SOSIAALITURVA 1/05. Miten käy sosiaalipalveluiden globalisaation pyörteissä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA 1/05. Miten käy sosiaalipalveluiden globalisaation pyörteissä?"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 1/05 Miten käy sosiaalipalveluiden globalisaation pyörteissä?

2 Pääkirjoitus 17. tammikuuta 2005 Sosiaalipalvelut säilytettävä kansallisessa valvonnassa Euroopan unionin uusi sisämarkkinakomissaari irlantilainen Charlie McCreevy pitää palvelujen avaamista kilpailulle yhtenä kautensa päätavoitteista. Hän on puolustanut voimakkaasti kiisteltyä palveludirektiiviä. Hänen tärkein perustelunsa on se, että kaksi kolmasosaa EU:n bruttokansantuotteesta koostuu palveluista ja niiden avaaminen kilpailulle on hyväksi Euroopan taloudelle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta direktiivin hankalat kohdat koskevat palvelujen rekisteröintiä ja valvontaa. Direktiiviesityksen mukaan yhteen jäsenmaahan rekisteröitynyt palvelujen tarjoaja, vaikkapa vanhusten hoiva- tai kehitysvammahuollon kuntoutuspalveluja tarjoava yritys, voisi automaattisesti laajentaa toimintaansa muihin unionin jäsenmaihin. Silloin, kun palvelua tuotetaan rajan yli, valvonnasta huolehtisi yrityksen kotimaa, jonka lainsäädäntöä yritys noudattaisi kaikissa jäsenmaissa. Suomi on halunnut direktiiviin muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Erityisesti alkuperämaan periaatteeseen on suhtauduttu kielteisesti. Direktiivin monet säädökset joutuisivat ristiriitaan kansalaisten oikeusturvaa sekä palvelujen saatavuutta ja laatua vaalivan kansallisen lainsäädäntömme kanssa. Suomen aloitteesta jo sopimukseen EU:n perustuslaista saatiin muutos unionin yhteisen kauppapolitiikan alueella. Jos joku jäsenvaltio arvioi, että kauppasopimus vaarantaa hyvinvointipalvelujen järjestämis- ja rahoitustapoja, se voi vaatia yksimielisyyspäätöstä määräenemmistön sijaan. Olemme ajoittain vaikeuksissa jo oman kilpailutuslainsäädäntömme kanssa. Hoitopaikkaa ei voida vaihtaa noin vain sinne, missä palvelu on halvinta. Hyvää hoitoa ei saada myöskään niin, että yrittäjä joutuu koko ajan miettimään, miten työ tehtäisiin aina vaan halvemmalla. Sama pätee Eurooppaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta kauppaa ei voida tehostaa mihin hintaan hyvänsä. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat käyneet sekä perustuslain että palveludirektiivin valmistelun yhteydessä hyvää keskustelua hallituksen, eduskunnan ja ministeriöiden kanssa siitä, miten kykenemme säilyttämään kansallisten sosiaalipalvelujen laadun ja aseman. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on herättänyt ja koordinoinut keskustelua. Meidän on syytä seurata EU:n sisämarkkinoiden ja kansainvälisen kauppapolitiikan vaikutuksia sosiaalipolitiikkaan. Niiden rinnalle on nostettava suomalaisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmästä sekä sen universalismin, yhteisvastuun, tasa-arvon ja laadun tavoitteista huolehtiminen. Elli Aaltonen Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän työskentelee sosiaalineuvoksena Itä-Suomen lääninhallituksessa. Hän on Huoltajasäätiön isännistön varapuheenjohtaja. SOSIAALITURVA 1/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2005 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistusja tiedotustoimintaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié p talouspäällikkö Yrjö Saarinen p Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Erja Saarinen p toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö p Taitto: Tero Valtonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: p , fax Tilaushinnat /vuosi, kestotilaus 47 /vuosi, opiskelijatilaus 26 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,58 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm Hintaan lisätään alv. 22 % p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Kirjapaino Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN SOSIAALITURVA 1/2005

3 Tässä numerossa Globaali talous ja kansainvälinen kauppapolitiikka kaventavat kansallisen sosiaalipolitiikan autonomiaa. Sosiaalipoliitikkojen pitäisi herätä analysoimaan uutta tilannetta, Leif Rönnberg vaatii. s Sosiaalipalvelut säilytettävä kansallisessa valvonnassa Elli Aaltonen 4 Sosiaalipolitiikka kauppapolitiikan puristuksissa? Erja Saarinen 6 Onko globaali sosiaalipolitiikka pelkkää sopeutumista? Elina Palola 8 Kirjallisuutta Toisenlainen näkökulma globalisaatioon Lea Suoninen-Erhiö 9 Missä ovat tulisieluiset sosiaalityöntekijät? Erja Saarinen 12 EU:lle uusi laaja-alainen huumestrategia Tapani Sarvanti 13 Suomi valmistautuu huumeasioiden puheenjohtajuuteen EU:ssa Tapani Sarvanti 14 Huumekuolemien raportointi on ongelmallista Toivo Hurme & Elina Kotovirta 15 Kolumni Lovestamista vai riitelemistä Antero Marjakangas Lasten sijaishuollolle laadittiin valtakunnalliset laatukriteerit.kristiina Hehku (vas.), Mauri Upanne, Aki Paavola ja Heli Heinjoki ovat osallistuneet hankkeeseen. s Kuka joutuu vastuuseen? Karri Välimäki 18 Muutoksia sosiaaliturvaan vuonna Vasso tasapainoilee erikokoisten kuntien tarpeiden välillä Erja Saarinen 22 Keskustelua Molempia tarvitaan Osmo Nuolikoski 23 Kunnallinen sosiaalipolitiikka kunniaan Yhteistyötä pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon 24 Teemapäiviä ja tapahtumia vuonna Uutisia Sosiaalihuollossa korostuu vastuu asiakkaista. Oikeudellisessa mielessä vastuu voidaan jakaa vahingonkorvausvastuuseen ja rikosoikeudelliseen vastuuseen, kirjoittaa Karri Välimäki s Lasten sijaishuollolle valtakunnalliset laatukriteerit Lea Suoninen-Erhiö 27 Kirjallisuutta Lastenneuvolatyölle valtakunnalliset suositukset Ideoita perhekeskustoimintaan Lea Suoninen-Erhiö Kannen kuva: Marja Väätäinen Seuraava Sosiaaliturva 2/05 postitetaan lukijoille 1.helmikuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 25.tammikuuta SOSIAALITURVA 1/2005 3

4 Sosiaalipolitiikka kauppapolitiikan puristuksissa? Globaali talous ja kansainvälinen kauppapolitiikka vaikuttavat muihin politiikan lohkoihin. Sosiaalipolitiikan autonomia vähenee ja pohjoismainen hyvinvointivaltio murenee, Leif Rönnberg väittää. voi pyyhkiä alleen muut politiikan lohkot ja muuttaa yhteiskunnallisia kehittämistraditioita, kuten poh- Kauppapolitiikka joismaista hyvinvointiajattelua. Hallitusohjelmassa luvataan kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta kauppapolitiikalla siltä voidaan vetäistä matto alta, Leif Rönnberg sanoo. Hän työskentelee Suomen ICSW-toimikunnan pääsihteerinä. ICSW on sosiaalipolitiikan maailmanneuvosto, joka käsittelee kansainvälistä sosiaalipolitiikkaa.viime vuosina järjestössä on analysoitu globalisaation merkitystä kansallisille sosiaalipolitiikoille ja kansainväliselle sosiaalipolitiikalle. Ennen pääsihteerin pestiä Rönnberg seurasi pitkään kansallista ja kansainvälistä sosiaalipolitiikkaa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminnanjohtajana. Rönnberg painottaa, että Suomelle on pienenä viennin varassa elävänä maana välttämätöntä sitoutua vapaaseen maailmankauppaan ja sen sääntöihin. Sitoutuminen vaikuttaa kuitenkin moniin asioihin eikä vaikutuksia aina tiedetä ennalta. Rönnbergin mielestä olemme heränneet aika myöhään kauppapolitiikan ja sosiaalipolitiikan läheiseen suhteeseen. Asiaan havahduttiin, kun EU:n perustuslakiluonnoksessa esitettiin EU:lle oikeutta solmia kauppapoliittisia sopimuksia jäsentensä puolesta enemmistöpäätöksillä. EU olisi voinut esimerkiksi neuvotella sopimuksen sosiaali- ja terveyspalveluiden avaamisesta maailmanlaajuiselle kilpailulle. Suomen aloitteesta sopimukseen EU:n perustuslaista saatiin kuitenkin kohta, jonka mukaan ministerineuvoston yksimielisyyttä vaaditaan silloin, kun kauppasopimukset voivat vakavasti haitata sosiaali-, koulutus ja terveyspalveluiden järjestämistä kansallisesti ja estää jäsenmaita toteuttamasta vastuutaan niiden tuottamisessa. Yksimielisyyttä vaaditaan tietyissä tapauksissa myös silloin, kun on kysymys kulttuuritai audiovisuaalisten palvelujen kaupasta. Vapaata kauppaa sosiaalipalveluilla? Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa valmistui vuonna 1995 palvelukauppasopimus, GATS. Sen tarkoituksena on vapauttaa palveluiden kauppa maailmanlaajuisesti. Se kattaa kaikkien alojen palvelut lukuun ottamatta julkisia palveluja. Julkinen palvelu määritellään palveluksi, jota ei tarjota kaupallisesti eikä kilpailtaessa yhden tai useamman palvelujen tarjoajan kanssa. Tulkinta julkisesta palvelusta on väljä. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että se jättää sopimukseen liittyneille maille vapauden pitkälti itse määritellä, mikä sen alueella tarjottu palvelu on julkinen. Joidenkin tulkintojen mukaan sopimus voisi koskea kaikkia palveluita, myös maksullisia sosiaali- ja terveyspalveluita, kun niitä kilpailutetaan. Ne kuuluvat sopimuksessa ammatillisiin palveluihin (professional services). WTO:n jäsenvaltiot voivat itse määritellä, minkä palveluiden osalta ja missä laajuudessa ne solmivat GATS-sopimuksen. Kun EU:n perustuslaki tulee voimaan, yksinomaan EU:n komissio edustaa jäsenmaita kauppapoliittisissa neuvotteluissa. Palvelusopimusneuvotteluiden seuraaminen on tärkeää, koska tulkinta julkisista palveluista on epäselvä. Myös unionin sisämarkkinapolitiikkaa pitää seurata ja vaikuttaa siihen, miten unioni määrittelee yleishyödylliset palvelut ja suhtautuu niihin, Rönnberg painottaa. Kauppapolitiikan normeilla voidaan vaikuttaa yhteiskuntaan paljon laajemmin kuin on osattu kuvitella. Sosiaalipolitiikan autonomia on vähentynyt ja se joutuu hakemaan paikkansa uudestaan,leif Rönnberg sanoo. ERJA SAARINEN 4 SOSIAALITURVA 1/2005

5 ICSW, International Council on Social Welfare, Sosiaalipolitiikan maailmanneuvosto ICSW on perustettu vuonna 1928 edistämään maailman sosiaalista kehitystä ja kansalaisten sosiaalisten oikeuksien toteutumista sekä vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta globaalisti. Sen jäseninä on 60 kansallista neuvottelukuntaa ja 20 kansainvälistä järjestöä. ICSW:llä on neuvoa-antava asema useissa YK:n erityisjärjestöissä. Suomen ICSW:n kansallisena neuvottelukuntana toimii Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. GATS,The General Agreement on Trade in Services, palvelukauppasopimus WTO:n palvelukauppaa koskeva sopimus on ensimmäinen monenkeskinen ja oikeudellisesti sitova sopimus kansainvälisestä palvelujen kaupasta. WTO,World Trade Organisation, Maailman kauppajärjestö Vuonna 1995 perustettu järjestö kehittää ja valvoo maailmankaupan sääntöjä. Sen ensisijaisena tavoitteena on kaupan vapauttaminen tiettyjen sääntöjen rajoissa. Toiminta perustuu WTO:n jäsenten neuvottelemiin ja allekirjoittamiin sopimuksiin. Sopimukset ovat sitovia ja WTO:n toimivalta ylittää jäsenmaiden kansallisen lainsäädännön.wto:lla on 148 jäsenmaata. EU:n palveludirektiivi käsiteltävänä EU:n sisämarkkinapolitiikka kipailusäännöksineen vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sisämarkkinat on rakennettu pääomien, tavaroiden, palveluiden ja työvoiman vapaan liikkuvuuden varaan. Sosiaalija terveyspalveluilla ei ole erityisasemaa sisämarkkinoilla vaan niitä hankittaessa pitää tiettyjen kynnysarvojen ylityttyä noudattaa EU:n kilpailulainsäädäntöä. EU on määrittelemässä, mitä palveluiden vapaa liikkuminen merkitsee. Komissio antoi tammikuussa 2004 direktiiviehdotuksen palveluista sisämarkkinoilla. Sen on tarkoitus edistää palveluiden vapaata liikkuvuutta. Palveludirektiiviä sovellettaisiin kaikkiin taloudellisen intressin sisältäviin palveluihin lukuun ottamatta rahoituspalveluja, sähköisiä palveluja ja liikennettä. Niistä on jo olemassa omaa EU-lainsäädäntöä. Direktiivi ei koskisi viranomaisten suoraan vastikkeetta sosiaali-, kulttuuri-, opetus- tai lakisääteisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi tarjoamia palveluita. Komissio on tarkastellut yleishyödyllisiä palveluita koskevaa politiikkaansa Vihreässä ja Valkoisessa kirjassa vuosina 2003 ja 2004 ja pohtinut, tarvittaisiinko niille oikeudellinen kehys, jota unionissa sovellettaisiin. Sitä ei nyt katsota tarvittavan, mutta asiaan palataan myöhemmin. Tällä erää komissio laatii yleishyödyllisiä palveluja koskevia alakohtaisia sääntöjä. Tänä vuonna on odotettavissa tiedonanto yleishyödyllisistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Palveludirektiiviehdotuksen käsittelyssä eduskunnassa suuri valiokunta edellytti, ettei hyvinvointipalveluiden kansallisille järjestämistavoille aiheudu direktiivistä haittaa ja riskejä. Se tyrmäsi ehdotukseen sisältyneen alkuperä- tai lähtömaaperiaatteen, jonka mukaan yrityksen kotimaan lainsäädäntöä noudatettaisiin, kun palveluita tuotetaan yli rajojen. Tämä ei valiokunnan mielestä sovi sosiaalija terveyspalveluihin. Kun Suomessa toimitaan, suomalainen lainsäädäntö turvaa asiakkaiden aseman ja oikeusturvan. Direktiiviehdotus ei sellaisenaan ole saanut minkään jäsenmaan varauksetonta tukea. Sitä käsitellään EU:ssa ministeritasolla seuraavan kerran ensi toukokuussa. Kaikki asiat eivät alistu markkinalogiikalle Rönnberg toteaa, että EU:n palveludirektiiviä ja GATS-sopimusta tarvitaan. Hän suhtautuu kuitenkin kriittisesti siihen, että ne ulottuisivat julkishallinnolliseen palvelutuotantoon, jonka perusluonne on poliittinen. Luonteeltaan ja laadultaan erilaisia palveluita ei voida säädellä samalla sopimuksella ja direktiivillä.voivatko esimerkiksi elämänhallintaa parantavat palvelut olla kauppatavaraa, joita kilpailutetaan säännöllisin väliajoin? Kuntoutuminen voi olla elinikäistä. Palvelujen jatkuvuus on äärettömän tärkeää. EU arvioi asioita pitkälti globaalin kilpailun näkökulmasta, sillä sen tavoite on kehittyä maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi vuoteen 2010 mennessä.tavoite karkaa käsistä, sillä EU jää koko ajan kilpailijoistaan jälkeen. Kilpailukykyä on edelleen parannettava tai mietittävä uusia ratkaisuja. Kannattaako EU:n uhrata muut arvot sille, että työn tuottavuutta saadaan globaalissa kilpailussa lisättyä? Meillä kollektiivinen kulutus on ollut suurta ja tasa-arvopolitiikka tärkeää. Olojen tasaamisen vaatimukset eri ihmisryhmien välillä tai maan eri alueiden välillä eivät sovi markkinalogiikkaan. Tällaiset vaatimukset ovat alkaneet kuulostaa sopimattomilta, vaikka nyt tarvittaisiin maan sisäisten olojen tasaamisen lisäksi globaalia tasaamista eri maiden välillä. Elämme isossa maassa ja meitä on vähän. Ilmastokin on ankara.tästä tulisi sietämätön paikka elää, jos täällä saisi jättää kaverin pulaan. Hinta- ja laatukilpailu suhteessa kysyntään ja tarjontaan eivät voi ratkaista elämisen ehtoja Suomessa vaan tarvitaan yhteisvastuullisuutta ja sosiaalista omaatuntoa. Kilpailuttaminen johtaa palveluiden tuottamiseen liiketaloudellisista lähtökohdista eikä tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteista.taloudelliset arvot ja kaupallisuus ylikorostuvat ja markkinoiden logiikka ulottuu yhä syvemmälle eri alueille. Rönnbergin mielestä universalismin idea ei kestä talouspaineissa. Universalismi on Suomelle on pienenä viennin varassa elävänä maana välttämätöntä sitoutua vapaaseen maailmankauppaan.tämä vaikuttaa kuitenkin moniin asioihin, muun muassa sosiaalipolitiikkaan. MERJA MOILANEN SOSIAALITURVA 1/2005 5

6 edullisesti ja rationaalisesti tuottanut hyviä tuloksia. On saatu pienen kansan lahjakkuusreservit käyttöön, erilaisille ihmisille edellytyksiä ottaa osaa yhteiskunnan toimintaan sekä luotu tasainen, järjestäytynyt ja hyvin toimiva yhteiskunta, jossa liike-elämänkin on helppo toimia. Olemme purkamassa sitä, mistä olemme saaneet mainetta hyvinvoinnin, osaamisen ja tuotannollisen toiminnan järkevää yhdistelmää. Sosiaalipoliitikot analysoimaan kauppapolitiikkaa Rönnbergin mielestä olemme havahtuneet myöhään globaalin talouden kaikkialle ulottuviin vaikutuksiin. Tosin Rooman klubi analysoi jo 1970-luvun alussa luonnonvarojen rajallisuutta ja monikansallisten yritysten toimintaa sekä vaati uudenlaista maailmanjärjestystä. Vasta 1980-luvun lopulta sen hahmottamat kehityssuunnat ovat todella voimistuneet. Myös ja 70-lukujen vasemmistolaiset yhteiskuntateoreetikot, kuten Joachim Hirsch, puhuivat läpikapitalisoitumisesta, jossa valtion intressit muuttuvat yhä enemmän suuryritysten ja markkinoiden intresseiksi ja se pystyy yhä vähemmän säätelemään yrityksiä. Vasta nyt tuo vaihe on saavutettu, mutta sitä ei kritisoida yhtä tiukasti luvulla arvioitiin kriittisesti myös maailmankauppaa. Myös tuo analyysi olisi nyt tarpeen. Rönnberg painottaa, että kehityksessä on olennaista se, että monet asiat vaikuttavat toisiinsa samanaikaisesti. Muutoksia ei voi analysoida yhdestä kapeasta katsantokannasta käsin. Esimerkiksi sosiaalipoliitikon pitää tutkailla kauppapolitiikkaa ymmärtääkseen sosiaalipolitiikan muutoksia. Sosiaalipolitiikan autonomia on vähentynyt ja se joutuu hakemaan paikkansa uudestaan. Sosiaalipolitiikassa on uusia toimijoita, kuten ulkoministeriön kauppapoliittinen osasto. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö on sosiaalipolitiikassa aktiivinen. Se yrittää kasvattaa hoivayritysten osuutta sosiaalija terveyspalveluiden tuottajista. Sosiaalipoliitikkojen analyysit tilanteesta ovat olleet vähissä. Meillä ei ole sellaista perinnettä, että he seuraisivat näitä asioita. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on muutaman vuoden ajan viritellyt keskustelua kauppa- ja sosiaalipolitiikan suhteista. Se on julkaissut yhdessä Suomen ICSW:n kanssa artikkelikokoelman Sosiaalipolitiikan globaalit ulottuvuudet. EUSO tiedottaa EU:n sosiaalipolitiikasta Tuntuuko avoin koordinaatio käsittämättömältä tai onko Lissabonin strategia jäänyt vieraaksi? Mistä kaikesta muodostuu Euroopan unionin sosiaalipolitiikka? Euroopan sosiaalipolitiikan analyysiverkosto, EUSO, tarjoaa verkkosivuillaan runsaasti ja selkeästi tietoa monimutkaisista EU-asioista. Sivuilta saa selvyyttä sisämarkkinoiden ja sosiaalipolitiikan suhteisiin, niillä voi tutustua Euroopan sosiaaliseen malliin, muuttuvaan unioniin ja sen uuteen perustuslakiin. Sivuille on koottu myös EU:n sosiaalipolitiikkaa koskevia artikkeleita ja linkit EU:n komission julkaisuihin. EUSO on EU:n sosiaalipolitiikkaan paneutunut yhteistoimintaverkosto.sen muodostavat Stakes, sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaneläkelaitos, Työeläkevakuuttajat TELA ry,eläketurvakeskus sekä Sosiaalija terveysturvan keskusliitto ry. EUSO internetissä Paikallishallinto hyvinvointiyhteiskunnan pelastajana? Rönnberg muistuttaa, että Suomen historiassa paikallishallintojärjestelmä on pitänyt ihmisten elämän raiteillaan ja varmistanut, että he selviävät kovissa oloissa. Kuntiin hän uskoo edelleen, kunhan niissä vain ei siirryttäisi kritiikittömästi kilpailuttamiseen ja yritysmäiseen toimintaan. Kunnissa on huolestuttavia merkkejä näkyvissä. Talous ja kilpailuttaminen ovat tärkeimmät puheenaiheet. Ongelmien uskotaan ratkeavan kilpailuttamisella. Tiukka kuntatalous pakottaa kuntajohdon ja luottamushenkilöt tähän ajatteluun. Mitä enemmän kunnat ostavat palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta, sitä lähemmäksi vapaa kilpailu ja palveluiden vapaa liikkuvuus tulevat. Uskon kuitenkin siihen, että tiukoissa paikoissa otetaan järki käteen. Kaikki ei voi muuttua kauppatavaraksi. On tilanteita, joissa ihmisiä pitää auttaa riippumatta siitä, miten markkinat toimivat. Erja Saarinen Kirjallisuutta Osallisena Euroopassa? Kansalaisjärjestönäkökulma Euroopan unionin tulevaisuuteen (2003). Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Rönnberg, L. & Simpura, J. (toim.) (2002). Sosiaalipolitiikan globaalit ulottuvuudet. Suomen ICSW ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Euroopan perustuslaillista sopimusta ja sen vaikutuksia sosiaalipolitiikkaan on käsitelty Lea Suoninen-Erhiön artikkelissa Kohti sosiaalista Eurooppaa vai markkinoiden ylivaltaa? Sosiaaliturvassa 14/04. Elina Palola Onko globaali sosiaalipolitiikka pelkkää sopeutumista? Sosiaalipolitiikkaa arvioidaan ja kehitetään yhä enemmän sillä perusteella, miten se sopii talouspoliittiseen ympäristöön. Viimeistään viime vuosikymmenen alun syvä lama herätti eurooppalaiset hyvinvointivaltiot pohtimaan omaa sosiaalipolitiikkaansa: kun globaali kilpailu kiristyi, alettiin vaatia yhä enemmän joustavuutta paitsi tuotannolta, myös ihmisiltä ja sosiaaliturvalta. Sosiaalipolitiikan keskeinen dilemma syntyy nyt siitä, että taloudellinen kehitys karkaa kansallisvaltioiden käsistä, mutta samalla tämän kehityksen synnyttämät sosiaaliset ongelmat suorastaan tarrautuvat niiden verkkoon. Kansainvälistä kauppaa ja investointeja koskevat käytännöt eivät juuri huomioi hyvinvointipolitiikan näkökulmia, mutta vaikuttavat käytännössä niiden toteuttamisedellytyksiin. Globalisaatiota koskevissa pohdinnoissa valtion rooli määritellään lähinnä suhteessa markkinoihin. Sosiaalipoliittisen, lainsäädäntöön perustuvan hyvinvointijärjestelmän piirteet ovat alkaneet hämärtyä, kun ylikansallisen, kansallisen ja paikallisen suhdetta muotoillaan jatkuvasti uudelleen. Se on monentasoisista ja monialaisista verkostoista ja sektoreista koos- 6 SOSIAALITURVA 1/2005

7 tuva kokonaisuus, jossa mukana ovat yhä enemmän ja syvällisemmin myös ei-valtiolliset toimijat. Kun talouspolitiikkaa tehdään yhä enemmän globaalilla ja eurooppalaisella tasolla, jäävät sosiaaliset ongelmat yhä enemmän paikallisiksi kysymyksiksi.yritysten oikeudet globaalistuvat, mutta sosiaaliset oikeudet yksilöllistyvät. Globalisaatio ei ole luonnonlaki Sitä ei paljonkaan pohdita, mitä globalisaatio oikeastaan on ja miten siihen pitäisi suhtautua. Perusteluksi melkeinpä mille tahansa tuntuu riittävän pelkkä viittaus tähän ilmiöön. Globalisaatio ei kuitenkaan ole väistämätön ja itsestään etenevä ilmiö, vaan poliittinen prosessi, jota pitää analysoida monipuolisesti. Ylikansallisuus on olemassa vain, jos sille on kysyntää. Nyt toimintaa eivät ohjaa yksittäisten valtioiden yhteiset arvot vaan taloudelliset intressit. Runoilija Arno Kotro kuvasi ajan henkeä Metro-lehden kolumnissaan todeten, että pääoman liikkeitä pidetään luonnonlainomaisena prosessina, jolle ihminen ei voi mitään mutta mitä jos riittävän laajoilla foorumeilla vain päätettäisiin, että lopetetaan pelleily ja vihelletään esimerkiksi verokilpailu poikki? Markkinat temmeltävät vain niissä rajoissa, jotka niille sovitaan! Yksi esimerkki markkinoiden temmellyksestä löytyy Baltian maista. Kommunismin romahtaminen tarjosi globaaleille toimijoille oivan tilaisuuden muokata tyhjän päälle jääneiden valtioiden sosiaalipolitiikkaa eikä tilaisuutta jätetty käyttämättä. Esimerkiksi maailmanpankki ajoi voimakkaan liberaaleja toimintamalleja EU:n jäsenyyteen valmistautuneisiin maihin. Hyvinvointiratkaisuihin haluttiin vaikuttaa, koska oikeanlaisella sosiaalipolitiikalla uskotaan varmistettavan maiden taloudellinen edistyminen, kun Euroopan integraatio syvenee. EEVA MEHTO Euroopan unioni on ennen kaikkea talousyhteisö, joka tavoittelee globaalia kilpailukykyä.tämän saavuttamiseksi Euroopan sosiaalista mallia on modernisoitava. Sosiaalipolitiikkaa ei voi jättää yksin kansalliseen ohjaukseen, koska se vaikuttaa niin paljon talouteen ja työllisyyteen. EU:n päämääränä globaali kilpailukyky Euroopan unioni on ennen kaikkea talousyhteisö, joka tavoittelee globaalia kilpailukykyä. Se asetti vuonna 2000 itselleen uuden strategisen päämäärän, jonka mukaan siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous. Tämän saavuttamiseksi Euroopan sosiaalista mallia ja sosiaalisen suojelun järjestelmiä on modernisoitava. Sosiaalipolitiikkaa ei voi jättää yksin kansalliseen ohjaukseen, koska se vaikuttaa niin paljon talouteen ja työllisyyteen. EU:n sosiaalipolitiikkaa ei enää yritetäkään arvioida edistymisellä kohti jotakin ideaalia, vaan sillä, miten se sopii tai sopeutuu talouspoliittiseen ympäristöön. Muutosten taustalla on talouden kansainvälistymisen aiheuttama verokilpailu. OECD:n lokakuussa 2004 julkaiseman raportin mukaan verot ovat viime vuosina laskeneet kaikissa OECD-maissa. Sitä ennen ne nousivat tasaisesti lähes kaikkialla 1970-luvun puolivälistä lähtien. Samantapaisia muutoksia erilaisissa maissa Hyvinvointivaltiolliset muutokset ovat eri maissa hyvin samantyyppisiä. Yksi esimerkki tästä on työn ja hyvinvoinnin yhteyden vahvistaminen, josta puhutaan käsitteellä aktiivinen sosiaalipolitiikka. Varsinkin OECD ja EU ovat voimakkaasti ajaneet tällaisia hyvinvointireformeja. Niiden alkujuuret löytyvät 1980-luvun alun amerikkalaisista etuusriippuvuuskeskusteluista. Kun ennen puhuttiin ihmisten eriarvoisuudesta, nyt puhutaan riippuvuudesta.tämä heijastaa uudenlaista moralismin aaltoa, jossa rakenteelliset ongelmat muuttuvat yksilöllisiksi. Nyt ei olla huolestuneita rakenteellisesta työttömyydestä vaan yksilön työllistymiskyvystä. Tarvitaan muitakin kuin talouspoliittisia näkemyksiä Julkisille toimijoille valtiolle ja kunnille näyttää tässä ajattelussa jäävän pitkällä aikavälillä lähinnä verkkojen paikkaajan rooli: ne huolehtivat vajaakuntoisten työllistämisestä, työhaluttomien aktivoinnista ja maksukyvyttömien peruspalveluista. Koko politiikan käsite ja näkemys poliittisista toimijoista on muuttunut samalla, kun on siirrytty jatkuviin reformeihin. Nyt vakuutetaan sekä poliitikkojen että tutkijoiden suulla että hyvinvointivaltioiden on sopeuduttava yksilöllistymiseen, työmarkkinoiden joustavuuteen ja kansainvälistymiseen. Toimintaympäristö ja muutokset otetaan annettuina ilman, että ilmiöitä kyseenalaistettaisiin tai tutkittaisiin syvällisemmin. Jatkuvien uudistusten keskellä unohtuu usein se, että meillä täytyy olla muitakin kuin talouspoliittisia näkökulmia. Nykymenolla käy niin, että mitä enemmän yritämme pelastaa hyvinvointivaltion sopeuttamalla sitä talouden alati kasvaviin vaatimuksiin, sitä enemmän itse asiassa puramme sen kivijalkaa. Uudet vastuusuhteet ja toimijayhdistelmät voivat olla dynamiikaltaan sellaisia, että ne pakottavat ennakoimattomiin politiikkamuutoksiin. Pieneltä näyttävät muutokset hyvinvointivaltioajattelussa vaikuttavat koko järjestelmän perustaan enemmän kuin osaamme ajatellakaan. Pääministeri Matti Vanhanen on todennut väestönkehitykseen ja globalisaatioon varautumisen olevan megatrendejä, joihin Suomen on vastattava. Valitettavasti vastaukset vain ovat kovin yksiulotteisia. Hyvä esimerkki tästä on Elinkeinoelämän valtuuskunnan Suomen menestyksen eväät raportti, jota Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Pentti Sadeniemi arvioi kolumnissaan :...lähes kaikki ehdotetut toimet ovat sellaisia, jotka tuovat yhteiskunnan ylätasolle välitöntä etua, mutta muille ryhmille vain välillistä, osittaista tai epävarmaa Raportti kehottaa uhrivalmiuteen melkein kaikkia paitsi niitä, joiden nimissä se puhuu. Tätäkö on globalisaatio? Kirjoittaja toimii tutkijana Stakesissa. SOSIAALITURVA 1/2005 7

8 KIRJALLISUUTTA Toisenlainen näkökulma globalisaatioon Johan Norberg: Globaalin kapitalismin puolustus. Ajatus Kirjat, Gummerus, Maailmankapitalismi poistaa köyhyyttä, pidentää ikää, nostaa koulutustasoa sekä edistää rauhaa ja sukupuolten tasa-arvoa. Ruotsalaisen aateja taloushistorioitsijan Johan Norbergin (s. 1973) päätelmät saattavat yllättää globalisaatiokritiikkiin tottuneen lukijan. Globalisaationa tunnettu talouksien avautuminen ja kansainvälistyminen esiintyy julkisuudessa usein uhkana, josta ei ole juuri mitään hyvää odotettavissa: köyhyysongelmat kärjistyvät kehitysmaissa, työpaikat katoavat teollisuusmaista ja ympäristö tuhoutuu. Norberg pyrkii kumoamaan nämä väitteet. Kirjassaan Norberg käy läpi maailmantalouden pitkän aikavälin kehitystä tilastojen ja käytännön esimerkkien avulla. Hän onnistuu vähintäänkin kyseenalaistamaan monet globalisaatiokriitikoiden tulkinnat maailman tilasta. Yksi tällainen käsitys on se, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tämän Norberg osoittaa vakuuttavan tuntuisesti puolitotuudeksi. Paikkansa pitää se, että yleisesti ottaen rikkaat ovat rikastuneet. Sen sijaan maailman köyhät eivät ole yleisesti ottaen köyhtyneet viime vuosikymmeninä. Absoluuttinen köyhyys on päinvastoin vähentynyt. Tilastoja voidaan tietysti lukea monella tapaa ja myös tilastojen luotettavuus voidaan aina kyseenalaistaa. Uusliberalistien tapaan Norberg pitää Kiinaa ja Intiaa malliesimerkkeinä maista, joissa talouskasvu on päässyt vauhtiin, kun maat ovat vapauttaneet talouksiaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Näissä maissa elää noin puolet maailman köyhistä ja niissä köyhyys on vähentynyt huomattavasti. Ihmisten luomiskyky vapaaksi Kirjansa esipuheessa Norberg maalaa kuvaa maailmasta, jossa ihmiset saavat olla vapaita, jossa kenenkään ei anneta sortaa toisia ja jossa valtion ei anneta sulkea ihmisiä sisä- tai ulkopuolelle tullein tai rajoin. Hän rakastaa prosessia, jossa ihmiset, viestintä, kauppa, investoinnit ja markkinatalous yhä enemmän ylittävät valtioiden rajoja toisin sanottuna globalisaatiota. Norberg uskoo, että kapitalismi luo ympäristön, joka vapauttaa ihmisen luomiskyvyn tavalla, mitä mikään toinen järjestelmä ei tee. Hänen puolustamansa kapitalismi on kapitalistista vapautta kokeilla yrityksen ja erehdyksen avulla kysymättä ensin vallanpitäjiltä ja rajaviranomaisilta. Kyse on pohjimmiltaan samasta vapaudesta, jonka hän aiemmin uskoi anarkismin antavan, mutta sellaisten lakien alaisuudessa, jotka takaavat, ettei yhden vapaus rajoita toisten vapautta. Sitä vapautta hän haluaa paljon ja kaikille erityisesti maailman köyhille, joilla on tällä hetkellä vain vähän valtaa päättää omasta työstään tai kulutuksestaan. Norbergille maailmankapitalismi on pikemminkin mahdollinen tulevaisuus kuin todella olemassa oleva järjestelmä. Kapitalistit ovat vaarallisia, kun he eivät käyttäydy kapitalistisesti, vaan liittoutuvat valtion kanssa, hän kirjoittaa. Taustalla uusliberalistien vaalimat talousopit Kirja perustuu uusliberalistien vaalimiin vanhoihin talousoppeihin, joita Norberg popularisoi taitavasti. Ne avautuvat taloustiedettä tuntemattomallekin lukijalle. Näiden oppien mukaan vapaakaupasta hyötyvät kaikki kaupan osapuolet. Keskeistä on suhteellisen edun periaate: kunkin kannattaa keskittyä tuottamaan sitä, missä on suhteellisesti paras. Näin tuotanto tehostuu. Tähän perustuu teoria maiden suhteellisesta kilpailukyvystä. Vaikka aasialaiset valmistavat automme ja kohta kännykkämmekin, eteläamerikkalaiset tuottavat lihamme ja koneet valmistavat muut tarvitsemamme tavarat, työn ei pitäisi loppua vanhoista teollisuusmaistakaan. Kun työt tehdään tehokkaammin, syntyy uusia toimialoja ja ihmiset saavat uusia ja parempia töitä. Kun saamme enemmän taloudellista liikkumavaraa, haluamme tyydyttää yhä uusia tarpeita, yhä paremmin. Työn ei pitäisi koskaan loppua. Dynaamiset markkinat tuhoavat vanhoja ratkaisuja ja teollisuudenaloja, mutta luovassa tarkoituksessa, kun työvoima ja pääoma siirtyvät tuottavampiin elinkeinoihin. Norberg myöntää tämän olevan tuskallista työttömäksi jääville. Sosiaalisia turvaverkkoja tarvitaan antamaan turvaa muutosten keskellä, mutta ne eivät saa ehkäistä ihmisiä hakeutumasta uusiin töihin. Palkkojen pitää joustaa ja verojen olla matalia, jotta ihmiset siirtyisivät uusille, tuottavammille sektoreille. Ihmiset tarvitsevat myös koulutusta, jotta he selviäisivät uudesta työstä. Kuulostaako tutulta? Näiden oppien mukaan meidän ei pitäisi huolestua muutaman sadan hengen joukkoirtisanomisista ja tuotantolaitosten siirtämisestä halvempien kustannusten maihin. Kun vanhoja resursseja käytetään tehokkaammin, tännekin pitäisi syntyä tuhansia uusia työpaikkoja. Samalla kilpailun ansiosta kuluttajat hyötyvät suuremmasta valikoimasta, paremmasta laadusta ja halvemmista hinnoista. Teoria maiden suhteellisesta kilpailukyvystä ei tosin välttämättä päde nykymaailmassa toi- 8 SOSIAALITURVA 1/2005

9 sin kuin Norberg uskoo. Esimerkiksi Kiina ja Intia tuntuvat pärjäävän alalla kuin alalla. Arvostetut yhdysvaltalaiset taloustieteilijät ovatkin viime aikoina alkaneet epäillä vanhoja talousoppeja.yksi epäilijöistä on Nobelilla palkittu taloustieteilijä Paul Samuelson. Aihetta käsiteltiin marraskuun lopulla ilmestyneessä yhdysvaltalaisessa talousviikkolehdessä Business Weekissä. Tietotekniikan aikakaudella koulutetuille työntekijöille on avautumassa maailmanlaajuiset työmarkkinat. Työntekijän työpanos ei ole enää edes maantieteellisesti sidottu tiettyyn paikkaan vaan se voidaan siirtää tietoverkkojen välityksellä maasta toiseen. Tällainen kilpailu heikentää vanhojen teollisuusmaiden työllisyyttä, palkkatasoa ja sitä kautta niiden hyvinvointia. Voittajia ovat kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten osakkeenomistajat. Mahdollisuuksien tasa-arvo? Ei liene yllätys, että Norberg ei ole pohjoismaisen hyvinvointimallin kannattaja. Kirjassaan hän ei näe aiheelliseksi edes käsitellä koko aihepiiriä. Sen sijaan pohjoismaisen mallin tehottomuutta hän on käsitellyt muun muassa puheenvuorossaan, jonka Suomen Kuvalehti taannoin julkaisi. Sen Norberg tekee kirjassaan selväksi, että julkisen sektorin pitää olla pieni ja verotuksen vähäistä. Samaan aikaan hän kirjoittaa mahdollisuuksien tasaarvosta. Modernissa taloudessa ihmiset tarvitsevat koulutusta, jotta he voisivat työskennellä tehokkaasti ja kehittää yhteiskuntaa. Miten tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet luodaan Norbergin ihanneyhteiskunnassa, sitä hän ei paljasta. Kirjaa voi suositella niille, jotka haluavat päästä jyvälle uusliberalistisesta ajattelusta. Sen kritisoiminenkin lienee helpompaa, kun tietää, mistä on kysymys. Helppolukuinen kirja auttaa samalla jäsentämään globalisaatiokeskustelua. Lea Suoninen-Erhiö Missä ovat tulisieluiset sosiaalityöntekijät? Suomessa on erinomaiset sosiaalietuudet ja -palvelut, mutta missä ovat luovuus, ilo ja ylpeys sosiaalityöstä, kysyy CIF-vaihto-ohjelmaan osallistunut uusiseelantilainen sosiaalityöntekijä Carol Blair. En tavannut Suomessa sosiaalityöhön intohimoisesti suhtautuvia ja työstään ylpeitä sosiaalityöntekijöitä. Ehkä suomalaiset vain ovat varautuneita eivätkä näytä innostustaan, Carol Blair pohtii kokemuksiaan. Hän osallistui viime keväänä kansainväliseen sosiaali- ja nuorisotyöntekijöiden vaihto-ohjelmaan. Sen järjestää Council of International Fellowshipin, CIF:n Suomen yhdistys. Joku huomautti minulle, että ehkä tulisieluiset sosiaalityöntekijät ovat sairauslomalla loppuun palamisen vuoksi. Näin työpaikoilla aika vähän iloa ja kuulin harvoin naurua. CIF-ohjelma kestää viisi viikkoa. Sen aikana tutustutaan sosiaaliturvajärjestelmään ja kunkin osallistujan oman erityisalueen työhön eri työpaikoilla. Lisäksi perehdytään suomalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan. Niihin pääsee paneutumaan myös kolmessa eri isäntäperheessä, joissa kukin osallistuja asuu vierailunsa ajan. Blair hakeutui Suomeen, koska hän tiesi, että hyvinvointivaltio on täällä vahva. Hän uskoi, että sen vuoksi myös sosiaalityö olisi uutta kokeilevaa ja siitä saisi ideoita hänen omaan työhönsä sairaalan sosiaalityöntekijänä Aucklandin kaupungin sairaalassa. ERJA SAARINEN Carol Blairiin teki Suomessa vaikutuksen runsas sosiaalityön tutkimus, jota myös sosiaalityöntekijät tekevät. Hänelle heräsi kuitenkin kysymys, menetetäänkö tutkimuspainotteisuuden vuoksi ote käytännön työhön ja sen kehittämiseen. Koulutus teki vaikutuksen Sosiaalityöntekijöiden koulutus teki Blairiin vaikutuksen. Lähes kaikki hänen tapaamansa sosiaalityöntekijät olivat maistereita ja monet suorittivat jatkoopintoja. Uudessa-Seelannissa monilla työntekijöillä on vain kaksivuotinen koulutus, mutta nyt tarjolla on kolmevuotista kandidaattitasoista koulutusta. Toisaalta sairaalan sosiaalityöntekijöiden työ ja korkea koulutus eivät tuntuneet vastaavan toisiaan. Ehkä sosiaalityöntekijöiden kaikkea osaamista ei osata käyttää hyödyksi. Blairin mielestä Suomessa keskustelu sosiaalityöstä koski paljolti palkkausta ja työntekijöiden rekrytointia sekä heidän työssä ja alalla pysymistään. Uudessa-Seelannissa tärkeä keskustelunaihe on sosiaalityöntekijöiden rekisteröinti. Sitä edellytetään jo lastensuojelun sosiaalityöntekijöiltä. Rekisteröinti vahvistaa entisestään sosiaalityöntekijöiden asemaa. Ainakin sairaalan sosiaalityöntekijöillä on hyvä maine ja asema, mutta joudumme SOSIAALITURVA 1/2005 9

10 CIF-vaihto-ohjelmaan Suomessa osallistui viime keväänä sosiaalialan ja lähialojen ammattilaisia kahdeksasta maasta. Kuvassa vasemmalta Vita Rimsa Latviasta, Diana Saitiene Liettuasta, Jaanika Toome Virosta, Carol Blair Uudesta-Seelannista, Klara Serbanoaic-Ilyes Romaniasta, Gulasel Nogoibaeva Kirgisiasta ja Henry Emeka Kamerunista. jatkuvasti ponnistelemaan roolimme ja identiteettimme säilyttämiseksi. Mihin suuntaan tutkimus vie sosiaalityötä? Blair havaitsi, että sosiaalityön tutkimus ja sosiaalityöntekijöiden tekemä tutkimus ovat Suomessa vahvoilla ja edellä Uutta-Seelantia. Hän oli kuitenkin näkevinään kuilun niiden sosiaalityöntekijöiden välillä, jotka tekevät tutkimusta tai haluaisivat tehdä sitä ja niiden, jotka haluavat kehittää käytännönläheisesti asiakastyötä. Sosiaalityön pohjaksi tarvitaan yhä enemmän tutkimustietoa, erityisesti palveluiden arvioimiseksi ja asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseksi. Tutkimusongelmien pitäisi löytyä asiakkaiden tarpeista. Tutkimusta ei saisi tehdä vain tutkimuksen vuoksi. Tähän asiaan olisin halunnut perehtyä paremmin ja kuulla, miten sosiaalityöntekijät sovittavat käytännön työn ja tutkimuksen yhteen. Jos keskittyy kovasti tutkimukseen, menettää nopeasti otteen käytäntöön. Minussa heräsi kysymys, onko näin tapahtumassa Suomessa. Kaksikulttuurista sosiaalityötä Tärkein ero Suomen ja Uuden- Seelannin sosiaalityön välillä on Blairin mielestä se, että Uudessa-Seelannissa työtä tehdään kahden kulttuurin pohjalta. Maorit ovat Uuden-Seelannin tai Aotearoan, kuten saarten alkuperäinen nimi kuuluu, alkuperäisiä asukkaita ja heidän oikeutensa ja kulttuurinsa otetaan kaikessa toiminnassa huomioon. Blairin työpaikalla työskentelee maori-sosiaalityöntekijöiden tiimi, joka ottaa vastaan maoriasiakkaat. Uudessa-Seelannissa on myös melko paljon Tyynen meren saarten asukkaita, joiden kulttuuri yritetään ottaa vastaavasti huomioon. Sairaalan sosiaalityössä terapian piirteitä Blairin mielestä sairaalan sosiaalityössä mennään Uudessa- Seelannissa syvemmälle kuin Suomessa. Sosiaalityöntekijän rooli on laajempi ja työssä on piirteitä terapiasta, vaikka se ei terapiaa olekaan. Työskentelemme tiiviisti potilaiden ja heidän perheidensä kanssa, jotta heidän olisi helpompi sopeutua sairaalaympäristöön ja käsitellä sairauden aiheuttamia elämänmuutoksia. Teemme työtä vakavasti loukkaantuneiden tai muunlaisen trauman kokeneiden potilaiden kanssa.tuemme kuolevia ja heidän läheisiään ja sovimme, miten läheisiä tuetaan sen jälkeen, kun omainen on kuollut. Blair on opiskellut kriisityötä ja traumaterapiaa Australiassa ja Yhdysvalloissa. Vaikka Suomessa keskustellaan niistä, ne eivät tunnu olevan sosiaalityöntekijän työtä. He keskittyvät kertomaan potilaille ja näiden omaisille sosiaaliturvaetuuksista ja ohjaamaan heitä muihin palveluihin. Valkotakkisia sosiaalityöntekijöitä Blairia hämmästytti se, että sosiaalityöntekijöillä oli valkoiset takit niissä sairaaloissa, joissa hän kävi. Me luovuimme niistä parikymmentä vuotta sitten. Sosiaalityö ei ole likaista työtä, jossa tarvittaisiin suojavaatetusta. Käytetäänkö takkeja siksi, että sosiaalityöntekijät haluavat olla samassa arvoasemassa kuin terveydenhuollon ammattien edustajat vai samassa linjassa heidän kanssaan? Minulle on tärkeää, että osoitamme myös ulkoisesti olevamme eri ammattikuntaa ja katsomme potilaita ja maailmaa erilaisesta näkökulmasta. Myös potilaat arvostavat erilaisuuttamme. En juuri saanut omaan työhöni uusia ideoita, vaan pikemminkin se, mitä näin, sai minut vankemmin uskomaan tapaamme tehdä työtä sairaalassa. Ongelma on tosin se, että tarjoamme sairaalassa hyvää sosiaalityötä, mutta kotiutuksen jälkeen asiakas jää yksin. Asiakkailla parempi asema Suomessa Blairista näytti siltä, että asiakkaille on Suomessa tarjolla parempia etuuksia ja palveluita kuin Uudessa-Seelannissa ja he ovat ylipäänsä paremmassa asemassa. Uudessa-Seelannissa elää ihmisiä köyhemmissä oloissa kuin meillä. Toisaalta Uudessa-Seelannissa ihmiset ovat vähemmän riippuvaisia sosiaaliturvasta eivätkä odota järjestelmältä valmiita ratkaisuja.voidaan tietysti keskustella siitä, onko se hyvä vai huono asia. Blairin mielestä ennen kaikkea naisia tuetaan Suomessa erinomaisilla lastenhoitopalve- 10 SOSIAALITURVA 1/2005

11 luilla ja perhe-etuuksilla. Uudessa-Seelannissa odotetaan perheiden enemmän itse huolehtivan asioistaan ja tukevan läheisiään. Siellä myös tehdään paljon töitä perheen ja koko verkoston kanssa, onhan muun muassa läheisneuvonpito sieltä lähtöisin. Blairista vaikutti siltä, että Suomessa on enemmän yleissosiaalityöntekijöitä kun taas Uudessa-Seelannissa on erikoistuttu vaikkapa terveyssosiaalityöhön tai lastensuojelun sosiaalityöhön. Pidän yleistä sosiaalityötä hyvänä, koska asiakas saa kokonaisvaltaista ja tarpeisiinsa vastaavaa palvelua. Jos asiakas ei meillä sovi erikoistuneen työntekijän asiakkaaksi, hän jää ilman palvelua. Oma työ kannattaa kyseenalaistaa Blair suosittelee kansainvälistä vaihto-ohjelmaa kaikille sosiaalityöntekijöille, jotka haluavat katsoa omaa työtään uusista näkökulmista, kyseenalaistaa oman tapansa ajatella ja tehdä työtä. Opin ymmärtämään omaa työntekotapaani entistä paremmin. Minulle kirkastuivat ne arvot ja periaatteet, joita pidän tärkeinä. Sain myös tutustua uuteen kulttuuriin ja maahan, joka on ollut kahden vieraan vallan alaisuudessa ja käynyt läpi useita sotia. Jäin miettimään näiden asioiden vaikutuksia ihmisiin. Lisäksi perehdyin muiden osallistujien kulttuuriin ja siihen, miten heidän kotimaissaan tehdään sosiaalityötä. Esimerkiksi Baltiasta tai Kirgisiasta en tiennyt etukäteen juuri mitään. Isäntäperheissä eläminen on äärettömän tärkeä osa vaihtoohjelmaa. Niissä opin paljon suomalaisesta elämäntavasta ja sain puhua suomalaisten kanssa heille tärkeistä asioista. Ihmisten vieraanvaraisuus oli uskomatonta. Erja Saarinen Sosiaalityön kansainvälistä vaihtoa 40 vuotta Sosiaali- ja nuorisotyöntekijöille kansainvälistä vaihtoa Suomessa järjestävä yhdistys Council of International Fellowship, CIF in Finland täytti viime marraskuussa 40 vuotta.yhdistyksen perusidea on antaa eri kulttuureista tuleville työntekijöille mahdollisuus vaihtaa keskenään työkokemuksia. Idea on yksinkertainen ja toimiva,totesi CIF:n juhlaseminaarin pääpuhuja Leif Rönnberg. Hän on Suomen ICSW:n, Sosiaalipolitiikan maailmanneuvoston pääsihteeri. Kokemusten vaihto antaa edellytyksiä selviytyä työssä ja kehittää sitä. CIF on ansiokkaasti ulottanut tämän ammatillisen tuen muodon kansainvälisiin suhteisiin. Sen toiminta edistää ihmisten välisten erojen ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta. Rauhaa ja ymmärtämystä toisen maailmansodan jälkeen CIF:n työ perustuu Henry B. Ollendorfin 1950-luvulla luomaan vaihto-ohjelmaan CIP:iin (Council of International Programs for Youth Leaders and Socialworkers). Juutalaisena juristina ja sosiaalidemokraattina Ollendorf ei saanut Saksassa ymmärtämystä osakseen vaan joutui pakenemaan maailmansodan alta USA:han. Siellä hän ei voinut toimia ammatissaan vaan joutui kouluttautumaan uudelleen sosiaalityöntekijäksi. Koulutuksiensa ja kokemansa innoittamana Ollendorf perusti vaihto-ohjelman Clevelandiin, Ohioon lisäämään eri kulttuureja edustavien ihmisten välistä ymmärtämystä ja edistämään rauhaa. Aluksi hän kutsui vaihtoon nuorisotyöntekijöitä Saksasta. Ohjelma kansainvälistyi ja laajeni nopeasti. Sen kautta sosiaalija nuorisotyöntekijät kaikkialta maailmasta ovat voineet hakeutua USA:n eri kaupungeissa järjestettäviin ohjelmiin, joissa he ovat tehneet sosiaalityötä ja tutustuneet isäntämaan ja toistensa kulttuureihin. Ensimmäinen suomalainen osallistui ohjelmaan CIPohjelmiin osallistui yli 200 ihmissuhdealan työntekijää noin 70 maasta vielä vuonna Nykyisin ohjelmaa Yhdysvalloissa koordinoi CIPUSA. Suomen CIF:n puheenjohtaja Gunvor Brettschneider kertoi CIF:n juhlaseminaarissa sosiaalityöntekijöiden kansainvälisen vaihtoohjelman isän Henry B. Ollendorfin työstä ihmisten välisen ymmärryksen edistämiseksi. Seminaarin pääpuhuja Leif Rönnberg totesi, että CIF:n perusidea työkokemusten vaihdosta on toimiva. Se antaa edellytyksiä selviytyä työssä ja kehittää sitä. ERJA SAARINEN Suomessa oma ohjelma vuodesta 1986 CIP-ohjelmaan osallistuneet perustivat kansainvälisen CIF-järjestön vuonna Sen jäsenmaat alkoivat järjestää vaihtoohjelmia muuallakin kuin USA:ssa. Suomen CIF perustettiin Eri maiden ohjelmat kestävät 4 10 viikkoa. USA:ssa järjestetään usean kuukauden ohjelmia. Niissä perehdytään isäntämaan sosiaalipolitiikkaan ja sosiaaliturvajärjestelmään, tutustutaan käytännön työhön sosiaalialan työpaikoilla ja maan kulttuuriin erilaisissa tapahtumissa. Osallistujat asuvat isäntäperheissä. Vuodesta 1986 Suomessa on järjestetty oma vaihto-ohjelma. Huhti-kesäkuussa järjestettävä ohjelma kestää viisi viikkoa. Siihen on osallistunut runsaat 140 henkilöä 38 eri maasta. Osallistujat ovat suurimman osan ajasta pääkaupunkiseudulla. Sen ulkopuolella ohjelmia on järjestetty muun muassa Jyväskylässä, Mikkelissä, Rovaniemellä, Vaasassa ja Tampereella. CIF-ohjelmat pyörivät vapaaehtoisvoimin. Halukkaat työpaikat eri puolilla Suomea voivat ottaa osallistujia vastaan.uusia isäntäperheitä etsitään jatkuvasti. Vaihto-ohjelmista ja isäntäperhetoiminnasta kiinnostuneille löytyy lisätietoa netistä: ja Erja Saarinen SOSIAALITURVA 1/

12 Tapani Sarvanti EU:lle uusi laaja-alainen huumestrategia Pääministerien ja valtionpäämiesten Eurooppaneuvosto hyväksyi joulukuussa 2004 Euroopan unionin huumestrategian vuosille Muun muassa Suomen vaikutuksesta huumeiden käytön haittojen vähentäminen sai strategiassa riittävän painotuksen muiden toimien rinnalla. Strategia määrittää huumausainepolitiikalle yleiset suuntaviivat, joiden perusteella komissio laatii huumausaineita koskevat toimenpideohjelmat ensin vuosille ja väliarvioinnin jälkeen mahdollisen uuden ohjelman vuosille Strategia jakaantuu huumeiden kysynnän ja tarjonnan rajoittamiseen. Nämä perustavoitteet perustuvat unionin sopimuksiin, joissa sen tehtäviksi on määritelty terveyden suojelu, hyvinvoinnin sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen, turvallisuuden parantaminen ja rikollisuuden torjunta. Strategia perustuu subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteeseen; toisin sanoen se pyrkii täydentämään ja tukemaan kansallisia strategioita ja ohjelmia. Huumausainepolitiikka nähdään strategiassa laaja-alaisena, ja se vastaa näin unionin edellisen, vuosien huumestrategian linjauksia. Se laadittiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella Suomi pitääkin EU:n uutta huumestrategiaa onnistuneena. On tärkeää, että se täydentää ja tukee kansallisia strategioita ja toimenpideohjelmia ja lähestyy laaja-alaisesti huumausainepolitiikkaa. Tärkeintä on se, että strategia selkeyttää laillisuusvalvonnan linjoja. Lisäksi on hyvä, että se huomioi kansanterveysnäkökulman tukemalla huumeiden käytön haittojen vähentämispolitiikkaa, jota tarvitaan esimerkiksi vaarallisten tarttuvien tautien leviämisen torjumiseksi. EU:n uusi huumestrategia huomioi kansanterveysnäkökulman tukemalla huumeiden käytön haittojen vähentämispolitiikkaa. Sitä tarvitaan esimerkiksi vaarallisten tarttuvien tautien leviämisen torjumiseksi. Keskeistä kysynnän ja tarjonnan rajoittaminen Huumausaineiden kysynnän rajoittaminen kattaa monia toimia. Siihen pyritään ehkäisemällä huumausaineiden käyttöä, varhaisella puuttumisella sekä riskikäyttäytymisen tunnistamisella. Erilaisten hoitojen järjestäminen, käyttäjien kuntoutus ja uudelleen sopeuttaminen sekä huumausaineiden käytön aiheuttamien terveyshaittojen vähentäminen sisältyvät myös kysynnän rajoittamista tukeviin toimiin. Tavoitteena on parantaa ehkäisevää työtä ja eri kohderyhmille soveltuvien hoitojen sekä haittoja vähentävien palvelujen saatavuutta. Huumausaineiden tarjonnan rajoittaminen käsittää taas lainvalvontaviranomaisten strategisen yhteistyön järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Operatiivista yhteistyötä tarvitaan huumausaineiden ja huumausaineiden valmistuksessa käytettävien aineiden kauppaa vastaan. Operatiivisessa työssä vahvistetaan olemassa olevia välineitä, joita ovat muun muassa yhteiset tutkintaryhmät ja eurooppalainen etsintäkuulutus. Työssä ovat tiiviisti mukana myös Euroopan poliisivirasto (Europol), Euroopan unionin oikeudellisen yhteistyön yksikkö (Eurojust) sekä kansalliset rahanpesun selvittelykeskukset. Lisäksi hyödynnetään YK:n järjestäytyneen rikollisuuden vastaista yleissopimusta liitepöytäkirjoineen. Myös katutason valvontaan panostetaan. Euroopan poliisiviraston merkitys tiedonkerääjänä ja välittäjänä on keskeinen. Parhaillaan selvitetään mahdollisuutta parantaa jäsenmaiden järjestelmällistä raportointia Euroopan poliisivirastolle. Myös valvontayhteistyö unionin ulkopuolisten huumausaineiden tuottaja- ja kauttakulkumaiden kanssa on tärkeää. Kysynnän ja tarjonnan rajoittamista läpileikkaava teema on kansainvälinen yhteistyö, jossa halutaan vahvistaa unionin sisäistä koordinaatiota. Erityishuomio kiinnitetään unionin kandidaattimaihin, mahdollisiin kandidaattimaihin sekä EU:n naapurimaihin. Toinen läpileikkaava teema kattaa tutkimuksen, tiedon tuottamisen ja arvioinnin, joilla vahvistetaan huumausainepolitiikan tietopohjaa. Tässä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksella ja sen kansallisilla seurantapisteillä on avainrooli. Suomen tavoitteet osin läpi Suomen keskeiset tavoitteet strategian valmistelussa koskivat haittojen vähentämistä, kansallista koordinaatiota sekä kansainvälistä yhteistyötä. Suomi olisi tehnyt haittojen vähentämisestä huumestrategian kolmannen politiikkalohkon kysynnän ja tarjonnan rajoittamisen rinnalle. Keskeinen peruste tälle on lähialueillamme vallitseva erittäin huolestuttava HIV-tilanne.Vaikka ehdotuksemme ei sellaisenaan mennytkään läpi, lopputulos oli Suomelle kuitenkin tyydyttävä. Suomi halusi säilyttää mahdollisuuden koordinoida kansallista huumausainepolitiikkaansa olemassa olevien hallintorakenteiden avulla rakentamatta uutta byrokratiaa sitä varten. Tämä kanta hyväksyttiin strategiassa. Suomi yhdessä Puolan ja eräiden muiden uusien EU:n jäsenmaiden kanssa sai sisällytettyä asiakirjaan myös vahvemman painotuksen yhteistyöstä EU:n itäisten rajavaltioiden kanssa. Näitä ovat Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä. Yleisesti Suomi tuki vahvoja EU-instituutioita sekä globaalia näkökulmaa huumepolitiikassa. Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori. Hän työskentelee neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriössä. Hän on Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtokunnan jäsen ja osallistuu EU:n horisontaalisen huumausainetyöryhmän työhön Suomen edustajana. EEVA MEHTO 12 SOSIAALITURVA 1/2005

13 Suomi valmistautuu huumeasioiden puheenjohtajuuteen EU:ssa Suomi valmistautuu jo täyttä häkää Euroopan unionin puheenjohtajuuskauteen, joka on vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla.tuolloin Suomella on hyvä tilaisuus tehostaa EU:n huumausainepoliittista yhteistyötä Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa. EU:n huumausainepolitiikassa on perinteisesti painotettu yhteistyötä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kanssa. Myös yhteistyötä Afganistanin kanssa on aiheellisesti korostettu. Kokonaisuutena EU:n toiminta huumausaineasioissa on kuitenkin suuntautunut liiaksi länteen. Suomelle on keskeistä lisätä EU:n yhteistyötä sen itäisten naapurimaiden kanssa. Tässä työssä on tärkeää tehostaa rajavalvontaa sekä vähentää huumausaineiden käytön aiheuttamia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Huumausaineiden torjuntaa pidetään tärkeänä myös YK:ssa. Ennen puheenjohtajuuskautta Suomen on tarkoitus selvittää, voidaanko YK:n toimintoja vahvistaa EU:n itänaapureissa. HDG sovittaa yhteen unionin huumausainetyötä EU:ssa huumausaineasioita käsitellään unionin kaikkien kolmen toimintapilarin alueella: yhteisöasioissa muun muassa osana terveyspolitiikkaa, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä sisä- ja oikeuspolitiikassa. Horisontaalinen huumausainetyöryhmä, HDG sovittaa yhteen näiden toimintapilarien välistä huumausainetyötä. Ryhmä kokoontuu Brysselissä kerran kuussa 1 2 päivän kokouksiin. Muita huumausaineita käsitteleviä työryhmiä ovat poliisiyhteistyöryhmä, tulliyhteistyöryhmä, monialainen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen työryhmä ja terveysryhmä. Lisäksi HDG järjestää kolmansien maiden kanssa ns. troikka-kokouksia, joista säännöllisiä ovat muun muassa Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden, USA:n, Venäjän sekä Iranin kanssa pidettävät kokoukset. Suomesta HDG:n kokouksiin osallistuvat sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäasiainministeriön edustajat. EEVA MEHTO Kokouksia ja seminaareja Sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäasiainministeriön virkamiehet jakavat HDG:n puheenjohtajuustehtävät vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla.tuolloin Suomessa korostuu huumausaineasioiden käsittely niin poliittisessa kuin virkamiesjohdossa.yhteistyöhön tarvitaan mukaan myös päihdealan järjestöjä muiden muassa. Suomen puheenjohtajuuskauden perustehtäviin kuuluu EU:n vuosille hyväksytyn huumausainepoliittisen toimenpideohjelman toteuttamisen seuranta. Yhteistyö EU:n huumausaineasioita käsittelevien laitosten kanssa tulee olemaan tiivistä. Lisäksi on valmistauduttava kevätkaudella 2007 pidettävään YK:n huumausainetoimikunnan (CND) 50. kokoukseen. Troikka-kokouksia järjestetään keskeisten yhteistoimintamaiden kanssa tilanteen mukaan.yhdysvaltojen kanssa järjestetään perinteinen huumausaineasioita käsittelevä seminaari. Suomen puheenjohtajuuskaudella järjestetään myös huumausainepoliittinen asiantuntijakonferenssi, jossa käsitellään sosiaalija terveydenhuollon sekä poliisin yhteistyötä matalan kynnyksen palvelujen järjestämisessä huumeongelmaisille. Erityisenä tavoitteena on ehkäistä huumausaineiden suonensisäiseen käyttöön liittyviä tauteja. Uudenlaiseen johtamiseen Vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla EU:n puheenjohtajana toimii Itävalta, jonka kanssa Suomi on jo aloittanut yhteydenpidon toimintojen yhteensovittamiseksi.tänä vuonna puheenjohtajuudesta huolehtivat Luxemburg ja Yhdistynyt kuningaskunta. Suomen puheenjohtajuuden jälkeen EU siirtyy uudenlaiseen johtamiseen, jossa muodostetaan 18 kuukaudeksi kolmen maan tiimejä. Kukin tiimin jäsen toimii puheenjohtajana kuusi kuukautta kerrallaan kaikissa neuvoston kokoonpanoissa, jollei tiimin yhteisellä päätöksellä sovita vaihtoehtoisista järjestelyistä. Ulkosuhdeneuvosto on poikkeus. Sitä johtaa uusi EU:n ulkoministeri. Ensimmäisen puolitoista vuotta vuoden 2007 alusta tulevat puheenjohtajuudesta huolehtimaan Saksa, Portugali ja Slovenia. Alustavan päätöksen mukaan Suomi toimii puheenjohtajana Itävallan ja Romanian kanssa vasta vuosina , jolloin Suomella on päävastuu johtamisesta vuoden 2020 kevätkaudella. Uudet järjestelyt edellyttävät kuitenkin muun muassa sitä, että unionin uusi perustuslaillinen sopimus hyväksytään. Tapani Sarvanti SOSIAALITURVA 1/

14 Toivo Hurme & Elina Kotovirta Huumekuolemien raportointi on ongelmallista Syksyllä 2004 uutisoitiin useassa mediassa nuorten huumekuolemien lisääntymisestä. Myyvien otsikoiden perustana olivat oikeuslääketieteelliset tilastot, mutta johtopäätöksien tekeminen pelkkien numeroiden perusteella on ongelmallista.totuudenmukaisemman kuvan saamiseksi täytyy tutustua huumekuolemien tilastoinnin ongelmiin. Termi huumekuolema on jo itsessään epätarkka. Huumekuolemiksi tilastoidaan tapaukset, joissa Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen kuolinsyyselvityksissä eli ruumiinavauksissa on vainajasta löytynyt jäämiä huumausaineesta. Huumausainelöydös ei tarkoita, että henkilö olisi kuollut huumeeseen. Kuolemansyy voi olla oikeastaan mikä tahansa. Joukossa on tapauksia, joissa henkilö ei ole ollut huumausaineen vaikutuksen alaisena kuollessaan.tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi ne, joissa vainajasta löytyy kannabisjäämiä virtsasta, mutta ei verestä. Vaikka henkilö olisi ollut kuoleman sattuessa huumeen vaikutuksen alaisena, ei peruskuolemansyyksi voida automaattisesti päätellä huumausainetta. Kuolinsyy voi olla esimerkiksi tapaturma, joka olisi sattunut, vaikka uhri ei olisi ollut päihtynyt. Onnettomuuksissa, itsemurhissa ja henkirikoksissa huume voi toki olla kuolinprosessiin vaikuttanut tekijä, mutta voi myös olla, että sillä ei ole mitään osuutta kuolemaan. Huumekuolemiksi tilastoiduista kuolemista noin puolet on myrkytyskuolemia,mutta näissäkin vain osassa huume on ensisijainen myrkytyksen aiheuttaja. Huumelöydösten määrä vakaa Taulukossa näkyvät kuolinsyyselvityksissä tehdyt huumausainelöydökset viimeisen viiden vuoden ajalta Suomessa. Siitä nähdään, että löydösten määrät ovat pysyneet melko vakaina vaihdellen noin 150 molemmin puolin. Alle 30-vuotiaiden jotka syksyn uutisoinnissa määriteltiin nuoriksi osuus tapauksista on vaihdellut viime vuosina niin, ettei ole mahdollista yksiselitteisesti puhua nuorten huumekuolemien lisääntymisestä. Aiemmin 1990-luvun aikana löydökset lisääntyivät selvästi: niiden määrä oli 57 vuonna 1992, vuonna 1999 se oli 140. Tilanne näyttää vakiintuneen 2000-luvulla, tosin 1990-lukua korkeammalle tasolle. Löydösten kehitys vastaa huumausainetilanteen yleistä kehitystä: huumeiden käyttö Huumausainelöydökset kuolinsyyselvityksissä Vuosi Löydöksiä yhteensä Alle 30-vuotiaita Alle 30-vuotiaita % 54 % 49 % 56 % 43 % 55 % 68 % Lähde: Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitos EEVA MEHTO 14 SOSIAALITURVA 1/2005

15 Kolumni Lovestamista vai riitelemistä kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla, mutta näyttää vakiintuneen 2000-luvulle tultaessa.vertailun vuoksi mainittakoon, että vuosittain tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin kuolee henkilöä ja välillisesti alkoholin aiheuttamiin sairauksiin runsaat tuhat henkilöä. Puolet huumekuolemista myrkytyksiä Kuinka suuren osan näistä vainajista, joista on löydetty huumausainejäämiä, voidaan katsoa todella välittömästi kuolleen huumeisiin? Vastaaminen ei ole yksinkertaista. Karkean arvion mukaan varsinaisia myrkytyskuolemia on noin puolet taulukossa esitetyistä tapauksista. Nämä myrkytyskuolematkaan eivät kaikki ole huumausainemyrkytyksiä, vaan joukossa on alkoholi- ja lääkeainemyrkytyksiä, joissa vainajista on lisäksi löydetty laitonta huumausainetta. Huumausaine ei siis myrkytyskuolemissakaan ole aina ollut ensisijainen myrkytyksen aiheuttaja. Oikeuslääketieteellisten lähteiden mukaan heroiinista johtuvia myrkytyskuolemia ilmeni 60 vuonna 2000 ja 25 vuonna Amfetamiini puolestaan aiheutti kymmenen myrkytyskuolemaa sekä vuonna 2000 että vuonna Kannabista ja viime vuosina yhä enemmän myös buprenorfiinia havaitaan myrkytyskuolemien yhteydessä, mutta näissä myrkytyksissä osatekijöinä ovat usein muutkin aineet, kuten muut lääkkeet tai alkoholi. Yksiselitteistä tilastoa ei ole Ei ole olemassa sellaista tilastoa, josta nähtäisiin yksiselitteisesti laittomien huumeiden yliannostuksiin kuolleet henkilöt vuosittain. Koska huumausaineisiin kohdistuu paljon julkista mielenkiintoa, olisi tällaisen tilaston kehittämistä syytä harkita. Tämä vaatisi kuitenkin jokaisen huumausaineisiin liittyvän kuolemantapauksen ja sen taustojen tutkimista erikseen, mikä on työlästä ja vaikeaa. Toisaalta pelkkien yliannostuskuolemienkaan laskeminen ei kerro koko kuvaa huumekuolemista, sillä kuten todettiin, huumausaine voi olla ratkaisevasti kuolemaan vaikuttanut tekijä myös itsemurhissa, henkirikoksissa, liikennekuolemissa ja erilaisissa sairauskuolemissa. Yhteenvetona voi todeta, että nykyisten huumausainelöydösten määriä kuvaavien lukujen kutsuminen yksiselitteisesti huumekuolemiksi on ongelmallista, koska varsinaista peruskuolemansyytä löydöstilasto ei kerro. Uutisoitaessa tilastojen muutoksia tulisi varmistua muutosten todellisesta merkitsevyydestä. Edelleen tulisi aina raportoida myös kuolemien kokonaistilanne, vaikka tarkasteltaisiin vain tilaston sisäisiä suhteellisia muutoksia. LÄHTEET Vuori, E.; Ojanperä, I.; Nokua, J.; Ojansivu, R.-L. (2003): Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat vuosina 2000 ja Suomen Lääkärilehti 35/2003 vsk 58. Vuori, E.; Poikolainen, K.; Kontula, O.;Virtanen, A. (2001): Suomalainen huumekuolema Suomen Lääkärilehti 24/2001 vsk 56. Vuori, E.; Ojanperä, I.; Ojansivu, R.-L.; Nieminen, R. (1999):Lääke, myrkky, huume vai taasko viina? Duodecim 1999; 115: Kirjoittajat ovat sosiaali- ja terveysministeriön perhe- ja sosiaaliosaston sosiaalihuoltoryhmän projektisihteereitä. Antero Marjakangas Melkein myöhästyin bussista, kun pysähdyin tuijottamaan pysäkin seinälle mustalla tussilla raapaistua mietelmää. Horjuvin harakanvarpain oli valkoiselle pohjalle ikuistettu teksti: Miä lovestan yhtä homoo. Se on nii vitun homo. T: tiätte kyl kuka. Luulen, että kirjoittaja oli nuori tyttö, joka oli rakastunut johonkin nuoreen poikaan, joka ei vastannut myönteisesti hänen tunteisiinsa. Arvattavasti poika ei ollut sukupuolisesti poikkeava, mutta tyttö halusi haukkua häntä homoksi. Saattoihan kirjoittaja olla rakkaudessaan pettynyt poikakin, mutta nimittely vitun homoksi sotii ajatusta vastaan. Tunteet tuotiin yhtä kaikki julki kirjoittamalla ja parempi niin kuin käräjöimällä. Lovestamista on monenlaista, mutta surkeinta rakastamista on sellainen, jossa äiti tai isä alkaa erotessaan avotai avioliitosta riidellä täysillä vuodesta toiseen lapsensa huollosta ja elatuksesta. Tiedotusvälineissä on kyllääntymiseen asti vatvottu erästä riitaa eri oikeusistuimissa. Suomalainen vanhempi kaappasi siinä amerikkalaiselta vanhemmalta kaksi yhteistä lasta Suomeen. Nyt korkein oikeus on jo toiseen kertaan päättänyt, että lapset on kansainvälisen Haagin sopimuksen mukaan palautettava siihen maahan, josta heidät on laittomasti kaapattu ja huoltoriita on ratkaistava sikäläisessä oikeusistuimessa lasten edun mukaisesti. Minusta tuntuu, että puurot ja vellit ovat menneet pahasti sekaisin meidän oikeuslaitoksessamme, jonka ns. päätökset käräjäoikeuksissa, hovioikeuksissa ja korkeimmassa oikeudessa tuntuvat heittelehtivän laidasta laitaan.tuskinpa lain kunnioitus ja oikeusistuinten arvostus tällä menolla nousee, ei kansan eikä ammattilaisten silmissä. Lastenvalvojan arjessa tulee joskus tilanteita, joissa vanhemmat eivät millään pääse yhteisymmärrykseen ja sopimukseen lastensa huollosta. Silloin haikailen mielessäni vanhaa kunnon erosovittelua, jossa saattoi kysyä erikseen kummaltakin vanhemmalta: Luotatko asianajajiin? Luotatko siihen, että oikeus tekee hyvän päätöksen? Luotatko siihen, että oikeus tekee lapsesi kannalta hyvän päätöksen? Luotatko siihen, että lapsesi täysi-ikäisenä kiittää sinua sitkeästä käräjöinnistäsi? Eihän näitä enää kehtaa kysyä, mutta toivon hartaasti, että lastenhuoltoriitojen jatkuvasti lisääntyessä ja vaikeutuessa jokaisen kunnan sosiaalisektori seuraisi Helsingin kaupungin esimerkkiä ja perustaisi erityisen selvitystyöryhmän. Tämä vähintään kaksihenkinen parhaista sosiaalityöntekijöistä koostuva ryhmä hoitaisi isohkoissa kunnissa tai seutukunnissa huoltoriitoihin kuuluvat selvitykset ja lausunnot tuomioistuimille nopeasti ja tehokkaasti: haastattelisi ja neuvottelisi vanhempien kanssa, tekisi kotikäynnit, arvioisi lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta, kuulisi lasta ja hoitaisi homman alle puolessa vuodessa. Tämä olisi lapsen edun mukaista toimintaa. En jaksa uskoa, että mikään erillisten perhetuomioistuinten perustaminen ratkaisisi ongelmaa. SOSIAALITURVA 1/

16 Karri Välimäki Kuka joutuu vastuuseen? Sosiaalihuollon eräät asiakasryhmät ovat muuta väestöä alttiimpia tapaturmille. Asiakkaat saattavat myös omalla käyttäytymisellään aiheuttaa vahinkoa joko itselleen tai muille. Siksi sosiaalihuollossa korostuu vastuu asiakkaista sekä siitä, että vahingot pyritään estämään. Mutta jos vahinko tapahtuu, minkälaiseen vastuuseen sosiaalihuollon järjestäjä ja toteuttaja voi joutua? Sosiaalihuollossa kuten kaikessa inhimillisessä toiminnassa sattuu vahinkoja, joihin kukaan ei ole syypää.tällaisia ovat monet tapaturmat: esimerkiksi lapsi saattaa kompastua päiväkodin pihalla omiin jalkoihinsa ja murtaa polvilumpionsa.tällöin ketään ei voida tietystikään saattaa tapahtuneesta oikeudelliseen vastuuseen. Vahingonkorvausvastuu ja rikosoikeudellinen vastuu Oikeudellisessa mielessä vastuu sinänsä voidaan jakaa vahingonkorvausvastuuseen ja rikosoikeudelliseen vastuuseen. Lisäksi voidaan erottaa työntekijän vastuu työssään asiakkaalle tai sivulliselle aiheuttamastaan vahingosta sekä toisaalta työnantajan vastuu työntekijän toiminnasta. Myös asiakas voi aiheuttaa vahinkoa muille asiakkaille, työntekijöille tai sivullisille.tällöinkin työntekijä voi joutua tapahtuneesta vastuuseen: hänelle saatetaan esittää korvausvaatimus esimerkiksi valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella. Suhteessa asiakkaaseen kunta vastaa yksityiseltä ostamastaan palvelusta samaan tapaan kuin itse tuottamastaan palvelusta. Työntekijän ja työnantajan vahingonkorvausvastuu Vahingonkorvauslain pääsääntö on selkeä: joka tahallisesti tai huolimattomuudellaan aiheuttaa toiselle vahinkoa, on velvollinen korvaamaan sen. Työntekijän osalta säännöstä on poikkeus: työntekijän aiheuttamasta vahingosta vastaa ensisijaisesti ns. isännänvastuun perusteella työnantaja, kuten sosiaalivirasto. Työntekijä on puolestaan velvollinen korvaamaan työnantajalle määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi.tällöin otetaan huomioon muun muassa vahingon suuruus ja sen aiheuttaneen teon laatu, vahingon aiheuttajan asema sekä muut olosuhteet.toisin sanoen työntekijän työnantajalle maksettavaa korvausmäärää sovitellaan edellä mainittujen perusteiden mukaan. Jos työntekijän aiheuttama vahinko on johtunut vain lievästä, vähäisestä huolimattomuudesta, hän ei ole velvollinen korvaamaan työnantajalle mitään. Ja päinvastoin; jos hän on aiheuttanut vahingon tahallaan, korvattavaksi tulee yleensä vahingon täysi määrä. Seuraava täysin kuvitteellinen, mutta elävää elämää jossakin määrin sivuava esimerkki saattaa valaista yllä esiteltyjä periaatteita. Päiväkodin pihalla leikkii lapsiryhmä, jota valvoo päivähoitoasetuksen säätämä määrä kelpoisuusehdot täyttäviä työntekijöitä.täysin ennalta arvaamatta kaksi päiväkotilasta heittää hiekkaa naapuritalon pihamaan paikoitusalueelle pysäköidyn viikon vanhan amerikkalaisvalmisteisen auton kylkeen. Auto naarmuuntuu pahoin. Auton omistaja vaatii korvausta. Lapset saattavat olla velvollisia korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Korvauksen määrän EEVA MEHTO kohtuullisuutta harkittaessa otetaan huomioon lasten ikä ja kehitystaso, teon laatu sekä lasten ja vahinkoa kärsineen auton omistajan varallisuusolot. Käytännössä päivähoitoikäisiä lapsia ei korvauksiin tuomittane. Työntekijöiden korvausvelvollisuuteen vaikuttaa lähinnä se, ovatko he laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa. Mikäli tapahtuma oli ennalta arvaamaton, työntekijät eivät ole voineet siihen varautua tai sitä estää, joten he eivät ole toimineet sillä tavoin huolimattomasti kuin korvausvelvollisuus edellyttäisi. Jos taas lapset olisivat heitelleet hiekkaa ja kiviä ympäriinsä työntekijöiden keskustellessa keskenään puuttumatta asiaan ja sen jälkeen auton kylkeen, työntekijät olisivat todennäköisesti laiminlyöneet velvollisuutensa valvoa lapsia. Tästä huolimattomuudesta seuraisi työntekijöille todennäköisesti velvollisuus korvata työnantajalle määrä, jota soviteltaisiin, kuten edellä on todettu. Vastuu ostetusta palvelusta Kunta voi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja 16 SOSIAALITURVA 1/2005

17 valtionosuudesta annetun lain 4 :n mukaan järjestää sosiaalihuollon palvelut muun muassa hoitamalla toiminnan itse tai ostamalla palvelut muulta palvelujen tuottajalta. Kunta vastaa yksityisen palvelun tuottajan ostopalvelusopimuksen perusteella tuottamista palveluista suhteessa asiakkaaseen kuten itse tuottamistaan palveluista. Esimerkiksi kunta ostaa tehostettua palveluasumista vanhuspalvelun asiakkailleen säätiöltä A. Säätiön palveluasumisyksikön henkilökunnan ohjeiden mukaan yksikön ulko-ovi on pidettävä lukittuna. Oven avauskoodi on henkilökunnan ja vierailijoiden tiedossa. Asukkaat ovat muun muassa Alzheimerin taudista kärsiviä huonomuistisia vanhuksia. Eräs työntekijä jättää ulkooven toistuvasti lukitsematta, vaikka häntä on laiminlyönnistä huomautettu. Hänen jätettyään taas kerran oven lukitsematta vaikeasti dementoitunut asiakas poistuu palveluasumisyksiköstä kevyesti pukeutuneena ja kylmettyy pahoin.vanhuksen omaiset ottavat tämän kotihoitoon, koska he eivät voi enää luottaa yksikön turvallisuuteen. Eipä aikaakaan, kun palvelun ostanut kunta saa korvausvaatimuksen. Vanhusta kotiin hoitamaan jäänyt omainen vaatii korvausta ansionmenetyksestä, joka hänelle aiheutui, kun kunnan järjestämä palvelu ei ollut riittävän turvallista ja hän joutui jäämään ansiotyöstään palkattomalle työlomalle. Korvausvaatimusta voitaneen pitää perusteltuna ainakin siihen saakka syntyvistä ansionmenetyksistä, kunnes vanhukselle pystytään järjestämään hänen turvallisuutensa takaava hoito esimerkiksi kunnan omassa yksikössä. Kunta voi puolestaan vaatia vanhuksen omaiselle suorittamaansa korvausta palveluntuottaja A:lta ostopalvelusopimuksen perusteella varsinkin, jos sopimukseen on kirjattu selkeästi kriteerit tehostetulle palveluasumiselle, muun muassa toimiva ulko-oven lukitusjärjestelmä. Kunta voi vaatia korvausta palveluntuottajalta myös, jos sopimukseen on kirjattu määräys, jonka mukaan palvelun tuottaja vastaa palveluksessaan olevien työntekijöiden asiakkaille aiheuttamista vahingoista.tällöin säätiö A olisi korvausvelvollinen myös työnantajana ja vanhuksen omainen voisi kohdistaa vaatimuksensa myös säätiölle. Kunnalla on ostopalvelusopimuksella hankkimiensa palvelujen suhteen velvollisuus valvoa, että sopimuskumppanin toiminta on asianmukaista. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 :n 3 momentti edellyttää, että hankkiessaan sosiaalihuollon palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta kunta varmistuu siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta koskee yksityisiä sosiaalipalveluja, joita palvelujen tuottaja antaa korvausta vastaan liiketoiminnan muodossa.yksityisestä sosiaalipalvelusta on kysymys esimerkiksi silloin, kun lasten päiväkotitoimintaa harjoittava osakeyhtiö myy näitä palveluja lasten vanhemmille. Yksityiset sosiaalipalvelut ovat samoja palveluja, joita sosiaalilautakuntakin tuottaa, kuten siis lasten päivähoito tai vanhusten laitoshuolto.ympärivuorokautista palvelutoimintaa harjoittavan yrittäjän tai yhteisön on saatava toiminnalleen lääninhallituksen lupa. Jos toiminta ei ole ympärivuorokautista, riittää ilmoitus toiminnan aloittamisesta sille kunnalle, jossa toimintaa tullaan harjoittamaan. Valvontaviranomaisia ovat lääninhallitukset sekä kunnat, joissa toimintaa harjoitetaan. Kunnassa valvontaviranomaisena toimii sosiaalilautakunta tai sen määräämä viranhaltija. Valvonta tarkoittaa palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta, neuvontaa ja seurantaa. Valvontaviranomaisella on tehtävänsä suorittamiseksi oikeus saada tietoja palvelujen tuottajalta sekä oikeus päästä palveluja tuottavaan toimintayksikköön ja tarkastaa se. Jos palvelujen tuottamisessa on puutteita, lääninhallitus voi antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta määräajassa ja sakon uhalla. Lisäksi lääninhallitus voi keskeyttää yksikön toiminnan, kunnes siinä havaitut puutteet on korjattu. Laaja rikosoikeudellinen vastuu Rikoslaissa on virkamiehille omistettu oma lukunsa. Virkamiehillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat virka- tai siihen rinnastettavassa palvelussuhteessa valtioon, kuntaan, kuntayhtymään tai erinäisiin muihin yhteisöihin. Rikoslain 40 :ssä on säädetty rangaistavaksi muun muassa lahjuksen ottaminen ja virkasalaisuuden rikkominen. Lisäksi luvussa on yleinen säännös virkavelvollisuuden rikkomisesta.tällä tarkoitetaan sitä, että viranhaltija virkaansa toimittaessaan tahallaan rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen (RL 40:9). Rangaistus on sakko tai vankeutta enintään vuosi ja mahdollisesti viralta pano. Koska lainsäätäjä ei ole pitänyt tätä riittävänä, rangaistavaksi on säädetty myös tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen. Eli joka huolimattomuudellaan rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin ja määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, tuomitaan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon edellyttäen, että teko kokonaisuutena arvioiden ei ole vähäinen (RL 40:10). Rikoslain 21 luvussa on säännökset henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista sekä näiden seuraamuksista. Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi (RL 21:8). Vammantuottamuksesta puolestaan tuomitaan se, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toiselle vähäistä vaikeamman vamman tai sairauden (RL 21:10). Enimmäisrangaistus on kuusi kuukautta vankeutta. Jos viranhaltija lyö laimin velvollisuutensa valvoa toimintaa ja kyseessä on riskejä sisältävä toiminta, saattavat molempien edellä mainittujen rikoslain lukujen säännökset tulla sovellettaviksi. Esimerkiksi kehitysvammahuollon autetun asumisen yksikön asiakkaiden kanssa tehdään retki uimarannalle ja retken valvoja poistuu retkeläisten kanssa rannalta varmistamatta, ovatko kaikki tulleet uimasta. Jos joku retkeläisistä on jäänyt uimaan ja hukkuu, retken valvoja saatetaan tuomita sekä kuolemantuottamuksesta että viranhaltijana tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kirjoittaja työskentelee lakimiehenä Helsingin sosiaalivirastossa. SOSIAALITURVA 1/

18 Muutoksia sosiaaliturvaan vuonna 2005 Työeläkkeet Maksussa olevat työeläkkeet nousivat vuoden vaihteessa työeläkeindeksin mukaisesti vajaan prosentin. Vuoden vaihteessa voimaan tullut työeläkeuudistus toi muutoksia eläkkeen karttumissääntöihin ja eläkeikiin. Eläkettä alkaa kertyä nyt 18 vuoden iästä alkaen. Eläke kertyy myös opiskeluajalta, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta, kotihoidon tuen ajalta, vuorotteluvapaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja sairauspäivärahan ajalta. Eläke lasketaan kunkin työvuoden palkan ja muun tulon mukaan. Palkasta kertyy eläkettä alle 53-vuotiailla 1,5 prosenttia, vuotiailla 1,9 ja 63 ikävuodesta lähtien 4,5 prosenttia vuodessa. Vanhuuseläkkeen voi ottaa vuotiaana. Eläke on siihen mennessä vuosittain karttunut eläke. Eläkkeelle voi jäädä jo 62-vuotiaana, mutta silloin eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys. Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 63-vuotiaana. Osa-aikaeläkkeelle voi päästä täytettyään 58 vuotta. Työeläkeuudistus toi muutoksia myös työttömyysturvaan. Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneet eivät enää saa työttömyyseläkettä. Sen sijaan he saavat työttömyyspäivärahaa 65- vuotiaiksi asti, jos he ehtivät täyttää 59 vuotta ennen 500 työttömyyspäivärahapäivän täyttymistä ja heillä on 5 vuotta työhistoriaa 20 viimeisen vuoden ajalta. He voivat vaihtoehtoisesti valita vanhuuseläkkeen jo 62- vuotiaina ilman varhennusvähennystä. Kansaneläkkeet Kansaneläkkeet nousivat vuoden alusta kansaneläkeindeksin mukaisesti 0,37 prosenttia.täysi kansaneläke on vuoden 2005 tammi-helmikuun ajan: yksinäisellä 1. kuntaryhmä 498,21 /kk 2. kuntaryhmä 477,48 /kk puolisoilla 1. kuntaryhmä 438,35 /kk 2. kuntaryhmä 420,70 /kk Lapsikorotus on 18,47 /kk. Maaliskuun alusta 2005 kansaneläkkeeseen tulee 7 euron tasokorotus kuukaudessa. Yksinäisen täysi kansaneläke on silloin 1. kuntaryhmässä 505,21 euroa kuukaudessa. Seitsemän euron korotus tehdään myös leskeneläkkeen täydennysmäärään, maahanmuuttajan erityistukeen, sotilasavustuksen perusavustukseen, luopumistuen täydennysosaan ja sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaan. Rintamalisä on 41,38 euroa. Se nousee 1.maaliskuuta tasokorotuksen johdosta 3,15 euroa, ja on korotuksen jälkeen 44,53 euroa kuukaudessa. Kelan maksama lapsen hoitotuki on 77,61 euroa kuukaudessa, korotettu hoitotuki 181,10 euroa ja erityishoitotuki 336,33 euroa. Vammaistuet ovat samansuuruiset. Eläkkeensaajien hoitotuki on 51,98 euroa, korotettu hoitotuki 129,40 euroa ja erityishoitotuki 258,79 euroa. Toimeentulotuki Toimeentulotuen perusosien määrät on sidottu kansaneläkeindeksiin, ja niitä korotettiin sen mukaisesti 0,37 prosenttia. Perusosien määrät on esitetty oheisessa taulukossa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle maksetaan jokaiselta osallistumispäivältä toimintarahaa. Toimintarahan suuruus on 8 euroa päivältä ja korotetun toimintarahan 16 euroa päivältä. Toimeentulotuen perusosien määrät lukien Työttömyysturva Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat elinkustannusten muutosta vastaavasti 8 sentillä 23,16 eurosta 23,24 euroon arkipäivää kohti. Lapsikorotukset ovat 4,40 euroa arkipäivältä yhdestä, 6,46 euroa kahdesta ja 8,34 euroa kolmesta lapsesta. Yrittäjien työttömyysturva muuttuu niin, että siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi tai yrittäjästä palkansaajaksi on mahdollista ilman etuuksien menettämistä. Soviteltua työttömyyspäivärahaa myönnetään kaikille enimmäismaksuajan piirissä oleville henkilöille 36 kuukauden enimmäismaksuajan täyttymisestä huolimatta vuoden 2005 loppuun saakka. Soviteltua päivärahaa maksetaan osaaikatyötä tekevälle, jonka työn osa-aikaisuus johtuu työnantajan aloitteesta, lomautuksen johdosta lyhennettyä työaikaa tekevälle ja sivutoimiselle yrittäjälle. Yli 65-vuotiaalla henkilöllä Tuen saaja 1. kuntaryhmä 2. kuntaryhmä euro/kk euro/pv 1) euro/kk euro/pv 1) Yksin asuva ja yksinhuoltaja 378,54 12,62 362,25 12,08 - alennettu (- 20 %) 2) 302,83 10,09 289,80 9,66 - alennettu (- 40 %) 3) 227,12 7,57 217,35 7,25 Muu 18 vuotta täyttänyt (avio- ja avopuolisot, kumpikin) 321,76 10,73 307,91 10,26 - alennettu (- 20 %) 2) 257,41 8,58 246,33 8,21 - alennettu (- 40 %) 3) 193,06 6,44 184,75 6,16 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt 276,33 9,21 264,44 8,81 - alennettu (- 20 %) 2) 221,06 7,37 211,55 7,05 - alennettu (- 40 %) 3) 165,80 5,53 158,66 5, vuotias lapsi 264,97 8,83 253,57 8,45 2. lapsi 246,05 8,20 235,46 7,85 3. lapsi 227,12 7,57 217,35 7,25 Alle 10-vuotias lapsi 238,48 7,95 228,22 7,61 2. lapsi 219,55 7,32 210,10 7,00 3. lapsi 200,62 6,69 191,99 6,40 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi, toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Toimeentulotukilaki 10 1 ja 4 momentti, 3) toimeentulotukilaki 10 3 ja 4 momentti. on oikeus työttömyysetuuteen hänen työnsä keskeytyessä lomautuksen, sääesteen tai toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen vuoksi. Lapsilisät ja elatusavut Lapsilisiä ja elatusapuja ja -tukia ei korotettu. Elatusapujen ja elatustuen tarkistuksen perusteena käytetyn elinkustannusin- 18 SOSIAALITURVA 1/2005

19 deksin muutos lokakuusta 2001 lokakuuhun 2004 oli 3,9 prosenttia. Koska nousu on alle viisi prosenttia, elatusapuihin ja elatustukeen ei tehty indeksitarkistusta. Elatusapuihin ja elatustukeen tehtiin viimeksi indeksikorotus vuoden 2002 alusta. Kotihoidon tuki Perheen yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta maksettava kotihoidon tuen hoitoraha on 294,28 euroa kuukaudessa. Kustakin seuraavasta alle kolmivuotiaasta lapsesta hoitoraha on 84,09 euroa sekä kustakin muusta alle kouluikäisestä lapsesta 50,46 euroa kuukaudessa. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 137,33 euroa kuukaudessa. Sen saaminen edellyttää, että vanhemmat tai muut huoltajat eivät käytä oikeuttaan kotihoidon tukeen. Asumistukeen muutoksia Asumistukeen oikeuttavia enimmäismääräisiä asumismenoja on korotettu 0,23 eurolla keskuslämmitysasunnon neliötä kohden. Myös hyvitettäviä vesimaksuja sekä omakotitalojen muita hoitokuluja on korotettu keskimääräistä kustannusten nousua vastaavasti. Yleinen asumistuki tarkistetaan tulojen nousun takia vasta sitten, kun kuukausitulot ovat nousseet vähintään 300 euroa edellisestä asumistukipäätöksestä. Tulojen tarkistusraja oli aiemmin 160 euroa. Jos tuen saajan tulot vähenevät, tarkistusraja on edelleen 160 euroa. Esimerkiksi silloin kun sairaus tai työttömyys alentaa perheen tuloja, tarvitaan nopeasti korotus asumistukeen, jottei perhe joudu turvautumaan toimeentulotukeen. Eläkkeensaajien asumiskustannusten enimmäismääriä korotetaan 1. ja 2. kuntaryhmässä 0,23 euroa ja 3. kuntaryhmässä 0,16 euroa neliötä kohden kuukaudessa. Vesinormia korotetaan kustannustason muutosta vastaavasti yhdellä prosentilla niissä asunnoissa, joissa on vesijohto ja lämmin vesi. Lämmitysnormeihin ei tule muutoksia. Muita asumistuen perusteita korotetaan elinkustannusindeksin nousua vastaavasti noin 0,4 prosentilla. Asumistuen uudet määräytymisperusteet otetaan huomioon vasta seuraavassa tarkistuksessa. Eläkkeensaajien asumistuki tarkistetaan, jos tuensaajan tulot nousevat vähintään 64 euroa kuukaudessa tai jos ne laskevat vähintään 32 euroa kuukaudessa. Sairausvakuutuslakiin muutoksia Sairauspäivärahan vähimmäismäärää on korotettu 11,45 eurosta 15,20 euroon arkipäivältä. Sairausvakuutuslain uudistus tuli voimaan vuoden alusta. Sairauspäivärahaa ja vanhempainpäivärahoja korotetaan vastaisuudessa palkkakertoimella. Uuteen sairausvakuutuslakiin on yhdistetty laki vanhempainpäiväraha-ajalta suoritettavien vuosilomakustannusten korvaamisesta työnantajalle. Korvaus on työntekijälle maksettu etuus kerrottuna 1,55:llä. Pätkätyössä olevan päivärahan perustana voidaan pitää ko. kuukauden palkkaa, jos työssäolo olisi ilman sairastumista tai vanhempainpäivärahaoikeuden alkamista jatkunut vähintään kuusi kuukautta. Peräkkäisissä synnytyksissä vanhempainpäiväraha määräytyy aiemmin maksetun vanhempainpäivärahan perusteena olleiden tulojen mukaisesti, jos oikeus seuraavaan päivärahaan alkaa ennen kuin edellinen lapsi on täyttänyt kolme vuotta. Säännös koskee myös adoptiota. Säännöstä sovelletaan vain, jos päiväraha on näin laskettuna parempi kuin verotuksessa todettuja tuloja tai kuuden kuukauden tuloja käyttämällä. Säännöstä aletaan soveltaa tapauksissa, joissa ensimmäisen lapsen perusteella maksettava päivärahakausi alkaa 1. päivänä lokakuuta 2005 tai sen jälkeen. Sairausvakuutuslain mukaisten matkakustannusten korvausten perusteena käytetään ensisijaisesti julkista liikennettä, palvelu- ja kutsujoukkoliikennettä tai matkojen yhdistelyä. Erityisajoneuvon käyttö yksinkin on edelleen mahdollista erityisistä syistä. Perhehoidon ja omaishoidon hoitopalkkiot Perhehoitajien ja omaishoitajien palkkioita korotettiin työeläkejärjestelmän siirtymäajan indeksin mukaisesti 1,85 prosenttia. Perhehoitajan vähimmäispalkkio on 234 euroa kuukaudessa hoidettavaa kohden, osaaikaisen hoidon palkkio 351 euroa ja kokoaikaisen 701 euroa. Perhehoidon kulukorvauksen vähimmäismäärä on 303 euroa ja enimmäismäärä 606 euroa hoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Kertaluonteinen käynnistämiskorvaus on enintään euroa. Omaishoidon alin hoitopalkkio on 233,56 euroa kuukaudessa. Muutoksia veteraanien etuihin Avopalveluja korvataan sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia. Aiemmin prosentti oli 25. Lain muutos tuo avopalvelujen piiriin noin sotainvalidia. Korvattavia avohoitopalveluja saa tämän jälkeen noin sotainvalidia. Rintamaveteraanien kuntoutuksen painopistettä siirretään INDEKSIT 2005 laitoskuntoutuksesta päiväkuntoutukseen, kotona tapahtuvaan kuntoutukseen ja muuhun avokuntoutukseen. Kun veteraanilla oleva vamma tai sairaus ei aiheuta hänelle toimintakyvyn häiriötä, laitoskuntoutusjakson pituus on lähtien enintään 10 vuorokautta nykyisen 14 vuorokauden sijasta. Päiväkuntoutuksen pituudet säilyvät entisellään. Muun avokuntoutuksena annettavan kuntoutuksen määrä on enintään käyntikertaa kalenterivuodessa kuntoutustarpeesta riippuen. Veteraanikuntoutukseen pääsevät myös karjan evakuointitehtäviin sotatoimialueella osallistuneet miehet ja Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneet henkilöt. Ruotsissa pysyvästi asuville sotainvalideille maksetaan ateriakorvausta yhdestä päivittäisestä ateriasta. Ateriointi järjestetään suomalaista lounassetelijärjestelmää vastaavalla rikskupong-järjestelmällä. Valtiokonttori vahvistaa korvattavan aterian hinnan vuosittain noudattaen Ruotsissa verotuksessa lounasedulle vahvistettua arvoa. Ateriakorvaukseen on oikeutettu noin 200 Ruotsissa asuvaa sotainvalidia. Sosiaalietuuksia korotetaan kansaneläkeindeksin, elinkustannusindeksin tai työeläkejärjestelmän indeksien mukaisesti. Elinkustannusindeksi nousi 0,4 prosenttia. Se määräytyy lokakuun 2004 pisteluvun mukaan, joka oli Kansaneläkeindeksi nousi 0,37 prosenttia. Vuoden 2005 pisteluku on Työeläkeindeksiä käytetään maksussa olevien työeläkkeiden tarkistamiseen. Siinä palkkojen paino on 20 ja hintojen 80 prosenttia. Indeksi nousi 0,93 prosenttia, ja uusi pisteluku on Lisäksi työeläkkeissä käytetään siirtymäajan indeksiä niiden työaikaisten ansioiden tarkistamiseen, joiden eläke lasketaan vuoden 2004 säännöksin. Siirtymäajan indeksiluvussa palkkojen paino on 50 ja hintojen 50 prosenttia. Indeksi vastaa aiempaa työeläkejärjestelmän työikäisten indeksiä. Palkkakerrointa käytetään vuodesta 2005 lähtien työaikaisten ansioiden, yrittäjätulojen ja työeläkelaeissa säädettyjen rajamäärien sekä vapaakirjojen tarkistamiseen. Palkkakertoimessa palkkojen paino on 80 ja hintojen 20 prosenttia. Siirtymäajan indeksiluku on 2 191, ja sen perusteella eläkkeitä korotetaan 1,85 prosenttia. Palkkakerroin vuodelle 2005 on 1,028, ja sen mukaisesti korotettavat etuudet nousevat 2,8 prosenttia. SOSIAALITURVA 1/

20 OSAAMISKESKUKSET TUTUIKSI Vasso tasapainoilee erikokoisten kuntien tarpeiden välillä Pienten kuntien palveleminen on iso haaste Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselle Vassolle.Toisaalta se palvelee myös Turkua ja alueen isompia kuntia ja rakentaa molempia hyödyttävää yhteistyötä. Sosiaalialaa kehitetään hankkeilla, joiden keskiössä osaamiskeskukset joutuvat toimimaan. Vasson toimitusjohtaja Markus Hemmilä on huolissaan siitä, että pienet kunnat jäävät hankkeista sivuun. Hankekehittäminen sopii huonosti maakuntaan, jossa on paljon alle asukkaan kuntia. Niistä ei aina löydy rahaa 25 prosentin omaan osuuteen eikä vähillä työntekijöillä ole aikaa monen osa-alueen hankkeisiin. Sosiaalipoliittisesti ajatellen pitäisi luoda kehittämismahdollisuuksia niille, joilla resursseja on vähiten. Toki tiedollista köyhyyttä, osaamisen kehittämistarpeita, on isommissakin kunnissa. Meidän pitää vastata erikokoisten kuntien tarpeisiin ja luoda sellaista yhteistyötä, josta molemmat hyötyvät, Hemmilä toteaa. Tänä vuonna selvitetään, miten paljon erityyppiset kunnat ovat mukana osaamiskeskuksen toiminnassa. Siltä pohjalta Vassossa kehitetään toimintamallia, joka palvelisi paremmin myös pieniä kuntia. Erilaiset seminaarit ja asiantuntija- sekä sosiaalijohtajien ryhmät tavoittavat ihmisiä kaikenkokoisista kunnista. Myös konsultaatiopalvelut hyödyttävät pieniä kuntia.vasso tarjoaa kunnille muun muassa lastensuojelun juridista konsultaatiota. Maakunnan yhteishengen kohottaja Myös seutukehittäminen ja seudulliset kehittämisyksiköt ovat Varsinais-Suomelle pulmallisia, sillä seudutkin ovat pieniä, niillä on asukasta. Vasso onkin lähtenyt kehittämään sosiaalialaa maakunnallisesti. On välttämätöntä koota kehittämistarpeita ja vaikuttaa sosiaalipolitiikkaan maakunnallisesti. Kun kokonaisuus on hahmotettu, on luotu maakunnallisia hankkeita ja sijoitettu joitain hankkeita eri seuduille.yhteistyötä rakennetaan myös samankaltaisten kuntien välille seuturajat ylittäen, Hemmilä sanoo. Varsinais-Suomessa sosiaalialan yhteistyöperinteitä ei ole paljon. Vasson on pitänyt koota alan ihmisiä yhteen ja kohottaa maakuntahenkeä.viime keväänä sitä kohotettiin varsinaissuomalaisella sosiaalialan huippukokouksella, jossa puhujia oli ministeri Liisa Hyssälästä eduskunnan varapuheenmies Ilkka Kanervaan ja maaherra Rauno Saareen. Mukaan oli kutsuttu päättäjiä, sosiaali- ja terveysalan johtoa sekä opetuksen ja tutkimuksen edustajia. Yleisömenestyksen saavuttaneessa seminaarissa luotiin yhteistä näkemystä sosiaalialan tilasta ja kehittämistarpeista. Onnistuneesta seminaarista Markus Hemmilä painottaa, että osaamiskeskustyön lähtökohtana ovat käytännön työssä olevien ihmisten tarpeet ja ideat. Niiden pohjalta syntyvät oikeanlaiset hankkeet. Pitää myös turvata se, että ideoijat pääsevät itse hankkeisiin mukaan. ERJA SAARINEN Maahanmuuttajatyö on yksi Vasson erityisalueista. Merja Anis tekee väitöskirjaa lastensuojelusta maahanmuuttajaperheissä. Työntekijät tarvitsevat näistä kysymyksistä konsultaatiota. Sitä voisi harvinaisiin kysymyksiin saada myös muista Pohjoismaista. innostuneena järjestämme vastaavia kokouksia tulevaisuudessakin kerran vuodessa. Seminaarien retoriikka ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan tekoja, Hemmilä sanoo. Seminaarien lisäksi osaamiskeskusväen kiertäminen kunnissa on tehnyt Vassoa kunnille tutuksi ja luonut rakenteita yhteiselle toiminnalle. Sosiaalijohtajien seudulliset työkokoukset ovat vakiintumassa alueellisen toiminnan pohjaksi. Asiantuntijaryhmät kokoavat maakunnan ammattilaisia pohtimaan eri sisältöalueita, kuten lastensuojelua. Ne ovat kehittämisen moottori. Niissä ideoidaan hankkeita ja seudullisia kehittämisyksiköitä. Sosiaalijohtajat ovat sanoneet, että nyt he tuntevat kuuluvansa johonkin. Maakunnassa on sosiaalialan ihmisten yhteinen porukka, jota on kaivattu. Selkärankana sosiaalialan kehittämishanke Vaikka hankkeissa on pulmansa, sosiaalialan kehittämishanke on Vasson toiminnassa keskeinen. Sillä saadaan kuntia ja muita toimijoita sitoutumaan kehittämiseen ja yhteistyöhön. Se legitimoi osaamiskeskusten ja kuntien sosiaalitoimien työtä ja tarpeita kuntapäättäjille. Se on myös selvä osoitus sii- 20 SOSIAALITURVA 1/2005

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4. Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.1.2016 COM(2016) 9 final 2016/0004 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteistyötä ja vastavuoroista hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan Euroopan unionin ja Uuden-Seelannin

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015

SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015 SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015 Yhteistyösopimus 19.11.2014 1. Sopijaosapuolet: Palvelun tilaaja: Luumäen kunta Linnalantie 33 54501 TAAVETTI Palvelun

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot