risk manager Budjettiextra

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "risk manager Budjettiextra"

Transkriptio

1 risk manager Budjettiextra Syyskuu 2012

2 risk manager Budjettiextra Syyskuu 2012 PÄÄKIRJOITUS Monet yritykset alkavat jo tässä vaiheessa laatia ensi vuoden budjettejaan ja entistä haasteellisemmassa markkinaympäristössä, jota rasittaa epävarmuus euroalueen kohtalosta. Budjetin liiketoimintamuuttujien haarukointi on yritysten omaa osaamisaluetta, mutta rahoitusmarkkinoiden heilahtelu voi vaarantaa budjetin toteutumisen. Finanssiriskeiltä on kuitenkin mahdollista suojautua jo budjetointivaiheessa. Käymme tässä julkaisussa läpi tekijöitä, jotka on hyvä ottaa huomioon budjetointivaiheen riskienhallinnassa tulevalle vuodelle Vladimir Miklashevsky Danske Bank SISÄLTÖ Sivu 2 Maailmantalouden ennuste 3 Suomen kansantalous 4 Budjetointi osana yrityksen rahoitussuunnittelua 5 Budjetointi ja finanssimarkkinoiden muutokset 6 Esimerkki budjetoitujen USD-pohjaisten ostojen suojaamisesta 7 Valuuttamarkkinat historia ja ennusteet 8 Valuuttakurssiennusteet vuodelle Korkokulujen budjetointi 10 Rahoituskustannusten ennustettavuus 11 Hyödykkeiden budjetointi 13 Hyödykejohdannaiset Danske Bank Markets Hiililaiturinkuja 2, Helsinki P

3 Maailmantalouden ennuste luo pohjaa hyvien budjettien laatimiselle kasvua odotellessa Maailmantalouden kasvu on hidastunut vuoden 2012 aikana, euroalueen huolten painamana. Yhdysvaltojen talouden kasvu tulee supistumaan entisestään vuonna 2013 globaalien epävarmuuksien ja tiukan finanssipolitiikan rasittamana. Kotitalouksien kysynnän elpyminen ja parantuneet makroluvut tulevat pitämään USA:n talouden kaukana taantumasta. Vaikka Euroopan keskuspankki (EKP) on tuonut toivoa taantumaan vajonneen euroalueen ongelmien helpottamisesta, rahaunionin talous kasvaa aikaisintaan vuonna 2013 ja silloinkin vain hieman. Velkojen maksamiseksi vaadittavat säästötoimet eivät suosi talouskasvua ongelmamaissa. Vähäisen velan ja itsenäisen rahapolitiikan ansiosta Ruotsista tuli yksi turvasatamista rahoitusmarkkinoilla, mutta loppukesän heikot tilastot painavat kruunusijoituksia. Japanin kokonaistuotanto vajosi 0,7 % vuonna Heikon tilanteen taustalla vaikuttivat Sendain maanjäristyksen tuho maaliskuussa ja vahvan jenin hyydyttämä vienti. Heikon vuoden jälkeen tuotannon toipuminen ja jälleenrakennus nostivat bruttokansantuotetta 2012 ensimmäisellä puoliskolla, mutta yleisesti ottaen maan taloudessa ei ole tapahtunut merkittävää käännettä parempaan. Reaalitalouden kasvu on selvästi hidastunut kehittyvissä talouksissa, mikä on luonnollista taantuman jälkeisen kiihdytyksen loputtua ja johtuu osittain tietoisesta raha- ja finanssipolitiikan kiristyksestä. Inflaatiosta tuli merkittävä haaste etenkin Aasian maille, joten rahapolitiikkaa kiristettiin monissa maissa Talousnäkymien heikennyttyä ja inflaation vajottua useat keskuspankit kevensivät rahapolitiikkaa alkukesään 2012 mennessä. Odotamme lisätoimia. Venäjän talouskasvu jatkui öljyn hinnan, julkisen sekä yksityisen kulutuksen voimin kiiveten 4,4 % tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Öljyn hinnan korkeus tukee edelleen melko valoisia näkymiä, joskin odotukset ovat heikentyneet keväästä kiihtyvän inflaation ansiosta. Yksityinen kulutus kasvaa, mutta entistä maltillisemmin. Odotamme talouden kasvavan 4,1% tänä vuonna ja 3,5 % vuonna Riski maailmantalouden taantumasta on suuri ja toteutuessaan sen vaikutukset voisivat olla laaja-alaisia. Geopoliittisia riskejäkään ei voi täysin unohtaa. Länsimaissa poliittisen päätöksenteon vaikeus ja yhteisen linjan puuttuminen näyttelevät suurta roolia. Kansianvälinen talous Vuosimuutos, % Ennuste 2012 Ennuste 2013 Euroalue BKT -4,3 1,9 1,5-0,4 0,5 Kuluttajahinnat 0,3 1,6 2,7 2,5 1,8 Yhdysvallat BKT -3,5 3,0 1,8 2,2 2,0 Kuluttajahinnat -0,4 1,6 3,1 2,1 1,5 Kiina BKT 7,9 11,1 9,2 8,0 9,0 Kuluttajahinnat -0,7 3,3 5,4 2,7 2,9 Ruotsi BKT -4,9 6,2 3,9 0,3 1,0 Kuluttajahinnat -0,3 1,2 0,7 0,1-0,3 Iso-Britannia BKT -4,4 2,1 0,9 0,3 1,9 Kuluttajahinnat 2,2 3,3 4,6 2,8 2,2 Japani BKT -5,5 4,4-0,7 2,3 1,6 Kuluttajahinnat -1,4-0,7-0,3-0,2 0,1 Venäjä BKT ,0 4, ,5 Kuluttajahinnat ,1 6,5 6,9 Ennusteet: Danske Research

4 Pitkittynyt euroalueen kriisi painaa Suomen kasvua Suomen bruttokansantuote kasvoi tammi-kesäkuussa 1% viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Toisen neljänneksen tuotanto kuitenkin laski jopa 1,1 % edellisestä neljänneksestä. Mikäli tuotanto laskee ennakoivien mittareiden ja odotustemme mukaisesti myös kolmannella neljänneksellä, täyttyy taantuman määritelmä Suomessa. Odotamme Suomen bruttokansantuotteen polkevan tänä vuonna paikoillaan. Vuonna 2013 tuotannon määrä kasvanee 1% talousnäkymien selkiytyessä, mutta Euroopan epävarma taloustilanne ei anna syytä suuremman kasvun ennustamiseen. Kuluttajahinnat nousivat alkuvuonna hieman yli 3 % vuosivauhtia. Inflaatiota on vauhdittanut veronkorotukset, joiden yhteisvaikutus on liki yksi prosenttiyksikkö nykyisestä kuluttajahintojen noususta. Ennustamme inflaation loivan laskun jatkuvan vuoden toisella puoliskolla. Vuonna 2013 inflaatio laskee hieman, mutta vuodenvaihteen veromuutokset etenkin arvolisäverojen yhden prosenttiyksikön korotus vauhdittavat inflaatiota. Kuluvan vuoden elokuun lopussa valtionvelka oli noin 84 mrd. euroa, eli noin 45 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Talouden hidas kasvu hillitsee valtion tulojen nousua, ja velka lisääntyy ainakin muutaman vuoden. Vaihtotase oli Suomessa ylijäämäinen aina vuodesta 1994 alkaen, kunnes viime vuodelle kirjattiin 2,2 miljardin euron suuruinen alijäämä. Ennustamme vaihtotaseen alijäämän säilyvän vuonna 2012 edellisvuoden tasolla, kunnes vuonna 2013 vienti alkaa hitaasti toipua suhdannetilanteen normalisoituessa. Odotamme vaihtotaseen kuitenkin säilyvän alijäämäisenä myös ensi vuonna. Eurokriisin leimahtaminen osittaisen hajoamisen myötä tai Euroopan laajuisen pankkikriisin vuoksi muuttaisi Suomen lähiaikojen kehityksen huomattavasti heikommaksi. Tässä ennusteessa on oletettu, että mitään euroalueeseen liittyvää dramaattista finanssikriisiä ei ilmaannu ennusteperiodilla ja, ettei öljyntuotannossa tapahdu merkittäviä häiriöitä. Suomi Kysyntä ja tarjonta ennuste 2012 ennuste 2013 Määrän muutos, % BKT -8,5 3,3 2,7 0,0 1,0 Tuonti -17,2 6,9 5,7-1,0 1,0 Vienti -21,3 7,5 2,6-2,0 1,5 Kulutus -1,7 2,1 1,8 1,4 0,8 yksityinen -2,9 3,3 2,5 1,5 1,0 julkinen 1,1 0,0 0,1 0,2 0,5 Investoinnit -13,3 2,6 4,6-1,0 1,5 Indikaattoreita Työttömyysaste, % 8,2 8,4 7,8 7,7 7,9 Ansiotaso, % 4, ,4 2,7 Inflaatio, % 0,0 1,2 3,4 2,9 2,6 Vaihtotase, mrd. eur 3,1 2,6-2,2-2,3-1,5 Vaihtotase / bkt, % 1,8 1,4-1,2-1,2-0,7 Julkinen alijäämä / bkt, % -2,5-2,6-0,6-0,7-0,5 Julkinen velka / bkt, % 43,5 48,6 49,1 52,5 54,0 Ennusteet: Sampo Pankki/Ekonomist 3

5 Budjetointi osana yrityksen rahoitussuunnittelua Yritys suunnittelee ja ennakoi tulevaisuuttaan budjetilla. Ennusteet tuloksesta ja taseesta konkretisoidaan mm. liikevoittoa, omavaraisuutta ja oman pääoman tuottoa kuvaavien mittareiden arvoiksi. Mittarein asetetuilla tavoitteilla on keskeinen asema yrityksen johtamisessa. Myös ulkoisille sidosryhmille mittarit ovat tärkeitä: mm. rahoittajat asettavat lainasopimuksiin velkaisuutta rajoittavia ns. kovenantteja. Mittareiden nykyiset ja ennustetut arvot voivat siten vaikuttaa uuden rahoituksen hintaan ja sijoittajien arvioon yhtiöstä. Yrityksen julkaisemat ennusteet tulee olla tarkkaan harkittuja ja osumatarkkoja. Tämä siksi, että ennusteilla olisi myös sidosryhmille arvoa esim. riskipreemioiden arvioinnissa. Liiketoiminnan ennustaminen Yrityksen odotukset liiketoiminnan kehityksestä ovat budjetoinnin pohja. Sen lähtökohtana ovat ennustetut myyntivolyymit ja niistä johdetut tuotannontekijätarpeet yksikköhintoineen. Kun nämä on määritelty, saadaan ennustetuksi liikevoitto ennen veroja ja rahoituseriä. Kun laskelmiin sisällytetään korkokehitys, voidaan ennustaa tulos. Hyvään käytäntöön kuuluu tarkastella liiketoiminnan ennustetta optimistisella ja pessimistisellä näkemyksellä. Nämä voidaan muodostaa esimerkiksi arvioimalla toimialan kokonaiskehitystä ja yhtiön suhteellista menestystä toimialalla. Budjetti ja finanssimarkkinoiden hintamuutokset Budjetissaan yritys joutuu ottamaan kantaa liiketoimintamuuttujien lisäksi valuuttojen, korkojen ja raaka-aineiden hintakehitykseen. Hintamuutokset aiheuttavat budjettiin itse liiketoiminnasta riippumatonta heilahtelua. Heilahtelun aiheuttamaa budjetin toteutumisen epävarmuutta tuleekin harkita suojattavaksi. Jos yritys on esimerkiksi lukinnut valuuttamääräisten ostojensa valuuttakurssit termiinikaupoilla, sen ei tarvitse budjetoinnissa ottaa huomioon valuuttakurssiliikkeiden tuomaa epävarmuutta kassavirtoihinsa ja tulokseen. Finanssimarkkinoiden ennustaminen on hyvin vaikeaa. Kurssiennusteisiin voidaan sisällyttää vain ennustehetken tieto. Se, mitä tapahtuu ennusteen laatimisen jälkeen ei ole ennakoitavissa ja johtaa ennusteen muokkaamiseen. Ennusteista voi kuitenkin saada kuvan siitä kuinka paljon finanssimarkkinat odottaa kurssien tai korkojen liikkuvan seuraavan vuoden aikana ja tätä voi yritys käyttää hyväkseen arvioidessaan budjettilukujen sisältämiä riskejä. Budjetoidun tuloksen muodostuminen : Budjetoitu tulos Valuutta + Korot + Hyödykkeet Finanssimuuttujien budjetointi Myynnit + Ostot + Lainarahoitus Liiketoimintamuuttujien budjetointi Perusskenaario Valuutta + Korot + Hyödykkeet Finanssimuuttujien budjetointi Budjetoitu tulos Positiivinen skenaario Myynnit + Ostot + Lainarahoitus Liiketoimintamuuttujien budjetointi Valuutta + Korot + Hyödykkeet Finanssimuuttujien budjetointi Budjetoitu tulos Negatiivinen skenaario Myynnit + Ostot + Lainarahoitus Liiketoimintamuuttujien budjetointi 4

6 Budjetointi ja finanssimarkkinoiden muutokset Finanssimarkkinamuuttujien budjetointi / yksinkertainen kehikko lähestyä asiaa Mitä valuuttakursseja, hyödykehintoja tai korkoja budjettisuunnittelussa pitäisi käyttää? Budjettihetken hintaa, termiinihintaa vai jotain muuta. Budjettia tulee tarkastella eri liiketoiminnan näkymillä ja finanssimarkkinoiden muutoksilla. Yksinkertaisessa kehikossa tarkastellaan liiketoiminnan suhteen kolmea eri näkymää, kuten tehdään myös finanssimuuttujien suhteen. Vaihtoehtoisten näkymien tarkastelu on sitä oleellisempaa, mitä vähemmän budjetoiduista kassavirroista on perinteisesti suojattu. Tarkastelemme tässä budjettia vain yhden finanssimuuttujan, valuuttakurssin (EUR/USD)muutoksilla. Liiketoiminnan perusnäkymä Perusskenaariossa on perusteltua käyttää termiinihintoja, koska yhtiö voi termiinisopimuksilla halutessaan lukita budjetoitujen valuuttamääräisten kassavirtojen vaihtokurssin ja näin poistaa kassavirtojen epävarmuuden valuuttakurssin osalta. Mikäli yhtiön ennusteissa USD-määräiset kassavirrat on asetettu aikajanalle, voidaan EUR/USD termiinihinnoista johtaa budjettikurssit seuraavasti: Jos kassavirrat asettuvat yli budjettikauden tasaisesti, on kuukausittaisten termiinihintojen keskiarvo hyvä budjettikurssi. Jos kassavirrat painottuvat epätasaisesti budjettikauden yli, budjettikurssi määritellään kuukausittaisten termiinihintojen painotettuna keskiarvona Positiivinen ja negatiivinen näkymä Perusodotuksen lisäksi on hyvä tarkastella positiivista ja negatiivista vaihtoehtoa sekä liiketoiminnan että finanssimuuttujien kehitykselle. Valuuttakurssin kehitys voi yrityksen kannalta olla hyvinkin merkittävä ja siksi vaihtoehtoja on tärkeää tarkastella. Finanssimuuttujien ennustaminen Kuvassa 1 esitetty kehikko on toimiva tapa hahmottaa liiketoimintaa riskeineen. Mikäli esim. USD-kurssin 15 % liike väärään suuntaan estää yhtiötä saavuttamasta taloudellisia tavoitteitaan, niin suojauspäätökselle on selkeät perusteet. Mikäli yhtiöllä on useampia markkinariskejä suojaamatta, negatiivisten ja positiivisten skenaarioiden määrittely on haasteellista. Skenaario, jossa kaikki markkinahinnat menevät yhtiötä vastaan, ei useinkaan ole realistinen, koska yksittäisten finanssi-muuttujien heilahtelut usein korreloivat keskenään. Esimerkiksi korkojen muutos vaikuttaa myös EUR/ USD valuuttakurssiin. Mikäli yritys on alttiina useammalle riskille skenaarioiden muodostaminen ja etenkin mieltäminen on hankalampaa. Tällöin on käytännöllistä asettaa riskit ensin suuruusjärjestykseen ja keskittyä esimerkiksi kolmeen merkittävimpään riskiin skenaarioita muodostettaessa. Suojausinstrumentin valinta Tulevaisuuden haarukointi edellä kuvatulla tavalla paljastaa skenaariot, jotka estävät toteutuessaan yhtiötä saavuttamasta tavoitteitaan. Kun suojauspäätös on tehty, valitaan käytettävä suojausinstrumentti. Valintaan vaikuttavat mm. budjetoitujen kassavirtojen epävarmuus, yhtiön tappion kantokyky ja näkemys markkinoista. Vaikka budjetoinnissa käytettäisiinkin termiinihintoja, niin suojaukset on usein järkevää toteuttaa optioilla tai useamman option yhdistelmillä. Eli tavoitteita vaarantavien riskien kanssa ei tarvitse elää, koska epävarmojenkin kassavirtojen hallintaan löytyy toimivia ratkaisuja. Optiot ja niiden yhdistelmät sopivat yhtälailla varmojen kuin epävarmojenkin kassavirtojen suojaukseen. Kuva 1. Esimerkkikehikko: EUR/USD -valuuttakurssi finanssimarkkinamuuttujana. EUR/USD ++ tarkoittaa yrityksen liiketoiminnan kannalta positiivisempaa valuuttakurssia kuin termiinikurssi ja EUR/USD - - vastaavasti huonompaa. Optimistinen skenaario Liiketoimintamuuttujat Finanssimarkkinamuuttujat Perusskenaario Pessimistinen skenaario Positiivinen skenaario -Ostot 105 % -EUR/USD ++ Ostot 100 % EUR/USD ++ - Ostot 95 % - EUR/USD ++ Perusskenaario -Ostot 105 % - EUR/USD termiinikurssi Ostot 100 % - EUR/USD termiinikurssi - Ostot 95 % - EUR/USD termiinikurssi Negatiivinen skenaario -Ostot 105 % -EUR/USD - - Ostot 100 % EUR/USD Ostot 95 % - EUR/USD - - 5

7 Esimerkki budjetoitujen USD-pohjaisten ostojen suojaamisesta: Lisähyötyrakenteinen valuuttasuoja Lisähyötyrakenteella dollarien ostokurssi on suojattu vahvistumisen varalta. Dollarin kurssin noustessa voidaan eräpäivänä ostaa dollarit sopimuksen kurssiin. Dollarin halventuessa dollareita joudutaan ostamaan vain puolet suojatusta erästä. Näin voidaan saada 50 % hyöty dollarin halpenemisesta. Budjetoidut dollarimääräiset ostot Lisähyötyrakenteen suojakurssi määräytyy suojaushetken johdannaishintojen ja suojattavan aikahorisontin pohjalta. Koko seuraavan vuoden ostot voidaan näin suojata yhdellä ja samalla kurssilla. Näin myös jälleenhinnoittelu on helppoa. Suojat toteutetaan erääntyviksi kuukausittain esim. aina kalenterikuukauden 15 pv. Määriltään suojat toteutetaan vastaamaan kyseisen kuun budjetoituja dollariostoja. Termiinin ja lisähyötyrakenteisen suojan vertailua eri liiketoiminnan skenaarioissa: Perusskeneaario: Jos dollari kallistuu: Budjetoitujen USD-pohjaisten ostojen toteutuessa täysimääräisesti on dollarin ostokurssi varmistettu, tehtiin suoja termiinillä tai lisähyötyrakenteisella suojalla. Jos dollari halpenee: Jos kurssi on eräpäivänä parempi kuin suojakurssi, puolet dollareita ostetaan suojakurssiin ja loput markkinakurssiin. Näin voidaan hyötyä dollarin kurssin halpenemisesta ja myyntikate paranee. Termiinillä suojattaessa tämä mahdollisuus menetetään. Negatiivinen skenaario: Jos dollari kallistuu: Jos dollariostot toteutuvat odotettua pienempinä ei dollarin vahvistumisesta ole ongelmaa suojasi kummalla tahansa instrumentilla. Halvalla ostetut ylimääräiset dollarit vain myydään voitolla pois markkinahintaan, näin myyntikate paranee. Jos dollari halpenee: Jos kassavirrat toteutuvatkin pienempinä kuin oli budjetoitu, lisähyötyrakenteella ei synny ylisuojaus-tilanteesta synny ongelmaa kuten termiinillä suojattaessa. Lisähyötyrakenteista suojaa ei tarvitse purkaa, kunhan ostojen määrä ei putoa alle 50 %:iin budjetoiduista. Ylisuojaustilanne termiinillä aiheuttaa valuuttakurssitappioita kun ylijääneet dollarit joudutaan myymään markkinahintaan, joka on huonompi kuin termiinikurssi on, Näin termiinillä suojatessa myyntikate voi sulaa kokonaan jos kurssilasku on suuri. Positiivinen skenaario: Jos dollari kallistuu: Positiivisessa skenaariossa ostot toteutuvat budjetoitua suurempina. Ts. tällöin ollaan alisuojaustilassa. Riski dollarin arvon noususta on olemassa. Positiivinen skenaario voidaan kuitenkin suojata lisähyöty-rakenteella. Tällöin suoja toteutetaan hieman budjetoitua suurempana. Riskiä ylisuojauksesta ei ole ellei dollariostot ole oleellisesti budjetoitua pienemmät. Jos dollari halpenee: Jos positiivinen skenaario on suojattu lisähyöty-rakenteella saadaan halventuvasta kurssista 50 % hyöty koska suojatusta määrästä vain puolet on velvollisuus vaihtaa suojakurssiin. Yhteenveto: Termiinikaupoilla voidaan riskittömästi suojata vain perusskenaario. Lisähyötyrakenteella voidaan suojata kaikki skenaariot. Tällöin riski suurista kurssiliikkeistä syntyy vain jos budjetoidut ostot laskevat alle 50 %:iin budjetoidusta. 6

8 Valuuttamarkkinat historia ja ennusteet Alla oleviin kuviin on kerätty valuuttakurssien vuoden historia sekä vuoden 2012 lopun ja vuoden 2013 termiinihinnat. Näiden lisäksi kuviin on lisätty Danske Marketsin ennusteet. Ennusteemme on yksi näkemys valuuttakurssin tulevasta kehityksestä. Sininen alue kuvassa osoittaa, millä välillä valuuttakurssi tulee markkinoiden näkemyksen mukaan vaihtelemaan 50 % ja 90% todennäköisyydellä. Vaihteluvälin laskemisessa käytetty todennäköisyysjakauma on johdettu valuuttaoptioiden hintoihin vaikuttavasta implisiittisestä volatiliteetista. EUR/USD EUR/GBP EUR/SEK EUR/NOK 7

9 Valuuttakurssiennusteet vuodelle 2013 G10 3 kk 6 kk 12 kk EUR/USD 1,35 1,35 1,30 EUR/JPY EUR/GBP 0,85 0,85 0,82 EUR/CHF 1,24 1,22 1,20 EUR/SEK 8,50 8,40 8,40 EUR/NOK 7,35 7,30 7,25 EUR/DKK 7,46 7,45 7,45 EUR/AUD 1,25 1,25 1,24 EUR/NZD 1,63 1,63 1,59 EUR/CAD 1,41 1,41 1,31 EMEA 3 kk 6 kk 12 kk EUR/PLN 3,90 3,95 4,00 EUR/HUF EUR/CZK 24,2 24,3 24,8 EUR/RUB 39,90 39,72 42,22 EUR/UAH 10,95 12,02 13,00 EUR/LVL 0,70 0,70 0,70 EUR/LTL 3,45 3,45 3,45 EUR/RON 4,50 4,50 4,60 EUR/TRY 2,46 2,42 2,31 EUR/ZAR 11,27 11,41 11,38 EUR/ILS 5,27 5,27 5,01 LATAM 3 kk 6 kk 12 kk EUR/BRL 2,63 2,63 2,54 EUR/MXN 16,61 16,74 16,25 EM 3 kk 6 kk 12 kk EUR/CNY 8,51 8,51 8,14 EUR/KRW EUR/THB 40,2 40,2 39,5 EUR/SGD 1,60 1,60 1,57 EUR/HKD 10,48 10,48 10,10 EUR/MYR 3,97 3,97 3,90 EUR/PHP 54,00 54,00 52,65 EUR/IDR EUR/INR 70,20 71,55 71,50 EUR/TWD 38,48 38,48 37,70 8

10 Korkokulujen budjetointi Ovatko markkinakorot paras ennuste? Hyvä lähtökohta korkokulujen budjetoinnille on katsoa markkinatermiinejä ja korkoanalyytikoiden korkoennusteita. Sivun alareunan taulukosta löytyvät Danske Marketsin ennusteet eri koroille seuraavalle 12 kk tarkasteluvälille. Korkotermiinillä tarkoitetaan korkomarkkinan hinnoista laskettua tämänhetkistä ennustetta halutulle ajanjaksolle tulevaisuudessa. Taulukosta nähdään, että euribor-korkojen odotetaan pysyvän suunnilleen samalla tasolla koko vuoden. Kuten viereisestä kuvasta myös näkyy kolmen kuukauden euriborin osalta, korkotermiinit hinnoittelevat ainoastaan maltillista liikettä tällä hetkellä. Velkakriisin ja heikentyneiden talousnäkymien myötä historiallisen alhaisille tasoille painuneiden pitkien korkojen odotamme kuitenkin lähtevän hienoiseen nousuun vajaan vuoden päästä. Koska nämä kiinteät korot ovat todella poikkeuksellisen alahaalla, on korkokustannukset esimerkiksi viideksi vuodeksi alkaen heti tai vuoden päästä nyt mahdollista kiinnittää hyvin alhaiselle tasolle, varmistaen matalat korkokulut pitkälle tulevaisuuteen. Vieraan pääoman korkokulujen laskeminen Taulukossa olevaa informaatiota apuna käyttäen vaihtuvakorkoisten lainojen arvioidut korkokulut voidaan laskea ensi vuodelle. Sama toimenpide tehdään kiinteille koroille, mutta korkona käytetään sopimuksessa olevaa kiinteää sopimuskorkoa. Saadut korkokertymät lasketaan yhteen ja jaetaan pääomien kokonaismäärälle. Näin saadaan selville se keskikorko, jolla vieraan pääoman kulut voidaan ensi vuodelle budjetoida. Budjetin stressitesti Tehtyä budjetointia voidaan halutessa testata dramaattisemmilla korkoskenaarioilla. Stressitestillä haastetaan ja pohditaan laskettujen ennusteiden vakautta ja ennustuskykyä käyttäen hyväksi optiomarkkinoiden hinnoittelemia todennäköisyyksiä. Viereisessä kuvassa on 3 kk:n euribor-koron historia vuoden 2010 lopusta alkaen sekä termiinikorot ja Danske Marketsin ennuste vuodelle Sininen alue kuvassa osoittaa millä välillä korko tulee markkinoiden näkemyksen mukaan vaihtelemaan 50 % ja 90 % todennäköisyydellä. Markkinat siis hinnoittelevat tällä hetkellä 3 kk:n euriborin pysyvän 50 % todennäköisyydellä tummemman sinisellä alueella vuoden 2013 aikana. Koska markkina hinnoittelee korkojen nousun ja vaihteluvälin suhteellisen maltilliseksi niin stressitesti kannattaa suorittaa vielä, niin että laskee korkokulut kaksi kertaa korkeammilla koroilla kuin millä budjetti on tehty jotta nyt hieman epätodennäköiseltäkin tuntuva korkoskenaario tulee testattua tässä vaiheessa. 3 KK EURIBOR Lähde: Reuters EcoWin, Danske Markets Talouden kasvuennusteet ja korkokehitys Globaalien talouskasvuennusteiden kautta voi myös arvioida tulevien korkokehitysten todennäköisyyksiä. Perusnäkemyksemme mukaan taloussuhdanne tulee jatkumaan heikkona ja kasvu tulee olemaan lähivuodet heikkoa. Talouspolitiikan kevennys- ja tukitoimet, joita odotamme vielä syksyn aikana lisää, auttavat ja vakauttavat euroalueen taloutta ensi vuonna ulos taantumasta. Matalien korkojen odotamme jatkuvan, ja EKP:n pitävän ohjauskoron matalalla myös vuonna Danske Marketsin korkoennusteet vuodelle 2013 Ohjauskorko 3 kk euribor 2 v 5 v 10 v Spot 0,75 0,24 0,54 1,10 1,94 3kk 0,75 0,20 0,50 1,00 1,90 6kk 0,75 0,20 0,50 1,00 1,95 12kk 0,75 0,25 0,50 1,05 2,10 Lähde: Danske Markets,

11 Rahoituskustannusten ennustettavuus Jotta tarkka budjetointi olisi mahdollista, tulee myös korkokustannukset olla mahdollisimman tarkkaan ennakoitavissa. Korkokustannusten kiinnittäminen tai jonkin tietyn maksimikorkotason turvaaminen on mahdollista korkojohdannaisten avulla. Johdannaiset voidaan karkeasti jakaa koron kiinnittäviin ja korkokustannuksia rajaaviin sopimuksiin. Seuraavassa on esimerkki molemmista sopimusrakenteista. Rahoituksen korkokustannukset kiinnittävät instrumentit Korot on mahdollista kiinnittää määräajaksi korkojohdannaisilla. Budjetoinnin kannalta koron kiinnittävät instrumentit poistavat korkomuutoksista johtuvan epävarmuuden rahoituskulujen tai -tuottojen suuruudesta. Esimerkki: Koron kiinnitys Koronvaihtosopimus Kiinnittää viitekoron halutulle sopimusajalle Sopimuksen voi tehdä alkamaan heti tai tulevaisuudessa, esimerkiksi vuoden kuluttua Nollakustanteinen Rahoituksen korkokustannusta rajaavat instrumentit Korko-optioilla ja korko-optiorakenteilla on mahdollista rajata korkokustannusta tietylle tasolle ja mahdollistaa samalla hyöty suotuisista korkomuutoksista. Budjetoinnin näkökulmasta näin tiedetään maksimirahoituskustannus suojatuille rahoitussopimuksille. Esimerkki: Korkoturva Korkokatto 100% korkosuoja korkokaton tasolta alkaen Viitekoron ollessa alempi kuin korkokatto, hyötyä alhaisesta viitekoron tasosta Optio-oikeudesta maksetaan preemio eli korkokaton hinta 10

12 Hyödykkeiden budjetointi Suojaustarve Hyödykkeiden hintariski muodostaa usein merkittävän, mutta budjetoinnissa vaikeahkosti käsiteltävän riskiluokan. Onnistuneen budjetoinnin edellytyksenä on hyvä arvio budjettikauden hyödykkeiden määrästä ja hinnasta. Budjetoinnissa on usein hankalinta raaka-aineen tai lopputuotteen eri kuukausien tai kvartaalien määrän arviointi. Hinnan osalta tilanne on helpompi koska useimmille hyödykkeille on olemassa termiinimarkkina, joka määrittelee tason, johon hinta voidaan lukita. Suojausmenetelmät Hintasuojauksen voi toteuttaa joko termiinillä tai swap-sopimuksella riippuen suojauskohteesta ja -tarpeesta. Termiinija swap-kurssit kertovat markkinoiden sen hetkisen käsityksen tulevasta hintatasosta. Hyödykkeiden osalta on tärkeää ymmärtää, että termiinikursseihin vaikuttavat useat hyödykkeille ominaiset tekijät kuten varastointikustannukset, fyysisen tuotteen saatavuus ja kausivaihtelu. Termiinillä (tai sarjalla termiinejä) voi tehokkaasti suojautua hintariskiltä esimerkiksi mikäli budjetoi ostavansa raakaainetta tietyn määrän aina kuukauden tiettynä toimituspäivänä sen hetkiseen hintaan. Swapilla puolestaan saavutetaan suojaus kunkin kuukauden sisällä tapahtuvalta hintojen vaihtelulta. Suojauskohde Mikäli sekä sisään tuleva että ulos menevä raaka-ainevirta voidaan suojata, on tilanne riskienhallinnan kannalta hyvä. Usean eri parametrin seuraaminen voidaan lopettaa, ja keskittyä vain marginaaliin. Parhaimmillaan voidaan koko raaka-aineiden hintariski poistaa ja lukita jalostusmarginaali koko kaudelle. Julkiselle sektorille, kuten kaupunkien liikennelaitoksille, esimerkiksi polttoainekulujen suojaus on hyvä väline varmistaa budjetin pitävyys. Volyymit ovat yleensä melko hyvin tiedossa, joten koko arvioidun volyymin suojaus budjetointihetkellä lukitsee kulut budjettia vastaavaksi aika tarkasti. Tarjouskannan suojaaminen Läheistä sukua budjetoinnille on tarjouslaskenta. Hyödykkeiden osalta hinta voidaan lukita, mutta haasteeksi muodostuvat hintamuutokset, mikäli tarjous ei johda sopimukseen. Kun tarjouspyyntöjä on useita, ja mikäli on ennustettavissa karkeasti läpimeno prosentti, voidaan tämä arvioitu osuus suojata heti ja loput tarjouskannasta jättää auki. Vaikka tarjousta ei aiottaisikaan suojata, on kuitenkin tärkeää käyttää laskennassa sitä tasoa, johon suojaus olisi tehtävissä. Tarjouksen pohjana käytetyt termiinihinnat antavat parhaan mahdollisen arvion tulevasta hinta-kehityksestä sekä oikean lähtötason mahdollisille suojauksille. RAAKAÖLJY KUPARI PÄÄSTÖOIKEUDET SÄHKÖ (NORDPOOL) 11

13 Hyödykkeiden budjetointi Danske Marketsin hyödyke-ennusteet vuodelle 2013 Q1 Q2 Q3 Q NYMEX WTI ICE Brent Kupari Sinkki Nikkeli Teräs Alumiini Kulta CBOT Vehnä CBOT Maissi CBOT soija

14 Hyödykejohdannaiset POLTTOAINEET FUEL OIL GASOIL / DIESEL JET FUEL ja GASOLINE Suojauksen kohde Polttoöljyt, esim. laivat, lämpövoimalat Suojaavat tuotteet Fuel oil 1 % Fuel oil 3,5 % Lämmityspolttoöljyt ja diesel (kuljetus, laivat) Gasoil 0.1 % Ultra Low Sulfure Diesel (ULSD, 10ppm) Lentopolttoaineet, bensiini Jet Fuel Gasoline Eräkoko 50 MT/kk = n l/kk 50 MT/kk = l/kk 50 MT/kk = n l/kk Sijainnit FOB / CIF Cargo MED ARA alue CIF NWE FOB Barge Rotterdam FOB Carbo Likviditeetti Hyvä 24 kk asti, heikompi 48 kk asti Hyvä 24 kk asti Hyvä 18 kk asti METALLIT ALUMIINI KUPARI SINKKI NIKKELI TINA LYIJY TERÄS Suojauksen kohde Suojaavat tuotteet Alumiini Kupari Sinkki Nikkeli Tina Lyijy Hiiliteräs LME Primary Aluminium LME Copper LME Zinc LME Nickel LME Tin LME Lead LME Steel Billet Eräkoko 25 MT 25 MT 25 MT 6 MT 5 MT 25 MT 65 MT Likviditeetti Hyvä ainakin 24 kk asti Hyvä ainakin 24 kk asti Hyvä ainakin 12 kk asti Hyvä ainakin 12 kk asti Hyvä ainakin 12 kk asti Hyvä ainakin 12 kk asti Kohtalainen 12 kk asti SÄHKÖ / PÄÄSTÖT SYSTEMISÄHKÖ ALUESÄHKÖ PÄÄSTÖOIKEUDET Suojauksen kohde Pohjoismaisen sähkömarkkinan systeemisähkö Pohjoismaisen sähkömarkkinan alueiden sähköt Suojaavat tuotteet NordPool System NordPool Helsinki Nordpool Stockholm Nordpool Oslo Eräkoko 1 MW 1 MW 1 MW Periodit Kuukaudet Kvartaalit Vuodet Kuukaudet Kvartaalit Vuodet Kuukaudet Kvartaalit Vuodet Likviditeetti Lähimmät 3 kuukautta, kvartaalia ja vuotta: hyvä Lähimmät 3 kuukautta, kvartaalia ja vuotata: hyvä EU päästökauppajärjestelmän päästöoikeudet ja päästövähennysoikeudet EUA CER Spot, Dec 10, 11 ja12: hyvä Tätä katsausta tai sen sisältämiä tietoja ei ole tarkoitettu tarjoukseksi eikä sijoitusneuvoksi mihinkään rahoitusvälineeseen liittyvään liiketoimeen. Katsausta tai sen tietoja ei ole myöskään annettu kehotuksena antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Vaikka pyrkimyksenä on antaa mahdollisimman tarkkoja ja oikeita tietoja, pankki tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö eivät voi taata esitettyjen tietojen, arvioiden tai mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä, eivätkä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen sisältämien tietojen käyttö voi aiheuttaa. Katsauksen sisältö edustaa pankin näkemystä ja arvioita katsauksen julkaisuhetkellä. Annettuja tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Katsauksessa olevat tiedot on annettu tiivistetyssä muodossa. Ne eivät anna täydellistä kuvausta rahoitusvälineistä ja niihin liittyvistä riskeistä. Ennen rahoitusvälinettä koskevan päätöksen tekemistä sijoittajan tulee tutustua kaikkiin rahoitusvälineeseen liittyviin tietoihin ja rahoitusvälineen ehtoihin sekä hankkia tarvittaessa soveltuvia asiantuntijaneuvoja. Markkinoiden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Markkinahinta voi nousta tai laskea. Annetut tiedot eivät liity kenenkään yksittäisen vastaanottajan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. 13

risk manager Budjettinumero 2013

risk manager Budjettinumero 2013 risk manager Budjettinumero 2013 risk manager Budjettinumero 2013 PÄÄKIRJOITUS Yrityksen budjetin laatiminen on aina haastava tehtävä, mutta viime vuosina markkinoiden heilahtelut ovat tehneet suunnittelusta

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Pohjola Markets Tämä materiaali on luottamuksellinen ja saattaa sisältää vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tai muuten suojattua tietoa. Materiaalin kopiointi,

Lisätiedot

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Outoja aikoja OUTOJA AIKOJA Maailmantalouden nousu vahvistuu Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Suomen pohjat on ehkä jo nähty nousu on omissa käsissä Euroalueen kasvuarvioita

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Maatalouden riskienhallinta Suomessa. Rami Palin 22.4.2009

Maatalouden riskienhallinta Suomessa. Rami Palin 22.4.2009 Maatalouden riskienhallinta Suomessa Rami Palin 22.4.2009 1 Sisältö Nordea ja hyödykejohdannaiset Kokonaisvaltaista riskienhallintaa Nordeasta Esimerkki rapsin hintariskin suojaamisesta Hyödykesuojauksen

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets Valon pilkahduksia Pasi Sorjonen Markets MAAILMA: Kasvu viime vuotta hitaampaa mutta ei paljon BRIC-MAAT: Talousaktiviteetin moottori USA: Kasvu vahvistaa itseään kevät keikkuen tulee EUROALUE: Takaisin

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Nordea Markets. Raaka-ainemarkkinakatsaus. Rami Palin 22.5.2015

Nordea Markets. Raaka-ainemarkkinakatsaus. Rami Palin 22.5.2015 Nordea Markets Raaka-ainemarkkinakatsaus Rami Palin Nordea Markets 22.5.2015 Öljy Öljyn hinta on monen tekijän tulos Lyhyen aikavälin kysyntä/tarjonta Varastotasot Kysyntä OPECin tavoitteet ja tuotantokuri

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

Tähtiluokka 2009. Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen

Tähtiluokka 2009. Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen Tähtiluokka 2009 Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen Indeksilaina sijoituskohteena Nimellispääoma suojattu Liikkeeseenlaskijan vakavaraisuus merkittävä tekijä Tuottona tietty prosenttiosuus viiteindeksin

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

Inflaatio ratkaisee. Viikkokatsaus. Suvi Kosonen

Inflaatio ratkaisee. Viikkokatsaus. Suvi Kosonen Inflaatio ratkaisee Viikkokatsaus Suvi Kosonen 24.2.2014 Euroalueelta inflaatio, jenkkidata heikkoa Tulevaa: Euroalueen inflaatio, rahan määrä ja talouselämän luottamus USA:sta asuntomarkkinadataa, luottamuslukuja,

Lisätiedot

maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT

maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT R a a k a - a i n e e t maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT SYYSKUU 2014 Maailmantalouden nousu vahvistuu lisää Maailmantalous on piristynyt teollistuneiden maiden johdolla Maailmankaupan kunnollista

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Matti Lievonen, toimitusjohtaja 24. huhtikuuta 2013 Sisällys 1 Q1 tulos 2 Markkinoiden kehitys 3 Näkymät 4 Ajankohtaiset painopisteet 5 Liitteet 24.4.2013 2 Disclaimer

Lisätiedot

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien pähkäilyä ja luottamuksen mittausta Viime viikon antia: Euroalueen nousu jatkuu BoE korjasi linjaansa Suomesta karmeat

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Johdanto Mitä rahoitusriskit ovat? Miten Euroopan velkakriisi vaikuttaa meidän kuntamme toimintaan?

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Kolmas neljännes 2009

Kolmas neljännes 2009 Kolmas neljännes 29 Matti Lievonen, toimitusjohtaja 29.1.29 Tärkeimmät markkinatekijät heinä-syyskuussa Talouden kehitys ja öljyn kysyntä Talouden toipumisesta ensimmäisiä merkkejä, mutta ei merkittävää

Lisätiedot

Suomalainen Yritys ja Venäjän markkinat: Laskutusvaluutan valinta Venäjän kaupassa. Jussi Myllymäki 19.9.2012

Suomalainen Yritys ja Venäjän markkinat: Laskutusvaluutan valinta Venäjän kaupassa. Jussi Myllymäki 19.9.2012 Suomalainen Yritys ja Venäjän markkinat: Laskutusvaluutan valinta Venäjän kaupassa Jussi Myllymäki 19.9.2012 Laskutusvaluutan valinta Ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset suosivat usein euron käyttämistä

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU 1 RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU Suomessa pilvipoutakin jo piristäisi 2015 Talven talouskehitys jäi odotettua heikommaksi Verkkainen käänne parempaan näköpiirissä Vielä ensi vuonnakin elämme hitaan

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjä-kaupan tukena Mitä ruplalle kuuluu? Kilpailuetua oikealla valuutan valinnalla Tunne ja hallitse valuuttariskisi 2

Lisätiedot

Valuuttakurssiennuste Japanin keskuspankki ottaa ohjat: Lisää elvytystä jo lokakuun kokouksessa

Valuuttakurssiennuste Japanin keskuspankki ottaa ohjat: Lisää elvytystä jo lokakuun kokouksessa Valuuttakurssiennuste Japanin keskuspankki ottaa ohjat: Lisää elvytystä jo lokakuun kokouksessa Danske Bank Markets Lokakuu 2015 Investment Research EUR/USD sahailu tutussa vaihteluvälissä jatkuu Talouskasvu:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset 1 Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset KORKORISKI KOKONAISKORKO = Markkinakorko Marginaali Muut kulut Markkinakorko Markkinakorko aiheuttaa

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 2/2014 Osaketalletus 2/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

Viennin rahoitusjärjestelyt /Team Finland - Valuuttasaatavien turvaaminen 14.4.2016

Viennin rahoitusjärjestelyt /Team Finland - Valuuttasaatavien turvaaminen 14.4.2016 Viennin rahoitusjärjestelyt /Team Finland - Valuuttasaatavien turvaaminen 14.4.2016 OP Markets Johdannais- ja valuuttamyynti Jukka Rajavaara 040 526 6342 Jukka.rajavaara@op.fi Markets Agenda 1. Asiakkaiden

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 1/2014 Osaketalletus 1/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015 Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit

Lisätiedot

rahoitusmarkkinoiden häntä heiluttaa 1 Leena Mörttinen

rahoitusmarkkinoiden häntä heiluttaa 1 Leena Mörttinen Talousnäkymät lokakuussa 2008 rahoitusmarkkinoiden häntä heiluttaa reaalitalouden l koiraa 1 Leena Mörttinen Maailmantalous näkymät synkentyneet y rahoitusmarkkinoiden ongelmien myötä 2007 2008E 2009E

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Suhdannenäkymät. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti 21.11.2014

Suhdannenäkymät. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti 21.11.2014 Suhdannenäkymät Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti 21.11.2014 Bkt:n Euroalue ntiavuosikasvu neljänneksittäin, % Venäjä Britannia Japani Kiina USA ource: 005 006 007 008 009 010 011 012 013 014 10 12 14 16 Macrobond

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit

Lisätiedot

Valuuttariskit ja johdannaiset

Valuuttariskit ja johdannaiset Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 26.5.2010 Lauri Uotila Pääekonomisti, Sampo Pankki 15.9.2008 12.10.2008

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 26.5.2010 Lauri Uotila Pääekonomisti, Sampo Pankki 15.9.2008 12.10.2008 Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 26..21 Lauri Uotila Pääekonomisti, Sampo Pankki 1.9.28 12.1.28 16 12 Bruttokansantuotteen kasvu %,vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 12 8 8 Euroalue Iso-Britannia

Lisätiedot

Q3 BKT-kausi alkaa väkevästi vaikka luottamus yskii. Pasi Sorjonen 20.10.2014

Q3 BKT-kausi alkaa väkevästi vaikka luottamus yskii. Pasi Sorjonen 20.10.2014 Q3 BKT-kausi alkaa väkevästi vaikka luottamus yskii Pasi Sorjonen 20.10.2014 Q3 BKT-kausi alkaa ostopäällikköindeksien kompuroidessa Tulevaa Ostopäällikköindeksit painuvat alas Kiina ja Britit avaavat

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015. Matti Lievonen, toimitusjohtaja 4. helmikuuta 2016

Tilinpäätös 2015. Matti Lievonen, toimitusjohtaja 4. helmikuuta 2016 Tilinpäätös 215 Matti Lievonen, toimitusjohtaja 4. helmikuuta 216 Sisältö 1 2 Vuosikatsaus 215 Tulos 215 3 Segmenttikatsaukset 4 Ajankohtaiset aiheet 5 Liitteet 2 Disclaimer Jäljempänä esitetyt tiedot

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. HINTAPROJEKTIO VUODELLE 2013 3

SISÄLLYSLUETTELO 1. HINTAPROJEKTIO VUODELLE 2013 3 Hintaprojektio 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HINTAPROJEKTIO VUODELLE 2013 3 2. TALOUSTILANNE 3 2.1. Suomi 4 2.2. Ruotsi 4 2.3. Norja 5 2.4. Tanska 5 2.5. Iso-Britannia 5 2.6. Hollanti 5 3. VALUUTTAKURSSIT 6

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.2010 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.2010 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.21 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Bkt 171,3 +Tuonti 9,8 =Kokonaistarjonta 231,1 Vienti 64, Kulutus 137, -yksityinen 94,

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 2 Taantumapelot heiluttaneet markkinoita 3 Osakkeiden nousu tasaantunut Ristiriitaisia viestejä Taloudesta

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Osakemarkkinoille indeksien kautta. 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets

Osakemarkkinoille indeksien kautta. 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets Osakemarkkinoille indeksien kautta 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets Mrd. dollaria Pörssinoteerattujen tuotteiden määrä kasvanut merkittävästi 2000-luvulla 6 000 3 000 5 000 2 500 4 000 2 000 3 000

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Hauraita ituja. Talousnäkymät Maaliskuu 2014

Hauraita ituja. Talousnäkymät Maaliskuu 2014 Hauraita ituja Talousnäkymät Maaliskuu 7.. TALOUS KÄÄNTYY JO Näkymät ovat maailmalla parantuneet Maailmankauppa vahvistuu lisää Yhdysvalloissa kasvu alkaa vahvistaa itseään Kiinan hidastuva kasvu ei ole

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä

Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä 17.4.2015 Antti Toivainen Nordea Markets Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä 1. Valuuttariski on riski joka syntyy siitä, että: yrityksellä on euroalueen

Lisätiedot

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon - Analyytikon näkökulma Mikko Ervasti Analyytikko (Teknologia, Media & Telekommunikaatiolaitteet) Evli Pankki Oyj Puh: +358 9 4766 9314 Email:

Lisätiedot