panu rajala pimeään Olavi Paavolaisen elämä werner söderström osakeyhtiö helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "panu rajala pimeään Olavi Paavolaisen elämä werner söderström osakeyhtiö helsinki"

Transkriptio

1

2 panu rajala Tulisoihtu pimeään Olavi Paavolaisen elämä werner söderström osakeyhtiö helsinki

3 panu rajala ja wsoy 2014 graafinen suunnittelu martti ruokonen kuvatoimitus laura arvela isbn painettu eu:ssa

4 SISÄLLYS Monikasvoinen Olavi Paavolainen 9 KIVENNAVAN KAUNOSIELU Vielä kerran Vienolassa 13 Puutarhan lumous 14 Kosmopoliitti sukusekoitus 17 Kannas, taiteiden keskittymä 21 Poika käy koulua ja innostuu vapaussodasta 24 Sotilasura jää, taide voittaa 30 NUORUUDEN HURMIO Rakkaus runoitse 35 Paratiisin huumaukseen 44 Uuden runon läpimurto 52 Vienolan hurmioituneet 60 Verevät miehet kehiin 65 Madame astuu näyttämölle 69 NYKYAIKAA ETSIMÄSSÄ Rouva Spindel kietoo verkkoonsa 77 Tulenkantajat albumista kasvaa oma lehti 83 Pariisiin, Pariisiin! 85 Vihellyskonsertti ja Valtatiet 95 Uusi pako Pariisiin 102 Kentän ja kasarmin kahinoissa 106 Yhteenotto P. Mustapään kanssa 113 Dear Hagar 117 Metropolien, koneiden, dadan, neekerijazzin, alastomuuden korkeaveisu 122 KEULAKUVA KURITTAA JOUKKOJAAN Tulenkantajain hautajaiset 129 Rakkauselämän syväluotaaja 136 Siivous tekee selvää jälkeä 140 Sivallusten pääkohteet 144 Lastenkamarin vastaiskuja 149 Jäähyväiset runoudelle 155

5 UUSILLE URILLE Lontoon matkakirja raukeaa 161 Kivennavan kitkerä erakko 163 Politiikkaa, mainoksia ja seksuaaliprobleemeja 169»Silo luo suloa» 180 KOLMANNEN VALTAKUNNAN VIERAANA Suuri kirjallisuustaistelu 187 Suin päin Saksaan 191 Pohjoisen ajatuksen mytologia 198 Uutta teräsmaailmaa taotaan 203 Jumalallinen tulinäytös 212 Naisten kanatarhassa 216 Kirja syntyi pikavauhtia 221 Pettymys isännille 231 Kaksi myöhäistä tuomiota 235 PAKO PIMEÄÄN Ahdistunut kirjailija 239 Uusi kirjailija tutkii erotiikkaa ja avioliittoa 242 Lähtö suureen tuntemattomaan 251 Hidalgo kuhisevissa miljoonakaupungeissa 257 Toiviomatka utopiaan 264 Inkojen raunioilla 276 Propagandaliitossa ja kartanohotellissa 279 Kirjoittajan loppurepäisy 282 Synteesi jäi syntymättä 285 RAKKAUTTA JA TAITEILIJAELÄMÄÄ Pieni rouva visiteeraa Vienolassa 295 Vierailija Virosta 304 Unelmia ja murskajaisia 307 Haanpää Helsingissä 311 SODAN ALLA VIHOLLISEN MAALLA Hellan eväät ja Helvin murheet 317 Millä asialla gospodin Paavolainen liikkuu? 319 Vaitelias tutkimusmatkailija Volgalla 329 Ukrainan kirkkoja ja kolhooseja 336 Pierre Lotin kahvilassa ja Akropoliilla 339 TALVISOTA TOIPILAANA, VÄLIRAUHA HAPUILLESSA Kohtaus asemasillalla 345 Komennus propagandatöihin 346 Moskovan mieheksi? 350 Ensimmäiset pommitukset 351 Isku apteekkiin 357 Välirauhan kuvatöitä 361 Fasistista rintamaa rakentamassa 367 Säädyllinen murhenäytelmä tuo murheita 373 Kolmas välirikko 382 SYNKÄN MIEHEN HYÖKKÄYSSOTA Lomalaisia Gustavelundissa 387 Vastahakoisen upseerin sotaanlähtö 389 Toivorikas yksinpuhelu 394 Eturintaman tuntumassa 398

6 »Luomassa Suomea vuosisadoiksi eteenpäin» 402 Ensimmäinen loma ja lopullinen ero 409 Aunus harmaasilmä 413 Vepsän mailla vierahilla 420 Juhlaa ja ryyppäämistä 424 PÄÄMAJASSA Turhauttava toimitustyö 429 Taistelu Aunuksesta redivivus 432 Komennus Päämajaan 439 Tuskastujan tunnustuksia 441 Kirjallisia kaikuja 446 Tappion tunnelma tiivistyy 451 Matkoilla ja masennuksessa 455 Tulenkantajien juhlakatselmus 459 Retki Rukajärvelle 463 Rintamamiesten runot 465 Pako kulttuuriin 468 Viimeinen sotavuosi alkaa 471 IRTI SODASTA Rauhantunnustelujen aika 477 Uusia ja vanhoja suhteita 481 Loppu häämöttää 484 Viimeisen kerran Kannaksella 487 Välirauha solmitaan 489 Siviiliin 492 Epilogi Tukholmasta 494 SYNKÄN YKSINPUHELUN SYNTY JA VASTAANOTTO Suunnitelmia, sihteereitä ja lukuiltoja 497 Katri Valan muistojuhla 501 Olavi Paavolainen naimisiin! 503 Kirjailijaliitossa kuohuu 506 Yksinpuhelu syntyy yhteistyössä 510 Tulitusta ja tunnustusta 515 Pentti Hillin ratkaistu arvoitus 522 Vilpitön tilinteko vai jälkiviisas väärennös? 526 Yksinpuhelun loppusaldo 529 TEATTERIPÄÄLLIKÖN HURMA JA TURMIO Hellaradion leipiin 537 Olavi Paavolaisen näköinen teatteri 539 Päällikkö ja alaisensa 543 Ero avioliitosta 549 Viimeinen rakkaus 553 Juhlittu epätoivoinen sankari 563 Palkittu, vihdoin viimein 570 Helvi Hämäläisen jäähyväiset 575 Luolaansa hiipinyt leijona 579 Viitteet ja huomautukset 584 Kirjallisuus ja lähteet 603 Henkilöhakemisto 616

7 MONIKASVOINEN OLAVI PAAVOLAINEN Tein kerran Mika Waltarille tuon tavanomaisen kysymyksen: mitä mieltä Olavi Paavolainen lopultakin oli jatkosodasta? Kuinka paljon hän muunteli päiväkirjaansa? Akateemikko hymähti, oli hetken hiljaa, sanoi sitten: Ei Olavissa ollut yhtä mielipidettä, ei hän koskaan etsinyt selvää yhtenäistä linjaa. Hänessä oli aina monta minää, joista hän nosti esiin sen mitä juuri sinä aikana tarvittiin. Se oli hänen vaistomaista esitystaitoaan. Kirjallisuuden häikäisevä estraditaiteilija! Kulttuuripolitiikan monitaitoinen jonglööri? Oman aikansa etsijä, sukupolvensa soihdunkantaja, näköaloja aukova tutkimusmatkailija. Paradoksien mies, Janus- kasvoinen epäilijä, ainainen aidallaistuja Olavi Paavolaisessa on moneksi. Hän on askarruttanut ylei söään niin kauan kuin on esiintynyt. Hänestä on kirjoitettu kuvauksia 1920-luvun alusta saakka. Häntä on ihailtu ja kadehdittu, rakastettu ja vihattu eniten kuitenkin ihailtu. Hän oli niin ainutlaatuinen ilmestys, poseeraava dandy, tenhoava vaikuttaja, innostava joukonjohtaja, loistava tyyliniekka, jalostuneen taideaistin lävistämä kriitikko, modernin runon esitaistelija, kulttuuritietoinen esseisti ja matkakirjailija, lopulta maan seuratuimman teatterin johtaja. Hän oli täysiverinen esteetikko, ei koskaan varsinaisesti poliittinen henkilö, mutta silti hän nostatti teoksillaan poliittisia kiistoja. Hänen viimeiseksi roolikseen jäi väsähtänyt, kyyninen valtakunnanpessimisti. Paavolaisesta on julkaistu kaksi elämäkertaa. Matti Kurjensaarella oli paalupaikka pitkän tuntemuksen perusteella. Hänen Loistava Olavi Paavolaisensa (1975) jäi kuitenkin tavoitteestaan; syynä kohdehenkilön entisen puolison voimakas puuttuminen kirjoittajan käytettävissä olevaan aineistoon. Lamauttava isku masensi Kurjensaaren pit- monikasvoinen olavi paavolainen 9

8 käksi aikaa. Silti meillä on hänen elävästi ja oivaltaen kirjoittamansa kuvaus ystävästään, välähdyksiä esikuvasta myös muissa teoksissaan. Hänen havainnoistaan rikastuu tämäkin teos. Toinen elämäkerta, Jaakko Paavolaisen Keulakuva (1993), on hyödyllinen tietolähde, asiakirjan tapaan jäsennelty, faktoissa pysyttelevä. Sekin on henkilökohtaisen tuntemuksen pohjalta syntynyt, kohteen serkun kirjoittama. Olavi Paavolaisen teoksia historiantutkija analysoi niukasti, samoin Kurjensaari, joka lähestyi aihetta impressionistisena kirjailijana. Paavolaisen teoksia on sittemmin tarkasteltu monelta kannalta, hänen katsettaan, paikkojaan ja maisemiaan, nykyajan sinistä kukkaa, suurkaupungin sykettä ja konekulttuuria, matkoja ja mainostekstejä, muotia ja alastomuutta, puutarhanhoitoa, suhdetta uskontoon ja kuolemaan. H. K. Riikonen on perehtyneesti tutkinut Paavolaisen 1940-luvun tekstejä kirjassaan Sota ja maisema (1995). Viimeksi Ville Laamanen on väitöskirjassaan Suuri levottomuus (2014) selvittänyt seikkaperäisesti Paavolaisen Neuvostoliiton matkan 1939 vaiheet ja yhteydet hänen tuotantoonsa. Tilaa tuntui silti vielä olevan Olavi Paavolaisen koko kaaren kattavalle elämäkerralle, jossa hänen teoksensa ja elämänvaiheensa jännitteisessä vuoropuhelussa täydentäisivät oloissamme poikkeuksellista kirjailijakuvaa. Kiitän kustantajaani yllytyksestä aiheeseen ja hyvästä yhteistyöstä kuten myös WSOY:n kirjallisuussäätiötä työn rahallisesta tukemisesta. Kohdehenkilön kuolemasta on kulunut puoli vuosisataa. Kaikkea ei ole vielä kerrottu, kirjailija on itse hävittänyt aineistoaan ja jotakin saattaa vielä olla perikunnan kätköissä. Tekijänoikeuksien haltija Pekka Paavolainen ilmoittaa noudattavansa isänsä rintamatoverin Gunnar Johanssonin linjaa:»jag tiger som muren.» Sama periaate valtasi myös Olavi Paavolaisen hänen parina viimeisenä vuosikymmenenään. Kirjailijan jälkimaineen suojelu jatkuu; silti tähänkin teokseen kertyi uutta haastattelutietoa sekä yksityistä ja arkistoissa lepäävää, ennen käyttämätöntä aineistoa. Olavi Paavolainen oli muun ohessa kirjoittamattomien teosten kirjailija. Hän julkaisi seitsemän omaa teosta, mutta kolme pitkäaikaista suunnitelmaa jäi toteuttamatta: Tulenkantajien historia, seksuaali- 10 tulisoihtu pimeään

9 probleemia koskeva tutkimus sekä kirja Neuvostoliitosta. Trilogia suuresta levottomuudesta jäi kesken. Teosten kehittelyistä näkyy toistuvia jälkiä hänen artikkeleissaan, mietteissään ja kirjeissään; tuskin löytyy enää käänteen tekeviä todisteita. Tämän elämäkerran yhtenä tehtävänä on näyttää, mitä hän aiheistaan etsi ja mitä niistä olisi voinut tulla. Kiitän avuliaita tiedonantajia työni vaiheissa. Olavi Paavolaisen veljenpoika Eero-Pekka Paavolainen on tuntenut monipuolista mielenkiintoa pyrkimyksiäni kohtaan ja tarjonnut arkistoaan käyttööni. Olen voinut käydä hänen kanssaan hyödyllisiä keskusteluja ja tavata myös muita Paavolaisen suvun jäseniä. Vanha veljeni Vesa Karonen, taistelupari Yrjö Jylhän tutkimusten tuiskeissa, on lukenut käsikirjoituksen, tehnyt hyviä huomautuksia ja ollut uskollisena apuna pulmissa. Ennen muuta sotahistorian ja Synkän yksinpuhelun taustan osalta hänen asiantuntemuksensa on ollut tärkeä turva. Viimeaikainen tutkimus ja jatkosodan arvonpalautus ovat saattaneet Paavolaisen päiväkirjan uuteen kriittiseen valaistukseen. Eero Saarenheimo, radion viimeisiä veteraaneja, kannusti työtäni alusta saakka ja antoi auliisti tietojaan. Kiitän tv-kauteni aikaisia työtovereitani Matti-Juhani Karilaa ja Juha Vakkuria kummankin keräämän Paavolais-aineiston luovutuksesta käyttööni. Timo Soikkanen avasi kotonaan Turussa tutkittavaksi tätinsä Liisa Tannerin antoisan aineiston. Työn alkuun saattajiin kuuluu myös Kaarina Sala, joka joutui nuorena arkistonjohtajana konkreettisesti kokemaan Paavolais-aineiston omaisia polttelevan luonteen. Paavolaisen virontaja Piret Saluri lähetti muutaman kiintoisan viitteen kirjailijan Viron suhteista. Kiitän kaikkia vaivaamiani! Lämpimästi kiitän rakasta vaimoani Marjaa käsikirjoituksen lukemisesta ja tarkoista korjauksista. Minun ei tarvitse tavan mukaan hyvitellä häntä vaivoistaan, sillä häntä näyttää aidosti huvittavan tämä taukoamaton kirjoitustyöni vaihtuvine tuloksineen. Olavi Paavolaisen muistopäivänä Panu Rajala monikasvoinen olavi paavolainen 11

10 Kivennavan Vienola. Kuva Tammen arkisto

11 KIVENNAVAN KAUNOSIELU Vielä kerran Vienolassa Juhannuksen alla 1942 Olavi Paavolainen pääsi viimein käymään kotiseudullaan Kannaksen Kivennavalla. Edellisestä käynnistä oli kulunut kolme vuotta, tuolloin toukokuussa 1939 hän valmisteli matkaa Neuvostoliittoon. Kivennapa oli vallattu takaisin suomalaisille elokuun lopussa 1941, hyökkäys oli pysähtynyt asemasodaksi. Luutnantti Paavolainen palveli Päämajan Tiedoitusosastossa Mikkelissä. Siellä vieraillut Viipurin tiedoituskomppanian päällikkö Kallio Kotkas ehdotti hänelle tutkimusmatkaa Kannakselle. Paavolainen valmisteli parhaillaan kuvateosta Rakas entinen Karjala lapsuudenystävänsä, kivennapalaisen Ilmari Pimiän kanssa ja halusi tämän mukaan seurueeseen. Ajatus vanhan kotipitäjän näkemisestä sai heidän sydämensä kummasti sykähtämään. Matka suuntautui Lappeenrannan kautta Viipuriin, missä seurueeseen liittyi kaksi muuta kynäsoturia, Yrjö Jylhä ja Matti Kurjensaari. Retki Kannakselle alkoi hilpeissä tunnelmissa. Sikäläisen tiedoituskomppanian venäläiset sotavangit huvittivat suomalaisia esittämällä»eldankajärven jään» balalaikkojen säestyksellä, toistuvista pyynnöistä yhä uudelleen. Juna lähti Rajajoelle, ikkunoista näkyi pian Summan mustaksi myllerrettyä tannerta ja latvattomia puuntynkiä. Paavolainen oli Aunuksen ja Äänisen suunnalla nähnyt Karjalan hävitystä sekä koskemattomia kaukomaita, mutta autioiksi muuttuneet kotimaisemat pusersivat hänen rintaansa. Kun tullaan perille, hän ei tunne enää entistä Kivennavan kirkonkylää. Auto pysähtyy outoon paikkaan, vain tien viereen kallistuneet sementtipylväät todistavat hänelle: tässä jossain on ollut vanha koti, Vienola. kivennavan kaunosielu 13

12 Hän pyytää seurueelta»sentimentaalisesti saada tehdä ensimmäisen tutkimusmatkan yksin». Synkkään yksinpuheluun sisältyvä ku vaus on karu. Hellien vaalittu, ennen kurjenmiekkojen reunustama tekojärvi on sorrettu liejuiseksi lammikoksi täynnä kaadettujen puiden latvoja ja risukkoisia oksia. Romanttinen kaarisilta on hävinnyt, samoin lammen tekosaari. Taloa ympäröineestä luonnonpuistosta ei ole mitään jäljellä. Vain kivijalka törröttää muistona päärakennuksesta, joka toimi everstiluutnantti Antti Kääriäisen prikaatin esikuntana ennen kuin omat joukot vetäytyessään sytyttivät sen tuleen talvisodan toisena päivänä. Entinen monenkirjavana hehkunut puutarha on kaivettu venäläisten taisteluhaudaksi, ja sen halkaisee Leningradin voimajohtolinja. Nähdessään hävityksen Paavolainen purskahtaa nauruun.»muutos on l i i a n suuri! Se ei enää ole traagillista niin, se tosiaankin vain naurattaa.» Hakattu näköalalinja kylään ja autiolle kirkonmäelle täydentää tuhotyön. Retkeläinen palaa toisten luo»ilmoittaen, ettei mielentilani anna mitään aihetta heidän huolestuneisiin ilmeisiinsä». Huoleen saattoi silti olla aihetta. Äkillinen järkytys ilmenee joskus päinvastaisena reaktiona. Itämaiden ihminen puhkeaa nauramaan saadessaan läheisen kuolinviestin. Käynti Kivennavan murjotussa kirkonkylässä ja Vienolan raunioilla merkitsi Olavi Paavolaiselle sekä sodan että elämän käännekohtaa: häneltä putosi pohja alta, hänestä tuli koditon mies. Hänen ennestäänkin melankolinen päiväkirjansa synkkeni, eikä hän enää uskonut sodan päämääriin. Niin hän ainakin uskotteli itselleen ja myöhemmille lukijoilleen. Hänen paikalliset ja henkiset selustayhteytensä katkesivat. Kun Vienola oli menetetty, menköön koko Karjala saman tien. Puutarhan lumous Ensimmäinen kirkko Kivennavalle rakennettiin Korkealla mäellä sijaitseva Pyhän Pietarin kirkko oli jo kuudes samalle paikalle rakennettu, peräisin 1800-luvun alusta. Kirkkoväärti Pietari Paavolaisen kauppakartano kirkonmäen kupeessa Viipurista Valkeasaareen johtavan tien varressa oli Kivennavan toinen merkkipiste. Siellä pitäjä- 14 tulisoihtu pimeään

13 läiset ja Pietarin matkaajat kohtasivat, siellä tavaraa ja uutisia vaihdettiin. Pietarille ja hänen vaimolleen Marialle syntyi 15 lasta, joista yli puolet kuoli nuorina. Jäljelle jääneet seitsemän pantiin kaikki oppikouluun Viipuriin. Se oli aivan poikkeuksellista Kivennavalla ja varmaan naapuripitäjissäkin. Vanhin poika Pekka Paavolainen kävi Viipurin klassillisen lyseon, jatkoi opintoja yliopistossa, suoritti yleisen oikeustutkinnon Helsingissä 1893 ja sai varatuomarin arvon Hän hylkäsi virkamiesuran Viipurissa, jota sukulaiset hänelle suosittelivat. Sen sijaan hän otti vastaan Äyräpään kihlakunnan henkikirjoittajan viran ja palasi kotiseudulleen Kivennavalle. Hän oli tuolloin kolmissakymmenissä ja solminut viisi vuotta aiemmin avioliiton viipurilaisen hovioikeudenneuvoksen tyttären Alice Löfgrenin kanssa. Heidän suvussaan oli lakimiehiä jo toisessa polvessa, Alicen äidin suku juontui Ruotsista ja Baltiasta. Pekka oli ensimmäinen Paavolainen, joka nai säätyläissukuun. Hän halusi rakennuttaa perheelleen pysyvän kodin isänsä omistamalle maalle. Nuori rouva sai valita mieleisensä paikan. Hän mieltyi suojaiseen metsäkulmaan noin kilometrin päässä kirkonkylästä ja appiukon kauppakartanosta. Tämä lahjoitti nuorelleparille kuuden hehtaarin tontin. Sinne tehtiin Viipurin tieltä erkaantuva hevoskulkuinen kärrytie ja aloitettiin rivakat raivaus- ja rakennustyöt. Vienolan suunnitteli rakennusmestari Isaksson Raudun kappalaisen talosta saadun mallin mukaan. Kaksikerroksinen rakennus oli taite kattoinen, moniulokkeinen, keltaiseksi ja valkeaksi maalattu. Siinä oli siro kulmatorni, verhoin varjostettu avoparveke ja alakerrassa lasivilpola. Sisällä oli 13 huonetta, alakerrassa 11 ja yläkerrassa 4 tulisijaa. Hirret saatiin maakauppiaan omasta metsästä, muut rakennustarvikkeet hänen kaupastaan. Tummien tammipaneelien reunustamasta ruokasalista avautui näkymä saliin, jossa oli parkettilattia, holvikaariset ovet ja koristeelliset kreikkalaistyyliset uunit. Kookkaina kohoavat palmunlehvät kuvastuivat parkettiin, kruunut ja kandelaaberit loivat hämyistä eksoottissävyistä tunnelmaa, vaikka kalustus oli emännän tahdon mukaisesti modernia. Salissa oli piano mutta ei yhtään taulua. Talo valmistui asuttavaan kuntoon Vienola teki vaikutuksen tulijaan kuin tulijaan, aikanaan varsinkin perheen nuorimman pojan Olavin ystäviin, köyhiin runoilijoihin ja taiteilijoihin. kivennavan kaunosielu 15

14 Perheen vanhin poika Eero kuoli äkillisesti kymmenvuotiaana Nuorimmainen Olavi oli tällöin kaksivuotias. Keskimmäisen pojan Laurin ja Olavin ikäeroa oli neljä vuotta. Olavi oli perheessä ensimmäinen, joka syntyi Vienolassa, Kaunis kuopus oli äidin silmäterä ja kasvoi vapaana kuin prinssi satulinnassaan. Vanhempi veli Lauri varttui lähempänä isänsä käytännönläheisiä toimialoja. Loiva rinne johti tekolammelle, joka saatiin aikaan patoamalla tontin läpi virtaava joki. Lammesta tuli sen verran laaja, että sen eteläpäähän muokattiin keinotekoinen saari, johon johti valkea puusilta. Tummassa vedessä kasvoi lumpeita ja uiskenteli joutsenia, joita käytiin veneellä ruokkimassa. Olavi istutti loistavan keltaisia kurjenmiekkoja rantapenkereet täyteen. Sauna lammen rannalla oli ahkerassa käytössä. Olavi aloitti säännöllisen uimisen heti jäiden lähdettyä. Vilpolaa varjostivat köynnöskasvit, edempänä alkoi puutarha, äiti Alicen ja Olavin yhteinen luomus. Kuvausten mukaan se oli oikeastaan luonnonpuiston ja hoidetun puutarhan yhdistelmä. Ajan mittaan korkeiksi kasvaneet hongat ja kuuset hallitsivat näkymää, mutta hiekkakäytävien vierillä kukkivat monet erikoiset kasvit, tiikerililjat, ritarikannukset, leukoijat, neilikat ja huumaavasti tuoksuvat heliotroopit. Kävijäin mielestä oli suoranainen ihme, että kuivaan kangasmaahan oli saatu luoduksi tällainen kukkaloisto. Keväästä syksyyn Olavi miltei asui puutarhassa, teki siellä maatöitä, kirjoitti runoja ja nautti raakoja kasviksia. Hän loi itselleen paratiisin saatavilla olevista aineksista. Puutarhan hoito kuului kauneuden palvojan elämään loppuun saakka, maan kasvu merkitsi hänelle orgaanista yhteyttä luomakuntaan. Hän rakensi puunlatvojen varaan maisemalavan, josta saattoi ihailla Suomenlahden siintävää rannikkoa ja Kuuterselälle avautuvia metsänäkymiä. Etäinen kokkosavu viestitti hänelle seudun pakanallista muinaisuutta. Hän ihaili antiikkia ja viuhahteli lähimetsässä jousipyssyineen yllään ihon värinen uimapuku. Sieniä keräävät emännät lensivät pelästyksestä selälleen ja uskoivat nähneensä puiden lomassa loikkivan alastoman metsänpeikon. Eipä aikaakaan kun Olavi faunin hahmossa todella syöksähteli satumetsässään vain saniaisvyö peittonaan, villiten nuoria vieraitaan luonnonmukaisiin karkeloihin. 16 tulisoihtu pimeään

15 Kosmopoliitti sukusekoitus Paavolaisen poikien äidin Alicen isä, hovioikeudenneuvos Karl Gustaf Oskar Löfgren, suuntautui aluksi humanistisiin aineisiin, kuunteli Helsingin yliopistossa Lönnrotin, Topeliuksen ja Cygnaeuksen luentoja ja valmistui maisteriksi. Uran vaihdos lakimieheksi, kaiketi perheen painostuksesta, ei tuonut hänelle onnea; hän kuoli oman käden kautta Alicen ollessa 16-vuotias. Perhe koki vaikeita aikoja. Myös Alicen setä teki itsemurhan ja toinen kärsi mielenterveyden ongelmista, hänet tuotiin Vienolan sivurakennukseen asumaan. Sukurasitus ja oman esikoisen kuolema varmaankin varjostivat Pekan ja Alicen perheonnea. Oli myös menestystarinoita, Alicen sedistä toimeliain Viktor (vuodesta 1906 Lounasmaa) toimi pitkään Uuden Suomettaren päätoimittajana. Vienolasta oli aina hyvät yhteydet Viipuriin ja Helsinkiin. Alice Paavolaisen hienostuneella olemuksella oli monitahoiset taustansa. Olavi Paavolaisen tunnetun luonnehdinnan mukaan hänen äitinsä suku oli Viipurin ja sen herraskartanoiden omalaatuista virkamies- ja sotilassäätyä,»jossa oli jokunen pisara Viipurin seudun saksalais-balttilaista verta ja omenaviiniksi väljähtänyttä Aminoffien samppanjaa.» Aminoffeja edusti Alicen isän äiti Fredrica Wilhelmiina, joka oli lähtöisin Joroisista. Moniaalle haarautuvista sukujuuristaan Olavi Paavolaista kiinnosti eniten äidinäidin Anna Anastasian tausta, johon kuului äidin isoisä, aatelinen kenraaliluutnantti Karl von Guvenius, sekä Värmlannin ja Inkerinmaan kautta Viipuriin ja Haminaan saapunutta sotilas- ja virkamiessukua. Kenraaliluutnantin puoliso, Olavin äidin isoäiti paronitar Charlotta Rausch von Traubenberg oli syntynyt 1816 Verinon tilalla Virossa. Hänen isänsä vapaaherra Alexander Gustav hoiti suuriruhtinatar Helena Pavlovnan tiluksia Venäjällä. Isoäidin suku kasvatti kenraaleita ja vähäisempiä sotilasmaailman edustajia Pietariin ja lähiseuduille sekä toisaalta maalaustaiteen edustajia, joista tunnetuin lienee koloristinen romantikko Erik Johan Löfgren. Olavi Paavolainen korosti ja mielellään liioittelikin näitä Venäjälle ja Baltiaan ulottuvia sukusiteitään. Hän on lyhyessä omaelämäkerrassaan (1943) luonnehtinut äitinsä suvun edustajien luonteenpiirteitä: he olivat»pitkiä, laihoja, pikkutarkkoja, askeettisia, iskuvalmiita ja kyy- kivennavan kaunosielu 17

16 nillisen humoristisia». Kaikkia piirteitä löytyi Olavista itsestään. Hänen pedanttisuutensa ja huoliteltu edustushalunsa viittasivat sukujen virkamiesperinteisiin, joskin»yhtäkkiä esiin saattoi välähtää aristokraattinen herra, jonka voi kuvitella periytyvän Rausch von Traubenbergeilta», kuten Matti Kurjensaari on huomauttanut. Kurjensaari kehui tunteneensa grande dame Anna Anastasia von Guveniuksen jo ennen kuin Olavi Paavolaisen. Tyylikäs vanhus teki kävelyretkiä Aulangon metsäpoluilla. Hämeenlinnan poikaviikarit, silloinen Salosen Matti heidän joukossaan, seurasivat daamia ihaillen. Hän oli syntynyt Novgorodissa 1843, ja hänen isänsä kenraali von Guvenius puolestaan Haminassa Ruotsin vallan loppuaikana Kenraali oli palvellut Preussin kuninkaan Vilhelm III:n krenatöörirykmentissä, hänet oli aateloitu Anna Anastasia meni naimisiin hovioikeudenneuvos Karl Gustaf Löfgrenin kanssa, tämän isäkin oli hovioikeudenneuvos ja äiti mainittu Fredrica o.s. Aminoff. Jos Aminoffien perintö olikin väljähtynyt omenaviiniksi, Kurjensaari jatkoi Paavolaisen kielikuvaa:»hän itse oli cocktail, johon oli sekoitettu kolmelta suunnalta tulevia aineksia, Karjalan Kannakselta, Baltiasta ja Ruotsista.» Ystävien mukaan Olavissa vaihtelivat tunteellisuus, suurpiirteisyys, pikkutarkkuus ja järjestyksenrakkaus. Aika ajoin kopeaksi korskahtavassa aristokraatissa taistelivat isän karjalainen tunneherkkyys ja äidin baltiansaksalainen teräväkielisyys. Olavi itki hereästi, mutta terästyi halutessaan viiltävän ivalliseksi ja ylimieliseksi. Alice Paavolainen oli Kurjensaaren muistoissa solakka ja jotensakin ankaran oloinen, suosi violettia ja mustaa, korkeita puseronkauluksia, käytti nenälaseja ja mustaa samettinauhaa kaulansa ympärillä. Jaakko Paavolainen muisti Alice-tädin kolean, matalan äänen, joka sai hänet tuntumaan kylmältä ja kyyniseltä. Hän käyttäytyi muodollisen kohteliaasti ja puhui suomea vain kankeasti. Hän toi mieleen entisaikojen opettajattaren, mutta vieraan hyväksyessään suli pian sydämelliseksi. Olavin ja äidin välillä väreili rakkaus, molemminpuolinen ihailu ja tietty salainen jännite. Kun isä kuoli 1930, Olavi näki unen, jossa yhtyi äitiinsä. Sen jälkeen hänen oli helppo vakuuttua Freudin teo riain paikkansapitävyydestä. Kannakselaisen maakauppiaan suku ei voinut kilpailla vaimon puolen ylhäisyyksien kanssa. Paavolaiset ja Käävän suku olivat kaup- 18 tulisoihtu pimeään

17 piaita monessa polvessa ja vankkaa talonpoikaista karjalaisjuurta. Kolme Paavolaisen poikaa nai Käävästä vaimot. Paavolaisen kauppahuone oli kymmenhuoneinen ja kaksikerroksinen rakennus vilkkaan päätien varrella. Talossa oli kievari hevosmiehille, jotka veivät Pietariin sarkaa, verkaa ja halkoja, sieniä ja marjoja, paluukuormana tuotiin olutta ja viljaa. Pietariin oli matkaa 67 kilometriä, se oli Kivennavan lähin kaupunki. Viipuriin oli vähän pitempi, 82 kilometriä. Kummankin läheisyys säteili rajapitäjiin ja vilkastutti kauppasuhteita Olavin isoisän Pietari Paavolaisen hyödyksi. Pietarista varttui vauras ja mahtava mies maakunnassaan. Hänet valittiin viisi kertaa kirkkoväärtiksi, ja hänen uransa huipentui, kun uusi suuriruhtinas tarkastusmatkallaan Viipurista Pietariin 1885 poikkesi hänen kestikievarissaan. Kyläläiset kokoontuivat huutamaan ruhtinaalle eläköötä koulumestari Pimiän, Ilmari Pimiän isän, touhukkaalla johdolla. Paavolaiset olivat isokokoisia, miehekkään lämpimiä ihmisiä, jotka Kurjensaaren kuvauksen mukaan pystyivät»iloitsemaan iloitsevien ja itkemään itkevien kanssa». Kun Pietari Paavolainen kuoli 1902, vuotta ennen Olavin syntymää, perheen varallisuus vahvistui merkittävästi perinnönjaossa. Pekka Paavolainen peri myös tehtäviä isältään, hänestä tuli Kivennavan kirkonisäntä ja Rajajoen hoitokunnan metsäkasööri. Aikaa myöten hän siirtyi paikallisista tehtävistä valtakunnallisiin. Toisen sortokauden aikana hän johti alueellaan passiivista vastarintaa ja kieltäytyi ottamasta venäläisiä henkikirjoihin, kuten määräys edellytti. Vastalauseena hän erosi henkikirjoittajan virastaan. Hänen poliittinen esikuvansa oli Siperian kävijä P. E. Svinhufvud, samaa jykevää näköäkin hänessä oli vanhemmiten. Hänen vatsansa ja nenänsä paisui, ja hänen kulkunsa kangistui. Vuonna 1913 Pekka Paavolainen valittiin nuorsuomalaisten edustajana eduskuntaan, ja hän uusi paikkansa vuoteen 1918 saakka. Presidentti Relanderin valitsijamiehenäkin hän oli Sitä ennen hän palasi kotiin henkikirjoittajan virkaansa Hän oli leppoisa mies ja hyvä puhuja, pukeutui huolellisesti, kotioloissakin hän sonnustautui kovaan kaulukseen ja kalvosimiin. Hän oli aina kuin vierailulle tai virkatoimiin lähdössä, liinaharja hevonen kiiti kesät talvet Vienolan ja kirkonkylän väliä. Varatuomari Paavolainen oli paikallinen merk- kivennavan kaunosielu 19

18 kimies kiireestä kantapäähän aina kuolemaansa 1930 saakka. Hänen nuorimmasta veljestään Erkistä tuli myös yhteiskunnallisesti toimelias vaikuttaja: kansanvalistaja, kotiseutumies, journalisti, kokoomuksen kansanedustaja ja ministeri.»isäni puolelta olen perinyt tunnollisuuden, säädyllisyyden, hyväntahtoisuuden, sovinnollisuuden, mukavuudenrakkauden, tuhlaamisen taidon ja turhamaisuuden», Olavi Paavolainen on tunnustanut, äidin puolelta taas»kauneudenaistin, järjestysvimman, pedanttisuuden, sotilaallisuuden ihailun, rohkeuden, eristäytymishalun, itsepäisyyden ja puuskahtelevan sisukkuuden». Itsensä tarkkailija on havainnut kasvaneensa vastakohtien ihmiseksi näiden erilaisten sukutaustojen ansiosta. Hän peri isältä tunteen ja äidiltä kurinalaisuuden päinvastoin kuin yleinen kaavaus edellyttäisi. Hän oli sanojensa mukaan»sataprosenttinen karjalainen» ja»synnynnäinen porvari» molemmille peruspilareilleen hän oli sekä uskollinen että kapinoi niitä vastaan. Kotiseutuun hän kiintyi seuratessaan isää hevoskyydillä tämän virkamatkoilla, jolloin yövyttiin kestikievareissa ja tavattiin hereäpuheisia kansanihmisiä. Myöhemminkin hän jatkoi kotiseuturetkiä pyöräilemällä pitkiä taipaleita Kannaksen hiekkateillä. Hän liikuttui kylien kauneudesta; kohta maailmaa matkaavana kirjailijana hän pitikin jo suomalaisia kirkonkyliä henkisen pimey den tyyssijoina. Avaimen keskeiseen ristiriitaansa hän on antanut mainitussa omaelämäkerrassaan:»vanhoillisuudesta ja sovinnaisuudesta vapautuminen on ollut minulle niin vaikeaa, että ansaitsisin valtion palkinnon, jos se annettaisiin itsekurista.» Vienola kasvoi ja kukoisti. Tilaa kohennettiin. Uusi sauna nousi palaneen tilalle pihapiiriin, rakennettiin lisäksi talli- ja navettarakennukset heinäluhtineen, kaksi kellaria ja halkovaja. Maantien laitaan tuli vuokraviljelijä Hämäläisen asuintalo. Tämä teki myös talon töitä, toimi eräänlaisena pehtorina. Vesiklosetti oli päärakennuksessa alusta alkaen, sähkövalo saatiin jo maailmansodan vuosina, mutta oikea sähköyhtiö tuli pitäjään vasta 1939, juuri ennen uutta sotaa ja tuhoa. Seuraelämä oli ajoittain vilkasta. Sukulaiset vierailivat Vienolassa säännöllisesti, kävi kylänväkeä ja huomattavia henkilöitä kuten P. E. Svinhufvud ja ulkoministeri Eljas Erkko. Presidenttinä Ukko-Pek- 20 tulisoihtu pimeään

19 ka vieraili myös ministeriksi nousevan Erkki Paavolaisen johtamassa kansanopistoissa Kanneljärvellä vuonna 1932.»Kodissani vietettiin sodanedellisen ajan suuren tyylin elämää», Olavi Paavolainen kehaisi ja jatkoi maalailua omaelämäkerrassaan: Pitäjän juhliin ajettiin parivaljakolla ja renki istui tällöin kuskipukilla liveriin puettuna. Portviinin ja punssin makea haju leijui usein huoneissa, keittiössä käärittiin huviretkiä varten kylmiä lintupaisteja papereihin, ja Daggy-tädin kauniit taftipuvut kahisivat miellyttävästi korvissani. Gramofonista kaikuivat Caruson aariat ja one-step. Äitini tuoksui hyvälle»new mawn hays» piti laihan kaulansa ympärillä mustaa samettinauhaa ja käytti aina vain violetteja pukuja. Matkustettiin Pietariin huvittelemaan ja balettia katsomaan tai Aino Acktén oopperanäytäntöihin Helsinkiin. Ruokapöydässä puhuttiin säännöllisesti kolmea kieltä: äitini ja isäni ruotsia, isäni veljelleni ja minulle suomea, ja me pojat mummolle ja äidille saksaa. Kielikorvani onkin tämän Baabelin sekamelskan takia lopullisesti mennyt pilalle. Laatukuvassa on arvatenkin kirjallisuuden vaikutusta, venäläiset klassikot kuuluivat Vienolan lukemistoon, yhtä hyvin romanttiset kartanoromaanit kuin Rollandin Jean-Christophen maailma sekoittuivat kirjoittajan kotihavaintoihin. Sukulaiset eivät aivan näin lennokkaita tunnelmia ajattoman rauhallisessa Vienolassa tunnistaneet.»kotini oli ihmeteos», ihasteli Olavi Paavolainen. Se jäi kaikkineen sotia edeltävään aikakauteen. Tapahtui kuten monesti Karjalan taloissa: Vienola maalattiin ja kunnostettiin parhaaseen asuunsa juuri ennen kuin se sodan alkaessa poltettiin. Tuolloin myös sen puutarha, sen monet istutukset olivat saavuttaneet kypsän kukoistuksensa, jota monet kylässä kävijät ovat muistoissaan ihastelleet. Koko kauneus katosi iäksi kuin tarujen Atlantis. Kannas, taiteiden keskittymä Olavi Paavolaisen kasvupaikka oli kuin luotu tulevalle esteetikolle. Hänestä kehittyi siellä väsymätön kauneuden palvoja. Tuskin hä- kivennavan kaunosielu 21

20 nen lapsuuttaan varjosti vanhimman veljen Eeron äkillinen kuolemakaan. Mummunsa Marian (o.s. Kääpä) hautajaiset seuraavana vuonna hän muisti kolmivuotiaan mielikuvitusta kiihdyttävänä, juhlavana tapahtumana. Marian miehen Pietarin surusaatto neljä vuotta aiemmin oli ollut vielä näyttävämpi pitäjän vallasväen ja rahvaan katselmus. Kotipitäjän erikoislaatua, sen vanhoja asukkaita ja muistoja Olavi Paavolainen tallensi Ilmari Pimiän kanssa toimittamaansa teokseen Kivennapa kuvina niinkin myöhään kuin Tuolloin hän pääsi vielä viimeisen kerran käymään kotisijoillaan siitä myöhemmin. Ei voisi muutenkaan olla varttuvalle taiteentuntijalle anteliaampaa kasvuympäristöä kuin 1900-luvun alun Kannas kaikkineen. Sehän suorastaan kuhisi taiteita, runoutta ja vanhoja aristokraatteja maailmansodan edellä ja sotaa seuraavina kahtena vuosikymmenenä. Ukrainan ulaani, suuri venäläinen taiteilija Ilja Repin osti rakastajattarensa Natalia Nordmanin nimiin huvilan Kuokkalasta Vähitellen hän muutti kokonaan Kannakselle, eikä palannut Pietariin edes Leninin kutsusta. Vallankumous seurauksineen kauhisti häntä, eikä hän uskaltanut altistua nuoren neuvostovaltion taidekomennolle. Kannakselle, erityisesti Terijoen huvila-alueelle virtasi venäläisiä, myös Pietarin saksalaisia ja Baltian pakolaisia. Vuonna 1917 rajan sulkeuduttua Repin jäi pysyvästi Kuokkalaan, ja seuraavana vuonna hän sai Suomen kansalaisuuden. Hänen kolhosta, kotijumalien valvomasta Penaty-kodistaan tuli Kannaksen kansainvälinen taidekeskus. Kuokkala sijaitsee Terijoen kupeella, ja sieltä on parinkymmenen kilometrin matka Kivennavalle. Vaikka Paavolaiset eivät kaiketi Penatyssa vierailleet, taidemiljöö heijasti vaikutusta ympäristöön monin tavoin. Seudulla oli hyvin luonnollista nähdä omalaatuista väkeä, rehentelevistä ruhtinaista rutiköyhiin taiteilijoihin, köyhtyneistä aatelisista lomaileviin näyttelijöihin ja kirjailijoihin. Eri kielet, uskontokunnat ja kulttuuriset tavat risteilivät vapaassa epäjärjestyksessä. Kannaksella kävi paitsi taiteilijoita myös kielitieteilijöitä, filosofeja ja virkaheittoja emigrantteja. Kirjailija Leonid Andrejevilla oli siellä huvilansa. Ruhtinas Demidoff omisti Talissa suuren kartanon, toisen Kuokkalassa, mutta menetti molemmat valtiolle, koska ei ollut Suomen kansalainen. Lopulta hän rehki renkinä entisessä kartanossaan omistettuaan ennen vallankumousta kokonaisia kortteleita Pietarissa. 22 tulisoihtu pimeään

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki.

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki. Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO TOIMITTANEET Juhani Niemi, päätoimittaja Sakari Katajamäki Ossi Kokko Petri Lauerma Jyrki Nummi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki Sisällys ESIPUHE 10 EDITION

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Äitini Inarin Koskisen (s. 1927) vanhemmat olivat Aino Salmiranta ja Ilmari Koskinen.

Äitini Inarin Koskisen (s. 1927) vanhemmat olivat Aino Salmiranta ja Ilmari Koskinen. Esipolvitutkimuksen tuloksia Tässä kirjoittaa Karkisen Katri (s. 1960). Laadin MyHeritage-nimiseen sukututkimusohjelmaan noin 250 henkilön taulukon esivanhemmistani. Tärkein mutta nuorin osa sitä ovat

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Jeesuksen seuraaminen maksaa

Jeesuksen seuraaminen maksaa Jeesuksen seuraaminen maksaa Mt 8:18-34 18. Seuraa minua! Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19. Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Nainen. sodassa. KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA

Nainen. sodassa. KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA Nainen sodassa KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA SISÄLLYS Saatteeksi Kodin Vartijat 12 Naiset sodassa 14 I Kotirintaman selkäranka 18 Maan Äiti 19 "Vihreät lesket" 26 Kaksi taloa huolen

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

ILMARI KIANNON ETELÄNMATKAT

ILMARI KIANNON ETELÄNMATKAT Kuva lainattu Wikiltä ILMARI KIANNON ETELÄNMATKAT Leppävaaran kansalaismuistipiiri Juhani Kinnunen 24. 4. 2014 ILMARI KIANNON JÄLJILLÄ Albergassa ja Sockenbackassa Alkutiedot Raija-Liisa Kianto Tietoja

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot