1 JOHDANTO ALKUTILANNE ESITIEDOT TUTKIMINEN... 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 JOHDANTO... 4 2. ALKUTILANNE... 6 3 ESITIEDOT... 9 4. TUTKIMINEN... 11"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ALKUTILANNE Huolen puheeksi ottaminen ESITIEDOT Lähetekäytäntö hyvän lähetteen kriteerit TUTKIMINEN Terveydenhoitaja Lääkäri Toimintaterapeutti Fysioterapeutti Neuropsykologi/psykologi Puheterapeutti Erityissosiaalityöntekijä/perheterapeutti Varhaiskasvatuksen yhdyshenkilö Tutkimusten kirjaaminen YHTEENVETO, KUNTOUTUSSUUNNITELMA tilanteen seuranta omassa neuvolassa oman neuvolan terveydenhoitajan ja neuvolan perhetyöntekijän kotikäynti / käynnit perusterveydenhuollon terapiat perheneuvolan tarjoamat palvelut ostopalveluterapiat tilanteen seuranta varhaiskasvatuksessa lähete erikoissairaanhoitoon SEURANTA Tiedon siirtyminen kouluun... 22

3 Hattu Kehitysneuvolan palveluketju kaaviona Terveydenhuolto Neuvolan terveydenhoitaja Neuvolan terv.hoitaja Hattu-tiimi Varhaiskasvatus Pth:n ja perheneuvolan terapiat ja ryhmät Ostopalveluterapia (KuTy) Kuntoutus varhaiskasvatuksessa Perhetyöntekijä Esh: neurologia/ psykiatria Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Lähete Hattu-tiimille Lapsi Perhe Lääkäri Tiimipalaveri erikseen sovitulla kokoonpanolla Esitietokyselylomake Hattu. th:n alkukartoitus Hattu- tiimipalaveri

4 4 1 JOHDANTO Kouvolan terveyskeskuksen alueella erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt tai ainakin tuen tarve on tullut näkyvämmäksi. Stakesin neuvolan toimintaa ohjaavassa muistiossa (2008) suositellaan lasten kuntoutustyöryhmän perustamista neuvolan terveystarkastusten tueksi. Tämän tarpeen vuoksi alueellamme on aloitettu moniammatillinen kehitysneuvolatoiminta nimeltään Hattu. Toiminnan kehittämisen yhtenä lähtökohtana on Vajaaliikkeisten Kunto ry:n (VLK) Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa -projekti vuosina VLK:n mallissa korostetaan kuntoutuksen yksilöllisyyttä ja suunnittelua yhdessä perheen kanssa. Ensisijaisesti kuntoutuksessa hyödynnetään jo olemassa olevia paikallisia voimavaroja. Toiminta nojaa palveluohjaukselliseen ja yhteistoiminnalliseen työotteeseen, kuntoutuksen liittämiseen lapsen ympäristöön ja arkeen sekä kuntoutuksen oikeaan kohdentamiseen ja varhaiseen aloittamiseen. Kuntoutuksen ydintoiminnan tulisi olla mahdollisimman lähellä lasta ja perhettä. Kuntoutus ja muut tukitoimet tulisi liittää yksilöllisen varhaiskasvatus- tai oppimissuunnitelman yhteyteen. Näin toimiessa saadaan kaikkia toimijoita hyödyntävä yksi yhtenäinen kuntoutussuunnitelma. Tämän työn tarkoitus on selkiyttää erityistä tukea tarvitsen lapsen hoitopolkua ja lähetekäytäntöä Hattu-kehitysneuvolassa. Toimintamallin pohjana ovat mm. seuraavat lähteet: Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus, Vajaaliikkeisten kunto ry (Matti Koivikko ja Salla Sipari); Vajaaliikkeisten Kunto ry:n Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa -projekti ; Kuntouttava arki lapsen tueksi,

5 5 Salla Sipari 2008; STM 2008:37: asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta sekä Hyvinkään sairaalan malli keskittymättömän lapsen ja nuoren palveluketjusta ja eri ammattiryhmien työskentelytavoista. Hattu-tiimissä työskentelevät eriammattiryhmien edustajat ovat jokainen itse tarkistaneet tässä työssä esiintyvät ammattiryhmien työnkuvaukset ja tarvittaessa muuttaneet niitä omaa työskentelyä paremmin kuvaaviksi. Työn ovat tarkastaneet ja hyväksyneet Hattu tiiminjäsenet; Maarten devocht, terveyskeskuslääkäri Mia Tapiola, terveyskeskuslääkäri, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Anne Hilden, puheterapeutti Leena Määttä, toimintaterapeutti Raija Untolahti, varhaiskasvatuksen erityispäällikkö Terttu Tukiainen, erityissosiaalityöntekijä, perheterapeutti Ulla Manninen, neuropsykologi

6 6 2. ALKUTILANNE Huomattava osa neuvolaseurannassa olevista lapsista kehittyy ja kasvaa ikäodotusten mukaan. Kun haasteita kasvussa ja kehityksessä ilmenee, voidaan ne useimmiten hoitaa oman terveydenhoitajan sekä neuvolalääkärin, varhaiskasvatuksen, perheen ja/tai yksittäisten terapeuttien avulla. Tavoitteena on löytää ratkaisut paikallisista toiminnoista ja arjesta, jotta vältyttäisiin erityisratkaisuilta ja liian raskailta tukitoimilta. Useinkaan kyse ei ole ongelmasta, joka sijoittautuisi erikoissairaanhoitoon, vaan keinot lapsen tukemiseen ja auttamiseen ovat normaalitoiminnan laajennuksia tai sovelluksia. Kehitystä ja kasvua tukevan tehostetun tuen tulee nivoutua luontevasti lapsen ja perheen normaaliin arkeen. 2.1 Huolen puheeksi ottaminen Huolen ilmaantuessa terveydenhoitaja kertoo havainnoistaan perheelle ilman, että puhuisi lapsen tai perheen ongelmasta. Terveydenhoitajalla on ammattitaitonsa perusteella kokemusta ja tietoa poikkeavasti kehittyvän lapsen kanssa toimimisesta, kun taas vanhemmat ovat asiantuntijoita oman lapsensa yksilöllisissä ominaisuuksissa

7 7 sekä lapsen kasvuympäristössä. Ilman vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä ei voida määritellä, miten lapsen kehitystä tulisi tai voisi tukea. Vanhemmille tulee perustella, miksi huoli on ilmaantunut ja miksi on tärkeää reagoida ilmenneeseen huoleen. Yhteistyössä vanhempien kanssa selvitetään tilannetta muistaen, että ongelmat näyttäytyvät kotona, neuvolassa tai päiväkodin ryhmätilanteissa hyvinkin erilaisina. Vanhempien luvalla tehdään yhteistyötä lapsen mahdollisen päivähoidon kanssa kokonaistilanteen selvittämiseksi. On tärkeää selvittää, esiintyykö terveydenhuollossa tullut huoli esim. lapsen päivähoitoympäristössä tai muussa lapsen arjessa. Selvitysvaiheessa käydään perheen kanssa läpi lapsen kehityshistoriaa sekä kiinnitetään huomiota lapsen säännölliseen päivärytmiin, ateria-aikoihin sekä ravitsemuksellisuuteen, nukkumaanmenoaikoihin, ruutuajan määrään, lapsen ja vanhemman viettämään yhteiseen aikaan, perheen dynamiikkaan ja toimintatapoihin sekä perheen sääntöihin. Keskustelussa edetään perheen ja lapsen voimavarojen mukaan rakentaen muutosta vahvuuksien varaan. Keskustelun tavoitteena on vahvistaa perheen omia sisäisiä voimavaroja ja arjessa selviytymistä sekä huolen helpottumista.

8 8 Usein havaittu huoli ei aiheuta suuria jatkotoimia. Perhetilanteen auki purkaminen, perheen arjen ohjaaminen, rajojen asettaminen sekä varhaiskasvatuksessa tehtävät toiminnalliset ja rakenteelliset tukitoimet usein riittävät. Lene-testissä (lapsen neurologinen tutkiminen) tulleiden huolien perusteella annetaan ohjausta kotiin ja päivähoitoon ja tarvittaessa lähetetään lapsi suoraan yksittäisen terapeutin arvioon, ohjaukseen tai ryhmään. Perhe tai lapsi voidaan pyytää neuvolan terveydenhoitajalle kontrollikäynnille esim. 3 6 kuukauden kuluttua. Näin lapsen yksilölliset kehityserot ja temperamenttiin liittyvät vaihtelut huomioidaan. Tarvittaessa pidetään yhteispalaveri perheen ja päivähoidon sekä terveydenhoitajan kanssa. Neuvolan ennaltaehkäisevän perhetyöntekijän ammattitaito on myös yksi mahdollisuus tukea perheen arkea ja siten lapsen kehitystä. Hattu-kehitysneuvolaan voi olla yhteydessä konsultaation merkeissä ilman lähetettäkin. Jos kontrollikäynnillä on edelleen huolta lapsen kehityksestä, terveydenhoitaja tekee lähetteen Hattu-kehitysneuvolaan yhdessä vanhempien kanssa. Sitä ennen tulee olla yhteydessä lapsen mahdolliseen päivähoitoon kokonaiskuvan saamiseksi. Huolen puheeksi ottajan tekemä alkuselvitysvaihe on tärkeä, jotta saadaan selville, onko perheessä muita tukitoimia jo parhaillaan menossa. Jos perheessä on jo esim. sosiaalipuolen tai perheneuvolan tukitoimia, tulee ensisijaisesti olla yhteydessä niihin. Jo olemassa olevien toimijoiden kanssa tulee miettiä nykyisten tukitoimien riittävyyttä ja mahdollista tehostamista, koska ei ole perusteltua käynnistää eri instanssien päällekkäisiä tukitoimia.

9 9 3 ESITIEDOT Ennen kuin lähete laitetaan Hattu-kehitysneuvolaan, seuraavat toimet tulee olla jo tehtyinä: huolen puheeksi ottaminen avointa dialogia käyttäen perheen arjen selvittely ja lapsen kehitysvaiheiden läpikäyminen (yksilöllisyys, temperamentti huomioiden) mahdollinen lisäaika lapsen kehitykselle, uusi Lene-tutkimus tai haastattelu 3 6 kuukauden kuluttua ohjaamisen antamisesta perheen luvalla yhteistyö päivähoidon kanssa sekä mahdollinen yhteispalaveri tarvittaessa neuvolan ennaltaehkäisevän perhetyöntekijän tuki perheelle. On syytä laittaa lähete Hattu-kehitysneuvolaan, jos edellä mainitut toimet eivät ole poistaneet huolta tai ongelmat ovat laaja-alaisia ja uhkaavat lapsen normaalia kasvua ja kehitystä. Hattu-kehitysneuvolaan lähettäminen ei poista lähetteen tekijän vastuuta lapsen asioiden eteenpäin viejänä ja rinnalla kulkijana. Lähettävä taho huolehtii osaltaan tiedottamisesta Hattuun lapsen tai perhetilanteen muuttumisesta.

10 Lähetekäytäntö hyvän lähetteen kriteerit Lähetteessä lähettämisen syyn tulee ilmetä mahdollisimman kattavasti. On hyvä kuvata, miten mahdollinen ongelma näkyy arjessa, milloin mahdollinen ongelma on alkanut ja onko se pahentunut vai pysynyt ennallaan. Onko lapsen kehitys mahdollisesti taantunut ja onko perhetilanteessa tapahtunut merkittäviä muutoksia, kuten muutto, vanhempien ero, uusperhe, läheisen syntymä tai kuolema, hoitopaikan tai hoitomuodon vaihto yms. Kokonaistilanteen ymmärtämiseksi on myös hyvä mainita, miten kehitys on pääpiirteissään edennyt. Lähetteessä tulisi olla huolellinen analyysi siitä, mitä on jo paikallisesti selvitetty ja tehty, sekä aiempien tutkimusten ja hoitojen koosteet. Tarvittaessa lähetteeseen voi liittää erillisen liitteen, josta nämä asiat selviävät. Vaikka haasteen tai ongelman kuvaus olisikin laaja, tulee lähetteestä ilmetä selvästi, mikä on huolen ydin ja mihin apua ylipäätään haetaan sekä mitä apua lähettävä taho toivoo. Huolelliset taustatiedot kehityksestä ja kasvusta nopeuttavat ja tarkentavat suunniteltavia tukitoimia. Lähetettä tehtäessä tulee miettiä ja muistaa, tarvitseeko lapsi tai perhe koko laajan moniammatillisen tiimin tuen vai hoituuko mahdollinen huoli yksittäisen tai yksittäisten ammattiosaajien arvion ja ohjauksen turvin. Hattu-neuvola ei voi nopeuttaa esim. puhe- tai toimintaterapiaan pääsyä. Puutteellisin tiedoin tai väärin perustein tehty lähete hidastaa lapsen asioiden eteenpäin viemistä. Lähetteessä tulee olla lähettävän tahon yhteystiedot sekä mahdollinen lapsen päivähoito ja sen yhteystiedot.

11 11 4. TUTKIMINEN Lähetteen tultua Hattu-tiimille yhdyshenkilönä toimiva terveydenhoitaja esittelee asian seuraavassa Hattu-tiimissä. Hattu-tiimiin kuuluu perusterveydenhuollosta lääkäri, terveydenhoitaja, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti sekä perheneuvolasta neuropsykologi, puheterapeutti ja erityissosiaalityöntekijä tai perheterapeutti. Tiimissä on myös edustus varhaiskasvatuksen puolelta sekä tarvittaessa muita työntekijöitä, esim. psykologi. Tiimissä pohditaan lapsen asiaa ja suunnitellaan mahdolliset tutkimukset: kuka, koska, missä, kenen kanssa. Painopiste on lapsen toiminta sosiaalisissa tilanteissa sekä mahdolliset keskittymis- ja oppimisvaikeudet sekä sensomotoriikassa esiin tulevat ongelmat. Ensimmäisen tiimitapaamisen tavoite on määrittää alustava tutkimus- ja arviotarve. Tiimitapaamisen jälkeen yhteyshenkilönä toimiva terveydenhoitaja ottaa yhteyttä perheeseen ja esittää, mitä tiimissä on ehdotettu. Yhdessä vanhempien kanssa varataan aika ensimmäiseen tapaamiseen, joka usein on lääkärin tapaaminen.

12 Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja on tiimin yhdyshenkilö, joka kokoaa lapsen, perheen ja varhaiskasvatuksen tiedot ja kirjaa ne lapsen Effica-tiedostoon. Hän sopii tiimitapaamisajankohdat ja on yhteydessä perheeseen lähetteen tultua tiimille sekä tiimitapaamisen jälkeen kertoo ehdotetut toimet, sopii tutkimusajat yms. Hän on tarvittaessa yhteydessä varhaiskasvatukseen ja on linkkinä perheen, varhaiskasvatuksen ja mahdollisten muiden toimijoiden ja tiimin välillä. Tarvittaessa yhdyshenkilö toimittaa vanhemmille tai päiväkotihenkilöstölle tai molemmille suunnatun kyselylomakkeen. Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä epäiltäessä käytössä ovat arviointi lapsen käytöksestä - ja VIIVI-kyselykaavakkeet. Myös CBCL-kyselykaavake (Child Behaviour Check List) sekä muut vastaavat kyselylomakkeet voivat tulla kysymykseen.

13 Lääkäri Lääkäri on tiimin vastaava. Hän tekee lapselle lääketieteellisen tutkimuksen ja selvittää kokonaistilanteen. Seuraavia asioita käydään läpi lääkärikäynnin yhteydessä: tilanteen arviointi lapsen anamneesi raskaus, synnytys, alkoholi- ja tupakka-altistus psykososiaalinen kehitys sairaudet päivärytmi, unen määrä perheen sukuanamneesi (ADHD, masennus) lapsen somaattinen status lapsi riisuttuna kasvukäyrien ja päänympäryskäyrän tarkistaminen perusneurologinen tutkimus, myös kuulo ja näkö laboratoriokokeet tarvittaessa muista ongelmista haastattelu (uhmakkuus, käytösongelmat, tunne-elämän vaikeudet). Erotusdiagnostiikka: pitkäkestoinen stressi posttraumaattinen stressihäiriö perheen psykososiaaliset ongelmat (päihteiden käyttö, perheväkivalta, psyykkiset sairaudet, seksuaalinen hyväksikäyttö) uniapnea, astma, epilepsia, keliakia, aistitiedon säätelyn ja käsittelyn häiriö (RSPD). Tarvittaessa lääkäri ohjaa jatkotutkimuksiin joko tiimin terapeuteille tai perheneuvolan työntekijöille. Hän suosittelee tarvittaessa yksittäisen terapeutin tai työparin päiväkoti- tai kotikäyntiä sekä tarvittaessa lähettää lapsen tutkittavaksi

14 14 erikoissairaanhoitoon neurologian tai psykiatrian puolelle. Lääkärikäynnillä tavoitteena on lapsen kehityksen, voimavarojen ja ongelmien taustatietojen selvittäminen yhdessä vanhempien kanssa. Samalla selvitetään myös psykososiaalinen kokonaistilanne ja suvun taustatiedot. Kyseisten tietojen keräämiseksi perheelle annetaan Hattukehitysneuvolan esitietokaavake lääkärikäynnin pohjaksi. 4.3 Toimintaterapeutti Toimintaterapeutti arvioi ja havainnoi lapsen kykyä jäsentää omasta kehosta ja ympäristöstä tulevaa aistitietoa ja käyttää sitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Hän havainnoi erilaisia toiminnallisia perusvalmiuksia ja taitoja kuten, hahmottamista, silmän ja käden yhteistyötä, kehon hallintaa, leikkiä, itseilmaisua ja toimintaohjeiden noudattamista, vuorovaikutusta ja ongelmanratkaisua toiminnallisissa tilanteissa. Yhdessä vanhempien ja muiden arjessa lapsen kanssa toimivien tahojen kanssa etsitään keinoja tukea lapsen kehitystä ja selvitä haasteellisista tilanteista.

15 Fysioterapeutti Fysioterapeutti havainnoi ja arvioi lapsen motorisia perusvalmiuksia, kehon ja raajojen toimintaa, lihastasapainoa, tasapainonhallintaa, koordinaatiota, voimaa ja joustavuutta sekä ohjeiden noudattamista. Hän tekee yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatuksen kanssa ja antaa vinkkejä lapsen arkeen tukemaan kokonaiskehitystä ( esim. erilaiset pallopelit. metsäretket, pyöräily, hiihto). 4.5 Neuropsykologi/psykologi Neuropsykologi tutkii lapsen kokonaiskehitystä ja selvittää kehityksen erityisvaikeuksia. Arvioi lapsen kognitiivisen kehityksen tasoa, kielellisiä ja näönvaraisia päättelytaitoja sekä mm. tarkkaavuutta, omantoiminnan ohjausta, muistitoimintoja, kontaktikykyä ja sosiaalisiin taitoja sekä tunnereagointia. 4.6 Puheterapeutti Puheterapeutti arvioi lapsen kommunikaatiota, puheen ja kielen ymmärtämistä, ilmaisua ja tuottamista. Hän arvioi tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen ja yksilöllisen terapian tarvetta.

16 Erityissosiaalityöntekijä/perheterapeutti Erityissosiaalityöntekijä/perheterapeutti selvittää perheen kokonaistilannetta, toimintakykyä sekä arjen sujuvuutta, tukee vanhemmuutta ja perheen voimavaroja sekä perheen vuorovaikutusta. Hän on työparina kotikäynneillä ja selvittelee tarvittaessa mahdollisuuksia erilaisiin tukitoimenpiteisiin. 4.8 Varhaiskasvatuksen yhdyshenkilö Varhaiskasvatuksen yhdyshenkilö toimii linkkinä varhaiskasvatuksen ja tiimin välillä. Hän tuo tietoa tiimille lapsen toiminnasta varhaiskasvatuksen näkökulmasta, hän osallistuu perheen arjen selvittelyyn ja ohjaamiseen, selvittää lapsen käyttäytymistä päiväkotiympäristössä ja osallistumista ikäistensä toimintaan ja vuorovaikutukseen. Hän selvittää tukitoimenpiteiden tarvetta, informoi päiväkodin henkilökuntaa ja järjestää tarvittavia tukitoimenpiteitä varhaiskasvatukseen.

17 Tutkimusten kirjaaminen Tutkimukset kirjataan perusterveydenhuollon osalta lapsen papereihin Efficaan; terapeutit omille sivuilleen ja tiedoksi PENY -sivulle ja lääkäri PENY -sivulle. Perheneuvolan ja mahdollisesti muut työntekijät tuovat tutkimukset kirjallisena tiimin tietoon.

18 18 5 YHTEENVETO, KUNTOUTUSSUUNNITELMA Tutkimusten jälkeen asia tuodaan tiedoksi seuraavaan Hattu-tiimiin, missä asia käsitellään ja pohditaan jatkotoimenpiteitä; tarvitseeko lapsi esim. yksilöllistä tai ryhmäterapiaa. Tarvittaessa perhe kutsutaan mukaan palaveriin yhdessä suunnittelemaan jatkokuntoutusta tai soitaan perheelle aika lääkärin kanssa, joka tekee lähetteet erikoissairaanhoitoon sekä tekee lapsesta Effica -tiedostoon kuntoutussuunnitelman. Siinä on yhteenveto kokonaistilanteesta ja tutkimuksista ja siinä ilmenee jatkokuntoutustoimenpiteet ja suunnitelma lapsen tilanteen seurannasta. Tarvittaessa lääkäri voi tehdä kuntoutussuunnitelman myös KELA:lle vammaistukihakemusta varten. Yhteenvedon tavoitteena on muotoilla yhteistyössä kirjallinen seuranta- tai kuntoutussuunnitelma, josta ilmenee eri avustajien välinen työnjako sekä seurantavastuu. Tarkoituksena on saada kaikille osapuolille kopiot ko. suunnitelmasta.

19 19 6. Jatkotoimenpiteet Tutkimusten ja yhteenvedon jälkeen jatkotoimet ovat 1. tilanteen seuranta omassa neuvolassa 2. oman neuvolan terveydenhoitajan ja neuvolan perhetyöntekijän kotikäynti tai käynnit 3. perusterveydenhuollon terapiat fysio- ja toimintaterapeutin yksilö- ja ryhmäterapiat, kotikäynnit, päiväkotitai hoitopaikkakäynnit, ohjaus, neuvonta ja seuranta 4. perheneuvolan tarjoamat palvelut yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmäterapiat neuropsykologinen yksilö- ja ryhmäkuntoutus yksilöllinen puheterapia, ohjaus, neuvonta ja seuranta sekä ryhmämuotoinen puheterapia konsultaatiot päivähoidossa erilaiset asiakasryhmät (esim. pienten lasten väsyneiden vanhempien ryhmät) psykologiset kehitystason ja tunne-elämän tutkimukset

20 20 5. ostopalveluterapiat puhe-, toiminta- ja fysioterapia 6. tilanteen seuranta varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuksen yhdyshenkilö yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja muun henkilökunnan kanssa 7. lähete erikoissairaanhoitoon lähete lastenneurologian poliklinikalle, kun o epäillään neurologista sairautta (kohtaukset, neurologiset puutosoireet, maitokahviläiskät) o lapsen oireet ovat vaikea-asteisia tai käsittävät useita kehityksen alueita o kehitys on selvästi viivästynyt tai taantuu o lapsella on viitteitä johonkin oireyhtymään o ongelmaan tarvitaan laajapohjaista selvitystä o havaitaan tarve neuroradiologisiin tai kliinisneurofysiologisiin tutkimuksiin o lapsen ongelma ei ole avohoidon toimista huolimatta tasapainossa o tukitoimien tai kuntoutuksen suunnittelu ei onnistu avohoidossa riittävästi lähete lastenpsykiatrian poliklinikalle, kun o ongelmiin liittyy merkittäviä tai vaikeutuvia psyykkisiä oireita o ongelmat painottuvat lapsen käyttäytymiseen tai vanhemman ja lapsen negatiiviseen vuorovaikutukseen o kyse on ensisijaisesti lapsen psykososiaalisesta hyvinvoinnista tai vanhempien jaksamisesta o lapsen ongelma ei ole avohoidon toimista huolimatta tasapainossa o tukitoimien tai kuntoutuksen suunnittelu ei onnistu avohoidossa riittävästi.

21 21 7 SEURANTA Lapsen kehityksen seurannasta tehdään tiimissä suunnitelma, jonka kirjaa Efficatiedostoon lapsen papereihin PENY-sivulle joko tiimin terveydenhoitaja tai lääkäri kuntoutussuunnitelman teon yhteydessä. Lapsen kehitystä seuraa jokainen työntekijä mahdollisen hoitosuhteen aikana. Kehityksessä tapahtuvat muutokset ilmoitetaan Hattu-tiimille silloin, kun lapsen hoitosuhde kuuluu sinne. Muulloin seuranta kuuluu omalle neuvolaterveydenhoitajalle, joka tekee määräaikaistarkastukset ja tarvittaessa ylimääräisiä tarkastuksia tai seurantaa tarpeen mukaan tai tiimin toivomalla tavalla. Tiimin terveydenhoitaja on yhteyshenkilönä lapsen ja perheen sekä varhaiskasvatuksen, lapsen oman neuvolan ja tiimin välillä. Seurantaa tehdään näillä kaikilla tahoilla.

22 Tiedon siirtyminen kouluun Lapsen tultua kouluikään Efficaan kirjattu tieto siirtyy vanhempien luvalla kouluterveydenhuoltoon oman neuvolaterveydenhoitajan kautta.

23 23 Aija Seppänen Terveydenhoitaja Puh Marjoniementie Kouvola Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade ry

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Paikalliset voimat yhteen Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Keuruun-Multian alueella Taru Soini Keuruun Multian th ky Taustaa Vuonna 2003 KeuLa työryhm ryhmä tuotettiin vuokaaviolla toimintamalli, miten

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA

KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA Metropolian Ammattikorkeakoulu Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus 2009-2010 Keski-Äijö Sinikka Oravamäki Maisa Rantanen Marita

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

ALUEELLINEN SUUNNITTELU

ALUEELLINEN SUUNNITTELU ALUEELLINEN SUUNNITTELU TOIMII SEINÄJOKI 11.10.2011 vs. peruspalvelujohtaja, ayl Arja Lassila Vai toimiiko? ETELÄ-POHJANMAA Sairaanhoitopiiri; yksi sairaala Eskoo 7 kuntaa/kaupunkia/kuntayhtymää; terveyskeskukset

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011 Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Puheen kehityksen ongelmat

Puheen kehityksen ongelmat Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TOIMIVA KUNTOUTUSSUUNNITELMA LAPSEN ARKEEN

TOIMIVA KUNTOUTUSSUUNNITELMA LAPSEN ARKEEN LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 TOIMIVA KUNTOUTUSSUUNNITELMA LAPSEN ARKEEN Anu Kinnunen Sirpa Piskonen Apuvälineneuvoja Fysioterapeutti Kuopion yliopistollinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

Kuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa

Kuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa Alueellinen koulutuspäivä Lasten ja nuorten kuntoutuksen hyvä suunnittelu 16.4.2008 Kuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa Ritva Norja lastenneurologian ylilääkäri

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot