Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi Projektityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012. Projektityö"

Transkriptio

1 Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Projektityö Heli Laakkonen Itä-Suomen EU-toimisto Tammikuu 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TEEMAVUOSI Teemavuoden taustoista Maakuntasuunnitelmat ja ohjelmat Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala ALOITTEET JA RAHOITUSOHJELMAT Työllisyys Euroopan sosiaalirahasto Elinikäisen oppimisen ohjelma Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmat Aktiivinen ikääntyminen Grundtvig Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma AAL-yhteisohjelma PROGRESS Terve ikääntyminen ja itsenäinen asuminen Tutkimuksen ja teknologian kehityksen seitsemäs puiteohjelma European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing Sukupolvien välinen solidaarisuus Ikääntyneiden vapaaehtoistyö-ohjelma TAPAHTUMAT Tapahtumat maailmalla Tapahtumat Suomessa...18 LÄHTEET

3 1 JOHDANTO Vuosi 2012 on eurooppalainen aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Vuosi tarjoaa mahdollisuuden pohtia eurooppalaisten eliniän pidentymisen tarjoamia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Suurilta ikäluokilta odotetaan nyt entistä pidempää työuraa, mutta heille tarjoutuu myös mahdollisuus elää edeltäjiään pidempi ja aktiivisempi elämä. Väestö ikääntyy Itä-Suomessa erityisen nopeasti. Vuonna 2003 Itä-Suomen kunnissa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vaihteli prosentin välillä, mutta vuonna 2020 yli 65- vuotiaita ennustetaan olevan väestöstä jo lähes 40 prosenttia. Sama ilmiö on nähtävissä koko maassa. Aktiivista ikääntymistä pyritään edistämään temavuonna neljällä osa-alueella, joita ovat työllisyys, yhteiskunnallinen osallistuminen, terveys ja itsenäinen asuminen, sekä sukupolvien välinen solidaarisuus. Erityisen suuri rooli tavoitteiden toteuttamisessa on alueilla, sillä alueet ovat vastuussa ikäihmisille keskeisistä palveluista, kuten liikenneverkostosta, asumisesta, terveydenhoidosta ja työllistymisestä. Lisäksi teemavuonna pyritään kiinnittämään huomiota sukupolvien väliseen solidaarisuuteen. Huoltosuhde tulee heikkenemään tulevaisuudessa merkittävästi. Tällä hetkellä yhtä eläkeläistä kohti on Euroopassa neljä työssäkäyvää, mutta vuoteen 2050 mennessä työssäkäyvien määrä on kutistunut kahteen yhtä eläkeläistä kohti. Huoltosuhteella mitattuna vuonna 2020 Suomessa asuu EU:n vanhin väestö. (Demography Report 2010, ) Sosiaaliturvajärjestelmien kuormittumisen vuoksi olisi tärkeää, että ikääntyvät ikäluokat työskentelisivät mahdollisimman pitkään. Tämä kuitenkin edellyttää terveyttä ja suurten ikäluokkien työssä jaksamisesta huolehtimista. On ehdotettu, että uudelleenkouluttautumisesta ja ammatin vaihtamisesta tulisi tehdä entistä helpompaa, jotta ikääntyvät voisivat halutessaan siirtyä vähemmän kuormittaviin työtehtäviin, ja jatkaa näin työskentelyä eläkeiän jälkeenkin. (Friends of Europe, 2006: 31) 2

4 Tämä projektityö keskittyy tarkastelemaan teemavuotta sekä eurooppalaisesta että Itä- Suomalaisesta näkökulmasta. Johdannon jälkeisessä kappaleessa käsittelen teemavuoden taustoja, eli väestönmuutoksen aiheuttamia haasteita. Lisäksi kappale tarkastelee Itä-Suomen maakuntien maakuntasuunnitelmia ikääntymisen osalta. Kolmannessa kappaleessa käyn lyhyesti läpi erilaisia rahoitusohjelmia, joista on mahdollisesti hyötyä maakuntien toimijoille ikääntymistä käsittelevien projektien rahoituksessa. Lopuksi esittelen neljännessä kappaleessa erilaisia väestönmuutokseen liittyviä seminaareja ja muita teemavuoden tapahtumia. Projektityö on osa Itä-Suomen EU-toimiston harjoittelijaohjelmaa. Projektityön on tehnyt Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntapolitiikan opiskelija Heli Laakkonen, joka toimii harjoittelijana Itä-Suomen EU-toimistossa TEEMAVUOSI 2.1 Teemavuoden taustoista EU:n väestö on vanhenemassa nopeasti pitkään jatkuneen alhaisen syntyvyyden ja kasvavan eliniän vuoksi. Euroopan komission Eurostatin kanssa yhteistyössä huhtikuussa 2011 julkaiseman väestötieteellisen raportin mukaan yli 65-vuotiaiden osuus Euroopan väestöstä kasvoi vuoden ,7 prosentista 17,4 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Ennusteiden mukaan vuoteen 2060 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus on Euroopan väestöstä noin 30 prosenttia. Erityisesti hyvin iäkkäiden, eli yli 80-vuotiaiden osuus tulee kasvamaan merkittävästi. (How to promote active ageing in Europe 2011, 7) Euroopan komissio korostaa alueiden roolia teemavuoden tavoitteiden toteuttamisessa. Alueet kuitenkin kokevat ikääntymisen eri tavoilla. Vuonna 2030 ikääntyneiden osuus tulee vaihtelemaan eri aluilla 10,4 prosentin ja 37,3 prosentin välillä. Lisäksi huoltosuhde vaihtelee vuonna 2030 alueellisella tasolla14,8 prosentin ja 70,2 prosentin välillä. Paras huoltosuhde tulee olemaan Itä-Euroopassa, ja huonoin muun muassa Skandinaviassa ja Italiassa. (Active ageing 2011, 14) Tämänhetkinen EU:n puheenjohtajamaa Tanska ottaa teemavuoden esille puheenjohtajuusohjelmassaan työllisyyden näkökulmasta. Ohjelman mukaan ikääntyneille olisi annettava mahdollisuus olla aktiivisia tekijöitä työmarkkinoilla muun muassa 3

5 koulutuksen ja työehtojen joustavoittamisen avulla. Ohjelman mukaan moderni teknologia voi puolestaan vähentää fyysisen työn määrää terveydenhoidon alalla, ja auttaa ikääntyneitä pysymään virkeinä ja terveinä entistä pidempään. (Danish Presidency of the Council of the European Union 2012) Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus ovat tärkeitä myös Eurooppa kasvustrategian kannalta, sillä älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ei ole mahdollista ilman väestönmuutoksen haasteisiin vastaamista. Koska ikääntymiskehitys on jo käynnissä, tulevien ongelmien torjuminen vaatii välittömiä toimia. Aktiivinen ikääntyminen voi pienentää väestönmuutoksen aiheuttamia haasteita, kuten terveydenhuollon kasvavaa tarvetta. Ikääntyvät ovat yhteiskunnan voimavara, sillä heillä on kokemusta, energiaa ja taloudellisia resursseja osallistua yhteiskunnan toimintaan. (How to promote active ageing in Europe 2011, 5-8) Sosiaali- ja terveysministeriön kansallisessa teemavuoden toimintasuunnitelmassa todetaan, että sukupolvien välinen solidaarisuus merkitsee eri maissa eri asioita. Suomessa keskustelua on käyty esimerkiksi nuoret epätasa-arvoiseen asemaan asettavasta eläkejärjestelmästä, sekä työpaikkojen ikäsyrjinnästä. Toimintasuunnitelman mukaan sukupolvien tasa-arvoinen kohtelu edellyttää sukupolvien erilaisten tarpeiden ja odotusten tunnistamista. Suomessa pyritään teemavuonna sukupolvien yhteisymmärryksen lisäämiseen ja keskusteluun kaikkien yhteiskunnan jäsenten tasaarvoisesta kohtelusta. Suomen teemavuoden toimintasuunnitelma on ladattavissa osoitteesta pdf. Eurooppalaiset eläkejärjestelmät ovat kovan paineen alla väestön ikääntymisen vuoksi, ja vaikka monissa EU-maissa eläkejärjestelmiä onkin uudistettu, talouskriisi heikentää tilannetta omalta osaltaan. Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2010 vihreän kirjan eläkkeistä. Vihreä kirja pyrkii rohkaisemaan kannanottoihin EU:n eläkekehyksen tulevaisuudesta ja mahdollisista muutostarpeista, jotta se tukisi jäsenvaltioita riittävien, kestävien ja turvattujen eläkejärjestelmien varmistamisessa parhaalla mahdollisella tavalla. EU:n eläkejärjestelmien sääntelykehykseen kuuluu neljä pääkohtaa, joita ovat sosiaaliturvaan kuuluvien eläkkeiden yhteensovittaminen niin, että työntekijät voivat liikkua 4

6 vapaasti; sisämarkkinoiden luominen rahastoiville ammatillisille eläkejärjestelmille; ammatillisia lisäeläkkeitä koskevat vähimmäistakuut, sekä syrjimättömyyssääntöjen soveltaminen lakisääteisiin ja yksityisiin eläkejärjestelmiin. Varsinainen vastuu eläkejärjestelmistä kuuluu kuitenkin valtioille, ja vihreä kirja kannustaakin valtioita eläkejärjestelmien perinpohjaiseen tarkasteluun. Vihreän kirjan mukaan eläkkeellä vietetty aika on kasvanut huomattavasti viimeisen vuosisadan aikana, ja kattaa yhden kolmasosan ihmiselämästä. Tämä aika tulee pitenemään entisestään eliniän kasvamisen myötä, jos eläkkeelle jäädään tulevaisuudessa yhtä nuorina kuin tähänkin saakka. Alle 50 prosenttia kansalaisista on töissä enää 60-vuotiaana, ja tulevaisuudessa tämä saattaa johtaa siihen, että eläkemenot kasvavat kestämättömiksi, jollei työikiä pidennetä. Lisäksi Eurooppa kasvustrategian tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2020 mennessä 75 prosentin työllisyys. Komission vihreä kirja on luettavissa osoitteessa Euroopan komission Työllisyyden, sosiaaliasioiden ja osallisuuden pääosaston virallisilta teemavuoden sivuilta löytyy tietoa tulevista teemavuoden tapahtumista, aloitteista ja yhteistyökumppaneista. Teemavuoden ympärille on rakentunut 40 organisaation yhteenliittymä, joka pyrkii käsittelemään ikäsyrjintää sekä aktiivisen ikääntymisen teemaa kaikille ikäryhmille reilulla tavalla. Teemavuoden sivut löytyvät osoitteesta Suomessa teemavuoden yhteistyökumppani on Työterveyslaitos. Työterveyslaitoksen sivuilla on tietoa teemavuodesta, asiantuntijapankki sekä jatkuvasti päivittyvä lista teemavuoden tapahtumista. Työterveyslaitoksen teemavuoden sivut ovat osoitteessa 5

7 2.2 Maakuntasuunnitelmat ja ohjelmat Pohjois-Savo Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma tarkastelee ikääntymisen mukanaan tuomia haasteita työllisyyden näkökulmasta. Tulevaisuudessa työvoiman tarve kääntyy Pohjois- Savossa nousuun, ja tavoitteena onkin lisätä ikääntyneiden työhön osallistumista vastaamaan omalta osaltaan tähän tarpeeseen. Yleisestä terveydestä ja työkyvystä huolehtimalla mahdollistetaan pidempi työura. Lisäksi ikääntyvät työntekijät tulee ottaa entistä paremmin huomioon työyhteisöjen senioriohjelmissa. Aikuiskoulutuksella vastataan jatkuvasti muuttuviin osaamistarpeisiin, vältetään osaamispuutteet ja annetaan ikääntyneille mahdollisuus jatkaa työntekoa elämänvaiheeseen paremmin sopivissa työtehtävissä. Ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta erityisesti reuna-alueilla. Terveydenhoidossa pyritään ennaltaehkäisyyn: terveisiin elintapoihin, vastuun ottamiseen omasta terveydestä, sekä henkisesti ja fyysisesti aktivoiviin liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Lisää tietoa Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmasta osoitteesta Lisäksi Pohjois-Savossa toimii Terve Kuopio -ohjelma, joka kuuluu Terve Kunta - verkostoon. Verkosto toteuttaa Terveys kansanterveysverkoston ja WHO:n kansallisten verkostojen tavoitteita, ja sen tavoitteena ovat terve yhteisö, elämäntavat ja kaupunkiympäristö. Osa Terve Kuopio -ohjelmaa on Ikäystävällinen Kuopio -ohjelma, jonka tavoitteita toteutetaan niin sosiaali- ja terveyspalveluissa, kaupunkisuunnittelussa kuin kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluissa. Ohjelmassa on runsaasti erilaista toimintaa, kuten ikäihmisten kuntosaliverkosto, ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä, nettikoulutusta ja infrastruktuurin suunnittelua esteettömyysnäkökulmasta. Tutustu Terve Kuopio -ohjelmaan osoitteessa 6

8 Pohjois-Karjalalle ikärakenteen muutos merkitsee sitä, että työpaikkojen määrän säilyttämiseksi nykyisellä tasollaan Pohjois-Karjala tarvitsee vuonna 2025 muuttovoittoa vuosittain 400 työikäisen verran. Suunnitelma ehdottaa, että Pohjois-Karjalassa voitaisiin tuottaa hoitopaikkoja pääkaupunkiseudun asukkaille. Tämä loisi kysyntää maakunnan palveluille, sekä tukisi rakenteiden ennakoivaa kehittämistä. Lisäksi ikääntyneet toki tuovat alueelle ostovoimaa. Ikääntyneiden kokemusta ja osaamista tulisi hyödyntää työelämässä ja siirtää sitä uusille sukupolville. Maakuntasuunnitelmassa todetaankin, että sukupolvien välistä vuoropuhelua tulisi tukea, samoin kuin ikääntyneiden jatkamista työelämässä esimerkiksi maakunnallisen työhyvinvointiohjelman keinoin. Tulevaisuudessa maakunnassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota terveisiin elämäntapoihin ja niiden tukemiseen, jotta ikääntyneet voisivat asua mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Kotona asumista voisi tukea esimerkiksi viemällä palveluja nykyistä enemmän vanhusten koteihin. Liiketoimintaa, joka yhdistää terveyden ja hyvinvoinnin, tulisi vahvistaa. Maakuntaa tulisi kehittää niin, että ikääntyvät saavuttavat helposti ja turvallisesti tarvitsemansa palvelut. Hyvinvointipalveluiden edellytyksiä on vahvistettava, sillä ikääntyneet ovat myös palveluita tarvitessaan taloudellinen voimavara. Toimintaympäristöstä tulee tehdä toimiva ja esteetön muun muassa asumisen ja palveluiden osalta. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma on nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelmassa ikääntyminen on yksi teemoista, jotka tulevat vaikuttamaan Pohjois-Karjalan kehitykseen merkittävästi. Suunnitelma siteeraa Tilastokeskusta, jonka mukaan vuonna 2003 Pohjois-Karjalassa on yli 65- vuotiasta, kun vuonna 2025 heitä on jo

9 Lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on mukana DART-projektissa (Declining, Ageing and Regional Transformation), joka on EU:n alueiden välistä yhteistyötä edistävä INTERREG IVC-ohjelmaan hyväksytty hanke. Hankkeeseen osallistuu 14 partneria 11 maasta, ja se keskittyy kolmeen osa-alueeseen: terveyden edistämiseen ja sosiaalipalveluihin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, sekä innovatiiviseen talouteen. Lisäksi hanke pyrkii muun muassa tiedottamaan toimijoille väestönmuutoksesta ja sen mahdollisuuksista, edistää västön koulutusmahdollisuuksia ja parantaa alueellisia työmarkkinoita. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto keskittyy projektissa erityisesti hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja siirtämiseen. Lisää tietoa DART-projektista Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sivuilta osoitteesta Etelä-Savo Etelä-Savon maakuntaohjelman mukaan vuonna 2008 maakunnassa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 22,3 prosenttia, kun se oli koko maassa 16,7 prosenttia. Lisäksi Etelä- Savon väestö on maan vanhinta myös väestön keski-iän suhteen, joka on 45, 2 vuotta. Ikärakenteen vinoutumisen ennustetaan jatkuvan entisenlaisena, mikä aiheuttaa huoltosuhteen muuttumisen yhä epäedullisemmaksi. Maakunnan muuttoliike on ollut jatkuvasti tappiollista, mutta tulevaisuudessa luonnollinen väestönkehitys selittää ikääntymisen myötä väestötappiosta muuttotappiota suuremman osuuden. Etelä-Savo on Euroopassa edelläkävijä alueena, jossa väestö vähenee ja ikääntyy. Maakunnassa on kehitetty muun muassa IC- ja mobiilitekniikkaan perustuvia palveluita, joilla palvelujen järjestämisen ja infrastruktuurin ylläpidon ongelmia on pyritty ratkomaan. Alueen vaikeutena on lisäksi se, että se on harvaan mutta kauttaaltaan asuttu ja vesistöjen pirstoma maakunta, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia palvelujen järjestämiselle. Palvelurakenteiden pitäminen ajantasaisena ja kustannustehokkaina on kuitenkin välttämätöntä, sillä palveluiden tarve vain kasvaa tulevaisuudessa. Etelä-Savossa on käynnissä kunta- ja palvelurakenneuudistus, jonka myötä palvelutuotannon odotetaan tehostuvan. Palvelujen saavutettavuutta on tarkoitus tehostaa edelleen teknologian avulla. 8

10 Tästä voivat olla esimerkkinä vaikkapa sähköinen potilaskortti ja virtuaalinen Ikä-keskus palvelemaan ikääntyviä. Lisäksi ollaan kehittämässä tekniikkaa niin, että asiakkaan ja palveluiden tuottajan liikkumistarve vähenee. Kuten muissakin maakunnissa, Etelä-Savossa korostetaan ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden merkitystä. Liikunta-, kulttuuri- ja harrastustoimintaa on lisättävä, ja asukkaiden on otettava entistä enemmän vastuuta hyvinvoinnistaan. Ikääntyneiden terveydentila on nykyisin parempi kuin aiemmin, ja tavoitteena on tukea ikääntyviä terveyden ylläpitämisessä muun muassa kansalaisjärjestöjen toimintaa kehittämällä. Lisää Etelä-Savon maakuntaohjelmasta voi lukea osoitteesta Etelä-Karjala Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelman mukaan yli 65-vuotiaiden väestömäärä kasvaa maakunnassa lähes 60 prosenttia, eli :sta :een. Etelä-Karjalan liiton väestösuunnitteessa muuttovoiton odotetaan kuitenkin tuovan maakuntaan vuoteen 2030 mennessä henkeä, joista suurin osa on alle 65-vuotiaita, mikä osaltaan tasoittaa väestötilannetta. Koska väestön ikärakenne muuttuu, myös palveluiden tarve tulee muuttumaan maakunnassa. Sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon tarve kasvaa, kun taas päivähoito- ja peruskoulumenot pienenevät pienten ikäluokkien vuoksi. Ikääntyminen on haaste Etelä-Karjalan kuntataloudelle sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvamisen myötä. Maakuntasuunnitelman mukaan väestön keskittymiskehityksen jatkuessa nykyisenlaisena taloudellisesti vahvat keskusseudut Imatra ja Lappeenranta tulevat vahvistumaan, ja reuna-alueet heikentymään entisestään. Tulevaisuudessa onkin todennäköistä, että kuntia joudutaan yhdistämään, ja palveluntuotannossa erikoistumaan. Lisäksi tulee kehittää edelleen vanhusten itsenäisen selviytymisen edellytyksiä, sillä vuonna 2030 väestöstä jopa joka kolmas on yli 65-vuotias. 9

11 Koulutuspolitiikassa tullaan painottamaan elinikäistä oppimista, ja tämä kehitys tulisi huomioida jo perusopetuksessa, jotta oppilaat oppisivat hallitsemaan suuria määriä tietoa ja hyödyntämään oppimisessaan tekniikan mahdollisuuksia. Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelma on ladattavissa osoitteesta 3 ALOITTEET JA RAHOITUSOHJELMAT On olemassa useita rahoitusohjelmia, joista alueelliset toimijat voivat hakea rahoitusta aktiiviseen ikääntymiseen ja väestönmuutokseen liittyville projekteille ja tutkimukselle. Ohjelmat ovat erikoistuneet useisiin eri aihepiireihin, kuten aikuiskoulutukseen, omaishoitajien tukemiseen ja tekniikkaan. Seuraavassa on esitelty lyhyesti keskeisimmät ohjelmat, jotka liittyvät aktiivisen ikääntymisen teemavuoden projektien rahoitukseen. 3.1 Työllisyys Väestönmuutoksen haasteet vaikuttavat erityisen vahvasti työmarkkinoihin. Vuosien välillä työikäisten määrä vähenee 50 miljoonalla, ja tällä on erittäin suuri merkitys talouskasvun kannalta, ellei työikäisten määrän vähenemistä korvata tuottavuuden kasvulla ja työvoimareservin tehokkaalla hyödyntämisellä. Ikääntyvien työntekijöiden potentiaalia hyödyntämällä voidaan kuitenkin vastata työvoiman tarpeeseen. (How to promote active ageing in Europe 2011, 13) Seuraavassa joitakin rahoitusohjelmia, joita alueelliset toimijat voivat hyödyntää Euroopan sosiaalirahasto Euroopan sosiaalirahasto ESR on EU:n rakennerahasto, jonka tarkoituksena on vähentää EU:n jäsenvaltioiden välisiä alueellisia hyvinvoinnin eroja ja lisätä taloudellista koheesiota ja työllisyyttä. Rahoitus on tarkoitettu erityisesti sellaisille jäsenvaltioille ja alueille, joiden talouskehitys on heikkoa. Vuosina jaettavana on 75 miljardia euroa. Lisää tietoa ESR:stä osoitteesta 10

12 3.1.2 Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma, eli Lifelong Learning Programme, rahoittaa vaihtoopiskelua, opintomatkoja ja verkostoitumista. Projektit on suunnattu opiskelijoiden lisäksi opettajille, kouluttajille ja kaikille muille opetuksen kanssa tekemisissä oleville. Alaohjelmat ovat Comenius, Erasmus, Leonardo da Vinci ja Grundtvig, ja ne on suunnattu eri koulutustasoille ala-kouluista korkeakouluihin. Ohjelman budjetti on 7 miljardia euroa kaudelle Lisää tietoa Elinikäisen oppimisen ohjelmasta osoitteesta Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmat EU rahoittaa rakennerahastokaudella suomalaisia alueita Euroopan alukehitysrahaston eli EAKR:n kautta viiden ohjelman avulla, joita ovat Itä-Suomen, Länsi- Suomen, Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan ohjelmat. Rahasto tukee hankkeita, jotka kehittävät yritystoimintaa, innovaatioita, osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä, ja tähtää eri maakuntien asukkaiden tasa-arvoisuuteen. Lisää tietoa EAKR:stä osoitteesta Aktiivinen ikääntyminen Ikääntyvillä on yhteiskunnalla paljon annettavaa, mutta he kohtaavat ajan myötä vaikeuksia, jotka voivat liittyä esimerkiksi liikkumiseen, teknologian käyttöön, koulutuksen puutteeseen tai vähäisiin sosiaalisiin verkostoihin. Alueet voivat tukea ikääntyviä ja mahdollistaa heidän täysi osallistumisensa elinyhteisöissään. Tässä alueita auttavat erilaiset tutkimukseen ja kehitykseen suuntautuneet ohjelmat. 11

13 3.2.1 Grundtvig Grundtvig-ohjelma on EU:n yhteistyö- ja vaihto-ohjelma aikuiskouluttautujille. Ohjelma on suunnattu kaikille aikuiskoulutusorganisaatioille, joihin voidaan laskea mukaan järjestöt, yritykset, vankilat ja museot. Ohjelman tavoitteena on vastata aikuiskouluttautujien muuttuviin tarpeisiin ja parantaa heidän osaamistaan ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla, sekä parantaa aikuiskoulutuksen laatua eurooppalaisittain. Lisää tietoa Grundtvigista on saatavilla osoitteessa Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma The Information Communication Technologies Policy Support Programme, eli ICT-PSP kannustaa innovatiivisten tietotekniikkapalveluiden ja digitaalisen sisällön kehittämiseen Digitaalisen agendan, eli EU:n viestintä- ja tietoyhteiskunnan linjausten ja ohjelmien mukaisesti. Ohjelma näkee tietotekniikan yhtenä ratkaisuna ikääntyvän yhteiskunnan aiheuttamiin haasteisiin ja keinona toteuttaa Hyvän ikääntymisen suunnitelmaa tietoyhteiskunnassa (European Action Plan for Ageing Well in the Information Society). Lisää tietoa ohjelmasta sivuilta AAL-yhteisohjelma Ambien Assisted Living eli AAL on yhteisohjelma, jota toteuttavat yhteistyössä EU:n jäsenmaat. Sen tavoitteena on luoda uusia tietotekniikkaan perustuvia palveluita ja tuotteita, joilla kohennetaan ikääntyvien elämänlaatua ja mahdollistetaan itsenäinen elämä omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Lisäksi tavoitteena on tarjota yksilöllisempiä ja tehokkaampia sosiaalipalveluita sekä etsiä uusia markkinarakoja. AAL:n järjestyksessään viides haku aukeaa helmikuun lopussa, ja jatkuu toukokuun loppuun saakka. Tällä kertaa haun aiheena ovat ICT-pohjaiset arkielämän ratkaisut 12

14 iäkkäiden, kotona asuvien arjessa (ICT-based Solutions for (Self) Management of Daily Life Activities of Older Adults at Home). Haku tähtää ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen uuden tekniikan avulla. AAL järjestää hakuun littyyvän infopäivän Brysselissä 13. maaliskuuta AAL-ohjelman sivut ovat osoitteessa PROGRESS PROGRESS- ohjelma on työllisyyden ja sosiaalisen solidaarisuuden ohjelma, joka tavoittelee uusia ja parempia työpaikkoja, sosiaalista osallisuutta ja syrjinnän kitkemistä. Ohjelma rahoittaa tutkimusta, tarjoaa koulutusta ja tukee kansalaisjärjestöjä, sekä EUpolitiikan kehitystä ja koordinointia työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, työ-olosuhteiden, syrjinnän ja sukupuolten tasa-arvon aloilla. Tarkempia tietoja ohjelmasta osoitteesta Terve ikääntyminen ja itsenäinen asuminen Tulevina vuosina terveyspalveluja ja asumisessaan tukea tarvitsevien määrä tulee kasvamaan huomattavasti. Tämä merkitsee myös kustannusten kasvua, ja rasittaa julkisia palveluita sekä perheitä ja muita informaalia hoivaa tarjoavia. Ajan mittaan tämä saattaa rajoittaa perheessä hoivatyötä tekevän mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Pidentynyt elinikä ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti riippuvaisuutta muista. Ennaltaehkäisevä terveydenhoito, hyvät liikennepalvelut ja ikääntymisystävällinen yhteiskunta mahdollistavat ikääntyneille itsenäisen vanhuuden Tutkimuksen ja teknologian kehityksen seitsemäs puiteohjelma The Seventh Framework Programme for Research and Technological Development eli Tutkimuksen ja kehityksen seitsemäs puiteohjelma yhteisrahoittaa tutkimusta, teknologian kehittämistä ja esittelyhankkeita, jotka pyrkivät vastaamaan Euroopan haasteisiin 13

15 globaalissa tietotaloudessa. Rahoitus on suunnattu useille eri tahoille, kuten yksityisyrityksille, julkisille organisaatioille, tutkijoille sekä tutkimusyrityksille. Tukemalla erilaisia projekteja ohjelma pyrkii kannustamaan eri tutkimussektoreita yhteistyöhön, lisäämään tutkimuskapasiteettia ja tukemaan tutkijoiden urakehitystä. Ohjelma tukee monenlaista tutkimusta, jota aktiivisesta ikääntymisestä kiinnostuneet paikalliset toimijat voivat hyödyntää: terveydenedistämistä, liikennepalvelujen saatavuutta ja tietotekniikan käyttöä apuvälineenä terveessä ikääntymisessä. Lisää tietoa seitsemännestä puiteohjelmasta osoitteesta Muita hyödyllisiä rahoitusohjelmia terveeseen ikääntymiseen ja itsenäiseen asumiseen liittyviin projekteihin ovat ICT-PSP, Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmat sekä AALyhteisohjelma European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing Innovaatiounioni on Eurooppa strategiaan kuuluva ohjelma, joka tavoittelee EU:n kilpailukyvyn parantamista ja sosiaalisten ongelmien poistamista tutkimuksen ja innovoinnin keinoin. Eräs tapa saavuttaa nämä tavoitteet on innovaatiokumppanuuksien muodostaminen. European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing on kunnianhimoinen EU-tason projekti, joka pyrkii hyödyntämään innovaatioita päämäränä ikääntyneiden ja heidän omaistensa elämänlaadun parantaminen, hoitojärjestelmien kestävyyden lisääminen ja uuden kasvun luominen. Päällimmäisenä tavoitteena on pidentää EU-kansalaisten keskimääräistä elinikää kahdella vuodella. Euroopan komissio asetti toukokuussa 2011 korkean tason ohjausryhmän avustamaan projektin toimeenpanemisessa. Komission varapuheenjohtaja Neelie Kroesin ja komissaari John Dallin johtamaan ryhmään kuuluu muun muassa EU:n jäsenmaita, alueita ja teollisuuden, terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden ammattilaisia. Ryhmä muodosti toteuttamissuunnitelman Strategic Implementation Plan (SIP), jonka pohjalta vastataan ikääntymisen haasteisiin innovaatioiden kautta. Seuraavia vaiheita on muun muassa 14

16 alkuvuodesta 2012 komission tietokannan avaaminen, jossa eri toimijat voivat etsiä hankkeisiinsa partnereita, jakaa hyviä käytäntöjä ja sitoutua erilaisiin projekteihin. Tällä hetkellä on avoinna Terveys-ohjelman alainen haku, jonka hakuaika päättyy 9. maaliskuuta Haun teemana on terveydenhoidon järjestäminen innovatiivisesti sekä uudet yritysmuodot, joiden avulla terveydenhoito suunnitellaan yhteistyössä eri tahojen kesken. Lisäksi haku keskittyy kroonisten sairausten hoitoon. Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman alainen haku aiheena tietotekniikka terveydessä, hyvässä ikääntymisessä ja osallisuudessa avautuu 1. helmikuuta ja päättyy 15. toukokuuta Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman alainen haku keskittyy muun muassa saumattomiin terveydenhoitopalveluihin, personalisoituihin ratkaisuihin itsenäisen asumisen mahdollistamiseksi, sekä telehealth-palveluiden hyödyntämiseen kroonisista sairauksista kärsivien hoidossa. Euroopan komissio järjestää 17. helmikuuta Brysselissä infotilaisuuden hakuun liittyen. Lisää tietoa European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing -projektista osoitteesta Sukupolvien välinen solidaarisuus Nuorilla ja vanhoilla on usein vähän mahdollisuuksia yhteiseen kanssakäymiseen. Lisäksi eri sukupolvien intressejä kuvataan usein vastakkaisina: monilla alueilla työttömyys on korkeaa sekä nuorten että vanhojen keskuudessa, ja nuoret saattavat kokea, että heidän työnsaantinsa estyy iäkkäiden työntekijöiden vuoksi, kun taas eläkeikäiset saattavat kokea, että nuoret työntävät heidät pois työmarkkinoilta. Paikalliset ja alueelliset tahot voivat siksi olla tärkeässä roolissa parantamassa sukupolvien toisiltaan oppimista ja yhteisymmärrystä ja tukea aloitteita, jotka kehittävät kestäviä ja reiluja ratkaisuja kaikille osapuolille. 15

17 3.4.1 Ikääntyneiden vapaaehtoistyö-ohjelma Senior Volunteering Programme eli SVP on Grundtvigin alaohjelma, joka pyrkii tarjoamaan Euroopan ikääntyville kansalaisille oppimismahdollisuuksia vapaaehtoistyön avulla, tukee aktiivista ikääntymistä ja tuo esille ikääntyvien yhteiskunnallisen panoksen. Yhteiskunnan tulisikin pyrkiä hyötymään ikääntyvien tiedoista ja taidoista nykyistä enemmän. Ohjelma tähtää muun muassa ikääntyneiden sosiaalisen kapasiteetin kasvattamiseen, ikääntyvien voimavarojen kanavoimiseen yleistä hyvinvointia tuottaviin projekteihin, sekä hyvien käytäntöjen vaihtamiseen ja pysyvän yhteistyön muodostamiseen maiden välillä. Lisää tietoa SVP-ohjelmasta osoitteesta Muita sukupolvien välistä solidaarisuutta tukevia rahoitusmahdollisuuksia ovat Grundvigohjelma ja Euroopan aluekehitysrahasto. Lisää tietoa rahoitusohjelmista saat Euroopan komission, Alueiden komitean ja AGE Platform Europen kokomasta alueellisille toimijoille suunnatusta esitteestä, jonka voi ladata osoitteesta s=yes. 4 TAPAHTUMAT 4.1 Tapahtumat maailmalla Aktiivisen ja terveen ikääntymisen konferenssi, Bryssel Social Inclusion Regional Group (SIRG) järjestää konferenssin aiheena aktiivinen osallistuminen ja sosiaalinen osallisuus. Konferenssi pyrkii herättämään tietoisuutta alueellisten ja paikallisten toimijoiden roolista aktiivisen ikääntymisen edistämisessä. 16

18 Keskustelu kohdistuu hyviin käytäntöihin, ikääntyneiden rooliin päätöksenteossa ja työmarkkinoilla, sekä mahdollisuuksiin asua itsenäisesti. Ilmoittautuminen ja lisää tietoa konferenssista (ruotsiksi) osoitteesta Eurooppalainen sukupolvien välisen solidaarisuuden päivä Huhtikuun 29. päivä 2012 on eurooppalainen sukupolvien välisen solidaarisuuden päivä (European Day of Solidarity Between Generations). Päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009, ja se pyrkii muovaamaan sukupolvien välisen solidaarisuuden käsitettä ja tukemaan kansalaisyhteiskunnan aloitteita sukupolvien väliseen yhteistyöhön. Päivä tarjoaa paikallisille ja alueellisille toimijoille mahdollisuuden edistää EU-maiden ikääntymisystävällisyyttä sekä sukupolvien välistä solidaarisuutta esimerkiksi seminaarien ja muiden yleisötapahtumien muodossa. Lisää tietoa osoitteesta Generations Ageing Together -konferenssi, Staffordshire The European Mapping of Intergenerational Learning (EMIL) -verkosto järjestää heinäkuuta 2012 Iso-Britanniassa Staffordshiressä kansainvälisen konferenssin, joka kulkee nimellä Generations Ageing Together. Konferenssi tarjoaa mahdollisuuden jakaa tietoa ja vaihtaa ajatuksia euroopanlaajuisesta sukupolvien välisestä yhteistyöstä. Konferenssi juhlii European Intergenerational Network -verkoston toiminnan aloitusta yhteistyössä International Consortium for Intergenerational Programmes (ICIP) - organisaation kanssa. Konferenssin internetsivut löydät osoitteesta 17

19 Kahdeksas aktiivisen ikääntymisen maailmankongressi, Glasgow Glasgowssa järjestetään elokuuta 2012 kahdeksas aktiivisen ikääntymisen maailmankongressi (8 th World Congress on Active Ageing). Kongressi käsittelee muun muassa kognitiivisten toimintojen ylläpitämistä, dementiaa ja ikääntyville tarjolla olevia liikuntamahdollisuuksia, ja tarjoaa alan uusimmat tutkimustulokset. Kongressi keskittyy ikääntymisen monimuotoisuuteen ja tuo yhteen tutkijoita, ammatinharjoittajia ja eri alojen asiantuntijoita aktiivisen ikääntymisen puolesta. Erityishuomion kohteena on jatkuvasti kasvava ikäryhmä, erityisen iäkkäät. Kongressin viralliset sivut ovat osoitteessa Rekisteröityminen osoitteessa ct_id='120803'&form_id=1&form_number=2&stand_id=0&a=&language_code=&templ ate_id=. Tilaisuus on maksullinen. Lisää teemavuoden tapahtumia löydät Euroopan komission virallisilta teemavuoden sivuilta osoitteesta Tapahtumat Suomessa iareena 2012: Työtä ja elämää työssä ja eläkkeellä! -seminaari, Helsinki Ilmarinen ja Vanhustyön keskusliitto järjestävät iareena ajankohtaisseminaarin, joka pohtii ikääntyvien aktiivisuutta ja asemaa suomalaisessa työelämässä. Yleisön kysymyksiin ovat vastaamassa muun muassa työministeri Lauri Ihalainen sekä Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen. Tapahtuma on kaikille avoin, ja siihen voi ilmoittautua saakka. 18

20 Lisää tietoa seminaarista osoitteesta Perspectives on Ageing - High-level conference on health and long-term care - konferenssi, Joensuu Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Sosiaali- ja terveysministeriö järjestävät konferenssin teemana terveys-, hoito- ja hoivapalvelujen kehittäminen kestävällä tavalla alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Konferenssi on yksi kansallisista teemavuoden päätapahtumista. Konferenssi pyrkii tiedonvaihtoon, ajankohtaisten teemojen esiinnostamiseen, hyvien käytäntöjen esille tuomiseen ja tarjoaa mahdollisuuden verkostoitumiseen. Pohjois- Karjalassa on tavoitteena etsiä uusia, innovatiivisia ratkaisuja terveen ja hyvän elämän turvaamiseksi kaikissa elämänvaiheissa. Konferenssi sisältää asiantuntijaluentoja, paneelikeskusteluita, työryhmiä sekä vierailuja. Lisää tietoa konferenssista osoitteesta Kevätkylvö-seminaari, Tampere Työ- ja elinkeinoministeriö ja alueelliset toimijat järjestävät aluekehittäjien ideaseminaarin, jonka teemoina ovat teollinen rakennemuutos sekä aktiivinen ikääntyminen. Seminaarissa paneudutaan erityisesti alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan haasteisiin, väestön- ja palvelurakenteen muutokseen sekä innovaatioihin. Lisää tietoa seminaarista osoitteesta Lisää teemavuoden tapahtumia Työterveyslaitoksen sivuilla osoitteessa 19

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Erja Lehikoinen Joensuu 6.2.2012 Taustalla yhteinen eurooppalainen haaste taustalla väestönmuutosalueiden eurooppalainen

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO 10.10.2018 loppuseminaari Ritva Partinen, STM Yleistä rakennerahastoista Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 9.3.2015 TYÖASIAKIRJA Kertomus aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden 2012

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI 12.3.2014 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto ESITYKSEN RAKENNE - Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 - Luova Eurooppa ohjelma - Central

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Vanhuuteen varautuminen suomalaisen yhteiskunnan näkökulma

Vanhuuteen varautuminen suomalaisen yhteiskunnan näkökulma Vanhuuteen varautuminen suomalaisen yhteiskunnan näkökulma Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö Tampereen yliopisto

Lisätiedot

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2019 COM(2019) 320 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON Määrärahojen lisääminen EU:n kilpailukyvyn kannalta keskeisissä ohjelmissa:

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Vantaan vanhusneuvoston toimintasuunnitelma 2018

Vantaan vanhusneuvoston toimintasuunnitelma 2018 Vantaan vanhusneuvosto Hyväksytty 18.1.2018 Vantaan vanhusneuvoston toimintasuunnitelma 2018 Kuntalain 27 ja vanhuspalvelulaina 11 mukaan vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestöennuste

Pohjois-Savon väestöennuste Pohjois-Savon väestöennuste 260000 MDI:n ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pohjois-Savon maakunnan asukasluku vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -17 159 asukkaalla -7 prosentilla 250000 240000 MDI:n ennusteen

Lisätiedot

6Aika-strategian esittely

6Aika-strategian esittely 6Aika-strategian esittely Toukokuu 2014 Suurimpien kaupunkien kestävän kehittämisen strategia Uuden EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden 2014 2020 yhtenä painopisteenä kestävä kaupunkikehittäminen. Toteutus

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita

Lisätiedot

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

6Aika-strategian johtoryhmä

6Aika-strategian johtoryhmä 6Aika-strategian johtoryhmä Sähköpostikokous 20.1.2017 klo 9-15 Pöytäkirja 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

8340/11 VHK/mrc DG G 2B EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. huhtikuuta 2011 (OR. en) 8340/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0007 (CNS) SOC 293 ECON 172 EDUC 63 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Leikkien liikkumaan Eino Havas, johtaja

Leikkien liikkumaan Eino Havas, johtaja Leikkien liikkumaan 31.1.2018 Eino Havas, johtaja MITÄ 2018? ohjelmat yhteen Ilo kasvaa liikkuen 1-6 vuotiaat, varhaiskasvatus Liikkuva koulu, 7-16 vuotiaat, perusopetus Liikkuva opiskelu, 16-20+ -vuotiaat,

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot