Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät jääkiekon SM-liigassa Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät jääkiekon SM-liigassa Suomessa"

Transkriptio

1 Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät jääkiekon SM-liigassa Suomessa Laskentatoimen laitos Kandidaatintutkielma Miika Tamminen 2012 MIIKA.TAMMINEN AT AALTO.FI P

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. KANNATTAVUUDEN TEOREETTINEN PERUSTA Voiton muodostumisen neljä pääteoriaa Resurssiperusteinen teoria (resource-based theory) Kannattavuuden mittaaminen 8 3. AIEMPI TUTKIMUS URHEILUSEURAN KYSYNNÄSTÄ JA KANNATTAVUUDESTA Kannattavuuteen keskittyvät tutkimukset Ottelun yleisömääriin keskittyvät tutkimukset ja tuloksen epävarmuusteoria Tutkimus SM-liigaseurojen kannattavuudesta TUTKIMUKSEN TAVOITE JA HYPOTEESIT AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄ Regressioanalyysi Regressiomalli 1 Voittaminen Regressiomalli 2 Kauden yleisömäärä Regressiomalli 3 Ottelun yleisömäärä Regressiomalli 4 Liikevaihto Regressiomalli 5 Käyttökate % TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Malli 1 - Voittaminen Malli 2 Kauden yleisömäärä Malli 3 Ottelun yleisömäärä Malli 4 Liikevaihto Malli 5 Käyttökate % Tulosten yhteenveto ja johtopäätökset 36 LÄHTEET 38 LIITTEET 41

3 2 1. JOHDANTO Nykypäivän ammattiurheilussa talouskysymykset ovat suuremmassa roolissa kuin koskaan. Urheilua seuraavat voivat toki väittää, että se kuka voittaa ja kuka häviää, ratkaistaan pelkästään kentällä ja hallissa. Mutta usein nämä urheilua innokkaasti seuraavat eivät tule ajatelleeksi, että esimerkiksi kysymys kuka pelaa missäkin, ja kuka siis voittaa, ratkaistaan usein taloudellisten tekijöiden ehdoilla (Sheehan, 1996). Esimerkiksi kaikkien aikojen parhaimpana jääkiekkoilijana pidetty Wayne Gretzky kehittyi Edmontonissa ja voitti joukkueen kanssa neljä NHL:n mestaruutta, mutta myytiin viimeisen mestaruuden jälkeen Los Angelesiin vuonna Syynä oli Edmontonin omistajien halu paikata seuran taloudellista tilannetta pelillisten tekijöiden kustannuksella. Tämä siirto käynnisti NHL:ssä pelaajien palkkojen räjähdysmäisen nousun, sillä vuonna 1991 pelaajien keskipalkka oli $ ja vuonna 2010 jo $ 2.4m 1. Myös jääkiekon SM-liigassa Suomessa pelaajien palkat alkoivat nousta 1990-luvulta lähtien, toiminta kaupallistui ja verottajakin kiinnostui yhdistysten toiminnasta. Suuresti näiden tekijöiden takia niin SM-liiga kuin sen seuratkin yhtiöitettiin vuoteen 2000 mennessä (Mennander & Mennander, 2004, ss ) ja toiminnasta tuli läpinäkyvämpää. Toisaalta tuloksena oli myös taloudellisten näkökulmien suurempi merkitys seurojen toiminnassa. Kuten muillakin aloilla, kannattavuudesta on tullut edellytys liiketoiminnan jatkuvuudelle myös urheilun saralla. Ammattilaissarjojen taloudellisia kysymyksiä ja seurojen kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu paljon. Erityisesti Pohjois-Amerikan palloilusarjoja käsittelevät tutkimukset ovat lähestyneet kannattavuutta usealta suunnalta, mutta myös eurooppalaisia jalkapallosarjoja käsitteleviä tutkimuksia on useita. Toisaalta tutkimuksissa on luotu teorioita esimerkiksi kilpailullisesta tasapainosta ja sen tasaamisen vaikutuksista kannattavuuteen (ks. esim. Vrooman, 1995; Kesenne, 2006). Toisaalta lähestymistapa on ollut selkeästi empiirinen, missä usean selittävän muuttujan avulla on pyritty mallintamaan kannattavuutta tai joukkueen kysyntäfunktiota eli otteluiden yleisömäärää (ks. esim. Forrest ja Simmons, 2002; Nadeau ja O Reilly, 2006). Suomessa Iho ja Heikkilä (2010) ovat tutkineet jalkapallon Veikkausliigan yleisömääriin vaikuttavia tekijöitä, mutta muuten suomalaisia sarjoja koskevia tutkimuksia ei akateemisesta kirjallisuudesta löydy. Yhteistä kaikille tutkimuksille on kuitenkin se, että joukkueen taloudellisen kannattavuuden, yleisömäärän sekä urheilullisen menestyksen välillä todetaan olevan jonkinlainen yhteys. 1 Internet viitattu

4 3 Suomalaisten sarjojen kannattavuuteen vaikuttavien tekijöiden tutkimus on jäänyt lähinnä progradu töiden varaan (Pitkänen, 2006). Pitkäsen työ käsittelee SM-liigaseurojen kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä, mutta kaksi työn löydöksistä tuntuu jokseenkin epäloogisilta. Yleisömäärän todetaan esimerkiksi korreloivan negatiivisesti kannattavuuden kanssa ja pudotuspeleihin pääsyllä ei todeta olevan kannattavuuden kannalta merkitystä. Kun suomalaisissa palloilusarjoissa vedonlyöntikertoimia ei ole vielä käytetty tuloksen epävarmuusteorian testaamiseen, on lisätutkimuksen tarkoitus varsin perusteltu. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin mallintaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat jääkiekkoseuran kannattavuuteen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on tuloksen epävarmuusteoria, ja sen testaaminen regressiomallissa vedonlyöntikertoimien avulla. Tavoitteena on siis ymmärtää, kuinka otteluiden ennakoitu tasaisuus vaikuttaa yleisömääriin. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää se, onko yleisömäärällä vaikutusta seuran liikevaihtoon ja kannattavuuteen, ja mitkä tekijät selittävät yleisömäärien muodostusta. Lisäksi tutkitaan pelaajien taitotason ja joukkueen urheilullisen menestyksen keskinäistä vaikutusta. Teoriaosuudessa käydään läpi neljä eri teoriaa voiton muodostumisen perusteista, joista resurssiperusteinen teoria käydään läpi muita tarkemmin. Kappale kolme antaa yleiskuvan urheiluseurojen kannattavuuteen keskittyneistä tutkimuksista ja sitoo resurssiperusteisen teorian osaksi kannattavuustarkastelua. Tutkimuksen hypoteesit teorian ja aiemman tutkimuksen perusteella esitellään kappaleessa neljä, jonka jälkeen käytettävä aineisto ja tutkimusmenetelmä selostetaan kappaleessa viisi. Empiirisen osan tulokset ja tutkimuksen johtopäätökset käydään läpi kappaleessa kuusi.

5 4 2. KANNATTAVUUDEN TEOREETTINEN PERUSTA Liiketoiminnan tarkoituksesta yhteiskunnassa on kirjoitettu eriäviä näkökantoja. Perinteisen näkemyksen mukaan yritysten tarkoituksena on maksimoida omistajien ja muiden sidosryhmien varallisuutta, yritysten tekemät voitot kuuluvat omistajille ja ihmisiä ohjaa taloudellisen itsekkyyden periaate. Uudempien näkökantojen mukaan yritysten tulisi kuitenkin pelkän omistajien varallisuuden maksimoinnin sijaan pyrkiä myös ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen palvelemalla niin asiakkaita, työntekijöitä kuin yhteiskuntaakin. Olkoon lähestymistapa kumpi tahansa, on yrityksen kuitenkin tuotettava edes jonkinlaista voittoa, jotta toiminnalla olisi jatkuvuutta myös pidemmällä tähtäimellä. (Karn, 2011). 2.1 Voiton muodostumisen neljä pääteoriaa Akateeminen tutkimus on pyrkinyt löytämään vastauksia kysymykseen, miksi tietyllä liiketoiminnan alalla toiset yritykset tekevät voittoa mutta toiset eivät? Teorioita aiheesta on esitetty monia niin taloustieteen kuin strategiatutkimuksenkin alalla, mutta Makadok (2010) ryhmittelee esitetyt teoriat neljään eri luokkaan sen mukaan, mikä ko. teoriassa esitetään pääasialliseksi voiton muodostumisen perusteeksi: kilpailuetu (competitive advantage), kilpailun hillitseminen (rivalry restraint), informaatioetu (information asymmetry) tai ajoitus (commitment timing). Kilpailuetuun perustuvien teorioiden lähtökohtana ovat yritysten erot saavutetuissa panos-tuotos - suhteissa ja siten kyvyissä tuottaa taloudellista lisäarvoa. Näiden teorioiden mukaan yritysten toimintaprosessien ja -mallien välillä on eroja, mikä selittää sen, että tietyllä panosmäärällä toinen yritys pystyy tuottamaan toista yritystä suuremman tuotoksen, mikä puolestaan synnyttää suuremman lisäarvon kilpailluilla markkinoilla. Tehostamalla toimintaansa markkinoilla olevat muut yritykset voivat kaapata osan tästä lisäarvosta itselleen, mutta vain siihen tasoon saakka, kuinka paljon ne itse pystyvät lisäarvoa tuottamaan. Mikäli jokin yritys voi hyödyntää tuotannontekijää, jota muut alan yritykset eivät kykene käyttämään, eivät muut yritykset pysty pelkällä kilpailussa mukanaololla saavutettua kilpailuetua kaventamaan. (Makadok, 2010). Resurssiperusteinen teoria (resource-based theory) on yksi keskeisimmistä kilpailuetuun perustuvista teorioista, ja sitä tarkastellaan lähemmin seuraavassa kappaleessa.

6 5 Kilpailun hillitsemiseen perustuvat teoriat selittävät voiton syntymistä markkinoilla olevien toimijoiden halusta välttää kilpailua tai ainakin vähentää sen voimakkuutta. Yritysten keinoja välttää kilpailua ovat esimerkiksi keskinäiset sopimukset hinnoista tai toimijoiden keskinäiset liittoumat esimerkiksi ostoissa. Toisaalta tietyillä aloilla toimijat itse eivät voi vaikuttaa kilpailullisiin asetelmiin, vaan esimerkiksi tietylle alalle tuloa tai hinnoittelua on säännelty esimerkiksi yhteiskunnan toimesta. Kolmantena alueena kilpailun vähentämisenä voidaan nähdä rakenteelliset tekijät kuten merkkiuskollisuus tai se, kuinka vaikeaksi asiakkaalle tehdään siirtyminen toisen yrityksen vastaaviin tuotteisiin. (Makadok, 2010). Esimerkiksi Porterin (1979) viiden kilpailuvoiman malli perustuu pitkälti kilpailun hillitsemisen näkökulmaan. Kolmas lähestymistapa voiton muodostumiseen on informaation epätasapaino ja sitä kautta markkinatoimijan saavuttama informaatioetu. Tällä tarkoitetaan markkinoilla toimivien yritysten ja asiakkaiden erilaista kyvykkyyttä arvioida toisaalta tuotannontekijöiden arvoa ja toisaalta yritysten tuottamien tuotteiden ja palveluiden arvoa. Jos arvon määräytymiseen liittyvää keskeistä tietoa ei ole kaikkien saatavilla, syntyy tästä etua toimijoille, jotka tiedon ovat saaneet. Yrityksen lisäarvo syntyy kun ostetaan todellista arvoa halvemmalla (myyjä aliarvioi kohteen arvon) tai myydään todellista arvoa kalliimmalla (ostaja aliarvioi kohteen arvon). (Makadok, 2010). Informaation epätasapaino on keskeisessä osassa myös osakemarkkinoilla ja markkinoiden tehokkuutta analysoitaessa. Neljäntenä alueena Makadok (2010) mainitsee ajoituksen. Vaikka yrityksillä olisi samat kyvyt muuttaa panokset tuotoksiksi ja vaikka niillä olisi vastaavat tiedot tuotteiden ja tuotannontekijöiden hinnoista, voivat yritysten saavuttamat voitot erota merkittävästikin toisistaan. Selitykseksi näissä teorioissa tarjotaan ajoituksen tärkeyttä. Toisaalta on voitu osoittaa, että ensimmäinen toimija markkinoilla ottaa suurimman riskin, sillä toimijan on tehtävä sitoumukset useaan suuntaan ennen kuin se voi olla varma menestyksestään. Tätä riskiä vastaan ensimmäinen toimija voi toki kerätä suurimmat voitot, koska varsinaista kilpailua ei vielä ole päässyt syntymään. Toisaalta, toisena markkinoille tuleva voi käyttää hyväkseen ensitoimijan kokemat ongelmat esimerkiksi valmistautumalla todettuun kysyntätasoon paremmin. Makadokin hyvä esimerkki ajoituksesta ja sen problematiikasta onkin: ensimmäinen lintu madon nappaa, mutta toinen hiiri juuston.

7 6 2.2 Resurssiperusteinen teoria (resource-based theory) Wernerfelt (1984) esitti ensimmäisten joukossa näkemyksiään resurssiperusteisesta lähestymistavasta yrityksen ja sen voitonmuodostumisen tarkasteluun. Kun aiemmin tarkastelulähtökohtana olivat olleet yrityksen tuotteet, resurssiperusteinen tarkastelu lähtee liikkeelle yrityksen omistuksessa olevista resursseista, joita yritys käyttää kilpailuedun muodostamiseen. Yritys määritellään siis kokoelmana resursseja, joita yritys käyttää useassa eri tuotteessa mutta vastaavasti yritys voi erilaisia resursseja yhdistelemällä luoda uusia tuotteita, ja siten hankkia kilpailuetua. Vaikka resurssiperusteinen teoria on saanutkin alkunsa valmistavan teollisuuden lähtökohdista, on sitä tutkittu paljon myös palveluja tuottavien yritysten kohdalla (ks. esim. Haber ja Reichel, 2007; Brush ja Artz, 1999). Keskeisiä käsitteitä resurssiperusteisessa teoriassa ovat taloudellinen vastike (economic rent) ja kilpailuetu (competitive advantage). Barney ja Arikan (2005) määrittelevät taloudellisen vastikkeen siksi osaksi tuotannontekijän myyjälle maksettavasta hinnasta, joka ylittää pienimmän mahdollisen hinnan vastaavanlaisen tuotannontekijän saamisesta tuotantoon. Taloudellinen vastike voidaan siis ymmärtää tuotannontekijän mahdollistamana ylimääräisenä tuottona (tuottajan ylijäämänä) sen vaihtoehtoiskustannukseen nähden eli lyhyesti voittona (Peteraf ja Barney, 2003). Vastaavasti Peteraf ja Barney (2003) määrittelevät kilpailuedun tilanteeksi, missä yritys pystyy tuottamaan enemmän taloudellista arvoa (economic value) kuin sen nollatulosta tekevät kilpailijat. Kuva 1. Hinta määrää ylijäämän jakautumisen (Peteraf ja Barney, 2003)

8 7 Yrityksen tuottamalla taloudellisella arvolla Peteraf ja Barney (2003) tarkoittavat nimenomaan eroa asiakkaan kokeman hyödyn ja tuotteen tai palvelun tuottamiseen tarvittavan kustannuksen välillä. Tässä määritelmässä tuotteen hinta ei siten vaikuta yrityksen tuottaman arvon määrään, mutta hinta määrittelee sen, kuinka arvo jakautuu tuottajan ja kuluttajan kesken. Kuva 1 tiivistää edellä kuvatut määritelmät. Resursseiksi kirjallisuudessa on määritelty esimerkiksi kaikki tuotantoprosessiin liitettävät tuotannontekijät (Grant, 1991) tai se omaisuus, joka on puolipysyvästi sidottu yritykseen (Wernerfelt, 1984). Barneyn (1991) mukaan resursseja ovat ne yrityksen hallinnassa olevat varat, kyvykkyydet, prosessit, tieto ja taito, joiden avulla yritys voi toteuttaa strategiaansa, ja sitä kautta tehostaa toimintaansa, luoda lisäarvoa ja saavuttaa kilpailuetua. Kilpailuetua tuottaville resursseille on yhtenäistä, että 1) ne mahdollistavat arvoa tuottavan strategian toteuttamisen, 2) ne eivät ole kaikkien toimijoiden hallinnassa, 3) ne eivät ole kaikkien toimijoiden saavutettavissa ja 4) niillä ei ole korvaavaa resurssia, joka toteuttaisi saman tarkoituksen. Peteraf ja Barney (2003) väittävät, että yritysten tulisi keskittyä näihin kriittisiin resursseihin, sillä niillä on merkittävin vaikutus yrityksen tuottamaan lisäarvoon. Bowmanin ja Ambrosinin (2007) mukaan kriittiset resurssit mahdollistavat suuremman asiakkaan kokeman hyödyn ja sitä kautta mahdollisuuden korkeampiin hintoihin. Toisaalta kriittiset resurssit luovat perustan alhaisemmalle kustannusrakenteelle. Tutkijat jakavatkin näin saavutetun kilpailuedun kolmeen konkreettiseen ryhmään: 1) kustannusetu, 2) korkeammalla hinnoittelulla saavutettu etu ja 3) suurilla myyntimäärillä saavutettu etu. Peterafin ja Barneyn (kuva 1) esittämässä arvon jakautumisen määritelmässä, kustannusedulla tarkoitetaan tilannetta, jossa koettu hyöty (B) on vakio mutta kustannus (C) ja hinta (P) laskevat. Korkeamman hinnoittelun tuoma kilpailuetu syntyy kun koettu hyöty kasvaa suhteessa kustannukseen (B ja P kasvavat, C pysyy vakiona). Suurella myyntimäärällä saavutettu etu puolestaan tarkoittaa tilannetta, jossa koettu hyöty on normaalia korkeammalla, mutta korkeampaa hinnoittelustrategiaa ei ole valittu vaikka se asiakkaan kokeman hyödyn puolesta olisi mahdollista (B korkeampi, C pienempi, P vakio). Kaikissa näissä vaihtoehdoissa yrityksen tuottama taloudellinen lisäarvo kasvaa (B C), ja yritys voi hintaa (P) muuttamalla vaikuttaa oman voittonsa muodostumiseen.

9 8 Kuva 2. Kriittisten resurssien yhteys yrityksen voiton muodostukseen (Bowman ja Ambrosini, 2007) Kuva 2 osoittaa kriittisten resurssien yhteyden yrityksen voiton muodostumiseen Bowmanin ja Ambrosinin (2007) mukaan. 2.3 Kannattavuuden mittaaminen Aiemmin tässä kappaleessa tarkasteltiin niitä teoreettisia malleja ja määritelmiä, joiden avulla yrityksen tuloksentekokykyä (voittoa) selitetään. Jotta eri yritysten tuloksentekokykyä voitaisiin vertailla, on tarkoituksenmukaista tarkastella sitä eri mittarien avulla. Kannattavuus kuvaa yrityksen liiketoiminnan taloudellista tulosta, ja sitä voidaan mitata absoluuttisesti tai suhteellisesti. Yrityksen tulos (voitto) on kannattavuuden absoluuttinen mittari kun taas voiton suhde yritykseen sijoitettuun pääomaan on kannattavuuden suhteellinen mittari. Yritystutkimus ry (ks. YTN, 2011) on määritellyt keskeiset mittarit niin absoluuttiselle kuin suhteellisellekin mittaustavalle. Suhteellisia mittareita ovat Kokonaispääoman tuotto % = x 100 Sijoitetun pääoman tuotto % = x 100 Oman pääoman tuotto % = x 100

10 9 Absoluuttisista mittareista monipuolisin yritysten vertailussa ja tilinpäätösanalyysissä on liiketulos (EBIT), joka kuvaa sitä, kuinka paljon liiketoiminnan tuotoista on jäljellä ennen rahoituseriä ja veroja. Tunnuslukua voidaan käyttää vertailtaessa toimialan yrityksiä keskenään, mutta tietyissä tapauksissa jopa eri toimialan yritysten vertailu on mahdollista. YTN esittää, että liiketuloksen laskemisessa virallisia tuloslaskelman eriä oikaistaan esimerkiksi liiketoiminnan muista kuluista ja tuotoista satunnaisiin eriin siirtyvillä määrillä. Liiketulos % = x 100 Tämän tutkimuksen kannalta olennainen kannattavuutta kuvaava tunnusluku on käyttökate (EBITDA) ja käyttökate %. Käyttökate = Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset Käyttökate % = x 100 Käyttökate kertoo liiketoiminnasta syntyvän tuloksen ennen poistoja ja rahoituseriä. Käyttökatetta käytettäessä on tärkeää huomata, että yrityksen omistaessa itse tuotantovälineensä, näkyvät niistä syntyneet kulut käyttökatteen jälkeen poistoina. Yrityksen vuokratessa tuotantovälineensä, vuokrakulut rasittavat kuitenkin liiketoiminnan tuottoja osana liiketoiminnan muita kuluja, ja ovat näin mukana käyttökatteessa. 3. AIEMPI TUTKIMUS URHEILUSEURAN KYSYNNÄSTÄ JA KANNATTAVUUDESTA 3.1 Kannattavuuteen keskittyvät tutkimukset Ammattilaisliigojen merkittävin ero muihin liiketoiminnan aloihin on kenties kilpailullinen tasapaino (competitive balance). Tällä tasapainolla tarkoitetaan sitä, että liigan seurojen tulee olla kyvyiltään ja voittamisen mahdollisuuksiltaan tarpeeksi samankaltaisia, jotta yleisön kiinnostus sarjaa kohtaan säilyy. Tasapainoteorialla on pitkä historia (ks. esim. Sanderson ja Sigried, 2003) ja sen merkitys urheiluliiketoiminnalle on kirjallisuudessa yleisesti hyväksytty. Suljetuissa Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoissa kilpailullista tasapainoa lisätään esimerkiksi käänteisin pelaajavarausjärjestelmin tai pelaajien palkkakattojen ja erilaisten tulontasausjärjestelmien avulla.

11 10 Fort ja Quirk (1995) ovat esittäneet, että näiden tasausmenetelmien takia koko liigan tuotto ei maksimoidu mutta toisaalta kilpailullinen tasapaino seurojen välillä jossain määrin paranee. Euroopan avoimia sarjoja koskevissa tutkimuksissa toisaalta on todettu, että jotkin tulontasauksen muodot eivät vaikuta kilpailulliseen tasapainoon vaan saattavat jopa heikentää sitä (Szymanski ja Késenne, 2004). Näiden jossain määrin ristiriitaisten tulosten takia Vrooman (2007, 2009) onkin esittänyt, että erilaiset tulontasauksen muodot vaikuttavat tasapainoa lisäävästi vain niissä sarjoissa, joissa seurojen pyrkimyksenä on taloudellisen voitonmaksimoinnin sijaan urheilullisen menestyksen maksimointi. Urheilullisen menestyksen maksimoinnilla tarkoitetaan sitä, että seurojen omistajat ovat valmiita sijoittamaan seuraansa uutta pääomaa nollatuottovaatimuksella, kunhan seura menestyy urheilullisesti. Käytännössä seurojen tavoitteena on usein hyödyn maksimointi, eli omistajan määrittelemä taloudellisen ja urheilullisen menestyksen painotettu keskiarvo (Dietl et al., 2011). Gerrard (2005) tarkastelee urheiluseuran kannattavuuden käsitettä ja erityisesti hyödyn maksimoinnin ja taloudellisen voiton maksimoinnin välistä suhdetta resurssiperusteisen teorian avulla. Gerrardin mukaan urheiluseuran tuote on saavutettu urheilullinen menestys, jonka tuottamiseksi seura hankkii tarvittavan määrän taitoa ostamalla pelaajia. Tämän johdosta seura joutuu valitsemaan, kuinka paljon se tavoittelee taloudellista kannattavuutta ja kuinka paljon urheilullista menestystä. Oletuksena tässä mallissa on se, että resurssien tehokkaalla hyödyntämisellä pelaajien taitotaso korreloi urheilullisen menestyksen kanssa positiivisesti. Rajahyödyn ja -kustannuksen avulla Gerrard muodostaa mallin, jonka mukaan taloudellista tulosta maksimoiva seura tarvitsee pienemmän määrän resursseja (laadullisia) verrattuna kokonaishyötyä ja urheilullista menestystä optimoivaan seuraan. Tutkimuksessaan Gerrard lisäksi testaa mallia regression avulla. Tulokset osoittavat positiivisen yhteyden pelaajien taidon ja urheilullisen menestyksen sekä urheilullisen menestyksen ja liikevaihdon välillä. Urheilullisen menestyksen ja kannattavuuden välillä tulokset ovat sen sijaan ristiriitaisia, sillä kaikki empiiriset testit eivät yksiselitteisesti osoita teorian mukaista negatiivista suhdetta näiden muuttujien välillä. Nadeau ja O Reilly (2006) kritisoivat tutkimuksia, joissa pyritään löytämään yksi päätekijä selittämään seuran kannattavuutta (esim Gerrardin 2005 tutkimuksessa pelaajaresurssit). Heidän mukaansa kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä on paljon enemmän, ja niiden väliset keskinäiset yhteydet epäselviä. Nadeau ja O Reilly keskittyvätkin empiiriseen tutkimukseen ja luovat kannattavuusmallin jääkiekon NHL-seuroille 40 eri muuttujan avulla. Merkittävää tässä

12 11 tutkimuksessa on kannattavuuden kannalta eritasoisten muuttujien tunnistaminen. Kannattavuuteen vaikuttavia suoria tekijöitä mallissa ovat investoinnit pelaajiin sekä kotimarkkinoiden tuki (market support). Markkinoiden tukea mallissa kuvataan kauden yleisömäärällä, jota puolestaan mallinnetaan kannattavuuden kannalta epäsuorilla muuttujilla. Merkittäviksi epäsuoriksi muuttujiksi Nadeau ja O Reilly mainitsevat urheilullisen menestyksen (voittaminen), yhteistyösopimukset, hallin sijainti ja jopa joukkueen pelityyli. Tutkimus osoittaa joka tapauksessa sen, että vaikka kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä on useita, tekijöiden ryhmittelyllä voidaan syy-seuraussuhteet tuoda paremmin esiin ja siten tehdä koko kannattavuusmallista ymmärrettävämpi. Tämän tutkimuksen lähestymistapa on Gerrardin (2005) ja Nadeaun sekä O Reillyn (2006) tutkimusten suuntainen: toisaalta tunnustetaan pelaajaresurssien suuri merkitys kannattavuudelle mutta toisaalta kannattavuutta kuvataan useiden eri muuttujien avulla. 3.2 Ottelun yleisömääriin keskittyvät tutkimukset ja tuloksen epävarmuusteoria Ottelun yleisömäärin keskittyvissä tutkimuksissa käsitellään yleisesti joukkueen kysyntäfunktiota (demand for sport). Yksi eniten huomiota saaneista tutkimuskohteista on tuloksen epävarmuusteoria (outcome uncertainty) ja sen suhde yleisömääriin. Cairns et al. (1986) määrittelee yhdeksi tuloksen epävarmuusteorian muodoksi ottelukohtaisen tuloksen epävarmuuden, jonka mukaan ne ottelut, joissa niin koti- kuin vierasjoukkueellakin on samansuuruinen ennakoitu todennäköisyys voittaa, houkuttelevat enemmän katsojia kuin ne ottelut, joissa voiton todennäköisyydet joukkueiden kesken ovat erilaiset. Tätä epävarmuusteoriaa on testattu erinäisin menetelmin kuten ottamalla malleihin mukaan selittäväksi tekijäksi kahden joukkueen ero sarjataulukossa ennen ottelua (ks esim. García ja Rodrìguez, 2002; Madalozzo ja Villar, 2009). Toinen, ja kenties mielenkiintoisempi, tapa analysoida tuloksen epävarmuuden vaikutusta yleisömääriin on kuvata tuloksen epävarmuutta vedonlyöntikertoimilla. Esimerkiksi Peel ja Thomas (1992) väittävät, että vedonlyöntikertoimet kuvaavat parhaiten joukkueen kulloistakin tasoa ottaen huomioon esimerkiksi loukkaantumiset, kotikenttäedun tai joukkueeseen liittyneet uudet pelaajat. Näitä tekijöitä menneisiin otteluihin perustuva sarjataulukko ei pysty selittämään. Toisaalta Forrest ja Simmons (2002) ottavat huomioon myös vedonlyöntitoimiston tavoittelevan voiton, minkä johdosta julkaistut kertoimet eivät suoraan kerro joukkueiden voiton

13 12 todennäköisyyksiä. Forrestin ja Simmonsin tutkimuksessa vedonlyöntitoimistojen kertoimia korjataankin joukkueiden aiempien kausien yleisömäärillä, joilla kuvataan vedonlyöjien suhteellista osuutta kohdetta pelattaessa. Peel ja Thomas (1992) sekä Forrest ja Simmons (2002) esittävät samansuuntaisia tuloksia epävarmuuden vaikutuksesta ottelun yleisömäärään. Molemmissa tutkimuksissa havaitaan, että ottelun tuloksen epävarmuuden vähentyessä myös yleisömäärät vähenevät. Toisaalta jälkimmäisessä tutkimuksessa todetaan myös se, että tarpeeksi suurilla kotijoukkueen voiton todennäköisyyksillä, yleisömäärät nousevat mutta tosin hyvin pienellä korrelaatiolla. Czarnitzki ja Stadtmann (2002) eivät sitä vastoin löydä merkitsevyyttä vedonlyöntikertoimista johdettujen epävarmuusmittarien ja yleisömäärien välillä jalkapallootteluissa Saksassa. Epävarmuusteorian testauksen lisäksi aiemmista tutkimuksista löytyy suuri määrä erilaisia tekijöitä, joita on testattu ottelun yleisömäärän suhteen. Esimerkiksi García ja Rodríguez (2002) jaottelevat tekijät taloudellisiin muuttujiin, ottelun oletettuun laatuun liittyviin tekijöihin, joukkueiden pelillisiin suorituksiin liittyviin muuttujiin, tuloksen epävarmuuteen sekä ns. vaihtoehtoiskustannuksia sisältäviin tekijöihin. Taloudellisia tekijöitä ovat esimerkiksi lipun hinta, alueen tulotaso ja asukasmäärä sekä esimerkiksi työttömyysaste. Simmons (1996) esimerkiksi on tarkastellut lipun hinnan ja kausikorttimyynnin pitkän aikavälin merkitystä katsojamääriin englantilaisessa jalkapallossa. Hänen mukaansa hintajousto on pienempi kausikorttilaisten kohdalla kuin yksittäisen lipun ostajien kohdalla. Tämän pohjalta Simmons esittää, että seura voisi nostaa kausikortin hintaa helpommin kuin yksittäin myytävien lippujen. Ottelun oletettuun laatuun liittyviä tekijöitä on esimerkiksi joukkueiden paikallispelit. Niin Madalozzo ja Villar (2009) kuin García ja Rodríguez (2002) näkevät klassisten paikallispelien vaikuttavan merkittävästi katsojamääriin. Molemmissa tutkimuksissa myös kotijoukkueen aiempien pelien menestys mitattuna saaduilla sarjapisteillä todetaan merkittäväksi. Aiempi pelillinen menestys on esimerkki joukkueiden pelillisten suoritusten kategoriaan kuuluvista muuttujista. Muita tähän ryhmään kuuluvia tekijöitä ovat esimerkiksi kotijoukkueen tehtyjen maalien määrä tai esimerkiksi kasvanut mahdollisuus voittaa mestaruus kauden lopulla. Viimeiseen, vaihtoehtoiskustannusten, kategoriaan voidaan lukea esimerkiksi se, televisioidaanko ottelu, pelataanko ottelu viikonloppuna tai mikä on joukkueiden kotipaikkojen välinen etäisyys. Esimerkiksi Iho ja Heikkilä (2010) toteavat pelipäivällä (sunnuntai) olevan positiivinen vaikutus yleisömääriin Veikkausliigassa Suomessa.

14 Tutkimus SM-liigaseurojen kannattavuudesta Pitkänen (2006) tutki pro-gradu -työssään niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat osakeyhtiömuotoisen urheiluseuran kannattavuuteen. Empiirisessä tutkimuksessa Pitkänen testasi 12 eri muuttujan vaikutusta seuran kannattavuuteen 14 eri jääkiekkoseuran tilinpäätöksen avulla Suomessa. Erityisesti Pitkänen tutki regressiomallin avulla tekijöitä, jotka vaikuttavat käyttökateprosentin muodostumiseen. Selittävinä tekijöinä olivat henkilöstökulut, liiketoiminnan muut kulut, tilikauden ostot, liikevaihto, omavaraisuusaste, taseen loppusumma, runkosarjan voittoprosentti, pisteet per ottelu, pudotuspeleihin pääsy, hallin käyttöaste, alueen asukasluku sekä bruttotulosprosentti. Pitkänen päätyy kahden alustavan regressiomallin kautta lopulliseen malliin, jossa merkitseviksi muuttujiksi jäävät hallin käyttöaste, henkilöstökulut, muut kulut, tilikauden ostot ja bruttotulosprosentti. Pitkäsen tuloksista nousee esiin kolme kohtaa, joiden perusteella tarkempi tutkimus aiheesta on perusteltua. Ensiksikin yleisömäärään perustuva tekijä todetaan merkitseväksi, mutta sen havaitaan korreloivan negatiivisesti kannattavuuden kanssa. Tämä havainto tuntuu epäloogiselta aiemmin esitettyjen kannattavuuden teoreettisten perusteiden valossa, joiden mukaan lisääntynyt volyymi korreloisi positiivisesti kannattavuuden kanssa. Toiseksi, Pitkäsen tutkimuksessa pudotuspeleihin pääsyllä ei havaita olevan merkittävää vaikutusta kannattavuuteen. Tämäkin tuntuu ihmeelliseltä, sillä SM-liigassa on käytössä tulonjakojärjestelmä, missä jatkopelien tulot kaikista seuroista jaetaan kauden lopullisen menestyksen perusteella takaisin seuroille. Kolmanneksi, Pitkäsen tutkimus nojaa suurelta osin tilinpäätöksestä löytyvien muuttujien tarkasteluun, mutta tilinpäätöslukujen taustalla vaikuttavien muuttujien arviointi on jätetty vähemmälle. Siksi mallin sovellettavuus esimerkiksi seurojen omassa suunnittelussa jää vähäiseksi.

15 14 4. TUTKIMUKSEN TAVOITE JA HYPOTEESIT Tutkimuksen tarkoituksena on mallintaa urheiluseuran kannattavuutta ja tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat osakeyhtiömuotoisen seuran kannattavuuteen jääkiekon pääsarjassa SM-liigassa Suomessa. Esitetyn teoreettisen perustan sekä aiheeseen liittyvän aiemman tutkimuksen pohjalta tutkimuksessa esitetään seuraavat hypoteesit. H1: Pelaajien kollektiivinen taitotaso vaikuttaa positiivisesti joukkueen urheilulliseen menestykseen. Perustelu: Yleisesti ottaen yksilöurheilussa urheilullisesti taitavampi pelaaja voittaa urheilullisesti heikomman vastustajansa. Vastaava analogia pätee joukkueurheiluun mutta yksilötaitojen lisäksi pelaajien on kyettävä yhteistyöhön. Joukkueet ostavat taitoa yleisiltä pelaajamarkkinoilta, ja siten seuran henkilöstökulujen voidaan katsoa mittaavaan seuran hallussa olevaa kokonaistaitomäärää. Tämän oletetaan korreloivan positiivisesti urheilullisen menestyksen kanssa. H2: Kotijoukkueen urheilullinen menestys vaikuttaa positiivisesti yleisömäärään. Perustelu: Koska urheiluliiketoiminta voidaan katsoa olevan viihdetuotantoa, voidaan katsojien olettaa hakevan peleistä positiivisia tuntemuksia. Positiivisia tuntemuksia urheilussa syntyy voittamisen kautta, ja siksi yleisömäärän voidaan olettaa korreloivan positiivisesti urheilullisen menestyksen kanssa. H3: Tasaisiksi ennakoitujen otteluiden yleisömäärä on suurempi kuin epätasaisiksi ennakoitujen otteluiden. Perustelu: Tuloksen epävarmuusteorian mukaan tasaiseksi ennakoitu ottelu houkuttelee enemmän yleisöä kuin epätasainen ottelu. Ottelua seuraavan yleisön voidaan olettaa hakevan joukkueen menestyksen lisäksi omakohtaista jännitystä, mikä syntyy kun ottelun lopputuloksesta ei ole suurta varmuutta. H4: Myytyjen kausikorttien määrä vaikuttaa positiivisesti ottelun yleisömäärään. Perustelu: Kausikortin ostaneelle ottelukohtainen hinta on alhaisempi kuin vastaavan yksittäisen lipun ostaneelle. Kun kausikorttien määrä kasvaa, alenee keskimääräinen lipun hinta seuratasolla. Tämän voidaan olettaa nostavan yleisömäärää.

16 15 H5: Korkeampi lipun hinta vaikuttaa alentavasti ottelun yleisömäärään. Perustelu: Kun tuotteen hinta nousee, joutuu kuluttaja käyttämään suuremman osan kulutukseen käytettävissä olevista varoistaan ko. tuotteeseen tulotason säilyessä muuttumattomana. Tämä pakottaa kuluttajan tekemään päätöksen, mihin tuotteisiin hän kulutuksen kohdistaa. Koska jääkiekko-ottelu on yksi tuote muiden joukossa, oletetaan yleisömäärän laskevan lipun hinnan noustessa. H6: Viikonloppupelit houkuttelevat enemmän katsojia kuin pelit arkipäivänä. Perustelu: Muiden viihdepalveluiden tapaan jääkiekko-ottelut vaativat kuluttajilta aikaa. Koska viikonloppuisin ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa kuin arkipäivisin, voidaan yleisömäärien viikonloppupelissä olettaa olevan suuremmat kuin arkipäivien peleissä. H7: Paikallispelit houkuttelevat muita pelejä enemmän katsojia. Perustelu: Paikallispeleissä myös vierasjoukkueen kannattajilla on suurempi mahdollisuus tulla seuraamaan peliä paikanpäälle, sillä matkustamiseen tarvittava aika ja kustannus ovat minimissään. Tämän takia paikallispeleissä oletetaan olevan suurempi yleisömäärä kuin muissa peleissä. H8: Yleisömäärän kasvu vaikuttaa positiivisesti liikevaihtoon. Perustelu: Hinnan pysyessä vakiona, suurempi volyymi tuottaa suuremman liikevaihdon. H9: Korkeampi lipun hinta vaikuttaa positiivisesti liikevaihtoon. Perustelu: Volyymin pysyessä vakiona, korkeampi tuotteen hinta tuottaa suuremman liikevaihdon. H10: Alueen korkeampi tulotaso vaikuttaa positiivisesti joukkueen liikevaihtoon. Perustelu: Kotitalouksien tulojen kasvaessa kasvaa myös kulutukseen ja säästämiseen käytettävissä oleva tulo. Koska kotitalouksilla on enemmän valinnanmahdollisuuksia tässä tilanteessa, osan kasvaneesta tulosta voidaan katsoa suuntautuvan myös jääkiekkojoukkueiden tarjoamien palvelujen kuluttamiseen.

17 16 H11: Suurten kaupunkien joukkueet tekevät suuremman liikevaihdon kuin pienempien kaupunkien joukkueet. Perustelu: Suurissa kaupungeissa potentiaalinen kuluttajamäärä on suurempi kuin pienemmissä kaupungeissa. Täten suuremman markkinakoon oletetaan vaikuttavan liikevaihtoa nostavasti. H12: Koko kauden urheilullinen menestys vaikuttaa liikevaihtoon positiivisesti. Perustelu: Urheilullisella puolella menestyvämmällä joukkueella pelikausi on pidempi, ja siten myös kotiotteluiden määrä suurempi. Toisaalta SM-liigan playoff-otteluiden tulot jaetaan takaisin seuroille ennalta määrätyssä suhteessa lopullisen sarjasijoituksen mukaan. Ennen kautta yhteiseen pottiin laskettiin kaikki playoff-ottelut, mutta kaudesta lähtien vain välierät ja finaalit. Oli jakotapa kumpi tahansa, koko kauden menestymisen oletetaan nostavan seuran tuloja. Hypoteesit ovat hypoteeseja kannattavuudesta käyttökateprosentin laskentaperiaatteiden mukaisesti, ja niiden testaamisen tarkoituksena on osoittaa hypoteesien 1-12 linkki kannattavuuteen. H13: Liiketoiminnan muut tuotot nostavat kannattavuutta. H14: Tilikauden ostot heikentävät kannattavuutta. H15: Henkilöstökulut heikentävät kannattavuutta. H16: Liiketoiminnan muut kulut heikentävät kannattavuutta. Kuva 3 selventää tutkimuksen hypoteeseja ja niiden välisiä yhteyksiä. Kuva 3. Tutkimuksen hypoteesien väliset yhteydet.

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin)

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin) 1/10 Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yhteensä Pisteet (tarkastaja merkitsee) Kokeessa on kymmenen tehtävää, joista jokainen on erillisellä paperilla. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä. Ratkaise

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä arvon Sisältö arvon Bootstrap-luottamusvälit arvon arvon Oletetaan, että meillä on n kappaletta (x 1, y 1 ),

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. (799) Tehty

Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. (799) Tehty Tehty 5.11.15 Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... 1 Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma....................... Toimialan tunnusluvut

Lisätiedot

Sanomalehtien kustantaminen (5813) Tehty

Sanomalehtien kustantaminen (5813) Tehty Tehty..13 Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... 1 Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma....................... Toimialan tunnusluvut

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2008

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2008 11.2.2009 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2008 Tapani Kiiski toimitusjohtaja Markkinatilanne jatkuu vaikeana Vaneriteollisuuden markkinatilanne heikentyi voimakkaasti toisella vuosipuoliskolla Markkinatilanne oli Pohjois-Amerikassa

Lisätiedot

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (1) Tehty 3.11.1 Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... 1 Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma.......................

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Raision yhtiökokous 23.3.2016

Raision yhtiökokous 23.3.2016 Raision yhtiökokous 23.3.2016 1 0,03 0,04 0,07 0,09 0,10 0,11 0,12 0,13 0,14 0,16* Hyvä osinkohistoria Keskiarvo +22 % +29% +11% +10% +9% +8% +8% +14% +75% +33% * 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan.

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan. 11.11.2013 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48,4 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 52,7 milj. euroa). Liiketulos

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Osakeyhtiölain muutoksen ja tilintarkastuksen laadun vaikutus voitonjakoon heikon maksukyvyn yhtiöissä. Pro Gradu tutkielma Päivi Saarelainen

Osakeyhtiölain muutoksen ja tilintarkastuksen laadun vaikutus voitonjakoon heikon maksukyvyn yhtiöissä. Pro Gradu tutkielma Päivi Saarelainen Osakeyhtiölain muutoksen ja tilintarkastuksen laadun vaikutus voitonjakoon heikon maksukyvyn yhtiöissä Pro Gradu tutkielma Päivi Saarelainen Maksukyky osakeyhtiölaissa Uusi OYL 21.7.2006 13 luku 2 Varoja

Lisätiedot

Panos-tuotos -analyysi ja omakustannusarvo, L28b

Panos-tuotos -analyysi ja omakustannusarvo, L28b , L28b -analyysi (Input-output analysis) Menetelmän kehitti Wassily Leontief (1905-1999). Venäläissyntyinen ekonomisti. Yleisen tasapainoteorian kehittäjä. 1953: Studies in the Structure of the American

Lisätiedot

Otteluohjelma

Otteluohjelma Otteluohjelma 2013-2014 to 12.09.2013 SaiPa - KalPa Blues TPS pe 13.09.2013 HPK - Pelicans HIFK - Blues JYP - Kärpät Tappara - Ilves Ässät - Lukko la 14.09.2013 Ilves HPK KalPa JYP 16.00 Kärpät SaiPa 18.30

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Otteluohjelmien tekeminen. a) optimoimalla b) manuaalisesti siirtämällä

Otteluohjelmien tekeminen. a) optimoimalla b) manuaalisesti siirtämällä Otteluohjelmien tekeminen a) optimoimalla b) manuaalisesti siirtämällä Otteluohjelmien tekeminen tietokoneella optimoimalla käyttämällä CI:n PEAST-algoritmia (soveltuu ammattilaissarjoihin) Otteluohjelman

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 5.8.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä edelleen vilkasta Vaneriteollisuuden markkinanäkymät heikentyneet viime kuukausien aikana. Hinnat laskussa ja tilauskannat

Lisätiedot

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 005, sivu 1 / 13 Tehtäviä Tehtävä 1. Johda toiseen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, a 0 ratkaisukaava. Tehtävä. Määrittele joukon A R pienin yläraja sup A ja suurin alaraja

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

TILINPÄÄTÖS Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj TILINPÄÄTÖS 2009 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 11.2.2010 Raisiokonserni: vuosi 2009 Jatkuvat toiminnot Liikevaihto 375,9 milj. euroa (463,2 ) Liiketulos ilman kertaeriä 20,5 milj. euroa (20,2

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Tilastollisia peruskäsitteitä ja Monte Carlo

Tilastollisia peruskäsitteitä ja Monte Carlo Tilastollisia peruskäsitteitä ja Monte Carlo Hannu Toivonen, Marko Salmenkivi, Inkeri Verkamo Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi Tilastollisia peruskäsitteitä ja Monte Carlo 1/13 Kevät 2003 Tilastollisia

Lisätiedot

IV ja V Divisioonien sekä Harraste- ja Seniorisarjojen playoff- ottelut

IV ja V Divisioonien sekä Harraste- ja Seniorisarjojen playoff- ottelut IV ja V Divisioonien sekä Harraste- ja Seniorisarjojen playoff- ottelut Huom. Mikäli tilanne on tasan varsinaisenpeliajan jälkeen (kaikki playoff ottelut) suoritetaan voittomaalikilpailu pareittain. Voittomaali

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos KORJATTU TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO _ +/- valmistevaraston muutos _ + liiketoiminnan muut tuotot _ - ainekäyttö _ (huomioi varastojen muutos ja oma käyttö) - ulkopuoliset palvelut _ - liiketoiminnan muut

Lisätiedot