Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille Alavieskan kunta Nivalan kaupunki Sievin kunta Ylivieskan kaupunki Peruspalvelukuntayhtymä Kallio

2 TIIVISTELMÄ Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja sen jäsenkuntien Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella -suunnitelma vuosille sisältää ikääntyvän väestön palvelujen nykytilan ja palvelujen tarpeen tulevaisuudessa. Suunnitelman arvot ovat: arvokas ikääntyminen, hyvinvoinnin tasa-arvo, turvallisuus ja itsemääräämisoikeus. Visiona on: Ikäihminen voi ikääntyä Kallion alueella arvokkaasti omassa kodissaan ja elää aktiivista elämää. Hän kokee arjen turvalliseksi ja voi luottaa toimintakyvyn heiketessä saavansa omia voimavarojaan vahvistavia palveluja ja tukea. Hän ottaa vastuun omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Hän on voimavara paitsi itselleen, myös toisille ja koko yhteisölle. Kunnat, Kallio ja muut yhteistyötahot toimivat yhteisesti sovittujen päämäärien mukaisesti ja mahdollistavat aktiivisen ikääntymisen ikäystävällisellä Kallion alueella. Arjen toiminnoissa sekä palvelutoiminnassa korostuvat ikäihmisten osallisuus, ennakointi, varhainen mukaantulo ja aktiivinen tiedottaminen sekä yhteisesti sovitut strategiset tavoitteet, päämäärät ja vuositeemat. Suunnitelman tavoitteina ovat: 1) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja 2) kotona asuminen ja sitä tukevat palvelut. Suunnitelmakauden vuositeemat ovat: vuonna 2014 ravitsemus ja liikunta, vuonna 2015 yksinäisyys ja turvallisuus ja vuonna 2016 aivoterveys. Suunnitelman päämäärät ovat: I) Kallion aluetta kehitetään elinvoimaiseksi ikääntyneiden tuella II) Terveyttä ja toimintakykyä ylläpidetään ja edistetään III) Ikäihmisen osallistumista ja vaikuttamisen mahdollisuuksia lisätään IV) Ikäihmiset ovat innostuneita liikkumaan ja liikkumisen esteet on poistettu V) Ikäihmisillä on mahdollisuuksia monimuotoiseen asumiseen ja hänen lähiympäristönsä on turvallinen ja terveellinen VI) Palveluorganisaatioita kehitetään VII) Kuntien kustannuskehitys pidetään vakaana Suunnitelmassa korostuu asukkaiden oma vastuu hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Ikäihminen on voimavara itselleen, läheisilleen ja koko yhteisölle. Yleiset kuntien ja muiden palveluntuottajien palvelut ovat ensisijaiset ja vasta sitten verovaroin tuetut palvelut. Asukkaan oma vastuu rahoituksesta lisääntyy. Tavoitteet on laadittu vuoden 2016 loppuun. Tavoitteena on, että - Kallion alueella 91 % 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissa - säännöllisen kotihoidon palvelujen piirissä on 14 % 75 vuotta täyttäneistä - omaishoidon piirissä on 7 % 75 vuotta täyttäneistä - ympärivuorokautisen palveluasumisen kokonaispeittävyys 75 vuotta täyttäneillä on 9 % - lyhytaikaishoitopaikkoja varataan 2 prosentille 75 vuotta täyttäneistä - lyhytaikaishoidon järjestämisestä laaditaan selvitys vuoden 2014 aikana - ympärivuorokautinen palveluasuminen varataan lisäksi 1 prosentille 75 vuotta nuoremmille - erityistä tukea tarvitsevien asumisen vaihtoehdoista laaditaan selvitys vuoden 2015 aikana - ikäihmisten palveluasumista ja erityisesti lyhytaikaishoitoa kehitetään kuntouttavaksi - Kallion palvelustrategiassa määritellään oman toiminnan ja yksityisten palvelujen suhde Kukin toimijataho vastaa suunnitelman tavoitteiden toteuttamisesta tahollaan. Vuosittain on kuntien ja Kallion kesken kaksi suunnitelman tavoite- ja arviointikeskustelutilaisuutta. Suunnitelman toteutumisen arviointia ja vuositeemojen tarkistamista varten asetetaan ikäpoliittinen neuvottelukunta. Neuvottelukunta järjestää vuosittain kuntakohtaiset kansalaisfoorumit. 1(46)

3 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ Alkusanat Aktiivisen ikääntymisen ikäystävällinen Kallion alue Lähtökohdat Suunnitelmaa linjaavat lait, suositukset ja ohjelmat... 8 Vanhuspalvelulaki ja muu lainsäädäntö... 8 Valtakunnallinen laatusuositus... 8 WHO:n ikäystävällisen kaupungin kriteeristö... 8 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista... 8 Kansallinen muistiohjelma... 9 Kansallinen omaishoidon tuen kehittämisohjelma... 9 Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja alueellinen toimeenpanosuunnitelma... 9 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma ja kuntien HYTE -ohjelmat... 9 Tiedottaminen ja viestintäsuositus Mitä Kallion alueen ikäihmisille kuuluu? Osallisuus Asuminen ja ympäristö Terveys ja toimintakyky Keskeiset ikäihmisten käyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut Muut kunnalliset palvelut ikääntyville Yhteistyötahot Ikääntyvän väestön palvelujen palvelurakenteen muutostarve Säännöllinen kotihoito Lyhytaikaishoito (46)

4 Tehostettu palveluasuminen ja sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito (hoivahoito) Kuntalaiskyselyn tulokset Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella - suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Arvot Visio Suunnitelman strategiset tavoitteet ja päämäärät I Kallion aluetta kehitetään elinvoimaiseksi ikääntyneiden tuella II Terveyttä ja toimintakykyä ylläpidetään ja edistetään III Ikäihmisen osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään IV Ikäihmiset ovat innostuneita liikkumaan ja liikkumisen esteet on poistettu V Ikäihmisillä on mahdollisuuksia monimuotoiseen asumiseen ja hänen lähiympäristönsä on turvallinen ja terveellinen VI Palveluorganisaatioita kehitetään VII Kuntien kustannuskehitys pidetään vakaana Suunnitelman toimeenpano Suunnitelman arviointi Keskeiset lähteet (46)

5 1 Alkusanat Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella Väestön ikääntyminen huolestuttaa taloudellisessa ahdingossa olevia kuntia koko maassa, niin myös Kallion alueella. Huoltosuhde ja sairastavuus ovat keskeisiä mittareita, joita käytetään ikääntymisen vaikutusten arvioinnissa. Suomessa vuonna 2030 on noin 1,4 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä, kun heitä tällä hetkellä on vajaa miljoona. Huoltosuhde heikkenee niin, että jokaista sataa työssä käyvää kohti on nykyisen 50 sijaan 75 eläkeläistä. Kallion alueella muutos on vieläkin suurempi. Huoltosuhde on kuitenkin vain yksi mittari väestön ikääntymisen vaikutusten arvioinnissa. Huoltosuhde ei ota huomioon sitä, miten ihmiset huolehtivat itse itsestään ja omista läheisistään. Erityisesti omalla Kallion alueellamme sekä omasta että samanaikaisesti läheisistään huolehtiminen ovat edelleen arvossaan. Kuntalaistapaamisissa tämä oli selkeästi havaittavissa. Tulevaisuudessa ikäihmiset voivat olla monin tavoin mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa nykyistä enemmän päätöksentekijöinä, kehittäjinä ja kokemusasiantuntijoina tai vertaistoimijana ja ikäkaverina toiselle ikäihmiselle. Tämän suuntainen kehitys on myös ns. vanhuspalvelulain tavoitteena. Meiltä kaikilta tarvitaan asennemuutosta ikääntymiseen ja ikäihmisiin edellä mainitunlaisen kehityksen aikaansaamiseksi sekä itsemme haastamista uusille avauksille. Suunnitelman keskeisiä näkökulmia ovat osallisuus, ennakointi ja tiedottaminen. Päätavoitteina ovat 1) hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta sekä 2) kotona asumista tukeva toiminta ja palvelut. Toimenpideohjelman vuositeemoiksi on valittu vuodelle 2014 ravitsemus ja liikunta, vuodelle 2015 yksinäisyys ja turvallisuus ja vuodelle 2016 aivoterveys. Suunnitelma on valmisteltu laajan asukas- ja yhteistoimintaverkoston avulla. Valmisteluun ovat osallistuneet kuntien eri toimialojen, yksityisten palveluntuottajien, seurakuntien ja oppilaitosten edustajien lisäksi vanhusneuvostot sekä runsas ikäihmisten joukko kuntalaistapaamisissa ja palveluja ja toiveita koskevan kyselyn vastaajina. Kiitän lämpimästi kaikkia suunnitelman valmisteluun osallistuneita ja siihen vaikuttaneita henkilöitä. Terttuirmeli Haapakoski Kallion ikääntyvän väestön palvelujen suunnitelman vastuuhenkilö palvelujohtaja, hoito- ja hoivapalvelut 4(46)

6 2 Aktiivisen ikääntymisen ikäystävällinen Kallion alue Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja sen jäsenkuntien vuosille laatiman suunnitelman tarkoituksena on tukea ja ohjata ikääntyneiden palvelujen suunnittelua, arkityötä ja kehittämistä. Suunnitelmassa kuvataan Kallion alueen ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja palvelujen nykytilaa ja väestön kehitystä, liite 1. Tilastotaulut. Suunnitelmassa esitetään hyvän ikääntymisen arvot, visio, strategiset tavoitteet ja päämäärät sekä toimenpideohjelma vuosille Kallion alueen ikääntyvien palvelujen kehittämisestä yhteistyössä Kallion kuntien sekä muiden yhteistyötahojen kanssa lähitulevaisuudessa. Ikääntyvän väestön palvelujen suunnitelma perustuu Kallion palvelustrategiaan sekä jäsenkuntien hyvinvointia ja terveyttä edistäviin ohjelmiin ja kuntastrategioihin, ns. vanhuspalvelulakiin ja laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Lisäksi suunnitelman valmistelussa on hyödynnetty terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja tilastokeskuksen väestöä ja hyvinvointia koskevia tilastoja sekä vuoden 2013 hyvinvointia ja terveyttä edistävistä kotikäynneistä laadittua yhteenvetoa. Suunnitelma on laadittu vanhuspalvelulain ja sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaisesti asiakaslähtöisesti kuulemalla ikäihmisiä, vanhusneuvostoja, henkilöstöä, yksityisiä palveluntuottajia ja muita yhteistyökumppaneita sekä jäsenkuntien toimialoja, liite 2. Tapaamiset. Kuntalaisilla on ollut mahdollisuus vastata kunta- ja muita palveluja koskevaan kyselyyn vanhusten viikon ja kuntalaisten kuulemistilaisuuksissa sekä Kallion www-sivuilla, liite 3. Asukaskyselyjen yhteenveto. Nykyinen ikääntymispolitiikka korostaa ikäihmisten omia voimavaroja ja osallisuutta sekä ennakoivaa työotetta. Suunnitelmassa on otettu huomioon ikääntymisen monet ulottuvuudet ja vaihtelevat tarpeet sekä ikääntyvien oma, kuntien ja Kallion, seurakuntien sekä yksityisten ja muiden toimijoiden rooli ikääntyvän väestön voimavaroja tukevien ja vahvistavien palvelujen tuottajana. Suunnitelma on valmisteltu syyskuun 2013 ja tammikuun 2014 välisenä aikana. Valmistelua on linjannut yhtymähallituksen nimeämä työryhmä. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut hyvinvointipalvelujohtaja Pirjo Matikainen, varapuheenjohtajana terveyspalvelujohtaja Päivi Peltokorpi ja sihteerinä sekä suunnitelman laadinnan vastuuhenkilönä hoito- ja hoivapalvelujen palvelujohtaja Terttuirmeli Haapakoski. Työryhmän muut jäsenet ovat olleet: yhtymähallituksen nimeämät edustajat Alpo Löytynoja Ylivieskasta ja Risto Mäkelä Alavieskasta sekä kuntien nimeämät edustajat Marja Isokääntä Alavieskasta, Jarmo Kivioja Nivalasta, Tarja Hietala Sievistä sekä Juha Autio, Tiina Junttila ja Pauli Korpi- Tassi Ylivieskasta. Kallion tulosalueiden ja -yksiköiden edustajina työryhmään ovat kuuluneet: fysioterapian osastonhoitaja Heli Hemmilä, hoitotyön johtaja Reetta Hjelm, kotihoidon palvelupäällikkö Virpi Kamunen, hoiva- ja asumispalvelujen palvelupäällikkö Riitta-Liisa Kujala, avosairaanhoidon palvelupäällikkö Janne Nikula, johtava ylilääkäri Risto Olli ja vuodeosasto 2:n osastonhoitaja Anne Välikangas. Henkilöstöryhmien nimeämänä edustajana on ollut lähihoitaja Marita Alatalo. Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa. 5(46)

7 Lisäksi ohjelman valmisteluun on osallistunut kolme työryhmän perustamaa alatyöryhmää vastuupareineen: 1. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta: toimintaterapeutti Marjo Seppälä ja palveluesimies Leena Sikala 2. Kotona asumista tukeva toiminta ja palvelut: sairaanhoitaja Kristiina Markkula ja vs. osastonhoitaja Arja Rättyä 3. Palveluasuminen ja laitoshoitopalvelut: osastonhoitaja Hilkka Suni ja palveluesimies Aino Taka-Eilola. Valmistelun tueksi on pyydetty tietoja kuntien taloudellisesta liikkumavarasta, muuttoliikkeestä sekä keskusteltu pelastuslaitoksen asiantuntijan kanssa ikääntyvän väestön turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Hyvä ikääntyminen Kallion alueella tarkoittaa tässä suunnitelmassa sitä, että alueella voi elää aktiivista ja onnellista elämää iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Asukkailla on hyvät mahdollisuudet huolehtia omasta terveydestään ja toimintakyvystään, mikä tarkoittaa muun muassa esteetöntä toimintaympäristöä, jossa palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat helposti saavutettavissa. Ikäihminen saa päättää itseään koskevista asioista ja osallistua niiden kehittämiseen yhdessä muiden ikäihmisten ja toimijoiden kanssa. Suunnitelmassa korostuu hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kotona asumisen mahdollistaminen. Ennakoinnilla, varhaisella mukaantulolla ja toimijoiden yhteisesti valitsemilla suunnitelman vuositeemoilla ravitsemus ja liikunta yksinäisyys ja turvallisuus aivoterveys - voidaan vähentää riskitekijöitä ja sitä kautta parantaa hyvinvointia ja terveyttä. Myönteinen asennoituminen ikääntymistä ja ikäihmisiä kohtaan on yksi onnistumisen edellytyksistä. Kallion, kuntatoimijoiden, yksityisten palveluntuottajien, seurakuntien ja järjestöjen keskinäinen yhteistyö ja aktiivinen tiedottaminen ovat tärkeitä suunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa. Palvelutoiminnassa tavoitteiden saavuttaminen edellyttää asiakaslähtöisyyttä, ennakoivaa ja moniammatillista työtä sekä verkostojen ja osaamisen johtamista. 6(46)

8 3 Lähtökohdat Väestön ikärakenne on muuttumassa eliniän pitenemisen seurauksena. Elinajanodote on noussut vähitellen ja keskuudessamme elää entistä iäkkäämpiä. Erityinen haaste liittyy iäkkäitä koskevaan asennemuutokseen. Yhteiskunnassa on tunnistettava ja otettava kaikessa toiminnassa huomioon, että iäkkäät ihmiset eivät ole enää yhtenäinen ryhmä, kuten ei mikään muukaan väestöryhmä. Joukossa on hyvin eri-ikäisiä. Kallion alueella ikääntyneitä on tälläkin hetkellä 63-vuotiaista 100 vuotta ylittäneisiin. On erilaisia miehiä ja naisia, joista suuri osa on varsin terveitä ja hyväkuntoisia. On aktiivisia ns. harmaita panttereita ja niitä iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät toimintakykynsä rajoitteiden vuoksi pysty osallistumaan yhteisönsä ja yhteiskunnan toimintoihin ilman tukea. On hyväosaisia ja syrjäytyneitä. On liian lihavia ja aliravittuja. Lisäksi on erilaisiin vähemmistöihin, kuten seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, ja etniseltä taustaltaan erilaisia iäkkäitä. Näin on myös Kallion kuntien alueella. Vanhustutkimuksissa elämänvaiheet jaetaan usealla tavalla. Yhden jaottelun mukaan työuran päättymisen ja varsinaisen vanhuuden väliin jäävää elämänvaihetta on alettu nimittää kolmanneksi iäksi (esimerkiksi vuotiaat). Varsinainen vanhuus eli neljäs ikä katsotaan tänä päivänä alkavan 85 ikävuoden jälkeen. Nyttemmin on alettu puhua myös viidennestä iästä, jolla tarkoitetaan elämän viimeisimpiä vuosia, jolloin hoidon ja palvelujen tarve on suurimmillaan. Vanhuspalvelulaissa ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan eläkeikäistä väestöä eli 63 vuotta täyttäneitä. Iäkäs henkilö on lain mukaan sellainen ikääntyneeseen väestöön kuuluva henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt ikääntymiseen liittyvien syiden vuoksi. Syitä voivat olla iän myötä alkaneet, lisääntyneet tai pahentuneet sairaudet tai vammat taikka korkeaan ikään liittyvä rappeutuminen. Ikäystävällinen alue ottaa toiminnassaan huomioon ikääntymisen moninaisuuden. Se pystyy tarjoamaan iäkkäille mahdollisuuksia terveeseen ja toimintakykyiseen ikääntymiseen sekä antamaan elämän loppuvaiheessa tarvittavan turvan ja huolenpidon. Samalla se ottaa huomioon myös ikääntyvän omat voimavarat ja ihmisen oman vastuun. Iäkäs ihminen on myös aina osallistuja ja toimija, kukin omien voimavarojensa mukaan. Tässä suunnitelmassa tavoitteet kohdistuvat kolmannessa, neljännessä ja viidennessä iässä oleviin. Palvelutarpeet on laskettu valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti suhteutettuna 75 vuotta täyttäneisiin, koska palvelutarpeiden katsotaan lisääntyvän 75 ikävuoden jälkeen. Aktiivinen ja hyvä ikääntyminen Kallion alueella koskee kaikkia ikääntyviä. Kuntatalous on heikentynyt viime vuosina Suomessa ja Kallion jäsenkunnissa. Tälle kehitykselle on esitetty syiksi muun muassa veropohjan kaventuminen, huoltosuhteen heikkeneminen työikäisen väestön (ns. suurten ikäluokkien) jäädessä eläkkeelle sekä sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu. Resurssien väheneminen ja palvelutarpeiden kasvu vaikuttavat meneillään olevien kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusten sisältöön. Kunnat ja yhteistoiminta-alueet voivat myös itse omilla ratkaisuillaan uudistaa palvelurakennettaan. Palvelutuotannon painopisteen siirtämisellä ennakoivaan toimintaan voidaan parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia, mutta samalla myös hillitä palvelutuotannon kustannuksia tulevaisuudessa. 7(46)

9 4 Suunnitelmaa linjaavat lait, suositukset ja ohjelmat Vanhuspalvelulaki ja muu lainsäädäntö Tärkein suunnitelmaa linjaava laki on ns. vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista). Laki tuli keskeisiltä osiltaan voimaan Lain mukaan kunnan eri toimialojen on toimittava yhteistyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Myös ikääntyvän väestön palvelujen suunnitelma tulee laatia yhteistyössä. Yhteistyövelvoite koskee myös kunnassa toimivia julkisia tahoja, yrityksiä sekä ikääntynyttä väestöä edustavia järjestöjä ja muita yleishyödyllisiä yhteisöjä. Vanhuspalvelulain ohella muita keskeisiä lakeja ovat sosiaalihuoltolaki, terveydenhuoltolaki, omaishoidon tuesta ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetut lait, ns. vammaispalvelulaki, päihdehuolto- ja mielenterveyslait, ns. asiakas- ja potilaslait sekä yksityisistä sosiaalipalveluista ja yksityisestä terveydenhuollosta annetut lait. Valtakunnallinen laatusuositus Keskeisin suunnitelmaa ohjaava suositus on sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton uudistama ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus Suosituksen tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakyvyn edistämistä sekä vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Suosituksen tavoitteena on ikäystävällinen Suomi. Ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi suositus nostaa esille seitsemän teema-aluetta: 1. osallisuus ja toimijuus 2. asuminen ja elinympäristö 3. mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen 4. oikea palvelu oikeaan aikaan 5. palvelujen rakenne 6. hoidon ja huolenpidon turvaajat sekä 7. johtaminen WHO:n ikäystävällisen kaupungin kriteeristö Kansainvälisenä suosituksena on WHO:n Ikäystävällisen kaupungin kriteeristö. Kriteeristö on valmistunut 33 kaupungin ikäihmisten ja ammattilaisten yhteistyönä vuonna 2008 ja sitä suositellaan kaupungeille ikäystävällisen kaupungin arviointiin. Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista Elintavat, kuten ravinto ja liikunta, ovat terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn kannalta avainasemassa. Terveellisellä ravinnolla ja riittävällä fyysisellä aktiivisuudella voidaan tehokkaasti ehkäistä monia sairauksia ja samalla lisätä toimintakykyä ja parantaa koettua terveyttä. Ravinnolla ja liikunnalla on keskeinen merkitys voimakkaasti yleistyvien lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Valtioneuvosto on antanut periaatepäätöksen terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon 8(46)

10 kehittämislinjoista. Lisäksi kunnille on jaettu runsaasti liikunta- ja ravitsemusneuvontaa koskevaa materiaalia. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuoden 2013 lopulla julkaissut ohjeistuksen: MUUTOSTA LIIKKEELLÄ! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa lisäksi, että liikuntaneuvonta on osa päivittäistä terveysneuvontaa. Kansallinen muistiohjelma Aivoterveyden edistämiseksi on laadittu kansallinen muistiohjelma. Muistisairaudet yleistyvät iän myötä. Ne ovat tulevaisuudessa suurin yksittäinen palvelutarvetta aiheuttava tekijä. Tutkimusten mukaan dementiaa esiintyy alle 65-vuotiaista 0,2 0,3 prosentilla, vuotta täyttäneistä neljällä prosentilla, vuotta täyttäneistä 11 prosentilla sekä 85-vuotiailla ja sitä vanhemmilla 35 prosentilla. Kansallinen omaishoidon tuen kehittämisohjelma Omaishoidon tuen kansalliset linjaukset valmistuvat vuoden 2014 keväällä. Omaishoidon tuen tarve on laskettu voimassa olevan laatusuosituksen mukaan. Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja alueellinen toimeenpanosuunnitelma Valtioneuvoston periaatepäätöksellä 2012 hyväksytty valtakunnallinen Turvallisempi huominen - sisäisen turvallisuuden ohjelma ottaa erityisen tarkastelun kohteeksi mm. arjen ja asumisen turvallisuuden sekä alkoholista ja päihteistä johtuvat turvallisuusuhkat. Pohjois-Suomeen on laadittu Turvallisempaan tulevaisuuteen Pohjois-Suomessa sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanosuunnitelma. Siinä on käsitelty turvallisuutta laajasti ympäristön ja asumisturvallisuuden lisäksi myös henkilöturvallisuuden näkökulmasta ja annettu suositukset mm. ikääntyneiden asumisturvallisuuden parantamiseksi. Kallion jäsenkunnissa on laadittu turvallisuussuunnitelmat. Niiden päivittämisen aika on, jotta ne vastaavat jokapäiväistä elämää koskettaviin uudenlaisiin turvallisuusuhkiin. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma ja kuntien HYTE -ohjelmat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmassa ja sen toteuttamishankkeessa Terveempi Pohjois-Suomi (TerPS) painopisteenä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja johtaminen sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistaminen. Lisäksi kuntalaisten osallistuminen ja osallisuus sekä uudet palvelukonseptit ja toimintamallit ovat muita painopistealueita. Toiminnassa korostuvat ennakointi ja varhainen mukaantulo. Tiedottaminen ja viestintäsuositus Tiedottaminen ja viestintä ovat keskeisiä kaikessa toiminnassa. Tiedottamisen tulee olla ymmärrettävää ja ajantasaista. Viestintätavat on oltava sellaisia, että viesti tavoittaa ikäihmiset. Julkisten ja yksityisten toimijoiden siirtyessä yhä enemmän sähköiseen asiointiin on huolehdittava myös siitä, että kaikilla on siihen pääsy ja osaamista. 9(46)

11 5 Mitä Kallion alueen ikäihmisille kuuluu? Seuraavassa esitellään Kallion alueen väestön kehitystä, ikäihmisten hyvinvointia ja osallisuutta, asumista sekä terveyttä ja toimintakykyä kuvaavilla tunnusluvuilla. Joissakin tiedoissa tunnuslukuina on käytetty valtakunnallisia tietoja. Kuvauksessa on käytetty myös ikäihmisille suunnatun kyselyn vastauksia ja lähineuvonnan raporttia 75-vuotiaille vuonna 2013 tehdystä hyvinvointikyselystä, kuntalaisten ja vanhusneuvostojen tapaamisista saatua palautetta ja käytännön työelämässä hankittua kokemusta. Lähineuvonnan kyselyyn vastasi 161 henkilöä ja ikäihmisille suunnattuun kyselyyn 90. Väestö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueen väestön määrä oli yhteensä henkilöä. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan väestön määrä oli joulukuun 2013 lopussa henkilöä, missä on lisäystä edellisvuoteen 97 henkilöä. Väki väheni ennakkotiedon mukaan Alavieskassa (-21), Nivalassa (-40) ja Sievissä (-42). Ylivieskassa väestön määrä kasvoi (+223). Väestön kasvu perustuu pääasiassa syntyvyyden enemmyyteen. Ainoastaan Ylivieskassa tulomuutto on lähtömuuttoa suurempi. Maahan muutto oli kaikissa kunnissa vuoden aikana positiivinen. Lähes koko väestö on suomenkielistä. Vuonna 2012 muuta kuin suomea, ruotsia ja saamea äidinkielenään puhuvia oli Alavieskassa 7,6 henkilöä 1000 asukasta kohden. Vastaava luku Nivalassa oli 6,5, Sievissä 15,1 ja Ylivieskassa 9,6. Väestön koulutustaso on alhaisempi kuin Pohjois- Pohjanmaalla tai koko maassa. Kuviossa 1 kuvataan graafisesti Kallion väestön määrän kehitys vuodesta 2012 vuoteen Kuvio 1. Kallion alueen väestöennuste vuosina (46)

12 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueen väestöstä 22,7 prosenttia on lapsia ja nuoria (0 14- vuotiaita), 60,5 prosenttia työikäisiä (15 64-vuotiaita) ja 16,8 prosenttia 65 vuotta täyttäneitä ikäihmisiä. Suhteellisesti eniten ikäihmisiä on Alavieskassa, 20,7 prosenttia, ja Nivalassa 17,7 prosenttia väestöstä. Vähiten ikäihmisiä on Sievissä ja Ylivieskassa, molemmissa 15,7 prosenttia. Ikäryhmittäinen väestöennuste ikäryhmittäin on kuvattu liitteessä 1. Tilastotaulut. Kuviossa 2 kuvataan graafisesti Kallion alueen ikääntyvän väestön määrän kehitys vuodesta 2012 vuoteen Kuvio 2. Kallion alueen 75 vuotta täyttäneen väestön määrän kehitys vuosina Kuviossa 3 esitetään väestöennuste ikäryhmittäin vuotiaat ja 85 v täyttäneet vuosina Kuvio 3. Kallion alueen ikääntyvän väestön määrän kehitys , v ja 85 v ja sitä vanhemmat 11(46)

13 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella väestö ikääntyy, kuten muualla Suomessa. Väestön ikääntyminen kiihtyy vasta 2020-luvulla, jolloin ns. suuret ikäluokat saavuttavat 80 vuoden iän. Vuonna 2012 Kallion alueen ikäihmisistä 8 prosenttia oli täyttänyt 75 vuotta. Vastaava luku on 9 prosenttia vuonna 2020, 11 prosenttia vuonna 2025, 12 prosenttia vuonna 2030 ja vajaa 15 prosenttia vuonna Vuodesta vuotta täyttäneen väestön määrä kasvaa Kallion alueella tilastokeskuksen ennusteen mukaan viidessä vuodessa n. 250 henkilöllä, 10 vuodessa runsaalla 1000 henkilöllä, 15 vuodessa 1750 henkilöllä ja vuoteen 2040 mennessä runsaalla 2400 henkilöllä. 85 vuotta täyttäneiden määrä on yli kaksinkertainen vuonna Heitä arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä 882, 1057 vuonna 2025, 1211 vuonna 2030 ja 2080 vuonna Kuntakohtaisesti väestön ikääntyminen ei ole merkittävä vuoden 2016 loppuun mennessä. Kasvu kiihtyy vuoden 2025 jälkeen. Alavieskassa kasvu on maltillisin. 75 vuotta täyttäneiden määrän muutos vuodesta 2015 vuoteen 2030 on Alavieskassa 93 henkilöä. Nivalassa vastaava muutos on 522, Sievissä 233 ja Ylivieskassa 909 henkilöä. Vastaavasti 85 vuotta täyttäneiden määrän muutos samana ajanjaksona on Alavieskassa 17, Nivalassa 81, Sievissä 37 ja Ylivieskassa 184 henkilöä. 5.1 Osallisuus Vanhuspalvelulaki on nostanut ikäihmisen osallisuuden keskeiseksi asiaksi. Lain yhtenä tarkoituksena on parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa. Jotta tähän on mahdollisuus, kuntien ja toimijoiden on tuettava erityisesti ikääntyneiden osaamista ja valmiuksia teknologian hyödyntämiseen. Myös kulttuurin ja taiteen keinoin voidaan edistää osallisuutta. Osallisuus tarkoittaa myös elinikäistä oppimista. Vanhusneuvosto on kunnassa keskeinen ikääntyvän väestön osallistumis- ja vaikuttamiskanava. Kallion jokaisessa kunnassa on koko 2000-luvun ajan ollut vanhusneuvosto tai yhdistetty vanhus- ja vammaisneuvosto, joka on mahdollistanut osallisuuden. Toiminta on monipuolista ja vireää. Alla on koottu osallisuuteen liittyviä asioita Kallion ikäihmisille suunnatusta ja lähineuvonnan kyselystä: Kallion ikäihmisille suunnatun kyselyn vastaajista kolmannes osallistui seurakunnan ja järjestöjen toimintaan, n. 12 % kunnalliseen päätöksentekoon ja 8 % oli mukana vanhusneuvostossa. Kirjastopalveluja käytti 72 % vastaajista, erilaisiin tapahtumiin osallistui lähes saman verran vastaajista, teatterissa ja konserteissa kävi 53 % ja kansalaisopiston piireihin osallistui 46 % vastaajista. Internetiä käytti runsaat puolet vastaajista. Sen sijaan kuntalaistilaisuuksissa ainoastaan muutama ilmoitti omistavansa tietokoneen tai käyttävänsä internetiä. Kuntosali kuului useimpien harrastuksiin, niin ikään järjestö- ja muu vapaaehtoistoiminta. Päätöksentekoon osallistui vastaajista 13 %. Muita harrastuksia olivat mm. jumppa, vesijumppa ja uinti sekä hieronnassa käynti. 12(46)

14 Osallistumisen esteeksi vastaajat ilmoittivat sekä oman vointinsa että myös kyydin puuttumisen. Sonectus- ja muissa kehittämishankkeissa ikäihmisiä ja heidän läheisiään on käytetty kokemus- ja kehittäjäasiantuntijoina. Kallion sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakas ja hänen läheisensä osallistuvat hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon. Kallion alueen ikäihminen on aktiivinen toimija ja voimavara. Hyvään ikääntymiseen kuuluu mm., että ikäihmisellä tulee olla mahdollisuus harrastaa, vaikuttaa sekä päättää omista asioistaan. Vastausten mukaan Kallion alueen ikäihmiset osallistuvat päätöksentekoon niin kuntien toimielimissä kuin myös vanhusneuvostoissa. Ikäihmiset huolehtivat hyvinvoinnistaan harrastamalla ja pitämällä yllä sosiaalisia suhteitaan. Ikäihmiset ovat myös merkittävä voimavara toisten ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä niin järjestöissä kuin myös esimerkiksi ystävinä ja kirkko- ja kulttuurikavereina. Kallion, sen jäsenkuntien ja yhteistyötahojen tulee omassa toiminnassaan kaikin mahdollisin tavoin tukea ja vahvistaa ikäihmisten aktiivisuutta ja osaamista. Kallion alueella on myös ikäihmisiä, jotka ovat yksinäisiä tai syrjäytyneet sosiaalisista verkostoista, harrastuksista ja päätöksenteosta. Palvelujärjestelmässä tulee olla käytäntöjä, joilla tavoitetaan syrjäytymässä olevat tai jo syrjäytyneet. Tarjolla tulee olla kaikille avoimia paikkoja, joihin on luontevaa tulla ja tutustua uusiin ihmisiin ja harrastuksiin. 5.2 Asuminen ja ympäristö Suurin osa ikäihmisistä asuu kotona ja enemmistö heistä omistusasunnoissa. Kotona 75 vuotta täyttäneistä asui Alavieskassa 88 %, Nivalassa 87,4 %, Sievissä 85,7 % ja Ylivieskassa 89 %. Vastaava prosenttiosuus koko maassa oli 90 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 89,9 %. Liitteessä 1 Tilastotaulut väestöstä on tarkasteltu ikäryhmittäin kotona asuvien osuuden kehitystä vuosina Koko väestöä koskevan tiedon mukaan vuonna 2012 asumisväljyys (kuinka paljon neliöitä henkilöä kohden on keskimäärin) Alavieskassa oli 43,74 m2/henkilö, Nivalassa 41,85 m2/henkilö, Sievissä 39,45 m2/henkilö ja Ylivieskassa 42,25 m2/henkilö. Vertailuluku Pohjois-Pohjanmaalla oli 42,20 m2/henkilö ja koko maassa 41,40 m2/henkilö. Vuoden 2013 kyselyjen ja kuntalaistapaamisten mukaan: Lähineuvonnan kartoituksessa omakotitalossa asui 67,3 %, rivitalossa runsas viidennes, hissillisessä kerrostalossa 7,7 % ja hissittömässä 4,5 %. Lähes vastaavat luvut saatiin ikääntyvän väestön kyselyssä. Myös tulevaisuuden asumismuodon valinnassa omakotiasuminen sai eniten kannatusta ja toiseksi eniten palvelutalo tai rivitaloasuminen. Osa vastaajista kannatti tulevaisuuden asumisratkaisuna myös senioritaloa. Senioritaloasuminen nousi esille kaikissa kuntalaistilaisuuksissa ja koettiin tulevaisuuden asumisen hyväksi vaihtoehdoksi. Kerrostaloihin kaivattiin kerhohuoneita tai vastaavia kokoontumispaikkoja. Puolison kanssa asui 64,5 % vastaajista, yksin 29 % ja jonkun muun kanssa 6,5 %. 13(46)

15 Suurin kotona asumista vaikeuttavista tekijöistä oli syrjäinen sijainti. Haja-asutusalueella julkinen liikenne ei aina kohtaa asukkaiden toiveita ja erityisesti Sievissä ei ole ikäihmisille tarkoitettua kutsutaksiliikennettä. Katujen ja teiden valaistuksella sekä kevyen liikenteen väylien olemassaololla ja kunnolla on merkitystä asumisen turvallisuuteen. Myös ympäristön esteettömyys koetaan tärkeäksi. Nurmikon ja pensaiden leikkuuseen ja lumenauraukseen toivottiin apua, koska omat voimat eivät enää riitä. Ilmaston lämpenemisen vuoksi tulevina talvina liukkaat kelit yleistyvät ja kesän hellepäivien määrä kasvaa. Ensin mainituista aiheutuu kaatumistapaturmia ja viimeksi mainituista nestevajausta. Tulevaisuudessakin ikäihmisten asuminen tulee painottumaan yhä enemmän kotona asumiseen. Suurin osa ikäihmisistä asuu nykyisessä jo rakennetussa asuntokannassa. Asuntokannasta uudistuu 1-2 % vuodessa. Uudistuotannosta ainoastaan osa kohdentuu senioreille sekä erityisryhmille. Keskeistä ikäihmisten asumisessa on suunnata voimavarat esteettömyyteen ja sen parantamiseen. Asuinalueen valinnassa ikäihmiset pitävät tärkeänä alueen palveluita: ruokakauppaa, terveydenhuoltoa, kirjastoa ja hyviä liikenneyhteyksiä kuntakeskukseen. Ikäihmiset arvostavat asumisessaan mahdollisuutta ulkoiluun sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhdessä tekemiseen samanikäisten kanssa. Asukastoiminnalla on ikääntyneille enemmän merkitystä kuin muulle väestölle. 5.3 Terveys ja toimintakyky Terveyden ja toimintakyvyn mittareita kuvataan mm. sairastavuus- ja vammaiskertoimilla. Seuraavassa on esitetty sairastavuus- ja vammaisuus Kallion alueen kunnissa vuonna Kuvio 4. Sairastavuus- ja vammaiskertoimet Kallion kunnissa (46)

16 Sairastavuuskerroin lasketaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vuotiaiden ikä- ja sukupuolivakioidun osuuden perusteella. Jos kunnan työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on sama kuin koko maassa, kerroin on yksi. Vammaiskerroin lasketaan vammaisetuisuuksista annetun lain (570/2007) mukaan alle 16- vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukea sekä eläkettä saavan hoitotukea saavien sekä vammaisuuden perusteella laitoshoidossa olevien määrän perusteella. Määrää laskettaessa ei oteta huomioon ruokavaliokorvausta saaneita henkilöitä. Eniten Kallion kunnissa sairastetaan sydämen vajaatoimintaa, sepelvaltimotautia ja verenpainetautia. Myös diabetes on yleinen sairaus. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman yksi tavoitteista on sairastavuusindeksin laskeminen 5 prosenttia vuoteen 2017 mennessä vuoden 2006 tasosta. Liitteeseen 1. Tilastotaulut väestöstä sisältyy erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden kehitys yleisimmin esiintyvien sairauksien mukaan vuosina Huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden osuutta väestöstä suhteutettuna vuotiaisiin (väestöllinen huoltosuhde). KOKO MAA Huoltosuhde ,9 54,3 58,6 64,4 68,2 71,2 72,1 71,2 Alavieska 66,4 67,1 74,4 85,9 95,1 100,6 100,4 98,1 Nivala 69,0 70,8 77,0 84,7 87,0 87,3 87,0 85,8 Sievi 73,5 74,9 77,8 87,6 93,7 97,4 98,4 97,4 Ylivieska 56,3 57,9 62,9 70,0 75,1 76,6 75,8 74,3 Taulukko 1. Kallio kuntien huoltosuhteen kehitys vuodesta 2011 vuoteen 2040 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Vanhushuoltosuhde kertoo, kuinka monta yli 64 -vuotiasta eläkeläistä on sataa vuotiasta työikäistä kohden. Vanhushuoltosuhde oli vuonna 2011 seuraava: Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Pohjois- Koko maa Pohjanmaa 32,5 29,2 26,3 24,1 23,1 27,7 Huoltosuhde on korkea kummallakin laskentatavalla. Ennusteen mukaan huoltosuhde kehittyy huolestuttavaan suuntaan jo näköpiirissä olevan vuosikymmenen aikana. Korkea huoltosuhde johtaa kunnissa laajaan palvelutarpeeseen, korkeisiin asukaskohtaisiin kustannuksiin ja heikkoon verotulopohjaan. 15(46)

17 Kuntayhtymän jäsenkuntien veroprosentit ovat maakunnan ja maan keskiarvoa korkeammat, millä on yhteys kuntalaisten käytettävissä oleviin tuloihin ja palvelujensa rahoittamiseen. Kuntalaisten käytettävissä olevat tulot ns. Gini-kertoimen mukaan lasketut nettotulot ovat Kallion kunnissa maakunnan ja maan keskiarvoa alhaisemmat Sieviä lukuun ottamatta. Gini - kerroin ilmaisee tarkasteltavan alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Tiedot vuodelta 2011 ovat: Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Pohjois- Koko maa Pohjanmaa 23,8 23,3 30,6 25,4 26,1 28,5 Valtakunnallisesti tehdään hyvinvointitutkimuksia säännöllisin väliajoin. Koettu terveys saattaa poiketa mitattuun terveyteen verrattuna suuntaan tai toiseen. Kallion lähineuvonnan kyselyssä tiedusteltiin mm. terveydentilaa. Seuraavaksi on kerrottu havaintoja kyselystä. Lähineuvonnan kyselyn vastaajista 55,2 % koki terveydentilansa tyydyttävänä, 31,2 % melko hyvänä ja vain 7,8 % erittäin hyvänä. Melko huonona tai huonona terveydentilansa koki 5,8 %. Omaan tai läheisen terveydentilaan liittyi monia huolenaiheita: 43 % koki tulevaisuuden huolestuttavana. Huolta aiheuttivat erilaiset sairaudet, kuten reuma, syöpä, sydänvaivat ja yleinen kunnon heikkeneminen. Myös yksinäisyys ja henkinen jaksaminen aiheuttivat huolta. Huolta muistiinsa liittyvissä asioissa koki 18 % vastaajista. Kyselyyn vastanneista joka kolmas kertoi kärsivänsä säännöllisistä kivuista lähes päivittäin. Säännöllinen reseptilääkitys oli 88 % vastaajista. Yleisimpiä sairauksia olivat sydän- ja verisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä diabetes. Muistisairaudet puuttuivat kyselyn luokituksesta. Lääkärissä asioinnista oli kulunut alle vuosi 17,7 % vastaajista, 1 3 vuotta 71,4 % ja enemmän kuin 3 vuotta 10,9 %. Hammashoidossa oli 1 3 vuotta sitten käynyt 56 % vastaajista ja yli 3 vuotta sitten 44 % vastaajista Keskeiset ikäihmisten käyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueen ikäihmisten käyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut on kuvattu lyhyesti. Palvelujen laajempi sisältökuvaus ja toimintatiedot on esitetty Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palvelukuvauksissa sekä talousarvioissa, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätösasiakirjoissa. Ehkäisevän vanhustyön palveluilla tarkoitetaan asukkaiden ja asiakkaiden palveluohjausta ja neuvontaa sekä palvelutaloissa ja lähineuvonnassa eri toimijoiden järjestämiä ikäihmisille suunnattuja kuntouttavia ja vapaa-ajan palveluja. Palveluiden avulla ylläpidetään ikäihmisten toimintakykyä sekä ehkäistään ja siirretään varsinaisten hoidollisten palvelutarpeiden syntyä ja vähennetään niiden tarvetta. Vastaanottopalveluilla tarkoitetaan tässä avosairaanhoidon palveluja. Niihin sisältyvät lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotto sekä sairaanhoito, neuvonta ja ohjaus. Lääkärin ja kansantautihoitajien (astma-, diabetes- ja sydänvastaanotot) vastaanottotoimintaa on kuntayhtymän kaikissa kunnissa ja 16(46)

18 lääkärin ja päivystävän sairaanhoitajan päivystysvastaanottoa virka-aikana Nivalan ja Ylivieskan terveyskeskuksissa. Rajoitetusti päivystystä on myös Alavieskassa ja Sievissä. Vastaanottopalveluihin kuuluvat hoidolliset tukipalvelut, kuten laboratorio- ja röntgenpalvelut. Muistipoliklinikka on tarkoitettu muistisairaiden tutkimukseen, ohjaukseen, hoitoon ja seurantaan. Tavoitteena on selvittää muistiongelmien syyt mahdollisimman varhain. Kallion alueella on kaksi muistihoitajaa terveyspalveluissa ja yksi muistikoordinaattori hyvinvointipalveluissa. Kuntoutuspalveluita ovat mm. fysio- ja toimintaterapia, veteraanikuntoutus, lääkinnällinen kuntoutus ja kuntoutusohjaus. Fysio- ja toimintaterapiaa annetaan yksilö- ja ryhmähoitoina sekä ohjausta ja ennalta ehkäisevää liikuntaneuvontaa eri-ikäisille. Lääkinnällistä kuntoutusta voi saada palvelusetelillä. Yksilölliseen kuntoutukseen ja ohjaukseen sekä erilaisiin ryhmätoimintoihin tarvitaan lääkärin lähete. Apuvälinelainaamosta voi lainata pääasiassa liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä. Yksilöllisiin apuvälinetarpeisiin voidaan myöntää apuvälineitä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kotisairaalatoiminta on sairaanhoidollisten toimenpiteiden sekä kuntoutuksellisten palveluiden viemistä potilaan kotiin. Kotisairaalatoimintaan osallistuvat yhteistyössä kotihoidon, palveluasumisen, vastaanoton ja vuodeosaston henkilöstö. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi perustuu asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseen arviointiin. Asiakkaan toimintakyvyn lisäksi palvelujen myöntämiseen vaikuttavat sosiaalinen verkosto, omaisten ja läheisten osallistumismahdollisuudet, asunto-olosuhteet sekä mahdolliset omarahoitteiset palvelut. Arvioinnin työkaluna käytetään RAI -toimintakykymittaria ja tarpeen mukaan muita arviointityökaluja. Palvelutarpeen arviointiin liittyy aina myös palveluohjaus. Muita ikäihmisille suunnattuja ehkäiseviä palveluja ovat hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit, lähineuvonnan palveluohjaus ja sairaanhoitajan palvelut, gerontologinen sosiaalityö sekä päiväkeskusten päiväryhmät ja tilojen avoin käyttö vertaisryhmille ja järjestöille. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintoja ja niitä vaarantavia tekijöitä koskeva kysely lähetetään vuosittain 75 vuotta täyttäville, jotka eivät ole kotihoidon asiakkaina. Kotikäynti tehdään, mikäli kyselyn saanut sitä haluaa. Kotikäynti tarjotaan kaikille 80 vuotta täyttäville, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Pyynnöstä kotikäynti tehdään myös muille. Gerontologinen sosiaalityö on ikääntyvien parissa tehtävää ehkäisevää ja korjaavaa auttamis- ja muutostyötä. Siihen kuuluu yhteistyö omaisten, järjestöjen, vanhusneuvostojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä veteraaniasiamiehen tehtävät. Sosiaalityöntekijän ja lähineuvontapalveluja on tarjolla jokaisessa Kallion kunnassa. Harkinnanvaraista taloudellista tukea ja kuljetustukea voivat saada pienituloiset. Päivätoiminta tukee asiakkaiden kotona asumista yksilöllisen kuntoutumis- ja hoitotarpeen mukaisesti. Se mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen ja antaa osallistumisen kokemuksia. Päivätoimintaa on Nivalassa, Sievissä ja Ylivieskassa päiväkeskuksissa. Omaishoidon tuen tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. Omaishoidon tuki sisältää hoitopalkkion, hoidettavalle annetut palvelut tai palvelusetelin sekä 17(46)

19 omaishoitajan vapaapäivät ja tarvitsemansa avun. Omaishoidolla tuetaan ikäihmisen kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Kalliossa on käytössä kolme hoitopalkkioluokkaa. Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan asiakkaan kotona selviytymisen kannalta riittäviä kotiin järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten apua, tukea, hoivaa ja hoitoa sekä ohjausta. Kotihoitopalveluja ovat kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoidon tukipalvelut. Kotihoitopalvelu on säännöllistä tai tilapäistä. Säännöllistä palvelu on silloin, kun sitä annetaan vähintään kerran viikossa ja/tai se on päivittäistä palvelua. Palvelut kohdennetaan hoidon tarpeen mukaan. Tarvittaessa palvelua annetaan lyhyen ajan myös ympäri vuorokauden (esimerkiksi saattohoitovaiheessa). Kallio järjestää kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa omana toimintana, ostopalveluna ja palvelusetelillä. Tilapäisiä kotihoitopalveluja ovat harvemmin kuin kerran viikossa annettavat määräaikaiset palvelut. Palvelu myönnetään yleensä enintään kolmen viikon ajalle (esimerkiksi tilapäinen lääkehoito tai kuntoutus sairaalasta kotiuduttaessa). Ateriapalvelua kotiin kuljetettuna voi saada henkilö, joka ei alentuneen toimintakyvyn tai vamman vuoksi itse pysty valmistamaan ruokaa tai käymään kodin ulkopuolella ruokailemassa. Kauppakassipalvelun asiakkaalla on mahdollista tilata kauppatavarat kaupasta, josta ne kuljetetaan hänelle. Kalliossa kauppakassipalvelu ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuljetustukea voidaan myöntää pienituloisille tarveharkintaisesti silloin, kun he eivät ole oikeutettuja vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin eikä palveluliikennettä ole. Sauna-/kylvetyspalvelussa asiakas käy avustettuna saunassa esimerkiksi palvelutalossa tai päiväkeskuksessa. Häntä avustetaan ja hoitaja seuraa ihon kuntoa. Vaatehuoltopalveluja järjestetään hyvin vähän, lähinnä sotainvalideille ostetaan pesulapalvelua. Siivouspalvelua annetaan pienituloisille kotihoidon tukipalveluna palvelusetelillä kerran kuukaudessa. Taloudellista tukea pienimuotoisiin asunnon muutostöihin voidaan myöntää pienituloisille tarveharkintaisesti. Turvapalvelua järjestetään ostopalveluna. Palvelu sisältää turvahälytysten vastaanoton, hoidon tarpeen arvioinnin ja tarpeen mukaisen avun hälyttämisen. Mielenterveyspalvelut Ikääntyvien mielenterveyspalvelut järjestetään terapiakeskuksen palveluna ja ympärivuorokautinen avo- ja laitoshoito Visalan sairaalassa. Ikääntyviä mielenterveyskuntoutujia on Kallion omissa asumispalveluissa. Pääosa asumispalveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta tai asiakkaalle annetaan palveluseteli. Päihdepalvelut Ikääntyvät saavat polikliiniset päivystys- ja A-klinikkapalvelut Nivalan ja Ylivieskan A-klinikalta. Alavieskassa ja Sievissä on sivuvastaanotot. Muut palvelut järjestetään asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan. Päihdekuntoutujia on Kallion omissa asumispalveluissa. Erityisryhmien asumispalveluista pääosa ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta tai asiakkaalle annetaan palveluseteli. 18(46)

20 Suun terveydenhuoltopalvelujen tarve kasvaa merkittävästi jo lähitulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy ja hampaallisten osuus ikääntyvien joukossa kasvaa ja hammasproteesien käyttäjät vähenevät. Hammashoitolat toimivat jokaisessa Kallion kunnassa. Vammaispalvelut ovat vammaispalvelulaissa säädettyjä kuljetuspalveluja, asunnon muutostöitä, asuntoon kuuluvia välineitä, laitteita tai tulkkipalveluja. Palvelua voidaan antaa myös palveluasumisena tai päivätoimintana taikka henkilökohtaisena apuna. Jos henkilöllä on vaikeavammaisuuden status, se säilyy hänen ikääntyessä. Kehitysvammaisten palveluja ovat mm. palveluohjaus, kuntoutus-, päivä- ja työtoiminta sekä asumispalvelut ja laitoshoito. Erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan myös osittain keskitetysti Nivalan ja Ylivieskan terveyskeskuksissa. Kaikissa kunnissa on mahdollisuus tehdä lähetteet omiin erikoissairaanhoidon tutkimuksiin ja maksusitoumukset yksityislääkäreiden konsultaatioihin ja talon ulkopuolelta ostettaviin erityistutkimuksiin. Akuuttihoito on lyhytaikaista sairaalahoitoa, jonka aikana ikäihminen saa tarvitsemansa sairaanhoidon ja kuntoutuksen, jotta kotiutuminen on mahdollista. Nivalassa on 26-paikkainen vuodeosasto. Ylivieskassa on kaksi vuodeosastoa, joista toisessa on 26 ja toisessa 28 hoitopaikkaa. Lyhytaikaishoito on joko ennalta suunniteltu yhden tai kahden viikon hoitojakso ympärivuorokautisessa hoidossa kotona ja omaishoidossa oleville ikäihmisille tai sairaalasta kotiutuvien lyhytaikaishoitoon taikka äkillisiin hoitotarpeisiin annettava palvelu. Lyhytaikaishoidossa tarjotaan asiakkaalle monipuolista kuntoutusta hoitojakson aikana ja päivitetään hänen hoito- ja palvelusuunnitelmansa tukemaan toimintakyvyn säilymistä. Lyhytaikaishoito mahdollistaa levon kotona olevalle omaishoitajalle. Kallion alueella lyhytaikaishoitoa on tarjolla jokaisen kunnan alueella palvelutaloissa sekä Nivalan hoivalla. Sitä järjestetään myös palvelusetelillä. SAP-työryhmä (selvitä, arvioi, palveluohjaa) on moniammatillinen työryhmä, joka koordinoi vapaita ja vapautumassa olevia ympärivuorokautisia hoitopaikkoja palveluohjaamisen kriteerien mukaan. Palveluasumisella tarkoitetaan tehostettua palveluasumista kevyemmin tuettua ns. tavallista palveluasumista. Se voi olla myös ryhmäkotiasumista. Ryhmäkodeissa ikäihmiset asuvat 6 12 asukkaan kodeissa omissa huoneissaan, jonne kotihoito antaa palvelut. Ryhmäkotiasumista on Nivalassa Niva- Onnissa, Sievissä Kotirinteessä, Kallenkartanossa ja Kotialangossa sekä Ylivieskassa Kotikartano 1 ja 3 palvelutaloissa. Ryhmäkotiasumista ostetaan ikääntyville mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä vaikeavammaisille tai asiakas voi valita palvelusetelin. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä tuetaan asukkaan omatoimisuutta ja mahdollisuutta asua turvallisessa asumisympäristössä tarvitsemansa hoivan turvin. Henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Yksiköt ovat avohoidon yksiköitä, joissa asukas maksaa erikseen asumisesta ja käyttämistään palveluista. Kalliossa on joka kunnassa oma yksikkö tai yksiköitä. Palveluja ostetaan myös yksityisiltä palvelujen tuottajilta tai asiakkaalle annetaan palveluseteli. Pitkäaikaishoito on ympärivuorokautista hoitoa laitoksessa, joko hoivaosastoilla tai terveyskeskuksen vuodeosastoilla. Ikäihmiselle on joko tehty pitkäaikaispäätös ja/tai hän on ollut hoidossa yli 90 vuorokautta. Nivalan hoiva ja Ylivieskan hoiva ovat sosiaalihuoltolain mukaisia laitoshoitoyksiköitä, joissa annetaan sekä lyhyt- että pitkäaikaista laitoshoitoa. 19(46)