Allergiaa ja astmaa sairastavat lapset osana erityispäivähoitoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Allergiaa ja astmaa sairastavat lapset osana erityispäivähoitoa"

Transkriptio

1 Allergiaa ja astmaa sairastavat lapset osana erityispäivähoitoa AHDISTAA JA ÄRSYTTÄÄ: VIHKONEN ALLERGIA- JA ASTMALASTEN PÄIVÄHOIDOSTA FORSSASSA Mari Sundholm Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Sundholm, Mari. Allergiaa ja astmaa sairastavat lapset osana erityispäivähoitoa. Ahdistaa ja ärsyttää: Vihkonen allergia- ja astmalasten päivähoidosta Forssassa. Forssa, kevät 2006, 49 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyöni on kaksiosainen. Se koostuu erityispäivähoitoa käsittelevästä teoriaosuudesta ja Ahdistaa ja ärsyttää -nimisestä vihkosesta allergia- ja astmalasten päivähoidosta Forssan Keskustan päiväkodissa. Allergiat ja astma ovat yleisiä sairauksia päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Viime vuosien aikana lasten allergiat ja astmat ovat yleistyneet ja lisääntyneet monikertaisesti. Vihkosen avulla haluan tarjota tietoa allergia- ja astmalasten päivähoidon toteutumisesta, allergiaryhmästä ja sen toiminnasta koko päiväkodin henkilökunnalle ja vanhemmille. Vihkosen on tarkoitus kiinnittää päiväkodin henkilökunnan huomio allergia- ja astmalasten päivähoidossa huomioitaviin asioihin. Vihkosen on tarkoitus toimia päiväkodin henkilökunnan tukena heidän oman työnsä ohella. Lisäksi vihkosen lopussa on lisätietojaosio vihkosesta ja yhteystietoja, joista voi tarvittaessa saada tukea liittyen allergioihin ja astmaan. Vihkonen on käytössä Forssan Keskustan päiväkodissa ja luettavissa Forssan kaupungin verkkosivuilta. Produktiona tehty vihkonen ja siihen liittyvä kvantitatiivinen kysely tehtiin Forssan Keskustan päiväkodin henkilökunnalle keväällä Kyselyn tarkoituksena oli saada palautetta vihkosesta ja sen hyödystä päiväkodin henkilökunnalle sekä ajantasainen ja toimiva vihkonen. Vastauksia saatiin 13:sta henkilöltä. Vihkosesta arvioitiin olevan eniten hyötyä perehdytettäessä uutta perhettä tai työntekijää allergiaryhmän ja päiväkodin arkeen. Osa vastaajista ei kokenut saavansa vihkosesta apua, koska asiat olivat heille jo entuudestaan tuttuja. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että vihkosta olisi hyödyllistä jakaa perheille, joiden lapset ovat aloittamassa päivähoidon allergiaryhmässä. Vastaajista seitsemän koki, että vihkonen on hyvä ja toimiva tällaisenaan, eivätkä he muuttaisi vihkosessa mitään. Asiasanat: erityispäivähoito, allergia- ja astmalapset, produktio, kvantitatiivinen kysely

3 ABSTRACT Mari Sundholm. Allergy and Asthma Children Part of Day Care Which Is Specializes for Taking Care Allergy and Asthma Children. Anxiety and Irritation: Booklet about Allergy and Asthma Children s Day Care in Forssa Keskusta Day Care Centre, Spring p., 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services. My thesis consists of two parts. The first part consists of theory about special day care which specializes for taking care of allergy and asthma children. The second part is a production a booklet called Anxiety and irritation: Allergy and Asthma Children s Day Care in Forssa Keskusta day care centre. Allergies and asthma are very common diseases in among day care children. In these last few years allergies and asthma has become more common and have been increased. With this booklet I wanted to offer information about allergy and asthma children s day care and allergy and asthma children s day care group for the whole day care and to people who work at the day care and children s families. The idea of this booklet was to call the day care worker s attention to allergy and asthma children s day care. The aim of this booklet was to support the day care worker s daily job. The booklet has been taken into use at a day care in Forssa Keskusta day care centre and it can also be found on the Forssa city website. The booklet was tested by 16 day care workers who worked at the day care in Forssa Keskusta day care centre March The purpose of this was to find out if the booklet was useful for the day care workers and to get the booklet up to date and working. Of the 16, 13 also answered a kvantitativ questionnaire. The booklet was evaluated to be useful for the familiarization of a new family and the workers with allergy day care group and the whole day care. One group of the day care workers suggested that they did not get any help from the booklet, because it was already a familiar matter to them. However, most of the respondents thought that the booklet should be useful to give for families, especially for those whose children are starting in day care. Seven of the respondents thought that the booklet was good enough as it was and would not want to change anything. Key words: Special Day Care, Allergy and Asthma Children, Production, Kvantitativ Questionnaire

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ERITYISPÄIVÄHOITO OSANA VARHAISKASVATUSTA Erityispäivähoidon määrittelyä Päivähoitolaki ja asetus määrittävät erityispäivähoitoa Vanhempien merkitys lasten erityispäivähoidossa Allergioihin ja astmaan sairastumiseen vaikuttavat tekijät ERITYINEN TUKI JA TUEN ARVIOINTI PÄIVÄHOIDOSSA Erityinen tuki päivähoidossa Erityispäivähoidon tukitoimenpiteet Erityisen tuen arvioinnin tarkastelua Vertaistuki ERITYISPÄIVÄHOITO FORSSASSA Forssan kaupungin päivähoito Forssan Keskustan päiväkoti ja allergiaryhmä Mirrit AHDISTAA JA ÄRSYTTÄÄ: VIHKONEN ALLERGIA- JA ASTMALASTEN PÄIVÄHOIDOSTA FORSSASSA Vihkosen lähtökohta ja tavoitteet Vihkosen sisältö ja ulkomuoto Työskentelyprosessin kuvausta Vihkosen vieminen päiväkotiin Kyselylomakkeen laatiminen ja vieminen päiväkotiin Kyselystä saadut palautteet Palautteen mukaiset muutokset vihkosessa Vihkosta koskevat johtopäätökset, arviointi ja pohdinta POHDINTA...43

5 LÄHTEET...46 LIITTEET...50 Liite 1. Saatekirje vihkosen viemisen yhteydessä...50 Liite 2. Saatekirje ja kyselylomake...51 Liite 3. Valmis vihkonen...55

6 1 JOHDANTO Ammattikorkeakouluopintojeni aikana minua alkoi kiinnostaa allergia- ja astmalapsille järjestetty päivähoito Forssassa, mikä on näkynyt myös harjoittelupaikkavalinnoissani. Kahdesti olen onnistunut pääsemään harjoitteluun allergia- ja astmalasten päivähoitoon erikoistuneeseen päiväkotiryhmään. Allergia- ja astmalasten päivähoito on mielestäni tärkeä ja ajankohtainen aihe. Viime vuosien aikana lasten allergiat ja astmat ovat yleistyneet ja lisääntyneet monikertaisesti pienten lasten keskuudessa. Erityispäivähoito on teemana varsin laaja aihepiiri käsiteltäväksi opinnäytetyössä. Siksi olen valinnut opinnäytetyöni aiheeksi tehdä produktiona vihkosen allergia- ja astmalasten päivähoidosta Forssan Keskustan päiväkodissa sijaitsevasta allergiaryhmä Mirreistä ja sen toiminnasta päiväkodin henkilökunnalle. Päiväkoti-ikäisillä lapsilla allergiat ja astma ovat yleisiä sairauksia. Aihetta on vain vähän tutkittu kasvatustieteellisestä näkökulmasta katsottuna, vaikka se on ajankohtainen. Opinnäytetyöni teoreettinen osuus käsittelee erityispäivähoitoa ja erityisen tuen tarvetta lapsilla, jotka sairastavat allergiaa ja astmaa. Vihkosen lähtökohtana ovat allergiaryhmän henkilökunnan toiveet tiiviistä vihkosesta, jossa on kerrottu allergiaryhmästä ja sen toiminnasta. Vihkosen tavoitteena on tarjota tietoa allergiaryhmän toimintatavoista koko päiväkodin henkilökunnalle ja lasten vanhemmille sekä toimia päiväkodin henkilökunnan tukena heidän oman työnsä ohella. Vihkosen päätavoitteena on antaa tietoa allergia- ja astmalasten päivähoidosta Forssassa. Vihkosen tarkoituksena on kiinnittää ja lisätä entistä enemmän päiväkodin henkilökunnan huomiota allergia- ja astmalasten päivähoitoon. Vihkonen sisältää tietoa allergiaryhmästä allergia- ja astmalasten päivähoidossa huomioiduista asioista sekä vertaistuesta. Vihkosessa olen jättänyt käsittelemättä tarkoituksella uskonnolliskatsomuksellisuuteen ja terveydenhoitoon liittyvät asiat, sillä vihkosen ei ollut tarkoitus antaa tietoa uskontoon ja terveyteen liittyvistä asioista

7 kuten allergioista ja astmasta. Vihkosessa olevat valokuvat ovat olennainen osa vihkosta, sillä ne kuvastavat allergiaryhmää ja sen toimitiloja. Vihkosessa olevat tekstit olen pyrkinyt kirjoittamaan mahdollisimman selkeästi ja helposti ymmärrettäväksi. Vihkosen on tarkoitus olla allergia- ja astmalasten päivähoitoon erikoistuneen allergiaryhmän sekä koko päiväkodin henkilökunnan käytettävissä. Se on myös luettavissa Forssan kaupungin verkkosivuilta ja se on toimitettu paikalliselle allergia- ja astmayhdistykselle sekä lastenneuvolaan. Vihkosta saatetaan painattaa myöhemmässä vaiheessa lisää, jolloin sitä voidaan jakaa allergiaryhmässä olevien lasten vanhemmille.

8 8 2 ERITYISPÄIVÄHOITO OSANA VARHAISKASVATUSTA 2.1 Erityispäivähoidon määrittelyä Erityispäivähoidolla tarkoitetaan päivähoitoa, johon osallistuu erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa oleva lapsi, (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005). esimerkiksi lapsi, joka sairastaa allergiaa ja astmaa. Toimintamuotona erityispäivähoitoa ei eroteta muista varhaiskasvatuspalveluista. Erityispäivähoito ajatellaan tukitoimena, ei erillisenä paikkana tai palveluna, näin ollen jokaisen lapsen tulisi saada tarvitsemansa tuki varhaiskasvatuksen tukitoimina ja muiden palveluntuottajien tuottamina tukipalveluina (Stakes, varhaiskasvatuspalvelut 2005). Käytäntöön on vakiintunut nimitys erityispäivähoito, joka määrittelee päivähoidossa hyvin erilaista toimintaa aina sen mukaisesti, mitä puhuja itse ajattelee sen tarkoittavan. Toisinaan erityispäivähoidon termillä viitataan vain päivähoidossa tapahtuvaan toimintaan, joka sisältää erityispalveluja, esimerkiksi kuntoutuspalveluja ja terapiaa. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Erityiskasvatuksella tarkoitetaan päivähoidossa erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevan lapsen tarpeisiin vastaamista. Erityiskasvatuksen on tarkoitus vastata erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin päivähoidossa. Erityisen tuen järjestäminen varhaiskasvatuksen tukitoimina ja varhaiskasvatukseen liittyvinä tukipalveluina edellyttää tuen järjestämisen suunnittelua ja arviointia yhdessä lasten vanhempien kanssa. Kasvattajayhteisön jokaisen jäsenen haasteellinen tehtävä on varhaiskasvatuksen tukitoimien tuominen lapsen päivittäiseen arkeen. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Varhaiskasvatuksella tarkoitan pienten lasten eri elämänalueilla tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää pienten lasten tasapainoista kehitystä, kasvua, hyvinvointia ja oppimista parhaalla mahdollisella tavalla (Stakes 2003, 7). Päivähoitolaissa määriteltiin aiemmin erityispäivähoidon ryhmämuodot. Säädökset ryhmien koosta ovat purkautuneet, mutta toiminta rakentuu yhä usein

9 9 aikaisempien säädösten mukaisesti. Erityisryhmä on ryhmä, jossa on vain erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia. Integroidussa ryhmässä on 3-5 erityislasta ja koko ryhmässä on enintään 12 lasta ja henkilöstönä toimivat erityislastentarhanopettajat. Tavallinen päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmä on sellainen, jos erityisen tuen tarve on huomioitu joko henkilökunnan määrässä taikka ryhmäkoossa. Nykyään kasvattajien ammattihenkilöstön ja lasten välinen suhdeluku päivähoidossa mahdollistaa erilaisten ryhmien toimintaa. Monissa kunnissa on päätetty muodostaa ns. pienennettyjä tai kevennettyjä ryhmiä, joissa voidaan paremmin vastata erilaisiin kasvatuksellisiin tarpeisiin. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Kristiina Huhtasen (2004, 13) mukaan krooniset sairaudet ovat lasten yleisimpiä erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativia tarpeita. Erityispäivähoitoa voidaan pitää ikään kuin toimintojen ketjuna, joka alkaa kun lapsella huomataan erityisen kasvatuksen ja hoidon tarve. Tämän jälkeen lapselle suunnitellaan lapsen tarvitsemat tukitoimet, joita toteutetaan arjessa lapsen kanssa. Suunnittelu, ohjaus ja arviointi muodostavat kiinteän ja jatkuvan toimintosarjan, jossa lapsi otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti jokaisessa vaiheessa. (Jussinmäki 2004, 22.) Erityispäivähoidosta on erilaisia käsityksiä ja mielikuvia erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta. Usein ajatellaan erityispäivähoidon koskevan ensi sijassa fyysistä avustamista tarvitsevia lapsia. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevista lapsista noin 15 % on erityispäivähoitoryhmissä lasten määrä erityisryhmissä vastaa noin yhtä prosenttia kaikista päivähoidossa olevista lapsista. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Suomessa alle kouluikäisistä lapsista sairastaa ruoka-aineallergiaa 6 8 %. Atooppista ihottumaa sairastaa noin 15 % ja allergista nuhaa noin 15 % lapsista. Astmaa sairastavia lapsia on noin 5 % ja se on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Viimeisten kymmenen vuoden aikana alle kouluikäisten astmaa sairastavien lasten määrä on lisääntynyt monikertaisesti. (Päivähoidon allergia- ja astmaohjeisto 2004.). Erityispäivähoito sisältää monia lapsen kehitystä tukevia elementtejä. Varhaiskasvatukseen kuuluvat olennaisesti lapsen kehityksen ja oppimisen tukeminen sekä kehityksellisten riskien tunnistaminen. Joskus onkin vaikea erottaa, missä

10 10 "tavallinen" toiminta loppuu ja "erityinen" alkaa. Erityinen tuki edellyttää lapsen tarpeista lähtevää, yksilöllistä suunnittelua. Vain siten voidaan nähdä tavallisen toiminnan tarjoavan erityistä tukea lapselle. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Allergiaa ja astmaa sairastavat lapset kuuluvat erityispäivähoidon piiriin. Erityispäivähoidossa olevien lasten määrää on vaikea sinällään määritellä, koska rajausta erityislapseksi on vaikea tehdä, monin eri perustein. Useimmiten erityislapsiksi katsotaan kuuluvan ainoastaan ne lapset, joilla on lääkärintodistus tai muun asiantuntijan lausunto, ja toisinaan ne lapset, joiden vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan mielestä tarvitsevat erityistä hoitoa ja kasvatusta. Lasten vanhemmat valitsevat viime kädessä lapsella parhaan päivähoitomuodon päivähoitoviranomaisten kanssa. Päivähoitomuodon valintaa vaikuttavat monet tekijät. (Keskinen & Virjonen 2004, 227.) Näitä ovat esimerkiksi lapsen yksilölliset tarpeet, erilaiset allergiat ja astma. Varhaiskasvatuksen on tarkoitus edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Yhdessä aikuisen ja muiden lasten kanssa lapsi toimii tietoisesti ja tavoitteellisesti suunnitellussa kasvatus- ja oppimisympäristössä. Laadukas varhaiskasvatus tarjoaa kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet toimia omien edellytystensä mukaisesti. Lapsilla on oikeus turvalliseen elinympäristöön, hoitoon, huolenpitoon, kasvuun ja oppimiseen. Lapsilla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa erityistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Erityiskasvatus toteutetaan yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä. Varhaiskasvatuksen kasvu- ja oppimisympäristön tulisi olla fyysisiltä, psyykkisiltä, sosiaalisilta ja tiedollisilta ominaisuuksiltaan lasten varhaiskasvatukselle sopiva. Varhaiskasvatussuunnitelman tulee sisältää erityistä tukea tarvitsevien ja pitkäaikaissairaiden lasten varhaiskasvatuksen toteuttaminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 15 16, 19).

11 Päivähoitolaki ja asetus määrittävät erityispäivähoitoa Erityispäivähoidon perusta muodostuu päivähoidon lainsäädännöstä ja asetuksesta lasten päivähoidossa. Päivähoidon lainsäädännössä (Laki lasten päivähoidosta 36/1973; Asetus lasten päivähoidosta 239/1973) on vähänlaisesti ohjausta liittyen erityispäivähoitoon. Laissa ei mainita mitään varsinaisesti erityispäivähoidosta. Lainsäädännössä on mainittu vähän erityispäivähoitoon ja kasvatukseen viittaavia mainintoja koskien: erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevista lapsista, asiantuntijan antamaa lausuntoa, lasten lukumäärää, henkilöstön mitoitusta ja kuntoutussuunnitelmaa. Erityispäivähoidolla viitataan erityispalveluita sisältävään toimintaan. Erityispäivähoidolla tarkoitetaan päivähoitoa, johon osallistuvat erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevat lapset, vaikka toiminta ei sisältäisi tukipalveluja. Erityispäivähoito on muotoutunut päivähoitolaissa määriteltyjen erityispäivähoidon ryhmämuotojen mukaisesti. Yksi näistä muodoista on erityisryhmä, jossa on erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia (Huhtanen 2004, 13.) Laki lasten päivähoidosta velvoittaa laatimaan erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle kuntoutussuunnitelman (Laki lasten päivähoidosta 1973/36). Laissa päivähoidon perustehtäväksi määritellään kodin kasvatustehtävän ja lapsen kasvun tukeminen sekä samalla edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoisen kehityksen edistäminen (Laki lasten päivähoidosta 1973/36 2a). Kuntoutussuunnitelmasta laissa mainitaan, että erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen kuntoutuksen yhteensovittamiseksi laaditaan lapselle kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien, päiväkodin ja tarpeen mukaan kunnan muun sosiaalihuollon, terveydenhuollon sekä koulutoimen kanssa (Laki lasten päivähoidosta 1985/1119 7a). Laissa ei määritellä kuntoutussuunnitelman sisältöä, rakennetta tai toteutusta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2003, 21 22) puhutaan kuntoutussuunnitelman sijasta varhaiskasvatussuunnitelmasta, johon sisällytetään lapsen tuen tarpeen määrittely ja sen järjestäminen sekä kuvaus siitä, miten lapsen yksilöllinen varhaiskasvatus ja ohjaus sovitetaan yhteen ja mitä muutoksia kasvatuksellisessa toiminnassa sekä fyysisessä ympäristössä toteutetaan.

12 12 Päivähoidon tulee tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö (Laki lasten päivähoidosta1973/36 2a). Varhaiskasvatusympäristö on lasten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuus. Päiväkodissa kasvuympäristön tulee olla turvallinen ja sen tulee ottaa huomioon lasten terveyteen ja muuhun hyvinvointiin liittyvät tekijät. (Stakes 2003, ) Kasvuympäristön suunnittelussa tulee ottaa huomioon sekä toiminnalliset, esteettiset että terveydelliset näkökulmat ajatellen allergioita ja astmaa sairastavia lapsia. Kunnan velvollisuus on järjestää lasten päivähoitopalvelut niin, että lasten hoidon ja kasvatuksen tarve eri ikäryhmissä tulee tasapuolisesti ja paikallisten olojen edellyttämällä tavalla turvatuksi (Asetus lasten päivähoidosta 1973/239 1). Asetuksessa lasten päivähoidosta sanotaan, että otettaessa päivähoitoon lapsi, joka on erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa, on hänestä tällöin hankittava alan erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto (1995/882 2a). Varhaiskasvatussuunnitelmassa sanotaan, että lapsen tuen arvioinnin kannalta on tärkeää hankkia asiantuntijanlausunto, jotta lapselle voidaan tarjota oikeanlaista tukea. Lapsen erityisen tuen tarvetta arvioitaessa voidaan pyytää tarkoituksenmukainen asiantuntija lausunto, mutta se ei silti takaa, että varhaiskasvatuksen tukitoimet pystyttäisiin järjestämään. Mikäli resursoinnin perusteeksi edellytetään ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoa, on yleensä kysymyksenä lääkärin lausunto. Tämän taustalla on olettamus, että lasten vanhemmat ovat huomanneet lapsensa erityisen tuen tarpeen ja lapsi on ollut tutkimuksissa ennen päivähoitoon tuloaan ja saanut diagnoosin. Päivähoitolaki ei kuitenkaan edellytä asiantuntijalausuntoa resursoinnin perustaksi vaan ensisijaisen tärkeää on lapsen yksilöllisen ohjauksen ja tuen tarpeiden tunnistaminen eri tilanteissa ja olosuhteissa. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Asetuksessa lasten päivähoidosta todetaan lasten määrästä, että mikäli päiväkodissa on yksi tai useampi erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jollei lasta varten ole

13 13 avustajaa (1992/806 6). Perhepäiväkodissa hoidettaessa yhtä tai useampaa erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevaa lasta tulee se huomioida perhepäiväkodissa samanaikaisesti hoidettavien lasten lukumäärässä, ellei lasta varten ole erityistä avustajaa (Asetus lasten päivähoidosta 1973/ 239 8). Päivähoitolaki (1973/ 36 1) tarjoaa kunnille mahdollisuuden järjestää päivähoidossa olevalle lapselle tarpeelliset kuljetukset. Kuljetusten peruste ja tarve on määritelty kunnissa eri tavoin (Heinämäki 2004, 12). 2.3 Vanhempien merkitys lasten erityispäivähoidossa Hyvän päivähoidon tärkeänä edellytyksenä on varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen toimiva ja säännöllinen vuorovaikutus. Kasvatuskumppanuudella tarkoitan päiväkodin ja perheiden välistä yhteistyötä. (Päivähoidon allergia- ja astmaohjeistus 2004, 7.) Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on, että lapsi toimijana ja oman elämänsä kokijana tulee kokonaisvaltaisesti kuulluksi, ymmärretyksi ja nähdyksi (Kaskela & Kekkonen 2006, 17). Kasvatuskumppanuus toteutuu päivähoidossa silloin, kun lasten vanhempia kuullaan ja kunnioitetaan oman lapsensa asiantuntijoina lapsen kasvatukseen ja hoitoon liittyvissä asioissa. Päivähoidon henkilökunta neuvottelee ja miettii lasten vanhempien kanssa, miten lasten yksilölliset tarpeet otetaan huomioon päivähoidon arjessa. Yhdistämällä päivähoidon henkilökunnan taidot ja vanhemmilta saadut tiedot pystytään edistämään lapsen kehitystä, hoitoa ja oppimista. (Päivähoidon allergia- ja astmaohjeistus 2004, 7.) Böök & Vilppo (2004, 36) ovat todenneet tutkimuksessaan, että on tärkeää, että kommunikointi päivähoidon henkilökunnan ja vanhempien välillä tapahtuu yksilöllisellä tavalla. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät lapselle tärkeimmät tahot: vanhempien ja päiväkodin henkilöstön kokemukset ja tiedot. Vanhempien ja henkilökunnan välillä tulisi vallita keskinäinen luottamus, tasavertaisuus ja toistensa kunnioittaminen. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusvastuu ja -oikeus sekä

14 14 oman lapsensa tuntemus. Henkilökunnalla on koulutuksen tuoma ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomiseksi. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista, ja varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavat lapsen edun ja oikeuksien toteutuminen. Yhdessä vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan tiedot lapsesta luovat parhaat edellytykset lapsen hyvinvoinnin turvaamiselle. Tiiviillä yhteistyöllä päivähoidon henkilökunta voi turvata lapsen hyvinvoinnin päivähoidon aikana. (Stakes 2003, 20.) Annukka Töyrin (1998, 76 77) tutkimuksen mukaan vanhemmilta saadun palautteen avulla voidaan kehittää erityispäivähoidonpalveluja ja näin pyrkiä lisäämään lasten ja perheiden hyvinvointia. Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteissa (2005, 31) todetaan, että lasten vanhemmilla tulee olla mahdollisuus osallistua lastansa koskeviin kasvatuskeskusteluihin ja lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen. Kasvatuskumppanuus on ammatillista toimintaa, jossa vanhemmilla on mahdollisuus osallistua omaa lasta ja päiväkotia/lapsiryhmää koskeviin kasvatuskeskusteluihin. Kasvatuskumppanuudessa kiinnitetään huomiota vanhempien oman lapsensa tuntemuksen kuulluksi, keskustelluksi, vastaanotetuksi ja arvioiduksi tulemiseen. Kasvatuskumppanuudessa lasten vanhempien ja päiväkodin henkilöstön jatkuva vuoropuhelu luo tilaa ottaa puheeksi tavanomaisia päivähoidon aikana tapahtuneita vastoinkäymisiä ja vakavampiakin ongelmia ja lapsen erityisen tuen tarpeita. Toimivassa kasvatuskumppanuudessa päivähoito ja lapsen koti yhdessä etsivät yhteistä ymmärrystä siitä, miten erilaisissa varhaislapsuuden kehitysympäristöissä ja verkostoissa lapselle voidaan taata ja turvata ehjän kasvun, kehityksen ja oppimisen perusta. (Kaskela & Kekkonen 2006, 19, 21.) Kasvatuskumppanuuden ylläpitäminen lapsen erityisen tuen tilanteissa voidaan ymmärtää vuoropuheluna niistä asioista, joiden edessä syntyy tunne, että kumpikaan osapuoli ei tiedä. Luottamuksellisen suhteen saavutettua erityistä huomiota, hoitoa ja kasvatusta vaativien asioiden puheeksi ottaminen on luontevampaa. (Kaskela & Kekkonen 2006, ) Erja Kinnusen (2000, 11) mukaan erityislasten vanhemmat kokevat vanhemmuutensa eritavoin. Vanhemmuus saa tällöin erilaisia ulottuvuuksia, koska lapsi tarvitsee enemmän huomiota kuin normaalissa tilanteessa. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten van-

15 15 hemmille on tärkeää lapseen kohdistuvan kasvun ja kehityksen tukeminen. On kuitenkin hyvä muistaa, että lapsi on lapsi ja että kaikki kommunikaatio vanhempien kanssa ei saa keskittyä sairauden ympärille, vaan vanhemmuudelle on annettava tilaa muillakin osa- alueilla (Heinämäki 2000, 96). 2.4 Allergioihin ja astmaan sairastumiseen vaikuttavat tekijät Syynä allergiaa ja astmaa sairastavien lasten lisääntymiseen on vaikuttanut mikrobiympäristön muuttuminen. Kattavat rokotusohjelmat, antibioottien lisääntynyt käyttö ja hygieeniset ja ravitsemukselliset tekijät (esimerkiksi juomavesi ja ravinto) ovat osasyitä allergioiden ja astman lisääntymiseen. Ihmiset reagoivat tavallisille allergeeneille herkemmin kuin aiemmin, näitä allergeeneja ovat muun muassa siite- ja huonepölyt. Elinympäristön ja elintapojen muutokset vaikuttavat osasyynä allergioiden lisääntymiseen. Vanhempien tupakointi lisää lasten riskiä sairastua astmaan tai allergioihin. Hyvin monille allergeeneille sairastutaan myös siksi, että niitä sisältävien tuotteiden määrä ja käyttö on lisääntynyt. (Kanerva 1999, 7.) Amerikkalaisessa lehdessä Child Health Alert kerrotaan myös, että lapsilla todetaan yhä enemmän ja enemmän allergisia sairauksia. Yksi tehokkaimmista keinoista on pyrkiä minimoimaan lasten altistuminen niille asioille, jotka aiheuttavat lasten allergioita (pöly ja eläinpölyt). Päiväkodit ovat paikkoja joihin lapset ja aikuiset kuljettavat vaatteissaan tahattomasti allergeenejä. (Child Health Alert 2002, 3.) Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt koko ajan. Päivähoidossa olevista lapsista osa on erityispäivähoidon tarpeessa lisääntyneiden allergioiden tai astman takia. Ongelmat, joita ennen pidettiin normaaleina, ovat nykyään erityisiä. Kysymys siitä, minkä asteinen lapsen ongelma tulkitaan erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativaksi, on vaikea ratkaista. Useimmat vaikeudet luetaan edellä mainittuun kategoriaan, osa lääkärin todistuksella ja osa ilman. Näin ollen päiväkodeissa on lisääntynyt henkilökunnan tarve lasten erityisvaatimusten perusteella, mutta koulutetusta henkilökunnasta on silti pulaa. Varhaiskasvatuksessa kohdattava erityisen tuen tarve lisääntyy jatkuvasti. (Keskinen & Virjonen 2004, )

16 16 3 ERITYINEN TUKI JA TUEN ARVIOINTI PÄIVÄHOIDOSSA 3.1 Erityinen tuki päivähoidossa Erityisen tuen perusta avautuu selkeästi varhaiskasvatuksen perustehtävästä. Päivähoitolaissa sanotaan, että päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee myös edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja uskonnollista kasvatusta. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Varhaiskasvatuksen tehtävänä on lapsen erityisen tuen tarpeen havaitseminen ja arvioiminen. Erityisen tuen tarvetta voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Kasvattajayhteisössä olisikin tarpeen yhteisesti keskustella niistä seikoista joihin tuen tarvetta määriteltäessä kiinnitetään huomiota. Tuen tarpeen määrittely yhteisesti ohjaa myös tuen järjestämisen suunnittelua. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Erityisen tuen näkökulmasta katsottuna varhaiskasvatuksella tuetaan lapsen kehitystä (Heinämäki 2004, 17). Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan lapsi voi tarvita tukea tiedollisen ja taidollisen sekä tunne-elämän tai fyysisen ja sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Tuen tarpeesta riippuen se voi kestää eripituisia aikoja (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005). Heinämäen (2004, 23) mukaan tuen tarve on lapsen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutuksessa eri tavalla eri tilanteissa ja vaiheissa esille tulevat ominaisuudet ja piirteet. Fyysisen kehityksen tuen tarve voi ilmetä lapsella sairautena, joka edellyttää hoitotoimenpiteitä, apuvälineitä tai lääkitystä. Lapsen sairaus voi myös estää häntä osallistumasta ikäkaudelleen ominaiseen toimintaan. Tällöin lapsi tarvitsee erityistä tukea liikkumisensa ja toimintansa mahdollistamiseksi. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.)

17 17 Se, että lapsi tarvitsee tukea jossain kehityksensä vaiheessa, ei välttämättä merkitse pysyvää tuen tarvetta. Oikein ajoitettuna lapselle annettu tuki voi estää myöhempiä vaikeuksia, jolloin pystytään välttämään mahdollinen pysyvän tuen tarve. Erityisen tuen tarvetta on syytä tarkastella uudelleen aina, kun siihen päivittäisten havaintojen perusteella on tarvetta, tai kun lapsen olosuhteiden ja ympäristön muutokset sitä edellyttävät. Lapsella voi olla joko lyhytaikaista tai pitkäaikaista tuen tarvetta hänen elämäntilanteidensa muutoksista johtuen. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Omat ongelmat perheeseen tuovat sellaiset lapsen pitkäaikaissairaudet, jotka rajoittavat lapsen toimintaa tietynlaisissa tilanteissa ja etenevät taikka tasaantuvat lapsen fyysisen kasvun myötä (Heinämäki 2002, 98). Esimerkiksi krooninen sairaus eli allergia tai astma voi tuottaa lapselle joko lyhytaikaista tai pitkäaikaista erityisen tuen tarvetta. 3.2 Erityispäivähoidon tukitoimenpiteet Päivähoidon allergiaryhmässä on erilaisia mahdollisuuksia tarjota tukea lapselle osana päivittäistä toimintaa. Tilojen, välineiden ja materiaalien suhteen tulisi varmistaa niiden soveltuvuus jokaisen lapsen osalta. Yksi keskeisimpiä tuen edellytyksiä on allergisen lapsiryhmän tarpeisiin nähden riittävä henkilöstön määrä. Päivittäinen tuki varhaisessa vaiheessa edellyttää erityisen tuen tarpeen havainnointia, arviointia ja tuen järjestämisen jatkuvaa suunnittelua. Useimmiten erityisen tuen järjestäminen edellyttää myös ammattilaisen mahdollisuutta ohjata lasta yksilöllisesti perushoivan tilanteissa, leikissä, sosiaalisissa- ja oppimistilanteissa. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Mahdollisuuksien mukaan kaikille lapsille pyritään inkluusio- eli lähipalveluperiaatetta käyttäen järjestämään päivähoitopaikka mahdollisimman läheltä lapsen kotia ja turvamaan lapsen tarvitsemat tukitoimet siellä (Vilen, Vihunen, Vartiainen, Siven, Neuvonen & Kurvinen 2006, 249). Varhaiskasvatuksen tukitoimenpiteet merkitsevät haastetta päivittäiselle työlle ja toiminnan suunnittelulle. Arkipäivään kuuluvissa lapselle merkityksellisissä tilanteissa toteutettu tuki toimii tehokkaasti lapsen hyväksi. (Stakes, varhaiskasva-

18 18 tussuunnitelma 2005.) Arjen tilanteiden tarkastelu allergisen ja astmaa sairastavan lapsen tarpeiden näkökulmasta sekä suunnitelmallinen yhteen sovittaminen tukipalvelujen kanssa edellyttävät lapsikohtaista suunnittelua. Vilenin ym. (2006, 248) mukaan erityskasvatukseen kuuluvien menetelmien avulla voidaan useimmiten samalla tukea kaikkien lasten kasvua ja kehitystä päivähoidossa. Varhaiskasvatuksen tukitoimien lähtökohtana on yhdessä vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa tarkastella havaintoja lapsen kehityksestä, kasvusta ja oppimisesta (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005). Tuettu varhaiskasvatus määritellään yksilöllisesti allergisen ja astmaa sairastavan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa mikäli yhteisesti arvioidaan, että lapsella on ilmeinen erityisen tuen ja/tai seurannan tarve. Varhaiskasvatuksen tukitoimet määritellään päivittäisen toiminnan tasolla siten, että tavoitteet ja menetelmät ovat kuvattuna selkeästi. Yhdessä lasten vanhempien kanssa sovitaan, miten konsultoidaan esimerkiksi erityislastentarhanopettajaa tarvittaessa ja miten lapsen mahdollisesti tarvitsemat muut asiantuntijaarvioinnit järjestetään. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Tukipalveluiden yhteydessä lapsen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen voi liittyä muitakin tukipalveluja kuten kuntoutusohjausta, terapiaa ja erityisopetusta (Viitala 2005, 22). Erja Kinnusen (2000, 6) mukaan ammattilaiset tekevät usein päätöksensä lapselle suunnatuista palveluista kuulematta lapsen vanhempien mielipidettä, jolloin vanhempien mahdollisuudet vaikuttaa erityislapsensa kohdalla päätöksiin pidetään heikkoina. Päivähoidon allergiaryhmän kasvatustoiminnassa huomioidaan lapsen tarve yksilö-, pari- ja pienryhmätoimintaan. Lapselle järjestetään mahdollisuus päivähoidossa harjoittaa perustaitojaan ja itsenäistä selviytymistä päivittäisistä toimista (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005). Allergisen ja astmaa sairastavan lapsen kehityksen vaikeuksien syvenemistä ja oheisongelmien kehittymistä pyritään ennaltaehkäisemään tukemalla varhaiskasvatuksessa tietoisesti lapsen myönteisen itsetunnon ja minäkuvan kehitystä. Varhaiskasvatus sisältää monia eri elementtejä, joiden avulla pyritään tukemaan lapsen kehitystä ja oppimista. Lapsen toimintaympäristön struktuuria tue-

19 19 taan ennakoimalla lapsen toimintaa ja käyttäytymistä. Struktuuri käsitetään ajan, paikan, ihmisten ja toiminnan säännöllisyytenä, pysyvyytenä ja jäsentyneisyytenä. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Erityisen tuen järjestäminen ja lapsen tuen tarpeiden huomioiminen ei tarkoita kuitenkaan sitä, että lapsen erityisyys olisi jatkuvasti esillä ja huomion kohteena päiväkotiryhmässä ja sen toiminnassa (Heinämäki 2004, 49). Varhaiskasvatuksen tukitoimiin kuuluu myös hyvän vuorovaikutuksen luominen lapsen, aikuisten ja muiden lasten välillä. Vuorovaikutuksessa käytetään erilaisia ilmaisutapoja, ja lapsen on tärkeää saada muodostettua luotettavia ja mahdollisimman pysyviä ihmissuhteita häntä ohjaaviin aikuisiin. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Lasta on tärkeä ohjata tietoisesti tunnistamaan ja hallitsemaan sosiaalisen käyttäytymisen perustaitoja, ja häntä pyritään tukemaan allergisen lapsiryhmän sääntöjen ja tapojen omaksumisessa. Lapsen itsenäisyyttä ja omatoimisuutta tuetaan aina, kun se on lapselle turvallisesti mahdollista ja kun se tukee hänen kuntoutuksellisia tavoitteita. Tarvittaessa käytetään yksilöllisiä apuvälineitä omatoimisuuden mahdollistamiseksi. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Tästä esimerkkinä on astmapiipun käyttäminen liikunnallisen suorituksen aikana. Vilen ym. (2006, 249) toteavat, että lasta voidaan tukea varhaiskasvatuksen keinoin päivähoidossa jo ennen tutkimustulosten saapumista. Tutkimusten valmistuttua voivat asiantuntijat antaa lisätietoa lapsen kuntoutukseen. Kroonista sairautta sairastavien lasten päivittäisten perustaitojen (ruokailu, pukeutuminen, hygienian ja lääkityksen hoito) harjaannuttaminen on lapsen varhaisvuosina jatkuvaa ohjaamista ja opetusta vaativa tehtävä. Kun lapsella on erityisen tuen tarvetta, voi se vaikuttaa näiden perustaitojen ja erityistaitojen oppimiseen. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Tuen tarvetta voi syntyä esimerkiksi ruoka-aine allergioiden ja astmalääkityksen vuoksi. Perustaitojen harjaannuttaminen tulee toteuttaa lasta kunnioittaen ja suunnitelmallisesti. Lapsen itsenäinen suoriutuminen päivittäisistä toimista on lapsen minäkäsitykselle ja itsetunnolle arvokasta ja se tukee lapsen itsenäisyyttä ja

20 20 lisää hallinnan tunnetta. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Moni lapsi tarvitsee päivittäisissä toiminnoissaan avustamista. Päivittäisten toimintojen avustamisessa pyritään tukemaan lapsen oma-aloitteisuutta ja riippumattomuutta mahdollisuuksien mukaan. Lapsissa herättää mielenkiintoa, uteliaisuutta ja kokeilunhalua oppimiseen innostava, joustava, virikkeellinen ja monipuolinen ympäristö. Ympäristö voi näin ollen omalta osaltaan toimia lapsen tukena, kun lapsella on erityisen tuen tarvetta. Tällöin lapsella tulee olla hänen ikä- ja kehitystasolleen soveltuvia materiaaleja ja välineitä käytössään. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Päivähoidolla ei ole aina kuitenkaan käytännössä mahdollisuutta hankkia uusia, tarkoituksenmukaisia ja riittäviä toimintavälineitä ja materiaaleja allergisille ja astmaa sairastaville lapsille. Vilenin ym. (2006, 247) mukaan erityisvarhaiskasvatuksessa korostuvat lapsen ympäristöön ja päivittäisiin toimintoihin liittyvät toimenpiteet. Erityiskasvatus nähdään tukitoimena eikä paikkana, jonne erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi siirretään. 3.3 Erityisen tuen arvioinnin tarkastelua Varhaiskasvatuksessa lapsen erityisen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön tekemien havaintojen yhteinen tarkastelu ja lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Varhaiskasvatuksen periaatteena on, että lapsen erityisen tuen tarvetta arvioidaan yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Arvioinnissa on tärkeää huomioida lapsen tuen tarve erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä moniulotteisesti, jotta lapsesta voitaisiin muodostaa monipuolinen kokonaiskuva hänen vahvuuksistaan ja häntä kiinnostavista ja innostavista asioista. Erityisen tuen tarve on yksi osa lapsen kehitystä ja kasvua. (Stakes, varhaiskasvatussuunnitelma 2005.) Varhaiskasvatuksessa erityistä tukea tarvitseva lapsi on tavallinen lapsi, joka haluaa leikkiä, tutkia, oppia ja olla mukana vaikuttamassa omaan elämäänsä (Vilen ym. 2006, 246). Lapsen mielenkiinnon kohteet ja asiat, joista hän pitää, sekä lapsen vahvuudet muodostavat merkittävän perustan tuen järjestämiselle. Tukea tarvitsevia alueita voidaan kehittää lapsen vahvuuksien ja mielenkiinnon kautta. Ensiarvoisen tärkeää on kasvattajien myönteinen suhtautuminen lapseen, joka tukee lapsen itsetuntoa ja

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Asiakasraati Hannamaija Väkiparta

Asiakasraati Hannamaija Väkiparta Asiakasraati 16.2.2016 Hannamaija Väkiparta 24.2.2016 Varhaiskasvatuslaki Voimassa 1.8.2015 alkaen Varhaiskasvatuksen määrittely: Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamisvaihe on tarkoitus suunnitella yksilökohtaisesti lapsen ja vanhempien tarpeet huomioiden. Tutustumiskäynnillä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli

Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Laatukriteereitä PALVELUTASO SAATAVUUS tieto erilaisista varhaiskasvatusvaihtoehdoista ja niihin hakemisesta on helposti saatavilla varhaiskasvatuspalveluja pystytään

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus

KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 11.6.2015 Kasvun ja oppimisen palvelut Varhaiskasvatuspalvelut KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus Esiopetuksessa lapsen kasvun ja oppimisen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Asiakkaiden avustaminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee oman työnsä palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. toimii eri-ikäisten ja toimintakyvyltään

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Meidän päiväkoti Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päiväkotimme sijaitsee Pitkäniemenkadulla Kalkun sydämessä. Pääset

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Alkoholi, perhe-ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen ympäristönä Varhaiskasvatuslaki voimaan

Alkoholi, perhe-ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen ympäristönä Varhaiskasvatuslaki voimaan Alkoholi, perhe-ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen ympäristönä 24.11.2015 Varhaiskasvatuslaki voimaan 1.8.2015 Varhaiskasvatus ESAVI:ssa Lasten päivähoidon ohjaus

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Kodin ja koulun kohtaaminen. Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014

Kodin ja koulun kohtaaminen. Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014 Kodin ja koulun kohtaaminen Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014 Yhteistyöstä Kodin ja koulun yhteistyötä pidetään yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista opetuksessa Yhteiskunnan moninaistuminen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen:

Lisätiedot

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely 2016 vastaukset Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 1. Lapseni ikä on Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 2. Lapseni on Palvelut ja tiedottaminen (Kaikki) 1. Olen saanut riittävästi

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot