IMPROVE TEkEMällä OPPIEn kansainväliseksi
|
|
- Heidi Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Tekemällä oppien kansainväliseksi
3 Tekemällä oppien kansainväliseksi
4 SISÄLLYS ESIPUHE...6 Julkaisija Maaseudun Sivistysliitto Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry Toimitus ja haastattelut Kirsi Hakala Ulkoasu ja taitto Juha Räty/J-FORM T:mi Kuvat hankevetäjien ja hankeosallistujien arkistoista; s. 9 talvikuva: Viiden kunnan Sanomat Painopaikka Art-Print Oy, Helsinki 2007 ISBN NÄIN KAIKKI TAPAHTUI...8 Nuorten Safkamatka Eurooppaan Kansainvälistyvät tuottajat ja nuoret Eurooppalaistuva Kantri Polkuja Eurooppaan Kansainvälisyys kuuluu kaikille II: JÄÄHYVÄISTEN SIJAAN UUTEEN HANKKEESEEN Kolmivaiheinen ohjelma Mitä jäi käteen? Matkalla Italiassa syyskuussa OPITTUA JA ELETTYÄ SUOMALAIS-ITALIALAISEEN TAPAAN Italian-tuliaisia omaan yritykseen Kummankin maan parhaat herkut Yrittäjät tukevat toisiaan Verkot laajentuneet myös Suomessa Nuoret safkamatkalla Eurooppaan HANKEMAAILMA RIKKOO PERINTEISEN JÄRJESTÖTYÖN RUTIINIT Esiselvitys kannattaa aina Ennakkoluulottomuus ja avoin asenne auttaa Maaseudun Sivistysliiton matkassa Kohtaaminen on tärkeintä Kansainvälisyys koskee meitä kaikkia LIITTEET... 66
5 Kansainvälisyys, luonnollinen osa 2000-luvun suomalaista maaseutua Kun Maaseudun Sivistysliiton ensimmäiset kansainväliset maaseudun kehittämishankkeet alkoivat viisi vuotta sitten, ei varmasti kukaan voinut arvata, mitä tuleman pitää: kokemuksia, koettelemuksia, uudenlaisia näkökulmia ja osaamista, elettyjä ja jaettuja ikimuistoisia hetkiä. Kehittämishankehan vastaa todettuihin tarpeisiin, kiinnostuksiin, uusiin avauksiin ja sillä on aikansa sekä määränsä. Loppuvaiheessa hanketta pohditaan, miten edes osa hankkeessa tehdyistä toiminnoista, opituista asioista ja koetuista hetkistä voitaisiin pitää voimissaan, siirtää pysyväksi toimintatavaksi Tämä julkaisu on osaltaan varmistamassa, että Maaseudun Sivistysliiton (MSL) hallinnoimien kansainvälisten maaseudun kehittämishankkeiden viimeiset viisi vuotta kestänyt hanketyö saa yhden jatkuvuuden muodon. Toivottavasti tämä kirja, jossa esitellään MSL:n Improve-kehittämishankkeita, toimii mielenkiinnon, inspiraation ja rohkaisun lähteenä kansainvälisestä hanketoiminnasta kiinnostuneille maaseudun kehittäjille. Toimikoon tämä julkaisu myös yhtenä muistona ja kiitoksena viime vuosien yhteisestä toiminnasta hankemaailmassa niille tahoille, jotka ovat osallistuneet eri tavoin toimintaan. Joukkoon mahtuu satoja tekijöitä, osallistujia, rahoittajia, kiinnostuneita toimijoita, joita lämmöllä kiitämme yhteistyöstä. Kansainväliset maaseudun kehittämishankkeemme ovat olleet osa Euroopan unionin rahoittamaa Leader-yhteisöaloitetta ohjelmakaudella Oli luonnollista, että yli viiden vuosikymmenen ajan suomalaisen maaseudun aikuiskasvatuksen kentällä toiminut Maaseudun Sivistysliitto tarttui Suomen EU:hun liittymisen jälkeen myös eurooppalaiseen rahoitusinstrumenttiin. Näiden hankkeiden kautta koemme saaneemme paitsi kokemuksellista lisäarvoa omaan liittoomme, mutta olemme myös voineet koeajaa uudenlaista toimintaa maaseudun toimijajoukolle. Uusi rahoituskausi on alkamassa. Tältä kokemuspohjalta uskomme voivamme jatkaa entisiä ja toisaalta rakentaa uudenlaisia kumppanuuksia, jotka omalta osaltaan lisäävät eurooppalaista yhteenkuuluvuutta niin suomalaisella kuin koko eurooppalaisella maaseudulla. Yksi tärkein oppimme on, että ihmisten liikkumisen ja kohtaamisen ohella erinomainen kansainvälistymisen muoto on omissa elämänpiireissämme kansainvälisyyden näkeminen ja esillä pitäminen. Tällaiseen omakohtaiseen kansainvälistymiseen ja kokemusten välittämiseen omissa elämänpiireissämme meillä jokaisella on näiden hankkeiden jälkeen erinomaiset edellytykset. n Heini Utunen Vt. toiminnanjohtaja Maaseudun Sivistysliitto 8 9
6 NÄIN KAIKKI TAPAHTUI Maaseudun Sivistysliitto eurooppalaisessa yhteistyössä n Maaseudun Sivistysliiton tavoitteena on, että Suomi ja Suomen maaseutu ovat osa elinvoimaista Eurooppaa. MSL tukee maaseudun omaehtoista henkistä ja aineellista kehittämistä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on ryhmä- ja vertaisoppiminen, jonka puitteissa käynnistettiin MSL:n ensimmäinen yrittäjyyteen ja yhteistyöhön liittynyt ESR-rahoitteinen projekti, Maaseudun linkit -hanke ( ). Hanke toteutettiin Kaustisen, Nivalan Haapajärven ja Saarijärven Viitasaaren seutukunnissa. Tavoitteena oli ohjata maaseudulla asuvat ihmiset ottamaan itse vastuuta kehittymisestään ja rohkaista etsimään tarvittavia resursseja. Keskeistä oli hyödyntää maaseudun olemassa olevaa osaamista ja tieto-taitoa. Hankkeen puitteissa syntyi seitsemän toteuttamiskelpoista elinkeinojen kehittämishanketta ja yhdeksän tavoitteellisesti toimivaa yhteistyöryhmää. Tulokset kannustivat jatkamaan. 10 Nuorten Safkamatka Eurooppaan Vuoden 2001 syksyllä Keskipiste-Leader tiedusteli Viisarin halukkuutta toteuttaa Kansainvälinen nuorten kokkikoulu -yhteishanke saksalaisen Ostalbkreis Aalenin toimintaryhmän kanssa. Tarkoituksena oli saada nuoret osallistumaan hanketoimintaan kansainvälisen ruokahankkeen avulla keittiön kautta. Esiselvitys oli tiivis rupeama, jonka aikana selvitettiin mahdollisuudet saksalaisten ja suomalaisten nuorten yhteistoimintaan. Syntyikin Nuorten Safkamatka Eurooppaan -hanke, rahoittajina Viisari ja Keskipiste-Leader ja toteuttajana hankkeen hallinnoija Maaseudun Sivistysliitto. Yhteistyökumppaneina oli paikallisia 4H-yhdistyksiä ja kouluja. Hankkeeseen osallistui nuoria Saarijärven Viitasaaren seutukunnalta ja Äänekosken maaseutualueilta sekä Nivalan Haapajärven ja Sii- 11
7 Menetelmät face to face, learning by doing: kieltä ei tarvita, kun tekeminen on yhteistä ruohonjuuritason toiminta mallioppiminen: työharjoittelut, benchmarking tuotetestaus: palautteen saamisen tärkeys bussipedagogiikka vaikutteet ovat tuoneet muutoksia myös ruokalistoihin ja ruoanvalmistustapoihin. Muutama yrittäjä aloitti hankkeen myötä säännöllisen italian kielen opiskelun. Nuoret saivat rohkeutta käyttää koulussa oppimiaan kieliä (englanti, saksa, ranska) käytännön kohtaamisissa. Suomessa toteutettujen vaihtojen järjestäminen lisäsi nuorten kotiseututuntemusta. Italian-matkat antoivat tuntumaa Euroopassa selviytymisestä. Kokemukset vähensivät myös erilaisuuden tunnetta: olemme loppujen lopuksi aika samanlaisia. Hankkeen ohjausryhmä kiinnitti huomiota siihen, että osallistujat olivat ohjelmaan hyvin sitoutuneita. Sekä nuorten että yrittäjien ryhmä pysyi samana koko hankkeen ajan. Nuorten ja yrittäjien välinen yhteistyö ei kuitenkaan onnistunut tavoitellulla tavalla. Hankkeen jälkeen on pohdittu, että yhteistyötä olisi edistänyt nuorten työskentely hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä. Tällöin nuorille olisi tullut monipuolisempi käsitys maaseutuyrittämisestä pohjoisessa Keski-Suomessa. Yrittäjäosallistujat verkottuivat tiiviisti. Hankkeen kautta opittiin tuntemaan toisia ja rakennettiin sille pohjalle yhteistyötä. Yrittäjät saivat solmittua hyvät kontaktit myös italialaisten yrittäjien kanssa. Tilaisuuksia oppia toinen toisiltaan olisi kaivattu jopa enemmän. Kansainvälistyvät maaseututuottajat ja nuoret -hanke sai jatkohankkeen, Improve 2, jota käsitellään seuraavissa luvuissa. Eurooppalaistuva Kantri Hyvät kokemukset MSL:n aiemmista kansainvälisistä hankkeista sekä ennen kaikkea yrittäjien ja nuorten ruohonjuuritason yhteistyöstä olivat pontimena hanketoiminnan laajentamisesta Portugaliin. Hankkeen kohderyhmänä oli keskipohjalaisen Pirityiset ry:n alueella asuvat maaseudun yrittäjät ja nuoret
8 Tarkoituksena oli tarjota yrittäjille mahdollisuus verkostoitua kansainvälisesti ja luoda henkilökohtaisia kontakteja portugalilaisiin yrittäjiin sekä verkostoitua kotimaassa muiden toimintaryhmien alueella toimivien Improve- hankkeiden osallistujien kanssa. Yhteistyötahona hankkeessa oli Portugalissa toimiva Rota Do Guadiana -toimintaryhmä Serpan kunnassa noin 150 km Lissabonista. Lähtökohtana oli yrittäjien oma osaaminen sekä alueelliset mahdollisuudet. Opintomatkat ja yrittäjävaihdot loivat oppimiselle tavoitteellisen viitekehyksen. Tuttuun tapaan osallistujille järjestettiin osallistujatapaamisia, joissa valmistauduttiin kansainvälisiin vaihtoihin ja arvioitiin toteutuneita kansainvälisiä tapahtumia. Tapaamisten aikana oli mahdollisuus tutustua vastaavien hankkeiden osallistujiin kotimaassa ja verkostoitua heidän kanssaan. Vaihtojen välissä osallistujat olivat yhteydessä keskenään chat-istunnoissa ja keskustelupalstalla. Hankkeen ohjausryhmässä oli Pohjanmaan TE-keskuksen, MTK:n sekä osallistujien edustus. Hankevetäjät tekivät yhteistyötä myös muiden toimintaryhmien kanssa. Osallistujat rekrytoitiin mukaan jo toimivien hankkeiden sekä muiden maaseudun toimijoiden kautta. Tavoitteena oli, että yrittäjät hyötyvät toistensa kokemuksista ja osaamisesta sekä verkostoituvat alueellisesti. Yhteistyö lisää jaksamista, yhteisöllisyyttä ja kansallista identiteettiä. Nuorille järjestetyn vaihto-ohjelman tavoitteena oli rohkaista ja innostaa heitä kansainvälistymään sekä tarjota mahdollisuus toimia yhdessä portugalilaisten kanssa muun muassa ruokakulttuuriteeman ympärillä. Hanke rohkaisi selvästi vähän ulkomailla matkustaneita. Hankkeen aikana osa yrittäjistä aloitti keskinäisen yhteistyön Suomessa. Koska yritysten toimialat Portugalissa ja Suomessa olivat erilaisia, ei luontevaa yhteistyötä maiden välillä syntynyt. Näin lyhyessä hankkeessa myös kielimuuri oli hidaste kumppanuuksien syntymiselle
9 Nuorten puolella kielitaitoa löytyi, ja sitä uskaltauduttiin käyttämään. Portugalilaisten nuorten kielitaito ei ole samalla tasolla suomalaisten kanssa, mutta silti tultiin toimeen ja solmittiin yhteyksiä. Suomalaisten osallistujanuorten uskallus kansainväliseen toimintaan kasvoi. Suomalaiset osallistujat, sekä nuoret että yrittäjät, toimivat aktiivisesti ohjelman rakentamisessa vieraille. 22 Polkuja Eurooppaan Kansainvälistyvät tuottajat ja nuoret -hankkeen loppumetreillä MSL vei hankemallin Pohjanmaalle Rieska-Leaderin alueelle yhteistyökumppanina italialainen Euroleader. Syntyi uusi hanke, Polkuja Eurooppaan, joka integroitui osittain Viisarin ja Montagna Leaderin rahoittamaan Improve-hankkeeseen. Tämäkin hanke alkoi esiselvityshankkeella Kansainvälistyvät yrittäjät ja nuoret (keväällä 2005), jolloin kartoitettiin alueen maaseutuyrittäjien kiinnostusta lähteä mukaan kansainväliseen kehittämishankkeeseen sekä vierailtiin Italiassa. Maaseutuyrittäjillä oli tarvetta verkostoitua alueellisesti sekä luoda kontakteja ulkomaille erityisesti matkailun alalle. Italiasta saadun esimerkin mukaisesti nuorten liittäminen mukaan maaseudun kehittämishankkeisiin olisi tärkeää, niinpä tässäkin hankkeessa toinen kohderyhmä oli nuoret. Hankkeen sisältö laadittiin yhteistyössä esiselvityshankkeessa mukana olleiden yrittäjien ja sidosryhmien kanssa. Erityisesti osallistujien rekrytoinnissa tehtiin yhteistyötä MTK:n kanssa. Ohjausryhmässä oli myös Oulun yliopiston, TE-keskuksen ja osallistujien edustus. Yhteistyötä tehtiin lisäksi alueen muiden EU-hankkeiden sekä naapurimaakunnissa toimivien toimintaryhmien (Viisari ja Pirityiset) kanssa. Hanke muodostui MSL:lle jo tutuksi tulleista kolmesta modulista: kotimaan osallistujatapaaminen/vaihto-ohjelma Italiassa tai Suomessa/kotimaan osallistujatapaaminen. Ohjelmassa oli myös englannin kielikylpy, seminaari Kansainvälisen 23
10 kaupan ABC yhdessä Niityiltä nummille -hankkeen kanssa, nuorten skype-kokous, kansainväliset Improve-hankeseminaarit Saarijärvellä toukokuussa ja Maniagossa syyskuussa Viisarin Improve-hankkeen yrittäjät vierailivat kerran Rieska-Leaderin alueella, ja yhdessä järjestettiin myös hankkeen päätöstapahtuma yrittäjille marraskuussa Kansainväliset vaihdot, niihin valmistautuminen ja niistä oppiminen oli hankkeessa keskeistä. Osallistujatapaamiset (kontimaan kontaktipäivät) vuorottelivat eri yrittäjien luona, joten jokaisella oli mahdollisuus esitellä omaa yritystään ja oppia tuntemaan muut mukana olevat yritykset ja yrittäjät. Kotimaan tapahtumat olivat myös vaihto-ohjelmiin valmistautumista ja vaihto-ohjelmien jälkeen niiden arvioimista. Italiassa tehtyjen työharjoittelujen lisäksi myös italialaisten yrittäjien työharjoittelut Suomessa olivat yrittäjille antoisia kokemuksia. Oman yrityksen esittely ja yhdessä tekeminen vahvistivat omaa ammatti-identiteettiä. Oppimista on tapahtunut puolin ja toisin. Hankkeen päätavoite oli, että yrittäjät hyötyvät toistensa kokemuksista ja osaamisesta ja verkostoituvat alueellisesti sekä kansainvälisesti italialaisten kanssa. Tavoitteena oli myös jaksamisen, yhteisöllisyyden ja kansallisen identiteetin vahvistuminen. Kaikki nämä tavoitteet saavutettiin hankkeen aikana erittäin hyvin. Yrittäjien hyvin alkanut yhteistyö jatkuu alueellisesti hankkeen päättymisen jälkeen yrittäjillä olisi ollut halukkuutta aloittaa jopa jatkohanke. Osaamisen ja henkisen pääoman lisäksi yritysten tuotteet ovat saaneet uusia markkinoita toisten yritysten kautta. Liiketoimintaa on syntynyt myös Italiaan, kynttilöitä ja marjoja on myyty Carnian alueella. Nuorten kohdalla päätavoite oli rohkaista nuoria kansainvälistymään ja tarjota mahdollisuus suoraan kanssakäymiseen italialaisten nuorten kanssa. Näin myös tapahtui. Osa nuorista on matkustanut sittemmin omatoimisesti sekä osallistunut 24 25
11 opiskelujen kautta harjoitteluun ulkomailla. Hanke on motivoinut nuoria myös kielten opiskeluun koulussa. Yrittäjien ja nuorten välistä konkreettista pitkäaikaista yhteistyötä ei hankkeessa syntynyt. Kummallakin ryhmällä oli omat vaihto-ohjelmansa eikä aikaa keskinäiselle kanssakäymiselle juuri jäänyt. Sukupolvien välinen yhteistyö kehittämishankkeissa voisi onnistua luontevammin, jos saman perheen tai suvun sisältä olisi sekä nuori että aikuinen hankkeen osallistujana. Polkuja Eurooppaan toimi monella tasolla. Pääpaino oli toki yrittäjien ja nuorten toiminnassa, mutta paljon on tapahtunut myös toimintaryhmien, MSL:n ja sidosryhmien välillä. Kansainväliset seminaarit osoittivat, kuinka laaja toimijakunta on ollut mukana Improve-hankkeissa. Tiedon jakaminen eri puolille on mahdollistanut hyvien käytänteiden siirtymisen. Samalla on havaittu, miten samanlaisia ovat maaseudun haasteet italialaisella vuoristoalueella ja maaseudulla Pohjois-Pohjanmaalla. Kansainvälisyys kuuluu kaikille MSL:n kansainvälisyyshankkeissa on nähty ja koettu, että rajojen ylittäminen avaa tehokkaasti silmiä olipa kyse kylän, kunnan, maakunnan tai valtakunnan rajan ylittämisestä. Mitä se sitten on? Vertaamalla ideat kehittyvät toteutuskelpoiseksi, itsetunto vahvistuu ja uskallus lisääntyy. Tiivis yhdessäolo- ja tekeminen luo osaamista, jonka merkitys niin tietoihin, asenteisiin kuin taitoihin on suuri. Myös jaksaminen lisääntyy vertaamalla ja toisilta oppien. Metsän näkee puilta katsomalla kauempaa. Käymällä muualla näkee oman toiminnan uudessa valossa. Yhdessä toimiminen tuo myös konkreettisesti kokemuksen yhteisestä Euroopasta. n 26 27
12 II: JÄÄHYVÄISTEN SIJAAN UUTEEN HANKKEESEEN 28 n Ensimmäisen Improve-hankkeen kokemukset osoittivat, että kansainvälistyminen tapahtuu ensin yrittäjien henkilökohtaisella tasolla, sitten yritysten tasolla ja vasta sitten se voi synnyttää todellista uutta liiketoimintaa tai lisätä nykyistä. Ensimmäisen yrittäjille suunnatun Improve-hankkeen (Kansainvälistyvät tuottajat) valmisteluissa havaittiin, että keskisuomalaisen Viisari ry:n ja pohjoisitalialaisen Montagna Leader -toimintaryhmän alueilla on paljon yhteisiä piirteitä. Erityisesti nuoret muuttavat pois maaseudulta, ja perinteinen maatalous on murroksessa. Toisaalta on syntynyt myös paljon uudenlaista yrittäjyyttä matkailun ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen parissa. Kummallekin alueelle on tyypillistä perinteiden ja luonnon hyödyntäminen. Osallistujayrittäjien palaute ja muu hankearviointi osoittivat, että työharjoittelun, seminaarien ja työpajojen keinoin tapahtuvalle oppimiselle on kysyntää. Yrittäjien toiveissa oli myös syventää yritystoiminnan kehitysideointia. Uusia näkökulmia ja vertaistukea oli saatu myös verkostoitumalla oman alueen yrittäjien kanssa tätäkin haluttiin jatkaa. Syksyllä 2006 Maaseudun Sivistysliiton ja Viisarin edustajat vierailivat Montagna Leaderin luona arvioimassa päättymässä ollutta hanketta rahoittajien ja hankehallinnoijan näkökulmasta. Samalla vierailtiin hankkeen italialaisten yrittäjien luona. Tarkoituksena oli jäähyväiskäynti, mutta palautteiden ja arvioinnin perusteella päätettiin jatkaa vaihtoja ja työharjoitteluja sekä järjestää kansainväliset seminaarit Saarijärvellä ja Maniagossa. Improve 2 -hanke käynnistyi vuoden 2007 alussa. Rieska-Leaderin ja Euroleaderin Polkuja Eurooppaan -hanke liittyi kiinteästi uuteen hankkeeseen. Matkailu on molemmissa maissa uuden EU-ohjelmakauden keskeinen teema. Kun jatkoa ensimmäiselle Improve-hankkeelle kaavailtiin, nousikin yhteiseksi tee- 29
13 Pääkokki jalosti poronlihasta kaksi erilaista, maukasta ja hyvää tuotetta. Opin uusia asioita, kuten italialaisia alkusalaatteja, lihanlaittoa, ohuiden lettujen tekoa ja täyttöä. Ihana ja tarpeellinen päivä. Kokkikoulun jälkeen vierailimme vielä San Florianon luonnonpuistossa, joka sijaitsi vuoren rinteellä. Saimme tietoa puiston eläimistä ja kasvillisuudesta. Lisäksi kuulimme alueen hyödyntämisestä muun muassa nuorten leirikoulutoiminnassa. Saimme myös maistella tilan omenamehua ja viiniä. Saimme uuden salvialajikkeen. 40 Keskiviikkona Keskiviikkona oli työharjoittelupäivä ja yrittäjäryhmä jaettiin kolmeen osaan. Yksi ryhmä jäi Gelindolle työharjoitteluun, toinen suuntasi vuoristoon Malga Vallin tilalle harjoittelemaan ja kolmas lähti omatoimisesti tutustumaan oman alansa kohteisiin. Malga Vallista palatessa ryhmä tutustui Valter Camolin puutarhaan. Gelindolla työharjoittelussa saattoi vaihtoehtoisesti tutustua tilan isännän johdolla maatilan kasvinviljelyyn tai harjoitella yrityksen keittiössä. Kasvinviljelyn valinneet pääsivät näkemään tilan monipuolisen, luomuviljellyn sadon ja harjoittelemaan niin marjojen, kurpitsojen, munakoisojen ym. poimintaa. Keittiössä työskennelleet valmistivat lounasruokia ja valmistelivat torstain italialais-suomalaisen illan ruokia. Malga Vallin tilalla työskennelleet tutustuivat tilaan ja työskentelivät joko ulkotöissä (maisemanhoito) tai tilan keittiössä. Omatoimisesti liikkuvat tutustuivat paikallisten leipomoiden tarjontaan. 41
14 Olisi jäänyt paljosta paitsi, jos tätä kokemusta ei olisi ollut. Keittiössä oli tosi kiirettä, työpäivä loppui oikeastaan kesken. Aivan upea paikka, ystävälliset ihmiset. Opin tekemään gnoccheja ja espressoa. 42 Torstaina Torstaina yrittäjäryhmä matkasi Solimbergoon. Kuulimme Sasso d Oro -yrityksen esittelyn ja näimme multasienien (tryffelien) keräilyesityksen. Myös lounasta nautittiin Sasso D Orossa. Iltapäivällä oli vapaa-aikaa ja mahdollisuus tehdä ostoksia Maniagossa. Multasienten kasvatus osoittautui todella mielenkiintoiseksi alaksi. Hieno paikka. Hyvin toteutettu multasieniesittely. Oli mukava olla mukana koirien kanssa etsimässä multasieniä. Esimerkki yrityksestä, jossa isäntä uskoi ideaansa. Myös vuoret hyödynnetty: puolet asiakkaista tulee riippuliidon, puolet tryffeleiden vuoksi. Matka huipentui italialais-suomalaiseen päivälliseen Gelindolla. Viisarin yrittäjät valmistivat yhdessä Gelindon kokkien kanssa juhlaillallisen ja paikalla oli sekä italialaisia että suomalaisia yrittäjiä. Suomesta tuotiin tätä iltaa varten mm. poronlihaa ja muita suomalaisia herkkuja. Suomalaiset ruuat italialaisittain. Kiva ilta ystävien seurassa. Vähän haikea tunnelma. 43
15 Perjantaina Aamulla alkoi kotimatka linja-autolla Vivarosta Marco Polon lentokentälle ja sieltä lentäen Helsinki-Vantaalle ja edelleen Jyväskylään. Majoituimme opintomatkan ajan Vivaron kaupungissa maaseutumatkailuyritys Gelindo dei Magredin entisestä meijeristä majataloksi muutetussa rakennuksessa. Vivaron kaupunki ja Gelindo ovat suurelle osalle matkalle osallistuneista yrittäjistä tuttuja hankkeen aiemmilta opintomatkoilta. Opintomatkan ohjelmaan kuulunut työharjoittelu oli mahdollista suorittaa Gelindon keittiössä tai puutarhassa. Lisätietoja majoituspaikasta löytyy internetistä osoitteesta n 44 45
16
Maaseutuviestintää ja verkostotyötä kokeilevassa hengessä. Jenni Tiainen Sykettä-viestintähanke, JyväsRiihi ry
Maaseutuviestintää ja verkostotyötä kokeilevassa hengessä Jenni Tiainen Sykettä-viestintähanke, JyväsRiihi ry Pari pointtia Sykettä-hankkeesta Viestitään maaseutuohjelmasta, lisätään viestintäosaamista
LisätiedotEntreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia
Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja
LisätiedotRural Youth Project must be the best thing in the world!
Rural Youth Project must be the best thing in the world! Toteutettiin ajalla 1.8.2012 31.12.2014 Yhteistyökumppaneina: *Järvi - Kuopion seurakunta * Espanjan Leader-ryhmän GAL -Sierra del Jarama + 17 muun
LisätiedotKITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA
KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),
LisätiedotVaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula
Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon
LisätiedotMiksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?
Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia
LisätiedotMaaseudun parhaat hankkeet tulevat Hämeestä! Ke Hämeenlinna
Matkalla kasvuun yhteistyöhanke 1.9.2016 31.12.2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Hämeestä! Ke 22.3.2017 Hämeenlinna Hankerahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti 450 000 Hämeen ELY-keskus, 70 %, 315 000
LisätiedotTyössäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011
Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin
LisätiedotOulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.
1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani
LisätiedotMAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen
MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä
LisätiedotHEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE
HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.
LisätiedotHaetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan
Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan
LisätiedotPöllöparlamentti. Maaseudun kehittäjien verkosto Keski-Suomessa. Jenni Tiainen Sykettä-viestintähanke / Keski-Suomen Leader-ryhmät
Pöllöparlamentti Maaseudun kehittäjien verkosto Keski-Suomessa Jenni Tiainen Sykettä-viestintähanke / Keski-Suomen Leader-ryhmät Pari pointtia Pöllöparlamentista 1. Maaseutuohjelmasta rahoitettujen maakunnallisten
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen
LisätiedotKANSAINVÄLINEN HANKETOIMINTA Haasteita ja mahdollisuuksia
KANSAINVÄLINEN HANKETOIMINTA Haasteita ja mahdollisuuksia Sivu 1 LapNet-hanke projektipäällikkö KANSAINVÄLINEN HANKETOIMINTA 1 TAUSTAA 2 MITÄON KANSAINVÄLINEN HANKETOIMINTA? 3 KV- HANKKEEN MUISTILISTA
LisätiedotAVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
LisätiedotKansainvälisty kanssamme
MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotSOHO - Training Course Sigulda, Latvia
1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotSosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa
Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotTyöpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin
Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen
LisätiedotNostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen
Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Kansainvälisten hankkeiden kavalkadiin..0 Päivi Pylkkänen..0 Tausta MMM:n kilpailuttama tehtävänanto Selvitystyö kansainvälisistä Leader
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden mentorointiohjelma
Tarmo Alastalo & Seija Tolonen C Korkeakouluopiskelijoiden mentorointiohjelma Loppuraportti KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 50 Korkeakouluopiskelijoiden
LisätiedotTuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista
Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet
LisätiedotKeski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma
Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Sykettä Suomen sydämestä Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus 12.2.2015 Sivu 2 Maaseudun kehittämisen perusperiaatteet Keski- Suomessa
LisätiedotKasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen
Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012
LisätiedotIslannin Matkaraportti
Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja
LisätiedotTERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo
LisätiedotVeteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.
Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön
LisätiedotPori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö
Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotSoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotMonikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä
Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,
LisätiedotPietarin matka. - Sinella Saario -
Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta
LisätiedotKansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille
Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön
LisätiedotForssan seudun Green Care - klusterihanke
Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila
MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotMUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011
MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen
LisätiedotLAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot
LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden
LisätiedotTyöharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014
Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,
LisätiedotOtsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2
Nuorisovaltuusto 02.04.2013 AIKA 2.4.2013 klo 14.00 PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON
LisätiedotPIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...
LisätiedotInnokylä Uudistuvat lähipalvelut
Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta
LisätiedotTOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!
SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotKANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS
KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö
LisätiedotRural Finland Matkailun kehittäjien tapaaminen Suvi Ahonen
Rural Finland Matkailun kehittäjien tapaaminen 29.11.2017 Suvi Ahonen 1 Koko maassa yöpymiset lisääntyivät tammi-syyskuussa 5,1 %. Kasvua tuli kotimaasta 1,4 % ja ulkomailta 14,8 %. Keski-Suomen majoitusliikkeiden
LisätiedotPalaute: Pienjärjestöjen verkostotapaaminen
Palaute: Pienjärjestöjen verkostotapaaminen 7.9.2018 Toiveet kokoontumisten määrästä, puitteista, ajankohdista Seitsemän palautetta 2+2 -tapaamismäärän puolesta Verkostoitumisaamukahvit Toivoisin pienverkostolle
LisätiedotValtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma
Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma
LisätiedotMaitoyrittäjät ry vaikuttaa osaa - innostaa
Maitoyrittäjät ry vaikuttaa osaa - innostaa Yrittäjältä yrittäjälle Henna Mero, toiminnanjohtaja www.maitoyrittajat.fi Missä olemme ja mihin menemme? Nykyinen 500 tilan vuotuinen poistuma merkitsee n.
LisätiedotLeonardo Adult Moblity Pool LAMP
Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja
LisätiedotAsukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja
Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta
LisätiedotMiten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.
Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta
LisätiedotKylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet
Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien
LisätiedotKeravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite
Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on
LisätiedotNuorisopalveluiden kesää sanoin ja kuvin
Nuorisopalveluiden kesää sanoin ja kuvin Oulunsalon kesänuokkari Oulunsalon nuorisotalolla järjestettiin 6. - 23.6.2016 klo 11-19 nuorisotalon avoimen toiminnan lisäksi kursseja ja kerhoja yhteistyössä
LisätiedotHENKILÖSTÖKOULUTUSTA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN EDISTÄMISEEN YLIOPISTO- OPETUKSESSA
HENKILÖSTÖKOULUTUSTA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN EDISTÄMISEEN YLIOPISTO- OPETUKSESSA Kirsti Haihu & Matti Lappalainen, Turun yliopisto Tari Rantasuo & Tytti Tenhula, Oulu yliopisto Päivi Palosaari-Aubry, Aalto-yliopisto
LisätiedotKulttuurimatka suomalaiseen kotiin
Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotHallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K
Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan
LisätiedotTervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014
Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön
LisätiedotViisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014
Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:
LisätiedotMoniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä
Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotTyötä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke
Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja
LisätiedotVerkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus
Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa Tiina Sarisalmi 29.1.2013 Opetushallitus Oppivat verkostot asiantuntijayhteisöissä Riippumattomuus ajasta ja paikasta Yhteisöllisyys kuuluminen
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke
10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki
LisätiedotSuomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.
Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja
LisätiedotOhjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia
Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM
LisätiedotPoLut Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa
PoLut Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa 1.3.2017 30.9.2019 Leena Välimaa Luontolähtöinen lähestymistapa maahanmuuttajien kotouttamisessa Pohjoisen ihmisen luontosuhde on voimakas Monet pohjoisen
LisätiedotLuonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA)
Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) Luonnontuotealan koordinaatiohanke Helsinki 5.10.2015, MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki Luonnontuoteala uudistuu:
LisätiedotLEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä
LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina
LisätiedotKansainvälinen Leaderhanke käytännössä
Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Pieksämäki 6.10.2009 Sivu 1 6.10.2009 Kantri ry Esityksen rakenne Miksi ja miten kv-toimintaa Leader kv-hankkeen suunnittelu Leader kv-hankkeen toteuttaminen Sivu
Lisätiedotoppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.
etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa
LisätiedotTSL:n strategia vuosille
TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta
LisätiedotYleisten apurahojen hakuohjeet
Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotKansainvälinen työelämäjakso Poznan, Puola 21.4. 19.5.2012 CIMO DEMOKAM 3 2011-2013
1 Kansainvälinen työelämäjakso Poznan, Puola 21.4. 19.5.2012 CIMO DEMOKAM 3 2011-2013 Hannu Simi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 2 Yhteenveto Kansanivälinen työelämäjakso Poznanissa Puolassa 21.4. 19.5.2012
LisätiedotErätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa
26.9.2018 Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa Yhteenveto keskustelusta Taustatietoa keskustelusta Aihe, ajankohta ja paikka Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta
LisätiedotMatkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011
Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että
LisätiedotUUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on
LisätiedotERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry
ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,
LisätiedotAllan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat
Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta
LisätiedotRuokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen
Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi
LisätiedotEsitutkimus. Asiakastyöpajat
Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotYhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa
1 O S A A M I S E N O S O I T T A M I S E S T A, A R V I O I N N I S T A J A T O D E N T A M I S E S T A - M I T E N H A L L I T S E T L A A T U A? 2 6. 1 1. 2 0 1 8 Yhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien
LisätiedotMitä arvioitiin?
Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen
LisätiedotEurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010
HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien
Lisätiedot