Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät jääkiekon SM-liigassa Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät jääkiekon SM-liigassa Suomessa"

Transkriptio

1 Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät jääkiekon SM-liigassa Suomessa Laskentatoimen laitos Kandidaatintutkielma Miika Tamminen 2012 MIIKA.TAMMINEN AT AALTO.FI P

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. KANNATTAVUUDEN TEOREETTINEN PERUSTA Voiton muodostumisen neljä pääteoriaa Resurssiperusteinen teoria (resource-based theory) Kannattavuuden mittaaminen 8 3. AIEMPI TUTKIMUS URHEILUSEURAN KYSYNNÄSTÄ JA KANNATTAVUUDESTA Kannattavuuteen keskittyvät tutkimukset Ottelun yleisömääriin keskittyvät tutkimukset ja tuloksen epävarmuusteoria Tutkimus SM-liigaseurojen kannattavuudesta TUTKIMUKSEN TAVOITE JA HYPOTEESIT AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄ Regressioanalyysi Regressiomalli 1 Voittaminen Regressiomalli 2 Kauden yleisömäärä Regressiomalli 3 Ottelun yleisömäärä Regressiomalli 4 Liikevaihto Regressiomalli 5 Käyttökate % TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Malli 1 - Voittaminen Malli 2 Kauden yleisömäärä Malli 3 Ottelun yleisömäärä Malli 4 Liikevaihto Malli 5 Käyttökate % Tulosten yhteenveto ja johtopäätökset 36 LÄHTEET 38 LIITTEET 41

3 2 1. JOHDANTO Nykypäivän ammattiurheilussa talouskysymykset ovat suuremmassa roolissa kuin koskaan. Urheilua seuraavat voivat toki väittää, että se kuka voittaa ja kuka häviää, ratkaistaan pelkästään kentällä ja hallissa. Mutta usein nämä urheilua innokkaasti seuraavat eivät tule ajatelleeksi, että esimerkiksi kysymys kuka pelaa missäkin, ja kuka siis voittaa, ratkaistaan usein taloudellisten tekijöiden ehdoilla (Sheehan, 1996). Esimerkiksi kaikkien aikojen parhaimpana jääkiekkoilijana pidetty Wayne Gretzky kehittyi Edmontonissa ja voitti joukkueen kanssa neljä NHL:n mestaruutta, mutta myytiin viimeisen mestaruuden jälkeen Los Angelesiin vuonna Syynä oli Edmontonin omistajien halu paikata seuran taloudellista tilannetta pelillisten tekijöiden kustannuksella. Tämä siirto käynnisti NHL:ssä pelaajien palkkojen räjähdysmäisen nousun, sillä vuonna 1991 pelaajien keskipalkka oli $ ja vuonna 2010 jo $ 2.4m 1. Myös jääkiekon SM-liigassa Suomessa pelaajien palkat alkoivat nousta 1990-luvulta lähtien, toiminta kaupallistui ja verottajakin kiinnostui yhdistysten toiminnasta. Suuresti näiden tekijöiden takia niin SM-liiga kuin sen seuratkin yhtiöitettiin vuoteen 2000 mennessä (Mennander & Mennander, 2004, ss ) ja toiminnasta tuli läpinäkyvämpää. Toisaalta tuloksena oli myös taloudellisten näkökulmien suurempi merkitys seurojen toiminnassa. Kuten muillakin aloilla, kannattavuudesta on tullut edellytys liiketoiminnan jatkuvuudelle myös urheilun saralla. Ammattilaissarjojen taloudellisia kysymyksiä ja seurojen kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu paljon. Erityisesti Pohjois-Amerikan palloilusarjoja käsittelevät tutkimukset ovat lähestyneet kannattavuutta usealta suunnalta, mutta myös eurooppalaisia jalkapallosarjoja käsitteleviä tutkimuksia on useita. Toisaalta tutkimuksissa on luotu teorioita esimerkiksi kilpailullisesta tasapainosta ja sen tasaamisen vaikutuksista kannattavuuteen (ks. esim. Vrooman, 1995; Kesenne, 2006). Toisaalta lähestymistapa on ollut selkeästi empiirinen, missä usean selittävän muuttujan avulla on pyritty mallintamaan kannattavuutta tai joukkueen kysyntäfunktiota eli otteluiden yleisömäärää (ks. esim. Forrest ja Simmons, 2002; Nadeau ja O Reilly, 2006). Suomessa Iho ja Heikkilä (2010) ovat tutkineet jalkapallon Veikkausliigan yleisömääriin vaikuttavia tekijöitä, mutta muuten suomalaisia sarjoja koskevia tutkimuksia ei akateemisesta kirjallisuudesta löydy. Yhteistä kaikille tutkimuksille on kuitenkin se, että joukkueen taloudellisen kannattavuuden, yleisömäärän sekä urheilullisen menestyksen välillä todetaan olevan jonkinlainen yhteys. 1 Internet viitattu

4 3 Suomalaisten sarjojen kannattavuuteen vaikuttavien tekijöiden tutkimus on jäänyt lähinnä progradu töiden varaan (Pitkänen, 2006). Pitkäsen työ käsittelee SM-liigaseurojen kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä, mutta kaksi työn löydöksistä tuntuu jokseenkin epäloogisilta. Yleisömäärän todetaan esimerkiksi korreloivan negatiivisesti kannattavuuden kanssa ja pudotuspeleihin pääsyllä ei todeta olevan kannattavuuden kannalta merkitystä. Kun suomalaisissa palloilusarjoissa vedonlyöntikertoimia ei ole vielä käytetty tuloksen epävarmuusteorian testaamiseen, on lisätutkimuksen tarkoitus varsin perusteltu. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin mallintaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat jääkiekkoseuran kannattavuuteen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on tuloksen epävarmuusteoria, ja sen testaaminen regressiomallissa vedonlyöntikertoimien avulla. Tavoitteena on siis ymmärtää, kuinka otteluiden ennakoitu tasaisuus vaikuttaa yleisömääriin. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää se, onko yleisömäärällä vaikutusta seuran liikevaihtoon ja kannattavuuteen, ja mitkä tekijät selittävät yleisömäärien muodostusta. Lisäksi tutkitaan pelaajien taitotason ja joukkueen urheilullisen menestyksen keskinäistä vaikutusta. Teoriaosuudessa käydään läpi neljä eri teoriaa voiton muodostumisen perusteista, joista resurssiperusteinen teoria käydään läpi muita tarkemmin. Kappale kolme antaa yleiskuvan urheiluseurojen kannattavuuteen keskittyneistä tutkimuksista ja sitoo resurssiperusteisen teorian osaksi kannattavuustarkastelua. Tutkimuksen hypoteesit teorian ja aiemman tutkimuksen perusteella esitellään kappaleessa neljä, jonka jälkeen käytettävä aineisto ja tutkimusmenetelmä selostetaan kappaleessa viisi. Empiirisen osan tulokset ja tutkimuksen johtopäätökset käydään läpi kappaleessa kuusi.

5 4 2. KANNATTAVUUDEN TEOREETTINEN PERUSTA Liiketoiminnan tarkoituksesta yhteiskunnassa on kirjoitettu eriäviä näkökantoja. Perinteisen näkemyksen mukaan yritysten tarkoituksena on maksimoida omistajien ja muiden sidosryhmien varallisuutta, yritysten tekemät voitot kuuluvat omistajille ja ihmisiä ohjaa taloudellisen itsekkyyden periaate. Uudempien näkökantojen mukaan yritysten tulisi kuitenkin pelkän omistajien varallisuuden maksimoinnin sijaan pyrkiä myös ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen palvelemalla niin asiakkaita, työntekijöitä kuin yhteiskuntaakin. Olkoon lähestymistapa kumpi tahansa, on yrityksen kuitenkin tuotettava edes jonkinlaista voittoa, jotta toiminnalla olisi jatkuvuutta myös pidemmällä tähtäimellä. (Karn, 2011). 2.1 Voiton muodostumisen neljä pääteoriaa Akateeminen tutkimus on pyrkinyt löytämään vastauksia kysymykseen, miksi tietyllä liiketoiminnan alalla toiset yritykset tekevät voittoa mutta toiset eivät? Teorioita aiheesta on esitetty monia niin taloustieteen kuin strategiatutkimuksenkin alalla, mutta Makadok (2010) ryhmittelee esitetyt teoriat neljään eri luokkaan sen mukaan, mikä ko. teoriassa esitetään pääasialliseksi voiton muodostumisen perusteeksi: kilpailuetu (competitive advantage), kilpailun hillitseminen (rivalry restraint), informaatioetu (information asymmetry) tai ajoitus (commitment timing). Kilpailuetuun perustuvien teorioiden lähtökohtana ovat yritysten erot saavutetuissa panos-tuotos - suhteissa ja siten kyvyissä tuottaa taloudellista lisäarvoa. Näiden teorioiden mukaan yritysten toimintaprosessien ja -mallien välillä on eroja, mikä selittää sen, että tietyllä panosmäärällä toinen yritys pystyy tuottamaan toista yritystä suuremman tuotoksen, mikä puolestaan synnyttää suuremman lisäarvon kilpailluilla markkinoilla. Tehostamalla toimintaansa markkinoilla olevat muut yritykset voivat kaapata osan tästä lisäarvosta itselleen, mutta vain siihen tasoon saakka, kuinka paljon ne itse pystyvät lisäarvoa tuottamaan. Mikäli jokin yritys voi hyödyntää tuotannontekijää, jota muut alan yritykset eivät kykene käyttämään, eivät muut yritykset pysty pelkällä kilpailussa mukanaololla saavutettua kilpailuetua kaventamaan. (Makadok, 2010). Resurssiperusteinen teoria (resource-based theory) on yksi keskeisimmistä kilpailuetuun perustuvista teorioista, ja sitä tarkastellaan lähemmin seuraavassa kappaleessa.

6 5 Kilpailun hillitsemiseen perustuvat teoriat selittävät voiton syntymistä markkinoilla olevien toimijoiden halusta välttää kilpailua tai ainakin vähentää sen voimakkuutta. Yritysten keinoja välttää kilpailua ovat esimerkiksi keskinäiset sopimukset hinnoista tai toimijoiden keskinäiset liittoumat esimerkiksi ostoissa. Toisaalta tietyillä aloilla toimijat itse eivät voi vaikuttaa kilpailullisiin asetelmiin, vaan esimerkiksi tietylle alalle tuloa tai hinnoittelua on säännelty esimerkiksi yhteiskunnan toimesta. Kolmantena alueena kilpailun vähentämisenä voidaan nähdä rakenteelliset tekijät kuten merkkiuskollisuus tai se, kuinka vaikeaksi asiakkaalle tehdään siirtyminen toisen yrityksen vastaaviin tuotteisiin. (Makadok, 2010). Esimerkiksi Porterin (1979) viiden kilpailuvoiman malli perustuu pitkälti kilpailun hillitsemisen näkökulmaan. Kolmas lähestymistapa voiton muodostumiseen on informaation epätasapaino ja sitä kautta markkinatoimijan saavuttama informaatioetu. Tällä tarkoitetaan markkinoilla toimivien yritysten ja asiakkaiden erilaista kyvykkyyttä arvioida toisaalta tuotannontekijöiden arvoa ja toisaalta yritysten tuottamien tuotteiden ja palveluiden arvoa. Jos arvon määräytymiseen liittyvää keskeistä tietoa ei ole kaikkien saatavilla, syntyy tästä etua toimijoille, jotka tiedon ovat saaneet. Yrityksen lisäarvo syntyy kun ostetaan todellista arvoa halvemmalla (myyjä aliarvioi kohteen arvon) tai myydään todellista arvoa kalliimmalla (ostaja aliarvioi kohteen arvon). (Makadok, 2010). Informaation epätasapaino on keskeisessä osassa myös osakemarkkinoilla ja markkinoiden tehokkuutta analysoitaessa. Neljäntenä alueena Makadok (2010) mainitsee ajoituksen. Vaikka yrityksillä olisi samat kyvyt muuttaa panokset tuotoksiksi ja vaikka niillä olisi vastaavat tiedot tuotteiden ja tuotannontekijöiden hinnoista, voivat yritysten saavuttamat voitot erota merkittävästikin toisistaan. Selitykseksi näissä teorioissa tarjotaan ajoituksen tärkeyttä. Toisaalta on voitu osoittaa, että ensimmäinen toimija markkinoilla ottaa suurimman riskin, sillä toimijan on tehtävä sitoumukset useaan suuntaan ennen kuin se voi olla varma menestyksestään. Tätä riskiä vastaan ensimmäinen toimija voi toki kerätä suurimmat voitot, koska varsinaista kilpailua ei vielä ole päässyt syntymään. Toisaalta, toisena markkinoille tuleva voi käyttää hyväkseen ensitoimijan kokemat ongelmat esimerkiksi valmistautumalla todettuun kysyntätasoon paremmin. Makadokin hyvä esimerkki ajoituksesta ja sen problematiikasta onkin: ensimmäinen lintu madon nappaa, mutta toinen hiiri juuston.

7 6 2.2 Resurssiperusteinen teoria (resource-based theory) Wernerfelt (1984) esitti ensimmäisten joukossa näkemyksiään resurssiperusteisesta lähestymistavasta yrityksen ja sen voitonmuodostumisen tarkasteluun. Kun aiemmin tarkastelulähtökohtana olivat olleet yrityksen tuotteet, resurssiperusteinen tarkastelu lähtee liikkeelle yrityksen omistuksessa olevista resursseista, joita yritys käyttää kilpailuedun muodostamiseen. Yritys määritellään siis kokoelmana resursseja, joita yritys käyttää useassa eri tuotteessa mutta vastaavasti yritys voi erilaisia resursseja yhdistelemällä luoda uusia tuotteita, ja siten hankkia kilpailuetua. Vaikka resurssiperusteinen teoria on saanutkin alkunsa valmistavan teollisuuden lähtökohdista, on sitä tutkittu paljon myös palveluja tuottavien yritysten kohdalla (ks. esim. Haber ja Reichel, 2007; Brush ja Artz, 1999). Keskeisiä käsitteitä resurssiperusteisessa teoriassa ovat taloudellinen vastike (economic rent) ja kilpailuetu (competitive advantage). Barney ja Arikan (2005) määrittelevät taloudellisen vastikkeen siksi osaksi tuotannontekijän myyjälle maksettavasta hinnasta, joka ylittää pienimmän mahdollisen hinnan vastaavanlaisen tuotannontekijän saamisesta tuotantoon. Taloudellinen vastike voidaan siis ymmärtää tuotannontekijän mahdollistamana ylimääräisenä tuottona (tuottajan ylijäämänä) sen vaihtoehtoiskustannukseen nähden eli lyhyesti voittona (Peteraf ja Barney, 2003). Vastaavasti Peteraf ja Barney (2003) määrittelevät kilpailuedun tilanteeksi, missä yritys pystyy tuottamaan enemmän taloudellista arvoa (economic value) kuin sen nollatulosta tekevät kilpailijat. Kuva 1. Hinta määrää ylijäämän jakautumisen (Peteraf ja Barney, 2003)

8 7 Yrityksen tuottamalla taloudellisella arvolla Peteraf ja Barney (2003) tarkoittavat nimenomaan eroa asiakkaan kokeman hyödyn ja tuotteen tai palvelun tuottamiseen tarvittavan kustannuksen välillä. Tässä määritelmässä tuotteen hinta ei siten vaikuta yrityksen tuottaman arvon määrään, mutta hinta määrittelee sen, kuinka arvo jakautuu tuottajan ja kuluttajan kesken. Kuva 1 tiivistää edellä kuvatut määritelmät. Resursseiksi kirjallisuudessa on määritelty esimerkiksi kaikki tuotantoprosessiin liitettävät tuotannontekijät (Grant, 1991) tai se omaisuus, joka on puolipysyvästi sidottu yritykseen (Wernerfelt, 1984). Barneyn (1991) mukaan resursseja ovat ne yrityksen hallinnassa olevat varat, kyvykkyydet, prosessit, tieto ja taito, joiden avulla yritys voi toteuttaa strategiaansa, ja sitä kautta tehostaa toimintaansa, luoda lisäarvoa ja saavuttaa kilpailuetua. Kilpailuetua tuottaville resursseille on yhtenäistä, että 1) ne mahdollistavat arvoa tuottavan strategian toteuttamisen, 2) ne eivät ole kaikkien toimijoiden hallinnassa, 3) ne eivät ole kaikkien toimijoiden saavutettavissa ja 4) niillä ei ole korvaavaa resurssia, joka toteuttaisi saman tarkoituksen. Peteraf ja Barney (2003) väittävät, että yritysten tulisi keskittyä näihin kriittisiin resursseihin, sillä niillä on merkittävin vaikutus yrityksen tuottamaan lisäarvoon. Bowmanin ja Ambrosinin (2007) mukaan kriittiset resurssit mahdollistavat suuremman asiakkaan kokeman hyödyn ja sitä kautta mahdollisuuden korkeampiin hintoihin. Toisaalta kriittiset resurssit luovat perustan alhaisemmalle kustannusrakenteelle. Tutkijat jakavatkin näin saavutetun kilpailuedun kolmeen konkreettiseen ryhmään: 1) kustannusetu, 2) korkeammalla hinnoittelulla saavutettu etu ja 3) suurilla myyntimäärillä saavutettu etu. Peterafin ja Barneyn (kuva 1) esittämässä arvon jakautumisen määritelmässä, kustannusedulla tarkoitetaan tilannetta, jossa koettu hyöty (B) on vakio mutta kustannus (C) ja hinta (P) laskevat. Korkeamman hinnoittelun tuoma kilpailuetu syntyy kun koettu hyöty kasvaa suhteessa kustannukseen (B ja P kasvavat, C pysyy vakiona). Suurella myyntimäärällä saavutettu etu puolestaan tarkoittaa tilannetta, jossa koettu hyöty on normaalia korkeammalla, mutta korkeampaa hinnoittelustrategiaa ei ole valittu vaikka se asiakkaan kokeman hyödyn puolesta olisi mahdollista (B korkeampi, C pienempi, P vakio). Kaikissa näissä vaihtoehdoissa yrityksen tuottama taloudellinen lisäarvo kasvaa (B C), ja yritys voi hintaa (P) muuttamalla vaikuttaa oman voittonsa muodostumiseen.

9 8 Kuva 2. Kriittisten resurssien yhteys yrityksen voiton muodostukseen (Bowman ja Ambrosini, 2007) Kuva 2 osoittaa kriittisten resurssien yhteyden yrityksen voiton muodostumiseen Bowmanin ja Ambrosinin (2007) mukaan. 2.3 Kannattavuuden mittaaminen Aiemmin tässä kappaleessa tarkasteltiin niitä teoreettisia malleja ja määritelmiä, joiden avulla yrityksen tuloksentekokykyä (voittoa) selitetään. Jotta eri yritysten tuloksentekokykyä voitaisiin vertailla, on tarkoituksenmukaista tarkastella sitä eri mittarien avulla. Kannattavuus kuvaa yrityksen liiketoiminnan taloudellista tulosta, ja sitä voidaan mitata absoluuttisesti tai suhteellisesti. Yrityksen tulos (voitto) on kannattavuuden absoluuttinen mittari kun taas voiton suhde yritykseen sijoitettuun pääomaan on kannattavuuden suhteellinen mittari. Yritystutkimus ry (ks. YTN, 2011) on määritellyt keskeiset mittarit niin absoluuttiselle kuin suhteellisellekin mittaustavalle. Suhteellisia mittareita ovat Kokonaispääoman tuotto % = x 100 Sijoitetun pääoman tuotto % = x 100 Oman pääoman tuotto % = x 100

10 9 Absoluuttisista mittareista monipuolisin yritysten vertailussa ja tilinpäätösanalyysissä on liiketulos (EBIT), joka kuvaa sitä, kuinka paljon liiketoiminnan tuotoista on jäljellä ennen rahoituseriä ja veroja. Tunnuslukua voidaan käyttää vertailtaessa toimialan yrityksiä keskenään, mutta tietyissä tapauksissa jopa eri toimialan yritysten vertailu on mahdollista. YTN esittää, että liiketuloksen laskemisessa virallisia tuloslaskelman eriä oikaistaan esimerkiksi liiketoiminnan muista kuluista ja tuotoista satunnaisiin eriin siirtyvillä määrillä. Liiketulos % = x 100 Tämän tutkimuksen kannalta olennainen kannattavuutta kuvaava tunnusluku on käyttökate (EBITDA) ja käyttökate %. Käyttökate = Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset Käyttökate % = x 100 Käyttökate kertoo liiketoiminnasta syntyvän tuloksen ennen poistoja ja rahoituseriä. Käyttökatetta käytettäessä on tärkeää huomata, että yrityksen omistaessa itse tuotantovälineensä, näkyvät niistä syntyneet kulut käyttökatteen jälkeen poistoina. Yrityksen vuokratessa tuotantovälineensä, vuokrakulut rasittavat kuitenkin liiketoiminnan tuottoja osana liiketoiminnan muita kuluja, ja ovat näin mukana käyttökatteessa. 3. AIEMPI TUTKIMUS URHEILUSEURAN KYSYNNÄSTÄ JA KANNATTAVUUDESTA 3.1 Kannattavuuteen keskittyvät tutkimukset Ammattilaisliigojen merkittävin ero muihin liiketoiminnan aloihin on kenties kilpailullinen tasapaino (competitive balance). Tällä tasapainolla tarkoitetaan sitä, että liigan seurojen tulee olla kyvyiltään ja voittamisen mahdollisuuksiltaan tarpeeksi samankaltaisia, jotta yleisön kiinnostus sarjaa kohtaan säilyy. Tasapainoteorialla on pitkä historia (ks. esim. Sanderson ja Sigried, 2003) ja sen merkitys urheiluliiketoiminnalle on kirjallisuudessa yleisesti hyväksytty. Suljetuissa Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoissa kilpailullista tasapainoa lisätään esimerkiksi käänteisin pelaajavarausjärjestelmin tai pelaajien palkkakattojen ja erilaisten tulontasausjärjestelmien avulla.

11 10 Fort ja Quirk (1995) ovat esittäneet, että näiden tasausmenetelmien takia koko liigan tuotto ei maksimoidu mutta toisaalta kilpailullinen tasapaino seurojen välillä jossain määrin paranee. Euroopan avoimia sarjoja koskevissa tutkimuksissa toisaalta on todettu, että jotkin tulontasauksen muodot eivät vaikuta kilpailulliseen tasapainoon vaan saattavat jopa heikentää sitä (Szymanski ja Késenne, 2004). Näiden jossain määrin ristiriitaisten tulosten takia Vrooman (2007, 2009) onkin esittänyt, että erilaiset tulontasauksen muodot vaikuttavat tasapainoa lisäävästi vain niissä sarjoissa, joissa seurojen pyrkimyksenä on taloudellisen voitonmaksimoinnin sijaan urheilullisen menestyksen maksimointi. Urheilullisen menestyksen maksimoinnilla tarkoitetaan sitä, että seurojen omistajat ovat valmiita sijoittamaan seuraansa uutta pääomaa nollatuottovaatimuksella, kunhan seura menestyy urheilullisesti. Käytännössä seurojen tavoitteena on usein hyödyn maksimointi, eli omistajan määrittelemä taloudellisen ja urheilullisen menestyksen painotettu keskiarvo (Dietl et al., 2011). Gerrard (2005) tarkastelee urheiluseuran kannattavuuden käsitettä ja erityisesti hyödyn maksimoinnin ja taloudellisen voiton maksimoinnin välistä suhdetta resurssiperusteisen teorian avulla. Gerrardin mukaan urheiluseuran tuote on saavutettu urheilullinen menestys, jonka tuottamiseksi seura hankkii tarvittavan määrän taitoa ostamalla pelaajia. Tämän johdosta seura joutuu valitsemaan, kuinka paljon se tavoittelee taloudellista kannattavuutta ja kuinka paljon urheilullista menestystä. Oletuksena tässä mallissa on se, että resurssien tehokkaalla hyödyntämisellä pelaajien taitotaso korreloi urheilullisen menestyksen kanssa positiivisesti. Rajahyödyn ja -kustannuksen avulla Gerrard muodostaa mallin, jonka mukaan taloudellista tulosta maksimoiva seura tarvitsee pienemmän määrän resursseja (laadullisia) verrattuna kokonaishyötyä ja urheilullista menestystä optimoivaan seuraan. Tutkimuksessaan Gerrard lisäksi testaa mallia regression avulla. Tulokset osoittavat positiivisen yhteyden pelaajien taidon ja urheilullisen menestyksen sekä urheilullisen menestyksen ja liikevaihdon välillä. Urheilullisen menestyksen ja kannattavuuden välillä tulokset ovat sen sijaan ristiriitaisia, sillä kaikki empiiriset testit eivät yksiselitteisesti osoita teorian mukaista negatiivista suhdetta näiden muuttujien välillä. Nadeau ja O Reilly (2006) kritisoivat tutkimuksia, joissa pyritään löytämään yksi päätekijä selittämään seuran kannattavuutta (esim Gerrardin 2005 tutkimuksessa pelaajaresurssit). Heidän mukaansa kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä on paljon enemmän, ja niiden väliset keskinäiset yhteydet epäselviä. Nadeau ja O Reilly keskittyvätkin empiiriseen tutkimukseen ja luovat kannattavuusmallin jääkiekon NHL-seuroille 40 eri muuttujan avulla. Merkittävää tässä

12 11 tutkimuksessa on kannattavuuden kannalta eritasoisten muuttujien tunnistaminen. Kannattavuuteen vaikuttavia suoria tekijöitä mallissa ovat investoinnit pelaajiin sekä kotimarkkinoiden tuki (market support). Markkinoiden tukea mallissa kuvataan kauden yleisömäärällä, jota puolestaan mallinnetaan kannattavuuden kannalta epäsuorilla muuttujilla. Merkittäviksi epäsuoriksi muuttujiksi Nadeau ja O Reilly mainitsevat urheilullisen menestyksen (voittaminen), yhteistyösopimukset, hallin sijainti ja jopa joukkueen pelityyli. Tutkimus osoittaa joka tapauksessa sen, että vaikka kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä on useita, tekijöiden ryhmittelyllä voidaan syy-seuraussuhteet tuoda paremmin esiin ja siten tehdä koko kannattavuusmallista ymmärrettävämpi. Tämän tutkimuksen lähestymistapa on Gerrardin (2005) ja Nadeaun sekä O Reillyn (2006) tutkimusten suuntainen: toisaalta tunnustetaan pelaajaresurssien suuri merkitys kannattavuudelle mutta toisaalta kannattavuutta kuvataan useiden eri muuttujien avulla. 3.2 Ottelun yleisömääriin keskittyvät tutkimukset ja tuloksen epävarmuusteoria Ottelun yleisömäärin keskittyvissä tutkimuksissa käsitellään yleisesti joukkueen kysyntäfunktiota (demand for sport). Yksi eniten huomiota saaneista tutkimuskohteista on tuloksen epävarmuusteoria (outcome uncertainty) ja sen suhde yleisömääriin. Cairns et al. (1986) määrittelee yhdeksi tuloksen epävarmuusteorian muodoksi ottelukohtaisen tuloksen epävarmuuden, jonka mukaan ne ottelut, joissa niin koti- kuin vierasjoukkueellakin on samansuuruinen ennakoitu todennäköisyys voittaa, houkuttelevat enemmän katsojia kuin ne ottelut, joissa voiton todennäköisyydet joukkueiden kesken ovat erilaiset. Tätä epävarmuusteoriaa on testattu erinäisin menetelmin kuten ottamalla malleihin mukaan selittäväksi tekijäksi kahden joukkueen ero sarjataulukossa ennen ottelua (ks esim. García ja Rodrìguez, 2002; Madalozzo ja Villar, 2009). Toinen, ja kenties mielenkiintoisempi, tapa analysoida tuloksen epävarmuuden vaikutusta yleisömääriin on kuvata tuloksen epävarmuutta vedonlyöntikertoimilla. Esimerkiksi Peel ja Thomas (1992) väittävät, että vedonlyöntikertoimet kuvaavat parhaiten joukkueen kulloistakin tasoa ottaen huomioon esimerkiksi loukkaantumiset, kotikenttäedun tai joukkueeseen liittyneet uudet pelaajat. Näitä tekijöitä menneisiin otteluihin perustuva sarjataulukko ei pysty selittämään. Toisaalta Forrest ja Simmons (2002) ottavat huomioon myös vedonlyöntitoimiston tavoittelevan voiton, minkä johdosta julkaistut kertoimet eivät suoraan kerro joukkueiden voiton

13 12 todennäköisyyksiä. Forrestin ja Simmonsin tutkimuksessa vedonlyöntitoimistojen kertoimia korjataankin joukkueiden aiempien kausien yleisömäärillä, joilla kuvataan vedonlyöjien suhteellista osuutta kohdetta pelattaessa. Peel ja Thomas (1992) sekä Forrest ja Simmons (2002) esittävät samansuuntaisia tuloksia epävarmuuden vaikutuksesta ottelun yleisömäärään. Molemmissa tutkimuksissa havaitaan, että ottelun tuloksen epävarmuuden vähentyessä myös yleisömäärät vähenevät. Toisaalta jälkimmäisessä tutkimuksessa todetaan myös se, että tarpeeksi suurilla kotijoukkueen voiton todennäköisyyksillä, yleisömäärät nousevat mutta tosin hyvin pienellä korrelaatiolla. Czarnitzki ja Stadtmann (2002) eivät sitä vastoin löydä merkitsevyyttä vedonlyöntikertoimista johdettujen epävarmuusmittarien ja yleisömäärien välillä jalkapallootteluissa Saksassa. Epävarmuusteorian testauksen lisäksi aiemmista tutkimuksista löytyy suuri määrä erilaisia tekijöitä, joita on testattu ottelun yleisömäärän suhteen. Esimerkiksi García ja Rodríguez (2002) jaottelevat tekijät taloudellisiin muuttujiin, ottelun oletettuun laatuun liittyviin tekijöihin, joukkueiden pelillisiin suorituksiin liittyviin muuttujiin, tuloksen epävarmuuteen sekä ns. vaihtoehtoiskustannuksia sisältäviin tekijöihin. Taloudellisia tekijöitä ovat esimerkiksi lipun hinta, alueen tulotaso ja asukasmäärä sekä esimerkiksi työttömyysaste. Simmons (1996) esimerkiksi on tarkastellut lipun hinnan ja kausikorttimyynnin pitkän aikavälin merkitystä katsojamääriin englantilaisessa jalkapallossa. Hänen mukaansa hintajousto on pienempi kausikorttilaisten kohdalla kuin yksittäisen lipun ostajien kohdalla. Tämän pohjalta Simmons esittää, että seura voisi nostaa kausikortin hintaa helpommin kuin yksittäin myytävien lippujen. Ottelun oletettuun laatuun liittyviä tekijöitä on esimerkiksi joukkueiden paikallispelit. Niin Madalozzo ja Villar (2009) kuin García ja Rodríguez (2002) näkevät klassisten paikallispelien vaikuttavan merkittävästi katsojamääriin. Molemmissa tutkimuksissa myös kotijoukkueen aiempien pelien menestys mitattuna saaduilla sarjapisteillä todetaan merkittäväksi. Aiempi pelillinen menestys on esimerkki joukkueiden pelillisten suoritusten kategoriaan kuuluvista muuttujista. Muita tähän ryhmään kuuluvia tekijöitä ovat esimerkiksi kotijoukkueen tehtyjen maalien määrä tai esimerkiksi kasvanut mahdollisuus voittaa mestaruus kauden lopulla. Viimeiseen, vaihtoehtoiskustannusten, kategoriaan voidaan lukea esimerkiksi se, televisioidaanko ottelu, pelataanko ottelu viikonloppuna tai mikä on joukkueiden kotipaikkojen välinen etäisyys. Esimerkiksi Iho ja Heikkilä (2010) toteavat pelipäivällä (sunnuntai) olevan positiivinen vaikutus yleisömääriin Veikkausliigassa Suomessa.

14 Tutkimus SM-liigaseurojen kannattavuudesta Pitkänen (2006) tutki pro-gradu -työssään niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat osakeyhtiömuotoisen urheiluseuran kannattavuuteen. Empiirisessä tutkimuksessa Pitkänen testasi 12 eri muuttujan vaikutusta seuran kannattavuuteen 14 eri jääkiekkoseuran tilinpäätöksen avulla Suomessa. Erityisesti Pitkänen tutki regressiomallin avulla tekijöitä, jotka vaikuttavat käyttökateprosentin muodostumiseen. Selittävinä tekijöinä olivat henkilöstökulut, liiketoiminnan muut kulut, tilikauden ostot, liikevaihto, omavaraisuusaste, taseen loppusumma, runkosarjan voittoprosentti, pisteet per ottelu, pudotuspeleihin pääsy, hallin käyttöaste, alueen asukasluku sekä bruttotulosprosentti. Pitkänen päätyy kahden alustavan regressiomallin kautta lopulliseen malliin, jossa merkitseviksi muuttujiksi jäävät hallin käyttöaste, henkilöstökulut, muut kulut, tilikauden ostot ja bruttotulosprosentti. Pitkäsen tuloksista nousee esiin kolme kohtaa, joiden perusteella tarkempi tutkimus aiheesta on perusteltua. Ensiksikin yleisömäärään perustuva tekijä todetaan merkitseväksi, mutta sen havaitaan korreloivan negatiivisesti kannattavuuden kanssa. Tämä havainto tuntuu epäloogiselta aiemmin esitettyjen kannattavuuden teoreettisten perusteiden valossa, joiden mukaan lisääntynyt volyymi korreloisi positiivisesti kannattavuuden kanssa. Toiseksi, Pitkäsen tutkimuksessa pudotuspeleihin pääsyllä ei havaita olevan merkittävää vaikutusta kannattavuuteen. Tämäkin tuntuu ihmeelliseltä, sillä SM-liigassa on käytössä tulonjakojärjestelmä, missä jatkopelien tulot kaikista seuroista jaetaan kauden lopullisen menestyksen perusteella takaisin seuroille. Kolmanneksi, Pitkäsen tutkimus nojaa suurelta osin tilinpäätöksestä löytyvien muuttujien tarkasteluun, mutta tilinpäätöslukujen taustalla vaikuttavien muuttujien arviointi on jätetty vähemmälle. Siksi mallin sovellettavuus esimerkiksi seurojen omassa suunnittelussa jää vähäiseksi.

15 14 4. TUTKIMUKSEN TAVOITE JA HYPOTEESIT Tutkimuksen tarkoituksena on mallintaa urheiluseuran kannattavuutta ja tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat osakeyhtiömuotoisen seuran kannattavuuteen jääkiekon pääsarjassa SM-liigassa Suomessa. Esitetyn teoreettisen perustan sekä aiheeseen liittyvän aiemman tutkimuksen pohjalta tutkimuksessa esitetään seuraavat hypoteesit. H1: Pelaajien kollektiivinen taitotaso vaikuttaa positiivisesti joukkueen urheilulliseen menestykseen. Perustelu: Yleisesti ottaen yksilöurheilussa urheilullisesti taitavampi pelaaja voittaa urheilullisesti heikomman vastustajansa. Vastaava analogia pätee joukkueurheiluun mutta yksilötaitojen lisäksi pelaajien on kyettävä yhteistyöhön. Joukkueet ostavat taitoa yleisiltä pelaajamarkkinoilta, ja siten seuran henkilöstökulujen voidaan katsoa mittaavaan seuran hallussa olevaa kokonaistaitomäärää. Tämän oletetaan korreloivan positiivisesti urheilullisen menestyksen kanssa. H2: Kotijoukkueen urheilullinen menestys vaikuttaa positiivisesti yleisömäärään. Perustelu: Koska urheiluliiketoiminta voidaan katsoa olevan viihdetuotantoa, voidaan katsojien olettaa hakevan peleistä positiivisia tuntemuksia. Positiivisia tuntemuksia urheilussa syntyy voittamisen kautta, ja siksi yleisömäärän voidaan olettaa korreloivan positiivisesti urheilullisen menestyksen kanssa. H3: Tasaisiksi ennakoitujen otteluiden yleisömäärä on suurempi kuin epätasaisiksi ennakoitujen otteluiden. Perustelu: Tuloksen epävarmuusteorian mukaan tasaiseksi ennakoitu ottelu houkuttelee enemmän yleisöä kuin epätasainen ottelu. Ottelua seuraavan yleisön voidaan olettaa hakevan joukkueen menestyksen lisäksi omakohtaista jännitystä, mikä syntyy kun ottelun lopputuloksesta ei ole suurta varmuutta. H4: Myytyjen kausikorttien määrä vaikuttaa positiivisesti ottelun yleisömäärään. Perustelu: Kausikortin ostaneelle ottelukohtainen hinta on alhaisempi kuin vastaavan yksittäisen lipun ostaneelle. Kun kausikorttien määrä kasvaa, alenee keskimääräinen lipun hinta seuratasolla. Tämän voidaan olettaa nostavan yleisömäärää.

16 15 H5: Korkeampi lipun hinta vaikuttaa alentavasti ottelun yleisömäärään. Perustelu: Kun tuotteen hinta nousee, joutuu kuluttaja käyttämään suuremman osan kulutukseen käytettävissä olevista varoistaan ko. tuotteeseen tulotason säilyessä muuttumattomana. Tämä pakottaa kuluttajan tekemään päätöksen, mihin tuotteisiin hän kulutuksen kohdistaa. Koska jääkiekko-ottelu on yksi tuote muiden joukossa, oletetaan yleisömäärän laskevan lipun hinnan noustessa. H6: Viikonloppupelit houkuttelevat enemmän katsojia kuin pelit arkipäivänä. Perustelu: Muiden viihdepalveluiden tapaan jääkiekko-ottelut vaativat kuluttajilta aikaa. Koska viikonloppuisin ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa kuin arkipäivisin, voidaan yleisömäärien viikonloppupelissä olettaa olevan suuremmat kuin arkipäivien peleissä. H7: Paikallispelit houkuttelevat muita pelejä enemmän katsojia. Perustelu: Paikallispeleissä myös vierasjoukkueen kannattajilla on suurempi mahdollisuus tulla seuraamaan peliä paikanpäälle, sillä matkustamiseen tarvittava aika ja kustannus ovat minimissään. Tämän takia paikallispeleissä oletetaan olevan suurempi yleisömäärä kuin muissa peleissä. H8: Yleisömäärän kasvu vaikuttaa positiivisesti liikevaihtoon. Perustelu: Hinnan pysyessä vakiona, suurempi volyymi tuottaa suuremman liikevaihdon. H9: Korkeampi lipun hinta vaikuttaa positiivisesti liikevaihtoon. Perustelu: Volyymin pysyessä vakiona, korkeampi tuotteen hinta tuottaa suuremman liikevaihdon. H10: Alueen korkeampi tulotaso vaikuttaa positiivisesti joukkueen liikevaihtoon. Perustelu: Kotitalouksien tulojen kasvaessa kasvaa myös kulutukseen ja säästämiseen käytettävissä oleva tulo. Koska kotitalouksilla on enemmän valinnanmahdollisuuksia tässä tilanteessa, osan kasvaneesta tulosta voidaan katsoa suuntautuvan myös jääkiekkojoukkueiden tarjoamien palvelujen kuluttamiseen.

17 16 H11: Suurten kaupunkien joukkueet tekevät suuremman liikevaihdon kuin pienempien kaupunkien joukkueet. Perustelu: Suurissa kaupungeissa potentiaalinen kuluttajamäärä on suurempi kuin pienemmissä kaupungeissa. Täten suuremman markkinakoon oletetaan vaikuttavan liikevaihtoa nostavasti. H12: Koko kauden urheilullinen menestys vaikuttaa liikevaihtoon positiivisesti. Perustelu: Urheilullisella puolella menestyvämmällä joukkueella pelikausi on pidempi, ja siten myös kotiotteluiden määrä suurempi. Toisaalta SM-liigan playoff-otteluiden tulot jaetaan takaisin seuroille ennalta määrätyssä suhteessa lopullisen sarjasijoituksen mukaan. Ennen kautta yhteiseen pottiin laskettiin kaikki playoff-ottelut, mutta kaudesta lähtien vain välierät ja finaalit. Oli jakotapa kumpi tahansa, koko kauden menestymisen oletetaan nostavan seuran tuloja. Hypoteesit ovat hypoteeseja kannattavuudesta käyttökateprosentin laskentaperiaatteiden mukaisesti, ja niiden testaamisen tarkoituksena on osoittaa hypoteesien 1-12 linkki kannattavuuteen. H13: Liiketoiminnan muut tuotot nostavat kannattavuutta. H14: Tilikauden ostot heikentävät kannattavuutta. H15: Henkilöstökulut heikentävät kannattavuutta. H16: Liiketoiminnan muut kulut heikentävät kannattavuutta. Kuva 3 selventää tutkimuksen hypoteeseja ja niiden välisiä yhteyksiä. Kuva 3. Tutkimuksen hypoteesien väliset yhteydet.

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19 Yritys 1 Oy FI1 213-8-19 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto...4 Yritysvertailun yhteenveto... 5 Toiminnan laajuus...6 Markkinaosuus...7 Liikevaihto... 8 Jalostusarvo... 9 Liikevoitto... 1 Oma

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen regressioanalyysiin

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

SELVITTÄJÄN KOMPETENSSISTA

SELVITTÄJÄN KOMPETENSSISTA OTM, KTM, Mikko Hakola, Vaasan yliopisto, Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Helsinki 20.11.200, Helsingin kauppakorkeakoulu Projekti: Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen SELVITTÄJÄN KOMPETENSSISTA

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

BALANCE CONSULTING Kiinteistönhoito (811)

BALANCE CONSULTING Kiinteistönhoito (811) BALANCE CONSULTING Tehty.. Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma....................... Toimialan

Lisätiedot

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001...

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001... Page 1 of 5 Suomen Asiakastieto Oy 0 14:22:23 Rating Alfa Konehuone Oy Päivänkakkarantie 8 02270 Espoo Päivänkakkarantie 8, 02270 Espoo Tiedot luovutettu 0 Puhelin +358 0207438000 Fax +358 0207438020 Kaupparekisterinumero

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Juha Kivirinta Fixcon Mastotie 20 90560 OULU, FINLAND Tel: +358 (0)400 963 960 Tilinpäätösanalyysin tarkoitus - Avustaa päätöksentekotilanteessa:

Lisätiedot

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty 15.01.2014

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty 15.01.2014 Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen () Tehty.. Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma.......................

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

IV ja V Divisioonien sekä Harrastesarjojen playoff- ottelut

IV ja V Divisioonien sekä Harrastesarjojen playoff- ottelut IV ja V Divisioonien sekä Harrastesarjojen playoff- ottelut Huom. Mikäli tilanne on tasan varsinaisenpeliajan jälkeen (kaikki playoff ottelut) suoritetaan voittomaalikilpailu pareittain. Voittomaali kilpailun

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Hallisarjan uudistaminen

Hallisarjan uudistaminen Hallisarjan uudistaminen Parin viimeisen vuoden aikana ollessani sarjavastaavana olen havainnut useita ongelmia hallisarjan järjestämiseen liittyen. Järjestämisongelmien lisäksi joukkueiden ja pelaajien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Tilinpäätös 2005 8.2.2006. www.raute.com

Tilinpäätös 2005 8.2.2006. www.raute.com Tilinpäätös 2005 8.2.2006 www.raute.com 2005 M Jatkuvat toiminnot 2005 2004 Liikevaihto Liiketulos 108,6 4,4 73,1 3,6* Uudet tilaukset: projektit teknologiapalvelut 109 23 Tilauskanta 55 Henkilöstö (kirjoilla)

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot

Lisätiedot

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja TAMMI-MAALISKUU 214 OSAVUOSIKATSAUS 29.4.214 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 214 Q1 lyhyesti Tammi-maaliskuu 214 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q1/214

Lisätiedot

Investointilaskentamenetelmiä

Investointilaskentamenetelmiä Investointilaskentamenetelmiä Laskentakorkokannan käyttöön perustuvat menetelmät (netto)nykyarvomenetelmä suhteellisen nykyarvon menetelmä eli nykyarvoindeksi annuiteettimenetelmä likimääräinen annuiteettimenetelmä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 15: HUONEMYYNNIN MAKSIMOINTI http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut HINNOITTELUN VAIKUTUS HUONETUOTTOIHIN

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

YLEISKUVA - Kysymykset

YLEISKUVA - Kysymykset INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen

Lisätiedot

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen pana KONE Oyj (Konserni) 1.3.213 P - Analyzer Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 51151 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 623 2 1 254 1 2

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2015 Toimintaympäristö vuonna 2014 Vuosi 2014 oli haastava konepajateollisuuden yrityksille lähes koko

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS. Mikko Pitkänen URHEILUSEURAN KANNATTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS. Mikko Pitkänen URHEILUSEURAN KANNATTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS Mikko Pitkänen URHEILUSEURAN KANNATTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Laskentatoimen pro gradu -tutkielma Yritysjohdon laskentatoimen

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on

Lisätiedot

Raision yhtiökokous 23.3.2016

Raision yhtiökokous 23.3.2016 Raision yhtiökokous 23.3.2016 1 0,03 0,04 0,07 0,09 0,10 0,11 0,12 0,13 0,14 0,16* Hyvä osinkohistoria Keskiarvo +22 % +29% +11% +10% +9% +8% +8% +14% +75% +33% * 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sievi Capital Oyj:n Yhtiökokous 8.4.2014 Harri Takanen Sievi Capital Oyj:n sijoitusstrategia ja tavoitteet Pääomasijoitukset Sievi Capital Oyj sijoittaa varansa kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräys 1 (9) Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Helsingissä 30.11.2015 Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla: Tätä määräystä

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Ahlstrom Tammi kesäkuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 6.8.215 Sisältö Huhti kesäkuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Huhti kesäkuu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot