YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio Kotiutushoitajien haastattelut perusterveydenhuollossa

2 Sisällys Tiivistelmä Tausta Haastattelujen yhteenveto Kotiutushoitajan työnkuva Tulotilanne perusterveydenhuollon osastolle Kuntoutuksen suunnittelu osastolla Kotiutus terveyskeskuksesta Omaishoitajien tukeminen Koulutustarve tukena työssä Palautteet erikoissairaanhoidolle Kehittämisen aiheet Loppuyhteenveto LIITE KYSYMYSRUNKO Kotiutushoitajan haastattelu 1

3 Tiivistelmä Ikääntyneiden määrä lisääntyy lähivuosina merkittävästi Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisillä asiakkailla on monia ongelmia sekä heidän hoitonsa on usein pirstaloitunutta, eikä eri hoitotahojen välillä ole aina toimivaa yhteistyötä. Yhteisvoimin kotona hankkeen tavoitteena on, että ihmiset voivat iästään tai kunnostaan riippumatta elää koko elämänsä kotona. Hankeen päätavoitteena on ennakoinnin ja oikeaaikaisten palvelujen kehittäminen. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion yhtenä tavoitteena on kotiutusprosessin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Kotiutusprosessin kehittäminen toteutetaan kolmessa vaiheessa. Aluksi selvitetään nykyiset kotiuttamisen käytännöt niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa, jonka jälkeen toimijat kootaan yhteen. Tarkoituksena on tehdä osapuolet ja heidän toimintansa tutuiksi sekä kehittää tapoja, jolla kotiutuminen ja yhteistyö ikäihmisen kotiutuksessa toimisivat paremmin. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen perusterveydenhuollon kotiutushoitajien haastatteluiden tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jonka avulla ikääntyneiden kotiuttamista voidaan kehittää. Haastatteluiden tarkoituksena on selvittää kotiutushoitajien käsitykset ikäihmisten kotiuttamisen toteutumisesta. Kotiutushoitajien mukaan hyvään kotiutukseen liittyvät asiakkaan kunnioittaminen, yhteydenpito omaisiin ja kotiuttavaan hoitopaikkaan, kotiutuksen valmistelu ja tiedottaminen, hoitoneuvottelut ja tarvittavien tukipalveluiden järjestäminen. Haastatteluissa nousi esille, ettei toimintakyvyn arviointiin ole olemassa yhtenäistä toimintamallia perusterveydenhuollossa. Yhteisten mittarien käyttöä olisi syytä jatkossa pohtia. Yhtenäiset toimintakyky- sekä muut mittarit mahdollistavat entistä tarkempien kuntoutussuunnitelmien tekemisen sekä vaikuttavuuden seurannan. Potilaan saapuessa osastolle erikoissairaanhoidosta kuntoutussuunnitelmaa ei ole useinkaan laadittu ollenkaan. Kuntoutussuunnitelma laaditaan usein vasta perusterveydenhuollossa terveyskeskuksessa, mikä helpottaa kotiutuksen suunnittelua ja arviointia. Asiakaslähtöinen kuntoutussuunnitelma kokoaa potilaan kuntoutuksen tarpeet ja kuntoutumisen voimavarat, palvelujen tarpeet sekä ehkäisevän työn mahdollisuudet. Se on työväline, jonka avulla turvataan yksilöllisyys ja jatkuvuus saumattomaksi kokonaisuudeksi. Omaishoitajien tukeminen näkyy osastoilla tiedon antamisena, huomiointina, kuulemisena sekä järjestämällä intervallijaksoja. Omainen tulisi nähdä asiantuntijana ja yhteistyökumppanina iäkkään läheisensä hoidon ja kuntoutumisen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Haastatteluiden vastausten perusteella konkreettisia parannuksia haluttiin tiedonkulkuun, kotiuttamistilanteiden selkeyttämiseen sekä panostusta kuntoutussuunnitelman laatimiseen erikoissairaanhoidossa. Kotiutusta pidettiin pääsääntöisesti toimivana. Kehittämisehdotuksia haastatteluista nousi esille liittyen yhteydenpitoon kotihoidon ja osaston välillä. Kotiutuksen toivottiin olevan enemmän suunnitelmallista ja toimivan yhtenäisin säännöin. Kotiutushoitajien verkostoituminen sekä yhteiset koulutukset koettiin tärkeänä tulevaisuuden kehiteltävänä asiana. 2

4 Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kotiutuksen kehittämiseen, sillä onnistunut kotiuttaminen luo ikääntyneelle hyvän ja turvallisen lähtökohdan kotona selviytymiselle ja mahdollistaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään. 1.Tausta Tuoreen vanhuspalvelulain keskeisenä henkenä on ikääntyvien äänen kuuluviin saaminen ja osallisuus palveluita suunniteltaessa ja päätettäessä. Tulevaisuudessa suurimman osan ikääntyvistä kansalaisista oletetaan ja edellytetään selviävän kotonaan mahdollisimman pitkään, mikä tarkoittaa myös omaishoitajien määrän kasvua entisestään. Heidän jaksamisensa tukeminen ja asemansa vahvistaminen ovat jatkon kehitettäviä asioita. Toimintakykyisenä ikääntyminen -hankkeessa v oli tavoitteena ikäihmisten mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä itsenäisesti ja turvallisesti mahdollisimman pitkään. Toimintakykyisenä ikääntyminen -hankkeessa on vuosina kokeiltu erilaisia kotiutukseen liittyviä käytäntöjä, joita on muotoutunut eripuolille Satakunnan sairaanhoitopiiriä. Yhteisvoimin kotona -hankkeessa vuosina päämääränä on ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion yhtenä tavoitteena on yhteistyön kehittäminen kuntoutuksen ketjun yhtenäistämiseksi ja toisena ikääntyvän asiakkaan osallisuuden parantamiseksi ja ikääntyvien asiakkaiden, omaishoitajien ja työntekijöiden voimavaralähtöisen ja kuntouttavan osaamisen vahvistaminen sekä kolmanneksi ikääntyvän oman osallisuuden ja vertaistoiminnan edistäminen yhteistyössä järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Hankkeessa kotiutusprosessin kehittäminen toteutetaan kolmessa vaiheessa. Aluksi selvitetään nykyiset kotiuttamisen käytännöt niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa, jonka jälkeen toimijat kootaan yhteen. Tarkoituksena on tehdä osapuolet ja heidän toimintansa tutuiksi sekä kehittää tapoja, jolla kotiutuminen ja yhteistyö ikäihmisen kotiutuksessa toimisivat paremmin. Ensimmäisenä vaiheena on perusterveydenhuollon kotiutuskäytäntöjen kartoitus. Olisi hyödyllistä pystyä tunnistamaan jo sairaalaan tulo vaiheessa ne vanhukset, joiden kotiutus on akuutin sairaalahoidon jälkeen hankalaa ja jotka selviytyvät huonosti kotiutuksen jälkeen. Toisena vaiheena on erikoissairaanhoidon kotiutuskäytäntöjen kartoitus. Tarkastelua käydään samalla tavalla kuin perusterveydenhuollossa. Kolmantena vaiheena on kotiutusvastaavien yhteen saattaminen ja yhteistyön kehittäminen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kotiutushoitajien tai kotiutuksen parissa työskentelevien haastatteluita verrataan toisiinsa ja niistä kootaan raportti kehittämistoimenpiteiden tueksi. Tarkoituksena on lisätä tietoa toisten toimintatavoista sekä parantaa yhteistyötä. Kotiutustilanne erikoissairaanhoidosta tulee olla tarkastelun kohteena. Erityisenä kiinnostuksen kohteena täältä on päivystyksen kotiin päin tapahtuva tiedonsiirto käytäntö. Tätäkin toimintaa edellinen hanke kehitti ja päivystykseen laadittiin tiedonsiirtolomake. Tarkastellaan onko lomake vielä käytössä ja palveleeko se tämän hetkisessä tilanteessa. Haastatteluiden avulla tapahtuvaan alkukartoitukseen liittyy myös tiedon keruuta kehittämisehdotuksista. Hankkeessa hyödynnämme mahdollisimman paljon aiempaa kehittämistyötä, ja otamme käyttöön muualla jo hyväksi havaittuja toimintamalleja. Tarkoituksena on haastatella kotiutushoitajia erikoissairaanhoidossa sekä 3

5 perusterveydenhuollossa, kuulla kuntoutusohjaajia, omaishoitajia ja päivystyksen geriatrista hoitajaa, jotta saadaan tietoa miten päästään yhteistyöosaamiseen. Perusterveydenhuollossa hoidetaan moniammatillista osaamista tarvitsevia potilaita ja tällöin hoitovastuun säilyttämiseksi perusterveydenhuollossa tarvitaan toimiva yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Tarkoituksena on ollut haastatella Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella kotiutushoitajia, jotta saadaan tietoa miten päästään yhteistyöosaamiseen. 2. Haastattelujen yhteenveto Asioiden selvittämiseksi haastateltiin Satakunnan alueen perusterveydenhuollon kotiutushoitajia kahdeksalla eri paikkakunnalla välisenä aikana. Haastatteluita toteutettiin Kankaanpäässä, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä Harjavallassa, Huittisissa, Säkylässä, Eurajoella, Porin perusturvassa, Eurassa sekä Raumalla. Haastattelut kestivät keskimäärin ajallisesti tunnin. Tarkoituksena oli haastatella kotiutushoitajia, jotta saadaan tietoa miten päästään yhteistyöosaamiseen. Kotiutushoitajien haastattelua varten laadittiin kysymysrunko, jonka tarkoituksena on selvittää miten ikäihminen kotiutuu erikoissairaanhoidosta. Kysymykset koskivat kotiutushoitajan työnkuvaa, sairaalaan tulotilannetta, kuntoutuksen suunnittelua, kotiutukseen liittyviä asioita, omaishoitajien tukemista, koulutustarvetta työssä sekä kehittämiskeinoja. (Liite 1). Haastattelut kestivät keskimäärin tunnin. Haastatteluista koottiin muistiot ja niiden todenmukaisuus varmistettiin lähettämällä muistio kotiutushoitajalle sähköpostitse tarkistettavaksi. Muistioista koottiin haastatteluiden yhteenveto. 2.1 Kotiutushoitajan työnkuva Kunnissa kotiutuksen vastuutyöntekijän nimike on suurimmaksi osaksi kotiutushoitaja. Muutamalla paikkakunnalla nimike on kotiutuskoordinaattori. Kotiutushoitajien mukaan työ on potilaan ja hänen tarpeensa huomioivaa toimintaa. Lääkärin todettua potilaan lääketieteellisesti kotiutettavaksi kotiutushoitaja suunnittelee yhdessä henkilökunnan, potilaan, omaisten ja kotihoidon kanssa potilaan jatkohoidon asiakaslähtöisesti. Tämä lisää potilaan sitoutumista jatkohoitoon. Kotiutushoitaja voi tehdä kotiutuksen esivalmisteluja jo ennen lääkärin päätöstä kotiutuksesta. Säkylän terveyskeskussairaalassa kotiutushoitaja on saanut itse luoda työnkuvaansa. Ainoastaan Eurajoella kotiutushoitajan toimesta on laadittu työnkuvausohjeet. Eurassa ja Säkylässä kotiuttamishoitajakäytäntö on edellisen hankkeen (Toimintakykyisenä ikääntyminen) jälkeen juurtunut kunnan omaksi toiminnaksi. Osa kotiutushoitajista perusterveydenhuollossa tekee työtään 50%:sti ja toinen 50% jakaantuu esimerkiksi vuodeosaston sairaanhoitajana tai osastonhoitajan sijaisena. Kaksi kotiutushoitajaa tekee työtään 100%:sti. Kotiutushoitaja vastaanottaa puhelut potilaista sekä on mukana vastaanottotilanteissa ja keskustelee potilaiden kanssa osastolla, omaisen ollessa tarvittaessa paikan päällä tai yhteydenotolla puhelimitse. Työpäivä alkaa potilaiden 4

6 tulo- ja kotiutumistilanteeseen perehtymisellä. Yhteistyötä tehdään eri ammattiryhmien kanssa. Porin perusturvassa kotiutuksesta vastaava hoitaja perehtyy osaston potilaisiin ja osallistuu tiimipalavereihin, joissa on tarkoitus moniammatillisesti pohtia potilaiden kuntouttavaa hoitotyötä. Kehittämistyötä tehdään osastolla esimerkiksi aktiviteettien muodossa; on mm. liikunnallisia tuokioita, muistelutuokioita, laulua, tuolijumppaa sekä kuntosaliharjoittelua henkilöstön vetämänä. Geriatrisen potilaan kuntoutus on tarkoitus nähdä kokonaisuutena, johon liittyy kiinteästi myös mieliala ja sosiaalinen puoli fyysisten voimavarojen ohella. Kotiutushoitaja on kouluttautunut kinestetiikka -kouluttajaksi ja aloittaa toimimisen yhtenä talon mentoreista. Säkylän terveyskeskussairaalassa työnkuvaan kuuluvat palvelukoti- ja jatkohoitopaikkojen järjestäminen sekä kotiutukset, joissa tilanne on muuttunut eikä enää pärjätä entisin avuin kotona. Tällöin pidetään hoitopalaveri, jossa mietitään vaihtoehtoja asumismuodolle. Kokoonpanoon kuuluvat sosiaalityöntekijä, osastonhoitaja, fysioterapeutti sekä sairaanhoitaja. Huittisissa kotihoitotiimi käy tutustumassa potilaaseen ennen kotiuttamista osastolla. Tarvittaessa toteutetaan kotikäynti, jossa mukana kotiutushoitaja sekä fysioterapeutti. Potilas on mukana kotikäynnin yhteydessä tarpeen mukaan. Ennen kotiutusta voidaan kokeilla kotilomaa, jolloin potilas saa lääkityksensä mukaan osastolta. Esimerkiksi syöpää sairastavan potilaan kotihoidon suunnittelu lähti potilaan tarpeesta käsin miettimällä ratkaisuja sekä vaatien jonkin verran työtä, mutta kokeilun jälkeen todettiin kotihoidon onnistuvan syöpähoidoista huolimatta. Nyt potilas käy syöpähoidoissa ja terveyskeskuksessa ja muut ajat hän asuu itsenäisesti kotonaan. Huittisissa kotihoitotiimi huolehtii uudet ja saattohoidon asiakkaat, iv-lääkitykset kotona ja vanhustenhuollon yksiköissä mahdollisuuksien mukaan. Kotihoitotiimin toiminta toteutuu päiväaikaan. Huittisissa kotiutushoitaja toimii tarvittaessa yhtenä kotiutustiimin sairaanhoitajana huolehtien mm. iv-lääkityksistä ja osallistuu saattohoitokäynteihin. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä kotiutushoitajan tehtäviin kuuluvat potilastilanteen seuraaminen sekä yhteydenpito omaisiin. Kotiutushoitaja huolehtii hoitoneuvottelujärjestelyistä sekä osallistuu SAS-palavereihin kerran tai kaksi kuukaudessa. Kotiutushoitaja on mukana haasteellisemmissa kotiutustilanteissa. Osaston hoitajat hoitavat ns. peruskotiutukset. Yhteydenpito eri paikkakuntien kotiutushoitajiin on tärkeää. Keski-Satakunnan alueella on yhteydenpito toteutunut eri paikkakuntien kotiutuksesta vastaaviin työntekijöihin. Säkylän terveyskeskussairaalassa kotiutushoitaja on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Euran kotiutushoitajan kanssa ja Eurajoen kotiuttamiskoordinaattori on tehnyt paljon yhteistyötä Harjavallan terveyskeskuksen kotiutushoitajan kanssa. Yksi tapaaminen on ollut lähiaikoina Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä. Kotiutushoitajat olivat ajan geriatrisen hoitajan Nina Halmisen kanssa keskustelemassa kotiutukseen liittyvistä asioista. Uusi tapaaminen on sovittu jatkoon. Kotiutushoitajien tapaamisen yhteisenä tavoitteena on kotiutus päivystyksestä suoraan kotihoitoon. 2.2 Tulotilanne perusterveydenhuollon osastolle Keski-Satakunnassa potilaan siirtyminen tapahtuu yleensä terveyskeskuksiin omasta päivystyksestä tai Satakunnan keskussairaalan päivystyksestä tai osastoilta lähetteellä. 5

7 Satakunnan keskussairaalan hoitaja välittää siirtotiedot puhelimitse. Siirroista ilmoitetaan puhelinsoitolla nykyään aina. Siirtotiedoissa on ajoittain poikkeavuuksia hoitajan ja lääkärin antamissa jatko-ohjeissa. Ohjeet lääkityksen suhteen tarkistetaan esimerkiksi Satakunnan keskussairaalasta tai omaiselta. Tullessa tai seuraavana päivänä fysioterapeutti arvioi fysioterapian ja apuvälineiden tarpeen. Fysioterapeutti tekee alkuarvion ja antaa ohjeistuksen sekä huolehtii yhteistyöstä hoitajien kanssa. Harjavallassa vuodeosastolla on tällä hetkellä kaksi fysioterapeuttia. Hoitoajan tulisi osastolla olla mahdollisimman lyhyt. Potilaan tullessa osastolle kotiutus kulkee koko ajan rinnalla, riippuen kuntoisuudesta. Kotiutushoitaja seuraa potilastilannetta sekä ehdottaa potentiaalisia kotiutujaehdokkaita. Kotiutushoitajan mukaan kuntouttava työote osastolla näkyy hoitotyössä esimerkiksi niin, että potilas tekee mahdollisimman paljon itse. Ruokailut tapahtuvat päiväsalissa. Keinoja ovat myös voimavarojen hyödyntäminen ja kannustaminen. Fysioterapeutti antaa toimintaohjeita esimerkiksi viikonlopun varalle. Huittisissa erikoissairaanhoidosta ollaan yhteydessä kotiutushoitajaan tai osastonsihteeriin siirtotilanteessa. Viikonloppuisin terveyskeskuksessa ei ole lääkäriä. Potilaita siirretään Huittisten terveyskeskukseen Satakunnan keskussairaalasta, Sastamalasta sekä Loimaalta. Päivystys loppuu jatkossa Sastamalasta. Potilas voi nyt valita terveyskeskuksen vuodeksi eteenpäin. Tämän vuoksi pitää perehtyä eri alueiden kotihoidon tilanteisiin. Hoitopalavereja järjestetään. Jaksohoidot varataan kotiutushoitajan kautta. Vanhuspalvelujohtaja sekä kotiutushoitaja päättävät yhdessä sijoituksista vapautuneisiin palveluasumisen paikkoihin. Myös vuodeosastolla jonottaa vanhuksia tehostettuun palveluasumiseen. Vanhustenhuollon hakemukset päätyvät kotiutushoitajalle vanhustyönjohtajan kautta. Hätätilanteessa tarvittaessa vanhainkoti vastaanottaa omaishoidettavia. Kotihoitotiimeille ilmoitetaan pyhäpäivien aikaisista intervallipaikoista, joissa on tarpeen mukaan tilaa. Vuodeosaston kuntoutuspalavereissa ajoittain tulee keskusteluun kuntoutussuunnitelman toteutumattomuus. Kotiutuksen suunnittelua ja arviointia on helpompi toteuttaa, kun on tietoa toimintakyvyn nykytilasta. Säkylän terveyskeskussairaalaan potilaat saapuvat erikoissairaanhoidosta, omasta terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolta ja kotihoidosta. Lisäksi potilaita siirretään Loimaalta, Eurasta ja Huittisista. Erikoissairaanhoidon päivystyksestä tai osastolta käsin soitetaan tulevista potilaista vuodeosaston kansliaan ja potilaita siirretään ympäri vuorokauden. Intervallihoitoon tulevat potilaat ovat etukäteen sovittuja siirtoja. Potilassiirroissa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon on ajoittain ongelmia. Kuntoutussuunnitelmaa ei ole laadittuna potilaalle siirtotilanteessa. Osastoilla ei ole toimintamalleja eri perussairauksille. Leikattujen potilaiden kohdalla fysioterapeutti tekee suunnitelman kuntoutukseen. Potilaiden sijoittamista pyritään miettimään tilanteen mukaan. Porin perusturvassa tulotilanteessa tiedot potilaasta ovat siirtyneet melko hyvin yhteen siirtopuhelimeen, jonka kautta toteutuvat sijoitukset osastoille. Kuntoutusosastolle tullaan Satakunnan keskussairaalasta jatkohoitoon, päivystyksen kautta tai kutsuttuna. Tulosyyt ovat ikäihmisten kohdalla hyvin moninaisia. Osastolla kartoitetaan potilaan toimintakykyä, olemassa olevien sairauksien tai aivan uuden tilanteen pohjalta. Toimintakykyä selvitettäessä on ajoittain otettu yhteyttä edelliseen hoitopaikkaan. Kirjeellä geriatriseen kuntoutukseen kutsutut potilaat saapuvat kotoa käsin, he tulevat yleensä geriatrin lähetteellä esimerkiksi tasapaino-ongelmien ja kaatuilun vuoksi. Tilanteiden taustalla voi olla mm. muistisairaus tai tuki- ja liikuntaelinkipuja. Potilaan yksilöllinen tilanteen kartoittaminen, kokonaisvaltainen huomiointi sekä yhteistyö omaisten kanssa ovat tulotilanteen tärkeitä asioita. Osastolla on toimintamalleja esimerkiksi diabetes-potilaiden ohjeistukseen. Kankaanpäässä potilaat siirtyvät terveyskeskukseen eri syistä lääkärin lähetteellä. Erikoissairaanhoidosta otetaan yhteyttä puhelimitse kotiutushoitajaan terveyskeskukseen siirtyvästä potilaasta. Suoraan kotiutuvastakin voidaan ottaa yhteyttä, tarkoituksena 6

8 tiedustella oikeasta hoitavasta tahosta ja yhteystiedoista. Tarvittaessa potilas voi siirtyä kotisairaalan jonoon odottamaan paikkaa. Erikoissairaanhoidon lääkäri määrittää paikan tarpeen potilaalle. Kotiutushoitaja selvittää myös osaltaan oikean paikan ja osastohoidon tarpeen. Vaihtoehtojen pohtiminen on aina tärkeää; esimerkiksi intervallihoito tai kotihoito. Terveyskeskukseen on viime aikoina saapunut paljon aivoinfarktipotilaita, heille tehdään kuntoutuksen lähete. Alkuun ei ole olemassa selkeää tavoitetta tai toimintamallia potilaan saapuessa osastolle. Kuntouttavaan hoitotyöhön ei ole sapluunaa. Eurajoella Satakunnan keskussairaalasta ei olla kotiuttamiskoordinaattoriin yhteydessä, vaan yhteys otetaan suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolle. Raumalta, Harjavallasta ja Uudestakaupungista siirtyvät potilaat kotiutuvat tarvittaessa kotiutuskoordinaattorin toimesta. Lisäksi kotiutushoitaja koordinoi terveyskeskuksesta tapahtuvaa kotiutusta. Tullessa vuodeosastolle potilaan lääkityksistä ei ole tietoa tai tieto vaihtelee eri tietolähteissä. Eurassa fysioterapeutit valmentavat liikuntaohjelmaan ja asiakkaat toteuttavat näitä ryhmissä. Kaikille tehdään terveyskeskuksen vuodeosastolla kuntoutus- ja hoitosuunnitelma (sairaanhoitaja ja fysioterapeutti). Erikoissairaanhoidosta kotiutuessa kotiutushoitajaan otetaan sairaalasta yhteyttä. Kotiutuksesta ja palvelun tarpeesta päättää erikoissairaanhoito. 2.3 Kuntoutuksen suunnittelu osastolla Keski-Satakunnassa potilaita hoidetaan osastolla eri syistä, mm. kaatumisista aiheutuneet murtumat sekä leikkauspotilaat, jotka tulevat jatkokuntoutukseen. Jakson pituus määräytyy yksilöllisesti. Eri sairausryhmille tehdään kuntoutukseen lähete. Sijoituksia harkitaan tarpeen mukaan esimerkiksi saattohoito- ja eristyspotilaat pienempiin huoneisiin. Käytettyjä mittareita ja testauksia osastolla ovat MMSE (muistia ja toimintakykyä mittaava asteikko), RAVA (ikäihmisten toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin tarkoitettu mittari), GDS (masennusseula), AUDIT (alkoholinkäytön seula) sekä MNA (ravitsemustesti). Tarpeen mukaan järjestetyssä hoitoneuvottelussa on yksilöllisesti koottu ryhmä esimerkiksi potilas, omainen, kotisairaanhoitaja, kodinhoitaja, avopalveluohjaaja sekä fysioterapeutti. Lääkäri ei osallistu hoitoneuvotteluihin. Suunnitelma kirjataan Pegasos-järjestelmään. Geriatrin konsultointi ja etäyhteys ovat mahdollista kerran viikossa. Osaston lääkärit ja hoitajat voivat konsultoida geriatria arkisin klo saakka Pegasoksen kautta. Aiheet ovat olleet yleensä lääkehoitoon liittyviä, johtuen sekavuudesta sekä muistihäiriötilanteesta. Kun MMSE:ssä on poikkeavuutta, ohjataan potilas jatkotutkimuksiin muistihoitajalle. Terveyskeskuksessa toimii myös haavahoitaja, puheterapeutti sekä sosiaalityöntekijä. Yksi fysioterapeutti on kouluttautunut kaatumishoitajaksi. Hoitajat ovat kouluttautuneet diabetes-, haava-, saatto- ja kipuhoidon, geriatrian, päihde- ja mielenterveyden sekä lääkehoidon alueella. Kuntayhtymässä toimii lisäksi paljon erikoislääkäreitä; sisä- ja korvatautien lääkäri, geriatri, ortopedi, psykiatri ja neurologi, joiden vastaanotolle potilas lähetetään terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Eurajoella mittareina käytössä ovat RAVA, MMSE ja CERAD (kognitiivinen tehtäväsarja). Eurajoella on Pegasos tietojärjestelmä. Eurajoella saadaan tietoa erikoissairaanhoidosta aluetietojärjestelmän kautta, toisen suuntaan tieto ei kulje sähköisesti. Eurajoella on oma konsultointijärjestelmä sairaanhoitajien kesken (neurologia, psykiatria, haavahoitaja). Eurassa kotona asumista tuetaan päivätoiminnalla. Päivätoimintaan osallistuville tehdään MMSE, RAVA, GDS-15 ja Barthel indeksi (fyysisen toimintakyvyn mittari). Terveyskeskuksessa tarkistuslistaa ei ole käytössä eikä säännöllisiä mittareita. Eurassa on 7

9 käytössä tukihenkilötoiminta psyykkisesti sairaille sekä geriatrin palvelut ympärivuorokauden. Paikkakunnan kotihoidossa olevista asiakkaista on toteutettu kartoitus. 150 asiakasta on tarkemmassa kotihoidon seurannassa. Heillä on neljä kertaa vuodessa terveystarkastus. Konsultaatiolla on pystytty vähentämään terveyskeskussairaalan hoitojaksoja. Säkylän ja Köyliössä käytössä on RAVA. Lisäksi osastolla käytetään MMSE, CERAD sekä masennusseulaa. Osastolla on työntekijöissä vastuutyöntekijöitä esimerkiksi diabetes-, haava-, lääkehuolto ja opiskelijaohjaukseen. Pegasos-potilastietojärjestelmä on käytössä ja tietoja saadaan sähköisesti katsottuna esimerkiksi verikoevastaukset. Huittisissa vuodeosastolla on AVH (aivoverenkiertohäiriö) yhdyshenkilö sekä jatkossa myös toimintaterapeutti. Käytössä olevia testejä ja mittareita ovat RAVA, MMSE ja AUDIT (alkoholinkäytön kartoitus) -testi sekä sen versiona yli 65 vuotiaille vanhustenhuollossa, kotihoidossa, palveluasumisissa sekä vuodeosastolla. Fysioterapeuteilla käytössä on puristusvoimatesti, Bergin tasapainotesti ja kävelytesti. Potilaiden kuntoutuksen suunnitteluun ei ole toimintamalleja, vaan asioita mietitään yksilöllisen tarpeen mukaan. Diagnoosin mukaan ei ole toimintamallia, kuitenkin kaikista potilaista seurataan paino- ja verenpainetilannetta. Fysioterapeutti tekee oman suunnitelman kuntoutukseen toimintakyvyn parantamiseksi. Kaikki potilaat saavat kuntoutusohjelman, minkä toteutuminen tarkistetaan ajoittain. Erityisosaamista terveyskeskuksessa on ensiapu-, PEG eli mahalaukkuavanne-, haavahoitaja-, astma-, diabetes-, muistihoitaja, reuma-, Marevan-hoidon vastaava-, puheterapia ja psykiatrisen- ja sairaanhoitajan vastaanotot. Kehitteillä on lääkäri-hoitaja työparityöskentely. Kotiutushoitajan mukaan kuntouttava työote on asiakkaiden tarpeista lähtevää. Geriatrin konsultaatio on kerran viikossa. Geriatri on aamupäivät osastolla ja iltapäivisin vastaanotolla. Kotihoidosta voidaan soittaa geriatrille. Geriatrilla on lisäksi palliatiivisen hoidon koulutus ja hän tekee myös kotikäyntejä. Saattohoitoa on pyritty kehittämään, johon oma työryhmä Satakunnan keskussairaalan kanssa yhteistyössä. Huittisissa on nimetty saattosairaanhoitaja. Pegasoksessa on merkintä saattohoidon potilaasta sekä tieto, jolloin potilaan kohdalla ei enää ryhdytä elvytykseen. Tiedote on myös potilaan kotona esimerkiksi ensivastetta varten toimintaohjeineen. ALS (etenevä lihaksia rappeuttava sairaus) - sairauden hoitoasiat sujuvat yhdistysten sopeutumiskurssien ja tietopäivien kautta hyvin. Kankaanpäässä potilaan siirtyessä mukana yleensä hoitajan tekemä yhteenveto sekä lääkärin epikriisi, mutta ei hoito- eikä palvelusuunnitelmaa. Fysioterapia on usein yhteydessä suoraan perusterveydenhuollon fysioterapiaan. Erikoissairaanhoidosta saattaa olla tehtynä lähete Satalinnan sairaalaan jatkokuntoutukseen, jonka vuoksi potilas saapuu terveyskeskukseen lähinnä odottamaan kuntoutusjaksoa kotona pärjäämättömyyden vuoksi. Terveyskeskuksessa on tällä hetkellä puhe- ja toimintaterapeutti. Leikkauspotilaiden (lonkka ja polvi) kohdalla kuntoutus aloitetaan heti tai fysioterapeutin arvion jälkeen. Psykiatrisia potilaita on tullut Harjavallan sairaalasta. Heidän kuntoutukseensa on kuulunut päihde- ja mielenterveyskeskuksen palvelut sekä erilaiset psykiatrisen hoitajan konsultoivat käynnit terveyskeskuksessa. Saattohoitopotilaita hoidetaan myös. Geriatri on käynyt keväältä kerran viikossa säännöllisesti. Geronomin toimenkuvaan kuuluvat tilanneselvitykset geriatrille potilaista vuodeosastolta sekä avopuolelta. Porin perusturvassa potilaan tilanteen kartoittaminen ja hänen tilanteeseensa tutustuminen toteutuu moniammatillisesti kuntoutussuunnitelman muodossa. Kaikki liikkumisen kokemukset ovat tärkeitä, esimerkiksi arjen toiminnot jäljellä olevien voimavarojen hyödyntämiseksi. Fysioterapeutit tekevät asiakaslähtöisesti toimintakykytestejä ja hoitajat asiakaslähtöisesti mm. MNA, GDS-15, MMSE, RAVA sekä CERAD testiä. Kuntoutus toteutetaan yksilöllisesti ja potilas on pääroolissa. Osastolle tullessa voidaan jo alustavasti suunnitella kotiutuksen ajankohtaa. Tarkoituksena on tarkistaa kotiutussuunnitelmaa ja 8

10 asettaa tavoite kotiutukselle. Jakson edetessä mietitään mahdollinen kotiavun tarve, jos kotona pärjäämiseen on tullut muutoksia. Sosiaalityöntekijän kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Lisäksi osastolla on mahdollisuus konsultoida puheterapeuttia sekä toimintaterapeuttia. Osastolla on päivävuorossa yksi fysioterapeutti sekä neljä kuntohoitajaa. Henkilökunnan erityisosaamista hyödynnetään päivittäisessä hoitotyössä ja pyritään huomioimaan jokainen potilas yksilöllisenä kokonaisuutena. Henkilöstöllä kaiken kaikkiaan on erilaisia vastuualueita mm. sydänpotilaanhoito, diabetes, kinestetiikka sekä opiskelijoiden ohjaus. 2.4 Kotiutus terveyskeskuksesta Säkylän terveyskeskussairaalassa kotiutus toteutetaan moniammatillisesti. Hoitokokouksia järjestetään kotikäynnin yhteydessä potilaan ja omaisten ollessa läsnä sekä kotiutushoitaja ja fysioterapeutti. Toisinaan hoitokokous järjestetään vasta kotikäynnin jälkeen. Apuvälineet ovat mukana kotikäynnillä. Kotiloma kokeiluja toteutetaan ennen kotiutusta. Potilaat voivat tarvittaessa palata osastolle takaisin kotona pärjäämättömyyden takia. Yhteydenottopuhelinnumero annetaan mukaan kotiutujalle. Kotiutuspalaveri voidaan järjestää kotona kotiutuksen yhteydessä. Tilanteet, jolloin kotiutushoitajan mukaan potilas ei enää pärjää kotonaan, ovat yksin asuvat, karkailevat ja muistamattomat. Liikkumisen pitäisi onnistua pöydän ääreen, wc:hen, pesutiloihin ja sängylle. Ei kotisairaalatoimintaa. Porin perusturvassa kotiutukset/kotikäynnit ovat turvallisen kotiutuksen edellytys; potilas ja läheiset ovat mukana tiiviissä yhteistyössä. Toisinaan osastolla pidetään potilaan ja omaisten kanssa moniammatillinen hoitokokous, jossa pohditaan potilaan jatkohoitoa. Vanhukset voivat saada esimerkiksi päivittäin aterian kotiin kuljetettuna. Kauppapalvelun avulla ikäihmisten, vammaisten tai pitkäaikaissairaiden on mahdollista saada elintarvikkeet ja päivittäistavarat kotiin kuljetettuina. Kuljetus- ja saattopalveluja järjestetään vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia kulkuvälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalvelua myönnetään taksilla tai invataksilla suoritettuihin matkoihin. Kotiutustilanteessa potilaalle voidaan kertoa myös kolmannen sektorin toiminnasta esimerkiksi ystäväpalvelusta. Kotisairaala on myös uusissa tiloissa. Hoitoon tulon edellytyksenä on sairaalahoidon tarve ja lääkärin lähete. Potilaaksi tullaan akuutin sairauden tai pitkäaikaisen sairauden aiheuttamien akuuttiongelmien hoitoon. Hoitoajat ovat lyhyitä, keskimäärin seitsemän vuorokautta. Porin kotisairaalaan tulevan potilaan tulee täyttää seuraavat kriteerit: potilaan hoito vaatii sairaalahoitoa, potilas haluaa tulla hoidetuksi kotonaan sekä sairautta voidaan hoitaa turvallisesti kotona. Porin perusturvassa on myös mobiililääkäri-toimintaa eli palvelu kohdentuu potilaan luokse. Eurassa kotiutushoitaja tapaa kotiutuvat potilaat terveyskeskuksessa. Hoitoneuvotteluun osallistuu aina sairaanhoitaja ja kotihoitotiimin vetäjä, tarvittaessa fysioterapeutti, lääkäri ja psykiatrinen hoitaja. Kunnassa on kotisairaalatoimintaa, jossa tällä hetkellä viisi säännöllisessä hoidossa olevaa asiakasta. Kotisairaalassa yöaikaan työskentelee sairaanhoitaja. Erikoissairaanhoidosta kotiutuessa kotiutushoitajaan otetaan yhteyttä. Kotiutuksesta palvelun tarpeesta päättää erikoissairaanhoito. Terveyskeskuksesta kotiutuvalle on jatkokuntoutuksena 5x fysioterapiaa tai toimintaterapiaa. Eurajoella kotiutussuunnitelma tehdään vuodeosastolla yhteistyössä kotiutuskoordinaattorikotipalvelu-omainen ja potilas itse sekä mahdollisesti sosiaalityöntekijä. Eurajoella ei ole kotisairaalatoimintaa. 9

11 Huittisissa kotiutushoitajalla on oma tarkistuslista kotiutusten yhteydessä, joka liitetään hoitosuunnitelmaan ja potilas saa halutessaan oman kappaleen. Tiistaisin sovitaan palaverissa tarvittavat hoitopalaverit sekä kokoonpano, jonka kotiutushoitaja kutsuu koolle. Palavereja pidetään terveyskeskuksessa sekä kotona. Kartoituspyyntöjä voi tulla poliklinikalta, diabeteshoitajalta, muistihoitajalta sekä osastolta. Lisäksi apteekista otetaan yhteyttä, kun huoli on noussut asiakkaiden useista käynneistä. Kartoituspyynnöt menevät geronomille tai sairaanhoidollisissa asioissa kotiutustiimin sairaanhoitajalle. Kotihoitotiimin päivystyskännykkä on käytössä päivävuoroissa, jolloin yksi hoitaja vastaa kotihoidon sujuvuudesta sekä uusista potilastilanteista. Saattohoitopotilailla on mahdollisuus tulla osastolle tilanteen vaatiessa. Huittisiin on tulossa sähköinen kotihoidon toiminnanohjaus eli mobiililaite, siihen liittyen tarvitaan kotihoidon henkilöstölle henkilökohtaiset älypuhelimet, joilla avataan asiakkaan oven lukkolaite sekä sen kautta on myös kirjaamisen mahdollisuus. Keski-Satakunnassa hoitoneuvottelussa suunnitellaan kotiutusta ja kotihoidon onnistumista. Aina ei ole tarvetta hoitoneuvottelulle, vaan järjestetään pieniä palavereja potilaan kohdalla. Jos potilas on jo kuulunut kotiavun piiriin, tiedustellaan kotiavulta arviota hoidon tarpeesta. Fysioterapeutit tekevät kotikäyntejä ja mukana tilanteessa on potilas omaisineen. Kotikäynnin yhteydessä arvioidaan kodin turvallisuus, tarvittavat apuvälineet sekä muutostyöt. Kotikäyntejä tekevät myös kuntotusohjaaja sekä kuntoutussuunnittelija. Kotisairaala on toiminut noin reilun vuoden. Kotiutushoitaja tiedottaa potilaista kotisairaalan hoitajalle esimerkiksi ruusupotilaan antibioottilääkitykset. Toimintaa ei ole yöaikaan. Kotisairaalan potilaat voivat ottaa yöaikaan osastolle yhteyttä puhelimitse ja lisäksi heillä on ns. lupapaikka osastolle, jos kotona olo ei onnistu. Toiminta käsittää yhden hoitajan kotisairaanhoidosta eli hoitaja vuorollaan illassa. Hoitoja voidaan toteuttaa potilaan kotona. Suunnitelmia on ollut tehokkaammasta kotisairaalan käytöstä. Kankaanpäässä kotiutuksia tehdään päivittäin ilman ennakoivia palavereja. Joka toinen viikko on palaveri lääkärin, fysioterapeutin sekä sairaanhoitajan kanssa, jossa käsitellään melkein kaikki osaston potilaat ja suunnitellaan jatkoa sekä hoitopalaverin tarpeellisuutta. Kotikäynnin fysioterapeutti tekee tarpeen mukaan. Kotisairaalan toiminta on alkanut v.2011, jossa toimii vastaava lääkäri sekä hoitaja aamu- ja iltavuoroissa. Kotisairaalatoimintaa ei ole yöaikaan. Kotisairaalan toimintaan kuuluvat mm. iv-lääkitykset, saattohoito, kipulääkitykset, nesteytykset ja haavahoidot. Kotisairaala toimii yhteistyössä palvelukodin, vanhainkodin sekä kotihoidon kanssa. Toiminta on ollut onnistunutta ja turhat siirrot ovat vähentyneet. 2.5 Omaishoitajien tukeminen Keski-Satakunnassa omaishoitajien tukeminen näkyy osastolla tiedon antamisena, huomiointina, kuulemisena sekä järjestämällä intervallijaksoja. Omaishoitajat saavat yhteystiedot ongelmatilanteita varten. Sosiaalityöntekijä käy osastolla satunnaisesti. Yleinen ilmiö on, ettei hoitotukia ole monenkaan kohdalla haettu. Kotihoito saattaa olla jo käytössä eikä tiedetä etuisuuksista. Järjestöt ovat täysin ulkopuolisia ja tulevat joskus hoitoneuvotteluissa esille. Kankaanpäässä palveluohjaaja tekee palveluarvioinnin kotihoidon asiakkaista. Avofysioterapialähetteitä on tehty tai potilaat ovat hankkineet kuntoutuksen yksityisenä palveluna. Kotiutusfysioterapeutti puuttuu tällä hetkellä. Kotiutushoitajan mukaan kotihoito ei ole onnistunut, jos potilaalla on esimerkiksi huono muisti, karkailee, huimausta, yksinasujat sekä tilanteissa, jolloin wc:ssä käynti ei enää onnistu. Omaishoitotilanteissa tarvitaan monenlaisia palveluja ja tukimuotoja. Kotiin saatavat palvelut, tilapäishoidon järjestäminen, 10

12 päivätoiminta, hoitotarvikkeet, apuvälineet tai kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista ja suovat omaa aikaa, lepoa ja vapaata. Säkylässä säännölliset intervallijaksot toteutuvat palvelutalo Jussilassa ja Euran palvelukeskus Kultaruskossa. Omaishoidon tuesta annetaan uusille asiakkaille ohjausta hakukaavakkeiden täyttämiseen. Ohjausta siivouspalveluiden käyttämiseen sekä veteraaniasioista, syöpä- ja psykiatrisen sairaanhoitajan yhteystiedot annetaan ja A-klinikalle ohjataan, niin että kotiutushoitaja varaa ajan valmiiksi. Psykiatrinen sairaanhoitaja käy osastollakin ja on terveyskeskuksessa arkisin tavoitettavissa. Omaishoitajan sairastuessa molemmille pyritään löytämään sijoituspaikka. Eurajoella on omaishoitajilla mahdollista olla terveyskeskuksen intervalliosastolle yhteydessä puhelimitse ympärivuorokauden. Hoitajat voivat tehdä myös kotikäyntejä, mikä ei vielä ole käytäntöä. Eurassa omaishoitajille ollaan aloittamassa omaishoitajien terveystarkastukset. Ikäpiste on Porin Perusturvakeskuksen järjestämää toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea ikääntyneiden kotona asumista ja selviytymistä mahdollisimman pitkään. Omaiset tarvitsevat tekemänsä hoitotyön ja oman jaksamisensa tueksi kotihoitoa. Kotihoito voi ohjata asiakkaan vaihtoehtoisiin toimintoihin kuten päivätoimintaan tai lyhytaikaishoitoon. Omaishoitajalle turvataan lainsäädännössä kolme vuorokautta vapaata kuukaudessa. Huittisissa Annalassa, Kuninkaisten vanhainkodilla tai Tuulentuvassa. Lisäksi on mahdollista saada hoitajan tai yksityisen palveluntuottajan (palveluseteli) palvelut hoidettavan kotona. Omaishoitajien vapaapäivän jaksohoitoon suunnitellaan yhdeksi vaihtoehdoksi perhehoitoa, joka sopii erityisesti muistisairaalle omaishoidettavalle. 2.6 Koulutustarve tukena työssä Säkylän kotiutushoitajan mukaan koulutusta kotiutuksista olisi tarpeen, samoin verkostoitumisesta kotiutushoitajien kanssa enemmän, sillä kotiutukset ovat aika ajoin hyvin haasteellisia sekä omaisella ja potilaalla on vielä täysin erilaiset näkemykset. Eurassa koulutustoiveena olisi yhteinen koulutustilaisuus (SUMMIT) kotihoitajille ja erikoissairaanhoidon hoitajille. Porin perusturvassa koulutuksia henkilöstölle on ollut esimerkiksi toimintakykyyn, ravitsemukseen ja saattohoitoon liittyen sekä mahdollisuus osallistua myös Satakunnan keskussairaalan koulutuksiin tilanteen mukaan. Koulutustoiveena Kankaanpään kotiutushoitaja on kokenut aiemmin kokeilussa olleen kotihoidon kotiutusjärjestelijän ja erikoissairaanhoidossa kotiutusvastaavan hyvän toiminnan projektin aikana. Eurajoella koulutustoiveina mainittiin, että olisi hyvä tutustua muiden kotiuttamishoitajien toimenkuviin sekä tietoutta sosiaalivakuutusjärjestelmästä kaivattiin esimerkiksi tukiasioista ym. Huittisissa on ollut saattohoidon koulutuksia sekä itsemääräämisoikeudesta. Muistiasioihin liittyviä koulutuksia on ollut paljon. Vanhuspalvelulaista koulutus olisi tarpeellinen näinä muutoksen aikoina. Koulutusta toivotaan saattohoidosta ja kotiutuksen kehittämisestä erikoissairaanhoidon suunnasta. 11

13 2.7 Palautteet erikoissairaanhoidolle Tiedossa on, että lääkäri päättää siirroista sekä kotiutuksesta välillä yhteydenotoista huolimatta. Terveyskeskuskotiutusreittiä ei tarvita. Lääkäreiden tulisi luottaa, että potilas voi pärjätä kotonaan. Onko terveyskeskuksen käyttö kotiutusreittinä aiheellista tilanteessa, jolloin potilaalle on tarkoitus aloittaa esimerkiksi verenohennuslääkitys? Ja kun lähettämisen syynä on lääkemuutos tai kotiavut, ei välttämättä tarvita terveyskeskuksen vuodeosastopaikkaa. Saattohoitopotilaista tulisi saada tietoa siirtymisistä hyvissä ajoin, jotta ehditään järjestämään riittävä kotihoito ja välineistö. Jos esimerkiksi erikoissairaanhoidossa on hoitojen lopetuksia, myös potilaalle tulee antaa tieto hoitosuunnitelman jatkosta. Kun hoidot loppuvat, niin miksi potilas siirtyy terveyskeskukseen jatkohoitoon letkuineen päivineen. On ollut tilanteita, jolloin saattohoitopotilaan diagnoosista ei ole välittynyt tietoa oman paikkakunnan terveyskeskukseen, mikä on suunnittelun kannalta hankalaa. Kartta olisi hyvä apuväline, Eura ja Eurajoki ovat eri asia. Lukuisia potilaita on tullut väärään paikkaan. Kun potilas siirretään, mukana tulisi lähettää perusteellinen lääkelista, lääkärin määräämänä tai viittaus lääkelistaan. Jos potilas siirretään perjantai iltapäivänä tai viikonlopun aikana, ei ole lääkäri- ja laboratoriopalveluita. Siirtotiedot toisinaan hyvin minimaalisia. Tietoja kysellään sitten omaisilta, kotihoidolta sekä erikoissairaanhoidosta tai kaikista paikoista. Siirrot tapahtuvat nykyään nopeassa tahdissa, ehkä välillä liian hätäisesti. Aina välillä potilas joudutaan siirtämään takaisin erikoissairaanhoitoon. Onko se inhimillistä, potilaat väsyvät eivätkä he usein saa lääkkeitä tai ruokaakaan sairaalareissullaan. Siirtoraportit ja ilmoitus potilaan siirrosta on parantunut. Mukana ovat olleet verikoevastaukset. Siirtoraportit ja ilmoitus potilaan tulosta on parantunut. Viikonloppuisin on pyydetty hoitoohjeistus, koska silloin ei ole lääkäriä terveyskeskuksessa. Satakunnan keskussairaalasta päivystyksestä siirretään ikäihminen terveyskeskukseen herkästi vaikka neljän aikaan aamuyöllä, onko se inhimillistä? Tai jos potilas jo kotiutuu ja jatkohoito-ohjeet tulevat vasta myöhemmin Yleisesti kotiutuksia ja siirtoja tehdään turhaan, sillä vaihtoehtona voisi hyvin olla kotihoito tai palvelutalo. Erikoissairaanhoidossa tulisi olla tietoa kunnan mahdollisuuksista toteuttaa jatkohoitoa. Terveisiä erikoissairaanhoitoon: Luottamus on lisääntynyt sekä kotisairaalatoiminta on tullut tutuksi erikoissairaanhoidolle. Aika ajoin potilaita on siirtynyt melko turhaan terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkokuntoutuksen järjestelyitä varten eli kuntoutussairaalasta lisäjaksolle terveyskeskukseen. 12

14 Kipulääkkeen osalta tulisi olla kattavat ohjeet. Pidettävä mielessä myös mahdollisuus kivunhoidon lisäämiseen, kunnes oma lääkäri arvioi tilanteen uudelleen. Lääkitystiedoissa välillä huomaa lääkärin tehneen viime hetken lääkemuutoksia tai lisäyksiä, jotka eivät näy hoitajan siirtotiedotteessa. 2.8 Kehittämisen aiheet Kotihoidon ja terveyskeskuksen välisessä yhteistyössä on kehitettävää. Kotihoidossa työpäivät kiireisiä ja työntäyteisiä sekä henkilöstö on ajoittain huonosti tavoitettavissa. Toiminnan tulisi olla tehokkaampaa. Resurssit kotihoidossa ovat minimit. Kotihoidossa on asenneongelmaa, pitkät matkat ja työpäivät sekä potilaat ovat entistä huonokuntoisempia. Asiat ovat osittain ennakoitavissa kotihoidossa. Ovatko ongelmat asenteista johtuvia, kohtaamisesta tai resurssien vähyydestä? Yhteispalaverit ovat hyviä, koska kotiutushoitajia on eri paikkakunnilla. Kotona järjestettävät hoitoneuvottelut voisivat olla yleisempiä. Kotiavun henkilöstön resursseihin tulisi panostaa enemmän. Kuntoutussuunnitelma helpottaisi potilaan hoidon jatkuvuutta. Omaisten tukemiseksi osastolle keskustelutuokioita, joissa olisi lyhyt alustus esimerkiksi muistisairauksiin liittyvistä asioista. Havainnointi on tärkeää, jotta pystyttäisiin ennakoimaan uhkatilanteita. Varhaisessa vaiheessa aloitettu kotiutussuunnitelma ja seuranta kotiutuksen jälkeen vähentäisi sairaudesta johtuvia sairaalaan takaisin joutumiskertoja sekä pidentäisi kotona olo aikaa. Mahdollisimman pian tulisi selvittää vanhuksen kotona pärjääminen ja hänen toimintakykynsä ennen sairaalaan joutumista, mitä apuja ja minkä verran ollut, tiedot sekä vanhukselta ja omaisilta ja kotipalvelusta. Yhteys erikoissairaanhoidosta ajoissa terveyskeskuksen valvottuun kotisairaanhoitoon sekä kotipalveluun. Ennen ikäihmisen kotiuttamista on tärkeää, että ikäihmisellä ja hänen omaisellaan on riittävät tiedot ja taidot ikäihmisen kotona selviytymisen tukemiseksi. Lääkehoidon onnistumiseksi kotihoidossa ja laitoksissa tulisi enemmän hyödyntää farmaseuttia. 13

15 3. Loppuyhteenveto Kotiutuksesta vastaava hoitajia on nimetty Satakunnan alueella kiitettävästi. Tämä on osaltaan mahdollistanut sujuvat ja onnistuneet kotiuttamiset. Useinkaan kotiutushoitajille ei ole laadittu virallista työnkuvaa. Kotiutushoitaja pyrkii olemaan ajan tasalla potilasliikenteestä, huolehtii hoitoneuvottelujärjestelyistä, yhteydenpidosta omaisiin, haasteellisimmista kotiutuksista, kotikäynneistä sekä palvelukoti ja jatkohoitopaikkojen järjestämisestä. Useampi haastateltu nosti tärkeänä asiana esiin säännöllisen yhteydenpidon merkityksen muihin Satakunnan alueen kotiutushoitajiin. Lääkäri päättää potilassiirroista sekä kotiutuksesta terveyskeskukseen kotiutushoitajien mukaan huolimatta perusterveydenhuollon yhteydenotoista. Potilas voisi kotiutua päivystyksestä tai erikoissairaanhoidon osastolta myös suoraan kotihoitoon, palvelukotiin tai vanhainkotiin. Potilaat siirtyvät perusterveydenhuoltoon erikoissairaanhoidon päivystyksestä tai osastoilta, josta tiedotetaan kotiutushoitajalle potilaan siirtymisestä. Potilaan saapuessa osastolle erikoissairaanhoidosta kuntoutussuunnitelmaa ei ole useinkaan laadittu ollenkaan. Kuntoutussuunnitelma laaditaan usein perusterveydenhuollossa terveyskeskuksessa, mikä helpottaa kotiutuksen suunnittelua ja arviointia. Tiedot lääkehoidon jatkosta siirtyvät potilaan mukana jatkohoitopaikkaan. Käytössä ei ole toimintamalleja eri tulosyiden kohdalla potilaan saapuessa osastolle. Erityisosaamista terveyskeskuksissa on mm. ensiapu-, haavahoito-, astma-, diabetes-, reuma-, verenohennuslääkityksestä vastaava- sekä psykiatrisen-, sairaanhoitajan ja muistihoitajan vastaanotot. Haastatelluilta kysyttiin myös kuntouttavan työotteen merkityksestä osastolla. Kuntouttava työote osastoilla näkyy hoitotyössä esimerkiksi niin, että potilas tekee mahdollisimman paljon itse. Ruokailut tapahtuvat päiväsalissa. Keinoja ovat myös voimavarojen hyödyntäminen ja kannustaminen. Toimintakyvyn arviointiin ei ole olemassa yhtenäistä toimintamallia, joten yhteisten mittarien käyttöä tulisi jatkossa pohtia. Myös tiedonkulku sairaalan ja kotihoidon välillä vaikuttaa kotiuttamiseen. Onnistunut sairaalasta kotiutuminen edellyttää huolellista ja tarkkaa suunnittelua sekä arviointia asiakkaan voimavaroista ja avuntarpeesta ennen kotiuttamista. Kotiutus toteutetaan moniammatillisesti. Hoitokokouksia järjestetään kotikäynnin yhteydessä potilaan ja omaisten ollessa läsnä sekä kotiutushoitaja ja fysioterapeutti. Toisinaan hoitoneuvottelu järjestetään vasta kotikäynnin jälkeen. Kotiutushoitajien mukaan parantamisen varaa olisi tehtävien tarkemmassa aikataulutuksessa eli suunnitelmallisuudessa. Tilanteet, jolloin kotiutushoitajan mukaan potilas ei enää pärjää kotonaan, ovat yksin asuvat, karkailevat ja muistamattomat. Liikkumisen pitäisi onnistua pöydän ääreen, wc:hen, pesutiloihin ja sängylle. Lääkehoidon onnistumiseksi kotihoidossa ja laitoksissa ehdotetaan enemmän hyödyntämään farmaseuttia. Lääkehuollon lehtori Alli Puirava suositteli luennollaan perusterveydenhuoltoon farmaseutin asiantuntijuutta potilaan lääkelistan saneerauksessa. Kotisairaalatoiminta on tullut tutuksi erikoissairaanhoidolle, sen toimintaan kuuluvat mm. iv-lääkitykset, saattohoito, kipulääkitykset, nesteytykset ja haavahoidot. Kotisairaala toimii yhteistyössä palvelukodin, vanhainkodin sekä kotihoidon kanssa. Omaishoitajien tukeminen näkyy osastoilla tiedon antamisena, huomiointina, kuulemisena sekä järjestämällä intervallijaksoja. Yleinen ilmiö on, ettei hoitotukia ole monenkaan kohdalla haettu. Kotihoito saattaa olla jo käytössä eikä ole tietoa etuisuuksista. Järjestöt jäävät täysin huomiotta kotiutusta suunniteltaessa ja tulevat joskus hoitoneuvotteluissa esille. Omaishoitotilanteissa tarvitaan monenlaisia palveluja ja tukimuotoja. Kotiin saatavat palvelut, 14

16 tilapäishoidon järjestäminen, päivätoiminta, hoitotarvikkeet, apuvälineet tai kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista ja suovat omaa aikaa, lepoa ja vapaata. Tarkoituksena on luoda hyvä ja turvallinen lähtökohta kotona selviytymiselle sekä mahdollistaa kotona asuminen pitkään ja turvallisesti Jatkotutkimuksena voisi kartoittaa, onko hoitajien työote muuttunut hoidollisesta kuntouttavammaksi. 15

17 KYSYMYSRUNKO-Kotiutushoitajan haastattelu Miten ikäihminen kotiutuu erikoissairaanhoidosta? Kotiutushoitajan työnkuva Tulotilanne: Miten potilaat siirtyvät terveyskeskukseen? Miten hoitopolku etenee tulotilanteesta? Kotiutushoitajan osuus? Miten tiedot siirtyvät erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon? Siirtyykö mukana hoito-/ palvelusuunnitelma? Miten tiedon siirtyminen potilaan tilanteesta varmistetaan? Mistä syistä potilaita hoidetaan osastolla? Onko käytössä toimintamallia/käytäntöjä potilaan saapuessa osastolle esim. eri tulosyiden kohdalla? Mitä asioita huomioidaan osastolle saapuessa esim. leikatun-, aivoinfarkti- tai psykiatrisen potilaan kohdalla? Onko eroja diagnoosin suhteen? Onko toimintamalli/käytäntö hyvä? Miksi? Miksi ei? Onko vastuuhenkilöitä? Suunnittelu: Miten kuntoutus osastolla suunnitellaan? Tehdäänkö kuntoutus-/palvelusuunnitelma? Toteutuuko suunnittelussa moniammatillisuus? Järjestetäänkö hoitokokouksia ja millä kokoonpanolla? Mihin potilastiedot kirjataan? Miten tietojärjestelmät toimivat? Minkälaista on erityisosaaminen osastolla esim. puhe- tai toimintaterapeutti? Geriatrin toiminta? Mitä sinun mielestäsi kuntouttava työote toteutuu sinun työssäsi ja osastolla? Kotiutus: Pidetäänkö kotiutuspalavereja? Miten kotiutusta suunnitellaan? Käydäänkö keskustelua potilaiden/omaisten kanssa? Kuka toteuttaa kotikäynnit osastolta? Onko olemassa kotisairaalatoimintaa? Minkälaista on kotipalvelun ja terveyskeskuksen välinen yhteistyö? Omaishoitajien tukeminen: Minkälaisia ovat omaishoitajien/omaisen tukemisen keinot osastolla? Kuinka tärkeänä näet omaishoitajan/omaisen huomioimisen osana hoitotyötä esim. puolison sairastaessa? Onko potilaan verkostokartta tuttu? Koulutustarve tukena työssä: Koulutukset aiheesta potilaan kotiutumiseen liittyen, onko tarvetta? Onko ollut? 1.)Risut ja ruusut esh:lle? 2.)Mitä kehittäisit ensimmäisenä? 16

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 1 Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 24.3.2014 2 SISÄLLYS 1 L21 AKUUTTI PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTO JA AGAY (AKUUTTI GERIATRINEN ARVIOINTIYKSIKKÖ) 3 2 L31 - GERIATRIAN ARVIO-, TUTKIMUS-

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Seudullisen gerontologisen sosiaalityön malli Kuusiokunnat 9.6.2010 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Yleiset valtakunnalliset tavoitteet (suluissa tilanne Kuusiokunnissa v. 2008) Palvelurakenteen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 1 (14) Sisällys: 1. Ketjulähettijakso.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Sivu 1 / 5 JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Hakemuksen saapumispäivä: 1. MITÄ HAETAAN JAKSOHOITO, minkä verran jaksohoitoa haetaan: PALVELUASUMINEN (ei ympärivuorokautinen) RYHMÄKOTI(ei ympärivuorokautinen)

Lisätiedot

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN ALUEEN MUISTISAIRAIDEN SA A HOIDON O TILANTEESTA Saara Bitter KEMI-TORNIO-KEMINMAA-TERVOLA annika@lapinmuistiyhdistys.fi YLITORNIO annika@lapinmuistiyhdistys.fi Kunnat ja

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN

YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN TOIMINTASUUNNITELMA Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio Sari Furuholm Tarja Lindgren Kirsi Lukka-Aro

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS Maanantaina 10.2.2014 Klo 12-16 Äänekoskella Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio 3.

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Kotikuntoutusmallit Lahdessa

Kotikuntoutusmallit Lahdessa Kotikuntoutusmallit Lahdessa Pirkko Heinonen Kuntoutuspäällikkö 20.10.2016 Missio Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen tehtävänä on edistää kaikenikäisten lahtelaisten hyvinvointia yhteistyössä

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus. Selvitys muistisairaiden hoidosta Lapissa Projektipäällikkö kk Leila Mukkala

SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus. Selvitys muistisairaiden hoidosta Lapissa Projektipäällikkö kk Leila Mukkala SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Selvitys muistisairaiden hoidosta Lapissa 10.4.2015 Projektipäällikkö kk Leila Mukkala Vastaajat Kemijärvi Kolari Muonio Pello Enontekiö Ranua Savukoski

Lisätiedot

Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS. Designed by M. Hakala

Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS. Designed by M. Hakala Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS Designed by M. Hakala KOTIHOITO Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalveluja, kotisairaanhoitoa ja erilaisia tukipalveluja. Kotihoidon tarkoituksena on auttaa

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa?

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa? Sivu 1 / 5 1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Etunimet Kotikunta Puhelunnumero Sähköpostiosoite Siviilisääty Naimaton Avoliitossa Naimisissa Eronnut Leski Asuu erillään

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v. 2011-2014 J.G. 5/14 Palveluasumiseen siirtynyt asiakkaita: Kellokosken sairaalasta Psykiatrian poliklinikalta Kotikuntoutuksesta Lastensuojelusta Kotoa

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot