Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi Projektityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012. Projektityö"

Transkriptio

1 Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Projektityö Heli Laakkonen Itä-Suomen EU-toimisto Tammikuu 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TEEMAVUOSI Teemavuoden taustoista Maakuntasuunnitelmat ja ohjelmat Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala ALOITTEET JA RAHOITUSOHJELMAT Työllisyys Euroopan sosiaalirahasto Elinikäisen oppimisen ohjelma Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmat Aktiivinen ikääntyminen Grundtvig Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma AAL-yhteisohjelma PROGRESS Terve ikääntyminen ja itsenäinen asuminen Tutkimuksen ja teknologian kehityksen seitsemäs puiteohjelma European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing Sukupolvien välinen solidaarisuus Ikääntyneiden vapaaehtoistyö-ohjelma TAPAHTUMAT Tapahtumat maailmalla Tapahtumat Suomessa...18 LÄHTEET

3 1 JOHDANTO Vuosi 2012 on eurooppalainen aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Vuosi tarjoaa mahdollisuuden pohtia eurooppalaisten eliniän pidentymisen tarjoamia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Suurilta ikäluokilta odotetaan nyt entistä pidempää työuraa, mutta heille tarjoutuu myös mahdollisuus elää edeltäjiään pidempi ja aktiivisempi elämä. Väestö ikääntyy Itä-Suomessa erityisen nopeasti. Vuonna 2003 Itä-Suomen kunnissa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vaihteli prosentin välillä, mutta vuonna 2020 yli 65- vuotiaita ennustetaan olevan väestöstä jo lähes 40 prosenttia. Sama ilmiö on nähtävissä koko maassa. Aktiivista ikääntymistä pyritään edistämään temavuonna neljällä osa-alueella, joita ovat työllisyys, yhteiskunnallinen osallistuminen, terveys ja itsenäinen asuminen, sekä sukupolvien välinen solidaarisuus. Erityisen suuri rooli tavoitteiden toteuttamisessa on alueilla, sillä alueet ovat vastuussa ikäihmisille keskeisistä palveluista, kuten liikenneverkostosta, asumisesta, terveydenhoidosta ja työllistymisestä. Lisäksi teemavuonna pyritään kiinnittämään huomiota sukupolvien väliseen solidaarisuuteen. Huoltosuhde tulee heikkenemään tulevaisuudessa merkittävästi. Tällä hetkellä yhtä eläkeläistä kohti on Euroopassa neljä työssäkäyvää, mutta vuoteen 2050 mennessä työssäkäyvien määrä on kutistunut kahteen yhtä eläkeläistä kohti. Huoltosuhteella mitattuna vuonna 2020 Suomessa asuu EU:n vanhin väestö. (Demography Report 2010, ) Sosiaaliturvajärjestelmien kuormittumisen vuoksi olisi tärkeää, että ikääntyvät ikäluokat työskentelisivät mahdollisimman pitkään. Tämä kuitenkin edellyttää terveyttä ja suurten ikäluokkien työssä jaksamisesta huolehtimista. On ehdotettu, että uudelleenkouluttautumisesta ja ammatin vaihtamisesta tulisi tehdä entistä helpompaa, jotta ikääntyvät voisivat halutessaan siirtyä vähemmän kuormittaviin työtehtäviin, ja jatkaa näin työskentelyä eläkeiän jälkeenkin. (Friends of Europe, 2006: 31) 2

4 Tämä projektityö keskittyy tarkastelemaan teemavuotta sekä eurooppalaisesta että Itä- Suomalaisesta näkökulmasta. Johdannon jälkeisessä kappaleessa käsittelen teemavuoden taustoja, eli väestönmuutoksen aiheuttamia haasteita. Lisäksi kappale tarkastelee Itä-Suomen maakuntien maakuntasuunnitelmia ikääntymisen osalta. Kolmannessa kappaleessa käyn lyhyesti läpi erilaisia rahoitusohjelmia, joista on mahdollisesti hyötyä maakuntien toimijoille ikääntymistä käsittelevien projektien rahoituksessa. Lopuksi esittelen neljännessä kappaleessa erilaisia väestönmuutokseen liittyviä seminaareja ja muita teemavuoden tapahtumia. Projektityö on osa Itä-Suomen EU-toimiston harjoittelijaohjelmaa. Projektityön on tehnyt Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntapolitiikan opiskelija Heli Laakkonen, joka toimii harjoittelijana Itä-Suomen EU-toimistossa TEEMAVUOSI 2.1 Teemavuoden taustoista EU:n väestö on vanhenemassa nopeasti pitkään jatkuneen alhaisen syntyvyyden ja kasvavan eliniän vuoksi. Euroopan komission Eurostatin kanssa yhteistyössä huhtikuussa 2011 julkaiseman väestötieteellisen raportin mukaan yli 65-vuotiaiden osuus Euroopan väestöstä kasvoi vuoden ,7 prosentista 17,4 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Ennusteiden mukaan vuoteen 2060 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus on Euroopan väestöstä noin 30 prosenttia. Erityisesti hyvin iäkkäiden, eli yli 80-vuotiaiden osuus tulee kasvamaan merkittävästi. (How to promote active ageing in Europe 2011, 7) Euroopan komissio korostaa alueiden roolia teemavuoden tavoitteiden toteuttamisessa. Alueet kuitenkin kokevat ikääntymisen eri tavoilla. Vuonna 2030 ikääntyneiden osuus tulee vaihtelemaan eri aluilla 10,4 prosentin ja 37,3 prosentin välillä. Lisäksi huoltosuhde vaihtelee vuonna 2030 alueellisella tasolla14,8 prosentin ja 70,2 prosentin välillä. Paras huoltosuhde tulee olemaan Itä-Euroopassa, ja huonoin muun muassa Skandinaviassa ja Italiassa. (Active ageing 2011, 14) Tämänhetkinen EU:n puheenjohtajamaa Tanska ottaa teemavuoden esille puheenjohtajuusohjelmassaan työllisyyden näkökulmasta. Ohjelman mukaan ikääntyneille olisi annettava mahdollisuus olla aktiivisia tekijöitä työmarkkinoilla muun muassa 3

5 koulutuksen ja työehtojen joustavoittamisen avulla. Ohjelman mukaan moderni teknologia voi puolestaan vähentää fyysisen työn määrää terveydenhoidon alalla, ja auttaa ikääntyneitä pysymään virkeinä ja terveinä entistä pidempään. (Danish Presidency of the Council of the European Union 2012) Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus ovat tärkeitä myös Eurooppa kasvustrategian kannalta, sillä älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ei ole mahdollista ilman väestönmuutoksen haasteisiin vastaamista. Koska ikääntymiskehitys on jo käynnissä, tulevien ongelmien torjuminen vaatii välittömiä toimia. Aktiivinen ikääntyminen voi pienentää väestönmuutoksen aiheuttamia haasteita, kuten terveydenhuollon kasvavaa tarvetta. Ikääntyvät ovat yhteiskunnan voimavara, sillä heillä on kokemusta, energiaa ja taloudellisia resursseja osallistua yhteiskunnan toimintaan. (How to promote active ageing in Europe 2011, 5-8) Sosiaali- ja terveysministeriön kansallisessa teemavuoden toimintasuunnitelmassa todetaan, että sukupolvien välinen solidaarisuus merkitsee eri maissa eri asioita. Suomessa keskustelua on käyty esimerkiksi nuoret epätasa-arvoiseen asemaan asettavasta eläkejärjestelmästä, sekä työpaikkojen ikäsyrjinnästä. Toimintasuunnitelman mukaan sukupolvien tasa-arvoinen kohtelu edellyttää sukupolvien erilaisten tarpeiden ja odotusten tunnistamista. Suomessa pyritään teemavuonna sukupolvien yhteisymmärryksen lisäämiseen ja keskusteluun kaikkien yhteiskunnan jäsenten tasaarvoisesta kohtelusta. Suomen teemavuoden toimintasuunnitelma on ladattavissa osoitteesta pdf. Eurooppalaiset eläkejärjestelmät ovat kovan paineen alla väestön ikääntymisen vuoksi, ja vaikka monissa EU-maissa eläkejärjestelmiä onkin uudistettu, talouskriisi heikentää tilannetta omalta osaltaan. Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2010 vihreän kirjan eläkkeistä. Vihreä kirja pyrkii rohkaisemaan kannanottoihin EU:n eläkekehyksen tulevaisuudesta ja mahdollisista muutostarpeista, jotta se tukisi jäsenvaltioita riittävien, kestävien ja turvattujen eläkejärjestelmien varmistamisessa parhaalla mahdollisella tavalla. EU:n eläkejärjestelmien sääntelykehykseen kuuluu neljä pääkohtaa, joita ovat sosiaaliturvaan kuuluvien eläkkeiden yhteensovittaminen niin, että työntekijät voivat liikkua 4

6 vapaasti; sisämarkkinoiden luominen rahastoiville ammatillisille eläkejärjestelmille; ammatillisia lisäeläkkeitä koskevat vähimmäistakuut, sekä syrjimättömyyssääntöjen soveltaminen lakisääteisiin ja yksityisiin eläkejärjestelmiin. Varsinainen vastuu eläkejärjestelmistä kuuluu kuitenkin valtioille, ja vihreä kirja kannustaakin valtioita eläkejärjestelmien perinpohjaiseen tarkasteluun. Vihreän kirjan mukaan eläkkeellä vietetty aika on kasvanut huomattavasti viimeisen vuosisadan aikana, ja kattaa yhden kolmasosan ihmiselämästä. Tämä aika tulee pitenemään entisestään eliniän kasvamisen myötä, jos eläkkeelle jäädään tulevaisuudessa yhtä nuorina kuin tähänkin saakka. Alle 50 prosenttia kansalaisista on töissä enää 60-vuotiaana, ja tulevaisuudessa tämä saattaa johtaa siihen, että eläkemenot kasvavat kestämättömiksi, jollei työikiä pidennetä. Lisäksi Eurooppa kasvustrategian tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2020 mennessä 75 prosentin työllisyys. Komission vihreä kirja on luettavissa osoitteessa Euroopan komission Työllisyyden, sosiaaliasioiden ja osallisuuden pääosaston virallisilta teemavuoden sivuilta löytyy tietoa tulevista teemavuoden tapahtumista, aloitteista ja yhteistyökumppaneista. Teemavuoden ympärille on rakentunut 40 organisaation yhteenliittymä, joka pyrkii käsittelemään ikäsyrjintää sekä aktiivisen ikääntymisen teemaa kaikille ikäryhmille reilulla tavalla. Teemavuoden sivut löytyvät osoitteesta Suomessa teemavuoden yhteistyökumppani on Työterveyslaitos. Työterveyslaitoksen sivuilla on tietoa teemavuodesta, asiantuntijapankki sekä jatkuvasti päivittyvä lista teemavuoden tapahtumista. Työterveyslaitoksen teemavuoden sivut ovat osoitteessa 5

7 2.2 Maakuntasuunnitelmat ja ohjelmat Pohjois-Savo Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma tarkastelee ikääntymisen mukanaan tuomia haasteita työllisyyden näkökulmasta. Tulevaisuudessa työvoiman tarve kääntyy Pohjois- Savossa nousuun, ja tavoitteena onkin lisätä ikääntyneiden työhön osallistumista vastaamaan omalta osaltaan tähän tarpeeseen. Yleisestä terveydestä ja työkyvystä huolehtimalla mahdollistetaan pidempi työura. Lisäksi ikääntyvät työntekijät tulee ottaa entistä paremmin huomioon työyhteisöjen senioriohjelmissa. Aikuiskoulutuksella vastataan jatkuvasti muuttuviin osaamistarpeisiin, vältetään osaamispuutteet ja annetaan ikääntyneille mahdollisuus jatkaa työntekoa elämänvaiheeseen paremmin sopivissa työtehtävissä. Ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta erityisesti reuna-alueilla. Terveydenhoidossa pyritään ennaltaehkäisyyn: terveisiin elintapoihin, vastuun ottamiseen omasta terveydestä, sekä henkisesti ja fyysisesti aktivoiviin liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Lisää tietoa Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmasta osoitteesta Lisäksi Pohjois-Savossa toimii Terve Kuopio -ohjelma, joka kuuluu Terve Kunta - verkostoon. Verkosto toteuttaa Terveys kansanterveysverkoston ja WHO:n kansallisten verkostojen tavoitteita, ja sen tavoitteena ovat terve yhteisö, elämäntavat ja kaupunkiympäristö. Osa Terve Kuopio -ohjelmaa on Ikäystävällinen Kuopio -ohjelma, jonka tavoitteita toteutetaan niin sosiaali- ja terveyspalveluissa, kaupunkisuunnittelussa kuin kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluissa. Ohjelmassa on runsaasti erilaista toimintaa, kuten ikäihmisten kuntosaliverkosto, ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä, nettikoulutusta ja infrastruktuurin suunnittelua esteettömyysnäkökulmasta. Tutustu Terve Kuopio -ohjelmaan osoitteessa 6

8 Pohjois-Karjalalle ikärakenteen muutos merkitsee sitä, että työpaikkojen määrän säilyttämiseksi nykyisellä tasollaan Pohjois-Karjala tarvitsee vuonna 2025 muuttovoittoa vuosittain 400 työikäisen verran. Suunnitelma ehdottaa, että Pohjois-Karjalassa voitaisiin tuottaa hoitopaikkoja pääkaupunkiseudun asukkaille. Tämä loisi kysyntää maakunnan palveluille, sekä tukisi rakenteiden ennakoivaa kehittämistä. Lisäksi ikääntyneet toki tuovat alueelle ostovoimaa. Ikääntyneiden kokemusta ja osaamista tulisi hyödyntää työelämässä ja siirtää sitä uusille sukupolville. Maakuntasuunnitelmassa todetaankin, että sukupolvien välistä vuoropuhelua tulisi tukea, samoin kuin ikääntyneiden jatkamista työelämässä esimerkiksi maakunnallisen työhyvinvointiohjelman keinoin. Tulevaisuudessa maakunnassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota terveisiin elämäntapoihin ja niiden tukemiseen, jotta ikääntyneet voisivat asua mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Kotona asumista voisi tukea esimerkiksi viemällä palveluja nykyistä enemmän vanhusten koteihin. Liiketoimintaa, joka yhdistää terveyden ja hyvinvoinnin, tulisi vahvistaa. Maakuntaa tulisi kehittää niin, että ikääntyvät saavuttavat helposti ja turvallisesti tarvitsemansa palvelut. Hyvinvointipalveluiden edellytyksiä on vahvistettava, sillä ikääntyneet ovat myös palveluita tarvitessaan taloudellinen voimavara. Toimintaympäristöstä tulee tehdä toimiva ja esteetön muun muassa asumisen ja palveluiden osalta. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma on nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelmassa ikääntyminen on yksi teemoista, jotka tulevat vaikuttamaan Pohjois-Karjalan kehitykseen merkittävästi. Suunnitelma siteeraa Tilastokeskusta, jonka mukaan vuonna 2003 Pohjois-Karjalassa on yli 65- vuotiasta, kun vuonna 2025 heitä on jo

9 Lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on mukana DART-projektissa (Declining, Ageing and Regional Transformation), joka on EU:n alueiden välistä yhteistyötä edistävä INTERREG IVC-ohjelmaan hyväksytty hanke. Hankkeeseen osallistuu 14 partneria 11 maasta, ja se keskittyy kolmeen osa-alueeseen: terveyden edistämiseen ja sosiaalipalveluihin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, sekä innovatiiviseen talouteen. Lisäksi hanke pyrkii muun muassa tiedottamaan toimijoille väestönmuutoksesta ja sen mahdollisuuksista, edistää västön koulutusmahdollisuuksia ja parantaa alueellisia työmarkkinoita. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto keskittyy projektissa erityisesti hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja siirtämiseen. Lisää tietoa DART-projektista Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sivuilta osoitteesta Etelä-Savo Etelä-Savon maakuntaohjelman mukaan vuonna 2008 maakunnassa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 22,3 prosenttia, kun se oli koko maassa 16,7 prosenttia. Lisäksi Etelä- Savon väestö on maan vanhinta myös väestön keski-iän suhteen, joka on 45, 2 vuotta. Ikärakenteen vinoutumisen ennustetaan jatkuvan entisenlaisena, mikä aiheuttaa huoltosuhteen muuttumisen yhä epäedullisemmaksi. Maakunnan muuttoliike on ollut jatkuvasti tappiollista, mutta tulevaisuudessa luonnollinen väestönkehitys selittää ikääntymisen myötä väestötappiosta muuttotappiota suuremman osuuden. Etelä-Savo on Euroopassa edelläkävijä alueena, jossa väestö vähenee ja ikääntyy. Maakunnassa on kehitetty muun muassa IC- ja mobiilitekniikkaan perustuvia palveluita, joilla palvelujen järjestämisen ja infrastruktuurin ylläpidon ongelmia on pyritty ratkomaan. Alueen vaikeutena on lisäksi se, että se on harvaan mutta kauttaaltaan asuttu ja vesistöjen pirstoma maakunta, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia palvelujen järjestämiselle. Palvelurakenteiden pitäminen ajantasaisena ja kustannustehokkaina on kuitenkin välttämätöntä, sillä palveluiden tarve vain kasvaa tulevaisuudessa. Etelä-Savossa on käynnissä kunta- ja palvelurakenneuudistus, jonka myötä palvelutuotannon odotetaan tehostuvan. Palvelujen saavutettavuutta on tarkoitus tehostaa edelleen teknologian avulla. 8

10 Tästä voivat olla esimerkkinä vaikkapa sähköinen potilaskortti ja virtuaalinen Ikä-keskus palvelemaan ikääntyviä. Lisäksi ollaan kehittämässä tekniikkaa niin, että asiakkaan ja palveluiden tuottajan liikkumistarve vähenee. Kuten muissakin maakunnissa, Etelä-Savossa korostetaan ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden merkitystä. Liikunta-, kulttuuri- ja harrastustoimintaa on lisättävä, ja asukkaiden on otettava entistä enemmän vastuuta hyvinvoinnistaan. Ikääntyneiden terveydentila on nykyisin parempi kuin aiemmin, ja tavoitteena on tukea ikääntyviä terveyden ylläpitämisessä muun muassa kansalaisjärjestöjen toimintaa kehittämällä. Lisää Etelä-Savon maakuntaohjelmasta voi lukea osoitteesta Etelä-Karjala Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelman mukaan yli 65-vuotiaiden väestömäärä kasvaa maakunnassa lähes 60 prosenttia, eli :sta :een. Etelä-Karjalan liiton väestösuunnitteessa muuttovoiton odotetaan kuitenkin tuovan maakuntaan vuoteen 2030 mennessä henkeä, joista suurin osa on alle 65-vuotiaita, mikä osaltaan tasoittaa väestötilannetta. Koska väestön ikärakenne muuttuu, myös palveluiden tarve tulee muuttumaan maakunnassa. Sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon tarve kasvaa, kun taas päivähoito- ja peruskoulumenot pienenevät pienten ikäluokkien vuoksi. Ikääntyminen on haaste Etelä-Karjalan kuntataloudelle sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvamisen myötä. Maakuntasuunnitelman mukaan väestön keskittymiskehityksen jatkuessa nykyisenlaisena taloudellisesti vahvat keskusseudut Imatra ja Lappeenranta tulevat vahvistumaan, ja reuna-alueet heikentymään entisestään. Tulevaisuudessa onkin todennäköistä, että kuntia joudutaan yhdistämään, ja palveluntuotannossa erikoistumaan. Lisäksi tulee kehittää edelleen vanhusten itsenäisen selviytymisen edellytyksiä, sillä vuonna 2030 väestöstä jopa joka kolmas on yli 65-vuotias. 9

11 Koulutuspolitiikassa tullaan painottamaan elinikäistä oppimista, ja tämä kehitys tulisi huomioida jo perusopetuksessa, jotta oppilaat oppisivat hallitsemaan suuria määriä tietoa ja hyödyntämään oppimisessaan tekniikan mahdollisuuksia. Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelma on ladattavissa osoitteesta 3 ALOITTEET JA RAHOITUSOHJELMAT On olemassa useita rahoitusohjelmia, joista alueelliset toimijat voivat hakea rahoitusta aktiiviseen ikääntymiseen ja väestönmuutokseen liittyville projekteille ja tutkimukselle. Ohjelmat ovat erikoistuneet useisiin eri aihepiireihin, kuten aikuiskoulutukseen, omaishoitajien tukemiseen ja tekniikkaan. Seuraavassa on esitelty lyhyesti keskeisimmät ohjelmat, jotka liittyvät aktiivisen ikääntymisen teemavuoden projektien rahoitukseen. 3.1 Työllisyys Väestönmuutoksen haasteet vaikuttavat erityisen vahvasti työmarkkinoihin. Vuosien välillä työikäisten määrä vähenee 50 miljoonalla, ja tällä on erittäin suuri merkitys talouskasvun kannalta, ellei työikäisten määrän vähenemistä korvata tuottavuuden kasvulla ja työvoimareservin tehokkaalla hyödyntämisellä. Ikääntyvien työntekijöiden potentiaalia hyödyntämällä voidaan kuitenkin vastata työvoiman tarpeeseen. (How to promote active ageing in Europe 2011, 13) Seuraavassa joitakin rahoitusohjelmia, joita alueelliset toimijat voivat hyödyntää Euroopan sosiaalirahasto Euroopan sosiaalirahasto ESR on EU:n rakennerahasto, jonka tarkoituksena on vähentää EU:n jäsenvaltioiden välisiä alueellisia hyvinvoinnin eroja ja lisätä taloudellista koheesiota ja työllisyyttä. Rahoitus on tarkoitettu erityisesti sellaisille jäsenvaltioille ja alueille, joiden talouskehitys on heikkoa. Vuosina jaettavana on 75 miljardia euroa. Lisää tietoa ESR:stä osoitteesta 10

12 3.1.2 Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma, eli Lifelong Learning Programme, rahoittaa vaihtoopiskelua, opintomatkoja ja verkostoitumista. Projektit on suunnattu opiskelijoiden lisäksi opettajille, kouluttajille ja kaikille muille opetuksen kanssa tekemisissä oleville. Alaohjelmat ovat Comenius, Erasmus, Leonardo da Vinci ja Grundtvig, ja ne on suunnattu eri koulutustasoille ala-kouluista korkeakouluihin. Ohjelman budjetti on 7 miljardia euroa kaudelle Lisää tietoa Elinikäisen oppimisen ohjelmasta osoitteesta Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmat EU rahoittaa rakennerahastokaudella suomalaisia alueita Euroopan alukehitysrahaston eli EAKR:n kautta viiden ohjelman avulla, joita ovat Itä-Suomen, Länsi- Suomen, Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan ohjelmat. Rahasto tukee hankkeita, jotka kehittävät yritystoimintaa, innovaatioita, osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä, ja tähtää eri maakuntien asukkaiden tasa-arvoisuuteen. Lisää tietoa EAKR:stä osoitteesta 3.2 Aktiivinen ikääntyminen Ikääntyvillä on yhteiskunnalla paljon annettavaa, mutta he kohtaavat ajan myötä vaikeuksia, jotka voivat liittyä esimerkiksi liikkumiseen, teknologian käyttöön, koulutuksen puutteeseen tai vähäisiin sosiaalisiin verkostoihin. Alueet voivat tukea ikääntyviä ja mahdollistaa heidän täysi osallistumisensa elinyhteisöissään. Tässä alueita auttavat erilaiset tutkimukseen ja kehitykseen suuntautuneet ohjelmat. 11

13 3.2.1 Grundtvig Grundtvig-ohjelma on EU:n yhteistyö- ja vaihto-ohjelma aikuiskouluttautujille. Ohjelma on suunnattu kaikille aikuiskoulutusorganisaatioille, joihin voidaan laskea mukaan järjestöt, yritykset, vankilat ja museot. Ohjelman tavoitteena on vastata aikuiskouluttautujien muuttuviin tarpeisiin ja parantaa heidän osaamistaan ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla, sekä parantaa aikuiskoulutuksen laatua eurooppalaisittain. Lisää tietoa Grundtvigista on saatavilla osoitteessa Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma The Information Communication Technologies Policy Support Programme, eli ICT-PSP kannustaa innovatiivisten tietotekniikkapalveluiden ja digitaalisen sisällön kehittämiseen Digitaalisen agendan, eli EU:n viestintä- ja tietoyhteiskunnan linjausten ja ohjelmien mukaisesti. Ohjelma näkee tietotekniikan yhtenä ratkaisuna ikääntyvän yhteiskunnan aiheuttamiin haasteisiin ja keinona toteuttaa Hyvän ikääntymisen suunnitelmaa tietoyhteiskunnassa (European Action Plan for Ageing Well in the Information Society). Lisää tietoa ohjelmasta sivuilta AAL-yhteisohjelma Ambien Assisted Living eli AAL on yhteisohjelma, jota toteuttavat yhteistyössä EU:n jäsenmaat. Sen tavoitteena on luoda uusia tietotekniikkaan perustuvia palveluita ja tuotteita, joilla kohennetaan ikääntyvien elämänlaatua ja mahdollistetaan itsenäinen elämä omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Lisäksi tavoitteena on tarjota yksilöllisempiä ja tehokkaampia sosiaalipalveluita sekä etsiä uusia markkinarakoja. AAL:n järjestyksessään viides haku aukeaa helmikuun lopussa, ja jatkuu toukokuun loppuun saakka. Tällä kertaa haun aiheena ovat ICT-pohjaiset arkielämän ratkaisut 12

14 iäkkäiden, kotona asuvien arjessa (ICT-based Solutions for (Self) Management of Daily Life Activities of Older Adults at Home). Haku tähtää ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen uuden tekniikan avulla. AAL järjestää hakuun littyyvän infopäivän Brysselissä 13. maaliskuuta AAL-ohjelman sivut ovat osoitteessa PROGRESS PROGRESS- ohjelma on työllisyyden ja sosiaalisen solidaarisuuden ohjelma, joka tavoittelee uusia ja parempia työpaikkoja, sosiaalista osallisuutta ja syrjinnän kitkemistä. Ohjelma rahoittaa tutkimusta, tarjoaa koulutusta ja tukee kansalaisjärjestöjä, sekä EUpolitiikan kehitystä ja koordinointia työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, työ-olosuhteiden, syrjinnän ja sukupuolten tasa-arvon aloilla. Tarkempia tietoja ohjelmasta osoitteesta 3.3 Terve ikääntyminen ja itsenäinen asuminen Tulevina vuosina terveyspalveluja ja asumisessaan tukea tarvitsevien määrä tulee kasvamaan huomattavasti. Tämä merkitsee myös kustannusten kasvua, ja rasittaa julkisia palveluita sekä perheitä ja muita informaalia hoivaa tarjoavia. Ajan mittaan tämä saattaa rajoittaa perheessä hoivatyötä tekevän mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Pidentynyt elinikä ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti riippuvaisuutta muista. Ennaltaehkäisevä terveydenhoito, hyvät liikennepalvelut ja ikääntymisystävällinen yhteiskunta mahdollistavat ikääntyneille itsenäisen vanhuuden Tutkimuksen ja teknologian kehityksen seitsemäs puiteohjelma The Seventh Framework Programme for Research and Technological Development eli Tutkimuksen ja kehityksen seitsemäs puiteohjelma yhteisrahoittaa tutkimusta, teknologian kehittämistä ja esittelyhankkeita, jotka pyrkivät vastaamaan Euroopan haasteisiin 13

15 globaalissa tietotaloudessa. Rahoitus on suunnattu useille eri tahoille, kuten yksityisyrityksille, julkisille organisaatioille, tutkijoille sekä tutkimusyrityksille. Tukemalla erilaisia projekteja ohjelma pyrkii kannustamaan eri tutkimussektoreita yhteistyöhön, lisäämään tutkimuskapasiteettia ja tukemaan tutkijoiden urakehitystä. Ohjelma tukee monenlaista tutkimusta, jota aktiivisesta ikääntymisestä kiinnostuneet paikalliset toimijat voivat hyödyntää: terveydenedistämistä, liikennepalvelujen saatavuutta ja tietotekniikan käyttöä apuvälineenä terveessä ikääntymisessä. Lisää tietoa seitsemännestä puiteohjelmasta osoitteesta Muita hyödyllisiä rahoitusohjelmia terveeseen ikääntymiseen ja itsenäiseen asumiseen liittyviin projekteihin ovat ICT-PSP, Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmat sekä AALyhteisohjelma European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing Innovaatiounioni on Eurooppa strategiaan kuuluva ohjelma, joka tavoittelee EU:n kilpailukyvyn parantamista ja sosiaalisten ongelmien poistamista tutkimuksen ja innovoinnin keinoin. Eräs tapa saavuttaa nämä tavoitteet on innovaatiokumppanuuksien muodostaminen. European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing on kunnianhimoinen EU-tason projekti, joka pyrkii hyödyntämään innovaatioita päämäränä ikääntyneiden ja heidän omaistensa elämänlaadun parantaminen, hoitojärjestelmien kestävyyden lisääminen ja uuden kasvun luominen. Päällimmäisenä tavoitteena on pidentää EU-kansalaisten keskimääräistä elinikää kahdella vuodella. Euroopan komissio asetti toukokuussa 2011 korkean tason ohjausryhmän avustamaan projektin toimeenpanemisessa. Komission varapuheenjohtaja Neelie Kroesin ja komissaari John Dallin johtamaan ryhmään kuuluu muun muassa EU:n jäsenmaita, alueita ja teollisuuden, terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden ammattilaisia. Ryhmä muodosti toteuttamissuunnitelman Strategic Implementation Plan (SIP), jonka pohjalta vastataan ikääntymisen haasteisiin innovaatioiden kautta. Seuraavia vaiheita on muun muassa 14

16 alkuvuodesta 2012 komission tietokannan avaaminen, jossa eri toimijat voivat etsiä hankkeisiinsa partnereita, jakaa hyviä käytäntöjä ja sitoutua erilaisiin projekteihin. Tällä hetkellä on avoinna Terveys-ohjelman alainen haku, jonka hakuaika päättyy 9. maaliskuuta Haun teemana on terveydenhoidon järjestäminen innovatiivisesti sekä uudet yritysmuodot, joiden avulla terveydenhoito suunnitellaan yhteistyössä eri tahojen kesken. Lisäksi haku keskittyy kroonisten sairausten hoitoon. Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman alainen haku aiheena tietotekniikka terveydessä, hyvässä ikääntymisessä ja osallisuudessa avautuu 1. helmikuuta ja päättyy 15. toukokuuta Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman alainen haku keskittyy muun muassa saumattomiin terveydenhoitopalveluihin, personalisoituihin ratkaisuihin itsenäisen asumisen mahdollistamiseksi, sekä telehealth-palveluiden hyödyntämiseen kroonisista sairauksista kärsivien hoidossa. Euroopan komissio järjestää 17. helmikuuta Brysselissä infotilaisuuden hakuun liittyen. Lisää tietoa European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing -projektista osoitteesta 3.4 Sukupolvien välinen solidaarisuus Nuorilla ja vanhoilla on usein vähän mahdollisuuksia yhteiseen kanssakäymiseen. Lisäksi eri sukupolvien intressejä kuvataan usein vastakkaisina: monilla alueilla työttömyys on korkeaa sekä nuorten että vanhojen keskuudessa, ja nuoret saattavat kokea, että heidän työnsaantinsa estyy iäkkäiden työntekijöiden vuoksi, kun taas eläkeikäiset saattavat kokea, että nuoret työntävät heidät pois työmarkkinoilta. Paikalliset ja alueelliset tahot voivat siksi olla tärkeässä roolissa parantamassa sukupolvien toisiltaan oppimista ja yhteisymmärrystä ja tukea aloitteita, jotka kehittävät kestäviä ja reiluja ratkaisuja kaikille osapuolille. 15

17 3.4.1 Ikääntyneiden vapaaehtoistyö-ohjelma Senior Volunteering Programme eli SVP on Grundtvigin alaohjelma, joka pyrkii tarjoamaan Euroopan ikääntyville kansalaisille oppimismahdollisuuksia vapaaehtoistyön avulla, tukee aktiivista ikääntymistä ja tuo esille ikääntyvien yhteiskunnallisen panoksen. Yhteiskunnan tulisikin pyrkiä hyötymään ikääntyvien tiedoista ja taidoista nykyistä enemmän. Ohjelma tähtää muun muassa ikääntyneiden sosiaalisen kapasiteetin kasvattamiseen, ikääntyvien voimavarojen kanavoimiseen yleistä hyvinvointia tuottaviin projekteihin, sekä hyvien käytäntöjen vaihtamiseen ja pysyvän yhteistyön muodostamiseen maiden välillä. Lisää tietoa SVP-ohjelmasta osoitteesta Muita sukupolvien välistä solidaarisuutta tukevia rahoitusmahdollisuuksia ovat Grundvigohjelma ja Euroopan aluekehitysrahasto. Lisää tietoa rahoitusohjelmista saat Euroopan komission, Alueiden komitean ja AGE Platform Europen kokomasta alueellisille toimijoille suunnatusta esitteestä, jonka voi ladata osoitteesta s=yes. 4 TAPAHTUMAT 4.1 Tapahtumat maailmalla Aktiivisen ja terveen ikääntymisen konferenssi, Bryssel Social Inclusion Regional Group (SIRG) järjestää konferenssin aiheena aktiivinen osallistuminen ja sosiaalinen osallisuus. Konferenssi pyrkii herättämään tietoisuutta alueellisten ja paikallisten toimijoiden roolista aktiivisen ikääntymisen edistämisessä. 16

18 Keskustelu kohdistuu hyviin käytäntöihin, ikääntyneiden rooliin päätöksenteossa ja työmarkkinoilla, sekä mahdollisuuksiin asua itsenäisesti. Ilmoittautuminen ja lisää tietoa konferenssista (ruotsiksi) osoitteesta Eurooppalainen sukupolvien välisen solidaarisuuden päivä Huhtikuun 29. päivä 2012 on eurooppalainen sukupolvien välisen solidaarisuuden päivä (European Day of Solidarity Between Generations). Päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009, ja se pyrkii muovaamaan sukupolvien välisen solidaarisuuden käsitettä ja tukemaan kansalaisyhteiskunnan aloitteita sukupolvien väliseen yhteistyöhön. Päivä tarjoaa paikallisille ja alueellisille toimijoille mahdollisuuden edistää EU-maiden ikääntymisystävällisyyttä sekä sukupolvien välistä solidaarisuutta esimerkiksi seminaarien ja muiden yleisötapahtumien muodossa. Lisää tietoa osoitteesta Generations Ageing Together -konferenssi, Staffordshire The European Mapping of Intergenerational Learning (EMIL) -verkosto järjestää heinäkuuta 2012 Iso-Britanniassa Staffordshiressä kansainvälisen konferenssin, joka kulkee nimellä Generations Ageing Together. Konferenssi tarjoaa mahdollisuuden jakaa tietoa ja vaihtaa ajatuksia euroopanlaajuisesta sukupolvien välisestä yhteistyöstä. Konferenssi juhlii European Intergenerational Network -verkoston toiminnan aloitusta yhteistyössä International Consortium for Intergenerational Programmes (ICIP) - organisaation kanssa. Konferenssin internetsivut löydät osoitteesta 17

19 Kahdeksas aktiivisen ikääntymisen maailmankongressi, Glasgow Glasgowssa järjestetään elokuuta 2012 kahdeksas aktiivisen ikääntymisen maailmankongressi (8 th World Congress on Active Ageing). Kongressi käsittelee muun muassa kognitiivisten toimintojen ylläpitämistä, dementiaa ja ikääntyville tarjolla olevia liikuntamahdollisuuksia, ja tarjoaa alan uusimmat tutkimustulokset. Kongressi keskittyy ikääntymisen monimuotoisuuteen ja tuo yhteen tutkijoita, ammatinharjoittajia ja eri alojen asiantuntijoita aktiivisen ikääntymisen puolesta. Erityishuomion kohteena on jatkuvasti kasvava ikäryhmä, erityisen iäkkäät. Kongressin viralliset sivut ovat osoitteessa Rekisteröityminen osoitteessa https://participants.congrex.com/scripts/jmevent/registration.asp?client_id='cslg'&proje ct_id='120803'&form_id=1&form_number=2&stand_id=0&a=&language_code=&templ ate_id=. Tilaisuus on maksullinen. Lisää teemavuoden tapahtumia löydät Euroopan komission virallisilta teemavuoden sivuilta osoitteesta 4.2 Tapahtumat Suomessa iareena 2012: Työtä ja elämää työssä ja eläkkeellä! -seminaari, Helsinki Ilmarinen ja Vanhustyön keskusliitto järjestävät iareena ajankohtaisseminaarin, joka pohtii ikääntyvien aktiivisuutta ja asemaa suomalaisessa työelämässä. Yleisön kysymyksiin ovat vastaamassa muun muassa työministeri Lauri Ihalainen sekä Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen. Tapahtuma on kaikille avoin, ja siihen voi ilmoittautua saakka. 18

20 Lisää tietoa seminaarista osoitteesta https://ilmarinen.etapahtuma.fi/default.aspx?tabid=313&id=298. Perspectives on Ageing - High-level conference on health and long-term care - konferenssi, Joensuu Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Sosiaali- ja terveysministeriö järjestävät konferenssin teemana terveys-, hoito- ja hoivapalvelujen kehittäminen kestävällä tavalla alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Konferenssi on yksi kansallisista teemavuoden päätapahtumista. Konferenssi pyrkii tiedonvaihtoon, ajankohtaisten teemojen esiinnostamiseen, hyvien käytäntöjen esille tuomiseen ja tarjoaa mahdollisuuden verkostoitumiseen. Pohjois- Karjalassa on tavoitteena etsiä uusia, innovatiivisia ratkaisuja terveen ja hyvän elämän turvaamiseksi kaikissa elämänvaiheissa. Konferenssi sisältää asiantuntijaluentoja, paneelikeskusteluita, työryhmiä sekä vierailuja. Lisää tietoa konferenssista osoitteesta Kevätkylvö-seminaari, Tampere Työ- ja elinkeinoministeriö ja alueelliset toimijat järjestävät aluekehittäjien ideaseminaarin, jonka teemoina ovat teollinen rakennemuutos sekä aktiivinen ikääntyminen. Seminaarissa paneudutaan erityisesti alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan haasteisiin, väestön- ja palvelurakenteen muutokseen sekä innovaatioihin. Lisää tietoa seminaarista osoitteesta Lisää teemavuoden tapahtumia Työterveyslaitoksen sivuilla osoitteessa 19

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Erja Lehikoinen Joensuu 6.2.2012 Taustalla yhteinen eurooppalainen haaste taustalla väestönmuutosalueiden eurooppalainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa GRUNDTVIG-ohjelma - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla Tarjoaa

Lisätiedot

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Ikääntymispolii-set näköalat Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Teemat Eläkeasiat Hoiva- asiat Tapahtumat - eurovaalit 5/2014 - eduskuntavaalit 4/2015 - edustajakokous ja kesäpäivät 2015

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ tarjoaa Mahdollisuuden pienimuotoisiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa opitaan liikunnasta ja urheilusta nuorisotyön

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen tmk

Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen tmk Konsensuskokous 2012 "Kohti parempaa vanhuutta" Vanhuusikää koskevan tutkimuksen tulevaisuus Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia,

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi RAKENNERAHASTO-OHJELMAT 2007-2013 Total financing* in regions (NUTS II) 5 186 M South 19,3% (1 003 M ) West

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot