1/32. Valtuusto , LIITE 8 Fullmäktige BILAGA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA
|
|
- Hilkka Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1/32 Valtuusto , LIITE 8 Fullmäktige BILAGA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA
2 2/32 HUS Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Luonnos AAR Hanko, Inkoo, Raasepori Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA LÄHTÖKOHDAT / TAUSTAA Johdanto Palvelutarpeen kuvaus Väestörakenne ja demograafiset tekijät (Tilastokeskus, kuvat 1a-g) Kuntien hyvinvointikertomukset/ kuntastrategiat Palveluverkon kuvaus Raasepori Hanko Inkoo Erikoissairaanhoito Kolmas sektori (kunnittain/toimijoittain) Toimintaympäristön muutokset alueella Raaseporin kaupungin ja LUS:n uudisrakennushanke - tarveselvitys 2012 ja nykytilanne Toimintaympäristömuutokset Hangon alueella Toimintaympäristömuutokset Inkoon alueella YHTEISEN SOPIMISEN JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET Yhteistyö ja työnjako palvelutuotannossa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken Tärkeimpien potilasryhmien palvelu -ja hoitoketjut Prosessit kuvataan...22
3 3/ Prosessin omistajuus Työnjako Tuloksia seurataan ja arvioidaan Toteuttaminen ja toimeenpano MUUT ALUEELLISTA YHTEISTOIMINTAA EDELLYTTÄVÄT MUUTOKSET Valinnan vapaus Ikäihmisten palvelut Tietojärjestelmät Mahdollisia muita (sovitaan sairaanhoitoalueittain yhdessä) TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Terveyserojen kaventaminen Terveyssuunnittelu HENKILÖSTÖ Saatavuuden turvaaminen Koulutus ALUEELLISET YHTEISTYÖN RAKENTEET Kuntien välinen yhteistyö Kunnan muut toimijat Kolmas sektori ARVIOINTI JA SEURANTA JA VASTUUT REFERENSSIT JA LIITTEET...32
4 4/32 LUS alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA Tämä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma laadittiin ensimmäisen kerran vuoden 2013 alusta lukien alkavalle valtuustokaudelle ja valmisteltiin yhteistyössä Hangon, Inkoon ja Raaseporin kuntien ja HUS/Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kanssa. Suunnitelman tavoitteena on jäsentää ja tiivistää alueen kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoiden yhteistyötä asiakaslähtöisten, laadukkaiden ja kustannustehokkaiden terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi alueen väestölle asuinpaikasta riippumatta: 1. Päivystyspalvelut järjestetään mahdollisimman lähellä asuinpaikkaa 2. Noudatetaan yhteistyössä laadittavia ensihoito-ohjeistuksia, myös sosiaali -ja kriisipalvelujen sekä mielenterveys ja päihdepalvelujen osalta. 3. Varaudutaan yleisvaarallisiin henkeä ja terveyttä uhkaaviin tilanteisiin, kuten katastrofeihin ja tartuntatauteihin yhteistyössä alueen eri toimijoiden kesken 4. Yhtenäistään peruspalveluiden hoitokäytäntöjä (tavoitteet, toimintatavat, mittarit, seuranta, taloudellisuus) sekä päivitetään hoitotarvikkeisiin ja apuvälineisiin liittyvät saantikriteereitä. Otetaan käyttöön/ päivitetään pitkäaikaissairauksien hoitomallit. 5. Kiireetön hoito toteutetaan hoitotakuun puitteissa ja varaudutaan vuonna 2014 laajenevaan asiakkaan valinnan vapauteen koskien terveydenhuollon palveluita 6. Työnjakoa kehitetään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sisällä sekä näiden kesken. Lähiavopalveluita vahvistamalla voidaan osastohoitoja keskittää ja keventää tarkoituksenmukaisella tavalla. Hoitosuunnitelma ohjaa potilaan hoitoa, josta pääsääntöisesti vastaa perusterveydenhuolto. Erikoissairaanhoito tukee konsultaatioin sekä tarpeellisin neuvontapalveluin hyvän hoidon toteuttamista peruspalveluissa. 7. Henkilöstön pysyvyyttä ja saatavuutta lisätään alueellisella yhteistyöllä. Lääkärien ja sairaanhoitajien erikoistumiskoulutuksesta (yleislääketiede, kansansairaudet) sovitaan kuntien ja sairaanhoitoalueen sisällä 8. Terveyttä ja hyvinvointia edistetään alueella samansuuntaisin linjauksin 9. Kolmannen sektorin toimijoita kutsutaan yhteistyöfoorumiin Alustava järjestämissuunnitelma esitellään kesäkuussa kuntien päättäville tahoille. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen aloitetaan kuntien perusterveydenhuollon yhteistyö. HUS/ erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuudesta ja kuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä neuvotellaan kesä syyskuussa Suunnitelman toimeenpano tapahtuu
5 5/32 1. LÄHTÖKOHDAT / TAUSTAA 1.1. Johdanto Terveydenhuoltolain 1326/2010 painotuksia ovat asiakaskeskeisyys, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, eri toimijoiden yhteistyön lisääminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarpeelliset muutokset. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvat Hanko, Inkoo ja Raasepori. Alueen kunnat muodostavat Lounais-Suomen eteläisimmän osan kattavalla alueellaan noin sadasosan (4108 km2) koko Suomen pinta-alasta ( km2) merialueet mukaan lukien. Pääkaupunkiseutuun (1395,7 km 2 ) ja sen väestötiheyteen verrattuna (1490 asukas/ km 2 ) Raaseporin seutu on huomattavasti harvalukuisempi (27 asukas/ km 2 ). Vuoden 2012 lopulla Hangon väestömäärä oli 9267, Inkoon 5538, Raaseporin (Raaseporin seutu yht ). Huoltosuhde 0-17v. ja 65v./18-64v. oli Raaseporin alueella 0,73, kun se Uudellamaalla oli 0,55 ja koko maassa 0,63. Alueen väestöä luonnehtii kaksikielisyys ja keskimääräisesti Suomen keskiarvoa parempi terveydentila. Vuonna 2009 alueella tapahtui merkittävä rakennemuutos Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren kuntien liittyessä yhteen ja muodostaessa Raaseporin kaupungin. Kuntaliitoksen jälkeen alueen isoimman kunnan, Raaseporin sosiaali ja terveystoimen hallinto ja palvelurakennetta uudistettiin ja kuntakumppaneiden kanssa toimivia yhteistyölinjoja on haettu eri sektoreilla. Raasepori, Hanko ja Inkoo muodostavat maantieteellisten rajojen lisäksi myös kulttuurihistoriallisesti sidonnaisen alueen, jossa on perinteisesti tehty yhteistyötä monilla sektoreilla, erityisesti julkisten sosiaali ja terveyspalveluiden sektoreilla. HUS/Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalue on alueen yhteinen ja suurin erikoissairaanhoidon tuottaja,
6 6/32 mutta myös Lohjan sairaanhoitoalueelta hankitaan tarvittavia palveluita. Tunnusomaista alueen terveydenhuollolle on korkea erikoissairaanhoidon käyttöaste ja kasvavat erikoissairaanhoidon kustannukset, joista suuren osan muodostavat lukumääräisesti vähäinen mutta kallis erityistason sairaanhoidon palvelujen tarve (HYKS). Molempia kotimaisia kieliä taitavien terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointi on ollut haasteellista. Ostopalveluihin on turvauduttu osin lakisääteisten tehtävien täyttämiseksi. Hallituksen sosiaali -ja terveyspalveluiden uudistamisen viime linjausten mukaan ( ), alle asukkaan kuntien tulee liittyä väestöltään vähintään mainitun väestömäärän omaaviin kuntiin. Erikoissairaanhoitoa tuottavan sairaanhoitoalueen voivat muodostaa vähintään asukkaan kunnat. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella tämä tarkoittaisi kantokyvyltään suurimman kunnan, Raaseporin ottavan kantaakseen merkittävän vastuun perusterveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi alueelle. Raaseporin seudun väkiluku oli SOTE-linjauksiin ei tässä suunnitelmassa kuitenkaan voida ottaa kantaa ennen valtionjohdon lopullisia päätöksiä koskien kuntarakenteen ja sosiaali-ajaterveyspalvelujen uudistamista. Raaseporin tavoitteena on järjestää laadukkaat ja tarpeenmukaiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut sairaanhoitoalueellaan. LUS ja LOS sairaanhoitoalueiden osalta sovitaan erikoisalakohtaisesti pääjärjestämisvastuusta alueella tarkoituksenmukaisella tavalla. Tavoitteena on vahvistaa alueellista avosairaanhoitoa ja muuta palveluvalikkoa, siten, että sairaalahoidon ja laitospalvelujen tarve vähenee. Lisääntyvän vanhusväestön kasvun myötä syntyvään palvelutarpeeseen pyritään varautumaan riittävillä avovastaanottopalveluilla sekä kotiin vietävillä hoito -ja tukipalveluilla. LUS- lisärakennusta varten tehtyä tarveselvitystä arvioidaan yhteistyössä nykyisten jäsenkuntien ja erikoissairaanhoidon toimijoiden kanssa uudelleen tämän suunnitelman esitysten edetessä vuoden 2013 aikana. Myös Hangon ja Inkoon kuntien ensisijaisina tavoitteina on turvata laadukkaat ja riittävät lähipalvelut kuntalaisille sekä joustava erikoissairaanhoidon saaminen LUS ja LOS sairaanhoitoalueilta. Kotihoidon kehittäminen ja kotihoidon tukipalveluiden lisääminen on myös tavoitteena. Lisäksi kuntien tavoitteena on terveyttä edistävän toiminnan lisääminen ja ennaltaehkäisevään hoitoon panostaminen.
7 7/ Palvelutarpeen kuvaus Väestörakenne ja demograafiset tekijät (Tilastokeskus, kuvat 1a-g) Seuraavat kuvat ja kaaviot havainnollistavat Raaseporin, Hangon ja Inkoon väestörakennetta ja väestönkehitystä. Yhteenvetona voidaan todeta, että alueen väkiluku on kääntynyt laskuun vaikka viimeisen kymmenen vuoden aikana Inkoon ja Raaseporin aluksi väkiluku hieman kasvoi. Hangon väkiluku on vähentynyt voimakkaimmin. Alueen vanhusväestön osuus kasvaa väestökasvuennusteen mukaan. Syntyvyys- ja kuolleisuusluvut eivät ole oleellisesti muuttuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kuva 1a) Väkiluvun muutos kunnittain Förändring av folkmängden efter kommun Siuntio - Sjundeå Kirkkonummi - Kyrkslätt Inkoo - Ingå Lohja - Lojo Karkkila - Högfors Raasepori - Raseborg Hanko - Hangö Karkkila - Högfors Väkiluvun muutos (%) Förändring av folkmängden (%) Väkiluvun muutos (%)/Förändring av folkmängden (%) Lohja - Lojo Raasepori - Raseborg Inkoo - Ingå Siuntio - Sjundeå Kirkkonummi - Kyrkslätt Hanko - Hangö SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö Områdesindelningen år 2013 Källa: Statistikcentralen/Befolkning
8 8/32 Kuva 1b) Väestöennuste ikäryhmittäin Hangossa Befolkningsprognos efter åldersgrupp i Hangö Henkilöä/Personer SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012 Områdesindelningen år 2012 Källa: Statistikcentralen/Befolkningsprognos 2012 Kuva 1c) Väestöennuste ikäryhmittäin Inkoossa Befolkningsprognos efter åldersgrupp i Ingå Henkilöä/Personer SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012 Områdesindelningen år 2012 Källa: Statistikcentralen/Befolkningsprognos 2012 Kuva1d) Väestöennuste ikäryhmittäin Raaseporissa Befolkningsprognos efter åldersgrupp i Raseborg Henkilöä/Personer SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012 Områdesindelningen år 2012 Källa: Statistikcentralen/Befolkningsprognos 2012
9 9/32 Kuva 1e) Ikäryhmä/Ålder SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Väestö iän ja sukupuolen mukaan Länsi-Uudellamaalla 2012 Befolkningen efter kön och ålder i Västra Nyland Miehet/Män Naiset/Kvinnor Områdesindelningen år 2013 Källa: Statistikcentralen/Befolkning Kuva 1f) Henkilöä/Personer Väestönmuutokset Länsi-Uudellamaalla Befolkningsförändringar i Västra Nyland Syntyneet, kuolleet, nettomuutto ja väkiluvun kokonaismuutos Födda, döda, nettoflyttning och den totala förändringen SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö Syntyneet/Födda Nettomuutto/Nettoflyttning Kuolleet/Döda Väkiluvun kokonaismuutos/den totala förändringen Områdesindelningen år 2012 Källa: Statistikcentralen/Befolkning
10 10/32 Sairastavuusindeksit (taulukot 1a ja b) Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleiden osuus väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus vuotiaista ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Indeksi ilmaisee, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Kunnan väestö on sitä terveempää, mitä pienempi indeksiluku on. Uudenmaanliiton tietopalvelun 2012 mukaan Uudellamaalla väestö on terveempää kuin koko maassa keskimäärin. Uudenmaan sairastavuusindeksi on ollut viime vuosikymmeninä pääosin laskeva (91,3-88), kun taas Länsi- Uudellamaalla sairastavuusindeksi näyttää kohoavan (taulukot. 1a-b). Taulukko 1a) Sairastavuusindeksit Uudellamaalla Helsingin seutu. 91,3 90,5 88,8 88,7 87,4 Raaseporin seutu 87,2 88,0 91,0 92,0 92,3 Lohjan seutu 96,0 97,4 98,1 95,7 95,0 Taulukko 1b) Sairastavuusindeksi Raaseporin seudulla kunnittain /THL: Hanko Inkoo Raasepori Yleinen terveys/ikävakioi Vakioimaton Mielenterveyspainotettu /ikäv Vakioimaton Dementiapainotettu /ikäv Vakioimaton Elämänlaatupainotettu/ikäv Vakioimaton
11 11/ Kuntien hyvinvointikertomukset/ kuntastrategiat Raaseporin kaupungin sosiaali ja terveydenhuoltopalveluista vastaa perusturvalautakunta ja perusturvan virkamiehistö. Tilaaja- ja tuottaja- mallilla toimiva organisaatio lakkautettiin vuoden 2013 alusta. Hallintoa jaetaan edelleen perusturvajohtajan ja tuotantopäällikön kesken ja molemmat voivat esitellä asioita perusturvalautakunnalle. Palvelut on järjestetty Maisema-mallin mukaisesti 11 palvelualueeseen. Kaupungin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille asetettiin tavoitteeksi laadukkaiden hoito-, hoiva-, sosiaalipalveluiden turvaaminen kunnassa kaikille ikäryhmille sekä kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen. Monipuolisen palvelutarjonnan sekä kolmannen sektorin ja yhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön avulla tuetaan yksilön vastuunottoa omasta terveydestään. Jokainen asiakas saa palvelu -tai hoitosuunnitelman, jota päivitetään säännöllisesti. Palvelutuotannon palvelutasoa ja asiakastyytyväisyyttä arvioidaan vakiintunein menetelmin ja hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Lisäksi vuonna 2013 työn alla olevan strategiatyön terveydenhuoltoa koskevat painopisteitä ovat: erikoissairaanhoidon resurssien ja käyttöasteen optimointi perusterveydenhuollon tehokkaammalla hyödyntämisellä ja HUS-yhteistyötä parantamalla Keskitetään kaikki 24/7 päivystys Tammisaareen Toteutetaan tehokas hoidon porrastus ja toimintojen keskittäminen Uudistetaan palvelutuotantoa omana toimintana ja tarkoituksenmukaisesti ulkoistaen kustannustehokkaan toteutuksen varmistamiseksi Kannustetaan kaupunkilaisia vastuuseen omasta ja lähiomaistensa terveydestä ja hyvinvoinnista Toteutetaan tehokkaita toimia pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi Vastataan kaupungissa nuorisotakuun laadukkaasta toimeenpanosta Hangon kaupungissa on valmisteilla uusi strategia. Talouden tasapainottamisen suunnitelmaa tehdään parhaillaan. Inkoon kunnan strategia vuodelta 2011 hyväksyttiin perusturvan osalta Inkoon kuuluessa Lohjan sosiaali -ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen (LOST). Strategiassa viitataan sosiaali ja terveydenhuollon osalta LOST strategioihin ja suunnitelmaan. Niitä ei toistaiseksi ole päivitetty. Hyvinvointisuunnitelman laatiminen on suunnitteilla.
12 12/ Palveluverkon kuvaus Raasepori Raaseporin sosiaali ja terveyspalvelut tuotetaan pääosin kunnan omana tuotantona Tammisaaren ja Pohjan alueilla sekä osin ostopalveluina Mehiläinen Oy:n ja Attendo Oy:n tuottamina palveluina Karjaan alueella. Raaseporin väkiluku oli Raaseporin terveyskeskuksen kolme terveysemaa toimivat Tammisaaren (noin asukasta), Karjaan (noin 9000 asukasta) ja Pohjan alueilla (5000 asukasta). Terveysasemilla on palveluita virka-aikana arkisin maanantaista perjantaihin klo 08-16, jolloin paikalla on yksikön koosta riippuen 1-5 lääkäriä ja muuta terveydenhuollon henkilöstöä 5-8 henkilöä. Lääkärivastaanotto toimii sekä kiireettömän että kiireellisen päivystyshoidon osalta ajanvarausperusteisesti. Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat pitävät vastaanottoa paitsi pitkäaikaissairaille potilaille (diabetes, astma) myös esimerkiksi haavapotilaille ja päivystyspotilaille. Välitöntä hoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan suoraan Länsi-Uudenmaan sairaalassa toimivaan yhteispäivystykseen tai tietyssä erityistilanteissa suoraan HYKS:iin. Karjaan terveysaseman vastaanottotoiminta siirtyy vuodesta 2014 alkaen kaupungin omaksi toiminnaksi. Hammashuolto vastaa lain mukaisesta ennaltaehkäisevästä hammashuollosta sekä hoidoista. Pohjan ja Karjaan terveysasemilla (Mehiläinen Oy) on hammashuollon vastaanottotoimipisteet samassa kiinteistössä muun avovastaanottotoiminnan kanssa. Tammisaaressa vastaanottopisteitä on terveysaseman lähellä sijaitsevassa erillisrakennuksessa sekä kolmella koululla. Virka-ajan ulkopuolinen hammaspäivystys järjestetään ostopalveluna (sijaitsee Helsingissä) Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto naltaehkäisevää terveydenhuoltoa ovat koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, ehkäisyneuvonta, äitiysneuvola- sekä lastenneuvolatoiminta ja perheneuvola. Palvelujen luonteeseen kuuluu asiakasläheisyys ja moniammatillisuus. Koulu- ja opiskeluteveydenhuollon toimipisteitä on oppilaitosten yhteydessä tai työhuone neuvolan tiloissa. Ehkäisy- ja äitiysneuvolat sekä lasteneuvolat sijaitsevat Pohjan terveysasemalla, Karjaan terveysasemalla, Mustiossa, Ystadsgårdenissa, Österbyssa, Tenholassa sekä Bromarvissa. Työterveyshuolto Raaseporin kaupungin oma työterveyshuollon vastaanotto toimii Tammisaaren terveysaseman tiloissa sekä Pohjan terveysasemalla. Työterveyshuoltoon kuuluu lääkäreiden (2 virkaa) ja terveydenhoitajien (4 vakanssia) vastaanottoa. Yritysten sopimuksista riippuen työterveydenhuoltoon kuuluu sekä ennaltaehkäiseviä terveydenhuollon toimia sekä sairaudenhoitoa. Karjaan alueen työterveyspalvelut ostetaan (Folkhälsan) ja osalle kaupungin työntekijöistä työterveyspalvelut ostetaan yksityiseltä lääkäriasemalta (Medek).
13 13/32 Mielenterveysyksikkö Terveyspalvelut osaston alaisuudessa toimii mielenterveysyksikkö, jonka työntekijät, psykologit, psykiatriset sairaanhoitajat sekä terapiatyötä tekevät sosiaalityöntekijät (yhteensä 21 vakanssia) ottavat vastaan asiakkaita kaikkien terveysasemien yhteydessä. Työhön sisältyy sekä lyhyt- että pitkäaikaisia asiakaskontakteja, psykososiaalisen tuen sekä kuntouttavaa toiminnan työmuotoja. Lisäksi kaupungilla on oma psykiatrian ylilääkärin virka, jonka tehtäviä ovat toistaiseksi hoitaneet ostopalvelulääkärit. Kuntoutus yksikkö Perusturvatuotanto vastaa avohuollon fysioterapiasta, puheterapiasta ja toimintaterapiasta. Mehiläinen Oy vastaa fysioterapiasta ja puheterapiasta sopimuksenmukaisesti vastuualueellaan. Lääkinnällisen moniammatillisen kuntoutuksen hoitoketjut edellyttävät päivittämistä Meltolan sairaalassa toimineen kuntoutusosaston toiminnan päätyttyä kesällä 2012 vähentyneen kysynnän vuoksi. Pyrkimyksenä on että asiakas saa kuntoutustarpeensa arvion erikoissairaanhoidossa tai peruspalveluissa. Kuntoutumisensa asiakas voi aloittaa hoitosuunnitelman mukaisilla ohjaus ja hoitokäynneillä, sekä jatkaa kuntoutumistaan yksilö -tai ryhmäkäynteinä (Tammisaaren toimipisteen terapia-allas mm.). Laitoskuntousjaksoja sekä muita tarpeellisia kuntoutuspalveluita ostetaan tällä erää erillisillä maksusitoumuksilla yksityisiltä palveluntuottajlta. Henkilöstö on kuvattu alla.. Tammisaari TA: 4 fysioter. 2 lähihoit. (=kuntohoit) 2 puheter. (Tammiharjun alueella) 1 toimintater. Pohja TA: 1 fysioter. 2 lähihoit. (kuntohoit.) 1puheter. (4pv/vk) Karjaa TA: 1 uusi fysioter. (ei vielä saapunut) 1 puheter. (1pv/vk) Mehiläinen: 1 fysioter. ja puheter. alle kouluik. Meltolan sairaala: 2 fysioter. 1lähihoit. (=kuntohoit.) YHT 17 työntekijää Terveysasemien ja terveydenhuollon toiminnoissa käytetään Pegasospotilastietojärjestelmää. Hammashuollossa on käytössä Effica -potilastietojärjestelmä.
14 14/32 Tukipalvelut Laboratoriopalvelut toteutetaan HUSLAB:ssa. Näytteenottopisteitä on kahdella terveysasemalla (Karjaa ja Pohja). Tammisaaren näytteenottopiste on Länsi-Uudenmaan sairaalassa. Lisäksi HUSLAB:in henkilökunta käy kahdesti viikossa ottamassa näytteitä Meltolassa sijitsevilla vuode- ja pitkäaikaisosastoilla. Kuvantamispalvelut ostetaan HUSkuvantamisyksiköstä. HUS-kuvantamispisteet ja toiminnot (RTG, EEG, ENMG, TMS, unipolygrafiat, CT, MRI) sijaitsevat Tammiharjun / Länsi-Uudenmaan sairaaloissa. Hoivapalvelut Raaseporin kaupungin vanhusten hoito ja hoivapalvelut sekä asumispalvelut järjestetään sekä omana tuotantona että ostopalveluina (yhteensä 442 paikkaa). Laitoshoitoa on Meltolan sairaalassa (4 osastoa), Tammihajun sairaalassa (1 osasto) sekä vanhainkodeissa (4-5 yksikköä), yhteensä 166 paikkaa. Kaikki palveluasuminen on tehostettua asumispalvelua tai muistisairaiden tehostettua asumispalvelua. Ikääntyneiden määrän kasvu ja sen myötä kasvava palvelutarve on haaste kaupungin perusturvalle. Kotihoito Perusturvatuotanto vastaa kotihoidon palveluista Tammisaaren ja Pohjan alueella ja Mehiläinen Oy Karjaan alueella. Ostopalvelua jatketaan tältä osin vuoden 2014 alusta. Myös päiväkeskustoimintaa on 5 eri paikassa. Sosiaalipalvelut ja työllistämispalvelut Kaupungin oma A-klinikka (Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren toimipisteet) vastaa päihdehuollon avopalveluista ja osastovieroitushoidosta, joka sijaitsee Länsi-Uudenmaan sairaalan viereisessä rakennuksessa. Osastopaikkamäärää vähennettiin paikkaan vuonna Palvelua ostavat myös alueen muut kunnat (Hanko, Inkoo, Lohja) Yksityissektori Raaseporin alueella toimii 4 yksityistä lääkäriasemaa. Käyntimäärät terveysasemilla Raaseporissa 2011 Vastaanotto Tammisaari TA Karjaan TA Pohjan TA yht. Lääkäri Hoitaja Käyntimäärät terveysasemilla Raaseporissa 2012 Lääkärin Hoitaja
15 15/ Hanko Hangon kunnan sosiaali ja terveyspalvelut on jaettu perusturvajohtajan alaisuudessa kolmeen palvelualueeseen: perhe ja sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja seniori ja vammaispalvelut. Kunnan tavoitteena on olla mahdollisimman omavarainen peruspalveluiden suhteen erityisesti maantieteellisesti sijaintinsa takia sekä kunnan alueella toimivien suuryritysten, kuten sataman ja teollisuuslaitosten terveydenhuollon palveluiden tarpeen varalta. Päivystysvalmiutta terveydenhuollossa on näistä syistä sekä etäisyyden takia LUS:n sairaalan päivystykseen (35km) pidetty tärkeänä pitää yllä hyvällä varustustasolla virka-aikana. Hangon kaupungilla on yhteensä seitsemän lääkärinvirkaa: johtavan ylilääkärin virka, psykiatrian ja geriatrian ylilääkäreiden virat, työterveyslääkärin virka sekä kolme terveyskeskuslääkärin virkaa. Yksi lääkärin viroista on ulkoistettu ostopalvelutoiminnaksi vuoden 2013 loppuun. Työterveyshuollossa toimii lisäksi kaksi sairaanhoitajaa ja terveyskeskusavustaja (0,5). Kaksi terveyskeskusvuodeosastoa (yhteensä 42 vuodepaikkaa) sijaitsevat terveysaseman yhteydessä. Osastoja on peruskorjausten yhteydessä uudistettu soveltumaan kuntouttavia toimintoja ja iäkkäiden potilaiden hoitamista varten. Terveysasemalla on myös vanhasta jäänteenä leikkaussali sekä muuta toimitilaa ja tarvikkeita/välineitä (esim. käytöstä poistettuja sairaalasänkyjä). Päivystyksen vastaanottotiloja uudistetaan parhaillaan etenkin ambulanssikuljetuksin saapuvien potilaiden hoitamista ajatellen. Terveysasemalla toimivan mielenterveystiimin työntekijät (psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja päihdehoitaja) hoitavat sekä mielenterveys että päihdeasiakkaita. Kuntouttavaa toimintaa järjestetään vuodeosastoilla ja siellä toimivien erityistyöntekijöiden (n= 0,6) toimesta. Lääkinnällistä kuntoutusta hankitaan lisäksi ostopalveluina. Hanko käyttää pääosin LUS:n erikoissairaanhoidon palveluja. Erikoissairaanhoidon palvelujen tarve on kasvanut HUS:n antamien tilastojen mukaan. Yhteispäivystyskäyntejä oli 788. Terveysasemalla toteutui vuonna vastaanottokäyntiä/ 968 asiakasta sairaanhoitajan luona, 9904 vastaanottokäyntiä lääkärin luona. Hammashoidon käyntejä toteutui Lääkehuollosta huolehtii Hangon terveyskeskusapteekki. Hangossa toimii kaksi yksityislääkäriasemaa. Hangon terveyspalvelut käyttää Mediatri -potilastietojärjestelmää, johon integroidun Navitas -yhteyden kautta on pääsy Uudenmaan sairaaloiden ja terveyskeskusten potilasasiakirjamerkintöihin potilaan suostumuksella..
16 16/ Inkoo Inkoon kunnan sosiaali -ja terveyspalveluiden tavoitteena on tarjota peruspalvelut mahdollisimman kattavasti omana tuotantona. Pitkäaikaisia terapiapalveluita, konsultaatiopalveluita ja oman tuotannon lisäksi tarvittavia peruspalveluita, kuten hammaslääkäripalveluita tuotetaan nykytilanteessa ostopalveluina. Tehostettua asumispalvelua tuotetaan kunnan omana palveluna. Paikkoja on kaikkiaan 62:lle asukkaalle. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksi. Inkoon väestöpohja oli henkilöä, joista 43,5% on suomenkielisiä ja 56,5 % ruotsinkielisiä. Vanhusväestö on enimmäkseen ruotsinkielistä, kun taas nuorten suomenkielisten osuus kasvaa. Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaaloiden palveluita käytetään sairaaloiden nykyistä työnjakoa noudattaen, kuitenkin niin, että Inkoon pohjoispuolella asuva väestönosa hakeutuu enimmäkseen Lohjan sairaanhoitoalueen palveluihin, kun taas läntinen väestönosa enimmäkseen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen palveluihin. Inkoon terveyskeskuksessa on neljä terveyskeskuslääkärin virkaa, joista kahdessa on vakinaiset viranhaltijat ja kahden viran tehtäviä hoitavat ostopalvelulääkärit. Sairaanhoitajia on kaikkiaan kuusi, joista yksi hoitaa diabetespotilaita, yksi psykiatrisia potilaita ja yksi osaaikaisesti astmapotilaita. Lisäksi kaksi terveydenhoitajaa toimii äitiys -ja lastenneuvolassa ja yksi kouluterveydenhuollossa. Neuvolassa toimii myös perhetyöntekijä. Fysioterapeutteja on kaksi. Hammaslääkäripalvelut (2 vakanssia) hankitaan ostopalveluna. Hammashuollossa toimii lisäksi 1 suuhygienisti ja ja 2 hammashoitajaa. Vuoden 2013 alusta lähtien Inkoon kunta ostaa vieroitushoitopalvelut Raaseporin päihdepalveluilta.. Terveyskeskusvuodeosastopalvelut ostetaan Siuntiosta ja Lohjalta, mutta neuvotteluja on käyty myös Raaseporin kanssa. Hoivapaikkatarve on noin 8 vuositasolla. Haasteena tulevaisuudessa nousevat esiin kuntoutukseen tarvittavien kuntouttavien toimintojen ja terapiapalvelujen riittävyys. Terveysasemalla toteutui vuonna vastaanottokäyntiä sairaanhoitajan luona ja 5812 vastaanottokäyntiä lääkärin luona. Inkoon kunta ostaa työterveyshuollon palvelut Folkhälsan Syd Ab:lta. Inkoon terveyspalveluissa on käytössä Pegasos potilastietojärjestelmä. Hammashuollossa on käytössä WinHIT -järjestelma.
17 17/32 Kuntien perusterveydenhuollon tehtävänimikkeiden / vakanssien vertailua Vakanssi HANKO INKOO RAASEPORI+Mehiläinen Hoitotyön johtaja 1(joht.hoitaja) 1 1 Hoitoyksikön päällikkö Apulais/osastonhoitaja 3 1/3 Hammashoitaja Hammaslääkäri Hammashygienisti Terveyskeskusavustaja 5 2 tstsiht Kodinhoitaja 12 2,5 8+1 Vanhustyöntekijä 5 Terveydenhoitaja Perheneuvoja i rdg 1 2 Sairaanhoitaja Lähihoitaja/kuntoh. 52,5 39, Psykologi Perheterapeutteja (ment) 1 2 Johtava sosiaalitt. 1 1 Sosiaalityöntekijä Soc työntekijä (Ment) 1 Hoitoapulainen (ment) 1 Fysioterapeutti 2, Toimintaterapeutti 1 Puheterapeutti Johtava lääkäri Ylilääkäri 2 4+0,5 Lääkäri./orient. lääkäri ,5 + 4,5
18 18/ Erikoissairaanhoito LUS sairaanhoitoalueen palveluiden käyttö Erikoissairaanhoidosta vastaa HUS Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, jonka toiminnot suoritteineen esitellään seuraavassa yhdessä Hangon ja Inkoon kuntien kanssa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitoalueen yliopistollinen keskussairaala (HYKS) vastaa vaativista, erityistason erikoissairaanhoitopalveluista. Osa erikoissairaanhoidon palveluista hankitaan Lohjan sairaanhoitoalueelta (LOS), esimerkiksi silmäsairaudet, synnytykset ja neurologian avo -ja osastohoito on keskitetty LOS:n. Länsi-Uudenmaan sairaalassa on tällä hetkellä osastoja seuraavasti: sisätautien osasto (25 ), kirurgian osasto ( 20 ),seuranta- ja päivystysosasto ( 11 ), valvontayksikkö (4), aikuispsykiatrian osasto ( ), nuorisopsykiatrian osasto ( 9 ), lastenpsykiatrian osasto ( 6 4 ) ( viikko-osasto ), lastentautien, KNK ja naistentautien osasto ( 8 )( viikko-osasto ) Avohoitotoimintana toimii päivystyspoliklinikka joka virka-ajan ulkopuolella myös huolehtii perusterveydenhuollon päivystyksestä ja psykiatrian mobiilit tiimit Ajanvarauspoliklinikkatoimintaa on seuraavilla erikoisaloilla: sisätaudit, keuhkosairaudet, ihotaudit, geriatria, pienimuotoinen neurologian konsultaatiopkl,kirurgia, ortopedia, urologia, naistentaudit, lastentaudit, aikuispsykiatria, nuorisopsykiatria, lastenpsykiatria. Päivätoimintana toimii leikkausosasto, dialyysiyksikkö, päiväkirurgia,erityislääkepkl, fysioterapia ja toiminnallinen kuntoutus Sairaanhoidolliset tukipalvelut ostetaan HUS-liikelaitoksilta. Henkilötyövuosia tehtiin LUS:ssa v 2012 seuraavasti: Hoitohenkilökunta 308 Lääkärit 54 Muu henkilökunta 81 Erikoistyöntekijät 22
19 19/32 HUS TOP 20 DRG-tuotteet kunnittain laskutuskautena Raasepori Hanko Inkoo Muutos lkm lkm % % lkm LUS ,7 % 4,1 % HYKS ,3 % 35,1 % LOHJA ,5 % 34,0 % LUS ,3 % -9,6 % HYKS ,4 % 50,0 % LOHJA ,4 % 65,7 % LUS ,8 % 92,3 % HYKS ,2 % 143,8 % LOHJA ,8 % 50,5 % Lisäksi liitteisiin 1 ja 2 on koottu taulukot käynneistä ja hoitojaksoista, jotka sisällytetään lopulliseen suunnitelmaan soveltuviksi taulukoiksi Liite 1. Käynnit kunnittain HUS-erikoissairaanhoidossa v Liite 2. Hoitojaksot kunnittain HUS-erikoissairaanhoidossa v Kolmas sektori (kunnittain/toimijoittain) Kerätään tiedot toimenpideohjelmassa sovittavalla tavalla.
20 20/ Toimintaympäristön muutokset alueella Raaseporin kaupungin ja LUS:n uudisrakennushanke - tarveselvitys 2012 ja nykytilanne valmistuneen tarveselvityksen pohjalta Raaseporin kaupunki ja HUS/LUS päättivät rakentaa Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen uudisrakennuksen ja peruskorjata sairaala-alueen tuntumassa olevia rakennuksia. Uudisrakennukseen suunniteltiin sijoitettavan Raaseporin kaupungin terveyskeskuksen avovastaanotot sekä vuodeosastot (yhteensä 50 paikkaa) sekä LUS:n ylläpitämä yhteispäivystys. Vuodeosastojen toimintaa on tarkoitus suunnata lyhytkestoiseen hoitoon sekä kuntoutukseen, jolloin toimivien hoitoketjujen ja joustavien lääkäripalvelujen tarve korostuu. Uudisrakennukseen oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus sijoittaa LUS aikuispsykiatrian osastot (24 paikkaa). Aikuispsykiatrinen mobiiliyksikkö ja ajanvarauspoliklinikka sijoittuvat uudisrakennuksen valmistuttua nykyisiin peruskorjattaviin päivystystiloihin. Vapautuviin terveysaseman tiloihin siirtyvät peruskorjauksen jälkeen lasten psykiatrinen osasto (4 paikkaa) ja nuorten psykiatrinen osasto (6 paikkaa) sekä poliklinikka. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoidon osalta tällä integroinnilla tavoitellaan hoidon jatkuvuutta ja tuloksellisuutta. Myös sosiaalityön osaamisen ja resurssien yhdistämistä selvitetään koskien erityisesti moniongelmaisten potilaiden hoidon ja tuen järjestämistä. LUS:n yhteispäivystyksen kehittämistä priorisoidaan siten, että yhteispäivystykseen siirrytään asteittain ja on toimintavalmiudessa mahdollisimman pian.peruskorjauksista tehdään erilliset hankeselvitykset kaupungin ja HUS:n kustannusten osalta. Aiesopimus toimitilajärjestelyistä ja yhteistyöstä Länsi-Uudenmaan sairaalan ja Tammiharjun sairaalan osalta tehtiin 5/2012. Kaiken kaikkiaan kuvattujen muutosten tavoitteena on ollut parantaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintojen yhteistyötä ja lisätä kustannustehokkuutta. Osa uudisrakennuksen 2012 valmistuneessa tarveselvityksessä esiin tuoduista tarpeista on kuitenkin tämän jälkeen muuttunut ja siksi tarkemmat suunnitelmat tehdään hankeselvitysvaiheessa nimettiin kuntien ja HUS/LUS sairaanhoitoalueiden virkamiehistä koostuvat johto -ja projektiryhmät käynnistämään selvitystyötä. Nykytilanteessa lisärakennushanketta arvioidaan ja selvitetään uudelleen suhteessa väestön tuleviin tarpeisiin ja kustannuksiin sekä olemassa olevien resurssien ja tilojen optimaalisen uudelleen järjestelyn valossa. Näin ollen esimerkiksi edellä mainittujen osastojen tila -ja paikkatarpeita tarkistetaan Toimintaympäristömuutokset Hangon alueella Hangon kunnan väkiluvun (vajaa ) väheneminen on ollut LUS:n kunnista suurinta viime vuosina, toisaalta kesäasukkaiden määrä lisää terveyspalveluiden, etenkin päivystyspalveluiden tarvetta.
TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016
1/32 TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 HUS Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Luonnos 6.6.2013 AAR Hanko, Inkoo, Raasepori 2/32 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA... 4
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotPäivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto
Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö
LisätiedotPalvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015
Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito
LisätiedotTerveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011
Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotPeruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä
Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen
LisätiedotOPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT
TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 212 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Johtava ylilääkäri Arto
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymä
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403
LisätiedotTALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE
1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotTerveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Markku Oinaala
Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut 2013 Markku Oinaala 7.2.2013 Terveydenhuollon palvelut, palvelusopimus 2013 Terveydenhuollon palvelut sisältävät: lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnan,
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015
Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli
LisätiedotMuutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotPori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-
LisätiedotMerikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotPäivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus
1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin
LisätiedotTietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit Avohoitokäynnit
LisätiedotPerusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri
Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotPERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016
ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset
LisätiedotTerveydenhuoltolain muutokset
Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman
LisätiedotToimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta,
Perusturvalautakunta 50 26.09.2018 Perusturvan toimialan esitys henkilöstömuutoksista vuodelle 2019 779/01.01.00/2018 PETUR 26.09.2018 50 Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut
LisätiedotETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström
ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4
LisätiedotOsa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole
LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT
Lisätiedot2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)
KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotLänsi-Uudenmaan sairaalan suunnitelma
HUS 9.1.2014 Länsi-Uudenmaan sairaalan suunnitelma 2012 2022 Seurantaraportti 13.1.2014 Marianne Gripenberg-Gahmberg Sisältö 1. Toimeksianto 2. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella v 2012 2013 tapahtuneet
LisätiedotKohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?
LisätiedotValtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä
LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
Kunnanhallitus 228 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 47 24.09.2013 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2014-2017 143/00.01.02/2013
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien
LisätiedotUuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen
Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)
SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen
LisätiedotHyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
LisätiedotUlvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7
LisätiedotKyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)
KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu
LisätiedotPalvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014
Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön
LisätiedotPääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?
Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme
Lisätiedotterveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain
LisätiedotAIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3
AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
LisätiedotJUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena
1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan
LisätiedotSiun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino 2.5.2018 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Aloitti toimintansa 1.1.2014 (Edeltävästi 1.1.2001
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus
LisätiedotMissä ja miten päivystetään vuonna 2018
Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri, emba Järjestämisvastuista lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 1. - Lakia sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 159 V 26.2.2014, Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista HEL 2013-009003 T 00 00 03 Päätös päätti esittää
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 1 V 20.1.2016, Vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmän siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotLAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta
59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,
LisätiedotKYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut
KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin tähden
Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä
LisätiedotKuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut. Hoidolliset.
Kainuun sote 2019 Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Hallitus et NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Sisäinen tarkastus Johtoryhmä Kainuunmeren
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %
KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75
LisätiedotHyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun
LisätiedotSote + henk res yksikkö 1/10
Sote + henk res yksikkö 1/10 Toteuma % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Asukasluku Jämsä 22 552 22 155 21 851 21 824 99,9 % Asukasluku Kuhmoinen 2 554 2 406 2 374 2 373 100,0 % Vakinaiset virat/toimet 615,2 608
LisätiedotLAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN
SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotLUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA
LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa
LisätiedotNäkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)
PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotSosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset
Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotValittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen
Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet Riitta Pylvänen 29.9.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä varten on luotu
LisätiedotTOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA
1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017
LisätiedotKokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa
Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019 Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki Toiminnan ja talouden tarkastelu
LisätiedotKuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Oy Hallitus Tulosalueet. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut.
Kainuun sote 2019 Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän johtaja Tilintarkastaja Sisäinen tarkastus Johtoryhmä Kainuunmeren Työterveys
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotKuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut. Hoidolliset.
Kainuun sote 2019 Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta et NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Sisäinen tarkastus Johtoryhmä Kainuun
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotKYSTERI esittäytyy. Rautavaara, Juankoski ja Kaavi Mikko Korhonen, Eija Peltonen ja Juha Kauttonen
KYSTERI esittäytyy Rautavaara, Juankoski ja Kaavi 3.11.2011 Mikko Korhonen, Eija Peltonen ja Juha Kauttonen 04.11.11 1 2 3 KYSTERI PALVELUALUE Keskitetyt palvelut PALVELUYKSIKÖT Seudulliset palvelut Leppävirta
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu
Lisätiedot