TERVEYSSOSIAALITYÖ JA KUNTOUTUS
|
|
- Oskari Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOSVISIO Terveyssosiaalityön yhteishanke Vaasan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri TERVEYSSOSIAALITYÖ JA KUNTOUTUS KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Arja Isosaari Eliisa Niemi Jessica Sundström KESKI POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI
2
3 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO KUNTOUTUMISEN KEHITTYMISEN HISTORIAA HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen toteutus sairaalan sisäisenä toimintana Hankkeen toteutus sairaalan ulkopuolisena toimintana Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ja hanke Hanke ja työvoimahallinto Hanke ja perusterveydenhuolto Hanke ja työterveyshuolto HANKKEEN TULOKSET Sairaalan vastuuyksikköjen vastauksien yhteenvedot Minkä diagnoosiryhmän kohdalla työkyvyttömyysuhka on suurin Kysymys kuntoutustarpeen arvioinnista ja kehittämistoimet Mihin asioihin kiinnitetään huomiota kuntoutusta suunniteltaessa Kuka huomioi pitkäkestoisen sairauden tai sairaalassaolon sosiaalisen tilanteen kannalta Milloin potilaalle tehdään kuntoutussuunnitelma ja ketkä sen tekoon osallistuvat Kysymys kuntoutukseen liittyvistä sosiaalityön ongelmakohdista ja mahdollisista koulutustarpeista Lomakkeen täyttö Kyselyn perusteella tehdyt toimenpiteet Toimintamalli: Sosiaalityön prosessi ammatillisessa kuntoutuksessa...17
4 2 6. HANKKEEN TULOKSET SAIRAALAN ULKOPUOLISENA TOIMINTANA Hankkeen tulokset ja sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Hankkeen tulokset ja työvoiman palvelukeskus Hankkeen tulokset ja perusterveydenhuolto Hankkeen tulokset ja työterveyshuolto NUORTEN TYÖKYVYTTÖMYYSUHKA JA TERVEYSSOSIAALITYÖ Ketkä ovat syrjäytymisvaarassa Uusia toimintatapoja TOTEUTTAMISEN ARVIOINTIA HANKKEEN EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEILLE...24 LÄHTEET...26 LIITTEET
5 3 1 JOHDANTO Työkyvyttömyysuhan alla olevien potilaiden kuntoutukseen liittyvän terveyssosiaalityön kehittäminen on osa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä toteutettavaa kolme vuotta ( ) kestävää sosiaalityön kehittämiseen tähtäävää SOSVISIO hanketta. SOSVISIO- hankkeen tavoitteena on kehittää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon ja kuntien sosiaalitoimen sisäistä ja keskinäistä yhteistyötä ja täten parantaa terveyssosiaalityön tekemisen edellytyksiä sekä sen laatua. Hankkeen rahoittajina toimii Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit sekä Länsi-Suomen lääninhallitus. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuoden kestävässä osahankkeessa kohteena on sosiaalityön käytäntöjen kehittäminen niiden potilaiden kohdalla joille vika, vamma tai sairaus aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä tai sen uhkaa. Tavoitteena on potilaan kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön tarpeen tunnistaminen ja sen käyttö osana kokonaisvaltaista ja moniammatillista työotetta sekä saumatonta palveluketjua. Tämä kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön aseman ja merkityksen tarkastelu on taustaltaan kytköksissä nykyisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tapahtuviin sekä tulevien vuosien kunta- ja palvelurakenteen uudistusten muutoksiin. Terveyssosiaalityön asemaa voidaan tarkastella myös väestön ikääntyminen ja ns. huoltosuhteen (työvoiman ulkopuolella olevien määrä yhtä työssäkäyvää kohti) kasvun kautta. Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneiden väestön osuus on noin kolmannes työllisestä työvoimasta mutta 30 vuoden kuluttua jo noin 60 % (Parkkinen 2001). Nämä ikääntymiseen ja työvoiman määrään liittyvät ennusteet asettavat haasteita koko sosiaali- ja terveydenhuollolle ja siinä ohessa myös toimivalle ja vaikuttavalle kuntoutukselle. Haasteisiin on pyritty vastaamaan mm. lisäämällä kuntoutusta ja siihen liittyviä voimavaroja. Kuntoutusmenojen vuosittainen kasvu on ollut vuosina runsaat viisi prosenttia nopeampaa kuin terveydenhuoltomenojen kasvu. Nämä toimenpiteet ovat muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen lailla pääosin verorahoin rahoitettuja palveluita joita kohtaan julkisessa keskustelussa peräänkuulutetaan vaikuttavuutta sekä sen arviointia. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointitarpeen tuo esille myös valtioneuvoston kuntoutuselonteko 2002, jossa tulevaisuuden haasteena nähdään mm. kuntoutuksen vaikuttavuutta koskevan tutkimuksen lisääminen. Muita tämän selonteon painopistealueita ovat ikääntyvän työvoiman työkyvyn ylläpitäminen, vanhuusväestön toimintakyvyn säilyttäminen, kuntoutuksen riittävän varhainen aloittaminen sekä moniammatillisen työotteen kehittäminen.(kannattaako kuntoutus, Stakes 2002) Päästäänkö vuonna 2005 voimaan tulleella eläkeuudistuksella tavoiteltuun pidempään työssä jatkamiseen ja eläkeiän nousuun? Minkälaisia odotuksia pidempään jatkuva työrupeama tuo kuntoutukselle ja kuinka terveyssosiaalityö löytää paikkansa työ- ja toimintakykyä tukevan kuntoutuksen monimuotoisessa kentässä?
6 4 2. KUNTOUTUKSEN KEHITTYMISEN HISTORIAA Kuntoutuksen juuret suomalaisessa yhteiskunnassa yltävät 1900-luvun puoleenväliin, jolloin talvija jatkosodan jälkeen syntyi tarve huolehtia sodassa vammautuneiden selviytymisestä ja tukea heidän paluutansa työelämään. Tuolloin kuntoutus nähtiin sairauden jälkihoidoksi ja sen tehtävä oli pitkälti sidoksissa kykyyn tehdä työtä ja lisätä mahdollisuutta työelämään paluuseen. Kuntoutus määrittyi korjaavaksi toiminnaksi jonka tavoitteena oli estää syntyneen haitan tai työkyvyttömyyden jääminen pysyväksi. Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin, Suomen jälleenrakentamisen aikana ja 70-luvulla, huomio kiinnittyi myös hitaasti eteneviin, kroonisiin sairauksiin joista aiheutuneet työkyvyttömyyden tuomat kansantaloudelliset haitat olivat suuret. Ajankohtaiseksi nousivat vaatimukset uudesta kuntoutusstrategiasta jossa peräänkuulutettiin reagointia tilanteeseen ennen kuin ongelmat olivat jo liian vaikeita ja kuntoutujan motivaatio kadonnut. (Järvikoski & Härkäpää 2003). Kun samaan aikaan maailman terveysjärjestö WHO määritteli kuntoutuksen lääkinnällisten, sosiaalisten, kasvatuksellisten ja ammatillisten toimenpiteiden koordinoiduksi kokonaisuudeksi, jolla pyritään kohentamaan yksilön toimintakyky parhaalle mahdolliselle tasolle (WHO 1969) siirryttiin jälkihoidollisesta yleisempään toiminnalliseen näkökulmaan. Toinen merkittävä ajankohta kuntoutuskäsitteen määrittelyn kannalta oli vammaisten vuosikymmenen julistaminen luvulla. Tuolloin WHO painotti vammaisen henkilön ympäristöön sopeutumisen valmentamisen lisäksi huomioimaan ne toimenpiteet, joilla integraatiota myös ympäristön ja yhteiskunnan taholta voitaisiin edistää. Samalla vuosikymmenellä Kansainvälinen työjärjestö ILO peräänkuulutti vammaisten parempaa asemaa työelämässä. Tämä tulisi näkyä vammaisten työmahdollisuuksien edistämisenä sekä tasa-arvoisena osallisuutena ja vaikuttamisena yhteiskunnalliseen toimintaan. Seuraavan vuosikymmenen aikana kuntoutuksen tarkastelussa siirryttiin yksilön autonomian ja itsenäisyyden korostamiseen. Tällöin kuntoutuksen määritelmiin ilmestyivät valtaistumisen toimintavoiman vahvistumisen ja elämänhallinnan (empowerment) tavoitteet.(järvikoski & Härkäpää 2003). Kuntoutuskäsitteen monipuolistumisen rinnalla laajentuivat myös kuntoutuspalvelujen tarjonta ja kohderyhmät. Sairauden jälkihoidon ja korjaavan toiminnan rinnalle kehittyi haittoja ehkäisevää ja toimintakykyä tukevaa toimintaa. Tämä on mahdollistanut varhaisen puuttumisen vasta muodostumassa oleviin ongelmiin ja reagointia työkyvyttömyysuhan mahdollisuuteen. Kuntoutus on ollut myös kytköksissä yhteiskunnan vaihtelevaan työvoimapoliittiseen tilaan. Tämän sääntelyjärjestelmän on katsottu ylläpitävän yhteiskunnan tasapainoa. Aikoina, jolloin työvoimasta on ollut pulaa, kuntoutustarve on korostetusti noussut esille ja vastaavasti työvoiman ylitarjontaaikana se on seulonut huonokuntoisia ja työrajoitteisia väestöryhmiä työvoiman ulkopuolelle.
7 5 Toinen kuntoutukseen läheisesti kytköksissä oleva piirre on ollut kulloinkin vallalla ollut sairauskäsitys. Kun sairauskäsite laajeni 1980-luvulla kiinnittämään huomiota myös terveyttä ylläpitäviin tekijöihin, vaikutti se myös kuntoutuskäsitteen laajenemiseen. Enää ei ollut tarkoituksenmukaista ymmärtää kuntoutuksella pelkästään tietyn sairauden aiheuttamien haittojen vähentämistä tai ennaltaehkäisyä, vaan yleensäkin kuntoutuksen tarpeessa olevan ihmisen kokonaisvaltaista elämänlaadun parantamista.(järvikoski & Härkäpää 2003). Kuntoutuksen järjestäjätahojen määrällinen kasvu invalidihuollon palveluista nykyiseen palvelujärjestelmään on ollut mittava. Tämän päivän Suomessa kuntoutuksen palvelu- ja tukitoimia tuottaa ja kustantaa moniosainen järjestelmä, jossa kullakin osajärjestelmällä on omat lainsäädäntönsä ja toimintaohjeistonsa. Selkeä kuntoutukseen liittyvä alue sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on lääkinnällinen kuntoutus (asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1051/1991, Kansanterveyslaki 66/72 ja Erikoissairaanhoitolaki 1062; 1, 10 10a ). Lääkinnällinen kuntoutus määriteltiin v.1984 virallisesti osaksi potilaan hyvää kokonaishoitoa ja sen järjestämisvastuu säädettiin julkisen terveydenhuollon tehtäväksi. Lääkinnällisen kuntoutuksen erilaiset toimintamuodot ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Ammatillinen kuntoutus kohdistuu yleensä niihin henkilöihin, joiden riski syrjäytyä työelämästä on sairauden tai vajaakuntoisuuden takia tavallistakin suurempi. Ammatillista kuntoutusta määritellään ja kuvataan sekä toimenpiteiden että tavoitteiden kautta. Toimenpiteisiin perustuvan määrittelyn mukaan ammatillinen kuntoutus tarkoittaa sitä osaa kuntoutuksesta tai kuntoutusprosessista, jossa toteutetaan ammattiin tai työhön liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteeseen perustuvan määrittelyn mukaan se on toimintaa, jolla pyritään parantamaan kuntoutujan ammatillisia valmiuksia ja ammattitaitoa, kohentamaan kuntoutujan työkykyä sekä edistämään työmahdollisuuksia ja integroitumista työelämään ja yhteiskuntaan. (Kuntoutusasian neuvottelukunta 2003). Kuntoutuksen taustalla on terveydenhuollossa vaikuttanut biolääketieteelliseen malliin perustuva, oireita korostava sairauden ja siitä lähtevän kuntoutuksen määrittely. Nykypäivänä ammatillinen kuntoutus on kuitenkin tavoitteitaan, toimintatavoiltaan ja toteutukseltaan yhä enenevästi sidoksissa laajempaan yhteiskunnallisen kokonaisuuteen. Onnistuuko siirtyminen biososiaaliseen, sairauden toiminnallisia seurauksia korostavaan malliin myös terveyssosiaalityön kontekstissa ja kuinka rohkeasti uskallamme avata ja laajentaa nykyistä kuntoutuskäsitystämme? Suikkanen ja Lindh (2003) ehdottavat jopa kuntoutuksen lääketieteellisen mallin korvaamista kuntoutuksen yhteiskuntatieteellisellä mallilla. Kun myös terveys- sosiaalityön tekemisen lähtökohtana pidetään kokonaisnäkemystä sairauden ja sosiaalisten tekijöiden yhteyksistä (Suomen kuntaliitto ja
8 6 Terveydenhuollon sosiaalityöntekijät ry.1998) niin mahdollisuudet terveyssosiaalityön kehittämiseen kuntoutuksen osalta ovat olemassa. 3. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä kiihtyy vuosikymmen loppua kohti. Puute osaavasta työvoimasta kasvaa ja eläkeikää lähestyvien sekä työkyvyttömyysuhan alla olevien merkitys työvoiman turvaajina korostuu. Tilastokeskus arvioi vuoteen 2010 mennessä koko maan väestön kasvavan v tasosta 2,1 %. Vastaava luku olisi Keski-Pohjanmaalla 1,2. Työikäinen väestö vähenee koko maassa 9,1 % ja Keski-Pohjanmaalla 11,8 %. Huoltosuhde Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa nousisi keskiarvolla mitattuna (Paras hankkeen mukaisesti laskettuna) vuoden 2005 olevasta 69,0 aina 82,9 vuoteen 2015 mennessä. Tätä taustaa vasten Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella työvoiman tarve sekä huoltosuhde ovat tulevaisuudessa maan keskiarvoa heikommassa asemassa. Tulevaan tilanteeseen voitaneen varautua etukäteen ja mm. ammatillisen kuntoutuksen keinoin pyrkiä vaikuttamaan Keski-Pohjanmaan työikäisten työkykyyn sekä mahdolliseen työkyvyttömyyden uhkaan. Ennenaikainen eläkkeelle siirtymisen vaikutukset näkyvät kansantaloudellisten seurauksien lisäksi myös henkilön arkipäivässä. Siirtyminen eläkkeelle heikentää usein ansiotasoa ja saattaa vähentää sosiaalista pääomaa mm. kanssakäymisten ja osallisuuden vähenemisen kautta. Tämä kuntoutuksellisiin toimintoihin painottunut terveyssosiaalityön hanke toteutettiin lokakuun 2006 ja marraskuun 2007 välinä aikana Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Tavoitteena oli työkyvyttömyysuhan alaisten potilaiden kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön selkeyttäminen ja palveluketjun mallin luominen. Samoin tavoitteeksi asetettiin organisaation rajojen ylittävän sosiaalityön kehittäminen potilaan saumattoman palveluketjun turvaamiseksi. Palveluketjulla tarkoitetaan saman asiakkaan tiettyyn ongelmakokonaisuuteen kohdistuvaa, sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorajojen ylittävää, suunnitelmallisesti ja yksilöllisesti toteutuvaa palveluprosessin kokonaisuutta. (Stakes 2005). Hankkeen aluksi pyydettiin kuntoutukseen läheisesti liittyviä tahoja nimeämään omat edustajansa ohjausryhmään, jonka tehtävänä oli ohjata hankkeen etenemistä, arvioida sen toimintaa sekä toimia linkkinä eri sidosryhmiin. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa ja siihen olivat nimetyt seuraavat jäsenet:
9 7 Perusturvajohtaja Sinikka Asiala Toholammin kunnasta, Sosiaalipalveluneuvoja Pirjo Hautakoski Kokkolanseudun terveyskeskuksesta, Perustuvan osastopäällikkö Seppo Mattila Kokkolan kaupungista, Projektikoordinaattori Esa Nordling Pohjanmaahankkeesta, Työvoimaohjaaja Minna Potinoja Kokkolan työvoiman palvelukeskuksesta Asiakasneuvoja Kristiina Patrikainen KELA:n Kokkolan toimistosta, Ylilääkäri Katja Tuliniemi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntoutustutkimusyksiköstä Johtava sosiaalityöntekijä Eliisa Niemi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Hankkeen tukena, työtiimin tavoin, toimi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sosiaalityön palveluyksikkö. Yksikön henkilöstö määrä on yhdeksän työntekijää. Yhteisesti käytiin läpi hankkeen etenemiseen ja sen toimintaan liittyviä asioita. Samalla oli mahdollista peilata kuntoutukseen liittyvää sosiaalityötä oman organisaation sisällä ja selkeyttää omia toimintatapoja. Näitä tapaamisia ei erikseen kirjattu hankkeen piiriin, vaan kirjaukset tehtiin yksikön työpaikkakokousten pöytäkirjoihin. 4. HANKKEEN TOTEUTUS 4.1 Hankkeen toteutus sairaalan sisäisenä toimintana Hankkeen alussa kartoitettiin Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sosiaalityöntekijöiden osallisuutta kuntoutukseen liittyviin toimintoihin. Sosiaalityöntekijät kirjasivat ylös kuukauden ajalta ne työtehtävät, jotka liittyvät kuntoutukseen. Tämän seurannan tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon ja miten sosiaalityöntekijöiden työpanosta käytettiin osana erikoissairaanhoidossa tapahtuvaa kuntoutusta. Kartoituksen aikana sosiaalityönpalveluyksikössä toimi yhdeksän työntekijää ja kaikki osallistuivat seurantaan marraskuun 2006 aikana. Kuukauden seurannan aikana kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön käyttö näytti painottuvan aikuis- ja nuorisopsykiatrian toimialueelle sekä kuntoutustutkimusyksikön käyttöön. Somaattisten osastojen ja poliklinikoiden sosiaalityöntekijän työpanos kuntoutusasioissa oli vähäinen tai sitä ei ollut ollenkaan. Kirjallinen kyselylomake laadittiin myös sairaanhoitopiirin kaikille vastuuyksiköille (liite 1.). Tällä kyselyllä pyrittiin kartoittamaan osastojen ja poliklinikoiden henkilökunnan nykytilannetta kuntoutukseen liittyvissä toimintatavoissa sekä heidän näkemyksiään siihen liittyvästä sosiaalityön tarpeesta. Kyselylomake, sen tausta ja tavoitteet esiteltiin osastonhoitajien kokouksessa marraskuussa Tällä henkilökohtaisesti annetulla informaatiolla esiteltiin käynnissä olevaa hanketta ja pyrittiin lisäämään kyselyyn vastaamisen motivaatiota. Samalla jaettiin kyselylomakkeet
10 8 ja poissaolleille ne lähetettiin postitse. Vastausaikaa oli -06 joulukuun loppuun, ja viimeinen lomake palautettiin tammikuun 2007 puolessa välissä. Kysely osoitettiin sairaanhoitopiirin kaikille vastuuyksiköille kehitysvammahuoltoa, välinehuoltokeskusta ja leikkaussalia lukuun ottamatta. Yhteensä kyselyyn osallistuneita vastuuyksikköjä oli 26 kpl ja niiden vastausprosentti oli 81 %, vastauksista mukaan on laskettu myös ne, jotka ilmoittivat, ettei heillä ole kuntoutukseen liittyviä toimintoja / työtehtäviä. Hankkeen aikana tavattiin myös kuntoutustutkimusyksikön kuntoutusohjaajia. Työkokouksessa keskusteltiin yhteisistä toimintamuodoista sekä myös toimintojen rajapinnoista. Samalla selkiytettiin työnjaollisia kysymyksiä. Lasten ja nuorten kuntoutuksen liittyvän terveyssosiaalityön kehittämiseen palkattiin kuukaudeksi oma hanketyöntekijä. Hanketyöntekijän keskittyi pitkäaikaissairaiden lasten ja nuoren kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön kehittämiseen. Kehitystyö tapahtui pääasiassa yhdessä lasten osaston ja poliklinikan kanssa. Tavoitteena oli luoda toimivia yhteistyökäytäntöjä eri toimijoiden kanssa ja täten mahdollistaa varhainen puuttuminen työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi moniammatillisesti. 4.2 Hankkeen toteutus sairaalan ulkopuolisena toimintana Sairaalan sisäisen kehitystyön ohella yhteistyötä tehtiin potilaan palveluketjuun kuuluvien muiden toimijoiden kanssa. Työkyvyttömyyden uhka näyttäytyy usein aikaisemmin muissa yhteyksissä kuin erikoissairaanhoidossa. Esimerkiksi eläkeyhtiö Varman kaavoin mukaan hankaluus puuttua suunnitelmalliseen ja oikea-aikaiseen työkyvyttömyyden uhan ehkäisyyn näkyvät jo varhaisessa sairastumisen vaiheessa. Tässä vaiheessa asiaan puuttumista vaikeuttaa kun hoidosta ja kuntoutuksen suunnittelusta vastuussa oleva taho sairauden aikana muuttuu. Hankkeen tarkoituksena oli tehostaa sosiaalityön osuutta näiden siirtymävaiheiden aikana ja kehittää yhteistyötä sairaalan ulkopuolisten toimijoiden kanssa Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ja hanke Sairaanhoitopiirin kolmestatoista varsinaisesta jäsenkunnasta tavattiin yhdentoista kunnan perusturvajohtajat, eli kaikki ne joissa ks. virka oli tuolla hetkellä täytettynä. Esittelimme hankkeemme heidän yhteisessä kokouksessaan marraskuussa -06 ja pyysimme heitä miettimään oman kuntansa kuntoutukseen liittyvien henkilöiden kanssa nykyisin käytössä olevia yhteistyömuotoja erikoissairaanhoidon terveyssosiaalityön kanssa. Näkökulmana korostettiin
11 9 palveluketjun sujuvuutta kunnan ja erikoissairaanhoidon siirtymävaiheiden aikana. Näitä asioita sovittiin käsiteltäväksi myöhemmin tapahtuvilla kuntakohtaisilla käynneillä kunkin kunnan vieraana. Jäsenkuntien kuntoutuksesta vastaavien työryhmien tapaamiset toteutettiin vuoden 2006 loppuun mennessä. Työkokouksien kokoonpanot vaihtelivat kunnittain ja pienempien kuntien käynnit sovittiin järjestettäviksi yhteistapaamisina. Kuntakäynneillä tavatut ammattiryhmät ja henkilöstömäärät vaihtelivat. Yhteensä yhdentoista kunnan sosiaalitoimen edustajia tavattiin kaksikymmentä henkilöä, kuntoutukseen liittyviä terveydenhuollon edustajia kuusi, yksi Kelan edustaja sekä seitsemän edustajaa kunnasta, joissa terveys- ja sosiaalitoimi oli yhdistetty, kaiken kaikkiaan 34 kuntoutukseen liittyvää toimijaa kuntasektorilta Hanke ja työvoimahallinto Työvoimahallinnon osalta ohjausryhmässä nousi esille lähinnä Kokkolan työvoimanpalvelukeskuksen ja keskussairaalan sosiaalityön välinen yhteistyö. Työvoimanpalvelukeskus käyttää sairaalan kuntoutustutkimusyksikköä kuntoutustarveselvityksiin ja kuntoutustutkimuksiin. Työvoimanpalvelukeskuksen henkilökuntaa lähestyttiin yhteistyöpalaverin kautta. Palaverin tarkoitus oli tarkastella molempien organisaatioiden sosiaalityön käytäntöjä yhteisen asiakkuuden aikana. Käytännön toimintatavat olivat sosiaalityön osalta molemmissa organisaatioissa keskittyneet sosiaalisen alkukartoituksen tekoon. Asiakkaan kohdalla se oli käytännössä tarkoittanut samojen asioiden läpikäyntiä, ensin työvoimapalvelukeskuksen ja sitten kuntoutustutkimusyksikön sosiaalityöntekijän kanssa. Tässä osassa palveluketjua tiedonkulku asiakkaan kanssa tehdyistä toimenpiteistä oli usein katkennut organisaation rajoihin, salassapitosäädöksiin sekä organisaatioiden eri tietojärjestelmiin. Yhteistyötä oli olemassa, mutta sen tarkempia muotoja ei aikaisemmin oltu yhteisesti määritelty. Ensimmäisen palaverin jälkeen sovittiin jatkotyöskentelystä, jonka tarkoituksena oli pyrkiä asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisempiin toimintoihin palveluketjun eri vaiheiden aikana Hanke ja perusterveydenhuolto Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella toimii 11 terveyskeskusta tai - asemaa. Kokkolan seudun kuntayhtymässä on sosiaalineuvojan ja sosiaalityöntekijän virka ja Tunkkarin kuntayhtymässä yksi sosiaalityöntekijän virka. Muissa terveyskeskuksissa ei sosiaalityöntekijän virkaa ole. Kokkolan seudun terveyskeskuksen ja Tunkkarin kuntayhtymän sosiaalityöntekijän tapaamiset järjestettiin hankkeen aikana. Tapaamisten tavoite oli tarkastella potilaan kuntoutukseen liittyvän palveluketjun sujuvuutta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon välillä.
12 Hanke ja työterveyshuolto Työkyvyttömyysuhan ehkäisemisen sekä varhaisen puuttumisen suhteen tärkeä rooli on työterveydenhuollolla. Työterveyshuoltolaki ( /1383) edellyttää työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistävän mm. työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella toimivissa työterveydenhuollon organisaatiossa ei sosiaalityöntekijän palveluja ole saatavissa. Määrällisesti suurimpana toimii Työplussa, joka vastaa yli 500 yrityksen ja noin työntekijän työterveyshuoltopalveluista Kokkolassa ja ympäristökuntien alueella. Hankkeen aikana järjestettiin tapaaminen Työplussan palvelupäällikön kanssa. Tavoitteena oli palveluketjun sujuvuuden tarkastelu sosiaalityön osalta työterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon siirtymävaiheiden aikana. 5. HANKKEEN TULOKSET SAIRAALAN SISÄISESSÄ TOIMINNASSA 5.1. Sairaalan vastuuyksikköjen vastauksien yhteenvedot Minkä diagnoosiryhmien kohdalla työkyvyttömyysuhka on suurin? Vastuuyksiköille jaetun kyselyn ensimmäisellä kysymyksellä pyrittiin kartoittamaan ne potilasryhmät, joiden työkyvyttömyyden tai työelämästä syrjäytymisen uhka on osaston henkilökunnan mukaan havaittavissa. Terveyssosiaalityön näkökulmasta tämä tieto mahdollistaisi esiin nousevien sairausryhmien erityspiirteisiin paneutumisen sekä moniammatillisen työotteen vahvistumista tiedon ja yhteistyön lisääntyessä. Samoin tiettyjä sairausryhmiä koskeva sosiaalityön erityisosaaminen olisi hyödynnettävissä ja mahdolliset puutteet koulutuksella täydennettävissä. Psykiatrian tulosalueen osalta masennus / vakava masennus nousi jokaisen vastanneen yksikön kohdalla (100 %) esiin työkyvyttömyysuhkaan vaikuttavana tekijänä. Koska lähes puolet uusista psykiatrisin perustein myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään masennuksen perusteella, on syytä olettaa vastausten kuvaavan kattavasti sitä potilasryhmää, jossa työkykyisyyden ylläpitäminen ja kuntoutustoimenpiteet vaativat huomiointia kaikkien hoitoa toteuttavien taholta. Toinen potilasryhmä, jonka kohdalla työkyvyttömyys uhka koettiin mahdollisena, olivat psykoosiin sairastuneet potilaat (67 %). Somaattisella puolella työkykyä uhkaavia diagnoosiryhmiä oli
13 11 vastausten mukaan huomattavasti psykiatriaa enempi, peräti 27 eri diagnoosiryhmää. Vastausten perusteella määrällisesti suurin työkykyä uhkaava diagnoosiryhmä oli syöpään sairastuneiden osuus (17 % ). Hankkeen aikana sovittiin sosiaalityöntekijän säännölliset, viikoittaiset käynnit hoidosta vastaavalla osastolla. Tavoitteena on luoda säännöllisyyttä sekä mahdollistaa sosiaalityön käyttö osana syöpäpotilaan hyvää hoitoa. Samoin osallistuttiin osastojen kehityspäiviin ja niissä informoitiin potilaiden sosiaaliturvaan muuhun sosiaalityöhön liittyvistä asioista Huomioitavaa somaattisesti sairaiden nuorten kohdalla oli vähäinen puuttuminen työkyvyttömyys - tai työelämästä syrjäytymisen uhkaan. Koettua terveyssosiaalityön tarvetta osana lasten ja nuorten hoito- ja kuntoutustoimintaa ei somaattisten osastojen ja poliklinikoiden osalta vastauksista ilmennyt Kysymys kuntoutustarpeen arvioinnista ja kehittämistoimet Kyselyn toinen kysymys liittyi siihen, miten vastuuyksiköissä kuntoutustarve arvioidaan ja kuka sen tekee. Kysymyksen tarkoituksena oli selvittää mikä oli eri ammattiryhmien osuus ja erityisesti sosiaalityön rooli kuntoutustarpeen arvioinnissa Kuntoutustarpeen arviointitilanteet vaihtelivat. Yhteistä oli, että ne perustuivat lähinnä tiedon keräämiseen ja sen välittämiseen hoitavalle lääkärille. Psykiatriassa kuntoutustarpeen arviossa huomioidaan pääsääntöisesti myös erityistyöntekijöiden sekä erityisesti nuorten kohdalla myös muun verkoston näkemys asiasta. Vastauksista ei tarkemmin ilmennyt minkälaista työpanosta kuntoutustarpeen arvioon sosiaalityöntekijältä(tai muilta erityistyöntekijöiltä)odotettiin moniammatillisen tiimin jäsenenä. Somaattisten vastuuyksiköiden kuntoutustarpeen arvioi noin puolessa tapauksessa yksinomaan lääkäri. Moniammatillista työryhmää käytti kaksi vastuuyksikköä, joista toinen kokeiluluontoisesti ja sen jatko oli epävarmaa. Muissa tapauksissa kuntoutustarve tuli esille potilaan itsensä, hoitajien tai muu henkilökunnan kautta. (kaaviokuva 1. sivulla kymmenen) Kysymyksen pohjalta näytti siltä, että sosiaalityöntekijän työpanosta käytettiin kuntoutustarpeen arviointiin vaihtelevasti tai ei ollenkaan ja että sen rooli oli näissä arviointitilanteissa osin selkeytymätön
14 12 Kaaviokuva 1. KUKA TEKEE ARVION KUNTOUTUSTARPEESTA 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 MONIAMMATT ITIIMI PELKÄSTÄÄN LÄÄKÄRI FYSIOTERAPE UTTI LÄÄKÄRI JA POTILAS HOITAJA JA LÄÄKÄRI EI ARVIOIDA VAIHTELEVA KÄYTÄNTÖ PSYKIATRIA 71,4 0,0 0,0 0,0 14,3 14,3 0,0 OPERATIIVINEN 12,5 37,5 12,5 12,5 0,0 25,0 0,0 KONSERVATIIVINEN 16,7 66,7 0,0 0,0 0,0 0,0 16, Mihin asioihin kiinnitetään huomiota kuntoutusta suunniteltaessa? Vastausten mukaan näytti siltä, että kuntoutuksen suunnittelussa huomioitavia asioita lähestyttiin sekä laajempien kokonaisuuksien että yksityiskohtaisesti nimettyjen kohteiden kautta. Laajempaa näkemystä edustivat mm. maininnat huomion kohdistamisesta potilaan kokonaistilanteen sekä fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten seikkojen huomioon ottamisesta kuntoutuksen suunnittelun yhteydessä. Yksityiskohtaisimmin nimetyt kohteet jakaantuivat toimintakyvyn, työn, koulutuksen, toimentulon, asumisen, verkoston tuen sekä tarjolla olevien palveluluiden saatavuuden huomiointiin. Potilaslähtöisyys / potilaan omat toiveet mainittiin 15 %:ssa vastauksista. Psykiatrian tulosalueen kaikissa vastauksissa kuntoutuksen suunnitteluun liittyi myös potilaan sosiaalisen verkoston huomioon ottaminen. Konservatiivisen ja operatiivisen tulosalueiden vastauksissa huomioinnin painopiste liittyi selkeästi työkykyyn vaikuttaviin tekijöihin. Kysymykseen jätti vastaamatta neljännes kyselyyn osallistuneista vastuuyksiköistä. Sosiaalisen verkoston määritelmänä käytettiin John Barnesin(1950) määritelmää, jonka mukaan verkosto muodostuu kaikista yksilön välisistä sosiaalisista suhteista. Kysymyksen pohjalta ei selvinnyt käytännön toimintatapoja, esimerkiksi kuka huomio mitäkin asioita tai missä vaiheessa huomiointia tapahtuu.
15 Kuka huomioi pitkäkestoisen sairauden tai sairaalassaolon sosiaalisen tilanteen kannalta? Pitkäkestoisen sairauden tai sairaalassaolon huomioinnissa vastaukset jakaantuivat muita lomakkeen kysymyksiä selkeimmin kahteen eri toimintatapaan. Kolme neljästä vastanneesta yksiköstä mainitsi useamman kuin yhden ammattiryhmän huomioivan potilaan sosiaalisen tilanteen sairauden pitkittyessä. Näissä vastauksissa, joissa potilaan tilanteen huomiointi jakaantui useammalle eri ammattiryhmille, lähes seitsemässäkymmenessä prosentissa vastauksissa mainittiin erikseen sosiaalityöntekijät sekä yhteydenotot heihin. Tämä oli kyselyn kohdista se jonka kohdalla sosiaalityöntekijän osuus ja työpanos mainittiin selvästi useammin kuin lomakkeen muissa kysymyksissä Milloin potilaalle tehdään kirjallinen kuntoutussuunnitelma ja ketkä sen tekoon osallistuvat? Kuntoutussuunnitelma tehtiin yhtä lukuun ottamatta kaikissa psykiatrian vastuuyksiköissä. Vastauksista ilmeni selkeästi ajankohdat, missä vaiheessa tämä tehdään. Tyypillisimmin ne liittyivät arviokäyntien tai B- lausuntojen laatimisen yhteyteen. Somaattisista vastuuyksiköistä selkeästi kuntoutussuunnitelman ilmoitti tekevänsä neljännes, kun vastaavasti neljäkymmentä prosenttia vastasi, ettei suunnitelmaa tehdä. Lopuissa vastauksissa suunnitelman tekeminen vaihteli. Se tehtiin tietylle potilasryhmälle, kuntoutuslähetteiden yhteydessä ym. Kuntoutussuunnitelmien tekoon osallistui lääkärin lisäksi vaihtelevasti työryhmän eri jäseniä ja yhdessä vastauksessa myös potilas itse Kysymys kuntoutukseen liittyvistä sosiaalityön ongelmakohdista ja mahdollisista koulutustarpeista Kyselyssä kartoitettiin myös millaisia ongelmakohtia ja koulutustarpeita yksiköt kokivat kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön suhteen. Vastauksissa nousi esiin mm. työnjakokysymykset hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden välillä, kuka hoitaa mitäkin asiaa, milloin ohjataan sosiaalityöntekijälle, milloin taas asian hoitaa hoitohenkilökunta. Koulutusta toivottiin etuus-, tuki- ja lainsäädännöllisiin asioihin. Työpanosta toivottiin myös verkostoneuvotteluihin ja laajempien yhteistyöpalavereiden järjestämiseen. Erityisesti kuntoutukseen liittyvää tietoa ja koulutusta toivottiin kuntoutustarpeen havaitsemiseen, moniammatilliseen ja kirjalliseen kuntoutussuunnitelman tekoon sekä sen kirjaamiseen liittyviin asioihin.
16 14 Psykiatrien vastuuyksiköiden vastauksissa ongelmakohtina nähtiin erikoissairaanhoidon ja kuntien perusturvan epäselvä työnjako. Erikoissairaanhoidon terveyssosiaalityöllä nähtiin tiettyjen potilasryhmien kohdalla laaja (liiankin laaja) vastuu potilaan asioiden kuntoon saattamisesta ja kysymyksenä nousi esiin sosiaalityön porrastuksen toimivuus. Myös nuorten kuntoutuksen ja erityisesti avohoitomalliin perustavasta, yksilöllisesti räätälöidystä kuntoutuksesta kuntien erilaisilla resursseilla koettiin vaikeana asiana. Tästä toivottiin myös koulutusta sekä lisäinformaatiota. Ongelmakohtana mainittiin myös sosiaalityöntekijän palveluiden riittämättömyys, vastuuyksiköllä oli tarvetta sosiaalityön käyttöön enemmän kuin tällä hetkellä resursoitu Lomakkeen täyttö Kyselylomakkeen oheistuksessa oli mainita toiveesta että mahdollisimman moni yksikön ammattiryhmän edustaja voisi arvioida kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön tarvetta. Asiaa painotettiin myös vastuuyksiköiden osastonhoitajien kokouksessa. Kaaviokuvassa 2 ilmenee, mitkä ammattiryhmät osallistuivat kyselyyn vastaamiseen. Kaaviokuva 2. Lomakkeen täyttö Prosenttia ,766,7 HOITOHEN- KILÖKUNTA ,7 MONIAMM: TIIMI 33,3 0 16,7 0 PELKÄSTÄÄN LÄÄKÄRI PSYKIATRIA OPERATIIVINEN KONSERVATIIVINEN
17 Kyselyn perusteella tehdyt toimenpiteet Ensimmäinen kysymys nosti vahvasti esiin masennuksen työkykyä uhkaavana tekijänä. Hankkeen aikana tiedusteltiin Keski-Pohjanmaan keskussairaalan psykiatrian poliklinikalta tarvetta kehittämisyhteistyöhön masennuspotilaiden työkyvyttömyysuhan varhaisen puuttumisen suhteen. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä psykiatrian poliklinikat kuuluvat erikoissairaanhoitoon ja hoitosuhteen aloittaminen poliklinikalla vaatii lähettävän yksikön lähetteen. Poliklinikan mukaan lähettävän yksikön nähtiin olevan avainasemassa työkyvyttömyysuhan varhaisen puuttumisen suhteen. Tämän pohjalta järjestettiin työkokous sairaanhoitopiirin perusterveydenhoidon psykiatristen hoitajien kanssa. Kokouksessa todettiin psykiatrian sairaanhoitajien työpanoksen liittyvän pääosin pitkään sairastaneiden ja eläkkeellä olevien potilaiden kanssa työskentelyyn. Joten potilaiden työkyvyttömyysuhan toteaminen ja varhaisen puuttumisen mahdollisuudet ovat käytännössä perusterveyden / työterveyshuollon lähetteen tekevällä lääkärillä. Kokkolan terveyskeskuksen lääkäreitä lähestyttiin sähköpostitse ja tarjottiin mahdollisuutta asiaa koskevaan yhteistyöhön hankkeen kanssa. Yhtään vastauksia tai kommenttia asiaan ei saatu, joten varhaisen puuttumisen toimintamallin kehitystyö masennuspotilaiden työkyvyn turvaamiseen yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa jäi hankkeen osalta tähän. Kyselyn tulos esitettiin myös Pohjanmaa hankkeelle, jonka resurssit asian eteenpäin työstämiseksi ovat laajemmat. esim. osahanke 6, jonka tavoitteena on mielenterveyssyistä sairauspäivärahalle ja eläkkeelle jääneiden määrän vähentäminen). Toisen kysymyksen pohjalta hankkeen tarkoituksena oli lisätä sosiaalisen näkökulman käyttöä kuntoutustarpeen arvioinnin yhteydessä. Nykyään kuntoutustoimenpiteiltä odotetaan yhä enempi vaikuttavuutta ja sitä on Suomessa arvioitu mm. sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta ja kuntoutusasian neuvottelukunnan aloitteesta toteutuneessa hankkeessa. Arvio kuntoutuksen vaikuttavuudesta tehtiin tieteellisten tutkimusten perusteella. Asiantuntijakatsauksessa arvioinnin kohteeksi oli valittu kuntoutusmuotoja jotka kohdistuivat suuriin kuntoutujaryhmiin, ja niissä vallitseviin yleisiin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Katsauksen mukaan moniammatillinen kuntoutus todettiin vaikuttavaksi toimintamalliksi useissa sairaus- ja ongelmaryhmissä ja sen vaikuttavuutta vielä lisäsi kuntoutuksen yhdistäminen ympäristöön, lähiyhteisöön ja työssä olevien osalta myös työyhteisöön. (Kannattaako kuntoutus. Stakes). Samansuuntaisesti asiaa tarkastelevat myös Talo, Wikström ja Metteri osiossaan Kuntoutuminen monitieteisenä ja tasoisena prosessina kirjassa Kuntoutus.(2003). Heidän mukaansa jo kuntoutuksen varhaisimman tarpeen tunnistamisessa sekä kuntoutussuunnitelman laadinnassa olisi
18 16 toteuduttava moniammatillisuuden periaate, jonka mukaan kuntoutujaa on kannateltava kuntoutusta tukevassa sosiaalisessa verkostossa. Nämä asiat huomioiden hankkeen aikana luotiin toimintamalli sosiaalityön osuudesta ammatillisen kuntoutuksen prosessissa,( tarkemmin asiasta kappaleessa 5.3.) Kyselyn vastausten mukaan kuntoutussuunnitelman laatimisessa oli epäselvyyttä mihin potilastietojärjestelmän lehdelle se laaditaan, onko siihen olemassa olevaa mallia ja missä vaiheessa ja kenenkä taholta se tulisi laatia. Hankkeen aikana käytiin keskustelua Kokkolan seudun terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän sekä erikoissairaanhoitoon kuuluvan psykiatrian poliklinikan työtiimin kanssa mahdollisuudesta ottaa Kelan käyttöön ottama lomake KU 207. kuntoutussuunnitelman pohjaksi. Lomaketta oli jo aikaisemmin käytetty terveyskeskuksessa ja sen laatiminen oli tapahtunut sosiaalityöntekijän, lääkärin sekä hoitohenkilökunnan taholta. Lomaketta testattiin psykiatrian poliklinikalla kaksi kuukautta. Lomakkeen käyttö osoittautui hankalaksi, sen painopiste on fyysisten sairauksien kartoittamisessa, samoin toimintakykyyn liittyvät kysymykset painottuivat pääosin fyysisin suorituksiin. Sellaisenaan se ei kokemusten mukaan psykiatrialla soveltunut kuntoutussuunnitelman pohjaksi. Kuntoutussuunnitelman pohjana tulisi olla runko, joka soveltuu käytettäväksi niin fyysisten kuin psyykkisten sairauksien hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun. Hankkeen aikana tavattiin myös Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kuntoutustutkimusyksikön kuntoutusohjaajia ja kuntoutussuunnittelijaa. Tarve panostaa koko sairaalan käyttöön sopivan kuntoutussuunnitelman laatimiseen ja ohjeistamiseen nousi keskustelussa esille. Asia vietiin eteenpäin myös sairaalan johtoryhmälle ja palautteena oli suunnitelma työryhmän perustamisesta asian etenemistä varten. Työryhmä selvittäisi myös asian kirjaamiseen liittyvät seikat, mille lehdelle kuntoutussuunnitelma kirjataan, kenellä kirjoitusoikeus jne. Tämän toiminnan odotetaan toteutuvan hankkeen päättymisenkin jälkeen. Kyselyssä ilmenneiden työnjako-ongelmiin pyritään vaikuttamaan hankkeen aikana tehdystä, luvussa 5.3 esitellystä sosiaalityön ammatillisen kuntoutuksen toimintamallista sekä liite2. Samoin yksiköille tarjottiin mahdollisuutta sosiaalityön toiminnan esittelyyn, joka muutamilla osastoilla toteutuikin. Koulutustarpeisiin pyrittiin hankkeen aikana vastaamaan työkokouksin sekä neljän laajemman koulutustilaisuuden avulla. Ensimmäinen alueellinen koulutus oli nimeltään Kunnallisen työntekijän ja maatalousyrittäjän työeläkekuntoutus. Koulutusta järjestäessä pyrittiin huomioimaan myös Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin tyypillisiä elinkeino- ja ammattiryhmittymiä. Sisällöllisesti päivän aiheena oli ammatillinen kuntoutus Kuntien eläkevakuutuksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitosten näkökulmasta. Kouluttajina toimivat Kevan kuntoutusasiantuntija Tom Lindholm sekä MELAn toimistopäällikkö Arja Vuoristo. Koulutukseen osallistui
19 kolmekymmentäkaksi henkilöä, mukana oli kuntien, Kelan, terveyskeskusten, erikoissairaanhoidon sekä työterveydenhuollon henkilöstöä. 17 Toinen, edellistä laajempi koulutus liittyi kuntoutuksen peruskysymyksiin ja oli otsikoitu Keinona Kuntoutus koulutuspäiväksi. Luennoitsijat professori Aila-Leena Matthies, valtiotieteen lis. Osmo Soininvaara sekä professori Asko Suikkanen käsittelivät kuntoutuksen monimuotoisuutta, vaikuttavuutta sekä tulevaisuuden visioita peruspalveluiden ja sosiaalityön näkökulmasta. Osallistujamäärä oli 92 henkilöä sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoita, joita osallistujamäärään ei laskettu. Kolmas koulutuksellinen osuus oli sosiaalityöntekijöiden koulutusiltapäivä jossa johtava sosiaalityöntekijä Eila Sundman Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kertoi Ammatillisen kuntoutuksen sosiaalityön prosessin kehittämisestä. Koulutukseen osallistuivat Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sosiaalityön palveluyksikön työtekijät. Viimeinen alueellinen koulutus on osahankkeen päätösseminaari. Seminaarin pääluennoitsija on ylilääkäri Vuokko Hupli ja sisältönä on moniammatillisuuden merkitys kuntoutukseen sekä kuntoutussuunnitelman laatiminen Toimintamalli : Sosiaalityön osuus ammatillisen kuntoutuksen prosessissa Vastuuyksikölle jaetun kyselyn tulosten pohjalta hankkeen aikana kehitettiin toimintamalli sosiaalityön osuudesta ammatillisen kuntoutuksen prosessissa.(liite2). Siinä kuvataan mikä on sosiaalityön osuus ja sen sisältö mikäli sairaus, vika tai vamma uhkaa potilaan työkykyä. Toimintamalli tarjoaa myös konkreettista tietoa siitä, milloin ajallisesti työkyvyttömyysuhkaan tulisi viimeistään puuttua ja mitkä toiminnot tässä prosessissa voidaan mieltää sosiaalityöntekijän toimenkuvaan. Toimijoina ovat potilas, hoitohenkilökunta, hoitava lääkäri ja sosiaalityöntekijä. Vaikka kuvaus on tehty ammatillisen kuntoutuksen prosessista, voidaan sitä käyttää yleisemminkin kuntoutuksen suunnittelun sekä toteutuksen osana. Toimintamallin rakentamiseen osallistuivat kaikki Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sosiaalityönpalveluyksikön työntekijät. Mallin rakentamisessa otettiin huomioon kyselyssä esiin tulleita hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden kommentteja sosiaalityön roolista ja asemasta osana potilaan kuntoutustarpeen arviointiprosessia. Prosessin tarkoitus on potilaan kokonaisvaltaisen tilanteen huomiointi jo kuntoutustarpeen arviointivaiheessa sekä kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Käytännössä prosessi tarjoaa potilaalle hänen asioihinsa liittyvää selvitys- ja kartoitustyötä, sosiaaliturvan informaatiota sekä tukea eri vaihtoehtojen valintavaiheissa.
20 18 Prosessin avulla pyritään myös lisäämään ja vakiinnuttamaan moniammatillisen työtavan käyttöä ja sitä kautta lisäämään kuntoutuksen vaikuttavuutta. Tämä toimintamalli esiteltiin Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtoryhmälle. Johtoryhmä hyväksyi mallin sairaanhoitopiirin internet sivustoille ja heidän suosituksestaan malli ja sen käyttö esiteltiin myös operatiivisen ja konservattivisen tulosalueen lääkäreiden kokouksessa. Malli löytyy osoitteesta Malli esitellään myös K-PKS:n erikoistumisvaiheessa oleville lääkäreille sosiaalityön esittelyn yhteydessä. 6. HANKKEEN TULOKSET SAIRAALAN ULKOPUOLISENA TOIMINTANA 6.1 Hankkeen tulokset ja sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstön tapaamisissa terveyssosiaalityön roolista keskusteltiin laajemminkin kuin pelkästään kuntoutukseen liittyvänä toimintana. Kuntien osuus varhaisen vaiheen kuntoutuksessa sekä työkyvyttömyysuhan ehkäisyssä liittyy pääosin lastensuojelullisiin toimenpiteisiin esim. päihdekuntoutus, perhekuntoutus sekä nuorten kuntoutussuunnitelman laatimiseen osallistuminen.. Kuntien edustajien mukaan erikoissairaanhoidon tulisi pyrkiä kuntoutuksen suunnittelun suhteen huomioimaan tarpeeksi varhaisessa vaiheessa myös kunnan näkökulma, mikäli kunta on asiassa maksajan ja / tai toteuttajan roolissa mukana. Näin toimimalla voitaisiin parantaa tiedon kulkua ja ehkäistä tuntemuksia erikoissairaanhoidon käskyttäjän roolista. Myös kuntoutussuunnitelmien realistisuutta suhteessa kunnan kykyyn vastata suunnitelman sisältöön peräänkuulutettiin. Tämän näkökannan suhteen voidaan miettiä tehdäänkö kuntoutussuunnitelmat potilaan vai kunnan tarpeista lähtien? Kokkolan kaupungin osalta keskustelua käytiin myös perusterveydenhuollon sosiaalityön sekä työterveyshuollon asemasta kuntoutukseen liittyvän sosiaalityön toteuttajana. Tämän hetkisillä resursseilla sosiaalityön porrastus; kunnat perusterveydenhoito - erikoissairaanhoito koettiin ajoittain vaikeaksi toteuttaa.( Hankkeen aikana Kokkolan seudun terveyskeskuksessa yksi ja puoli sosiaalityöntekijän virkaa ja alueella toimivissa työterveyden hoidon yksiköissä ei yhtään sosiaalityöntekijää). Kokkolan kaupungin ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalan yhteistyötä sosiaalityön palveluketjun osalta sovittiin arvioitavaksi vuosittain. Ensimmäinen tapaamisen järjesti Kokkolan kaupunki toukokuussa 2007 ja seuraavan tapaamisen keväällä 2008 järjestää sairaanhoitopiirin sosiaalityön palveluyksikkö. Tästä yhteistyön ja palveluketjun sujuvuuden arvioinnista pyritään tekemään vuosittainen perinne.
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotPalveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella.
Vaasan sairaanhoitopiiri: Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella. Hanketyöntekijä Pirkko Mantere 1.10.2005-21.1.2006, 1.5. 31.10.2006
LisätiedotMaria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot
Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Mitä on ammatillinen kuntoutus? Tavoitteena työelämässä pysyminen, sinne pääseminen
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotTyöhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen
Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotKela kuntouttaja 2009
Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotVieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20
Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien
LisätiedotTyökyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet
Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen
LisätiedotKuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta
LisätiedotKelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä
Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma
LisätiedotTyökykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi
Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella
Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni 22.03.2011 Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Sisältö Kuntoutuksen toteuttajat Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotKYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti
KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan
LisätiedotNuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela
Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotSyrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotVajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011
Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotNuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk
Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden
Lisätiedottyökyvyttömyyseläkkeistä
FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus
LisätiedotToimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa
Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa Ammattilaisten haastatteluihin perustuva tutkimus Jyri Liukko ja Niina Kuuva 27.5.2015 Neuroliiton seminaari, Scandic Park, Helsinki Tutkimusasetelma
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus
REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotTyöttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija
Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija SATAOSAA-maakuntakokeilu Kesäkuu 2018 Sisällysluettelo
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotNuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela
Nuoren kuntoutusraha Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto 24.11.2017 Irma Leppänen, Kela Sisältö Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset Hakeminen Määrä Nuoren kuntoutusrahan maksaminen Seuranta
LisätiedotKuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio
Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,
LisätiedotKelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015
Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotMitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta
Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla
Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotTYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO
TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotSosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys
Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa Potilaan oikeuksien päivä 17.4.2018 Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys Terveyssosiaalityö Terveydenhuollon organisaatiossa toteutettua sosiaalityötä
LisätiedotTaustaa. PURA - toiminnasta työkyky
PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa
LisätiedotAmmatillinen kuntoutusselvitys
Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotKelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille
Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta
LisätiedotPalvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin
Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotQuid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa
Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen
LisätiedotKela / Terveysosasto / Työkykyneuvonta. Työkykyneuvonta. Ismo Hiljanen Suunnittelija
Työkykyneuvonta Ismo Hiljanen Suunnittelija Tilastotietoja Sairauspäiväraha-asiakkaita vuonna 2011 n. 330 000 Sairauspäiväraharatkaisuja vuonna 2011 n. 625 000 Työkykyneuvonta aloitettu 16.1.2012 Työkykyneuvontaan
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotKuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014
Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotKelan etuudet erityisnuorta tukemassa
Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,
LisätiedotSosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
LisätiedotSote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro
Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotAmmatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena
Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta
LisätiedotIDEASTA WALTTI-TALOKSI
WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus
LisätiedotVankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Mariitta Vaara 3.12.2018 3.12.2018 Mariitta Vaara 1 Työkyvyn määrittäminen Työkyky muodostuu ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja
LisätiedotAvokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen
Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotAMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET
AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...
LisätiedotTyökyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet. Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri
Työkyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri Työvoimahallinnon odotukset - Vajaakuntoisen työnhakijan
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotKelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus
Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan Terveysosasto/Kuntoutusryhmä Suunnittelija Marjaana Pajunen 7.5.2013 Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työpaja Miksi Kela järjestää
LisätiedotKelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa
LisätiedotKela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi
Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet
Lisätiedot