MEIDÄN JYKÄ -KASVATUSYHTEISTYÖN JATKOSUUNNITELMA VUOSILLE Meidän Jykä kasvatusyhteistyöhanke Jyväskylän kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEIDÄN JYKÄ -KASVATUSYHTEISTYÖN JATKOSUUNNITELMA VUOSILLE 2004 2005. Meidän Jykä kasvatusyhteistyöhanke Jyväskylän kaupunki"

Transkriptio

1 MEIDÄN JYKÄ -KASVATUSYHTEISTYÖN JATKOSUUNNITELMA VUOSILLE Meidän Jykä kasvatusyhteistyöhanke Jyväskylän kaupunki

2 Yleistä... 1 Suunnitelmassa esiintyvien käsitteiden määrittelyä Hankkeen kuvausta Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön ydintehtävä Hankkeessa tavoiteltu lopputulos Kasvatusyhteistyön keinot Tausta ja tarve hankkeen jatkumiselle Kasvatusyhteistyön arviointia vuosilta Osallistujat, kohderyhmät ja yhteistyökumppanit Tavoitteet Kehitystavoitteena lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen Välittömät tavoitteet Alueellinen kasvatusyhteistyö Kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla vanhemmuutta Kasvatustietoisuuden ja kasvatusvastuun lisääminen Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön tulokset, tuotokset sekä niiden arviointi Toteutussuunnitelma ja aikataulu Kustannukset ja rahoitus Kasvatusyhteistyön organisointi Neuvottelukunta Ohjausryhmä Alueelliset kasvatusyhteistyöryhmät Projektipäällikkö Riskit ja niiden huomion ottaminen Tiedottaminen ja raportointi Liitteet Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön jatkohankesuunnitelman on tehnyt projektipäällikkö Aila Koistinen yhteistyössä Meidän Jykän neuvottelukunnan, ohjausryhmän ja aluekoordinaattoreiden kanssa.

3 1 (39) Yleistä Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön jatkohankesuunnitelmassa hyödynnetään vuosien aikana saatuja kokemuksia, tehtyä arviointia ja toiminnan myötä esille nousseita kehittämishaasteita. Jatkohankesuunnitelman perustana on alkuperäinen hankesuunnitelma. Vuosien jatkosuunnitelmassa esitetään - hankkeen yleinen viitekehys - tausta ja tarve jatkumiselle - hankeen tavoitteet, tulokset ja tuotokset - tavoiteltavat hyödyt ja vaikutukset - hankkeen arviointi ja seuranta - riskien huomioiminen - yleinen toimintakehys vuosille Suunnittelussa on hyödynnetty kasvatusyhteistyöhön liittyvää ajankohtaista tietoa ja muista kasvatusyhteistyöhankkeista saatuja kokemuksia. Jatkohankesuunnitelmassa esiintyviä käsitteitä on määritelty hankkeen tavoitteiden ja tavoiteltujen tulosten näkökulmasta.

4 2 (39) Suunnitelmassa esiintyvien käsitteiden määrittelyä 1. Kasvatuskumppanuus - perustuu tasavertaiseen ja vastavuoroiseen kasvattajien väliseen suhteeseen - korostaa lapsen/nuoren näkemistä osana perheyhteisöään - toimii kasvatuksen voimavarana lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä sekä perheissä - huomioi lasten ja nuorten osallisuuden heitä koskevissa asioissa. - perustuu yhteistyölle, jossa sekä vanhemmat että ammatti-ihmiset tuovat esille omat kokemuksensa, näkemyksensä ja asiantuntemuksensa keskinäisissä suhteissaan. 2. Kasvuyhteisö - yhteisö, missä lapset ja nuoret elävät suurimman osan kehityksen ja kasvun ajastaan - yhteisöjen toiminta on pysyvää ja jatkuvaa hankesuunnitelmassa lasten ja nuorten kasvuyhteisönä nähdään koti ja kodin lähiympäristö, neuvola, päiväkoti, koulu, harrastukset. 3. Osallisuus - yksilöllä on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja luoda omaa kulttuuriaan (aktiivinen toimija, ei vain passiivinen toiminnan kohde) - osallisuuden kokeminen on osa hyvinvointia - oman elämänhallinnan kasvattamista - vastuuseen ja omatoimisuuteen kasvamista - liittymistä osaksi yhteisöä - yhteisen osaamisen jakamista ja lisäämistä. 4. Perhelähtöisyys - vanhempien omaa lasta koskeva asiantuntemus on yhteistyön oleellinen lähtökohta - yhteistyö perheen kanssa koetaan ensisijaisen tärkeänä - lasten hoito ja kasvatus suunnitellaan ja toteutetaan perheen tarpeiden pohjalta - toiminnassa huomioidaan ja kehitetään perhelähtöisiä käytänteitä. 5. Perhetoiminta - perheiden kanssa tehtävää työtä, missä perheitä aktivoidaan toimimaan yhdessä - toiminnassa korostuu perheiden omien ja yhteisten voimavarojen hyödyntäminen - perheet nähdään oman elämäntilanteensa asiantuntijoina. 6. Voimaantuminen (empowerment) - ihmisestä itsestään lähtevä henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi; voimaa ei voi antaa toiselle (esim. vanhemmuuteen liittyvä voimantunne)

5 3 (39) - prosessi tai tapahtumasarja, johon yksilön kokemus ja käsitys omasta elämäntilanteestaan ja elinympäristöstään vaikuttavat (esim. turvalliseksi koettu ilmapiiri lisää voimaantumista) - voimaantuminen mahdollistaa omien voimavarojen tiedostamisen ja hyödyntämisen. 7. Voimaannuttaminen - auktoriteetin, vallan ja vastuun antamista - yksilön tai yhteisön tukemista tiedostamaan ja tuntemaan omat voimavaransa (esim. vanhempien käynnistämä omaehtoinen toiminta) - edellyttää luottamukseen, tasa-arvoon ja kunnioitukseen perustuvaa vuorovaikutusta - vaatii turvallista, kannustavaa ja avointa ilmapiiriä 7. Sosiokulttuurinen innostaminen - kriittisyyteen perustuvaa yksilön ja yhteisön tietoisuutta omasta todellisuudestaan ja elinympäristöstään (esim. lapsen kasvuympäristö) - organisoi ja innostaa ihmiset aktiivisiksi toimijoiksi omissa yhteisöissään - toimintaa, missä tavoitellaan hyvää arkipäivän elämänlaatua ja sovitaan yhteisöä tukevista yhteisistä pelisäännöistä (esim. vanhempien ja kasvattajien yhteiset sopimukset lapsia koskevissa asioissa) - ankkuroituu lähelle toimijoita ja tukee heidän osallisuuttaan. 8. Sosiaalinen pääoma - syntyy ihmisten sosiaalisessa ympäristössä ja vuorovaikutussuhteissa - lisääntyy ihmisten tutustumisen ja verkostoitumisen kautta (esim. perheiden tutustuminen ja verkostoituminen) - edistää yhteisen arvoperustan ja luottamuksen syntymistä - tavoittelee yhteisöllisyydestä löytyviä voimavaroja (esim. moniammatillinen kasvatusyhteistyö)

6 4 (39) 1. Hankkeen kuvausta 1.1. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön ydintehtävä Jyväskylän kaupungin hyvinvointipolitiikkaan kuuluu lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö on osa kaupunkistrategiaa, jossa on huomioitu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kasvatusyhteistyön ydintehtävänä on saada aikaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja tervettä kehitystä edistävä kasvatuksellinen tukiverkosto, joka vakiintuu osaksi lasten ja nuorten elinympäristöä Hankkeessa tavoiteltu lopputulos Hankkeen tärkeimpänä tuloksena (visio) tavoitellaan kotien ja niiden ulkopuolisten kasvuyhteisöjen kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä ja toimintakulttuurin muutosta, jossa tuetaan vanhemmuutta sekä lasten, vanhempien ja perheiden tutustumista, verkostoitumista ja yhteisöllisyyden syntymistä (sosiaalinen pääoma) Kasvatusyhteistyön keinot Kasvatusyhteistyö etenee kahdella tasolla: 1) yleinen hanketoiminta, jonka näkökulmana on hankkeen kaikkien tavoitteiden ja tuotosodotusten huomioiminen sekä hankkeen eteneminen kokonaisuutena. Tästä tehtäväalueesta vastaa projektipäällikkö yhdessä ohjausryhmän kanssa. Tähän tehtäväalueeseen kuuluu yhteistyö eri toimijoiden kanssa, hankkeeseen liittyvät koulutukset ja seminaarit, yleisötilaisuudet, tiedottaminen, julkisen keskustelun herättäminen sekä hanketta tukevan verkostotyön tekeminen. 2) alueellinen kasvatusyhteistyö, jonka lähtökohtana on alueen lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvät tarpeet. Aluetyössä korostuu sosiokulttuurinen innostaminen, jossa etsitään ja hyödynnetään siellä asuvien ja toimivien voimavaroja ja osaamista Tausta ja tarve hankkeen jatkumiselle Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö käynnistyi Jyväskylässä syksyllä Hankkeen taustalla oli v laadittu sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen selonteko jyväskyläläisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tässä selonteossa oli seuraava toimenpide-ehdotus (vastuutaho suluissa): Käynnistetään vanhemmuuden tukemista sekä lasten ja nuorten tervettä kasvamista edistävä projekti, johon osallistuvat kaupungin eri hallintokunnat, oppilaitok

7 5 (39) set sekä kolmannen sektorin toimijat. Projektia suunnittelemaan nimetään hallinnonalojen yhteinen neuvottelukunta (kaupunginhallitus). Työryhmä, johon kuului opetustoimen sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen edustajia, valmisteli ja suunnitteli hanketta kevään 2000 aikana. Elokuussa v päätettiin tulevan neuvottelukunnan päätöksellä käynnistää Meidän Jykä - kasvatusyhteistyöhanke, joka ajoittuisi vuosille Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö eteni v neuvottelukunnan linjaamana ja ohjausryhmän koordinoimana. Konkreettista kasvatusyhteistyötä kaupungin eri alueilla veivät eteenpäin alueyhteistyöryhmät. Hankkeen osatoimiseksi koordinaattoriksi valittiin rehtori Leevi Launonen. Syksyllä 2001 hankkeeseen palkattiin kokopäiväinen projektityöntekijänä Aila Koistinen. Leevi Launonen siirtyi elokuussa 2002 muihin tehtäviin ja Aila Koistinen valittiin lokakuusta 2002 lähtien Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön projektipäälliköksi. Projektityöntekijää hankkeeseen ei palkattu. Syyskuussa 2002 järjestettiin kasvatusyhteistyön yhteinen seminaari, jossa todettiin kasvatusyhteistyön vaativan edelleen koordinointia ja tukea toiminnalleen. Meidän Jykän ohjausryhmä ehdotti toiminnan jatkamista ja vahvistamista. Jyväskylän kaupunki päätti joulukuussa 2002 liittyä mukaan valtakunnalliseen Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeeseen, joka ajoittuu vuosille Kaupunginhallitus esitti samalla, että Kasvatus tulevaisuuteen -hanketta vie Jyväskylässä eteenpäin Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö. Valtakunnallisen hankkeen kanssa tehtävän yhteistyön ajateltiin vahvistavan paikallista kasvatusyhteistyötä. Lisäksi nähtiin, että Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeen välityksellä pystytään levittämään Meidän Jykän toiminnasta saatuja kokemuksia ja osaamista. Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeen taustalla on laukaalainen Yhdessä elämään - kasvatusmalli, joka valittiin vuonna 1996 Euroopan perheiden liiton palkinnolla Euroopan parhaaksi kasvatushankkeeksi. Mallia käytetään hankkeessa vanhempien tukemisen ja aktivoinnin työkaluna. Yhdessä elämään -malli on rekisteröity EUtavaramerkki. Mallin hyödyntäminen edellyttää lisenssisopimusta Yhdessä elämään Oy:n kanssa. (Kasvatus tulevaisuuteen hanketta on kuvattu tarkemmin liitteessä 1.)

8 6 (39) 2. Kasvatusyhteistyön arviointia vuosilta Kasvatusyhteistyötä arvioitiin syksyllä 2002 alueyhteistyöryhmien jäsenille suunnatun kyselyn pohjalta sekä Vesalassa pidetyn Meidän Jykän tulevaisuus - iltapäivän tuotosten perusteella. Keväällä 2003 hankkeen ongelmia ja haasteita koottiin alueyhteistyöryhmien työkokouksessa Tulevaisuus verstas -työskentelyn avulla. Lisäksi hanketta on arvioitu sekä edellisen että uuden ohjausryhmän kokouksissa. Palautetta hankkeen etenemisestä on saatu myös seminaarien, koulutusten ja verkostoyhteistyön kautta. Hankkeen arviointia voidaan katsoa sekä hankkeen kokonaistoiminnan että alueellisen kasvatusyhteistyön näkökulmasta. Vuosien kasvatusyhteistyön arviointi on tuotu esille tässä jatkosuunnitelmassa vahvuuksien, heikkouksien ja haasteiden näkökulmasta. Hankkeeseen liittyvien uhkien analysointi on tuotu esille jatkosuunnitelmassa ennakoitujen riskien kohdalla (liite 5). Arvioinnissa keskeisiksi asioiksi nousivat seuraavat asiat: Hankkeen kokonaistoiminta Vahvuudet - hanke otettiin toimijoiden keskuudessa innostuneesti vastaan - hankkeeseen saatiin mukaan laajasti toimijoita sekä julkiselta että kolmannelta sektorilta - kaupungin hallinnon ylin virkamiestaso ja luottamushenkilöt saatiin mukaan hankkeeseen - lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvä kaupungin eri hallintokuntien välinen vuoropuhelu tiivistyi - hankkeen ulkoinen tiedottaminen onnistui hyvin - hankkeen organisoituminen lähti nopeasti käyntiin - syntyi uusia yhteistyömuotoja ja rakenteita yhteistyölle - hankkeen koulutukset ja seminaarit koettiin pääosin myönteisinä ja työntekijöitä sekä työn kehittämistä tukevina - hankkeen esille nostama vanhemmuuden roolikartta koettiin hyväksi työvälineeksi. Heikkoudet - kaikkia hankkeessa tavoiteltuja toimijoita saatu sitoutettua hankkeeseen - riittävä tieto hankesuunnitelmasta ei saavuttanut kaikkia toimijatasoja - hanke lähti muotoutumaan vahvasti opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta, vaikka alun perin tavoiteltiin usean hallintokunnan yhteistyötä - hankkeen tavoitteet jäivät epäselviksi osalle perustyöntekijöitä ja niitä ei koettu konkreettisesti omaa työtä hyödyntävinä - hankkeen toiminnasta tiedottaminen on jäänyt välillä vähäiseksi - toiminta lähti liian yksipuolisesti liikkeelle viranomaisista käsin - kaupungin hallintokuntien erilaiset toimintakulttuurit ja työtavat jäykistivät yhteistyötä.

9 7 (39) Haasteet - hankkeen hahmottuminen paremmin ja konkreettisemmin toimijoiden keskuudessa - hankkeen rajaaminen tarkemmin - hankkeen tavoitteiden ja tulosodotusten konkreettisempi esille tuominen - tiedottamisen kehittäminen. Alueellinen kasvatusyhteistyö Vahvuudet - suunnitellut 12 alueyhteistyöryhmää käynnistivät toimintansa nopeasti - alueilla toimijat tutustuivat paremmin toisiinsa ja verkottuivat osalla alueista heti toiminnan alussa - alueille suunnattu määräraha käynnisti konkreettista toimintaa - toiminta suuntautui suoraan lapsiin ja nuoriin - aluetyöhön syntyi uusia toimintatapoja ja -muotoja. Heikkoudet - joillakin alueilla vain tietyt toimijat lähtivät mukaan - toimijoiden mahdollisuus löytää yhteistä aikaa yhteistyölle jäi vähäiseksi - päällekkäisyys muiden projektien kanssa - joillakin alueilla kasvatusyhteistyö jäi keskustelun tasolle eikä synnyttänyt konkreettista toimintaa - vanhempien, nuorten ja lasten äänen kuuleminen jäi vähäiseksi - tiedottaminen ei aina toiminut - asukkaiden saaminen mukaan yhteistyöhön koettiin vaikeana - alueellisen kasvatusyhteistyön vakiintuminen perustyöhön nähtiin suurena haasteena toimijoiden motivoituminen ja sitoutuminen työhön ratkaisevaa - tehtävät kasautuvat liikaa muutaman toimijan harteille - tiedottaminen aluetyöstä saaduista kokemuksista ja hyvistä käytänteistä jäi vähäiseksi. Haasteet - hankkeen lisäarvo perustyötä tukevana toimintana olisi saatava paremmin esille - alueellisen kasvatusyhteistyön yhteiskunnallisen merkityksen esille tuominen - alueellisten toimijoiden yhteistä näkemystä hankkeen tavoitteista ja tuotoksista tulisi vahvistaa - alueyhteistyöryhmien toiminnan tukeminen - alueyhteistyön vakiinnuttaminen osaksi perustyötä - toiminnassa tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja - asukkaiden aktivoiminen toimintaan (vanhemmat, kolmannen sektorin toimijat jne.) - alueyhteistyöstä tiedottaminen koko kaupungin alueella.

10 8 (39) 3. Osallistujat, kohderyhmät ja yhteistyökumppanit Osallistujat Meidän Jykä -kasvatusyhteistyöhön osallistuvat Jyväskylän kaupungin hallintokunnista sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, opetustoimi, liikuntapalvelukeskus ja hallintokeskus (koulutussuunnittelu). Tekninen palvelukeskus on ollut mukana neuvottelukunnan työskentelyssä v:sta 2003 lähtien. Hankkeen kohderyhmät Hankkeen kohderyhmänä ovat: 1) jyväskyläläiset lapset ja nuoret Hankkeesta koituva hyöty kohdistuu suoraan ja välillisesti jyväskyläläisiin lapsiin ja nuoriin. Hankkeen aikana alueelliset yhteistyöryhmät järjestävät toimintaa suoraan lapsille ja nuorille (kerhot, tapahtumat jne.) Välillisesti lapset ja nuoret hyötyvät hankkeesta vanhempien, työntekijöiden ja muiden toimijoiden kasvatusyhteistyön kautta. 2) jyväskyläläiset vanhemmat ja perheet Kasvatusyhteistyön tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja vanhempien vertaisryhmiä sekä hyödyntää vanhempien omia voimavaroja kasvatusyhteistyössä. Hyödynsaajina ovat yksittäiset vanhemmat sekä erilaiset vanhempainryhmät ja vanhemmista muodostuvat yhteisöt. 3) Jyväskylän kaupungin henkilöstö, joka kohtaa työssään lapsia, nuoria ja perheitä Kolmantena hyödynsaajaryhmänä ovat työntekijät, jotka kohtaavat vanhempia, lapsia, nuoria ja perheitä. Työntekijöiden saama hyöty kohdistuu laajemmin myös heidän omiin työyhteisöihinsä sekä moniammatilliseen kasvatusyhteistyöhön. 4) kolmannen sektorin (Jyväskylän kaupunkiseurakunta, järjestöt, yhdistykset) toimijat sekä henkilöstö, jotka kohtaavat työssään lapsia, nuoria ja perheitä. Yhteistyökumppanit Meidän Jykä -kasvatusyhteistyössä on tehty verkostomaista yhteistyötä v:sta 2000 lähtien. Vuosina sitä jatketaan edelleen tarkentamalla Meidän Jykän ja yhteistyökumppaneiden toiminnan tavoitteita, sisältöjä sekä niistä nousevia mahdollisia yhteistyömuotoja. Verkostotyöskentelyllä on kaksisuuntainen vuorovaikutussuhde: hanke voi vaikuttaa kumppaneiden toimintaan ja kumppanit hankkeen etenemiseen. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat: Yksityisen sektorin toimijat

11 9 (39) - Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri ja Jyväskylän paikallisyhdistys - Jyvälän setlementti ry - KOSKE - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus - Suomen Punainen Risti - Pelastakaa Lapset. Oppilaitokset - Jyväskylän yliopisto - Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Jyväskylän ammattiopisto - Jyväskylän työväenopisto. Projektit ja hankkeet: - Mukava hanke, Jyväskylän yliopisto - Harava -hanke, Lastensuojelun keskusliitto - Kasvatus tulevaisuuteen -hanke, Kuntaliitto - Jyväskylän Elävä Kaupunki Keskusta ry - Nuorten osallisuushanke, Jyväskylän kaupunki Muut - poliisi - jyväskyläläiset yrittäjät. Vuoden 2004 aikana kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia lasten ja nuorten Kulttuuriaitan ja Vartu -hankkeen kanssa. Kulttuuriaitta on seudullinen Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Muuramen kunnan lastenkulttuurialan verkostohanke. Vartu -hanke keskittyy lapsen kehityksen ja oppimisen varhaiseen tukemiseen ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn. Hanketta vie eteenpäin Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus yhdessä Jyväskylän seudun kuntien kanssa. Meidän Jykän verkostoyhteistyö vaihtelee toiminnan painotusten ja esillä olevien teemojen mukaan. Meidän Jykän koulutussuunnittelussa ovat mukana oppilaitokset ja yliopisto. Sidosryhmät tuovat hankkeeseen oman panoksensa asiantuntijaosaamisena, erilaisten resurssien tarjoajana ja voimavarana hankkeen etenemiselle. On myöskin oletettavaa, että hankkeen edetessä yhteistyökumppaneita saadaan lisää.

12 10 (39) 4. Tavoitteet 4.1. Kehitystavoitteena lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön pitkän aikavälin kehitystavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja terveen kasvun tukeminen. Kehitystavoite kuvaa pitkällä ajalla tapahtuvaa muutosta, johon pyritään vaikuttamaan sekä hankkeen aikana että sen jälkeen. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat vahvasti myös muut tekijät. Kasvatusyhteistyöhanke pyrkii omalta osaltaan tuottamaan osaamista, vakiintuneita toimintatapoja, käytänteitä jne., jotka jäävät tukemaan lasten ja nuorten tervettä hyvinvointia hankkeen päättymisen jälkeen Välittömät tavoitteet Hankkeen aikana tavoitellaan konkreettisesti neljää laajempaa tavoitetta, joita kuvataan tarkemmin jäljempänä. Tavoitealueet limittyvät toisiinsa ja tukevat päällekkäisesti toinen toisiaan. Ne ovat samanarvoisia ja toimivat ns. lumipalloefektin tavoin vahvistaen yksin ja yhdessä kasvatusyhteistyön edistymistä. Tavoitteiden asettamista ovat ohjanneet hankkeen alkuvaiheen kokemukset, arviointi ja niistä nousseet kehittämishaasteet. Nämä neljä tavoitetta ovat: 1. alueellinen kasvatusyhteistyö 2. kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä 3. lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla vanhemmuutta 4. kasvatustietoisuuden ja kasvatusvastuun lisääminen Alueellinen kasvatusyhteistyö Alueyhteistyöryhmät suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat kasvatusyhteistyötä kullakin kaupunkialueella yhdessä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Alueyhteistyöryhmien toiminta on alkanut elokuussa v Ryhmät ovat muotoutuneet ja toimineet alueen omista lähtökohdista ja erityispiirteistä käsin. Ne toimivat alueella kasvatusyhteistyön koordinoijina, toiminnan käynnistäjinä ja innostajina. Alueryhmät pyrkivät kehittämään ja vahvistamaan pitkäjänteisesti lasten ja nuorten hyvinvointia alueella yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa alueellinen kasvatusyhteistyö alueen perustoiminnaksi, joka jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen. Alueyhteistyöryhmissä on ollut vaihtelevasti neuvolan, päivähoidon, koulujen, sosiaalityön, seurakunnan, eri järjestöjen, poliisin ja vanhempien edustajia. a) Alueyhteistyöryhmien toiminnan tukeminen: alueellisen kasvatusyhteistyöryhmän toiminnan tavoitteena on edistää eri toimijoiden välistä kasvatusyhteistyötä ja

13 11 (39) olla tietoinen alueen eri-ikäisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena on käynnistää konkreettista toimintaa, jolla on jatkuvuutta hankkeen jälkeenkin. Ryhmien toimintaa on haitannut yhteisen ajan puute ja toimijoiden vaihtuvuus. Kaikkiin ryhmiin ei myöskään ole saatu tärkeiksi koettujen tahojen edustusta. b) Alueellisen kasvatusyhteistyön vakiinnuttaminen ja kehittäminen: alueellinen kasvatusyhteistyö pyritään vakiinnuttamaan osaksi muuta perustoimintaa. c) Moniammatillisuus: alueellisen kasvatusyhteistyön tavoitteena on aktivoida kodin ulkopuolisten kasvuyhteisöjen (esim. neuvola, päiväkoti, koulu, jne.) työntekijät mukaan hankkeeseen. Tämän yhteistyön tavoitteena on hahmottaa kokonaisvaltaisesti alueen lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä voimavaroja ja haasteita. d) Monitoimijaisuus: alueelliseen kasvatusyhteisyöhön osallistuvat julkisen sektorin toimijoiden lisäksi yksityisen sektorin toimijat kuten esim. seurakunta, järjestöt, yhdistykset, yrittäjät, poliisi jne. e) Moniäänisyys ja osallisuus: alueellisessa kasvatusyhteistyössä otetaan huomioon ja hyödynnetään lasten, nuorten, vanhempien sekä perheiden näkökulmia ja mielipiteitä. (Alueellista kasvatusyhteistyötä ja siinä toimijoita on kuvattu liitteessä 2.) Kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä a) Kasvatuskumppanuutta vahvistetaan tukemalla kodin ulkopuolisten kasvuyhteisöjen toimintaa suuntaan, joka edistää työntekijöiden ja vanhempien tasavertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistyötä lasten ja nuorten parhaaksi. b) Kasvatuskumppanuutta perheiden ja vanhempien välille lisätään kannustamalla kasvuyhteisöjä järjestämään perhelähtöistä toimintaa, missä painotetaan perheiden keskinäistä tutustumista ja verkostoitumista. Perhetoiminnan avulla syntyy tukiverkosto lasten, nuorten ja vanhemmuuden tueksi. c) Vanhempia aktivoidaan luomalla rakenteita ja erilaisia toimintamalleja, jotka mahdollistavat vanhempien osallisuutta ja osallistamista kasvatusyhteistyöhön. Kasvuyhteisöjen tehtävänä on herätellä ja ohjata vanhempia ja huoltajia kasvatuskumppanuuteen. (Kasvatuskumppanuutta edistävää toimintaa on kuvattu liitteessä 3.) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla vanhemmuutta Vanhemmuuden tukemisen lähtökohtana on vanhempien voimaantuminen (empowerment -lähestymistapa). Se tarkoittaa vanhemmista itsestään lähtevää sekä

14 12 (39) henkilökohtaista että yhteisöllistä kasvuprosessia, jossa kokemuksellisella oppimisella ja sen jakamisella suuri merkitys. Vanhemmuutta (voimaa) ei voi suoraan antaa ulkoapäin, mutta vanhempia voidaan auttaa voimaantumaan (voimaannuttaa) tukemalla ja kannustamalla kasvamaan - vanhemmuuden eri rooleissa (vanhemmuuden roolikartta, liite 4.) - omien ja yhteisöllisten voimavarojen löytämisessä - tunne-elämän taidoissa - oman ja yhteisöllisen kasvatustietoisuuden ja -vastuun rakentamisessa Näistä lähtökohdista katsottuna Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön tavoitteena on: 1. lisätä ja vahvistaa vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta, tutustumista ja verkostoitumista lasten kasvuyhteisöissä 1. järjestää mahdollisuuksia vertaisryhmätoimintaan 2. hyödyntää ja vahvistaa työntekijöiden osaamista perheiden ja vanhempien kohtaamisessa 3. tuoda esille vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvää tietoa ja osaamista Kasvatustietoisuuden ja kasvatusvastuun lisääminen Yleistä kasvatustietoisuutta ja -vastuuta edistetään a) herättelemällä lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvää julkista keskustelua b) järjestämällä seminaareja ja työkokouksia c) syventämällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa d) huomioimalla ja tukemalla hankkeen aikana syntyviä aloitteita, joiden tavoitteena yhteisen kasvatustietoisuuden ja -vastuun lisääminen e) tekemällä yhteistyötä Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön tavoitteita lähellä olevien muiden hankkeiden kanssa f) olemalla mukana seutukunnallisessa kasvatusyhteistyössä.

15 13 (39) 5. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön tulokset, tuotokset sekä niiden arviointi Hankkeen seuranta ja arviointi kulkevat käsikädessä. Projektipäällikkö seuraa hankkeen etenemistä alueyhteistyöryhmien toiminnan kautta. Lisäksi hän arvioi samalla sitä, kuinka hanke etenee tavoitteiden mukaisesti alueellisessa yhteistyössä. Neuvottelukunta ja ohjausryhmä seuraavat ja arvioivat hankkeen kokonaisvaltaista etenemistä. Kukin ohjausryhmän jäsen on yhteydessä omaan taustayhteisöönsä ja pystyy tätä kautta tuomaan ohjausryhmälle eri toimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä hankkeen etenemisestä. Kasvatusyhteistyötä arvioidaan sen mukaan, miten 1) toiminta on edennyt tavoitteiden mukaisesti ja synnyttänyt konkreettisia välittömiä tuotoksia hankkeen edetessä. Hankkeen loppuarvioinnissa huomioidaan 2) hankkeen lopulliset tulokset ja se, kuinka ne on saavutettu tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen ennakoidut tulokset ja tuotokset on johdettu tavoitteista käsin. Hankkeen etenemistä, seurantaa ja arviointia kuvataan tarkemmin sivuilla olevissa taulukoissa. Seurannassa ja arvioinnissa on otettu huomioon hankkeen tavoitteet, tulokset, tuotokset, toiminta ja sen vaikuttavuus sekä arvioinnissa käytettävät indikaattorit.

16 14 (39) Hankkeen eteneminen, seuranta ja arviointi tavoitteiden pohjalta Tavoite Tulos Tuotos Toiminta Vaikuttavuus Resurssointi 1. Alueellinen kasvatusyhteistyö Vakiintuneet alueellisen kasvatusyhteistyön toimintamallit ja käytänteet Alueelliset kasvatusyhteistyöryhmät Kasvatuksellisen alueyhteistyön ja alueryhmien toiminnan tukeminen, kehittäminen ja vakiinnuttaminen Alueyhteistyö on moniammatillista, monitoimijaista ja moniäänistä Työkokoukset, seminaarit ja koulutukset Alueen neuvolan, päivähoidon, koulun, sosiaalityön, seurakunnan jne. motivointi ja osallistaminen kasvatusyhteistyöhön Yksityisen sektorin (järjestöt, urheiluseurat, jne.) motivointi ja aktivoiminen hankkeeseen Alueen perheiden, vanhempien ja nuorten tarpeiden, odotusten ja voimavarojen kartoittaminen ja hyödyntäminen Alueellisen kasvatusyhteistyön merkityksen ja sen lisäarvon ymmärtäminen Alueellinen kasvatusyhteistyö rakentaa kasvatuksellista turvaverkkoa ja ottaa huomioon alueen tarpeet ja erityispiirteet Hankkeen toiminta suunnataan suoraan kohderyhmälle Osallistujien asiantuntemus, tarpeet, odotukset ja voimavarat hyödynnetään hankkeessa Hankkeeseen osallistuvilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja kehittää sitä. Projektipäällikkö suunnittelee, organisoi ja kehittää toimintaa tavoitteen mukaisesti Aluekoordinaattorit vastaavat alueyhteistyöryhmien toiminnasta Alueyhteistyöryhmien jäsenten työskentely ryhmässä ja taustayhteisöissään Kasvuyhteisöjen työntekijöiden toiminta Alueellisten vanhempainryhmien toiminta Yksittäisten kouluttajien ja asiantuntijoiden palkkaaminen Verkostoyhteistyöstä syntyvät resurssit Yhteistyö Nuorten Äänihankkeen kanssa Yhteistyö oppilaitosten kanssa sekä opiskelijoiden harjoittelu/työpanos hankkeessa

17 15 (39) Hankkeen eteneminen, seuranta ja arviointi tavoitteiden pohjalta Tavoite Tuotos Tuotos Toiminta Vaikuttavuus Resurssointi mit- Saavutusten taaminen (indikaattorit) 1. Alueellinen kasvatusyhteistyö: Alueellisen kasvatusyhteistyön - toiminnan tila syksyllä suunnitelmat toiminnan jatkumiselle - alueellisten ryhmien kokoonpano, sitoutuminen ja suunnitelmat työn jatkamiselle Alueellisen kasvatusyhteistyön - sisällöt - kehitetyt työmenetelmät - yksittäisten ja jatkuvien toimintojen määrä, laatu ja suunnitelmat niiden jatkamiselle - nivoutuminen perustyöhön ja muuhun alueelliseen toimintaan Koulutusten, työkokousten ym. sisällöt, määrät, osallistujat, palaute Aluetyöhön osallistuvat toimijat - määrä - taustayhteisöt Toimintatavat (määrä, sisällöt), joiden avulla nostetaan esille vanhempien, nuorten ja lasten äänen kuuluminen Alueyhteistyöryhmien ja siinä toimivien kokemukset ja palaute toiminnasta (joulukuu 2004) Alueyhteistyöryhmien ja kasvuyhteisöjen työntekijöiden ja muiden toimijoiden kokemukset, käsitykset ja palaute (syksy 2005) - hankkeen lisäarvosta, merkityksestä ja vaikuttavuudesta aluetyössä - omasta toiminnastaan aluetyössä - kasvatusyhteistyöhön liittyvien omien työtapojen muutoksesta ja oppimisesta Projektipäällikön työn osittaminen tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta Alueellisten toimijoiden työpanos Ulkopuolisten asiantuntijoiden työpanos Verkostoyhteistyöstä (muut hankkeet, oppilaitokset, jne) syntyneen toiminnan määrä, sisällöt ja jatkuvuus hankkeen aikana sekä suunnitelmat hakkeen päätyttyä Opiskelijoiden työpanos - omasta osallisuudestaan hankkeessa Neuvottelukunnan ja ohjausryhmän havainnointi ja palaute hankkeen aikana ja sen lopettamisvaiheesssa

18 16 (39) Hankkeen eteneminen, seuranta ja arviointi tavoitteiden pohjalta Tavoite Tulos Tuotos Toiminta Vaikuttavuus Resurssointi 2. Kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä Kasvatuskumppanuutta lisäävä toiminta ja sen kehittyminen lapsen/nuoren lähiympäristössä ja elinpiirissä Kasvatuskumppanuuteen perustuva toiminta ja sen vahvistuminen osaksi lasten ja nuorten kasvuyhteisöjen perustyötä Vanhempien aktivoituminen kasvatusyhteistyöhön Perhelähtöinen toiminta Kasvuyhteisöjen työntekijöiden kasvatuskumppanuutta edistävän osaamisen vahvistaminen Vanhempien herättely tekemään yhteistyötä keskenään ja kasvuyhteisöjen kanssa Vanhempia/huoltajia osallistavien työtapojen ja menetelmien kehittäminen ja käyttäminen - kasvuyhteisöissä - vanhempien kesken Olemassa olevien vanhempainryhmien toiminnan tukeminen Vanhempien/huoltajien osallisuudelle on luotu rakenteita ja toimintamalleja Perhetoiminnan käynnistäminen ja vahvista Koulutus, työkokoukset, seminaarit Vanhempainillat Vanhempainryhmien kartoittaminen ja toiminnasta saatujen kokemusten sekä osaamisen hyödyntäminen - kasvuyhteisöjen ja vanhempien välillä - koko kaupungin tasolla Uusien vanhempaintoimikuntien, -ryhmien ym. perustaminen, toiminnan sisältöjen ja tavoitteiden suunnittelu ja tukeminen yhteistyössä kasvuyhteisöjen kanssa Luodaan mahdollisuuksia ja tuetaan perheiden tutustumista ja verkostoitumista (esim. neuvolassa, päiväkodissa, koulussa, harrastusryh Lapselle ja nuorelle tärkeät aikuiset löytävät yhteisiä tapoja ja asiantuntemusta toimia ja tehdä yhteistyötä lapsen/nuoren parhaaksi Vanhempien/huoltajien aktivoituminen ja voimaantuminen luo kasvatuksellista tukiverkostoa ja tukee kasvuyhteisöjen toimintaa Perheiden verkostoituminen toimii tukena ja voimavarana lasten/nuorten omissa ryhmissä --> sosiaalisen pääoman kasvaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi Ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkaaminen Projektipäällikkö suunnittelee, organisoi ja kehittää toimintaa tavoitteen mukaisesti Kasvuyhteisöjen työntekijöiden toiminta Alueellisten vanhempainryhmien toiminta Perheiden käynnistämä omaehtoinen yhteistyö Verkostoyhteistyöstä syntyvät resurssit Yhteistyö oppilaitosten kanssa sekä opiskelijoiden harjoittelu/työpanos hankkeessa

19 17 (39) minen missä) Hankkeen eteneminen, seuranta ja arviointi tavoitteiden pohjalta Tavoite Tulos Tuotos Toiminta Vaikuttavuus Resurssointi 2. Kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä: mittaa- Saavutusten minen (indikaattorit) Hankkeen aikana syntyneen kasvatuskumppanuutta tukevan toiminnan ja perhetoiminnan kartoittaminen syksyllä kysely kasvuyhteisöille - kysely osalle vanhemmista Ohjausryhmän/neuvottelukunnan jäsenten palaute omien taustayhteisöjen toiminnasta ja kokemuksista hankkeen aikana ja loputtua. Kasvuyhteisöissä tapahtuneen toiminnan muutos ja kehittyminen (työntekijöiden ja esimiesten palaute ja havainnointi) Vanhempia osallistavien menetelmien ja työtapojen kartoittaminen (joulukuu 2004) Koulutusten, työkokousten ym. sisällöt, määrät, osallistujat, saatu palaute Vanhempainiltojen määrät ja sisällöt Vanhempainryhmien määrä ja sen lisääntyminen hankkeen aikana Vanhempainryhmien kanssa tehty yhteistyö (määrä, sisällöt) Perhetoiminnan määrä, laatu, vakiintuminen perus/aluetyöhön Kasvuyhteisöjen työntekijöiden kokemukset ja palaute (syksy 2005) Vanhempainryhmien kokemukset ja palaute (syksy 2005) Vanhemmille suunnattu kysely syksyllä 2005 Ulkopuolisten asiantuntijoiden työpanos Projektipäällikön työn osittaminen tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta Kasvuyhteisöjen työntekijöiden työpanos Vanhempien käynnistämän toiminnan määrä ja sisällöt Hankkeeseen osallistuvien aktiivisten vanhempien määrä Yhteistyö vanhempainryhmien kanssa (määrä ja sisällöt) hankkeen aikana (joulukuu 2004) Perhetoimintaa tukevien työtapojen ja käytänteiden kartoitus ja niistä saadut kokemukset Verkostoyhteistyöstä syntyneen toiminnan määrä ja sisällöt Oppilaitosten ja opiskelijoiden työpanos

20 (joulukuu 2004) 18 (39) Hankkeen eteneminen, seuranta ja arviointi tavoitteiden pohjalta Tavoite Tulos Tuotos Toiminta Vaikuttavuus Resurssointi 3. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla vanhemmuutta Vanhemmille suunnattu vertaisryhmätoiminta Vanhempien tutustuminen ja verkostoituminen Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen vanhempien kohtaamisessa Vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvän tiedon jakaminen ja levittäminen vanhemmille Vertaisryhmien käynnistyminen kasvuyhteisöissä hankkeen aikana Vanhempien tutustumista ja verkostoitumista tukeva toiminta, työtavat ja käytänteet Vanhempien kohtaamiseen liittyvä koulutus ja konsultointi Vanhemmuuden tukemiseen liittyvät erilaiset työtavat ja kokeilut (esim. draama, teatteri) Vertaisryhmien käynnistäminen vetäjien tai vanhempien omaehtoisen toiminnan avulla Vanhempainillat Vanhemmille järjestettävä toimintaa, joka tukee heidän kohtaamistaan ja tutustumistaan sekä huomioi sekä äitien että isien kiinnostuksen Vanhempien verkostoituminen oman lapsensa kasvuyhteisössä työntekijöiden tukemana Vertaisryhmävetäjien koulutus ja kouluttajakoulutus Vanhempien voimaantuminen ja voimaannuttaminen Vertaisryhmätoiminta vahvistaa kokemuksellista oppimista sekä omien että toisten voimavarojen hyödyntämistä Työntekijöiden osaamisen kehittyminen vanhempien kohtaamisessa tukee vanhempia ja sitä kautta lasten ja nuorten hyvinvointia. Työntekijöiden jakavat edelleen omaa osaamistaan työyhteisöissään Työntekijöiden osallistuminen koulutuksiin Kouluttajakoulutukseen saaneet kouluttavat edelleen Vanhempien omaehtoinen toiminta Vanhempainryhmien vetäjien koulutus Vanhemmuuden roolikartan hyödyntäminen Vanhemmuudesta ja kasvatuksesta saadun tiedon levittäminen Ilmaistaiteen ja muiden uusien keinojen kehittä

Kasvatusyhteistyö Jyväskylän kaupunki

Kasvatusyhteistyö Jyväskylän kaupunki Kasvatusyhteistyö Jyväskylän kaupunki VUOSIKERTOMUS 2003 1. Yleistä 1.1. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö mukana valtakunnallisessa Kasvatus tulevaisuuteen - hankkeessa Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö käynnistyi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina

Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina Yhteisvoimin kiusaamista ehkäisemään! Verkatehdas 3.5.2016 Viitekehys selväksi Suomen Vanhempainliitto 109 vuotta kasvatuskumppanuutta Vanhempainyhdistysten

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Innostaa, kannustaa, tukee ja ymmärtää, että olis parempi ilmapiiri!

Innostaa, kannustaa, tukee ja ymmärtää, että olis parempi ilmapiiri! Innostaa, kannustaa, tukee ja ymmärtää, että olis parempi ilmapiiri! Projektipäällikkö Marjo Kolehmainen, HUMAK. Selvästi parempi mieli 5.9.2012, Tampere. YHDESSÄ, PORUKASSA, RYHMÄSSÄ, KANNUSTETAAN, VÄLITETÄÄN,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula)

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula) 1 1. Kuvaile kuntasi menetelmiä tukea lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Neuvolatoiminta -terveystoimi Kasvu-Mäntsälän lapsipoliittinen ohjelma Varhaiskasvatuksen suunnitelma Laaja-alainen perhevalmennus

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

5. SUUNNITTELUN ULOTTAMINEN KOKO KUNTAAN, ORGANISAATIO 5.1 LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN TOIMINTA TOIMINNAN TAVOITTEET Jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen kunnassa Liikenneturvallisuustyön painoarvon

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa 2010 1. Lapset tulevat t kuulluksi k Oletko valmis kuulemaan lapsia? Työskenteletkö tkö niin, että se mahdollistaa kuulemisen? Onko tiimisi yleisenä toimintatapana

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot