LÄHTEÄ VAI JÄÄDÄ? Kulttuurituottajaopiskelijoiden motiivit ja esteet ulkomailla opiskeluun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHTEÄ VAI JÄÄDÄ? Kulttuurituottajaopiskelijoiden motiivit ja esteet ulkomailla opiskeluun"

Transkriptio

1 Kaisa Vuorinen LÄHTEÄ VAI JÄÄDÄ? Kulttuurituottajaopiskelijoiden motiivit ja esteet ulkomailla opiskeluun Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Syyskuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Kaisa Vuorinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Ohjelmapalvelujen tuottaminen Nimeke Lähteä vai jäädä? Kulttuurituottajaopiskelijoiden motiivit ja esteet ulkomailla opiskeluun Tiivistelmä Ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus on sekä valtakunnallisesti että Mikkelin ammattikorkeakoulun tasolla ollut vähenemään päin. Kulttuurituotannon koulutusohjelmassa puolestaan liikkuvuus ei ole ikinä ollut kovinkaan aktiivista. Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää kulttuurituotannon opiskelijoiden ulkomailla opiskelun motiiveja ja esteitä, jotta syyt vähäiseen liikkuvuuteen kulttuurituotannon koulutusohjelmassa saataisiin selville. Lisäksi tarkoituksena on saada selville, millaisia taitoja opiskelijat ulkomailla uskovat oppivansa eli millaisen merkityksen he antavat ulkomailla opiskelulle. Kun nämä kaikki seikat saadaan selville, pystytään löytämään välineitä siihen, kuinka vaihto-opiskeluun hakeutumista voitaisiin edistää. Opinnäytteessä selvitän myös kulttuurituotannon koulutusohjelman kansainvälisyyskäytänteitä ja kuinka niitä voitaisiin kehittää. Työn tilaajana toimii Mikkelin ammattikorkeakoulu. Työni kohteena ovat kulttuurituottajaopiskelijat. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselyllä, joka toteutettiin elokuussa 2008 kahdelle kulttuurituotannon opintoryhmälle, vuonna 2007 aloittaneille (KT07) ja keväällä 2008 aloittaneille (KT08). Ryhmät valittiin sillä perusteella, että heistä kukaan ei ole vielä ollut opiskelija- tai harjoittelijavaihdossa. Kysely toteutettiin Internet-kyselynä Webropol-sovelluksessa. Kyselyn vastausprosentti oli 75 % ja ennakko-oletuksesta poiketen enemmistö ilmoitti aikovansa suorittaa opintojaan ulkomailla. Kyselyn tuloksista selvisi, että eniten lähtöpäätökseen vaikuttavat kokemukselliset syyt. Halu nähdä maailmaa ja uusien kokemusten hankkiminen nousivat merkittävimmiksi ulkomailla opiskelun motiiveiksi. Vähiten päätökseen vaikutti mahdollisuus suorittaa ulkomailla opintoja, joita MAMKissa ei ole tarjolla sekä etäisyyden otto suomalaisiin opintoihin. Esteistä suurimmiksi määriteltiin tahto matkustella mieluummin vapaa-ajalla, taloudelliset esteet sekä perheja työtilanne. Ulkomailla opittavista taidoista mainittiin muun muassa kielitaito, ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot sekä monikulttuurisuustaidot. Vastaajat olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä kulttuurituotannon koulutusohjelman kansainvälisyyskäytänteisiin, mutta enemmän toivottiin yhteistyötä ulkomaalaisten kanssa sekä opintojaksoja, joissa käsiteltäisiin kulttuurituotantoa sekä työllistymismahdollisuuksia ulkomailla. Opiskelijoita tulisi kannustaa ulkomailla opiskeluun korostamalla henkilökohtaisia hyötyjä, joita opinnot ulkomailla antavat. Myös enemmän kansainvälisyyttä tulisi ujuttaa opintojaksojen sisään, sillä monikulttuurisuustaidot ovat nykyään yhä enenevässä määrin tärkeitä ja niitä voi oppia myös kotimaassa. Työn merkitys on tärkeä kulttuurituotannon koulutusohjelmalle, jotta kansainvälisyyskäytänteitä voitaisiin kehittää ja opiskelijoiden lähtöhalukkuutta edistää. Asiasanat (avainsanat) kansainvälisyys, opiskelu ulkomailla, kulttuurituottaja, kyselytutkimus Sivumäärä Kieli URN 50 s. + liitt. 3 s. suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Eeva Kuoppala Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Kaisa Vuorinen Degree programme and option Degree Programme in Cultural Services Production of Cultural Services Name of the bachelor's thesis Should I Stay or Should I Go? Motives and Hindrances for Studying Abroad in the Case of Cultural Management Students Abstract The signs of reduction in international outwards mobility in Finnish higher education have been seen lately. The similar signs are also seen in Mikkeli University of Applied Sciences. In the Degree Programme in Cultural Production and Management international mobility has always been more or less passive. The main goal in the study is to find out motives and hindrances for studying abroad. The study also indicates what kind of skills Cultural Management students believe they would learn when studying abroad in other words what kind of significance the students have for their period in a student exchange. When the motives, hindrances and significances of studying abroad are cleared out, they give hints of how to encourage Cultural Management students to study abroad. In the study I also research practises in international activities in the Degree Programme in Cultural Producing and Management and how these practises could be improved. The research material was collected by a questionnaire in August The questionnaire was carried out using the Webropol Internet service. The participants were two Cultural Management student groups; KT07 started their studies in 2007 and KT08 started in the spring term The groups were chosen because none of them have been for exchange period abroad. The reply percentage was 75 %. An unexpected result of the survey was that the majority informed that they are aiming to study abroad. The study shows that the main motives to go abroad are to desire to see the world and to get new experiences. About the hindrances the students mentioned they prefer travelling on a leisure time and financial problems. Most of the respondents were satisfied to the international activities of the Degree Programme in Cultural Production and Management but more they wanted cooperation with foreign students in Mikkeli, immigrants or the students of cultural production in other countries. Students believe that studying abroad enhances e.g. language and interaction skills and their personal knowledge of themselves. When encouraging students to study abroad the personal benefits should be highlighted. Also multicultural skills are needed and students should have possibilities to gain them also in Finland. The study is useful for the Degree Programme in Cultural Production and Management and it can give tools how to improve international activities in this field of study. Subject headings, (keywords) internationality, studying abroad, cultural management students, survey Pages Language URN 50 p. + app. 3 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Eeva Kuoppala Bachelor s thesis assigned by Mikkeli University of Applied Sciences

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN ESITTELY Tavoite ja tutkimuskysymykset Käsitteet Katsaus aikaisempiin tutkimuksiin KANSAINVÄLISYYS SUOMEN KORKEAKOULUISSA Kansainvälisyys käsitteenä Kansainvälisyyden ja opiskelijaliikkuvuuden kehitys Korkeakoulujen vaihto-ohjelmat Opiskelijaliikkuvuuden nykytilanne KANSAINVÄLISYYS MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Opiskelijaliikkuvuuden kehitys ja suosio nykypäivänä Kansainvälisyys kulttuurituotannon koulutusohjelmassa TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kvantitatiivinen tutkimus Kysely aineistonkeruumenetelmänä Kyselyn toteutus Vastaajien taustatiedot LÄHTEÄ VAI JÄÄDÄ? Ulkomailla opiskelun motiivit Ulkomailla opiskelun esteet ULKOMAILLA OPISKELUN KARTUTTAMAT TAIDOT... 34

5 8 TYYTYVÄISYYS KULTTUURITUOTANNON KOULUTUSOHJELMAN KANSAINVÄLISYYSKÄYTÄNTEISIIN VAIHTOON HAKEUTUMISEN EDISTÄMINEN POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Kulttuurituottajaopiskelijoille suunnattu kysely

6 1 1 JOHDANTO Suomalainen korkeakoulutus alkoi kansainvälistyä 1990-luvulla. Kansainvälistymistä edistivät liittyminen Erasmus-vaihto-ohjelmaan sekä Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn perustaminen (Garam 2000,7; Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia 2001, 1). Kansainvälisyys merkitsi pitkään vain opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuutta, mutta vähitellen on alettu ymmärtää, että kansainvälisyys on henkilövaihtoa laajempi käsite (Garam 2000, 11). Parhaassa tapauksessa kansainvälisyys soluttautuu luontevaksi osaksi koulutussisältöjä sekä koulun toimintaa (Kantola & Panhelainen 1998, 36). Edistystä on tapahtunut myös siinä, että on alettu panostaa yhä enemmän kotimaassa tapahtuvaan kansainvälistymiseen (Koivisto 2007, 45) luvulle tultaessa Suomen korkeakoulujen kansainvälisyyttä on jouduttu puntaroimaan niin globalisaation kuin yhtenevän Euroopankin valossa. Suomesta ulkomaille suuntautuvan liikkuvuuden kehitys on ollut varsin oikukasta. Saapuvien opiskelijoiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa, mutta lähtevien määrissä on ollut voimakkaita vaihteluita eri vuosina. Vuonna 2007 ensimmäisen kerran Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrä ylitti ulkomaille lähtevien määrän. (Korkala 2008, 8 10.) Mikkelin ammattikorkeakoulussa (lyh. MAMK) ulkomaille suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden kehitys on ollut melko laskusuhdanteista, etenkin pitkien, yli kolme kuukautta kestävien vaihtojaksojen osalta (Virtanen 2008, Word-tiedosto). Sen valoisammalta ei näytä myöskään kulttuurituotannon opiskelijaliikkuvuuden tilanne; pitkiin vaihtoihin ei lähdetä ja lyhyidenkin osalta kehitys on ollut vähäistä (Pihlajavaara 2008b, Word-tiedosto). Laskevien liikkuvuuslukujen valossa lähdin kehittelemään opinnäytetyöni aihetta. Työni tilaajana toimii Mikkelin ammattikorkeakoulu, jolle ensiarvoisen tärkeätä olisi saada tietää syyt vähäiseen liikkuvuusinnokkuuteen. Tältä pohjalta muotoutuivat tutkimuskysymykseni. Aiheen valinnan taustalla ovat myös omat henkilökohtaiset kokemukseni opiskelijavaihdosta sekä kiinnostus kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden ilmenemismuotoihin kulttuurialalla. Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää kulttuurituottajaopiskelijoiden motiiveja ja esteitä ulkomailla opiskeluun sekä minkälaisia taitoja he uskovat ulkomailla opiskelun

7 2 aikana oppivansa. Tavoitteena on myös selvittää, miten voitaisiin kehittää kulttuurituotannon koulutusohjelman kansainvälisyyttä ja miten vaihto-opiskeluun hakeutumista voitaisiin edistää. Tutkimusmenetelmänä käytin kyselyä, joka toteutettiin elokuussa 2008 kahdelle kulttuurituotannon opiskeluryhmälle vuonna 2007 aloittaneille (KT07) sekä keväällä 2008 aloittaneelle ryhmälle (KT08). Kysely toteutettiin Webropol-sovelluksessa Internetissä. Kyselyn malli löytyy liitteenä (LIITE 1) työn lopusta. Opinnäytetyöni kohteena ovat siis sekä opiskelija- että harjoittelijavaihtoon lähtevät kulttuurituotannon opiskelijat. Vaikka opiskelija- ja harjoittelijavaihdon sisällöt ovatkin erilaiset, näkisin kuitenkin, että pohjimmiltaan niissä on kyse samasta asiasta. Molemmissa tapauksissa opiskelija joutuu selviytymään vieraassa kulttuurissa vieraalla kielellä. Opinnäytteessäni käsittelen näitä molempia liikkuvuuden muotoja yhtenäisenä ilmiönä ja pyrin käyttämään niistä yhteistä, laveampaa nimitystä ulkomailla opiskelu. Näin ollen olen ottanut vapauden käsitellä esimerkiksi ulkomailla opiskelun motiiveja ja esteitä yleisellä tasolla, vaikka näitä syitä voisi tarkastella niin vaihtoopiskelun kuin työharjoittelunkin suhteen. Huomionarvoista on myös se, että opinnäytetyössäni keskityn käsittelemään vain Suomesta ulkomaille suuntautuvaa liikkuvuutta.

8 3 2 TUTKIMUKSEN ESITTELY 2.1 Tavoite ja tutkimuskysymykset Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät kulttuurituottajaopiskelijoilla vaikuttavat päätökseen lähteä suorittamaan opintojaan ulkomaille. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on vaihdon suosio ollut laskussa jo pidemmän aikaa ja myös kulttuurituotannon koulutusohjelmassa vaihto-opiskeluun hakeudutaan melko vähän (Virtanen 2008, Word-tiedosto; Pihlajavaara 2008b, Word-tiedosto). Tarkoituksena olisi saada tietoa siitä, miksi ulkomailla opiskelun suosio on laskussa ja kuinka ehkä vaihtoon hakeutumista voitaisiin edistää. Syitä laskevaan trendiin on opinnäytetyössäni lähdetty hakemaan vaihto-opiskelun motiivien ja esteiden kautta. Opinnäytteessäni pyrin selvittämään seuraavia kysymyksiä: Mitkä tekijät kulttuurituottajaopiskelijoilla vaikuttavat päätökseen lähteä opiskelijatai harjoittelijavaihtoon? Minkälainen merkitys ulkomailla opiskelulla on kulttuurituottajaopiskelijoille eli millaisia taitoja he uskovat ulkomailla oppivansa? Miten kulttuurituotannon koulutusohjelman kansainvälisyyttä voitaisiin kehittää? Miten edistää vaihtoon hakeutumista? 2.2 Käsitteet Opinnäytetyössäni toistuvat seuraavat käsitteet: Opiskelijavaihto Opiskelijavaihto tarkoittaa sitä, että opiskelija suorittaa osan opinnoistaan ulkomaisessa oppilaitoksessa. Edellytyksenä on, että opiskelija on kirjoilla suomalaisessa ammatillisessa tai korkea-asteen oppilaitoksessa. Opiskelijavaihtoon voi lähteä joko vaihtoohjelman kautta tai itsenäisesti. Tavoitteena opiskelijavaihdossa on, että ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään täysimääräisinä osaksi suomalaista tutkintoa. Opiskelijavaihto kestää yleensä lukukauden tai kokonaisen lukuvuoden. (Opiskelijavaihtoon 2008, WWW-dokumentti.) Opiskelijavaihdon ohella puhutaan myös vaihtoopiskelusta samaa asiaa tarkoittaen.

9 4 Harjoittelijavaihto Harjoittelijavaihdolla tarkoitetaan ulkomaille suuntautuvaa määräaikaista työharjoittelujaksoa. Harjoittelijavaihtoon voi lähteä joko Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn ohjelmien kautta tai oppilaitosten omien yhteistyöverkostojen avulla. Opiskelija voi myös etsiä harjoittelupaikkansa itse. (Työharjoittelu 2008, WWWdokumentti.) Kansainvälinen liikkuvuus Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO tilastoi joka vuosi korkeakoulujen kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta. CIMOn raporteissa liikkuvuus on jaettu pitkäkestoiseen ja lyhytkestoiseen liikkuvuuteen. Pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi katsotaan vähintään kolmen kuukauden mittaiset vaihtojaksot ulkomailla. Lyhytkestoinen liikkuvuus puolestaan tarkoittaa vähintään viikon, mutta alle kolmen kuukauden mittaista ulkomaanjaksoa. Kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen lasketaan mukaan sekä opiskelu- että harjoittelujaksot ulkomailla. (Korkala 2008, 5.) 2.3 Katsaus aikaisempiin tutkimuksiin Korkeakoulutuksen kansainvälisyydestä löytyy tutkimuksia melko runsas määrä. Monet tutkimuksista keskittyvät tutkimaan ilmiöitä vain yliopistosektorilla, mikä selittynee sillä, että yliopistoilla on paljon pidempi historia takanaan kuin ammattikorkeakouluilla. Ensimmäiset suomenkieliset tutkimukset on tehty 1990-luvun alkupuolella, jolloin siis ammattikorkeakoulujärjestelmää ei vielä ollut olemassa. Kansainvälisyyttä on tutkittu niin opiskelijan kuin myös koulutuksen ja korkeakoulupolitiikan näkökulmasta. Opiskelijaliikkuvuuteen keskittyvät tutkimukset painottuvat enemmän opiskelijavaihtoon, jolloin harjoittelijavaihdon käsittely on vähäisempää. Aaro Ollikainen ja Petri Honkanen (1996) ovat kartoittaneet suomalaisen koulutuspolitiikan suhtautumista kansainvälisyyteen ja kuinka kansainvälistä toimintaa on Suomen korkeakouluissa harjoitettu. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuissa on ilmestynyt Ismo Kantolan ja Mauri Panhelaisen (1998) toimittama raportti, jossa on arvioitu Jyväskylän, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen kansainvälisyystoimintaa sekä -tavoitteita ja niiden toteutumista. Kansainvälistä opiskelijavaihtoa opis-

10 5 kelijan näkökulmasta on selvitetty Matti Taajamon (1999) tutkimuksessa, jossa haetaan vastausta siihen, miten opiskelija kokee ulkomailla opiskelun ja minkälaisia merkityksiä hän antaa vaihto-opiskelulle. Helena Aittolan (2003) toimittamaan artikkelikokoelmaan urooppa, korkeakoulutus, globalisaatio? on koottu Korkeakoulututkimuksen VIII valtakunnallisessa symposiumissa pidettyjä esitelmiä. Teoksessa hahmotetaan suomalaisen korkeakoulutuksen haasteita yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on julkaissut lukuisia tutkimuksia ja raportteja koulutuksen kansainvälisyydestä ja opiskelijavaihdosta. CIMOn tutkija Irma Garam on ollut useissa julkaisuissa kirjoittajana ja hän on koonnut suurimman osan myös CIMOn vuosittain ilmestyneistä kansainvälisen liikkuvuuden raporteista. Garam (2000) on myös tehnyt tutkimuksen suomalaisten vaihto-opiskelijoiden kokemuksista Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otukselle. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella, joka lähetettiin Suomeen palanneille opiskelijoille. Mukana vastaajissa on vain yliopisto-opiskelijoita, mutta he edustavat kaikkia Suomen yliopistoja ja kaikkia koulutusaloja. Etenkin Taajamon ja Garamin tutkimukset toimivat hyvänä vertailupohjana oman työni tuloksien arvioinnissa. Tuoreinta tietoa opiskelijavaihdosta ja korkeakoulutuksen kansainvälisyydestä tarjoaa CIMOn julkaisema artikkelikokoelma Yli rajojen. Erasmus eurooppalaista korkeakoulutusta rakentamassa. Kokoelma sisältää artikkeleita niin Erasmuksen historiasta kuin Suomen mukanaolosta Erasmuksessa, mutta myös laajemmin kansainvälisyyden merkityksestä Suomen korkeakouluissa ja opiskelijan elämässä. 3 KANSAINVÄLISYYS SUOMEN KORKEAKOULUISSA Kansainvälistyminen alkoi nousta merkittäväksi tavoitteeksi suomalaisessa korkeakoulutuksessa 1990-luvulla. Kansainvälistymisbuumia oli edistämässä liittyminen Erasmus-vaihto-ohjelmaan, mikä merkitsi vaihto-opiskelijamäärien kasvua. (Garam 2000, 7.) Kansainvälistymisestä alkoi tulla itsetarkoitus, jolloin tärkeänä pidettiin vain alati kasvavia liikkuvuuslukuja luvulla korkeakoulujen kansainvälistymistä on alettu tarkastella kriittisemmin ja tavoiteltavana on alettu pitää monipuolista niin ko-

11 6 timaassa kuin ulkomaillakin tapahtuvaa kansainvälistä toimintaa. (Koivisto 2007, 45.) Suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisyydelle merkittäviä haasteita viime vuosina on luonut 1990-luvun lopulla käynnistetty Bolognan prosessi, joka pyrkii luomaan yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen vuoteen 2010 mennessä (Bolognan prosessi 2008, WWW-dokumentti). Tämä on merkinnyt yhä enenevässä määrin sitä, että Suomen korkeakoulutusta ei voida enää kehittää vain kansallisia päämääriä silmällä pitäen, vaan kehitys tulee tapahtua tiiviissä yhteistyössä muun Euroopan kanssa. 3.1 Kansainvälisyys käsitteenä Kansainvälinen toiminta yhdistetään yleensä opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuuteen, mutta kansainvälisyys on kuitenkin henkilövaihtoa laajempi käsite. Se voi pitää sisällään monenlaista toimintaa kuten kielten ja eri kulttuureihin liittyvien asiasisältöjen opiskelua, ulkomaalaisia vierailijaluennoitsijoita sekä kansainvälisten julkaisujen hankkimista korkeakoulun kirjastoon. (Garam 2000, 11.) Ihannetapauksessa kansainvälisyys soluttautuu luontevaksi osaksi oppilaitoksen toimintaa ja kulttuuria. Tällöin nekin opiskelijat, jotka eivät osallistu vaihto-ohjelmiin, pääsevät osallisiksi kansainvälisistä tuulahduksista esimerkiksi opinto-ohjelmien ja ulkomaisten opettajien kautta. (Kantola & Panhelainen 1998, 36.) Söderqvistin (2007, 135) mukaan kansainvälistyminen suomalaisessa korkeakoulutuksessa ei vieläkään kuitenkaan ole niin arkipäiväistä, että se muistettaisiin kaikessa toiminnassa. Kehityssuunta on kuitenkin kokonaisvaltaisen kansainvälisyyden suuntaan. Merkittävä huomio on myös se, että 1990-luvulla korkeakoulutuksen kansainvälistyminen oli arvo sinänsä, mutta tänä päivänä useimmilla korkeakouluilla on selkeä ajatus siitä, miksi kansainvälistytään. Tässä ovat apuna muun muassa kansainvälistymisstrategiat, joita löytyy jo monilta kouluilta. (Söderqvist 2007, 141.) Koivisto (2007, 45) suhtautuu kansainvälistymisen arkipäiväistymiseen kriittisemmin. Hänen mukaansa minkä tahansa ulkomaankokemuksen hyödyllisyyden ei pitäisi olla itseisarvo, ja vaihtojakson ei tulisi olla jokaisen koulutusohjelman pakollinen osa. Tämän hän perustelee sillä, että eurooppalaisessa koulutuspolitiikassa on vallalla käsitys, jonka mukaan liikkuvuuslukuja tulee kasvattaa koko ajan, olivatpa ne jo kuinka korkealla tasolla tahansa. Tavoitelukuja ei kuitenkaan perustella juuri mitenkään. Koi-

12 7 visto myös toivoo tarpeeksi pitkiä vaihtojaksoja, jotta opiskelija oppisi myös paikallista kieltä ja toimintatapoja ja pystyisi saavuttamaan ne tavoitteet, jotka vaihtojaksolle on asetettu. Koivisto kuitenkin painottaa, että suomalaiset opiskelijat tarvitsevat monikulttuurisuustaitoja, mutta ne pitäisi olla sisällytettynä koulutusohjelmien sisään siten, että opiskelijalla olisi mahdollisuus kansainvälistyä myös kotimaassaan kuin myös ulkomailla niin halutessaan. Kansainvälistymisen yhteydessä ei voi välttyä puhumasta myös globalisaatiosta. Laajasti katsoen globalisaatio tarkoittaa maailman integroitumista yhä yhtenäisemmäksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio voidaan nähdä niin poliittisena, kulttuurisena kuin taloudellisenakin ilmiönä. (Garam 2000, 13.) Vielä 1970-luvulla kansainvälistymistä hallitsivat idealistiset ja universalistiset ideat kuten ihmisoikeudet ja maailmanrauha. Tämän hetken kansainvälistymiselle tyypillistä ovat markkinoiden, tuotteiden ja rahavirtojen yhdentyminen. Toisin sanoen taloudellinen globalisaatio hallitsee vahvasti nykypäivän kansainvälisyyttä. Onneksi kuitenkaan ihanteelliset tavoitteet maailmanrauhasta ja kehitysmaiden auttamisesta eivät ole kokonaan kadonneet taloudellisen globalisaation myötä. (Kantola & Panhelainen 1998, 36.) Ja toisaalta taloudellinen yhdentyminen edistää myös humaaneja arvoja, kuten sivistystä, demokratiaa, yhteiskunnallista vakautta, vaikka se usein unohdetaankin taloudellista globalisaatiota kritisoidessa (Sallinen 2003, 7). Globalisaatio merkitsee kansainvälistymisen arkipäiväistymistä. Näin ollen opiskelijavaihdosta tulee osa arkipäivän todellisuutta aivan kuten tuotteiden ja rahan kulustakin. (Kantola & Panhelainen 1998, 36.) Vaikka globalisaatioon usein suhtaudutaan kriittisesti, ei kansainvälistymisen arkipäiväistymisessä sinänsä ole mitään negatiivista, jos sen toteuttamisessa muistetaan päällimmäisenä ottaa huomioon ne arvot, jotka kautta aikain ovat ihmisiä ulkomaille houkuttaneet. Ollikaisen ja Honkasen (1996, 16) mukaan kansainvälisyydestä on olemassa kahta muotoa. Itseisarvoiseksi kansainvälisyydeksi he kutsuvat sellaista kansainvälisyyttä, jonka avulla ei pyritä mihinkään muihin tavoitteisiin. Halutaan siis olla vuorovaikutuksessa toisen kansakunnan tai sen kansalaisten kanssa vain siksi, että nämä edustavat toista kansakuntaa kuin mitä itse olemme. Kun kansainvälisyydellä halutaan saavuttaa jokin tavoite tai päämäärä, sitä kutsutaan välineelliseksi kansainvälisyydeksi.

13 8 Sekä itseisarvoinen että välineellinen kansainvälisyys voivat olla kahdensuuntaista, konsensuaalista tai konfliktuaalista. Jos itseisarvoinen kansainvälisyys on konsensuaalista, sillä viitataan sellaisiin vuorovaikutuksen muotoihin, joissa toinen kansakunta tai sen kansalaiset edustavat mielenkiinnon kohdetta. Tästä ovat esimerkkinä matkailu ja ystävyysseuratoiminta. Konfliktuaalista itseisarvoista kansainvälisyyttä puolestaan on ennakkoluulot sekä sodankäynti toista kansakuntaa tai sen kansalaisia kohtaan. Kun välineellinen kansainvälisyys on konsensuaalista, sen tarkoituksena on antaa heikommassa asemassa oleville kansakunnille ja kansalaisille mahdollisimman suuri hyöty. Jos kansainvälisyys hyödyttää ennen kaikkea parhaissa asemassa olevia kansakuntia ja kansalaisia, on se silloin välineellistä kansainvälisyyttä sen konfliktuaalisessa muodossa. (Ollikainen & Honkanen 1996, 17.) Jos tutkii opiskelijavaihtoa Ollikaisen ja Honkasen kansainvälisyyskäsitteiden pohjalta, on opiskelijavaihto ennen kaikkea itseisarvoista konsensuaalista kansainvälisyyttä. Vaihto-opiskeluun lähdetään tutustumaan uusiin kulttuureihin ja kieliin. Toisaalta opiskelijavaihto voi olla myös välineellistä kansainvälisyyttä. Ulkomaille lähdetään opiskelemaan, koska siitä uskotaan olevan hyötyä valmistumisen jälkeen työelämässä. 3.2 Kansainvälisyyden ja opiskelijaliikkuvuuden kehitys Kansainvälistyminen astui koulutuspolitiikkaan 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla se nostettiin keskeiselle sijalle suomalaisen korkeakoulupolitiikan kehittämisalueena. Suomi osoitti kiinnostuksensa EY:n vaihto-ohjelmiin niiden ollessa vasta suunnitteluasteella. (Ollikainen & Honkanen 1996, ) Kansainvälinen liikkuvuus on vakinaistunut 1980-luvun lopusta lähtien organisoitujen vaihto-ohjelmien kautta tapahtuvaksi vaihdoksi. Suomi osallistui pohjoismaiseen Nordplus-ohjelmaan vuonna 1988 ja liittyi eurooppalaiseen Erasmus-ohjelmaan vuonna Liittyminen Erasmusohjelmaan merkitsi opiskelijavaihdon leviämistä kaikille koulutusaloille sekä vaihtoopiskelijoiden määrän kasvua. (Garam 2000, 7.) Eurooppalaisen korkeakoulutuksen mittavin meneillään oleva projekti on Bolognan prosessi. Tämän vuonna 1998 alkunsa saaneen prosessin tavoitteena on muodostaa yhtenäinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tarkoituksena on muun muassa yhdenmukaistaa tutkintorakenteita ja opintosuorituksien mitatta-

14 9 vuutta sekä monipuolistaa yhteistyötä ja lisätä verkostoitumista. Tavoitteena on myös synnyttää yhtenäinen laadunarviointijärjestelmä sekä lisätä niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin liikkuvuutta. (Bolognan prosessi 2008, WWW-dokumentti.) Käytännössä Bolognan prosessi on näkynyt suomalaisissa korkeakouluissa muun muassa siinä, että syksyllä 2005 luovuttiin opintoviikoista ja siirryttiin opintopistejärjestelmään, joka on yhdenmukainen ECTS (European Credit Transfer System)-järjestelmän kanssa (Tutkinnon uudistus Suomessa 2008, WWW-dokumentti). Bolognan prosessiin liittyy myös valmisteilla oleva korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia. Strategian tavoitteena on kehittää Suomeen kansainvälisesti kilpailukykyinen ja vetovoimainen korkeakoulu- ja tiedeyhteisö. Strategian tarkoitus on asettaa tulevalle vuosikymmenelle kansainvälistymisen tavoitteet ja määritellä keinot niiden saavuttamiseksi. Kansainvälistymisstrategian valmistelusta vastaa opetusministeriö yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa. Strategia valmistuu vuoden 2008 loppupuolella. (Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2008, WWW-sivu.) Eräs keskeinen toimenpide, joka lisäsi kansainvälisen opiskelijavaihdon edellytyksiä, oli Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn perustaminen vuonna 1991 (Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia 2001, 1). CIMO ( Centre for International Mobility ) on opetusministeriön alainen kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio. CIMO koordinoi ja toteuttaa henkilövaihto- ja apurahaohjelmia sekä vastaa lähes kaikkien EU:n koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMOn tehtäviin kuuluu myös suomalaisen koulutuksen markkinointi ulkomailla. Tiedotus, koulutus, neuvonta sekä tutkimustyö ja niiden julkaisu kuuluvat myös CIMOn toimenkuvaan. (Organisaatio 2008, WWWdokumentti.) CIMO on kerännyt tietoja yliopistojen kansainvälisestä liikkuvuudesta vuodesta 1997 ja koko korkeakoulusektorilta vuodesta 1998 lähtien (Korkala 2008, 5). 3.3 Korkeakoulujen vaihto-ohjelmat Euroopan laajin vaihto-ohjelma korkeakouluopiskelijoille on vuonna 1987 perustettu Erasmus. Se on nykyään osa EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaa, joka jatkaa Sokrates- ja Leonardo da Vinci -ohjelmien toimintaa. (Erasmus 2008, WWW-dokumentti.) Muita samaan ohjelmaan kuuluvia vaihto-ohjelmia ovat koululaisille suunnattu Co-

15 10 menius, Leonardo da Vinci -ohjelma, joka keskittyy ammatillisessa koulutuksessa opiskeleviin sekä Grundvig, jonka kohderyhmänä ovat aikuiskoulutuksessa olevat (Elinikäisen oppimisen ohjelma 2008, WWW-dokumentti). Erasmuksesta on kehittynyt yksi Euroopan Unionin menestyneimmistä ohjelmista. EU:lla, joka koetaan helposti byrokraattiseksi ja etäiseksi nuorten keskuudessa, on ollut sittenkin jotain todellista tarjottavaa nuorille. Puheet Erasmuksesta EU:n lippulaivana eivät siis ole aivan vailla perää. (Turunen 2007, 16.) Toinen merkittävä vaihto-ohjelma Erasmuksen ohella on Nordplus, jossa on kullekin koulutusasteelle oma alaohjelmansa. Nordplus-ohjelman piiriin kuuluvat kaikki pohjoismaat sekä Viro, Latvia ja Liettua. (Nordplus-ohjelmat 2008, WWW-dokumentti.) Vaihto-opiskeluun voi lähteä myös korkeakoulujen omien kahdenvälisten sopimusten kautta tai järjestää paikan itse ( free mover ) (Garam 2000, 31). Suomesta lähtevillä opiskelijoilla suosituin lähtöjärjestely on jo pitkään ollut Erasmus-vaihto-ohjelman kautta tapahtunut liikkuminen. Vuonna 2007 opintojaan ulkomaille suorittamaan lähteneistä 43 % lähti vaihtoon Erasmuksen kautta (Korkala 2008, 28). Etenkin ammattikorkeakouluissa liikkuvuus kanavoituu Erasmuksen kautta, kun taas esimerkiksi Nordplus-ohjelma näyttäisi olevan suositumpi yliopistoissa (Korkala 2008, 26). Korkeakoulun oman sopimuksen puitteissa ulkomaille lähti lähes 23 % kaikista opiskelijavaihtoon lähteneistä. Kolmanneksi suosituinta oli lähteä opiskelijavaihtoon itsenäisesti järjestetyn paikan perusteella. Tällä tavalla ulkomaille suuntasi noin 13 % vaihto-opiskelijoista. (Korkala 2008, ) Kun vuoden 2007 liikkuvuuslukuja vertaa CIMOn ensimmäiseen koko korkeakoulusektoria koskevaan kansainvälistä liikkuvuutta käsittelevään raporttiin vuodelta 1999, ovat nämä kolme lähtötapaa olleet jo silloin suosituimmat (Ollikainen 1999, 13). Erasmus-ohjelma on ollut merkityksellisessä osassa suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistymisessä. Suomi on tehokkaasti osannut käyttää hyödykseen EU:n tarjoamia kansainvälistymisen välineitä. (Turunen 2007, 9.) Tämä on tarpeen, sillä täytyy muistaa, että kaikesta huolimatta Suomea voisi luonnehtia edelleen melko eristäytyneeksi. Suomella ei ole ikinä ollut sellaista kielellistä, kulttuurista ja kaupallista kanssakäymistä naapureidensa kanssa kuten esimerkiksi Saksalla, Hollannilla ja Belgialla on ollut vuosisatojen ajan. (Kuortti 2007, 149.) Suomalaisen kansainvälisyyden eteen

16 11 on siis tehtävä töitä yhä edelleen ja se on meille haastavampaa kuin esimerkiksi monelle Keski-Euroopan maalle. Harjoittelijavaihtoon voi lähteä CIMOn harjoitteluohjelmien kautta, joihin haut järjestetään neljä kertaa vuodessa. Tarjolla on paikkoja muun muassa ulkomailla toimivissa suomalaisorganisaatioissa. Kulttuurialan opiskelijoille hyvän mahdollisuuden harjoitteluun tarjoavat esimerkiksi Suomen kulttuuri-instituutit, joita löytyy ympäri maailmaa. Harjoitteluun voi lähteä myös oman oppilaitoksen kahdenvälisten sopimusten kautta tai järjestää paikkansa omatoimisesti. Uutena mahdollisuutena on tarjolla Erasmus-ohjelman työharjoittelu, jonka puitteissa voi lähteä työharjoitteluun johonkin toiseen Euroopan maahan. Harjoitteluun haetaan oman korkeakoulun kautta. (Työharjoittelu 2008, WWW-dokumentti.) 3.4 Opiskelijaliikkuvuuden nykytilanne CIMO julkaisee kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta vuosittain raportin, jossa käydään läpi opiskelijaliikkuvuus menneen vuoden osalta. Raportti painottuu pitkäkestoiseen liikkuvuuteen, joka tarkoittaa vähintään kolmen kuukauden vaihtojaksoa ulkomailla. Lyhytkestoista liikkuvuutta raportissa tarkastellaan vain liikkuvien opiskelijamäärien osalta, mutta sen lähemmin siihen ei pureuduta. Raportti painottuu pitkäkestoiseen liikkuvuuteen siksi, että lyhytkestoisen liikkuvuuden tilastointi on yliopistoissa vapaaehtoista ja näin ollen tilastointi sen osalta ei ole kovin relevanttia. Ammattikorkeakouluissa myös lyhytkestoisen liikkuvuuden tilastointi on pakollista ja suurin osa ammattikorkeakouluissa tapahtuvasta liikkuvuudesta onkin lyhytkestoista. (Korkala 2008, 31.) Seuraavassa tarkastelen liikkuvuutta vuonna 2007 ja tiedot koskevat siis pitkäkestoista liikkuvuutta. Lyhytkestoiseen liikkuvuuteen keskityn luvun lopussa. Vuonna 2007 Suomesta lähti pitkäkestoiseen opiskelijavaihtoon 8232 opiskelijaa, joista 3756 lähti ulkomaille ammattikorkeakouluista. Vuodesta 2000 lähtevien opiskelijoiden määrä on ollut lähes koko ajan kasvussaan, mutta vuonna 2007 määrässä on selkeästi havaittavissa notkahdus. Vuosi 2007 oli poikkeuksellinen, sillä ensimmäistä kertaa Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrä ylitti ulkomaille lähtevien määrän. Lähtevien määrässä onkin huomattavaa laskua verrattuna edellisten vuosien tilastoi-

17 12 hin. Kaiken kaikkiaan Suomesta ulkomaille suuntautuvan liikkuvuuden kehitys on ollut varsin oikukasta. Kun Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa koko 2000-luvun ajan niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin, on ulkomaille lähtevien määrissä ollut vaihteluita eri vuosina. Kehityksessä on ollut runsaasti eroja myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. (Korkala 2008, 8 10.) Ammattikorkeakouluopetusta järjestetään kahdeksalla alalla (Opiskelu ja tutkinnot ammattikorkeakouluissa 2008, WWW-dokumentti). Tarkastellessa aloja opiskelijaliikkuvuuden näkökulmasta aktiivisinta liikkuminen on matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Kulttuuriala on liikkuvuudessa kolmantena vuoden 2007 tilastossa. Alueittain tarkasteltuna aktiivisimmin opiskelijoita ulkomaille lähettävät Etelä- ja Länsi-Suomen korkeakoulut. Itä- ja Pohjois-Suomen korkeakoulut lähettävät opiskelijoita ulkomaille hieman alle valtakunnallisen keskiarvon. Mielenkiintoisena seikkana todettakoon, että Suomeen saapuvia opiskelijoita tulee eniten taas Pohjois-Suomen korkeakouluihin. (Korkala 2008, 19.) Tämä johtunee Lapin ulkomaalaisia kiinnostavasta vetovoimasta. Niin Suomessa kuin kansainvälisestikin naiset ovat pitkään olleet enemmistönä ulkomaille lähtijöissä. Vuonna 2007 kaikista opiskelijavaihtoon lähtijöistä 66 % oli naisia. Kaikista ammattikorkeakouluopiskelijoista naisia oli 54 % ja vaihtoon heistä lähti 68 %. (Korkala 2008, 20.) Miesten passiivisuutta on selitetty muun muassa huonommalla kielitaidolla, rohkeuden puutteella ja varmemmalla työmarkkinatilanteella. Toisaalta selitystä on haettu myös koulutusalojen erilaisista kulttuureista; liikkuvuus kun näyttäisi olevan vähäisempää miesvaltaisilla aloilla, kuten tekniikan ja luonnontieteen aloilla. Koulutusala ei kuitenkaan selitä eroa liikkuvuusaktiivisuudessa sukupuolten välillä, sillä miesvaltaisillakin aloilla naisopiskelijat lähtevät opiskelijavaihtoon miesopiskelijoita aktiivisemmin. (Garam 2007, 25.) Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on hyvin Eurooppa-keskeistä. 69 % Suomesta lähtevistä opiskelijoista suuntaa johonkin toiseen Euroopan maahan. Saksa on ollut suosituin kohdemaa jo usean vuoden ajan. Muita suosittuja maita ovat Iso-Britannia, Espanja ja Ruotsi sekä Euroopan ulkopuolisista maista Yhdysvallat, Kiina ja Kanada. Euroopan maihin suuntautuva liikkuvuus on kuitenkin pienentynyt jatkuvasti viime

18 13 vuosina ja erityisesti Aasia on lisännyt suosiotaan vuosi vuodelta enemmän. (Korkala 2008, ) Suomesta ulkomaille suuntautuvien pitkäkestoisten (yli 3 kk) liikkuvuusjaksojen keskimääräinen pituus oli viisi kuukautta. Yliopistojen liikkuvuusjaksot ovat keskimäärin hieman yli kuukauden pidempiä kuin ammattikorkeakoulujen. (Korkala 2008, 28.) Vuonna 2007 CIMOn liikkuvuustilastossa kerättiin ensimmäisen kerran tiedot opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan. Ammattikorkeakoulutuksessa liikkuvuus ulkomaille keskittyy lähes vain nuorten koulutukseen. Lähtijöistä 98 % opiskeli nuorten koulutuksessa, kun taas aikuiskoulutuksessa opiskelevista ulkomaille opintoja lähti suorittamaan vain 1 % kaikista lähtijöistä. (Korkala 2008, 21.) Aikuisopiskelijoiden vähäisen määrän syyt ovat melko ilmeiset. Monet aikuiskoulutuksessa opiskelevista ovat jo työelämässä ja heillä saattaa olla perhettä, joten pidempiaikainen ulkomaan jakso ei houkuttele. Toisaalta opiskelijavaihdon koetaan sopivan paremmin nuorille, joille se saattaa tarjota mahdollisuuden itsenäistymiseen ja oman paikkansa etsimiseen maailmassa. Lyhytkestoiseksi opiskelijaliikkuvuudeksi lasketaan yli viikon, mutta alle kolmen kuukauden mittaiset ulkomaanjaksot. Ammattikorkeakouluissa suurin osa liikkuvuudesta on lyhytkestoista varsinkin Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa. (Korkala 2008, 31.) Tämä johtunee siitä, että ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluvat pakollisina työharjoittelujaksot, joita myös ulkomaille lähdetään suorittamaan. Harjoittelut kestävät kerralla noin kuukaudesta kolmeen, joten tilastoinnissa ne näkyvät juuri lyhytkestoisena liikkuvuutena. Kaikkiaan vuonna 2007 Suomesta ulkomaille lähti lyhyelle vaihtojaksolle 4354 opiskelijaa, joista 3422 lähti ammattikorkeakouluista (Korkala 2008, 31 32). Tarkkoja ja yksimielisiä arvioita siitä, millä tasolla Suomi on opiskelijaliikkuvuudessa kansainvälisesti arvioituna, on vaikea löytää. Se on kuitenkin varmaa, että Erasmusohjelmassa Suomi on kärkimaita niin opiskelijoita ulkomaille lähettävänä kuin vastaanottavanakin maana. Tilastoissa Suomi on kuudenneksi aktiivisin Euroopan maa lähettämään Erasmus-opiskelijoita ulkomaille. (Garam 2007, 24.)

19 14 4 KANSAINVÄLISYYS MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Ammattikorkeakoulutoiminta alkoi Mikkelissä vuonna Alusta lähtien kansainvälistyminen nähtiin korkeakoulun yhdeksi keskeisimmistä tavoitteista. (Jussila 1997, 88.) Vuonna 1993 perustettiin Kansainvälinen keskus (nykyään Kansainvälistymispalvelut) koordinoimaan ja markkinoimaan Mikkelin ammattikorkeakoulun kansainvälistä toimintaa. Kansainvälinen keskus on ollut mukana organisoimassa MAMKin englanninkielisiä koulutusohjelmia, toteuttanut opiskelija- henkilökunta- ja asiantuntijavaihtoa sekä järjestänyt vuosittain kansainvälisen kesälukukauden. (Puttonen 2007, 8.) Mikkelin ammattikorkeakoulun kansainvälistymistä on ohjattu monin eri tavoin. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistä toimintaa ohjaavat paitsi laki ja asetus ammattikorkeakoulutuksesta niin myös koulun omat periaatteet ja suunnitelmat. Mikkelin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan ohjenuorana on ollut kansainvälisen toiminnan periaatteet Vuonna 1999 ammattikorkeakoulun johtoryhmä asetti puheenjohtajan ja työryhmän valmistelemaan periaatteita seuraavalle jaksolle eli vuosille Tästä syntyi tuloksena Mikkelin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia (Kansainvälisen toiminnan strategia 2002, 7.) Strategian tarkoituksena on linjata MAMKin kansainvälisen toiminnan päämääriä ja tavoitteita sekä selkiinnyttää vastuualueita kansainvälisyysasioissa. Kansainvälinen toiminta kattaa Mikkelin ammattikorkeakoulussa kaikki koulutusalat, ja kansainvälisyyttä toteutetaan hyvin monella eri tavalla. Merkittävin toiminnan muoto, niin kuin varmasti lähes kaikissa korkeakouluissa, on opiskelija- ja opettajavaihto. (Puttonen 2007, 13.) Syksyllä 1992 MAMK otti ensimmäiset askeleet Erasmusyhteistyössä eli varsin varhain, sillä olihan Suomi liittynyt Erasmus-ohjelmaan vain vuosi takaperin. Henkilökunnan ja opettajien aktiivisuudesta riippuu hyvin paljon, kuinka eri koulutusohjelmissa kansainvälisyysasioita painotetaan. Toisissa koulutusohjelmissa kansainvälisyys tarkoittaa vain opiskelijoiden lähettämistä ulkomaille opiskelemaan, kun taas toisissa toiminta on kokonaisvaltaisempaa ja kansainvälisyys ulottuu kaikkiin koulutusohjelman toimintoihin. (Puttonen 2007, 62.)

20 15 Kansainvälisyys on myös monikielisyyttä. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on kaksi englanninkielistä koulutusohjelmaa, the Degree Programme in Business Management ja the Degree Programme in Environmental Engineering. Englannin kielistä opetusta on tarjolla myös kansainvälisellä kesälukukaudella, jossa on mahdollisuus opiskella pääasiassa ulkomaisten luennoitsijoiden ja asiantuntijoiden johdolla. Kansainvälinen kesälukukausi on järjestetty vuodesta 1993 ja nykyään se on neljän Itä-Suomen korkeakoulun yhteinen hanke. Kesälukukaudella ilmapiiri on kaikin puolin kansainvälinen, sillä opiskelijoita lukukaudelle saapuu ympäri Eurooppaa, mutta myös kauempaa kuten Aasiasta. (Kansainvälinen kesälukukausi 2008, WWW-dokumentti.) Suomenkielisissä koulutusohjelmissa on vähintään yksi opintojakso, jossa opetus tapahtuu englanniksi. Tällaisia opintojaksoja ovat luonnollisesti ainakin englannin kielen opintojaksot. Toki opetuskieli voidaan vaihtaa englantiin millä opintojaksolla tahansa, jos opetusryhmässä on vaihto-opiskelijoita. (Puttonen 2007, 14.) Pienimuotoisempia esimerkkejä kansainvälisestä toiminnasta on esimerkiksi vuosittainen Euroweek, johon voivat osallistua MAMKin kaikkien alojen opiskelijat (Puttonen 2007, 15). PRIME-verkoston järjestämä Euroweek on mittava kansainvälinen tapahtuma, johon osallistuu vuosittain noin opiskelijaa ja opettajaa jäsenkorkeakouluista. Viikon aikana opiskelijat työskentelevät monialaisissa kehitysprojekteissa opettajien johdolla. Opiskelijat esittelevät projektinsa tuomaristolle, joka arvioi ne, ja lopuksi parhaat palkitaan. Vuonna 2009 Euroweek järjestetään Mikkelissä ja järjestelyistä vastaavat MAMKin opiskelijat opettajien ja henkilökunnan avustuksella. MAMK on järjestänyt Euroweekin kerran aikaisemmin vuonna Vuoden 2009 Euroweek tulee olemaan järjestyksessä viidestoista. (Euroweek 2009 järjestetään Mikkelissä 2008, WWW-dokumentti.) 4.1 Opiskelijaliikkuvuuden kehitys ja suosio nykypäivänä Tässä luvussa esittelemäni lukumäärät opiskelijaliikkuvuudesta perustuvat Mikkelin ammattikorkeakoulun kansainvälisyyskoordinaattori Eeva Virtaselta (2008) saamiini tilastoihin. Mikkelin ammattikorkeakoulun ensimetreillä tavoitteeksi asetettiin, että 20 % MAM- Kissa opintonsa aloittavista suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Tavoitteeseen

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA?

MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2/2014 MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? Opettajien ja muun

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat ASIO OHJEET Ohjeen sisällys 1. Hakemuksen sijainti... 1 2. Hakemuksen täyttäminen...1 3. Hakemuksen lähettäminen... 4 4. Hakemuksen käsittely ja päätös... 4 4.1 Hakemuksen

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo Kansainvälistymismahdollisuudet Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo 12.10.2012 Miksi ulkomaille? Kielitaitoni koheni Sain haluamani kesätyöpaikan Pääsin kursseille, joita Jyväskylässä

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op to 1.9.2011 Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op To 1.9.2011 Kansainvälistymismahdollisuudet

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen

Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen INFO: Ohjelman tavoitteet & toiminnot Suomessa Miten Suomi tuli mukaan Science without Borders apurahaohjelmaan? Juha Ketolainen, CIMO Without borders:

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / syyskuu 2016 Mira Pihlström kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita

liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita 2/2 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. NUMERO 2A/26 kotikansainvälistymistä, liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita Tilastoja aikuiskoulutuksen kansainvälistymisestä

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+

Lisätiedot

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mirka Jalonen, kv-suunnittelija, Insinööritieteiden korkeakoulu

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mirka Jalonen, kv-suunnittelija, Insinööritieteiden korkeakoulu Vaihto-opinnot ulkomailla Mirka Jalonen, kv-suunnittelija, Insinööritieteiden korkeakoulu Miksi vaihtoon? Globaalit työmarkkinat Kansanvälisestä kokemuksesta hyötyä työelämässä; tuo vaihtokokemuksesi esille

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä CIMOn korkeakoulukiertue 19.11.2013 Itä-Suomen yliopisto Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Koulutuspolitiikka. Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo koulutuksessa hanke

Koulutuspolitiikka. Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo koulutuksessa hanke Koulutuspolitiikka Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo koulutuksessa hanke Yhteistyössä CIMO ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos Tarkastelussa koko koulutuskenttä: yleissivistävä

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep Työharjoittelu ulkomailla www.jyu.fi/tep Ohjelmassa tänään Rhodesnow harjoittelupaikat Työharjoitteluohjelmat ja harjoittelupaikan haku Annamari Rovamo & Muru Linjala Työelämäpalveluista Aiesec-harjoittelu

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on yhteistyössä Esteetön opiskelu

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Usein kysytyt kysymykset - UKK

Usein kysytyt kysymykset - UKK Versio 15.12.2015 Ammatillisen koulutuksen liikkuvuushankkeet Erasmus+ -ohjelmassa Usein kysytyt kysymykset - UKK Hakijan PIC-koodi Onko PIC-koodi kuntayhtymän vai oppilaitostason tunnus? - PIC-koodi haetaan

Lisätiedot

Katri Pekkala ja Sara Petäjäniemi KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUSTA VUOSINA VAIHTOON LÄHTENEIDEN KOKEMUKSET JA MIELIPITEET

Katri Pekkala ja Sara Petäjäniemi KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUSTA VUOSINA VAIHTOON LÄHTENEIDEN KOKEMUKSET JA MIELIPITEET Katri Pekkala ja Sara Petäjäniemi KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUSTA VUOSINA 2010 2011 VAIHTOON LÄHTENEIDEN KOKEMUKSET JA MIELIPITEET Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma

Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma GRUNDTVIG Liikkuvuustoiminnot 2013 Grundtvig-liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat Vierailut ja vaihdot Asiantuntijavaihdot (Assistantships)

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen CHEM-A1000 1. jakson palautetilaisuus Tapani Vuorinen Sisältö 10:15 Aloitus ja ohjelma, Tapani 10:20 YTHS:n esittely & SÄTKY-kysely, Anna-Reetta 10:40 Vaihtoon 3. lukuvuotena, Heidi ja Kaisa 11:00 Omat

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHDON MURROS - freemoverit ja ulkopuoliset toimijat. Kevätpäivät Levi,

OPISKELIJAVAIHDON MURROS - freemoverit ja ulkopuoliset toimijat. Kevätpäivät Levi, OPISKELIJAVAIHDON MURROS - freemoverit ja ulkopuoliset toimijat Kevätpäivät Levi, 21.5.2013 Team AE Harri Suominen, Managing Director: Tel. +358 41 544 8110 Email: harri.suominen@asiaexchange.org Tuomas

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Kv-kevätpäivät 11.6.2016 Raisa Asikainen ja AnneSophie Hokkanen, Helsingin yliopisto Tuija Koponen, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Erasmus Mundus, External Cooperation Window Lot HL & TH

Erasmus Mundus, External Cooperation Window Lot HL & TH Erasmus Mundus, External Cooperation Window Lot 9 EUROOPPALAISET YHTEISTYÖKORKEAKOULUT Erasmushogeschool (EHB) Belgium/ koordinoija Masaryk University, Brno (CZ) University of Santiago de Compostela (ES)

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja KV-KEVÄTPÄIVÄT 2014 Study Life Go Abroad kv-viestintä kampanja > lähtökohdat ja tavoitteet > konkreettiset toimet/

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

VAIHTOON KTK

VAIHTOON KTK VAIHTOON 2016-2017 KTK 17.11.2015 Päivi Martin, International Coordinator paivi.martin@ulapland.fi MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi: mitä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot