2 MAALISKUU. kuluvan talven aikana kiitettävää työtä ankaran talven koetteleman alueen auttamiseksi.

Transkriptio

1 Teemana kansainvälisyys Kolmasluokkalaiset Katri Rusanen, Saana Kemppainen, Iina Mononen ja Lotta Tuomaala valmistelevat ulkomaiseen ystävyyskouluun lähetettäväksi suunnittelemaansa pelipohjaa, joka kertoo asumisesta Suomessa. - sivu 5. Eläimistä pitää huolehtia On vastuuttomia ihmisiä, jotka ottavat itselleen lemmikkieläimen, mutta eivät huolehdi siitä. Yleisesti ottaen Kajaanissa pidetään lemmikeistä huolta, mutta poikkeuksiakin löytyy. Eläinlääkäri Marjo Huttusen mukaan noin kerran vuodessa sattuu vakava eläinrääkkäystapaus. Ammatti-instituuttilaisetkin ottavat kantaa eläinsuojelun tärkeyteen. Minulla on asiat kunnossa, näyttää kuvan dalmatialainen sanovan. s. 6 Alasana Jawneh (oik.), suorittaa Kajaanin AMK:ssa BBA-tutkintoa, Jarkko Huttunen ja Mikko Karppinen olivat vaihto-opiskelijoina Kiinassa. Vaihto-opiskelijoita ja kansainvälisyys kouluissa s. 4-5

2 2 MAALISKUU Kansainvälistyminen on kansalaistoimintaa Päivittäiset uutiset täyttyvät tänä päivänä kansainvälisistä uutisista hyvistä ja huonoista. Monesti ne näyttävät meistä etäisiltä, mutta maailma on kuitenkin pieni ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kansainvälistyminen lisääntyy ja Euroopan maiden rajat madaltuvat ja kielitaidon merkitys lisääntyy ja tasoittaa tietä työelämässä. Muutokset koskevat niin yksityistä ihmistä kuin koko kaupunkia. Kajaanin kaupungin ensimmäinen ystävyyskaupunkisuhdekin alkoi tosi tarpeesta kaupunkimme raskaimpina aikoina 60 vuotta sitten, kun Östersundin kaupunki avusti kajaanilaisia sotaorvoiksi jääneitä lapsia. Yhteistyö jatkuu edelleen. Urho Kekkonen vaikutti pääministerikaudellaan Neuvostoliiton Rostovin ja Kajaanin ystävyyssuhteen syntymiseen. Maailman muutoksissa ystävyyssuhde on hiipunut ja työtä jatkava Kajaanin Karjalan ystävät ry on keskittynyt lähialueyhteistyöhön. Ystävyysseura on tehnyt kuluvan talven aikana kiitettävää työtä ankaran talven koetteleman alueen auttamiseksi. Nuoremmat ystävyyssuhteet elävät historiansa aktiivisinta kautta. Huhtikuussa Kajaanissa vietetään saksalaisen Schwalm- Eder-piirin ja Kajaanin 30-vuotista ystävyyssuhdetta. Unkarin Nyíregyházan ja Kajaanin ystävyyssuhde solmittiin 1981 ja USA:n Marquetten kanssa Marquetten nähneet ja kokeneet kajaanilaiset ovat ihastuneet alueeseen. Kaupunki sijaitsee isojen järvien alueella Michiganin osavaltiossa. Ympäristö ja luonto ovat Marquetten matkailuvaltteja. Monien asukkaiden sukujuuret löytyvät Kainuusta ja Pohjois-Suomesta. Käytännön ystävyyskaupunkityötä tehdään Kajaanissa kaikilla tasoilla. Kaupungin tulosyksiköt, urheilu- ja kulttuurijärjestöt, oppilaitokset yksityiset kuntalaiset ja perheet. Kansainvälinen kasvatus lähtee päiväkodeista ja koulusta. Vaikka kaupungin suoranainen tuki jää pieneksi, löytyy Kajaanista erinomaisia esimerkkejä pitkäaikaisen työn tuomista tuloksista. Matka ystävyyskaupunkiin ja vastavierailun järjestäminen on monesti usean vuoden yhteinen ponnistus, mikä lähentää päiväkotia tai koulua, lapsia ja vanhempia. Ystävyyskaupunkitoiminta on osa kaupungin kansainvälistymistä. Se perustuu suurelta osin kolmannen sektorin talkootyöhön, jota kaupunki käytettävissä olevin resurssein tukee. Kansainvälisten kontaktien ylläpito vaatii tekijöiltään paljon se on vastavuoroista ja pyyteetöntä työtä, se vaatii niin taloudelisia kuin ajallisiakin panostuksia ja tulokset perustuvat aina hyviin henkilökohtaisiin kontakteihin. Arvioitaessa Kainuun kansainvälisiä onnistumisia ei voida koskaan unohtaa mm. viime vuosien Euroopan nuorten talviolympialaisia ja Euroopan työpaikkaliikunnan festivaaleja Kajaani-Vuokatissa. Pentti Pönkkö yhteyspäällikkö TOIMITUSSIHTEERILTÄ Hauska matkustaa Kajaanista työmatkalle lähtiessä kassiin pitää muistaa pakata tärkeimmät: ohjelma, taustatiedot, esittelykalvot, markkinointimateriaalia. Ennakkoon valmistautuminen ja asioiden tärkeysjärjestys pääkopassa edesauttavat oman viestin perillemenoa kuulijakunnalle matkan määränpäässä. Selvästi ajateltu on selvästi tehty, kuten kuuluisa ranskalaistaiteilija Paul Cézanne aikanaan totesi. Tiedä mitä, miksi ja miten. Seminaarijärjestäjälle maksimihyöty tarkoittaa minuuttiaikataululla toteutettavaa ohjelmaa: esitelmät, työpajat, case-esimerkit, välissä lounas, kahvi ja illallinen, joilla kuullaan esitelmiä isäntäkaupungin vahvuuksista ja ykköshankkeista. Joskus sekaan mahtuu elämys: kohteesta riippuen poroajelua tai Pasilan tvstudioihin tutustumista. Illalla pää tyynyyn kun on ensin vaihdettu pari kohteliasta sanaa ventovieraan huonetoverin kanssa jotta aamusta pomppaa pirteänä ylös oppimaan uutta, ja tekemään vaikutusta kotipaikkakunnan uutisilla. Työmatkojen muu niin kutsuttu hohto taitaa olla ohimennyttä lukua kosteine laivaseminaareineen ja juhlineen joskus niistä kuulee yhä kohkattavan. Tänään verkottuminen on päivän sana. Näy ja kuulu, niin olet olemassa, ja tärkeä osa isoa ketjua. Työmatkoista halutaan irti järkevä hyöty, joka on jaettavissa muille. Tilannetajua edellytetään: työmatkalla edustat aina työnantajaa. Joskus kuulee haikean huokaisun: ai sinä pääset matkalle! Totuus on, että harva ehtii työmatkalla nauttia vieraan paikkakunnan muusta tarjonnasta. Työmatka ei ole palkintoreissu, eivätkä päivät ole löysiä, oli matka sitten koti- tai ulkomaassa. Jatkoille lähtee ken jaksaa lisää kontakteja luoda. Eräs tuttu matkustaa työkseen jatkuvasti ympäri maailmaa. Kortti singahtaa milloin mistäkin jännittävästä kolkasta, mutta toistuva teksti kertoo, mistä on kyse. Työmatkalla. Hellettä 35 astetta. Terveiset. Ei käy kateeksi, kun tietää, että urakkaa painetaan aikataulutetusti, edes yhteistä kieltä ei aina ole, palautumisaikaa kotimaassa on lyhennetty, ja sitten työ taas pakottaa toiselle puolen palloa. Parhailta työmatkoilta on saanut käytännön työkaluja tekemiselleen: ideoita, oppia ja näkökulmia. Ja uusia kontakteja; ihmisiä, joilla on energistä annettavaa, ja jotka tuulettavat ajatuksia reippaasti. Silloin oma työ tuntuu taas avaamistaan odottavalta pähkinältä, jonka kimppuun iskeä. Anniina Jokinen tiedottaja Kajaanin kaupungin tiedotuslehti Toimitusneuvosto: Risto Hämäläinen, kansliapäällikkö päätoimittaja , Seppo Heikkinen, kaupunkisuunnittelupäällikkö varapäätoimittaja , Anniina Jokinen, tiedottaja, toimitussihteeri , gsm , Tuula Heikkinen, viestintäsihteeri varatoimitussihteeri , Martti Anttila, tekninen johtaja Maarit Rautiainen, nuorisovaltuuston edustaja Antti Mäkinen, Kainuun museon johtaja Maarit Tartia-Kallio, Ammatti-Instituutin koulutusjohtaja Kalevi Yliniemi, perusturvajohtaja Maarit Vuorinen, ammattikorkeakoulun markkinointisuunnittelija Toimituksen osoite: Kajaanin kaupunki, hallintopalvelukeskus PL 133, Kajaani Sotkamo-lehti Anssi Väisänen, päätoimittaja Tuula Uitto-Korhonen, myyntipäällikkö Tämän lehden jutut ja kuvat: Anniina Jokinen, Päivi Saarilahti ja Anssi Väisänen Ulkoasu ja sivunvalmistus: Suomen Paikallissanomat Oy Sotkamo-lehti / Sampo Kaste Paino: Kainuun Sanomat Oy 2003 PIIRROS: MARKKU HERNETKOSKI

3 MAALISKUU 3 Ystävyystoiminnan luonne on muuttunut Nyt suhteita vaalivat koulut ja perheet Matti Väisänen kädessään Nyiregyhásan ja Kajaanin kuvateos. Vuosikymmeniä sitten Kajaani vaali ystävyyskaupunkiensa yhteyksiä virallista tietä. Delegaatiot kävivät vuoroin vieraissa. Nykypäivää on yhteistyö, jossa tekijöinä ovat esimerkiksi koulut ja perheet - ei niinkään enää kaupunki. Ystävyyskaupunkitoiminta on alkanut elää omaa elämäänsä, kun virallinen puoli ja yhteiskunnan tuki ovat jääneet pois. Näin tavoite on saavutettu: ihmiset ovat oppineet toisten maiden kulttuureista paljon, ystävyyskaupunkitoiminnan veteraani, opetusneuvos Matti Väisänen sanoo. Vuonna 1990 eläkkeelle kansalaisopiston rehtorin toimesta jäänyt Väisänen muistaa helposti kaikki Kajaanin ystävyyskaupungit. Östersund oli ensimmäinen. Sitten tulivat Donin Rostov, Schwalm- Eder -piiri, edelleen Nyiregyháza ja Marquette, Väisänen sanoo. Opetusneuvos Väisäselle tuli tutuimmaksi Nyiregyháza, sillä hän johti pitkän tovin Kajaanin Suomi-Unkari -seuraa, vuodet Ystävyyskaupunkitoiminnassa oli hyvät mahdollisuudet saada luukkuja Unkarista Suomeen auki siihen aikaan, kun maa oli vielä suljettu. Virallista toimintaa tarvittiin. Nyt suhteet Unkariin ovat kunnossa: suhteista huolehtivat muiden muassa opettajainkoulutuslaitos, koulut, uimaseura ja terveydenhoito-oppilaitos, noin esimerkkejä mainitakseni. Ja vuosien varrella perheiden välille on syntynyt paljon kestäviä ystävyyssuhteita, Väisänen kertoo. Viimeisimpänä esimerkkinä hyvinvoivasta yhteistyöstä on vuonna 2001 valmistunut Kajaanin ja Nyiregyházan yhteinen kuvateos. Ei voi väheksyä sitäkään, että Unkari on saanut meiltä paljon apua EU-kuvioissa, Väisänen lisää. Donin Rostovia ei saisi unohtaa Yhteistyö entiseen Neuvostoliittoon alkoi Suomi-Neuvostoliitto - seuran aikana 1950-luvulla, ja vierailuja Donin Rostoviin tehtiin tuon tuosta. Toki maailma on muuttunut paljon noista ajoista, mutta siitä huolimatta ystävyyskaupunkitoimintaa Donin Rostovin kanssa ei saisi haudata kokonaan. Kajaani on perustan luonut aikanaan suureen venäläiskaupunkiin, ja nyt suhteista voisi hyötyä elinkeinoelämä nähdäkseni varsin helposti. Yritysmaailman täytyisi älytä, mitkä mahdollisuudet tässä piilevät, Väisänen toteaa. Toinen väljähtynyt suhde tulee Väisäsen mieleen. Suomi- Saksa -yhteistyönä järjestettiin aikanaan Kaukametsässä nykytaiteen näyttelyjä, mutta yhteinen työ on päästetty hiipumaan. Eikä ainakaan tässä ole kysymys liian suurista kustannuksista. Pitäisi löytää lisää innokkaita tekijöitä, jotka kokisivat ystävyyskaupunkitoiminnan nykypäivänäkin mielekkääksi, siitähän vapaaehtoisessa toiminnassa aina on kysymys, opetusneuvos Väisänen sanoo. Ystävyys lyhentää välimatkaa Kartta väittää, että Oulujärven rannalta on pitkä matka Atlantin taakse. Lake Superiorin rannalla Michiganissa sijaitseva Marquetten kaupunki on kuitenkin siirtynyt viimeisen kuuden vuoden aikana selvästi lähemmäs Kajaania ja kajaanilaisia. Kajaani ja Marquette ovat olleet ystävyyskaupunkeja vuodesta Kajaanin seudun Suomi-Amerikkayhdistyksen puheenjohtaja Pertti Mustonen kertoo, että sähköpostiviestit kaupunkien välillä kiitävät miltei päivittäin. Sähköpostin lisäksi kaupunkien välillä matkaavat säännöllisesti kirjeet ja puhelut. Viime kesänä 19 kajaanilaista kävi omin silmin toteamassa, minkälaisen ystävän Kajaani on valtameren takaa saanut. Moni sai matkalta myös uusia henkilökohtaisia ystäviä. Vuosina 1999, 2000 ja 2001 sai Kajaani puolestaan ottaa vastaan ryhmän Marquettesta. Marquetten kaupunki sijaitsee Lake Superiorin etelärannalla. Pertti Mustosen mukaan alueen voimatekijät ovat korkea koulutustaso ja liike-elämän monipuolisuus. Kajaanilaiset ja marquettelaiset isännät kesän 2002 vierailun läksiäistilaisuudessa. Ystävyyskaupunkitoimintaa on monenlaista. Pertti Mustosen mukaan Kajaanin ja Marquetten välisessä ystävyydessä virallisuus on taustalla ja ihmisten kiinnostus etualalla. - Ihmiset haluavat tutustua toisiinsa. Marquettessa on paljon suomalaista perinnettä ja siirtolaisia. Ystävyyden etuja on, että toisesta voi ottaa mallia. Mustonen keksii nopeasti asioita, joissa kaupungit voivat toisiaan opastaa. - Kulttuuriasiat on hoidettu täällä hyvin. Niihin panostaminen voisi auttaa Michiganissa. Sieltä Kajaaniin voitaisiin tuoda esimerkiksi liike-elämän markkinointi- ja asiakaspalvelutaitoja. Mustosen mukaan Ylä-Michiganin seutu on hyvin suosittu opiskelualue, jolla on monta yliopistoa asukkaan Marquettessakin on opiskelijan yliopisto. - Opiskelijoita tulee, vaikka kaupunki sijaitsee pohjoisessa. Siinä voisi olla kajaanilaisille oppimista, miten kaupunki voi satsata että nuoret haluavat tulla tänne, hän kannustaa. Kajaani mukana rauhanhankkeessa Marquetten ja Kajaanin välinen yhteys etsii jatkuvasti uusia muotoja vahvistuakseen entisestään. Tarkoituksena on kehittää muun muassa opettaja-, opiskelija- ja virkamiesvaihtoa, kainuulaisten tuotteiden ja matkailupakettien vientiä Marquetteen sekä sikäläisten tuotteiden tuontia tänne. Lisäksi Mustonen näkisi mieluusti esimerkiksi Jazz Kevään ohjelmistossa marquettelaisen Conga Se Mennen, jonka musiikki on yhtyeen oman luonnehdinnan mukaan suomalaista saunareggaeta. Mustonen toivoo myös, että kajaanilainen jääkiekkoilija siirtyisi jossain vaiheessa Marquetten joukkueeseen, sillä siinä on ennestään suomalaisia pelaajia muun muassa Tapparasta. Vaikka Amerikka on ulkopolitiikkansa vuoksi tällä hetkellä hyvin voimakkaasti tapetilla, on Mustosen mukaan tärkeään huomata, että kaikki amerikkalaiset eivät ole sodan kannalla. Esimerkiksi Marquettessa on suunnitteilla suuri rauhanhanke. Tarkoituksena on koristaa paikallinen puisto sadoilla origamikurjilla. Hankkeen järjestäjä Michelle Lexmond oli yhteydessä Mustoseen ja toivoi myös Kajaanista lähetettävän paperikurkia tapahtumaan. Mustonen ehdotti asiaa Kainuun Ammatti-Instituutissa kaupan ja hallinnon opettaja Päivi Pykäläiselle, jonka luokka otti asian hoitaakseen. Kajaanin seudun Suomi-Amerikka-seuralla on noin 130 jäsentä. Seura on jäsenmaksua vastaan avoin kaikille kiinnostuneille. Ystävyystoiminnasta ja sen historiasta kiinnostuneille on Kajaanin kaupunginkirjaston lehtilukusalista saatavissa maksuton Suomi-USAlehden juhlanumero. Myös Pertti Mustoseen voi olla yhteydessä: pertti.mustonen@kao.fi

4 4 MAALISKUU Opettajia kannustetaan maisemanvaihtoon Charles Roberts tuli Suomeen neljättä kertaa Koulutuksen ja kansainvälisyyden yhtymäkohdaksi pelkistyy monesti oppilasvaihto. Harvemmin tulee mieleen, että opettaja voi vaihtaa maisemaa siinä missä opiskelijakin. Kajaanin ammattikorkeakoulussa opettajien hyödynnettävissä ovat samat ulkomaiset yhteistyökorkeakoulut kuin opiskelijoilla. Esimerkiksi kaupan ja hallinnon alan opettajat voivat suunnata Saksaan, Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Isoon Britanniaan, Kiinaan, Italiaan tai Kyprokselle opettamaan. Ammattikorkeakoulu kannustaa henkilökuntaansa lähtemään ulkomaille ja toivottaa myös ulkomaiset vaihto-opettajat ja vierailevat luennoitsijat avosylin tervetulleiksi. Englantilainen Charles Roberts muutti syyskuussa Prestonista Kajaaniin. Hän opettaa kahden vuoden ajan ammattikorkeakoulun kansainvälisen kaupan opiskelijoita englannin kielellä. Hyöty on moninkertainen Robertsin mukaan kansainvälisestä opettajavaihdosta hyötyvät niin opettaja kuin korkeakoulukin. Hän antaa havainnollistavan esimerkin. Kun Kajaanin ammattikorkeakoulun opettaja siirtyy ulkomaille opettamaan, hän välittää samalla tietoa kotimaastaan ja -korkeakoulustaan. Parhaimmassa tapauksessa joku sikäläisistä oppilaista tai opettajista kiinnostuu ja hakee vaihto-ohjelman Kajaanin ammattikorkeakoulussa opettavan Charles Robertsin mukaan englantilaiset akateemikot arvostavat suomalaista koulutusjärjestelmää sekä tutkimus- ja kehitystyötä. kautta Kajaaniin. Ulkomailla ollessaan opettaja saa usein myös lisää perspektiiviä oman aineensa opettamiseen, minkä hän voi tuoda mukanaan Suomeen ja välittää opiskelijoilleen täällä. Silloin joku opiskelijoista voi kiinnostua lähtemään ulkomaiseen korkeakouluun. Näin yhteistyökorkeakoulujen välinen suhde kehittyy. Robertsin mukaan kyse on myös opettajan henkilökohtaisesta urakehityksestä. Työn tekeminen ulkomailla on uudenlainen kokemus, joka syntyy jo yhden viikon aikana. Sille perustalle opettajan on hyvä rakentaa kansainvälistä osaamistaan. - Ei Roomaakaan rakennettu päivässä, Roberts vertaa. Täydellistä kielitaitoa ei vaadita Ulkomaiseen yhteistyökorkeakouluun mielivä opettaja voi viipyä kohteessaan viikosta useampaan kuukauteen. Robertsin mukaan ensimmäisen vierailun sopiva kesto on viikko tai kaksi viikkoa. - Jos aloitetaan pitkillä jaksoilla, voi alku olla vaikeampi. Ensin kannattaa lähteä viikoksi tai kahdeksi, myöhemmin pitempään, hän neuvoo. Ensimmäisen vierailun tehtävänä on tutustuttaa opettaja vaihdon käytännön järjestelyihin ja herättää kiinnostus lähteä ulkomaille uudestaan. Toisella kerralla kohdemaassa voi jo viipyä pitempään, kun järjestelmä on tuttu. Roberts tietää mistä puhuu. Hän on itse nyt neljättä kertaa Suomessa. Lisäksi hän on opettanut puolalaisessa korkeakoulussa. Tämän vuoden aikana Kajaaniin on tulossa ainakin neljä ulkomaista luennoitsijaa. Kajaanista ulkomaille tehtävät työjaksot ovat vielä suunnitteilla. Laskentatoimen lehtori Jaana Lappalainen tietää kuitenkin jo nyt, että matkaa huhtikuun alussa kahdeksi viikoksi Saksaan opettamaan. Opetusjakso on hänelle järjestyksessään neljäs ulkomailla. - Se on kokemus, joka antaa paljon. Saa tavata ulkomaisia kollegoja ja laittaa itsensä peliin. Lisäksi kielitaito ja kulttuurintuntemus karttuvat, Lappalainen kiittelee. Hän rohkaisee kaikkia opettajia harkitsemaan asiaa omalta kohdaltaan. Edellytyksinä Lappalainen pitää substanssiosaamista ja riittävää peruskielitaitoa. - Täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä, hän naurahtaa. Ammattikorkeakoulu lähettää ja ottaa vastaan Gambiasta Kajaaniin, Kajaanista Kiinaan Mikko Karppinen, 24, ja Jarkko Huttunen, 27, istuvat helmikuisena päivänä Kajaanin ammattikorkeakoulun nettikahvilassa ja huikkaavat ohi kulkeville aasialaisille vaihtoopiskelijoille jotakin mysteerisellä kielellä. Se on kiinaa, ja pojat ovat kaksi kuukautta sitten tulleet Shanghaista. Jarkko ja Mikko olivat opiskelleet vasta vuoden Kajaanin ammattikorkeakoulussa, kun he suuntasivat 18 kuukaudeksi Kiinaan. Kansainvälisen kaupan opiskelijoina he halusivat tutustua tärkeään markkina-alueeseen, mutta syynä oli myös henkilökohtainen kiinnostus aasialaista kulttuuria kohtaan. Heidän oleskelunsa Kiinassa poikkesi monella tapaa perinteisestä. Pojat muuttivat heti kolmen ensimmäisen viikon jälkeen pois vaihtoopiskelijoita tupaten täynnä olleelta kampukselta, koska halusivat asua ja elää kiinalaisten keskellä. Siten ummikkoina matkaan lähteneet Jarkko ja Mikko oppivat kiinan kielen. He myös viipyivät ulkomailla tavallista pitempään. Ensimmäiset yhdeksän kuukautta he opiskelivat kiinan kieltä Tianjinin kaupungissa. Toisen puoliskon ajasta he viettivät Shanghain sydämessä opiskellen kansainvälistä kauppaa. Kiina jätti kipinän Jarkko ja Mikko ylistävät kokemusta maasta taivaisiin. Molemmat aikovat suunnata takaisin Aasiaan heti, kun se on mahdollista. Käytyään kaukana he näkevät selvemmin nyt myös lähelle. - Silmät aukesivat. Oppi arvostamaan, miten hyvä maa Suomi on asua ja elää, Mikko kuvailee. - Hyvät ja huonot puolet molemmissa korostuvat. Kun oli siellä, kaipasi tänne ja täällä kaipaa sinne, Jarkko lisää. 18 kuukauden aikana pojat tottuivat kiinalaiseen kulttuuriin ja kulttuurieroista johtuviin kommelluksiin, joita silloin tällöin sattui. He antavat esimerkin alueelta, jolla paikalliset ihmiset eivät olleet tottuneet näkemään länsimaalaisia. Eräällä kapealla kujalla heitä vastaan tuli kiinalaismies mopon selässä. Mies hämmästyi näystä niin paljon, että jäi pojat ohitettuaan tuijottamaan taakseen, eikä huomannut ollenkaan edessään pysähdyksissä ollutta taksia. Mies rysäytti valtavan pamahduksen saattelemana suoraan päin autoa. Jarkko ja Mikko ovat vakuuttuneita siitä, että kiinan kielen ja kulttuurin tunteminen on heille eduksi tulevaisuudessa. - Länsimaalaiset yritykset haluavat Kiinassa töihin mielellään länsimaalaisia ihmisiä, jotka hallitsevat kiinan kielen ja tuntevat kulttuurin, Jarkko kertoo. Myös hänen opinnäytetyönsä liittyy aiheeseen. Se kertoo länsimaisille yritysjohtajille, miten liikeneuvottelut hoidetaan kiinalaisten kanssa. Osaamista kotiinviemisiksi Kajaanin ammattikorkeakoulu lähettää ulkomaille vuosittain useita opiskelijoita, mutta suuri joukko tulee myös ulkomailta Kajaaniin opiskelemaan. Osa heistä on vaihtoopiskelijoita, osa suorittaa täällä koko tutkinnon. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu gambialainen Alasana Jawneh. Hän on ollut Suomessa nyt kuusi vuotta ja opiskelee Kajaanin ammattikorkeakoulussa ensimmäistä vuotta. Alasana tuli Suomeen hankkimaan koulutusta. Hän opiskeli ensin mikrotukihenkilöksi ja teki sitten jonkin aikaa töitä. Nyt Alasana opiskelee kansainvälistä kauppaa. Hän aikoo valmistumisen jälkeen suunnata takaisin Gambiaan, missä hän voi hyödyntää Suomessa hankkimaansa osaamista. - Sillä kehitys ja koulutus eivät siellä ole ollenkaan näin pitkällä kuin täällä, hän perustelee. Alasana Jawneh, Jarkko Huttunen ja Mikko Karppinen eivät pelkää ylittää kulttuurirajoja. Gambialainen Alasana on kuudetta vuotta Suomessa, Jarkko ja Mikko viettivät 1,5 vuotta Kiinassa.

5 MAALISKUU 5 Samanlaisia kuin mekin Kansainvälisyysajatukset heräävät jo ala-asteella Kansainvälisyys ulottaa tänä päivänä lonkeronsa kaikkiin opetuksen ja koulutuksen kerroksiin. Jo ala-asteilla on mahdollisuus verkottua yhteen ulkomaisten koulujen kanssa. Pietari Brahen koulu Soidinsuolla on osa tällaista yhteistyötä. Se kuuluu Comenius-ohjelmaan, jonka kautta se on hankkinut yhteistyökoulut Irlannista, Espanjasta, Unkarista ja Ranskasta. Ohjelma on kolmivuotinen. Pietari Brahen koulussa meneillään on toinen kolmen vuoden pituinen jakso. Yhteistyökoulujen edustajat tapaavat kahdesti vuodessa. Tapaamisissa suunnitellaan, mitä vuoden aikana ja seuraavaan tapaamiseen mennessä tehdään. Viimeksi koulujen edustajat tapasivat toisensa marraskuussa Unkarissa. Silloin sovittiin, että tänä keväänä teema on koti. Yhteistyökoulujen oppilaat lähettävät kevään aikana toisilleen tietoja oman maansa asumisesta ja omista kodeistaan. Vielä ennen kesälomaa tulee toinenkin teema, joka on kouluni. Teemat koskettavat koko koulua pienimmästä oppilaasta suurimpaan. Nuorimmat piirtävät ja englantia jo osaavat kirjoittavat kirjeitä. Teemojen ohella osa koulun luokista on muodostanut henkilökohtaisia kontakteja yhteyskoulujen samanikäisiin luokkiin. Lisäksi maaliskuun alussa Pietari Brahen kouluun tulee kolmen kuukauden ajaksi itävaltalainen kieltenopettaja. Ekaluokkalaisilta talvikuvia Pietari Brahen koulun lapset osallistuvat innokkaasti ulkomaille lähetettävien pakettien tekoon. Lapsille on tärkeää se, että kun he lähettävät paketin matkaan, he myös saavat takaisin jotain. Oppilaat laittavat lähetyksiin mukaan paitsi kirjeitä ja piirustuksia, myös tarrakuvia. 1c:n oppilaat laittoivat viimeksi matkaan talvipiirrokset. - Mä tein talvikuvan lumihevosesta. Ja me saatiin nallekortit sieltä, Jenni Hiltunen kertoo. Nina ja Päivi hämmentävät omaa kokkikerhoa Keskuskoulun yhdeksäsluokkalaiset Nina Huotari ja Päivi Oikarinen käyvät reippaasta esimerkistä ikäisilleen ja vanhemmillekin. - Pidämme molemmat lapsista ja ruoanlaitosta. Ajattelimme, että voisimme vapaa-ajalla yhdistää nämä asiat, Nina ja Päivi kertovat kokkikerhoajatuksen syntymisestä. Tytöt marssivat ideoineen rehtorin juttusille. Kynnys kysyä ei ollut korkea ja heille näytettiin vihreää valoa. Kolmas- ja neljäsluokkalaisille suunnattu kerho aloitti toimintansa helmikuun puolivälissä. Kokkauksesta kiinnostuneita lapsia keittiöön kertyi parisenkymmentä. - Se on isohko määrä kahdelle, tytöt myöntävät. Heidän lisäkseen kerhon viikoittaisissa kokoontumisissa on mukana aikuinen kouluavustaja. Lapset kokkaavat neljän hengen ryhmissä. Ninan ja Päivin mukaan kolmas- ja neljäsluokkalaiset tarvitsevat vielä melko paljon apua keittiössä. Ensimmäisellä kerralla tehty pizza kuitenkin syntyi jokaisessa ryhmässä ja tuli syödyksi niin ikään. Kerho jatkaa toimintaansa tällä erää asti, jolloin jakso vaihtuu. Kolmasluokkalaiset Elisa Hyyryläinen ja Roosa Koskela kirjoittivat englanninkielisiä kirjeitä. Ekaluokkalaiset miettivät pitkään, minkälaisia kavereita he Irlannista ovat nyt saaneet. Lopulta Severi Manninen kiteytti ajatuksen. - Ne on ihan samanlaisia kuin mekin. Puhuvat vain eri kieltä. Kansainvälisyyttä lukiossa ja Ammatti- Instituutissa Kajaanin lyseon lukio Ystävyyskoulu Östersundissa, Schwalmstadissa ja Nyiregyházassa. Opiskelijat keräävät itse rahat ystävyyskouluvierailuihin. - Ruotsi-yhteistyötä rahoittaa Nordplus junior ohjelma. Comenius-projektiyhteistyössä ollut mukana koulu Hollannista, Saksasta, Unkarista, Ranskasta ja Iso- Britanniasta. Osallistuttu Euroopan parlamentin euroscola-päivään.projekti on saamassa jatkoa. Linnan lukio Opiskelijavaihtoa Italian Bergamon, Hombergin ja Nyiregyházan kanssa. Opiskelijat keräävät itse matkarahat. Comenius-yhteistyötä Iso-Britannian Highbridgen ja Hombergin kanssa. Alkamassa uusi Comenius-projekti Highbridgen, Hombergin, Tsekin Budweisin, Romanian Turdan ja Espanjan Tortosen kanssa. Nordplus-opiskelijavaihtoa Ruotsin Halmstadin kanssa. Nuoli-projekti kouluttaa ohjaajia Keskuskoulun rehtori Liisa Metsäkylä sanoo, että kerhon toteutuminen edellytti koululta vain mahdollisuuden antamista tytöille. Koulu tarjoaa kerholle tilat ja käytettävät ainekset. Tapa kannustaa nuoria aktiivisuuteen on Metsäkylän mukaan pitää silmät ja korvat auki sille, mitä he viestittävät. Nina Huotari ja Päivi Oikarinen yhdistivät kaksi asiaa josta pitävät: lapset ja ruoanlaiton. Ideasta syntyi kokkikerho, joka kokoontuu keskuskoululla maanantaisin. - Kuunnellaan oppilaita, annetaan heille tilaa ja kannustetaan aktiivisuuteen, hän luettelee. Ninan ja Päivin perustama kokkikerho alkoi sattumalta samoihin aikoihin, kun Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuoli-projekti etsi ohjaajia koulutettaviksi iltapäiväkerhoihin. Projektin puolesta Keskuskoululla työskentelee puolipäiväisesti Tanja Ele. Hän nappasi tytöt heti mukaan projektiin ja he pääsevät mukaan kerho-ohjaajakoulutukseen, joka alkaa 14. maaliskuuta. Nuoli-projektin ansiosta iltapäiväkerhoja on luvassa lisää, sillä ohjaajakoulutukseen osallistuu kymmenen nuorta. Kainuun Ammatti-Instituutti Opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja enimmäkseen eri Euroopan maissa, satunnaisesti Yhdysvalloissa, Afrikan maissa yms aikana 20 ulkomaista opiskelijaa opiskeli eri pituisia jaksoja KAI:ssa. Vaatetusalan luokittain tapahtuvia vaihtoja Hombergin ystävyysoppilaitoksen kanssa Vaihdot rahoitetaan EU:n koulutusohjelmista ja Opetushallitukselta saatavalla rahoituksella.

6 6 MAALISKUU Kainuun Ammatti- Instituutin viestinnän opiskelijat Eläinsuojeluvalvoja on eläimen puolella - Tyypillisin tapaus on eläin, joka joutuu heitteille omistajan päihdeongelman vuoksi. Tuolloin eläimen käsittely muuttuu liian rajuksi, se unohdetaan yksin pitkiksi ajoiksi tai jätetään ulkoiluttamatta, sanoo Ari Stenvall. Stenvall on yksi Kajaanin eläinsuojeluyhdistyksen kolmesta virallisesta valvojasta. Hänen työhönsä kuuluu pieneläinhautausmaan hoito sekä tarkastuskäynnit. - Enemmänkin halukkaita vapaaehtoistyöhön olisi, mutta työ on henkisesti niin raskasta, että harva jaksaa sitä tehdä. Kun laittaa oven kiinni tarkastuskäynnin jälkeen, asia ei saa jäädä enää vaivaamaan, kertoo Stenvall kolmen vuoden kokemuksesta. Eläinsuojeluvalvojat työskentelevät vapaaehtoisesti, vain pientä korvausta vastaan. Tehtäviä on koko Kainuun alueella ja tarkastuskäyntejä 2-3 viikoittain. Eläimet ovat lemmikki- ja hyötyeläimiä. Eläinten onneksi kuitenkin noin 30 % käynneistä on aiheettomia ja johtuu monesti vanhojen naapuririitojen vuoksi tehdyistä ilmoituksista. Tarkastuskäynnillään eläinsuojeluvalvoja saattaa saada kiukkuisenkin vastaanoton joskus valvoja on jopa heitetty seinää vasten. Valvojalla ei ole käytettävissään muita keinoja kuin keskustelu, ja jos se ei auta, tullaan poliisin kanssa uudelleen paikalle. Jos tarvitaan eläinlääkäriä, kulut maksaa eläimen omistaja. Harvemmin asiakkaat ovat toivottomia tapauksia, jotka eivät muuta tapojansa kehotuksista huolimatta. Äärimmillään tapaus saattaa johtaa rikostutkintaan asti. Ankarin mutta harvinainen rangaistus on eläintenpitokielto. - Eläintenpitokielto kierretään usein niin, että eläin siirretään toisen perheenjäsenen huostaan. Se tuskin muuttaa eläimen kohtelua, Ari Stenvall miettii. Emilia Rönkkö Kuva: Tiia Hietanen Taitto: Emilia Rönkkö, Tuija Härkönen, Piia Kyllönen, Tiia Hietanen Perustettu vuonna 1982 Ei varsinaisia toimitiloja Rahoitus jäsenmaksuista, tapahtumista ja lahjoituksista Jäseniä toistasataa, toiminta kattaa koko Kainuun Ylläpitää pieneläinhautausmaata Yhdistyksessä kolme eläinsuojeluvalvojaa: Haapalainen Sirkku Stenvall Ari Liira Marja, eläinlääkäri , (08) Tapauksista voi ilmoittaa nimettömänä Eläinsuojeluyhdistykseen. Jos olet kiinnostunut yhdistyksen toiminnasta ja haluat mukaan, ota yhteyttä Kajaanin Eläinsuojeluyhdistykseen puh. (08) Eläinsuojeluliitto Animalia ry on Suomen suurin eläinsuojelujärjestö. Tällä hetkellä toiminnan painopiste on eläinkokeiden, turkistarhauksen ja tuotantoeläinten kasvatuksen eläinsuojeluongelmissa. Animalialla on ympäri Suomea yhdyshenkilöitä, toimintaryhmiä sekä alueosastoja. Viime vuonna perustimme Kajaanin toimintaryhmän, johon kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Toimintamme on vasta aluillaan, emmekä ole olleet kovin näkyvästi esillä, koska toimimme pääasiassa omavaraisesti. Tamminäyttelyissä meidät saattoi nähdä Animalian infopöydän takana, ja suunnitteilla on osallistua Mahdollisuuksien tori -tapahtumaan. Haluaisimme mukaan toimintaamme kaikenkarvaisia ihmisiä ikään ja sukupuoleen katsomatta. Ainoa kriteeri on, että olet valmis sitoutumaan aktiivisesti toimintaan. Vaikka eläinsuojelu onkin sekä henkisesti että fyysisesti raskasta, niin jos halu auttaa lähtee suoraan sydämestä, jaksaa jatkaa päivästä toiseen. Toisaalta, onhan eläinsuojelu todella palkitsevaa. Annukka Honkanen, Mari Schroderus, Henna-Mari Huusko Eläinsuojelu tarvitsee valppaita ihmisiä Kaupunkilaiset ovat eläinsuojeluasioissa viranomaisille kullanarvoinen apu. Kajaanin kaupungineläinlääkäri Marjo Huttusen mukaan lähes kaikki lemmikkien pitoon liittyvät tarkastuskäynnit sysää liikkeelle soitto tarkkaavaiselta naapurilta tai ohikulkijalta. Kun ilmoitus tulee, matkaan lähtee joko eläinsuojeluvalvoja tai eläinlääkäri ja vakavissa tapauksissa molemmat. Eniten heitä työllistävät koirat, varsinkin pihakoirat. Lemmikkieläinten lisäksi eläinsuojelu huolehtii myös karjasta ja ammattikäytössä olevista lemmikeistä. Ammattimaisen toiminnan rajana on useimmissa tapauksissa kuusi aikuista eläintä. - Siitä on tehtävä ilmoitus. Läänin kautta sitten valitaan tiloja, joille tehdään pistotarkastuksia, Huttunen kertoo. voi Huttusen mukaan välttää, kun kantaa vastuun hankkimastaan eläimestä. Hän pitää oleellisen tärkeänä, että ennen lemmikin hankkimista mietitään tarkkaan, miten eläin sopii omaan elämänrytmiin. - Eläintä ei koskaan tule hankkia vain hetken mielijohteesta, Huttunen korostaa. Vaikka naapurit ja tarkkasilmäiset ohikulkijat auttavat eläinsuojelussa viranomaisia, ei oman lemmikin hyvinvointia siitä huolimatta voi jättää muiden harteille. - Lemmikin omistajalla on loppujen lopuksi vastuu siitä, että eläimestä pidetään huolta. Ei voida olettaa, että naapuri tai eläinlääkäri on sitä vahtimassa. Ja omaksi iloksihan lemmikki on tarkoitettu, Huttunen summaa. Ensisijainen vastuu omistajalla Eläimiä pidetään yleisesti ottaen Kajaanissa hyvin. Huttunen laskee päättyneen vuoden aikana tapahtuneen vain yhden erittäin vakavan eläinrääkkäystapauksen. Ilmoituksista aiheutuneita tarkastuskäyntejä eläinlääkärin kalenterissa näkyi noin joka toinen kuukausi. - Vaikeisiin tapauksiin liittyy yleensä aina ihmisen omia sosiaalisia ongelmia, kuten alkoholismia, Huttunen huomauttaa. Eläinten pitoon liittyvät ongelmat Lämminveriruuna Elias First Choice sai kaupungineläinlääkäri Marjo Huttuselta antibioottipistoksen jalkatulehduksen vuoksi. Sen ei ole tarvinnut eläinsuojelua penätä, sillä se asustaa turvallisesti Kainuun Ammatti-Instituutin Seppälän toimipisteen tallissa.