TERVEYSSOSIAALITYÖ JA KUNTOUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYSSOSIAALITYÖ JA KUNTOUTUS"

Transkriptio

1 SOSVISIO Terveyssosiaalityön yhteishanke Vaasan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TERVEYSSOSIAALITYÖ JA KUNTOUTUS KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Arja Isosaari Eliisa Niemi Jessica Sundström KESKI POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

2

3 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO KUNTOUTUMISEN KEHITTYMISEN HISTORIAA HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen toteutus sairaalan sisäisenä toimintana Hankkeen toteutus sairaalan ulkopuolisena toimintana Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ja hanke Hanke ja työvoimahallinto Hanke ja perusterveydenhuolto Hanke ja työterveyshuolto HANKKEEN TULOKSET Sairaalan vastuuyksikköjen vastauksien yhteenvedot Minkä diagnoosiryhmän kohdalla työkyvyttömyysuhka on suurin Kysymys kuntoutustarpeen arvioinnista ja kehittämistoimet Mihin asioihin kiinnitetään huomiota kuntoutusta suunniteltaessa Kuka huomioi pitkäkestoisen sairauden tai sairaalassaolon sosiaalisen tilanteen kannalta Milloin potilaalle tehdään kuntoutussuunnitelma ja ketkä sen tekoon osallistuvat Kysymys kuntoutukseen liittyvistä sosiaalityön ongelmakohdista ja mahdollisista koulutustarpeista Lomakkeen täyttö Kyselyn perusteella tehdyt toimenpiteet Toimintamalli: Sosiaalityön prosessi ammatillisessa kuntoutuksessa...17

4 2 6. HANKKEEN TULOKSET SAIRAALAN ULKOPUOLISENA TOIMINTANA Hankkeen tulokset ja sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Hankkeen tulokset ja työvoiman palvelukeskus Hankkeen tulokset ja perusterveydenhuolto Hankkeen tulokset ja työterveyshuolto NUORTEN TYÖKYVYTTÖMYYSUHKA JA TERVEYSSOSIAALITYÖ Ketkä ovat syrjäytymisvaarassa Uusia toimintatapoja TOTEUTTAMISEN ARVIOINTIA HANKKEEN EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEILLE...24 LÄHTEET...26 LIITTEET

5 3 1 JOHDANTO Työkyvyttömyysuhan alla olevien potilaiden kuntoutukseen liittyvän terveyssosiaalityön kehittäminen on osa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä toteutettavaa kolme vuotta ( ) kestävää sosiaalityön kehittämiseen tähtäävää SOSVISIO hanketta. SOSVISIO- hankkeen tavoitteena on kehittää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon ja kuntien sosiaalitoimen sisäistä ja keskinäistä yhteistyötä ja täten parantaa terveyssosiaalityön tekemisen edellytyksiä sekä sen laatua. Hankkeen rahoittajina toimii Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit sekä Länsi-Suomen lääninhallitus. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuoden kestävässä osahankkeessa kohteena on sosiaalityön käytäntöjen kehittäminen niiden potilaiden kohdalla joille vika, vamma tai sairaus aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä tai sen uhkaa. Tavoitteena on potilaan kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön tarpeen tunnistaminen ja sen käyttö osana kokonaisvaltaista ja moniammatillista työotetta sekä saumatonta palveluketjua. Tämä kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön aseman ja merkityksen tarkastelu on taustaltaan kytköksissä nykyisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tapahtuviin sekä tulevien vuosien kunta- ja palvelurakenteen uudistusten muutoksiin. Terveyssosiaalityön asemaa voidaan tarkastella myös väestön ikääntyminen ja ns. huoltosuhteen (työvoiman ulkopuolella olevien määrä yhtä työssäkäyvää kohti) kasvun kautta. Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneiden väestön osuus on noin kolmannes työllisestä työvoimasta mutta 30 vuoden kuluttua jo noin 60 % (Parkkinen 2001). Nämä ikääntymiseen ja työvoiman määrään liittyvät ennusteet asettavat haasteita koko sosiaali- ja terveydenhuollolle ja siinä ohessa myös toimivalle ja vaikuttavalle kuntoutukselle. Haasteisiin on pyritty vastaamaan mm. lisäämällä kuntoutusta ja siihen liittyviä voimavaroja. Kuntoutusmenojen vuosittainen kasvu on ollut vuosina runsaat viisi prosenttia nopeampaa kuin terveydenhuoltomenojen kasvu. Nämä toimenpiteet ovat muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen lailla pääosin verorahoin rahoitettuja palveluita joita kohtaan julkisessa keskustelussa peräänkuulutetaan vaikuttavuutta sekä sen arviointia. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointitarpeen tuo esille myös valtioneuvoston kuntoutuselonteko 2002, jossa tulevaisuuden haasteena nähdään mm. kuntoutuksen vaikuttavuutta koskevan tutkimuksen lisääminen. Muita tämän selonteon painopistealueita ovat ikääntyvän työvoiman työkyvyn ylläpitäminen, vanhuusväestön toimintakyvyn säilyttäminen, kuntoutuksen riittävän varhainen aloittaminen sekä moniammatillisen työotteen kehittäminen.(kannattaako kuntoutus, Stakes 2002) Päästäänkö vuonna 2005 voimaan tulleella eläkeuudistuksella tavoiteltuun pidempään työssä jatkamiseen ja eläkeiän nousuun? Minkälaisia odotuksia pidempään jatkuva työrupeama tuo kuntoutukselle ja kuinka terveyssosiaalityö löytää paikkansa työ- ja toimintakykyä tukevan kuntoutuksen monimuotoisessa kentässä?

6 4 2. KUNTOUTUKSEN KEHITTYMISEN HISTORIAA Kuntoutuksen juuret suomalaisessa yhteiskunnassa yltävät 1900-luvun puoleenväliin, jolloin talvija jatkosodan jälkeen syntyi tarve huolehtia sodassa vammautuneiden selviytymisestä ja tukea heidän paluutansa työelämään. Tuolloin kuntoutus nähtiin sairauden jälkihoidoksi ja sen tehtävä oli pitkälti sidoksissa kykyyn tehdä työtä ja lisätä mahdollisuutta työelämään paluuseen. Kuntoutus määrittyi korjaavaksi toiminnaksi jonka tavoitteena oli estää syntyneen haitan tai työkyvyttömyyden jääminen pysyväksi. Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin, Suomen jälleenrakentamisen aikana ja 70-luvulla, huomio kiinnittyi myös hitaasti eteneviin, kroonisiin sairauksiin joista aiheutuneet työkyvyttömyyden tuomat kansantaloudelliset haitat olivat suuret. Ajankohtaiseksi nousivat vaatimukset uudesta kuntoutusstrategiasta jossa peräänkuulutettiin reagointia tilanteeseen ennen kuin ongelmat olivat jo liian vaikeita ja kuntoutujan motivaatio kadonnut. (Järvikoski & Härkäpää 2003). Kun samaan aikaan maailman terveysjärjestö WHO määritteli kuntoutuksen lääkinnällisten, sosiaalisten, kasvatuksellisten ja ammatillisten toimenpiteiden koordinoiduksi kokonaisuudeksi, jolla pyritään kohentamaan yksilön toimintakyky parhaalle mahdolliselle tasolle (WHO 1969) siirryttiin jälkihoidollisesta yleisempään toiminnalliseen näkökulmaan. Toinen merkittävä ajankohta kuntoutuskäsitteen määrittelyn kannalta oli vammaisten vuosikymmenen julistaminen luvulla. Tuolloin WHO painotti vammaisen henkilön ympäristöön sopeutumisen valmentamisen lisäksi huomioimaan ne toimenpiteet, joilla integraatiota myös ympäristön ja yhteiskunnan taholta voitaisiin edistää. Samalla vuosikymmenellä Kansainvälinen työjärjestö ILO peräänkuulutti vammaisten parempaa asemaa työelämässä. Tämä tulisi näkyä vammaisten työmahdollisuuksien edistämisenä sekä tasa-arvoisena osallisuutena ja vaikuttamisena yhteiskunnalliseen toimintaan. Seuraavan vuosikymmenen aikana kuntoutuksen tarkastelussa siirryttiin yksilön autonomian ja itsenäisyyden korostamiseen. Tällöin kuntoutuksen määritelmiin ilmestyivät valtaistumisen toimintavoiman vahvistumisen ja elämänhallinnan (empowerment) tavoitteet.(järvikoski & Härkäpää 2003). Kuntoutuskäsitteen monipuolistumisen rinnalla laajentuivat myös kuntoutuspalvelujen tarjonta ja kohderyhmät. Sairauden jälkihoidon ja korjaavan toiminnan rinnalle kehittyi haittoja ehkäisevää ja toimintakykyä tukevaa toimintaa. Tämä on mahdollistanut varhaisen puuttumisen vasta muodostumassa oleviin ongelmiin ja reagointia työkyvyttömyysuhan mahdollisuuteen. Kuntoutus on ollut myös kytköksissä yhteiskunnan vaihtelevaan työvoimapoliittiseen tilaan. Tämän sääntelyjärjestelmän on katsottu ylläpitävän yhteiskunnan tasapainoa. Aikoina, jolloin työvoimasta on ollut pulaa, kuntoutustarve on korostetusti noussut esille ja vastaavasti työvoiman ylitarjontaaikana se on seulonut huonokuntoisia ja työrajoitteisia väestöryhmiä työvoiman ulkopuolelle.

7 5 Toinen kuntoutukseen läheisesti kytköksissä oleva piirre on ollut kulloinkin vallalla ollut sairauskäsitys. Kun sairauskäsite laajeni 1980-luvulla kiinnittämään huomiota myös terveyttä ylläpitäviin tekijöihin, vaikutti se myös kuntoutuskäsitteen laajenemiseen. Enää ei ollut tarkoituksenmukaista ymmärtää kuntoutuksella pelkästään tietyn sairauden aiheuttamien haittojen vähentämistä tai ennaltaehkäisyä, vaan yleensäkin kuntoutuksen tarpeessa olevan ihmisen kokonaisvaltaista elämänlaadun parantamista.(järvikoski & Härkäpää 2003). Kuntoutuksen järjestäjätahojen määrällinen kasvu invalidihuollon palveluista nykyiseen palvelujärjestelmään on ollut mittava. Tämän päivän Suomessa kuntoutuksen palvelu- ja tukitoimia tuottaa ja kustantaa moniosainen järjestelmä, jossa kullakin osajärjestelmällä on omat lainsäädäntönsä ja toimintaohjeistonsa. Selkeä kuntoutukseen liittyvä alue sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on lääkinnällinen kuntoutus (asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1051/1991, Kansanterveyslaki 66/72 ja Erikoissairaanhoitolaki 1062; 1, 10 10a ). Lääkinnällinen kuntoutus määriteltiin v.1984 virallisesti osaksi potilaan hyvää kokonaishoitoa ja sen järjestämisvastuu säädettiin julkisen terveydenhuollon tehtäväksi. Lääkinnällisen kuntoutuksen erilaiset toimintamuodot ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Ammatillinen kuntoutus kohdistuu yleensä niihin henkilöihin, joiden riski syrjäytyä työelämästä on sairauden tai vajaakuntoisuuden takia tavallistakin suurempi. Ammatillista kuntoutusta määritellään ja kuvataan sekä toimenpiteiden että tavoitteiden kautta. Toimenpiteisiin perustuvan määrittelyn mukaan ammatillinen kuntoutus tarkoittaa sitä osaa kuntoutuksesta tai kuntoutusprosessista, jossa toteutetaan ammattiin tai työhön liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteeseen perustuvan määrittelyn mukaan se on toimintaa, jolla pyritään parantamaan kuntoutujan ammatillisia valmiuksia ja ammattitaitoa, kohentamaan kuntoutujan työkykyä sekä edistämään työmahdollisuuksia ja integroitumista työelämään ja yhteiskuntaan. (Kuntoutusasian neuvottelukunta 2003). Kuntoutuksen taustalla on terveydenhuollossa vaikuttanut biolääketieteelliseen malliin perustuva, oireita korostava sairauden ja siitä lähtevän kuntoutuksen määrittely. Nykypäivänä ammatillinen kuntoutus on kuitenkin tavoitteitaan, toimintatavoiltaan ja toteutukseltaan yhä enenevästi sidoksissa laajempaan yhteiskunnallisen kokonaisuuteen. Onnistuuko siirtyminen biososiaaliseen, sairauden toiminnallisia seurauksia korostavaan malliin myös terveyssosiaalityön kontekstissa ja kuinka rohkeasti uskallamme avata ja laajentaa nykyistä kuntoutuskäsitystämme? Suikkanen ja Lindh (2003) ehdottavat jopa kuntoutuksen lääketieteellisen mallin korvaamista kuntoutuksen yhteiskuntatieteellisellä mallilla. Kun myös terveys- sosiaalityön tekemisen lähtökohtana pidetään kokonaisnäkemystä sairauden ja sosiaalisten tekijöiden yhteyksistä (Suomen kuntaliitto ja

8 6 Terveydenhuollon sosiaalityöntekijät ry.1998) niin mahdollisuudet terveyssosiaalityön kehittämiseen kuntoutuksen osalta ovat olemassa. 3. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä kiihtyy vuosikymmen loppua kohti. Puute osaavasta työvoimasta kasvaa ja eläkeikää lähestyvien sekä työkyvyttömyysuhan alla olevien merkitys työvoiman turvaajina korostuu. Tilastokeskus arvioi vuoteen 2010 mennessä koko maan väestön kasvavan v tasosta 2,1 %. Vastaava luku olisi Keski-Pohjanmaalla 1,2. Työikäinen väestö vähenee koko maassa 9,1 % ja Keski-Pohjanmaalla 11,8 %. Huoltosuhde Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa nousisi keskiarvolla mitattuna (Paras hankkeen mukaisesti laskettuna) vuoden 2005 olevasta 69,0 aina 82,9 vuoteen 2015 mennessä. Tätä taustaa vasten Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella työvoiman tarve sekä huoltosuhde ovat tulevaisuudessa maan keskiarvoa heikommassa asemassa. Tulevaan tilanteeseen voitaneen varautua etukäteen ja mm. ammatillisen kuntoutuksen keinoin pyrkiä vaikuttamaan Keski-Pohjanmaan työikäisten työkykyyn sekä mahdolliseen työkyvyttömyyden uhkaan. Ennenaikainen eläkkeelle siirtymisen vaikutukset näkyvät kansantaloudellisten seurauksien lisäksi myös henkilön arkipäivässä. Siirtyminen eläkkeelle heikentää usein ansiotasoa ja saattaa vähentää sosiaalista pääomaa mm. kanssakäymisten ja osallisuuden vähenemisen kautta. Tämä kuntoutuksellisiin toimintoihin painottunut terveyssosiaalityön hanke toteutettiin lokakuun 2006 ja marraskuun 2007 välinä aikana Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Tavoitteena oli työkyvyttömyysuhan alaisten potilaiden kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön selkeyttäminen ja palveluketjun mallin luominen. Samoin tavoitteeksi asetettiin organisaation rajojen ylittävän sosiaalityön kehittäminen potilaan saumattoman palveluketjun turvaamiseksi. Palveluketjulla tarkoitetaan saman asiakkaan tiettyyn ongelmakokonaisuuteen kohdistuvaa, sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorajojen ylittävää, suunnitelmallisesti ja yksilöllisesti toteutuvaa palveluprosessin kokonaisuutta. (Stakes 2005). Hankkeen aluksi pyydettiin kuntoutukseen läheisesti liittyviä tahoja nimeämään omat edustajansa ohjausryhmään, jonka tehtävänä oli ohjata hankkeen etenemistä, arvioida sen toimintaa sekä toimia linkkinä eri sidosryhmiin. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa ja siihen olivat nimetyt seuraavat jäsenet:

9 7 Perusturvajohtaja Sinikka Asiala Toholammin kunnasta, Sosiaalipalveluneuvoja Pirjo Hautakoski Kokkolanseudun terveyskeskuksesta, Perustuvan osastopäällikkö Seppo Mattila Kokkolan kaupungista, Projektikoordinaattori Esa Nordling Pohjanmaahankkeesta, Työvoimaohjaaja Minna Potinoja Kokkolan työvoiman palvelukeskuksesta Asiakasneuvoja Kristiina Patrikainen KELA:n Kokkolan toimistosta, Ylilääkäri Katja Tuliniemi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntoutustutkimusyksiköstä Johtava sosiaalityöntekijä Eliisa Niemi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Hankkeen tukena, työtiimin tavoin, toimi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sosiaalityön palveluyksikkö. Yksikön henkilöstö määrä on yhdeksän työntekijää. Yhteisesti käytiin läpi hankkeen etenemiseen ja sen toimintaan liittyviä asioita. Samalla oli mahdollista peilata kuntoutukseen liittyvää sosiaalityötä oman organisaation sisällä ja selkeyttää omia toimintatapoja. Näitä tapaamisia ei erikseen kirjattu hankkeen piiriin, vaan kirjaukset tehtiin yksikön työpaikkakokousten pöytäkirjoihin. 4. HANKKEEN TOTEUTUS 4.1 Hankkeen toteutus sairaalan sisäisenä toimintana Hankkeen alussa kartoitettiin Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sosiaalityöntekijöiden osallisuutta kuntoutukseen liittyviin toimintoihin. Sosiaalityöntekijät kirjasivat ylös kuukauden ajalta ne työtehtävät, jotka liittyvät kuntoutukseen. Tämän seurannan tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon ja miten sosiaalityöntekijöiden työpanosta käytettiin osana erikoissairaanhoidossa tapahtuvaa kuntoutusta. Kartoituksen aikana sosiaalityönpalveluyksikössä toimi yhdeksän työntekijää ja kaikki osallistuivat seurantaan marraskuun 2006 aikana. Kuukauden seurannan aikana kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön käyttö näytti painottuvan aikuis- ja nuorisopsykiatrian toimialueelle sekä kuntoutustutkimusyksikön käyttöön. Somaattisten osastojen ja poliklinikoiden sosiaalityöntekijän työpanos kuntoutusasioissa oli vähäinen tai sitä ei ollut ollenkaan. Kirjallinen kyselylomake laadittiin myös sairaanhoitopiirin kaikille vastuuyksiköille (liite 1.). Tällä kyselyllä pyrittiin kartoittamaan osastojen ja poliklinikoiden henkilökunnan nykytilannetta kuntoutukseen liittyvissä toimintatavoissa sekä heidän näkemyksiään siihen liittyvästä sosiaalityön tarpeesta. Kyselylomake, sen tausta ja tavoitteet esiteltiin osastonhoitajien kokouksessa marraskuussa Tällä henkilökohtaisesti annetulla informaatiolla esiteltiin käynnissä olevaa hanketta ja pyrittiin lisäämään kyselyyn vastaamisen motivaatiota. Samalla jaettiin kyselylomakkeet

10 8 ja poissaolleille ne lähetettiin postitse. Vastausaikaa oli -06 joulukuun loppuun, ja viimeinen lomake palautettiin tammikuun 2007 puolessa välissä. Kysely osoitettiin sairaanhoitopiirin kaikille vastuuyksiköille kehitysvammahuoltoa, välinehuoltokeskusta ja leikkaussalia lukuun ottamatta. Yhteensä kyselyyn osallistuneita vastuuyksikköjä oli 26 kpl ja niiden vastausprosentti oli 81 %, vastauksista mukaan on laskettu myös ne, jotka ilmoittivat, ettei heillä ole kuntoutukseen liittyviä toimintoja / työtehtäviä. Hankkeen aikana tavattiin myös kuntoutustutkimusyksikön kuntoutusohjaajia. Työkokouksessa keskusteltiin yhteisistä toimintamuodoista sekä myös toimintojen rajapinnoista. Samalla selkiytettiin työnjaollisia kysymyksiä. Lasten ja nuorten kuntoutuksen liittyvän terveyssosiaalityön kehittämiseen palkattiin kuukaudeksi oma hanketyöntekijä. Hanketyöntekijän keskittyi pitkäaikaissairaiden lasten ja nuoren kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön kehittämiseen. Kehitystyö tapahtui pääasiassa yhdessä lasten osaston ja poliklinikan kanssa. Tavoitteena oli luoda toimivia yhteistyökäytäntöjä eri toimijoiden kanssa ja täten mahdollistaa varhainen puuttuminen työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi moniammatillisesti. 4.2 Hankkeen toteutus sairaalan ulkopuolisena toimintana Sairaalan sisäisen kehitystyön ohella yhteistyötä tehtiin potilaan palveluketjuun kuuluvien muiden toimijoiden kanssa. Työkyvyttömyyden uhka näyttäytyy usein aikaisemmin muissa yhteyksissä kuin erikoissairaanhoidossa. Esimerkiksi eläkeyhtiö Varman kaavoin mukaan hankaluus puuttua suunnitelmalliseen ja oikea-aikaiseen työkyvyttömyyden uhan ehkäisyyn näkyvät jo varhaisessa sairastumisen vaiheessa. Tässä vaiheessa asiaan puuttumista vaikeuttaa kun hoidosta ja kuntoutuksen suunnittelusta vastuussa oleva taho sairauden aikana muuttuu. Hankkeen tarkoituksena oli tehostaa sosiaalityön osuutta näiden siirtymävaiheiden aikana ja kehittää yhteistyötä sairaalan ulkopuolisten toimijoiden kanssa Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ja hanke Sairaanhoitopiirin kolmestatoista varsinaisesta jäsenkunnasta tavattiin yhdentoista kunnan perusturvajohtajat, eli kaikki ne joissa ks. virka oli tuolla hetkellä täytettynä. Esittelimme hankkeemme heidän yhteisessä kokouksessaan marraskuussa -06 ja pyysimme heitä miettimään oman kuntansa kuntoutukseen liittyvien henkilöiden kanssa nykyisin käytössä olevia yhteistyömuotoja erikoissairaanhoidon terveyssosiaalityön kanssa. Näkökulmana korostettiin

11 9 palveluketjun sujuvuutta kunnan ja erikoissairaanhoidon siirtymävaiheiden aikana. Näitä asioita sovittiin käsiteltäväksi myöhemmin tapahtuvilla kuntakohtaisilla käynneillä kunkin kunnan vieraana. Jäsenkuntien kuntoutuksesta vastaavien työryhmien tapaamiset toteutettiin vuoden 2006 loppuun mennessä. Työkokouksien kokoonpanot vaihtelivat kunnittain ja pienempien kuntien käynnit sovittiin järjestettäviksi yhteistapaamisina. Kuntakäynneillä tavatut ammattiryhmät ja henkilöstömäärät vaihtelivat. Yhteensä yhdentoista kunnan sosiaalitoimen edustajia tavattiin kaksikymmentä henkilöä, kuntoutukseen liittyviä terveydenhuollon edustajia kuusi, yksi Kelan edustaja sekä seitsemän edustajaa kunnasta, joissa terveys- ja sosiaalitoimi oli yhdistetty, kaiken kaikkiaan 34 kuntoutukseen liittyvää toimijaa kuntasektorilta Hanke ja työvoimahallinto Työvoimahallinnon osalta ohjausryhmässä nousi esille lähinnä Kokkolan työvoimanpalvelukeskuksen ja keskussairaalan sosiaalityön välinen yhteistyö. Työvoimanpalvelukeskus käyttää sairaalan kuntoutustutkimusyksikköä kuntoutustarveselvityksiin ja kuntoutustutkimuksiin. Työvoimanpalvelukeskuksen henkilökuntaa lähestyttiin yhteistyöpalaverin kautta. Palaverin tarkoitus oli tarkastella molempien organisaatioiden sosiaalityön käytäntöjä yhteisen asiakkuuden aikana. Käytännön toimintatavat olivat sosiaalityön osalta molemmissa organisaatioissa keskittyneet sosiaalisen alkukartoituksen tekoon. Asiakkaan kohdalla se oli käytännössä tarkoittanut samojen asioiden läpikäyntiä, ensin työvoimapalvelukeskuksen ja sitten kuntoutustutkimusyksikön sosiaalityöntekijän kanssa. Tässä osassa palveluketjua tiedonkulku asiakkaan kanssa tehdyistä toimenpiteistä oli usein katkennut organisaation rajoihin, salassapitosäädöksiin sekä organisaatioiden eri tietojärjestelmiin. Yhteistyötä oli olemassa, mutta sen tarkempia muotoja ei aikaisemmin oltu yhteisesti määritelty. Ensimmäisen palaverin jälkeen sovittiin jatkotyöskentelystä, jonka tarkoituksena oli pyrkiä asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisempiin toimintoihin palveluketjun eri vaiheiden aikana Hanke ja perusterveydenhuolto Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella toimii 11 terveyskeskusta tai - asemaa. Kokkolan seudun kuntayhtymässä on sosiaalineuvojan ja sosiaalityöntekijän virka ja Tunkkarin kuntayhtymässä yksi sosiaalityöntekijän virka. Muissa terveyskeskuksissa ei sosiaalityöntekijän virkaa ole. Kokkolan seudun terveyskeskuksen ja Tunkkarin kuntayhtymän sosiaalityöntekijän tapaamiset järjestettiin hankkeen aikana. Tapaamisten tavoite oli tarkastella potilaan kuntoutukseen liittyvän palveluketjun sujuvuutta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon välillä.

12 Hanke ja työterveyshuolto Työkyvyttömyysuhan ehkäisemisen sekä varhaisen puuttumisen suhteen tärkeä rooli on työterveydenhuollolla. Työterveyshuoltolaki ( /1383) edellyttää työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistävän mm. työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella toimivissa työterveydenhuollon organisaatiossa ei sosiaalityöntekijän palveluja ole saatavissa. Määrällisesti suurimpana toimii Työplussa, joka vastaa yli 500 yrityksen ja noin työntekijän työterveyshuoltopalveluista Kokkolassa ja ympäristökuntien alueella. Hankkeen aikana järjestettiin tapaaminen Työplussan palvelupäällikön kanssa. Tavoitteena oli palveluketjun sujuvuuden tarkastelu sosiaalityön osalta työterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon siirtymävaiheiden aikana. 5. HANKKEEN TULOKSET SAIRAALAN SISÄISESSÄ TOIMINNASSA 5.1. Sairaalan vastuuyksikköjen vastauksien yhteenvedot Minkä diagnoosiryhmien kohdalla työkyvyttömyysuhka on suurin? Vastuuyksiköille jaetun kyselyn ensimmäisellä kysymyksellä pyrittiin kartoittamaan ne potilasryhmät, joiden työkyvyttömyyden tai työelämästä syrjäytymisen uhka on osaston henkilökunnan mukaan havaittavissa. Terveyssosiaalityön näkökulmasta tämä tieto mahdollistaisi esiin nousevien sairausryhmien erityspiirteisiin paneutumisen sekä moniammatillisen työotteen vahvistumista tiedon ja yhteistyön lisääntyessä. Samoin tiettyjä sairausryhmiä koskeva sosiaalityön erityisosaaminen olisi hyödynnettävissä ja mahdolliset puutteet koulutuksella täydennettävissä. Psykiatrian tulosalueen osalta masennus / vakava masennus nousi jokaisen vastanneen yksikön kohdalla (100 %) esiin työkyvyttömyysuhkaan vaikuttavana tekijänä. Koska lähes puolet uusista psykiatrisin perustein myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään masennuksen perusteella, on syytä olettaa vastausten kuvaavan kattavasti sitä potilasryhmää, jossa työkykyisyyden ylläpitäminen ja kuntoutustoimenpiteet vaativat huomiointia kaikkien hoitoa toteuttavien taholta. Toinen potilasryhmä, jonka kohdalla työkyvyttömyys uhka koettiin mahdollisena, olivat psykoosiin sairastuneet potilaat (67 %). Somaattisella puolella työkykyä uhkaavia diagnoosiryhmiä oli

13 11 vastausten mukaan huomattavasti psykiatriaa enempi, peräti 27 eri diagnoosiryhmää. Vastausten perusteella määrällisesti suurin työkykyä uhkaava diagnoosiryhmä oli syöpään sairastuneiden osuus (17 % ). Hankkeen aikana sovittiin sosiaalityöntekijän säännölliset, viikoittaiset käynnit hoidosta vastaavalla osastolla. Tavoitteena on luoda säännöllisyyttä sekä mahdollistaa sosiaalityön käyttö osana syöpäpotilaan hyvää hoitoa. Samoin osallistuttiin osastojen kehityspäiviin ja niissä informoitiin potilaiden sosiaaliturvaan muuhun sosiaalityöhön liittyvistä asioista Huomioitavaa somaattisesti sairaiden nuorten kohdalla oli vähäinen puuttuminen työkyvyttömyys - tai työelämästä syrjäytymisen uhkaan. Koettua terveyssosiaalityön tarvetta osana lasten ja nuorten hoito- ja kuntoutustoimintaa ei somaattisten osastojen ja poliklinikoiden osalta vastauksista ilmennyt Kysymys kuntoutustarpeen arvioinnista ja kehittämistoimet Kyselyn toinen kysymys liittyi siihen, miten vastuuyksiköissä kuntoutustarve arvioidaan ja kuka sen tekee. Kysymyksen tarkoituksena oli selvittää mikä oli eri ammattiryhmien osuus ja erityisesti sosiaalityön rooli kuntoutustarpeen arvioinnissa Kuntoutustarpeen arviointitilanteet vaihtelivat. Yhteistä oli, että ne perustuivat lähinnä tiedon keräämiseen ja sen välittämiseen hoitavalle lääkärille. Psykiatriassa kuntoutustarpeen arviossa huomioidaan pääsääntöisesti myös erityistyöntekijöiden sekä erityisesti nuorten kohdalla myös muun verkoston näkemys asiasta. Vastauksista ei tarkemmin ilmennyt minkälaista työpanosta kuntoutustarpeen arvioon sosiaalityöntekijältä(tai muilta erityistyöntekijöiltä)odotettiin moniammatillisen tiimin jäsenenä. Somaattisten vastuuyksiköiden kuntoutustarpeen arvioi noin puolessa tapauksessa yksinomaan lääkäri. Moniammatillista työryhmää käytti kaksi vastuuyksikköä, joista toinen kokeiluluontoisesti ja sen jatko oli epävarmaa. Muissa tapauksissa kuntoutustarve tuli esille potilaan itsensä, hoitajien tai muu henkilökunnan kautta. (kaaviokuva 1. sivulla kymmenen) Kysymyksen pohjalta näytti siltä, että sosiaalityöntekijän työpanosta käytettiin kuntoutustarpeen arviointiin vaihtelevasti tai ei ollenkaan ja että sen rooli oli näissä arviointitilanteissa osin selkeytymätön

14 12 Kaaviokuva 1. KUKA TEKEE ARVION KUNTOUTUSTARPEESTA 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 MONIAMMATT ITIIMI PELKÄSTÄÄN LÄÄKÄRI FYSIOTERAPE UTTI LÄÄKÄRI JA POTILAS HOITAJA JA LÄÄKÄRI EI ARVIOIDA VAIHTELEVA KÄYTÄNTÖ PSYKIATRIA 71,4 0,0 0,0 0,0 14,3 14,3 0,0 OPERATIIVINEN 12,5 37,5 12,5 12,5 0,0 25,0 0,0 KONSERVATIIVINEN 16,7 66,7 0,0 0,0 0,0 0,0 16, Mihin asioihin kiinnitetään huomiota kuntoutusta suunniteltaessa? Vastausten mukaan näytti siltä, että kuntoutuksen suunnittelussa huomioitavia asioita lähestyttiin sekä laajempien kokonaisuuksien että yksityiskohtaisesti nimettyjen kohteiden kautta. Laajempaa näkemystä edustivat mm. maininnat huomion kohdistamisesta potilaan kokonaistilanteen sekä fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten seikkojen huomioon ottamisesta kuntoutuksen suunnittelun yhteydessä. Yksityiskohtaisimmin nimetyt kohteet jakaantuivat toimintakyvyn, työn, koulutuksen, toimentulon, asumisen, verkoston tuen sekä tarjolla olevien palveluluiden saatavuuden huomiointiin. Potilaslähtöisyys / potilaan omat toiveet mainittiin 15 %:ssa vastauksista. Psykiatrian tulosalueen kaikissa vastauksissa kuntoutuksen suunnitteluun liittyi myös potilaan sosiaalisen verkoston huomioon ottaminen. Konservatiivisen ja operatiivisen tulosalueiden vastauksissa huomioinnin painopiste liittyi selkeästi työkykyyn vaikuttaviin tekijöihin. Kysymykseen jätti vastaamatta neljännes kyselyyn osallistuneista vastuuyksiköistä. Sosiaalisen verkoston määritelmänä käytettiin John Barnesin(1950) määritelmää, jonka mukaan verkosto muodostuu kaikista yksilön välisistä sosiaalisista suhteista. Kysymyksen pohjalta ei selvinnyt käytännön toimintatapoja, esimerkiksi kuka huomio mitäkin asioita tai missä vaiheessa huomiointia tapahtuu.

15 Kuka huomioi pitkäkestoisen sairauden tai sairaalassaolon sosiaalisen tilanteen kannalta? Pitkäkestoisen sairauden tai sairaalassaolon huomioinnissa vastaukset jakaantuivat muita lomakkeen kysymyksiä selkeimmin kahteen eri toimintatapaan. Kolme neljästä vastanneesta yksiköstä mainitsi useamman kuin yhden ammattiryhmän huomioivan potilaan sosiaalisen tilanteen sairauden pitkittyessä. Näissä vastauksissa, joissa potilaan tilanteen huomiointi jakaantui useammalle eri ammattiryhmille, lähes seitsemässäkymmenessä prosentissa vastauksissa mainittiin erikseen sosiaalityöntekijät sekä yhteydenotot heihin. Tämä oli kyselyn kohdista se jonka kohdalla sosiaalityöntekijän osuus ja työpanos mainittiin selvästi useammin kuin lomakkeen muissa kysymyksissä Milloin potilaalle tehdään kirjallinen kuntoutussuunnitelma ja ketkä sen tekoon osallistuvat? Kuntoutussuunnitelma tehtiin yhtä lukuun ottamatta kaikissa psykiatrian vastuuyksiköissä. Vastauksista ilmeni selkeästi ajankohdat, missä vaiheessa tämä tehdään. Tyypillisimmin ne liittyivät arviokäyntien tai B- lausuntojen laatimisen yhteyteen. Somaattisista vastuuyksiköistä selkeästi kuntoutussuunnitelman ilmoitti tekevänsä neljännes, kun vastaavasti neljäkymmentä prosenttia vastasi, ettei suunnitelmaa tehdä. Lopuissa vastauksissa suunnitelman tekeminen vaihteli. Se tehtiin tietylle potilasryhmälle, kuntoutuslähetteiden yhteydessä ym. Kuntoutussuunnitelmien tekoon osallistui lääkärin lisäksi vaihtelevasti työryhmän eri jäseniä ja yhdessä vastauksessa myös potilas itse Kysymys kuntoutukseen liittyvistä sosiaalityön ongelmakohdista ja mahdollisista koulutustarpeista Kyselyssä kartoitettiin myös millaisia ongelmakohtia ja koulutustarpeita yksiköt kokivat kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön suhteen. Vastauksissa nousi esiin mm. työnjakokysymykset hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden välillä, kuka hoitaa mitäkin asiaa, milloin ohjataan sosiaalityöntekijälle, milloin taas asian hoitaa hoitohenkilökunta. Koulutusta toivottiin etuus-, tuki- ja lainsäädännöllisiin asioihin. Työpanosta toivottiin myös verkostoneuvotteluihin ja laajempien yhteistyöpalavereiden järjestämiseen. Erityisesti kuntoutukseen liittyvää tietoa ja koulutusta toivottiin kuntoutustarpeen havaitsemiseen, moniammatilliseen ja kirjalliseen kuntoutussuunnitelman tekoon sekä sen kirjaamiseen liittyviin asioihin.

16 14 Psykiatrien vastuuyksiköiden vastauksissa ongelmakohtina nähtiin erikoissairaanhoidon ja kuntien perusturvan epäselvä työnjako. Erikoissairaanhoidon terveyssosiaalityöllä nähtiin tiettyjen potilasryhmien kohdalla laaja (liiankin laaja) vastuu potilaan asioiden kuntoon saattamisesta ja kysymyksenä nousi esiin sosiaalityön porrastuksen toimivuus. Myös nuorten kuntoutuksen ja erityisesti avohoitomalliin perustavasta, yksilöllisesti räätälöidystä kuntoutuksesta kuntien erilaisilla resursseilla koettiin vaikeana asiana. Tästä toivottiin myös koulutusta sekä lisäinformaatiota. Ongelmakohtana mainittiin myös sosiaalityöntekijän palveluiden riittämättömyys, vastuuyksiköllä oli tarvetta sosiaalityön käyttöön enemmän kuin tällä hetkellä resursoitu Lomakkeen täyttö Kyselylomakkeen oheistuksessa oli mainita toiveesta että mahdollisimman moni yksikön ammattiryhmän edustaja voisi arvioida kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön tarvetta. Asiaa painotettiin myös vastuuyksiköiden osastonhoitajien kokouksessa. Kaaviokuvassa 2 ilmenee, mitkä ammattiryhmät osallistuivat kyselyyn vastaamiseen. Kaaviokuva 2. Lomakkeen täyttö Prosenttia ,766,7 HOITOHEN- KILÖKUNTA ,7 MONIAMM: TIIMI 33,3 0 16,7 0 PELKÄSTÄÄN LÄÄKÄRI PSYKIATRIA OPERATIIVINEN KONSERVATIIVINEN

17 Kyselyn perusteella tehdyt toimenpiteet Ensimmäinen kysymys nosti vahvasti esiin masennuksen työkykyä uhkaavana tekijänä. Hankkeen aikana tiedusteltiin Keski-Pohjanmaan keskussairaalan psykiatrian poliklinikalta tarvetta kehittämisyhteistyöhön masennuspotilaiden työkyvyttömyysuhan varhaisen puuttumisen suhteen. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä psykiatrian poliklinikat kuuluvat erikoissairaanhoitoon ja hoitosuhteen aloittaminen poliklinikalla vaatii lähettävän yksikön lähetteen. Poliklinikan mukaan lähettävän yksikön nähtiin olevan avainasemassa työkyvyttömyysuhan varhaisen puuttumisen suhteen. Tämän pohjalta järjestettiin työkokous sairaanhoitopiirin perusterveydenhoidon psykiatristen hoitajien kanssa. Kokouksessa todettiin psykiatrian sairaanhoitajien työpanoksen liittyvän pääosin pitkään sairastaneiden ja eläkkeellä olevien potilaiden kanssa työskentelyyn. Joten potilaiden työkyvyttömyysuhan toteaminen ja varhaisen puuttumisen mahdollisuudet ovat käytännössä perusterveyden / työterveyshuollon lähetteen tekevällä lääkärillä. Kokkolan terveyskeskuksen lääkäreitä lähestyttiin sähköpostitse ja tarjottiin mahdollisuutta asiaa koskevaan yhteistyöhön hankkeen kanssa. Yhtään vastauksia tai kommenttia asiaan ei saatu, joten varhaisen puuttumisen toimintamallin kehitystyö masennuspotilaiden työkyvyn turvaamiseen yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa jäi hankkeen osalta tähän. Kyselyn tulos esitettiin myös Pohjanmaa hankkeelle, jonka resurssit asian eteenpäin työstämiseksi ovat laajemmat. esim. osahanke 6, jonka tavoitteena on mielenterveyssyistä sairauspäivärahalle ja eläkkeelle jääneiden määrän vähentäminen). Toisen kysymyksen pohjalta hankkeen tarkoituksena oli lisätä sosiaalisen näkökulman käyttöä kuntoutustarpeen arvioinnin yhteydessä. Nykyään kuntoutustoimenpiteiltä odotetaan yhä enempi vaikuttavuutta ja sitä on Suomessa arvioitu mm. sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta ja kuntoutusasian neuvottelukunnan aloitteesta toteutuneessa hankkeessa. Arvio kuntoutuksen vaikuttavuudesta tehtiin tieteellisten tutkimusten perusteella. Asiantuntijakatsauksessa arvioinnin kohteeksi oli valittu kuntoutusmuotoja jotka kohdistuivat suuriin kuntoutujaryhmiin, ja niissä vallitseviin yleisiin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Katsauksen mukaan moniammatillinen kuntoutus todettiin vaikuttavaksi toimintamalliksi useissa sairaus- ja ongelmaryhmissä ja sen vaikuttavuutta vielä lisäsi kuntoutuksen yhdistäminen ympäristöön, lähiyhteisöön ja työssä olevien osalta myös työyhteisöön. (Kannattaako kuntoutus. Stakes). Samansuuntaisesti asiaa tarkastelevat myös Talo, Wikström ja Metteri osiossaan Kuntoutuminen monitieteisenä ja tasoisena prosessina kirjassa Kuntoutus.(2003). Heidän mukaansa jo kuntoutuksen varhaisimman tarpeen tunnistamisessa sekä kuntoutussuunnitelman laadinnassa olisi

18 16 toteuduttava moniammatillisuuden periaate, jonka mukaan kuntoutujaa on kannateltava kuntoutusta tukevassa sosiaalisessa verkostossa. Nämä asiat huomioiden hankkeen aikana luotiin toimintamalli sosiaalityön osuudesta ammatillisen kuntoutuksen prosessissa,( tarkemmin asiasta kappaleessa 5.3.) Kyselyn vastausten mukaan kuntoutussuunnitelman laatimisessa oli epäselvyyttä mihin potilastietojärjestelmän lehdelle se laaditaan, onko siihen olemassa olevaa mallia ja missä vaiheessa ja kenenkä taholta se tulisi laatia. Hankkeen aikana käytiin keskustelua Kokkolan seudun terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän sekä erikoissairaanhoitoon kuuluvan psykiatrian poliklinikan työtiimin kanssa mahdollisuudesta ottaa Kelan käyttöön ottama lomake KU 207. kuntoutussuunnitelman pohjaksi. Lomaketta oli jo aikaisemmin käytetty terveyskeskuksessa ja sen laatiminen oli tapahtunut sosiaalityöntekijän, lääkärin sekä hoitohenkilökunnan taholta. Lomaketta testattiin psykiatrian poliklinikalla kaksi kuukautta. Lomakkeen käyttö osoittautui hankalaksi, sen painopiste on fyysisten sairauksien kartoittamisessa, samoin toimintakykyyn liittyvät kysymykset painottuivat pääosin fyysisin suorituksiin. Sellaisenaan se ei kokemusten mukaan psykiatrialla soveltunut kuntoutussuunnitelman pohjaksi. Kuntoutussuunnitelman pohjana tulisi olla runko, joka soveltuu käytettäväksi niin fyysisten kuin psyykkisten sairauksien hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun. Hankkeen aikana tavattiin myös Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kuntoutustutkimusyksikön kuntoutusohjaajia ja kuntoutussuunnittelijaa. Tarve panostaa koko sairaalan käyttöön sopivan kuntoutussuunnitelman laatimiseen ja ohjeistamiseen nousi keskustelussa esille. Asia vietiin eteenpäin myös sairaalan johtoryhmälle ja palautteena oli suunnitelma työryhmän perustamisesta asian etenemistä varten. Työryhmä selvittäisi myös asian kirjaamiseen liittyvät seikat, mille lehdelle kuntoutussuunnitelma kirjataan, kenellä kirjoitusoikeus jne. Tämän toiminnan odotetaan toteutuvan hankkeen päättymisenkin jälkeen. Kyselyssä ilmenneiden työnjako-ongelmiin pyritään vaikuttamaan hankkeen aikana tehdystä, luvussa 5.3 esitellystä sosiaalityön ammatillisen kuntoutuksen toimintamallista sekä liite2. Samoin yksiköille tarjottiin mahdollisuutta sosiaalityön toiminnan esittelyyn, joka muutamilla osastoilla toteutuikin. Koulutustarpeisiin pyrittiin hankkeen aikana vastaamaan työkokouksin sekä neljän laajemman koulutustilaisuuden avulla. Ensimmäinen alueellinen koulutus oli nimeltään Kunnallisen työntekijän ja maatalousyrittäjän työeläkekuntoutus. Koulutusta järjestäessä pyrittiin huomioimaan myös Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin tyypillisiä elinkeino- ja ammattiryhmittymiä. Sisällöllisesti päivän aiheena oli ammatillinen kuntoutus Kuntien eläkevakuutuksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitosten näkökulmasta. Kouluttajina toimivat Kevan kuntoutusasiantuntija Tom Lindholm sekä MELAn toimistopäällikkö Arja Vuoristo. Koulutukseen osallistui

19 kolmekymmentäkaksi henkilöä, mukana oli kuntien, Kelan, terveyskeskusten, erikoissairaanhoidon sekä työterveydenhuollon henkilöstöä. 17 Toinen, edellistä laajempi koulutus liittyi kuntoutuksen peruskysymyksiin ja oli otsikoitu Keinona Kuntoutus koulutuspäiväksi. Luennoitsijat professori Aila-Leena Matthies, valtiotieteen lis. Osmo Soininvaara sekä professori Asko Suikkanen käsittelivät kuntoutuksen monimuotoisuutta, vaikuttavuutta sekä tulevaisuuden visioita peruspalveluiden ja sosiaalityön näkökulmasta. Osallistujamäärä oli 92 henkilöä sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoita, joita osallistujamäärään ei laskettu. Kolmas koulutuksellinen osuus oli sosiaalityöntekijöiden koulutusiltapäivä jossa johtava sosiaalityöntekijä Eila Sundman Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kertoi Ammatillisen kuntoutuksen sosiaalityön prosessin kehittämisestä. Koulutukseen osallistuivat Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sosiaalityön palveluyksikön työtekijät. Viimeinen alueellinen koulutus on osahankkeen päätösseminaari. Seminaarin pääluennoitsija on ylilääkäri Vuokko Hupli ja sisältönä on moniammatillisuuden merkitys kuntoutukseen sekä kuntoutussuunnitelman laatiminen Toimintamalli : Sosiaalityön osuus ammatillisen kuntoutuksen prosessissa Vastuuyksikölle jaetun kyselyn tulosten pohjalta hankkeen aikana kehitettiin toimintamalli sosiaalityön osuudesta ammatillisen kuntoutuksen prosessissa.(liite2). Siinä kuvataan mikä on sosiaalityön osuus ja sen sisältö mikäli sairaus, vika tai vamma uhkaa potilaan työkykyä. Toimintamalli tarjoaa myös konkreettista tietoa siitä, milloin ajallisesti työkyvyttömyysuhkaan tulisi viimeistään puuttua ja mitkä toiminnot tässä prosessissa voidaan mieltää sosiaalityöntekijän toimenkuvaan. Toimijoina ovat potilas, hoitohenkilökunta, hoitava lääkäri ja sosiaalityöntekijä. Vaikka kuvaus on tehty ammatillisen kuntoutuksen prosessista, voidaan sitä käyttää yleisemminkin kuntoutuksen suunnittelun sekä toteutuksen osana. Toimintamallin rakentamiseen osallistuivat kaikki Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sosiaalityönpalveluyksikön työntekijät. Mallin rakentamisessa otettiin huomioon kyselyssä esiin tulleita hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden kommentteja sosiaalityön roolista ja asemasta osana potilaan kuntoutustarpeen arviointiprosessia. Prosessin tarkoitus on potilaan kokonaisvaltaisen tilanteen huomiointi jo kuntoutustarpeen arviointivaiheessa sekä kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Käytännössä prosessi tarjoaa potilaalle hänen asioihinsa liittyvää selvitys- ja kartoitustyötä, sosiaaliturvan informaatiota sekä tukea eri vaihtoehtojen valintavaiheissa.

20 18 Prosessin avulla pyritään myös lisäämään ja vakiinnuttamaan moniammatillisen työtavan käyttöä ja sitä kautta lisäämään kuntoutuksen vaikuttavuutta. Tämä toimintamalli esiteltiin Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtoryhmälle. Johtoryhmä hyväksyi mallin sairaanhoitopiirin internet sivustoille ja heidän suosituksestaan malli ja sen käyttö esiteltiin myös operatiivisen ja konservattivisen tulosalueen lääkäreiden kokouksessa. Malli löytyy osoitteesta Malli esitellään myös K-PKS:n erikoistumisvaiheessa oleville lääkäreille sosiaalityön esittelyn yhteydessä. 6. HANKKEEN TULOKSET SAIRAALAN ULKOPUOLISENA TOIMINTANA 6.1 Hankkeen tulokset ja sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstön tapaamisissa terveyssosiaalityön roolista keskusteltiin laajemminkin kuin pelkästään kuntoutukseen liittyvänä toimintana. Kuntien osuus varhaisen vaiheen kuntoutuksessa sekä työkyvyttömyysuhan ehkäisyssä liittyy pääosin lastensuojelullisiin toimenpiteisiin esim. päihdekuntoutus, perhekuntoutus sekä nuorten kuntoutussuunnitelman laatimiseen osallistuminen.. Kuntien edustajien mukaan erikoissairaanhoidon tulisi pyrkiä kuntoutuksen suunnittelun suhteen huomioimaan tarpeeksi varhaisessa vaiheessa myös kunnan näkökulma, mikäli kunta on asiassa maksajan ja / tai toteuttajan roolissa mukana. Näin toimimalla voitaisiin parantaa tiedon kulkua ja ehkäistä tuntemuksia erikoissairaanhoidon käskyttäjän roolista. Myös kuntoutussuunnitelmien realistisuutta suhteessa kunnan kykyyn vastata suunnitelman sisältöön peräänkuulutettiin. Tämän näkökannan suhteen voidaan miettiä tehdäänkö kuntoutussuunnitelmat potilaan vai kunnan tarpeista lähtien? Kokkolan kaupungin osalta keskustelua käytiin myös perusterveydenhuollon sosiaalityön sekä työterveyshuollon asemasta kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön toteuttajana. Tämän hetkisillä resursseilla sosiaalityön porrastus; kunnat perusterveydenhoito - erikoissairaanhoito koettiin ajoittain vaikeaksi toteuttaa.( Hankkeen aikana Kokkolan seudun terveyskeskuksessa yksi ja puoli sosiaalityöntekijän virkaa ja alueella toimivissa työterveyden hoidon yksiköissä ei yhtään sosiaalityöntekijää). Kokkolan kaupungin ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalan yhteistyötä sosiaalityön palveluketjun osalta sovittiin arvioitavaksi vuosittain. Ensimmäinen tapaamisen järjesti Kokkolan kaupunki toukokuussa 2007 ja seuraavan tapaamisen keväällä 2008 järjestää sairaanhoitopiirin sosiaalityön palveluyksikkö. Tästä yhteistyön ja palveluketjun sujuvuuden arvioinnista pyritään tekemään vuosittainen perinne.

Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella.

Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella. Vaasan sairaanhoitopiiri: Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella. Hanketyöntekijä Pirkko Mantere 1.10.2005-21.1.2006, 1.5. 31.10.2006

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa

Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa Ammattilaisten haastatteluihin perustuva tutkimus Jyri Liukko ja Niina Kuuva 27.5.2015 Neuroliiton seminaari, Scandic Park, Helsinki Tutkimusasetelma

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Toteuttajat Suomen Lääkäriliitto, Kuntoutussäätiö ja Avire-yhtiöt Vastausaika 19.-28.3.2013 Vastauksia 2 226

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn - verkostoseminaari. 5.6.2014 Päivi Hirsso Pth-yksikkö/OYS

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn - verkostoseminaari. 5.6.2014 Päivi Hirsso Pth-yksikkö/OYS Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn - verkostoseminaari 5.6.2014 Päivi Hirsso Pth-yksikkö/OYS Kokemuksiani tk-lääkärinä Kun TTH on osa terveyskeskusta samassa organisaatiossa - samassa tietojärjestelmässä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot