelma, joka tavoittelee uusia ja parempia työpaikkoja, sosiaalista osallisuutta ja syrjinnän kitkemistä. Ohjelma rahoittaa tutkimusta, tarjoaa koulutusta ja tukee kansalaisjärjestöjä, sekä EUpolitiikan kehitystä ja koordinointia työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, työ-olosuhteiden, syrjinnän ja sukupuolten tasa-arvon aloilla. Tarkempia tietoja ohjelmasta osoitteesta 3.3 Terve ikääntyminen ja itsenäinen asuminen Tulevina vuosina terveyspalveluja ja asumisessaan tukea tarvitsevien määrä tulee kasvamaan huomattavasti. Tämä merkitsee myös kustannusten kasvua, ja rasittaa julkisia palveluita sekä perheitä ja muita informaalia hoivaa tarjoavia. Ajan mittaan tämä saattaa rajoittaa perheessä hoivatyötä tekevän mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Pidentynyt elinikä ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti riippuvaisuutta muista. Ennaltaehkäisevä terveydenhoito, hyvät liikennepalvelut ja ikääntymisystävällinen yhteiskunta mahdollistavat ikääntyneille itsenäisen vanhuuden Tutkimuksen ja teknologian kehityksen seitsemäs puiteohjelma The Seventh Framework Programme for Research and Technological Development eli Tutkimuksen ja kehityksen seitsemäs puiteohjelma yhteisrahoittaa tutkimusta, teknologian kehittämistä ja esittelyhankkeita, jotka pyrkivät vastaamaan Euroopan haasteisiin 13

15 globaalissa tietotaloudessa. Rahoitus on suunnattu useille eri tahoille, kuten yksityisyrityksille, julkisille organisaatioille, tutkijoille sekä tutkimusyrityksille. Tukemalla erilaisia projekteja ohjelma pyrkii kannustamaan eri tutkimussektoreita yhteistyöhön, lisäämään tutkimuskapasiteettia ja tukemaan tutkijoiden urakehitystä. Ohjelma tukee monenlaista tutkimusta, jota aktiivisesta ikääntymisestä kiinnostuneet paikalliset toimijat voivat hyödyntää: terveydenedistämistä, liikennepalvelujen saatavuutta ja tietotekniikan käyttöä apuvälineenä terveessä ikääntymisessä. Lisää tietoa seitsemännestä puiteohjelmasta osoitteesta Muita hyödyllisiä rahoitusohjelmia terveeseen ikääntymiseen ja itsenäiseen asumiseen liittyviin projekteihin ovat ICT-PSP, Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmat sekä AALyhteisohjelma European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing Innovaatiounioni on Eurooppa strategiaan kuuluva ohjelma, joka tavoittelee EU:n kilpailukyvyn parantamista ja sosiaalisten ongelmien poistamista tutkimuksen ja innovoinnin keinoin. Eräs tapa saavuttaa nämä tavoitteet on innovaatiokumppanuuksien muodostaminen. European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing on kunnianhimoinen EU-tason projekti, joka pyrkii hyödyntämään innovaatioita päämäränä ikääntyneiden ja heidän omaistensa elämänlaadun parantaminen, hoitojärjestelmien kestävyyden lisääminen ja uuden kasvun luominen. Päällimmäisenä tavoitteena on pidentää EU-kansalaisten keskimääräistä elinikää kahdella vuodella. Euroopan komissio asetti toukokuussa 2011 korkean tason ohjausryhmän avustamaan projektin toimeenpanemisessa. Komission varapuheenjohtaja Neelie Kroesin ja komissaari John Dallin johtamaan ryhmään kuuluu muun muassa EU:n jäsenmaita, alueita ja teollisuuden, terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden ammattilaisia. Ryhmä muodosti toteuttamissuunnitelman Strategic Implementation Plan (SIP), jonka pohjalta vastataan ikääntymisen haasteisiin innovaatioiden kautta. Seuraavia vaiheita on muun muassa 14

16 alkuvuodesta 2012 komission tietokannan avaaminen, jossa eri toimijat voivat etsiä hankkeisiinsa partnereita, jakaa hyviä käytäntöjä ja sitoutua erilaisiin projekteihin. Tällä hetkellä on avoinna Terveys-ohjelman alainen haku, jonka hakuaika päättyy 9. maaliskuuta Haun teemana on terveydenhoidon järjestäminen innovatiivisesti sekä uudet yritysmuodot, joiden avulla terveydenhoito suunnitellaan yhteistyössä eri tahojen kesken. Lisäksi haku keskittyy kroonisten sairausten hoitoon. Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman alainen haku aiheena tietotekniikka terveydessä, hyvässä ikääntymisessä ja osallisuudessa avautuu 1. helmikuuta ja päättyy 15. toukokuuta Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman alainen haku keskittyy muun muassa saumattomiin terveydenhoitopalveluihin, personalisoituihin ratkaisuihin itsenäisen asumisen mahdollistamiseksi, sekä telehealth-palveluiden hyödyntämiseen kroonisista sairauksista kärsivien hoidossa. Euroopan komissio järjestää 17. helmikuuta Brysselissä infotilaisuuden hakuun liittyen. Lisää tietoa European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing -projektista osoitteesta 3.4 Sukupolvien välinen solidaarisuus Nuorilla ja vanhoilla on usein vähän mahdollisuuksia yhteiseen kanssakäymiseen. Lisäksi eri sukupolvien intressejä kuvataan usein vastakkaisina: monilla alueilla työttömyys on korkeaa sekä nuorten että vanhojen keskuudessa, ja nuoret saattavat kokea, että heidän työnsaantinsa estyy iäkkäiden työntekijöiden vuoksi, kun taas eläkeikäiset saattavat kokea, että nuoret työntävät heidät pois työmarkkinoilta. Paikalliset ja alueelliset tahot voivat siksi olla tärkeässä roolissa parantamassa sukupolvien toisiltaan oppimista ja yhteisymmärrystä ja tukea aloitteita, jotka kehittävät kestäviä ja reiluja ratkaisuja kaikille osapuolille. 15

17 3.4.1 Ikääntyneiden vapaaehtoistyö-ohjelma Senior Volunteering Programme eli SVP on Grundtvigin alaohjelma, joka pyrkii tarjoamaan Euroopan ikääntyville kansalaisille oppimismahdollisuuksia vapaaehtoistyön avulla, tukee aktiivista ikääntymistä ja tuo esille ikääntyvien yhteiskunnallisen panoksen. Yhteiskunnan tulisikin pyrkiä hyötymään ikääntyvien tiedoista ja taidoista nykyistä enemmän. Ohjelma tähtää muun muassa ikääntyneiden sosiaalisen kapasiteetin kasvattamiseen, ikääntyvien voimavarojen kanavoimiseen yleistä hyvinvointia tuottaviin projekteihin, sekä hyvien käytäntöjen vaihtamiseen ja pysyvän yhteistyön muodostamiseen maiden välillä. Lisää tietoa SVP-ohjelmasta osoitteesta Muita sukupolvien välistä solidaarisuutta tukevia rahoitusmahdollisuuksia ovat Grundvigohjelma ja Euroopan aluekehitysrahasto. Lisää tietoa rahoitusohjelmista saat Euroopan komission, Alueiden komitean ja AGE Platform Europen kokomasta alueellisille toimijoille suunnatusta esitteestä, jonka voi ladata osoitteesta s=yes. 4 TAPAHTUMAT 4.1 Tapahtumat maailmalla Aktiivisen ja terveen ikääntymisen konferenssi, Bryssel Social Inclusion Regional Group (SIRG) järjestää konferenssin aiheena aktiivinen osallistuminen ja sosiaalinen osallisuus. Konferenssi pyrkii herättämään tietoisuutta alueellisten ja paikallisten toimijoiden roolista aktiivisen ikääntymisen edistämisessä. 16

18 Keskustelu kohdistuu hyviin käytäntöihin, ikääntyneiden rooliin päätöksenteossa ja työmarkkinoilla, sekä mahdollisuuksiin asua itsenäisesti. Ilmoittautuminen ja lisää tietoa konferenssista (ruotsiksi) osoitteesta Eurooppalainen sukupolvien välisen solidaarisuuden päivä Huhtikuun 29. päivä 2012 on eurooppalainen sukupolvien välisen solidaarisuuden päivä (European Day of Solidarity Between Generations). Päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009, ja se pyrkii muovaamaan sukupolvien välisen solidaarisuuden käsitettä ja tukemaan kansalaisyhteiskunnan aloitteita sukupolvien väliseen yhteistyöhön. Päivä tarjoaa paikallisille ja alueellisille toimijoille mahdollisuuden edistää EU-maiden ikääntymisystävällisyyttä sekä sukupolvien välistä solidaarisuutta esimerkiksi seminaarien ja muiden yleisötapahtumien muodossa. Lisää tietoa osoitteesta Generations Ageing Together -konferenssi, Staffordshire The European Mapping of Intergenerational Learning (EMIL) -verkosto järjestää heinäkuuta 2012 Iso-Britanniassa Staffordshiressä kansainvälisen konferenssin, joka kulkee nimellä Generations Ageing Together. Konferenssi tarjoaa mahdollisuuden jakaa tietoa ja vaihtaa ajatuksia euroopanlaajuisesta sukupolvien välisestä yhteistyöstä. Konferenssi juhlii European Intergenerational Network -verkoston toiminnan aloitusta yhteistyössä International Consortium for Intergenerational Programmes (ICIP) - organisaation kanssa. Konferenssin internetsivut löydät osoitteesta 17

19 Kahdeksas aktiivisen ikääntymisen maailmankongressi, Glasgow Glasgowssa järjestetään elokuuta 2012 kahdeksas aktiivisen ikääntymisen maailmankongressi (8 th World Congress on Active Ageing). Kongressi käsittelee muun muassa kognitiivisten toimintojen ylläpitämistä, dementiaa ja ikääntyville tarjolla olevia liikuntamahdollisuuksia, ja tarjoaa alan uusimmat tutkimustulokset. Kongressi keskittyy ikääntymisen monimuotoisuuteen ja tuo yhteen tutkijoita, ammatinharjoittajia ja eri alojen asiantuntijoita aktiivisen ikääntymisen puolesta. Erityishuomion kohteena on jatkuvasti kasvava ikäryhmä, erityisen iäkkäät. Kongressin viralliset sivut ovat osoitteessa Rekisteröityminen osoitteessa https://participants.congrex.com/scripts/jmevent/registration.asp?client_id='cslg'&proje ct_id='120803'&form_id=1&form_number=2&stand_id=0&a=&language_code=&templ ate_id=. Tilaisuus on maksullinen. Lisää teemavuoden tapahtumia löydät Euroopan komission virallisilta teemavuoden sivuilta osoitteesta 4.2 Tapahtumat Suomessa iareena 2012: Työtä ja elämää työssä ja eläkkeellä! -seminaari, Helsinki Ilmarinen ja Vanhustyön keskusliitto järjestävät iareena ajankohtaisseminaarin, joka pohtii ikääntyvien aktiivisuutta ja asemaa suomalaisessa työelämässä. Yleisön kysymyksiin ovat vastaamassa muun muassa työministeri Lauri Ihalainen sekä Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen. Tapahtuma on kaikille avoin, ja siihen voi ilmoittautua saakka. 18

20 Lisää tietoa seminaarista osoitteesta https://ilmarinen.etapahtuma.fi/default.aspx?tabid=313&id=298. Perspectives on Ageing - High-level conference on health and long-term care - konferenssi, Joensuu Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Sosiaali- ja terveysministeriö järjestävät konferenssin teemana terveys-, hoito- ja hoivapalvelujen kehittäminen kestävällä tavalla alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Konferenssi on yksi kansallisista teemavuoden päätapahtumista. Konferenssi pyrkii tiedonvaihtoon, ajankohtaisten teemojen esiinnostamiseen, hyvien käytäntöjen esille tuomiseen ja tarjoaa mahdollisuuden verkostoitumiseen. Pohjois- Karjalassa on tavoitteena etsiä uusia, innovatiivisia ratkaisuja terveen ja hyvän elämän turvaamiseksi kaikissa elämänvaiheissa. Konferenssi sisältää asiantuntijaluentoja, paneelikeskusteluita, työryhmiä sekä vierailuja. Lisää tietoa konferenssista osoitteesta Kevätkylvö-seminaari, Tampere Työ- ja elinkeinoministeriö ja alueelliset toimijat järjestävät aluekehittäjien ideaseminaarin, jonka teemoina ovat teollinen rakennemuutos sekä aktiivinen ikääntyminen. Seminaarissa paneudutaan erityisesti alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan haasteisiin, väestön- ja palvelurakenteen muutokseen sekä innovaatioihin. Lisää tietoa seminaarista osoitteesta Lisää teemavuoden tapahtumia Työterveyslaitoksen sivuilla osoitteessa 19

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Erja Lehikoinen Joensuu 6.2.2012 Taustalla yhteinen eurooppalainen haaste taustalla väestönmuutosalueiden eurooppalainen

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ikäihmisten liikkumisen turvallisuus kotona, kylillä ja liikenteessä

Ikäihmisten liikkumisen turvallisuus kotona, kylillä ja liikenteessä Ikäihmisten liikkumisen turvallisuus kotona, kylillä ja liikenteessä Pieksämäki 22.10.2014 Joensuu 23.10.2014 Iisalmi 28.10.2014 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 22.10.2014 1 KAMU

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa GRUNDTVIG-ohjelma - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla Tarjoaa

Lisätiedot

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Vapaaehtoisena vaikutat

Vapaaehtoisena vaikutat Vapaaehtoisena vaikutat Teemavuoden lähtökohdat Vapaaehtoistoiminta hyödyttääsekäyksilöitä, yhteisöjäettäkoko yhteiskuntaa. Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan teemavuosi tarjoaa tilaisuuden

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Köyhyyden vastainen työ EU-tasolla

Köyhyyden vastainen työ EU-tasolla Köyhyyden vastainen työ EU-tasolla Jiri Sironen 9.2.2017 Euroopan köyhyyden vastainen verkosto European Anti-Poverty Network EAPN koostuu 31 kansallisesta jäsenverkostosta ja 17 eurooppalaisesta järjestöstä

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Ilkka Winblad Oulun yliopisto, FinnTelemedicum/Biolääketieteen laitos To be or Well be IV, Oulu 11.2.2010, Suomen väestöennuste 2000 2040 Lähde: Parkkinen

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toimiston taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EUedunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto on perustettu vuonna 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Itä- ja Keski-Suomi 843 000 asukasta,15.6 % Suomen väkiluvusta 75 KUNTAA 4 MAAKUNTIEN LIITTOA 2 AVIA 5 SAIRAANHOITOPIIRIÄ

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen GERinno hanke Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen Simulaatiokeskus SimuLti Lahden Ammattikorkeakoulun monialainen uusi kampusalue rakentuu

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.7.2013 SWD(2013) 252 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maskun kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuula Pusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot