1 JOHDANTO ALKUTILANNE ESITIEDOT TUTKIMINEN... 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 JOHDANTO... 4 2. ALKUTILANNE... 6 3 ESITIEDOT... 9 4. TUTKIMINEN... 11"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ALKUTILANNE Huolen puheeksi ottaminen ESITIEDOT Lähetekäytäntö hyvän lähetteen kriteerit TUTKIMINEN Terveydenhoitaja Lääkäri Toimintaterapeutti Fysioterapeutti Neuropsykologi/psykologi Puheterapeutti Erityissosiaalityöntekijä/perheterapeutti Varhaiskasvatuksen yhdyshenkilö Tutkimusten kirjaaminen YHTEENVETO, KUNTOUTUSSUUNNITELMA tilanteen seuranta omassa neuvolassa oman neuvolan terveydenhoitajan ja neuvolan perhetyöntekijän kotikäynti / käynnit perusterveydenhuollon terapiat perheneuvolan tarjoamat palvelut ostopalveluterapiat tilanteen seuranta varhaiskasvatuksessa lähete erikoissairaanhoitoon SEURANTA Tiedon siirtyminen kouluun... 22

3 Hattu Kehitysneuvolan palveluketju kaaviona Terveydenhuolto Neuvolan terveydenhoitaja Neuvolan terv.hoitaja Hattu-tiimi Varhaiskasvatus Pth:n ja perheneuvolan terapiat ja ryhmät Ostopalveluterapia (KuTy) Kuntoutus varhaiskasvatuksessa Perhetyöntekijä Esh: neurologia/ psykiatria Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Lähete Hattu-tiimille Lapsi Perhe Lääkäri Tiimipalaveri erikseen sovitulla kokoonpanolla Esitietokyselylomake Hattu. th:n alkukartoitus Hattu- tiimipalaveri

4 4 1 JOHDANTO Kouvolan terveyskeskuksen alueella erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt tai ainakin tuen tarve on tullut näkyvämmäksi. Stakesin neuvolan toimintaa ohjaavassa muistiossa (2008) suositellaan lasten kuntoutustyöryhmän perustamista neuvolan terveystarkastusten tueksi. Tämän tarpeen vuoksi alueellamme on aloitettu moniammatillinen kehitysneuvolatoiminta nimeltään Hattu. Toiminnan kehittämisen yhtenä lähtökohtana on Vajaaliikkeisten Kunto ry:n (VLK) Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa -projekti vuosina VLK:n mallissa korostetaan kuntoutuksen yksilöllisyyttä ja suunnittelua yhdessä perheen kanssa. Ensisijaisesti kuntoutuksessa hyödynnetään jo olemassa olevia paikallisia voimavaroja. Toiminta nojaa palveluohjaukselliseen ja yhteistoiminnalliseen työotteeseen, kuntoutuksen liittämiseen lapsen ympäristöön ja arkeen sekä kuntoutuksen oikeaan kohdentamiseen ja varhaiseen aloittamiseen. Kuntoutuksen ydintoiminnan tulisi olla mahdollisimman lähellä lasta ja perhettä. Kuntoutus ja muut tukitoimet tulisi liittää yksilöllisen varhaiskasvatus- tai oppimissuunnitelman yhteyteen. Näin toimiessa saadaan kaikkia toimijoita hyödyntävä yksi yhtenäinen kuntoutussuunnitelma. Tämän työn tarkoitus on selkiyttää erityistä tukea tarvitsen lapsen hoitopolkua ja lähetekäytäntöä Hattu-kehitysneuvolassa. Toimintamallin pohjana ovat mm. seuraavat lähteet: Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus, Vajaaliikkeisten kunto ry (Matti Koivikko ja Salla Sipari); Vajaaliikkeisten Kunto ry:n Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa -projekti ; Kuntouttava arki lapsen tueksi,

5 5 Salla Sipari 2008; STM 2008:37: asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta sekä Hyvinkään sairaalan malli keskittymättömän lapsen ja nuoren palveluketjusta ja eri ammattiryhmien työskentelytavoista. Hattu-tiimissä työskentelevät eriammattiryhmien edustajat ovat jokainen itse tarkistaneet tässä työssä esiintyvät ammattiryhmien työnkuvaukset ja tarvittaessa muuttaneet niitä omaa työskentelyä paremmin kuvaaviksi. Työn ovat tarkastaneet ja hyväksyneet Hattu tiiminjäsenet; Maarten devocht, terveyskeskuslääkäri Mia Tapiola, terveyskeskuslääkäri, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Anne Hilden, puheterapeutti Leena Määttä, toimintaterapeutti Raija Untolahti, varhaiskasvatuksen erityispäällikkö Terttu Tukiainen, erityissosiaalityöntekijä, perheterapeutti Ulla Manninen, neuropsykologi

6 6 2. ALKUTILANNE Huomattava osa neuvolaseurannassa olevista lapsista kehittyy ja kasvaa ikäodotusten mukaan. Kun haasteita kasvussa ja kehityksessä ilmenee, voidaan ne useimmiten hoitaa oman terveydenhoitajan sekä neuvolalääkärin, varhaiskasvatuksen, perheen ja/tai yksittäisten terapeuttien avulla. Tavoitteena on löytää ratkaisut paikallisista toiminnoista ja arjesta, jotta vältyttäisiin erityisratkaisuilta ja liian raskailta tukitoimilta. Useinkaan kyse ei ole ongelmasta, joka sijoittautuisi erikoissairaanhoitoon, vaan keinot lapsen tukemiseen ja auttamiseen ovat normaalitoiminnan laajennuksia tai sovelluksia. Kehitystä ja kasvua tukevan tehostetun tuen tulee nivoutua luontevasti lapsen ja perheen normaaliin arkeen. 2.1 Huolen puheeksi ottaminen Huolen ilmaantuessa terveydenhoitaja kertoo havainnoistaan perheelle ilman, että puhuisi lapsen tai perheen ongelmasta. Terveydenhoitajalla on ammattitaitonsa perusteella kokemusta ja tietoa poikkeavasti kehittyvän lapsen kanssa toimimisesta, kun taas vanhemmat ovat asiantuntijoita oman lapsensa yksilöllisissä ominaisuuksissa

7 7 sekä lapsen kasvuympäristössä. Ilman vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä ei voida määritellä, miten lapsen kehitystä tulisi tai voisi tukea. Vanhemmille tulee perustella, miksi huoli on ilmaantunut ja miksi on tärkeää reagoida ilmenneeseen huoleen. Yhteistyössä vanhempien kanssa selvitetään tilannetta muistaen, että ongelmat näyttäytyvät kotona, neuvolassa tai päiväkodin ryhmätilanteissa hyvinkin erilaisina. Vanhempien luvalla tehdään yhteistyötä lapsen mahdollisen päivähoidon kanssa kokonaistilanteen selvittämiseksi. On tärkeää selvittää, esiintyykö terveydenhuollossa tullut huoli esim. lapsen päivähoitoympäristössä tai muussa lapsen arjessa. Selvitysvaiheessa käydään perheen kanssa läpi lapsen kehityshistoriaa sekä kiinnitetään huomiota lapsen säännölliseen päivärytmiin, ateria-aikoihin sekä ravitsemuksellisuuteen, nukkumaanmenoaikoihin, ruutuajan määrään, lapsen ja vanhemman viettämään yhteiseen aikaan, perheen dynamiikkaan ja toimintatapoihin sekä perheen sääntöihin. Keskustelussa edetään perheen ja lapsen voimavarojen mukaan rakentaen muutosta vahvuuksien varaan. Keskustelun tavoitteena on vahvistaa perheen omia sisäisiä voimavaroja ja arjessa selviytymistä sekä huolen helpottumista.

8 8 Usein havaittu huoli ei aiheuta suuria jatkotoimia. Perhetilanteen auki purkaminen, perheen arjen ohjaaminen, rajojen asettaminen sekä varhaiskasvatuksessa tehtävät toiminnalliset ja rakenteelliset tukitoimet usein riittävät. Lene-testissä (lapsen neurologinen tutkiminen) tulleiden huolien perusteella annetaan ohjausta kotiin ja päivähoitoon ja tarvittaessa lähetetään lapsi suoraan yksittäisen terapeutin arvioon, ohjaukseen tai ryhmään. Perhe tai lapsi voidaan pyytää neuvolan terveydenhoitajalle kontrollikäynnille esim. 3 6 kuukauden kuluttua. Näin lapsen yksilölliset kehityserot ja temperamenttiin liittyvät vaihtelut huomioidaan. Tarvittaessa pidetään yhteispalaveri perheen ja päivähoidon sekä terveydenhoitajan kanssa. Neuvolan ennaltaehkäisevän perhetyöntekijän ammattitaito on myös yksi mahdollisuus tukea perheen arkea ja siten lapsen kehitystä. Hattu-kehitysneuvolaan voi olla yhteydessä konsultaation merkeissä ilman lähetettäkin. Jos kontrollikäynnillä on edelleen huolta lapsen kehityksestä, terveydenhoitaja tekee lähetteen Hattu-kehitysneuvolaan yhdessä vanhempien kanssa. Sitä ennen tulee olla yhteydessä lapsen mahdolliseen päivähoitoon kokonaiskuvan saamiseksi. Huolen puheeksi ottajan tekemä alkuselvitysvaihe on tärkeä, jotta saadaan selville, onko perheessä muita tukitoimia jo parhaillaan menossa. Jos perheessä on jo esim. sosiaalipuolen tai perheneuvolan tukitoimia, tulee ensisijaisesti olla yhteydessä niihin. Jo olemassa olevien toimijoiden kanssa tulee miettiä nykyisten tukitoimien riittävyyttä ja mahdollista tehostamista, koska ei ole perusteltua käynnistää eri instanssien päällekkäisiä tukitoimia.

9 9 3 ESITIEDOT Ennen kuin lähete laitetaan Hattu-kehitysneuvolaan, seuraavat toimet tulee olla jo tehtyinä: huolen puheeksi ottaminen avointa dialogia käyttäen perheen arjen selvittely ja lapsen kehitysvaiheiden läpikäyminen (yksilöllisyys, temperamentti huomioiden) mahdollinen lisäaika lapsen kehitykselle, uusi Lene-tutkimus tai haastattelu 3 6 kuukauden kuluttua ohjaamisen antamisesta perheen luvalla yhteistyö päivähoidon kanssa sekä mahdollinen yhteispalaveri tarvittaessa neuvolan ennaltaehkäisevän perhetyöntekijän tuki perheelle. On syytä laittaa lähete Hattu-kehitysneuvolaan, jos edellä mainitut toimet eivät ole poistaneet huolta tai ongelmat ovat laaja-alaisia ja uhkaavat lapsen normaalia kasvua ja kehitystä. Hattu-kehitysneuvolaan lähettäminen ei poista lähetteen tekijän vastuuta lapsen asioiden eteenpäin viejänä ja rinnalla kulkijana. Lähettävä taho huolehtii osaltaan tiedottamisesta Hattuun lapsen tai perhetilanteen muuttumisesta.

10 Lähetekäytäntö hyvän lähetteen kriteerit Lähetteessä lähettämisen syyn tulee ilmetä mahdollisimman kattavasti. On hyvä kuvata, miten mahdollinen ongelma näkyy arjessa, milloin mahdollinen ongelma on alkanut ja onko se pahentunut vai pysynyt ennallaan. Onko lapsen kehitys mahdollisesti taantunut ja onko perhetilanteessa tapahtunut merkittäviä muutoksia, kuten muutto, vanhempien ero, uusperhe, läheisen syntymä tai kuolema, hoitopaikan tai hoitomuodon vaihto yms. Kokonaistilanteen ymmärtämiseksi on myös hyvä mainita, miten kehitys on pääpiirteissään edennyt. Lähetteessä tulisi olla huolellinen analyysi siitä, mitä on jo paikallisesti selvitetty ja tehty, sekä aiempien tutkimusten ja hoitojen koosteet. Tarvittaessa lähetteeseen voi liittää erillisen liitteen, josta nämä asiat selviävät. Vaikka haasteen tai ongelman kuvaus olisikin laaja, tulee lähetteestä ilmetä selvästi, mikä on huolen ydin ja mihin apua ylipäätään haetaan sekä mitä apua lähettävä taho toivoo. Huolelliset taustatiedot kehityksestä ja kasvusta nopeuttavat ja tarkentavat suunniteltavia tukitoimia. Lähetettä tehtäessä tulee miettiä ja muistaa, tarvitseeko lapsi tai perhe koko laajan moniammatillisen tiimin tuen vai hoituuko mahdollinen huoli yksittäisen tai yksittäisten ammattiosaajien arvion ja ohjauksen turvin. Hattu-neuvola ei voi nopeuttaa esim. puhe- tai toimintaterapiaan pääsyä. Puutteellisin tiedoin tai väärin perustein tehty lähete hidastaa lapsen asioiden eteenpäin viemistä. Lähetteessä tulee olla lähettävän tahon yhteystiedot sekä mahdollinen lapsen päivähoito ja sen yhteystiedot.

11 11 4. TUTKIMINEN Lähetteen tultua Hattu-tiimille yhdyshenkilönä toimiva terveydenhoitaja esittelee asian seuraavassa Hattu-tiimissä. Hattu-tiimiin kuuluu perusterveydenhuollosta lääkäri, terveydenhoitaja, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti sekä perheneuvolasta neuropsykologi, puheterapeutti ja erityissosiaalityöntekijä tai perheterapeutti. Tiimissä on myös edustus varhaiskasvatuksen puolelta sekä tarvittaessa muita työntekijöitä, esim. psykologi. Tiimissä pohditaan lapsen asiaa ja suunnitellaan mahdolliset tutkimukset: kuka, koska, missä, kenen kanssa. Painopiste on lapsen toiminta sosiaalisissa tilanteissa sekä mahdolliset keskittymis- ja oppimisvaikeudet sekä sensomotoriikassa esiin tulevat ongelmat. Ensimmäisen tiimitapaamisen tavoite on määrittää alustava tutkimus- ja arviotarve. Tiimitapaamisen jälkeen yhteyshenkilönä toimiva terveydenhoitaja ottaa yhteyttä perheeseen ja esittää, mitä tiimissä on ehdotettu. Yhdessä vanhempien kanssa varataan aika ensimmäiseen tapaamiseen, joka usein on lääkärin tapaaminen.

12 Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja on tiimin yhdyshenkilö, joka kokoaa lapsen, perheen ja varhaiskasvatuksen tiedot ja kirjaa ne lapsen Effica-tiedostoon. Hän sopii tiimitapaamisajankohdat ja on yhteydessä perheeseen lähetteen tultua tiimille sekä tiimitapaamisen jälkeen kertoo ehdotetut toimet, sopii tutkimusajat yms. Hän on tarvittaessa yhteydessä varhaiskasvatukseen ja on linkkinä perheen, varhaiskasvatuksen ja mahdollisten muiden toimijoiden ja tiimin välillä. Tarvittaessa yhdyshenkilö toimittaa vanhemmille tai päiväkotihenkilöstölle tai molemmille suunnatun kyselylomakkeen. Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä epäiltäessä käytössä ovat arviointi lapsen käytöksestä - ja VIIVI-kyselykaavakkeet. Myös CBCL-kyselykaavake (Child Behaviour Check List) sekä muut vastaavat kyselylomakkeet voivat tulla kysymykseen.

13 Lääkäri Lääkäri on tiimin vastaava. Hän tekee lapselle lääketieteellisen tutkimuksen ja selvittää kokonaistilanteen. Seuraavia asioita käydään läpi lääkärikäynnin yhteydessä: tilanteen arviointi lapsen anamneesi raskaus, synnytys, alkoholi- ja tupakka-altistus psykososiaalinen kehitys sairaudet päivärytmi, unen määrä perheen sukuanamneesi (ADHD, masennus) lapsen somaattinen status lapsi riisuttuna kasvukäyrien ja päänympäryskäyrän tarkistaminen perusneurologinen tutkimus, myös kuulo ja näkö laboratoriokokeet tarvittaessa muista ongelmista haastattelu (uhmakkuus, käytösongelmat, tunne-elämän vaikeudet). Erotusdiagnostiikka: pitkäkestoinen stressi posttraumaattinen stressihäiriö perheen psykososiaaliset ongelmat (päihteiden käyttö, perheväkivalta, psyykkiset sairaudet, seksuaalinen hyväksikäyttö) uniapnea, astma, epilepsia, keliakia, aistitiedon säätelyn ja käsittelyn häiriö (RSPD). Tarvittaessa lääkäri ohjaa jatkotutkimuksiin joko tiimin terapeuteille tai perheneuvolan työntekijöille. Hän suosittelee tarvittaessa yksittäisen terapeutin tai työparin päiväkoti- tai kotikäyntiä sekä tarvittaessa lähettää lapsen tutkittavaksi

14 14 erikoissairaanhoitoon neurologian tai psykiatrian puolelle. Lääkärikäynnillä tavoitteena on lapsen kehityksen, voimavarojen ja ongelmien taustatietojen selvittäminen yhdessä vanhempien kanssa. Samalla selvitetään myös psykososiaalinen kokonaistilanne ja suvun taustatiedot. Kyseisten tietojen keräämiseksi perheelle annetaan Hattukehitysneuvolan esitietokaavake lääkärikäynnin pohjaksi. 4.3 Toimintaterapeutti Toimintaterapeutti arvioi ja havainnoi lapsen kykyä jäsentää omasta kehosta ja ympäristöstä tulevaa aistitietoa ja käyttää sitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Hän havainnoi erilaisia toiminnallisia perusvalmiuksia ja taitoja kuten, hahmottamista, silmän ja käden yhteistyötä, kehon hallintaa, leikkiä, itseilmaisua ja toimintaohjeiden noudattamista, vuorovaikutusta ja ongelmanratkaisua toiminnallisissa tilanteissa. Yhdessä vanhempien ja muiden arjessa lapsen kanssa toimivien tahojen kanssa etsitään keinoja tukea lapsen kehitystä ja selvitä haasteellisista tilanteista.

15 Fysioterapeutti Fysioterapeutti havainnoi ja arvioi lapsen motorisia perusvalmiuksia, kehon ja raajojen toimintaa, lihastasapainoa, tasapainonhallintaa, koordinaatiota, voimaa ja joustavuutta sekä ohjeiden noudattamista. Hän tekee yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatuksen kanssa ja antaa vinkkejä lapsen arkeen tukemaan kokonaiskehitystä ( esim. erilaiset pallopelit. metsäretket, pyöräily, hiihto). 4.5 Neuropsykologi/psykologi Neuropsykologi tutkii lapsen kokonaiskehitystä ja selvittää kehityksen erityisvaikeuksia. Arvioi lapsen kognitiivisen kehityksen tasoa, kielellisiä ja näönvaraisia päättelytaitoja sekä mm. tarkkaavuutta, omantoiminnan ohjausta, muistitoimintoja, kontaktikykyä ja sosiaalisiin taitoja sekä tunnereagointia. 4.6 Puheterapeutti Puheterapeutti arvioi lapsen kommunikaatiota, puheen ja kielen ymmärtämistä, ilmaisua ja tuottamista. Hän arvioi tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen ja yksilöllisen terapian tarvetta.

16 Erityissosiaalityöntekijä/perheterapeutti Erityissosiaalityöntekijä/perheterapeutti selvittää perheen kokonaistilannetta, toimintakykyä sekä arjen sujuvuutta, tukee vanhemmuutta ja perheen voimavaroja sekä perheen vuorovaikutusta. Hän on työparina kotikäynneillä ja selvittelee tarvittaessa mahdollisuuksia erilaisiin tukitoimenpiteisiin. 4.8 Varhaiskasvatuksen yhdyshenkilö Varhaiskasvatuksen yhdyshenkilö toimii linkkinä varhaiskasvatuksen ja tiimin välillä. Hän tuo tietoa tiimille lapsen toiminnasta varhaiskasvatuksen näkökulmasta, hän osallistuu perheen arjen selvittelyyn ja ohjaamiseen, selvittää lapsen käyttäytymistä päiväkotiympäristössä ja osallistumista ikäistensä toimintaan ja vuorovaikutukseen. Hän selvittää tukitoimenpiteiden tarvetta, informoi päiväkodin henkilökuntaa ja järjestää tarvittavia tukitoimenpiteitä varhaiskasvatukseen.

17 Tutkimusten kirjaaminen Tutkimukset kirjataan perusterveydenhuollon osalta lapsen papereihin Efficaan; terapeutit omille sivuilleen ja tiedoksi PENY -sivulle ja lääkäri PENY -sivulle. Perheneuvolan ja mahdollisesti muut työntekijät tuovat tutkimukset kirjallisena tiimin tietoon.

18 18 5 YHTEENVETO, KUNTOUTUSSUUNNITELMA Tutkimusten jälkeen asia tuodaan tiedoksi seuraavaan Hattu-tiimiin, missä asia käsitellään ja pohditaan jatkotoimenpiteitä; tarvitseeko lapsi esim. yksilöllistä tai ryhmäterapiaa. Tarvittaessa perhe kutsutaan mukaan palaveriin yhdessä suunnittelemaan jatkokuntoutusta tai soitaan perheelle aika lääkärin kanssa, joka tekee lähetteet erikoissairaanhoitoon sekä tekee lapsesta Effica -tiedostoon kuntoutussuunnitelman. Siinä on yhteenveto kokonaistilanteesta ja tutkimuksista ja siinä ilmenee jatkokuntoutustoimenpiteet ja suunnitelma lapsen tilanteen seurannasta. Tarvittaessa lääkäri voi tehdä kuntoutussuunnitelman myös KELA:lle vammaistukihakemusta varten. Yhteenvedon tavoitteena on muotoilla yhteistyössä kirjallinen seuranta- tai kuntoutussuunnitelma, josta ilmenee eri avustajien välinen työnjako sekä seurantavastuu. Tarkoituksena on saada kaikille osapuolille kopiot ko. suunnitelmasta.

19 19 6. Jatkotoimenpiteet Tutkimusten ja yhteenvedon jälkeen jatkotoimet ovat 1. tilanteen seuranta omassa neuvolassa 2. oman neuvolan terveydenhoitajan ja neuvolan perhetyöntekijän kotikäynti tai käynnit 3. perusterveydenhuollon terapiat fysio- ja toimintaterapeutin yksilö- ja ryhmäterapiat, kotikäynnit, päiväkotitai hoitopaikkakäynnit, ohjaus, neuvonta ja seuranta 4. perheneuvolan tarjoamat palvelut yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmäterapiat neuropsykologinen yksilö- ja ryhmäkuntoutus yksilöllinen puheterapia, ohjaus, neuvonta ja seuranta sekä ryhmämuotoinen puheterapia konsultaatiot päivähoidossa erilaiset asiakasryhmät (esim. pienten lasten väsyneiden vanhempien ryhmät) psykologiset kehitystason ja tunne-elämän tutkimukset

20 20 5. ostopalveluterapiat puhe-, toiminta- ja fysioterapia 6. tilanteen seuranta varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuksen yhdyshenkilö yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja muun henkilökunnan kanssa 7. lähete erikoissairaanhoitoon lähete lastenneurologian poliklinikalle, kun o epäillään neurologista sairautta (kohtaukset, neurologiset puutosoireet, maitokahviläiskät) o lapsen oireet ovat vaikea-asteisia tai käsittävät useita kehityksen alueita o kehitys on selvästi viivästynyt tai taantuu o lapsella on viitteitä johonkin oireyhtymään o ongelmaan tarvitaan laajapohjaista selvitystä o havaitaan tarve neuroradiologisiin tai kliinisneurofysiologisiin tutkimuksiin o lapsen ongelma ei ole avohoidon toimista huolimatta tasapainossa o tukitoimien tai kuntoutuksen suunnittelu ei onnistu avohoidossa riittävästi lähete lastenpsykiatrian poliklinikalle, kun o ongelmiin liittyy merkittäviä tai vaikeutuvia psyykkisiä oireita o ongelmat painottuvat lapsen käyttäytymiseen tai vanhemman ja lapsen negatiiviseen vuorovaikutukseen o kyse on ensisijaisesti lapsen psykososiaalisesta hyvinvoinnista tai vanhempien jaksamisesta o lapsen ongelma ei ole avohoidon toimista huolimatta tasapainossa o tukitoimien tai kuntoutuksen suunnittelu ei onnistu avohoidossa riittävästi.

21 21 7 SEURANTA Lapsen kehityksen seurannasta tehdään tiimissä suunnitelma, jonka kirjaa Efficatiedostoon lapsen papereihin PENY-sivulle joko tiimin terveydenhoitaja tai lääkäri kuntoutussuunnitelman teon yhteydessä. Lapsen kehitystä seuraa jokainen työntekijä mahdollisen hoitosuhteen aikana. Kehityksessä tapahtuvat muutokset ilmoitetaan Hattu-tiimille silloin, kun lapsen hoitosuhde kuuluu sinne. Muulloin seuranta kuuluu omalle neuvolaterveydenhoitajalle, joka tekee määräaikaistarkastukset ja tarvittaessa ylimääräisiä tarkastuksia tai seurantaa tarpeen mukaan tai tiimin toivomalla tavalla. Tiimin terveydenhoitaja on yhteyshenkilönä lapsen ja perheen sekä varhaiskasvatuksen, lapsen oman neuvolan ja tiimin välillä. Seurantaa tehdään näillä kaikilla tahoilla.

22 Tiedon siirtyminen kouluun Lapsen tultua kouluikään Efficaan kirjattu tieto siirtyy vanhempien luvalla kouluterveydenhuoltoon oman neuvolaterveydenhoitajan kautta.

23 23 Aija Seppänen Terveydenhoitaja Puh Marjoniementie Kouvola Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade ry

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Paikalliset voimat yhteen Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Keuruun-Multian alueella Taru Soini Keuruun Multian th ky Taustaa Vuonna 2003 KeuLa työryhm ryhmä tuotettiin vuokaaviolla toimintamalli, miten

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011 Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa Saila Nevanen Socca Socca 6.5.2014 1 Katse lapseen -hanke Kaste rahotteinen

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (7) 183 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite erityistuen vahvistamisesta peruskouluissa ja päiväkodeissa päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Yhdessä tehden ja yhdistellen kohti lapsen, nuoren ja perheen parasta monitoimijainen työote Kotkan lasten ja nuorten palveluissa 29.4.

Yhdessä tehden ja yhdistellen kohti lapsen, nuoren ja perheen parasta monitoimijainen työote Kotkan lasten ja nuorten palveluissa 29.4. Yhdessä tehden ja yhdistellen kohti lapsen, nuoren ja perheen parasta monitoimijainen työote Kotkan lasten ja nuorten palveluissa 29.4.2014 VATUPASSI - Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskus Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi:

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi: Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2009 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

5. luokan terveystarkastus

5. luokan terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet NUORTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 5. luokan terveystarkastus 2. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö 3. Henkilötunnus - 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Lasten neurologisten kehitysongelmien hoidonporrastus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä

Lasten neurologisten kehitysongelmien hoidonporrastus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä Lasten neurologisten kehitysongelmien hoidonporrastus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä Päiväys 18.12.2015 2(14) Sisällys 1 Tavoitteet... 3 2 Kohderyhmä... 3 3 Määritelmät ja diagnoosit... 3 4 Yleistä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot