Näytesivut. 3.1 Taloyhtiön talouden ja toiminnan suunnittelu Taloyhtiön strategia suunnittelun perustana Mikä on taloyhtiön strategia?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näytesivut. 3.1 Taloyhtiön talouden ja toiminnan suunnittelu. 3.1.1 Taloyhtiön strategia suunnittelun perustana. 3.1.1.1 Mikä on taloyhtiön strategia?"

Transkriptio

1 ut es iv yt Nä 184 Isännöinnin käsikirja 2015

2 3 ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TALOUs 3.1 Taloyhtiön talouden ja toiminnan suunnittelu Taloyhtiön strategia suunnittelun perustana Mikä on taloyhtiön strategia? Ennen kuin kiinteistön tai taloyhtiön taloutta aletaan suunnitella pidemmällä tai lyhyemmällä aikavälillä, kannattaa miettiä, mitä varten taloutta oikein suunnitellaan. Toisin sanoen ensiksi on hyvä selvittää, miksi kiinteistö on olemassa ja millaista toimintaa siinä harjoitetaan, onko kiinteistössä tai toiminnassa muutostarpeita ja niin edelleen. Näin voidaan varmistua siitä, täyttävätkö kiinteistö ja sen tarjoamat asumispalvelut sekä muut palvelut käyttäjien odotukset. Suuret kiinteistönomistajatahot ovat jo pitkään määritelleet strategiset tavoitteensa, joilla ohjataan muun muassa kiinteistövarallisuuden käyttöä ja ylläpitoa sekä kiinteistösalkun rakennetta. Sittemmin myös tavallisissa asunto-osakeyhtiöissä on alettu huomata, että niiden toiminnan ja johtamisen linjaamiseksi on perusteltua laatia taloyhtiön strategia, jossa määritellään yhtiön toiminta-ajatus ja osakkaiden tahto muun muassa kiinteistön ylläpidon suhteen. Pelkkä asunto-osakeyhtiölaista lähtevä yleinen toiminta-ajatus asumispalvelujen tuottamisesta tai miltei kaikissa yhtiöjärjestyksissä oleva samansisältöinen toimiala- eli tarkoituspykälä eivät siis riitä strategiaksi. Yksi taloyhtiö voi pyrkiä tuottamaan asumispalvelut mahdollisimman taloudellisesti, kun taas toisen pyrkimyksenä voi olla säilyttää mahdollisimman hyvin osakkaiden yhtiöön sijoittama pääoma. Kolmas taloyhtiö voi puolestaan panostaa mahdollisimman korkeatasoisiin asumispalveluihin. ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TALOUs 185

3 Hyvä hallintotapa suosituksessa esitetään, että taloyhtiöllä tulee olla kiinteistön elinkaaren ja omaisuuden hallintaan tarpeelliset suunnitelmat ja asiakirjat, joiden varaan myös strategia voidaan laatia (ks. liite 1). Näitä ovat muun muassa kuntoarvio, kunnossapitotarveselvitys, huoltokirja ja pelastussuunnitelma (ks. myös 4.1.1). Asunto-osakeyhtiön strategian laadinnan lähtökohtina ovat itse kiinteistö, kiinteistönhoito-organisaatio, ympäristö sekä kiinteistönkäyttäjät kaikkine vahvuuksineen, heikkouksineen ja resursseineen. Koska strategia tähtää tulevaisuuteen, olennaisia ovat asukkaiden tai käyttäjien odotukset sekä toisaalta ympäristön mahdollisuudet ja uhkakuvat. Asukkaiden odotuksia voidaan selvittää muun muassa tulevaisuuskyselyillä. Kiinteistön kunnon tilaa on taas hyvä selvittää esimerkiksi kuntoarviolla, mahdollisilla kuntotutkimuksilla ja energiakatselmuksella (ks ). Muodoltaan taloyhtiön strategian pitää olla tiivistettävissä muutamalle A4-arkille. Siinä on hyvä olla lyhyt kuvaus taloyhtiön historiasta (ml. korjaushistoria) yhteenveto asukaskyselyn tuloksista kuvaus kiinteistön kunnon nykytilasta hallituksen strateginen linjaus toiminta- ja kunnossapitostrategiaksi. Yhtiön tahtotilaa voidaan terävöittää myös slogan-tyyppisesti, esimerkiksi sanomalla: Asunto Oy Lintukoto asukkaiden parhaaksi rakennuksia ja palveluita ylläpitäen Taloyhtiön strategian kaksi mallia Taloyhtiön strategia on jaettavissa toiminta- ja kunnossapitostrategiaan. Toimintastrategiassa linjataan kiinteistön tai taloyhtiön tapa toimia oli sitten kyse kiinteistönhoidollisista asioista (esim. kiinteistönhoito- tai isännöintimuodon tai laatutason muutoksista) tai erilaisten palvelujen tarpeesta (esim. asukasapu). Kunnossapitostrategiassa päätetään taas kiinteistön ylläpidon linjauksista (ks ). Päävaihtoehtoja kunnossapitostrategialle on kolme: viankorjausstrategia, kuntoa ylläpitävä strategia sekä kuntoa parantava strategia. 1) Viankorjausstrategiassa lähdetään siitä, että kiinteistö ajetaan alas korjaamalla sitä vain, kun vikoja ilmenee. 2) Kuntoa ylläpitävä strategia ohjaa jo suunnitelmalliseen toimintaan; sen mukaan kiinteistössä tehdään esimerkiksi määräaikaishuollot ja vuosikorjaukset sekä tarvittavat peruskorjaukset. 186 Isännöinnin käsikirja 2015

4 3) Kuntoa kehittävässä tai parantavassa strategiassa ei tyydytä vain pitämään kiinteistöä kunnossa vaan pyritään tekemään myös perusparannuksia muun muassa lisäämällä varusteita, joita ei alun perin kiinteistössä ole ollut. Ennen kuin hallitus tekee strategiaesityksen yhtiökokoukselle, on yleensä syytä pitää osakkaille ja asukkaille vapaamuotoinen infotilaisuus, jossa muun muassa esitellään asukaskyselyn tulokset ja pyritään linjaamaan enemmistön toiminnallisia tulevaisuuden tavoitteita. Hallitus ja isännöitsijä valmistelevat strategian käsiteltäväksi yhtiökokoukseen. Strategia on syytä päivittää noin viiden vuoden välein Toimintasuunnittelu Käytön ja huollon suunnittelu Kiinteistön strategialinjaukset antavat hyvän pohjan yksityiskohtaisemmalle toimintasuunnittelulle, kuten käytön ja huollon suunnittelulle luvulla valmistuneilla taloyhtiöillä on jo kaikilla pääsuunnittelijan tai muun asiantuntijan laatima huoltokirja (käyttö- ja huoltosuunnitelma; ks ), joka antaa kiinteistönhoitajalle varsin yksityiskohtaiset ohjeet siitä, kuinka kiinteistöä on suunniteltu hoidettavan. Huoltokirjasta ilmenevät muun muassa laitteiden ohjeelliset toiminta-arvot, huoltokalenteri ja käyttöpäiväkirja. Huoltokirjaan sisältyy myös kunnossapitoosio, johon voidaan kirjata tehdyt korjaukset, käytetyt materiaalit, tekijät ja niin edelleen. Nykyään huoltokirja on yleensä sähköisessä muodossa, ja sitä voidaan ylläpitää jatkuvasti. Huoltokirjaa on päivitettävä, jos kiinteistön käytössä ja ylläpidossa tapahtuu muutoksia kiinteistössä siirrytään esimerkiksi talonmiesjärjestelmästä kiinteistöpalvelujen käyttäjäksi ja samassa yhteydessä automatisoidaan valvonta- ja vartiointijärjestelmiä kiinteistössä siirrytään tuntitasoiseen kulutusseurantaan. Kiinteistöjen teknistyessä käyttöä ja huoltoa on suunniteltava niin, että tarvittavat vikahälytykset ohjautuvat oikeille tahoille. Huoltokirjaan tehtävien ohjemuutosten ohella tarvetta on yleensä myös kiinteistöpalvelusopimusten tarkentamiseen. Hyvä hallintotapa suositus suosittaa, että kaikissa taloyhtiöissä olisi huoltokirja (ks. liite 1). Huoltokirjan ohella taloyhtiön toimintaa ohjaavat jotkin lakisääteiset asiakirjat, kuten energiatodistus ja pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma. ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TALOUs 187

5 Kunnossapidon suunnittelu Kiinteistön kunnossapidon suunnitelmallisuuteen on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota. Tämä näkyy muun muassa nykyisen asunto-osakeyhtiölain kunnossapitoa koskevissa pykälissä. Lain mukaan taloyhtiön hallituksen on esitettävä vuosittain yhtiökokouksessa paitsi kirjallinen kunnossapitotarveselvitys yhtiökokousta seuraavan viiden vuoden ajalle myös kirjallinen selvitys yhtiössä tehdyistä huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä ja niiden ajankohdista (ks ). Laatiakseen kunnossapitotarveselvityksen hallituksen on yleensä tukeuduttava ulkopuoliseen asiantuntemukseen, kuten kuntoarvion tekijän raporttiin (ks ). Kunnossapitotarveselvitykselle ei ole määritelty laissa mitään määrämuotoa. Kiinteistöliitto on tehnyt yksinkertaisen kaksisivuisen lomakepohjan, johon hallitus voi laatia selvityksensä (ks. liite 11). Lomakkeen alussa on tilaa asiakirjoille ja dokumenteille, joihin hallitus perustaa näkemyksensä. Toisella sivulla on 13 päärakennusosaa ja laitejärjestelmää, joiden kunnossapitotarpeeseen hallitus ottaa kantaa. Lisäksi täytettävän lomakkeen lopussa on tilaa täydentäville kannanotoille tai näkemyksille esimerkiksi toimenpiteiden toteuttamisajankohdista tai priorisoinnista. Hallituksen kunnossapitotarveselvitys ei automaattisesti johda varsinaisen korjaushankkeen käynnistämiseen, vaan korjaushankkeista tehdään erikseen päätökset yhtiökokouksessa (ks. 4.10). Velvoitteet vuosittaisiin kunnossapitotarveselvityksiin ja selvityksiin tehdyistä huomattavista kunnossapitotöistä edistävät kuitenkin sitä, että yhtiökokoukset sitoutuvat entistä enemmän yksityiskohtaisempiin pitkän aikavälin korjausohjelmiin, joissa eri toimenpiteet on ajoitettu eri tavoin ja jossa on myös arvioitu toimenpiteiden kustannuksia Taloussuunnittelu Suunnittelemalla yksittäisen kiinteistön tai taloyhtiön taloutta pystytään toteuttamaan sen toiminta-ajatusta, varmistamaan toiminta-ajatuksen jatkuvuus, huolehtimaan varojen riittävyydestä ja rahavirtojen oikea-aikaisuudesta sekä selvittämään tarvittavan rahoituksen lähteet. Taloussuunnittelun aikajänteinä on yleensä pidetty pitkää tähtäintä (PTS; 3 10 vuotta), keskipitkää tähtäintä (KTS; 1 3 vuotta) ja lyhyttä tähtäintä (LTS; yksi vuosi). Taloussuunnittelu on jatkuvaa toimintaa: suunnittelua, suunnitelmien toteutusta sekä suunnitelmien toteutumisen seurantaa. Jos suunnitelmat eivät ole toteutuneet, se on otettava huomioon päivitettäessä KTS:aa ja PTS:aa. 188 Isännöinnin käsikirja 2015

6 Maksuvalmiussuunnittelu Lyhyen ajan maksuvalmiussuunnittelulla huolehditaan talousarviovuoden rahavirtojen yhteensovittamisesta. Taloyhtiöissä vastiketuotot ja vuokrat sekä käyttökorvaukset kertyvät varsin tasaisesti. Sen sijaan kuluiksi kirjattavat menot aiheuttavat muutamia piikkejä. Likviditeettiä syövät esimerkiksi syksyllä kerättävät kiinteistöverot (ks. 3.5), kiinteistövakuutusmaksut ja pari kertaa vuodessa pienyhtiöissä tapahtuvat lämmitysöljyostot. Jotta maksuongelmia ei aiheutuisi, taloyhtiöillä kannattaa olla noin kuukauden tuottoja vastaava puskuri jatkuvasti käytössään. Osakkaiden kannalta tämä on mielekkäämpää kuin turvautuminen toistuvasti luotolliseen shekkitiliin, josta aiheutuu korkokuluja. Ellei puskurirahastoon ole taloyhtiössä halukkuutta, on kiinteistövakuutusmaksuja ja myös muita maksuja mahdollista jakaa useampaan erään. Maksuvarapuskurista huolimatta esimerkiksi ennätyskylmä tai -luminen talvi saattaa yllättää taloyhtiön, jolloin sen on turvauduttava lyhytaikaiseen hoitolainaan, luotolliseen shekkitiliin tai ylimääräisen vastikkeen perimiseen, sikäli kun hallitukselle on annettu siihen valtuudet. Pitkävaikutteiset investointi- ynnä muut menot pitää tietysti huomioida maksuvalmiusbudjetissa. Niistä ei kuitenkaan yleensä koidu ongelmia, sillä niitä vastaava lainarahoitus on suunniteltu erikseen Pitkän tähtäimen talous- ja rahoitussuunnittelu Pitkän tähtäimen talous- ja rahoitussuunnittelussa on eduksi, jos taloyhtiön strategiassa on linjattu, miten osakkaat haluavat pitkäkestoisia investointeja (esim. korjaushanke) rahoittaa. Strategiassa tulisi selvittää ollaanko valmiita varautumaan kunnossapitotarveselvityksessä tai korjausohjelmassa esitettyjen tarpeiden rahoittamiseen ennakkorahastoinnilla tai kartuttamalla asuintalovarausta onko pääperiaatteena se, ettei varauduta lainkaan vaan tukeudutaan aina joko osakkaiden osakassuorituksiin tai yhtiön ottamaan lainaan onko mahdollista, että yhtiöllä olevaa varallisuutta (huoneistoja, varastoja tai käyttämätöntä rakennusoikeutta) käytetään korjaushankkeiden rahoituksessa onko esimerkiksi varastotila mahdollista muuttaa myytäväksi huoneistoksi tai voidaanko tontti myydä ja vuokrata takaisin. Olivatpa osakkaiden investointihalut mitkä tahansa, kaikissa vaihtoehdoissa lisärahoitusta voidaan hakea esimerkiksi korjaus- ja energia-avustuksista, sikäli kun niitä on saatavissa. ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TALOUs 189

7 Harkittaessa yhtiön nimiin otettavan lainarahoituksen suuruutta, on varmistettava myös vakuuksien riittävyys (ks ). Tarkasteltaessa taloyhtiön pitkän ajan kunnossapitotarpeita ja rahoitusmahdollisuuksia on otettava huomioon korjaushankkeiden oikeanlainen ajoitus ja jaksotus. Hankkeet tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa osakkaiden kannalta optimaalisesti eli niin, että maksurasitus on pitkällä ajalla mahdollisimman tasainen eikä milloinkaan kohtuuton. Lainaehdot kannattaa määritellä sellaisiksi, ettei yhtiön lainan hoitamisesta johtuva pääomavastike muodostu vuosikausiksi moninkertaiseksi normaalina pidettävään hoitovastiketasoon nähden. Pitkän aikavälin rahoitussuunnittelussa on muistettava huomioida myös verotus (ks. 3.5). Jos kiinteistössä on arvonlisäverollisessa käytössä olevaa tilaa, kannattaa sen osalta yleensä hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi (ks. 3.6). 3.2 Talousarvio Talousarvion perusteet Asunto ja kiinteistöyhtiön isännöitsijän ja hallituksen tehtäviin kuuluu laatia talousarvioesitys (budjetti) yhtiökokoukselle. Talousarviossa ilmaistaan euromääräisesti, mitä yhtiössä tehdään tulevan tilikauden aikana. Se on siis ikään kuin toimintasuunnitelma tilikaudelle. Talousarvion tärkeydestä kertoo se, että toimintakertomuksessa on tilikausittain annettava selvitys talousarvion toteutumisesta. Talousarviossa määritetään tavallisesti yhtiön arvioidut tulot ja menot, ja näin ollen myös hoitovastike, pääomavastike ja muut osakkailta yhtiöjärjestyksen mukaan perittävät maksut. Talousarvion laadinta sekä vastikkeiden määritys ja perintä perustuvat yhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiin. Yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmässä on yksilöity huoneistot pinta-aloittain ja osakelukumäärittäin. Vastikepykälässä taas on määritelty, käytetäänkö vastikeperusteena pinta-aloja vai osakelukumääriä vai molempia. Vastikeperusteena voi olla myös esimerkiksi jyvitetty pinta-ala siten, että yhtiön liikehuoneistojen vastuu yhtiön kulujen kattamisesta on suurempi kuin vastaavan suuruisen asuinhuoneiston. Vastikkeet jakautuvat monesti hoito- ja pääomavastikkeisiin (ks ). Näistä hoitovastike määritellään usein perittäväksi huoneiston pinta-alan mukaan, mutta pääomavastike saatetaan taas periä osakelukumäärän mukaan. Jos yhtiöjärjestyksessä määrätään pääomavastikkeesta ja jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, pääomavastikkeella katetaan asunto-osakeyhtiölain (ks. lain 3 luvin 3 ) mukaan vain pitkävaikutteiset menot, jotka aiheutuvat kiinteistön ja rakennuksen han- 190 Isännöinnin käsikirja 2015

8 kinnasta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja uudistuksesta. Esimerkiksi hoitokuluja ei voida siten kattaa pääomavastikkeella. Talousarvion vahvistaminen ja sen pohjalta vahvistettavien yhtiövastikkeiden määrääminen kuuluvat normaalisti yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokoukselle Talousarvion tavoitteet ja muoto Talousarvion tavoitteet Talousarvio on euromääräisesti ilmaistu toimintasuunnitelma, sillä toimintasuunnitelman arvot muutetaan talousarviossa euromääräiseen muotoon. Lisäksi talousarviossa esiintyy tavallisesti suureina erilaisia yksikkömääriä, kuten kwh/ Rm 3 /a energiankulutuksesta. Kiinteistöyhtiöissä talousarvion tavoitteenasettelu voi kohdistua esimerkiksi vastikkeen määrittämiseen tai asumisen laatutason lisäämiseen. Tilikausittain laadittavan talousarvion tulee lisäksi nivoutua muuhun taloussuunnitteluun siten, että tavoitteet ovat myös pidemmän aikavälin taloussuunnittelun mukaiset (ks. 3.1). Paperille kirjoitetut luvut eivät myöskään saa olla irrallaan yhtiön käytännön tason toimista. Talousarvio käsittää tavallisimmin seuraavaksi tilikaudeksi laaditun arvion yhtiön tuloista ja menoista. Talousarvio voidaan tehdä rutiininomaisesti asettamalla lähtökohdaksi edellisen tilikauden tilinpäätöksen pohjalta yrityksen tulot ja menot ja arvioimalla tämän jälkeen kustannuskehitys. Tällainen talousarvio ilmaisee kuitenkin vain sen, mitä seuraavan tilikauden aikana tapahtuu, jos kustannuskehitys on tasainen. Talousarvion painopiste on siten ennemminkin vanhan tiedon muokkaamisessa tulevaisuuteen kuin pyrkimyksessä vaikuttaa taloyhtiön kehitykseen. Jos taloyhtiöön on esimerkiksi tulossa suurempia korjaushankkeita, niiden kustannukset on laskettava tarkemmin ja huomioitava myös talousarviossa. Jos yhtiölle on laadittu pitkän tai keskipitkän tähtäimen toimintasuunnitelma (ks. 3.1), yhden tilikauden käsittävä talousarvio on luonnollinen osa kyseistä suunnitelmaa. Myös muun muassa korjaustoimenpiteiden suunnittelu on helpompaa ja selkeämpää, jos talousarvio otetaan osaksi laajempaa kokonaisuutta. Talousarvioon tulisi sisällyttää myös tavoitteellista toimintaa. Siihen voidaan esimerkiksi kirjata, että taloyhtiön toimintaan pyritään vaikuttamaan sekä yhtiön tuottoihin ja kustannuksiin aktiivisesti puuttumaan. Esimerkiksi vastikkeiden määrittelyssä voidaan tarvittaessa varautua tuleviin korjauksiin rahoitusylijäämää kerryttämällä. Hallituksen ja isännöitsijän on talousarviota käsitellessään harkittava eri vaihtoehtoja sekä punnittava eri osatekijöiden vaikutusta asumiskustannuksiin ja toi- ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TALOUs 191

9 saalta asumisviihtyvyyteen. Talousarvion laatijan on tunnettava vastuunsa yhtiön talouden pitkän tähtäimen järkevästä suunnittelusta, eikä pelkästään pyrittävä kustannusten minimointiin kyseisenä talousarviokautena. Huono päätös voi kostautua kohonneina korjaus- tai muina kustannuksina pitemmällä aikavälillä Talousarvion muoto Talousarvion muodosta ja esitystavasta ei ole tarkempia määräyksiä, vaan talousarvion laatija voi esittää talousarvion haluamassaan muodossa. Esitystavassa on kuitenkin suositeltavaa noudattaa kiinteistön tuloslaskelmakaavan järjestystä ja täydentää kaavan tietoja tarvittaessa yksityiskohtaisemmiksi. Tätä järjestystä kannattaa noudattaa siksi, että tilinpäätöksen tuloslaskelma joudutaan esittämään kirjanpitoasetuksessa määritellyssä muodossa ja talousarvion lukujen on oltava verrattavissa tuloslaskelman toteutuneisiin lukuihin. Yhden tilikauden kattava talousarvio on yleensä käytännössä tuloslaskelman muotoon laadittu arvio seuraavan tilikauden tuloslaskelmasta. Talousarviota kannattaa täydentää talousarvioperusteilla, joissa kerrotaan yksityiskohtaiset laskentamenettelyt sekä ne määrälliset tavoitteet, jotka kunkin kuluerän osalta on asetettu. Talousarvioperusteita laadittaessa voidaan käyttää myös apulomakkeita, joista tavallisimmat ovat esimerkiksi kulutusmääräbudjetti, korjausbudjetti ja pääomakulubudjetti. Talousarvio jaetaan tavallisesti kaikille osakkaille. Osakkaille jaettava talousarviolomake on syytä tehdä riittävän informoivaksi, mutta kuitenkin yksiselitteiseksi ja riittävän suppeaksi. Osakkaille jaettavan talousarvion informatiivisuutta voidaan lisätä täydentävillä kirjallisilla selvityksillä (esim. selvitys tulevan korjaushankkeen kulusta). Materiaalissa on tuottojen osalta suositeltavaa esittää tarkemmin ainakin vastikkeiden muodostuminen ja yhtiövastikkeen jakautuminen eri vastikkeiden kesken. Samoin kiinteistön hoitokulujen arvioitu määrä on hyvä esittää tarkemmin, erityisesti korjauskulujen osalta. Korjauskulujen budjetointi määrittää nimittäin myös hallituksen ja isännöitsijän toimivallan rajoja. Täydentäviä talousarvioperusteita ja mahdollisia apulomakkeita ei välttämättä tarvitse jakaa osakkaille, vaan ne palvelevat lähinnä talousarvion laatijaa. Myöskään niin sanottua pitkän tuloslaskelman muotoon laadittua talousarviota ei ole aina tarkoituksenmukaista jakaa osakkaille. Itse talousarvion laadinnassa se on kuitenkin tarpeellinen. Osakkaille jaettavaan talousarvioon on hyvä merkitä vertailulukuja edelliseltä tilikaudelta. Mikäli vertailulukuja ei anneta osakkaille, talousarvion informaatioarvo saattaa jäädä liian vähäiseksi. Talousarvion rinnalla tulisi esittää vertailutietoina vähintään edellisen tilinpäätöksen mukainen tuloslaskelma ja tarvittaessa lainanlyhennysmenot ja aktivoinnit. 192 Isännöinnin käsikirja 2015

10 Talousarviossa vastikkeet ja niillä katettavat menot esitetään erikseen, jaettuna esimerkiksi hoitovastikkeisiin ja pääomavastikkeisiin. Jokaisen pääomavastikkeen osalta laaditaan oma erillinen laskelmansa. Asunto-osakeyhtiön talousarvio voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: TALOUSARVIO VUODELLE 2014 KIINTEISTÖN TUOTOT Hoitovastikkeet m 2 x 2 kk x 4, m 2 x 10 kk x 4, Vuokrat Talonmiehen asunto 20 m 2 x 12 kk x 12, Kellarivarasto 100 m 2 x 12 kk x Autopaikat 6 x 12 kk x Käyttökorvaukset Lämminvesimaksu 65 x 12 kk x Saunamaksut Pesutupamaksut 800 TUOTOT YHTEENSÄ KIINTEISTÖN HOITOKULUT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Sosiaalikulut Hallinto Isännöinti Isännöinnin kokouspalkkiot 800 Tilintarkastus 600 Muut hallintokulut Käyttö- ja huolto Kiinteistön huoltosopimus Muut huoltopalvelut Ulkoalueiden hoito Siivous Lämmitys Perusmaksut Kulutus 833 MWh x Vesi ja jätevesi Perusmaksut 700 Kulutus m 3 x ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TALOUs 193

11 Sähkö ja kaasu kwh x 0, Jätehuolto 900 Vahinkovakuutukset 800 Kiinteistövero Vuokrat 200 Korjaukset Hissi Vesi ja viemäri Sisäkorjaus ja maalaus Lämmönsiirrin Pihamaa ja katu 200 Muut hoitokulut Hoitolainojen lyhennykset Hoitolainan korot 890 HOITOKULUT YHTEENSÄ Tilikauden hoitojäämä Edellisen tilikauden hoitojäämä Seuraavalle tilikaudelle siirtyvä hoitojäämä RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitusvastikkeet m 2 x 2 kk x 1, m 2 x 10 kk x 1, Rahoituskulut Lyhennykset Korot Tilikauden rahoitusvastikejäämä 240 Edellisen tilikauden rahoitusvastikejäämä 240 Seuraavalle tilikaudelle siirtyvä rahoitusvastikejäämä Isännöinnin käsikirja 2015

12 3.2.3 Talousarvion laatiminen Perusperiaatteet talousarvion laadinnassa Kiinteistön talousarvion laatiminen voidaan aloittaa harkitsemalla kunkin kuluerän suuruutta ja tarpeellisuutta. Apuna voidaan käyttää edellisen tilikauden toteutuneita lukuja. Talousarvion laatiminen ei kuitenkaan saisi olla vain toteutuneiden lukujen mekaanista päivittämistä indeksikorotuksella. Talousarviota laadittaessa voidaan esimerkiksi lähteä liikkeelle nollabudjetoinnin periaatteella. Tällöin mikään kuluerä ei ole itsestäänselvyys, vaan kunkin erän osalta selvitetään yksityiskohtaisesti perusteet siihen käytettävälle rahamäärälle. Myös jokaisen kuluerän välttämättömyys ja riippuvuus toisesta kustannuksesta tulee tarvittaessa selvittää. Tarvittaessa talousarviota täydentää ja tukee sen pohjalta laadittu rahoitusbudjetti. Rahoitusbudjetilla seurataan kassasta maksuja ja maksuja kassaan. Sen tarkoitus on seurata, riittävätkö taloyhtiön rahat. Rahoitusbudjetin laatiminen voi olla tärkeää esimerkiksi silloin, kun yhtiön vastikekertymä on tasainen eri kuukausina, mutta erityisesti silloin, kun pääomamenojen maksu tapahtuu harvoin. Tilikausitasolla tasapainossa oleva talousarvio saattaa kerryttää tuloja yhtiölle liian hitaasti esimerkiksi alkuvuodesta maksettavia lainanlyhennyksiä ajatellen. Tarkalla rahoitusbudjetilla voidaan tasata sisään tulevat ja ulos lähtevät rahavirrat siten, ettei vaaranneta yhtiön maksuvalmiutta. Jos tilikauden aikana tapahtuu suuria kustannusten ylityksiä tai alituksia, joilla on olennainen vaikutus yhtiövastikkeen suuruuteen, on hallitus velvollinen tarkistamaan hyväksyttyä talousarvioesitystään ja hyväksyttämään muutokset tarvittaessa ylimääräisessä yhtiökokouksessa Kiinteistön hoitokulujen määrittäminen Henkilöstömenot Tuloslaskelmakaavan mukaisesti hoitokuluista ensimmäisenä eränä ovat palkat ja palkkiot. Palkkoihin ja palkkioihin budjetoidaan kaikki palkat ja palkkiot sekä näihin liittyvät sosiaaliturvamaksut, työeläkemaksut ja palkkaan perustuvat muut lakisääteiset maksut. Henkilöstömenoihin budjetoidaan puolestaan esimerkiksi hallituksen kokouspalkkiot sekä palkatun henkilökunnan palkat. Mikäli kiinteistöä hoidetaan omalla henkilökunnalla, merkitään tähän kohtaan isännöitsijän palkkio, talonmiehen tai kiinteistönhoitajan palkat ja siivoojien palkat sekä sijaisten ja lomittajien palkat. Laskentaperusteessa voidaan esittää erikseen kunkin vakituisen henkilön palkka, kyseisten henkilöiden lomittajien palkat sekä erikseen hallituksen palkkiot. ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TALOUs 195

13 Esimerkki Hallitus 4 kokousta x 5 jäsentä x Pihasuunnitelman laatimispalkkio 500 Toiminnantarkastajan palkkio Sosiaalikulut edellisistä 150 Hallinto Hallintokuluissa budjetoidaan esimerkiksi maksut, jotka suoritetaan ulkopuoliselle isännöintiyritykselle, tilintarkastustoimistolle tai lakimiehelle. Näitä kuluja ovat myös muut mahdolliset hallinnon asiantuntijapalkkiot. Tuloslaskelmaerässä voidaan esittää myös esimerkiksi toimistokulut. Esimerkki Isännöintiyrityksen palkkioon arviolta 3 prosentin vuotuinen korotus % Tilintarkastustoimiston palkkio 800 Asiantuntijan palkkiot (LVI-suunnitelma) Posti- ja toimistokulut 450 Käyttö ja huolto Käytön ja huollon kuluissa arvioidaan muun muassa kiinteistönhoitoyritykselle suoritettavat maksut käytön ja huollon palveluista sekä sähkö-, puhelin-, antenni-, kaapelitelevisio- ja satelliittiantennijärjestelmien ynnä muiden sekä hissin huolto- ja ylläpitomaksut. Tässä kohdassa voidaan esittää myös esimerkiksi lamppu-, nimikyltti-, avain- ja lukkokulut. Suuremmat korjauskulut, esimerkiksi koko talon lukituksen uusimisen osalta, budjetoidaan korjauskuluihin. Ulkoalueiden hoito Ulkoalueiden hoitokulut aiheutuvat pääasiassa taloyhtiön pihan hoidosta ja ylläpidosta. Näitä kuluja ovat esimerkiksi nurmikon- ja pensaidenhoitokulut sekä lumenajo- ja hiekoituskulut. Siivous Siivouskuluihin budjetoidaan siivouksen henkilöstökuluja lukuun ottamatta kaikki varsinaiset siivouskulut. Siivouskuluja koituu esimerkiksi mattojen vaihdosta ja pesusta, siivousaineista, väline- ja laitehankinnoista sekä maksuista siivouspalveluyrityksille. 196 Isännöinnin käsikirja 2015

14 Lämmitys Lämmityksen kulut koostuvat esimerkiksi kaukolämmöstä, muista polttoaineista ja lämmityssähköstä. Lämmityskuluiksi kirjataan sekä perus- että kulutusmaksut. Lämmityskulujen euromääräisen luvun lisäksi talousarvioon on syytä sisällyttää myös arvioituja energiankulutuksia kuvaava luku (MWh). Jos talossa on suoritettu lämmönsäästöön tähtääviä toimenpiteitä, esimerkiksi vaihdettu termostaattiventtiilit tai asennettu lämpölasit, voidaan toimenpiteiden vaikutus arvioida myös talousarviossa. Esimerkki Lämmitys Perusmaksut Arvioitu kulutus 833 MWh x Vesi ja jätevesi Vesi- ja jätevesikuluissa arvioidaan vesilaitoksen laskuttamat vesimaksut kulutetusta vedestä ja veden perusmaksut sekä käyttö- että jäteveden osalta. Tässäkin kohdassa arvioitu kulutus voidaan esittää sekä euromääräisenä että kuutiometreinä. Sähkö ja kaasu Sähkön kulutus arvioidaan kilowattitunteina sekä euromääräisesti. Sähkö- ja kaasukulut koostuvat esimerkiksi perus- ja kulutusmaksuista. Jätehuolto Jätehuoltokuluissa arvioidaan jätteiden (esim. seka-, bio- ja paperijäte) kuljetusmaksut. Kohdassa esitetään myös jäteastioiden ja -puristimien ynnä muiden sellaisten hankinta- ja ylläpitokulut, huollot ja pienemmät korjaukset. Vahinkovakuutukset Vahinkovakuutuksia ovat esimerkiksi kiinteistön täysarvovakuutus sekä talkoovakuutus (ks. 2.2). Jos yhtiö saa vakuutuskorvausta vahingon johdosta, saatu korvaus kirjataan kirjanpidossa yleensä vähentämään vahingosta aiheutuneita kuluja (esim. korjauskulut). Näin on luontevaa menetellä myös talousarviota laadittaessa. Vuokrat Vuokriin budjetoidaan muun muassa yhtiön maksamat tontti- ja autopaikkavuokrat sekä erillisen autopaikkayhtiön veloittamat vastikkeet. ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TALOUs 197

15 Kiinteistövero Kiinteistöveroihin budjetoidaan tilikaudelle suoriteperusteisesti kuuluva kiinteistövero. Korjaukset Erittelemällä korjauskulut talousarviossa voidaan välttyä monilta turhilta kysymyksiltä ja lisäselvityksiltä. Korjauskulut voidaan eritellä esimerkiksi seuraavasti: pihamaa ja katutyöt ulkokorjaus ja maalaus kattokorjaukset sisäkorjaus ja -maalaus yhtiölle kuuluvat korjaukset osakashallinnassa olevissa tiloissa lämpö, vesi ja viemärityöt sähkökorjaukset antennikorjaukset hissikorjaukset korjaussuunnittelu ja valvonta erilliset urakat lisätyöt muut korjaukset. Korjauskulujen sisältöä voidaan selventää talousarviossa myös sanallisesti, esimerkiksi erittelemällä hankkeen rahoitusta. Muut hoitokulut Muissa hoitokuluissa esitetään muut kiinteistön hoidosta aiheutuneet kulut, joita ei voida luontevasti budjetoida hoitokulujen muissa kohdissa. Muut hoitokulut voidaan eritellä kulujen luonteen mukaisesti myös alaryhmiin. Näidenkin kulujen ryhmittelylle antaa hyvän perustan hyvin suunniteltu tililuettelo. Oman käytön arvonlisävero Kiinteistön omistajan on arvonlisäverolaissa säädetyissä tilanteissa suoritettava kiinteistöhallintapalveluiden oman käytön arvonlisäveroa tietyistä omalla henkilökunnalla teetetyistä kiinteistöön kohdistuvista työsuorituksista, jos kiinteistö ei ole arvonlisäverovähennykseen oikeuttavassa käytössä (ks. 3.6). Veroa voidaan joutua suorittamaan esimerkiksi palkatun talonmiehen ja siivoojaan henkilöstökulujen takia. 198 Isännöinnin käsikirja 2015

16 Poistot Käyttöomaisuuden poistoja ei ole yleensä syytä sisällyttää talousarviolaskelmaan. Poistot ovat asunto osakeyhtiössä enemmänkin tilinpäätöstekninen erä, jolla säädellään yhtiön verotettavaa tuloa. Talousarvion loppuosassa voidaan antaa lisätietoa poistojen käytöstä talousarviokauden aikana, mikäli tämä katsotaan tarpeelliseksi. Rahoitukselliset yli- tai alijäämät Toteutuneiden hoitotuottojen ja niillä katettavien kulujen erotus on laskettava vuosittain. Käytännössä erotus lasketaan laatimalla kustakin vastikkeesta erillinen vastikerahoituslaskelma, joka esitetään tilikausittain toimintakertomuksen yhteydessä. Laskelmassa esitetään kunkin vastikkeen ja sen ryhmään kuuluvat muut tulot sekä ne menot, jotka kyseisellä vastikkeella tulee kattaa. Laskelman laatimisella varmistetaan se, että kullakin vastikkeella ja siihen liittyvillä muilla tuloilla katetaan vain niitä menoja, joihin vastiketta voidaan käyttää. Laskelmien osoittama kumulatiivinen yli- tai alijäämä tulee huomioida tulevien vastikkeiden suuruutta määrittäessä. Ylijäämä voidaan huomioida joko tuottona tai kulujen vähennyksenä. Kertynyt ylijäämä voi siten mahdollistaa vastiketason alentamisen, mutta se voidaan myös jättää käytettäväksi tulevia remontteja varten. Kertynyt alijäämä tulee huomioida kulujen luonteisena ja huomioidaan lähtökohtaisesti vastiketasoa korottavana eränä Kiinteistön hoitotuottojen määrittäminen Sen jälkeen kun kaikki hoitomenoiksi luettavat kustannukset on kirjattu talousarvioon, siirrytään arvioimaan kiinteistön hoitotuottoja sekä määrittämään tarvittavan hoitovastikkeen suuruutta. Ensiksi arvioidaan muut tuotot kuin hoitovastiketuotot. Näitä ovat muun muassa käyttökorvaukset, vuokrat, mainostilatulot ja muut vastaavat tulot. Vuokrat Mikäli vuokrakohteita on vähän, vuokrat tulee eritellä laskelmassa yksityiskohtaisesti. Jos vuokrakohteita on runsaasti, erittely voidaan tehdä erillisellä liitelomakkeella. Esimerkki Vuokrat Talonmiehen asunto 20 m 2 x 12 kk x 12, Kellarivarasto 100 m 2 x 12 kk x Autopaikat 6 x 12 kk x ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TALOUs 199

17 Käyttökorvaukset Erilaiset käyttökorvaukset, kuten lämminvesi, vesi, jätevesi, sauna ja pesutupamaksut, on myös syytä esittää yksityiskohtaisesti talousarvioissa. Jos lämminvesimaksut sekä vesi ja jätevesimaksut peritään erikseen, on näiden maksuperusteiden hyvä näkyä talousarvioissa. Käyttökorvaukset voidaan myös eritellä yksityiskohtaisesti liitelomakkeella. Esimerkki Käyttökorvaukset Lämminvesimaksu 65 hlö x 12 kk x Saunamaksut Pesutupamaksut Hoitovastikkeet Hoitovastikkeiden suuruus määritetään arvioitujen hoitokulujen, muiden hoitotuottojen sekä yli- tai alijäämän erotuksena. Kesken vuotta tapahtuvan vastikkeen korotuksen tulisi näkyä laskelmasta. Laskelman vastikeperusteiden tulee olla yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisia. Vastikkeet määritetään yleisimmin neliömetrien tai osakkeiden mukaan. Vastikkeet ja niiden korotus voidaan esittää esimerkiksi seuraavasti: Esimerkki Hoitovastikkeet m 2 x 2 kk x 4, m 2 x 10 kk x 4, Rahoitustuottojen ja -kulujen määrittäminen Yhtiö perii usein erillistä pääomavastiketta, jolla katetaan yhtiön pitkäaikaisen lainan korot, lyhennykset ja muut rahoituskulut. Osakkaiden yhdenvertaisuuden periaate edellyttää, että rahoituskuluja seurataan riittävän tarkasti, esimerkiksi vuosittain laadittavan vastikerahoitus- ja lainaosuuslaskelmien avulla. Pääomavastikkeet määritetään laskemalla yhtiön lainaehtojen mukaisesti syntyvät korkokulut sekä lainojen lyhennyksiin tarvittavat menot. Lainojen hoitokulut on syytä määritellä mahdollisimman tarkasti siten, että lainojen korot lasketaan sekä todelliselle lainapääomalle että todelliselle korkoajalle. Jos talousarviovuonna lainoja lyhennetään kaksi kertaa, huomioidaan molemmat lainapääoman vähentymiset koron määrässä. Lainojen lyhennyksissä otetaan huomioon vain lainaehtojen mukaiset lyhennykset. Ylimääräisiä huoneistokohtaisia lainanlyhennyksiä (osakassuoritukset) ei talousarviossa huomioida. 200 Isännöinnin käsikirja 2015

18 Rahoitusmenojen osalta tulee huomioida myös jako hoitovastikkeella ja pääomavastikkeilla katettavien lainojen lyhennysten ja korkojen kesken. Hoitolainojen lyhennykset ja korot katetaan hoitovastikkeella. Pääomamenoja laskettaessa otetaan huomioon myös edelliseltä vuodelta siirtynyt lainaan liittyvän pääomavastikkeen yli-/alijäämä kunkin pääomavastikkeen osalta erikseen. HISSILAINA Rahoitusvastikkeet Pääomavastike 1 (hissilaina) 3 kk x m 2 x 2,00 / m kk x m 2 x 2,10 / m Lainojen lyhennykset Korkokulut x 4,30 % x 3 kk x 4,30 % x 6 kk x 4,30 % x 3 kk Lainan ylijäämä ( ) / alijäämä (+) ed. kaudelta Lainan ylijäämä ( ) / alijäämä (+) Kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus Tässä luvussa tarkastellaan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden kirjanpidon laatimista sekä kirjanpitoon liittyviä peruskäsitteitä. Luvussa käydään läpi myös tilinpäätöksen laatimista koskevia säännöksiä sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältöä. Lisäksi luvun lopussa on esitys lainaosuuslaskennasta. Tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta käsitellään luvussa Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältöön vaikuttavat kirjanpitolain lisäksi osakeyhtiölaki (624/2006) sekä asuntoosakeyhtiölaki (1599/2009). Osakeyhtiölaissa ja asunto-osakeyhtiölaissa ei oteta kantaa itse kirjanpidon laatimiseen vaan lähinnä tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa esitettäviin tietoihin. ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TALOUs 201

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta 2 Toimintakertomus 2.1 Yleistä toimintakertomuksesta Toimintakertomuksen tehtävä on täydentää tilinpäätöstä. Se antaa tilikaudesta sellaisia tietoja, jotka eivät tule tarpeeksi hyvin selville tilinpäätöksestä,

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys As.oy Taavinmaja Tilinpäätökset ja graafinen esitys Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 Hoitovastike /os/kk,42,42,46,55,58,58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1,84 1,84 1,977 2,364 2,364 2,364 Ullakkovastike

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Vasen = kuluva tilikausi; Oikea = Talousarvio TALGRAF

Vasen = kuluva tilikausi; Oikea = Talousarvio TALGRAF Kiinteistö - Määrätiedot - kuluseuranta, 4.2.2013 0811 KUM TOT. 0811 KUM BUD. Vasen = kuluva tilikausi; Oikea = Talousarvio KIINTEISTÖN KULUJEN SEURANTA - ELOKUU 2011 ELOKUU 2011 Tilikauden alusta ELOKUU

Lisätiedot

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Sisältö: Toimintakertomus ja Iiitetiedot 1-2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Käytetyt kirjanpitokirjat 5 TOIMINTAKERTOMUS ASOYNELOSPESA Tilikausi 01.01.2009-31.12.2009

Lisätiedot

Y-tunnus 0217266-6 Sivu 1 (7)

Y-tunnus 0217266-6 Sivu 1 (7) Sivu 1 (7) ASUNTO OY KAARENMÄKI YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenmäki ja kotipaikka Vantaa. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vantaan kaupungin Pohjois-Kaarelan

Lisätiedot

VAPAAEHTOINEN HAKEUTUMINEN

VAPAAEHTOINEN HAKEUTUMINEN Sisällys KIRJAILIJA 2 ESIPUHE 5 1 YLEISTÄ KIINTEISTÖYHTIÖISTÄ 13 1.1 Yhtiömuotojen peruserot 13 1.1.1 Asunto-osakeyhtiö ja keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö 13 1.1.2 Kiinteistöosakeyhtiö 14 1.2 Kiinteistöyhtiöihin

Lisätiedot

Näytesivut LAATIMINEN. 5.1 Lainaosuuslaskelmamalleja esimerkkien muodossa

Näytesivut LAATIMINEN. 5.1 Lainaosuuslaskelmamalleja esimerkkien muodossa 5 LAINAOSUUSLASKELMAN LAATIMINEN 5.1 Lainaosuuslaskelmamalleja esimerkkien muodossa Kuten edellä on todettu, lainaosuuslaskelmat ovat muokkautuneet kentällä nykymuotoonsa. Kirjanpitolautakunnan 7.12.2010

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta 2 Toimintakertomus 2.1 Yleistä toimintakertomuksesta Toimintakertomuksen tehtävä on täydentää tilinpäätöstä. Se antaa tilikaudesta sellaisia tietoja, jotka eivät tule tarpeeksi hyvin selville tilinpäätöksestä,

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenpeikko ja kotipaikka Vantaa.

Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenpeikko ja kotipaikka Vantaa. ASUNTO OY KAARENPEIKKO YHTIÖJÄRJESTYS 1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenpeikko ja kotipaikka Vantaa. 2 TOIMIALA Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vantaan kaupungin Pohjois-Kaarelan

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen

Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen Asunto-osakeyhtiö Töölö-Hesperia Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen Aika: Maanantai 9.5.2016 klo 17:00 Paikka: Minervaskolan, Apollonkatu 12 Esityslista 1. Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin

Lisätiedot

Asunto Oy Kemin Ruonanpuisto TASEKIRJA 31.12.2013

Asunto Oy Kemin Ruonanpuisto TASEKIRJA 31.12.2013 Asunto Oy Kemin Ruonanpuisto TASEKIRJA 31.12.2013 Asunto Oy Kemin Ruorianpuisto Y-tunnus 2036665-9 Tasekirja 31.12.2013 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2013-31.12.2013 Sisällys Sivu Tase 3-4 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja TOIMIVALTASUHTEET YHTIÖKOKOUS Ylin päättävä elin Yhtiöjärjestyksen ja lain mukaiset asiat Laajakantoiset asiat Hallituksen valitseminen

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI)

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) TkT Jari Virta Kiinteistöliitto Kiinteistönpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen Rakentaminen Kiinteistön ylläpito toiminta,

Lisätiedot

10.3 Vastikelaskelmien laatiminen. Näytesivut

10.3 Vastikelaskelmien laatiminen. Näytesivut Koska vastikelaskelmat kuvaavat nimenomaisesti taloyhtiön rahoituksellista tilannetta, ne antavat taloyhtiön tilikauden aikaisesta rahan käytöstä ja rahan lähteistä huomattavasti havainnollisemman kuvan

Lisätiedot

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 SISÄLLYS ALKUSANAT 6. PAINOKSEEN 5 EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 1 ASUNTO-OSAKEYHTIÖ JA SEN HALLINTO 17 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asunto-osakeyhtiölain soveltamisala 17 1.1.1 Mikä on asunto-osakeyhtiö?

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot

1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15

1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15 Sisällys Alkusanat 5 1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asuntoosakeyhtiölain soveltamisala 16 1.1.1 Asunto-osakeyhtiö, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö ja kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet

Lisätiedot

eportti - Yhtiöjärjestys

eportti - Yhtiöjärjestys Sivu 1/5 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 27.06.1997 Toiminimi: Asunto Oy Töölö-Hesperia Yritys- ja yhteisötunnus: 0200373-1 Kaupparekisterinumero: 75.920 Voimassaoloaika:

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu 34 13.08.2015 12:52:14 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 13.08.2015 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa TULOSLASKELMA Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet Hankeosuussuoritukset Kulutusperusteiset vastikkeet Erityisvastikkeet./. Rahastoidut vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 SISÄLL YSLUETTELO,,,,, TOIMINTAKERTOMUS, 3 VASTIKERAHOITUSLASKELMA 5 TULOSLASKELMA 6 TASE - 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT.... -

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Linnankoskenkatu 59 15.10.2015 11:27:37 1(6) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Linnankoskenkatu

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2010

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2010 Asuminen Asunto-osakeyhtiöiden talous Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat vuonna Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna keskimäärin, euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ ITÄ-SOUKKA NIMISEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ ITÄ-SOUKKA NIMISEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO-OSAKEYHTIÖ ITÄ-SOUKKA NIMISEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 1 Yhtiön nimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto-osakeyhtiö Itä-Soukka ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön

Lisätiedot

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS Voimaan 1.1.2013 (HE 125/2012) Muutoksia sovelletaan 1.3.2013 tai sen jälkeen

Lisätiedot

1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Kapteenska ja kotipaikka Helsinki.

1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Kapteenska ja kotipaikka Helsinki. 1 Liite 1 Asunto Oy Helsingin Kapteenska Yhtiöjärjestys 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Kapteenska ja kotipaikka Helsinki. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on vuokrasopimuksen

Lisätiedot

Lainaehtojen määräaikainen muuttaminen

Lainaehtojen määräaikainen muuttaminen Valtiokonttori Rahoitus Hakulomake 3/2013 Lainaehtojen määräaikainen muuttaminen Lainansaaja Isännöitsijän nimi Yritys- ja yhteisötunnus Sähköpostiosoite Kunta Lähiosoite Talon osoite Postitoimipaikka

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2014

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2014 Asuminen Asuntoosakeyhtiöiden talous Asuntoosakeyhtiöiden hoitokulut nousivat vuonna Asuntoosakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna keskimäärin, euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=159690907&userid=293423000001&b... 1 / 9 21.8.2008 16:26

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=159690907&userid=293423000001&b... 1 / 9 21.8.2008 16:26 1 / 9 21.8.2008 16:26 Suomen Asiakastieto Oy 21.08.2008 16:25:06 KIINTEISTÖ OY MANNERHEIMINTIE 40:N YHTIÖJÄRJESTYS Sivu 1 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Mannerheimintie

Lisätiedot

MYYNTIESITE. LIIKE- JA ASUINHUONEISTO 78,25 m² KASKENKADULLA TURUSSA VARSINAIS-SUOMEN

MYYNTIESITE. LIIKE- JA ASUINHUONEISTO 78,25 m² KASKENKADULLA TURUSSA VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 22.07.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

Autopaikkojen jako 1

Autopaikkojen jako 1 Autopaikkojen jako 1 Autopaikkojen jako 2 Autopaikkojen jako 3 Autopaikkojen jako 4 Autopaikkojen jako 5 Autopaikkojen jako 6 LÖYTYY OSOITTEESTA: http://www.taloyhtio.net/attachements/2013-11-25t10-09-3613206.pdf

Lisätiedot

REKISTERIOTTEEN TIEDOT

REKISTERIOTTEEN TIEDOT Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisteri Arkadiankatu 6 A 00100 Helsinki puh. 029 509 5000 kirjaamo@prh.fi Sivu: 1 (2) Luontiajankohta: 04.11.2015 12:42:59 REKISTERIOTTEEN TIEDOT Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007. KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007. KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007 KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Toimintakertomuksen rooli Toimintakertomus eriytetty tilinpäätöksestä kirjanpitolaissa Kirjanpitolaki ei edellytä pieniltä kirjanpitovelvollisilta

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2010

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2010 Kiinteistö Oy Kalajoen Keidas Karhuojantie 2 90460 Oulunsalo TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2010 1 Yleistä yhtiöstä Yhtiön omistamissa rakennuksissa huoneistot on varattu osakkeenomistajille

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Bostads Ab Söderkullaport Asunto Oy ja kotipaikka Sipoo.

1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Bostads Ab Söderkullaport Asunto Oy ja kotipaikka Sipoo. BOSTADS AB SÖDERKULLAPORT ASUNTO OY- NIMISEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Bostads Ab Söderkullaport Asunto Oy ja kotipaikka Sipoo. 2 Toimiala Yhtiön toimiala

Lisätiedot

MYYNTIESITE 2 H+KK TURUN KESKUSTASSA. Maariankatu 5 B 25, Turku VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 10.09.

MYYNTIESITE 2 H+KK TURUN KESKUSTASSA. Maariankatu 5 B 25, Turku VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 10.09. MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 10.09.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa

YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa YHTIÖKOKOUKSEN PITOAIKA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Varsinainen kokous pidettävä 6 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

2.1 Yhtiön suorittamaa korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös

2.1 Yhtiön suorittamaa korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös 2 KUNNOSSAPIDOSTA JA UUDISTUKSISTA PäättäMINEN 2.1 Yhtiön suorittamaa korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös Asunto-osakeyhtiölaissa kiinteistön ja rakennusten korjaamista koskevat päätökset

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

Paikka: Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Sairashuoneenkatu 2-4, 20100 Turku, käynti oikeustalon pääsisäänkäynnistä, sali 3, 1 krs.

Paikka: Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Sairashuoneenkatu 2-4, 20100 Turku, käynti oikeustalon pääsisäänkäynnistä, sali 3, 1 krs. MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu 43 20101 TURKU 18.12.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi KERROSTALOHUONEISTO

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Yhtiökokousmenettelyyn liittyviä muutoksia Yhtiökokous (6 luku) YHTIÖKOKOUS Varsinainen

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Pestikuja 1 ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Pestikuja 1 ja sen kotipaikka on Helsinki. Sivu: 1(5) Kysytty 10-04-2015. Voimassa 10-04-2015 lähtien YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY HELSINGIN PESTIKUJA 1 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Pestikuja 1 ja sen kotipaikka

Lisätiedot

4 Osakepääoma Yhtiön osakepääoma on kaksituhattaviisisataa euroa (2500,00) ja osakkeiden lukumäärä 31 688 osaketta.

4 Osakepääoma Yhtiön osakepääoma on kaksituhattaviisisataa euroa (2500,00) ja osakkeiden lukumäärä 31 688 osaketta. As Oy Helsingin Gunillankartano Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on As Oy Helsingin Gunillankartano 2 Yhtiön kotipaikka on Helsinki. 3 Yhtiön toimialana on vuokraoikeuden nojalla hallita Helsingin kaupungissa

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 12.10. 2011 Pekka Luoto, Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä

Lisätiedot

Näytesivut. päätöksentekot. asunto-osakeyhtiössä. 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös. 2.1.1 Kunnossapitopäätös

Näytesivut. päätöksentekot. asunto-osakeyhtiössä. 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös. 2.1.1 Kunnossapitopäätös 2 Tava llisia päätöksentekot ila n tei ta asunto-osakeyhtiössä 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös Kiinteistön ja rakennusten korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskevat

Lisätiedot

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen

Lisätiedot

Yhtiöjärjestysmuutokset Oulu 3.4. 2012 toiminnanjohtaja Pekka Luoto

Yhtiöjärjestysmuutokset Oulu 3.4. 2012 toiminnanjohtaja Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Yhtiöjärjestysmuutokset Oulu 3.4. 2012 toiminnanjohtaja Pekka Luoto Mikä on yhtiöjärjestys? Jokaisella yhtiöllä on oltava yhtiöjärjestys Yhtiöjärjestys

Lisätiedot

Sisällys 7. Kirjailija 2

Sisällys 7. Kirjailija 2 Sisällys Kirjailija 2 Alkusanat 5 OSA I TALOYHTIÖN TALOUDENPIDON PERUSKÄSITTEET 1 JOHDANTO 15 1.1 Taloyhtiön ja liiketoimintaa harjoittavan yrityksen erot 16 1.1.1 Taloudellisten raporttien tulkinta 16

Lisätiedot

PL 293 (Raatihuoneenkatu 5 8) 50101 Mikkeli, puh. 071 87 51090

PL 293 (Raatihuoneenkatu 5 8) 50101 Mikkeli, puh. 071 87 51090 11 11 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Sivu 1 Kaupparekisterijärjestelmä 31.8.211 Y-tunnus: 218653-1 -o YHTIÖJÄRJESTYS Yritys- ja yhteisötunnus: 218653-1 Kaupparekisterinumero: 223.47 Yhtiö: Asunto-osakeyhtiö

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies UUSI ASUNTO- OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA Simo Vihemäki, lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa YLEISTÄ Aikataulu Hallituksen esitys (HE 24/2009) annettu eduskunnalle 27.3.2009 Lain voimaantulo 1.7. 2010

Lisätiedot

Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Seija Pyrhönen, Verohallinto

Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Seija Pyrhönen, Verohallinto Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus Veroinfo isännöitsijöille Seija Pyrhönen, Verohallinto Sisältö Verolomake 4 uudistukset Verolomakkeen 4 täyttäminen, sivu 1 Verolomakkeen 4 täyttäminen,

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1

As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1 As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1 Ohjelma 19.00-19.10 Avaus 19.10-19.25 Hallituksen visio taloyhtiön kehittämiseksi 19.30-19.45 Viestintä ja tiedottaminen 19.50-20.10 Pitkäntähtäimen korjaus- ja budjettisuunnitelma

Lisätiedot

TALOYHTIÖN TALOUDEN TILAN ARVIOINTI

TALOYHTIÖN TALOUDEN TILAN ARVIOINTI TALOYHTIÖN TALOUDEN TILAN ARVIOINTI Mitä taloyhtiöstä kannattaa huomioida asuntoa ostaessa? Voit tehdä uuden kodin ostopäätöksen turvallisemmalla mielellä kun olet kartoittanut keskeiset asiat myös taloyhtiön

Lisätiedot

MYYNTIESITE LIIKEHUONEISTO TURUSSA VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 04.12.2015. Huutokauppa - aika - paikka

MYYNTIESITE LIIKEHUONEISTO TURUSSA VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 04.12.2015. Huutokauppa - aika - paikka MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 04.12.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

Vastikesuoritusten kirjanpidollinen käsittely

Vastikesuoritusten kirjanpidollinen käsittely Päivitetty 09/2013 Vastikesuoritusten kirjanpidollinen käsittely Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on antaa vuokranantajille, isännöitsijöille sekä asunto-osakeyhtiöiden hallituksille ja osakkaille tietoa

Lisätiedot

A s u n t. Myyntihinta. Lainaosuus

A s u n t. Myyntihinta. Lainaosuus 1 (5) Asunto Asunto Oy Helsingin Pelimanni Myyntihinnasto 6.7.2011 Pasuunatie 4a, 00420 Helsinki Voimassa toistaiseksi Päivitetty 07.12.2012 krs. Huoneisto tyyppi numerot luku A s u n t hinta ~/m2 /kk

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy VINKIT ENSIASUNNON OSTOON Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikä ihmeen A-Insinööri? 500 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnittelutoimisto 3 toimialaa Projekteja

Lisätiedot

Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto II (KPT II) 11.3.-2.10.2015 Kiinteistöalan Koulutussäätiö

Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto II (KPT II) 11.3.-2.10.2015 Kiinteistöalan Koulutussäätiö Koulutuksen sisältö: I Lähiopetusjakso 11.-12.3.2015 Ilmoittautuminen ja aineiston jako Avaus, esittäytyminen, kurssin tavoitteet ja virtuaalisen opiskeluympäristö Optiman käytön esittely Tilinpäätöksessä

Lisätiedot

Kiinteistönpidon laatujärjestelmä hallinnon näkökulmasta. Saarenmaa 08.06.2007

Kiinteistönpidon laatujärjestelmä hallinnon näkökulmasta. Saarenmaa 08.06.2007 Kiinteistönpidon laatujärjestelmä hallinnon näkökulmasta Alustus keskustelulle Saarenmaa 08.06.2007 Risto Hakala Enrocon Oy risto.hakal@enrocon.fi Asunnon/kiinteistön n omistamisen realiteetti Omistus-

Lisätiedot

Strategia taloyhtiöille kohti tavoitteellista toimintaa

Strategia taloyhtiöille kohti tavoitteellista toimintaa Strategia taloyhtiöille kohti tavoitteellista toimintaa Hallitusforum 24.9 2011 Ben Grass Varatuomari, Rakennusneuvos Akhan hallituksen pj. Ben.Grass@kolumbus.fi 0400 601 501 Mitä taloyhtiössä arvostetaan?

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Kokouskutsu ja yhtiökokouspäätökset Päätöksentekomenettely Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tarkastettua tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista Isännöitsijäntodistus - tilataan taloyhtiön isännöintiyrityksestä - toimitusaika tavallisesti

Lisätiedot

LIITE 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta

LIITE 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta SHAK.fi - isännöitsijän tehtävät Hallinnolliset tehtävät Kokoukset - Isännöitsijä hoitaa taloyhtiöiden hallituksen kokousten ja yhtiökokousten käytännön järjestelyt

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Yhdistyskoulutus Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Talousarvio = suunnitelma yhdistyksen tilikauden varojen hankinnasta ja käytöstä Yhdistyksen kokous hyväksyy talousarvion. Säännöt määräävät

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

Urheilutie 10, 02700 Kauniainen vuokratontti, 4.365 m2, vuokranantaja Kauniaisten kaupunki 235-5-63-1 2 kpl Rivitalo 1212 m2 4950 m3 1987 20 asuntoa

Urheilutie 10, 02700 Kauniainen vuokratontti, 4.365 m2, vuokranantaja Kauniaisten kaupunki 235-5-63-1 2 kpl Rivitalo 1212 m2 4950 m3 1987 20 asuntoa 1 Hallituksen toimintakertomus Yhtiön perustiedot kohteittain: Valmist umisvuo si: Kauppareki sterimerkintä: Heikelinkuja 2, 02700 Kauniainen vuokratontti, 1,1612 ha, vuokranantaja Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot