IMPROVE TEkEMällä OPPIEn kansainväliseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IMPROVE TEkEMällä OPPIEn kansainväliseksi"

Transkriptio

1

2 Tekemällä oppien kansainväliseksi

3 Tekemällä oppien kansainväliseksi

4 SISÄLLYS ESIPUHE...6 Julkaisija Maaseudun Sivistysliitto Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry Toimitus ja haastattelut Kirsi Hakala Ulkoasu ja taitto Juha Räty/J-FORM T:mi Kuvat hankevetäjien ja hankeosallistujien arkistoista; s. 9 talvikuva: Viiden kunnan Sanomat Painopaikka Art-Print Oy, Helsinki 2007 ISBN NÄIN KAIKKI TAPAHTUI...8 Nuorten Safkamatka Eurooppaan Kansainvälistyvät tuottajat ja nuoret Eurooppalaistuva Kantri Polkuja Eurooppaan Kansainvälisyys kuuluu kaikille II: JÄÄHYVÄISTEN SIJAAN UUTEEN HANKKEESEEN Kolmivaiheinen ohjelma Mitä jäi käteen? Matkalla Italiassa syyskuussa OPITTUA JA ELETTYÄ SUOMALAIS-ITALIALAISEEN TAPAAN Italian-tuliaisia omaan yritykseen Kummankin maan parhaat herkut Yrittäjät tukevat toisiaan Verkot laajentuneet myös Suomessa Nuoret safkamatkalla Eurooppaan HANKEMAAILMA RIKKOO PERINTEISEN JÄRJESTÖTYÖN RUTIINIT Esiselvitys kannattaa aina Ennakkoluulottomuus ja avoin asenne auttaa Maaseudun Sivistysliiton matkassa Kohtaaminen on tärkeintä Kansainvälisyys koskee meitä kaikkia LIITTEET... 66

5 Kansainvälisyys, luonnollinen osa 2000-luvun suomalaista maaseutua Kun Maaseudun Sivistysliiton ensimmäiset kansainväliset maaseudun kehittämishankkeet alkoivat viisi vuotta sitten, ei varmasti kukaan voinut arvata, mitä tuleman pitää: kokemuksia, koettelemuksia, uudenlaisia näkökulmia ja osaamista, elettyjä ja jaettuja ikimuistoisia hetkiä. Kehittämishankehan vastaa todettuihin tarpeisiin, kiinnostuksiin, uusiin avauksiin ja sillä on aikansa sekä määränsä. Loppuvaiheessa hanketta pohditaan, miten edes osa hankkeessa tehdyistä toiminnoista, opituista asioista ja koetuista hetkistä voitaisiin pitää voimissaan, siirtää pysyväksi toimintatavaksi Tämä julkaisu on osaltaan varmistamassa, että Maaseudun Sivistysliiton (MSL) hallinnoimien kansainvälisten maaseudun kehittämishankkeiden viimeiset viisi vuotta kestänyt hanketyö saa yhden jatkuvuuden muodon. Toivottavasti tämä kirja, jossa esitellään MSL:n Improve-kehittämishankkeita, toimii mielenkiinnon, inspiraation ja rohkaisun lähteenä kansainvälisestä hanketoiminnasta kiinnostuneille maaseudun kehittäjille. Toimikoon tämä julkaisu myös yhtenä muistona ja kiitoksena viime vuosien yhteisestä toiminnasta hankemaailmassa niille tahoille, jotka ovat osallistuneet eri tavoin toimintaan. Joukkoon mahtuu satoja tekijöitä, osallistujia, rahoittajia, kiinnostuneita toimijoita, joita lämmöllä kiitämme yhteistyöstä. Kansainväliset maaseudun kehittämishankkeemme ovat olleet osa Euroopan unionin rahoittamaa Leader-yhteisöaloitetta ohjelmakaudella Oli luonnollista, että yli viiden vuosikymmenen ajan suomalaisen maaseudun aikuiskasvatuksen kentällä toiminut Maaseudun Sivistysliitto tarttui Suomen EU:hun liittymisen jälkeen myös eurooppalaiseen rahoitusinstrumenttiin. Näiden hankkeiden kautta koemme saaneemme paitsi kokemuksellista lisäarvoa omaan liittoomme, mutta olemme myös voineet koeajaa uudenlaista toimintaa maaseudun toimijajoukolle. Uusi rahoituskausi on alkamassa. Tältä kokemuspohjalta uskomme voivamme jatkaa entisiä ja toisaalta rakentaa uudenlaisia kumppanuuksia, jotka omalta osaltaan lisäävät eurooppalaista yhteenkuuluvuutta niin suomalaisella kuin koko eurooppalaisella maaseudulla. Yksi tärkein oppimme on, että ihmisten liikkumisen ja kohtaamisen ohella erinomainen kansainvälistymisen muoto on omissa elämänpiireissämme kansainvälisyyden näkeminen ja esillä pitäminen. Tällaiseen omakohtaiseen kansainvälistymiseen ja kokemusten välittämiseen omissa elämänpiireissämme meillä jokaisella on näiden hankkeiden jälkeen erinomaiset edellytykset. n Heini Utunen Vt. toiminnanjohtaja Maaseudun Sivistysliitto 8 9

6 NÄIN KAIKKI TAPAHTUI Maaseudun Sivistysliitto eurooppalaisessa yhteistyössä n Maaseudun Sivistysliiton tavoitteena on, että Suomi ja Suomen maaseutu ovat osa elinvoimaista Eurooppaa. MSL tukee maaseudun omaehtoista henkistä ja aineellista kehittämistä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on ryhmä- ja vertaisoppiminen, jonka puitteissa käynnistettiin MSL:n ensimmäinen yrittäjyyteen ja yhteistyöhön liittynyt ESR-rahoitteinen projekti, Maaseudun linkit -hanke ( ). Hanke toteutettiin Kaustisen, Nivalan Haapajärven ja Saarijärven Viitasaaren seutukunnissa. Tavoitteena oli ohjata maaseudulla asuvat ihmiset ottamaan itse vastuuta kehittymisestään ja rohkaista etsimään tarvittavia resursseja. Keskeistä oli hyödyntää maaseudun olemassa olevaa osaamista ja tieto-taitoa. Hankkeen puitteissa syntyi seitsemän toteuttamiskelpoista elinkeinojen kehittämishanketta ja yhdeksän tavoitteellisesti toimivaa yhteistyöryhmää. Tulokset kannustivat jatkamaan. 10 Nuorten Safkamatka Eurooppaan Vuoden 2001 syksyllä Keskipiste-Leader tiedusteli Viisarin halukkuutta toteuttaa Kansainvälinen nuorten kokkikoulu -yhteishanke saksalaisen Ostalbkreis Aalenin toimintaryhmän kanssa. Tarkoituksena oli saada nuoret osallistumaan hanketoimintaan kansainvälisen ruokahankkeen avulla keittiön kautta. Esiselvitys oli tiivis rupeama, jonka aikana selvitettiin mahdollisuudet saksalaisten ja suomalaisten nuorten yhteistoimintaan. Syntyikin Nuorten Safkamatka Eurooppaan -hanke, rahoittajina Viisari ja Keskipiste-Leader ja toteuttajana hankkeen hallinnoija Maaseudun Sivistysliitto. Yhteistyökumppaneina oli paikallisia 4H-yhdistyksiä ja kouluja. Hankkeeseen osallistui nuoria Saarijärven Viitasaaren seutukunnalta ja Äänekosken maaseutualueilta sekä Nivalan Haapajärven ja Sii- 11

7 Menetelmät face to face, learning by doing: kieltä ei tarvita, kun tekeminen on yhteistä ruohonjuuritason toiminta mallioppiminen: työharjoittelut, benchmarking tuotetestaus: palautteen saamisen tärkeys bussipedagogiikka vaikutteet ovat tuoneet muutoksia myös ruokalistoihin ja ruoanvalmistustapoihin. Muutama yrittäjä aloitti hankkeen myötä säännöllisen italian kielen opiskelun. Nuoret saivat rohkeutta käyttää koulussa oppimiaan kieliä (englanti, saksa, ranska) käytännön kohtaamisissa. Suomessa toteutettujen vaihtojen järjestäminen lisäsi nuorten kotiseututuntemusta. Italian-matkat antoivat tuntumaa Euroopassa selviytymisestä. Kokemukset vähensivät myös erilaisuuden tunnetta: olemme loppujen lopuksi aika samanlaisia. Hankkeen ohjausryhmä kiinnitti huomiota siihen, että osallistujat olivat ohjelmaan hyvin sitoutuneita. Sekä nuorten että yrittäjien ryhmä pysyi samana koko hankkeen ajan. Nuorten ja yrittäjien välinen yhteistyö ei kuitenkaan onnistunut tavoitellulla tavalla. Hankkeen jälkeen on pohdittu, että yhteistyötä olisi edistänyt nuorten työskentely hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä. Tällöin nuorille olisi tullut monipuolisempi käsitys maaseutuyrittämisestä pohjoisessa Keski-Suomessa. Yrittäjäosallistujat verkottuivat tiiviisti. Hankkeen kautta opittiin tuntemaan toisia ja rakennettiin sille pohjalle yhteistyötä. Yrittäjät saivat solmittua hyvät kontaktit myös italialaisten yrittäjien kanssa. Tilaisuuksia oppia toinen toisiltaan olisi kaivattu jopa enemmän. Kansainvälistyvät maaseututuottajat ja nuoret -hanke sai jatkohankkeen, Improve 2, jota käsitellään seuraavissa luvuissa. Eurooppalaistuva Kantri Hyvät kokemukset MSL:n aiemmista kansainvälisistä hankkeista sekä ennen kaikkea yrittäjien ja nuorten ruohonjuuritason yhteistyöstä olivat pontimena hanketoiminnan laajentamisesta Portugaliin. Hankkeen kohderyhmänä oli keskipohjalaisen Pirityiset ry:n alueella asuvat maaseudun yrittäjät ja nuoret

8 Tarkoituksena oli tarjota yrittäjille mahdollisuus verkostoitua kansainvälisesti ja luoda henkilökohtaisia kontakteja portugalilaisiin yrittäjiin sekä verkostoitua kotimaassa muiden toimintaryhmien alueella toimivien Improve- hankkeiden osallistujien kanssa. Yhteistyötahona hankkeessa oli Portugalissa toimiva Rota Do Guadiana -toimintaryhmä Serpan kunnassa noin 150 km Lissabonista. Lähtökohtana oli yrittäjien oma osaaminen sekä alueelliset mahdollisuudet. Opintomatkat ja yrittäjävaihdot loivat oppimiselle tavoitteellisen viitekehyksen. Tuttuun tapaan osallistujille järjestettiin osallistujatapaamisia, joissa valmistauduttiin kansainvälisiin vaihtoihin ja arvioitiin toteutuneita kansainvälisiä tapahtumia. Tapaamisten aikana oli mahdollisuus tutustua vastaavien hankkeiden osallistujiin kotimaassa ja verkostoitua heidän kanssaan. Vaihtojen välissä osallistujat olivat yhteydessä keskenään chat-istunnoissa ja keskustelupalstalla. Hankkeen ohjausryhmässä oli Pohjanmaan TE-keskuksen, MTK:n sekä osallistujien edustus. Hankevetäjät tekivät yhteistyötä myös muiden toimintaryhmien kanssa. Osallistujat rekrytoitiin mukaan jo toimivien hankkeiden sekä muiden maaseudun toimijoiden kautta. Tavoitteena oli, että yrittäjät hyötyvät toistensa kokemuksista ja osaamisesta sekä verkostoituvat alueellisesti. Yhteistyö lisää jaksamista, yhteisöllisyyttä ja kansallista identiteettiä. Nuorille järjestetyn vaihto-ohjelman tavoitteena oli rohkaista ja innostaa heitä kansainvälistymään sekä tarjota mahdollisuus toimia yhdessä portugalilaisten kanssa muun muassa ruokakulttuuriteeman ympärillä. Hanke rohkaisi selvästi vähän ulkomailla matkustaneita. Hankkeen aikana osa yrittäjistä aloitti keskinäisen yhteistyön Suomessa. Koska yritysten toimialat Portugalissa ja Suomessa olivat erilaisia, ei luontevaa yhteistyötä maiden välillä syntynyt. Näin lyhyessä hankkeessa myös kielimuuri oli hidaste kumppanuuksien syntymiselle

9 Nuorten puolella kielitaitoa löytyi, ja sitä uskaltauduttiin käyttämään. Portugalilaisten nuorten kielitaito ei ole samalla tasolla suomalaisten kanssa, mutta silti tultiin toimeen ja solmittiin yhteyksiä. Suomalaisten osallistujanuorten uskallus kansainväliseen toimintaan kasvoi. Suomalaiset osallistujat, sekä nuoret että yrittäjät, toimivat aktiivisesti ohjelman rakentamisessa vieraille. 22 Polkuja Eurooppaan Kansainvälistyvät tuottajat ja nuoret -hankkeen loppumetreillä MSL vei hankemallin Pohjanmaalle Rieska-Leaderin alueelle yhteistyökumppanina italialainen Euroleader. Syntyi uusi hanke, Polkuja Eurooppaan, joka integroitui osittain Viisarin ja Montagna Leaderin rahoittamaan Improve-hankkeeseen. Tämäkin hanke alkoi esiselvityshankkeella Kansainvälistyvät yrittäjät ja nuoret (keväällä 2005), jolloin kartoitettiin alueen maaseutuyrittäjien kiinnostusta lähteä mukaan kansainväliseen kehittämishankkeeseen sekä vierailtiin Italiassa. Maaseutuyrittäjillä oli tarvetta verkostoitua alueellisesti sekä luoda kontakteja ulkomaille erityisesti matkailun alalle. Italiasta saadun esimerkin mukaisesti nuorten liittäminen mukaan maaseudun kehittämishankkeisiin olisi tärkeää, niinpä tässäkin hankkeessa toinen kohderyhmä oli nuoret. Hankkeen sisältö laadittiin yhteistyössä esiselvityshankkeessa mukana olleiden yrittäjien ja sidosryhmien kanssa. Erityisesti osallistujien rekrytoinnissa tehtiin yhteistyötä MTK:n kanssa. Ohjausryhmässä oli myös Oulun yliopiston, TE-keskuksen ja osallistujien edustus. Yhteistyötä tehtiin lisäksi alueen muiden EU-hankkeiden sekä naapurimaakunnissa toimivien toimintaryhmien (Viisari ja Pirityiset) kanssa. Hanke muodostui MSL:lle jo tutuksi tulleista kolmesta modulista: kotimaan osallistujatapaaminen/vaihto-ohjelma Italiassa tai Suomessa/kotimaan osallistujatapaaminen. Ohjelmassa oli myös englannin kielikylpy, seminaari Kansainvälisen 23

10 kaupan ABC yhdessä Niityiltä nummille -hankkeen kanssa, nuorten skype-kokous, kansainväliset Improve-hankeseminaarit Saarijärvellä toukokuussa ja Maniagossa syyskuussa Viisarin Improve-hankkeen yrittäjät vierailivat kerran Rieska-Leaderin alueella, ja yhdessä järjestettiin myös hankkeen päätöstapahtuma yrittäjille marraskuussa Kansainväliset vaihdot, niihin valmistautuminen ja niistä oppiminen oli hankkeessa keskeistä. Osallistujatapaamiset (kontimaan kontaktipäivät) vuorottelivat eri yrittäjien luona, joten jokaisella oli mahdollisuus esitellä omaa yritystään ja oppia tuntemaan muut mukana olevat yritykset ja yrittäjät. Kotimaan tapahtumat olivat myös vaihto-ohjelmiin valmistautumista ja vaihto-ohjelmien jälkeen niiden arvioimista. Italiassa tehtyjen työharjoittelujen lisäksi myös italialaisten yrittäjien työharjoittelut Suomessa olivat yrittäjille antoisia kokemuksia. Oman yrityksen esittely ja yhdessä tekeminen vahvistivat omaa ammatti-identiteettiä. Oppimista on tapahtunut puolin ja toisin. Hankkeen päätavoite oli, että yrittäjät hyötyvät toistensa kokemuksista ja osaamisesta ja verkostoituvat alueellisesti sekä kansainvälisesti italialaisten kanssa. Tavoitteena oli myös jaksamisen, yhteisöllisyyden ja kansallisen identiteetin vahvistuminen. Kaikki nämä tavoitteet saavutettiin hankkeen aikana erittäin hyvin. Yrittäjien hyvin alkanut yhteistyö jatkuu alueellisesti hankkeen päättymisen jälkeen yrittäjillä olisi ollut halukkuutta aloittaa jopa jatkohanke. Osaamisen ja henkisen pääoman lisäksi yritysten tuotteet ovat saaneet uusia markkinoita toisten yritysten kautta. Liiketoimintaa on syntynyt myös Italiaan, kynttilöitä ja marjoja on myyty Carnian alueella. Nuorten kohdalla päätavoite oli rohkaista nuoria kansainvälistymään ja tarjota mahdollisuus suoraan kanssakäymiseen italialaisten nuorten kanssa. Näin myös tapahtui. Osa nuorista on matkustanut sittemmin omatoimisesti sekä osallistunut 24 25

11 opiskelujen kautta harjoitteluun ulkomailla. Hanke on motivoinut nuoria myös kielten opiskeluun koulussa. Yrittäjien ja nuorten välistä konkreettista pitkäaikaista yhteistyötä ei hankkeessa syntynyt. Kummallakin ryhmällä oli omat vaihto-ohjelmansa eikä aikaa keskinäiselle kanssakäymiselle juuri jäänyt. Sukupolvien välinen yhteistyö kehittämishankkeissa voisi onnistua luontevammin, jos saman perheen tai suvun sisältä olisi sekä nuori että aikuinen hankkeen osallistujana. Polkuja Eurooppaan toimi monella tasolla. Pääpaino oli toki yrittäjien ja nuorten toiminnassa, mutta paljon on tapahtunut myös toimintaryhmien, MSL:n ja sidosryhmien välillä. Kansainväliset seminaarit osoittivat, kuinka laaja toimijakunta on ollut mukana Improve-hankkeissa. Tiedon jakaminen eri puolille on mahdollistanut hyvien käytänteiden siirtymisen. Samalla on havaittu, miten samanlaisia ovat maaseudun haasteet italialaisella vuoristoalueella ja maaseudulla Pohjois-Pohjanmaalla. Kansainvälisyys kuuluu kaikille MSL:n kansainvälisyyshankkeissa on nähty ja koettu, että rajojen ylittäminen avaa tehokkaasti silmiä olipa kyse kylän, kunnan, maakunnan tai valtakunnan rajan ylittämisestä. Mitä se sitten on? Vertaamalla ideat kehittyvät toteutuskelpoiseksi, itsetunto vahvistuu ja uskallus lisääntyy. Tiivis yhdessäolo- ja tekeminen luo osaamista, jonka merkitys niin tietoihin, asenteisiin kuin taitoihin on suuri. Myös jaksaminen lisääntyy vertaamalla ja toisilta oppien. Metsän näkee puilta katsomalla kauempaa. Käymällä muualla näkee oman toiminnan uudessa valossa. Yhdessä toimiminen tuo myös konkreettisesti kokemuksen yhteisestä Euroopasta. n 26 27

12 II: JÄÄHYVÄISTEN SIJAAN UUTEEN HANKKEESEEN 28 n Ensimmäisen Improve-hankkeen kokemukset osoittivat, että kansainvälistyminen tapahtuu ensin yrittäjien henkilökohtaisella tasolla, sitten yritysten tasolla ja vasta sitten se voi synnyttää todellista uutta liiketoimintaa tai lisätä nykyistä. Ensimmäisen yrittäjille suunnatun Improve-hankkeen (Kansainvälistyvät tuottajat) valmisteluissa havaittiin, että keskisuomalaisen Viisari ry:n ja pohjoisitalialaisen Montagna Leader -toimintaryhmän alueilla on paljon yhteisiä piirteitä. Erityisesti nuoret muuttavat pois maaseudulta, ja perinteinen maatalous on murroksessa. Toisaalta on syntynyt myös paljon uudenlaista yrittäjyyttä matkailun ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen parissa. Kummallekin alueelle on tyypillistä perinteiden ja luonnon hyödyntäminen. Osallistujayrittäjien palaute ja muu hankearviointi osoittivat, että työharjoittelun, seminaarien ja työpajojen keinoin tapahtuvalle oppimiselle on kysyntää. Yrittäjien toiveissa oli myös syventää yritystoiminnan kehitysideointia. Uusia näkökulmia ja vertaistukea oli saatu myös verkostoitumalla oman alueen yrittäjien kanssa tätäkin haluttiin jatkaa. Syksyllä 2006 Maaseudun Sivistysliiton ja Viisarin edustajat vierailivat Montagna Leaderin luona arvioimassa päättymässä ollutta hanketta rahoittajien ja hankehallinnoijan näkökulmasta. Samalla vierailtiin hankkeen italialaisten yrittäjien luona. Tarkoituksena oli jäähyväiskäynti, mutta palautteiden ja arvioinnin perusteella päätettiin jatkaa vaihtoja ja työharjoitteluja sekä järjestää kansainväliset seminaarit Saarijärvellä ja Maniagossa. Improve 2 -hanke käynnistyi vuoden 2007 alussa. Rieska-Leaderin ja Euroleaderin Polkuja Eurooppaan -hanke liittyi kiinteästi uuteen hankkeeseen. Matkailu on molemmissa maissa uuden EU-ohjelmakauden keskeinen teema. Kun jatkoa ensimmäiselle Improve-hankkeelle kaavailtiin, nousikin yhteiseksi tee- 29

13 Pääkokki jalosti poronlihasta kaksi erilaista, maukasta ja hyvää tuotetta. Opin uusia asioita, kuten italialaisia alkusalaatteja, lihanlaittoa, ohuiden lettujen tekoa ja täyttöä. Ihana ja tarpeellinen päivä. Kokkikoulun jälkeen vierailimme vielä San Florianon luonnonpuistossa, joka sijaitsi vuoren rinteellä. Saimme tietoa puiston eläimistä ja kasvillisuudesta. Lisäksi kuulimme alueen hyödyntämisestä muun muassa nuorten leirikoulutoiminnassa. Saimme myös maistella tilan omenamehua ja viiniä. Saimme uuden salvialajikkeen. 40 Keskiviikkona Keskiviikkona oli työharjoittelupäivä ja yrittäjäryhmä jaettiin kolmeen osaan. Yksi ryhmä jäi Gelindolle työharjoitteluun, toinen suuntasi vuoristoon Malga Vallin tilalle harjoittelemaan ja kolmas lähti omatoimisesti tutustumaan oman alansa kohteisiin. Malga Vallista palatessa ryhmä tutustui Valter Camolin puutarhaan. Gelindolla työharjoittelussa saattoi vaihtoehtoisesti tutustua tilan isännän johdolla maatilan kasvinviljelyyn tai harjoitella yrityksen keittiössä. Kasvinviljelyn valinneet pääsivät näkemään tilan monipuolisen, luomuviljellyn sadon ja harjoittelemaan niin marjojen, kurpitsojen, munakoisojen ym. poimintaa. Keittiössä työskennelleet valmistivat lounasruokia ja valmistelivat torstain italialais-suomalaisen illan ruokia. Malga Vallin tilalla työskennelleet tutustuivat tilaan ja työskentelivät joko ulkotöissä (maisemanhoito) tai tilan keittiössä. Omatoimisesti liikkuvat tutustuivat paikallisten leipomoiden tarjontaan. 41

14 Olisi jäänyt paljosta paitsi, jos tätä kokemusta ei olisi ollut. Keittiössä oli tosi kiirettä, työpäivä loppui oikeastaan kesken. Aivan upea paikka, ystävälliset ihmiset. Opin tekemään gnoccheja ja espressoa. 42 Torstaina Torstaina yrittäjäryhmä matkasi Solimbergoon. Kuulimme Sasso d Oro -yrityksen esittelyn ja näimme multasienien (tryffelien) keräilyesityksen. Myös lounasta nautittiin Sasso D Orossa. Iltapäivällä oli vapaa-aikaa ja mahdollisuus tehdä ostoksia Maniagossa. Multasienten kasvatus osoittautui todella mielenkiintoiseksi alaksi. Hieno paikka. Hyvin toteutettu multasieniesittely. Oli mukava olla mukana koirien kanssa etsimässä multasieniä. Esimerkki yrityksestä, jossa isäntä uskoi ideaansa. Myös vuoret hyödynnetty: puolet asiakkaista tulee riippuliidon, puolet tryffeleiden vuoksi. Matka huipentui italialais-suomalaiseen päivälliseen Gelindolla. Viisarin yrittäjät valmistivat yhdessä Gelindon kokkien kanssa juhlaillallisen ja paikalla oli sekä italialaisia että suomalaisia yrittäjiä. Suomesta tuotiin tätä iltaa varten mm. poronlihaa ja muita suomalaisia herkkuja. Suomalaiset ruuat italialaisittain. Kiva ilta ystävien seurassa. Vähän haikea tunnelma. 43

15 Perjantaina Aamulla alkoi kotimatka linja-autolla Vivarosta Marco Polon lentokentälle ja sieltä lentäen Helsinki-Vantaalle ja edelleen Jyväskylään. Majoituimme opintomatkan ajan Vivaron kaupungissa maaseutumatkailuyritys Gelindo dei Magredin entisestä meijeristä majataloksi muutetussa rakennuksessa. Vivaron kaupunki ja Gelindo ovat suurelle osalle matkalle osallistuneista yrittäjistä tuttuja hankkeen aiemmilta opintomatkoilta. Opintomatkan ohjelmaan kuulunut työharjoittelu oli mahdollista suorittaa Gelindon keittiössä tai puutarhassa. Lisätietoja majoituspaikasta löytyy internetistä osoitteesta n 44 45

16

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Rural Youth Project must be the best thing in the world!

Rural Youth Project must be the best thing in the world! Rural Youth Project must be the best thing in the world! Toteutettiin ajalla 1.8.2012 31.12.2014 Yhteistyökumppaneina: *Järvi - Kuopion seurakunta * Espanjan Leader-ryhmän GAL -Sierra del Jarama + 17 muun

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN HANKETOIMINTA Haasteita ja mahdollisuuksia

KANSAINVÄLINEN HANKETOIMINTA Haasteita ja mahdollisuuksia KANSAINVÄLINEN HANKETOIMINTA Haasteita ja mahdollisuuksia Sivu 1 LapNet-hanke projektipäällikkö KANSAINVÄLINEN HANKETOIMINTA 1 TAUSTAA 2 MITÄON KANSAINVÄLINEN HANKETOIMINTA? 3 KV- HANKKEEN MUISTILISTA

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Kansainvälisten hankkeiden kavalkadiin..0 Päivi Pylkkänen..0 Tausta MMM:n kilpailuttama tehtävänanto Selvitystyö kansainvälisistä Leader

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Forssan seudun Green Care - klusterihanke Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa Tiina Sarisalmi 29.1.2013 Opetushallitus Oppivat verkostot asiantuntijayhteisöissä Riippumattomuus ajasta ja paikasta Yhteisöllisyys kuuluminen

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Pieksämäki 6.10.2009 Sivu 1 6.10.2009 Kantri ry Esityksen rakenne Miksi ja miten kv-toimintaa Leader kv-hankkeen suunnittelu Leader kv-hankkeen toteuttaminen Sivu

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Hankeidea Onko kaikilla maailman lapsilla samat mahdollisuudet oppimiseen? oli kysymys, joka nousi esille, kun Forssan rotaryklubin tuleva

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely 7.11.2006 Pudasjärvi, Hotelli Iso-Syöte 14.11.2006 Saarijärvi, Hotelli Summassaari Ari Erkkilä 2 TAUSTA Tutkimus- ja kehitystarpeiden koonti

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Ehdotusta valmistellut väliaikainen työryhmä Humanistinen ammattikorkeakoulu Sosiaali-

Lisätiedot

Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA)

Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) Luonnontuotealan koordinaatiohanke Helsinki 5.10.2015, MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki Luonnontuoteala uudistuu:

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto. Yyterin kansainvälisyyspäivät Tiina Sarisalmi

Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto. Yyterin kansainvälisyyspäivät Tiina Sarisalmi Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto Yyterin kansainvälisyyspäivät 6.9.2013 Tiina Sarisalmi Koulujen kansainvälisen toiminnan kehittyminen Koulujen hankkeet, joita OPH koordinoi

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Kansainvälinen työelämäjakso Poznan, Puola 21.4. 19.5.2012 CIMO DEMOKAM 3 2011-2013

Kansainvälinen työelämäjakso Poznan, Puola 21.4. 19.5.2012 CIMO DEMOKAM 3 2011-2013 1 Kansainvälinen työelämäjakso Poznan, Puola 21.4. 19.5.2012 CIMO DEMOKAM 3 2011-2013 Hannu Simi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 2 Yhteenveto Kansanivälinen työelämäjakso Poznanissa Puolassa 21.4. 19.5.2012

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

HT Anniina Autero Tampereen yliopisto

HT Anniina Autero Tampereen yliopisto 21.1.2014 HT Anniina Autero Tampereen yliopisto anniina.autero@uta.fi Viranomaisten yhteistoimintaharjoituksia koskevassa arvioinnissa tarkasteltiin virtuaaliteknologioita hyödyntävän InstaSkills palvelukonseptin

Lisätiedot

TYÖNUOLI - projekti. Työtä liikuntaseuroissa. Laura Härkönen seurakehittäjä KesLi

TYÖNUOLI - projekti. Työtä liikuntaseuroissa. Laura Härkönen seurakehittäjä KesLi TYÖNUOLI - projekti Työtä liikuntaseuroissa Laura Härkönen seurakehittäjä KesLi Yleistä Projekti perustui osin Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä esiselvitysprojektiin Projektin toteuttivat Jyväskylän

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 02.04.2013 AIKA 2.4.2013 klo 14.00 PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot