EI OO MITTÄÄN HÄTTÄÄ Voiko nuori ihminen sopeutua pitkäaikaissairauteen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EI OO MITTÄÄN HÄTTÄÄ Voiko nuori ihminen sopeutua pitkäaikaissairauteen?"

Transkriptio

1 EI OO MITTÄÄN HÄTTÄÄ Voiko nuori ihminen sopeutua pitkäaikaissairauteen? Seija Isoaho Kandidaatin tutkielma Sosiaalityö Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Kevät 2011

2 TIIVISTELMÄ EI OO MITTÄÄN HÄTTÄÄ Voiko nuori ihminen sopeutua pitkäaikaissairauteen? Seija Isoaho Sosiaalityö Kandidaatin tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Tuija Kotiranta Kevät sivua Liitteitä 2 kpl Tässä tutkielmassa tarkastelen nuorten pitkäaikaissairaiden ihmisten sopeutumista sairauteensa. Aineistona käytän MS-liiton järjestämän kirjoituskilpailun palkituista teksteistä koottua teosta: Rautalankaa. Nuori ja pitkäaikaissairaus kirjoituskilpailun antologia. Aineistossa on kahdeksan henkilön tekstejä, jotka ovat kokeneet pitkäaikaissairauden joko itsellään tai lähipiirillään. Aineistossa esiintyvät pitkäaikaissairaudet ovat MS-tauti, MG, SLE ja CVI. Tutkielma on kvalitatiivinen ja analyysimenetelmänä käytän teemoittelua. Sopeutumista tarkastelen sairauteen suhtautumisen ja sosiaalisen osallistumisen kautta. Aineiston pääteemoiksi valitsin sairauden herättämät ajatukset, myönteisen suhtautumisen sairauteen, kielteisen suhtautumisen sairauteen, sosiaalisen osallistumisen sekä sairauteen sopeutumisen. Aineiston analyysin perusteella selvisi, että pitkäaikaissairauteen sopeutuminen oli jatkuvaa sopeutumista. Aineistosta ilmeni, että sairauteen suhtautuminen vaihteli sairauden luonteen vuoksi. Sairauteen pystyttiin suhtautumaan myönteisesti ja varsinkin läheiset ihmiset koettiin tärkeäksi osaksi elämää. Teksteissä tuli myös esiin kielteinen suhtautuminen sairautta kohtaan, korostettiin muun muassa tulevaisuuden epävarmuutta ja sairaudesta koituvia menetyksiä. Sopeutumisen kannalta oli tärkeää keskittyä hetkeen, eikä pelätä tulevaisuutta. Arkeen kuului suunnittelu ja jatkuva sopeutuminen pitkäaikaissairauden elämisen kanssa. Avainsanat: Pitkäaikaissairaus, nuori, sopeutuminen, selviytyminen, sairauteen suhtautuminen, sosiaalinen osallistuminen

3 Sisällys 1 JOHDANTO SAIRASTUMINEN Terveys Tauti Sairaus Vammaisuus Pitkäaikaissairaus SAIRAUTEEN SUHTAUTUMINEN Sopeutuminen Selviytyminen Selviytymisprosessi Kriisiteoria Koherenssin tunne ja elämänhallinta Aikaisempi tutkimus TUTKIMUSASETELMA JA MENETELMÄT Tutkimusongelma Aineiston esittely ja kuvailu Aineiston analysointi Tutkielman eettisyys ja luotettavuus TULOKSET Sairauden herättämät ajatukset Myönteinen suhtautuminen sairauteen Kielteinen suhtautuminen sairauteen Sosiaalinen osallistuminen Sairauteen sopeutuminen JOHTOPÄÄTÖKSET Pohdinta Jatkotutkimuskysymyksiä LÄHTEET LIITTEET... 44

4 LIITE LIITE Kuvaluettelo: Kuva 1. Taudin ja sairauden käsitteellinen suhde toisiinsa... 4 Kuva 2. Suhtautuminen pitkäaikaissairauteen Kuva 3. Selviytyminen ja siihen liittyviä käsitteitä Kuva 4. Pitkäaikaissairauteen suhtautuminen aineiston perusteella... 39

5 1 1 JOHDANTO Ei ole olemassa muureja. On vain siltoja. Ei ole olemassa suljettuna ovia On vain portteja. Tommy Tabermann Pitkäaikaissairaus muuttaa koko elämän, sairauteen sopeutuminen auttaa elämään sairauden kanssa, mutta prosessi saattaa olla pitkä. Sopeutuminen saattaa viedä vuosia, ja sairauden eri vaiheista riippuen sopeutumisessa voi tapahtua taantumista ja etenemistä nopeallakin tahdilla. Sairauteen sopeutuminen ja siitä selviytyminen on yksilöllinen prosessi. Pitkäaikaissairaan elämässä hyvät ja huonot päivät vaihtelevat ja sairauteen sopeutuminen vaihtelee näiden päivien mukana. Miten selvitä sairaudesta joka etenee koko ajan ja koko tulevaisuus on vaakalaudalla? Voiko sairastumisen kokemuksen kääntää muurista sillaksi tai suljetusta ovesta portiksi, kuten Tommy Tabermann runossaan kuvaa? Tämä tutkielma käsittelee sitä, millä tavoin nuori ihminen voi sopeutua pitkäaikaissairauteen. Terveys tutkimuksessa selvisi, että neljäsosalla nuoria aikuisia oli pitkäaikaissairaus, vika, vaiva tai vamma, joka heikentää heidän työ- tai toimintakykyään. Kyselyssä olleiden nuorten aikuisten ikä vaihteli vuosien välillä. Pitkäaikaissairaus oli yhtä yleistä miehillä ja naisilla, kuten myös eri asuinalueiden välillä. Sen sijaan ylemmän koulutusryhmän pitkäaikaissairaita oli vain hieman yli 15 %, alemmassa koulutusryhmässä heitä oli lähes 35 %. Yli kolmekymmentävuotiaista naisista pitkäaikaissairaus oli 33 prosentilla ja miehistä 30 prosentilla. (Terveys 2000 tutkimus 2005, 77.) Luvut pitkäaikaissairaiden määrästä nuoressa väestössä ovat huolestuttavan korkeita. Pitkäaikaissairaus ei automaattisesti tarkoita, että koko elämä mullistuisi. Terveys 2000 tutkimuksessa (2005, 75.) selvisikin, että 88 % vuotiaista koki terveytensä hyväksi. Tämä tarkoittaa, että 12 % kyseisestä ikäluokasta ei koke-

6 2 nut terveyttään hyväksi. Mielestäni tämä luku on huolestuttavan korkea ja tarkoittaa sitä, että aihetta on tärkeää tutkia. Kandidaatin tutkielmani käsittelee nuorten pitkäaikaissairaiden henkilöiden sopeutumista sairauteensa. Analysoin MS-liiton järjestämään kirjoituskilpailuun osallistuneiden tekstejä teemoittelun avulla. Kirjoittajien kokemukset pitkäaikaissairauksista koskivat autoimmuunisairauksia ja teksteissä esiintyivät MS-tauti, MG, SLE ja CVI (liite 2.). Mielestäni tutkielman aihe on yhteiskuntatieteellisesti tarkasteltuna erittäin tärkeä. Syrjäytymisen käsite on nykyisessä yhteiskunnassamme yleisesti käytetty ja sitä tutkitaan monista eri näkökulmista. Mikäli pitkäaikaissairaus vaikuttaa merkittävästi sairastuneen elämään, hänellä on riski jäädä sosiaalisen verkoston sekä työelämän ulkopuolelle ja sitä kautta syrjäytyä. Tämä ryhmä on suuri, kuten voimme päätellä Terveys 2000 tutkimuksen tuloksista. Tässä tutkielmassa keskitytään pelkästään yksilön omaan sairauteen sopeutumiseen ja sen vuoksi näkökulma pelkästään yksilön voimavaroja korostava. Tutkielmani toisessa luvussa esittelen terveyden, taudin, sairauden, vammaisuuden ja pitkäaikaissairauden käsitteitä. Koska tutkielmani käsittelee pitkäaikaissairauksia, on tärkeää tuoda esiin nämä käsitteet. Sairauteen suhtautumista, selviytymistä ja selviytymisprosessia käsittelen kolmannessa luvussa. Esitän myös teoreettista näkökulmaa tästä aiheesta aiempien tutkimusten valossa. Lisäksi käsittelen koherenssin tunnetta ja elämän hallinnan käsitettä. Tutkimusongelman ja tutkimusasetelman sekä käytetyn analysointimenetelmän esittelen neljännessä luvussa. Viidennessä luvussa esittelen omia tutkimustuloksiani. Lopuksi kuudennessa luvussa tiivistän tutkimustulokset ja esittelen jatkotutkimuskysymyksiä.

7 3 2 SAIRASTUMINEN Terveys, sairaudet ja taudit ovat tärkeitä yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä, koska sairaudet ja niistä kärsivät henkilöt samaistuvat yhä voimakkaammin köyhiin ja syrjäytyneisiin. Yhteiskuntatieteissä sairastamisen ilmiötä on tutkittu muun muassa deprivaatiotutkimuksen avulla. Sairastaminen ja avuttomuus ovat deprivoivia sosiaalisia tekijöitä, ja kasautuessaan niistä tulee tavanomaisia kuormitustekijöitä haitallisempia. Sairastunut henkilö voi pahimmassa tapauksessa syrjäytyä ja jäädä yhteiskunnan rakenteiden ulkopuolelle. Sosiaaliturvajärjestelmän piiriin kuuluvat tapaturmat ja sairaudet, järjestelmän tarkoituksena on lievittää sairastamiseen liittyviä syrjäyttäviä mekanismeja, turvata ihmisten suhteellista riippumattomuutta sekä tukea ihmisen ulkoista elämänhallintaa. (Ryynänen 2005, ) 2.1 Terveys Yksilön terveysura muodostuu siitä miten hän elämänkulussaan kuluttaa ja uusintaa terveysvoimavarojaan. Kuluttaminen voi muuttaa terveyttä parempaan tai huonompaan suuntaan. Nuoruutta on tyypillisesti pidetty aikana, johon kuuluu hyvä terveys, mutta tutkimusten mukaan nuorilla esiintyy runsaasti pitkäaikaissairauksia sekä koetun terveyden ja pahoinvoinnin ongelmia, kuten astmaa, väsymystä, niska- ja selkäkipuja. (Koivusilta & Rimpelä 2000, 159.) Hyvä terveys edistää nuoren kehitystehtävästä sekä koulutyöstä selviämistä ja nuoruudessa rakennetaan aikuisiän terveyden perusta. On havaittu, että ihmiset jotka ovat vähemmän koulutettuja ja kuuluvat matalampaan sosiaaliseen asemaan, sairastavat muita enemmän. Tätä ilmiötä selittää syy-yhteysmalli, jonka mukaan sosiaalinen asema vaikuttaa terveyteen. Huonoosaisuudella on taipumusta periytyä vanhemmilta lapsille, tuolloin taloudelliset ongelmat heikentävät mahdollisuuksia terveyttä edistävään elämäntapaan. Valikoitumismallin mukaan ihmiset jakautuvat terveyden perusteella sosiaalisiin asemiin. On todettu, että lapsuudessa sairastettu vakava sairaus voi vaikuttaa aikuisiässä työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämiseen. Sosiaalinen kanssakäyminen voi myös vaikuttaa valikoitumiseen, koska muiden ihmisten ennakkoluulot vaikuttavat negatiivisesti heidän käyttäytymiseensä. (Koivusilta & Rimpelä 2000, 161.)

8 4 2.2 Tauti Taudilla tarkoitetaan ihmisen elimistössä olevaa fysikaalista ja patofysiologista muutosta. Elimistöön tulee tällöin jokin häiriö, esimerkiksi tartunta, rappeutuminen tai autoimmuunireaktio. Tauti on yleisesti yksittäinen tarttuva tauti. Biolääketieteellisen näkemyksen mukaan ihmisen elimistöä pidetään biomekaanisena koneistona, jonka toimintaan tauti vaikuttaa. Simo Kokon (1989, 1897) mukaan terveysfilosofi Uffe Juul Jensen on puhunut taudin essentialismista. Tautilähtöisessä ajattelumallissa, taudilla on omat ominaisuutensa ja logiikkansa, se syntyy ja etenee näiden mukaisesti riippumatta kantajastaan. Taudin kehitys ja sen seuraukset tiedetään, kun tauti tunnetaan. (Kokko 1989, ) 2.3 Sairaus Sairauden käsite (kuva 1) voidaan määrittää taudista, sairauteen liittyvästä kokemuksesta, tunteista, peloista, sosiaalisesta leimasta, ympäristön tuesta ja kyseisen taudin määritelmästä sekä taudin kantamisesta. Kuva 1. Taudin ja sairauden käsitteellinen suhde toisiinsa (Kokko 1989, 1897). Sairauden sisällön erittely on monimutkainen prosessi, koska taudin ulkopuolelle sijoittuva osa on inhimillistä kokemusta, käyttäytymistä ja tulkintaa. Tauti itsessään aiheuttaa biofysikaalisia ja patologisia muutoksia. Tautiin sairastuminen ja sen kantaminen kuuluvat taudin lisäksi sairauden määritelmään ja ne kuvaavat sairauden subjektiivista ja sosiaalisesti määrittyvää puolta. Eri tieteenalat tarkastelevat näitä tekijöitä omista näkökulmistaan. Lääketiede etsii patologisia muutoksia, kun taas terveyden sosiologiassa mietitään sosiaalista realiteettia, joka voi muuttaa ihmisen käyttäytymistä, kohtaloa ja kokemusta. (Kokko 1989, )

9 5 Parsons on Järvikosken (1994, 34) mukaan määritellyt terveyden optimaaliseksi kyvyksi, jonka avulla ihmisellä on yhteiskunnan kannalta merkityksellinen rooli. Sairastuessaan yksilö ei kykene toimimaan roolimallinsa mukaan, johon hän on sosiaalistunut. Tarkasteltaessa sairautta sosiologisesti, se käsitetään terveyden säilyttämisessä epäonnistumisena. Uusi rooli on saavutettu negatiivisesti, mutta sairautta voidaan tarkastella myös positiivisesta näkökulmasta. Sairastuessaan ihminen vapautuu roolinsa mukaisesta vastuusta ja sanktioista, tämä näkökulma tuo esiin sairauden tuottamia sekundaarihyötyjä. Sairaan rooli on yhteisön kannalta hyväksyttävä silloin, jos sairastunut itse pyrkii pääsemään pois tästä roolista. Sairaan rooli ei ole haluttu ja sairastunut huomaa sen yhteisönsä reaktiosta. Koska tilanne ei ole sairastuneen hallinnassa, hän hakee apua lääkäriltä. Hoidon hakeminen edustaa sosiaalisen kontrollin muotoa, tällä tavoin yksilö pyrkii palautumaan tavanomaiseen rooliinsa. (Järvikoski 1994, 34). Järvikosken (1994, 34) mukaan Parsons täydensi biomedikaalista sairauskäsitystä tuomalla esiin sairauden sosiologista käsitystä. Järvikosken (1994, 34-35) mukaan Nagi määritteli taudin toiminnallisia ja sosiaalisia seurausvaikutuksia ja jakoi ne kolmeen tasoon: vaurioon, toiminnallisiin rajoituksiin sekä vajaakuntoisuuteen. Vaurio on yksilön fysiologinen, psyykkinen tai anatominen häiriö, vajavuus tai epänormaali tila. Toiminnallisiin rajoituksiin kuuluvat ne rajoitukset, jotka syntyvät vaurion kautta elimistön ja sen osien toiminnassa. Sosiaalinen ympäristö asettaa yksilölle roolitehtäviä, joista tulisi selviytyä, esimerkiksi työhön, vapaa-aikaan, perhesuhteisiin tai muihin sosiaalisiin suhteisiin liittyviä rooleja. Vajaakuntoisuudella tarkoitetaan rajoituksia tai kyvyttömyyttä suorittaa kyseisiä tehtäviä tai toimintoja. Vajaakuntoisuuden määritelmään kuuluukin sen riippuvuus sosiaalisesta ja kulttuurisesta ympäristöstä sekä yksilöille määräytyneistä rooleista. 2.4 Vammaisuus Vamman ja sairauden määritelmät poikkeavat toisistaan. Joissakin tilanteissa sairaus voi synnyttää vamman, näin tapahtuu jos pitkäaikainen sairaus vaurioittaa esimerkiksi jotakin elintä. Terveen vastakohta on sairas ja vammaisen vastakohta ei-vammainen. Vammaisuus voidaan määritellä toimintakyvyn rajoitusten kautta. Vammaisella henkilöllä on pitkäaikaisia tai pysy-

10 6 viä toimintarajoitteita ja vaikeuksia suoriutua elämästään ja siihen liittyvistä toiminnoista omassa elinympäristössään. (Repo 2004, 9.) Aineistossani esiin tulleet pitkäaikaissairaudet (MS-tauti, MG, SLE ja CVI, liite1.) aiheuttavat erilaisia vammoja, esimerkiksi lihasten heikkoutta, joka voi johtaa ihmisen liikuntakyvyttömyyteen. Vuonna 2001 WHO julkisti toimintakykyä ja vammaisuutta koskevan luokituksen ICF. Se poikkesi WHO:n vuonna 1980 julkaisemasta mallista, jossa tarkasteltiin pelkästään vammaa tai sairautta, eikä huomioitu muita ihmisen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Uudessa mallissa toimintakyvyn määriteltiin koostuvan ihmisen kehosta, mielekkäästä tekemisestä ja osallistumisesta sekä yhteiskunnasta, kulttuurista, tekniikasta ja elinympäristöstä, jotka vaikuttavat ihmisen itsenäiseen selviytymiseen sekä avuntarpeeseen. Toimintamahdollisuuksien kartoittamisen mittaamisessa käytetään apuna suorituskyvyn ja kapasiteetin käsitteitä. Suorituskyky kertoo sen mitä henkilö tekee kyseisellä hetkellä toimintaympäristössään. Kapasiteetin avulla ilmaistaan mitä hän kykenisi tekemään ympäristössä, josta on poistettu toimintaa haittaavat rajoitteet. (Repo 2004, 9-11) Brittiläinen vammaisliike on esittänyt oman sosiaalisen mallin vastalauseena WHO:n ensimmäiselle yksilölliselle mallille. Tämän mallin mukaan sopeutuminen ei ole vammaisen vaan yhteiskunnan ongelma. Jotta ongelma voitaisiin ratkaista, täytyisi siihen vaikuttaa poliittisen toiminnan, ei yksilön muuttamisen kautta. Mallissa esitetään, että vammaisuus on sosiaalisesti tuotettu tila, johon ympäristö on sekä syyllinen että ratkaisu. Mallia on kritisoitu siitä, että se unohtaa yksilön ja hänen ominaisuutensa ja toimintansa jotka vaikuttavat ihmisen selviytymiseen. Malli on ongelmallinen kuntoutuksen kannalta, koska se ei ota huomioon yksittäisiä vammoja, niistä kuntoutumista eikä fyysisistä tai psyykkisistä tekijöistä jotka liittyvät vammaisuuteen. Kuntoutussäätiön tutkimusjohtaja Aila Järvikoski on esittänyt, että olisi syytä kehitellä sellainen vajaakuntoutusmalli, jossa yhdistyisivät yksilöllinen ja sosiaalinen näkökulma sekä yksilön tahto ja tavoitteet. WHO:n uudessa mallissa onkin tehty muutoksia Järvikosken ehdottamaan suuntaan. (Repo 2004, )

11 7 2.5 Pitkäaikaissairaus Ryynäsen mukaan (2005, 33) lyhytaikainen sairaus keskeyttää tilapäisesti ihmisen elämän ja jonka jälkeen palataan takaisin normaaliin elämään. Pitkäaikaissairaus puolestaan aiheuttaa usein pysyviä muutoksia, joihin täytyy sopeutua. Sairauksien vakavuustasot vaihtelevat lievästä elämää uhkaavaan. Todennäköisesti ajan myötä sairaus pahenee ja aiheuttaa lisää muutoksia ihmisen elämässä. Pitkäkestoinen sairastaminen koskettaa laajemmin ihmisen eri elämänalueita verrattuna lyhytkestoiseen sairauteen, eikä niihin löydy yksinkertaisia tai suoria ratkaisuja. Sairastuneen henkilön identiteetti ja itsearvostus ovat uhattuina elämäntilanteen muuttuessa. Läheisten ihmisten voi olla vaikea suhtautua sairauteen ja sen tuomiin muutoksiin, mikä saattaa johtaa heidän etääntymiseen. Sairaudesta, sairaalasta ja hoitohenkilökunnasta voi tulla liian suuri osa sairastuneen elämää ja tämä vieraannuttaa ihmistä entisestään normaalista elämästä. Pitkäaikaissairauksia voidaan jakaa eri ryhmiin sairauden luonteen perusteella. Sairauksilla on tyypillisesti useita vakavuusasteita ja erilaisia vaiheita, eikä tyypittely voi olla sen vuoksi tarkkaa. Ryynäsen (2005, 33) mukaan Blacher jakaa pitkäaikaissairaudet neljään eri kategoriaan. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluu elämää vaarantava sairaus, jolloin sairautta voidaan hoitaa, mutta on olemassa uusiutumisen vaara, esimerkiksi syöpä. Toinen sairausmuoto on sellainen sairaus, jota ei voida parantaa ja hoitomuotona käytetään seurantaa, kuten diabetes. Sairaudesta koituva haitta voi myös vaihdella, jolloin se välillä pahenee ja välillä helpottaa, tämä on luokiteltu kolmanteen kategoriaan, esimerkiksi MS-tauti ja astma. Vaikka kunto olisi huono, siitä voi vielä toipua ja tämän vuoksi näitä sairauksia sairastavalla ihmisellä on mahdollisuus toipua ja elää terveempää elämää huonon jakson jälkeen. Aineistossani esiintyvät sairaudet (MS-tauti, MG, SLE ja CVI) kuuluvat tähän ryhmään. Neljänteen kategoriaan kuuluu etenevä pitkäaikaissairaus, kuten krooninen leukemia. (Ryynänen 2005, ) Peter Conrad on puolestaan Ryynäsen (2005, 33-34) mukaan jakanut pitkäaikaissairaudet kolmeen ryhmään: 1) Live with illness tarkoittaa sairautta joka ei ole hengenvaarallinen, mutta johon ei ole parantavaa hoitoa. Sairauteen on vain sopeuduttava, esimerkiksi diabetes, MS-tauti ja astma. Aineistoni sairaudet kuuluvat tähän ryhmään ja tämä antaa sairastuneelle lohtua siitä, ettei sairaus suoranaisesti vaikuta eliniän pituuteen. 2) Mortal illness kuvaa sai-

12 8 rautta, joka on hengenvaarallinen, kuten esimerkiksi sydänkohtauksen riski ja syöpä. Sairauteen on hoitoja ja sen läsnäolo ihmisen elämässä luultavasti vähenee kriittisen vaiheen ollessa ohi. 3) At-risk illness on sairaus jossa sairauden riski on oleellinen. Riskitekijöitä ovat altistavat tekijät kuten liikalihavuus, tupakointi ja korkea verenpaine, riskiolosuhteet esimerkiksi ympäristömyrkyt ja työilman epäpuhtaudet sekä perinnölliset riskit. Pitkäaikaissairaus tuo mukanaan epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät muutoksiin. Elämä ei ole enää tuttua vaan siitä tulee ennustamatonta ja epävarmaa. Mielikuva sairaudesta on usein pelottava ja uhkaava, varsinkin sairauden alkuvaiheessa pelot voivat hallita mieltä ja ihminen varautuu pahimpaan. Ryynäsen (2005, 65) mukaan Conrad on luokitellut sairastamisprosessiin liittyvän epävarmuuden kolmeen ryhmään. Ensimmäinen epävarmuuden muoto syntyy kun ihminen huomaa ja kokee ruumiissaan jotakin epätavallista. Sairastamisprosessin alussa oireet, niiden määritteleminen ja vertaaminen normaaliuteen, omiin tai muiden kokemuksiin ovat suuressa roolissa. Toinen epävarmuuden muoto voi olla lääketieteellistä epävarmuutta, jolloin lääkärit ja muu hoitohenkilökunta eivät tiedä mistä sairaudesta on kyse. Epävarmuus loppuu, kun diagnoosi varmistuu. Kolmas epävarmuuden muoto seuraa, kun sairaus on diagnosoitu. Diagnoosi on helpotus ja vähentää tutkimusvaiheessa ollutta epävarmuutta lisäten kuitenkin sairauden diagnoosin mukanaan tuomaa epävarmuutta. Eräs epävarmuutta tuova tekijä on se kuinka sairaus vaikuttaa elämään ja elinikään. Sairastunut miettii myös sitä miten muut suhtautuvat häneen ja voiko hän jatkaa esimerkiksi työssäkäyntiä. (Ryynänen 2005, 65.) Aineistossani esiintyvät pitkäaikaissairaudet alkavat yleensä nuorella iällä, kun lähes koko elämä on vielä edessä, pitkäaikaissairaus herättää paljon epävarmuutta tulevaisuudesta. Helena Leino-Kilpi (1999, 19-20) määritteli pitkäaikaissairauden tai kroonisen sairauden pitkä-aikaiseksi terveysongelmaksi, termi kuvaa sitä, ettei pitkäaikainen elimistön muutos välttämättä tuhoa ihmisen koko terveysvoimavaraa. Pitkäaikaisen terveysongelman tunnusmerkkejä ovat erilaisten oireiden jokapäiväisyys, monenlainen epävarmuus, kokemus aikaisemman minäkuvan muuttumisesta sekä sairauden merkityksen yksilöllisyys. Leino-Kilven (1999, 5) tutkimuksesta selvisi, että pitkäaikainen terveysongelma merkitsi ensisijaisesti toiminnallisia rajoituksia, sosiaalisen verkoston kaventumista, biologis-fysiologisia seurauksia ja erilaisia kokemuksellisia asioita kuten esimerkiksi mielialamuutoksia ja turvattomuutta.

13 9 3 SAIRAUTEEN SUHTAUTUMINEN Sairastumista voidaan tarkastella eri viitekehyksistä. Edellisessä luvussa tutkin sairautta ja siihen liittyviä käsitteitä lähinnä terveyssosiologian avulla ja tässä luvussa tarkastelen sairastamiseen liittyvää kokemista selviytymisen ja sopeutumisen kautta. Sairauteen sopeutuminen on tämän tutkielman pääasiallinen mielenkiinnon kohde. Sopeutumisen avulla henkilö voi jatkaa elämäänsä sairauden asettamin ehdoin, mikäli tämä ei onnistu henkilö voi esimerkiksi syrjäytyä. Käsittelen lisäksi selviytymistä prosessina, kriisiteoriaa, koherenssin tunnetta, elämänhallintaa sekä aikaisempia tutkimuksia, joissa sairautta on tutkittu kokemuksena. 3.1 Sopeutuminen Sopeutuminen eli adaptaatio on aktiivista ja jatkuvaa sopeutumista, jonka tarkoituksena on saavuttaa tarkoituksenmukainen elämä. Psyykkinen adaptaatio korostaa ihmisen pyrkimystä kokea maailma ristiriidattomana ja se ilmenee hyvänä itsetuntona, yhteenkuuluvuudentunteena ja itsearvostuksena. Adaptoituminen on psykologisen lisäksi psykososiaalista, koska vuorovaikutus-tilanteet sekä sosiaaliset kokemukset, havainnot ja oppiminen vaikuttavat adaptoitumiseen. Vuorovaikutus on tärkeää esimerkiksi yksilön ja perheen toimivuuden kannalta, sen avulla yksilö ja perhe säätelevät omaa tasapainoaan. Sopeutuminen riippuu sekä yksilöstä että ympäristöstä, koska ympäristö adaptoituu kaiken aikaa yksilöön ja yksilö ympäristöön. Esimerkiksi yksilöstä tulevat muutospaineet merkitsevät ympäristön sopeutumista yksilön odotuksiin. Käsitykset hyvin sopeutuneesta yksilöstä ovat ristiriitaisia, yleisinä tunnusmerkkeinä voidaan kuitenkin pitää tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Adaptoitumisella pyritään myös ylläpitämään yksilön toimintakykyä ja sosiaalista selviytymistä. Sopeutumisen avulla yksilö suhtautuu elämänmuutoksen haasteena, ei uhkana. Mikäli tulevaisuus koetaan uhkana, yksilö keskittyy pelkästään menneisyyteen ja tulevaisuuden murehtimiseen. Elämänlaatua voidaan parantaa keskittymällä nykyhetkeen ja sen hetkisen elämän toimiviin alueisiin. (Talvela 2004, ) Kroonisesti sairaat joutuvat kohtaamaan erilaisten tarvealueiden sopeutumisvaatimuksia, jotka ovat elämän eri alueilla olevia muutosvaatimuksia. Tässä yhteydessä erilaisiin tarvealueisiin

14 10 luetaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tarvealue. Krooninen sairaus aiheuttaa sairastuneille samantyyppisiä, fysiologisia, sopeutumisvaatimuksia ja yksilöllisempiä, psykososiaalisia, sopeutumisvaatimuksia. Pitkäaikaissairauden aiheuttamia fyysisiä sopeutumisvaatimuksia ovat kivun sietäminen ja alentuneen työ- ja liikuntakyvyn hyväksyminen. Psyykkisiin sopeutumis-vaatimuksiin kuuluvat hoitotoimenpiteet, itsehallinnan ja toivon ylläpitäminen, muuttuneen kehonkuvan hyväksyminen, valmistautuminen epävarmaan tulevaisuuteen ja tyydyttävän minäkuvan säilyttäminen. Roolimuutosten hyväksyminen ja ihmissuhteiden säilyttäminen tärkeisiin henkilöihin kuuluvat sosiaalisiin sopeutumisvaatimuksiin. (Siponen 1999, 46.) 3.2 Selviytyminen Selviytymisellä tarkoitetaan sopeutumista ja/ tai kestämistä elämässä olevissa vastoinkäymisissä. Pitkäaikaissairaus tuo mukanaan oireita ja yhteiskunnan asettamia vaatimuksia, näiden kohtaaminen ja ylitse pääseminen vaativat selviytymistä. Selviytymisellä voidaan tarkoittaa myös kykyä kohdata erilaisten tilanteiden vaatimuksia ja ahdistavien kokemuksien ehkäisemistä tai lievittämistä. (Siponen 1999, 48.) Pirjo Somerkiven (2000, 113) mukaan kroonisten sairauksien yhteydessä sosiaalinen selviytyminen on tapa, jolla yksilö tuntee sairautensa ja ympäristössään ja omassa elämäntilanteessaan. Sosiaalisella selviytymisellä viitataan myös aktiivisiin ja passiivisiin keinoihin, joiden avulla yksilö sopeutuu sairauteensa. Selviytyminen voidaan käsittää stressin tai stressin sietokyvyn kautta. Myös se miten ihminen arvioi tilanteen stressaavuuden, miten hän selviää kriisitilanteesta ja tilanteen aiheuttamista vaatimuksista vaikuttavat selviytymisen käsitteeseen. Ihmisen stressinsietokyky vaihtelee tilanteen mukaan, riippuen esimerkiksi ympäristötekijöistä. Stressinsietokykyyn voidaan vaikuttaa esimerkiksi motivaatiolla ja oppimisella. (Leino-Kilpi ym. 1999, 22.) Muita selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi persoonallisuus, sosiaalinen tuki, aineelliset varat, tieto ja yleinen sopeutumiskyky (Siponen 1999, 49). Radley ja Green ovat Radleyn (1994, ) mukaan yhdistäneet yksilön suhtautumisen krooniseen sairauteensa ja sosiaaliseen toimintaan osallistumisen määrän teoreettiseksi kehikoksi. Sosiaalisen osallistumisen käsitettä he eivät määritelleet tarkasti. Kehikossa on esitetty

15 11 neljä erilaista sairaudesta selviytymisen tapaa: 1) sopeutuminen, 2) sairauden kieltäminen, 3) sekundäärinen hyödyn tavoittelun sairauden avulla ja 4) sairauteen alistuminen (Kuva 2). Myönteinen Sosiaalinen osallistuminen Säilyy Sairauteen sopeutuminen - myönteinen realistinen suhtautuminen Sekundäärinen hyöty - sairauden taakse vetäytyminen - integroituminen - hyödyn tavoittelu Sosiaalinen osallistuminen vähenee tai loppuu Sairauden aktiivinen kieltäminen -oireiden, haittojen vähättely -entisessä roikkuminen Sairauteen alistuminen -negatiivinen suhtautuminen -eristyminen Kielteinen Kuva 2. Suhtautuminen pitkäaikaissairauteen (Radley 1994, 153). Pitkäaikaissairauteen sopeutumisella tarkoitetaan myönteistä ja realistista sopeutumista sairauteen ja integroitumista sosiaalisiin verkostoihin. Kieltämällä sairaus vähätellään sen haittoja ja pyritään elämään kuten aiemmin ja pitämään kiinni sosiaalisista aktiviteeteista. Molemmissa tapauksissa sosiaalinen osallistuminen ja sosiaaliset verkostot säilyvät, ainoastaan sairauteen suhtautumistavat eroavat toisistaan. Sekundäärisen hyödyn tavoittelussa sosiaalinen osallistuminen vähenee tai loppuu ja henkilö piiloutuu sairautensa taakse. Sairautta voidaan käyttää konkreettisen hyödyn, kuten taloudellisen edun tavoittelemiseen. Sairauteen alistuminen merkitsee negatiivista suhtautumista pitkäaikaissairauteen, ja sairaus eristää ihmisen ympäristöstään. Pahimmassa tapauksessa sosiaaliset suhteet loppuvat kokonaan. (Walden 2006, ) Siposen (1999, 51) mukaan selviytymisen kautta ihminen voi hallita omia ulkoisia ja sisäisiä elämisen ehtoja. Ulkoiset ehdot kohdistuvat muihin ihmisiin ja sosiaaliseen ympäristöön ja sisäiset ihmisessä itsessä tapahtuviin. Selviytyminen on prosessimainen ja se vaihtelee sairauden eri vaiheissa. Selviytymisstrategiat voivat olla tunnekeskeisiä tai ongelmasuuntautuneita ja

16 12 ne tukevat toisiaan. Selviytyminen on tiedostettua, vaikka tiedostamattoman ja tiedostetun selviytymis-käyttäytymisen välisen rajan vetäminen onkin hankalaa. 3.3 Selviytymisprosessi Tapahtumat jotka uhkaavat fyysistä, psyykkistä tai sosiaalisen eheyden koskemattomuutta aiheuttavat tasapainottomuuden tunteen ja mahdollisesti kriisin. Sairastuminen ja vammautuminen vaikuttavat yksilöön, uhkaavat itsetuntoa ja aiheuttavat henkistä järkytystä. Asiat tuntuvat sekavilta, eikä tilanteesta tunnu löytyvän ulospääsytietä. Uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen on selviytymisprosessi (kuva 3.), jolloin ihminen käsittelee ja tarkastelee muuttunutta elämäntilannettaan. Stressitekijät tulee tunnistaa, jotta sairauden tai vamman synnyttämän kriisin todellisiin syihin voitaisiin vaikuttaa ja selviytymisprosessi toteutuisi. Sairastumistilanteen stressitekijöitä ovat sairaudesta tai vammasta johtuvat rajoitukset sekä läheisten ja ympäristön pelot, ennakkoluulot ja asenteet. Ympäristön vaikutus stressin syntyyn voi olla jopa voimakkaampi, kuin itse sairauden synnyttämät oireet ja rajoitukset. (Talvela 2004, ) Kuva 3. Selviytyminen ja siihen liittyviä käsitteitä (Talvela 2004, 37). 3.4 Kriisiteoria Kriisiteorian avulla kuvataan ihmisen selviytymistä uudessa ennalta odottamattomassa elämäntilanteessa. Selviytymisprosessi on verrattavissa suruprosessiin, jossa surraan menetettyä. Cullberg on Talvelan (2004, 37) mukaan jaotellut kriisin neljään vaiheeseen: 1) shokki-vaihe, 2) reaktiovaihe, 3) korjaamisvaihe ja 4) uudelleen suuntautumisen vaihe. Kriisistä selviytymi-

17 13 nen on yksilöllistä eivätkä esitetyt vaiheet etene todellisuudessa selkeinä toisiaan seuraavina jaksoina, vaan ne ovat osittain päällekkäisiä, yleisiä ja suuntaa-antavia. (Talvela 2004, 37.) Kriisin alussa on shokkivaihe, joka ilmenee esimerkiksi silloin kun ihminen saa tietää sairastavansa pitkäaikaissairautta. Shokkivaiheessa ihminen torjuu tapahtuneen asian tiedostamattomasti ja saattaa käyttäytyä aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hän käyttää usein tiedostamattomia puolustuskeinoja, esimerkiksi kieltämistä tai suuttumista. Shokkivaiheen elänyt ihminen yleensä unohtaa vaiheen, eikä tiedä mitä tilanteessa on tapahtunut. (Talvela 2004, 38.) Ihmisen selviydyttyä shokista seuraa reaktiovaihe, jolloin hän ymmärtää mitä on tapahtunut ja kohtaa tapahtuneen. Ihminen tuntee esimerkiksi tyhjyyttä, surua, itsesääliä, häpeää ja pelkoa. Ihmisen täytyy käydä läpi kriisin aiheuttamat tunteet, jotta selviytyminen olisi mahdollista. Reaktiovaihe saattaa kestää kuukausia ja tuolloin ihminen alkaa jo sopeutua tilanteeseen. Ihmisen sisäiset puolustusmekanismit, defenssit, jotka hallitsevat ja ohjaavat psyykkisten voimavarojen käyttöä tehokkaasti ja taloudellisesti, otetaan käyttöön. Toipumisen reaktiovaiheesta huomaa silloin, kun yksilö alkaa kyetä hallitsemaan ja kontrolloimaan stressitekijöitä, eivätkä ne vaikuta enää yksilöön yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. (Talvela 2004, ) Reaktiovaihetta seuraa korjaamisvaihe, jolloin yksilö alkaa sopeutua sairauteensa ja sen aiheuttamiin oireisiin. Ihminen kykenee toipumaan tilanteesta ja suuntaamaan ajatuksiaan tulevaisuuteen. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa ihminen on käynyt kriisin läpi ja sopeutuu uuteen elämäntilanteeseen. Tällöin hän on hyväksynyt sairautensa, järjestänyt elämänarvonsa uudelleen, hänellä on positiivinen ja luottavainen asenne tulevaisuuteen ja uuteen rooliinsa pitkäaikaissairaana. Ajan myötä ihminen oppii ja alkaa hallita sairauteen liittyviä toimintoja ja hoitomenetelmiä, mikä poistaa avuttomuutta ja turvattomuutta. Sopeutuminen ei ole staattinen tila, vaan se muuttuu jatkuvasti elämän ja sairauden eri vaiheissa. (Talvela 2004, ) 3.5 Koherenssin tunne ja elämänhallinta Järvikosken (1994, 110) mukaan Aaron Antonovsky on määritellyt koherenssin tunteen, joka käsittää yksilön tavan havaita ja ymmärtää ympäristöään. Hän on jakanut vahvan koherenssin

18 14 tunteen kolmeen tekijään, ympäristön ymmärrettävyyteen, hallittavuuteen ja mielekkyyteen. Ymmärrettävyydellä tarkoitetaan sitä, että elämä nähdään loogisena ja selitettävänä. Yksilö tuntee hallitsevansa omia voimavarojaan sekä ympäristönsä kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Hallittavuus merkitsee sitä, että yksilö kokee omien voimavarojensa ja resurssiensa riittävän vastaamaan ympäristön asettamiin vaatimuksiin. Mielekkyyden tunne tavoitetaan, kun elämä koetaan mielekkäänä ja siihen on halua vaikuttaa oman arvomaailman pohjalta. (Järvikoski 1994, 110.) Antonovsky on todennut Järvikosken (1994, ) mukaan, että koherenssin tunteella on vaikutuksia yksilön terveydentilaan ja hyvinvoinnin muutoksiin. Koherenssin tunne on suhteellisen pysyvä ominaisuus, eikä muutu helposti aikuisiässä. Se kehittyy nuoruudessa ja voidaan olettaa, että mikäli alle 30-vuotiaalla on vahva koherenssin tunne, hänellä on hyvät mahdollisuudet selvitä tulevaisuudessa eteen tulevista vaikeuksista. Aikuisena koettavat voimakkaat kokemukset voivat kuitenkin vaikuttaa koherenssin tunteeseen. Järvikosken (1994, 111) mukaan Gay Bäckman on määritellyt koherenssin tunteen sisältyvän elämänhallinnan käsitteeseen. Toinen elämänhallinnan tunteeseen vaikuttava osatekijä on tyytyväisyys elämään. Näiden kahden tekijän sidos on havaittu analysoitaessa empiiristä aineistoa. Elämänhallinnan mukaan elämä on mielekästä ja tyydytystä tuottavaa. Käsitteen ajatus on yksilökeskeinen ja sitä voidaan nimittää yksilön elämänhallintakyvyksi. Henkilö joka näkee asiat parhain päin on elämänhallintakykyinen. Psykologit Lazarus ja Folkman ovat Järvikosken (1994, 112) mukaan esittäneet kritiikkiä käsitteen yksilökeskeisyydestä ja he ovat nähneet käsitteen poissulkevan kokonaan yhteisön. Koherenssin tunteella on nähty olevan yhteys sosiaalisiin verkostoihin, ihmisen sosiaaliseen aktiivisuuteen ja tärkeiden ihmissuhteiden määrään. 3.6 Aikaisempi tutkimus Viimeaikaiset tutkimukset Suomessa ovat tuoneet esiin sairaiden omia kokemuksia ja aiheesta on julkaistu useita tutkimuksia. Suomessa sairauden kokemisen tutkimuksen 1980-luvun lopulla aloitti Marja-Liisa Honkasalo (1988). Hän liitti kokemuksen näkökulman sosiaalilääketieteelliseen ja terveyssosiologiseen tutkimukseen. Väitöskirjassa tarkasteltiin tehtaassa työs-

19 15 kentelevien naisten oireiden sosiaalisia ja henkilökohtaisia yhteyksiä ja merkityksiä. Anssi Peräkylän (1990) tutkimus esitti uuden näkökulman suomalaiseen terveyssosiologiaan. Hän tutki terveydenhoitohenkilökunnan tulkintaa ja tapaa puhua kuolevien potilaiden hoidosta sekä kuolemasta. (Lillrank & Seppälä 2000, 116.) Helka Urponen (1989, 9) on tutkinut vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten sosiaalista selviytymistä, sitä miten jo lapsuudessa esiintynyt vamma tai pitkäaikaissairaus vaikuttaa ihmisen selviytymiseen varhaisaikuisuudessa. Hän on suorittanut tutkimuksen haastattelemalla lapsia ja vuoden iässä. Urposen (1989, 134) tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan ihmisen elämäuraa, sosiaalista selviytymistä elämäntavan ja elämänhallinnan kautta, sitä kuinka sairastunut itse oli kokenut sosiaalisen selviytymisensä ja sairaudesta koituneet haitat. Tutkimuksessa selvisi, että lähes 75 % pitkäaikaissairaasta tai vammaisesta nuoresta koki selviytyvänsä ikäistensä nuorten tavoin. Nuoret joiden sairaus tai vamma rajoitti sosiaalista vuorovaikutusta ja liikkumista, kokivat selviävänsä keskimääräistä huonommin. Myös Jessop ja Stein havaitsivat tutkimuksessaan Urposen (1989, 139) mukaan, että sairaudesta koituvat haitat ja rajoitukset vaikuttivat diagnoosia enemmän sairauden kokemiseen. Nuoret, joiden sairaus tai vamma näkyi ulospäin, kokivat selviytyvänsä huonommin kuin he, keiden sairaus ei näkynyt ulospäin. (Urponen 1989, ) Urposen (1989, 139) mukaan Pless ja Pinkerton havaitsivat, että ulospäin näkyviä merkkejä aiheuttava sairaus tai vamma aiheuttaa sosiaalisessa elämässä rajoituksia ja leimautumista enemmän kuin ulospäin näkymätön sairaus. Anne Siposen (1999) väitöskirjassa Ei minulle voi käydä näin Tutkimus astmaatikkojen sairastamisesta, selviytyminen on määritelty tilannetekijöiden ja yksilöllisten tekijöiden mukaan vaihteleviksi prosesseiksi tai reaktioiksi. Tarkoituksena on vähentää tai välttää psykososiaalista stressiä ja negatiivista pitkäaikaissairauden tuomaa vaikutusta sairastavan henkilön arkielämään. Tutkimuksessa korostetaan, ettei selviytymiskäsitteen käyttö tarkoita sitä että pitkäaikaissairaan henkilön elämä olisi pelkkää selviytymiskamppailua. Selviytymisellä ja selviytymisstrategioilla viitataan elämänhallinnan pyrkimykseen. (Siponen 1999, 51.) Suurinta osaa sairastuneista auttoivat erilaiset selviytymiskeinot. Keinot jakautuivat ongelmakeskeisiin, kuten välttämiseen, käytännön toimintaan sekä ennalta valmistautumiseen ja tunnesuuntautuneisiin selviytymiskeinoihin, jossa pidettiin yllä toivoa ja optimismia. (Siponen 1999, 273.)

20 16 Ulla Ryynänen (2005) on tarkastellut väitöskirjassaan sairastamisen merkitystä ja turvattomuustekijöitä aikuisiässä. Ryynänen (2005, 83-84) on pyrkinyt tutkimaan turvattomuuden kautta väestön hyvinvointia ja elämänlaatua. Tutkimuksessa selvisi, että suurimpia turvattomuuden aiheuttajia aikuisilla ihmisillä olivat terveys, sairastuminen ja kuolema. Jopa neljäsosa esiin nousseista turvattomuustekijöistä liittyy sairauteen ja kuolemaan. Eri ikäkausina sairaudesta johtuva turvattomuus ihmisen elämässä muuttaa muotoaan. Nuoret aikuiset pelkäävät jäävänsä syrjään, olevansa erilaisia muihin verrattuna tai ettei heidän aikuiselämänsä ei ole normaalia, vaan se vaikeutuu tai estyy. Keski-ikäiset ovat huolissaan siitä, selviävätkö he perheen ja työn aiheuttamista vaatimuksista. Eläkeikäiset ja eläkeiän kynnyksellä olevat pelkäävät avuttomaksi ja riippuvaiseksi tuloa sairastuessaan. Vanhimpien ikäluokkien turvattomuutta lisäävät pelko laitoshoitoon joutumisesta tai muistin heikkenemisestä. (Ryynänen 2005, 86.) Ilka Kangas (1997) on tarkastellut väitöskirjassaan naisten tulkintoja vanhenemisestaan ja vaihdevuosista sekä näiden suhdetta lääketieteessä vallitseviin käsityksiin. Vanhempien kriisikokemusta ja arkielämässä selviytymistä lapsen sairastuttua syöpään väitöskirjassaan tarkastelee Annika Lillrank (1998). Ulla-Maija Seppälän (1998) väitöskirjassa tarkastellaan epilepsian vaikutuksia lapsen ja perheen elämään. Kristiina Manderbackan (1998) tutkimus käsittelee terveyden kokemusta metodisena kysymyksenä. HIV-tartuntaa ja sen kautta saatua toista mahdollisuutta tutki Kari Huotari (1999) väitöskirjassaan. Vilma Hännisen (1999) väitöskirjassa tarkastellaan sitä, miten ihminen rakentaa elämänsä merkitystä uudelleen muutostilanteessa, esimerkiksi sairastuessa. Pirjo Somerkiven (2000) väitöskirjassa käsitellään vammaisuutta, kuntoutumista, selviytymistä ja sosiaalista tukea kuntoutujan elämässä tarinoiden ja merkitysten kautta. Lapsuudessaan vanhempiensa mielenterveysongelmia kohdanneita ja heidän kokemuksia on väitöskirjassaan tutkinut Rita Jähi (2004). Kaija Hänninen (2004) on tarkastellut vammaisen lapsen vanhempien ensitietokokemuksia lapsen syntyessä, vanhempien ja hoitohenkilökunnan tarinoiden ja kokemusten pohjalta. Anne Waldenin (2006) väitöskirjassa tutkittiin sitä, miten neurologisesti sairaan tai vammaisen lapsen perheen selviytymistä voidaan tukea. Heli Kantola (2009) on tutkinut väitöskirjassaan vakavan sairastamisen merkitystä elämänkulussa, esimerkkinä hän on käyttänyt SLE:ä.

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI Asiakkaan perustiedot Nimi: Sukupuoli: Ikä: Täyttöpvm: Täyttäjä: MUUTOSARVIOINTI Henkilön päihteiden käyttöön tai ongelmakäyttäytymiseen liittyvä muutosvalmius Oletko tehnyt

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta. Erna Kentala

Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta. Erna Kentala Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta Erna Kentala Vertaistuella on selkeä sisältö, joka toimii ohjelmarunkona toiminnalle. Ohjattu vertaistuki on terapian ja klassisen vertaistuen välimaastossa.

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot