Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011 2015"

Transkriptio

1 KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSTURVAN EDELLÄKÄVIJÄ Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Ikäpoliittinen ohjelma Evijärven kunta Kauhavan kaupunki Lappajärven kunta Perusturva Vanhuspalvelujen tulosalue Valmistelutyöryhmä: Terttu-Liisa Talosela, Marita Neiro, Marianne Sarkaranta, Anne Myllymäki, Taina Rintamäki, Marja-Liisa Somppi, Anne Ylirinne, Pirjo Heino, Jenni Alanen ja Marja-Liisa Nevala Työryhmä kiittää ikäpoliittisen ohjelman valmisteluun osallistuneita yhteistyökumppaneita. Valmisteluun liittyvät työryhmät esitetään liitteessä (LIITE 1.). 2

3 TIIVISTELMÄ Kuntayhtymä Kaksineuvoinen on laatinut osaksi strategiaansa Ikäpoliittisen ohjelman vuosille Ikäpoliittisessa ohjelmassa määritellään ikääntyvien kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteet sekä hallintokuntien ja muiden sidosryhmien vastuut tavoitteiden toteuttamisessa. Ikäpoliittisen ohjelman avulla Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vanhustyölle on linjattu visio, arvot, painopistealueet ja kehittämisen kohteet. Ikäpoliittisen ohjelman valmistelussa ovat olleet mukana ikäihmiset, järjestöt, alueen yritykset, kunnat ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Ikäihmisten palvelut eivät ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon asia, vaan tarvitaan sektorirajat ylittävää yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. Keskeistä ohjelman sisällössä on ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen. Tavoitteena on palvelurakenteen muutos laitospainotteisuudesta hyvinvointia tukevien palvelujen ja kotihoidon kehittämiseen. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen Ikäpoliittinen ohjelma nojaa valtakunnallisiin laatusuosituksiin, omalla alueella tehtyyn kehittämistyöhön ja ikäihmisiltä saatuun asiantuntemukseen. 3

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 SISÄLTÖ JOHDANTO VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA LAATUSUOSITUKSET KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISEN TAVOITTEET IKÄÄNTYVÄT KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISESSA Väestörakenteen ennuste Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia Palvelutarpeet ikäihmisten näkökulmasta Palvelutarpeet yhteistyötahojen ja ammattilaisten näkökulmasta KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISEN PALVELUT IKÄÄNTYVILLE V Ohjaus ja neuvonta Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Avosairaanhoito Lääkärin vastaanotto Päivystävä sairaanhoitaja Diabetes- ja verenpainehoitaja Astmahoitaja Laboratorio- ja röntgentutkimukset Neuvolan ikäihmisiä koskevat palvelut Muistineuvolapalvelut Suun terveydenhuolto Mielenterveyspalvelut Sosiaalityöntekijän palvelut Tukipalvelut Kuntoutuspalvelut SAS-työryhmä Omaishoito

5 5.9 Kotihoito Palveluasuminen Laitoshoito Laitosasuminen Kauhavan sairaalaosasto Lappajärven kuntoutusosasto Ylihärmän vuorohoito-osasto YHTEISTYÖTAHOT Jäsenkunnat ja hallintokunnat Seurakunnat Asumispalveluja tuottavat yksityiset palveluntuottajat Asumispalveluja tuottavat yhdistykset ja järjestöt Hankeyhteistyö Muut yhteistyötahot KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISEN STRATEGISET LINJAUKSET JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAT VUOTEEN Pärijäämisen vahvistaminen ehkäisevä ja edistävä työ Oman huushollin tukeminen kotona asumisen tukeminen Kortteeripalvelujen kehittäminen asumispalvelujen ja laitoshoidon kehittäminen Henkilöstö Vanhuspalvelujen organisaatio Henkilöstörakenne ja sen kehittäminen Kehittämissuunnitelmien kustannusvaikutukset IKÄPOLIITTISEN OHJELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI LIITTEET LIITE 1. Ikäpoliittisen ohjelman valmistelutyöryhmien jäsenet LIITE 2. Pärijäämisen vahvistaminen -työryhmä LIITE 3. Oman huushollin tukeminen -työryhmä LIITE 4. Kortteeripalvelujen kehittäminen -työryhmä LIITE 5a-e. Hyvinvointia tukevan vanhustyön mallinnukset 5

6 1. JOHDANTO Kuntayhtymä Kaksineuvoinen vastaa yhteistoiminta-alueensa kuntien (Evijärven, Kauhavan ja Lappajärven) asukkaiden perusturvan palveluista. Alueen asukasmäärä on n Ikäpoliittinen ohjelma vuosille on osa Kuntayhtymä Kaksineuvoisen strategiaa. Ikäpoliittisessa ohjelmassa määritellään ikääntyvien kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteet sekä hallintokuntien ja muiden sidosryhmien vastuut tavoitteiden toteuttamisessa. Ikäpoliittisessa ohjelmassa on otettu huomioon myös valmisteilla oleva ns. ikälaki. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteena on ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn ja itsenäisen elämän tukeminen niin, että he voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja kotiin annettavia palveluja pidetään koko vanhuspalvelujen perustana. Kotona asumisen tueksi tulee järjestää laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kotona asumisen mahdollisuuksia parannetaan esteettömillä ratkaisuilla, apuvälineillä sekä teknologian avulla. Erilaisia asumisratkaisuja ja laitoshoitoa tulee tarjota niille, jotka eivät enää suoriudu kotioloissa. Ikäihmisten palvelut eivät ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon asia. Hyvä ja turvallinen asuin- ja elinympäristö, sopiva asunto, riittävät kaupalliset palvelut, monipuoliset vapaa-ajan palvelut sekä liikunnan mahdollisuudet ovat jokapäiväisen elämisen perusehto ja ovat osaltaan tukemassa vanhusten omaehtoista kotona selviytymistä ja aktiivista osallistumista. Eri hallintokuntien yhteistyöllä sekä rakennetun ympäristön ja liikenteen esteettömyydellä ja yleisten palvelujen saavutettavuudella vähennetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeita ja kustannuksia. Hallintokuntien välillä lisätään tietoisuutta vanhusväestön tarpeista, tehdään yhteisiä hankkeita ja vähennetään epäkohtia. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäpoliittisen ohjelman keskeisiä kehittämisalueita ovat hyvinvointia edistävä työ ja kotihoito. Tukipalvelujen tarve, kuten ateria- ja turvapalvelu, kuntoutus, päivätoiminta, omaishoidontuki, kuljetus- ja apuvälinepalvelu sekä asuntojen korjaus tulee arvioida huolellisesti ja ratkaista yksilöllisesti. Haasteena on laitospainotteisen palvelurakenteen muuttaminen. Kotona asumisen tulee olla aina ensisijainen vaihtoehto. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäpoliittisen ohjelman teossa vanhustyön henkilöstö, johtoryhmä ja yhtymähallitus ovat pohtineet ja valinneet koko kuntayhtymää koskevan toiminta-ajatuksen sekä toimintaa ohjaavat arvot, kriittiset menestystekijät, hyvän johtamisen lähtökohdat sekä yhteiset tavoitteet. Ikäihmiset ovat olleet mukana laatimassa ikäpoliittista ohjelmaa. On tärkeää, että Kuntayhtymä Kaksineuvoisen strategia on yhteinen viitekehys koko ikääntyviin kuntalaisiin suuntautuvalle toiminnalle. 6

7 2. VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA LAATUSUOSITUKSET Sosiaali- ja terveysministeriön nykyisen ohjeistuksen ja valmisteilla olevan ns. ikälain mukaan yleisenä tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä turvata ikäihmisten oikeus laadukkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen, yksilöllistä tarvetta vastaavaan palvelukokonaisuuteen, jonka turvin ikäihminen voi omia voimavarojaan hyödyntäen elää mahdollisimman itsenäistä, mielekästä ja turvallista elämää. Palvelujen painopistettä siirretään korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin toimintoihin ja palveluihin. Ikäihmisten aktiivisuutta ja osallisuutta omassa arjessa tuetaan vahvistamalla ikäihmisten asemaa omiin asioihinsa vaikuttamisessa niin palvelujen suunnittelussa kuin yhteiskunnassakin. (STM, 2011.) Keskeisenä haasteena pidetään aktiivisen vanhuskäsityksen toteuttamista. Sairauksien, toimintarajoitteiden ja menetysten korostamisen sijaan keskitytään voimavaroihin. Tällainen vanhuskäsitys perustuu yksilöllisyyteen ja arvostaa iäkkään ihmisen omatoimisuutta, elämänkokemusta ja omia näkemyksiä. Ikääntyvien kuntalaisten tasavertaisen osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen on voimavara, joka luo edellytyksiä onnistuneelle ikääntymiselle. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (2008) mukaan strategian lähtökohtana tulee olla kuntalaisten erilaiset tarpeet, voimavarat ja paikalliset olot. Yhteistyötä tulee tehdä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Kuntalaisten, asiakkaiden ja omaisten vaikutusmahdollisuuksia tulee lisätä. Ikäihmisten palveluissa tuleekin lähteä kaikkien yhteiskunta- ja elinkaariajatuksesta. Ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen sijoittaminen on tuloksekasta vanhuspolitiikkaa. Se on myös paras keino hyvään ja aktiiviseen vanhuuteen, ikäihmisen hyvinvointiin sekä ikäihmisten mahdollisuuteen toimia yhteiskunnan voimavarana. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (2008) on palvelujen määrällisten tavoitteiden toteutumisen seurantaan indikaattorit (Taulukko 1.). Taulukko 1. Valtakunnalliset palvelurakenneindikaattorit. Indikaattorit Kotona asuvien osuus (pois lukien ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat) Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus Omaishoidon tukea saavien osuus Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (vanhainkodit, terveyskeskussairaalat) olevien osuus Tavoite (suhteutus 75 vuotta täyttäneisiin) prosenttia asuu kotona prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla 7

8 Ikäihmisten palvelujen painopiste siirtyy laitoshoidosta muihin palveluihin. Voimavaroja tulee ohjata kotihoidon, palveluasumisen ja omaishoidon tuen ohella hyvinvointia edistäviin palveluihin, kuten hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin, neuvontapalvelujen verkoston luomiseen ja kuntoutustoiminnan vahvistamiseen. (STM, 2009.) Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa painotetaan, että ehkäisevällä toiminnalla voidaan ehkäistä ja siirtää ikääntyneiden hoidon ja palvelujen tarvetta myöhemmäksi. Kun ikääntyvien toimintakyvyn ja terveydentilan heikkenemiseen puututaan mahdollisimman varhain, ehkäistään toimintakyvyn vajausten syntymistä ja ongelmien kasautumista. Varhainen puuttuminen edellyttää erilaisten hyvinvointia tukevien palvelujen käyttöönottoa. (STM, 2008.) Ennaltaehkäisevä työ on kehittämisen keskiössä valtakunnallisesti. Ehkäisevän toiminnan kytkeminen osaksi palvelurakennetta on noussut keskeiseksi kysymykseksi. Ikäihmisten palvelujen kehittämistavoitteiksi on nostettu ikääntyneiden neuvontakeskusten verkoston luominen ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien laajentaminen. Tavoitteena on edistää ikääntyvien hyvinvointia ja terveyttä sekä painottaa ehkäisevän politiikan merkitystä. (Seppänen ym ) Antamalla ikääntyville riittävän varhain ammattitaitoista tukea riskien vähentämiseen turvataan entistä useammille ikäihmisille mahdollisuus olla hyvinvoivia ja aktiivisia toimijoita omassa elämässään, yhteisössään ja yhteiskunnassa. Tukea antavia asioita ovat esim. oikea-aikainen terveydenhoito, osallisuus, mielekäs tekeminen, sosiaalisten suhteiden ylläpito, opiskelu, kulttuuri, ravitsemus, liikunta, tapaturmien ehkäisy, mielenterveys, lääkitys ja muistiin liittyvät asiat. (STM, 2009.) Ikääntyminen tuo sosiaali- ja terveysalan työn piiriin entistä enemmän ihmisten elämäntyylien, tottumusten ja elämänhistorioiden monia historiallisia kerrostumia. Toimintamuotojen ja lähestymistapojen variaatioiden tarve kasvaa. (Kananoja ym ) 8

9 3. KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISEN TAVOITTEET Kuntayhtymä Kaksineuvoinen on linjannut strategiassaan yhteiseksi tavoitteeksi väestön hyvinvoinnin edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen, yhteisöllisyyden, osallisuuden ja voimavarojen tukemisen. Vanhuspalvelujen tulosalueen toimintaajatus on ikäihmisten hyvän elämänlaadun turvaaminen ja itsenäisen asumisen tukeminen. Strategisena tavoitteena on prosessien kohdalla mm. ikääntymispoliittisen ohjelman laatiminen ja palvelujen sisällön kehittäminen siten, että työn sisältö on ennaltaehkäisevää ja tavoitteellista. (Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, 2009.) Kuntayhtymä Kaksineuvoinen on linjannut kuntayhtymän strategian pohjalta ikäpoliittisen ohjelman visioksi hyvinvoivan ja toimintakykyisen ikäihmisen, jolle on tarjolla riittävät omatoimista selviytymistä, terveyttä ja hyvinvointia tukevat palvelut. Ikäpoliittisen ohjelman arvoiksi on määritelty: - Voimavaralähtöinen vanhuskäsitys ikäihmisillä on voimavaroja suhteessa ympäristöönsä ja itseensä - Ihmisarvon kunnioittaminen ja - Vastuullisuus Ikäpoliittisen ohjelman painopistealueina ovat palvelurakenteen muutos laitoshoitopainotteisuudesta ehkäisevään työhön ja kotihoitoon. Tavoitteena on ottaa huomioon laaja-alainen näkökulma ikäihmisten elämään, jolloin huomioidaan asuminen, liikenne ja kauppa, kulttuuri sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Ikäpoliittisen ohjelman laatimiseksi perustettiin ohjausryhmä ja kolme työryhmää (LII- TE 1.). Työryhmät kokoontuivat vuoden 2010 aikana. Työryhmien nimet ja sisällöt olivat: - Pärijäämisen vahvistaminen ehkäisevän ja edistävän työn työryhmä, - Oman huushollin tukeminen kotona asumisen tukemisen työryhmä ja - Kortteeripalavelujen kehittäminen asumispalvelujen ja laitoshoidon kehittämisen työryhmä sekä - Tyyrääjät ikäpoliittisen ohjelman ohjausryhmä. Luvussa 7 esitellään työryhmissä laaditut tavoitteet ja toimenpiteet. Vastuutahot, aikataulut ja seurannan keinot on määritelty tarkemmin matriiseissa (LIITTEET 2. 4.). 9

10 4. IKÄÄNTYVÄT KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISESSA 4.1 Väestörakenteen ennuste Taulukko 2. Väestörakenteen ennuste yli 65-vuotiaiden ikäluokissa vuoteen Evijärvi v v Yli 85-v Yhteensä Yli 65-v. %-os koko väestöstä 23,3% 26,6% 29,8% 33,6% 32,7% Koko väestö Kauhava v v Yli 85-v Yhteensä Yli 65-v. %-os koko väestöstä 21,8% 25,2% 27,8% 31,6% 31,8% Koko väestö Lappajärvi v v Yli 85-v Yhteensä Yli 65-v. %-os koko väestöstä 27,4% 29,2% 36,8% 41,9% 39,4% Koko väestö Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen koko väestön määrä on n Yli 65- vuotiaiden osuus väestöstä oli Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella 21,8 27,4 % vuonna 2010 ja vuonna 2040 osuus on 31,8 39,4 %. Ikäihmisiä on suhteellisesti eniten Lappajärvellä. Huomattavaa on, että yli 85-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa merkittävästi. 10

11 Seuraavassa taulukossa ja kuviossa esitetään yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä kunnittain verrattuna Etelä-Pohjanmaan ja koko Suomen vastaaviin lukuihin. Taulukko vuotiaiden lukumäärä sekä prosenttiosuus väestöstä EVIJÄRVI Yli 75-vuotiaat Yli 75-v. %-osuus 11 % 13 % 15 % 19 % 22 % KAUHAVA Yli 75-vuotiaat Yli 75-v. %-osuus 11 % 12 % 13 % 18 % 21 % LAPPAJÄRVI Yli 75-vuotiaat Yli 75-v. %-osuus 14 % 16 % 18 % 25 % 28 % ETELÄ-POHJANMAA Yli 75-vuotiaat Yli 75-v. %-osuus 10 % 11 % 11 % 16 % 18 % MANNER SUOMI Yli 75-vuotiaat Yli 75-v. %-osuus 8 % 9 % 10 % 14 % 17 % KUVIO vuotiaiden osuus väestöstä. 11

12 4.2 Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia Kuntayhtymäyhtymä Kaksineuvoisen alueella on tehty hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä 75-vuotiaille vuodesta 2008 alkaen. Vuoden 2009 hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksista ilmenee, että suurin osa alueen 75-vuotiaista on hyväkuntoisia ja virkeitä eläkeläisiä. Avuntarve ilmenee lähinnä raskaissa kotitöissä, kuten siivouksessa ja pihatöissä. Tällä hetkellä 11 % haastatelluista käyttää palveluita ja 14 % ilmoittaa tarvitsevansa niitä. Tulevaisuudessa 29 % uskoo tarvitsevansa palveluita. Lääkkeitä on käytössä suurimmalla osalla (89 %) 75-vuotiaista. Vähiten säännöllistä lääkitystä oli käytössä Ylihärmässä (65 %) ja eniten Evijärvellä (100 %). Jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai vamma oli 87 %:lla haastatelluista. Niistä tavallisimpia olivat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, joita oli 64 %:lla. Liikuntaa 75-vuotiaat harrastivat säännöllisesti. Vain 6 % haastatelluista ilmoitti, ettei harrastanut liikuntaa ollenkaan. Haastatelluista 75-vuotiaista 19 % oli kaatunut viimeisen puolen vuoden aikana. Luku on hieman laskenut, sillä vuonna 2008 kaatuneita oli neljännes. Kaatuessaan suurin osa ei ollut satuttanut itseään pahemmin, vaan tavallisia vammoja olivat mustelmat sekä pienet haavat. Muistinsa 75-vuotiaista arvioi tyydyttäväksi 68 %. Haastatelluista 28 % piti muistiaan hyvänä ja 4 % huonona. Suurin osa (79 %) arvioi, että muisti on viimeaikoina pysynyt samanlaisena. 21 % koki muistinsa muuttuneen huonommaksi. 75-vuotiailla oli monia erilaisia harrastuksia. Tavallisimpia olivat lukeminen, piha- ja puutarhatyöt, erilaiset liikuntaharrastukset, TV:n katselu ja radion kuuntelu, käsityöt, askartelu ja maalaus, kotitöiden tekeminen, musiikki eri muodoissaan, ristisanatehtävät, osallistuminen erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä marjastus, sienestys, kalastus ja metsästys. Huolta herättävänä asiana kotikäyntien tuloksista nousee esille alkoholinkäyttö. Haastatelluista 75-vuotiaista 33 % kertoi käyttävänsä alkoholia. Yli 65-vuotiailla alkoholin käytön riskiraja on kaksi annosta alkoholia kerralla. Alkoholia käyttävistä vain 20 % vastasi, ettei koskaan käytä alkoholia yli tämän riskirajan. Suurin osa (84 %) haastatelluista 75-vuotiaista ei kokenut itseään yksinäiseksi. Yksinäisyyttä koki 10 % haastatelluista, mutta he eivät kärsineet siitä. Haastatelluista 5 % koki yksinäisyyttä ja kertoi myös kärsivänsä siitä. Kännykän omistavien osuus (81 %) sekä internetin käyttäjien osuus (14 %) kasvoivat vuoden 2008 tuloksiin verrattaessa. Vuonna 2008 kännykkä oli 78 prosentilla ja internettiä käytti vain 8 % haastatelluista. 75-vuotiaat saivat lähettää terveisiä eri tahoille. Terveisinä lähtivät mm. seuraavat asiat: peruspalvelut on säilytettävä omalla paikkakunnalla, asiointiliikennettä tarvitaan, hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä olisi tehtävä jatkossakin, vanhuksista on pidettävä huolta varaamalla riittävästi työntekijöitä ja rahaa vanhuspalveluihin, talvella tulisi hoitaa ikäihmisen pihateiden auraus, yhteisiä tiloja ja toimintaa olisi järjestettävä ikäihmisille. Lisäksi seurakunta sai kiitosta toiminnastaan. 12

13 4.3 Palvelutarpeet ikäihmisten näkökulmasta Kuntayhtymä Kaksineuvoinen lähetti kyselyn järjestöille ja Kauhavan kaupungin vanhusneuvostolle koskien ikäpoliittista ohjelmaa. Kyselyssä kysyttiin kunnan vahvuuksia ikäihmisten kannalta, ikäihmisten kunnalle tuomia vahvuuksia, kunnan heikkouksia, parannusehdotuksia vanhuspalveluihin sekä mahdollisuuksia ja uhkia ikäihmisten tulevaisuudessa. Lisäksi Kuntayhtymä Kaksineuvoinen järjesti keskustelutilaisuuden Ylihärmässä Ylihärmän palvelukeskuksessa ja Evijärvellä kunnantalolla. Lisäksi ikäihmisistä koostuva Aijjoos-hankkeen asiantuntijaryhmä on käsitellyt ikäpoliittisen ohjelman sisältöä kokouksissaan. Ikäihmiset olivat tyytyväisiä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen lääkäripalveluihin. Heille on tärkeää, että lääkäripalvelut saadaan omalta alueelta. Terveyskeskus koettiin hyvin toimivaksi. Ikäihmiset näkivät kuntayhtymän alueen vahvuutena myös kotona asumisen tukemisen erilaisten kotiin annettavien palveluiden avulla. Hoitoa pidettiin tasa-arvoisena varallisuudesta riippumatta. Seurakunta ja seurakuntatoiminta koettiin vahvuudeksi alueella. Yhdistystoiminnan ja järjestöjen harrastus- ja kerhotoiminnan kautta ikäihmiset kokivat pääsevänsä vaikuttamaan. Kuulemistilaisuuksissa Aijjoos-hanke koettiin kuntayhtymän alueen vahvuudeksi. Aijjoos-hankkeen myötä ikäihmiset ovat kokeneet, että heidän ajatuksiaan ja mielipiteitään kuunnellaan. Heikkouksina ikäihmiset pitivät palveluiden etääntymistä. Sen vuoksi palvelujensaanti sekä yhteydenpito kunnallisiin toimijoihin vaikeutuvat. Kuljetuspalvelun puuttuminen vaikeuttaa monen ikäihmisen pääsemistä asioille keskustaan. Huolenaiheeksi ikäihmiset kokivat myös kevyenliikenteenväylien kunnossapidon talviaikaan. Ikäihmiset löysivät myös kehittämistarpeita. Kotihoitoon, ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitoon pitäisi panostaa enemmän. Vanhainkodeille toivottiin lisää viriketoimintaa ja kotona asuville päivätoiminnan aloittamista. Hoitotyöhön tulisi saada ammattitaitoista henkilökuntaa. Ikäihmiset toivoivat saavansa neuvontaa ja tiedotusta tarjolla olevista palveluista. Erityisesti kuljetuspalveluiden järjestäminen koettiin tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Ikäihmiset kokivat, että he saavat tulevaisuudessa enemmän vaikutusvaltaa, sillä heidän osuutensa väestömäärästä tulee kasvamaan. Ikäihmiset toivoivat saavansa turvatun vanhuuden omalla paikkakunnalla. Moni toivoi myös saavansa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Ikäihmiset näkivät, että vapaaehtoistoiminta tulee aktivoitumaan tulevaisuudessa. Huolenaiheena esitettiin se, että Kuntayhtymä Kaksineuvoisen sosiaali- ja terveyspalvelut etääntyvät ja vähenevät. Ikäihmisten määrän lisääntyessä, heitä mietityttivät hoitamiseen tarvittavien resurssien riittävyys. Ikäihmisten asuinoloihin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Yksinäisyys, masentuneisuus ja syrjäytymisvaara ovat lisääntyviä sosiaalisia ongelmia. Huolenaiheeksi nousivat myös pienet eläkkeet ja ikäihmisten taloudellinen tilanne. Ikäihmiset toivoivat, että heitä kannustettaisiin aktiivisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Sosiaalisen verkoston merkitys on tärkeä. Omaisten ja naapureiden apu koettiin korvaamattomaksi. Ikäihmiset pitivät tärkeänä, että jokainen ikäihminen huomioidaan yksilönä. 13

14 Ikäihmiset ovat Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella merkittävä voimavara mm. lasten päivähoidossa, omaishoidossa ja kolmannen sektorin toiminnassa. He toimivat aktiivisesti erilaisten harrastusten ja yhdistysten parissa. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen on lisääntynyt. Ikäihmiset käyttävät oman paikkakunnan palveluita ja ovat merkittävä kuluttajien ja veronmaksajien ryhmä. Heillä on paljon elämänviisautta. Hiljaisen tiedon siirtäminen seuraaville sukupolville on arvokasta. 4.4 Palvelutarpeet yhteistyötahojen ja ammattilaisten näkökulmasta Ikäpoliittisen ohjelman laatimista varten Kuntayhtymä Kaksineuvoinen toteutti SWOTkyselyn vanhus- ja terveyspalvelujen yksiköille. Kyselyyn vastasivat vuorohoito- ja kuntoutusosaston, laitoshoidon, palveluasumisen, sairaalaosaston, tehostetun palveluasumisen sekä kotihoidon henkilöstö yksiköittäin. Kysely toteutettiin loppuvuoden 2010 ja tammikuun 2011 aikana. SWOT-kyselyllä kartoitettiin vanhuspalvelujen rakenteen uudistamisen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia sekä uhkia. Lisäksi Kuntayhtymä Kaksineuvoisen työntekijät eri yksiköistä, yksityiset palveluntuottajat sekä seurakunta kokoontuivat kevään 2010 aikana keskustelemaan vanhuspalveluiden rakenneuudistuksesta. Ikäihmisten vahvuutena nähtiin muun muassa heidän toimiminen omaishoitajina sekä historian ja perinnetiedon siirtäminen nuoremmille sukupolville. Ikäihmiset toimivat aktiivisesti kolmannella sektorilla sekä ovat innokkaita kehittämään palveluita. Ikäihmisten kannalta on hyvä, että kotona asumista pyritään turvaamaan eikä ketään jätetä heitteille. Kehittyneen lainsäädännön myötä eläkkeestä jää palvelumaksujen jälkeen käyttörahaa. Ikäihminen pystyy kotona asuessaan käyttämään paremmin sosiaalista verkostoaan, joka vähentää yksinäisyyttä tuntuvasti. Alueella on saatavilla ikäihmisille monipuolisia palveluita kuten apteekki-, lääkäri-, kauppa- sekä ateriapalveluita. Kotihoidon asiakkaaksi on helppo päästä. Esimerkiksi kylvetyspalvelu on hyvä tuki kotona pärjäämiselle. Palveluasuminen koettiin hyväksi asumismuodoksi sen kodinomaisuuden, kauniiden hoitoympäristöjen ja tuttujen hoitajien takia. Rivitaloasuntojen tuoma yhteisöllisyys ja viriketoiminta ovat hyväksi ikäihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta. Vanhuspalvelujen rakenteen uudistamisessa nähtiin paljon vahvuuksia. Palvelutarpeen arvioinnista tulee tehokkaampaa. Kuntoutuksesta pystytään tekemään enemmän kotikäyntejä, jolloin voidaan turvata hoidon jatkuvuus kotiympäristössä. Ikäihmiset voivat asua kotona pidempään. Kuntouttavaa työotetta voidaan toteuttaa aikaisemmassa vaiheessa, jolloin laitoshoitoon joutuminen siirtyy myöhemmäksi. Samoin laitoshoidossa hoitajien on mahdollista toteuttaa kuntouttavaa työotetta. Akuuttipotilaille löytyy aina paikka. Potilassiiroista tulee jouhevia ja kotiutuksesta suunnitelmallista. Hoidon laatua pystytään uudistuksen myötä tehostamaan ja palveluita yhdenmukaistamaan kuntayhtymän alueella. Yksilöllinen hoitotyö vahvistuu. Potilaat sijoittuvat heille sopiviin hoitoympäristöihin. Pienten yksikköjen etu on tuntea asiakas henkilökohtaisesti. Asiakkaalla on turvallista tuttujen hoitajien ansiosta. Henkilökunta on ammattitaitoista ja halukasta kehittämään itseään. Palvelurakennemuutoksen odotetaan tuovan parannuksia mm. henkilöstömitoitukseen, resurssien keskittämiseen ja hoitovälineisiin. Esimerkiksi potilashuoneet saadaan pienemmiksi, kun paikkaluku vähenee. Näin tiloista tulee toimivammat. Rakenneuudistuksen avulla on 14

15 mahdollista saada riittävästi henkilökuntaa sekä vastata paremmin asiakaskunnan tarpeisiin. Vanhuspalvelujen rakenteen uudistamisessa on myös heikkouksia. Kotihoidossa on liian vähän henkilöstöä ja sieltä puuttuu yöhoito. Yksinäisyys kotona asuvilla kasvaa, samoin kuin omaisten hoitovastuu. Omaishoitajia tulisi tukea vuorohoitopaikkojen lisäämisellä, jolloin omaiset jaksaisivat hoitaa läheisiään pidempään. Hoitoolosuhteet kotihoidossa eivät ole kaikilla asianmukaiset tai turvalliset. Asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia siirtyessään kotihoidon palveluista eteenpäin. Kuntoutuksen tarve tulee lisääntymään. Laitoshoidossa on jonoja ja jatkohoitopaikkoja on huonosti saatavilla. Yhden henkilön huoneita sekä hoitopaikkoja, joissa on yövalvonta, on liian vähän. Sijoituksissa eri yksiköihin on huomioitava asiakkaiden ja omaisten välimatkat. Muistisairaiden asiakkaiden määrä tulee lisääntymään. Rakenneuudistuksen muutosvaihe saattaa tuoda hankaluuksia. Aikataulua pidettiin liian nopeana. Uudistusten toteuttamista varten on huomioitava lisähenkilöstön tarve sekä muut tarvittavat hankinnat. Välineet sekä tilat vanhentuvat. Lääkäripalveluiden saatavuus on epävarmaa. Päättäjät ovat tietämättömiä käytännön toiminnasta. Vanhustyössä on kouluttamatonta henkilökuntaa. Tarvitaan alalle sopivampia työntekijöitä. Huolestuttavaksi koettiin se, kiinnostaako nuoria työntekijöitä vanhustyö pienessä kunnassa. Vanhuspalvelujen rakenteen uudistaminen tuo mukanaan erilaisia mahdollisuuksia. Vuorohoito-osaston toiminta selkeytyy ja hoitoa voidaan tarjota sitä tarvitseville. Fysioterapiaan on mahdollista saada lisäresursseja, huolehtimaan myös henkilökunnan toimintakyvyn ylläpidosta. Laitospaikkoja vähennettäessä hoidon laatuun panostaminen ja asiakasturvallisuus parantuvat. Uudistuksen myötä syntyy mahdollisesti uusia erikoisyksiköitä, kuten esimerkiksi psykogeriatrinen yksikkö. Kotihoitoon panostaminen auttaa omaishoitajia jaksamaan pidempään. Kotihoidon vaikuttavuuteen saadaan lisäystä esimerkiksi geriatrin ja fysioterapeutin avulla. Uudistuksen myötä alueellinen yhteistyö paranee ja pystytään selvittämään paremmin asiakkaan kunto. Näin voidaan taata tarvetta vastaavat hoitopaikat. Omaiset voidaan ottaa paremmin mukaan hoitoprosessiin. Osastojen tilaongelmat tulevat osittain ratkaistua. Eristyssekä saattohoitohuoneet muuttuvat yhden hengen huoneiksi. Omahoitajärjestelmä tulee paremmin käyttöön ja eri yksiköiden ammattiryhmien työnkuvat tarkentuvat. Suunnittelemalla rakenneuudistus hyvin, lähtee se myös hyvin käyntiin. Uudistus mahdollistaa lisäresurssien saamisen esimerkiksi teknologian hyödyntämiseen, investointeihin sekä erikoislääkärin saamiseen eri yksiköiden käyttöön. Uudistus tuo paremmat edellytykset ennaltaehkäisevään työn toteuttamiseen. Mahdollisuutena nähtiin lisäksi kustannustehokas hoito, jolloin laitoshoidon paikkatarve vähenee ja jonotusajat palveluasumiseen ja laitospaikkoihin lyhenevät. Vanhuspalvelujen rakenneuudistuksella nähtiin olevan myös uhkia. Jatkohoitopaikkojen saamisen uskottiin vaikeutuvan, jolloin hoitopaikkojen jonottajien määrä osastoilla lisääntyy. Asukkaiden kunnon huonontuessa hoitajat tarvitsevat tilaa ergonomisen hoidon toteuttamiseen. Kuntoutukselle on kaavailtu laajaa työkenttää, mutta saadaanko kuntoutukselle riittävästi resursseja. Myös sairaanhoitajia tarvitaan lisää eri työyksiköihin. Henkilöstömitoitus on suunniteltava riittäväksi, jotta henkilöstö jaksaisi työssään. Laitospaikkojen muuttaminen palveluasumisen paikoiksi vaatii suuria investointeja. Erityisesti kotihoidolle, mutta myös muille yksiköille haasteita tuovat karkailevat asiakkaat, väkivaltaisuus, yksinäisyys, syrjäytyminen sekä omaisten kas- 15

16 vava hoitovastuu. Jos kotihoidolla tai muilla yksiköillä on liian pienet resurssit, tulevat potilaat herkästi hoitoon osastolle. Omaisten odotukset ja kotihoidon tarjoamat palvelut eivät aina kohtaa. Hoidon laatu voi heikentyä pitkien etäisyyksien takia. Asiakkaat saattavat jättää käyttämättä kotihoidon palveluja taloudellisen tilanteensa takia, vaikka tarve olisi suuri. Vanhuspalvelujen rakenneuudistuksessa uhkana on myös se, ettei hoidon porrastusta toteuteta asianmukaisesti. Potilaspaikkalukua ei ehkä pystytä hallitsemaan. Eri sektoreiden ja yksiköiden välisen yhteistyön ja tiedonkulun hallinta on tärkeää muutosta toteutettaessa ja siihen sitoutumisessa. Muutokset olisi suunniteltava huolella, sillä jo alkanutta toimintaa voi olla vaikea enää muuttaa. Vähäisten resurssien vuoksi, yksiköiden kasvaessa sekä ammattitaitoisen henkilöstön saamisen vaikeutuessa uhkana on työntekijämäärän liiallinen väheneminen. Asiakkaiden hyvä hoito voi kärsiä kiireen vuoksi. Päättäjien tulisi rakennemuutoksen yhteydessä ymmärtää, että henkilöstöä on lisättävä tarpeeksi. Iäkkäiden osuus väestöstä tulee kasvamaan. Palveluiden katoaminen hajaasutusalueilta on iso haaste. Välimatkat palveluihin pitenevät ja kuljetuspalvelut eivät tällä hetkellä toimi. Sosiaaliset verkostot vähenevät sivukylien autioiduttua ja ikäihmisten yksinäisyys kasvaa. Päivätoiminnan puuttuminen koettiin huonoksi asiaksi. Ongelmia tuo myös tietämättömyys palveluista, kuten siivous- ja pihatyöpalveluista. Lisääntyneet muistiongelmat vaikeuttavat arjessa selviytymistä. Omaisilla on pelko sairastuneen kotona pärjäämisestä. Ikäihmisen oma huoli muistin heikkenemisestä tuo haasteita viranomaistasolle. Hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että akuuteissa tilanteissa löytyisi tarvittaessa hoidettavalle sijaishoitopaikka. Kokonaisvaltaisen ennaltaehkäisevän toiminnan jatkuminen olisi taattava. Tällä hetkellä toiminta tapahtuu hankkeiden kautta. Ennaltaehkäisevä toiminta tulisikin olla osa Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vakinaista toimintaa. Kotihoitoon tulisi panostaa lisäämällä henkilökuntaa. Lisäksi tarvittaisiin sosiaalihoitaja, muistihoitaja ja fysioterapeutti. Kotihoitoa tulisi laajentaa ilta- ja yövalvontaan. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit, kodin muutostyöt asuinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi sekä teknologian hyödyntäminen arjen työvälineiksi ovat tarpeellisia. 16

17 5. KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISEN PALVELUT IKÄÄNTYVILLE V Lähtökohtana kaikille palveluille on asiakkaan itsemääräämisoikeus, jolloin ikääntyvä on täysivaltainen, itsestään ja elämästään päättävä henkilö. Palvelukokonaisuus lähtee asiakkaan tarpeista, itsenäisestä suoriutumisesta ja itsenäisen selviytymisen tukemisesta. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikääntyvien palveluissa resursseja suunnataan yhä enemmän ennaltaehkäisevään työhön; palveluohjaukseen, hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin sekä ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Terveyshyötymallin mukaisesti kehitetään tarpeenmukaisia ja terveyshyötyä tuottavia palveluita pitkäaikaissairaille ja ikääntyville. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikääntyvien palveluiden tavoitteena on, että ikääntyvä voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotona asumista tuetaan avohoidon palveluilla olemassa olevat resurssit huomioiden. Palvelut tuotetaan lähipalveluna, jolloin palvelut tuodaan kotiin tai ne tuotetaan kodin lähellä. 5.1 Ohjaus ja neuvonta Vanhustyönohjaajat Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vanhuspalveluja tuotetaan kolmella lähialueella, Kauhavalla (Kanta-Kauhava), Härmissä (Alahärmä ja Ylihärmä) ja Järviseudulla (Evijärvi, Kortesjärvi ja Lappajärvi). Asiakkaiden palvelukokonaisuudesta vastaa kullakin lähipalvelualueella toimiva vanhustyönohjaaja. Vanhuspalvelut järjestetään ensisijaisesti lähipalveluna niin kotihoidon, asumispalvelujen kuin laitoshoidonkin osalta. Vanhustyönohjaajiin voi ottaa yhteyttä mm. omaishoidontukiasioissa, palveluasumis- tai laitoshoitoon hakemisessa ja muun vanhustyön neuvonta- ja ohjaustehtävissä. Ikäihmisten palveluopas Ikäihmisten palveluoppaaseen on kerätty tietoa Kauhavan kaupungin, Evijärven ja Lappajärven kuntien, Kuntayhtymä Kaksineuvoisen, seurakuntien, yritysten ja järjestöjen palvelutarjonnasta ja toiminnasta. Oppaassa on yhteystietoja, joiden kautta saa lisätietoa. Opas päivitetään ja postitetaan joka toinen vuosi joka kotiin yli 65- vuotiaille. Opas löytyy myös internetistä osoitteesta Ryhmätoiminta Ryhmäkalenteriin on koottu tietoa Evijärven, Kauhavan ja Lappajärven kuntien alueella toimivista ikäihmisille suunnatuista ryhmistä. Ryhmiä järjestävät kunnat, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, seurakunnat, yritykset ja järjestöt. Kalenterissa on yhteystietoja, joiden kautta saa lisätietoa. Kalenteri löytyy myös internetistä osoitteesta 5.2 Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kotihoito on tehnyt vuodesta 2008 alkaen hyvinvointia edistävät kotikäynnit 75-vuotiaille kotona asuville henkilöille, jotka eivät ole säännöl- 17

18 listen vanhuspalvelujen piirissä. Kotikäyntien tulokset kirjataan yksilökohtaisesti Effica-asiakasjärjestelmään GER-lehdelle ja kokonaistulokset tilastoidaan raportiksi vuosittain. Hyvinvointia edistävästä kotikäynnistä on Aijjoos-hankkeessa tehty QPRmallinnus (LIITE 5.), joka löytyy internetistä osoitteesta Samasta osoitteesta löytyy myös hyvinvointia edistävien kotikäyntien raportti. Hyvinvointia edistävä kotikäynti on yksi ennaltaehkäisevän toiminnan muoto. Käynnin tavoitteena on tukea ikäihmisen kotona selviytymistä kannustamalla häntä käyttämään omia voimavarojaan. Kotikäynnillä arvioidaan yksilöhaastattelun avulla ikääntyneen kanssa yhteistyössä hänen toimintakykyään, voimavarojaan, tuen tarpeitaan, arvioidaan asuinympäristön toimivuutta, annetaan ohjausta omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen ja kerrotaan tarjolla olevista palveluista. Hyvinvointia edistävän kotikäynnin tavoitteena on tunnistaa ja torjua ikääntyneen toimintakykyä uhkaavia riskejä. Ikäihmisen omia voimavaroja tukemalla mahdollistuu kotona asuminen ja itsenäinen suoriutuminen. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit tuottavat tietoa säännöllisten vanhuspalvelujen ulkopuolella olevista ikääntyvistä. Tieto kotona asuvien ikäihmisten tilanteesta auttaa ennakoimaan ja suunnittelemaan tulevaa palvelutarvetta. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin vanhuspalveluja tuottavat yksiköt voivat varautua tuleviin palvelutarpeisiin ja tukea ikääntyvien kotona asumista. 5.3 Avosairaanhoito Lääkärin vastaanotto Lääkäripalvelut ovat arkisin klo 8-16 (pe 8-15) kaikilla kuudella terveysasemalla. Ajanvarauksessa puhelimeen vastaa aina terveydenhuollon ammattihenkilö, joka yhdessä asiakkaan kanssa tekee arvion hoidon kiireellisyydestä Päivystävä sairaanhoitaja Kaikilla terveysasemilla toimii päivystävä sairaanhoitaja, jonka vastaanotolle ohjataan hoitoa tarvitsevia potilaita lääkäreiden kanssa sovitun työnjaon mukaisesti Diabetes- ja verenpainehoitaja Diabetes- ja verenpainehoitajan palvelut on saatavilla jokaisella terveysasemalla: Kauhava terveysasemalla poliklinikan tiloissa, muualla neuvoloissa. Tavoitteena on tunnistaa riskipotilaat ja saada heidät sekä diabeetikot ja verenpainepotilaat aikaisessa vaiheessa hoidon piiriin. Keskitetyn hoidon tarkoituksena on korostaa hoitoa ja sen merkitystä sekä estää hoidon avulla lisäsairauksien syntymistä. Diabeteksen käytännön hoito on ajanmukaisen tiedon välittämistä perustuen yleisesti sovittuihin ohjeisiin ja suosituksiin (mm. käypä-hoito) Astmahoitaja Astmahoitajan kohderyhmä on kouluikäisistä vanhuksiin. Keskitetyn hoidon tavoitteena on hyvä hoitotasapaino ja sen ylläpitäminen. Astmahoitaja aloittaa uusien astmapotilaiden tutkimukset. Astmapotilas saa säännölliset ohjaus- ja neuvontakäynnit, joihin sisältyy lääkkeenoton opetus, oikea tekniikka ja lääkkeen vaikutustapa. Astmapotilaat kutsutaan vuosikontrolleihin. 18

19 5.3.5 Laboratorio- ja röntgentutkimukset Laboratorion ja röntgenin palvelut kuntayhtymä ostaa pääosin keskussairaalalta. Lisäksi kaikilla terveysasemilla on mahdollisuus ottaa mm. verikokeita oman henkilökunnan toimesta. Röntgentutkimuksia tehdään Kauhavan pääterveysasemalla ja niitä varten tarvitaan lääkärin kirjoittama lähete. Röntgen toimii ajanvarauksella. Myös laboratoriotutkimuksiin tarvitaan lähete Neuvolan ikäihmisiä koskevat palvelut Kaikilla terveysasemilla toimii neuvolan aamuvastaanotto ma-pe ilman ajanvarausta. Neuvolassa toimiva kuuloyhdyshenkilö huoltaa kuulokojeet ja tekee lähetteitä kuulokojeen uusimista varten Muistineuvolapalvelut Muistineuvolatoiminnan palveluja on saatavilla kuudessa alueellisessa yksikössä pääosin terveysasemilla. Näillä alueilla on kullakin omat muistiyhdyshenkilönsä. Muistitoimintaa koordinoi kullakin alueella nimetty alan ammattilainen. Koordinoija järjestää vastaanotot muistineuvolapäiville, tilaa testejä sekä keskustelee asiakkaan kanssa monipuolisesti erilaisista terveyteen ja sosiaali-/terveydenhuollon palveluihin liittyvistä asioista, ohjaa lääkäriin tai asiantuntijahoitajalle, ottaa verikokeita, ohjaa palveluiden piiriin jne. Kuntayhtymä ostaa 60 muistineuvolapäivää vuosittain Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:ltä. Yhdistyksen työntekijä pitää neuvolassa vastaanottoa, tekee kotikäyntejä, muistitestejä ja antaa lausuntoja. Ylihärmässä kuntayhtymän oma työntekijä hoitaa muistineuvolapäivät kotikäynteineen ja testeineen. Kanta-Kauhavalla myös yksi sairaalaosaston hoitajista tekee kotikäyntejä ja testejä Suun terveydenhuolto 70-vuotiaille tarjotaan suun terveystarkastuksia ja ennaltaehkäisevää tiedotusta, jotta asiakkaat saadaan hoidon piiriin. Suuhygienistit tekevät hoitolaitoksissa suun terveystarkastuksia vuosittain. Pysyvään laitoshoitoon tulevalle hammaslääkäri tekee hampaiden ja suun tutkimuksen ja hoitosuunnitelman. Hammashoitoa on saatavilla kaikilla kuudella terveysasemalla. Hoidon tavoitteena on suun terveyden edistäminen ja järjestelmällisellä hoidolla saavutettujen tulosten säilyttäminen. Hammashoitolan kautta voidaan huollattaa proteesit ja teettää pohjustukset hammasteknikolla Mielenterveyspalvelut Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottoaikoja on saatavilla kaikilla terveysasemilla. Tarvittaessa psykiatrinen sairaanhoitaja voi tehdä kotikäyntejä. Asiakkaat tulevat lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä, mutta voivat myös itse hakeutua omatoimisesti vastaanotolle. Terveyskeskuspsykologin työhön kuuluu mm. kriisi- ja traumaterapia. Psykologi vetää myös erilaisia ryhmiä ja häntä voi pyytää puhumaan tilaisuuksiin. Terveyskeskuspsykologin työ painottuu ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Aikuisasiakkaille psykologi tarjoaa lyhytaikaista tukea elämän muutos- ja kriisitilanteissa, apua ahdistuneisuusoireisiin ja muistihäiriöiden tutkimusta. Arkielämän äkillisissä, traumaattisissa kriiseissä, kuten liikenneonnettomuudet, tapaturmat, itsemurhat, tulipalot ja äkilli- 19

20 set kuolemantapaukset antaa henkistä tukea kriisiryhmä. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella toimii kaksi psykiatrista poliklinikkaa Kauhavan psykiatrinen poliklinikka ja Alajärven psykiatrisen poliklinikan sivuvastaanotto Lappajärvellä. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella toimii mielenterveystyön SAS-ryhmä (Selvitä- Arvioi-Sijoita). Kun mielenterveysasiakas tarvitsee kuntoutusta, asumispalveluja tai tukea kotona asumisessa, SAS-ryhmä on mukana asiakkaan, omaisten ja yhteistyötahojen kanssa selvittämässä ja arvioimassa asiakkaalle sopivinta palvelukokonaisuutta. 5.4 Sosiaalityöntekijän palvelut Kuntayhtymän kaikissa perusturvatoimistoissa on sosiaalityöntekijä, joka hoitaa myös oman alueensa ikääntyvien asiakkaiden asioita. Ikääntyvien sosiaalityö ja toimeentuloturvan palvelut tarjotaan pääsääntöisesti osana eriytettyjä sosiaalityönpalveluja siten, että aikuissosiaalityö vastaa toimeentuloturvasta ja päihdepalvelujen sekä vammaispalvelujen sosiaalityöntekijät omista sosiaalityön alueistaan. Myös Kauhavan pääterveysaseman tiloissa toimii sosiaalityöntekijä. Suurena asiakasryhmänä ovat sairaalaosastolta kotiutuvat, jotka tarvitsevat suunnitelmaa kotona selviytymiseen tai apua jatkohoitopaikka-asioiden vireille laittamiseen. Sosiaalityöntekijä antaa tietoa sosiaaliturvaan liittyvistä etuisuuksista ja avustaa erilaisten hakemusten teossa. 5.5 Tukipalvelut Tukipalvelut on tarkoitettu täydentämään asiakkaille suunniteltuja palvelukokonaisuuksia sekä turvaamaan kotona selviytymistä. Tukipalvelua on mm. pyykki-, turvapuhelin-, ateria- ja kylvetyspalvelu. Alueella on useita palvelukeskuksia tai muita tiloja, joissa on mahdollisuus käydä ruokailemassa. Siivous-, korjaus-, piha-apu- yms. palvelujen tarvitsijat ohjataan yksityisten ja yhdistysten palvelutuottajille. Kuntayhtymä on ottanut vastattavakseen kutsuohjatun palveluliikenteen järjestämisen alueella. 5.6 Kuntoutuspalvelut Kuntoutuspalvelut ja apuvälinelainaus toimivat kaikilla kuudella terveysasemalla. Kuntoutuksen työntekijät pyrkivät edistämään ja ylläpitämään alueen väestön liikunta- ja toimintakykyä. Yhteistyössä muun perusterveydenhuollon henkilökunnan kanssa asiakasta motivoidaan käyttämään omia voimavarojaan terveytensä ja toimintakykynsä säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Ikäihmisten kohdalla toiminnan päätavoite on asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen tavoitteena mahdollisimman hyvä selviytyminen kotioloissa. Tähän kuuluvat oleellisesti apuvälinearviot ja sovitukset, apuvälineiden palautus ja huolto sekä kotikäynnit liittyen asunnon muutostöihin. Eri työyksiköissä fysioterapeuttien 20

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä

Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Aijjoos-kumppanuushanke 4 yhdistystä:

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä. Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010

Ikäihminen kehittäjänä. Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010 Ikäihminen kehittäjänä Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010 Aijjoos-kumppanuushanke 4 yhdistystä: hallinnoivana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry, Härmän Vanhustentukisäätiö,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

TAVOITTEELLINEN VUOROHOITO TERVEYSKESKUKSEN OSASTOLLA: jaettua asiantuntijuutta ja yhteistyötä

TAVOITTEELLINEN VUOROHOITO TERVEYSKESKUKSEN OSASTOLLA: jaettua asiantuntijuutta ja yhteistyötä TAVOITTEELLINEN VUOROHOITO TERVEYSKESKUKSEN OSASTOLLA: jaettua asiantuntijuutta ja yhteistyötä Anne Ylirinne, ylihoitaja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Koti jatkohoitopaikkana -seminaari Seinäjoki 29.4.2014

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot