YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio Kotiutushoitajien haastattelut perusterveydenhuollossa

2 Sisällys Tiivistelmä Tausta Haastattelujen yhteenveto Kotiutushoitajan työnkuva Tulotilanne perusterveydenhuollon osastolle Kuntoutuksen suunnittelu osastolla Kotiutus terveyskeskuksesta Omaishoitajien tukeminen Koulutustarve tukena työssä Palautteet erikoissairaanhoidolle Kehittämisen aiheet Loppuyhteenveto LIITE KYSYMYSRUNKO Kotiutushoitajan haastattelu 1

3 Tiivistelmä Ikääntyneiden määrä lisääntyy lähivuosina merkittävästi Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisillä asiakkailla on monia ongelmia sekä heidän hoitonsa on usein pirstaloitunutta, eikä eri hoitotahojen välillä ole aina toimivaa yhteistyötä. Yhteisvoimin kotona hankkeen tavoitteena on, että ihmiset voivat iästään tai kunnostaan riippumatta elää koko elämänsä kotona. Hankeen päätavoitteena on ennakoinnin ja oikeaaikaisten palvelujen kehittäminen. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion yhtenä tavoitteena on kotiutusprosessin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Kotiutusprosessin kehittäminen toteutetaan kolmessa vaiheessa. Aluksi selvitetään nykyiset kotiuttamisen käytännöt niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa, jonka jälkeen toimijat kootaan yhteen. Tarkoituksena on tehdä osapuolet ja heidän toimintansa tutuiksi sekä kehittää tapoja, jolla kotiutuminen ja yhteistyö ikäihmisen kotiutuksessa toimisivat paremmin. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen perusterveydenhuollon kotiutushoitajien haastatteluiden tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jonka avulla ikääntyneiden kotiuttamista voidaan kehittää. Haastatteluiden tarkoituksena on selvittää kotiutushoitajien käsitykset ikäihmisten kotiuttamisen toteutumisesta. Kotiutushoitajien mukaan hyvään kotiutukseen liittyvät asiakkaan kunnioittaminen, yhteydenpito omaisiin ja kotiuttavaan hoitopaikkaan, kotiutuksen valmistelu ja tiedottaminen, hoitoneuvottelut ja tarvittavien tukipalveluiden järjestäminen. Haastatteluissa nousi esille, ettei toimintakyvyn arviointiin ole olemassa yhtenäistä toimintamallia perusterveydenhuollossa. Yhteisten mittarien käyttöä olisi syytä jatkossa pohtia. Yhtenäiset toimintakyky- sekä muut mittarit mahdollistavat entistä tarkempien kuntoutussuunnitelmien tekemisen sekä vaikuttavuuden seurannan. Potilaan saapuessa osastolle erikoissairaanhoidosta kuntoutussuunnitelmaa ei ole useinkaan laadittu ollenkaan. Kuntoutussuunnitelma laaditaan usein vasta perusterveydenhuollossa terveyskeskuksessa, mikä helpottaa kotiutuksen suunnittelua ja arviointia. Asiakaslähtöinen kuntoutussuunnitelma kokoaa potilaan kuntoutuksen tarpeet ja kuntoutumisen voimavarat, palvelujen tarpeet sekä ehkäisevän työn mahdollisuudet. Se on työväline, jonka avulla turvataan yksilöllisyys ja jatkuvuus saumattomaksi kokonaisuudeksi. Omaishoitajien tukeminen näkyy osastoilla tiedon antamisena, huomiointina, kuulemisena sekä järjestämällä intervallijaksoja. Omainen tulisi nähdä asiantuntijana ja yhteistyökumppanina iäkkään läheisensä hoidon ja kuntoutumisen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Haastatteluiden vastausten perusteella konkreettisia parannuksia haluttiin tiedonkulkuun, kotiuttamistilanteiden selkeyttämiseen sekä panostusta kuntoutussuunnitelman laatimiseen erikoissairaanhoidossa. Kotiutusta pidettiin pääsääntöisesti toimivana. Kehittämisehdotuksia haastatteluista nousi esille liittyen yhteydenpitoon kotihoidon ja osaston välillä. Kotiutuksen toivottiin olevan enemmän suunnitelmallista ja toimivan yhtenäisin säännöin. Kotiutushoitajien verkostoituminen sekä yhteiset koulutukset koettiin tärkeänä tulevaisuuden kehiteltävänä asiana. 2

4 Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kotiutuksen kehittämiseen, sillä onnistunut kotiuttaminen luo ikääntyneelle hyvän ja turvallisen lähtökohdan kotona selviytymiselle ja mahdollistaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään. 1.Tausta Tuoreen vanhuspalvelulain keskeisenä henkenä on ikääntyvien äänen kuuluviin saaminen ja osallisuus palveluita suunniteltaessa ja päätettäessä. Tulevaisuudessa suurimman osan ikääntyvistä kansalaisista oletetaan ja edellytetään selviävän kotonaan mahdollisimman pitkään, mikä tarkoittaa myös omaishoitajien määrän kasvua entisestään. Heidän jaksamisensa tukeminen ja asemansa vahvistaminen ovat jatkon kehitettäviä asioita. Toimintakykyisenä ikääntyminen -hankkeessa v oli tavoitteena ikäihmisten mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä itsenäisesti ja turvallisesti mahdollisimman pitkään. Toimintakykyisenä ikääntyminen -hankkeessa on vuosina kokeiltu erilaisia kotiutukseen liittyviä käytäntöjä, joita on muotoutunut eripuolille Satakunnan sairaanhoitopiiriä. Yhteisvoimin kotona -hankkeessa vuosina päämääränä on ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion yhtenä tavoitteena on yhteistyön kehittäminen kuntoutuksen ketjun yhtenäistämiseksi ja toisena ikääntyvän asiakkaan osallisuuden parantamiseksi ja ikääntyvien asiakkaiden, omaishoitajien ja työntekijöiden voimavaralähtöisen ja kuntouttavan osaamisen vahvistaminen sekä kolmanneksi ikääntyvän oman osallisuuden ja vertaistoiminnan edistäminen yhteistyössä järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Hankkeessa kotiutusprosessin kehittäminen toteutetaan kolmessa vaiheessa. Aluksi selvitetään nykyiset kotiuttamisen käytännöt niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa, jonka jälkeen toimijat kootaan yhteen. Tarkoituksena on tehdä osapuolet ja heidän toimintansa tutuiksi sekä kehittää tapoja, jolla kotiutuminen ja yhteistyö ikäihmisen kotiutuksessa toimisivat paremmin. Ensimmäisenä vaiheena on perusterveydenhuollon kotiutuskäytäntöjen kartoitus. Olisi hyödyllistä pystyä tunnistamaan jo sairaalaan tulo vaiheessa ne vanhukset, joiden kotiutus on akuutin sairaalahoidon jälkeen hankalaa ja jotka selviytyvät huonosti kotiutuksen jälkeen. Toisena vaiheena on erikoissairaanhoidon kotiutuskäytäntöjen kartoitus. Tarkastelua käydään samalla tavalla kuin perusterveydenhuollossa. Kolmantena vaiheena on kotiutusvastaavien yhteen saattaminen ja yhteistyön kehittäminen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kotiutushoitajien tai kotiutuksen parissa työskentelevien haastatteluita verrataan toisiinsa ja niistä kootaan raportti kehittämistoimenpiteiden tueksi. Tarkoituksena on lisätä tietoa toisten toimintatavoista sekä parantaa yhteistyötä. Kotiutustilanne erikoissairaanhoidosta tulee olla tarkastelun kohteena. Erityisenä kiinnostuksen kohteena täältä on päivystyksen kotiin päin tapahtuva tiedonsiirto käytäntö. Tätäkin toimintaa edellinen hanke kehitti ja päivystykseen laadittiin tiedonsiirtolomake. Tarkastellaan onko lomake vielä käytössä ja palveleeko se tämän hetkisessä tilanteessa. Haastatteluiden avulla tapahtuvaan alkukartoitukseen liittyy myös tiedon keruuta kehittämisehdotuksista. Hankkeessa hyödynnämme mahdollisimman paljon aiempaa kehittämistyötä, ja otamme käyttöön muualla jo hyväksi havaittuja toimintamalleja. Tarkoituksena on haastatella kotiutushoitajia erikoissairaanhoidossa sekä 3

5 perusterveydenhuollossa, kuulla kuntoutusohjaajia, omaishoitajia ja päivystyksen geriatrista hoitajaa, jotta saadaan tietoa miten päästään yhteistyöosaamiseen. Perusterveydenhuollossa hoidetaan moniammatillista osaamista tarvitsevia potilaita ja tällöin hoitovastuun säilyttämiseksi perusterveydenhuollossa tarvitaan toimiva yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Tarkoituksena on ollut haastatella Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella kotiutushoitajia, jotta saadaan tietoa miten päästään yhteistyöosaamiseen. 2. Haastattelujen yhteenveto Asioiden selvittämiseksi haastateltiin Satakunnan alueen perusterveydenhuollon kotiutushoitajia kahdeksalla eri paikkakunnalla välisenä aikana. Haastatteluita toteutettiin Kankaanpäässä, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä Harjavallassa, Huittisissa, Säkylässä, Eurajoella, Porin perusturvassa, Eurassa sekä Raumalla. Haastattelut kestivät keskimäärin ajallisesti tunnin. Tarkoituksena oli haastatella kotiutushoitajia, jotta saadaan tietoa miten päästään yhteistyöosaamiseen. Kotiutushoitajien haastattelua varten laadittiin kysymysrunko, jonka tarkoituksena on selvittää miten ikäihminen kotiutuu erikoissairaanhoidosta. Kysymykset koskivat kotiutushoitajan työnkuvaa, sairaalaan tulotilannetta, kuntoutuksen suunnittelua, kotiutukseen liittyviä asioita, omaishoitajien tukemista, koulutustarvetta työssä sekä kehittämiskeinoja. (Liite 1). Haastattelut kestivät keskimäärin tunnin. Haastatteluista koottiin muistiot ja niiden todenmukaisuus varmistettiin lähettämällä muistio kotiutushoitajalle sähköpostitse tarkistettavaksi. Muistioista koottiin haastatteluiden yhteenveto. 2.1 Kotiutushoitajan työnkuva Kunnissa kotiutuksen vastuutyöntekijän nimike on suurimmaksi osaksi kotiutushoitaja. Muutamalla paikkakunnalla nimike on kotiutuskoordinaattori. Kotiutushoitajien mukaan työ on potilaan ja hänen tarpeensa huomioivaa toimintaa. Lääkärin todettua potilaan lääketieteellisesti kotiutettavaksi kotiutushoitaja suunnittelee yhdessä henkilökunnan, potilaan, omaisten ja kotihoidon kanssa potilaan jatkohoidon asiakaslähtöisesti. Tämä lisää potilaan sitoutumista jatkohoitoon. Kotiutushoitaja voi tehdä kotiutuksen esivalmisteluja jo ennen lääkärin päätöstä kotiutuksesta. Säkylän terveyskeskussairaalassa kotiutushoitaja on saanut itse luoda työnkuvaansa. Ainoastaan Eurajoella kotiutushoitajan toimesta on laadittu työnkuvausohjeet. Eurassa ja Säkylässä kotiuttamishoitajakäytäntö on edellisen hankkeen (Toimintakykyisenä ikääntyminen) jälkeen juurtunut kunnan omaksi toiminnaksi. Osa kotiutushoitajista perusterveydenhuollossa tekee työtään 50%:sti ja toinen 50% jakaantuu esimerkiksi vuodeosaston sairaanhoitajana tai osastonhoitajan sijaisena. Kaksi kotiutushoitajaa tekee työtään 100%:sti. Kotiutushoitaja vastaanottaa puhelut potilaista sekä on mukana vastaanottotilanteissa ja keskustelee potilaiden kanssa osastolla, omaisen ollessa tarvittaessa paikan päällä tai yhteydenotolla puhelimitse. Työpäivä alkaa potilaiden 4

6 tulo- ja kotiutumistilanteeseen perehtymisellä. Yhteistyötä tehdään eri ammattiryhmien kanssa. Porin perusturvassa kotiutuksesta vastaava hoitaja perehtyy osaston potilaisiin ja osallistuu tiimipalavereihin, joissa on tarkoitus moniammatillisesti pohtia potilaiden kuntouttavaa hoitotyötä. Kehittämistyötä tehdään osastolla esimerkiksi aktiviteettien muodossa; on mm. liikunnallisia tuokioita, muistelutuokioita, laulua, tuolijumppaa sekä kuntosaliharjoittelua henkilöstön vetämänä. Geriatrisen potilaan kuntoutus on tarkoitus nähdä kokonaisuutena, johon liittyy kiinteästi myös mieliala ja sosiaalinen puoli fyysisten voimavarojen ohella. Kotiutushoitaja on kouluttautunut kinestetiikka -kouluttajaksi ja aloittaa toimimisen yhtenä talon mentoreista. Säkylän terveyskeskussairaalassa työnkuvaan kuuluvat palvelukoti- ja jatkohoitopaikkojen järjestäminen sekä kotiutukset, joissa tilanne on muuttunut eikä enää pärjätä entisin avuin kotona. Tällöin pidetään hoitopalaveri, jossa mietitään vaihtoehtoja asumismuodolle. Kokoonpanoon kuuluvat sosiaalityöntekijä, osastonhoitaja, fysioterapeutti sekä sairaanhoitaja. Huittisissa kotihoitotiimi käy tutustumassa potilaaseen ennen kotiuttamista osastolla. Tarvittaessa toteutetaan kotikäynti, jossa mukana kotiutushoitaja sekä fysioterapeutti. Potilas on mukana kotikäynnin yhteydessä tarpeen mukaan. Ennen kotiutusta voidaan kokeilla kotilomaa, jolloin potilas saa lääkityksensä mukaan osastolta. Esimerkiksi syöpää sairastavan potilaan kotihoidon suunnittelu lähti potilaan tarpeesta käsin miettimällä ratkaisuja sekä vaatien jonkin verran työtä, mutta kokeilun jälkeen todettiin kotihoidon onnistuvan syöpähoidoista huolimatta. Nyt potilas käy syöpähoidoissa ja terveyskeskuksessa ja muut ajat hän asuu itsenäisesti kotonaan. Huittisissa kotihoitotiimi huolehtii uudet ja saattohoidon asiakkaat, iv-lääkitykset kotona ja vanhustenhuollon yksiköissä mahdollisuuksien mukaan. Kotihoitotiimin toiminta toteutuu päiväaikaan. Huittisissa kotiutushoitaja toimii tarvittaessa yhtenä kotiutustiimin sairaanhoitajana huolehtien mm. iv-lääkityksistä ja osallistuu saattohoitokäynteihin. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä kotiutushoitajan tehtäviin kuuluvat potilastilanteen seuraaminen sekä yhteydenpito omaisiin. Kotiutushoitaja huolehtii hoitoneuvottelujärjestelyistä sekä osallistuu SAS-palavereihin kerran tai kaksi kuukaudessa. Kotiutushoitaja on mukana haasteellisemmissa kotiutustilanteissa. Osaston hoitajat hoitavat ns. peruskotiutukset. Yhteydenpito eri paikkakuntien kotiutushoitajiin on tärkeää. Keski-Satakunnan alueella on yhteydenpito toteutunut eri paikkakuntien kotiutuksesta vastaaviin työntekijöihin. Säkylän terveyskeskussairaalassa kotiutushoitaja on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Euran kotiutushoitajan kanssa ja Eurajoen kotiuttamiskoordinaattori on tehnyt paljon yhteistyötä Harjavallan terveyskeskuksen kotiutushoitajan kanssa. Yksi tapaaminen on ollut lähiaikoina Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä. Kotiutushoitajat olivat ajan geriatrisen hoitajan Nina Halmisen kanssa keskustelemassa kotiutukseen liittyvistä asioista. Uusi tapaaminen on sovittu jatkoon. Kotiutushoitajien tapaamisen yhteisenä tavoitteena on kotiutus päivystyksestä suoraan kotihoitoon. 2.2 Tulotilanne perusterveydenhuollon osastolle Keski-Satakunnassa potilaan siirtyminen tapahtuu yleensä terveyskeskuksiin omasta päivystyksestä tai Satakunnan keskussairaalan päivystyksestä tai osastoilta lähetteellä. 5

7 Satakunnan keskussairaalan hoitaja välittää siirtotiedot puhelimitse. Siirroista ilmoitetaan puhelinsoitolla nykyään aina. Siirtotiedoissa on ajoittain poikkeavuuksia hoitajan ja lääkärin antamissa jatko-ohjeissa. Ohjeet lääkityksen suhteen tarkistetaan esimerkiksi Satakunnan keskussairaalasta tai omaiselta. Tullessa tai seuraavana päivänä fysioterapeutti arvioi fysioterapian ja apuvälineiden tarpeen. Fysioterapeutti tekee alkuarvion ja antaa ohjeistuksen sekä huolehtii yhteistyöstä hoitajien kanssa. Harjavallassa vuodeosastolla on tällä hetkellä kaksi fysioterapeuttia. Hoitoajan tulisi osastolla olla mahdollisimman lyhyt. Potilaan tullessa osastolle kotiutus kulkee koko ajan rinnalla, riippuen kuntoisuudesta. Kotiutushoitaja seuraa potilastilannetta sekä ehdottaa potentiaalisia kotiutujaehdokkaita. Kotiutushoitajan mukaan kuntouttava työote osastolla näkyy hoitotyössä esimerkiksi niin, että potilas tekee mahdollisimman paljon itse. Ruokailut tapahtuvat päiväsalissa. Keinoja ovat myös voimavarojen hyödyntäminen ja kannustaminen. Fysioterapeutti antaa toimintaohjeita esimerkiksi viikonlopun varalle. Huittisissa erikoissairaanhoidosta ollaan yhteydessä kotiutushoitajaan tai osastonsihteeriin siirtotilanteessa. Viikonloppuisin terveyskeskuksessa ei ole lääkäriä. Potilaita siirretään Huittisten terveyskeskukseen Satakunnan keskussairaalasta, Sastamalasta sekä Loimaalta. Päivystys loppuu jatkossa Sastamalasta. Potilas voi nyt valita terveyskeskuksen vuodeksi eteenpäin. Tämän vuoksi pitää perehtyä eri alueiden kotihoidon tilanteisiin. Hoitopalavereja järjestetään. Jaksohoidot varataan kotiutushoitajan kautta. Vanhuspalvelujohtaja sekä kotiutushoitaja päättävät yhdessä sijoituksista vapautuneisiin palveluasumisen paikkoihin. Myös vuodeosastolla jonottaa vanhuksia tehostettuun palveluasumiseen. Vanhustenhuollon hakemukset päätyvät kotiutushoitajalle vanhustyönjohtajan kautta. Hätätilanteessa tarvittaessa vanhainkoti vastaanottaa omaishoidettavia. Kotihoitotiimeille ilmoitetaan pyhäpäivien aikaisista intervallipaikoista, joissa on tarpeen mukaan tilaa. Vuodeosaston kuntoutuspalavereissa ajoittain tulee keskusteluun kuntoutussuunnitelman toteutumattomuus. Kotiutuksen suunnittelua ja arviointia on helpompi toteuttaa, kun on tietoa toimintakyvyn nykytilasta. Säkylän terveyskeskussairaalaan potilaat saapuvat erikoissairaanhoidosta, omasta terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolta ja kotihoidosta. Lisäksi potilaita siirretään Loimaalta, Eurasta ja Huittisista. Erikoissairaanhoidon päivystyksestä tai osastolta käsin soitetaan tulevista potilaista vuodeosaston kansliaan ja potilaita siirretään ympäri vuorokauden. Intervallihoitoon tulevat potilaat ovat etukäteen sovittuja siirtoja. Potilassiirroissa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon on ajoittain ongelmia. Kuntoutussuunnitelmaa ei ole laadittuna potilaalle siirtotilanteessa. Osastoilla ei ole toimintamalleja eri perussairauksille. Leikattujen potilaiden kohdalla fysioterapeutti tekee suunnitelman kuntoutukseen. Potilaiden sijoittamista pyritään miettimään tilanteen mukaan. Porin perusturvassa tulotilanteessa tiedot potilaasta ovat siirtyneet melko hyvin yhteen siirtopuhelimeen, jonka kautta toteutuvat sijoitukset osastoille. Kuntoutusosastolle tullaan Satakunnan keskussairaalasta jatkohoitoon, päivystyksen kautta tai kutsuttuna. Tulosyyt ovat ikäihmisten kohdalla hyvin moninaisia. Osastolla kartoitetaan potilaan toimintakykyä, olemassa olevien sairauksien tai aivan uuden tilanteen pohjalta. Toimintakykyä selvitettäessä on ajoittain otettu yhteyttä edelliseen hoitopaikkaan. Kirjeellä geriatriseen kuntoutukseen kutsutut potilaat saapuvat kotoa käsin, he tulevat yleensä geriatrin lähetteellä esimerkiksi tasapaino-ongelmien ja kaatuilun vuoksi. Tilanteiden taustalla voi olla mm. muistisairaus tai tuki- ja liikuntaelinkipuja. Potilaan yksilöllinen tilanteen kartoittaminen, kokonaisvaltainen huomiointi sekä yhteistyö omaisten kanssa ovat tulotilanteen tärkeitä asioita. Osastolla on toimintamalleja esimerkiksi diabetes-potilaiden ohjeistukseen. Kankaanpäässä potilaat siirtyvät terveyskeskukseen eri syistä lääkärin lähetteellä. Erikoissairaanhoidosta otetaan yhteyttä puhelimitse kotiutushoitajaan terveyskeskukseen siirtyvästä potilaasta. Suoraan kotiutuvastakin voidaan ottaa yhteyttä, tarkoituksena 6

8 tiedustella oikeasta hoitavasta tahosta ja yhteystiedoista. Tarvittaessa potilas voi siirtyä kotisairaalan jonoon odottamaan paikkaa. Erikoissairaanhoidon lääkäri määrittää paikan tarpeen potilaalle. Kotiutushoitaja selvittää myös osaltaan oikean paikan ja osastohoidon tarpeen. Vaihtoehtojen pohtiminen on aina tärkeää; esimerkiksi intervallihoito tai kotihoito. Terveyskeskukseen on viime aikoina saapunut paljon aivoinfarktipotilaita, heille tehdään kuntoutuksen lähete. Alkuun ei ole olemassa selkeää tavoitetta tai toimintamallia potilaan saapuessa osastolle. Kuntouttavaan hoitotyöhön ei ole sapluunaa. Eurajoella Satakunnan keskussairaalasta ei olla kotiuttamiskoordinaattoriin yhteydessä, vaan yhteys otetaan suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolle. Raumalta, Harjavallasta ja Uudestakaupungista siirtyvät potilaat kotiutuvat tarvittaessa kotiutuskoordinaattorin toimesta. Lisäksi kotiutushoitaja koordinoi terveyskeskuksesta tapahtuvaa kotiutusta. Tullessa vuodeosastolle potilaan lääkityksistä ei ole tietoa tai tieto vaihtelee eri tietolähteissä. Eurassa fysioterapeutit valmentavat liikuntaohjelmaan ja asiakkaat toteuttavat näitä ryhmissä. Kaikille tehdään terveyskeskuksen vuodeosastolla kuntoutus- ja hoitosuunnitelma (sairaanhoitaja ja fysioterapeutti). Erikoissairaanhoidosta kotiutuessa kotiutushoitajaan otetaan sairaalasta yhteyttä. Kotiutuksesta ja palvelun tarpeesta päättää erikoissairaanhoito. 2.3 Kuntoutuksen suunnittelu osastolla Keski-Satakunnassa potilaita hoidetaan osastolla eri syistä, mm. kaatumisista aiheutuneet murtumat sekä leikkauspotilaat, jotka tulevat jatkokuntoutukseen. Jakson pituus määräytyy yksilöllisesti. Eri sairausryhmille tehdään kuntoutukseen lähete. Sijoituksia harkitaan tarpeen mukaan esimerkiksi saattohoito- ja eristyspotilaat pienempiin huoneisiin. Käytettyjä mittareita ja testauksia osastolla ovat MMSE (muistia ja toimintakykyä mittaava asteikko), RAVA (ikäihmisten toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin tarkoitettu mittari), GDS (masennusseula), AUDIT (alkoholinkäytön seula) sekä MNA (ravitsemustesti). Tarpeen mukaan järjestetyssä hoitoneuvottelussa on yksilöllisesti koottu ryhmä esimerkiksi potilas, omainen, kotisairaanhoitaja, kodinhoitaja, avopalveluohjaaja sekä fysioterapeutti. Lääkäri ei osallistu hoitoneuvotteluihin. Suunnitelma kirjataan Pegasos-järjestelmään. Geriatrin konsultointi ja etäyhteys ovat mahdollista kerran viikossa. Osaston lääkärit ja hoitajat voivat konsultoida geriatria arkisin klo saakka Pegasoksen kautta. Aiheet ovat olleet yleensä lääkehoitoon liittyviä, johtuen sekavuudesta sekä muistihäiriötilanteesta. Kun MMSE:ssä on poikkeavuutta, ohjataan potilas jatkotutkimuksiin muistihoitajalle. Terveyskeskuksessa toimii myös haavahoitaja, puheterapeutti sekä sosiaalityöntekijä. Yksi fysioterapeutti on kouluttautunut kaatumishoitajaksi. Hoitajat ovat kouluttautuneet diabetes-, haava-, saatto- ja kipuhoidon, geriatrian, päihde- ja mielenterveyden sekä lääkehoidon alueella. Kuntayhtymässä toimii lisäksi paljon erikoislääkäreitä; sisä- ja korvatautien lääkäri, geriatri, ortopedi, psykiatri ja neurologi, joiden vastaanotolle potilas lähetetään terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Eurajoella mittareina käytössä ovat RAVA, MMSE ja CERAD (kognitiivinen tehtäväsarja). Eurajoella on Pegasos tietojärjestelmä. Eurajoella saadaan tietoa erikoissairaanhoidosta aluetietojärjestelmän kautta, toisen suuntaan tieto ei kulje sähköisesti. Eurajoella on oma konsultointijärjestelmä sairaanhoitajien kesken (neurologia, psykiatria, haavahoitaja). Eurassa kotona asumista tuetaan päivätoiminnalla. Päivätoimintaan osallistuville tehdään MMSE, RAVA, GDS-15 ja Barthel indeksi (fyysisen toimintakyvyn mittari). Terveyskeskuksessa tarkistuslistaa ei ole käytössä eikä säännöllisiä mittareita. Eurassa on 7

9 käytössä tukihenkilötoiminta psyykkisesti sairaille sekä geriatrin palvelut ympärivuorokauden. Paikkakunnan kotihoidossa olevista asiakkaista on toteutettu kartoitus. 150 asiakasta on tarkemmassa kotihoidon seurannassa. Heillä on neljä kertaa vuodessa terveystarkastus. Konsultaatiolla on pystytty vähentämään terveyskeskussairaalan hoitojaksoja. Säkylän ja Köyliössä käytössä on RAVA. Lisäksi osastolla käytetään MMSE, CERAD sekä masennusseulaa. Osastolla on työntekijöissä vastuutyöntekijöitä esimerkiksi diabetes-, haava-, lääkehuolto ja opiskelijaohjaukseen. Pegasos-potilastietojärjestelmä on käytössä ja tietoja saadaan sähköisesti katsottuna esimerkiksi verikoevastaukset. Huittisissa vuodeosastolla on AVH (aivoverenkiertohäiriö) yhdyshenkilö sekä jatkossa myös toimintaterapeutti. Käytössä olevia testejä ja mittareita ovat RAVA, MMSE ja AUDIT (alkoholinkäytön kartoitus) -testi sekä sen versiona yli 65 vuotiaille vanhustenhuollossa, kotihoidossa, palveluasumisissa sekä vuodeosastolla. Fysioterapeuteilla käytössä on puristusvoimatesti, Bergin tasapainotesti ja kävelytesti. Potilaiden kuntoutuksen suunnitteluun ei ole toimintamalleja, vaan asioita mietitään yksilöllisen tarpeen mukaan. Diagnoosin mukaan ei ole toimintamallia, kuitenkin kaikista potilaista seurataan paino- ja verenpainetilannetta. Fysioterapeutti tekee oman suunnitelman kuntoutukseen toimintakyvyn parantamiseksi. Kaikki potilaat saavat kuntoutusohjelman, minkä toteutuminen tarkistetaan ajoittain. Erityisosaamista terveyskeskuksessa on ensiapu-, PEG eli mahalaukkuavanne-, haavahoitaja-, astma-, diabetes-, muistihoitaja, reuma-, Marevan-hoidon vastaava-, puheterapia ja psykiatrisen- ja sairaanhoitajan vastaanotot. Kehitteillä on lääkäri-hoitaja työparityöskentely. Kotiutushoitajan mukaan kuntouttava työote on asiakkaiden tarpeista lähtevää. Geriatrin konsultaatio on kerran viikossa. Geriatri on aamupäivät osastolla ja iltapäivisin vastaanotolla. Kotihoidosta voidaan soittaa geriatrille. Geriatrilla on lisäksi palliatiivisen hoidon koulutus ja hän tekee myös kotikäyntejä. Saattohoitoa on pyritty kehittämään, johon oma työryhmä Satakunnan keskussairaalan kanssa yhteistyössä. Huittisissa on nimetty saattosairaanhoitaja. Pegasoksessa on merkintä saattohoidon potilaasta sekä tieto, jolloin potilaan kohdalla ei enää ryhdytä elvytykseen. Tiedote on myös potilaan kotona esimerkiksi ensivastetta varten toimintaohjeineen. ALS (etenevä lihaksia rappeuttava sairaus) - sairauden hoitoasiat sujuvat yhdistysten sopeutumiskurssien ja tietopäivien kautta hyvin. Kankaanpäässä potilaan siirtyessä mukana yleensä hoitajan tekemä yhteenveto sekä lääkärin epikriisi, mutta ei hoito- eikä palvelusuunnitelmaa. Fysioterapia on usein yhteydessä suoraan perusterveydenhuollon fysioterapiaan. Erikoissairaanhoidosta saattaa olla tehtynä lähete Satalinnan sairaalaan jatkokuntoutukseen, jonka vuoksi potilas saapuu terveyskeskukseen lähinnä odottamaan kuntoutusjaksoa kotona pärjäämättömyyden vuoksi. Terveyskeskuksessa on tällä hetkellä puhe- ja toimintaterapeutti. Leikkauspotilaiden (lonkka ja polvi) kohdalla kuntoutus aloitetaan heti tai fysioterapeutin arvion jälkeen. Psykiatrisia potilaita on tullut Harjavallan sairaalasta. Heidän kuntoutukseensa on kuulunut päihde- ja mielenterveyskeskuksen palvelut sekä erilaiset psykiatrisen hoitajan konsultoivat käynnit terveyskeskuksessa. Saattohoitopotilaita hoidetaan myös. Geriatri on käynyt keväältä kerran viikossa säännöllisesti. Geronomin toimenkuvaan kuuluvat tilanneselvitykset geriatrille potilaista vuodeosastolta sekä avopuolelta. Porin perusturvassa potilaan tilanteen kartoittaminen ja hänen tilanteeseensa tutustuminen toteutuu moniammatillisesti kuntoutussuunnitelman muodossa. Kaikki liikkumisen kokemukset ovat tärkeitä, esimerkiksi arjen toiminnot jäljellä olevien voimavarojen hyödyntämiseksi. Fysioterapeutit tekevät asiakaslähtöisesti toimintakykytestejä ja hoitajat asiakaslähtöisesti mm. MNA, GDS-15, MMSE, RAVA sekä CERAD testiä. Kuntoutus toteutetaan yksilöllisesti ja potilas on pääroolissa. Osastolle tullessa voidaan jo alustavasti suunnitella kotiutuksen ajankohtaa. Tarkoituksena on tarkistaa kotiutussuunnitelmaa ja 8

10 asettaa tavoite kotiutukselle. Jakson edetessä mietitään mahdollinen kotiavun tarve, jos kotona pärjäämiseen on tullut muutoksia. Sosiaalityöntekijän kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Lisäksi osastolla on mahdollisuus konsultoida puheterapeuttia sekä toimintaterapeuttia. Osastolla on päivävuorossa yksi fysioterapeutti sekä neljä kuntohoitajaa. Henkilökunnan erityisosaamista hyödynnetään päivittäisessä hoitotyössä ja pyritään huomioimaan jokainen potilas yksilöllisenä kokonaisuutena. Henkilöstöllä kaiken kaikkiaan on erilaisia vastuualueita mm. sydänpotilaanhoito, diabetes, kinestetiikka sekä opiskelijoiden ohjaus. 2.4 Kotiutus terveyskeskuksesta Säkylän terveyskeskussairaalassa kotiutus toteutetaan moniammatillisesti. Hoitokokouksia järjestetään kotikäynnin yhteydessä potilaan ja omaisten ollessa läsnä sekä kotiutushoitaja ja fysioterapeutti. Toisinaan hoitokokous järjestetään vasta kotikäynnin jälkeen. Apuvälineet ovat mukana kotikäynnillä. Kotiloma kokeiluja toteutetaan ennen kotiutusta. Potilaat voivat tarvittaessa palata osastolle takaisin kotona pärjäämättömyyden takia. Yhteydenottopuhelinnumero annetaan mukaan kotiutujalle. Kotiutuspalaveri voidaan järjestää kotona kotiutuksen yhteydessä. Tilanteet, jolloin kotiutushoitajan mukaan potilas ei enää pärjää kotonaan, ovat yksin asuvat, karkailevat ja muistamattomat. Liikkumisen pitäisi onnistua pöydän ääreen, wc:hen, pesutiloihin ja sängylle. Ei kotisairaalatoimintaa. Porin perusturvassa kotiutukset/kotikäynnit ovat turvallisen kotiutuksen edellytys; potilas ja läheiset ovat mukana tiiviissä yhteistyössä. Toisinaan osastolla pidetään potilaan ja omaisten kanssa moniammatillinen hoitokokous, jossa pohditaan potilaan jatkohoitoa. Vanhukset voivat saada esimerkiksi päivittäin aterian kotiin kuljetettuna. Kauppapalvelun avulla ikäihmisten, vammaisten tai pitkäaikaissairaiden on mahdollista saada elintarvikkeet ja päivittäistavarat kotiin kuljetettuina. Kuljetus- ja saattopalveluja järjestetään vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia kulkuvälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalvelua myönnetään taksilla tai invataksilla suoritettuihin matkoihin. Kotiutustilanteessa potilaalle voidaan kertoa myös kolmannen sektorin toiminnasta esimerkiksi ystäväpalvelusta. Kotisairaala on myös uusissa tiloissa. Hoitoon tulon edellytyksenä on sairaalahoidon tarve ja lääkärin lähete. Potilaaksi tullaan akuutin sairauden tai pitkäaikaisen sairauden aiheuttamien akuuttiongelmien hoitoon. Hoitoajat ovat lyhyitä, keskimäärin seitsemän vuorokautta. Porin kotisairaalaan tulevan potilaan tulee täyttää seuraavat kriteerit: potilaan hoito vaatii sairaalahoitoa, potilas haluaa tulla hoidetuksi kotonaan sekä sairautta voidaan hoitaa turvallisesti kotona. Porin perusturvassa on myös mobiililääkäri-toimintaa eli palvelu kohdentuu potilaan luokse. Eurassa kotiutushoitaja tapaa kotiutuvat potilaat terveyskeskuksessa. Hoitoneuvotteluun osallistuu aina sairaanhoitaja ja kotihoitotiimin vetäjä, tarvittaessa fysioterapeutti, lääkäri ja psykiatrinen hoitaja. Kunnassa on kotisairaalatoimintaa, jossa tällä hetkellä viisi säännöllisessä hoidossa olevaa asiakasta. Kotisairaalassa yöaikaan työskentelee sairaanhoitaja. Erikoissairaanhoidosta kotiutuessa kotiutushoitajaan otetaan yhteyttä. Kotiutuksesta palvelun tarpeesta päättää erikoissairaanhoito. Terveyskeskuksesta kotiutuvalle on jatkokuntoutuksena 5x fysioterapiaa tai toimintaterapiaa. Eurajoella kotiutussuunnitelma tehdään vuodeosastolla yhteistyössä kotiutuskoordinaattorikotipalvelu-omainen ja potilas itse sekä mahdollisesti sosiaalityöntekijä. Eurajoella ei ole kotisairaalatoimintaa. 9

11 Huittisissa kotiutushoitajalla on oma tarkistuslista kotiutusten yhteydessä, joka liitetään hoitosuunnitelmaan ja potilas saa halutessaan oman kappaleen. Tiistaisin sovitaan palaverissa tarvittavat hoitopalaverit sekä kokoonpano, jonka kotiutushoitaja kutsuu koolle. Palavereja pidetään terveyskeskuksessa sekä kotona. Kartoituspyyntöjä voi tulla poliklinikalta, diabeteshoitajalta, muistihoitajalta sekä osastolta. Lisäksi apteekista otetaan yhteyttä, kun huoli on noussut asiakkaiden useista käynneistä. Kartoituspyynnöt menevät geronomille tai sairaanhoidollisissa asioissa kotiutustiimin sairaanhoitajalle. Kotihoitotiimin päivystyskännykkä on käytössä päivävuoroissa, jolloin yksi hoitaja vastaa kotihoidon sujuvuudesta sekä uusista potilastilanteista. Saattohoitopotilailla on mahdollisuus tulla osastolle tilanteen vaatiessa. Huittisiin on tulossa sähköinen kotihoidon toiminnanohjaus eli mobiililaite, siihen liittyen tarvitaan kotihoidon henkilöstölle henkilökohtaiset älypuhelimet, joilla avataan asiakkaan oven lukkolaite sekä sen kautta on myös kirjaamisen mahdollisuus. Keski-Satakunnassa hoitoneuvottelussa suunnitellaan kotiutusta ja kotihoidon onnistumista. Aina ei ole tarvetta hoitoneuvottelulle, vaan järjestetään pieniä palavereja potilaan kohdalla. Jos potilas on jo kuulunut kotiavun piiriin, tiedustellaan kotiavulta arviota hoidon tarpeesta. Fysioterapeutit tekevät kotikäyntejä ja mukana tilanteessa on potilas omaisineen. Kotikäynnin yhteydessä arvioidaan kodin turvallisuus, tarvittavat apuvälineet sekä muutostyöt. Kotikäyntejä tekevät myös kuntotusohjaaja sekä kuntoutussuunnittelija. Kotisairaala on toiminut noin reilun vuoden. Kotiutushoitaja tiedottaa potilaista kotisairaalan hoitajalle esimerkiksi ruusupotilaan antibioottilääkitykset. Toimintaa ei ole yöaikaan. Kotisairaalan potilaat voivat ottaa yöaikaan osastolle yhteyttä puhelimitse ja lisäksi heillä on ns. lupapaikka osastolle, jos kotona olo ei onnistu. Toiminta käsittää yhden hoitajan kotisairaanhoidosta eli hoitaja vuorollaan illassa. Hoitoja voidaan toteuttaa potilaan kotona. Suunnitelmia on ollut tehokkaammasta kotisairaalan käytöstä. Kankaanpäässä kotiutuksia tehdään päivittäin ilman ennakoivia palavereja. Joka toinen viikko on palaveri lääkärin, fysioterapeutin sekä sairaanhoitajan kanssa, jossa käsitellään melkein kaikki osaston potilaat ja suunnitellaan jatkoa sekä hoitopalaverin tarpeellisuutta. Kotikäynnin fysioterapeutti tekee tarpeen mukaan. Kotisairaalan toiminta on alkanut v.2011, jossa toimii vastaava lääkäri sekä hoitaja aamu- ja iltavuoroissa. Kotisairaalatoimintaa ei ole yöaikaan. Kotisairaalan toimintaan kuuluvat mm. iv-lääkitykset, saattohoito, kipulääkitykset, nesteytykset ja haavahoidot. Kotisairaala toimii yhteistyössä palvelukodin, vanhainkodin sekä kotihoidon kanssa. Toiminta on ollut onnistunutta ja turhat siirrot ovat vähentyneet. 2.5 Omaishoitajien tukeminen Keski-Satakunnassa omaishoitajien tukeminen näkyy osastolla tiedon antamisena, huomiointina, kuulemisena sekä järjestämällä intervallijaksoja. Omaishoitajat saavat yhteystiedot ongelmatilanteita varten. Sosiaalityöntekijä käy osastolla satunnaisesti. Yleinen ilmiö on, ettei hoitotukia ole monenkaan kohdalla haettu. Kotihoito saattaa olla jo käytössä eikä tiedetä etuisuuksista. Järjestöt ovat täysin ulkopuolisia ja tulevat joskus hoitoneuvotteluissa esille. Kankaanpäässä palveluohjaaja tekee palveluarvioinnin kotihoidon asiakkaista. Avofysioterapialähetteitä on tehty tai potilaat ovat hankkineet kuntoutuksen yksityisenä palveluna. Kotiutusfysioterapeutti puuttuu tällä hetkellä. Kotiutushoitajan mukaan kotihoito ei ole onnistunut, jos potilaalla on esimerkiksi huono muisti, karkailee, huimausta, yksinasujat sekä tilanteissa, jolloin wc:ssä käynti ei enää onnistu. Omaishoitotilanteissa tarvitaan monenlaisia palveluja ja tukimuotoja. Kotiin saatavat palvelut, tilapäishoidon järjestäminen, 10

12 päivätoiminta, hoitotarvikkeet, apuvälineet tai kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista ja suovat omaa aikaa, lepoa ja vapaata. Säkylässä säännölliset intervallijaksot toteutuvat palvelutalo Jussilassa ja Euran palvelukeskus Kultaruskossa. Omaishoidon tuesta annetaan uusille asiakkaille ohjausta hakukaavakkeiden täyttämiseen. Ohjausta siivouspalveluiden käyttämiseen sekä veteraaniasioista, syöpä- ja psykiatrisen sairaanhoitajan yhteystiedot annetaan ja A-klinikalle ohjataan, niin että kotiutushoitaja varaa ajan valmiiksi. Psykiatrinen sairaanhoitaja käy osastollakin ja on terveyskeskuksessa arkisin tavoitettavissa. Omaishoitajan sairastuessa molemmille pyritään löytämään sijoituspaikka. Eurajoella on omaishoitajilla mahdollista olla terveyskeskuksen intervalliosastolle yhteydessä puhelimitse ympärivuorokauden. Hoitajat voivat tehdä myös kotikäyntejä, mikä ei vielä ole käytäntöä. Eurassa omaishoitajille ollaan aloittamassa omaishoitajien terveystarkastukset. Ikäpiste on Porin Perusturvakeskuksen järjestämää toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea ikääntyneiden kotona asumista ja selviytymistä mahdollisimman pitkään. Omaiset tarvitsevat tekemänsä hoitotyön ja oman jaksamisensa tueksi kotihoitoa. Kotihoito voi ohjata asiakkaan vaihtoehtoisiin toimintoihin kuten päivätoimintaan tai lyhytaikaishoitoon. Omaishoitajalle turvataan lainsäädännössä kolme vuorokautta vapaata kuukaudessa. Huittisissa Annalassa, Kuninkaisten vanhainkodilla tai Tuulentuvassa. Lisäksi on mahdollista saada hoitajan tai yksityisen palveluntuottajan (palveluseteli) palvelut hoidettavan kotona. Omaishoitajien vapaapäivän jaksohoitoon suunnitellaan yhdeksi vaihtoehdoksi perhehoitoa, joka sopii erityisesti muistisairaalle omaishoidettavalle. 2.6 Koulutustarve tukena työssä Säkylän kotiutushoitajan mukaan koulutusta kotiutuksista olisi tarpeen, samoin verkostoitumisesta kotiutushoitajien kanssa enemmän, sillä kotiutukset ovat aika ajoin hyvin haasteellisia sekä omaisella ja potilaalla on vielä täysin erilaiset näkemykset. Eurassa koulutustoiveena olisi yhteinen koulutustilaisuus (SUMMIT) kotihoitajille ja erikoissairaanhoidon hoitajille. Porin perusturvassa koulutuksia henkilöstölle on ollut esimerkiksi toimintakykyyn, ravitsemukseen ja saattohoitoon liittyen sekä mahdollisuus osallistua myös Satakunnan keskussairaalan koulutuksiin tilanteen mukaan. Koulutustoiveena Kankaanpään kotiutushoitaja on kokenut aiemmin kokeilussa olleen kotihoidon kotiutusjärjestelijän ja erikoissairaanhoidossa kotiutusvastaavan hyvän toiminnan projektin aikana. Eurajoella koulutustoiveina mainittiin, että olisi hyvä tutustua muiden kotiuttamishoitajien toimenkuviin sekä tietoutta sosiaalivakuutusjärjestelmästä kaivattiin esimerkiksi tukiasioista ym. Huittisissa on ollut saattohoidon koulutuksia sekä itsemääräämisoikeudesta. Muistiasioihin liittyviä koulutuksia on ollut paljon. Vanhuspalvelulaista koulutus olisi tarpeellinen näinä muutoksen aikoina. Koulutusta toivotaan saattohoidosta ja kotiutuksen kehittämisestä erikoissairaanhoidon suunnasta. 11

13 2.7 Palautteet erikoissairaanhoidolle Tiedossa on, että lääkäri päättää siirroista sekä kotiutuksesta välillä yhteydenotoista huolimatta. Terveyskeskuskotiutusreittiä ei tarvita. Lääkäreiden tulisi luottaa, että potilas voi pärjätä kotonaan. Onko terveyskeskuksen käyttö kotiutusreittinä aiheellista tilanteessa, jolloin potilaalle on tarkoitus aloittaa esimerkiksi verenohennuslääkitys? Ja kun lähettämisen syynä on lääkemuutos tai kotiavut, ei välttämättä tarvita terveyskeskuksen vuodeosastopaikkaa. Saattohoitopotilaista tulisi saada tietoa siirtymisistä hyvissä ajoin, jotta ehditään järjestämään riittävä kotihoito ja välineistö. Jos esimerkiksi erikoissairaanhoidossa on hoitojen lopetuksia, myös potilaalle tulee antaa tieto hoitosuunnitelman jatkosta. Kun hoidot loppuvat, niin miksi potilas siirtyy terveyskeskukseen jatkohoitoon letkuineen päivineen. On ollut tilanteita, jolloin saattohoitopotilaan diagnoosista ei ole välittynyt tietoa oman paikkakunnan terveyskeskukseen, mikä on suunnittelun kannalta hankalaa. Kartta olisi hyvä apuväline, Eura ja Eurajoki ovat eri asia. Lukuisia potilaita on tullut väärään paikkaan. Kun potilas siirretään, mukana tulisi lähettää perusteellinen lääkelista, lääkärin määräämänä tai viittaus lääkelistaan. Jos potilas siirretään perjantai iltapäivänä tai viikonlopun aikana, ei ole lääkäri- ja laboratoriopalveluita. Siirtotiedot toisinaan hyvin minimaalisia. Tietoja kysellään sitten omaisilta, kotihoidolta sekä erikoissairaanhoidosta tai kaikista paikoista. Siirrot tapahtuvat nykyään nopeassa tahdissa, ehkä välillä liian hätäisesti. Aina välillä potilas joudutaan siirtämään takaisin erikoissairaanhoitoon. Onko se inhimillistä, potilaat väsyvät eivätkä he usein saa lääkkeitä tai ruokaakaan sairaalareissullaan. Siirtoraportit ja ilmoitus potilaan siirrosta on parantunut. Mukana ovat olleet verikoevastaukset. Siirtoraportit ja ilmoitus potilaan tulosta on parantunut. Viikonloppuisin on pyydetty hoitoohjeistus, koska silloin ei ole lääkäriä terveyskeskuksessa. Satakunnan keskussairaalasta päivystyksestä siirretään ikäihminen terveyskeskukseen herkästi vaikka neljän aikaan aamuyöllä, onko se inhimillistä? Tai jos potilas jo kotiutuu ja jatkohoito-ohjeet tulevat vasta myöhemmin Yleisesti kotiutuksia ja siirtoja tehdään turhaan, sillä vaihtoehtona voisi hyvin olla kotihoito tai palvelutalo. Erikoissairaanhoidossa tulisi olla tietoa kunnan mahdollisuuksista toteuttaa jatkohoitoa. Terveisiä erikoissairaanhoitoon: Luottamus on lisääntynyt sekä kotisairaalatoiminta on tullut tutuksi erikoissairaanhoidolle. Aika ajoin potilaita on siirtynyt melko turhaan terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkokuntoutuksen järjestelyitä varten eli kuntoutussairaalasta lisäjaksolle terveyskeskukseen. 12

14 Kipulääkkeen osalta tulisi olla kattavat ohjeet. Pidettävä mielessä myös mahdollisuus kivunhoidon lisäämiseen, kunnes oma lääkäri arvioi tilanteen uudelleen. Lääkitystiedoissa välillä huomaa lääkärin tehneen viime hetken lääkemuutoksia tai lisäyksiä, jotka eivät näy hoitajan siirtotiedotteessa. 2.8 Kehittämisen aiheet Kotihoidon ja terveyskeskuksen välisessä yhteistyössä on kehitettävää. Kotihoidossa työpäivät kiireisiä ja työntäyteisiä sekä henkilöstö on ajoittain huonosti tavoitettavissa. Toiminnan tulisi olla tehokkaampaa. Resurssit kotihoidossa ovat minimit. Kotihoidossa on asenneongelmaa, pitkät matkat ja työpäivät sekä potilaat ovat entistä huonokuntoisempia. Asiat ovat osittain ennakoitavissa kotihoidossa. Ovatko ongelmat asenteista johtuvia, kohtaamisesta tai resurssien vähyydestä? Yhteispalaverit ovat hyviä, koska kotiutushoitajia on eri paikkakunnilla. Kotona järjestettävät hoitoneuvottelut voisivat olla yleisempiä. Kotiavun henkilöstön resursseihin tulisi panostaa enemmän. Kuntoutussuunnitelma helpottaisi potilaan hoidon jatkuvuutta. Omaisten tukemiseksi osastolle keskustelutuokioita, joissa olisi lyhyt alustus esimerkiksi muistisairauksiin liittyvistä asioista. Havainnointi on tärkeää, jotta pystyttäisiin ennakoimaan uhkatilanteita. Varhaisessa vaiheessa aloitettu kotiutussuunnitelma ja seuranta kotiutuksen jälkeen vähentäisi sairaudesta johtuvia sairaalaan takaisin joutumiskertoja sekä pidentäisi kotona olo aikaa. Mahdollisimman pian tulisi selvittää vanhuksen kotona pärjääminen ja hänen toimintakykynsä ennen sairaalaan joutumista, mitä apuja ja minkä verran ollut, tiedot sekä vanhukselta ja omaisilta ja kotipalvelusta. Yhteys erikoissairaanhoidosta ajoissa terveyskeskuksen valvottuun kotisairaanhoitoon sekä kotipalveluun. Ennen ikäihmisen kotiuttamista on tärkeää, että ikäihmisellä ja hänen omaisellaan on riittävät tiedot ja taidot ikäihmisen kotona selviytymisen tukemiseksi. Lääkehoidon onnistumiseksi kotihoidossa ja laitoksissa tulisi enemmän hyödyntää farmaseuttia. 13

15 3. Loppuyhteenveto Kotiutuksesta vastaava hoitajia on nimetty Satakunnan alueella kiitettävästi. Tämä on osaltaan mahdollistanut sujuvat ja onnistuneet kotiuttamiset. Useinkaan kotiutushoitajille ei ole laadittu virallista työnkuvaa. Kotiutushoitaja pyrkii olemaan ajan tasalla potilasliikenteestä, huolehtii hoitoneuvottelujärjestelyistä, yhteydenpidosta omaisiin, haasteellisimmista kotiutuksista, kotikäynneistä sekä palvelukoti ja jatkohoitopaikkojen järjestämisestä. Useampi haastateltu nosti tärkeänä asiana esiin säännöllisen yhteydenpidon merkityksen muihin Satakunnan alueen kotiutushoitajiin. Lääkäri päättää potilassiirroista sekä kotiutuksesta terveyskeskukseen kotiutushoitajien mukaan huolimatta perusterveydenhuollon yhteydenotoista. Potilas voisi kotiutua päivystyksestä tai erikoissairaanhoidon osastolta myös suoraan kotihoitoon, palvelukotiin tai vanhainkotiin. Potilaat siirtyvät perusterveydenhuoltoon erikoissairaanhoidon päivystyksestä tai osastoilta, josta tiedotetaan kotiutushoitajalle potilaan siirtymisestä. Potilaan saapuessa osastolle erikoissairaanhoidosta kuntoutussuunnitelmaa ei ole useinkaan laadittu ollenkaan. Kuntoutussuunnitelma laaditaan usein perusterveydenhuollossa terveyskeskuksessa, mikä helpottaa kotiutuksen suunnittelua ja arviointia. Tiedot lääkehoidon jatkosta siirtyvät potilaan mukana jatkohoitopaikkaan. Käytössä ei ole toimintamalleja eri tulosyiden kohdalla potilaan saapuessa osastolle. Erityisosaamista terveyskeskuksissa on mm. ensiapu-, haavahoito-, astma-, diabetes-, reuma-, verenohennuslääkityksestä vastaava- sekä psykiatrisen-, sairaanhoitajan ja muistihoitajan vastaanotot. Haastatelluilta kysyttiin myös kuntouttavan työotteen merkityksestä osastolla. Kuntouttava työote osastoilla näkyy hoitotyössä esimerkiksi niin, että potilas tekee mahdollisimman paljon itse. Ruokailut tapahtuvat päiväsalissa. Keinoja ovat myös voimavarojen hyödyntäminen ja kannustaminen. Toimintakyvyn arviointiin ei ole olemassa yhtenäistä toimintamallia, joten yhteisten mittarien käyttöä tulisi jatkossa pohtia. Myös tiedonkulku sairaalan ja kotihoidon välillä vaikuttaa kotiuttamiseen. Onnistunut sairaalasta kotiutuminen edellyttää huolellista ja tarkkaa suunnittelua sekä arviointia asiakkaan voimavaroista ja avuntarpeesta ennen kotiuttamista. Kotiutus toteutetaan moniammatillisesti. Hoitokokouksia järjestetään kotikäynnin yhteydessä potilaan ja omaisten ollessa läsnä sekä kotiutushoitaja ja fysioterapeutti. Toisinaan hoitoneuvottelu järjestetään vasta kotikäynnin jälkeen. Kotiutushoitajien mukaan parantamisen varaa olisi tehtävien tarkemmassa aikataulutuksessa eli suunnitelmallisuudessa. Tilanteet, jolloin kotiutushoitajan mukaan potilas ei enää pärjää kotonaan, ovat yksin asuvat, karkailevat ja muistamattomat. Liikkumisen pitäisi onnistua pöydän ääreen, wc:hen, pesutiloihin ja sängylle. Lääkehoidon onnistumiseksi kotihoidossa ja laitoksissa ehdotetaan enemmän hyödyntämään farmaseuttia. Lääkehuollon lehtori Alli Puirava suositteli luennollaan perusterveydenhuoltoon farmaseutin asiantuntijuutta potilaan lääkelistan saneerauksessa. Kotisairaalatoiminta on tullut tutuksi erikoissairaanhoidolle, sen toimintaan kuuluvat mm. iv-lääkitykset, saattohoito, kipulääkitykset, nesteytykset ja haavahoidot. Kotisairaala toimii yhteistyössä palvelukodin, vanhainkodin sekä kotihoidon kanssa. Omaishoitajien tukeminen näkyy osastoilla tiedon antamisena, huomiointina, kuulemisena sekä järjestämällä intervallijaksoja. Yleinen ilmiö on, ettei hoitotukia ole monenkaan kohdalla haettu. Kotihoito saattaa olla jo käytössä eikä ole tietoa etuisuuksista. Järjestöt jäävät täysin huomiotta kotiutusta suunniteltaessa ja tulevat joskus hoitoneuvotteluissa esille. Omaishoitotilanteissa tarvitaan monenlaisia palveluja ja tukimuotoja. Kotiin saatavat palvelut, 14

16 tilapäishoidon järjestäminen, päivätoiminta, hoitotarvikkeet, apuvälineet tai kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista ja suovat omaa aikaa, lepoa ja vapaata. Tarkoituksena on luoda hyvä ja turvallinen lähtökohta kotona selviytymiselle sekä mahdollistaa kotona asuminen pitkään ja turvallisesti Jatkotutkimuksena voisi kartoittaa, onko hoitajien työote muuttunut hoidollisesta kuntouttavammaksi. 15

17 KYSYMYSRUNKO-Kotiutushoitajan haastattelu Miten ikäihminen kotiutuu erikoissairaanhoidosta? Kotiutushoitajan työnkuva Tulotilanne: Miten potilaat siirtyvät terveyskeskukseen? Miten hoitopolku etenee tulotilanteesta? Kotiutushoitajan osuus? Miten tiedot siirtyvät erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon? Siirtyykö mukana hoito-/ palvelusuunnitelma? Miten tiedon siirtyminen potilaan tilanteesta varmistetaan? Mistä syistä potilaita hoidetaan osastolla? Onko käytössä toimintamallia/käytäntöjä potilaan saapuessa osastolle esim. eri tulosyiden kohdalla? Mitä asioita huomioidaan osastolle saapuessa esim. leikatun-, aivoinfarkti- tai psykiatrisen potilaan kohdalla? Onko eroja diagnoosin suhteen? Onko toimintamalli/käytäntö hyvä? Miksi? Miksi ei? Onko vastuuhenkilöitä? Suunnittelu: Miten kuntoutus osastolla suunnitellaan? Tehdäänkö kuntoutus-/palvelusuunnitelma? Toteutuuko suunnittelussa moniammatillisuus? Järjestetäänkö hoitokokouksia ja millä kokoonpanolla? Mihin potilastiedot kirjataan? Miten tietojärjestelmät toimivat? Minkälaista on erityisosaaminen osastolla esim. puhe- tai toimintaterapeutti? Geriatrin toiminta? Mitä sinun mielestäsi kuntouttava työote toteutuu sinun työssäsi ja osastolla? Kotiutus: Pidetäänkö kotiutuspalavereja? Miten kotiutusta suunnitellaan? Käydäänkö keskustelua potilaiden/omaisten kanssa? Kuka toteuttaa kotikäynnit osastolta? Onko olemassa kotisairaalatoimintaa? Minkälaista on kotipalvelun ja terveyskeskuksen välinen yhteistyö? Omaishoitajien tukeminen: Minkälaisia ovat omaishoitajien/omaisen tukemisen keinot osastolla? Kuinka tärkeänä näet omaishoitajan/omaisen huomioimisen osana hoitotyötä esim. puolison sairastaessa? Onko potilaan verkostokartta tuttu? Koulutustarve tukena työssä: Koulutukset aiheesta potilaan kotiutumiseen liittyen, onko tarvetta? Onko ollut? 1.)Risut ja ruusut esh:lle? 2.)Mitä kehittäisit ensimmäisenä? 16

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN

YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio Vertailuraportti perusterveydenhuollon kotiutushoitajien sekä

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen

Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen Kavilo Marja Hyvärinen Kaisa-Liisa Kervinen Aira Nykänen Mervi Jalkanen Päivi Tepponen Helena 9.12.2013 1 Sisällys Johdanto... 2 Kotiutumisen

Lisätiedot

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 1 Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 24.3.2014 2 SISÄLLYS 1 L21 AKUUTTI PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTO JA AGAY (AKUUTTI GERIATRINEN ARVIOINTIYKSIKKÖ) 3 2 L31 - GERIATRIAN ARVIO-, TUTKIMUS-

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN

YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio Raportti kotiutuksen parissa työskentelevien haastatteluista erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Seudullisen gerontologisen sosiaalityön malli Kuusiokunnat 9.6.2010 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Yleiset valtakunnalliset tavoitteet (suluissa tilanne Kuusiokunnissa v. 2008) Palvelurakenteen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 1 (14) Sisällys: 1. Ketjulähettijakso.

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN

YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN TOIMINTASUUNNITELMA Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio Sari Furuholm Tarja Lindgren Kirsi Lukka-Aro

Lisätiedot

9.00 9.15 Tervetuloa Olli Wanne johtajaylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri

9.00 9.15 Tervetuloa Olli Wanne johtajaylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen - seminaari Aika: 22.9.2014 klo 9.00 14.45 Paikka: Satakunnan keskussairaala, N2 auditorio OHJELMA 8.30 9.00

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Lahdessa asukkaita 102 308 (31.12.2012) TAYS:n erva-alue Jäsenkunnat: Asikkala, Hartola,

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN ALUEEN MUISTISAIRAIDEN SA A HOIDON O TILANTEESTA Saara Bitter KEMI-TORNIO-KEMINMAA-TERVOLA annika@lapinmuistiyhdistys.fi YLITORNIO annika@lapinmuistiyhdistys.fi Kunnat ja

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto Kainuu Monipuolinen arki kotona Muistisairaan palvelujen kehittäminen Kainuussa Leskinen Merja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä SenioriKaste/Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus projektipäällikkö

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen. Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30

Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen. Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30 Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio http://jkl.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskyl

Lisätiedot

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa Kotikuntoutus Kotikuntoutusprojekti 2014 Osa TampereSenior- hanketta, jossa tavoitteena mm.: Tukea kotona asumista kehittämällä ja lisäämällä kotiin tuotavia palveluja. Luopua sairaalassa asumisesta, jolloin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyskeskuksen organisaatio Terveyslautakunta Toimitusjohtaja Terveysasemat 26 terveysasemaa

Lisätiedot

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA Palvelukeskus Kanervalassa on varattuna hoitopaikkoja lyhytaikaista hoitoa tarvitseville asiakkaille. Paikat on tarkoitettu pääsääntöisesti omaishoitajien vapaapäivien ajaksi

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi

Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi Havainnointikäyntien tausta 1. Havainnointikäyntejä tehtiin marras- joulukuussa 2013 yhteensä 22, näistä puolet Jyväskylässä 2. Havainnoinnit teki Oma tupa,

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS. Designed by M. Hakala

Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS. Designed by M. Hakala Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS Designed by M. Hakala KOTIHOITO Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalveluja, kotisairaanhoitoa ja erilaisia tukipalveluja. Kotihoidon tarkoituksena on auttaa

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM Liisa Kalttila www.vitamiinat.fi Sisältöä Kokemuksia ruuankäytön seurannasta kotihoidossa Ruokapäiväkirjamenetelmä Ruuankäytön

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 2015 SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 1 Yleiset periaatteet Suonenjoen kaupungin vanhuspalvelut tuottavat ja järjestävät sosiaalihuoltolain ( :t 17, 22, 23, 24 ja 25) mukaisia asumispalveluja

Lisätiedot