Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 2014 2016"

Transkriptio

1 Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille Alavieskan kunta Nivalan kaupunki Sievin kunta Ylivieskan kaupunki Peruspalvelukuntayhtymä Kallio

2 TIIVISTELMÄ Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja sen jäsenkuntien Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella -suunnitelma vuosille sisältää ikääntyvän väestön palvelujen nykytilan ja palvelujen tarpeen tulevaisuudessa. Suunnitelman arvot ovat: arvokas ikääntyminen, hyvinvoinnin tasa-arvo, turvallisuus ja itsemääräämisoikeus. Visiona on: Ikäihminen voi ikääntyä Kallion alueella arvokkaasti omassa kodissaan ja elää aktiivista elämää. Hän kokee arjen turvalliseksi ja voi luottaa toimintakyvyn heiketessä saavansa omia voimavarojaan vahvistavia palveluja ja tukea. Hän ottaa vastuun omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Hän on voimavara paitsi itselleen, myös toisille ja koko yhteisölle. Kunnat, Kallio ja muut yhteistyötahot toimivat yhteisesti sovittujen päämäärien mukaisesti ja mahdollistavat aktiivisen ikääntymisen ikäystävällisellä Kallion alueella. Arjen toiminnoissa sekä palvelutoiminnassa korostuvat ikäihmisten osallisuus, ennakointi, varhainen mukaantulo ja aktiivinen tiedottaminen sekä yhteisesti sovitut strategiset tavoitteet, päämäärät ja vuositeemat. Suunnitelman tavoitteina ovat: 1) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja 2) kotona asuminen ja sitä tukevat palvelut. Suunnitelmakauden vuositeemat ovat: vuonna 2014 ravitsemus ja liikunta, vuonna 2015 yksinäisyys ja turvallisuus ja vuonna 2016 aivoterveys. Suunnitelman päämäärät ovat: I) Kallion aluetta kehitetään elinvoimaiseksi ikääntyneiden tuella II) Terveyttä ja toimintakykyä ylläpidetään ja edistetään III) Ikäihmisen osallistumista ja vaikuttamisen mahdollisuuksia lisätään IV) Ikäihmiset ovat innostuneita liikkumaan ja liikkumisen esteet on poistettu V) Ikäihmisillä on mahdollisuuksia monimuotoiseen asumiseen ja hänen lähiympäristönsä on turvallinen ja terveellinen VI) Palveluorganisaatioita kehitetään VII) Kuntien kustannuskehitys pidetään vakaana Suunnitelmassa korostuu asukkaiden oma vastuu hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Ikäihminen on voimavara itselleen, läheisilleen ja koko yhteisölle. Yleiset kuntien ja muiden palveluntuottajien palvelut ovat ensisijaiset ja vasta sitten verovaroin tuetut palvelut. Asukkaan oma vastuu rahoituksesta lisääntyy. Tavoitteet on laadittu vuoden 2016 loppuun. Tavoitteena on, että - Kallion alueella 91 % 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissa - säännöllisen kotihoidon palvelujen piirissä on 14 % 75 vuotta täyttäneistä - omaishoidon piirissä on 7 % 75 vuotta täyttäneistä - ympärivuorokautisen palveluasumisen kokonaispeittävyys 75 vuotta täyttäneillä on 9 % - lyhytaikaishoitopaikkoja varataan 2 prosentille 75 vuotta täyttäneistä - lyhytaikaishoidon järjestämisestä laaditaan selvitys vuoden 2014 aikana - ympärivuorokautinen palveluasuminen varataan lisäksi 1 prosentille 75 vuotta nuoremmille - erityistä tukea tarvitsevien asumisen vaihtoehdoista laaditaan selvitys vuoden 2015 aikana - ikäihmisten palveluasumista ja erityisesti lyhytaikaishoitoa kehitetään kuntouttavaksi - Kallion palvelustrategiassa määritellään oman toiminnan ja yksityisten palvelujen suhde Kukin toimijataho vastaa suunnitelman tavoitteiden toteuttamisesta tahollaan. Vuosittain on kuntien ja Kallion kesken kaksi suunnitelman tavoite- ja arviointikeskustelutilaisuutta. Suunnitelman toteutumisen arviointia ja vuositeemojen tarkistamista varten asetetaan ikäpoliittinen neuvottelukunta. Neuvottelukunta järjestää vuosittain kuntakohtaiset kansalaisfoorumit. 1(46)

3 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ Alkusanat Aktiivisen ikääntymisen ikäystävällinen Kallion alue Lähtökohdat Suunnitelmaa linjaavat lait, suositukset ja ohjelmat... 8 Vanhuspalvelulaki ja muu lainsäädäntö... 8 Valtakunnallinen laatusuositus... 8 WHO:n ikäystävällisen kaupungin kriteeristö... 8 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista... 8 Kansallinen muistiohjelma... 9 Kansallinen omaishoidon tuen kehittämisohjelma... 9 Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja alueellinen toimeenpanosuunnitelma... 9 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma ja kuntien HYTE -ohjelmat... 9 Tiedottaminen ja viestintäsuositus Mitä Kallion alueen ikäihmisille kuuluu? Osallisuus Asuminen ja ympäristö Terveys ja toimintakyky Keskeiset ikäihmisten käyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut Muut kunnalliset palvelut ikääntyville Yhteistyötahot Ikääntyvän väestön palvelujen palvelurakenteen muutostarve Säännöllinen kotihoito Lyhytaikaishoito (46)

4 Tehostettu palveluasuminen ja sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito (hoivahoito) Kuntalaiskyselyn tulokset Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella - suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Arvot Visio Suunnitelman strategiset tavoitteet ja päämäärät I Kallion aluetta kehitetään elinvoimaiseksi ikääntyneiden tuella II Terveyttä ja toimintakykyä ylläpidetään ja edistetään III Ikäihmisen osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään IV Ikäihmiset ovat innostuneita liikkumaan ja liikkumisen esteet on poistettu V Ikäihmisillä on mahdollisuuksia monimuotoiseen asumiseen ja hänen lähiympäristönsä on turvallinen ja terveellinen VI Palveluorganisaatioita kehitetään VII Kuntien kustannuskehitys pidetään vakaana Suunnitelman toimeenpano Suunnitelman arviointi Keskeiset lähteet (46)

5 1 Alkusanat Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella Väestön ikääntyminen huolestuttaa taloudellisessa ahdingossa olevia kuntia koko maassa, niin myös Kallion alueella. Huoltosuhde ja sairastavuus ovat keskeisiä mittareita, joita käytetään ikääntymisen vaikutusten arvioinnissa. Suomessa vuonna 2030 on noin 1,4 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä, kun heitä tällä hetkellä on vajaa miljoona. Huoltosuhde heikkenee niin, että jokaista sataa työssä käyvää kohti on nykyisen 50 sijaan 75 eläkeläistä. Kallion alueella muutos on vieläkin suurempi. Huoltosuhde on kuitenkin vain yksi mittari väestön ikääntymisen vaikutusten arvioinnissa. Huoltosuhde ei ota huomioon sitä, miten ihmiset huolehtivat itse itsestään ja omista läheisistään. Erityisesti omalla Kallion alueellamme sekä omasta että samanaikaisesti läheisistään huolehtiminen ovat edelleen arvossaan. Kuntalaistapaamisissa tämä oli selkeästi havaittavissa. Tulevaisuudessa ikäihmiset voivat olla monin tavoin mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa nykyistä enemmän päätöksentekijöinä, kehittäjinä ja kokemusasiantuntijoina tai vertaistoimijana ja ikäkaverina toiselle ikäihmiselle. Tämän suuntainen kehitys on myös ns. vanhuspalvelulain tavoitteena. Meiltä kaikilta tarvitaan asennemuutosta ikääntymiseen ja ikäihmisiin edellä mainitunlaisen kehityksen aikaansaamiseksi sekä itsemme haastamista uusille avauksille. Suunnitelman keskeisiä näkökulmia ovat osallisuus, ennakointi ja tiedottaminen. Päätavoitteina ovat 1) hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta sekä 2) kotona asumista tukeva toiminta ja palvelut. Toimenpideohjelman vuositeemoiksi on valittu vuodelle 2014 ravitsemus ja liikunta, vuodelle 2015 yksinäisyys ja turvallisuus ja vuodelle 2016 aivoterveys. Suunnitelma on valmisteltu laajan asukas- ja yhteistoimintaverkoston avulla. Valmisteluun ovat osallistuneet kuntien eri toimialojen, yksityisten palveluntuottajien, seurakuntien ja oppilaitosten edustajien lisäksi vanhusneuvostot sekä runsas ikäihmisten joukko kuntalaistapaamisissa ja palveluja ja toiveita koskevan kyselyn vastaajina. Kiitän lämpimästi kaikkia suunnitelman valmisteluun osallistuneita ja siihen vaikuttaneita henkilöitä. Terttuirmeli Haapakoski Kallion ikääntyvän väestön palvelujen suunnitelman vastuuhenkilö palvelujohtaja, hoito- ja hoivapalvelut 4(46)

6 2 Aktiivisen ikääntymisen ikäystävällinen Kallion alue Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja sen jäsenkuntien vuosille laatiman suunnitelman tarkoituksena on tukea ja ohjata ikääntyneiden palvelujen suunnittelua, arkityötä ja kehittämistä. Suunnitelmassa kuvataan Kallion alueen ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja palvelujen nykytilaa ja väestön kehitystä, liite 1. Tilastotaulut. Suunnitelmassa esitetään hyvän ikääntymisen arvot, visio, strategiset tavoitteet ja päämäärät sekä toimenpideohjelma vuosille Kallion alueen ikääntyvien palvelujen kehittämisestä yhteistyössä Kallion kuntien sekä muiden yhteistyötahojen kanssa lähitulevaisuudessa. Ikääntyvän väestön palvelujen suunnitelma perustuu Kallion palvelustrategiaan sekä jäsenkuntien hyvinvointia ja terveyttä edistäviin ohjelmiin ja kuntastrategioihin, ns. vanhuspalvelulakiin ja laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Lisäksi suunnitelman valmistelussa on hyödynnetty terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja tilastokeskuksen väestöä ja hyvinvointia koskevia tilastoja sekä vuoden 2013 hyvinvointia ja terveyttä edistävistä kotikäynneistä laadittua yhteenvetoa. Suunnitelma on laadittu vanhuspalvelulain ja sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaisesti asiakaslähtöisesti kuulemalla ikäihmisiä, vanhusneuvostoja, henkilöstöä, yksityisiä palveluntuottajia ja muita yhteistyökumppaneita sekä jäsenkuntien toimialoja, liite 2. Tapaamiset. Kuntalaisilla on ollut mahdollisuus vastata kunta- ja muita palveluja koskevaan kyselyyn vanhusten viikon ja kuntalaisten kuulemistilaisuuksissa sekä Kallion www-sivuilla, liite 3. Asukaskyselyjen yhteenveto. Nykyinen ikääntymispolitiikka korostaa ikäihmisten omia voimavaroja ja osallisuutta sekä ennakoivaa työotetta. Suunnitelmassa on otettu huomioon ikääntymisen monet ulottuvuudet ja vaihtelevat tarpeet sekä ikääntyvien oma, kuntien ja Kallion, seurakuntien sekä yksityisten ja muiden toimijoiden rooli ikääntyvän väestön voimavaroja tukevien ja vahvistavien palvelujen tuottajana. Suunnitelma on valmisteltu syyskuun 2013 ja tammikuun 2014 välisenä aikana. Valmistelua on linjannut yhtymähallituksen nimeämä työryhmä. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut hyvinvointipalvelujohtaja Pirjo Matikainen, varapuheenjohtajana terveyspalvelujohtaja Päivi Peltokorpi ja sihteerinä sekä suunnitelman laadinnan vastuuhenkilönä hoito- ja hoivapalvelujen palvelujohtaja Terttuirmeli Haapakoski. Työryhmän muut jäsenet ovat olleet: yhtymähallituksen nimeämät edustajat Alpo Löytynoja Ylivieskasta ja Risto Mäkelä Alavieskasta sekä kuntien nimeämät edustajat Marja Isokääntä Alavieskasta, Jarmo Kivioja Nivalasta, Tarja Hietala Sievistä sekä Juha Autio, Tiina Junttila ja Pauli Korpi- Tassi Ylivieskasta. Kallion tulosalueiden ja -yksiköiden edustajina työryhmään ovat kuuluneet: fysioterapian osastonhoitaja Heli Hemmilä, hoitotyön johtaja Reetta Hjelm, kotihoidon palvelupäällikkö Virpi Kamunen, hoiva- ja asumispalvelujen palvelupäällikkö Riitta-Liisa Kujala, avosairaanhoidon palvelupäällikkö Janne Nikula, johtava ylilääkäri Risto Olli ja vuodeosasto 2:n osastonhoitaja Anne Välikangas. Henkilöstöryhmien nimeämänä edustajana on ollut lähihoitaja Marita Alatalo. Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa. 5(46)

7 Lisäksi ohjelman valmisteluun on osallistunut kolme työryhmän perustamaa alatyöryhmää vastuupareineen: 1. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta: toimintaterapeutti Marjo Seppälä ja palveluesimies Leena Sikala 2. Kotona asumista tukeva toiminta ja palvelut: sairaanhoitaja Kristiina Markkula ja vs. osastonhoitaja Arja Rättyä 3. Palveluasuminen ja laitoshoitopalvelut: osastonhoitaja Hilkka Suni ja palveluesimies Aino Taka-Eilola. Valmistelun tueksi on pyydetty tietoja kuntien taloudellisesta liikkumavarasta, muuttoliikkeestä sekä keskusteltu pelastuslaitoksen asiantuntijan kanssa ikääntyvän väestön turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Hyvä ikääntyminen Kallion alueella tarkoittaa tässä suunnitelmassa sitä, että alueella voi elää aktiivista ja onnellista elämää iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Asukkailla on hyvät mahdollisuudet huolehtia omasta terveydestään ja toimintakyvystään, mikä tarkoittaa muun muassa esteetöntä toimintaympäristöä, jossa palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat helposti saavutettavissa. Ikäihminen saa päättää itseään koskevista asioista ja osallistua niiden kehittämiseen yhdessä muiden ikäihmisten ja toimijoiden kanssa. Suunnitelmassa korostuu hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kotona asumisen mahdollistaminen. Ennakoinnilla, varhaisella mukaantulolla ja toimijoiden yhteisesti valitsemilla suunnitelman vuositeemoilla ravitsemus ja liikunta yksinäisyys ja turvallisuus aivoterveys - voidaan vähentää riskitekijöitä ja sitä kautta parantaa hyvinvointia ja terveyttä. Myönteinen asennoituminen ikääntymistä ja ikäihmisiä kohtaan on yksi onnistumisen edellytyksistä. Kallion, kuntatoimijoiden, yksityisten palveluntuottajien, seurakuntien ja järjestöjen keskinäinen yhteistyö ja aktiivinen tiedottaminen ovat tärkeitä suunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa. Palvelutoiminnassa tavoitteiden saavuttaminen edellyttää asiakaslähtöisyyttä, ennakoivaa ja moniammatillista työtä sekä verkostojen ja osaamisen johtamista. 6(46)

8 3 Lähtökohdat Väestön ikärakenne on muuttumassa eliniän pitenemisen seurauksena. Elinajanodote on noussut vähitellen ja keskuudessamme elää entistä iäkkäämpiä. Erityinen haaste liittyy iäkkäitä koskevaan asennemuutokseen. Yhteiskunnassa on tunnistettava ja otettava kaikessa toiminnassa huomioon, että iäkkäät ihmiset eivät ole enää yhtenäinen ryhmä, kuten ei mikään muukaan väestöryhmä. Joukossa on hyvin eri-ikäisiä. Kallion alueella ikääntyneitä on tälläkin hetkellä 63-vuotiaista 100 vuotta ylittäneisiin. On erilaisia miehiä ja naisia, joista suuri osa on varsin terveitä ja hyväkuntoisia. On aktiivisia ns. harmaita panttereita ja niitä iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät toimintakykynsä rajoitteiden vuoksi pysty osallistumaan yhteisönsä ja yhteiskunnan toimintoihin ilman tukea. On hyväosaisia ja syrjäytyneitä. On liian lihavia ja aliravittuja. Lisäksi on erilaisiin vähemmistöihin, kuten seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, ja etniseltä taustaltaan erilaisia iäkkäitä. Näin on myös Kallion kuntien alueella. Vanhustutkimuksissa elämänvaiheet jaetaan usealla tavalla. Yhden jaottelun mukaan työuran päättymisen ja varsinaisen vanhuuden väliin jäävää elämänvaihetta on alettu nimittää kolmanneksi iäksi (esimerkiksi vuotiaat). Varsinainen vanhuus eli neljäs ikä katsotaan tänä päivänä alkavan 85 ikävuoden jälkeen. Nyttemmin on alettu puhua myös viidennestä iästä, jolla tarkoitetaan elämän viimeisimpiä vuosia, jolloin hoidon ja palvelujen tarve on suurimmillaan. Vanhuspalvelulaissa ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan eläkeikäistä väestöä eli 63 vuotta täyttäneitä. Iäkäs henkilö on lain mukaan sellainen ikääntyneeseen väestöön kuuluva henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt ikääntymiseen liittyvien syiden vuoksi. Syitä voivat olla iän myötä alkaneet, lisääntyneet tai pahentuneet sairaudet tai vammat taikka korkeaan ikään liittyvä rappeutuminen. Ikäystävällinen alue ottaa toiminnassaan huomioon ikääntymisen moninaisuuden. Se pystyy tarjoamaan iäkkäille mahdollisuuksia terveeseen ja toimintakykyiseen ikääntymiseen sekä antamaan elämän loppuvaiheessa tarvittavan turvan ja huolenpidon. Samalla se ottaa huomioon myös ikääntyvän omat voimavarat ja ihmisen oman vastuun. Iäkäs ihminen on myös aina osallistuja ja toimija, kukin omien voimavarojensa mukaan. Tässä suunnitelmassa tavoitteet kohdistuvat kolmannessa, neljännessä ja viidennessä iässä oleviin. Palvelutarpeet on laskettu valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti suhteutettuna 75 vuotta täyttäneisiin, koska palvelutarpeiden katsotaan lisääntyvän 75 ikävuoden jälkeen. Aktiivinen ja hyvä ikääntyminen Kallion alueella koskee kaikkia ikääntyviä. Kuntatalous on heikentynyt viime vuosina Suomessa ja Kallion jäsenkunnissa. Tälle kehitykselle on esitetty syiksi muun muassa veropohjan kaventuminen, huoltosuhteen heikkeneminen työikäisen väestön (ns. suurten ikäluokkien) jäädessä eläkkeelle sekä sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu. Resurssien väheneminen ja palvelutarpeiden kasvu vaikuttavat meneillään olevien kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusten sisältöön. Kunnat ja yhteistoiminta-alueet voivat myös itse omilla ratkaisuillaan uudistaa palvelurakennettaan. Palvelutuotannon painopisteen siirtämisellä ennakoivaan toimintaan voidaan parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia, mutta samalla myös hillitä palvelutuotannon kustannuksia tulevaisuudessa. 7(46)

9 4 Suunnitelmaa linjaavat lait, suositukset ja ohjelmat Vanhuspalvelulaki ja muu lainsäädäntö Tärkein suunnitelmaa linjaava laki on ns. vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista). Laki tuli keskeisiltä osiltaan voimaan Lain mukaan kunnan eri toimialojen on toimittava yhteistyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Myös ikääntyvän väestön palvelujen suunnitelma tulee laatia yhteistyössä. Yhteistyövelvoite koskee myös kunnassa toimivia julkisia tahoja, yrityksiä sekä ikääntynyttä väestöä edustavia järjestöjä ja muita yleishyödyllisiä yhteisöjä. Vanhuspalvelulain ohella muita keskeisiä lakeja ovat sosiaalihuoltolaki, terveydenhuoltolaki, omaishoidon tuesta ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetut lait, ns. vammaispalvelulaki, päihdehuolto- ja mielenterveyslait, ns. asiakas- ja potilaslait sekä yksityisistä sosiaalipalveluista ja yksityisestä terveydenhuollosta annetut lait. Valtakunnallinen laatusuositus Keskeisin suunnitelmaa ohjaava suositus on sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton uudistama ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus Suosituksen tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakyvyn edistämistä sekä vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Suosituksen tavoitteena on ikäystävällinen Suomi. Ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi suositus nostaa esille seitsemän teema-aluetta: 1. osallisuus ja toimijuus 2. asuminen ja elinympäristö 3. mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen 4. oikea palvelu oikeaan aikaan 5. palvelujen rakenne 6. hoidon ja huolenpidon turvaajat sekä 7. johtaminen WHO:n ikäystävällisen kaupungin kriteeristö Kansainvälisenä suosituksena on WHO:n Ikäystävällisen kaupungin kriteeristö. Kriteeristö on valmistunut 33 kaupungin ikäihmisten ja ammattilaisten yhteistyönä vuonna 2008 ja sitä suositellaan kaupungeille ikäystävällisen kaupungin arviointiin. Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista Elintavat, kuten ravinto ja liikunta, ovat terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn kannalta avainasemassa. Terveellisellä ravinnolla ja riittävällä fyysisellä aktiivisuudella voidaan tehokkaasti ehkäistä monia sairauksia ja samalla lisätä toimintakykyä ja parantaa koettua terveyttä. Ravinnolla ja liikunnalla on keskeinen merkitys voimakkaasti yleistyvien lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Valtioneuvosto on antanut periaatepäätöksen terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon 8(46)

10 kehittämislinjoista. Lisäksi kunnille on jaettu runsaasti liikunta- ja ravitsemusneuvontaa koskevaa materiaalia. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuoden 2013 lopulla julkaissut ohjeistuksen: MUUTOSTA LIIKKEELLÄ! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa lisäksi, että liikuntaneuvonta on osa päivittäistä terveysneuvontaa. Kansallinen muistiohjelma Aivoterveyden edistämiseksi on laadittu kansallinen muistiohjelma. Muistisairaudet yleistyvät iän myötä. Ne ovat tulevaisuudessa suurin yksittäinen palvelutarvetta aiheuttava tekijä. Tutkimusten mukaan dementiaa esiintyy alle 65-vuotiaista 0,2 0,3 prosentilla, vuotta täyttäneistä neljällä prosentilla, vuotta täyttäneistä 11 prosentilla sekä 85-vuotiailla ja sitä vanhemmilla 35 prosentilla. Kansallinen omaishoidon tuen kehittämisohjelma Omaishoidon tuen kansalliset linjaukset valmistuvat vuoden 2014 keväällä. Omaishoidon tuen tarve on laskettu voimassa olevan laatusuosituksen mukaan. Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja alueellinen toimeenpanosuunnitelma Valtioneuvoston periaatepäätöksellä 2012 hyväksytty valtakunnallinen Turvallisempi huominen - sisäisen turvallisuuden ohjelma ottaa erityisen tarkastelun kohteeksi mm. arjen ja asumisen turvallisuuden sekä alkoholista ja päihteistä johtuvat turvallisuusuhkat. Pohjois-Suomeen on laadittu Turvallisempaan tulevaisuuteen Pohjois-Suomessa sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanosuunnitelma. Siinä on käsitelty turvallisuutta laajasti ympäristön ja asumisturvallisuuden lisäksi myös henkilöturvallisuuden näkökulmasta ja annettu suositukset mm. ikääntyneiden asumisturvallisuuden parantamiseksi. Kallion jäsenkunnissa on laadittu turvallisuussuunnitelmat. Niiden päivittämisen aika on, jotta ne vastaavat jokapäiväistä elämää koskettaviin uudenlaisiin turvallisuusuhkiin. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma ja kuntien HYTE -ohjelmat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmassa ja sen toteuttamishankkeessa Terveempi Pohjois-Suomi (TerPS) painopisteenä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja johtaminen sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistaminen. Lisäksi kuntalaisten osallistuminen ja osallisuus sekä uudet palvelukonseptit ja toimintamallit ovat muita painopistealueita. Toiminnassa korostuvat ennakointi ja varhainen mukaantulo. Tiedottaminen ja viestintäsuositus Tiedottaminen ja viestintä ovat keskeisiä kaikessa toiminnassa. Tiedottamisen tulee olla ymmärrettävää ja ajantasaista. Viestintätavat on oltava sellaisia, että viesti tavoittaa ikäihmiset. Julkisten ja yksityisten toimijoiden siirtyessä yhä enemmän sähköiseen asiointiin on huolehdittava myös siitä, että kaikilla on siihen pääsy ja osaamista. 9(46)

11 5 Mitä Kallion alueen ikäihmisille kuuluu? Seuraavassa esitellään Kallion alueen väestön kehitystä, ikäihmisten hyvinvointia ja osallisuutta, asumista sekä terveyttä ja toimintakykyä kuvaavilla tunnusluvuilla. Joissakin tiedoissa tunnuslukuina on käytetty valtakunnallisia tietoja. Kuvauksessa on käytetty myös ikäihmisille suunnatun kyselyn vastauksia ja lähineuvonnan raporttia 75-vuotiaille vuonna 2013 tehdystä hyvinvointikyselystä, kuntalaisten ja vanhusneuvostojen tapaamisista saatua palautetta ja käytännön työelämässä hankittua kokemusta. Lähineuvonnan kyselyyn vastasi 161 henkilöä ja ikäihmisille suunnattuun kyselyyn 90. Väestö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueen väestön määrä oli yhteensä henkilöä. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan väestön määrä oli joulukuun 2013 lopussa henkilöä, missä on lisäystä edellisvuoteen 97 henkilöä. Väki väheni ennakkotiedon mukaan Alavieskassa (-21), Nivalassa (-40) ja Sievissä (-42). Ylivieskassa väestön määrä kasvoi (+223). Väestön kasvu perustuu pääasiassa syntyvyyden enemmyyteen. Ainoastaan Ylivieskassa tulomuutto on lähtömuuttoa suurempi. Maahan muutto oli kaikissa kunnissa vuoden aikana positiivinen. Lähes koko väestö on suomenkielistä. Vuonna 2012 muuta kuin suomea, ruotsia ja saamea äidinkielenään puhuvia oli Alavieskassa 7,6 henkilöä 1000 asukasta kohden. Vastaava luku Nivalassa oli 6,5, Sievissä 15,1 ja Ylivieskassa 9,6. Väestön koulutustaso on alhaisempi kuin Pohjois- Pohjanmaalla tai koko maassa. Kuviossa 1 kuvataan graafisesti Kallion väestön määrän kehitys vuodesta 2012 vuoteen Kuvio 1. Kallion alueen väestöennuste vuosina (46)

12 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueen väestöstä 22,7 prosenttia on lapsia ja nuoria (0 14- vuotiaita), 60,5 prosenttia työikäisiä (15 64-vuotiaita) ja 16,8 prosenttia 65 vuotta täyttäneitä ikäihmisiä. Suhteellisesti eniten ikäihmisiä on Alavieskassa, 20,7 prosenttia, ja Nivalassa 17,7 prosenttia väestöstä. Vähiten ikäihmisiä on Sievissä ja Ylivieskassa, molemmissa 15,7 prosenttia. Ikäryhmittäinen väestöennuste ikäryhmittäin on kuvattu liitteessä 1. Tilastotaulut. Kuviossa 2 kuvataan graafisesti Kallion alueen ikääntyvän väestön määrän kehitys vuodesta 2012 vuoteen Kuvio 2. Kallion alueen 75 vuotta täyttäneen väestön määrän kehitys vuosina Kuviossa 3 esitetään väestöennuste ikäryhmittäin vuotiaat ja 85 v täyttäneet vuosina Kuvio 3. Kallion alueen ikääntyvän väestön määrän kehitys , v ja 85 v ja sitä vanhemmat 11(46)

13 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella väestö ikääntyy, kuten muualla Suomessa. Väestön ikääntyminen kiihtyy vasta 2020-luvulla, jolloin ns. suuret ikäluokat saavuttavat 80 vuoden iän. Vuonna 2012 Kallion alueen ikäihmisistä 8 prosenttia oli täyttänyt 75 vuotta. Vastaava luku on 9 prosenttia vuonna 2020, 11 prosenttia vuonna 2025, 12 prosenttia vuonna 2030 ja vajaa 15 prosenttia vuonna Vuodesta vuotta täyttäneen väestön määrä kasvaa Kallion alueella tilastokeskuksen ennusteen mukaan viidessä vuodessa n. 250 henkilöllä, 10 vuodessa runsaalla 1000 henkilöllä, 15 vuodessa 1750 henkilöllä ja vuoteen 2040 mennessä runsaalla 2400 henkilöllä. 85 vuotta täyttäneiden määrä on yli kaksinkertainen vuonna Heitä arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä 882, 1057 vuonna 2025, 1211 vuonna 2030 ja 2080 vuonna Kuntakohtaisesti väestön ikääntyminen ei ole merkittävä vuoden 2016 loppuun mennessä. Kasvu kiihtyy vuoden 2025 jälkeen. Alavieskassa kasvu on maltillisin. 75 vuotta täyttäneiden määrän muutos vuodesta 2015 vuoteen 2030 on Alavieskassa 93 henkilöä. Nivalassa vastaava muutos on 522, Sievissä 233 ja Ylivieskassa 909 henkilöä. Vastaavasti 85 vuotta täyttäneiden määrän muutos samana ajanjaksona on Alavieskassa 17, Nivalassa 81, Sievissä 37 ja Ylivieskassa 184 henkilöä. 5.1 Osallisuus Vanhuspalvelulaki on nostanut ikäihmisen osallisuuden keskeiseksi asiaksi. Lain yhtenä tarkoituksena on parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa. Jotta tähän on mahdollisuus, kuntien ja toimijoiden on tuettava erityisesti ikääntyneiden osaamista ja valmiuksia teknologian hyödyntämiseen. Myös kulttuurin ja taiteen keinoin voidaan edistää osallisuutta. Osallisuus tarkoittaa myös elinikäistä oppimista. Vanhusneuvosto on kunnassa keskeinen ikääntyvän väestön osallistumis- ja vaikuttamiskanava. Kallion jokaisessa kunnassa on koko 2000-luvun ajan ollut vanhusneuvosto tai yhdistetty vanhus- ja vammaisneuvosto, joka on mahdollistanut osallisuuden. Toiminta on monipuolista ja vireää. Alla on koottu osallisuuteen liittyviä asioita Kallion ikäihmisille suunnatusta ja lähineuvonnan kyselystä: Kallion ikäihmisille suunnatun kyselyn vastaajista kolmannes osallistui seurakunnan ja järjestöjen toimintaan, n. 12 % kunnalliseen päätöksentekoon ja 8 % oli mukana vanhusneuvostossa. Kirjastopalveluja käytti 72 % vastaajista, erilaisiin tapahtumiin osallistui lähes saman verran vastaajista, teatterissa ja konserteissa kävi 53 % ja kansalaisopiston piireihin osallistui 46 % vastaajista. Internetiä käytti runsaat puolet vastaajista. Sen sijaan kuntalaistilaisuuksissa ainoastaan muutama ilmoitti omistavansa tietokoneen tai käyttävänsä internetiä. Kuntosali kuului useimpien harrastuksiin, niin ikään järjestö- ja muu vapaaehtoistoiminta. Päätöksentekoon osallistui vastaajista 13 %. Muita harrastuksia olivat mm. jumppa, vesijumppa ja uinti sekä hieronnassa käynti. 12(46)

14 Osallistumisen esteeksi vastaajat ilmoittivat sekä oman vointinsa että myös kyydin puuttumisen. Sonectus- ja muissa kehittämishankkeissa ikäihmisiä ja heidän läheisiään on käytetty kokemus- ja kehittäjäasiantuntijoina. Kallion sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakas ja hänen läheisensä osallistuvat hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon. Kallion alueen ikäihminen on aktiivinen toimija ja voimavara. Hyvään ikääntymiseen kuuluu mm., että ikäihmisellä tulee olla mahdollisuus harrastaa, vaikuttaa sekä päättää omista asioistaan. Vastausten mukaan Kallion alueen ikäihmiset osallistuvat päätöksentekoon niin kuntien toimielimissä kuin myös vanhusneuvostoissa. Ikäihmiset huolehtivat hyvinvoinnistaan harrastamalla ja pitämällä yllä sosiaalisia suhteitaan. Ikäihmiset ovat myös merkittävä voimavara toisten ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä niin järjestöissä kuin myös esimerkiksi ystävinä ja kirkko- ja kulttuurikavereina. Kallion, sen jäsenkuntien ja yhteistyötahojen tulee omassa toiminnassaan kaikin mahdollisin tavoin tukea ja vahvistaa ikäihmisten aktiivisuutta ja osaamista. Kallion alueella on myös ikäihmisiä, jotka ovat yksinäisiä tai syrjäytyneet sosiaalisista verkostoista, harrastuksista ja päätöksenteosta. Palvelujärjestelmässä tulee olla käytäntöjä, joilla tavoitetaan syrjäytymässä olevat tai jo syrjäytyneet. Tarjolla tulee olla kaikille avoimia paikkoja, joihin on luontevaa tulla ja tutustua uusiin ihmisiin ja harrastuksiin. 5.2 Asuminen ja ympäristö Suurin osa ikäihmisistä asuu kotona ja enemmistö heistä omistusasunnoissa. Kotona 75 vuotta täyttäneistä asui Alavieskassa 88 %, Nivalassa 87,4 %, Sievissä 85,7 % ja Ylivieskassa 89 %. Vastaava prosenttiosuus koko maassa oli 90 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 89,9 %. Liitteessä 1 Tilastotaulut väestöstä on tarkasteltu ikäryhmittäin kotona asuvien osuuden kehitystä vuosina Koko väestöä koskevan tiedon mukaan vuonna 2012 asumisväljyys (kuinka paljon neliöitä henkilöä kohden on keskimäärin) Alavieskassa oli 43,74 m2/henkilö, Nivalassa 41,85 m2/henkilö, Sievissä 39,45 m2/henkilö ja Ylivieskassa 42,25 m2/henkilö. Vertailuluku Pohjois-Pohjanmaalla oli 42,20 m2/henkilö ja koko maassa 41,40 m2/henkilö. Vuoden 2013 kyselyjen ja kuntalaistapaamisten mukaan: Lähineuvonnan kartoituksessa omakotitalossa asui 67,3 %, rivitalossa runsas viidennes, hissillisessä kerrostalossa 7,7 % ja hissittömässä 4,5 %. Lähes vastaavat luvut saatiin ikääntyvän väestön kyselyssä. Myös tulevaisuuden asumismuodon valinnassa omakotiasuminen sai eniten kannatusta ja toiseksi eniten palvelutalo tai rivitaloasuminen. Osa vastaajista kannatti tulevaisuuden asumisratkaisuna myös senioritaloa. Senioritaloasuminen nousi esille kaikissa kuntalaistilaisuuksissa ja koettiin tulevaisuuden asumisen hyväksi vaihtoehdoksi. Kerrostaloihin kaivattiin kerhohuoneita tai vastaavia kokoontumispaikkoja. Puolison kanssa asui 64,5 % vastaajista, yksin 29 % ja jonkun muun kanssa 6,5 %. 13(46)

15 Suurin kotona asumista vaikeuttavista tekijöistä oli syrjäinen sijainti. Haja-asutusalueella julkinen liikenne ei aina kohtaa asukkaiden toiveita ja erityisesti Sievissä ei ole ikäihmisille tarkoitettua kutsutaksiliikennettä. Katujen ja teiden valaistuksella sekä kevyen liikenteen väylien olemassaololla ja kunnolla on merkitystä asumisen turvallisuuteen. Myös ympäristön esteettömyys koetaan tärkeäksi. Nurmikon ja pensaiden leikkuuseen ja lumenauraukseen toivottiin apua, koska omat voimat eivät enää riitä. Ilmaston lämpenemisen vuoksi tulevina talvina liukkaat kelit yleistyvät ja kesän hellepäivien määrä kasvaa. Ensin mainituista aiheutuu kaatumistapaturmia ja viimeksi mainituista nestevajausta. Tulevaisuudessakin ikäihmisten asuminen tulee painottumaan yhä enemmän kotona asumiseen. Suurin osa ikäihmisistä asuu nykyisessä jo rakennetussa asuntokannassa. Asuntokannasta uudistuu 1-2 % vuodessa. Uudistuotannosta ainoastaan osa kohdentuu senioreille sekä erityisryhmille. Keskeistä ikäihmisten asumisessa on suunnata voimavarat esteettömyyteen ja sen parantamiseen. Asuinalueen valinnassa ikäihmiset pitävät tärkeänä alueen palveluita: ruokakauppaa, terveydenhuoltoa, kirjastoa ja hyviä liikenneyhteyksiä kuntakeskukseen. Ikäihmiset arvostavat asumisessaan mahdollisuutta ulkoiluun sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhdessä tekemiseen samanikäisten kanssa. Asukastoiminnalla on ikääntyneille enemmän merkitystä kuin muulle väestölle. 5.3 Terveys ja toimintakyky Terveyden ja toimintakyvyn mittareita kuvataan mm. sairastavuus- ja vammaiskertoimilla. Seuraavassa on esitetty sairastavuus- ja vammaisuus Kallion alueen kunnissa vuonna Kuvio 4. Sairastavuus- ja vammaiskertoimet Kallion kunnissa (46)

16 Sairastavuuskerroin lasketaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vuotiaiden ikä- ja sukupuolivakioidun osuuden perusteella. Jos kunnan työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on sama kuin koko maassa, kerroin on yksi. Vammaiskerroin lasketaan vammaisetuisuuksista annetun lain (570/2007) mukaan alle 16- vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukea sekä eläkettä saavan hoitotukea saavien sekä vammaisuuden perusteella laitoshoidossa olevien määrän perusteella. Määrää laskettaessa ei oteta huomioon ruokavaliokorvausta saaneita henkilöitä. Eniten Kallion kunnissa sairastetaan sydämen vajaatoimintaa, sepelvaltimotautia ja verenpainetautia. Myös diabetes on yleinen sairaus. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman yksi tavoitteista on sairastavuusindeksin laskeminen 5 prosenttia vuoteen 2017 mennessä vuoden 2006 tasosta. Liitteeseen 1. Tilastotaulut väestöstä sisältyy erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden kehitys yleisimmin esiintyvien sairauksien mukaan vuosina Huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden osuutta väestöstä suhteutettuna vuotiaisiin (väestöllinen huoltosuhde). KOKO MAA Huoltosuhde ,9 54,3 58,6 64,4 68,2 71,2 72,1 71,2 Alavieska 66,4 67,1 74,4 85,9 95,1 100,6 100,4 98,1 Nivala 69,0 70,8 77,0 84,7 87,0 87,3 87,0 85,8 Sievi 73,5 74,9 77,8 87,6 93,7 97,4 98,4 97,4 Ylivieska 56,3 57,9 62,9 70,0 75,1 76,6 75,8 74,3 Taulukko 1. Kallio kuntien huoltosuhteen kehitys vuodesta 2011 vuoteen 2040 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Vanhushuoltosuhde kertoo, kuinka monta yli 64 -vuotiasta eläkeläistä on sataa vuotiasta työikäistä kohden. Vanhushuoltosuhde oli vuonna 2011 seuraava: Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Pohjois- Koko maa Pohjanmaa 32,5 29,2 26,3 24,1 23,1 27,7 Huoltosuhde on korkea kummallakin laskentatavalla. Ennusteen mukaan huoltosuhde kehittyy huolestuttavaan suuntaan jo näköpiirissä olevan vuosikymmenen aikana. Korkea huoltosuhde johtaa kunnissa laajaan palvelutarpeeseen, korkeisiin asukaskohtaisiin kustannuksiin ja heikkoon verotulopohjaan. 15(46)

17 Kuntayhtymän jäsenkuntien veroprosentit ovat maakunnan ja maan keskiarvoa korkeammat, millä on yhteys kuntalaisten käytettävissä oleviin tuloihin ja palvelujensa rahoittamiseen. Kuntalaisten käytettävissä olevat tulot ns. Gini-kertoimen mukaan lasketut nettotulot ovat Kallion kunnissa maakunnan ja maan keskiarvoa alhaisemmat Sieviä lukuun ottamatta. Gini - kerroin ilmaisee tarkasteltavan alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Tiedot vuodelta 2011 ovat: Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Pohjois- Koko maa Pohjanmaa 23,8 23,3 30,6 25,4 26,1 28,5 Valtakunnallisesti tehdään hyvinvointitutkimuksia säännöllisin väliajoin. Koettu terveys saattaa poiketa mitattuun terveyteen verrattuna suuntaan tai toiseen. Kallion lähineuvonnan kyselyssä tiedusteltiin mm. terveydentilaa. Seuraavaksi on kerrottu havaintoja kyselystä. Lähineuvonnan kyselyn vastaajista 55,2 % koki terveydentilansa tyydyttävänä, 31,2 % melko hyvänä ja vain 7,8 % erittäin hyvänä. Melko huonona tai huonona terveydentilansa koki 5,8 %. Omaan tai läheisen terveydentilaan liittyi monia huolenaiheita: 43 % koki tulevaisuuden huolestuttavana. Huolta aiheuttivat erilaiset sairaudet, kuten reuma, syöpä, sydänvaivat ja yleinen kunnon heikkeneminen. Myös yksinäisyys ja henkinen jaksaminen aiheuttivat huolta. Huolta muistiinsa liittyvissä asioissa koki 18 % vastaajista. Kyselyyn vastanneista joka kolmas kertoi kärsivänsä säännöllisistä kivuista lähes päivittäin. Säännöllinen reseptilääkitys oli 88 % vastaajista. Yleisimpiä sairauksia olivat sydän- ja verisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä diabetes. Muistisairaudet puuttuivat kyselyn luokituksesta. Lääkärissä asioinnista oli kulunut alle vuosi 17,7 % vastaajista, 1 3 vuotta 71,4 % ja enemmän kuin 3 vuotta 10,9 %. Hammashoidossa oli 1 3 vuotta sitten käynyt 56 % vastaajista ja yli 3 vuotta sitten 44 % vastaajista Keskeiset ikäihmisten käyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueen ikäihmisten käyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut on kuvattu lyhyesti. Palvelujen laajempi sisältökuvaus ja toimintatiedot on esitetty Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palvelukuvauksissa sekä talousarvioissa, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätösasiakirjoissa. Ehkäisevän vanhustyön palveluilla tarkoitetaan asukkaiden ja asiakkaiden palveluohjausta ja neuvontaa sekä palvelutaloissa ja lähineuvonnassa eri toimijoiden järjestämiä ikäihmisille suunnattuja kuntouttavia ja vapaa-ajan palveluja. Palveluiden avulla ylläpidetään ikäihmisten toimintakykyä sekä ehkäistään ja siirretään varsinaisten hoidollisten palvelutarpeiden syntyä ja vähennetään niiden tarvetta. Vastaanottopalveluilla tarkoitetaan tässä avosairaanhoidon palveluja. Niihin sisältyvät lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotto sekä sairaanhoito, neuvonta ja ohjaus. Lääkärin ja kansantautihoitajien (astma-, diabetes- ja sydänvastaanotot) vastaanottotoimintaa on kuntayhtymän kaikissa kunnissa ja 16(46)

18 lääkärin ja päivystävän sairaanhoitajan päivystysvastaanottoa virka-aikana Nivalan ja Ylivieskan terveyskeskuksissa. Rajoitetusti päivystystä on myös Alavieskassa ja Sievissä. Vastaanottopalveluihin kuuluvat hoidolliset tukipalvelut, kuten laboratorio- ja röntgenpalvelut. Muistipoliklinikka on tarkoitettu muistisairaiden tutkimukseen, ohjaukseen, hoitoon ja seurantaan. Tavoitteena on selvittää muistiongelmien syyt mahdollisimman varhain. Kallion alueella on kaksi muistihoitajaa terveyspalveluissa ja yksi muistikoordinaattori hyvinvointipalveluissa. Kuntoutuspalveluita ovat mm. fysio- ja toimintaterapia, veteraanikuntoutus, lääkinnällinen kuntoutus ja kuntoutusohjaus. Fysio- ja toimintaterapiaa annetaan yksilö- ja ryhmähoitoina sekä ohjausta ja ennalta ehkäisevää liikuntaneuvontaa eri-ikäisille. Lääkinnällistä kuntoutusta voi saada palvelusetelillä. Yksilölliseen kuntoutukseen ja ohjaukseen sekä erilaisiin ryhmätoimintoihin tarvitaan lääkärin lähete. Apuvälinelainaamosta voi lainata pääasiassa liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä. Yksilöllisiin apuvälinetarpeisiin voidaan myöntää apuvälineitä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kotisairaalatoiminta on sairaanhoidollisten toimenpiteiden sekä kuntoutuksellisten palveluiden viemistä potilaan kotiin. Kotisairaalatoimintaan osallistuvat yhteistyössä kotihoidon, palveluasumisen, vastaanoton ja vuodeosaston henkilöstö. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi perustuu asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseen arviointiin. Asiakkaan toimintakyvyn lisäksi palvelujen myöntämiseen vaikuttavat sosiaalinen verkosto, omaisten ja läheisten osallistumismahdollisuudet, asunto-olosuhteet sekä mahdolliset omarahoitteiset palvelut. Arvioinnin työkaluna käytetään RAI -toimintakykymittaria ja tarpeen mukaan muita arviointityökaluja. Palvelutarpeen arviointiin liittyy aina myös palveluohjaus. Muita ikäihmisille suunnattuja ehkäiseviä palveluja ovat hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit, lähineuvonnan palveluohjaus ja sairaanhoitajan palvelut, gerontologinen sosiaalityö sekä päiväkeskusten päiväryhmät ja tilojen avoin käyttö vertaisryhmille ja järjestöille. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintoja ja niitä vaarantavia tekijöitä koskeva kysely lähetetään vuosittain 75 vuotta täyttäville, jotka eivät ole kotihoidon asiakkaina. Kotikäynti tehdään, mikäli kyselyn saanut sitä haluaa. Kotikäynti tarjotaan kaikille 80 vuotta täyttäville, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Pyynnöstä kotikäynti tehdään myös muille. Gerontologinen sosiaalityö on ikääntyvien parissa tehtävää ehkäisevää ja korjaavaa auttamis- ja muutostyötä. Siihen kuuluu yhteistyö omaisten, järjestöjen, vanhusneuvostojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä veteraaniasiamiehen tehtävät. Sosiaalityöntekijän ja lähineuvontapalveluja on tarjolla jokaisessa Kallion kunnassa. Harkinnanvaraista taloudellista tukea ja kuljetustukea voivat saada pienituloiset. Päivätoiminta tukee asiakkaiden kotona asumista yksilöllisen kuntoutumis- ja hoitotarpeen mukaisesti. Se mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen ja antaa osallistumisen kokemuksia. Päivätoimintaa on Nivalassa, Sievissä ja Ylivieskassa päiväkeskuksissa. Omaishoidon tuen tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. Omaishoidon tuki sisältää hoitopalkkion, hoidettavalle annetut palvelut tai palvelusetelin sekä 17(46)

19 omaishoitajan vapaapäivät ja tarvitsemansa avun. Omaishoidolla tuetaan ikäihmisen kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Kalliossa on käytössä kolme hoitopalkkioluokkaa. Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan asiakkaan kotona selviytymisen kannalta riittäviä kotiin järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten apua, tukea, hoivaa ja hoitoa sekä ohjausta. Kotihoitopalveluja ovat kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoidon tukipalvelut. Kotihoitopalvelu on säännöllistä tai tilapäistä. Säännöllistä palvelu on silloin, kun sitä annetaan vähintään kerran viikossa ja/tai se on päivittäistä palvelua. Palvelut kohdennetaan hoidon tarpeen mukaan. Tarvittaessa palvelua annetaan lyhyen ajan myös ympäri vuorokauden (esimerkiksi saattohoitovaiheessa). Kallio järjestää kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa omana toimintana, ostopalveluna ja palvelusetelillä. Tilapäisiä kotihoitopalveluja ovat harvemmin kuin kerran viikossa annettavat määräaikaiset palvelut. Palvelu myönnetään yleensä enintään kolmen viikon ajalle (esimerkiksi tilapäinen lääkehoito tai kuntoutus sairaalasta kotiuduttaessa). Ateriapalvelua kotiin kuljetettuna voi saada henkilö, joka ei alentuneen toimintakyvyn tai vamman vuoksi itse pysty valmistamaan ruokaa tai käymään kodin ulkopuolella ruokailemassa. Kauppakassipalvelun asiakkaalla on mahdollista tilata kauppatavarat kaupasta, josta ne kuljetetaan hänelle. Kalliossa kauppakassipalvelu ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuljetustukea voidaan myöntää pienituloisille tarveharkintaisesti silloin, kun he eivät ole oikeutettuja vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin eikä palveluliikennettä ole. Sauna-/kylvetyspalvelussa asiakas käy avustettuna saunassa esimerkiksi palvelutalossa tai päiväkeskuksessa. Häntä avustetaan ja hoitaja seuraa ihon kuntoa. Vaatehuoltopalveluja järjestetään hyvin vähän, lähinnä sotainvalideille ostetaan pesulapalvelua. Siivouspalvelua annetaan pienituloisille kotihoidon tukipalveluna palvelusetelillä kerran kuukaudessa. Taloudellista tukea pienimuotoisiin asunnon muutostöihin voidaan myöntää pienituloisille tarveharkintaisesti. Turvapalvelua järjestetään ostopalveluna. Palvelu sisältää turvahälytysten vastaanoton, hoidon tarpeen arvioinnin ja tarpeen mukaisen avun hälyttämisen. Mielenterveyspalvelut Ikääntyvien mielenterveyspalvelut järjestetään terapiakeskuksen palveluna ja ympärivuorokautinen avo- ja laitoshoito Visalan sairaalassa. Ikääntyviä mielenterveyskuntoutujia on Kallion omissa asumispalveluissa. Pääosa asumispalveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta tai asiakkaalle annetaan palveluseteli. Päihdepalvelut Ikääntyvät saavat polikliiniset päivystys- ja A-klinikkapalvelut Nivalan ja Ylivieskan A-klinikalta. Alavieskassa ja Sievissä on sivuvastaanotot. Muut palvelut järjestetään asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan. Päihdekuntoutujia on Kallion omissa asumispalveluissa. Erityisryhmien asumispalveluista pääosa ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta tai asiakkaalle annetaan palveluseteli. 18(46)

20 Suun terveydenhuoltopalvelujen tarve kasvaa merkittävästi jo lähitulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy ja hampaallisten osuus ikääntyvien joukossa kasvaa ja hammasproteesien käyttäjät vähenevät. Hammashoitolat toimivat jokaisessa Kallion kunnassa. Vammaispalvelut ovat vammaispalvelulaissa säädettyjä kuljetuspalveluja, asunnon muutostöitä, asuntoon kuuluvia välineitä, laitteita tai tulkkipalveluja. Palvelua voidaan antaa myös palveluasumisena tai päivätoimintana taikka henkilökohtaisena apuna. Jos henkilöllä on vaikeavammaisuuden status, se säilyy hänen ikääntyessä. Kehitysvammaisten palveluja ovat mm. palveluohjaus, kuntoutus-, päivä- ja työtoiminta sekä asumispalvelut ja laitoshoito. Erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan myös osittain keskitetysti Nivalan ja Ylivieskan terveyskeskuksissa. Kaikissa kunnissa on mahdollisuus tehdä lähetteet omiin erikoissairaanhoidon tutkimuksiin ja maksusitoumukset yksityislääkäreiden konsultaatioihin ja talon ulkopuolelta ostettaviin erityistutkimuksiin. Akuuttihoito on lyhytaikaista sairaalahoitoa, jonka aikana ikäihminen saa tarvitsemansa sairaanhoidon ja kuntoutuksen, jotta kotiutuminen on mahdollista. Nivalassa on 26-paikkainen vuodeosasto. Ylivieskassa on kaksi vuodeosastoa, joista toisessa on 26 ja toisessa 28 hoitopaikkaa. Lyhytaikaishoito on joko ennalta suunniteltu yhden tai kahden viikon hoitojakso ympärivuorokautisessa hoidossa kotona ja omaishoidossa oleville ikäihmisille tai sairaalasta kotiutuvien lyhytaikaishoitoon taikka äkillisiin hoitotarpeisiin annettava palvelu. Lyhytaikaishoidossa tarjotaan asiakkaalle monipuolista kuntoutusta hoitojakson aikana ja päivitetään hänen hoito- ja palvelusuunnitelmansa tukemaan toimintakyvyn säilymistä. Lyhytaikaishoito mahdollistaa levon kotona olevalle omaishoitajalle. Kallion alueella lyhytaikaishoitoa on tarjolla jokaisen kunnan alueella palvelutaloissa sekä Nivalan hoivalla. Sitä järjestetään myös palvelusetelillä. SAP-työryhmä (selvitä, arvioi, palveluohjaa) on moniammatillinen työryhmä, joka koordinoi vapaita ja vapautumassa olevia ympärivuorokautisia hoitopaikkoja palveluohjaamisen kriteerien mukaan. Palveluasumisella tarkoitetaan tehostettua palveluasumista kevyemmin tuettua ns. tavallista palveluasumista. Se voi olla myös ryhmäkotiasumista. Ryhmäkodeissa ikäihmiset asuvat 6 12 asukkaan kodeissa omissa huoneissaan, jonne kotihoito antaa palvelut. Ryhmäkotiasumista on Nivalassa Niva- Onnissa, Sievissä Kotirinteessä, Kallenkartanossa ja Kotialangossa sekä Ylivieskassa Kotikartano 1 ja 3 palvelutaloissa. Ryhmäkotiasumista ostetaan ikääntyville mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä vaikeavammaisille tai asiakas voi valita palvelusetelin. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä tuetaan asukkaan omatoimisuutta ja mahdollisuutta asua turvallisessa asumisympäristössä tarvitsemansa hoivan turvin. Henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Yksiköt ovat avohoidon yksiköitä, joissa asukas maksaa erikseen asumisesta ja käyttämistään palveluista. Kalliossa on joka kunnassa oma yksikkö tai yksiköitä. Palveluja ostetaan myös yksityisiltä palvelujen tuottajilta tai asiakkaalle annetaan palveluseteli. Pitkäaikaishoito on ympärivuorokautista hoitoa laitoksessa, joko hoivaosastoilla tai terveyskeskuksen vuodeosastoilla. Ikäihmiselle on joko tehty pitkäaikaispäätös ja/tai hän on ollut hoidossa yli 90 vuorokautta. Nivalan hoiva ja Ylivieskan hoiva ovat sosiaalihuoltolain mukaisia laitoshoitoyksiköitä, joissa annetaan sekä lyhyt- että pitkäaikaista laitoshoitoa. 19(46)

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Terttuirmeli Haapakoski, palvelujohtaja, HtM

Terttuirmeli Haapakoski, palvelujohtaja, HtM 20.3.2014 Terttuirmeli Haapakoski, palvelujohtaja, HtM 1 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Väestö 31.1.2014 (Lähde: Väestörekisterikeskus) Alavieska 2 736 Nivala 10 943 Sievi 5 217 Ylivieska 14 767 Yhteensä

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Turku 21.4.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kallion alueen ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma vuosille

Kallion alueen ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma vuosille LUONNOS Kallion alueen ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma vuosille 2017-2020 Alavieskan kunta Nivalan kaupunki Sievin kunta Ylivieskan kaupunki Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIIVISTELMÄ Kallion alueen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut 1.1.2014 Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka ei selviydy omassa kodissaan tehostetun kotihoidon turvin. Asukkaan maksut koostuvat

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 11.8.2016 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3.

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot