Kaupunginhallitus Puhas Oy:n varsinainen yhtiökokous / /2015

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Puhas Oy:n varsinainen yhtiökokous / /2015 KH 181 Puhas Oy:n varsinainen yhtiökokous on kutsuttu koolle tiistaina klo yhtiön toimitiloihin osoitteessa Jokikatu 7. Kaupungin omistusosuus yhtiön osak keis ta on 68,5 %. Muita osakkaita ovat Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat. Yhtiökokouksessa ovat esillä yhtiöjärjestyksen määräämät asiat: vuoden 2014 tilinpäätös ja siihen liittyvät päätökset, yhtiön hallituksen ja ti lin tar kas ta jien palk kiot ja valinnat, yhtiön maksupoliittisista perusteista päättäminen ja sel lai sista in ves toin neis ta päättäminen, jotka ovat enemmän kuin 30 % viimeisen vah viste tun ti lin pää tök sen mukaisen liikevaihdon loppusummasta. Vuoden 2014 toiminnasta Puhas Oy on mm. todennut, että jäteyhtiöiden yh teinen hankinta, Leppävirralle suunniteltu Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitos, kil pailu tet tiin vuoden 2013 aikana. Päätös laitostoimittajasta tehtiin marraskuussa 2013, mutta toinen kilpailutuksessa loppusuoralla ollut laitostoimittaja, Andritz Oy, teki hankintapäätöksestä valituksen markkinaoikeuteen. Riikinvoima Oy:n sel vi tyk sis sä havaittiin, että julkisessa hankinnassa oli tehty virhe. Hankinta keskey tet tiin, ja sen jälkeen toinen laitostoimittaja, FosterWheeler Energia Oy, va litti aiheettomasta keskeytyksestä markkinaoikeuteen. Riikinvoima Oy pyysi markki na oi keu del ta lupaa uuden hankinnan käynnistämiseen. Uusi kil pai lu tus lu pa tuli nopeasti, mut ta uutta hankintapäätöstä ei saanut tehdä ennen kuin va li tuk set mark ki na oi keu des sa olivat käsitelty. Riikinvoima Oy aloitti uuden hankinnan valmistelun keväällä Heinäkuun alus sa markkinaoikeudesta tuli päätös; se katsoi, että Riikinvoima Oy keskeytti han kin nan täysin oi keu te tus ti. Tämän johdosta Foster Wheeler Energia Oy:n vali tus hylättiin, ja se velvoitettiin kor vaa maan Riikinvoima Oy:lle oi keu den käyn tiku lu ja euroa. Ratkaisusta johtuen Andritz Oy:n va li tus kävi tar peet to maksi, ja markkinaolkeus jätti sen tutkimatta. Riikinvoima Oy joutui kuitenkin korvaa maan Andritz Oy:n euron oikeudenkäyntikulut. Mark ki na oi keus va lituk set selvisivät juu ri, kun uusi hankinta oli lähes valmis uudelleen päätettäväksi. Uu si hankintapäätös eko voi ma lai tok ses ta tehtiin Ekovoimalaitoksen rakentaminen alkoi lokakuussa. Maansiirtotyöt val mis tui vat loppuvuodesta, ja pohjan raudoitustöitä päästiin aloittamaan jo en nen vuoden vaih det ta. Laitos valmistuu kesällä Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitos tulee viivästymään noin puoli vuotta suunnitellusta aikataulusta, vuoden 2016 alusta. Orgaanisen jätteen kaa to paikkaus ta rajoittava asetus astuu voimaan Puhas Oy joutuu hakemaan poik keus lu paa kaatopaikkauksen jatkamista varten vuodelle 2016, mutta tästä ei ai heu du lisäkustannuksia jätteen käsittelylle. Ekovoimalaitoksen rakentamisen vii väs ty mi nen ei tule myöskään aiheuttamaan lisäkuluja, koska hankinta on tehty kiin teäl lä hinnalla.

2 Jätteiden lajittelutoiminnan kehittämistä jatkettiin Kontiosuon jätekeskuksella. Hen ki lö-ja pakettiautollatuotavien jätteiden lajittelua kehitettiin nostamalla la jitel ta vien jakeiden mää rää. Kun vuonna 2013 pienkuormien lajittelukentälle tu levien jätteiden hyötykäyttö oli vain va jaa 51 %, vuonna 2014 se oli jo 75 %. Nousu oli huikea, mutta kehitystyötä jatketaan edelleen ja vuo den 2015 tavoite on 80 %. Kontiosuon jätekeskukseen rakennettiin jätteiden lajittelu- ja siir to kuor maus halli. Hallissa lajitellaan koneellisesti yritysjätteitä materiaali- ja ener gia hyö ty käyttöön. Halliin ra ken net tiin siirtokuormausasemat bio- ja sekajätteelle. Biojätteen siir to kuor maus siirtyy ulkokentältä hal liin keväällä Vuonna 2016 hallissa aloitetaan myös sekajätteen siirtokuormaus rek koi hin, jotka vievät jätteet energiahyödynnettäväksi Riikinvoiman Leppävirran eko voi ma lai tok sel le. Toiminta-alueen toinen jäteasema valmistui Kontiolahdelle. Jokaiseen osa kaskun taan tullaan rakentamaan jäteasema lähivuosien aikana. Jäteasemien ra kenta mi nen tuo sa man lai set jätehuoltopalvelut jokaiseen osakaskuntaan ja niillä pyri tään parempaan jätteiden hyö ty käyt töön. Jätteet lajitellaan asemalla asiak kaan toimesta hyötyjakeisiin, ja kaatopaikalle si joi tet ta vaan jätteeseen laitetaan vain sellaiset jätteet, joita ei pystytä hyödyntämään. Yhtiö jatkoi käytöstä poistettujen sähkölaitteiden vastaanottotoimintaa tuot taja yh tei sö jen kustantamana. Vaarallisten jätteiden kuljetus-ja käsittelypalvelut hoi det tiin Ekokem Oy:n kanssa. Metallit toimitettiin Kajaanin Romu Oy:lle ja akut Stena Recycling Oy:lle. Jätekeskuksen nykyiselle vesienkäsittelyprosessille haettiin peruskorjauslupaa vuon na Keväällä 2010 aloitettiin juurakkopuhdistamojen peruskorjaustyöt, ja tarkoituksena oli korjata kaikki juurakkopuhdistamot asteittain. Työt kes keytet tiin, koska aluehallintoviraston kans sa käytyjen keskusteluiden perusteella pää tet tiin selvittää, löytyykö vesille jokin muu pa rem pi puhdistusmenetelmä. Jou lu kuus sa 2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy aloitti selvitykset siitä, voidaan ko jätekeskuksen nykyisen täyttöalueen vedet käsitellä Joensuun Veden puh dis ta mos sa. Sel vi tys työ valmistui helmikuussa Aluehallintovirasto an toi päätöksensä joulukuussa. Pää tök sen mukaan vanhojen läjitysalueiden lai meil le suotovesille voidaan edelleen käyttää ruo ko ve si puh dis ta moa, mutta ny kyi sen läjitysalueen suotovedet täytyy johtaa Joensuun Vedelle puh dis tet ta vak si. Yh tiö joutuu rakentamaan näille vesille tasausaltaan, pumppaamon ja siir to put kis ton Joensuun Ve den pumppaamolle vuoden 2016 loppuun mennessä. Kesällä 2013 tehdyn jätteiden lajitteluselvityksen perusteella Puhas Oy:n alueella oli jät tei den lajittelussa paljon parannettavaa. Vuoden 2014 lajitteluselvitykset osoit ti vat, että jätteiden la jit te lu kotitalouksissa ei ole parantunut edellisestä vuodesta. Näyt teet sisälsivät edelleen paljon hyö ty jät tei tä, ja noin neljännes roskapussien si säl lös tä oli jätettä, jonka kotitaloudet olisivat voi neet viedä veloituksetta eko pis teil le tai vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden keräyspisteille. Taa ja ma-aluei den kerrostalojen sekajäteastioissa oli vieläkin erittäin paljon biojätettä, vaik ka pihoista löy tyi myös biojäteastiat.

3 Jätteenpolton myötä lajittelun merkitys korostuu entisestään. Jätteen suuri kosteus pi toi suus vähentää sen tehollista lämpöarvoa ja heikentää polt to kel poi suutta. Poltettavan jät teen joukossa oleva lasi, metalli, biojäte, sähkölaitteet ja vaaral li set jätteet aiheuttavat polt to lai tok ses sa suuria kulumis- ja korroosio-ongelmia, jotka kasvattavat kustannuksia. Yhtiö toivoo, et tä jätehuoltoviranomainen kiristäisi lajitteluvelvoitteita jä te huol to mää räyk siin. Jätteiden la jit te lu neu von taan tullaan panostamaan seuraavan kahden vuo den aikana normaalia enemmän; yhtiö palk kaa määräaikaisen jäteneuvojan ke vääl lä Yhtiön liikevaihto oli n. 8,99 milj. euroa (edellisenä vuonna n. 8,88 milj. euroa). Kaik ki aan jätteitä vastaanotettiin jätekeskuksessa tonnia. Jäteveroja tilitettiin valtiolle euroa. Yhtiön tilikauden voitoksi muo dos tui ,11 euroa (edellisenä vuonna ,20 euroa). Taseen lop pu sum ma on ,60 euroa (edellisenä vuonna ,74 euroa). Yh tiöl lä ei ole pit kä aikais ta vierasta pääomaa. Yhtiön nettoinvestointien kokonaismäärä oli euroa. Suurimmat in vestoin nit olivat Kontiolahden jäteaseman ja Kontiosuon jätekeskuksen siir to kuormaus- ja lajitteluaseman rakentaminen. Kontiosuon jätekeskuksen pien kuormien lajittelukentän toimintaa kehitettiin ja uudistettiin investoimalla sen lait teisiin ja kalusteisiin. Talouden tunnusluvut Liikevaihto (1ooo ) Liikevoitto (1ooo ) Liikevoitto % liikevaihdosta 16,4 9,6 14,4 Omavaraisuusaste % 78,9 71,9 68,2 Oman pääoman tuotto 16,4 6,2 12,4 Investoinnit (1ooo ) Poistot (1ooo ) Yhtiön talousrakenne ja maksuvalmius olivat hyviä. Yhtiön pe rus ta mis asia kir jojen ja jätelain mukaisesti yhtiö pystyi kattamaan kaikki toiminnasta aiheutuvat ku lut keräämillään käsittelymaksuilla ja muilla tuloilla. Vuoden 2015 toiminnan osalta yhtiö toteaa, että Riikinvoima Oy:n vuosi alkaa eko voi ma lai tok sen pohjan valutöillä. Myöhemmin keväällä aloitetaan ra ken nuksen pystytys ja kesällä painelaiteasennukset. Ekovoimalaitos valmistuu kesällä Jätteiden siirtokuljetuksista jäteyhtiöistä ekovoimalaitokseen teetetään tut ki mus. Tutkimuksessa selvitetään millaisilla siirtokuormausasemien si joit teluil la, autokokoluokilla ja kuljetuskonttiratkaisuilla saadaan optimaaliset siir tokus tan nuk set. Kontiosuon jätekeskukseen ja jäteasemille tuotujen jätteiden materiaali- ja energia hyö ty käyt töä tehostetaan kiristämällä lajitteluvaatimuksia edelleen. Asiak kaita opastetaan lajittelemaan jätteet jo niiden syntypaikalla eri hyö ty ja kei siin. Ensi vuoden tavoitteena on, että jätekeskuksen pienkuormien la jit te lu ken täl le tulevista jätteistä saadaan hyötykäyttöön 8o %.

4 Yhtiö rakentaa jokaiseen osakaskuntaan jäteasemat lähivuosina, yhden vuo sittain. Seuraava jäteasema rakennetaan Ilomantsiin. Kontiosuon jätekeskukseen ra ken ne taan uusi rekkavaaka. Vaakaa tarvitaan, kun vuonna 2016 alkaa se ka jätteen kuljetukset Leppävirran ekovoimalaitokselle. Itä-Suomen jäteyhtiöiden yhteistä neuvontahanketta jatketaan. Vuonna 2015 teh dään yhteinen asiakaslehti, kalenteri, neuvontaoppaita, nettisivujen ke hi tys tä sekä yhteistyötä kouluihin ja viranomaisiin. Uusi jäteneuvoja aloittaa kotitalouksien, kuntien, yritysten, koulujen ja op pi laitos ten jäteneuvonnan sekä järjestää jäteneuvontakampanjoita. Liikevaihdon on arvioitu olevan vuonna 2015 noin euroa, josta jä te veron (55 /t) osuus on noin milj. euroa. Jätevero nousi vuoden 2015 alusta 50 /t -> 55 /t. Kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden ja yritysjätteiden vastaan ot to hin nat pysyvät kuitenkin seka-, bio- ja rakennusjätteen osalta samoina kuin vuonna Yhtiö ei halunnut korottaa hintoja tänä vuonna. Seuraavina vuo si na yhtiön investoinnit tulevat olemaan niin raskaita, että vas taan ot to hin toja joudutaan tarkistamaan. Investointirahaa on varattu ekovoimalaitoshankkeeseen euroa. Lisäksi in ves toin ti ra haa on varattu llomantsin jäteaseman rakentamiseen noin eu roa, uuteen rekkavaakaan noin euroa sekä koneiden ja kaluston hankin taan noin euroa. Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet lähtien: Varsinaiset jäsenet Pentti Keskisalo, pj, Joensuu Hanna Suhonen, vpj, Joensuu Eila Heinonen, Joensuu Asko Puhakka, Joensuu Risto Ikonen, Joensuu Tommi Hirvonen, Liperi Eero Pölönen, Kontiolahti Henkilökohtaiset varajäsenet Alpo Kontkanen, Joensuu Suvi Korpela, Joensuu Eveliina Reponen, Joensuu Markku Roth, Joensuu Elli Järvinen, Joensuu Jarmo Hakkarainen, Polvijärvi Jari Puhakka, Ilomantsi Valmistelija: kaupunginlakimies Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää nimetä kaupungin edustajan Puhas Oy:n yhtiökokoukseen ja antaa hänelle tarvittavat toimintaohjeet. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi edustajaksi Puhas Oy:n yhtiökokoukseen Anssi Törmälän ja evästi valitsemaan yhtiön hallitukseen Joensuun osalta entiset jäsenet.

5 Pentti Keskisalo ja Eila Heinonen eivät yhtiön hallituksen jäsenyyden vuoksi esteellisinä osallistuneeta asian käsittelyyn.