KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

Transkriptio

1 Esityslista Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja Lähdesluoma Lasse Mangs Carl-Gustav Metsänranta Marja-Leena Mäntysaari Sakari Nordback Marco Rosenberg Peter Salo Jukka Sarja Tauno Skur Catharina Södergrann Hanna Virta Erkki Wikström Jesper Österman Jarkko Muut Marlene Svens, esittelijä Margit Kaseva, pöytäkirjanpitäjä KV 42 Vuokrasopimus/ Kaskisten Energia Oy KV 43 Sivistysjohtajan viran perustaminen ja Erkki Kelan siirto sivistysjohtajan virkaan KV 44 Rehtorin viran lopettaminen lähtien KV 45 Lähihoitajan osa-aikainen (50%) toimi KV 46 Kesätyöntekijöiden palkkaus KV 47 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2012 KV 48 Vuoden 2012 arviointikertomus KV 49 Tilintarkastuskertomus 2012 Allekirjoitus Kari Häggblom puheenjohtaja Kokouskutsu yleisesti nähtävänä Kaskinen Todistaa Margit Kaseva, pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastus Kaskinen klo Nimi Nimi Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kaskinen klo Todistaa Margit Kaseva, hallintopäällikkö

2 KAUPUNGINVALTUUSTO HALL:73 /2013 KV 42 Vuokrasopimus/ Kaskisten Energia Oy KH , 80 Valmistelija T.O: Kaskisten Energia Oy (Y-tunnus ), kotipaikka Kaskinen, haluaa vuokrata tontin no 1, korttelissa 128/kaupunginosassa 13. Tontin pinta-ala on noin 5700m2. Kaavamerkintä TY-1. Tonttia käytetään kaukolämpötuotantoa palvelevaan varastotarkoitukseen. Vuokra-aika 25 vuotta Yhtiö aikoo rakentaa n m2:n polttoainevaraston tontille. Päätösehdotus (C-G.M.) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Kaskisten kaupunki vuokraa Kaskisten Energia Oy:lle (Y-tunnus ), kotipaikka Kaskinen, teollisuus- ja varastointitarkoitukseen tilasta Kaskö Stad RN:o 1:20 muodostuvan, 13. kaupunginosan korttelissa n:o 128 sijaitsevan, kartalle merkityn pinta-alaltaan noin 5700 m2 suuruisen tontin no 1 (TY-1). Tontin (noin 5700m2) vuokraehdot ovat seuraavat: - Vuokra-aika on Vuokra suoritetaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kaupungin määräämään rahalaitokseen ja vuotuinen vuokra on 0,10 euroa/m2/vuosi teollisuusalueista perittävän vuokran mukaan tarkistettuna indeksillä. - tontin lunastushinnasta neuvottelevat osapuolet erikseen Muilta osin käyvät ehdot ilmi liitteenä olevasta vuokrasopimusluonnoksesta. Kaupunginhallitus Marlene Svens ja Juhani Holm poistuivat Kaskisten Energian hallituksen jäseninä esteellisinä paikalta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen seuraavalla kursiivilla merkityllä lisäyksellä: - Vuokra suoritetaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kaupungin määräämään rahalaitokseen ja vuotuinen vuokra on vuoden 2011 tasolla 0,10 euroa/m2/vuosi teollisuusalueista perittävän vuokran mukaan tarkistettuna indeksillä. KV 42 Kaupunginvaltuusto

3 KAUPUNGINVALTUUSTO HALL:72 /2013 KV 43 Sivistysjohtajan viran perustaminen ja Erkki Kelan siirto sivistysjohtajan virkaan KH , 77 Valmistelija MaKa: Kaupunginvaltuuston päättämän ( 6) Kaskisten kaupungin organisaatiomallin mukaan johtaa sivistysosastoa sivistysosaston johtaja rehtori Erkki Kela. Johtaja vastaa sivistysosastosta, perusopetuksesta, kirjasto- ja kulttuurivastuualueista, nuorisotoiminnasta sekä kansalaisopiston toiminnasta. Rehtori Erkki Kela toimii lähtien myös kansalaisopiston rehtorina. Rehtori Erkki Kelalla on tällä hetkellä 5 h/viikko opetusvelvollisuus Kaskisten koulussa. Kaupunginvaltuuston päätöksen 60, mukaisesti lopetetaan Kaskisten koulun vuosiluokat lähtien. Saman päätöksen sekä kaupunginhallituksen päätöksen 34, mukaisesti muutetaan rehtori Erkki Kelan palvelussuhde lähtien osa-aikaiseksi (75 %) tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Rehtori Erkki Kela on anonut lupaa saada jäädä osa-aikaeläkkeelle (60 % / 40 %) ja ilmoittanut olevansa halukas luopumaan virkaan kuuluvista opetustehtävistä. Kaupunginvaltuuston päätöksen 60, mukaisesti myöntää kaupunki osa-aikaistettaville myös luvan osa-aikaeläkkeeseen silloin kun se tulee kysymykseen. Erkki Kelan työtehtävistä on käyty yt-keskustelut ja Kun vuosiluokat 7-9 lopetetaan on Kaskisten koulussa jäljellä vuosiluokat 1-6. Tämän kokoisessa koulussa ei ole tarpeen olla virkarehtoria vaan alakoulun johtajan tehtävät voidaan antaa opettajanviran haltijalle. Yt-keskusteluissa on käyty läpi myös sivistysosaston kansliatehtävien hoitoa. Kanslistipooliin kuuluva kanslisti Gun-Britt Sten on helmikuussa siirtynyt teknisen osaston kansliaan. Teknisen osaston kansliatehtävien ja arkistointitehtävien lisäksi hän hoitaa osan sivistysosaston kansliatehtävistä (sivistyslautakunta, sivistysosaston arkistointivastaavan tehtävät, Bladhin talon vuokraus), mutta ei kansalaisopiston kansliatehtäviä. Näiden tehtävien hoidosta on neuvoteltu Erkki Kelan kanssa. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että perustetaan osa-aikainen (60 %) sivistysjohtajan virka lähtien. Sivistysjohtaja johtaa sivistysosastoa ja vastaa sivistysosastosta, perusopetuksesta, kirjasto- ja kulttuurivastuualueista, nuorisotoiminnasta, liikunta- ja vapaa-ajan palveluista sekä kansalaisopiston toiminnasta. Sivistysjohtajan tehtäviin kuuluu kansalaisopiston rehtorin tehtävät ml. kansliatehtävät. Sivistysjohtajan tehtäviin ei kuulu opetusvelvollisuutta peruskoulussa tai kansalaisopistossa. Kaskisten koulun pedagogisesta johtamisesta ja lukuvuoden työn suunnittelusta vastaa nimettävä koulunjohtaja. Sivistysjohtaja toimii nuorisosihteerin, Kaskö svenska skolan johtajan, Kaskisten koulun johtajan sekä kirjasto- ja kulttuurivastaavan esimiehenä. Sivistysjohtajan tehtäväkuva on liitteenä. Sivistysjohtajan palkkausehdot määräytyvät KVTES:n mukaan. Kaupunginhallitus päättää, että rehtori Erkki Kela siirretään perustettavaan sivistysjohtajan osa-aikaiseen virkaan. Tehtävän osa-aikapalkkaus määräytyy viranhaltijan nykyisen palkan mukaan (Viranhaltijalaki 24 ). Erkki Kelan loppupalkka on 4.826,92, josta 60 % 2.896,16. Nykyisessä tehtävässä hänelle on jo myönnetty korkein vuosisidonnainen lisä (6 % 20 palvelusvuoden jälkeen). Viikoittainen työaika on 21 h 45 min.

4 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV 43 Kaupunginvaltuusto

5 KAUPUNGINVALTUUSTO HALL:71 /2013 KV 44 Rehtorin viran lopettaminen lähtien KH , 78 Valmistelija MaKa: Kaskisten koulun vuosiluokat 7-9 lakkautetaan kaupunginvaltuuston päätöksen 59, mukaisesti lähtien. Kaskisten koulun rehtori Erkki Kela on hoitanut rehtorin tehtävien lisäksi sivistysosaston johtajan tehtäviä sekä lähtien kansalaisopiston rehtorin tehtäviä. Sivistysosaston johtaja vastaa sivistysosastosta, perusopetuksesta, kirjasto- ja kulttuurivastuualueista, nuorisotoiminnasta sekä kansalaisopiston toiminnasta. Rehtorilla on tällä hetkellä 5 h/viikko opetusvelvollisuus Kaskisten koulussa. Kaupunginvaltuuston päätöksen 60, sekä kaupunginhallituksen päätöksen 34, mukaisesti muutetaan rehtori Erkki Kelan palvelussuhde lähtien osa-aikaiseksi (75 %) tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Rehtori Erkki Kela on anonut lupaa saada jäädä osaaikaeläkkeelle ja ilmoittanut olevansa halukas luopumaan virkaan kuuluvista opetustehtävistä. Kun vuosiluokat 7-9 lopetetaan on Kaskisten koulussa jäljellä vuosiluokat 1-6. Tämän kokoisessa koulussa ei ole tarpeen olla virkarehtoria vaan alakoulun johtajan tehtävät voidaan antaa opettajanviran haltijalle. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Kaskisten koulun rehtorin virka lakkautetaan alkaen. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV 44 Kaupunginvaltuusto

6 KAUPUNGINVALTUUSTO PELA:80 /2013 KV 45 Lähihoitajan osa-aikainen (50%) toimi KH , 88 Lähihoitajan osa-aikainen (50%) toimi on ollut haettavana klo saakka seuraavasti: Suupohjan Sanomat, Syd-Österbotten, Pohjalainen, Vasabladet, TEM:n Mol.fi sivut, Kaupungin kotisivut ja Kaupunki Tiedottaa-lehtinen. Määräaikaan mennessä toimea on hakenut vain yksi epäpätevä hakija. Päätösehdotus / JT Mariakodilla on täyttämätön osa-aikainen (50%) sairaanhoitajan virka. Pel anoo kh:lta ja edelleen kv:lta, että täyttämätön osa-aikainen (50%) sairaanhoitajan virka ja osaaikainen (50%) lähihoitajan toimi muutetaan yhdeksi kokoaikaiseksi lähihoitajan toimeksi, jonka jälkeen toimi laitetaan uudelleen haettavaksi. Lähihoitajan ensisijainen sijoituspaikka on Mariakoti ja kotihoito. Perusturvalautakunta KH 88 hyväksyi päätösehdotuksen sillä lisäyksellä, että perusturvajohtaja selvittää vielä, tulisiko toimen olla lähihoitajan vai sairaanhoitajan toimi. Tämä pykälä julistettiin välittömästi tarkistetuksi. Perusturvajohtaja Jaana Tuokkola on selvittänyt henkilöstötarvetta Mariakodissa ja kotihoidossa. Selvityksen mukaan tulisi toimen olla lähihoitajan toimi (100 %). Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että täyttämätön osa-aikainen (50%) sairaanhoitajan virka lakkautetaan ja osa-aikainen (50%) lähihoitajan toimi muutetaan yhdeksi kokoaikaiseksi lähihoitajan toimeksi, jonka jälkeen toimi laitetaan uudelleen haettavaksi. Lähihoitajan ensisijainen sijoituspaikka on Mariakoti ja kotihoito. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus tekee asiasta päätöksen kokouksessaan klo Päätös jaetaan KV 45 Kaupunginvaltuusto

7 KAUPUNGINVALTUUSTO HALL:88 /2012 KV 46 Kesätyöntekijöiden palkkaus KH , 86 Kaupungin talousarviossa 2013 ei ole osoitettu määrärahoja kesätyöntekijöiden palkkaukseen. Kaupunki on aikaisempina kesinä palkannut koululaisia/opiskelijoita kesätyöntekijöiksi n. 2 viikon jaksoille mm. viheralueiden hoitotehtäviin ja Mariakotiin. Kaupunginhallitus on iltakoulussaan keskustellut kesätyöntekijöiden palkkauksesta ja sopinut, että kesätöitä tarjotaan koululaisille/opiskelijoille tänäkin kesänä ja että tähän tarkoitukseen haetaan tarvittaessa budjettiin euron lisämääräraha. Samassa yhteydessä sovittiin, että tehtäviä tarjotaan ensin omalle henkilökunnalle käydyistä yt- neuvotteluista johtuen. Tehtävistä maksetaan kaupungin kesätyöntekijäpalkkaa, koska tehtävien hoito ei edellytä ammattitaitoa. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2013 talousarvioon tehdään muutos siten, että euron määräraha lisätään koululaisten/opiskelijoiden palkkausta varten kesätöihin. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus tekee asiasta päätöksen kokouksessaan klo Päätös jaetaan KV 46 Kaupunginvaltuusto

8 KAUPUNGINVALTUUSTO KV 47 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2012 HALL:33 /2013 KH , 68 Valmistelija M.S.: Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston tulee vuosittain ennen kesäkuun loppua käsitellä kaupungin edellisen vuoden tilinpäätös. Kunnanvaltuuston tulee käsittelyssään ottaa kantaa siihen, onko asetetut kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettu. Vuoden 2012 talousarviossa vuosikatteeksi arvioitiin euroa. Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan vuosikate on ,86 euroa, eli -38 euroa/asukas. Vuonna 2011 tilipäätöksen alijäämä oli ,38 euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksen poikkeuksellisen suuri alijäämä johtuu siitä, että valtio on vuosina 2009, 2010 ja 2011 maksanut liian suuria yhteisövero- ja tuloveroeriä kaupungille ja että valtio on vuoden 2011 lopussa tehnyt clearingselvityksen, ts. pidättänyt vastaavat summat kaupungin ylisuurien verotulojen tasaamiseksi. Kaupunki maksoi vuosina verontasauksena n. 4 milj. euroa ja sai vastaavana aikana vain n. 1,5 milj. euroa valtionosuuksia. Kaupunki haki 2 milj. euroa ja sai joulukuussa euroa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta vuodelle Kaupunki otti vuoden 2012 alussa käyttöön uuden organisaatiomallin, jossa budjettivastuullisten esimiesten määrää vähennettiin 21 henkilöstä 13:een. Tarkoituksena on toiminnan tehostaminen. Kaupungin hallintosääntö ja johtosäännöt päivitetään organisaatiomuutoksen johdosta. Tarkistus aloitetaan vuonna Sisäinen valvonta sisältyy tilinpäätöksen v erillisenä selvityksenä. Kaupunginjohtaja ja osastopäälliköt muodostavat kaupungin johtoryhmän. Uuden organisaatiomallin mukaan hallintopäällikkö on hallinto-osaston osastopäällikkö. Hallintoosastolla on kaupungin kanslistipooli. Kaupungin talousjohtaja on uuden taloushallinto-osaston osastopäällikkö. Osastolla on taloussihteeri ja Kaskisten Energia Oy:n talouspäällikkö, joka hoitaa myös kaupungin palkanlaskentaa. Vuonna 2012 pidettiin useita työryhmien kokouksia, joissa keskusteltiin säästötoimenpiteistä. Kaupunginvaltuusto päätti talousarviokäsittelyssään joulukuussa 2012 säästötoimenpiteistä ja henkilökunnan leikkauksista vuonna ,5 henkilötyövuodella. Kaupunginvaltuuston päätöstä edelsivät yt-neuvottelut koko henkilöstön kanssa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Ytneuvotteluja johtivat kaupunginjohtaja ja kaupungin hallintopäällikkö. Kaupungin yt-elimen kanssa käytiin keskusteluja. Säästöt koskevat sivistystointa, teknistä osastoa, kanslistipoolia ja kaupungin johtoryhmää. Kaupungin johtoryhmä (kaupunginjohtaja ja osastopäälliköt) lomautetaan/ottaa palkatonta virkavapaata 4 viikkoa vuonna 2013 ja 4 viikkoa vuonna Teknisen sektorin henkilökuntaa vähennetään lähtien aloitetaan kaupungin (satama, kiinteistöt, vesilaitos) ja Kaskisten Energia Oy:n yhteispäivystys. Kirjaston aukioloaikoja supistetaan vuonna Suurin muutos on suomenkielisen yläasteen lakkautus lähtien. Yläasteen oppilaat lähetetään Teuvalle ja/tai Kristiinankaupunkiin syksyllä Päätös tehdään keväällä 2013.

9 KAUPUNGINVALTUUSTO Henkilöstövähennykset vaikuttavat täysimääräisesti vuonna 2014, jolloin säästöt ovat 0,4 milj. euroa. Vuonna 2013 säästömäärä on 0,2 milj. euroa, koska irtisanomiset ja osa-aikaistamiset toteutetaan henkilöstön irtisanomisaikojen mukaan. Vuoden 2012 verotuloiksi oli arvioitu 5,92 milj. euroa. Vuoden 2012 yhteisövero-osuudeksi oli budjetoitu 0,40 milj. euroa ja tuloveroksi 5,00 milj. euroa. Kiinteistöveroksi oli vuodelle 2012 budjetoitu 0,52 milj. euroa. Tilipäätöksessä 2012 verotuloja oli yhteensä 5,27 milj. euroa, ts. 4,46 milj. euroa kunnallisveroa, 0,49 milj. euroa yhteisöveroa ja 0,32 milj. euroa kiinteistöveroa. Verotuloja oli vuoden 2012 tilinpäätöksessä 0,65 milj. euroa budjetoitua vähemmän, mutta 0,22 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Verotuloja oli vuoden 2011 tilinpäätöksessä yht. 5,05 milj. euroa. Kaupunki ei ole aikaisempina vuosina saanut mainittavissa määrin valtionosuuksia, kaupunki on useamman vuoden ajan ollut valtionosuuksien nettomaksaja. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä valtionosuus oli yhteensä ,00. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä valtionosuus oli yht. 1,74 milj. euroa (opetuksen valtionosuus oli -0,33 milj. euroa). Kaupunki arvioi saavansa 0,60 milj. euroa valtionosuutta vuoden 2012 talousarviossa. Tässä voidaan todeta, että naapurikaupungit Suupohjan rannikkoseudulla ovat viime vuosina saaneet valtionosuuksia n euroa/asukas. Kaupunki maksoi verontasauksena muille kunnille euroa vuonna 2012 ja euroa vuonna Kaupungin tulee vuonna 2013 saada enemmän valtionosuuksia verotulojen vähentymisen kompensoimiseksi, vuonna 2013 arvioidaan kaupungin saavan 1,40 milj. euroa valtionosuuksia. Verontasauksen arvioidaan pienentyvän 0,2 milj. euroon vuonna Kaupungin talous tasapainottuu suunnitelmakaudella Kaupungin toimintatuotot (sisäiset/ulkoiset luvut) vuoden 2012 tilinpäätöksessä olivat yhteensä 4,48 milj. euroa, eli 0,05 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Myönteistä on se, että toimintatulot kasvoivat 0,43 milj. eurolla vuonna 2012 verrattuna vuoden 2012 talousarvioon. Kaupungin toimintamenot (sisäiset/ulkoiset luvut) olivat vuoden 2012 tilinpäätöksessä yhteensä 11,49 milj. euroa. Huolestuttavaa on, että vuoden 2012 toimintamenot kasvoivat 0,95 milj. eurolla verrattuna vuoden 2011 tilinpäätökseen ja 1,10 milj. euroa verrattuna vuoden 2012 talousarvioon. Suurin syy tähän on erikoissairaanhoidon kustannusten voimakas nousu. Erikoissairaanhoidon toimintamenot olivat 0,69 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua suuremmat. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä toimintakate oli -7,01 milj. euroa, eli noin 5070 euroa/asukas. Vuoden 2012 budjetoitu toimintakate oli -6,34 milj. euroa. Vuoden 2011 toimintakate oli -6,11 milj. euroa, eli 4350 euroa/asukas. Toimintakate huononi vuonna eurolla/asukas vuoteen 2011 verrattuna. Yleishallinnon toimintatulot olivat 0,05 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua suuremmat. Yleishallinnon toimintamenot olivat 0,05 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua suuremmat. Yleishallinnon toimintakate vuonna 2012 oli vuodelle 2012 budjetoidulla tasolla (sisäiset/ulkoiset luvut). Kaupunki käynnisti vuonna 2012 matkailumarkkinointiprojektin (Vauhdilla Matkassa). Projektin puitteissa vuoden 2013 alussa käynnistyy yritys- ja kulttuurihautomotoiminta kaupungin vajaakäy-

10 KAUPUNGINVALTUUSTO töllä olevien kiinteistöjen käytön lisäämiseksi, elinkeinotoiminnan generoimiseksi ja kaupungin kulttuuritarjonnan lisäämiseksi. Vuonna 2012 käynnistettiin sataman markkinointiprojekti yhteistyössä satamaoperaattoreiden kanssa. Projekti jatkuu vuonna Tarkoituksena on satamaliikenteen lisääminen, aktiivinen toiminta rautatien perusparannuksen toteuttamiseksi ja lauttaliikenneyhteyden käynnistäminen Ruotsiin. Toimenpiteitä satamaliikenteen lisäämiseksi tehdään myös Interreg Midnordic Green Transport Corridor/NECL II -projektin puitteissa vuosina sekä kaupungin omin markkinointitoimenpitein. Kaupunki osallistuu vuosina NECL II -projektiin, jonka puitteissa laaditaan mm. liiketoimintasuunnitelmia lauttaliikenteen (ropax) käynnistämiseksi Ruotsiin. Perusturvan hallinnon toimintakate oli 0,06 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua huonompi. Perusterveydenhuollon toimintakate oli 0,16 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua huonompi. Erikoissairaanhoidon toimintatulot olivat 0,05 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua suuremmat. Erikoissairaanhoidon toimintamenot olivat 0,69 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua suuremmat. Erikoissairaanhoidon toimintakate oli 0,64 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua huonompi. Kustannusten voimakas nousu vaikutti negatiivisesti kaupungin talouteen. Hammashoidon toimintatulot olivat 0,02 milj. euroa budjetoitua suuremmat ja toimintamenot olivat 0,05 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Hammashoidon toimintakate oli 0,03 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua huonompi. Terveydenhuollon toimintatulot olivat yhteensä 0,07 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua suuremmat. Terveydenhuollon toimintamenot olivat yhteensä 0,95 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua suuremmat. Terveydenhuollon toimintakate oli yhteensä 0,88 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua huonompi (sisäiset/ulkoiset luvut). Esikouluopetuksen toimintakate oli 0,02 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua huonompi. Henkilöstökustannukset ylittyivät 0,02 milj. euroa. Perhepäivähoidon toimintakate oli 0,04 milj. euroa budjetoitua parempi, perhepäivähoidon talousarviosta vuodelle 2012 käytettiin vain n. 60 %. Lasten päivähoito ohjattiin päiväkotiin, jossa myös koululaisten aamu- ja iltapäivähoito hoidettiin päiväkodin henkilökunnan toimesta. Perusturvalautakunta ja kaupunginhallitus seurasivat säännöllisesti päiväkodin henkilöstöresursseja ja käyttöastetta. Lasten päivähoidon toimintatulot olivat yhteensä 0,02 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua pienemmät. Lasten päivähoidon toimintamenot olivat yhteensä 0,04 milj. euroa vuodelle 2011 budjetoitua pienemmät. Lasten päivähoidon toimintakate oli 0,02 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua parempi (sisäiset/ulkoiset luvut). Päihdehuollon budjetoidusta määrärahasta käytettiin vain n. 46 %. Päihdehuollon toimintakate oli 0,02 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua parempi. Toimentuloturvan toimintakate oli 0,01 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua parempi. Perhepalvelujen toimintakate oli 0,05 milj. euroa budjetoitua parempi. (sisäiset/ulkoiset luvut). Kotihoidon toimintakate oli 0,03 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua huonompi. Kotona asuvien tukipalveluja käytettiin hiukan vuodelle 2012 budjetoitua vähemmän. Kaupunki sai 0,07 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua enemmän Mariakodin palveluasumisen toimintatuloja. Mariakodin palvelujen toimintakate oli 0,05 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua parempi. Toimintakate koskien ostopalveluja yksityisiltä vanhusten palvelulaitoksilta oli 0,03 milj. euroa budjetoitua huonompi.

11 KAUPUNGINVALTUUSTO Kotipalvelun/kotihoidon ja vanhusten palveluasumisen toimintakate oli vuodelle 2012 budjetoidulla tasolla. Perusturvan toimintakate oli yhteensä 0,81 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua huonompi (sisäiset/ulkoiset luvut). Tässä tulee noteerata, että erikoissairaanhoidon toimintakate oli 0,64 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua huonompi. Kaupunki valitsi vuonna 2012 perusturvajohtajan, mikä on uuden organisaatiomallin mukainen uusi virka. Kaupunki ryhtyi vuonna 2012 hakemaan vastaavaa hoitajaa joka koordinoi ja johtaa kotihoitoa/kotipalvelua ja Mariakodin hoitoa. Virka julistetaan uudelleen haettavaksi vuonna Terveysjohtaja on terveyskeskuksen budjettivastaava esimies. Lasten päivähoidon budjettivastaava esimies löytyy päiväkodista. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat yhteensä vuonna 2011 alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin 3815 euroa/asukas. Kaskisissa vastaavat nettokustannukset vuonna 2011 olivat 3054 euroa/asukas. Kristiinankaupungissa vastaavat nettokustannukset olivat 3193 euroa/asukas ja Närpiössä 3329 euroa/asukas. Vuoden 2011 perusterveyshuollon nettokustannukset olivat alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin 886 euroa/asukas. Kaskisissa vastaavat nettokustannukset olivat 556 euroa/asukas. Kristiinankaupungissa vastaavat nettokustannukset olivat 765 euroa/asukas ja Närpiössä 631 euroa/asukas. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset vuonna 2011 olivat alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin 1118 euroa/asukas. Kaskisissa vastaavat nettokustannukset olivat 1021 euro/asukas. Kristiinankaupungissa vastaavat nettokustannukset olivat 1127 euroa/asukas ja Närpiössä 1039 euroa/asukas. Vanhustenhuollon palvelujen nettokustannukset yhteensä vuonna 2011 olivat alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin 1094 euroa/asukas. Kaskisissa vastaavat nettokustannukset olivat 982 euroa/asukas. Kristiinankaupungissa vastaavat nettokustannukset olivat 772 euroa/asukas ja Närpiössä 1046 euroa/asukas. Lasten päivähoidon nettokustannukset olivat vuonna 2011 alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin 288 euroa/asukas. Kaskisissa vastaavat nettokustannukset olivat 247 euroa/asukas. Kristiinankaupungissa vastaavat nettokustannukset olivat 261 euroa/asukas ja Närpiössä 346 euroa/asukas vuotiaiden lasten osuus oli vuonna 2011 alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin 6,1 %, Kaskisissa vastaava osuus oli 4,6 %, Kristiinankaupungissa 5,2 % ja Närpiössä 6,3 %. Yli 65-vuotiaiden vanhempien henkilöiden osuus vuonna 2011 alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin 26 %, Kaskisissa vastaava osuus oli samalla tasolla, ts. 26 %, Kristiinankaupungissa 27,4 % ja Närpiössä 26,5 %. Kaskisten kaupungin tulee työskennellä aktiivisesti ja pitkällä tähtäyksellä lapsiperheiden tulomuuton lisäämiseksi ja lasten osuuden nostamiseksi kaupungissa. Asuntopolitiikka on tärkeä keino tulomuuton aikaansaamiseksi. Suunnitteilla olevaa Pikkusahan alueen asuntoaluetta tulisi markkinoida vuosina Kaskö svenska skolan (luokat 1-6) toimintakate oli vuodelle 2012 budjetoidulla tasolla. Kaskisten koulun (luokat 1-9) toimintakate oli 0,03 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua parempi. Opetuksen kotikuntakorvaus oli vuonna euroa. Peruskoulujen toimintakate oli 0,02 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua huonompi. Opetuksen toimintakate oli yhteensä vuodelle 2012 budjetoidulla tasolla. Kirjaston toimintakate oli 0,01 milj. euroa budjetoitua huonompi. Sivistys- ja kulttuuritoimen toimintakate oli yhteensä vuodelle 2012 budjetoidulla tasolla (sisäiset/ulkoiset luvut). Rehtori Erkki Kela on vuonna 2012 hyväksytyn organisaatiomuutoksen mukaan sivistysosaston budjettivastaava osastopäällikkö ja on alkaen myös kansalaisopiston rehtorina kansalais-

12 KAUPUNGINVALTUUSTO opiston budjettivastaava. Kela on myös nuoriso- ja vapaa-aikatoimen budjettivastaava. Kirjastossa on budjettivastaava esimies. Erkki Kelan työaikaa vähennettiin 75 %:iin lähtien. Kaskö svenska skolan koulunjohtaja on ruotsinkielisen koulun budjettivastaava. Opetus- ja kulttuuritoimen yhteenlasketut nettokustannukset vuonna 2011 olivat alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin 1311 euroa/asukas. Kaskisissa vastaavat nettokustannukset olivat 1237 euroa/asukas. Kristiinankaupungissa vastaavat nettokustannukset olivat 1230 euroa/asukas ja Närpiössä 1377 euroa/asukas. Oman perusopetuksen nettokustannukset olivat vuonna 2011 alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin 9960 euroa/oppilas. Vastaava luku Kaskisissa oli euroa/oppilas. Kristiinankaupungissa vastaavat nettokustannukset olivat euroa/ oppilas ja Närpiössä euroa/oppilas. Pelastuspalvelujen toimintakate oli 0,04 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua parempi. Teknisten töiden toimintakate oli 0,03 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua parempi. Yhdyskuntapalvelujen toimintatulot olivat 0,30 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Yhdyskuntapalvelujen toimintamenot olivat 0,29 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Yhdyskuntapalvelujen toimintakate oli 0,01 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua parempi. Katujen toimintakate oli 0,02 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua parempi. Puistojen ja metsien toimintakate oli 0,01 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua huonompi. Alueiden toimintakate oli 0,01 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua parempi. Kaupunki on saanut Virastotalosta vuokria (n euroa), joita ei ollut budjetoitu vuodelle Teknisen toimen sisäiset vuokratulot olivat 0,03 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua suuremmat. Terveyskeskuksen potilasvastaanottotiloja laajennettiin vuonna 2012 depressiohoitajan tilalla (sisäiset/ulkoiset luvut). Teknisen toimen toimintatulot olivat vuonna 2012 yhteensä 1,62 milj. euroa eli 0,37 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Teknisen toimen toimintamenot olivat vuonna 2012 yhteensä 1,91 milj. euroa eli 0,36 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua suuremmat. Teknisen toimen toimintakate oli 0,01 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua parempi (sisäiset/ulkoiset luvut). Teknisen toimen poistot olivat vuonna ,37 milj. euroa. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 0,11 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua suuremmat (käyttöomaisuuden poistot, teollisuusalue). Satamien toimintatulot olivat 0,06 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua suuremmat. Satamien toimintamenot olivat 0,15 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua pienemmät. Satamien toimintakate oli 0,21 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua parempi. Poistojen jälkeen oli satamien ylijäämä 0,09 milj. euroa (sisäiset/ulkoiset luvut). Vesilaitoksen toimintatulot olivat vuodelle 2012 budjetoidulla tasolla. Vesilaitoksen toimintamenot olivat vuodelle 2012 budjetoidulla tasolla euron poistojen jälkeen vesilaitoksen tulos oli vuodelle 2012 budjetoidulla tasolla. Putkistoja tulee uusia vuosittain vesilaitoksen putkiverkoston kunnossapitämiseksi. Jatkotoimenpiteitä satamaliikenteen lisäämiseksi tulee priorisoida. Työ taloudellisten resurssien saamiseksi Seinäjoen ja Kaskisten välisen radan kunnostukseen jatkuu. Rautatie on tärkeä sataman tulevan kehityksen sekä NECL II -hankkeen kannalta. Teknisen johtajan virka julistettiin haettavaksi vuonna 2012 kaupungin uuden organisaatiomallin puitteissa. Virka houkutteli vain muutamaa hakijaa. Satamakapteeni Timo Onnela nimettiin budjettivastaavaksi tekniseksi johtajaksi toistaiseksi.

13 KAUPUNGINVALTUUSTO Rakennustarkastaja on rakennustarkastuksen budjettivastaava. Uuden organisaatiomuutoksen mukaan asiantuntijat (satamamestari ja rakennusmestari) eivät enää ole budjettivastaavia. Keskuskeittiössä on yksi budjettivastaava esimies, joka on teknisen osaston alainen. Kaupungin ja Kaskisten Energia Oy:n yhteinen päivystys (satama, kiinteistöt, vesilaitos) aloitettiin lähtien. Sataman yhtiöittämisen suunnittelu jatkuu vuonna Yhtiöittämisen suunnitellaan toteutuvan vuonna Sataman yhtiöittäminen vaikuttaa kaupungin talouteen, koska tulevan satamayhtiön on maksettava yhteisöveroa. Vuokra-asuntojen ja toimitilojen toimintakate oli poistojen jälkeen 0,07 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua huonompi. Vuokra-asuntojen ja tonttien toimintakate oli 0,09 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua huonompi. Vuokra-asuntojen ja tonttien tulos oli poistojen jälkeen 0,08 milj. euroa huonompi. Liiketoimen toimintakate oli 0,14 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua parempi ja poistojen jälkeen liiketoimen tulos oli ,21 euroa eli 0,11 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua parempi. Teknisen ja liiketoimen toimintatulot olivat ,12 euroa eli 0,40 milj. euroa vuodelle 2012 budjetoitua suuremmat. Näistä sisäiset vuokratulot olivat ,72 euroa vuonna Toimintamenot olivat 0,25 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Teknisen ja liiketoimen toimintakate oli 0,14 milj. euroa budjetoitua parempi, tulos oli ,98 euron poistojen jälkeen 0,01 milj. euroa (sisäiset/ulkoiset luvut). Elinkeinoyhteistyö Närpiön ja Kristiinankaupungin kanssa jatkui mm. Dynamic Coast Business Boost- ja Biowind-hankkeen puitteissa. Kaupungin asukasmäärä laski vuoden aikana 23 henkilöllä. Asukasmäärä oli 1382 henkilöä Positiiviseen väestökehitykseen ei päästy. Tulomuuton aikaansaamiseen on vuonna 2013 panostettava. Kaupungin budjetoitujen investointien määrä vuonna 2012 oli -0,49 milj. euroa. Toteutuneet investoinnit vuonna 2012 olivat yht. -0,53 milj. euroa, josta rahoitusosuudet olivat yht. 0,17 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myyntitulot ym. olivat 0,31 milj. euroa. Nettoinvestoinneiksi vuonna 2012 oli budjetoitu 0,49 milj. euroa. Toteutuneiden investointien nettokustannukset olivat -0,05 milj. euroa vuonna Tonttien ja asuntojen myyntitulot kattoivat valtaosin, ts. 89 %, vuoden 2012 toteutuneiden investointien kustannuksista. Budjetoiduista investoinneista toteutettiin lisätalousarviolla vesilaitoksen työt 0,05 milj. eurolla, yläastetta saneerattiin 0,03 milj. eurolla, kaupungintalon katto uusittiin 0,03 milj. eurolla ja kaupungintaloon asennettiin ilmastointi 0,06 milj. eurolla. Kotilammen hanke (näköalatorni) toteutettiin 0,08 milj. eurolla, tuulimyllyä uusittiin 0,01 milj. eurolla, yhteistyössä Anvian kanssa vedettiin kuitukaapeli kaupungin läpi 0,01 milj. eurolla, hammashoidon tiloja uusittiin 0,04 milj. eurolla. Kalasatamaan johtava tie siirtyi osittain valtiolle. Siirron yhteydessä kaupungille syntyi menoja. Vuonna 2012 ei lyhennetty pitkäaikaislainoja. Kaupungin lainakanta oli n. 3,1 milj. euroa eli 2220 euroa/asukas. Kassavarojen muutos oli -0,11 milj. euroa vuonna Vuonna 2011 kassavarojen muutos oli -2,40 milj. euroa. Kaupunki pyrkii edelleen eri toimenpitein tasapainottamaan kaupungin taloutta tehtaan vuonna 2009 tapahtuneen sulkemisen jälkeen.

14 KAUPUNGINVALTUUSTO Edellisten tilikausien ylijäämä on n. 10,5 milj. euroa. Käyttöomaisuuden poistoja vuonna 2012 on ,14 euroa. Myyntivoitot ovat ,36 euroa vuonna Tilikauden vuosikate on ,86 euroa vuonna Tilikauden tulos poistojen jälkeen sekä myyntivoiton jälkeen on ,64 euroa alijäämäinen vuonna Kaupungin tulos vuonna 2011 oli ,68 euroa alijäämäinen poistojen jälkeen. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle ,64 euron alijäämän kirjaamista edellisten vuosien ylijäämä/alijäämätilille. Kaskisten kaupunki laatii myös konsernitilinpäätöksen. Konsernitilinpäätöksessä on yhdistetty Kaskisten kaupungin, Kaskisten Energian ja Kaskisten Asuntokehityksen tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus vahvistaa ja allekirjoittaa vuoden 2012 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle ,64 euron alijäämän kirjaamista edellisten vuosien ylijäämä/alijäämätilille. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Marlene Svens alusti tilinpäätöksen käsittelyn. Talousjohtaja Jyrki Jussila jatkoi tilinpäätöksen esittelyä käymällä läpi tuloslaskelman. Tulot ovat pienentyneet noin eurolla. Menopuolella on suurin menoerä palkkakulut, jotka ovat kasvaneet. Asiakaspalveluiden ostot ovat kasvaneet erityisesti terveydenhoidon saralla. Myös it-palveluiden kustannukset kasvavat vuosi vuodelta. Muiden palveluiden ostot ovat pienentyneet johtuen pääosin alueiden kunnossapitopalveluista, joihin on viime vuonna käytetty vähemmän. Vuokramenoissa ovat erityisesti tietokoneohjelmien vuokramenot nousseet. Menot kasvoivat yli euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Viime vuonna sai kaupunki ylimääräisiä valtionosuuksia euroa. Siitä huolimatta oli tilikauden alijäämä ,64 euroa. Omien osastojensa tilinpäätöstä kommentoivat sivistysosaston päällikkö Erkki Kela, perusturvajohtaja Jaana Tuokkola ja tekninen johtaja Timo Onnela. Puheenjohtaja avasi keskustelun. Todettiin, että huonoon tilinpäätökseen on vaikuttanut erikoissairaanhoidon kulut sekä se tosiasia, että organisaatio on liian suuri tämän kokoiselle kaupungille. Viime vuonna tehdyt säästöpäätökset vaikuttavat vasta tänä vuonna. Todettiin, että kustannukset on saatava pienenemään ja varauduttava siihen, että jatkossa voidaan myös tehdä tarpeelliset investoinnit. Henkilöstökustannuksiin voidaan jatkossa vaikuttaa sillä, että eläköitymisten yhteydessä harkitaan jokaisen viran täyttöä. Todettiin, että jokaisen viran täyttöön on jatkossakin haettava kaupunginhallitukselta lupa. Keskusteltiin erikoissairaanhoidon kustannuksista ja miten niiden kasvuun on mahdollista vaikuttaa. Kaupunginjohtaja toi esille mahdollisuuden selvittää muita erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoajia. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että päätösehdotus on näin hyväksytty.

15 KAUPUNGINVALTUUSTO KV 47 Kaupunginvaltuusto

16 KAUPUNGINVALTUUSTO HALL:86 /2013 KV 48 Vuoden 2012 arviointikertomus TARK , 5 Tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kaskisten kaupungin tarkastussäännön 10 :n mukaan tarkastuslautakunta antaa valtuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Tarkastuslautakunnan oma arviointikertomus vuodelta 2012 käytiin alustavasti läpi. Arviointikertomuksen käsittely jatkuu seuraavassa kokouksessa TARK Päätösehdotus (J. W.) Tarkastuslautakunta viimeistelee ja allekirjoittaa vuoden 2012 arviointikertomuksen ja saattaa sen valtuuston käsiteltäväksi. Tarkastuslautakunta viimeisteli ja allekirjoitti vuoden 2012 arviointikertomuksen valtuustolle toimitettavaksi. KV 48 Kaupunginvaltuusto

17 KAUPUNGINVALTUUSTO KV 49 Tilintarkastuskertomus 2012 HALL:87 /2013 TARK , 6 Kuntalain 75 :n mukaan on tilintarkastajien annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenille ja toimielimen tehtäväalueen johtaville viranhaltijoille myöntää vastuuvapaus. Kuntalain 71 :n mukaan on tarkastuslautakunnan valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja 75 :n mukaan valtuusto hyväksyessään tilinpäätöksen päättää myös vastuuvapaudesta tilivelvollisille. Päätösehdotus (J.W.) Tilintarkastaja JHTT Bjarne Norrgrannin antama, edellisessä kokouksessa tiedoksi merkitty tilintarkastuskertomus saatetaan edelleen valtuustolle tiedoksi. Tarkastuskertomuksessaan tilintarkastaja esittää vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Esitetään kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2012 tilinpäätös hyväksytään ja kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta Tarkastuslautakunta päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV 49 Kaupunginvaltuusto