1 JOHDANTO ALKUTILANNE ESITIEDOT TUTKIMINEN... 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 JOHDANTO... 4 2. ALKUTILANNE... 6 3 ESITIEDOT... 9 4. TUTKIMINEN... 11"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ALKUTILANNE Huolen puheeksi ottaminen ESITIEDOT Lähetekäytäntö hyvän lähetteen kriteerit TUTKIMINEN Terveydenhoitaja Lääkäri Toimintaterapeutti Fysioterapeutti Neuropsykologi/psykologi Puheterapeutti Erityissosiaalityöntekijä/perheterapeutti Varhaiskasvatuksen yhdyshenkilö Tutkimusten kirjaaminen YHTEENVETO, KUNTOUTUSSUUNNITELMA tilanteen seuranta omassa neuvolassa oman neuvolan terveydenhoitajan ja neuvolan perhetyöntekijän kotikäynti / käynnit perusterveydenhuollon terapiat perheneuvolan tarjoamat palvelut ostopalveluterapiat tilanteen seuranta varhaiskasvatuksessa lähete erikoissairaanhoitoon SEURANTA Tiedon siirtyminen kouluun... 22

3 Hattu Kehitysneuvolan palveluketju kaaviona Terveydenhuolto Neuvolan terveydenhoitaja Neuvolan terv.hoitaja Hattu-tiimi Varhaiskasvatus Pth:n ja perheneuvolan terapiat ja ryhmät Ostopalveluterapia (KuTy) Kuntoutus varhaiskasvatuksessa Perhetyöntekijä Esh: neurologia/ psykiatria Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Lähete Hattu-tiimille Lapsi Perhe Lääkäri Tiimipalaveri erikseen sovitulla kokoonpanolla Esitietokyselylomake Hattu. th:n alkukartoitus Hattu- tiimipalaveri

4 4 1 JOHDANTO Kouvolan terveyskeskuksen alueella erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt tai ainakin tuen tarve on tullut näkyvämmäksi. Stakesin neuvolan toimintaa ohjaavassa muistiossa (2008) suositellaan lasten kuntoutustyöryhmän perustamista neuvolan terveystarkastusten tueksi. Tämän tarpeen vuoksi alueellamme on aloitettu moniammatillinen kehitysneuvolatoiminta nimeltään Hattu. Toiminnan kehittämisen yhtenä lähtökohtana on Vajaaliikkeisten Kunto ry:n (VLK) Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa -projekti vuosina VLK:n mallissa korostetaan kuntoutuksen yksilöllisyyttä ja suunnittelua yhdessä perheen kanssa. Ensisijaisesti kuntoutuksessa hyödynnetään jo olemassa olevia paikallisia voimavaroja. Toiminta nojaa palveluohjaukselliseen ja yhteistoiminnalliseen työotteeseen, kuntoutuksen liittämiseen lapsen ympäristöön ja arkeen sekä kuntoutuksen oikeaan kohdentamiseen ja varhaiseen aloittamiseen. Kuntoutuksen ydintoiminnan tulisi olla mahdollisimman lähellä lasta ja perhettä. Kuntoutus ja muut tukitoimet tulisi liittää yksilöllisen varhaiskasvatus- tai oppimissuunnitelman yhteyteen. Näin toimiessa saadaan kaikkia toimijoita hyödyntävä yksi yhtenäinen kuntoutussuunnitelma. Tämän työn tarkoitus on selkiyttää erityistä tukea tarvitsen lapsen hoitopolkua ja lähetekäytäntöä Hattu-kehitysneuvolassa. Toimintamallin pohjana ovat mm. seuraavat lähteet: Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus, Vajaaliikkeisten kunto ry (Matti Koivikko ja Salla Sipari); Vajaaliikkeisten Kunto ry:n Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa -projekti ; Kuntouttava arki lapsen tueksi,

5 5 Salla Sipari 2008; STM 2008:37: asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta sekä Hyvinkään sairaalan malli keskittymättömän lapsen ja nuoren palveluketjusta ja eri ammattiryhmien työskentelytavoista. Hattu-tiimissä työskentelevät eriammattiryhmien edustajat ovat jokainen itse tarkistaneet tässä työssä esiintyvät ammattiryhmien työnkuvaukset ja tarvittaessa muuttaneet niitä omaa työskentelyä paremmin kuvaaviksi. Työn ovat tarkastaneet ja hyväksyneet Hattu tiiminjäsenet; Maarten devocht, terveyskeskuslääkäri Mia Tapiola, terveyskeskuslääkäri, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Anne Hilden, puheterapeutti Leena Määttä, toimintaterapeutti Raija Untolahti, varhaiskasvatuksen erityispäällikkö Terttu Tukiainen, erityissosiaalityöntekijä, perheterapeutti Ulla Manninen, neuropsykologi

6 6 2. ALKUTILANNE Huomattava osa neuvolaseurannassa olevista lapsista kehittyy ja kasvaa ikäodotusten mukaan. Kun haasteita kasvussa ja kehityksessä ilmenee, voidaan ne useimmiten hoitaa oman terveydenhoitajan sekä neuvolalääkärin, varhaiskasvatuksen, perheen ja/tai yksittäisten terapeuttien avulla. Tavoitteena on löytää ratkaisut paikallisista toiminnoista ja arjesta, jotta vältyttäisiin erityisratkaisuilta ja liian raskailta tukitoimilta. Useinkaan kyse ei ole ongelmasta, joka sijoittautuisi erikoissairaanhoitoon, vaan keinot lapsen tukemiseen ja auttamiseen ovat normaalitoiminnan laajennuksia tai sovelluksia. Kehitystä ja kasvua tukevan tehostetun tuen tulee nivoutua luontevasti lapsen ja perheen normaaliin arkeen. 2.1 Huolen puheeksi ottaminen Huolen ilmaantuessa terveydenhoitaja kertoo havainnoistaan perheelle ilman, että puhuisi lapsen tai perheen ongelmasta. Terveydenhoitajalla on ammattitaitonsa perusteella kokemusta ja tietoa poikkeavasti kehittyvän lapsen kanssa toimimisesta, kun taas vanhemmat ovat asiantuntijoita oman lapsensa yksilöllisissä ominaisuuksissa

7 7 sekä lapsen kasvuympäristössä. Ilman vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä ei voida määritellä, miten lapsen kehitystä tulisi tai voisi tukea. Vanhemmille tulee perustella, miksi huoli on ilmaantunut ja miksi on tärkeää reagoida ilmenneeseen huoleen. Yhteistyössä vanhempien kanssa selvitetään tilannetta muistaen, että ongelmat näyttäytyvät kotona, neuvolassa tai päiväkodin ryhmätilanteissa hyvinkin erilaisina. Vanhempien luvalla tehdään yhteistyötä lapsen mahdollisen päivähoidon kanssa kokonaistilanteen selvittämiseksi. On tärkeää selvittää, esiintyykö terveydenhuollossa tullut huoli esim. lapsen päivähoitoympäristössä tai muussa lapsen arjessa. Selvitysvaiheessa käydään perheen kanssa läpi lapsen kehityshistoriaa sekä kiinnitetään huomiota lapsen säännölliseen päivärytmiin, ateria-aikoihin sekä ravitsemuksellisuuteen, nukkumaanmenoaikoihin, ruutuajan määrään, lapsen ja vanhemman viettämään yhteiseen aikaan, perheen dynamiikkaan ja toimintatapoihin sekä perheen sääntöihin. Keskustelussa edetään perheen ja lapsen voimavarojen mukaan rakentaen muutosta vahvuuksien varaan. Keskustelun tavoitteena on vahvistaa perheen omia sisäisiä voimavaroja ja arjessa selviytymistä sekä huolen helpottumista.

8 8 Usein havaittu huoli ei aiheuta suuria jatkotoimia. Perhetilanteen auki purkaminen, perheen arjen ohjaaminen, rajojen asettaminen sekä varhaiskasvatuksessa tehtävät toiminnalliset ja rakenteelliset tukitoimet usein riittävät. Lene-testissä (lapsen neurologinen tutkiminen) tulleiden huolien perusteella annetaan ohjausta kotiin ja päivähoitoon ja tarvittaessa lähetetään lapsi suoraan yksittäisen terapeutin arvioon, ohjaukseen tai ryhmään. Perhe tai lapsi voidaan pyytää neuvolan terveydenhoitajalle kontrollikäynnille esim. 3 6 kuukauden kuluttua. Näin lapsen yksilölliset kehityserot ja temperamenttiin liittyvät vaihtelut huomioidaan. Tarvittaessa pidetään yhteispalaveri perheen ja päivähoidon sekä terveydenhoitajan kanssa. Neuvolan ennaltaehkäisevän perhetyöntekijän ammattitaito on myös yksi mahdollisuus tukea perheen arkea ja siten lapsen kehitystä. Hattu-kehitysneuvolaan voi olla yhteydessä konsultaation merkeissä ilman lähetettäkin. Jos kontrollikäynnillä on edelleen huolta lapsen kehityksestä, terveydenhoitaja tekee lähetteen Hattu-kehitysneuvolaan yhdessä vanhempien kanssa. Sitä ennen tulee olla yhteydessä lapsen mahdolliseen päivähoitoon kokonaiskuvan saamiseksi. Huolen puheeksi ottajan tekemä alkuselvitysvaihe on tärkeä, jotta saadaan selville, onko perheessä muita tukitoimia jo parhaillaan menossa. Jos perheessä on jo esim. sosiaalipuolen tai perheneuvolan tukitoimia, tulee ensisijaisesti olla yhteydessä niihin. Jo olemassa olevien toimijoiden kanssa tulee miettiä nykyisten tukitoimien riittävyyttä ja mahdollista tehostamista, koska ei ole perusteltua käynnistää eri instanssien päällekkäisiä tukitoimia.

9 9 3 ESITIEDOT Ennen kuin lähete laitetaan Hattu-kehitysneuvolaan, seuraavat toimet tulee olla jo tehtyinä: huolen puheeksi ottaminen avointa dialogia käyttäen perheen arjen selvittely ja lapsen kehitysvaiheiden läpikäyminen (yksilöllisyys, temperamentti huomioiden) mahdollinen lisäaika lapsen kehitykselle, uusi Lene-tutkimus tai haastattelu 3 6 kuukauden kuluttua ohjaamisen antamisesta perheen luvalla yhteistyö päivähoidon kanssa sekä mahdollinen yhteispalaveri tarvittaessa neuvolan ennaltaehkäisevän perhetyöntekijän tuki perheelle. On syytä laittaa lähete Hattu-kehitysneuvolaan, jos edellä mainitut toimet eivät ole poistaneet huolta tai ongelmat ovat laaja-alaisia ja uhkaavat lapsen normaalia kasvua ja kehitystä. Hattu-kehitysneuvolaan lähettäminen ei poista lähetteen tekijän vastuuta lapsen asioiden eteenpäin viejänä ja rinnalla kulkijana. Lähettävä taho huolehtii osaltaan tiedottamisesta Hattuun lapsen tai perhetilanteen muuttumisesta.

10 Lähetekäytäntö hyvän lähetteen kriteerit Lähetteessä lähettämisen syyn tulee ilmetä mahdollisimman kattavasti. On hyvä kuvata, miten mahdollinen ongelma näkyy arjessa, milloin mahdollinen ongelma on alkanut ja onko se pahentunut vai pysynyt ennallaan. Onko lapsen kehitys mahdollisesti taantunut ja onko perhetilanteessa tapahtunut merkittäviä muutoksia, kuten muutto, vanhempien ero, uusperhe, läheisen syntymä tai kuolema, hoitopaikan tai hoitomuodon vaihto yms. Kokonaistilanteen ymmärtämiseksi on myös hyvä mainita, miten kehitys on pääpiirteissään edennyt. Lähetteessä tulisi olla huolellinen analyysi siitä, mitä on jo paikallisesti selvitetty ja tehty, sekä aiempien tutkimusten ja hoitojen koosteet. Tarvittaessa lähetteeseen voi liittää erillisen liitteen, josta nämä asiat selviävät. Vaikka haasteen tai ongelman kuvaus olisikin laaja, tulee lähetteestä ilmetä selvästi, mikä on huolen ydin ja mihin apua ylipäätään haetaan sekä mitä apua lähettävä taho toivoo. Huolelliset taustatiedot kehityksestä ja kasvusta nopeuttavat ja tarkentavat suunniteltavia tukitoimia. Lähetettä tehtäessä tulee miettiä ja muistaa, tarvitseeko lapsi tai perhe koko laajan moniammatillisen tiimin tuen vai hoituuko mahdollinen huoli yksittäisen tai yksittäisten ammattiosaajien arvion ja ohjauksen turvin. Hattu-neuvola ei voi nopeuttaa esim. puhe- tai toimintaterapiaan pääsyä. Puutteellisin tiedoin tai väärin perustein tehty lähete hidastaa lapsen asioiden eteenpäin viemistä. Lähetteessä tulee olla lähettävän tahon yhteystiedot sekä mahdollinen lapsen päivähoito ja sen yhteystiedot.

11 11 4. TUTKIMINEN Lähetteen tultua Hattu-tiimille yhdyshenkilönä toimiva terveydenhoitaja esittelee asian seuraavassa Hattu-tiimissä. Hattu-tiimiin kuuluu perusterveydenhuollosta lääkäri, terveydenhoitaja, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti sekä perheneuvolasta neuropsykologi, puheterapeutti ja erityissosiaalityöntekijä tai perheterapeutti. Tiimissä on myös edustus varhaiskasvatuksen puolelta sekä tarvittaessa muita työntekijöitä, esim. psykologi. Tiimissä pohditaan lapsen asiaa ja suunnitellaan mahdolliset tutkimukset: kuka, koska, missä, kenen kanssa. Painopiste on lapsen toiminta sosiaalisissa tilanteissa sekä mahdolliset keskittymis- ja oppimisvaikeudet sekä sensomotoriikassa esiin tulevat ongelmat. Ensimmäisen tiimitapaamisen tavoite on määrittää alustava tutkimus- ja arviotarve. Tiimitapaamisen jälkeen yhteyshenkilönä toimiva terveydenhoitaja ottaa yhteyttä perheeseen ja esittää, mitä tiimissä on ehdotettu. Yhdessä vanhempien kanssa varataan aika ensimmäiseen tapaamiseen, joka usein on lääkärin tapaaminen.

12 Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja on tiimin yhdyshenkilö, joka kokoaa lapsen, perheen ja varhaiskasvatuksen tiedot ja kirjaa ne lapsen Effica-tiedostoon. Hän sopii tiimitapaamisajankohdat ja on yhteydessä perheeseen lähetteen tultua tiimille sekä tiimitapaamisen jälkeen kertoo ehdotetut toimet, sopii tutkimusajat yms. Hän on tarvittaessa yhteydessä varhaiskasvatukseen ja on linkkinä perheen, varhaiskasvatuksen ja mahdollisten muiden toimijoiden ja tiimin välillä. Tarvittaessa yhdyshenkilö toimittaa vanhemmille tai päiväkotihenkilöstölle tai molemmille suunnatun kyselylomakkeen. Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä epäiltäessä käytössä ovat arviointi lapsen käytöksestä - ja VIIVI-kyselykaavakkeet. Myös CBCL-kyselykaavake (Child Behaviour Check List) sekä muut vastaavat kyselylomakkeet voivat tulla kysymykseen.

13 Lääkäri Lääkäri on tiimin vastaava. Hän tekee lapselle lääketieteellisen tutkimuksen ja selvittää kokonaistilanteen. Seuraavia asioita käydään läpi lääkärikäynnin yhteydessä: tilanteen arviointi lapsen anamneesi raskaus, synnytys, alkoholi- ja tupakka-altistus psykososiaalinen kehitys sairaudet päivärytmi, unen määrä perheen sukuanamneesi (ADHD, masennus) lapsen somaattinen status lapsi riisuttuna kasvukäyrien ja päänympäryskäyrän tarkistaminen perusneurologinen tutkimus, myös kuulo ja näkö laboratoriokokeet tarvittaessa muista ongelmista haastattelu (uhmakkuus, käytösongelmat, tunne-elämän vaikeudet). Erotusdiagnostiikka: pitkäkestoinen stressi posttraumaattinen stressihäiriö perheen psykososiaaliset ongelmat (päihteiden käyttö, perheväkivalta, psyykkiset sairaudet, seksuaalinen hyväksikäyttö) uniapnea, astma, epilepsia, keliakia, aistitiedon säätelyn ja käsittelyn häiriö (RSPD). Tarvittaessa lääkäri ohjaa jatkotutkimuksiin joko tiimin terapeuteille tai perheneuvolan työntekijöille. Hän suosittelee tarvittaessa yksittäisen terapeutin tai työparin päiväkoti- tai kotikäyntiä sekä tarvittaessa lähettää lapsen tutkittavaksi

14 14 erikoissairaanhoitoon neurologian tai psykiatrian puolelle. Lääkärikäynnillä tavoitteena on lapsen kehityksen, voimavarojen ja ongelmien taustatietojen selvittäminen yhdessä vanhempien kanssa. Samalla selvitetään myös psykososiaalinen kokonaistilanne ja suvun taustatiedot. Kyseisten tietojen keräämiseksi perheelle annetaan Hattukehitysneuvolan esitietokaavake lääkärikäynnin pohjaksi. 4.3 Toimintaterapeutti Toimintaterapeutti arvioi ja havainnoi lapsen kykyä jäsentää omasta kehosta ja ympäristöstä tulevaa aistitietoa ja käyttää sitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Hän havainnoi erilaisia toiminnallisia perusvalmiuksia ja taitoja kuten, hahmottamista, silmän ja käden yhteistyötä, kehon hallintaa, leikkiä, itseilmaisua ja toimintaohjeiden noudattamista, vuorovaikutusta ja ongelmanratkaisua toiminnallisissa tilanteissa. Yhdessä vanhempien ja muiden arjessa lapsen kanssa toimivien tahojen kanssa etsitään keinoja tukea lapsen kehitystä ja selvitä haasteellisista tilanteista.

15 Fysioterapeutti Fysioterapeutti havainnoi ja arvioi lapsen motorisia perusvalmiuksia, kehon ja raajojen toimintaa, lihastasapainoa, tasapainonhallintaa, koordinaatiota, voimaa ja joustavuutta sekä ohjeiden noudattamista. Hän tekee yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatuksen kanssa ja antaa vinkkejä lapsen arkeen tukemaan kokonaiskehitystä ( esim. erilaiset pallopelit. metsäretket, pyöräily, hiihto). 4.5 Neuropsykologi/psykologi Neuropsykologi tutkii lapsen kokonaiskehitystä ja selvittää kehityksen erityisvaikeuksia. Arvioi lapsen kognitiivisen kehityksen tasoa, kielellisiä ja näönvaraisia päättelytaitoja sekä mm. tarkkaavuutta, omantoiminnan ohjausta, muistitoimintoja, kontaktikykyä ja sosiaalisiin taitoja sekä tunnereagointia. 4.6 Puheterapeutti Puheterapeutti arvioi lapsen kommunikaatiota, puheen ja kielen ymmärtämistä, ilmaisua ja tuottamista. Hän arvioi tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen ja yksilöllisen terapian tarvetta.

16 Erityissosiaalityöntekijä/perheterapeutti Erityissosiaalityöntekijä/perheterapeutti selvittää perheen kokonaistilannetta, toimintakykyä sekä arjen sujuvuutta, tukee vanhemmuutta ja perheen voimavaroja sekä perheen vuorovaikutusta. Hän on työparina kotikäynneillä ja selvittelee tarvittaessa mahdollisuuksia erilaisiin tukitoimenpiteisiin. 4.8 Varhaiskasvatuksen yhdyshenkilö Varhaiskasvatuksen yhdyshenkilö toimii linkkinä varhaiskasvatuksen ja tiimin välillä. Hän tuo tietoa tiimille lapsen toiminnasta varhaiskasvatuksen näkökulmasta, hän osallistuu perheen arjen selvittelyyn ja ohjaamiseen, selvittää lapsen käyttäytymistä päiväkotiympäristössä ja osallistumista ikäistensä toimintaan ja vuorovaikutukseen. Hän selvittää tukitoimenpiteiden tarvetta, informoi päiväkodin henkilökuntaa ja järjestää tarvittavia tukitoimenpiteitä varhaiskasvatukseen.

17 Tutkimusten kirjaaminen Tutkimukset kirjataan perusterveydenhuollon osalta lapsen papereihin Efficaan; terapeutit omille sivuilleen ja tiedoksi PENY -sivulle ja lääkäri PENY -sivulle. Perheneuvolan ja mahdollisesti muut työntekijät tuovat tutkimukset kirjallisena tiimin tietoon.

18 18 5 YHTEENVETO, KUNTOUTUSSUUNNITELMA Tutkimusten jälkeen asia tuodaan tiedoksi seuraavaan Hattu-tiimiin, missä asia käsitellään ja pohditaan jatkotoimenpiteitä; tarvitseeko lapsi esim. yksilöllistä tai ryhmäterapiaa. Tarvittaessa perhe kutsutaan mukaan palaveriin yhdessä suunnittelemaan jatkokuntoutusta tai soitaan perheelle aika lääkärin kanssa, joka tekee lähetteet erikoissairaanhoitoon sekä tekee lapsesta Effica -tiedostoon kuntoutussuunnitelman. Siinä on yhteenveto kokonaistilanteesta ja tutkimuksista ja siinä ilmenee jatkokuntoutustoimenpiteet ja suunnitelma lapsen tilanteen seurannasta. Tarvittaessa lääkäri voi tehdä kuntoutussuunnitelman myös KELA:lle vammaistukihakemusta varten. Yhteenvedon tavoitteena on muotoilla yhteistyössä kirjallinen seuranta- tai kuntoutussuunnitelma, josta ilmenee eri avustajien välinen työnjako sekä seurantavastuu. Tarkoituksena on saada kaikille osapuolille kopiot ko. suunnitelmasta.

19 19 6. Jatkotoimenpiteet Tutkimusten ja yhteenvedon jälkeen jatkotoimet ovat 1. tilanteen seuranta omassa neuvolassa 2. oman neuvolan terveydenhoitajan ja neuvolan perhetyöntekijän kotikäynti tai käynnit 3. perusterveydenhuollon terapiat fysio- ja toimintaterapeutin yksilö- ja ryhmäterapiat, kotikäynnit, päiväkotitai hoitopaikkakäynnit, ohjaus, neuvonta ja seuranta 4. perheneuvolan tarjoamat palvelut yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmäterapiat neuropsykologinen yksilö- ja ryhmäkuntoutus yksilöllinen puheterapia, ohjaus, neuvonta ja seuranta sekä ryhmämuotoinen puheterapia konsultaatiot päivähoidossa erilaiset asiakasryhmät (esim. pienten lasten väsyneiden vanhempien ryhmät) psykologiset kehitystason ja tunne-elämän tutkimukset

20 20 5. ostopalveluterapiat puhe-, toiminta- ja fysioterapia 6. tilanteen seuranta varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuksen yhdyshenkilö yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja muun henkilökunnan kanssa 7. lähete erikoissairaanhoitoon lähete lastenneurologian poliklinikalle, kun o epäillään neurologista sairautta (kohtaukset, neurologiset puutosoireet, maitokahviläiskät) o lapsen oireet ovat vaikea-asteisia tai käsittävät useita kehityksen alueita o kehitys on selvästi viivästynyt tai taantuu o lapsella on viitteitä johonkin oireyhtymään o ongelmaan tarvitaan laajapohjaista selvitystä o havaitaan tarve neuroradiologisiin tai kliinisneurofysiologisiin tutkimuksiin o lapsen ongelma ei ole avohoidon toimista huolimatta tasapainossa o tukitoimien tai kuntoutuksen suunnittelu ei onnistu avohoidossa riittävästi lähete lastenpsykiatrian poliklinikalle, kun o ongelmiin liittyy merkittäviä tai vaikeutuvia psyykkisiä oireita o ongelmat painottuvat lapsen käyttäytymiseen tai vanhemman ja lapsen negatiiviseen vuorovaikutukseen o kyse on ensisijaisesti lapsen psykososiaalisesta hyvinvoinnista tai vanhempien jaksamisesta o lapsen ongelma ei ole avohoidon toimista huolimatta tasapainossa o tukitoimien tai kuntoutuksen suunnittelu ei onnistu avohoidossa riittävästi.

21 21 7 SEURANTA Lapsen kehityksen seurannasta tehdään tiimissä suunnitelma, jonka kirjaa Efficatiedostoon lapsen papereihin PENY-sivulle joko tiimin terveydenhoitaja tai lääkäri kuntoutussuunnitelman teon yhteydessä. Lapsen kehitystä seuraa jokainen työntekijä mahdollisen hoitosuhteen aikana. Kehityksessä tapahtuvat muutokset ilmoitetaan Hattu-tiimille silloin, kun lapsen hoitosuhde kuuluu sinne. Muulloin seuranta kuuluu omalle neuvolaterveydenhoitajalle, joka tekee määräaikaistarkastukset ja tarvittaessa ylimääräisiä tarkastuksia tai seurantaa tarpeen mukaan tai tiimin toivomalla tavalla. Tiimin terveydenhoitaja on yhteyshenkilönä lapsen ja perheen sekä varhaiskasvatuksen, lapsen oman neuvolan ja tiimin välillä. Seurantaa tehdään näillä kaikilla tahoilla.

22 Tiedon siirtyminen kouluun Lapsen tultua kouluikään Efficaan kirjattu tieto siirtyy vanhempien luvalla kouluterveydenhuoltoon oman neuvolaterveydenhoitajan kautta.

23 23 Aija Seppänen Terveydenhoitaja Puh Marjoniementie Kouvola Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade ry

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Paikalliset voimat yhteen Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Keuruun-Multian alueella Taru Soini Keuruun Multian th ky Taustaa Vuonna 2003 KeuLa työryhm ryhmä tuotettiin vuokaaviolla toimintamalli, miten

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISTYÖ PERUSTERVEUDENHUOLLON KANSSA

ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISTYÖ PERUSTERVEUDENHUOLLON KANSSA ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISTYÖ PERUSTERVEUDENHUOLLON KANSSA Lastenneurologin näkökulma Sanna-Leena Vanhanen 3.4.2017 YLEISTÄ ESH:n ja PTH yhteistyö Lastentaudit Turku: kaupungin lastenneurologinen yksikkö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA

KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA Metropolian Ammattikorkeakoulu Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus 2009-2010 Keski-Äijö Sinikka Oravamäki Maisa Rantanen Marita

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE 10/2016 Lasten kuntoutuspalvelut KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Tämä kyselylomake on Lasten kuntoutuspalveluiden puhe- ja toimintaterapeuttien sekä lasten psykologien yhteinen esitietokaavake, joka pyydetään

Lisätiedot

Lapsiperheiden tukeminen hyvinvointitietoa hyödyntäen. - pilotointi laajoissa 4 v. tarkastuksissa. Irja Lampinen

Lapsiperheiden tukeminen hyvinvointitietoa hyödyntäen. - pilotointi laajoissa 4 v. tarkastuksissa. Irja Lampinen Lapsiperheiden tukeminen hyvinvointitietoa hyödyntäen - pilotointi laajoissa 4 v. tarkastuksissa Irja Lampinen 9.6.2011 Lapsiperheiden tukeminen hyvinvointitietoa hyödyntäen Kutsujärjestelmä ja ajanvaraus

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä? NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

ALUEELLINEN SUUNNITTELU

ALUEELLINEN SUUNNITTELU ALUEELLINEN SUUNNITTELU TOIMII SEINÄJOKI 11.10.2011 vs. peruspalvelujohtaja, ayl Arja Lassila Vai toimiiko? ETELÄ-POHJANMAA Sairaanhoitopiiri; yksi sairaala Eskoo 7 kuntaa/kaupunkia/kuntayhtymää; terveyskeskukset

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011 Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Terveydenhoitaja Päivi Muhonen ja lääkäri Satu Kotiaho /Saarikka 16.5.2017 Historiaa Ensimmäiset koulutarkastukset

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Nuori ja vanhemmat Lähettävä taho: Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityislääkäri Hoidontarpeen arviointi Huolen herääminen ja yhteydenotto Hoidontarpeen

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

YHTEISTYÖLOMAKE KUVAUS LAPSEN /NUOREN/PERHEEN TILANTEESTA (Tallenna ensin omalle koneellesi -> ns. sähköinen lomake nettiin/intraan )

YHTEISTYÖLOMAKE KUVAUS LAPSEN /NUOREN/PERHEEN TILANTEESTA (Tallenna ensin omalle koneellesi -> ns. sähköinen lomake nettiin/intraan ) YHTEISTYÖLOMAKE KUVAUS LAPSEN /NUOREN/PERHEEN TILANTEESTA (Tallenna ensin omalle koneellesi -> ns. sähköinen lomake nettiin/intraan ) Lapsen/nuoren tiedot Nimi Syntymäaika / tulevan lapsen laskettu aika

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa

Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa 12.6.2017 Valmentaja toimintamallin kehittyminen Potilaan ja omaisen tukihenkilön tai rinnalla kulkijan tarve sairaalahoidon aikana tunnistettiin jo Liittyvä

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,

Lisätiedot

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa Saila Nevanen Socca Socca 6.5.2014 1 Katse lapseen -hanke Kaste rahotteinen

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

ASIAKKAAN ÄÄNI; MIKÄ ON AUTTANUT, MITÄ PARANNETTAVAA PALVELUISSA?

ASIAKKAAN ÄÄNI; MIKÄ ON AUTTANUT, MITÄ PARANNETTAVAA PALVELUISSA? ASIAKKAAN ÄÄNI; MIKÄ ON AUTTANUT, MITÄ PARANNETTAVAA PALVELUISSA? Alueellinen mielenterveyspäivä 28.3.2017 Kokemusasiantuntija Raija Kauranen LAITA UUSI NIMI Alueellinen mielenterveys päivä 21.11.2016

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä

Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä * Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä *Kuntoutus on jatkumoa sairauden hoidolle, toimintakyvyn merkityksen korostuminen (KELA, ICF) *Inhimillisesti tehokas uusi sairaala (ITU 2022) projektissa

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot