Euroopan unionin laajentumisen taloudelliset vaikutukset ja sen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unionin laajentumisen taloudelliset vaikutukset ja sen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet"

Transkriptio

1 Euroopan unionin laajentumisen taloudelliset vaikutukset ja sen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet Suomen pk-yrityksille Kuopio 2003 ISBN ISSN

2 ESIPUHE Tämän raportin tavoitteena on luoda katsaus Euroopan unionin laajentumisen taloudellisista vaikutuksista ja unionin uusien jäsenvaltioiden taloudellisesta tilanteesta sekä erityisesti niiden rahoitussektorien kehityksestä, rakenteesta, toiminnasta ja ominaispiirteistä. Näiden tekijöiden perusteella on pyritty selvittämään niitä liiketoiminta- ja rahoitusmahdollisuuksia, joita EU:n laajentuminen voisi tarjota suomalaisille pkyrityksille. Euroopan unionin tuleva laajentuminen on jo jossain määrin muuttanut suomalaisten yritysten liiketoimintaympäristöä. Tämä kehitys tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa, kun uusien jäsenvaltioiden integroituminen unioniin toteutuu konkreettisesti. Vaikka laajentumisen taloudellisten vaikutusten onkin kokonaisuutena arvioitu olevan pieniä, saattavat erityisesti pk-yritykset kohdata jopa merkittäviä vaikutuksia. Unionin laajentuminen tuleekin tarjoamaan Suomen pk-yrityksille uusia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia, mutta se tuo mukanaan myös uhkia. Tässä raportissa selvitetään yleispiirteisesti laajentumisen vaikutuksia Suomen pk-yrityksiin. Yritysten on luonnollisesti paikallaan itse selvittää yksityiskohtaisemmin omia mahdollisuuksiaan. Raportti perustuu pitkälti olemassa olevaan sekä kotimaiseen että ulkomaiseen aineistoon. Raportin on laatinut ja siitä vastaa kauppatieteiden opiskelija Matti Kärkkäinen. Hän kokosi raportin Pohjois-Savon liitossa suorittamansa yritystyöskentelyjakson aikana ajalla POHJOIS-SAVON LIITTO Antti Mykkänen maakuntajohtaja

3 Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO Raportin tausta ja tavoitteet Keskeiset käsitteet ja rajaukset Raportin rakenne 3 2. SUOMEN PK-YRITYSTEN RAHOITUSTILANNE Ulkoisen rahoituksen hankinta, koostumus, käyttötarkoitus ja ongelmat Investoinnit ja vienti Kasvuhakuisuus ja yritysten kehittämisen esteet Rahoituksen hinta ja velkaantuneisuus Pankkien merkitys yritysrahoituksessa ja kilpailuttaminen Tulevat kannattavuus- ja investointinäkymät Pohjois-Savon pk-yritysten taloudellinen tilanne EUROOPAN UNIONIN LAAJENTUMISEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Yleiskatsaus EU:n laajentumiseen Laajentumisen taloudelliset vaikutukset Laajentumisen vaikutukset pk-yrityksiin Itälaajentumisen vaikutukset Suomen pk-yrityksiin UUSIEN JÄSENVALTIOIDEN TALOUDELLINEN TILANNE Uusien jäsenvaltioiden makrotaloudellinen tilanne Hakijamaiden makrotaloudellinen kehitys, vakaus ja haasteet Uusien jäsenvaltioiden taloudellinen tilanne maittain tarkasteltuna Viro Latvia Liettua Puola Tshekki Unkari Slovakia Slovenia UUSIEN JÄSENMAIDEN RAHOITUSSEKTORIT Rahoitussektorien tilanne hakijamaissa Unioniin liittyvien maiden rahoitussektorien pääpiirteet Rahoitussektorien kehityksen haasteet hakijamaissa Rahoitussektorien vakaus, toiminta ja ominaispiirteet hakijamaittain Tshekki Viro Unkari Latvia Liettua Puola Slovakia Slovenia EUROOPAN UNIONIN LAAJENTUMISEN TARJOAMAT LIIKETOIMINNALLISET JA RAHOITUKSELLISET MAHDOLLISUUDET SUOMEN PK-YRITYKSILLE EU:n laajentumisen tarjoamat liiketoiminnalliset mahdollisuudet Suomen pk-yrityksille EU:n laajentumisen tarjoamat rahoitukselliset mahdollisuudet Suomen pk-yrityksille YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 79

4

5 1. JOHDANTO Raportin tausta ja tavoitteet Tämän raportin tarkoituksena on luoda katsaus Euroopan unionin laajentumisen taloudellisiin vaikutuksiin ja sen tarjoamiin liiketoiminnallisiin ja erityisesti rahoituksellisiin mahdollisuuksiin Suomen pk-yrityksille. Raportissa on tarkoitus antaa yleiskuvaus EU:n laajentumisen taloudellisista vaikutuksista sekä uusiin jäsenvaltioihin että nykyisiin unionin jäsenvaltioihin, ja luoda katsaus Suomen pk-yritysten liiketoiminnallisista kehittämismahdollisuuksista Euroopan unionin laajentumisen myötä. Raportti on laadittu Pohjois-Savon liitossa suoritetun yritystyöskentelyjakson aikana ajalla Raportissa on pyritty keskittymään erityisesti Suomen pk-yritysten liiketoiminnallisiin erityispiirteisiin ja etsimään potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia tarkastelemalla uusien jäsenvaltioiden makrotaloudellista tilannetta, ja erityisesti niiden rahoitusmarkkinoiden toimintaa sekä kokonaisuutena että segmenttikohtaisesti. Vaikka raportissa esitellään taloudellisia vaikutuksia kokonaisuutena ja pitkälti taloudenlaajuisella tasolla, on erityishuomio pk-yritysten liiketoiminnallisissa näkökohdissa. Lisäksi alueellista näkökulmaa Pohjois-Savon yritysten kannalta on pyritty korostamaan mahdollisuuksien mukaan. Euroopan unionin laajentuminen on merkittävä tapahtuma yhteisön historiassa ja se tulee vaikuttamaan niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sosiaalisestikin sekä uusiin jäsenvaltioihin että nykyisiin unionin jäsenvaltioihin. Taloudelliset vaikutukset muodostuvat pitkälti sisämarkkinoiden laajentumisesta, lisääntyneestä kaupankäynnistä nykyisten jäsenvaltioiden ja uusien jäsenvaltioiden välillä, ja taloudellisen ympäristön ja sen rakenteiden muutoksista laajentumisen seurauksena. Näiden tekijöiden vuoksi on hyödyllistä tarkastella, tarjoaako laajentuminen Suomen pk-yrityksille uusia liiketoiminnallisia ja erityisesti rahoituksellisia mahdollisuuksia, ja jos tarjoaa, millaisista tekijöistä nämä potentiaaliset mahdollisuudet muodostuvat. 1.2 Keskeiset käsitteet ja rajaukset Käsite Bruttokansantuote (BKT) Ensisijaismarkkinat Finanssipolitiikka Inflaatio Julkisen sektorin alijäämä Kapasiteetti Kauppatase Lainaportfolio Laskusuhdanne Käsitteen määritelmä Tietyssä maassa tai tietyllä alueella tiettynä ajanjaksona (yleensä vuosi) aikaansaadun tuotannon kokonaisarvo, eli tuotettujen tavaroiden ja palvelujen määrä. BKT:lla mitataan yleensä talouden kasvua. Markkinat, joilla kaupankäynnin kohteena olevien instrumenttien toinen kaupankäyntiosapuoli on yritys, valtio tai kunta. Valtion harjoittamaa julkisen sektorin menojen ja tulojen lisäämistä tai vähentämistä, joilla pyritään vaikuttamaan makrotaloudelliseen tilanteeseen. Mittaa hintatason keskimääräistä kasvuvauhtia. Finanssipoliittisten toimenpiteiden aiheuttama vajaus budjetissa menojen ylittäessä tulot. Enimmäistoimintataso. Tavaraviennin ja tavaratuonnin välinen erotus. Esimerkiksi pankin myöntämien lainojen kokonaisuus. Makrotaloudellisen tilanteen heikkeneminen.

6 2 Likviditeetti Makrotalous Maturiteetti Mikroyritys Osakemarkkinat Pk-yritys Pääomamarkkinat Rahamarkkinat Rahapolitiikka Rahoituksen välitys Rahoitusinstrumentti Reaalipalkat Tase Toissijais- eli jälkimarkkinat Transaktio- eli kaupankäyntikustannukset. Tulorahoitus Ulkoinen rahoitus Vaihtotase Vakuus Valtion velkakirja Yksityistäminen Yritysvelkakirja Yritysten kohdalla tarkoittaa maksuvalmiutta. Rahoitusmarkkinoilla likviditeetti tarkoittaa tietyn rahoitusinstrumentin myymismahdollisuutta, eli rahaksi muutettavuutta. Käsittää koko talouden laajuisen tarkastelun. Lainan tai velkakirjan juoksuaika, eli voimassaoloaika. Yritys, jonka palveluksessa on alle 10 työntekijää. Markkinat, joiden kaupankäynti keskittyy pörssiin, ja joilla käydään kauppaa yritysten liikkeeseen laskemilla osakkeilla. Yritys, jonka palveluksessa on alle 250 työntekijää. Markkinat, joilla käydään kauppaa pitkäaikaisilla, maturiteetiltaan yli vuoden pituisilla rahoitusinstrumenteilla, mm. pitkäaikaisilla velkakirjoilla. Markkinat, joilla käydään kauppaa lyhytaikaisilla, maturiteetiltaan alle vuoden pituisilla rahoitusinstrumenteilla, mm. yritys- ja kuntatodistuksilla. Keskuspankin harjoittamaa markkinoilla olevan rahan määrän kontrollointia. Mm. pankkien harjoittamaa rahoitusvarojen allokointia ylijäämäsektorilta (kotitaloudet) alijäämäsektorille (yritykset). Arvopaperi, jolla käydään kauppaa tietyillä markkinoilla. Palkat, joissa huomioidaan inflaation vaikutus. Ilmoittaa yrityksen tai muun instituution taloudellisen tilanteen tilinpäätöspäivänä. Sisältää varat ja velat. Markkinat, joilla sijoittajat käyvät keskenään kauppaa rahoitusinstrumenteilla. Esimerkiksi velkakirjan liikkeeseen laskemisesta tai yrityksen vientitoiminnasta yritykselle aiheutuvat kustannukset. Yrityksen normaalin toiminnan seurauksena aikaan saatua yrityksen sisäistä rahoitusta. Yrityksen tai muun instituution ulkopuolista rahoitusta. Käsittää ulkoisen velkarahoituksen, esimerkiksi pankkilainat, ja ulkoisen oman pääoman rahoituksen, esimerkiksi osakeannit uusille sijoittajille. Mittaa kansantalouden ulkoista tasapainoa. Saadaan, kun ulkomailta saaduista tuloista vähennetään ulkomaille suuntautuneet menot. Pankkien ja muiden rahoitusinstituutioiden vaatimia omaisuus- tai varallisuuseriä, joilla ne pyrkivät eliminoimaan lainanantoon liittyvää riskiä. Valtion liikkeeseen laskema velkasitoumus, kutsutaan yleensä myös valtion obligaatioksi. Valtion omistamien organisaatioiden myyminen yksityiselle sektorille. Yrityksen liikkeeseen laskema velkakirja.

7 3 Tarkastelu on uusien jäsenvaltioiden osalta rajattu siten, että raportissa pyritään keskittymään erityisesti niiden unioniin liittyvien maiden tarkasteluun, joiden voidaan olettaa tarjoavan potentiaalisimpia mahdollisuuksia Suomen pkyrityksille. Lisäksi tarkastelua on pyritty painottamaan niihin valtioihin, jotka liittyvät unioniin vuoden 2004 aikana. Tällöin muutamat tulevat jäsenvaltiot, kuten Kypros ja Malta sekä Romania ja Bulgaria jäävät tarkastelussa vähemmälle huomiolle. Tarkastelu keskittyy pitkälti makrotaloudellisiin tekijöihin, mutta mikrotason tarkastelua on pyritty sisällyttämään raporttiin mahdollisuuksien mukaan. 1.3 Raportin rakenne Raportin perusrakenne etenee siten, että luvut 2-5 sisältävät yleiskatsauksen raportin tavoitteiden kannalta olennaisiin osa-alueisiin. Kuudes luku rakentuu pitkälti aikaisempien osien tarkastelun näkökulmille ja pohdinnoille, joiden pohjalta on pyritty tarkastelemaan unionin laajentumisen tarjoamia mahdollisuuksia Suomen pk-yritysten kannalta raportin tavoitteiden saavuttamiseksi. Raportin toisessa luvussa luodaan katsaus Suomen yritysten, erityisesti pk-yritysten rahoitukselliseen tilanteeseen keskittyen erityisesti ulkoiseen rahoitukseen liittyviin näkökohtiin, investointeihin, vientiin ja pankkisektorin merkitykseen Suomen yritysten rahoituksessa. Kolmannessa luvussa luodaan katsaus Euroopan unionin laajentumisen taloudellisiin vaikutuksiin, ja tarkastellaan laajentumisen vaikutuksia pkyritysten kannalta sekä Suomen että EU:n tasolla. Neljäs luku sisältää katsauksen tulevien jäsenmaiden taloudelliseen tilanteeseen, jolloin tarkastelu keskittyy pitkälti makrotaloudellisiin näkökohtiin. Jotta tilanteesta saataisiin muodostettua riittävän tarkka kuva, on tulevien jäsenmaiden taloudellista tilannetta tarkasteltu maakohtaisesti. Viidennessä luvussa selvitetään tulevien jäsenmaiden rahoitussektorien toimintaa ja ominaispiirteitä tarkastelemalla sekä pankkisektoria että pankkisektorin ulkopuolista rahoitussektoria. Kattavan kuvan tarjoamiseksi on myös tässä luvussa käsitelty tilannetta maakohtaisesti, koska kokonaistason tarkastelu ei anna riittävää kuvaa maakohtaisista eroista. Kuudes luku sisältää tarkastelun EU:n laajentumisen tarjoamista liiketoiminta- ja rahoitusmahdollisuuksista Suomen pk-yrityksille. Mahdollisuuksia tarkastellaan pitkälti pk-yritysten liiketoiminnallisten erityispiirteiden valossa. Seitsemäs luku käsittää yhteenvedon raportin pääkohdista ja tuloksista sekä johtopäätökset. Käytetyt lähteet sekä taulukko- ja kuvioluettelo ovat raportin sivuilla 82 ja 83. Lähteinä raportissa on käytetty pääasiassa Euroopan Keskuspankin ja Euroopan Komission julkaisemia tutkimuksia ja selvityksiä unionin laajentumisen vaikutuksista ja uusien jäsenvaltioiden taloudellisesta tilanteesta. Kotimaisten lähteiden osalta raportissa on käytetty pääosin Finnvera Oyj:n ja Suomen Yrittäjät ry:n julkaisemia selvityksiä Suomen yritysten taloudellisesta tilanteesta.

8 4 2. SUOMEN PK-YRITYSTEN RAHOITUSTILANNE 2.1 Ulkoisen rahoituksen hankinta, koostumus, käyttötarkoitus ja ongelmat Taulukko 1. Pk-yritysten ulkoisen rahoituksen yleisyys vuonna 2002 Kaikki yritykset % Teollisuus % Rakentaminen % Palvelut % Kauppa % Yritykset, joilla on ulkoista rahoitusta Yritykset, joilla ei ole ulkoista rahoitusta Yritykset, jotka ovat hankkineet ulkoista rahoitusta edellisen vuoden aikana Yritykset, jotka eivät ole hankkineet ulkoista rahoitusta edellisen vuoden aikana Lähde: Finnvera Oyj & Suomen Yrittäjät ry: Pk-yritysten rahoituskysely Pk-yritysten rahoitustarpeet ulkoisen rahoituksen osalta ovat Suomessa kaikkiaan yhä vähäisiä, sillä vuonna 2002 vain 58 prosentilla pkyrityksistä oli lainarahoitusta tai lainatakauksia. 27% yrityksistä hankki ulkoista rahoitusta edellisen vuoden aikana. Ulkoisen rahoituksen osuus pk-yritysten kokonaisrahoituksessa kasvoi toisena vuotena peräkkäin. Vuonna 2001 ulkoista rahoitusta oli 52 prosentilla pk-yrityksistä, ja uutta ulkoista rahoitusta oli vuoden aikana hankkinut 21% yrityksistä. Vuoden 2000 vastaavat luvut olivat 46% ja 17%. Vuosien 1999 ja 2000 yritysten tilinpäätösanalyysien mukaan 48 prosentilla yrityksistä oli luottoja rahoituslaitoksilta. 42 prosentilla pk-yrityksistä ei ollut lainkaan ulkoista rahoitusta. Teollisuudessa ulkoinen rahoitus oli hieman yleisempää kuin muilla toimialoilla. Yrityskoon mukaan tarkasteltuna havaitaan, että yrityksellä on ulkoista rahoitusta sitä harvemmin, mitä pienemmästä yrityksestä on kyse. Lisäksi yrityksen kasvuhalukkuus vaikuttaa ulkoisen rahoituksen hankintaan siten, että mitä kasvuhaluttomammasta yrityksestä on kyse, sitä vähemmän sillä on ulkoista rahoitusta. Pankkiluotot muodostivat 65% ulkoista rahoitusta omaavien pk-yritysten ulkoisesta rahoituksesta. Lisäksi 18 prosentilla oli pankkitakaus. Finnvera Oyj:n luottoja tai takauksia oli 21 prosentilla yrityksistä. Leasing-rahoitusta käytti joka kolmas, osamaksurahoitusta joka neljäs ja luotollista shekkitiliä 28% niistä pk-yrityksistä, joilla oli ulkoista rahoitusta. Teollisuusalojen pkyritykset käyttivät kaikenlajista ulkoista rahoitusta useammin kuin yritykset keskimäärin, lukuun ottamatta leasing-rahoitusta. Rakennusalalla useimmin käytetty ulkoisen rahoituksen muoto olivat pankkitakaukset, ja palvelualalla puolestaan leasing- ja osamaksurahoitus. Kaupan alalla korostuivat luotollinen shekkitili ja myyntilaskurahoitus. Kun tarkastellaan asiaa yrityskoon ja kahden päätoimialan, palvelu- ja teollisuusalan yritysten mukaan, havaitaan, että uutta rahoitusta hankkineiden palvelualan yritysten suhteellinen osuus laski hiukan. Teollisuusyrityksistä suurin piirtein yhtä suuri osuus oli hankkinut uutta rahoitusta kuin vuotta aikaisemminkin. Kokonaistasolla muutokset olivat pieniä, mutta kokoluokkien sisällä ne olivat merkittäviä. Huomionarvoista on erityisesti se, että uutta rahoitusta hankkineiden mikroyritysten suhteellinen osuus laski 14 prosentista alle 10 prosenttiin palvelualalla, ja 15 prosentista 8 prosenttiin teollisuudessa. Myös uutta rahoitusta hankkineiden keskisuurten teollisuusyritysten suhteellisen osuuden 11 prosenttiyksikön kasvua 20 prosentista 31 prosenttiin voidaan pitää merkittävänä. Muissa kokoluokissa muutokset olivat pienempiä. Uutta rahoitusta hankkineiden pienten yritysten suhteellinen osuus kasvoi hiukan, ja suurten yritysten puolestaan pienentyi hiukan molemmilla toimialoilla. Rahoitusta hankkineiden yritysten suhteellinen osuus on tyypillisesti sitä suurempi, mitä suurempi yritys on kyseessä. Viime vuosina noin 10-15% mikroyrityksistä ja noin 35-40% suurista yrityksistä on hankkinut uutta rahoitusta.

9 5 Ulkoisen rahoituksen lisätarpeiden osalta 81% pk-yrityksistä ilmoitti, etteivät tarvitse lähitulevaisuudessa luottorahoitusta yrityksen kehittämistoimenpiteisiin. Lisäksi vain 9% aikoo hankkia lainatakauksia. Valtaosa yrityksistä ei siis aio laajentaa toimintaansa, tai suoriutuu siitä tulorahoituksellaan. Rakennusalalla esiintyi muita toimialoja enemmän aikeita ulkoisen rahoituksen hankkimiseen, kun taas kaupan alalla aikeet olivat vähäisemmät kuin muilla toimialoilla. Alueellisella tasolla tarkasteltuna pk-yrityksillä on Uusimaalla, Pohjois-Savossa ja Keski- Suomessa muita maakuntia useammin aikeita hankkia luottorahoitusta tai takauksia lähitulevaisuudessa. Sen sijaan Kainuussa, Varsinais- Suomessa ja Kymenlaaksossa uuden rahoituksen hankintasuunnitelmia ei juurikaan esiinny. Yrityskoon ja kahden päätoimialan mukaan tarkasteltuna palveluyrityksistä noin viidennes ja teollisuusyrityksistä noin neljännes aikoo hankkia uutta rahoitusta lähitulevaisuudessa. Luvut ovat lähes samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Huomionarvoista on se, että kasvanut epävarmuus rahoituksen hankkimisesta tulevaisuudessa heijastanee yritysten epävarmuutta tulevasta talouskehityksestä. Suurista yrityksistä tyypillisesti suurempi osuus kuin pienemmistä yrityksistä aikoo hankkia uutta rahoitusta lähitulevaisuudessa. Viime vuosina vain noin 15% mikroyrityksistä ja jopa 30-40% suurista yrityksistä on ilmoittanut aikovansa hankkia uutta rahoitusta. Mikroyrityksistä 17% aikoo hankkia uutta rahoitusta lähitulevaisuudessa, kun vain 9% niistä hankki uutta rahoitusta edellisen vuoden aikana. Pk-yrityksistä sen sijaan vain reilu viidennes aikoo hankkia uutta rahoitusta, kun hiukan yli neljännes hankki sitä edellisen vuoden aikana. Suurista yrityksistä noin 35% hankki uutta rahoitusta edellisen vuoden aikana ja sama osuus aikoo hankkia sitä myös lähitulevaisuudessa. Taulukko 2 Pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus vuonna 2002 Kaikki yritykset % Teollisuus % Rakentaminen % Palvelut % Kauppa % Kone- ja laiteinvestoinnit Rakennusinvestointi Käyttöpääoma Viennin rahoitus Yrityksen kehittämishankkeet Toimitusaikaiset vakuudet Muu tarkoitus Lähde: Finnvera Oyj & Suomen Yrittäjät ry: Pk-yritysten rahoituskysely Pk-yritysten hankkimasta ulkoisesta rahoituksesta suurin osa, 45%, hankittiin kone- ja laiteinvestointien rahoittamiseen. Muiden käyttökohteiden osuus oli selvästi pienempi. Palvelualoilla kone- ja laiteinvestointien osuus oli muita toimialoja suurempi, kun taas kaupan alalla ulkoisen rahoituksen yleisin tarve liittyi käyttöpääoman hankkimisen rahoittamiseen. Teollisuudessa korostuivat yrityksen kehittämishankkeet ja rakennusalalla investoinnit rakennuksiin ja toimitusaikaiset vakuudet. Myös suunnitellun ulkoisen rahoituksen käyttökohteet olivat pääosin edellä mainittujen kaltaisia. Kun asiaa tarkastellaan yrityskoon ja kahden päätoimialan mukaisesti, voidaan havaita, että noin 60 prosentilla rahoitusta hankkineista palveluyrityksistä ja 30 prosentilla teollisuusyrityksistä hankitun rahoituksen ensisijainen käyttötarkoitus olivat investoinnit. Käyttöpääoman rahoittaminen oli ensisijainen käyttötarkoitus noin 25 prosentille palveluyrityksistä ja 27 prosentille teollisuusyrityksistä. Luottojen uudelleen rahoittaminen oli ensisijainen käyttötarkoitus yli 15 prosentille keskisuurista ja suurista yrityksistä, mutta vain alle 5 prosentille pienistä yrityksistä ja mikroyrityksistä. Investointien rahoittamisen suosio on kasvanut erityisesti mikroyritysten ja laskenut erityisesti keskisuurten yritysten ensisijaisena rahoituksen käyttötarkoituksena. Pienistä yrityksistä jonkin verran aikaisempaa vuotta pienempi osuus ja suurista yrityksistä jonkin verran suurempi osuus ilmoitti investoinnit rahoituksen ensisijaiseksi käyttötarkoitukseksi.

10 6 Rahoituksen hankintaa suunnittelevista yrityksistä 58 prosentilla suunnitellun rahoituksen ensisijainen käyttötarkoitus on investoinnit. Luku on sama kuin vuotta aiemmin. Aikaisempaa vuotta suurempi osuus uutta rahoitusta suunnittelevista palvelualan mikroyrityksistä ja pkyrityksistä ilmoitti rahoituksen ensisijaiseksi käyttötarkoitukseksi investoinnit. Sen sijaan aikaisempaa vuotta selvästi suurempi osuus suurista yrityksistä ja keskisuurista teollisuusyrityksistä aikoo käyttää uuden rahoituksen ensisijaisesti muihin tarkoituksiin kuin investointeihin, erityisesti käyttöpääoman rahoittamiseen ja luottojen uudelleen rahoittamiseen. Ulkoisen rahoituksen käyttötarpeista alueellisella tasolla investoinnit korostuivat useimmissa maakunnissa, mutta erityisesti Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla, joissa ulkoisesta rahoituksesta noin 75% kohdistui investointeihin. Käyttöpääoman tarve oli muita maakuntia yleisempää Pirkanmaalla, Helsingissä ja Etelä-Pohjanmaalla. Taulukko 3 Pk-yritysten ulkoisen rahoituksen ongelmat vuonna 2002 Kaikki yritykset % Teollisuus % Rakentaminen % Palvelut % Kauppa % Ei ongelmia Vakuudet Korkeat korot Luoton saatavuus Toimitus- ja vakuuskustannukset Yrityksen heikko taloudellinen tila Lähde: Finnvera Oyj & Suomen Yrittäjät ry: Pk-yritysten rahoituskysely Kaksi kolmasosaa ulkoista rahoitusta hankkivista pk-yrityksistä ei ole kohdannut ongelmia ulkoisen rahoituksen osalta. Vakuusvaikeudet ovat yleisimmät ongelmat niillä yrityksillä, joilla on ollut rahoitusongelmia. Rahoitusvaikeudet ovat lisääntyneet hieman kauttaaltaan, mutta niiden osuus yrityksen kehittämisen pahimpien esteiden joukossa ei ole kuitenkaan kasvanut. Voimakkaasti kasvavilla ja nuorilla yrityksillä on ollut hieman muita yrityksiä useammin ongelmia ulkoisessa rahoituksessa. Eniten vaikeuksia on ilmennyt rakennusalalla. Yrityskoon ja kahden päätoimialan mukaisesti tarkasteltuna vain 2-5% yrityksistä eri koko- ja päätoimialaluokissa ilmoitti rahoituksen saatavuuden haitanneen yrityksen toimintaa viimeisen vuoden aikana. Luvut pysyivät ennallaan edellisestä vuodesta, joten rahoituksen saatavuus ei näyttäisi olevan ongelma. Alueellisesti tarkasteltuna pk-yrityksillä on ollut Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Varsinais- Suomessa muita maakuntia useammin ongelmia ulkoisessa rahoituksessa. Sen sijaan Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja muualla pääkaupunkiseudulla kuin Helsingissä rahoitusongelmia on ollut vain joka viidennellä pkyrityksellä. Kaikilla alueilla yleisimmät rahoituksen ongelmat liittyvät vakuuksiin. Lapissa korkotaso aiheuttaa selvästi muita maakuntia useammin rahoitusongelmia. Kanta-Hämeessä joka kymmenennelle pk-yritykselle ongelmia aiheuttavat ulkoisen rahoituksen korkeat toimitus- ja vakuuskustannukset. Varsinais-Suomessa yhtä moni yritys kohtaa rahoitusongelmia yrityksen heikon taloudellisen tilan takia.

11 7 2.2 Investoinnit ja vienti Taulukko 4 Pk-yritysten investoinnit vuonna 2002 * Raken- Nukset % Koneet ja laitteet % Tutkimus ja tuotekehitys % Henkilöstön koulutus % Mainonta ja markkinointi % Atk-ylläpitokust. % Yhteensä % Kaikki yritykset 2,3 4,2 1,4 1,1 2,0 1,1 12,1 Teollisuus 3,5 4,5 1,8 0,8 1,7 0,8 13,1 Rakentaminen 2,4 5,4 0,7 0,9 1,1 0,9 11,4 Kauppa 1,2 1,7 0,7 0,8 1,8 0,7 6,9 Palvelut 2,5 5,2 2,0 1,4 2,4 1,4 14,9 Lähde: Finnvera Oyj & Suomen Yrittäjät ry: Pk-yritysten rahoituskysely * suhteessa liikevaihtoon Pk-yritysten ennakoidut investoinnit kohdistuvat pääosin koneisiin ja laitteisiin. Rakennuksiin investoivat suhteellisesti eniten teollisuusalan pk-yritykset. Rakennusalan ja palvelualan yritykset investoivat eniten koneisiin ja laitteisiin. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen, henkilöstön koulutukseen sekä mainontaan ja markkinointiin investoivat eniten palvelualojen pk-yritykset. Atkylläpitokustannukset ovat ennakkotietojen mukaan suurimmat palvelualojen yrityksillä. Voimakkaasti kasvuhaluiset yritykset investoivat huomattavasti enemmän rakennuksiin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä markkinointiin kuin pk-yritykset keskimäärin. Niiden T&Kinvestoinnit olivat kolminkertaiset suhteessa liikevaihtoon (4,3 %) ja markkinointi-investoinnit 1,5-kertaiset (3,2 %) verrattuna pk-yrityksiin keskimäärin. Taulukko 5 Pk-yritysten vienti ja suoran viennin jakautuminen vuonna 2002 * Kaikki yritykset % Teollisuus % Rakentaminen % Kauppa % Palvelut % YRITYSTEN VIENTI Suoran viennin jakautuminen: RUOTSI MUUT EU-MAAT NORJA VENÄJÄ BALTIA MUUT MAAT Lähde: Finnvera Oyj & Suomen Yrittäjät ry: Pk-yritysten rahoituskysely * Vientiä harjoittavien pk-yritysten osuus kaikista pk-yrityksistä. Joka neljännen pk-yrityksen tuotteita vietiin ulkomaille joko suoraan tai osana jonkin toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta. Vientiä harjoittavien yritysten osuus vaihteli rakennusalan 12 prosentista teollisuuden 57 prosenttiin. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä runsaalla kolmasosalla oli vientitoimintaa. Vientiyritysten suhteellisessa osuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta Viennin osuus liikevaihdosta oli vientiä harjoittavilla yrityksillä keskimäärin 26%. Toimialoittain tarkasteltuna viennin osuus liikevaihdosta oli teollisuudessa 33%, palveluissa 27%, rakentamisessa 22% ja kaupan alalla 18%. Pk-yritysten suorasta viennistä puolet suuntautui Ruotsiin ja muihin EU-maihin. Venäjälle ja Baltian maihin suuntautui kuudesosa. Yritykset olivat vakuuttaneet keskimäärin 2% vientisaamisistaan vientitakuilla. Eniten vientitakuita olivat käyttäneet rakennusalan yritykset ja teollisuusalan pkyritykset.

12 8 2.3 Kasvuhakuisuus ja yritysten kehittämisen esteet Taulukko 6 Pk-yritysten kasvuhakuisuus vuonna 2002 Voimakkaasti Pyrkii kasvamaan kasvuhakuinen mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään aseman Ei kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana % % % % % Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Lähde: Finnvera Oyj & Suomen Yrittäjät ry: Pk-yritysten rahoituskysely Pk-yrityksistä 8% oli voimakkaasti kasvuhakuisia ja alle puolet pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Toimialoittain tarkasteltuna voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä oli eniten kaupan alalla. Suhteellisesti vähiten voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä oli rakennusalalla. Erityisesti Pohjois-Savossa yritysten kasvuhakuisuus voidaan nähdä ongelmallisena, koska maakunnassa yritykset ovat vähiten kasvuhakuisia. Nuoremmat yritykset ovat kasvuhakuisempia kuin vanhemmat yritykset. Ennen vuotta 1995 perustetuista yrityksistä vain 6% oli kasvuhakuisia, kun vuosina perustetuista pkyrityksistä joka kuudes oli voimakkaasti kasvuhakuinen. Selvästi alle puolet ennen vuotta 1995 perustetuista pk-yrityksistä, ja kuusi kymmenestä vuosina perustetuista yrityksistä pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Kireä kilpailutilanne oli yleisin yritysten mainitsema kehittämisen este. Vaikka tämä onkin yhteiskunnan kannalta positiivinen asia, saattaa se pakottaa yritykset niin tiukoille, että pitkäjänteisille kehittämistoimenpiteille ei jää tarpeeksi mahdollisuuksia. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että usein pitkäkestoisissa ja resursseja vaativissa yritystoiminnan kehittämishankkeissa ei ole varaa virheisiin. Yrityksissä oli myös pulaa resursseista. Etenkin ammattitaitoisen työvoiman saanti oli varsin yleinen ongelma. Lisäksi puutetta oli alihankkijoista, tiloista, koneista ja laitteista sekä raaka-aineista. Teollisuudessa koettiin muita toimialoja useammin resurssipulaa ja työmarkkinasäännösten asettamia rajoitteita. Alueellisesti eriytyneellä rakennusalalla oli vaikeuksia myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Kaupan alalla esiintyi epätervettä kilpailua markkinoiden liiallisen keskittymisen muodossa. Kaupan alalla ja palveluissa oli ongelmia myös verotuksessa ja kustannuksissa. 2.4 Rahoituksen hinta ja velkaantuneisuus v Tarkasteltaessa yrityskoon ja kahden päätoimialan mukaisia yritysten rahoituspiirteitä, valtaosa yrityksistä ilmoitti edellisen vuoden aikana hankkimiensa luottojen korkomarginaalien (luottokorko-viitekorko) pysyneen aiempaan verrattuna ennallaan. Suurista teollisuusyrityksistä kuitenkin lähes 30% ja suurista palveluyrityksistä yli 40% ilmoitti luottojensa marginaalien kasvaneen ja 10% pienentyneen. Sen sijaan muissa kokoluokissa suurempi osuus yrityksistä ilmoitti marginaaliensa pienentyneen kuin kasvaneen. Mikroyrityksistä ja pk-yrityksistä alle 10% ilmoitti korkomarginaaliensa pienentyneen ja keskimäärin joka viides kasvaneen. Luottojen sivukulut ovat pysyneet ennallaan suurimmalla osalla yrityksistä. Suurista yrityksistä kuitenkin vajaa 15% ilmoitti luottojensa sivukulujen kasvaneen. Muissa kokoluokissa palvelualan mikroyrityksiä lukuun ottamatta alle 5% ilmoitti luottojensa sivukulujen nousseen. Yritysten historiallisesti katsoen kevyestä rahoitusasemasta kertoo se, että suurella osalla yrityksistä ei ollut lainkaan luottoja. Palvelualan yrityksistä suurempi osuus oli luotottomia kuin teollisuusyrityksistä. Luotottomien yritysten osuus on kasvanut jo usean vuoden ajan, ja jo lähes puolet mikroyrityksistä on luotottomia. Suuristakin yrityksistä 22 % palvelualalla ja 16 % teollisuudessa on luotottomia. Lisäksi valtaosa yrityksistä on hoitanut luottonsa suunnitelmien mukaan.

13 9 2.5 Pankkien merkitys yritysrahoituksessa ja kilpailuttaminen Pankkien ja rahoitusyhtiöiden asema yritysten ensisijaisena rahoituksen lähteenä on vahvistunut sekä hankitun että suunnitellun uuden rahoituksen osalta. Pankkien asema rahoituksen ensisijaisena lähteenä on pysynyt vahvana ja jopa entisestään vahvistunut keskisuurissa yrityksissä ja suurissa palveluyrityksissä. Pankkien aseman vahvistuminen on jatkunut jo jonkin aikaa. Pk-yrityksissä pankkien asema rahoituksen ensisijaisena lähteenä on kuitenkin hiukan heikentynyt. Varsinkin palvelualan mikroyrityksistä ja pienistä yrityksistä jonkin verran aikaisempaa vuotta pienempi osuus ilmoitti pankin ensisijaiseksi rahoituksen lähteekseen. Erityisesti rahoitusyhtiöiden merkitys näiden ja myös muiden koko- ja päätoimialaluokkien yritysten ensisijaisena rahoittajana on kasvanut. Myös suunnitellun rahoituksen osalta pankkien asema jatkaa vahvistumistaan. Kaikissa koko- ja päätoimialaluokissa yli puolet yrityksistä ilmoitti suunnitellun rahoituksen ensisijaiseksi lähteekseen pankit. Pankkien ja rahoitusyhtiöiden merkityksen kasvu tapahtuu erityisesti muunlajisen rahoituksen kustannuksella, joka käsittää esimerkiksi konsernin sisäisen luototuksen. Yritysten pankkisuhteiden lukumäärät ovat pysyneet likipitäen ennallaan. Mikroyrityksistä 60% ja pienistäkin yrityksistä lähes puolet käytti merkittävässä määrin vain yhden pankin palveluita. Yli 90% mikroyrityksistä ja yli 80% pienistä yrityksistä käytti merkittävästi korkeintaan kahden pankin palveluita. Keskisuurista ja suurista yrityksistä vain noin neljännes käytti merkittävästi vain yhden pankin palveluita. Toisaalta yli kolmannes käytti useamman kuin kahden pankin palveluita. Palveluyrityksillä oli jonkin verran enemmän merkittäviä pankkisuhteita kuin teollisuusyrityksillä. Suurista ja keskisuurista yrityksistä selvästi suurempi osuus kilpailutti pankkeja kuin mikroyrityksistä ja pienistä yrityksistä. Mikroyrityksistä alle kolmannes ja pienistäkin alle puolet kilpailutti pankkeja, kun suurilla yrityksillä luku oli yli 70%. Pankkien kilpailuttaminen väheni selvästi aikaisemmasta vuodesta, ja on edelleen hieman vähentynyt. Pieni osuus yrityksistä oli sitä mieltä, että pankkisektorin keskittyminen on vähentänyt mahdollisuutta kilpailuttaa pankkeja. Eri koko- ja päätoimialaluokissa 10-20% yrityksistä katsoi kilpailuttamisen vaikeutuneen. Tärkein rahoittajapankin valintaan vaikuttava syy oli vakiintunut asiakassuhde, vaikkakin sen merkitys vähentyi hiukan. Vakiintunut asiakassuhde oli erityisen tärkeä mikroyrityksille ja pienille yrityksille. Rahoituksen hinta oli toiseksi yleisin syy rahoittajapankin valintaan. Palveluvalikoimalla, sijainnilla ja vaihtoehtojen puuttumisella oli vähäisempi merkitys. Suomessa toimivien ulkomaisten pankkien palveluiden käyttö pysyi suurin piirtein ennallaan muissa koko- ja päätoimialaluokissa paitsi suurissa teollisuusyrityksissä. Näistä 47% käytti Suomessa toimivien ulkomaisten pankkien palveluita, kun aikaisempana vuonna luku oli 55%. Mikroyrityksistä vain muutama prosentti ja pienistäkin vain reilut 5% käytti Suomessa toimivien ulkomaisten pankkien palveluita. Palveluista eniten käytettiin luotto-, takuu- ja takaus-, talletus- ja maksuliikennepalveluita. Yli puolet Suomessa toimivien ulkomaisten pankkien palveluita käyttäneistä yrityksistä arvioi, että ulkomaisten pankkien tulo kotimaan markkinoille on helpottanut pankkien kilpailuttamista. Pääasiassa suuret yritykset ovat hankkineet rahoituspalveluita suoraan ulkomailta. Suurista palveluyrityksistä 13% ja suurista teollisuusyrityksistä 29% on hankkinut rahoituspalveluita suoraan ulkomailta. Palveluyrityksillä ulkomaisten pankkien palveluiden käyttö on vähentynyt ja teollisuusyrityksillä pysynyt lähes ennallaan.

14 Tulevat kannattavuus- ja investointinäkymät Teollisuusyritysten arviot kannattavuudestaan ovat heikentyneet merkittävästi v % piti kannattavuuttaan hyvänä, kun vastaava osuus edellisenä vuonna oli 57%. Huonoksi kannattavuutensa arvioineiden teollisuusyritysten osuus nousi 21 prosenttiin edellisen vuoden 4 prosentista. Teollisuusyritysten odotukset kannattavuutensa kehityksestä ovat edelleen varsin vaisut: 31% odotti kannattavuutensa paranevan ja 16% heikkenevän. Teollisuuden vaisut kannattavuusodotukset heijastavat osaltaan maailmantalouden pitkään epävarmana jatkuneita näkymiä. Palvelualojen yritykset ovat kyenneet pitämään kannattavuutensa tyydyttävänä varsin vakaana pysyneen kotimaisen kysynnän ansiosta. 35% piti kannattavuuttaan hyvänä ja 6% huonona. Kannattavuusodotukset ovat nousseet rajusti: 55% uskoo kannattavuutensa paranevan ja vain 6% laskevan. Nousu johtuu siitä, että suurista yrityksistä lähes 60% uskoo kannattavuutensa paranevan. Sekä teollisuus- että palveluyritysten investointinäkymät ovat varsin heikot. Teollisuudessa 17% odottaa investointiensa kasvavan ja 27% vähenevän. Tosin edellisenä vuonna vain 8% teollisuusyrityksistä odotti investointiensa kasvavan ja peräti 58% vähenevän. Palvelualojen investointinäkymät ovat vielä heikommat: investointien kasvuun uskoo vain 11% ja niiden vähenemiseen 33% yrityksistä. 2.7 Pohjois-Savon pk-yritysten taloudellinen tilanne Alueittain tarkasteltuna Pohjois-Savon pkyritysten suhdannenäkymät ovat paremmat kuin koko maassa keskimäärin. Alueella toimivista pk-yrityksistä joka neljäs ennakoi suhdannenäkymien paranevan ja joka kahdeskymmenes heikkenevän lähimmän vuoden aikana. Suhdannenäkymät ovat kuitenkin jonkin verran heikentyneet viimeisen vuoden aikana. Investointien osalta suurempi osuus pk-yrityksistä Pohjois-Savossa odottaa suhdannenäkymien heikkenevän kuin paranevan. Tuotantokustannusten kasvua ennakoi suurempi osuus Pohjois- Savon kuin koko maan pk-yrityksistä. Suhdannenäkymien osatekijöiden perusteella alueella on parhaat näkymät liikevaihdon, henkilökunnan määrän, yritysten kannattavuuden ja vakavaraisuuden osalta. Tästä huolimatta maakunnan yritykset ovat kuitenkin koko maan mittakaavassa vähiten kasvuhakuisia. Pohjois-Savon pk-yrityksissä koetaan olevan eniten kehittämistarpeita markkinoinnissa ja myynnissä. Lisäksi kehittämistarpeita on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa sekä tuotannossa ja materiaalitoiminnoissa, tietotekniikassa, tuotekehityksessä ja laadussa. Markkinoinnissa ja myynnissä alueen pk-yrityksillä on kuitenkin keskimääräistä vähemmän kehittämistarvetta. Niiden yritysten osuus, joissa ei ole kehittämistarvetta, on Pohjois-Savossa noussut viime kevään 6 prosentista 29 prosenttiin. Pohjois-Savossa pk-yritysten kehittämisen pahin este on kireä kilpailutilanne. Muita kehittämisen kannalta tärkeitä esteitä ovat verotus, kysynnän riittämättömyys, muut resurssitekijät sekä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehityksen pahimpana esteenä viidellä prosentilla alueen pk-yrityksistä. Rahoituksen saatavuus on pahimpana esteenä yhdellä prosentilla ja vakuuksien puute neljällä prosentilla alueen pk-yrityksistä. Alueella toimivat pk-yritykset kokevat rahoituksen olevan jonkin verran pienempi yrityksen kehittämisen este kuin koko maassa keskimäärin. Investointien osalta Pohjois-Savon pk-yritykset ilmoittivat investoivansa 7,6% liikevaihdostaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Eniten alueen pk-yritykset investoivat rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin sekä mainontaan ja markkinointiin. Alueella investoidaan kuitenkin suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa esimerkiksi tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kansainvälistymiseen alueen pk-yritykset investoivat jonkin verran vähemmän kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. Lähde: Pk-yritysaluebarometri Pohjois-Savo, 2/2003.

15 11 Ulkoista rahoitusta on Pohjois-Savon pkyrityksistä 62 prosentilla. Keväällä 2003 ulkoista rahoitusta oli 57 prosentilla alueen pk-yrityksistä. Viimeisen 12 kuukauden aikana ulkoista rahoitusta on hankkinut kolme kymmenestä alueella toimivasta pk-yrityksestä, ja seuraavan 12 kuukauden aikana ulkoista rahoitusta aikoo hankkia joka kymmenes alueella toimiva pk-yritys. Niistä Pohjois-Savon pk-yrityksistä, joilla on ulkoista rahoitusta, on pankkiluottoja kolmella neljästä ja Finnveran lainoja ja takauksia lähes kolmella kymmenestä. Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan Pohjois-Savossa suhteellisen tyytyväisiä. Suhteellisesti tyytymättömämpiä alueella toimivat pk-yritykset ovat yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen, kilpailukykyyn yritysten sijaintipaikkana ja koulutustarjontaan. Muuta maata tyytyväisempiä alueen pk-yritykset ovat julkisiin ja yksityisiin yrityspalveluihin. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on lisääntynyt Pohjois- Savossa keväästä Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on Pohjois-Savossa yhteensä 48%, kun koko maan vastaava osuus on 53%. Tärkeimpinä kasvukeinoinaan koko maan ja Pohjois-Savon pk-yritykset pitävät myynnin ja markkinoinnin lisäämistä ja yhteistyön lisäämistä muiden yritysten kanssa. Kasvuhakuisten pkyritysten osuus on kuitenkin maakunnassa pienempi kuin keväällä Koko maan talouden kehitys riippuu suurelta osin viennistä ja sen kehityksestä. Pohjois- Savossakin tämä riippuvuus on lisääntynyt elinkeinorakenteen monipuolistuessa, ja vientiin suuntautuneiden teollisuusalojen kasvun oltua muita aloja nopeampaa. Pohjois-Savon viennin vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin olleet suuria. Tämä selittyy pitkälti koko maata pienemmän yrityskannan perusteella. Pienessä yritysjoukossa suhdannevaihtelut näkyvät selkeämmin kuin suuressa. Teollisuuden kansainvälistyminen jatkuu myös Pohjois-Savossa. Suomi on suhteellisen pieni markkina-alue ja siksi kasvua on haettava ulkomailla. Yli puolet teollisuuden tuotannosta menee vientiin. Myös työvoimakustannukset ja niiden kehitys eräillä aloilla selittävät ulkomaille tehtäviä investointeja.

16 12 3. EUROOPAN UNIONIN LAAJENTUMISEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET 3.1 Yleiskatsaus EU:n laajentumiseen Euroopan unioni laajentunee tulevaisuudessa kolmellatoista uudella jäsenmaalla. Nämä uudet jäsenmaat ovat 10 Itä- ja Keski-Euroopan maata eli Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tshekki, Unkari, Slovakia, Slovenia, Bulgaria ja Romania. Näistä maista kahdeksan ensiksi mainittua liittyvät unioniin Välimeren maista Kypros ja Malta liittyvät unioniin myös Bulgarian ja Romanian liittyminen on mahdollista aikaisintaan vuonna Lisäksi hakijamaihin kuuluu Turkki, jonka osalta liittymisneuvottelut alkavat mahdollisesti v Laajentuminen muodostaa Euroopan unionin tärkeimmän ja merkittävimmän tehtävän useiden vuosien ajaksi. Euroopan integraation ensisijaisena tavoitteena on edistää rauhaa ja vakautta, eli laajentuminen on ensisijaisesti rauhan hanke. Itälaajeneminen muuttaa koko Eurooppaa. Unionin asukasluku ja pinta-ala kasvavat, ja lisäksi EU saa uudet rajat ja rajanaapurit. Unioni muuttuu pysyvästi laajentumisen myötä, mutta laajentuminen ei kuitenkaan tapahdu tyhjiössä. Ympäröivän maailman tapahtumat vaikuttavat suuresti siihen, kuinka Euroopan talouskasvu kehittyy tulevaisuudessa. Hakijamaiden on omaksuttava poliittisten ja taloudellisten kriteerien lisäksi unionin voimassaoleva säännöstö ja säännöstön toimeenpano kokonaisuudessaan. Hakijamaille asetetut kolme vaatimusta, eli ns. Kööpenhaminan kriteerit ovat seuraavat: Hakijamailla on vakaat valtioelimet, joilla taataan kansanvallan oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen sekä ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen. Maassa on toimiva markkinatalous ja se kykenee selviytymään unionin sisällä vallitsevista kilpailupaineista ja markkinavoimista. Maa kykenee täyttämään jäsenyydestä aiheutuvat velvoitteet, joihin sisältyy myös sitoutuminen poliittiseen unioniin sekä talous- ja rahaliittoon. Näiden kriteerien pohjalta on seurattu hakijamaiden kohdalla demokratian toteutumista, julkishallinnon toimikelpoisuutta, oikeuslaitoksen puolueettomuutta, korruption astetta sekä vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamista, bruttokansantuotteen kasvua, julkisen talouden tilaa sekä yritysten, pankkien ja maan yksityistämistä ja unionin säännöstön toimeenpanoa. Hakijamaiden tulee omaksua unionin vallitseva lainsäädäntö sellaisenaan ja soveltaa sitä heti jäsenyyden alkaessa Unioniin liittyvissä maissa ei euro tule ko. ajankohtana vielä käyttöön. 3.2 Laajentumisen taloudelliset vaikutukset Euroopan unionin laajentuminen asettaa haasteita Euroopan maille tulevina vuosina. Laajentumisen taloudellisia vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida, koska prosessi tulee kestämään pitkään, joten sen potentiaaliset seuraukset tulevat voimaan pitkällä aikavälillä. Kokonaisvaikutukset tulevat kuitenkin todennäköisesti olemaan positiivisia. Tämä ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa kaikkien toimialojen, alueiden ja erityyppisten yritysten kohdalla. Nämä tekijät korostuvat erityisesti uusien jäsenmaiden unioniin integroimisen alkuvaiheessa. Makrotaloudelliset vaikutukset unioniin tulevat olemaan vaatimattomia, mutta positiivisia. EU:n kokonaisbruttokansantuotteen arvioidaan lisääntyvän noin 0,2%.

17 13 Euroopan unioni on maailman suurin kauppaalue, jossa jäsenmaiden välinen kauppa muodostaa noin neljänneksen koko maailman kaupasta. Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaiden yhteenlaskettu bruttokansantuote on vain noin 5% nykyisten EU-jäsenvaltioiden vastaavasta. Uusissa jäsenvaltioissa laajentumisen on arvioitu lisäävän talouskasvua 1-2%. Nykyisissä jäsenmaissa laajentumisen vaikutuksen talouskasvuun arvioidaan olevan keskimäärin 0,1%. EU:n valtavat sisämarkkinat tarjoavat monia mahdollisuuksia niin nykyisille kuin uusillekin jäsenmaille. Kummankin osapuolen yritysten tulee rakentaa sisäiset toimintonsa siten, että niiden on mahdollista parantaa markkinanäkymiään laajentumisen myötä. Unionin tuleva laajentuminen ei tule johtamaan dramaattisiin muutoksiin nykyisissä jäsenmaissa eikä myöskään uusissa jäsenmaissa. Pitkälle edennyt Euroopan tuotanto- ja kaupparakenteiden integraatio tulee jatkumaan asteittain. Huomattavampi vaikutus voi kuitenkin kohdistua palveluihin, maatalouteen, kotimaisesti omistettuihin pk-yrityksiin, vanhan ja uuden unionin raja-alueisiin ja laajentuneen EU:n periferiaalueisiin. Makrotaloudellinen politiikka tulee olemaan ratkaisevassa osassa talouskasvun, työllisyyden ja pääomavirtojen määrittämisessä. Sekä nykyiset että uudet unionin jäsenvaltiot kohtaavat uusia kilpailijoita markkinoilla, ja hyötyvät uusista mahdollisuuksista unionin laajentumisen jälkeen. Teollisuusaloilla sekä teknologinen kehitys että lainsäädännön vapauttaminen ovat myötävaikuttaneet pääomaliikkeiden kasvuun. Nykyisissä jäsenvaltioissa ulkomaisessa omistuksessa olevat yritykset muodostavat lähes 25% teollisuustuotannosta. Ulkomaisten yritysten painoarvo muutamissa Keski- ja Itä- Euroopan maissa on jo suhteellisen suuri. Tämä johtuu pitkälti hakijamaihin kohdistuneista suorista ulkomaisista sijoituksista. Ulkomaisten sivuliikkeiden osuus teollisuuden työllisyydestä oli vuonna ,5% Unkarissa, 18,6% Puolassa ja 16,2% Tshekissä. Näiden maiden jatkuva avoimuuden kehitys antaa todennäköisesti multikansallisille yrityksille mahdollisuuden sijoittaa suuremman osan tuotannostaan näihin maihin. Pääomien vapaa liikkuvuus sisältyy Euroopan unionin perustamissopimukseen. Laajentumisneuvotteluissa huolenaiheena ei ollut niinkään pääomaliikkeiden rajoittaminen, vaan pikemminkin niiden tyrehtyminen. Monien hakijamaiden vaihtotase on ollut jatkuvasti alijäämäinen. Suorat sijoitukset hakijamaihin paikkaavat näitä alijäämiä. Kansainvälisillä pääomavirroilla onkin keskeinen vaikutus näiden talouksien kehittymisessä. Pääomavirrat hakijamaihin ovat olleet melko suuria 1990-luvun puolivälistä lähtien. Mikäli sijoituksia tarkastellaan asukasta kohden laskettuna, erityisen runsaasti ulkomaista pääomaa ovat saaneet Tshekki, Unkari ja Viro. Noin kaksi kolmasosaa sijoituksista on lähtöisin EUmaista. Maantieteellinen läheisyys on tärkeä selittävä tekijä näiden sijoitusten kohdentumisessa. Yksityistämisohjelmat hakijamaissa ovat kuitenkin edenneet niin pitkälle, että ulkomaisia sijoittajia kiinnostavat yritykset on jo ostettu. Kehittyneimmät hakijamaat ovatkin nyt yhä riippuvaisempia uusinvestoinneista. Laajentumisella tulee olemaan kauaskantoisia vaikutuksia kaikkiin Euroopan unionin aspekteihin, olivat ne sitten taloudellisia, poliittisia, institutionaalisia tai sosiaalisia. Monet laajentumisesta aiheutuvat hyödyt ovat jo havaittavissa, koska taloudellinen integraatio nykyisten jäsenvaltioiden ja Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaiden välillä on jo edennyt pitkälle. Unioniin liittyminen voi antaa merkittävän sysäyksen hakijamaiden talouskasvulle ja positiivisen, mutta pienemmän vaikutuksen nykyisille jäsenmaille. Koska siirtymäprosessi alkoi jo vuonna 1989, taloudellinen integraatio Itä- ja Keski-Euroopan hakijamaiden ja nykyisten jäsenvaltioiden välillä on edennyt nopeasti. Kaupankäynti ja ulkomaiset suorat sijoitukset ovat olleet integraation pääkanavat. Eurooppa-sopimukset ovat johtaneet keskinäiseen teollisuustuotteiden vapaaseen kauppaan rajoitusten poistamisen kautta. Tämän lisäksi Eurooppa-sopimukset sisältävät askeleen kohti palvelujen ja pääoman vapaata liikkuvuutta.

18 14 Ennen unioniin liittymistä toteutettavien uudistusten ohella lisämuutoksia on odotettavissa laajentumisen myötä. Täysi osallistuminen sisämarkkinoille toteutuu. Tällä hetkellä Eurooppa-sopimusten alaisuudessa kaupankäyntiä estävät erilaiset rajoihin liittyvät toimenpiteet. Pääomien liikkuvuus on vapautettu osittain, mutta työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan tiukasti. Itä- ja Keski-Euroopan hakijamaat hyötyvät jo nyt EU:n tarjoamasta rahoitustuesta esiliittymisohjelmien myötä. Liittymisen jälkeen uudet jäsenvaltiot tulevat hyötymään lisääntyvistä niihin kohdistuvista varojen siirroista osallistumalla rakenteellisiin operaatioihin. Unioniin liittyminen johtaa myös jossain vaiheessa jäsenyyteen euroalueelle. Tältä osin laajentumisen potentiaalinen vaikutus on kuitenkin epäselvä. Makrotaloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna laajentumisella on todennäköisesti vain pieni vaikutus nykyisiin EU-jäsenvaltioihin. Laajentuminen voi kiihdyttää bruttokansantuotteen kasvua hakijamaissa yli 2% vuodessa, mutta nykyisten jäsenvaltioiden kohdalla positiiviset taloudelliset vaikutukset voivat olla vaatimattomia. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että hakijamaat ovat hyvin pieniä verrattuna nykyiseen unioniin. Yksi pääeroavaisuus hakijamaiden ja unionin nykyisten jäsenvaltioiden välillä on tulotaso. Bruttokansantuote/asukas-suhde 12 hakijamaassa vuonna 1998 oli ainoastaan 38% unionin tasosta. Laajentumisen myötä tulojen eriävyys unionin jäsenten joukossa tulee kasvamaan. Lisäksi unionin keskimääräinen bruttokansantuote/asukas-suhde tulee laskemaan merkittävästi. Laajentuneessa unionissa tämä suhde tulee olemaan jopa 15% alempi kuin nykyisessä unionissa. Alhaiset tulotasot tulevissa jäsenmaissa viittaavat siihen, että nämä maat tulevat hyötymään EU:n varojen siirroista taloudellisen koheesion myötä. Lisäksi tällä tulee olemaan merkittäviä budjetillisia vaikutuksia. Mikäli oletetaan, että nämä varojen siirrot myötävaikuttaisivat investointien rahoittamiseen hakijamaissa, ne saattaisivat myötävaikuttaa tätä kautta myös tulojen yhdenmukaistumiseen uusissa jäsenvaltioissa. Kun siirtymäprosessi Itä- ja Keski-Euroopan hakijamaissa alkoi, muutos keskitetysti johdetuista talouksista markkinatalouksiin johti näissä maissa laskusuhdanteeseen. Elpymisen käynnistyttyä hakijamaissa bruttokansantuote kasvoi vuosina keskimäärin 3,5% vuodessa, kun samaan aikaan unionin alueella kasvu oli 2,25%. Kasvun elpyminen alkoi aikaisemmin niissä hakijamaissa, joissa olosuhteet elpymiselle olivat suotuisammat. Uudistusten toteuttamiseen sitoutumisen aste kuitenkin muodostui nopeasti merkittävästi tekijäksi. Ne maat, jotka olivat riittävästi sitoutuneet uudistusten toteuttamiseen, kasvoivat nopeammin, kun taas ne maat, joissa uudistusten toteuttaminen epäonnistui, kohtasivat uuden laskusuhdanteen. Taloudellisen elpyminen mahdollisti useimmissa Itä- ja Keski-Euroopan hakijamaissa merkittävä edistyminen hyvin toimivan markkinatalouden edellyttämien laki- ja säännöstökehyksien toteuttamisessa. Lisäksi edistys makrotaloudellisen vakauden saavuttamisessa edesauttoi elpymisen kehittymistä. Hakijamaat edistyivät myös erilaisten rakenteellisten uudistusten toteuttamisessa, ja integroituivat markkinatalouksien kanssa. Kasvanut kaupankäynti ja ulkomaiset suorat investoinnit auttoivat Itä- ja Keski- Euroopan hakijamaita muuttamaan taloudellisia rakenteitaan tarjoamalla uusia tarjontalähteitä, uusia tuotemarkkinoita ja pääsyn parempaan teknologiaan. Institutionaalisella tasolla Eurooppa-sopimukset EU:n kanssa myötävaikuttivat lisäintegraation kehittymiseen. Itä- ja Keski-Euroopan hakijamaiden muutos avoimiksi markkinatalouksiksi on tarjonnut EU:n nykyisille jäsenvaltioille uusia mahdollisuuksia. Hakijamaiden maantieteellisesti arvioitujen markkinoiden laajeneminen oli vaatimatonta johtuen hakijamaissa vallinneesta taloudellisesta laskusuhdanteesta. Talouskasvu elpyi kuitenkin lopulta suurimmassa osassa Itä- ja Keski- Euroopan hakijamaista riittävän vahvasti luodakseen pohjaa positiivisille pitkän ajanjakson näkymille. Itä- ja Keski-Euroopan hakijamaista tuli nopeasti suhteellisen avoimia talouksia, joiden kaupasta yli 60% käydään EU:n kanssa. Kun huomioidaan unionin ulkomaankauppa kokonaisuudessaan, hakijamaiden kanssa käyty kauppa kasvoi nopeammin kuin minkään muun alueen kanssa käyty kauppa.

19 15 Kaupankäynnin rakenne EU:n ja Itä- ja Keski- Euroopan hakijamaiden välillä ilmensi vahvaa toisiaan täydentävyyttä läpi koko 1990-luvun. Unioni on erikoistunut korkean teknologian tuotteisiin, kun taas hakijamaat ovat siirtyneet resurssi-intensiivisistä tuotteista ja toimialoista työvoimaintensiivisiin. Nämä maat ovat silti yhä erikoistuneet alhaisen laadun markkinasegmentteihin. Tämän vuoksi kaupankäynti on tarjonnut uusia mahdollisuuksia molemmille tahoille. Välituotteiden osuus kaupankäynnistä kasvoi nopeasti yli 50 prosenttiin. Tämä osoittaa hakijamaiden tuotantoprosessien lisääntyneen integraation EU:n tuotantoprosessien kanssa. Kaupankäynnin rakenne ja sen suuri volyymi verrattuna Itä- ja Keski-Euroopan talouksien kokoon osoittaa sen, että kaupankäynnillä on selviä positiivisia vaikutuksia kyseisiin maihin. Vaikutukset unionin nykyisiin jäsenvaltioihin eivät ehkä ole olleet yhtä merkittäviä, koska tämä kauppa muodosti ainoastaan 10-12% EU:n koko ulkoisesta kaupasta, ja vain yhden prosentin EU:n bruttokansantuotteesta 1990-luvun lopulla. Toisiaan täydentävyys EU:n ja Itä- ja Keski-Euroopan hakijamaiden välillä on kuitenkin ollut niin vahvaa, että EU:n jäsenmaiden talouksiin kohdistuvien positiivisten vaikutusten voidaan arvioida olleen suurempia kuin mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Tämä pitää paikkansa myös eteläisen EU:n jäsenvaltioiden kohdalla, koska ne erikoistuvat erilaisiin tuotteisiin ja laatusegmentteihin kuin Itä- ja Keski- Euroopan hakijamaat. Kaupankäynnin vaikutukset ovat suurimmat niissä EU:n jäsenvaltioissa, jotka sijaitsevat lähimpänä Itä- ja Keski- Euroopan hakijamaita. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvatkin lähinnä Saksaan ja Itävaltaan, jotka lisäksi muodostavat suurimman osan tästä kaupankäynnistä. Näissä maissa erityisesti lisäintegraatio on alkanut vaikuttaa tiettyjen toimialojen uudelleen organisointiin. Tämä on lisännyt dynaamisuutta yritystasolla johtuen väistämättömistä sopeutumisen aiheuttamista kustannuksista. Edellä mainittu johtopäätös pitää paikkansa myös pääoman ja työvoiman liikkumisen kohdalla. Ne tarjosivat uusia mahdollisuuksia sekä Itä- ja Keski-Euroopan hakijamaille että EU:lle, mutta olivat kuitenkin pieniä suhteessa koko unionin talouteen. Pääomavirrat EU:sta Itä- ja Keski-Euroopan hakijamaihin muodostivat alle prosentin kiinteiden investointien bruttomäärästä EU:ssa, eivätkä siis vaikuttaneet merkittävästi pääomamarkkinoihin. Työvoiman liikkeet Itä- ja Keski-Euroopan hakijamaista unioniin pysyivät samoin alhaisina, käsittäen vain prosentin EU:n työvoimasta. Kuten kaupankin kohdalla, Itä- ja Keski-Euroopan hakijamaiden raja-alueilla sijaitsevat unionin jäsenvaltiot ja alueet kokivat merkittävimpiä vaikutuksia. Tämä johtuu siitä, että ne tarjosivat hakijamaille eniten ulkomaisia suoria sijoituksia ja vastaanottivat yli 80% hakijamaiden muuttoliikkeestä ja rajojen välisistä työntekijöistä. 3.3 Laajentumisen vaikutukset t pk-yrityksiin Vaikka laajentumisen kokonaisvaikutukset pitkällä ajanjaksolla tulevatkin olemaan positiivisia, se ei välttämättä pidä paikkaansa esimerkiksi erityyppisten yritysten ja tiettyjen toimialojen kohdalla. Laajentumisen positiiviset vaikutukset johtuvat pitkälti laajentuneista markkinoista, parantuneesta työvoiman tasosta ja lisääntyneen kilpailun dynaamisista voimista. Laajentuminen tarjoaa EU:n yrityksille mahdollisuuksia, mutta toisaalta se aiheuttaa myös riskejä. Pkyritysten taloudellinen ympäristö tulee parantumaan, mutta keskimäärin vaikutuksen pitäisi olla pieni. Kilpailu on kuitenkin avainasemassa laajentumisen kasvupotentiaalin ymmärtämisessä. Tietyn tyyppiset yritykset ja jotkin toimialat tulevat hyötymään laajentumisen tarjoamista mahdollisuuksista enemmän kuin muut yritykset. Pk-yrityksiin kohdistuvien vaikutusten mittaaminen on kuitenkin vaikeaa. Laajentumisprosessi vie aikaa, koska kaikki hakijamaat eivät liity unioniin samaan aikaan. Lisäksi laajentuminen ei tapahdu missään tietyssä ajankohdassa, vaan se on useita vuosia kestävä prosessi. Jotkin vaikutukset tulevat voimaan jo esijäsenyysvaiheessa. Siirtymävaiheet kuitenkin aiheuttavat sen, että muut vaikutukset tulevat voimaan vasta jäsenyyden toteutumisen jälkeen. Lisäksi vaikutusten alkusysäyksien ja itse vaikutusten välillä saattaa olla viivytyksiä. Laajentumisen seuraukset vaikuttavat siis suhteellisen pitkällä ajanjaksolla. Tämä tekee vaikeaksi arvioida sitä, milloin odotetut muutokset alkavat vaikuttaa. Ongelmallista on myös se, että kansainvälinen ympäristö

20 16 ei pysy vakiintuneena laajentumisprosessin aikana. Tämän vuoksi on vaikeaa erottaa taloudellisen integraation vaikutukset laajemmista globaaleista kehityssuunnista erityisesti joillakin toimialoilla. Pk-yritykset eivät todennäköisesti tule kokemaan kovin merkittäviä laajentumisen aiheuttamia vaikutuksia. Tämä johtuu pitkälti siitä, että potentiaaliset vaikutukset ovat tunnusomaisia pkyritysten toiminnalle, kun huomioidaan esimerkiksi lisääntynyt kilpailupaine niiden tuottajien taholta, jotka toimivat alhaisemmilla kustannuksilla. Lisäksi monilla toimialoilla laajentumisen vaikutus rajoittuu alueille, jotka sijaitsevat lähellä uusia EU-jäsenvaltioita. Toimialatasolla voidaan identifioida sekä mahdollisuustoimialoja että riskitoimialoja. Teollisuudessa kummatkin toimialatyypit ovat suuressa määrin limittäin. Kaikkia riskitoimialoja luonnehtii korkea työvoimaintensiivisyys, koska halvan työvoiman saanti tulee jatkossakin olemaan hakijamaiden suhteellisen edun päälähde. Työvoima potentiaalisissa uusissa jäsenmaissa on pääosin hyvin koulutettua, joten myös jotkin taitointensiiviset toimialat EU:ssa saattavat kohdata kasvavaa kilpailupainetta. Palvelutoimialojen kohdalla unionin potentiaaliset toimialalliset edut keskittyvät pääasiassa liiketoiminta- ja rahoituspalvelujen alueelle, kun taas hakijamaissa vienti-, matkailu- ja kuljetuspalvelut ovat hallitsevassa asemassa. Alueellisella tasolla uusista markkinoista hyötyvät unionin periferia-alueet saattavat kohdata suurempia vaikutuksia hakijamaista tulevan kasvavan kilpailun myötä. Sitä vastoin unionin keskus ja erityisesti maat, jotka sijaitsevat uusien jäsenmaiden rajanaapureina, hyötyvät todennäköisesti enemmän investointituotteidensa kasvavasta kysynnästä hakijamaissa ja intensiivisemmästä työvoiman tasosta. Toisaalta hakijamaista tulevan kilpailun lisääntyminen vaikuttaa voimakkaammin juuri näillä alueilla. Kaiken kaikkiaan vaikutuksia kohtaavien toimialojen määrä tulee olemaan suurempi raja-alueilla. Hakijamaiden taholta on jo koettu suhteellisen voimakas vaikutus viime vuosien aikana. Kokonaistasapaino on ollut positiivinen, mutta ei kuitenkaan kaikkien toimialojen kohdalla. Pk-yritysten kohdalla tulee huomioida erityisesti se, että niiden kansainvälisen toiminnan taso eroaa jopa huomattavasti suurista yrityksistä. Erityisesti mikro- ja pienyritykset toimivat yleensä paikallisella tasolla, joten laajentumisen vaikutus niihin on todennäköisesti vaatimaton. Lisäksi keskisuuret yritykset kohtaavat usein korkeiden kaupankäyntikustannusten aiheuttamia esteitä kansainvälisissä toiminnoissaan. Nämä esteet liittyvät pääosin ulkoiseen kaupankäyntiin ja ulkomaisiin investointeihin. Kaupankäyntikustannukset alenevat kuitenkin laajentumisen seurauksena, ja tämä voi antaa pkyrityksille jopa merkittävää hyötyä verrattuna suurempiin yrityksiin. Lisäksi kustannusten aleneminen hyödyttää erityisesti niitä pk-yrityksiä, jotka sijaitsevat lähellä laajentuneen unionin rajoja. Pk-yritykset ovat tärkeitä EU:n työllisyydelle, vaikka jäsenmaiden välillä onkin eroja. Karkeasti ottaen pk-yritysten osuus unionin kokonaistyöllisyydestä kasvaa läpi unionin pohjois-etelälinjan. Joillakin riski- ja mahdollisuustoimialoilla pk-yrityksillä on kuitenkin vain pieni rooli. Esimerkiksi moottoriajoneuvojen ja elektronisten laitteiden valmistustoimialat ovat molemmat identifioitu sekä riski- että mahdollisuustoimialoiksi, ja näillä aloilla pk-yritysten osuus unionin kokonaistyöllisyydestä on keskiarvon alapuolella. Toisaalta vaatteiden ja huonekalujen valmistustoimialat on molemmat identifioitu riskitoimialoiksi ja molemmilla aloilla pk-yritykset ovat hallitsevassa asemassa. Sama pitää paikkansa myös joillakin palvelutoimialoilla, kuten hotelli-, ravintola- ja kuljetusala, joissa EU:n tuonti hakijamaista on merkittävää. Jotkin riskitoimialat ovat jo kokeneet työpaikkojen menetyksiä. Tätä ilmiötä on kuitenkin vaikea erottaa globaaleista yritysten uudelleen organisointien kehityssuunnista. Alhaisen tulotason alueet unionissa näyttävät olevan haavoittuvampia laajentumisen aiheuttamille riskeille kuin korkeamman tulotason alueet. Tämä johtuu pitkälti siitä, että näille alueille on sijoittunut paljon työvoimaintensiivistä tuotantoa. Suotuisat taloudelliset olosuhteet kuitenkin myötävaikuttivat siihen, että ainakin kahdella raja-alueella kasvu oli kansallisen keskiarvon yläpuolella 1990-luvulla. Laajentumisen vaikutus on ollut vähemmän voimakas niillä alueilla, jotka eivät ole raja-alueita. Ne ovat kuitenkin jossain määrin altistuneet Itä-Euroopan alhaisten palkkakustannusten maista tulevalle kilpailulle. Tämä johtuu siitä, että näille alueille sijoittui paljon työvoimaintensiivistä tuotantoa menneisyydessä.

Pk-yrityksen rahoituskysely

Pk-yrityksen rahoituskysely Pk-yrityksen rahoituskysely Toukokuu 2002 Suomen Yrittäjät Esipuhe Analysoimalla pk-yritysten rahoitusasemaa voidaan paikallistaa kotoisten rahoitusmarkkinoiden mahdolliset heikkoudet ja muutossuunnat,

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

Teollisuus- ja palveluyritysten

Teollisuus- ja palveluyritysten Teollisuus- ja palveluyritysten rahoituskysely Vuosi 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriö Suomen Pankki 16.3.2006 Sisällys Esipuhe 3 Yhteenveto 4 1 Aineisto 5 2 Rahoituksen hankinta 6 3 Rahoitussuunnitelmat

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku

Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku Toimiala Online kevätseminaari 23.5.2012 Jukka Vauhkonen Suomen Pankki Kyselyn taustaa Yritysten rahoituskysely 1994 2010 (SP, EK, TEM) Pk-yritysten rahoituskysely

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Seuturaportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Seuturaportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Kanta-Häme : Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=6 Kanta-Häme, n= -8 Forssan seutu, n= - Hämeenlinnan seutu, n=3 - HyRi-alue,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Seuturaportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Seuturaportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 201 Seuturaportti, Kainuu 1 1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=611 Kainuu, n=81 3 Kajaani, n=8 8 Kehys-Kainuu, n=23-9 2 - - 0 2:

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Pk-yritysten kansainvälistyminen

Pk-yritysten kansainvälistyminen Syksy 2015 Pk-yritysten kansainvälistyminen Kirjoittaja: Samuli Rikama, ekonomisti, työ- ja elinkeinoministeriö Johdanto Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Alueraportti, Kymenlaakso

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Alueraportti, Kymenlaakso Pk-yritysbarometri, kevät 214 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 8 Rakentaminen Kauppa 17 16 17 17 Palvelut 56 59 Muut 1 2 2 4 5 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Pk-yritysbarometri, Pirkanmaa 1/2005

SISÄLTÖ. Pk-yritysbarometri, Pirkanmaa 1/2005 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja sen kehitystä kuvaavaa Pk-yritysbarometria kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina

Lisätiedot

Pk-yrityksen rahoituskysely lokakuu 2001

Pk-yrityksen rahoituskysely lokakuu 2001 Pk-yrityksen rahoituskysely lokakuu 2001 Esipuhe Analysoimalla pk-yritysten rahoitusasemaa voidaan paikallistaa kotoisten rahoitusmarkkinoiden mahdolliset heikkoudet ja muutossuunnat, sillä pkyrityksillä

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

YLEISET YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA AIKANA KOKO MAA (n=3747) 24 Kymenlaakso (N=129) 25 Kotka-Haminan seutu (n=6) 27 Kouvolan seutu (n=69) 23 1 2 3 4 5 6 Saldoluku (suurempi - pienempi)

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:33:58 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:56:40 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Pk-yritysten vienti 1. Pk-yritysten vienti. Pk-yritysbarometri 2015. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Pk-yritysten vienti 1. Pk-yritysten vienti. Pk-yritysbarometri 2015. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Pk-yritysten vienti 1 Pk-yritysten vienti Pk-yritysbarometri 015 Pk-yritysten vienti SISÄLLYS ESIPUHE... 1. VIENTI JA LIIKETOIMINTA ULKOMAILLA... 4 1.1 Kasvuhakuisuus ja vienti... 5 1. Vientimaat ja osuus

Lisätiedot

Helsinki 1/2006. Helsingin Yrittäjät

Helsinki 1/2006. Helsingin Yrittäjät 1/2006 Helsingin Yrittäjät 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja tämän kehitystä kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 Luentorunko 1. Stylized facts 2. Viron talouden ominaispiirteet 2.1. Currency Board valuuttakurssi- ja rahajärjestelmä

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2013. seutukuntaraportti, Kymenlaakso

Pk-yritysbarometri, kevät 2013. seutukuntaraportti, Kymenlaakso Pk-yritysbarometri, kevät Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana n=kaikki vastaajat Koko maa (n=464) Kymenlaakso (n=8) Kotka-Haminan seutu (n=6) 8 Kouvolan seutu (n=8) - - -4 - - - 4 Indeksi: Erittäin

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 214 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2015 Suomen Pankin selvitykset ja raportit

Yritysrahoituskysely 2015 Suomen Pankin selvitykset ja raportit Yritysrahoituskysely Suomen Pankin selvitykset ja raportit Suomen Pankki Sisällys Esipuhe...3 1. Aineisto...4 2. Yritysten rahoituksen hallinta...5 3. Yritysten rahoitussuunnitelmat...7 4. Yritysten rahoitusongelmat...

Lisätiedot

Yritysten rahoituskysely Vuosi 2007

Yritysten rahoituskysely Vuosi 2007 Yritysten rahoituskysely Vuosi 2007 19.11.2007 Sisällys Esipuhe 3 Yhteenveto 4 1 Aineisto 5 2 Rahoituksen hankinta 6 3 Rahoitussuunnitelmat 8 4 Rahoitusongelmat 10 5 Rahoituksen hinta, sivukulut ja vakuusvaatimukset

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri, syksy 2007

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri, syksy 2007 tesipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa sekä tämän kehitystä kuvaavaa Pk-yritysbarometria kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Oriola-KD The Channel for Health

Oriola-KD The Channel for Health Oriola-KD The Channel for Health Sijoitus Invest 14 12.-13.11.2014 Oriola-KD tänään Liikevaihto 2013 2,6 miljardia euroa Ruotsi 50 % Venäjä 33 % Suomi ja Baltia 17 % Henkilöstö 4700 työntekijää Venäjä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Yritysten rahoituskysely. Vuosi 2009

Yritysten rahoituskysely. Vuosi 2009 Yritysten rahoituskysely Vuosi 30.10. Sisällys Esipuhe 3 Yhteenveto 4 1 Aineisto 5 2 Rahoituksen hankinta 6 3 Rahoitussuunnitelmat 9 4 Rahoitusongelmat 12 5 Rahoituksen hinta, sivukulut ja vakuusvaatimukset

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Seuturaportti, Keski-Suomi

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Seuturaportti, Keski-Suomi Pk-yritysbarometri, kevät 214 Seuturaportti, 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4321 16, n=272 18 Eteläinen, n=54 26 Jyväskylän seutu, n=165 Pohjoinen, n=53 17 17 1 2 3

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Seuturaportti, Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Seuturaportti, Pohjanmaa Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjanmaa : Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=6 Pohjanmaa, n= Kyrönmaan seutu, n=7 - Pietarsaaren seutu, n=6 7 Suupohjan

Lisätiedot

Tässä syksyn 2004 valtakunnallisessa raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia

Tässä syksyn 2004 valtakunnallisessa raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia Esipuhe Finnvera Oyj ja Suomen Yrittäjät ry tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja sen kehitystä kuvaavaa Pk-yritysbarometria kaksi kertaa vuodessa. Pk-yritysbarometri perustuu runsaan

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Yrityspäättäjätutkimus 2015 Ilmajoen kunta. Tuukka Suoniemi

Yrityspäättäjätutkimus 2015 Ilmajoen kunta. Tuukka Suoniemi Ilmajoen kunta Tuukka Suoniemi 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

YIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen. Juhani Pitkäkoski 5.2.2013

YIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen. Juhani Pitkäkoski 5.2.2013 YIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen Juhani Pitkäkoski 5.2.2013 Sisältö Jakautumisen perustelut Jakautumisen hyödyt ja alustava suunnitelma osittaisjakautumiselle Kaksi itsenäistä yhtiötä, Caverion

Lisätiedot

TUTKIMUKSET. PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 2008

TUTKIMUKSET. PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 2008 TUTKIMUKSET PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 00 Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 00 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 16 Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5988 Pohjois-Pohjanmaa, n=259 Koillismaa, n=8 Nivala-Haapajärvi, n=22 Oulu,

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2015. Seuturaportti, Uusimaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2015. Seuturaportti, Uusimaa Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Uusimaa 1 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4376-6 Uusimaa, n=361-5 HyRi-alue, n=86 Itä-Uusimaa, n=82-9 -9 Kuuma-kunnat, n=112-5

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2015. Seuturaportti, Keski-Suomi

Pk-yritysbarometri, kevät 2015. Seuturaportti, Keski-Suomi Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Keski-Suomi 1 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4376-6 Keski-Suomi, n=259 Eteläinen Keski-Suomi, n=56-3 Jyväskylän seutu, n=145

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Lapin Yrittäjät Länsipohjan Yrittäjät

Lapin Yrittäjät Länsipohjan Yrittäjät 1/26 Lapin Yrittäjät Länsipohjan Yrittäjät 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja tämän kehitystä kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

CRAMO OYJ. PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Helsinki 26.11.2012. Martti Ala-Härkönen Talous- ja rahoitusjohtaja POWERING YOUR BUSINESS

CRAMO OYJ. PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Helsinki 26.11.2012. Martti Ala-Härkönen Talous- ja rahoitusjohtaja POWERING YOUR BUSINESS CRAMO OYJ PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Helsinki 26.11.2012 Martti Ala-Härkönen Talous- ja rahoitusjohtaja POWERING YOUR BUSINESS Cramo-konserni lyhyesti Tuotteet Kohderyhmä Tunnusluvut 2011 Toimipisteverkosto

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 2008

PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 2008 TUTKIMUKSET PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 28 Alueraportti, Etelä-Savo Etelä-Savon Yrittäjät 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa kuvaavaa a kaksi

Lisätiedot