ACTA SUOMALAISEN AIKUISEN ASTMA KYSELY- JA REKISTERITUTKIMUS VUONNA Pekka Ikäheimo D 965 UNIVERSITATIS OULUENSIS OULU 2008 MEDICA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ACTA SUOMALAISEN AIKUISEN ASTMA KYSELY- JA REKISTERITUTKIMUS VUONNA 2000. Pekka Ikäheimo D 965 UNIVERSITATIS OULUENSIS OULU 2008 MEDICA"

Transkriptio

1 OULU 2008 D 965 ACTA Pekka Ikäheimo UNIVERSITATIS OULUENSIS D MEDICA SUOMALAISEN AIKUISEN ASTMA KYSELY- JA REKISTERITUTKIMUS VUONNA 2000 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA, TERVEYSTIETEIDEN LAITOS, KANSANTERVEYSTIETEEN JA YLEISLÄÄKETIETEEN LAITOS, OULUN YLIOPISTO; KELA, TUTKIMUSOSASTO, KELA, POHJOIS-SUOMEN ALUEKESKUS

2

3 ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS D Medica 965 PEKKA IKÄHEIMO SUOMALAISEN AIKUISEN ASTMA KYSELY- JA REKISTERITUTKIMUS VUONNA 2000 Esitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Kastellin tutkimuskeskuksen auditoriossa (Aapistie 1) 16. toukokuuta 2008 kello 12 OULUN YLIOPISTO, OULU 2008

4 Copyright 2008 Acta Univ. Oul. D 965, 2008 Työn ohjaajat Tutkimusprofessori Timo Klaukka Dosentti Tuili Tuuponen Esitarkastajat Dosentti Elise Kosunen Dosentti Päivi Piirilä ISBN (Paperback) ISBN (PDF) ISSN (Printed) ISSN (Online) Kannen suunnittelu Raimo Ahonen OULU UNIVERSITY PRESS OULU 2008

5 Ikäheimo, Pekka, Asthma in Finnish adults a register-based questionnaire study performed in the year 2000 Faculty of Medicine, Finland, Institute of Health Sciences, Department of Public Health Science and General Practice, University of Oulu, P.O.Box 5000, FI University of Oulu, Finland; The Social Insurance Institution of Finland, Research Department, P.O.Box 450, FI Helsinki, Finland, The Social Insurance Institution of Finland, Regional Office for Northern Finland, P.O.Box 190, FI Oulu, Finland Acta Univ. Oul. D 965, 2008 Oulu, Finland Abstract The aim of this doctoral thesis is to provide an overall description of Finnish adult asthma patients in the year 2000, including their symptoms, treatment and the resulting costs. The implementation of treatment was evaluated from the perspective adopted in the National Asthma Programme The research was based on questionnaire data acquired from a sample extracted from the Finnish Social Insurance Institution's asthma register, with which existing register data were combined, so that the eventual series comprised patients suffering from asthma and possibly other chronic obstructive pulmonary diseases. The majority of the asthma patients were women of working age. Smoking was most common among young adults (43% of the men and 35% of the women), while the number who had stopped smoking increased towards the older age groups among the men but remained constant among the women. The older age groups also had more serious asthma, more frequent cases of other chronic pulmonary and somatic illnesses, more problems in coping with everyday life and greater treatment needs than the younger patients. Early retirement for health reasons was common. More than half of the women and one in five of the men aged 65 years or over were living alone. The patients who suffered from asthma alone normally managed relatively well. Their symptoms could be kept under control with anti-inflammatory medication at a moderate overall cost, but concurrent obstructive pulmonary disease almost tripled the direct cost of asthma treatment and increased hospital costs practically five-fold. Smoking led to further expense in the case of those with asthma and obstructive pulmonary disease combined. The transfer of responsibility for asthma treatment from specialized care to the basic health care system would appear in general to be justified. Smoking and its associated chronic obstructive pulmonary diseases present a particular challenge for the management of asthma. Keywords: activities of daily living, anti-asthmatic agents, asthma, asthma programme, comorbidity, COPD, costs and cost analysis, Finland, health care utilization, polypharmacy, registries, smoking

6

7 Ikäheimo, Pekka, Suomalaisen aikuisen astma kysely- ja rekisteritutkimus vuonna 2000 Lääketieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden laitos, Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Oulun yliopisto, PL 5000, Oulun yliopisto; Kela, Tutkimusosasto, PL 450, Helsinki, Kela, Pohjois-Suomen aluekeskus, PL 190, Oulu Acta Univ. Oul. D 965, 2008 Oulu Tiivistelmä Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin suomalaisen aikuisen astmapotilaan kokonaiskuva ja selvitettiin hänen oireiluaan, hoitoaan ja tästä aiheutuvia kustannuksia vuonna Astman hoidon toteutumista arvioitiin Valtakunnallinen astmaohjelma :n näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin Kelan astmarekisteristä valtakunnallisesti poimitun potilasotoksen kyselyaineistoa rekisteritietoja siihen yhdistäen. Lopullisen tutkimusaineiston muodostivat astmaa ja sen lisäksi mahdollisesti muita pitkäaikaisia ahtauttavia keuhkosairauksia sairastavat potilaat. Enemmistö astmapotilaista oli naisia ja työikäisiä. Tupakointi oli yleisintä nuorilla aikuisilla miehillä (43 %) ja naisilla (35 %). Tupakoinnin lopettaneiden osuus suureni miehillä vanhempiin ikäryhmiin mentäessä, kun taas naisilla osuus pysyi samansuuruisena. Vanhemmissa ikäryhmissä astma oli vaikeampaa ja muu keuhko- ja somaattinen pitkäaikaissairastavuus, toimintakyvyn ongelmaisuus ja hoidon tarve nuorempia runsaampaa. Ennenaikainen eläköityminen oli yleistä. Kuusikymmentäviisi vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista naisista useampi kuin joka toinen ja miehistä joka viides asui yksin. Pelkkää astmaa sairastava voi yleisesti arvioiden hyvin. Hänen oireilunsa oli hallittavissa antiinflammatorisella lääkityksellä kohtalaisen vähäisin kokonaishoidon kustannuksin. Samanaikainen keuhkoahtaumatauti lähes kolminkertaisti astman hoidosta aiheutuneet suorat kustannukset ja lähes viisinkertaisti sairaalahoidosta aiheutuneet kustannukset. Astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavilla tupakointi lisäsi edelleen kustannuksia. Astmapotilaan kokonaisuuden näkökulmasta hoidon päävastuun siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta. Tupakointi ja siihen liittyvät muut pitkäaikaiset ahtauttavat keuhkosairaudet muodostavat erityisen haasteen astman hoitojärjestelmälle. Asiasanat: astma, hoitosuhde, hoitosuositukset, keuhkoahtaumatauti, lääkärissäkäynti, potilasneuvonta, rekisteri, sairaalahoito

8

9 Kiitokset Haluan kiittää erityisesti työni pääohjaajia, tutkimusprofessori Timo Klaukkaa ja dosentti Tuili Tuuposta. Timo Klaukan laaja asiantuntemus ja kokemus tieteellisestä kirjoittamisesta sekä huolellinen ohjaus paransivat ratkaisevasti työni lopputulosta. Tuili Tuuposta kiitän eritoten hänen antamistaan käytännön ohjeista sekä innostavista keskusteluista tutkimustyön eri vaiheissa. Professori Sirpa Hartikainen kysyi kiinnostustani tutkijaksi tähän työhön. Kiitän häntä aloitteesta ja yhteistyöstä. Kiitän lämpimästi Kelan Pohjois-Suomen aluekeskuksen ylilääkäri Jorma Kiuttua hänen antamistaan kommenteista ja kannustuksesta. Kelan Pohjois-Suomen aluekeskus Oulussa tarjosi erinomaiset puitteet tutkimusryhmän lukuisille kokoontumisille. Kiitän yhteisesti kaikkia edellä mainitsemiani ohjausryhmän jäseniä siitä, että olitte tarvittaessa käytettävissäni ja kärsivällisesti rohkaisitte aloittelevaa tutkijaa työn haasteissa. Kiitän Oulun yliopiston psykiatrian klinikan dosentti Helinä Hakkoa avusta tilastollisissa menetelmissä. Tutkimusaineiston tilastollinen analysointi sujui onnistuneesti häneltä saamieni ohjeiden ja tuen turvin. Kiitän väitöskirjani esitarkastajia dosentti Päivi Piirilää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian laboratoriosta ja dosentti Elise Kosusta Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen yleislääketieteen ja geriatrian yksiköstä. He paneutuivat työhöni huolellisesti ja kritisoivat rakentavasti. Kiitän Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen sovellussuunnittelija Markku Koirasta hänen avustaan tutkimusaineiston aluepainotuksen korjauksessa ja ensimmäisissä tilastollisissa analyyseissä. Kiitän lisäksi toimistosihteeri Ritva Mannilaa avusta monissa käytännön asioissa ja toimistosihteeri Aino Räinää avusta tutkimuksen taloushallinnossa. Kiitän yhteisesti kaikkia muita laitoksen kansanterveystieteen ja yleislääketieteen henkilökuntaan kuuluvia heidän antamastaan tuesta ja kannustuksesta tutkimusvuosina. Edelleen kiitän Kelan tutkimusosaston henkilökuntaa aineiston kokoamiseen ja käsittelyyn liittyneistä toimista ja Kelan tietopalvelun henkilökuntaa avusta julkaisumateriaalin kokoamisessa työn ensimmäisissä osatutkimuksissa. Tutkimuksessa käytettyä kyselymenetelmää testattiin Iin, Kajaanin, Kuusamon, Muhoksen ja Oulunsalon terveyskeskuksissa. Esitän lämpimät kiitokseni yhteistyöstä tutkimuksen pilottivaiheessa mukana olleille astmahoitajille. 7

10 Kiitän kielenkääntäjä Malcolm Hicksiä ja hänen kielitoimistoaan onnistuneista englannin kielen käännös- ja kielentarkastustöistä ja lehtori Marketta Harju-Auttia huolellisesta suomenkielisen asun viimeistelystä. Työni ei olisi toteutunut ilman läheisteni kannustusta ja tukea. Tein tätä tutkimusta vuosina vuoroin Oulussa ja kotipaikkakunnallani Kajaanissa. Tasapainoilu tutkimustyön, ansiotyön ja perhe-elämän välillä on ollut mitä haasteellisinta aikaa. Olen erityisen kiitollinen rakkaalle vaimolleni Sari Maritalle siitä, että hän huolehti lapsiperheemme arjesta niinä kuukausina, kun työskentelin Oulussa. Kiitän vanhempiani Railia ja Jussia kannustuksesta ja tutkijakuukausina Oulussa saamastani avusta. Tähän työhön johtanutta prosessia on sävyttänyt vuoroin oppimisen ilo ja heltymätön periksi antamattomuus, vuoroin epävarmuus ja turhautuminen. Kiitän kaikkia läheisiäni myötäelämisestä niin onnistumisen kuin epätoivon hetkinä. Omistan tämän kirjan astmaa ja allergioita sairastaville lapsilleni Eelikselle ja Ellalle. Kela on osoittanut tutkimusta varten päätoimisen tutkijan apurahan kahdelle vuodelle, mistä olen erittäin kiitollinen. Päätoimisen tutkijantyön aikana sain keskittyä aineiston analysointiin ja osajulkaisujen kirjoittamiseen, mikä vei työtäni merkittävästi eteenpäin. Lisäksi Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen säätiö on tukenut tätä tutkimusta taloudellisesti. Kajaanissa helmikuussa 2008 Pekka Ikäheimo 8

11 Lyhenteet ATC Anatomical Therapeutic Chemical classification, anatomisterapeuttis-kemiallinen luokittelu COPD chronic obstructive pulmonary disease, keuhkoahtaumatauti DDD defined daily dose, määritelty vuorokausiannos FEV 1 forced expiratory volume in one second, uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV% FEV 1 :n osuus FVC:stä prosentteina FinEsS Suomi, Viro ja Ruotsi FVC forced vital capacity, nopea vitaalikapasiteetti GINA Global Initiative for Asthma GOLD Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease Kela Kansaneläkelaitos 95 %:n LV 95 %:n luottamusväli NHLBI National Heart, Lung and Blood Institute OR Odds ratio, ristitulosuhde PaCO 2 valtimoveren hiilidioksidiosapaine PEF peak expiratory flow, uloshengityksen huippuvirtaus SD standard deviation, keskihajonta SPSS Statistical Package for Social Sciences Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus WHO World Health Organisation, Maailman terveysjärjestö 9

12 10

13 Luettelo alkuperäisjulkaisuista I Ikäheimo P, Tuuponen T, Hartikainen S, Kiuttu J, Klaukka T (2004) Achievements and shortcomings of Finnish asthma care. Scand J Public Health 32(4): II Ikäheimo P, Hartikainen S, Tuuponen T, Kiuttu J, Klaukka T (2005) Comorbidity and medication load in adult asthmatics. Scand J Prim Health Care 23(2): III Ikäheimo P, Hartikainen S, Tuuponen T, Hakko H, Kiuttu J, Klaukka T (2006) What lies behind relief and worsening of asthma symptoms? A register-based study of adults with asthma and other chronic obstructive pulmonary diseases in Finland. Prim Care Respir J 15(5): IV Ikäheimo P, Tuuponen T, Kiuttu J, Hakko H, Hartikainen S, Klaukka T (2007) Smoking makes asthma expensive a register-based study in Finland. Int J Tuberc Lung Dis 11(12): Tekstissä viittaukset alkuperäisjulkaisuihin on esitetty roomalaisin numeroin. Lisäksi esitetään joitakin aikaisemmin julkaisemattomia tuloksia. 11

14 12

15 Sisällys Abstract Tiivistelmä Kiitokset 7 Lyhenteet 9 Luettelo alkuperäisjulkaisuista 11 Sisällys 13 1 Johdanto 15 2 Kirjallisuuskatsaus Astma Määritelmä Esiintyvyys Vaaratekijät Muut pitkäaikaiset ahtauttavat keuhkosairaudet Määritelmät Esiintyvyydet Vaaratekijät Elämänlaatu ja toimintakyky Hoitopalvelujen käyttö ja kustannukset Astman hoito-ohjeistus Kansainväliset hoitosuositukset Suomalaiset hoitosuositukset Lääkehoidon suositukset Astmalääkkeiden kulutus ja kustannukset Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet 39 4 Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineiston keräys Astmarekisteri Astmalääkkeiden erityiskorvattavuuden edellytykset Rekisteriotanta Postikysely Täydentävät rekisteritiedot Tutkimusaineisto Aineiston analyysi Astman vaikeusasteen luokittelu Muiden muuttujien luokittelu Astman hoitokustannusten laskenta

16 4.3.4 Tilastolliset menetelmät Katoanalyysi Eettiset näkökohdat Tulokset Astmapotilaan ominaisuudet Demografiset ja sosioekonomiset tekijät (I) Tupakointi (I, III ja IV) Toimintakyky, arkielämän ongelmat ja niistä selviäminen (III ja IV) Astmaoireilu, muut pitkäaikaissairaudet ja hoito Astmaoireilu (I ja III) Muut pitkäaikaissairaudet (II ja IV) Lääkehoito (II ja III) Hoitopalvelujen käyttö (IV) Kustannukset (IV) Astmaohjelman toimivuus (I) Astman hoitosuhteet Seurantakäynnit Astmalääkitys Alueellisen vaihtelun tarkastelu Pohdinta Aineisto ja menetelmät Astmarekisterin edustavuus Otoksen edustavuus ja aluepainotus Postikyselytietojen luotettavuus Tutkimuksen rajoitukset Rekisterin merkitys väestötutkimuksessa Tulosten pohdinta Astmapotilaan yleiskuva Tupakointi Astmapotilaan selviytyminen Hoitosuhteet ja hoito Kustannukset Valtakunnallisen ohjelman toimivuuden arviointi Johtopäätökset 105 Kirjallisuusluettelo 107 Liitteet 125 Alkuperäisjulkaisut

17 1 Johdanto Astma on yksi yleisimmistä pitkäaikaisista lääkehoitoa vaativista sairauksista Suomessa. Astma aiheuttaa hoidon tarvetta ja työkyvyn heikkenemistä, mikä vaikuttaa potilaan elämänlaatuun. Toisaalta astman hoidosta aiheutuu huomattavia kustannuksia sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Vaikka astma on monella tavoin haaste ja rasite, on sairauden kulkua mahdollisuus hallita tehokkaalla hoidolla. Keuhkoputkien limakalvon tulehdusreaktioon vaikuttavien lääkkeiden käyttöön otto on merkinnyt edistysaskelta siirryttäessä oireenmukaisesta syyn mukaiseen astman hoitoon. Rekisteritietojen osoittaessa astmapotilaiden määrän jatkuvaa kasvua sosiaalija terveysministeriö aloitti vuonna 1994 valtakunnallisen kokonaisohjelman ehkäisemään ja lieventämään astman aiheuttamia haittoja ja vähentämään niistä aiheutuvia kustannuksia. Astmaohjelmassa tehtiin ensimmäistä kertaa potilasmäärältään suuren kansansairauden osalta ratkaisu, jossa hoidon päävastuu siirrettiin erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Perusterveydenhuollon toimintatapaa organisoitiin uudelleen siten, että astmapotilaiden tunnistaminen, diagnosointi, hoito ja seuranta tehostuivat. Jokaiseen terveyskeskukseen nimettiin astman vastuulääkäri ja -hoitaja. Erikoissairaanhoidolla oli keskeinen rooli alueellisessa koulutuksessa, ohjauksessa ja koordinoinnissa. Hoitovastuun todettiin olevan potilaalla ja perusterveydenhuollolla, jota erikoissairaanhoito joustavasti tukee. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon näkökulmat potilaaseen poikkeavat lähtökohdiltaan toisistaan. Erikoissairaanhoito tarkastelee potilasta yksittäisen erikoisalan näkökulmasta ja perusterveydenhuolto pyrkii arviomaan potilasta kokonaisuutena. Astmaa sairastavaa ei ole aikaisemmin tarkasteltu tästä kokonaisuuden näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa päätettiin selvittää aikuisen astmapotilaan kokonaiskuva Suomessa. Tutkimuksessa arvioitiin hänen oireiluaan, hoitoaan ja siitä aiheutuvia kustannuksia Valtakunnallisen astmaohjelman näkökulmasta. Samalla haluttiin selvittää, missä määrin Kelan rekisterien avulla voidaan täydentää väestötutkimuksesta saatavaa tietoa tietyssä kansansairaudessa. 15

18 16

19 2 Kirjallisuuskatsaus 2.1 Astma Määritelmä Astma määritellään hengitysteiden limakalvon tulehdukselliseksi sairaudeksi, jossa esiintyy tulehdussolujen, kuten eosinofiilisten valkosolujen ja syöttösolujen, kertymistä paikallisesti keuhkoputkien limakalvoille ja niiden alaiseen kudokseen. Astmalle alttiit henkilöt saavat tulehduksen vaikutuksesta oireita, joihin tavallisesti kuuluu vaihteleva ja itsestään tai hoidon vaikutuksesta laukeava keuhkoputkien ahtautuminen. (Global Initiative for Asthma, Global Strategy for Asthma Management and Prevention 2006.) Astmassa kliininen diagnoosi perustuu usein potilaan ilmoittamiin oireisiin, potilaan sairaushistoriaan, kliiniseen tutkimukseen ja keuhkoputkien hyperreaktiviteettia, ilmateiden ahtaumaa, atooppista taipumusta ja tulehdusta mittaavien keuhkojen toimintakokeiden ja laboratoriotutkimusten tuloksiin. Ilmateiden palautuva ahtauma on astmadiagnoosin pääkriteerejä, mutta muissa oireissa saattaa olla huomattavaa vaihtelua. Astman biolääketieteellistä määritelmää ei voida suoraan käyttää epidemiologisissa tutkimuksissa. Niissä astma määritellään usein astmaoireiden tai kliinisen diagnoosin perusteella. Suomalaisissa tutkimuksissa (Reijula ym. 1996, Aalto ym. 1999, Karjalainen ym. 2001) astma on määritelty Kelan astmalääkityksen erityiskorvausoikeuden kriteerit täyttäväksi, objektiivisesti osoitetuksi palautuvaksi keuhkoputkien ahtautumiseksi Esiintyvyys Astma on aikuisilla yksi yleisimmistä pitkäaikaisista sairauksista ja lapsilla yleisin (Newachech ym. 1986). Viime vuosikymmeninä astman esiintyvyys on lisääntynyt erityisesti läntisissä kehittyneissä maissa (Sly 1999, Beasley 2002), varsinkin lapsilla ja nuorilla (Thomsen ym. 2004, Asher ym. 2006). Vanhusten astma on todennäköisesti alidiagnosoitu (Bauer ym. 1997, Enright ym. 1999). Astman esiintyvyyden pitkään jatkunut lisääntyminen näyttää aikuisväestössä luvulla taittuneen ja kääntyneen osittain jopa laskuun (von Hertzen ja Haahtela 2005). 17

20 Kansainvälisissä mittauksissa astman vallitsevuudessa on todettu huomattavia maantieteellisiä eroja sekä aikuisväestössä (European Community Respiratory Health Survey 1996) että lapsilla (Asher ym. 2006, Hublet ym. 2006). Astmaoireiden esiintyvyys on lisääntynyt lapsilla ja nuorilla 2000-luvulle tultaessa useissa Itä-Euroopan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa (Asher ym. 2006). Suomessa lasten astman prevalenssi on ollut 1950-luvulla alle 1 % (Eriksson- Lihr 1955, Peltonen ym. 1955). Vuonna 1980 astman prevalenssiksi lapsilla ja nuorilla raportoitiin 3,8 % (Pöysä ym. 1991). Vuonna 1991 astmaa sairasti vuotiaista 2,8 % (Rimpelä ym. 1995). Rekisteritietojen mukaan suomalaisten lasten ja nuorten astman esiintyvyys lisääntyi 2000-luvulle asti. Viime vuosina esiintyvyys on kääntynyt lievään laskuun, mikä muutos todennäköisesti johtuu tarkentuneesta diagnostiikasta (Klaukka ja Virta 2007). Aikuisväestön astman prevalenssi oli Suomessa 1960-luvulla 0,5 1,6 % (Huhti 1965, Alanko 1970) (Taulukko 1) ja 1990-luvulla astman esiintyvyyden arvioitiin olevan noin 4 5 %:n luokkaa (Heinonen ym. 1987, Jaakkola ym. 1990, Isoaho ym. 1994a). Vuonna 2000 astmaa sairasti 30 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista miehistä 4 % ja naisista 7 % ja 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista miehistä 7 % ja naisista 11 % (Aromaa ja Koskinen 2004). Noin 10 %:n väestöstä arvioidaan sairastavan astman kaltaista tulehdusta keuhkoputkien limakalvolla, ilman astman kriteereitä täyttävää keuhkofunktiohäiriötä (Sosiaali- ja terveysministeriö 1994). 18

21 Taulukko 1. Astman vallitsevuutta aikuisväestössä käsittelevät suomalaiset tutkimukset. Tekijät Aika Ikäryhmä, vuotta Tutkimusaineisto Aineiston koko Astman määritelmä Astman vallitsevuus Huhti Harjavallan väestö 1620 K M: 0,5 %, N: 1,6 % Alanko Harjavallan väestö 5862 K: lääkärin diagnosoima M: 1,3 %, N: 1,6 % Haahtela ja Jokela varusmiesikäiset 295 K: lääkärin diagnosoima tai KP: 2,7 % miehet Imatralla kliiniseen tutkimukseen perustuva Luoma ja Koivikko Turun ja Kuopion 5630 K: itse ilmoitettu 1,8 % väestö Heinonen ym K maaseutu 2,7 %, kaupunki 4,1 % Vesterinen ym kaksostutkimuskohortti K: lääkärin diagnosoima 1,35 % , % Aromaa ym valtakunnallinen alueittainen otos 8000 kliiniseen tutkimukseen ikävakioitu: M: 1,4 %, N: 2,2 % perustuva Haahtela ym kutsuntaikäiset miehet ~ kliininen tutkimus PP: 0,29 % 1989 PP: 1,79 % Jaakkola ym > K 3,1 % 12 kk; KP: 6,0 % Isoaho ym. 1994a > 64 Liedon väestö 1196 K: itse ilmoitettu ja kliiniseen tutkimukseen perustuva KP: M: 7,0 %, N: 8,6 % PP: M: 2,9 %, N: 3,8 % Pallasaho ym Helsingin väestö 6062 K: lääkärin diagnosoima lääkärin diagnosoima: M: 5,2 % (20 44 v), 6,1 % (45 69 v) N: 6,9 % (20 44 v), 8,0 % (45 69 v) Hedman ym Päijät-Hämeen väestö 3102 K: lääkärin diagnosoima 5,3 % (todettu), 5,1 % (ikävakioitu), 4,4 % (kato huomioitu) Kotaniemi ym. 2001a Lapin väestö 6633 K: lääkärin diagnosoima 6,0 % Pekkanen ym syntymäkohortti 5192 K: lääkärin diagnosoima 8,0 % Aromaa ja Koskinen terveyskeskuspiiriä 7419 K: tutkimukseen perustuva ikävakioitu: M: 4,1 %, N: 6,6 % Latvala ym kutsuntaikäiset miehet ~ K: lääkärin diagnosoima PP: 3,45 % K = kyselytutkimus, R = rekisteritutkimus, M = miehet, N = naiset, PP = pisteprevalenssi, KP = kumulatiivinen prevalenssi. 19

22 2.1.3 Vaaratekijät Perinnölliset ja yksilölliset tekijät Astma on etiologialtaan monitekijäinen sairaus, johon sairastumiseen ja sairauden ilmenemiseen vaikuttavat sekä yksilön perintö- että ympäristötekijät. Astmaa ja hengenahdistusoireilua esiintyy alle murrosikäisillä pojilla samanikäisiä tyttöjä yleisemmin (Schwartz ym. 1990, Kjellman ja Gustafsson 2000), mutta lapsuudessa astmaan sairastuneilla miehillä oireilu lievenee aikuisikään mennessä naisia useammin (Martin ym. 1980, Roorda ym. 1993, Jenkins ym. 1994, Kjellman ja Gustafsson 2000). Aikuisiällä naisilla on miehiä suurempi astman puhkeamisen riski (Piipari ym. 2004, de Marco ym. 2005). Atopia lisää lasten (von Mutius ym. 1998, Remes ja Korppi 1996), nuorten (Anderson ym. 1992, Norrman ym. 1998) ja aikuisten (Sunyer ym. 1997, Bodner ym. 1998, Kilpeläinen ym. 2000, Piippo-Savolainen ym. 2004) alttiutta sairastua astmaan. Atooppinen reagointitaipumus lisää myös riskiä astman jatkumiseen lapsuudesta aikuisikään (Strachan ym. 1996, Sunyer ym. 1997). Atooppisen astman osuus kuitenkin vähenee iän myötä lapsipotilaiden 80 %:sta aikuisten noin 60 %:iin (Haahtela ym. 2005). Nuorilla aikuisilla astmaan liittyy usein allerginen herkistyminen (Sunyer ym. 1997, Plaschke ym. 1999, Zureik ym. 2002). Allerginen nuha on astmassa kliinisesti merkittävä liitännäissairaus, sillä sen tehokas hoito voi parantaa astman hoitovastetta (Bousquet ym. 2002). Allergologinen selvitys suositetaan tehtäväksi jokaiselle potilaalle oireiden varhaisvaiheessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 1994, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2000). Allergisen herkistymisen aiheuttajalla saattaa olla yhteyttä astman vaikeusasteeseen. Monikansallisessa European Community Respiratory Health Survey -tutkimuksessa todettiin herkistymisen homeille (Alternaria alternata/cladosporium herbarum) ja pölypunkille lisäävän vaikean astman riskiä, kun taas herkistymisellä siitepölyille ja kissan hilseelle ei ollut yhteyttä astman vaikeusasteeseen (Zureik ym. 2002). Ylipaino lisää astmaan sairastumisen riskiä (Ford ym. 2004, Kronander ym. 2004) sekä miehillä että naisilla, samoin kuin allergisilla ja ei-allergisilla henkilöillä (Rönmark ym. 2005). Lihavuus liittyy molemmilla sukupuolilla pienentyneeseen keuhkojen tilavuuteen ja ilmateiden ahtaumaan, mikä miehillä on naisia voimakkaampaa (King ym. 2005). Astmaa sairastavalla ylipaino ja liikalihavuus huonontavat astman tasapainoa (Lavoie ym. 2006), mutta ne eivät näyttäisi olevan yhteydessä astman vaikeusasteeseen (Ackerman ym. 2004, Lavoie ym. 2006). 20

23 Laihduttaminen vähentää ylipainoisilla astmaa sairastavilla hengitysteiden ahtaumaa ja PEF-arvojen vaihtelua (Hakala ym. 2000, Stenius-Aarniala ym. 2000). Laihduttaminen parantaa myös astmaoireiden hallintaa ja vähentää kohtauslääkityksen tarvetta (Stenius-Aarniala ym. 2000). Ympäristöaltisteet ja tupakointi Altistuminen vanhempien tupakoinnille lisää lapsuudessa astman ja muiden hengitystieoireiden riskiä (Lindfors ym. 1995, Cook ja Strachan 1997), ja lisääntynyt astmariski jatkuu lapsuuden ajan varhaiseen aikuisikään asti (Kilpeläinen ym. 2000, Räsänen ym. 2000, Piippo-Savolainen ym. 2006). Altistuminen orgaaniselle tai biologiselle pölylle, kaasuille ja höyryille lisää astman puhkeamisen riskiä lapsuudessa (Salam ym. 2004) ja aikuisiässä (Kogevinas ym. 1999, Torén ym. 1999, Eagan ym. 2002, Jaakkola ym. 2002), erityisesti atoopikoilla (de Meer ym. 2004). Työikäisten miesten astmasta jopa 29 % ja naisten 17 % voi aiheutua ammattiin liittyvistä altisteista (Karjalainen ym. 2001). Liikenteen saasteet, otsoni, typen oksidit ja pienhiukkaset voimistavat herkistyneillä henkilöillä allergista reaktiota ja lisäävät astmaoireilua. Pienhiukkaset kuljettavat ja muovaavat allergeeneja, minkä seurauksena allergeenien pääsy elimistöön ja allerginen reaktio voimistuvat. (Setälä ja Haahtela 2001.) Tupakointi on tärkein vältettävissä oleva astman riskitekijä. Sekä passiivinen (Thorn ym. 2001, Bousquet ja Vignola 2001, Jaakkola ym. 2003) että oma (Strachan ym. 1996, Plaschke ym. 2000, Godfredsen ym. 2001, Piipari ym. 2004) tupakointi lisäävät astman puhkeamisen riskiä aikuisiällä. Osassa tutkimuksista tupakoinnin ja astman puhkeamisen yhteys on puuttunut tai ollut heikko (Vesterinen ym. 1988, McWhorter ym. 1989, Siroux ym. 2000) tai tupakointi on suojannut astman puhkeamiselta (Troisi ym. 1995, de Marco ym. 2000). Vastakkaisia tuloksia saattaa selittää hengitysteiltään vähemmän herkkien henkilöiden valikoituminen tupakoivien henkilöiden ryhmään. Astmapotilailla tupakointi lisää oireilua (Aalto ym. 1999, Althuis ym. 1999) erityisesti savukkeiden määrän lisääntyessä (Siroux ym. 2000). Tupakointi huonontaa lääkehoidon vastetta (Tomlinson ym. 2005, Dijkstra ym. 2006, Lazarus ym. 2007) ja taudin ennustetta (Siroux ym. 2000) ja lisää astman kiireelliseen hoidon (Althuis ym. 1999) ja sairaalahoidon tarvetta (Eisner ja Irribajen 2007). Suomessa miesten tupakointi on 1980-luvulta alkaen vähentynyt. Päivittäin tupakoivien naisten osuus on kasvanut etenkin 1980-luvun puolivälissä ja kasvu on tasaantunut 1990-luvulla. Vuonna 2000 päivittäin tupakoivien osuus oli 30 21

24 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista miehistä 29 % ja naisista 18 % (Aromaa ja Koskinen 2004). Vuoden 2001 terveyskäyttäytymiskyselyssä vuotiaista miehistä 31 % ja naisista 23 % ilmoitti tupakoivansa päivittäin ja satunnaisesti tupakoivia oli vastaavasti 9 % ja 13 % (Helakorpi ym. 2001) luvulla työikäisten ja erityisesti vuotiaiden miesten tupakointi on vähentynyt. Muutokset naisten tupakoinnissa ovat olleet vähäisempiä. Tuoreimmassa vuoden 2006 kyselyssä vuotiaista miehistä 24 % ja naisista 19 % ja vuotiaista miehistä 21 % ja naisista 18 % raportoi päivittäistupakoinnista (Helakorpi ym. 2006). Kansainvälisissä vertailuissa 16 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista astmapotilaista 5,6 28,9 % tupakoi (Rabe ym. 2004). Suomessa 15 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista astmaa sairastavista miehistä 36 % ja naisista 14 % tupakoi vuonna 1976 ja vastaavasti 28 % ja 16 % vuonna 1987 (Vesterinen ja Klaukka 1994). Miesten tupakointi on sen jälkeen hieman vähentynyt, mutta naisten pysynyt ennallaan. Vuonna 1996 työikäisistä astmapotilaista tupakoi säännöllisesti 18 %, miehistä 22 % ja naisista 15 % (Aalto ym. 1999). Säännöllisesti tai satunnaisesti tupakoivia oli kaikkiaan 30 %, miehistä 34 % ja naisista 27 %. Virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset pahentavat usein astman tasapainoa, mutta tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, voivatko ne aiheuttaa astman. Varhaislapsuuden sairaalahoitoa vaatineet pienten keuhkoputkien tulehdukset, bronkioliitit lisäävät astman riskiä nuorella aikuisiällä (Larouche ym. 2000, Piippo- Savolainen ym. 2006). Psykososiaaliset tekijät Astmaan on perinteisesti liitetty psykososiaalisia tekijöitä sekä etiologisina tekijöinä että kohtausten aiheuttajina. Koulutustausta ja sosiaalinen asema voivat vaikuttaa astman puhkeamisen riskiin. Eaganin ym. (2004) tutkimuksessa alemman tai keskiasteen koulutus kaksinkertaisti astmaan sairastumisen riskin verrattuna yliopistokoulutukseen analyysissä, jossa ikä, sukupuoli, heinäallergia, tupakointi ja ympäristöaltisteille altistuminen oli vakioitu. Bodnerin ym. (1998) seurantatutkimuksessa koulutuksen puuttuminen, vuokra-asuminen ja tuotantotyö olivat yhteydessä aikuisiällä alkavaan astmaoireiluun, mutta ammattiaseman ja diagnosoidun astman välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Suomalaisessa väestötutkimuksessa astmaan sairastumisen riski oli kasvanut erityisesti maatalous- ja teollisuustyössä ja palvelualan ammateissa verrattuna hallinto- ja johtotehtävissä toimimiseen (Karjalainen ym. 2001). FinEsS-kyselytutkimuksessa 22

25 sosioekonominen status (Pallasaho ym. 1999, Kotaniemi ym. 2001a) tai asuinpaikan sijainti (Kotaniemi ym. 2001a) ei lisännyt lääkärin diagnosoiman astman sairastavuutta. Teollisuuden ja palvelualan työntekijöillä ja opiskelijoilla todettiin kuitenkin keskiasteen ja tätä ylemmän ammatillisen koulutuksen saaneita suurempi riski hengenahdistusoireisiin tuloksen ollessa samansuuntainen myös tupakoimattomilla (Pallasaho ym. 2004). Varhaiset menetykset ihmissuhteissa yhdistyneenä huonoon kasvuympäristöön lisäävät astman ilmaantuvuutta lapsilla (Mrazek ym. 1991). Suomalaisessa aineistossa 15-vuotiaista astmaa sairastavista nuorista joka neljännellä esiintyi selvittelyä vaativia sosiaalisia ongelmia, vertailuryhmän nuorista vain joka kymmenennellä (Kokkonen ym. 1993). Kilpeläisen ym. (2002) kyselytutkimuksessa vuotiailla yliopisto-opiskelijoilla todettiin vaikeiden elämänmuutosten, kuten vanhempien kuoleman, vaikean sairauden ja avioeron lisäävän astman puhkeamisen riskiä analyyseissä, joissa ikä, vanhempien atopia ja koulutus sekä passiivinen tupakointi lapsuudessa oli vakioitu. Aikuisilla astmapotilailla alkoholin väärinkäyttö, taloudelliset vaikeudet, työttömyys sekä perhe- ja avioliitto-ongelmat lisäävät riskiä henkeä uhkaaviin astmakohtauksiin (Campbell ym. 1994, Sturdy ym. 2002, van der Merwe ym. 2006). Perheen sisäisten ongelmien on todettu liittyvän astmakuoleman lisääntyneeseen riskiin sekä miehillä että naisilla, mutta muiden kuin sairauteen liittyvien elämäntilanteiden ongelmien pelkästään naisilla (Barton ym. 2005). Astmapotilaat kokevat monien stressitekijöiden edeltävän astmaattista oireilua, mutta tutkimusnäyttö stressin aiheuttamasta objektiivisesti mitattavissa olevasta keuhkoputkien ahtaumasta on epäyhtenäistä (Rietveld ym. 2000). Muut sairaudet Allergisten sairauksien lisäksi astmapotilailla on varsin usein muitakin pitkäaikaisia ahtauttavia keuhkosairauksia ja muita pitkäaikaissairauksia. Astma sinänsä on etenevä sairaus ja pitkään kestettyään se voi johtaa vastaavanlaiseen palautumattomaan obstruktioon kuin keuhkoahtaumataudissa (Lange ym. 1998, Silva ym. 2004). Hengitysteiden inflammaatio poikkeaa näissä ahtauttavissa keuhkosairauksissa kuitenkin siten, että astmassa tulehdus on pääasiassa eosinofiilistä ja CD4+ T lymfosyyttien aiheuttamaa, kun taas keuhkoahtaumataudissa neutrofiilistä ja sitä luonnehtii makrofagien ja CD8+ T lymfosyyttien määrän lisääntyminen (Jeffery 2004). 23

ACTA SUOMALAISEN AIKUISEN ASTMA KYSELY- JA REKISTERITUTKIMUS VUONNA 2000. Pekka Ikäheimo D 965 UNIVERSITATIS OULUENSIS OULU 2008 MEDICA

ACTA SUOMALAISEN AIKUISEN ASTMA KYSELY- JA REKISTERITUTKIMUS VUONNA 2000. Pekka Ikäheimo D 965 UNIVERSITATIS OULUENSIS OULU 2008 MEDICA OULU 2008 D 965 ACTA Pekka Ikäheimo UNIVERSITATIS OULUENSIS D MEDICA SUOMALAISEN AIKUISEN ASTMA KYSELY- JA REKISTERITUTKIMUS VUONNA 2000 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA, TERVEYSTIETEIDEN LAITOS, KANSANTERVEYSTIETEEN

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito 2009. Minna Virola 25.10.2011

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito 2009. Minna Virola 25.10.2011 COPD sairautena Käypä Hoito 2009 Minna Virola 25.10.2011 Keuhkoahtaumataudin määritelmä Keuhkoahtaumataudille (COPD, chronic obstructive pulmonary disease) tyypillisiä piirteitä ovat hitaasti etenevä,

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Juha Jantunen Allergia- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergian ja astman kustannukset Suorat kustannukset Epäsuorat tuottavuuskustannukset

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti. Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti. Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva tutkimusnäyttö

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus

Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus TAUSTAA Viime aikoina huippu-urheilijoilla yleisesti todettavat hengitysoireet ovat puhuttaneet runsaasti. Toisaalta on puhuttu siitä, että astma sairautena on

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN

KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN VAASA 27.5.2016 2 3 KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN SIDONNAISUUDET EI LÄÄKETEOLLISUUDEN OSAKKEITA JOITAKIN KANS.VÄLISIÄ KONGRESSEJA LÄÄKETEOLLISUUDEN

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito

Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito Käypä Hoito- suositus 2009 Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP Suositus lääkehoidosta Oireettomat: Ei lääkehoitoa Satunnaisesti oireilevat (FEV1 yleensä yli

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Näiden sivujen tarkoituksena on antaa tietoa Sinulle ja perheellesi lasten ruokaaineallergian siedätyshoidosta. Tiedon avulla haluamme auttaa sinua selviytymään

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

COPD:n hoidon porrastus

COPD:n hoidon porrastus COPD:n hoidon porrastus 21.4.2016 el Riika Liukkonen TYKS/ Keuhkosairauksien klinikka Keuhkoahtaumataudin hoitoketju Perusterveydenhuolto Ennaltaehkäisy ja varhaisdiagnostiikka Hoidon tarpeen arviointi

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Matti Mäntysaari Sotilaslääketieteen Keskus Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Timo Erik Helin Erikoislääkäri HYKS/ Iho- ja Allergiasairaala 9.12.2013 1 Vaikean astman määritelmä päivittäiset vaikeat oireet toistuvat pahenemisvaiheet runsas yöoireilu

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9. LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010 Kansallinen allergiaohjelma Kari KK Venho 25.11.2010 Altistuminen, ärtyminen, reaktiot, sairastuminen ärsytys, altisteet ärsytysoireita ärtymä, ärtymisreaktio allergiset reaktiot perinnölliset tekijät

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö

Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell Jussi Männistö 15.5.2014 Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana 15.5.2014 Sidonnaisuuden laatu Yritykset Saanut ky:lta apurahan

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Keuhkoahtaumatauti hoi06040 Päivitetty 13.6.2014

Käypä hoito -suositus. Keuhkoahtaumatauti hoi06040 Päivitetty 13.6.2014 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä Keuhkoahtaumatauti hoi06040 Päivitetty 13.6.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin seulonta ja tupakasta vieroitus oireettomilla tupakanpolttajilla

Keuhkoahtaumataudin seulonta ja tupakasta vieroitus oireettomilla tupakanpolttajilla Tuula Toljamo, Marjo Kaukonen, Pentti Nieminen ja Vuokko Kinnula ALKUPERÄISTUTKIMUS Keuhkoahtaumataudin seulonta ja tupakasta vieroitus oireettomilla tupakanpolttajilla Tausta: Keuhkoahtaumatauti on tavallisimpia

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot