1/32. Valtuusto , LIITE 8 Fullmäktige BILAGA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/32. Valtuusto 11.12.2013, LIITE 8 Fullmäktige BILAGA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 1/32 Valtuusto , LIITE 8 Fullmäktige BILAGA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA

2 2/32 HUS Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Luonnos AAR Hanko, Inkoo, Raasepori Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA LÄHTÖKOHDAT / TAUSTAA Johdanto Palvelutarpeen kuvaus Väestörakenne ja demograafiset tekijät (Tilastokeskus, kuvat 1a-g) Kuntien hyvinvointikertomukset/ kuntastrategiat Palveluverkon kuvaus Raasepori Hanko Inkoo Erikoissairaanhoito Kolmas sektori (kunnittain/toimijoittain) Toimintaympäristön muutokset alueella Raaseporin kaupungin ja LUS:n uudisrakennushanke - tarveselvitys 2012 ja nykytilanne Toimintaympäristömuutokset Hangon alueella Toimintaympäristömuutokset Inkoon alueella YHTEISEN SOPIMISEN JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET Yhteistyö ja työnjako palvelutuotannossa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken Tärkeimpien potilasryhmien palvelu -ja hoitoketjut Prosessit kuvataan...22

3 3/ Prosessin omistajuus Työnjako Tuloksia seurataan ja arvioidaan Toteuttaminen ja toimeenpano MUUT ALUEELLISTA YHTEISTOIMINTAA EDELLYTTÄVÄT MUUTOKSET Valinnan vapaus Ikäihmisten palvelut Tietojärjestelmät Mahdollisia muita (sovitaan sairaanhoitoalueittain yhdessä) TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Terveyserojen kaventaminen Terveyssuunnittelu HENKILÖSTÖ Saatavuuden turvaaminen Koulutus ALUEELLISET YHTEISTYÖN RAKENTEET Kuntien välinen yhteistyö Kunnan muut toimijat Kolmas sektori ARVIOINTI JA SEURANTA JA VASTUUT REFERENSSIT JA LIITTEET...32

4 4/32 LUS alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA Tämä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma laadittiin ensimmäisen kerran vuoden 2013 alusta lukien alkavalle valtuustokaudelle ja valmisteltiin yhteistyössä Hangon, Inkoon ja Raaseporin kuntien ja HUS/Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kanssa. Suunnitelman tavoitteena on jäsentää ja tiivistää alueen kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoiden yhteistyötä asiakaslähtöisten, laadukkaiden ja kustannustehokkaiden terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi alueen väestölle asuinpaikasta riippumatta: 1. Päivystyspalvelut järjestetään mahdollisimman lähellä asuinpaikkaa 2. Noudatetaan yhteistyössä laadittavia ensihoito-ohjeistuksia, myös sosiaali -ja kriisipalvelujen sekä mielenterveys ja päihdepalvelujen osalta. 3. Varaudutaan yleisvaarallisiin henkeä ja terveyttä uhkaaviin tilanteisiin, kuten katastrofeihin ja tartuntatauteihin yhteistyössä alueen eri toimijoiden kesken 4. Yhtenäistään peruspalveluiden hoitokäytäntöjä (tavoitteet, toimintatavat, mittarit, seuranta, taloudellisuus) sekä päivitetään hoitotarvikkeisiin ja apuvälineisiin liittyvät saantikriteereitä. Otetaan käyttöön/ päivitetään pitkäaikaissairauksien hoitomallit. 5. Kiireetön hoito toteutetaan hoitotakuun puitteissa ja varaudutaan vuonna 2014 laajenevaan asiakkaan valinnan vapauteen koskien terveydenhuollon palveluita 6. Työnjakoa kehitetään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sisällä sekä näiden kesken. Lähiavopalveluita vahvistamalla voidaan osastohoitoja keskittää ja keventää tarkoituksenmukaisella tavalla. Hoitosuunnitelma ohjaa potilaan hoitoa, josta pääsääntöisesti vastaa perusterveydenhuolto. Erikoissairaanhoito tukee konsultaatioin sekä tarpeellisin neuvontapalveluin hyvän hoidon toteuttamista peruspalveluissa. 7. Henkilöstön pysyvyyttä ja saatavuutta lisätään alueellisella yhteistyöllä. Lääkärien ja sairaanhoitajien erikoistumiskoulutuksesta (yleislääketiede, kansansairaudet) sovitaan kuntien ja sairaanhoitoalueen sisällä 8. Terveyttä ja hyvinvointia edistetään alueella samansuuntaisin linjauksin 9. Kolmannen sektorin toimijoita kutsutaan yhteistyöfoorumiin Alustava järjestämissuunnitelma esitellään kesäkuussa kuntien päättäville tahoille. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen aloitetaan kuntien perusterveydenhuollon yhteistyö. HUS/ erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuudesta ja kuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä neuvotellaan kesä syyskuussa Suunnitelman toimeenpano tapahtuu

5 5/32 1. LÄHTÖKOHDAT / TAUSTAA 1.1. Johdanto Terveydenhuoltolain 1326/2010 painotuksia ovat asiakaskeskeisyys, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, eri toimijoiden yhteistyön lisääminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarpeelliset muutokset. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvat Hanko, Inkoo ja Raasepori. Alueen kunnat muodostavat Lounais-Suomen eteläisimmän osan kattavalla alueellaan noin sadasosan (4108 km2) koko Suomen pinta-alasta ( km2) merialueet mukaan lukien. Pääkaupunkiseutuun (1395,7 km 2 ) ja sen väestötiheyteen verrattuna (1490 asukas/ km 2 ) Raaseporin seutu on huomattavasti harvalukuisempi (27 asukas/ km 2 ). Vuoden 2012 lopulla Hangon väestömäärä oli 9267, Inkoon 5538, Raaseporin (Raaseporin seutu yht ). Huoltosuhde 0-17v. ja 65v./18-64v. oli Raaseporin alueella 0,73, kun se Uudellamaalla oli 0,55 ja koko maassa 0,63. Alueen väestöä luonnehtii kaksikielisyys ja keskimääräisesti Suomen keskiarvoa parempi terveydentila. Vuonna 2009 alueella tapahtui merkittävä rakennemuutos Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren kuntien liittyessä yhteen ja muodostaessa Raaseporin kaupungin. Kuntaliitoksen jälkeen alueen isoimman kunnan, Raaseporin sosiaali ja terveystoimen hallinto ja palvelurakennetta uudistettiin ja kuntakumppaneiden kanssa toimivia yhteistyölinjoja on haettu eri sektoreilla. Raasepori, Hanko ja Inkoo muodostavat maantieteellisten rajojen lisäksi myös kulttuurihistoriallisesti sidonnaisen alueen, jossa on perinteisesti tehty yhteistyötä monilla sektoreilla, erityisesti julkisten sosiaali ja terveyspalveluiden sektoreilla. HUS/Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalue on alueen yhteinen ja suurin erikoissairaanhoidon tuottaja,

6 6/32 mutta myös Lohjan sairaanhoitoalueelta hankitaan tarvittavia palveluita. Tunnusomaista alueen terveydenhuollolle on korkea erikoissairaanhoidon käyttöaste ja kasvavat erikoissairaanhoidon kustannukset, joista suuren osan muodostavat lukumääräisesti vähäinen mutta kallis erityistason sairaanhoidon palvelujen tarve (HYKS). Molempia kotimaisia kieliä taitavien terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointi on ollut haasteellista. Ostopalveluihin on turvauduttu osin lakisääteisten tehtävien täyttämiseksi. Hallituksen sosiaali -ja terveyspalveluiden uudistamisen viime linjausten mukaan ( ), alle asukkaan kuntien tulee liittyä väestöltään vähintään mainitun väestömäärän omaaviin kuntiin. Erikoissairaanhoitoa tuottavan sairaanhoitoalueen voivat muodostaa vähintään asukkaan kunnat. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella tämä tarkoittaisi kantokyvyltään suurimman kunnan, Raaseporin ottavan kantaakseen merkittävän vastuun perusterveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi alueelle. Raaseporin seudun väkiluku oli SOTE-linjauksiin ei tässä suunnitelmassa kuitenkaan voida ottaa kantaa ennen valtionjohdon lopullisia päätöksiä koskien kuntarakenteen ja sosiaali-ajaterveyspalvelujen uudistamista. Raaseporin tavoitteena on järjestää laadukkaat ja tarpeenmukaiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut sairaanhoitoalueellaan. LUS ja LOS sairaanhoitoalueiden osalta sovitaan erikoisalakohtaisesti pääjärjestämisvastuusta alueella tarkoituksenmukaisella tavalla. Tavoitteena on vahvistaa alueellista avosairaanhoitoa ja muuta palveluvalikkoa, siten, että sairaalahoidon ja laitospalvelujen tarve vähenee. Lisääntyvän vanhusväestön kasvun myötä syntyvään palvelutarpeeseen pyritään varautumaan riittävillä avovastaanottopalveluilla sekä kotiin vietävillä hoito -ja tukipalveluilla. LUS- lisärakennusta varten tehtyä tarveselvitystä arvioidaan yhteistyössä nykyisten jäsenkuntien ja erikoissairaanhoidon toimijoiden kanssa uudelleen tämän suunnitelman esitysten edetessä vuoden 2013 aikana. Myös Hangon ja Inkoon kuntien ensisijaisina tavoitteina on turvata laadukkaat ja riittävät lähipalvelut kuntalaisille sekä joustava erikoissairaanhoidon saaminen LUS ja LOS sairaanhoitoalueilta. Kotihoidon kehittäminen ja kotihoidon tukipalveluiden lisääminen on myös tavoitteena. Lisäksi kuntien tavoitteena on terveyttä edistävän toiminnan lisääminen ja ennaltaehkäisevään hoitoon panostaminen.

7 7/ Palvelutarpeen kuvaus Väestörakenne ja demograafiset tekijät (Tilastokeskus, kuvat 1a-g) Seuraavat kuvat ja kaaviot havainnollistavat Raaseporin, Hangon ja Inkoon väestörakennetta ja väestönkehitystä. Yhteenvetona voidaan todeta, että alueen väkiluku on kääntynyt laskuun vaikka viimeisen kymmenen vuoden aikana Inkoon ja Raaseporin aluksi väkiluku hieman kasvoi. Hangon väkiluku on vähentynyt voimakkaimmin. Alueen vanhusväestön osuus kasvaa väestökasvuennusteen mukaan. Syntyvyys- ja kuolleisuusluvut eivät ole oleellisesti muuttuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kuva 1a) Väkiluvun muutos kunnittain Förändring av folkmängden efter kommun Siuntio - Sjundeå Kirkkonummi - Kyrkslätt Inkoo - Ingå Lohja - Lojo Karkkila - Högfors Raasepori - Raseborg Hanko - Hangö Karkkila - Högfors Väkiluvun muutos (%) Förändring av folkmängden (%) Väkiluvun muutos (%)/Förändring av folkmängden (%) Lohja - Lojo Raasepori - Raseborg Inkoo - Ingå Siuntio - Sjundeå Kirkkonummi - Kyrkslätt Hanko - Hangö SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö Områdesindelningen år 2013 Källa: Statistikcentralen/Befolkning

8 8/32 Kuva 1b) Väestöennuste ikäryhmittäin Hangossa Befolkningsprognos efter åldersgrupp i Hangö Henkilöä/Personer SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012 Områdesindelningen år 2012 Källa: Statistikcentralen/Befolkningsprognos 2012 Kuva 1c) Väestöennuste ikäryhmittäin Inkoossa Befolkningsprognos efter åldersgrupp i Ingå Henkilöä/Personer SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012 Områdesindelningen år 2012 Källa: Statistikcentralen/Befolkningsprognos 2012 Kuva1d) Väestöennuste ikäryhmittäin Raaseporissa Befolkningsprognos efter åldersgrupp i Raseborg Henkilöä/Personer SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012 Områdesindelningen år 2012 Källa: Statistikcentralen/Befolkningsprognos 2012

9 9/32 Kuva 1e) Ikäryhmä/Ålder SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Väestö iän ja sukupuolen mukaan Länsi-Uudellamaalla 2012 Befolkningen efter kön och ålder i Västra Nyland Miehet/Män Naiset/Kvinnor Områdesindelningen år 2013 Källa: Statistikcentralen/Befolkning Kuva 1f) Henkilöä/Personer Väestönmuutokset Länsi-Uudellamaalla Befolkningsförändringar i Västra Nyland Syntyneet, kuolleet, nettomuutto ja väkiluvun kokonaismuutos Födda, döda, nettoflyttning och den totala förändringen SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö Syntyneet/Födda Nettomuutto/Nettoflyttning Kuolleet/Döda Väkiluvun kokonaismuutos/den totala förändringen Områdesindelningen år 2012 Källa: Statistikcentralen/Befolkning

10 10/32 Sairastavuusindeksit (taulukot 1a ja b) Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleiden osuus väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus vuotiaista ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Indeksi ilmaisee, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Kunnan väestö on sitä terveempää, mitä pienempi indeksiluku on. Uudenmaanliiton tietopalvelun 2012 mukaan Uudellamaalla väestö on terveempää kuin koko maassa keskimäärin. Uudenmaan sairastavuusindeksi on ollut viime vuosikymmeninä pääosin laskeva (91,3-88), kun taas Länsi- Uudellamaalla sairastavuusindeksi näyttää kohoavan (taulukot. 1a-b). Taulukko 1a) Sairastavuusindeksit Uudellamaalla Helsingin seutu. 91,3 90,5 88,8 88,7 87,4 Raaseporin seutu 87,2 88,0 91,0 92,0 92,3 Lohjan seutu 96,0 97,4 98,1 95,7 95,0 Taulukko 1b) Sairastavuusindeksi Raaseporin seudulla kunnittain /THL: Hanko Inkoo Raasepori Yleinen terveys/ikävakioi Vakioimaton Mielenterveyspainotettu /ikäv Vakioimaton Dementiapainotettu /ikäv Vakioimaton Elämänlaatupainotettu/ikäv Vakioimaton

11 11/ Kuntien hyvinvointikertomukset/ kuntastrategiat Raaseporin kaupungin sosiaali ja terveydenhuoltopalveluista vastaa perusturvalautakunta ja perusturvan virkamiehistö. Tilaaja- ja tuottaja- mallilla toimiva organisaatio lakkautettiin vuoden 2013 alusta. Hallintoa jaetaan edelleen perusturvajohtajan ja tuotantopäällikön kesken ja molemmat voivat esitellä asioita perusturvalautakunnalle. Palvelut on järjestetty Maisema-mallin mukaisesti 11 palvelualueeseen. Kaupungin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille asetettiin tavoitteeksi laadukkaiden hoito-, hoiva-, sosiaalipalveluiden turvaaminen kunnassa kaikille ikäryhmille sekä kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen. Monipuolisen palvelutarjonnan sekä kolmannen sektorin ja yhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön avulla tuetaan yksilön vastuunottoa omasta terveydestään. Jokainen asiakas saa palvelu -tai hoitosuunnitelman, jota päivitetään säännöllisesti. Palvelutuotannon palvelutasoa ja asiakastyytyväisyyttä arvioidaan vakiintunein menetelmin ja hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Lisäksi vuonna 2013 työn alla olevan strategiatyön terveydenhuoltoa koskevat painopisteitä ovat: erikoissairaanhoidon resurssien ja käyttöasteen optimointi perusterveydenhuollon tehokkaammalla hyödyntämisellä ja HUS-yhteistyötä parantamalla Keskitetään kaikki 24/7 päivystys Tammisaareen Toteutetaan tehokas hoidon porrastus ja toimintojen keskittäminen Uudistetaan palvelutuotantoa omana toimintana ja tarkoituksenmukaisesti ulkoistaen kustannustehokkaan toteutuksen varmistamiseksi Kannustetaan kaupunkilaisia vastuuseen omasta ja lähiomaistensa terveydestä ja hyvinvoinnista Toteutetaan tehokkaita toimia pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi Vastataan kaupungissa nuorisotakuun laadukkaasta toimeenpanosta Hangon kaupungissa on valmisteilla uusi strategia. Talouden tasapainottamisen suunnitelmaa tehdään parhaillaan. Inkoon kunnan strategia vuodelta 2011 hyväksyttiin perusturvan osalta Inkoon kuuluessa Lohjan sosiaali -ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen (LOST). Strategiassa viitataan sosiaali ja terveydenhuollon osalta LOST strategioihin ja suunnitelmaan. Niitä ei toistaiseksi ole päivitetty. Hyvinvointisuunnitelman laatiminen on suunnitteilla.

12 12/ Palveluverkon kuvaus Raasepori Raaseporin sosiaali ja terveyspalvelut tuotetaan pääosin kunnan omana tuotantona Tammisaaren ja Pohjan alueilla sekä osin ostopalveluina Mehiläinen Oy:n ja Attendo Oy:n tuottamina palveluina Karjaan alueella. Raaseporin väkiluku oli Raaseporin terveyskeskuksen kolme terveysemaa toimivat Tammisaaren (noin asukasta), Karjaan (noin 9000 asukasta) ja Pohjan alueilla (5000 asukasta). Terveysasemilla on palveluita virka-aikana arkisin maanantaista perjantaihin klo 08-16, jolloin paikalla on yksikön koosta riippuen 1-5 lääkäriä ja muuta terveydenhuollon henkilöstöä 5-8 henkilöä. Lääkärivastaanotto toimii sekä kiireettömän että kiireellisen päivystyshoidon osalta ajanvarausperusteisesti. Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat pitävät vastaanottoa paitsi pitkäaikaissairaille potilaille (diabetes, astma) myös esimerkiksi haavapotilaille ja päivystyspotilaille. Välitöntä hoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan suoraan Länsi-Uudenmaan sairaalassa toimivaan yhteispäivystykseen tai tietyssä erityistilanteissa suoraan HYKS:iin. Karjaan terveysaseman vastaanottotoiminta siirtyy vuodesta 2014 alkaen kaupungin omaksi toiminnaksi. Hammashuolto vastaa lain mukaisesta ennaltaehkäisevästä hammashuollosta sekä hoidoista. Pohjan ja Karjaan terveysasemilla (Mehiläinen Oy) on hammashuollon vastaanottotoimipisteet samassa kiinteistössä muun avovastaanottotoiminnan kanssa. Tammisaaressa vastaanottopisteitä on terveysaseman lähellä sijaitsevassa erillisrakennuksessa sekä kolmella koululla. Virka-ajan ulkopuolinen hammaspäivystys järjestetään ostopalveluna (sijaitsee Helsingissä) Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto naltaehkäisevää terveydenhuoltoa ovat koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, ehkäisyneuvonta, äitiysneuvola- sekä lastenneuvolatoiminta ja perheneuvola. Palvelujen luonteeseen kuuluu asiakasläheisyys ja moniammatillisuus. Koulu- ja opiskeluteveydenhuollon toimipisteitä on oppilaitosten yhteydessä tai työhuone neuvolan tiloissa. Ehkäisy- ja äitiysneuvolat sekä lasteneuvolat sijaitsevat Pohjan terveysasemalla, Karjaan terveysasemalla, Mustiossa, Ystadsgårdenissa, Österbyssa, Tenholassa sekä Bromarvissa. Työterveyshuolto Raaseporin kaupungin oma työterveyshuollon vastaanotto toimii Tammisaaren terveysaseman tiloissa sekä Pohjan terveysasemalla. Työterveyshuoltoon kuuluu lääkäreiden (2 virkaa) ja terveydenhoitajien (4 vakanssia) vastaanottoa. Yritysten sopimuksista riippuen työterveydenhuoltoon kuuluu sekä ennaltaehkäiseviä terveydenhuollon toimia sekä sairaudenhoitoa. Karjaan alueen työterveyspalvelut ostetaan (Folkhälsan) ja osalle kaupungin työntekijöistä työterveyspalvelut ostetaan yksityiseltä lääkäriasemalta (Medek).

13 13/32 Mielenterveysyksikkö Terveyspalvelut osaston alaisuudessa toimii mielenterveysyksikkö, jonka työntekijät, psykologit, psykiatriset sairaanhoitajat sekä terapiatyötä tekevät sosiaalityöntekijät (yhteensä 21 vakanssia) ottavat vastaan asiakkaita kaikkien terveysasemien yhteydessä. Työhön sisältyy sekä lyhyt- että pitkäaikaisia asiakaskontakteja, psykososiaalisen tuen sekä kuntouttavaa toiminnan työmuotoja. Lisäksi kaupungilla on oma psykiatrian ylilääkärin virka, jonka tehtäviä ovat toistaiseksi hoitaneet ostopalvelulääkärit. Kuntoutus yksikkö Perusturvatuotanto vastaa avohuollon fysioterapiasta, puheterapiasta ja toimintaterapiasta. Mehiläinen Oy vastaa fysioterapiasta ja puheterapiasta sopimuksenmukaisesti vastuualueellaan. Lääkinnällisen moniammatillisen kuntoutuksen hoitoketjut edellyttävät päivittämistä Meltolan sairaalassa toimineen kuntoutusosaston toiminnan päätyttyä kesällä 2012 vähentyneen kysynnän vuoksi. Pyrkimyksenä on että asiakas saa kuntoutustarpeensa arvion erikoissairaanhoidossa tai peruspalveluissa. Kuntoutumisensa asiakas voi aloittaa hoitosuunnitelman mukaisilla ohjaus ja hoitokäynneillä, sekä jatkaa kuntoutumistaan yksilö -tai ryhmäkäynteinä (Tammisaaren toimipisteen terapia-allas mm.). Laitoskuntousjaksoja sekä muita tarpeellisia kuntoutuspalveluita ostetaan tällä erää erillisillä maksusitoumuksilla yksityisiltä palveluntuottajlta. Henkilöstö on kuvattu alla.. Tammisaari TA: 4 fysioter. 2 lähihoit. (=kuntohoit) 2 puheter. (Tammiharjun alueella) 1 toimintater. Pohja TA: 1 fysioter. 2 lähihoit. (kuntohoit.) 1puheter. (4pv/vk) Karjaa TA: 1 uusi fysioter. (ei vielä saapunut) 1 puheter. (1pv/vk) Mehiläinen: 1 fysioter. ja puheter. alle kouluik. Meltolan sairaala: 2 fysioter. 1lähihoit. (=kuntohoit.) YHT 17 työntekijää Terveysasemien ja terveydenhuollon toiminnoissa käytetään Pegasospotilastietojärjestelmää. Hammashuollossa on käytössä Effica -potilastietojärjestelmä.

14 14/32 Tukipalvelut Laboratoriopalvelut toteutetaan HUSLAB:ssa. Näytteenottopisteitä on kahdella terveysasemalla (Karjaa ja Pohja). Tammisaaren näytteenottopiste on Länsi-Uudenmaan sairaalassa. Lisäksi HUSLAB:in henkilökunta käy kahdesti viikossa ottamassa näytteitä Meltolassa sijitsevilla vuode- ja pitkäaikaisosastoilla. Kuvantamispalvelut ostetaan HUSkuvantamisyksiköstä. HUS-kuvantamispisteet ja toiminnot (RTG, EEG, ENMG, TMS, unipolygrafiat, CT, MRI) sijaitsevat Tammiharjun / Länsi-Uudenmaan sairaaloissa. Hoivapalvelut Raaseporin kaupungin vanhusten hoito ja hoivapalvelut sekä asumispalvelut järjestetään sekä omana tuotantona että ostopalveluina (yhteensä 442 paikkaa). Laitoshoitoa on Meltolan sairaalassa (4 osastoa), Tammihajun sairaalassa (1 osasto) sekä vanhainkodeissa (4-5 yksikköä), yhteensä 166 paikkaa. Kaikki palveluasuminen on tehostettua asumispalvelua tai muistisairaiden tehostettua asumispalvelua. Ikääntyneiden määrän kasvu ja sen myötä kasvava palvelutarve on haaste kaupungin perusturvalle. Kotihoito Perusturvatuotanto vastaa kotihoidon palveluista Tammisaaren ja Pohjan alueella ja Mehiläinen Oy Karjaan alueella. Ostopalvelua jatketaan tältä osin vuoden 2014 alusta. Myös päiväkeskustoimintaa on 5 eri paikassa. Sosiaalipalvelut ja työllistämispalvelut Kaupungin oma A-klinikka (Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren toimipisteet) vastaa päihdehuollon avopalveluista ja osastovieroitushoidosta, joka sijaitsee Länsi-Uudenmaan sairaalan viereisessä rakennuksessa. Osastopaikkamäärää vähennettiin paikkaan vuonna Palvelua ostavat myös alueen muut kunnat (Hanko, Inkoo, Lohja) Yksityissektori Raaseporin alueella toimii 4 yksityistä lääkäriasemaa. Käyntimäärät terveysasemilla Raaseporissa 2011 Vastaanotto Tammisaari TA Karjaan TA Pohjan TA yht. Lääkäri Hoitaja Käyntimäärät terveysasemilla Raaseporissa 2012 Lääkärin Hoitaja

15 15/ Hanko Hangon kunnan sosiaali ja terveyspalvelut on jaettu perusturvajohtajan alaisuudessa kolmeen palvelualueeseen: perhe ja sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja seniori ja vammaispalvelut. Kunnan tavoitteena on olla mahdollisimman omavarainen peruspalveluiden suhteen erityisesti maantieteellisesti sijaintinsa takia sekä kunnan alueella toimivien suuryritysten, kuten sataman ja teollisuuslaitosten terveydenhuollon palveluiden tarpeen varalta. Päivystysvalmiutta terveydenhuollossa on näistä syistä sekä etäisyyden takia LUS:n sairaalan päivystykseen (35km) pidetty tärkeänä pitää yllä hyvällä varustustasolla virka-aikana. Hangon kaupungilla on yhteensä seitsemän lääkärinvirkaa: johtavan ylilääkärin virka, psykiatrian ja geriatrian ylilääkäreiden virat, työterveyslääkärin virka sekä kolme terveyskeskuslääkärin virkaa. Yksi lääkärin viroista on ulkoistettu ostopalvelutoiminnaksi vuoden 2013 loppuun. Työterveyshuollossa toimii lisäksi kaksi sairaanhoitajaa ja terveyskeskusavustaja (0,5). Kaksi terveyskeskusvuodeosastoa (yhteensä 42 vuodepaikkaa) sijaitsevat terveysaseman yhteydessä. Osastoja on peruskorjausten yhteydessä uudistettu soveltumaan kuntouttavia toimintoja ja iäkkäiden potilaiden hoitamista varten. Terveysasemalla on myös vanhasta jäänteenä leikkaussali sekä muuta toimitilaa ja tarvikkeita/välineitä (esim. käytöstä poistettuja sairaalasänkyjä). Päivystyksen vastaanottotiloja uudistetaan parhaillaan etenkin ambulanssikuljetuksin saapuvien potilaiden hoitamista ajatellen. Terveysasemalla toimivan mielenterveystiimin työntekijät (psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja päihdehoitaja) hoitavat sekä mielenterveys että päihdeasiakkaita. Kuntouttavaa toimintaa järjestetään vuodeosastoilla ja siellä toimivien erityistyöntekijöiden (n= 0,6) toimesta. Lääkinnällistä kuntoutusta hankitaan lisäksi ostopalveluina. Hanko käyttää pääosin LUS:n erikoissairaanhoidon palveluja. Erikoissairaanhoidon palvelujen tarve on kasvanut HUS:n antamien tilastojen mukaan. Yhteispäivystyskäyntejä oli 788. Terveysasemalla toteutui vuonna vastaanottokäyntiä/ 968 asiakasta sairaanhoitajan luona, 9904 vastaanottokäyntiä lääkärin luona. Hammashoidon käyntejä toteutui Lääkehuollosta huolehtii Hangon terveyskeskusapteekki. Hangossa toimii kaksi yksityislääkäriasemaa. Hangon terveyspalvelut käyttää Mediatri -potilastietojärjestelmää, johon integroidun Navitas -yhteyden kautta on pääsy Uudenmaan sairaaloiden ja terveyskeskusten potilasasiakirjamerkintöihin potilaan suostumuksella..

16 16/ Inkoo Inkoon kunnan sosiaali -ja terveyspalveluiden tavoitteena on tarjota peruspalvelut mahdollisimman kattavasti omana tuotantona. Pitkäaikaisia terapiapalveluita, konsultaatiopalveluita ja oman tuotannon lisäksi tarvittavia peruspalveluita, kuten hammaslääkäripalveluita tuotetaan nykytilanteessa ostopalveluina. Tehostettua asumispalvelua tuotetaan kunnan omana palveluna. Paikkoja on kaikkiaan 62:lle asukkaalle. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksi. Inkoon väestöpohja oli henkilöä, joista 43,5% on suomenkielisiä ja 56,5 % ruotsinkielisiä. Vanhusväestö on enimmäkseen ruotsinkielistä, kun taas nuorten suomenkielisten osuus kasvaa. Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaaloiden palveluita käytetään sairaaloiden nykyistä työnjakoa noudattaen, kuitenkin niin, että Inkoon pohjoispuolella asuva väestönosa hakeutuu enimmäkseen Lohjan sairaanhoitoalueen palveluihin, kun taas läntinen väestönosa enimmäkseen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen palveluihin. Inkoon terveyskeskuksessa on neljä terveyskeskuslääkärin virkaa, joista kahdessa on vakinaiset viranhaltijat ja kahden viran tehtäviä hoitavat ostopalvelulääkärit. Sairaanhoitajia on kaikkiaan kuusi, joista yksi hoitaa diabetespotilaita, yksi psykiatrisia potilaita ja yksi osaaikaisesti astmapotilaita. Lisäksi kaksi terveydenhoitajaa toimii äitiys -ja lastenneuvolassa ja yksi kouluterveydenhuollossa. Neuvolassa toimii myös perhetyöntekijä. Fysioterapeutteja on kaksi. Hammaslääkäripalvelut (2 vakanssia) hankitaan ostopalveluna. Hammashuollossa toimii lisäksi 1 suuhygienisti ja ja 2 hammashoitajaa. Vuoden 2013 alusta lähtien Inkoon kunta ostaa vieroitushoitopalvelut Raaseporin päihdepalveluilta.. Terveyskeskusvuodeosastopalvelut ostetaan Siuntiosta ja Lohjalta, mutta neuvotteluja on käyty myös Raaseporin kanssa. Hoivapaikkatarve on noin 8 vuositasolla. Haasteena tulevaisuudessa nousevat esiin kuntoutukseen tarvittavien kuntouttavien toimintojen ja terapiapalvelujen riittävyys. Terveysasemalla toteutui vuonna vastaanottokäyntiä sairaanhoitajan luona ja 5812 vastaanottokäyntiä lääkärin luona. Inkoon kunta ostaa työterveyshuollon palvelut Folkhälsan Syd Ab:lta. Inkoon terveyspalveluissa on käytössä Pegasos potilastietojärjestelmä. Hammashuollossa on käytössä WinHIT -järjestelma.

17 17/32 Kuntien perusterveydenhuollon tehtävänimikkeiden / vakanssien vertailua Vakanssi HANKO INKOO RAASEPORI+Mehiläinen Hoitotyön johtaja 1(joht.hoitaja) 1 1 Hoitoyksikön päällikkö Apulais/osastonhoitaja 3 1/3 Hammashoitaja Hammaslääkäri Hammashygienisti Terveyskeskusavustaja 5 2 tstsiht Kodinhoitaja 12 2,5 8+1 Vanhustyöntekijä 5 Terveydenhoitaja Perheneuvoja i rdg 1 2 Sairaanhoitaja Lähihoitaja/kuntoh. 52,5 39, Psykologi Perheterapeutteja (ment) 1 2 Johtava sosiaalitt. 1 1 Sosiaalityöntekijä Soc työntekijä (Ment) 1 Hoitoapulainen (ment) 1 Fysioterapeutti 2, Toimintaterapeutti 1 Puheterapeutti Johtava lääkäri Ylilääkäri 2 4+0,5 Lääkäri./orient. lääkäri ,5 + 4,5

18 18/ Erikoissairaanhoito LUS sairaanhoitoalueen palveluiden käyttö Erikoissairaanhoidosta vastaa HUS Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, jonka toiminnot suoritteineen esitellään seuraavassa yhdessä Hangon ja Inkoon kuntien kanssa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitoalueen yliopistollinen keskussairaala (HYKS) vastaa vaativista, erityistason erikoissairaanhoitopalveluista. Osa erikoissairaanhoidon palveluista hankitaan Lohjan sairaanhoitoalueelta (LOS), esimerkiksi silmäsairaudet, synnytykset ja neurologian avo -ja osastohoito on keskitetty LOS:n. Länsi-Uudenmaan sairaalassa on tällä hetkellä osastoja seuraavasti: sisätautien osasto (25 ), kirurgian osasto ( 20 ),seuranta- ja päivystysosasto ( 11 ), valvontayksikkö (4), aikuispsykiatrian osasto ( ), nuorisopsykiatrian osasto ( 9 ), lastenpsykiatrian osasto ( 6 4 ) ( viikko-osasto ), lastentautien, KNK ja naistentautien osasto ( 8 )( viikko-osasto ) Avohoitotoimintana toimii päivystyspoliklinikka joka virka-ajan ulkopuolella myös huolehtii perusterveydenhuollon päivystyksestä ja psykiatrian mobiilit tiimit Ajanvarauspoliklinikkatoimintaa on seuraavilla erikoisaloilla: sisätaudit, keuhkosairaudet, ihotaudit, geriatria, pienimuotoinen neurologian konsultaatiopkl,kirurgia, ortopedia, urologia, naistentaudit, lastentaudit, aikuispsykiatria, nuorisopsykiatria, lastenpsykiatria. Päivätoimintana toimii leikkausosasto, dialyysiyksikkö, päiväkirurgia,erityislääkepkl, fysioterapia ja toiminnallinen kuntoutus Sairaanhoidolliset tukipalvelut ostetaan HUS-liikelaitoksilta. Henkilötyövuosia tehtiin LUS:ssa v 2012 seuraavasti: Hoitohenkilökunta 308 Lääkärit 54 Muu henkilökunta 81 Erikoistyöntekijät 22

19 19/32 HUS TOP 20 DRG-tuotteet kunnittain laskutuskautena Raasepori Hanko Inkoo Muutos lkm lkm % % lkm LUS ,7 % 4,1 % HYKS ,3 % 35,1 % LOHJA ,5 % 34,0 % LUS ,3 % -9,6 % HYKS ,4 % 50,0 % LOHJA ,4 % 65,7 % LUS ,8 % 92,3 % HYKS ,2 % 143,8 % LOHJA ,8 % 50,5 % Lisäksi liitteisiin 1 ja 2 on koottu taulukot käynneistä ja hoitojaksoista, jotka sisällytetään lopulliseen suunnitelmaan soveltuviksi taulukoiksi Liite 1. Käynnit kunnittain HUS-erikoissairaanhoidossa v Liite 2. Hoitojaksot kunnittain HUS-erikoissairaanhoidossa v Kolmas sektori (kunnittain/toimijoittain) Kerätään tiedot toimenpideohjelmassa sovittavalla tavalla.

20 20/ Toimintaympäristön muutokset alueella Raaseporin kaupungin ja LUS:n uudisrakennushanke - tarveselvitys 2012 ja nykytilanne valmistuneen tarveselvityksen pohjalta Raaseporin kaupunki ja HUS/LUS päättivät rakentaa Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen uudisrakennuksen ja peruskorjata sairaala-alueen tuntumassa olevia rakennuksia. Uudisrakennukseen suunniteltiin sijoitettavan Raaseporin kaupungin terveyskeskuksen avovastaanotot sekä vuodeosastot (yhteensä 50 paikkaa) sekä LUS:n ylläpitämä yhteispäivystys. Vuodeosastojen toimintaa on tarkoitus suunnata lyhytkestoiseen hoitoon sekä kuntoutukseen, jolloin toimivien hoitoketjujen ja joustavien lääkäripalvelujen tarve korostuu. Uudisrakennukseen oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus sijoittaa LUS aikuispsykiatrian osastot (24 paikkaa). Aikuispsykiatrinen mobiiliyksikkö ja ajanvarauspoliklinikka sijoittuvat uudisrakennuksen valmistuttua nykyisiin peruskorjattaviin päivystystiloihin. Vapautuviin terveysaseman tiloihin siirtyvät peruskorjauksen jälkeen lasten psykiatrinen osasto (4 paikkaa) ja nuorten psykiatrinen osasto (6 paikkaa) sekä poliklinikka. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoidon osalta tällä integroinnilla tavoitellaan hoidon jatkuvuutta ja tuloksellisuutta. Myös sosiaalityön osaamisen ja resurssien yhdistämistä selvitetään koskien erityisesti moniongelmaisten potilaiden hoidon ja tuen järjestämistä. LUS:n yhteispäivystyksen kehittämistä priorisoidaan siten, että yhteispäivystykseen siirrytään asteittain ja on toimintavalmiudessa mahdollisimman pian.peruskorjauksista tehdään erilliset hankeselvitykset kaupungin ja HUS:n kustannusten osalta. Aiesopimus toimitilajärjestelyistä ja yhteistyöstä Länsi-Uudenmaan sairaalan ja Tammiharjun sairaalan osalta tehtiin 5/2012. Kaiken kaikkiaan kuvattujen muutosten tavoitteena on ollut parantaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintojen yhteistyötä ja lisätä kustannustehokkuutta. Osa uudisrakennuksen 2012 valmistuneessa tarveselvityksessä esiin tuoduista tarpeista on kuitenkin tämän jälkeen muuttunut ja siksi tarkemmat suunnitelmat tehdään hankeselvitysvaiheessa nimettiin kuntien ja HUS/LUS sairaanhoitoalueiden virkamiehistä koostuvat johto -ja projektiryhmät käynnistämään selvitystyötä. Nykytilanteessa lisärakennushanketta arvioidaan ja selvitetään uudelleen suhteessa väestön tuleviin tarpeisiin ja kustannuksiin sekä olemassa olevien resurssien ja tilojen optimaalisen uudelleen järjestelyn valossa. Näin ollen esimerkiksi edellä mainittujen osastojen tila -ja paikkatarpeita tarkistetaan Toimintaympäristömuutokset Hangon alueella Hangon kunnan väkiluvun (vajaa ) väheneminen on ollut LUS:n kunnista suurinta viime vuosina, toisaalta kesäasukkaiden määrä lisää terveyspalveluiden, etenkin päivystyspalveluiden tarvetta.

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri, emba Järjestämisvastuista lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 1. - Lakia sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Sote + henk res yksikkö 1/10

Sote + henk res yksikkö 1/10 Sote + henk res yksikkö 1/10 Toteuma % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Asukasluku Jämsä 22 552 22 155 21 851 21 824 99,9 % Asukasluku Kuhmoinen 2 554 2 406 2 374 2 373 100,0 % Vakinaiset virat/toimet 615,2 608

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet Riitta Pylvänen 29.9.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä varten on luotu

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki STM

Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole Ltk 15.2.2012 s. 1/6 IKÄIHMISTEN ELÄMÄNLAADUN TURVAAMINEN 264 761 181 (43,1 %) Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Henkilöstöresurssiyksikkö 1/10 Toteuma % HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Sijaistyövuorot, kpl 5 677 9 795 10 500 10 572 101 % Sosiaalityö ja perhepalvelut 2/10 SOSIAALITYÖ Toteuma% Asiakkaiden käyntimäärät

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA Mustijoen perusturva Perusturvapalvelukeskus Perusturvajohtaja Perusturvan johtoryhmä Kehittämis- ja hallintopalvelut Terveydenhuoltopalvelut PALVELU- ALUEET Lasten,

Lisätiedot

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja

Lisätiedot