TERVEYSSOSIAALITYÖ JA KUNTOUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYSSOSIAALITYÖ JA KUNTOUTUS"

Transkriptio

1 SOSVISIO Terveyssosiaalityön yhteishanke Vaasan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TERVEYSSOSIAALITYÖ JA KUNTOUTUS KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Arja Isosaari Eliisa Niemi Jessica Sundström KESKI POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

2

3 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO KUNTOUTUMISEN KEHITTYMISEN HISTORIAA HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen toteutus sairaalan sisäisenä toimintana Hankkeen toteutus sairaalan ulkopuolisena toimintana Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ja hanke Hanke ja työvoimahallinto Hanke ja perusterveydenhuolto Hanke ja työterveyshuolto HANKKEEN TULOKSET Sairaalan vastuuyksikköjen vastauksien yhteenvedot Minkä diagnoosiryhmän kohdalla työkyvyttömyysuhka on suurin Kysymys kuntoutustarpeen arvioinnista ja kehittämistoimet Mihin asioihin kiinnitetään huomiota kuntoutusta suunniteltaessa Kuka huomioi pitkäkestoisen sairauden tai sairaalassaolon sosiaalisen tilanteen kannalta Milloin potilaalle tehdään kuntoutussuunnitelma ja ketkä sen tekoon osallistuvat Kysymys kuntoutukseen liittyvistä sosiaalityön ongelmakohdista ja mahdollisista koulutustarpeista Lomakkeen täyttö Kyselyn perusteella tehdyt toimenpiteet Toimintamalli: Sosiaalityön prosessi ammatillisessa kuntoutuksessa...17

4 2 6. HANKKEEN TULOKSET SAIRAALAN ULKOPUOLISENA TOIMINTANA Hankkeen tulokset ja sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Hankkeen tulokset ja työvoiman palvelukeskus Hankkeen tulokset ja perusterveydenhuolto Hankkeen tulokset ja työterveyshuolto NUORTEN TYÖKYVYTTÖMYYSUHKA JA TERVEYSSOSIAALITYÖ Ketkä ovat syrjäytymisvaarassa Uusia toimintatapoja TOTEUTTAMISEN ARVIOINTIA HANKKEEN EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEILLE...24 LÄHTEET...26 LIITTEET

5 3 1 JOHDANTO Työkyvyttömyysuhan alla olevien potilaiden kuntoutukseen liittyvän terveyssosiaalityön kehittäminen on osa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä toteutettavaa kolme vuotta ( ) kestävää sosiaalityön kehittämiseen tähtäävää SOSVISIO hanketta. SOSVISIO- hankkeen tavoitteena on kehittää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon ja kuntien sosiaalitoimen sisäistä ja keskinäistä yhteistyötä ja täten parantaa terveyssosiaalityön tekemisen edellytyksiä sekä sen laatua. Hankkeen rahoittajina toimii Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit sekä Länsi-Suomen lääninhallitus. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuoden kestävässä osahankkeessa kohteena on sosiaalityön käytäntöjen kehittäminen niiden potilaiden kohdalla joille vika, vamma tai sairaus aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä tai sen uhkaa. Tavoitteena on potilaan kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön tarpeen tunnistaminen ja sen käyttö osana kokonaisvaltaista ja moniammatillista työotetta sekä saumatonta palveluketjua. Tämä kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön aseman ja merkityksen tarkastelu on taustaltaan kytköksissä nykyisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tapahtuviin sekä tulevien vuosien kunta- ja palvelurakenteen uudistusten muutoksiin. Terveyssosiaalityön asemaa voidaan tarkastella myös väestön ikääntyminen ja ns. huoltosuhteen (työvoiman ulkopuolella olevien määrä yhtä työssäkäyvää kohti) kasvun kautta. Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneiden väestön osuus on noin kolmannes työllisestä työvoimasta mutta 30 vuoden kuluttua jo noin 60 % (Parkkinen 2001). Nämä ikääntymiseen ja työvoiman määrään liittyvät ennusteet asettavat haasteita koko sosiaali- ja terveydenhuollolle ja siinä ohessa myös toimivalle ja vaikuttavalle kuntoutukselle. Haasteisiin on pyritty vastaamaan mm. lisäämällä kuntoutusta ja siihen liittyviä voimavaroja. Kuntoutusmenojen vuosittainen kasvu on ollut vuosina runsaat viisi prosenttia nopeampaa kuin terveydenhuoltomenojen kasvu. Nämä toimenpiteet ovat muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen lailla pääosin verorahoin rahoitettuja palveluita joita kohtaan julkisessa keskustelussa peräänkuulutetaan vaikuttavuutta sekä sen arviointia. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointitarpeen tuo esille myös valtioneuvoston kuntoutuselonteko 2002, jossa tulevaisuuden haasteena nähdään mm. kuntoutuksen vaikuttavuutta koskevan tutkimuksen lisääminen. Muita tämän selonteon painopistealueita ovat ikääntyvän työvoiman työkyvyn ylläpitäminen, vanhuusväestön toimintakyvyn säilyttäminen, kuntoutuksen riittävän varhainen aloittaminen sekä moniammatillisen työotteen kehittäminen.(kannattaako kuntoutus, Stakes 2002) Päästäänkö vuonna 2005 voimaan tulleella eläkeuudistuksella tavoiteltuun pidempään työssä jatkamiseen ja eläkeiän nousuun? Minkälaisia odotuksia pidempään jatkuva työrupeama tuo kuntoutukselle ja kuinka terveyssosiaalityö löytää paikkansa työ- ja toimintakykyä tukevan kuntoutuksen monimuotoisessa kentässä?

6 4 2. KUNTOUTUKSEN KEHITTYMISEN HISTORIAA Kuntoutuksen juuret suomalaisessa yhteiskunnassa yltävät 1900-luvun puoleenväliin, jolloin talvija jatkosodan jälkeen syntyi tarve huolehtia sodassa vammautuneiden selviytymisestä ja tukea heidän paluutansa työelämään. Tuolloin kuntoutus nähtiin sairauden jälkihoidoksi ja sen tehtävä oli pitkälti sidoksissa kykyyn tehdä työtä ja lisätä mahdollisuutta työelämään paluuseen. Kuntoutus määrittyi korjaavaksi toiminnaksi jonka tavoitteena oli estää syntyneen haitan tai työkyvyttömyyden jääminen pysyväksi. Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin, Suomen jälleenrakentamisen aikana ja 70-luvulla, huomio kiinnittyi myös hitaasti eteneviin, kroonisiin sairauksiin joista aiheutuneet työkyvyttömyyden tuomat kansantaloudelliset haitat olivat suuret. Ajankohtaiseksi nousivat vaatimukset uudesta kuntoutusstrategiasta jossa peräänkuulutettiin reagointia tilanteeseen ennen kuin ongelmat olivat jo liian vaikeita ja kuntoutujan motivaatio kadonnut. (Järvikoski & Härkäpää 2003). Kun samaan aikaan maailman terveysjärjestö WHO määritteli kuntoutuksen lääkinnällisten, sosiaalisten, kasvatuksellisten ja ammatillisten toimenpiteiden koordinoiduksi kokonaisuudeksi, jolla pyritään kohentamaan yksilön toimintakyky parhaalle mahdolliselle tasolle (WHO 1969) siirryttiin jälkihoidollisesta yleisempään toiminnalliseen näkökulmaan. Toinen merkittävä ajankohta kuntoutuskäsitteen määrittelyn kannalta oli vammaisten vuosikymmenen julistaminen luvulla. Tuolloin WHO painotti vammaisen henkilön ympäristöön sopeutumisen valmentamisen lisäksi huomioimaan ne toimenpiteet, joilla integraatiota myös ympäristön ja yhteiskunnan taholta voitaisiin edistää. Samalla vuosikymmenellä Kansainvälinen työjärjestö ILO peräänkuulutti vammaisten parempaa asemaa työelämässä. Tämä tulisi näkyä vammaisten työmahdollisuuksien edistämisenä sekä tasa-arvoisena osallisuutena ja vaikuttamisena yhteiskunnalliseen toimintaan. Seuraavan vuosikymmenen aikana kuntoutuksen tarkastelussa siirryttiin yksilön autonomian ja itsenäisyyden korostamiseen. Tällöin kuntoutuksen määritelmiin ilmestyivät valtaistumisen toimintavoiman vahvistumisen ja elämänhallinnan (empowerment) tavoitteet.(järvikoski & Härkäpää 2003). Kuntoutuskäsitteen monipuolistumisen rinnalla laajentuivat myös kuntoutuspalvelujen tarjonta ja kohderyhmät. Sairauden jälkihoidon ja korjaavan toiminnan rinnalle kehittyi haittoja ehkäisevää ja toimintakykyä tukevaa toimintaa. Tämä on mahdollistanut varhaisen puuttumisen vasta muodostumassa oleviin ongelmiin ja reagointia työkyvyttömyysuhan mahdollisuuteen. Kuntoutus on ollut myös kytköksissä yhteiskunnan vaihtelevaan työvoimapoliittiseen tilaan. Tämän sääntelyjärjestelmän on katsottu ylläpitävän yhteiskunnan tasapainoa. Aikoina, jolloin työvoimasta on ollut pulaa, kuntoutustarve on korostetusti noussut esille ja vastaavasti työvoiman ylitarjontaaikana se on seulonut huonokuntoisia ja työrajoitteisia väestöryhmiä työvoiman ulkopuolelle.

7 5 Toinen kuntoutukseen läheisesti kytköksissä oleva piirre on ollut kulloinkin vallalla ollut sairauskäsitys. Kun sairauskäsite laajeni 1980-luvulla kiinnittämään huomiota myös terveyttä ylläpitäviin tekijöihin, vaikutti se myös kuntoutuskäsitteen laajenemiseen. Enää ei ollut tarkoituksenmukaista ymmärtää kuntoutuksella pelkästään tietyn sairauden aiheuttamien haittojen vähentämistä tai ennaltaehkäisyä, vaan yleensäkin kuntoutuksen tarpeessa olevan ihmisen kokonaisvaltaista elämänlaadun parantamista.(järvikoski & Härkäpää 2003). Kuntoutuksen järjestäjätahojen määrällinen kasvu invalidihuollon palveluista nykyiseen palvelujärjestelmään on ollut mittava. Tämän päivän Suomessa kuntoutuksen palvelu- ja tukitoimia tuottaa ja kustantaa moniosainen järjestelmä, jossa kullakin osajärjestelmällä on omat lainsäädäntönsä ja toimintaohjeistonsa. Selkeä kuntoutukseen liittyvä alue sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on lääkinnällinen kuntoutus (asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1051/1991, Kansanterveyslaki 66/72 ja Erikoissairaanhoitolaki 1062; 1, 10 10a ). Lääkinnällinen kuntoutus määriteltiin v.1984 virallisesti osaksi potilaan hyvää kokonaishoitoa ja sen järjestämisvastuu säädettiin julkisen terveydenhuollon tehtäväksi. Lääkinnällisen kuntoutuksen erilaiset toimintamuodot ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Ammatillinen kuntoutus kohdistuu yleensä niihin henkilöihin, joiden riski syrjäytyä työelämästä on sairauden tai vajaakuntoisuuden takia tavallistakin suurempi. Ammatillista kuntoutusta määritellään ja kuvataan sekä toimenpiteiden että tavoitteiden kautta. Toimenpiteisiin perustuvan määrittelyn mukaan ammatillinen kuntoutus tarkoittaa sitä osaa kuntoutuksesta tai kuntoutusprosessista, jossa toteutetaan ammattiin tai työhön liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteeseen perustuvan määrittelyn mukaan se on toimintaa, jolla pyritään parantamaan kuntoutujan ammatillisia valmiuksia ja ammattitaitoa, kohentamaan kuntoutujan työkykyä sekä edistämään työmahdollisuuksia ja integroitumista työelämään ja yhteiskuntaan. (Kuntoutusasian neuvottelukunta 2003). Kuntoutuksen taustalla on terveydenhuollossa vaikuttanut biolääketieteelliseen malliin perustuva, oireita korostava sairauden ja siitä lähtevän kuntoutuksen määrittely. Nykypäivänä ammatillinen kuntoutus on kuitenkin tavoitteitaan, toimintatavoiltaan ja toteutukseltaan yhä enenevästi sidoksissa laajempaan yhteiskunnallisen kokonaisuuteen. Onnistuuko siirtyminen biososiaaliseen, sairauden toiminnallisia seurauksia korostavaan malliin myös terveyssosiaalityön kontekstissa ja kuinka rohkeasti uskallamme avata ja laajentaa nykyistä kuntoutuskäsitystämme? Suikkanen ja Lindh (2003) ehdottavat jopa kuntoutuksen lääketieteellisen mallin korvaamista kuntoutuksen yhteiskuntatieteellisellä mallilla. Kun myös terveys- sosiaalityön tekemisen lähtökohtana pidetään kokonaisnäkemystä sairauden ja sosiaalisten tekijöiden yhteyksistä (Suomen kuntaliitto ja

8 6 Terveydenhuollon sosiaalityöntekijät ry.1998) niin mahdollisuudet terveyssosiaalityön kehittämiseen kuntoutuksen osalta ovat olemassa. 3. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä kiihtyy vuosikymmen loppua kohti. Puute osaavasta työvoimasta kasvaa ja eläkeikää lähestyvien sekä työkyvyttömyysuhan alla olevien merkitys työvoiman turvaajina korostuu. Tilastokeskus arvioi vuoteen 2010 mennessä koko maan väestön kasvavan v tasosta 2,1 %. Vastaava luku olisi Keski-Pohjanmaalla 1,2. Työikäinen väestö vähenee koko maassa 9,1 % ja Keski-Pohjanmaalla 11,8 %. Huoltosuhde Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa nousisi keskiarvolla mitattuna (Paras hankkeen mukaisesti laskettuna) vuoden 2005 olevasta 69,0 aina 82,9 vuoteen 2015 mennessä. Tätä taustaa vasten Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella työvoiman tarve sekä huoltosuhde ovat tulevaisuudessa maan keskiarvoa heikommassa asemassa. Tulevaan tilanteeseen voitaneen varautua etukäteen ja mm. ammatillisen kuntoutuksen keinoin pyrkiä vaikuttamaan Keski-Pohjanmaan työikäisten työkykyyn sekä mahdolliseen työkyvyttömyyden uhkaan. Ennenaikainen eläkkeelle siirtymisen vaikutukset näkyvät kansantaloudellisten seurauksien lisäksi myös henkilön arkipäivässä. Siirtyminen eläkkeelle heikentää usein ansiotasoa ja saattaa vähentää sosiaalista pääomaa mm. kanssakäymisten ja osallisuuden vähenemisen kautta. Tämä kuntoutuksellisiin toimintoihin painottunut terveyssosiaalityön hanke toteutettiin lokakuun 2006 ja marraskuun 2007 välinä aikana Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Tavoitteena oli työkyvyttömyysuhan alaisten potilaiden kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön selkeyttäminen ja palveluketjun mallin luominen. Samoin tavoitteeksi asetettiin organisaation rajojen ylittävän sosiaalityön kehittäminen potilaan saumattoman palveluketjun turvaamiseksi. Palveluketjulla tarkoitetaan saman asiakkaan tiettyyn ongelmakokonaisuuteen kohdistuvaa, sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorajojen ylittävää, suunnitelmallisesti ja yksilöllisesti toteutuvaa palveluprosessin kokonaisuutta. (Stakes 2005). Hankkeen aluksi pyydettiin kuntoutukseen läheisesti liittyviä tahoja nimeämään omat edustajansa ohjausryhmään, jonka tehtävänä oli ohjata hankkeen etenemistä, arvioida sen toimintaa sekä toimia linkkinä eri sidosryhmiin. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa ja siihen olivat nimetyt seuraavat jäsenet:

9 7 Perusturvajohtaja Sinikka Asiala Toholammin kunnasta, Sosiaalipalveluneuvoja Pirjo Hautakoski Kokkolanseudun terveyskeskuksesta, Perustuvan osastopäällikkö Seppo Mattila Kokkolan kaupungista, Projektikoordinaattori Esa Nordling Pohjanmaahankkeesta, Työvoimaohjaaja Minna Potinoja Kokkolan työvoiman palvelukeskuksesta Asiakasneuvoja Kristiina Patrikainen KELA:n Kokkolan toimistosta, Ylilääkäri Katja Tuliniemi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntoutustutkimusyksiköstä Johtava sosiaalityöntekijä Eliisa Niemi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Hankkeen tukena, työtiimin tavoin, toimi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sosiaalityön palveluyksikkö. Yksikön henkilöstö määrä on yhdeksän työntekijää. Yhteisesti käytiin läpi hankkeen etenemiseen ja sen toimintaan liittyviä asioita. Samalla oli mahdollista peilata kuntoutukseen liittyvää sosiaalityötä oman organisaation sisällä ja selkeyttää omia toimintatapoja. Näitä tapaamisia ei erikseen kirjattu hankkeen piiriin, vaan kirjaukset tehtiin yksikön työpaikkakokousten pöytäkirjoihin. 4. HANKKEEN TOTEUTUS 4.1 Hankkeen toteutus sairaalan sisäisenä toimintana Hankkeen alussa kartoitettiin Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sosiaalityöntekijöiden osallisuutta kuntoutukseen liittyviin toimintoihin. Sosiaalityöntekijät kirjasivat ylös kuukauden ajalta ne työtehtävät, jotka liittyvät kuntoutukseen. Tämän seurannan tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon ja miten sosiaalityöntekijöiden työpanosta käytettiin osana erikoissairaanhoidossa tapahtuvaa kuntoutusta. Kartoituksen aikana sosiaalityönpalveluyksikössä toimi yhdeksän työntekijää ja kaikki osallistuivat seurantaan marraskuun 2006 aikana. Kuukauden seurannan aikana kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön käyttö näytti painottuvan aikuis- ja nuorisopsykiatrian toimialueelle sekä kuntoutustutkimusyksikön käyttöön. Somaattisten osastojen ja poliklinikoiden sosiaalityöntekijän työpanos kuntoutusasioissa oli vähäinen tai sitä ei ollut ollenkaan. Kirjallinen kyselylomake laadittiin myös sairaanhoitopiirin kaikille vastuuyksiköille (liite 1.). Tällä kyselyllä pyrittiin kartoittamaan osastojen ja poliklinikoiden henkilökunnan nykytilannetta kuntoutukseen liittyvissä toimintatavoissa sekä heidän näkemyksiään siihen liittyvästä sosiaalityön tarpeesta. Kyselylomake, sen tausta ja tavoitteet esiteltiin osastonhoitajien kokouksessa marraskuussa Tällä henkilökohtaisesti annetulla informaatiolla esiteltiin käynnissä olevaa hanketta ja pyrittiin lisäämään kyselyyn vastaamisen motivaatiota. Samalla jaettiin kyselylomakkeet

10 8 ja poissaolleille ne lähetettiin postitse. Vastausaikaa oli -06 joulukuun loppuun, ja viimeinen lomake palautettiin tammikuun 2007 puolessa välissä. Kysely osoitettiin sairaanhoitopiirin kaikille vastuuyksiköille kehitysvammahuoltoa, välinehuoltokeskusta ja leikkaussalia lukuun ottamatta. Yhteensä kyselyyn osallistuneita vastuuyksikköjä oli 26 kpl ja niiden vastausprosentti oli 81 %, vastauksista mukaan on laskettu myös ne, jotka ilmoittivat, ettei heillä ole kuntoutukseen liittyviä toimintoja / työtehtäviä. Hankkeen aikana tavattiin myös kuntoutustutkimusyksikön kuntoutusohjaajia. Työkokouksessa keskusteltiin yhteisistä toimintamuodoista sekä myös toimintojen rajapinnoista. Samalla selkiytettiin työnjaollisia kysymyksiä. Lasten ja nuorten kuntoutuksen liittyvän terveyssosiaalityön kehittämiseen palkattiin kuukaudeksi oma hanketyöntekijä. Hanketyöntekijän keskittyi pitkäaikaissairaiden lasten ja nuoren kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön kehittämiseen. Kehitystyö tapahtui pääasiassa yhdessä lasten osaston ja poliklinikan kanssa. Tavoitteena oli luoda toimivia yhteistyökäytäntöjä eri toimijoiden kanssa ja täten mahdollistaa varhainen puuttuminen työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi moniammatillisesti. 4.2 Hankkeen toteutus sairaalan ulkopuolisena toimintana Sairaalan sisäisen kehitystyön ohella yhteistyötä tehtiin potilaan palveluketjuun kuuluvien muiden toimijoiden kanssa. Työkyvyttömyyden uhka näyttäytyy usein aikaisemmin muissa yhteyksissä kuin erikoissairaanhoidossa. Esimerkiksi eläkeyhtiö Varman kaavoin mukaan hankaluus puuttua suunnitelmalliseen ja oikea-aikaiseen työkyvyttömyyden uhan ehkäisyyn näkyvät jo varhaisessa sairastumisen vaiheessa. Tässä vaiheessa asiaan puuttumista vaikeuttaa kun hoidosta ja kuntoutuksen suunnittelusta vastuussa oleva taho sairauden aikana muuttuu. Hankkeen tarkoituksena oli tehostaa sosiaalityön osuutta näiden siirtymävaiheiden aikana ja kehittää yhteistyötä sairaalan ulkopuolisten toimijoiden kanssa Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ja hanke Sairaanhoitopiirin kolmestatoista varsinaisesta jäsenkunnasta tavattiin yhdentoista kunnan perusturvajohtajat, eli kaikki ne joissa ks. virka oli tuolla hetkellä täytettynä. Esittelimme hankkeemme heidän yhteisessä kokouksessaan marraskuussa -06 ja pyysimme heitä miettimään oman kuntansa kuntoutukseen liittyvien henkilöiden kanssa nykyisin käytössä olevia yhteistyömuotoja erikoissairaanhoidon terveyssosiaalityön kanssa. Näkökulmana korostettiin

11 9 palveluketjun sujuvuutta kunnan ja erikoissairaanhoidon siirtymävaiheiden aikana. Näitä asioita sovittiin käsiteltäväksi myöhemmin tapahtuvilla kuntakohtaisilla käynneillä kunkin kunnan vieraana. Jäsenkuntien kuntoutuksesta vastaavien työryhmien tapaamiset toteutettiin vuoden 2006 loppuun mennessä. Työkokouksien kokoonpanot vaihtelivat kunnittain ja pienempien kuntien käynnit sovittiin järjestettäviksi yhteistapaamisina. Kuntakäynneillä tavatut ammattiryhmät ja henkilöstömäärät vaihtelivat. Yhteensä yhdentoista kunnan sosiaalitoimen edustajia tavattiin kaksikymmentä henkilöä, kuntoutukseen liittyviä terveydenhuollon edustajia kuusi, yksi Kelan edustaja sekä seitsemän edustajaa kunnasta, joissa terveys- ja sosiaalitoimi oli yhdistetty, kaiken kaikkiaan 34 kuntoutukseen liittyvää toimijaa kuntasektorilta Hanke ja työvoimahallinto Työvoimahallinnon osalta ohjausryhmässä nousi esille lähinnä Kokkolan työvoimanpalvelukeskuksen ja keskussairaalan sosiaalityön välinen yhteistyö. Työvoimanpalvelukeskus käyttää sairaalan kuntoutustutkimusyksikköä kuntoutustarveselvityksiin ja kuntoutustutkimuksiin. Työvoimanpalvelukeskuksen henkilökuntaa lähestyttiin yhteistyöpalaverin kautta. Palaverin tarkoitus oli tarkastella molempien organisaatioiden sosiaalityön käytäntöjä yhteisen asiakkuuden aikana. Käytännön toimintatavat olivat sosiaalityön osalta molemmissa organisaatioissa keskittyneet sosiaalisen alkukartoituksen tekoon. Asiakkaan kohdalla se oli käytännössä tarkoittanut samojen asioiden läpikäyntiä, ensin työvoimapalvelukeskuksen ja sitten kuntoutustutkimusyksikön sosiaalityöntekijän kanssa. Tässä osassa palveluketjua tiedonkulku asiakkaan kanssa tehdyistä toimenpiteistä oli usein katkennut organisaation rajoihin, salassapitosäädöksiin sekä organisaatioiden eri tietojärjestelmiin. Yhteistyötä oli olemassa, mutta sen tarkempia muotoja ei aikaisemmin oltu yhteisesti määritelty. Ensimmäisen palaverin jälkeen sovittiin jatkotyöskentelystä, jonka tarkoituksena oli pyrkiä asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisempiin toimintoihin palveluketjun eri vaiheiden aikana Hanke ja perusterveydenhuolto Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella toimii 11 terveyskeskusta tai - asemaa. Kokkolan seudun kuntayhtymässä on sosiaalineuvojan ja sosiaalityöntekijän virka ja Tunkkarin kuntayhtymässä yksi sosiaalityöntekijän virka. Muissa terveyskeskuksissa ei sosiaalityöntekijän virkaa ole. Kokkolan seudun terveyskeskuksen ja Tunkkarin kuntayhtymän sosiaalityöntekijän tapaamiset järjestettiin hankkeen aikana. Tapaamisten tavoite oli tarkastella potilaan kuntoutukseen liittyvän palveluketjun sujuvuutta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon välillä.

12 Hanke ja työterveyshuolto Työkyvyttömyysuhan ehkäisemisen sekä varhaisen puuttumisen suhteen tärkeä rooli on työterveydenhuollolla. Työterveyshuoltolaki ( /1383) edellyttää työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistävän mm. työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella toimivissa työterveydenhuollon organisaatiossa ei sosiaalityöntekijän palveluja ole saatavissa. Määrällisesti suurimpana toimii Työplussa, joka vastaa yli 500 yrityksen ja noin työntekijän työterveyshuoltopalveluista Kokkolassa ja ympäristökuntien alueella. Hankkeen aikana järjestettiin tapaaminen Työplussan palvelupäällikön kanssa. Tavoitteena oli palveluketjun sujuvuuden tarkastelu sosiaalityön osalta työterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon siirtymävaiheiden aikana. 5. HANKKEEN TULOKSET SAIRAALAN SISÄISESSÄ TOIMINNASSA 5.1. Sairaalan vastuuyksikköjen vastauksien yhteenvedot Minkä diagnoosiryhmien kohdalla työkyvyttömyysuhka on suurin? Vastuuyksiköille jaetun kyselyn ensimmäisellä kysymyksellä pyrittiin kartoittamaan ne potilasryhmät, joiden työkyvyttömyyden tai työelämästä syrjäytymisen uhka on osaston henkilökunnan mukaan havaittavissa. Terveyssosiaalityön näkökulmasta tämä tieto mahdollistaisi esiin nousevien sairausryhmien erityspiirteisiin paneutumisen sekä moniammatillisen työotteen vahvistumista tiedon ja yhteistyön lisääntyessä. Samoin tiettyjä sairausryhmiä koskeva sosiaalityön erityisosaaminen olisi hyödynnettävissä ja mahdolliset puutteet koulutuksella täydennettävissä. Psykiatrian tulosalueen osalta masennus / vakava masennus nousi jokaisen vastanneen yksikön kohdalla (100 %) esiin työkyvyttömyysuhkaan vaikuttavana tekijänä. Koska lähes puolet uusista psykiatrisin perustein myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään masennuksen perusteella, on syytä olettaa vastausten kuvaavan kattavasti sitä potilasryhmää, jossa työkykyisyyden ylläpitäminen ja kuntoutustoimenpiteet vaativat huomiointia kaikkien hoitoa toteuttavien taholta. Toinen potilasryhmä, jonka kohdalla työkyvyttömyys uhka koettiin mahdollisena, olivat psykoosiin sairastuneet potilaat (67 %). Somaattisella puolella työkykyä uhkaavia diagnoosiryhmiä oli

13 11 vastausten mukaan huomattavasti psykiatriaa enempi, peräti 27 eri diagnoosiryhmää. Vastausten perusteella määrällisesti suurin työkykyä uhkaava diagnoosiryhmä oli syöpään sairastuneiden osuus (17 % ). Hankkeen aikana sovittiin sosiaalityöntekijän säännölliset, viikoittaiset käynnit hoidosta vastaavalla osastolla. Tavoitteena on luoda säännöllisyyttä sekä mahdollistaa sosiaalityön käyttö osana syöpäpotilaan hyvää hoitoa. Samoin osallistuttiin osastojen kehityspäiviin ja niissä informoitiin potilaiden sosiaaliturvaan muuhun sosiaalityöhön liittyvistä asioista Huomioitavaa somaattisesti sairaiden nuorten kohdalla oli vähäinen puuttuminen työkyvyttömyys - tai työelämästä syrjäytymisen uhkaan. Koettua terveyssosiaalityön tarvetta osana lasten ja nuorten hoito- ja kuntoutustoimintaa ei somaattisten osastojen ja poliklinikoiden osalta vastauksista ilmennyt Kysymys kuntoutustarpeen arvioinnista ja kehittämistoimet Kyselyn toinen kysymys liittyi siihen, miten vastuuyksiköissä kuntoutustarve arvioidaan ja kuka sen tekee. Kysymyksen tarkoituksena oli selvittää mikä oli eri ammattiryhmien osuus ja erityisesti sosiaalityön rooli kuntoutustarpeen arvioinnissa Kuntoutustarpeen arviointitilanteet vaihtelivat. Yhteistä oli, että ne perustuivat lähinnä tiedon keräämiseen ja sen välittämiseen hoitavalle lääkärille. Psykiatriassa kuntoutustarpeen arviossa huomioidaan pääsääntöisesti myös erityistyöntekijöiden sekä erityisesti nuorten kohdalla myös muun verkoston näkemys asiasta. Vastauksista ei tarkemmin ilmennyt minkälaista työpanosta kuntoutustarpeen arvioon sosiaalityöntekijältä(tai muilta erityistyöntekijöiltä)odotettiin moniammatillisen tiimin jäsenenä. Somaattisten vastuuyksiköiden kuntoutustarpeen arvioi noin puolessa tapauksessa yksinomaan lääkäri. Moniammatillista työryhmää käytti kaksi vastuuyksikköä, joista toinen kokeiluluontoisesti ja sen jatko oli epävarmaa. Muissa tapauksissa kuntoutustarve tuli esille potilaan itsensä, hoitajien tai muu henkilökunnan kautta. (kaaviokuva 1. sivulla kymmenen) Kysymyksen pohjalta näytti siltä, että sosiaalityöntekijän työpanosta käytettiin kuntoutustarpeen arviointiin vaihtelevasti tai ei ollenkaan ja että sen rooli oli näissä arviointitilanteissa osin selkeytymätön

14 12 Kaaviokuva 1. KUKA TEKEE ARVION KUNTOUTUSTARPEESTA 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 MONIAMMATT ITIIMI PELKÄSTÄÄN LÄÄKÄRI FYSIOTERAPE UTTI LÄÄKÄRI JA POTILAS HOITAJA JA LÄÄKÄRI EI ARVIOIDA VAIHTELEVA KÄYTÄNTÖ PSYKIATRIA 71,4 0,0 0,0 0,0 14,3 14,3 0,0 OPERATIIVINEN 12,5 37,5 12,5 12,5 0,0 25,0 0,0 KONSERVATIIVINEN 16,7 66,7 0,0 0,0 0,0 0,0 16, Mihin asioihin kiinnitetään huomiota kuntoutusta suunniteltaessa? Vastausten mukaan näytti siltä, että kuntoutuksen suunnittelussa huomioitavia asioita lähestyttiin sekä laajempien kokonaisuuksien että yksityiskohtaisesti nimettyjen kohteiden kautta. Laajempaa näkemystä edustivat mm. maininnat huomion kohdistamisesta potilaan kokonaistilanteen sekä fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten seikkojen huomioon ottamisesta kuntoutuksen suunnittelun yhteydessä. Yksityiskohtaisimmin nimetyt kohteet jakaantuivat toimintakyvyn, työn, koulutuksen, toimentulon, asumisen, verkoston tuen sekä tarjolla olevien palveluluiden saatavuuden huomiointiin. Potilaslähtöisyys / potilaan omat toiveet mainittiin 15 %:ssa vastauksista. Psykiatrian tulosalueen kaikissa vastauksissa kuntoutuksen suunnitteluun liittyi myös potilaan sosiaalisen verkoston huomioon ottaminen. Konservatiivisen ja operatiivisen tulosalueiden vastauksissa huomioinnin painopiste liittyi selkeästi työkykyyn vaikuttaviin tekijöihin. Kysymykseen jätti vastaamatta neljännes kyselyyn osallistuneista vastuuyksiköistä. Sosiaalisen verkoston määritelmänä käytettiin John Barnesin(1950) määritelmää, jonka mukaan verkosto muodostuu kaikista yksilön välisistä sosiaalisista suhteista. Kysymyksen pohjalta ei selvinnyt käytännön toimintatapoja, esimerkiksi kuka huomio mitäkin asioita tai missä vaiheessa huomiointia tapahtuu.

15 Kuka huomioi pitkäkestoisen sairauden tai sairaalassaolon sosiaalisen tilanteen kannalta? Pitkäkestoisen sairauden tai sairaalassaolon huomioinnissa vastaukset jakaantuivat muita lomakkeen kysymyksiä selkeimmin kahteen eri toimintatapaan. Kolme neljästä vastanneesta yksiköstä mainitsi useamman kuin yhden ammattiryhmän huomioivan potilaan sosiaalisen tilanteen sairauden pitkittyessä. Näissä vastauksissa, joissa potilaan tilanteen huomiointi jakaantui useammalle eri ammattiryhmille, lähes seitsemässäkymmenessä prosentissa vastauksissa mainittiin erikseen sosiaalityöntekijät sekä yhteydenotot heihin. Tämä oli kyselyn kohdista se jonka kohdalla sosiaalityöntekijän osuus ja työpanos mainittiin selvästi useammin kuin lomakkeen muissa kysymyksissä Milloin potilaalle tehdään kirjallinen kuntoutussuunnitelma ja ketkä sen tekoon osallistuvat? Kuntoutussuunnitelma tehtiin yhtä lukuun ottamatta kaikissa psykiatrian vastuuyksiköissä. Vastauksista ilmeni selkeästi ajankohdat, missä vaiheessa tämä tehdään. Tyypillisimmin ne liittyivät arviokäyntien tai B- lausuntojen laatimisen yhteyteen. Somaattisista vastuuyksiköistä selkeästi kuntoutussuunnitelman ilmoitti tekevänsä neljännes, kun vastaavasti neljäkymmentä prosenttia vastasi, ettei suunnitelmaa tehdä. Lopuissa vastauksissa suunnitelman tekeminen vaihteli. Se tehtiin tietylle potilasryhmälle, kuntoutuslähetteiden yhteydessä ym. Kuntoutussuunnitelmien tekoon osallistui lääkärin lisäksi vaihtelevasti työryhmän eri jäseniä ja yhdessä vastauksessa myös potilas itse Kysymys kuntoutukseen liittyvistä sosiaalityön ongelmakohdista ja mahdollisista koulutustarpeista Kyselyssä kartoitettiin myös millaisia ongelmakohtia ja koulutustarpeita yksiköt kokivat kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön suhteen. Vastauksissa nousi esiin mm. työnjakokysymykset hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden välillä, kuka hoitaa mitäkin asiaa, milloin ohjataan sosiaalityöntekijälle, milloin taas asian hoitaa hoitohenkilökunta. Koulutusta toivottiin etuus-, tuki- ja lainsäädännöllisiin asioihin. Työpanosta toivottiin myös verkostoneuvotteluihin ja laajempien yhteistyöpalavereiden järjestämiseen. Erityisesti kuntoutukseen liittyvää tietoa ja koulutusta toivottiin kuntoutustarpeen havaitsemiseen, moniammatilliseen ja kirjalliseen kuntoutussuunnitelman tekoon sekä sen kirjaamiseen liittyviin asioihin.

16 14 Psykiatrien vastuuyksiköiden vastauksissa ongelmakohtina nähtiin erikoissairaanhoidon ja kuntien perusturvan epäselvä työnjako. Erikoissairaanhoidon terveyssosiaalityöllä nähtiin tiettyjen potilasryhmien kohdalla laaja (liiankin laaja) vastuu potilaan asioiden kuntoon saattamisesta ja kysymyksenä nousi esiin sosiaalityön porrastuksen toimivuus. Myös nuorten kuntoutuksen ja erityisesti avohoitomalliin perustavasta, yksilöllisesti räätälöidystä kuntoutuksesta kuntien erilaisilla resursseilla koettiin vaikeana asiana. Tästä toivottiin myös koulutusta sekä lisäinformaatiota. Ongelmakohtana mainittiin myös sosiaalityöntekijän palveluiden riittämättömyys, vastuuyksiköllä oli tarvetta sosiaalityön käyttöön enemmän kuin tällä hetkellä resursoitu Lomakkeen täyttö Kyselylomakkeen oheistuksessa oli mainita toiveesta että mahdollisimman moni yksikön ammattiryhmän edustaja voisi arvioida kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön tarvetta. Asiaa painotettiin myös vastuuyksiköiden osastonhoitajien kokouksessa. Kaaviokuvassa 2 ilmenee, mitkä ammattiryhmät osallistuivat kyselyyn vastaamiseen. Kaaviokuva 2. Lomakkeen täyttö Prosenttia ,766,7 HOITOHEN- KILÖKUNTA ,7 MONIAMM: TIIMI 33,3 0 16,7 0 PELKÄSTÄÄN LÄÄKÄRI PSYKIATRIA OPERATIIVINEN KONSERVATIIVINEN

17 Kyselyn perusteella tehdyt toimenpiteet Ensimmäinen kysymys nosti vahvasti esiin masennuksen työkykyä uhkaavana tekijänä. Hankkeen aikana tiedusteltiin Keski-Pohjanmaan keskussairaalan psykiatrian poliklinikalta tarvetta kehittämisyhteistyöhön masennuspotilaiden työkyvyttömyysuhan varhaisen puuttumisen suhteen. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä psykiatrian poliklinikat kuuluvat erikoissairaanhoitoon ja hoitosuhteen aloittaminen poliklinikalla vaatii lähettävän yksikön lähetteen. Poliklinikan mukaan lähettävän yksikön nähtiin olevan avainasemassa työkyvyttömyysuhan varhaisen puuttumisen suhteen. Tämän pohjalta järjestettiin työkokous sairaanhoitopiirin perusterveydenhoidon psykiatristen hoitajien kanssa. Kokouksessa todettiin psykiatrian sairaanhoitajien työpanoksen liittyvän pääosin pitkään sairastaneiden ja eläkkeellä olevien potilaiden kanssa työskentelyyn. Joten potilaiden työkyvyttömyysuhan toteaminen ja varhaisen puuttumisen mahdollisuudet ovat käytännössä perusterveyden / työterveyshuollon lähetteen tekevällä lääkärillä. Kokkolan terveyskeskuksen lääkäreitä lähestyttiin sähköpostitse ja tarjottiin mahdollisuutta asiaa koskevaan yhteistyöhön hankkeen kanssa. Yhtään vastauksia tai kommenttia asiaan ei saatu, joten varhaisen puuttumisen toimintamallin kehitystyö masennuspotilaiden työkyvyn turvaamiseen yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa jäi hankkeen osalta tähän. Kyselyn tulos esitettiin myös Pohjanmaa hankkeelle, jonka resurssit asian eteenpäin työstämiseksi ovat laajemmat. esim. osahanke 6, jonka tavoitteena on mielenterveyssyistä sairauspäivärahalle ja eläkkeelle jääneiden määrän vähentäminen). Toisen kysymyksen pohjalta hankkeen tarkoituksena oli lisätä sosiaalisen näkökulman käyttöä kuntoutustarpeen arvioinnin yhteydessä. Nykyään kuntoutustoimenpiteiltä odotetaan yhä enempi vaikuttavuutta ja sitä on Suomessa arvioitu mm. sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta ja kuntoutusasian neuvottelukunnan aloitteesta toteutuneessa hankkeessa. Arvio kuntoutuksen vaikuttavuudesta tehtiin tieteellisten tutkimusten perusteella. Asiantuntijakatsauksessa arvioinnin kohteeksi oli valittu kuntoutusmuotoja jotka kohdistuivat suuriin kuntoutujaryhmiin, ja niissä vallitseviin yleisiin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Katsauksen mukaan moniammatillinen kuntoutus todettiin vaikuttavaksi toimintamalliksi useissa sairaus- ja ongelmaryhmissä ja sen vaikuttavuutta vielä lisäsi kuntoutuksen yhdistäminen ympäristöön, lähiyhteisöön ja työssä olevien osalta myös työyhteisöön. (Kannattaako kuntoutus. Stakes). Samansuuntaisesti asiaa tarkastelevat myös Talo, Wikström ja Metteri osiossaan Kuntoutuminen monitieteisenä ja tasoisena prosessina kirjassa Kuntoutus.(2003). Heidän mukaansa jo kuntoutuksen varhaisimman tarpeen tunnistamisessa sekä kuntoutussuunnitelman laadinnassa olisi

18 16 toteuduttava moniammatillisuuden periaate, jonka mukaan kuntoutujaa on kannateltava kuntoutusta tukevassa sosiaalisessa verkostossa. Nämä asiat huomioiden hankkeen aikana luotiin toimintamalli sosiaalityön osuudesta ammatillisen kuntoutuksen prosessissa,( tarkemmin asiasta kappaleessa 5.3.) Kyselyn vastausten mukaan kuntoutussuunnitelman laatimisessa oli epäselvyyttä mihin potilastietojärjestelmän lehdelle se laaditaan, onko siihen olemassa olevaa mallia ja missä vaiheessa ja kenenkä taholta se tulisi laatia. Hankkeen aikana käytiin keskustelua Kokkolan seudun terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän sekä erikoissairaanhoitoon kuuluvan psykiatrian poliklinikan työtiimin kanssa mahdollisuudesta ottaa Kelan käyttöön ottama lomake KU 207. kuntoutussuunnitelman pohjaksi. Lomaketta oli jo aikaisemmin käytetty terveyskeskuksessa ja sen laatiminen oli tapahtunut sosiaalityöntekijän, lääkärin sekä hoitohenkilökunnan taholta. Lomaketta testattiin psykiatrian poliklinikalla kaksi kuukautta. Lomakkeen käyttö osoittautui hankalaksi, sen painopiste on fyysisten sairauksien kartoittamisessa, samoin toimintakykyyn liittyvät kysymykset painottuivat pääosin fyysisin suorituksiin. Sellaisenaan se ei kokemusten mukaan psykiatrialla soveltunut kuntoutussuunnitelman pohjaksi. Kuntoutussuunnitelman pohjana tulisi olla runko, joka soveltuu käytettäväksi niin fyysisten kuin psyykkisten sairauksien hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun. Hankkeen aikana tavattiin myös Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kuntoutustutkimusyksikön kuntoutusohjaajia ja kuntoutussuunnittelijaa. Tarve panostaa koko sairaalan käyttöön sopivan kuntoutussuunnitelman laatimiseen ja ohjeistamiseen nousi keskustelussa esille. Asia vietiin eteenpäin myös sairaalan johtoryhmälle ja palautteena oli suunnitelma työryhmän perustamisesta asian etenemistä varten. Työryhmä selvittäisi myös asian kirjaamiseen liittyvät seikat, mille lehdelle kuntoutussuunnitelma kirjataan, kenellä kirjoitusoikeus jne. Tämän toiminnan odotetaan toteutuvan hankkeen päättymisenkin jälkeen. Kyselyssä ilmenneiden työnjako-ongelmiin pyritään vaikuttamaan hankkeen aikana tehdystä, luvussa 5.3 esitellystä sosiaalityön ammatillisen kuntoutuksen toimintamallista sekä liite2. Samoin yksiköille tarjottiin mahdollisuutta sosiaalityön toiminnan esittelyyn, joka muutamilla osastoilla toteutuikin. Koulutustarpeisiin pyrittiin hankkeen aikana vastaamaan työkokouksin sekä neljän laajemman koulutustilaisuuden avulla. Ensimmäinen alueellinen koulutus oli nimeltään Kunnallisen työntekijän ja maatalousyrittäjän työeläkekuntoutus. Koulutusta järjestäessä pyrittiin huomioimaan myös Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin tyypillisiä elinkeino- ja ammattiryhmittymiä. Sisällöllisesti päivän aiheena oli ammatillinen kuntoutus Kuntien eläkevakuutuksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitosten näkökulmasta. Kouluttajina toimivat Kevan kuntoutusasiantuntija Tom Lindholm sekä MELAn toimistopäällikkö Arja Vuoristo. Koulutukseen osallistui

19 kolmekymmentäkaksi henkilöä, mukana oli kuntien, Kelan, terveyskeskusten, erikoissairaanhoidon sekä työterveydenhuollon henkilöstöä. 17 Toinen, edellistä laajempi koulutus liittyi kuntoutuksen peruskysymyksiin ja oli otsikoitu Keinona Kuntoutus koulutuspäiväksi. Luennoitsijat professori Aila-Leena Matthies, valtiotieteen lis. Osmo Soininvaara sekä professori Asko Suikkanen käsittelivät kuntoutuksen monimuotoisuutta, vaikuttavuutta sekä tulevaisuuden visioita peruspalveluiden ja sosiaalityön näkökulmasta. Osallistujamäärä oli 92 henkilöä sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoita, joita osallistujamäärään ei laskettu. Kolmas koulutuksellinen osuus oli sosiaalityöntekijöiden koulutusiltapäivä jossa johtava sosiaalityöntekijä Eila Sundman Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kertoi Ammatillisen kuntoutuksen sosiaalityön prosessin kehittämisestä. Koulutukseen osallistuivat Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sosiaalityön palveluyksikön työtekijät. Viimeinen alueellinen koulutus on osahankkeen päätösseminaari. Seminaarin pääluennoitsija on ylilääkäri Vuokko Hupli ja sisältönä on moniammatillisuuden merkitys kuntoutukseen sekä kuntoutussuunnitelman laatiminen Toimintamalli : Sosiaalityön osuus ammatillisen kuntoutuksen prosessissa Vastuuyksikölle jaetun kyselyn tulosten pohjalta hankkeen aikana kehitettiin toimintamalli sosiaalityön osuudesta ammatillisen kuntoutuksen prosessissa.(liite2). Siinä kuvataan mikä on sosiaalityön osuus ja sen sisältö mikäli sairaus, vika tai vamma uhkaa potilaan työkykyä. Toimintamalli tarjoaa myös konkreettista tietoa siitä, milloin ajallisesti työkyvyttömyysuhkaan tulisi viimeistään puuttua ja mitkä toiminnot tässä prosessissa voidaan mieltää sosiaalityöntekijän toimenkuvaan. Toimijoina ovat potilas, hoitohenkilökunta, hoitava lääkäri ja sosiaalityöntekijä. Vaikka kuvaus on tehty ammatillisen kuntoutuksen prosessista, voidaan sitä käyttää yleisemminkin kuntoutuksen suunnittelun sekä toteutuksen osana. Toimintamallin rakentamiseen osallistuivat kaikki Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sosiaalityönpalveluyksikön työntekijät. Mallin rakentamisessa otettiin huomioon kyselyssä esiin tulleita hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden kommentteja sosiaalityön roolista ja asemasta osana potilaan kuntoutustarpeen arviointiprosessia. Prosessin tarkoitus on potilaan kokonaisvaltaisen tilanteen huomiointi jo kuntoutustarpeen arviointivaiheessa sekä kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Käytännössä prosessi tarjoaa potilaalle hänen asioihinsa liittyvää selvitys- ja kartoitustyötä, sosiaaliturvan informaatiota sekä tukea eri vaihtoehtojen valintavaiheissa.

20 18 Prosessin avulla pyritään myös lisäämään ja vakiinnuttamaan moniammatillisen työtavan käyttöä ja sitä kautta lisäämään kuntoutuksen vaikuttavuutta. Tämä toimintamalli esiteltiin Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtoryhmälle. Johtoryhmä hyväksyi mallin sairaanhoitopiirin internet sivustoille ja heidän suosituksestaan malli ja sen käyttö esiteltiin myös operatiivisen ja konservattivisen tulosalueen lääkäreiden kokouksessa. Malli löytyy osoitteesta Malli esitellään myös K-PKS:n erikoistumisvaiheessa oleville lääkäreille sosiaalityön esittelyn yhteydessä. 6. HANKKEEN TULOKSET SAIRAALAN ULKOPUOLISENA TOIMINTANA 6.1 Hankkeen tulokset ja sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstön tapaamisissa terveyssosiaalityön roolista keskusteltiin laajemminkin kuin pelkästään kuntoutukseen liittyvänä toimintana. Kuntien osuus varhaisen vaiheen kuntoutuksessa sekä työkyvyttömyysuhan ehkäisyssä liittyy pääosin lastensuojelullisiin toimenpiteisiin esim. päihdekuntoutus, perhekuntoutus sekä nuorten kuntoutussuunnitelman laatimiseen osallistuminen.. Kuntien edustajien mukaan erikoissairaanhoidon tulisi pyrkiä kuntoutuksen suunnittelun suhteen huomioimaan tarpeeksi varhaisessa vaiheessa myös kunnan näkökulma, mikäli kunta on asiassa maksajan ja / tai toteuttajan roolissa mukana. Näin toimimalla voitaisiin parantaa tiedon kulkua ja ehkäistä tuntemuksia erikoissairaanhoidon käskyttäjän roolista. Myös kuntoutussuunnitelmien realistisuutta suhteessa kunnan kykyyn vastata suunnitelman sisältöön peräänkuulutettiin. Tämän näkökannan suhteen voidaan miettiä tehdäänkö kuntoutussuunnitelmat potilaan vai kunnan tarpeista lähtien? Kokkolan kaupungin osalta keskustelua käytiin myös perusterveydenhuollon sosiaalityön sekä työterveyshuollon asemasta kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön toteuttajana. Tämän hetkisillä resursseilla sosiaalityön porrastus; kunnat perusterveydenhoito - erikoissairaanhoito koettiin ajoittain vaikeaksi toteuttaa.( Hankkeen aikana Kokkolan seudun terveyskeskuksessa yksi ja puoli sosiaalityöntekijän virkaa ja alueella toimivissa työterveyden hoidon yksiköissä ei yhtään sosiaalityöntekijää). Kokkolan kaupungin ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalan yhteistyötä sosiaalityön palveluketjun osalta sovittiin arvioitavaksi vuosittain. Ensimmäinen tapaamisen järjesti Kokkolan kaupunki toukokuussa 2007 ja seuraavan tapaamisen keväällä 2008 järjestää sairaanhoitopiirin sosiaalityön palveluyksikkö. Tästä yhteistyön ja palveluketjun sujuvuuden arvioinnista pyritään tekemään vuosittainen perinne.

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Salon nykyisen mallin tarina Idea nykyiseen toimintamalliin Muutama vuosi sitten Salon kaupungin terveyskeskuksen kuntoutusyksikössä oli fysiatrian erikoistuvan

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille 2016 2017 Toteutussuunnitelma Johdanto Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen merkittävä toimintamuoto on liikkuvat kuntoutuspalvelut. Ne muodostavat sisällöllisesti

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot