EI OO MITTÄÄN HÄTTÄÄ Voiko nuori ihminen sopeutua pitkäaikaissairauteen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EI OO MITTÄÄN HÄTTÄÄ Voiko nuori ihminen sopeutua pitkäaikaissairauteen?"

Transkriptio

1 EI OO MITTÄÄN HÄTTÄÄ Voiko nuori ihminen sopeutua pitkäaikaissairauteen? Seija Isoaho Kandidaatin tutkielma Sosiaalityö Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Kevät 2011

2 TIIVISTELMÄ EI OO MITTÄÄN HÄTTÄÄ Voiko nuori ihminen sopeutua pitkäaikaissairauteen? Seija Isoaho Sosiaalityö Kandidaatin tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Tuija Kotiranta Kevät sivua Liitteitä 2 kpl Tässä tutkielmassa tarkastelen nuorten pitkäaikaissairaiden ihmisten sopeutumista sairauteensa. Aineistona käytän MS-liiton järjestämän kirjoituskilpailun palkituista teksteistä koottua teosta: Rautalankaa. Nuori ja pitkäaikaissairaus kirjoituskilpailun antologia. Aineistossa on kahdeksan henkilön tekstejä, jotka ovat kokeneet pitkäaikaissairauden joko itsellään tai lähipiirillään. Aineistossa esiintyvät pitkäaikaissairaudet ovat MS-tauti, MG, SLE ja CVI. Tutkielma on kvalitatiivinen ja analyysimenetelmänä käytän teemoittelua. Sopeutumista tarkastelen sairauteen suhtautumisen ja sosiaalisen osallistumisen kautta. Aineiston pääteemoiksi valitsin sairauden herättämät ajatukset, myönteisen suhtautumisen sairauteen, kielteisen suhtautumisen sairauteen, sosiaalisen osallistumisen sekä sairauteen sopeutumisen. Aineiston analyysin perusteella selvisi, että pitkäaikaissairauteen sopeutuminen oli jatkuvaa sopeutumista. Aineistosta ilmeni, että sairauteen suhtautuminen vaihteli sairauden luonteen vuoksi. Sairauteen pystyttiin suhtautumaan myönteisesti ja varsinkin läheiset ihmiset koettiin tärkeäksi osaksi elämää. Teksteissä tuli myös esiin kielteinen suhtautuminen sairautta kohtaan, korostettiin muun muassa tulevaisuuden epävarmuutta ja sairaudesta koituvia menetyksiä. Sopeutumisen kannalta oli tärkeää keskittyä hetkeen, eikä pelätä tulevaisuutta. Arkeen kuului suunnittelu ja jatkuva sopeutuminen pitkäaikaissairauden elämisen kanssa. Avainsanat: Pitkäaikaissairaus, nuori, sopeutuminen, selviytyminen, sairauteen suhtautuminen, sosiaalinen osallistuminen

3 Sisällys 1 JOHDANTO SAIRASTUMINEN Terveys Tauti Sairaus Vammaisuus Pitkäaikaissairaus SAIRAUTEEN SUHTAUTUMINEN Sopeutuminen Selviytyminen Selviytymisprosessi Kriisiteoria Koherenssin tunne ja elämänhallinta Aikaisempi tutkimus TUTKIMUSASETELMA JA MENETELMÄT Tutkimusongelma Aineiston esittely ja kuvailu Aineiston analysointi Tutkielman eettisyys ja luotettavuus TULOKSET Sairauden herättämät ajatukset Myönteinen suhtautuminen sairauteen Kielteinen suhtautuminen sairauteen Sosiaalinen osallistuminen Sairauteen sopeutuminen JOHTOPÄÄTÖKSET Pohdinta Jatkotutkimuskysymyksiä LÄHTEET LIITTEET... 44

4 LIITE LIITE Kuvaluettelo: Kuva 1. Taudin ja sairauden käsitteellinen suhde toisiinsa... 4 Kuva 2. Suhtautuminen pitkäaikaissairauteen Kuva 3. Selviytyminen ja siihen liittyviä käsitteitä Kuva 4. Pitkäaikaissairauteen suhtautuminen aineiston perusteella... 39

5 1 1 JOHDANTO Ei ole olemassa muureja. On vain siltoja. Ei ole olemassa suljettuna ovia On vain portteja. Tommy Tabermann Pitkäaikaissairaus muuttaa koko elämän, sairauteen sopeutuminen auttaa elämään sairauden kanssa, mutta prosessi saattaa olla pitkä. Sopeutuminen saattaa viedä vuosia, ja sairauden eri vaiheista riippuen sopeutumisessa voi tapahtua taantumista ja etenemistä nopeallakin tahdilla. Sairauteen sopeutuminen ja siitä selviytyminen on yksilöllinen prosessi. Pitkäaikaissairaan elämässä hyvät ja huonot päivät vaihtelevat ja sairauteen sopeutuminen vaihtelee näiden päivien mukana. Miten selvitä sairaudesta joka etenee koko ajan ja koko tulevaisuus on vaakalaudalla? Voiko sairastumisen kokemuksen kääntää muurista sillaksi tai suljetusta ovesta portiksi, kuten Tommy Tabermann runossaan kuvaa? Tämä tutkielma käsittelee sitä, millä tavoin nuori ihminen voi sopeutua pitkäaikaissairauteen. Terveys tutkimuksessa selvisi, että neljäsosalla nuoria aikuisia oli pitkäaikaissairaus, vika, vaiva tai vamma, joka heikentää heidän työ- tai toimintakykyään. Kyselyssä olleiden nuorten aikuisten ikä vaihteli vuosien välillä. Pitkäaikaissairaus oli yhtä yleistä miehillä ja naisilla, kuten myös eri asuinalueiden välillä. Sen sijaan ylemmän koulutusryhmän pitkäaikaissairaita oli vain hieman yli 15 %, alemmassa koulutusryhmässä heitä oli lähes 35 %. Yli kolmekymmentävuotiaista naisista pitkäaikaissairaus oli 33 prosentilla ja miehistä 30 prosentilla. (Terveys 2000 tutkimus 2005, 77.) Luvut pitkäaikaissairaiden määrästä nuoressa väestössä ovat huolestuttavan korkeita. Pitkäaikaissairaus ei automaattisesti tarkoita, että koko elämä mullistuisi. Terveys 2000 tutkimuksessa (2005, 75.) selvisikin, että 88 % vuotiaista koki terveytensä hyväksi. Tämä tarkoittaa, että 12 % kyseisestä ikäluokasta ei koke-

6 2 nut terveyttään hyväksi. Mielestäni tämä luku on huolestuttavan korkea ja tarkoittaa sitä, että aihetta on tärkeää tutkia. Kandidaatin tutkielmani käsittelee nuorten pitkäaikaissairaiden henkilöiden sopeutumista sairauteensa. Analysoin MS-liiton järjestämään kirjoituskilpailuun osallistuneiden tekstejä teemoittelun avulla. Kirjoittajien kokemukset pitkäaikaissairauksista koskivat autoimmuunisairauksia ja teksteissä esiintyivät MS-tauti, MG, SLE ja CVI (liite 2.). Mielestäni tutkielman aihe on yhteiskuntatieteellisesti tarkasteltuna erittäin tärkeä. Syrjäytymisen käsite on nykyisessä yhteiskunnassamme yleisesti käytetty ja sitä tutkitaan monista eri näkökulmista. Mikäli pitkäaikaissairaus vaikuttaa merkittävästi sairastuneen elämään, hänellä on riski jäädä sosiaalisen verkoston sekä työelämän ulkopuolelle ja sitä kautta syrjäytyä. Tämä ryhmä on suuri, kuten voimme päätellä Terveys 2000 tutkimuksen tuloksista. Tässä tutkielmassa keskitytään pelkästään yksilön omaan sairauteen sopeutumiseen ja sen vuoksi näkökulma pelkästään yksilön voimavaroja korostava. Tutkielmani toisessa luvussa esittelen terveyden, taudin, sairauden, vammaisuuden ja pitkäaikaissairauden käsitteitä. Koska tutkielmani käsittelee pitkäaikaissairauksia, on tärkeää tuoda esiin nämä käsitteet. Sairauteen suhtautumista, selviytymistä ja selviytymisprosessia käsittelen kolmannessa luvussa. Esitän myös teoreettista näkökulmaa tästä aiheesta aiempien tutkimusten valossa. Lisäksi käsittelen koherenssin tunnetta ja elämän hallinnan käsitettä. Tutkimusongelman ja tutkimusasetelman sekä käytetyn analysointimenetelmän esittelen neljännessä luvussa. Viidennessä luvussa esittelen omia tutkimustuloksiani. Lopuksi kuudennessa luvussa tiivistän tutkimustulokset ja esittelen jatkotutkimuskysymyksiä.

7 3 2 SAIRASTUMINEN Terveys, sairaudet ja taudit ovat tärkeitä yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä, koska sairaudet ja niistä kärsivät henkilöt samaistuvat yhä voimakkaammin köyhiin ja syrjäytyneisiin. Yhteiskuntatieteissä sairastamisen ilmiötä on tutkittu muun muassa deprivaatiotutkimuksen avulla. Sairastaminen ja avuttomuus ovat deprivoivia sosiaalisia tekijöitä, ja kasautuessaan niistä tulee tavanomaisia kuormitustekijöitä haitallisempia. Sairastunut henkilö voi pahimmassa tapauksessa syrjäytyä ja jäädä yhteiskunnan rakenteiden ulkopuolelle. Sosiaaliturvajärjestelmän piiriin kuuluvat tapaturmat ja sairaudet, järjestelmän tarkoituksena on lievittää sairastamiseen liittyviä syrjäyttäviä mekanismeja, turvata ihmisten suhteellista riippumattomuutta sekä tukea ihmisen ulkoista elämänhallintaa. (Ryynänen 2005, ) 2.1 Terveys Yksilön terveysura muodostuu siitä miten hän elämänkulussaan kuluttaa ja uusintaa terveysvoimavarojaan. Kuluttaminen voi muuttaa terveyttä parempaan tai huonompaan suuntaan. Nuoruutta on tyypillisesti pidetty aikana, johon kuuluu hyvä terveys, mutta tutkimusten mukaan nuorilla esiintyy runsaasti pitkäaikaissairauksia sekä koetun terveyden ja pahoinvoinnin ongelmia, kuten astmaa, väsymystä, niska- ja selkäkipuja. (Koivusilta & Rimpelä 2000, 159.) Hyvä terveys edistää nuoren kehitystehtävästä sekä koulutyöstä selviämistä ja nuoruudessa rakennetaan aikuisiän terveyden perusta. On havaittu, että ihmiset jotka ovat vähemmän koulutettuja ja kuuluvat matalampaan sosiaaliseen asemaan, sairastavat muita enemmän. Tätä ilmiötä selittää syy-yhteysmalli, jonka mukaan sosiaalinen asema vaikuttaa terveyteen. Huonoosaisuudella on taipumusta periytyä vanhemmilta lapsille, tuolloin taloudelliset ongelmat heikentävät mahdollisuuksia terveyttä edistävään elämäntapaan. Valikoitumismallin mukaan ihmiset jakautuvat terveyden perusteella sosiaalisiin asemiin. On todettu, että lapsuudessa sairastettu vakava sairaus voi vaikuttaa aikuisiässä työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämiseen. Sosiaalinen kanssakäyminen voi myös vaikuttaa valikoitumiseen, koska muiden ihmisten ennakkoluulot vaikuttavat negatiivisesti heidän käyttäytymiseensä. (Koivusilta & Rimpelä 2000, 161.)

8 4 2.2 Tauti Taudilla tarkoitetaan ihmisen elimistössä olevaa fysikaalista ja patofysiologista muutosta. Elimistöön tulee tällöin jokin häiriö, esimerkiksi tartunta, rappeutuminen tai autoimmuunireaktio. Tauti on yleisesti yksittäinen tarttuva tauti. Biolääketieteellisen näkemyksen mukaan ihmisen elimistöä pidetään biomekaanisena koneistona, jonka toimintaan tauti vaikuttaa. Simo Kokon (1989, 1897) mukaan terveysfilosofi Uffe Juul Jensen on puhunut taudin essentialismista. Tautilähtöisessä ajattelumallissa, taudilla on omat ominaisuutensa ja logiikkansa, se syntyy ja etenee näiden mukaisesti riippumatta kantajastaan. Taudin kehitys ja sen seuraukset tiedetään, kun tauti tunnetaan. (Kokko 1989, ) 2.3 Sairaus Sairauden käsite (kuva 1) voidaan määrittää taudista, sairauteen liittyvästä kokemuksesta, tunteista, peloista, sosiaalisesta leimasta, ympäristön tuesta ja kyseisen taudin määritelmästä sekä taudin kantamisesta. Kuva 1. Taudin ja sairauden käsitteellinen suhde toisiinsa (Kokko 1989, 1897). Sairauden sisällön erittely on monimutkainen prosessi, koska taudin ulkopuolelle sijoittuva osa on inhimillistä kokemusta, käyttäytymistä ja tulkintaa. Tauti itsessään aiheuttaa biofysikaalisia ja patologisia muutoksia. Tautiin sairastuminen ja sen kantaminen kuuluvat taudin lisäksi sairauden määritelmään ja ne kuvaavat sairauden subjektiivista ja sosiaalisesti määrittyvää puolta. Eri tieteenalat tarkastelevat näitä tekijöitä omista näkökulmistaan. Lääketiede etsii patologisia muutoksia, kun taas terveyden sosiologiassa mietitään sosiaalista realiteettia, joka voi muuttaa ihmisen käyttäytymistä, kohtaloa ja kokemusta. (Kokko 1989, )

9 5 Parsons on Järvikosken (1994, 34) mukaan määritellyt terveyden optimaaliseksi kyvyksi, jonka avulla ihmisellä on yhteiskunnan kannalta merkityksellinen rooli. Sairastuessaan yksilö ei kykene toimimaan roolimallinsa mukaan, johon hän on sosiaalistunut. Tarkasteltaessa sairautta sosiologisesti, se käsitetään terveyden säilyttämisessä epäonnistumisena. Uusi rooli on saavutettu negatiivisesti, mutta sairautta voidaan tarkastella myös positiivisesta näkökulmasta. Sairastuessaan ihminen vapautuu roolinsa mukaisesta vastuusta ja sanktioista, tämä näkökulma tuo esiin sairauden tuottamia sekundaarihyötyjä. Sairaan rooli on yhteisön kannalta hyväksyttävä silloin, jos sairastunut itse pyrkii pääsemään pois tästä roolista. Sairaan rooli ei ole haluttu ja sairastunut huomaa sen yhteisönsä reaktiosta. Koska tilanne ei ole sairastuneen hallinnassa, hän hakee apua lääkäriltä. Hoidon hakeminen edustaa sosiaalisen kontrollin muotoa, tällä tavoin yksilö pyrkii palautumaan tavanomaiseen rooliinsa. (Järvikoski 1994, 34). Järvikosken (1994, 34) mukaan Parsons täydensi biomedikaalista sairauskäsitystä tuomalla esiin sairauden sosiologista käsitystä. Järvikosken (1994, 34-35) mukaan Nagi määritteli taudin toiminnallisia ja sosiaalisia seurausvaikutuksia ja jakoi ne kolmeen tasoon: vaurioon, toiminnallisiin rajoituksiin sekä vajaakuntoisuuteen. Vaurio on yksilön fysiologinen, psyykkinen tai anatominen häiriö, vajavuus tai epänormaali tila. Toiminnallisiin rajoituksiin kuuluvat ne rajoitukset, jotka syntyvät vaurion kautta elimistön ja sen osien toiminnassa. Sosiaalinen ympäristö asettaa yksilölle roolitehtäviä, joista tulisi selviytyä, esimerkiksi työhön, vapaa-aikaan, perhesuhteisiin tai muihin sosiaalisiin suhteisiin liittyviä rooleja. Vajaakuntoisuudella tarkoitetaan rajoituksia tai kyvyttömyyttä suorittaa kyseisiä tehtäviä tai toimintoja. Vajaakuntoisuuden määritelmään kuuluukin sen riippuvuus sosiaalisesta ja kulttuurisesta ympäristöstä sekä yksilöille määräytyneistä rooleista. 2.4 Vammaisuus Vamman ja sairauden määritelmät poikkeavat toisistaan. Joissakin tilanteissa sairaus voi synnyttää vamman, näin tapahtuu jos pitkäaikainen sairaus vaurioittaa esimerkiksi jotakin elintä. Terveen vastakohta on sairas ja vammaisen vastakohta ei-vammainen. Vammaisuus voidaan määritellä toimintakyvyn rajoitusten kautta. Vammaisella henkilöllä on pitkäaikaisia tai pysy-

10 6 viä toimintarajoitteita ja vaikeuksia suoriutua elämästään ja siihen liittyvistä toiminnoista omassa elinympäristössään. (Repo 2004, 9.) Aineistossani esiin tulleet pitkäaikaissairaudet (MS-tauti, MG, SLE ja CVI, liite1.) aiheuttavat erilaisia vammoja, esimerkiksi lihasten heikkoutta, joka voi johtaa ihmisen liikuntakyvyttömyyteen. Vuonna 2001 WHO julkisti toimintakykyä ja vammaisuutta koskevan luokituksen ICF. Se poikkesi WHO:n vuonna 1980 julkaisemasta mallista, jossa tarkasteltiin pelkästään vammaa tai sairautta, eikä huomioitu muita ihmisen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Uudessa mallissa toimintakyvyn määriteltiin koostuvan ihmisen kehosta, mielekkäästä tekemisestä ja osallistumisesta sekä yhteiskunnasta, kulttuurista, tekniikasta ja elinympäristöstä, jotka vaikuttavat ihmisen itsenäiseen selviytymiseen sekä avuntarpeeseen. Toimintamahdollisuuksien kartoittamisen mittaamisessa käytetään apuna suorituskyvyn ja kapasiteetin käsitteitä. Suorituskyky kertoo sen mitä henkilö tekee kyseisellä hetkellä toimintaympäristössään. Kapasiteetin avulla ilmaistaan mitä hän kykenisi tekemään ympäristössä, josta on poistettu toimintaa haittaavat rajoitteet. (Repo 2004, 9-11) Brittiläinen vammaisliike on esittänyt oman sosiaalisen mallin vastalauseena WHO:n ensimmäiselle yksilölliselle mallille. Tämän mallin mukaan sopeutuminen ei ole vammaisen vaan yhteiskunnan ongelma. Jotta ongelma voitaisiin ratkaista, täytyisi siihen vaikuttaa poliittisen toiminnan, ei yksilön muuttamisen kautta. Mallissa esitetään, että vammaisuus on sosiaalisesti tuotettu tila, johon ympäristö on sekä syyllinen että ratkaisu. Mallia on kritisoitu siitä, että se unohtaa yksilön ja hänen ominaisuutensa ja toimintansa jotka vaikuttavat ihmisen selviytymiseen. Malli on ongelmallinen kuntoutuksen kannalta, koska se ei ota huomioon yksittäisiä vammoja, niistä kuntoutumista eikä fyysisistä tai psyykkisistä tekijöistä jotka liittyvät vammaisuuteen. Kuntoutussäätiön tutkimusjohtaja Aila Järvikoski on esittänyt, että olisi syytä kehitellä sellainen vajaakuntoutusmalli, jossa yhdistyisivät yksilöllinen ja sosiaalinen näkökulma sekä yksilön tahto ja tavoitteet. WHO:n uudessa mallissa onkin tehty muutoksia Järvikosken ehdottamaan suuntaan. (Repo 2004, )

11 7 2.5 Pitkäaikaissairaus Ryynäsen mukaan (2005, 33) lyhytaikainen sairaus keskeyttää tilapäisesti ihmisen elämän ja jonka jälkeen palataan takaisin normaaliin elämään. Pitkäaikaissairaus puolestaan aiheuttaa usein pysyviä muutoksia, joihin täytyy sopeutua. Sairauksien vakavuustasot vaihtelevat lievästä elämää uhkaavaan. Todennäköisesti ajan myötä sairaus pahenee ja aiheuttaa lisää muutoksia ihmisen elämässä. Pitkäkestoinen sairastaminen koskettaa laajemmin ihmisen eri elämänalueita verrattuna lyhytkestoiseen sairauteen, eikä niihin löydy yksinkertaisia tai suoria ratkaisuja. Sairastuneen henkilön identiteetti ja itsearvostus ovat uhattuina elämäntilanteen muuttuessa. Läheisten ihmisten voi olla vaikea suhtautua sairauteen ja sen tuomiin muutoksiin, mikä saattaa johtaa heidän etääntymiseen. Sairaudesta, sairaalasta ja hoitohenkilökunnasta voi tulla liian suuri osa sairastuneen elämää ja tämä vieraannuttaa ihmistä entisestään normaalista elämästä. Pitkäaikaissairauksia voidaan jakaa eri ryhmiin sairauden luonteen perusteella. Sairauksilla on tyypillisesti useita vakavuusasteita ja erilaisia vaiheita, eikä tyypittely voi olla sen vuoksi tarkkaa. Ryynäsen (2005, 33) mukaan Blacher jakaa pitkäaikaissairaudet neljään eri kategoriaan. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluu elämää vaarantava sairaus, jolloin sairautta voidaan hoitaa, mutta on olemassa uusiutumisen vaara, esimerkiksi syöpä. Toinen sairausmuoto on sellainen sairaus, jota ei voida parantaa ja hoitomuotona käytetään seurantaa, kuten diabetes. Sairaudesta koituva haitta voi myös vaihdella, jolloin se välillä pahenee ja välillä helpottaa, tämä on luokiteltu kolmanteen kategoriaan, esimerkiksi MS-tauti ja astma. Vaikka kunto olisi huono, siitä voi vielä toipua ja tämän vuoksi näitä sairauksia sairastavalla ihmisellä on mahdollisuus toipua ja elää terveempää elämää huonon jakson jälkeen. Aineistossani esiintyvät sairaudet (MS-tauti, MG, SLE ja CVI) kuuluvat tähän ryhmään. Neljänteen kategoriaan kuuluu etenevä pitkäaikaissairaus, kuten krooninen leukemia. (Ryynänen 2005, ) Peter Conrad on puolestaan Ryynäsen (2005, 33-34) mukaan jakanut pitkäaikaissairaudet kolmeen ryhmään: 1) Live with illness tarkoittaa sairautta joka ei ole hengenvaarallinen, mutta johon ei ole parantavaa hoitoa. Sairauteen on vain sopeuduttava, esimerkiksi diabetes, MS-tauti ja astma. Aineistoni sairaudet kuuluvat tähän ryhmään ja tämä antaa sairastuneelle lohtua siitä, ettei sairaus suoranaisesti vaikuta eliniän pituuteen. 2) Mortal illness kuvaa sai-

12 8 rautta, joka on hengenvaarallinen, kuten esimerkiksi sydänkohtauksen riski ja syöpä. Sairauteen on hoitoja ja sen läsnäolo ihmisen elämässä luultavasti vähenee kriittisen vaiheen ollessa ohi. 3) At-risk illness on sairaus jossa sairauden riski on oleellinen. Riskitekijöitä ovat altistavat tekijät kuten liikalihavuus, tupakointi ja korkea verenpaine, riskiolosuhteet esimerkiksi ympäristömyrkyt ja työilman epäpuhtaudet sekä perinnölliset riskit. Pitkäaikaissairaus tuo mukanaan epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät muutoksiin. Elämä ei ole enää tuttua vaan siitä tulee ennustamatonta ja epävarmaa. Mielikuva sairaudesta on usein pelottava ja uhkaava, varsinkin sairauden alkuvaiheessa pelot voivat hallita mieltä ja ihminen varautuu pahimpaan. Ryynäsen (2005, 65) mukaan Conrad on luokitellut sairastamisprosessiin liittyvän epävarmuuden kolmeen ryhmään. Ensimmäinen epävarmuuden muoto syntyy kun ihminen huomaa ja kokee ruumiissaan jotakin epätavallista. Sairastamisprosessin alussa oireet, niiden määritteleminen ja vertaaminen normaaliuteen, omiin tai muiden kokemuksiin ovat suuressa roolissa. Toinen epävarmuuden muoto voi olla lääketieteellistä epävarmuutta, jolloin lääkärit ja muu hoitohenkilökunta eivät tiedä mistä sairaudesta on kyse. Epävarmuus loppuu, kun diagnoosi varmistuu. Kolmas epävarmuuden muoto seuraa, kun sairaus on diagnosoitu. Diagnoosi on helpotus ja vähentää tutkimusvaiheessa ollutta epävarmuutta lisäten kuitenkin sairauden diagnoosin mukanaan tuomaa epävarmuutta. Eräs epävarmuutta tuova tekijä on se kuinka sairaus vaikuttaa elämään ja elinikään. Sairastunut miettii myös sitä miten muut suhtautuvat häneen ja voiko hän jatkaa esimerkiksi työssäkäyntiä. (Ryynänen 2005, 65.) Aineistossani esiintyvät pitkäaikaissairaudet alkavat yleensä nuorella iällä, kun lähes koko elämä on vielä edessä, pitkäaikaissairaus herättää paljon epävarmuutta tulevaisuudesta. Helena Leino-Kilpi (1999, 19-20) määritteli pitkäaikaissairauden tai kroonisen sairauden pitkä-aikaiseksi terveysongelmaksi, termi kuvaa sitä, ettei pitkäaikainen elimistön muutos välttämättä tuhoa ihmisen koko terveysvoimavaraa. Pitkäaikaisen terveysongelman tunnusmerkkejä ovat erilaisten oireiden jokapäiväisyys, monenlainen epävarmuus, kokemus aikaisemman minäkuvan muuttumisesta sekä sairauden merkityksen yksilöllisyys. Leino-Kilven (1999, 5) tutkimuksesta selvisi, että pitkäaikainen terveysongelma merkitsi ensisijaisesti toiminnallisia rajoituksia, sosiaalisen verkoston kaventumista, biologis-fysiologisia seurauksia ja erilaisia kokemuksellisia asioita kuten esimerkiksi mielialamuutoksia ja turvattomuutta.

13 9 3 SAIRAUTEEN SUHTAUTUMINEN Sairastumista voidaan tarkastella eri viitekehyksistä. Edellisessä luvussa tutkin sairautta ja siihen liittyviä käsitteitä lähinnä terveyssosiologian avulla ja tässä luvussa tarkastelen sairastamiseen liittyvää kokemista selviytymisen ja sopeutumisen kautta. Sairauteen sopeutuminen on tämän tutkielman pääasiallinen mielenkiinnon kohde. Sopeutumisen avulla henkilö voi jatkaa elämäänsä sairauden asettamin ehdoin, mikäli tämä ei onnistu henkilö voi esimerkiksi syrjäytyä. Käsittelen lisäksi selviytymistä prosessina, kriisiteoriaa, koherenssin tunnetta, elämänhallintaa sekä aikaisempia tutkimuksia, joissa sairautta on tutkittu kokemuksena. 3.1 Sopeutuminen Sopeutuminen eli adaptaatio on aktiivista ja jatkuvaa sopeutumista, jonka tarkoituksena on saavuttaa tarkoituksenmukainen elämä. Psyykkinen adaptaatio korostaa ihmisen pyrkimystä kokea maailma ristiriidattomana ja se ilmenee hyvänä itsetuntona, yhteenkuuluvuudentunteena ja itsearvostuksena. Adaptoituminen on psykologisen lisäksi psykososiaalista, koska vuorovaikutus-tilanteet sekä sosiaaliset kokemukset, havainnot ja oppiminen vaikuttavat adaptoitumiseen. Vuorovaikutus on tärkeää esimerkiksi yksilön ja perheen toimivuuden kannalta, sen avulla yksilö ja perhe säätelevät omaa tasapainoaan. Sopeutuminen riippuu sekä yksilöstä että ympäristöstä, koska ympäristö adaptoituu kaiken aikaa yksilöön ja yksilö ympäristöön. Esimerkiksi yksilöstä tulevat muutospaineet merkitsevät ympäristön sopeutumista yksilön odotuksiin. Käsitykset hyvin sopeutuneesta yksilöstä ovat ristiriitaisia, yleisinä tunnusmerkkeinä voidaan kuitenkin pitää tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Adaptoitumisella pyritään myös ylläpitämään yksilön toimintakykyä ja sosiaalista selviytymistä. Sopeutumisen avulla yksilö suhtautuu elämänmuutoksen haasteena, ei uhkana. Mikäli tulevaisuus koetaan uhkana, yksilö keskittyy pelkästään menneisyyteen ja tulevaisuuden murehtimiseen. Elämänlaatua voidaan parantaa keskittymällä nykyhetkeen ja sen hetkisen elämän toimiviin alueisiin. (Talvela 2004, ) Kroonisesti sairaat joutuvat kohtaamaan erilaisten tarvealueiden sopeutumisvaatimuksia, jotka ovat elämän eri alueilla olevia muutosvaatimuksia. Tässä yhteydessä erilaisiin tarvealueisiin

14 10 luetaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tarvealue. Krooninen sairaus aiheuttaa sairastuneille samantyyppisiä, fysiologisia, sopeutumisvaatimuksia ja yksilöllisempiä, psykososiaalisia, sopeutumisvaatimuksia. Pitkäaikaissairauden aiheuttamia fyysisiä sopeutumisvaatimuksia ovat kivun sietäminen ja alentuneen työ- ja liikuntakyvyn hyväksyminen. Psyykkisiin sopeutumis-vaatimuksiin kuuluvat hoitotoimenpiteet, itsehallinnan ja toivon ylläpitäminen, muuttuneen kehonkuvan hyväksyminen, valmistautuminen epävarmaan tulevaisuuteen ja tyydyttävän minäkuvan säilyttäminen. Roolimuutosten hyväksyminen ja ihmissuhteiden säilyttäminen tärkeisiin henkilöihin kuuluvat sosiaalisiin sopeutumisvaatimuksiin. (Siponen 1999, 46.) 3.2 Selviytyminen Selviytymisellä tarkoitetaan sopeutumista ja/ tai kestämistä elämässä olevissa vastoinkäymisissä. Pitkäaikaissairaus tuo mukanaan oireita ja yhteiskunnan asettamia vaatimuksia, näiden kohtaaminen ja ylitse pääseminen vaativat selviytymistä. Selviytymisellä voidaan tarkoittaa myös kykyä kohdata erilaisten tilanteiden vaatimuksia ja ahdistavien kokemuksien ehkäisemistä tai lievittämistä. (Siponen 1999, 48.) Pirjo Somerkiven (2000, 113) mukaan kroonisten sairauksien yhteydessä sosiaalinen selviytyminen on tapa, jolla yksilö tuntee sairautensa ja ympäristössään ja omassa elämäntilanteessaan. Sosiaalisella selviytymisellä viitataan myös aktiivisiin ja passiivisiin keinoihin, joiden avulla yksilö sopeutuu sairauteensa. Selviytyminen voidaan käsittää stressin tai stressin sietokyvyn kautta. Myös se miten ihminen arvioi tilanteen stressaavuuden, miten hän selviää kriisitilanteesta ja tilanteen aiheuttamista vaatimuksista vaikuttavat selviytymisen käsitteeseen. Ihmisen stressinsietokyky vaihtelee tilanteen mukaan, riippuen esimerkiksi ympäristötekijöistä. Stressinsietokykyyn voidaan vaikuttaa esimerkiksi motivaatiolla ja oppimisella. (Leino-Kilpi ym. 1999, 22.) Muita selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi persoonallisuus, sosiaalinen tuki, aineelliset varat, tieto ja yleinen sopeutumiskyky (Siponen 1999, 49). Radley ja Green ovat Radleyn (1994, ) mukaan yhdistäneet yksilön suhtautumisen krooniseen sairauteensa ja sosiaaliseen toimintaan osallistumisen määrän teoreettiseksi kehikoksi. Sosiaalisen osallistumisen käsitettä he eivät määritelleet tarkasti. Kehikossa on esitetty

15 11 neljä erilaista sairaudesta selviytymisen tapaa: 1) sopeutuminen, 2) sairauden kieltäminen, 3) sekundäärinen hyödyn tavoittelun sairauden avulla ja 4) sairauteen alistuminen (Kuva 2). Myönteinen Sosiaalinen osallistuminen Säilyy Sairauteen sopeutuminen - myönteinen realistinen suhtautuminen Sekundäärinen hyöty - sairauden taakse vetäytyminen - integroituminen - hyödyn tavoittelu Sosiaalinen osallistuminen vähenee tai loppuu Sairauden aktiivinen kieltäminen -oireiden, haittojen vähättely -entisessä roikkuminen Sairauteen alistuminen -negatiivinen suhtautuminen -eristyminen Kielteinen Kuva 2. Suhtautuminen pitkäaikaissairauteen (Radley 1994, 153). Pitkäaikaissairauteen sopeutumisella tarkoitetaan myönteistä ja realistista sopeutumista sairauteen ja integroitumista sosiaalisiin verkostoihin. Kieltämällä sairaus vähätellään sen haittoja ja pyritään elämään kuten aiemmin ja pitämään kiinni sosiaalisista aktiviteeteista. Molemmissa tapauksissa sosiaalinen osallistuminen ja sosiaaliset verkostot säilyvät, ainoastaan sairauteen suhtautumistavat eroavat toisistaan. Sekundäärisen hyödyn tavoittelussa sosiaalinen osallistuminen vähenee tai loppuu ja henkilö piiloutuu sairautensa taakse. Sairautta voidaan käyttää konkreettisen hyödyn, kuten taloudellisen edun tavoittelemiseen. Sairauteen alistuminen merkitsee negatiivista suhtautumista pitkäaikaissairauteen, ja sairaus eristää ihmisen ympäristöstään. Pahimmassa tapauksessa sosiaaliset suhteet loppuvat kokonaan. (Walden 2006, ) Siposen (1999, 51) mukaan selviytymisen kautta ihminen voi hallita omia ulkoisia ja sisäisiä elämisen ehtoja. Ulkoiset ehdot kohdistuvat muihin ihmisiin ja sosiaaliseen ympäristöön ja sisäiset ihmisessä itsessä tapahtuviin. Selviytyminen on prosessimainen ja se vaihtelee sairauden eri vaiheissa. Selviytymisstrategiat voivat olla tunnekeskeisiä tai ongelmasuuntautuneita ja

16 12 ne tukevat toisiaan. Selviytyminen on tiedostettua, vaikka tiedostamattoman ja tiedostetun selviytymis-käyttäytymisen välisen rajan vetäminen onkin hankalaa. 3.3 Selviytymisprosessi Tapahtumat jotka uhkaavat fyysistä, psyykkistä tai sosiaalisen eheyden koskemattomuutta aiheuttavat tasapainottomuuden tunteen ja mahdollisesti kriisin. Sairastuminen ja vammautuminen vaikuttavat yksilöön, uhkaavat itsetuntoa ja aiheuttavat henkistä järkytystä. Asiat tuntuvat sekavilta, eikä tilanteesta tunnu löytyvän ulospääsytietä. Uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen on selviytymisprosessi (kuva 3.), jolloin ihminen käsittelee ja tarkastelee muuttunutta elämäntilannettaan. Stressitekijät tulee tunnistaa, jotta sairauden tai vamman synnyttämän kriisin todellisiin syihin voitaisiin vaikuttaa ja selviytymisprosessi toteutuisi. Sairastumistilanteen stressitekijöitä ovat sairaudesta tai vammasta johtuvat rajoitukset sekä läheisten ja ympäristön pelot, ennakkoluulot ja asenteet. Ympäristön vaikutus stressin syntyyn voi olla jopa voimakkaampi, kuin itse sairauden synnyttämät oireet ja rajoitukset. (Talvela 2004, ) Kuva 3. Selviytyminen ja siihen liittyviä käsitteitä (Talvela 2004, 37). 3.4 Kriisiteoria Kriisiteorian avulla kuvataan ihmisen selviytymistä uudessa ennalta odottamattomassa elämäntilanteessa. Selviytymisprosessi on verrattavissa suruprosessiin, jossa surraan menetettyä. Cullberg on Talvelan (2004, 37) mukaan jaotellut kriisin neljään vaiheeseen: 1) shokki-vaihe, 2) reaktiovaihe, 3) korjaamisvaihe ja 4) uudelleen suuntautumisen vaihe. Kriisistä selviytymi-

17 13 nen on yksilöllistä eivätkä esitetyt vaiheet etene todellisuudessa selkeinä toisiaan seuraavina jaksoina, vaan ne ovat osittain päällekkäisiä, yleisiä ja suuntaa-antavia. (Talvela 2004, 37.) Kriisin alussa on shokkivaihe, joka ilmenee esimerkiksi silloin kun ihminen saa tietää sairastavansa pitkäaikaissairautta. Shokkivaiheessa ihminen torjuu tapahtuneen asian tiedostamattomasti ja saattaa käyttäytyä aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hän käyttää usein tiedostamattomia puolustuskeinoja, esimerkiksi kieltämistä tai suuttumista. Shokkivaiheen elänyt ihminen yleensä unohtaa vaiheen, eikä tiedä mitä tilanteessa on tapahtunut. (Talvela 2004, 38.) Ihmisen selviydyttyä shokista seuraa reaktiovaihe, jolloin hän ymmärtää mitä on tapahtunut ja kohtaa tapahtuneen. Ihminen tuntee esimerkiksi tyhjyyttä, surua, itsesääliä, häpeää ja pelkoa. Ihmisen täytyy käydä läpi kriisin aiheuttamat tunteet, jotta selviytyminen olisi mahdollista. Reaktiovaihe saattaa kestää kuukausia ja tuolloin ihminen alkaa jo sopeutua tilanteeseen. Ihmisen sisäiset puolustusmekanismit, defenssit, jotka hallitsevat ja ohjaavat psyykkisten voimavarojen käyttöä tehokkaasti ja taloudellisesti, otetaan käyttöön. Toipumisen reaktiovaiheesta huomaa silloin, kun yksilö alkaa kyetä hallitsemaan ja kontrolloimaan stressitekijöitä, eivätkä ne vaikuta enää yksilöön yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. (Talvela 2004, ) Reaktiovaihetta seuraa korjaamisvaihe, jolloin yksilö alkaa sopeutua sairauteensa ja sen aiheuttamiin oireisiin. Ihminen kykenee toipumaan tilanteesta ja suuntaamaan ajatuksiaan tulevaisuuteen. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa ihminen on käynyt kriisin läpi ja sopeutuu uuteen elämäntilanteeseen. Tällöin hän on hyväksynyt sairautensa, järjestänyt elämänarvonsa uudelleen, hänellä on positiivinen ja luottavainen asenne tulevaisuuteen ja uuteen rooliinsa pitkäaikaissairaana. Ajan myötä ihminen oppii ja alkaa hallita sairauteen liittyviä toimintoja ja hoitomenetelmiä, mikä poistaa avuttomuutta ja turvattomuutta. Sopeutuminen ei ole staattinen tila, vaan se muuttuu jatkuvasti elämän ja sairauden eri vaiheissa. (Talvela 2004, ) 3.5 Koherenssin tunne ja elämänhallinta Järvikosken (1994, 110) mukaan Aaron Antonovsky on määritellyt koherenssin tunteen, joka käsittää yksilön tavan havaita ja ymmärtää ympäristöään. Hän on jakanut vahvan koherenssin

18 14 tunteen kolmeen tekijään, ympäristön ymmärrettävyyteen, hallittavuuteen ja mielekkyyteen. Ymmärrettävyydellä tarkoitetaan sitä, että elämä nähdään loogisena ja selitettävänä. Yksilö tuntee hallitsevansa omia voimavarojaan sekä ympäristönsä kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Hallittavuus merkitsee sitä, että yksilö kokee omien voimavarojensa ja resurssiensa riittävän vastaamaan ympäristön asettamiin vaatimuksiin. Mielekkyyden tunne tavoitetaan, kun elämä koetaan mielekkäänä ja siihen on halua vaikuttaa oman arvomaailman pohjalta. (Järvikoski 1994, 110.) Antonovsky on todennut Järvikosken (1994, ) mukaan, että koherenssin tunteella on vaikutuksia yksilön terveydentilaan ja hyvinvoinnin muutoksiin. Koherenssin tunne on suhteellisen pysyvä ominaisuus, eikä muutu helposti aikuisiässä. Se kehittyy nuoruudessa ja voidaan olettaa, että mikäli alle 30-vuotiaalla on vahva koherenssin tunne, hänellä on hyvät mahdollisuudet selvitä tulevaisuudessa eteen tulevista vaikeuksista. Aikuisena koettavat voimakkaat kokemukset voivat kuitenkin vaikuttaa koherenssin tunteeseen. Järvikosken (1994, 111) mukaan Gay Bäckman on määritellyt koherenssin tunteen sisältyvän elämänhallinnan käsitteeseen. Toinen elämänhallinnan tunteeseen vaikuttava osatekijä on tyytyväisyys elämään. Näiden kahden tekijän sidos on havaittu analysoitaessa empiiristä aineistoa. Elämänhallinnan mukaan elämä on mielekästä ja tyydytystä tuottavaa. Käsitteen ajatus on yksilökeskeinen ja sitä voidaan nimittää yksilön elämänhallintakyvyksi. Henkilö joka näkee asiat parhain päin on elämänhallintakykyinen. Psykologit Lazarus ja Folkman ovat Järvikosken (1994, 112) mukaan esittäneet kritiikkiä käsitteen yksilökeskeisyydestä ja he ovat nähneet käsitteen poissulkevan kokonaan yhteisön. Koherenssin tunteella on nähty olevan yhteys sosiaalisiin verkostoihin, ihmisen sosiaaliseen aktiivisuuteen ja tärkeiden ihmissuhteiden määrään. 3.6 Aikaisempi tutkimus Viimeaikaiset tutkimukset Suomessa ovat tuoneet esiin sairaiden omia kokemuksia ja aiheesta on julkaistu useita tutkimuksia. Suomessa sairauden kokemisen tutkimuksen 1980-luvun lopulla aloitti Marja-Liisa Honkasalo (1988). Hän liitti kokemuksen näkökulman sosiaalilääketieteelliseen ja terveyssosiologiseen tutkimukseen. Väitöskirjassa tarkasteltiin tehtaassa työs-

19 15 kentelevien naisten oireiden sosiaalisia ja henkilökohtaisia yhteyksiä ja merkityksiä. Anssi Peräkylän (1990) tutkimus esitti uuden näkökulman suomalaiseen terveyssosiologiaan. Hän tutki terveydenhoitohenkilökunnan tulkintaa ja tapaa puhua kuolevien potilaiden hoidosta sekä kuolemasta. (Lillrank & Seppälä 2000, 116.) Helka Urponen (1989, 9) on tutkinut vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten sosiaalista selviytymistä, sitä miten jo lapsuudessa esiintynyt vamma tai pitkäaikaissairaus vaikuttaa ihmisen selviytymiseen varhaisaikuisuudessa. Hän on suorittanut tutkimuksen haastattelemalla lapsia ja vuoden iässä. Urposen (1989, 134) tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan ihmisen elämäuraa, sosiaalista selviytymistä elämäntavan ja elämänhallinnan kautta, sitä kuinka sairastunut itse oli kokenut sosiaalisen selviytymisensä ja sairaudesta koituneet haitat. Tutkimuksessa selvisi, että lähes 75 % pitkäaikaissairaasta tai vammaisesta nuoresta koki selviytyvänsä ikäistensä nuorten tavoin. Nuoret joiden sairaus tai vamma rajoitti sosiaalista vuorovaikutusta ja liikkumista, kokivat selviävänsä keskimääräistä huonommin. Myös Jessop ja Stein havaitsivat tutkimuksessaan Urposen (1989, 139) mukaan, että sairaudesta koituvat haitat ja rajoitukset vaikuttivat diagnoosia enemmän sairauden kokemiseen. Nuoret, joiden sairaus tai vamma näkyi ulospäin, kokivat selviytyvänsä huonommin kuin he, keiden sairaus ei näkynyt ulospäin. (Urponen 1989, ) Urposen (1989, 139) mukaan Pless ja Pinkerton havaitsivat, että ulospäin näkyviä merkkejä aiheuttava sairaus tai vamma aiheuttaa sosiaalisessa elämässä rajoituksia ja leimautumista enemmän kuin ulospäin näkymätön sairaus. Anne Siposen (1999) väitöskirjassa Ei minulle voi käydä näin Tutkimus astmaatikkojen sairastamisesta, selviytyminen on määritelty tilannetekijöiden ja yksilöllisten tekijöiden mukaan vaihteleviksi prosesseiksi tai reaktioiksi. Tarkoituksena on vähentää tai välttää psykososiaalista stressiä ja negatiivista pitkäaikaissairauden tuomaa vaikutusta sairastavan henkilön arkielämään. Tutkimuksessa korostetaan, ettei selviytymiskäsitteen käyttö tarkoita sitä että pitkäaikaissairaan henkilön elämä olisi pelkkää selviytymiskamppailua. Selviytymisellä ja selviytymisstrategioilla viitataan elämänhallinnan pyrkimykseen. (Siponen 1999, 51.) Suurinta osaa sairastuneista auttoivat erilaiset selviytymiskeinot. Keinot jakautuivat ongelmakeskeisiin, kuten välttämiseen, käytännön toimintaan sekä ennalta valmistautumiseen ja tunnesuuntautuneisiin selviytymiskeinoihin, jossa pidettiin yllä toivoa ja optimismia. (Siponen 1999, 273.)

20 16 Ulla Ryynänen (2005) on tarkastellut väitöskirjassaan sairastamisen merkitystä ja turvattomuustekijöitä aikuisiässä. Ryynänen (2005, 83-84) on pyrkinyt tutkimaan turvattomuuden kautta väestön hyvinvointia ja elämänlaatua. Tutkimuksessa selvisi, että suurimpia turvattomuuden aiheuttajia aikuisilla ihmisillä olivat terveys, sairastuminen ja kuolema. Jopa neljäsosa esiin nousseista turvattomuustekijöistä liittyy sairauteen ja kuolemaan. Eri ikäkausina sairaudesta johtuva turvattomuus ihmisen elämässä muuttaa muotoaan. Nuoret aikuiset pelkäävät jäävänsä syrjään, olevansa erilaisia muihin verrattuna tai ettei heidän aikuiselämänsä ei ole normaalia, vaan se vaikeutuu tai estyy. Keski-ikäiset ovat huolissaan siitä, selviävätkö he perheen ja työn aiheuttamista vaatimuksista. Eläkeikäiset ja eläkeiän kynnyksellä olevat pelkäävät avuttomaksi ja riippuvaiseksi tuloa sairastuessaan. Vanhimpien ikäluokkien turvattomuutta lisäävät pelko laitoshoitoon joutumisesta tai muistin heikkenemisestä. (Ryynänen 2005, 86.) Ilka Kangas (1997) on tarkastellut väitöskirjassaan naisten tulkintoja vanhenemisestaan ja vaihdevuosista sekä näiden suhdetta lääketieteessä vallitseviin käsityksiin. Vanhempien kriisikokemusta ja arkielämässä selviytymistä lapsen sairastuttua syöpään väitöskirjassaan tarkastelee Annika Lillrank (1998). Ulla-Maija Seppälän (1998) väitöskirjassa tarkastellaan epilepsian vaikutuksia lapsen ja perheen elämään. Kristiina Manderbackan (1998) tutkimus käsittelee terveyden kokemusta metodisena kysymyksenä. HIV-tartuntaa ja sen kautta saatua toista mahdollisuutta tutki Kari Huotari (1999) väitöskirjassaan. Vilma Hännisen (1999) väitöskirjassa tarkastellaan sitä, miten ihminen rakentaa elämänsä merkitystä uudelleen muutostilanteessa, esimerkiksi sairastuessa. Pirjo Somerkiven (2000) väitöskirjassa käsitellään vammaisuutta, kuntoutumista, selviytymistä ja sosiaalista tukea kuntoutujan elämässä tarinoiden ja merkitysten kautta. Lapsuudessaan vanhempiensa mielenterveysongelmia kohdanneita ja heidän kokemuksia on väitöskirjassaan tutkinut Rita Jähi (2004). Kaija Hänninen (2004) on tarkastellut vammaisen lapsen vanhempien ensitietokokemuksia lapsen syntyessä, vanhempien ja hoitohenkilökunnan tarinoiden ja kokemusten pohjalta. Anne Waldenin (2006) väitöskirjassa tutkittiin sitä, miten neurologisesti sairaan tai vammaisen lapsen perheen selviytymistä voidaan tukea. Heli Kantola (2009) on tutkinut väitöskirjassaan vakavan sairastamisen merkitystä elämänkulussa, esimerkkinä hän on käyttänyt SLE:ä.

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Oikeus henkilökohtaiseen apuun Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

HARVINAISENA SUOMESSA

HARVINAISENA SUOMESSA HARVINAISENA SUOMESSA kokemuksia harvinaisesta sairaudesta ja yhdistyksestä Harvinaisten sairauksien yhdistysten tapaaminen Väestöliitossa Katri Karlsson 10.6.2011 1. HAE eli hereditaarinen angioödeema

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Kriisit ja niiden kohtaaminen

Kriisit ja niiden kohtaaminen Kriisit ja niiden kohtaaminen Maahanmuuttaja kriisiasiakkaana 19.3.2014 Arja Riipinen Mikä kriisi on? Psyykkisessä kriisitilanteessa on kyse siitä, että ihminen (perhe/yhteisö/ryhmä) on joutunut elämäntilanteeseen,

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot