19 vuotta 2/2014 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN SYYSKUU 2014

Transkriptio

1 JO 19 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! 19 vuotta 2/2014 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN SYYSKUU 2014 Kuva: lotta kölli Kuva: MIKA TONTERI Villisika on arka mutta aggressiivinen Villisian raidalliset porsaat ovat söpöjä ja suloisia, mutta isoina vallan jotakin muuta. Ne pyörittävät kiviä ja kantoja ja tuhoavat kaiken eteen sattuvan torahampaillaan. Nämä villisiat asuvat Hausjärven Mommilassa. Sivu 4. Jokirannan kosteikosta mallia muillekin Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Hausjärven Mommilaan tehdyn kosteikon tavoitteena oli lisätä vesilintujen suosimien elinympäristöjen määrää, edistää luonnon monimuotoisuutta sekä parantaa alapuolisten vesistöjen tilaa. Sadat sorsat ovat jo löytäneet kosteikon. Myös teeri ja pyy ovat lisääntyneet. Sivu 2. Jokitalkkari huoltaa Vantaanjokea Vantaanjoella toimiva jokitalkkari testaa ja kehittää Vantaanjoen kalastus-, melonta- ja retkeilymahdollisuuksia. Jokitalkkari Velimatti Leinonen (vasemmalla) ja hänen avustajansa Olli Piekkari ovat muun muassa kävelleet kosken pohjaa pitkin tiivistä siksakkia harjaterästangot käsissään etsimässä sorakkoalueita. Sivu 7. Valkjärvenlahti ulpukkavapaaksi Talkootyö oli voimaa, kun Valkjärvenlahdelta poistettiin vallan ottanut ulpukkakasvusto. Niitto tehtiin konevoimalla, mutta jopa käsivarren paksuiset niittotähteet kerättiin pois käsin. Sivu 6. Kuva: SIMO HAANPÄÄ Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Juuri sopiva pienperheen kellari Riihimäen Herajoelle nousi omin käsin komea maakellari. Yhden testitalven jälkeen kellari on havaittu hyväksi ja toimivaksi. Omaa satoa pystytään nyt säilyttämään mahdollisimman pitkälle kevääseen kustannustehokkaasti. Sivu 5.

2 2 Puut voivat elää ilman sinua, sinä et ilman puita Puun päivää vietetään tämän Ekokaaren ilmestymispäivänä 27.9., ja silloin maassamme järjestetään monia puihin liittyviä tapahtumia. Puun päivää vietetään myös monissa muissa maissa ympäri maailmaa, vaikkakin eri aikoina. Kaikkialla kuitenkin halutaan kiinnittää huomiota puun merkitykseen. Metsät ovat yhtä tärkeitä maapallolle kuin keuhkot ihmiselle. Siksi puiden ja metsien suojelu, istutus ja hoito ovat välttämättömiä. Hyötykasviyhdistys on haastanut koko Suomen viettämään Puun päivää. Puun päivän jälkeenkin voit harrastaa yhdistyksen suosittamia toimia. Voit järjestää puupolkuja ja puuntunnistuskisoja. Voit valita pihapiirisi kauneimman tai merkityksellisimmän puun tai parhaan kiipeilypuun. Voit istuttaa yhdessä läheistesi kanssa ystävyyden, rakkauden, yhteisöllisyyden, hyvyyden tai jonkin muun hyvän puun. Voit leikkiä puuhippaa tai viettää ulkoilupäivää metsässä. Uusiutuvana luonnonvarana puulla on materiaalina korvaamaton rooli ja suuret mahdollisuudet, kunhan metsiä käytetään kestävästi uudistaen. Muinakin päivinä kuin Puun päivänä sopii ymmärtää puiden ja metsien elintärkeä merkitys hapen tuottajina ja maapallon keuhkoina ja nähdä puiden arvo ympäristön kauneuden ja viihtyisyyden ylläpitäjänä. Opi tunnistamaan puita ja puulajeja! Tiedosta, että hyvinvointimme on sidoksissa puihin! Arvosta puuvanhuksia! Suojele metsiä ja puita turhalta hävitykseltä! Tee puu- ja metsäretkiä! Arvosta puita ja metsää myös eläinten koteina! Istuta puu tai puita! Levähdä puun viileässä varjossa ja arvosta puun tarjoamaa suojaa! Hengitä raikasta metsän tuoksua! Kuuntele tuulen huminaa puiden oksilla ja latvoissa! On hyvä muistaa, että puut voivat elää ilman ihmistä, mutta ihminen ei voi elää ilman puita. Lopen ympäristönsuojelumääräykset voimaan Lopen kunnassa on laadittu ympäristönsuojelumääräykset, jotka tulivat voimaan Ympäristönsuojelumääräykset ovat ympäristönsuojelulakia täydentäviä, paikalliset olosuhteet huomioon ottavia, kuntalaisia ja viranomaisia sitovia määräyksiä. Määräykset koskevat toimia ja rajoituksia, joilla ehkäistään ympäristön kannalta haitallisia päästöjä tai niiden vaikutuksia. Lopella määräyksiä on annettu muun muassa jätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolella, meluntorjunnasta ja kemikaalien käsittelystä. Määräykset ovat säännöllisesti käytettävä työkalu, joka on tarkoitettu helpottamaan eri toimijoiden jokapäiväistä työntekoa. Määräykset haluttiin pitää sisällöltään yksinkertaisina, selkeinä ja helposti valvottavina. Ympäristönsuojelumääräykset ovat luettavissa Lopen kunnan internet-sivuilta kohdasta kuntapalvelut > tekniikka ja ympäristö > ympäristönsuojelu. Juha Viinikka Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma valmistumassa Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitys on loppusuoralla. Kevään ja kesän aikana käytiin läpi mittava aineisto; maaperä- ja pohjavesitutkimuksia, pohjaveden laadun tarkkailutuloksia sekä tiedot Herajoen, Arolammin ja Riihiviidankallion pohjavesialueilla sijaitsevista riskitoiminnoista, jotka voivat vaikuttaa pohjaveden laatuun tai määrään. Herajoen pohjavesialue ristipaineessa Herajoen pohjavesialueen hyödyntäminen vedenhankinnassa lisääntyy lähitulevaisuudessa uusien vedenottopaikkojen käyttöönoton myötä. Pohjavesialueen antoisuus on riittävä vedenoton tehostamiseen, mutta myös pohjaveden laadun säilyminen talousvesikäyttöön soveltuvana on turvattava. Herajoen pohjavesialueelle kohdistuu sekä asuinrakentamisen että teollisuus- ja yritysrakentamisen paineita. Mattilan pienteollisuusalueelle keskittyneeseen yritystoimintaan liittyy pohjavedelle haitallisten aineiden käsittelyä ja varastointia. Lisäksi Herajoen pohjavesialueella on yli kymmenen kiinteistöä, joilla maaperä on pilaantunut tai mahdollisesti pilaantunut. Lämmitysöljysäiliöitä, joista suurin osa sijaitsee Räätykänmäen-Vasikkahaan asuinalueella, on noin 130. Muita mahdollisia riskejä ovat vanhat kaatopaikat, tieliikenne ja liukkaudentorjunta, viemäriverkon vuodot, haja-asutuksen jätevesien käsittely, eläintilat ja maalämpökaivot. Pohjavesien suojelu kuormitetulla alueella on haasteellista, ja se edellyttää aktiivisuutta niin toiminnanharjoittajilta ja kiinteistöjen omistajilta kuin valvontaviranomaisilta ja Riihimäen Vedeltä. Lisäksi asuin- ja yritysalueiden kehittämisessä on otettava huomioon vedenottoalueiden sijainti ja rakentamisen vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin. Pohjavesialueiden luokituksia tarkistetaan Osana vesienhoidon suunnittelua alueelliset ympä- Syyskuu 2014 Sorsat ja metsäkanalinnut lisääntyneet Mommilaan rakennettiin mallikosteikko Tämä on mallikosteikko, jota saa tulla katsomaan, kannustaa maanomistaja Mika Tonteri Hausjärven Mommilassa. Jokirannan kosteikko rakennettiin viime vuonna veden vaivaamaan metsä- ja suonotkoon. Hankkeen tavoitteena oli lisätä vesilintujen suosimien elinympäristöjen määrää, edistää luonnon monimuotoisuutta sekä parantaa alapuolisten vesistöjen tilaa kiintoainetta ja ravinteita pidättämällä. Tonteri riemuitsee, kun jo nyt sadat sorsat ovat löytäneet kosteikon. Ainakin heinäsorsan ja tavin poikasia on kosteikolla nähty. Myös metsäkanalinnut, lähinnä teeri ja pyy ovat lisääntyneet. Tonteri uskoo riistakannan paranevan, kun sille luotiin ruokaja juomapaikka. Pienen valuma-alueensa ansiosta kosteikko pystyy tasaamaan ylivirtaamia varsin tehokkaasti ja vähentämään siten tulvahaittoja kohteen alajuoksun puoleisilla alueilla. Toisaalta kosteikon suuri koko suhteessa valuma-alueeseen saattaa merkitä kosteikon osittaista kuivumista pitkien kuivuusjaksojen aikana. Ajoittainen kuivuminen on kuitenkin edullista kosteikon toiminnalle, sillä vedenpinnan lasku uudistaa ja elvyttää kosteikon kasvija eläinlajistoa. Esimerkiksi vesilintujen poikastuotto on tunnetusti korkeimmillaan tällaisilla kausikosteikoilla, joissa Metsä- ja suonotko muuttui kosteikoksi Mommilassa. ravinnosta kilpaileva kalakanta pysyy kurissa ja kuivankauden aikana uudistuva maakasvillisuus tarjoaa jälleen veden alle jäätyään runsaasti ravintoa vesiselkärangattomille. Miten kosteikko perustettiin? Kosteikko rakennettiin patoamalla veden vaivaamaan metsä- ja suonotkoon. Patoon asennettiin säätösalaojakaivo kosteikon vedenkorkeuden säätelyä ja tyhjennystä varten, sekä ylijuoksutusputki poikkeuksellisten vesimäärien johtamiseen. Aiemmin suunnitelluista kosteikkoalueen kaivutöistä päätettiin luopua maaston huonon kantavuuden sekä alueen kasvillisuuden suojelemiseksi. Kohteen pinta-ala on puolisentoista hehtaaria, josta vesipinta-alaa on hehtaarin verran. Valuma-alue on noin 5,5 hehtaaria. Kosteikon vesisyvyydet vaihtelevat patopenkereen edustan yli 2 metrin syvännealueista mataliin muutamien senttien vesipeileihin. Jokirannan kosteikon toteutuneet kustannukset ovat Kuva: Lotta Kölli hieman yli 8000 euroa. Hanketta rahoittivat omistajan lisäksi Suomen riistakeskus ja Kotiseutukosteikko Life+. Kohteen maanomistajat vastasivat lisäksi puuston poiston kustannuksista ja kohteella jälkeenpäin toteutetuista rakennus- ja kaivutöistä. Jokirannan kosteikkoon tutustumisesta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteys Mika Tonteriin, puh ristöviranomaiset tekevät lähivuosina pohjavesialueiden luokitusten tarkistustyötä, minkä yhteydessä arvioidaan sisällytetäänkö III-luokan pohjavesialueet luokiteltuihin pohjavesialueisiin vai jätetäänkö ne luokituksen ulkopuolelle. Tällainen tarkastelu tehdään myös Arolammin ja Riihiviidankallion pohjavesialueille. Suojelusuunnitelmaan koottuja tietoja voidaan käyttää taustatietona luokituksen tarkistuksessa. Anna-Liisa Kivimäki Kirjoittaja on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n pohjavesiasiantuntija.

3 Syyskuu 2014 Laskeutusaltaat kirkastavat Paalijärven vettä Riihimäen Paalijärven ympäristössä on käynnistymässä luonnonhoitohanke, jolla tähdätään Paalijärven vesiensuojelun tehostamiseen. Asiaa on ajanut jo pitkään Paalijärven suojeluyhdistys, ja nyt hankkeesta vastaavaksi on saatu Metsäkeskus. Kormun kylään Lopelle ja Hiivolan kylään Riihimäelle rakennetaan viisi uutta laskeutusallasta ja yhtä nykyistä korjataan. Näin saadaan otettua kiinni maa-aineksia ja ravinteita. Altaat tasaavat myös veden virtaumaa, selvittää luonnonhoidon asiantuntija Olli Lukanniemi Metsäkeskuksesta. Hankkeen tavoitteena on estää lietteiden pääsy ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista Kunausojaa ja kahta pienempää ojaa pitkin Vähä- ja Paalijärveen. Valuma-alue tuhat hehtaaria Hankealueena on Riihimäen ja Lopen alueella Paalijärven ja Vähäjärven länsi- ja pohjoisosan valuma-alue. Valuma-alueen pinta-ala on noin tuhat hehtaaria. Ojiin rakennettavilla laskeutusaltailla ja padoilla vähennetään veden Lähitulevaisuudessa Paalijärvellä viihtyvät nykyistä paremmin sekä ihmiset että eläimet. virtausnopeutta ja otetaan talteen kiintoainesta sekä kiintoaineksen mukana kulkeutuvia ravinteita. Kunausojaa pitkin virtaavat vedet ovat suurelta osin peräisin metsä- ja suoalueilta, jotka on ojitettu. Näiden ojitusten seurauksena on Kunausojaan ja sen kautta Vähäjärveen kulkeutunut runsaasti kiintoainesta. Alueen suot on pääosin kunnostusojitettu. Alueen maaperä on osin savea sekä hietaa ja hiesua, jotka lähtevät helposti veden mukaan. Riihimäen puolella Hiivolassa on pieni ja vanha uudistusalue, mistä vedet purkautuvat nopeasti Paalijärveen. Patokynnyksin varustetuilla laskeutusaltailla hidastetaan veden liikettä laskuojassa, Olli Lukanniemi kertoo. Hankkeen suunnitelmat ovat valmiina. Maanomistajilta on hankittu suostumukset ja heidän kanssaan Peltosaaressa tutkitaan aurinkosähkön hyödyntämistä Peltosaari-projektin alla on käynnissä Suburbanlabhanke, jonka eräänä tavoitteena on energiankäytön tehostamisen ja uusiutuvan energian käyttöönottomahdollisuuksien tutkiminen. Hanketta vetää Suomessa VTT ja rahoittaa Tekes. Ruotsista on mukana Albyn lähiö Botkyrkan kunnasta ja toimijoina ovat IVL ja Vinnova), Tähän liittyen on tehty simulaatioita mahdollisesta aurinkosähkön hyödyntämisestä alueella. Peltosaaren koulun katolle olisi mahdollista asentaa kohtuullisen suuri yksikkö, jonka tuotto voitaisiin hyödyntää koulurakennuksessa. Toinen simulaatio tehtiin uuteen yleissuunnitelmaan sisältyvästä toimistotalosta, josta tehtiin yksinkertainen malli. Sen avulla pystytään arvioimaan aurinkosähkövoimalan laajuutta ja tuottomahdollisuuksia. Tällä haavaa Suomessa ei ole vielä syöttötariffia au- on tehty sopimus maa-alueiden käytöstä. Hämeen ELYkeskukselle on tehty ilmoitus tehtävistä toimenpiteistä. Urakoitsijakin on valittu. Työt on tarkoitus aloittaa vielä kuluvan vuoden aikana, ja hanke valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Työt pyritään tekemään vähäisen veden virtaaman aikana. Teksti ja kuva: Peltosaaren koulun aurinkosähköpaneelit voisivat näyttää tällaisilta. rinkosähkölle, jolloin paras lopputulos saavutetaan, jos mahdollisimman suuri osa tuotetusta energiasta pystytään käyttämään itse rakennuksessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Tulevaisuudessa saattavat myös yksittäisiin asuintaloihin asennettavat järjestelmät tulla kannattaviksi, kun sopimus tariffeista tai muusta korvausjärjestelmästä saadaan aikaiseksi. Pohjavesitutkimusten koepumppaus päättyi Räyskälässä Forssan vesihuoltoliikelaitos on jo 1980-luvulta lähtien tutkinut Forssan ja sen lähikuntien pohjavesialueita tarkoituksenaan löytää uusi, vesihuoltoa varmistava vedenottamon paikka. Yhdyskuntien vesihuoltoa koskevan lainsäädäntö edellyttää, että puhtaan käyttöveden saatavuus turvataan. Minkään vesihuoltolaitoksen toiminta ei saisi olla yhden pohjavedenottamon varassa, kuten edelleen on asian laita Forssassa. Vesihuollon varmistaminen ei noudata kuntarajoja. Tästä käytännön esimerkkinä on Lopen, Riihimäen ja Hausjärven yhteistyö vedenhankinnan turvaamisessa sekä Hyvinkäälle tapahtuva pohjaveden johtaminen Hausjärven Hikiän vedenottamolta. Kun Forssan lähialueelta ei ole löytynyt antoisuudeltaan ja laadultaan riittävän hyviä vedenottamon paikkoja, on tutkimukset viime vuosina ulotettu myös Lopen puolelle Räyskälään. Laajan perustutkimusvaiheen jälkeen Forssan vesihuoltoliikelaitos päätyi hakemaan pohjaveden koepumppauksen tutkimuslupaa, jonka Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi kuluvan vuoden alkupuolella. Koepumppaus alkoi toukokuussa Parkuvan lammen lähistöllä sijaitsevasta pumppauspisteestä. Pumpattu vesi johdettiin poistoputkella Kaartjärveen. Pumppausteho pidettiin aluksi 1000 kuutiossa vuorokaudessa. Kesäkuun 3 alussa teho nostettiin 2000 kuutioon vuorokaudessa ja heinäkuun lopulla pudotettiin takaisin 1000 kuutioon. Elokuun lopulla koepumppausta ryhdyttiin lopettamaan ja pumppausteho pudotettiin 300 kuutioon vuorokaudessa, jotta korvaavaa vettä saaneille kiinteistöille pystyttiin vielä toimittamaan vettä. Kiinteistöjen ilmoitettua kaivojensa tilanteen palautuneen normaaliksi koepumppaus päättyi Tutkimuksen aikana pohjaveden laatua ja korkeutta on seurattu säännöllisesti vaikutusalueen kaivoista ja Kaartjärven Vesihuolto Oy:n vedenottamosta. Lähialueen järvien ja lampien vedenkorkeutta on myös seurattu tutkimussuunnitelman mukaisesti. Forssan vesihuoltoliikelaitos on tiedottanut koepumppauksen etenemisestä ja seurantatuloksista internet-sivuilla Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi -hankkeen Ajankohtaista -osassa. Syksyn kuluessa tutkimuskonsultti viimeistelee tutkimusraportin. Raportin valmistuttua koepumppauksen tulokset esitellään yleisötilaisuudessa marrasjoulukuussa. Tilaisuudesta tiedotetaan sanomalehdissä sekä tutkimushankkeen ja Lopen kunnan internetsivuilla ja Teksti ja kuva: Juha Viinikka Luonnos 6000 kerrosneliön toimistotalosta rautatieasemaa vastapäätä. Aurinkopaneeleita voitaisiin asentaa sekä katolle että julkisivuun. Julkisivun paneelit toimivat myös aurinkovarjostuksena. Ilari Seitsonen Kirjoittaja on Peltosaariprojektin projektipäällikkö. Koepumppauspaikka Parkuvan rannassa.

4 4 Onnistunutta öljysäiliöiden riskienhallintatyötä TANKIssa Ekokaaren syksyn 2012 numerosta lähtien on kerrottu TANKKI-hankkeen öljysäiliöiden riskienhallintatyöstä. Pian päättyvässä hankkeessa on ehditty pyöritellä öljysäiliöiden aiheuttamia riskejä monesta näkökulmasta. Vaikuttavuudeltaan suurin työ on tehty pelastuslaitoksille ja kunnille toimitettavien öljysäiliökartoitusten muodossa. Kartoitukseen liittyvä kysely lähetettiin Riihimäelläkin 870 kiinteistölle ja vastausprosentti oli 36. Mitä muuta hankkeessa on tehty? Kerromme siitä lisää. Sähköinen riskienhallintatyökalu Öljysäiliökartoituksen innoittamana hankkeessa lähdettiin kehittämään sähköistä tapaa kartoittaa öljysäiliöiden aiheuttamia riskejä. Öljysäiliöiden omistajille tarkoitettu sähköinen öljysäiliöiden riskienhallintatyökalu on nyt tekeillä ja julkaistaan vuoden lopussa. Työkalu saadaan jakoon Kanta- ja Päijät-Hämeen pelastuslaitosten, sekä hankkeeseen osallistuvien kuntien kautta. Työkalun parissa ovat työskennelleet Lahden ammattikorkeakoulun tieto-, media- sekä ympäristötekniikan opiskelijat. In situ -pilotit TANKIssa myös testataan menetelmiä, joiden avulla öljyllä pilaantunutta maata voidaan puhdistaa paikan päällä eikä maata pois kaivamalla ja viemällä muualle käsiteltäväksi, kuten on yleensä tapana. Tällaisia kunnostusmenetelmiä kutsutaan in situ -menetelmiksi. Pilot- eli koekunnostuksia tehdään kolmessa kunnassa: Janakkalassa, Hollolassa ja Nastolassa. Pilotoitavissa kohteissa käytetään kunnostusmenetelmänä bioremediaatiota, jossa maaperässä eläville, öljyä hajottaville mikrobeille syötetään ravinteita ja tarpeen mukaan happea luonnollisen hajoamisen nopeuttamiseksi. Kohteita etsittiin vuoden 2013 alusta lähtien ja asennukset tehtiin 2013 syksyllä ja 2014 keväällä. Tuloksia odotetaan loppuvuodesta Neuvontaa ja viestintää Tiedon kulkeminen kiinteistön omistajan, kunnan viranomaisten ja pelastuslaitoksen välillä on tärkeää. Hankkeen henkilöstö onkin kiertänyt kohdekuntien Riihimäki, Hattula, Janakkala, Hollola ja Nastola tapahtumissa antamassa öljysäiliöriskeihin liittyvää neuvontaa. Osassa tapahtumista mukana neuvontaa tekemässä oli pelastuslaitoksen edustaja. Neuvonnassa korostui säännöllisten säiliötarkastusten tärkeys sekä omaa säiliötä koskevat vaatimukset. Viimeksi TANKKI oli mukana Riihimäen syysmarkkinoilla. Oppilaitosyhteistyötä TANKKI-hankkeessa on tehty yhteistyötä Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulujen kanssa. Ympäristöalan opintoihin on sisällytetty hankkeesta pulppuavia oikeita tarpeita, jolloin myös oppiminen on mielekkäämpää. Opiskelijat osallistuivat sähköisen riskienhallintatyökalun testaukseen. Hankkeelle tuotettua aineistoa ovat olleet mm. selvitystyöt, in situ kunnostusten videot sekä viestinnän materiaalit. Tuotettuja materiaaleja on saatavissa hankkeen internet-sivuilta Teksti: PÄIVI KÄRNÄ Kuva: TANKKI-hanke TANKKI-hankkeen tavoitteena on lämmitysöljysäiliöiden aiheuttamien ympäristöriskien pienentäminen Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Hankkeessa lisätään lämmitysöljysäiliöiden omistajien tietoisuutta öljysäiliöihin liittyvistä velvollisuuksista ja öljyvahingon ehkäisemisestä. TANKKI on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama projekti, jota koordinoi Lahden ammattikorkeakoulu. Lisätietoa projektista löytyy osoitteesta Opiskelijat taltioivat koekunnostuskohteiden asennuksia. Nätti kuin villisika pienenä Metsän reunassa on valtava aitaus. Kun vieras nousee mäkeä ja lähestyy aitausta, sen asukkaat lähtevät ketterästi karkuun kumpareen taakse. Sitten niistä ei enää näe jälkeäkään ennen kuin isäntä ehtii paikalle. Ollaan Hausjärven Mommilassa Mika Tonterin tilalla. Elikot ovat villisikoja. Tonterin tarhassa on 150 villisikaa. Kun EU-hässäkän myötä viljasta ei enää tienannut mitään, hankin ensimmäiset villisiat, Mika Tonteri muistelee 18 vuoden takaisia aikoja. Nyt tilalla viljelty vehnä ja kaura päätyvät villisikojen ruoaksi. Lisäksi pitää ostaa ohraa ja härkäpapua. Myös heinä, peruna ja omenat maistuvat kasvateille. Ruokalistalle lisätään vielä valkuaisrehua, kivennäisiä ja vettä. Oljissa villisiat makailevat mielellään. Villisika syö päivässä kolmisen kiloa muonaa, joten menekki on melkoinen. Tarhattu villisika saavuttaa keskimäärin kahden vuoden iän. Äärimmäisen arkoja mutta aggressiivisia Äärimmäisen arkoja ja varovaisia eläimiä, jotka tuntevat hoitajansa, Mika Tonteri kuvaa villisikojaan. Mutta hän muistuttaa, että ne voivat olla hyvin aggressiivisia. Tällainen on villisika l Yksi kookkaimmista Suomessa esiintyvistä sorkkaeläimistä. l Suuri ja pitkä pää sekä lyhyehköt jalat, puolipyörä pallomainen olemus. l Korvat ovat karvaiset ja näkyvät, häntä melko pitkä ja suora. l Karvapeitteessä on tuuhea aluskarva ja sen päällä peitinkarvana pitkät jouhimaiset harjakset. l Isolla vanhalla karjulla on selkeästi näkyvät torahampaat. l Luonnonvaraisena tarvitsee talviruokintaa, ja yleensä hakeutuu ruokintapaikoille. l Etupää voimakkaan vanttera, harteikas. Kinkut ovat pienehköt kotisikaan verrattuna. l Esiintyy harvalukuisena Etelä-, Itä- ja Kaakkois- Suomessa, sitä on tavattu myös Pohjois-Suomessa. l Elää pienissä laumoissa ja karjut vaeltelevat yksin. l Viihtyy hyvin tarhaolosuhteissa kunhan sillä on tarpeeksi tilaa ja ajanvietettä. l Villisialla on huono näkö, mutta erittäin tarkka kuulo ja aivan mahdottoman Tuksu, Waagner ja noin 4-viikkoinen poju. Haavoittuneena villinä metsässä elävä villisika on täysi peto, joka tappaa maailmalla enemmän ihmisiä kuin karhu, Tonteri varoittaa. Tonterin tarha on yli neljän hehtaarin suuruinen eli tilaa on jokaista eläintä kohden 250 neliötä. Tarha aidattiin umpimetsään, mutta nyt ollaan kuin salaman iskemien, kelottuneiden ja kulottuneiden puuluurankojen keskellä. Asukkaat ovat jättäneet aitaukseensa jälkensä. hyvä hajuaisti. l Erittäin nopea ja kimmoisa eläin vaikka ei sille näytä. Saavuttaa hetkellisesti jopa 60 km/h nopeuden ja ottaa sen muutamalla loikalla. l Haavoitettuna erittäin vaarallinen vastus. Haavoitettu villisika surmaa maailmalla vuodessa enemmän metsämiehiä kuin karhut. l Villisika on kaikkiruokainen. l Muista sorkkaeläimistä poiketen villisika ei ole märehtijä. l Vahvan kärsänsä ansiosta kaivaa maasta juuria ja hyönteisiä sekä matoja. l Ruokailee mielellään myös peruna- ja juurikasmailla. l Villisian mieliympäristöä on kosteat tiheiköt. Viihtyy lehtimetsissä pellon laitamilla. l Ei pärjää jos lunta on 40 senttiä ja ruokintaa ei ole tarjolla. l Porsii luonnossa keskimäärin 1-3 porsasta, tarhaoloissa jopa 8 porsasta. l Emakko jolla on porsaat, on aina rauhoitettu. Ne tarvitsevat aktiviteetteja. Ne pyörittävät kiviä ja kantoja ja tuhoavat kaiken eteen sattuvan torahampaillaan. Ruokintakaukalot kestävät pari viikkoa ja muoviämpäriin tulee reiät päivässä, Mika Tonteri valottaa eläintensä tapoja. Lisäksi eläimet ovat äärimmäisen nopeita ja ketteriä. Ne voivat helposti hypätä heinäpaalin päälle. Kerran Tonteri luuli, että henki lähtee, kun maitokuumeinen emakko yritti väkisin tulla päälle tappaakseen. Sen verran hurjaa on seurustelu, että mustelma tulee jos villisika näykkäisee. Waagner on seurallinen, Viidakon Ykä arempi Villisikojakin on eri luonteisia. Waagner on äärimmäisen seurallinen, 300-kiloinen siitoskarju Viidakon Ykä taas arempi ja se karttaa mieluummin seuraa. Meillä eletään elukoitten ehdoilla. Niitä ei kastroida eikä niiden torahampaita revitä pois, Tonteri kertoo. Hän muistuttaa, ettei villisiankasvatus ole minkäänlaisen kotieläintuen piirissä. Raidalliset porsaat ovat Välipalan aika. Syyskuu 2014 söpöjä ja suloisia. Kolmen päivän ikäisinä ne painavat puolisen kiloa. Silmät ovat heti auki. Porsaiden raidat häipyvät neljän kuukauden iässä. Liha mureaa ja riistamaista Tonterin villisiat päätyvät pienteurastamon kautta pienjalostamoon, jossa tehdään lihojen suolaukset, savustukset ja makkarat. Tuotteet myydään liha-alan yrittäjille, kauppoihin, ravintoloihin ja jonkin verran yksityisille. Keskitymme kinkkusesonkiin, Mika Tonteri tarkentaa. Joskus savustetaan kokonainen sika, joka toimitetaan pitoihin. Tavallisesta sianlihasta villisika eroaa siinä, että sen liha on mureampaa, punaisempaa, rasvaisempaa ja riistamaista. Mika Tonteri toivoisi alalle nykyistä enemmän kilpailua. Hän olisi jopa valmis neuvomaan ja opastamaan, jos joku nuorempi yrittäjä ilmaantuisi. Teksti: Kuvat: Mika Tonteri

5 Syyskuu 2014 Perheen maakellari nousi omin käsin Jukka ja Mari Taljan kotipihaan Riihimäen Herajoelle valmistui viime syksynä maakellari, jota on ehditty testata yksi talvi. Kellari on hyväksi ja toimivaksi havaittu. Pakkanen pysyi ulkona ja sopiva kosteus sekä viileä ilma sisällä. Isolle tontille nousi asuintalo vuonna 2010, ja melko pian sen jälkeen alkoi kellarin suunnittelu. Rakentaminen alkoi kesällä 2012, ja käyttövalmiiksi kellari valmistui vuoden 2013 syksyksi. Viljelemme omaksi tarpeeksi ja toivomme, että tuotteet säilyvät mahdollisimman pitkälle kevääseen. Kellari on oikeastaan ainoa Kellarin kivetykseen istutetut pöllöt vartioivat pihapiiriä. Kellarin katosta kannattavat oman tontin männystä tehdyt pylväät. paikka, jossa omaa satoa pystyy kustannustehokkaasti varastoimaan pidempiä aikoja, Taljat kertovat. Jukka Taljan mukaan ensimmäiset vinkit kellarin tekoon saatiin Urpo Nummiston kirjasta Maakellari. Lisäksi ohjeita löytyi netistä ja saatiin sieltä täältä pitämällä silmät ja korvat auki. Varsinaisen rakennustyön teki isäntä. Emäntäkin paiski lapiohommia ja vastasi rakennusajan ruokahuollosta ja kahdesta alle kouluikäisestä lapsesta. Hänen alaansa on myös kellarin kattoa peittävä kukka- ja yrttitarha ja sen viereinen kivikkopuutarha. Kellarin sisäseinät rakennettiin harkoista, joista yli puolet oli ylijäämiä talon rakentamisesta. Ostolistalla olivat lisäksi harjateräkset, muuraushiekkaa, sepeliä pohjaksi, ilmastointiputkia, seinätasoite, kalkkia maalin tekemiseen, terva, hylly- ja laarilaudat, sementtisäkit, joita kuluikin melkoisesti, ja styroksi, jota upposi kellarin ulko-oven eteen maahan, joidenkin seinien yläosiin sekä katon päälle multakerroksen alle. Oman betonimyllyn hankinta oli tämän projektin tiimoilta myös itsestäänselvyys. Kivet omalta tontilta Omalta tontilta taas löytyivät ulkoseiniin käytetyt luonnonkivet ja kellarin eteen rakennetun katoksen komeat mäntyiset kannatinpylväät. Sisätiloissa päädyttiin 12 voltin valaistukseen, jotta asennustyöt voi tehdä itse. Ammattimies kytki lisäksi Mari Talja on kellarin katolle ja viereen syntyneiden puutarhojen tekijä. Kattopuutarhan takana asuintalo. Maakellari komistaa Jukka ja Mari Taljan perheen pihamaata. normaalin sähkön kellarille. Näin saatiin virtaa lisäpihavaloille ja myös autoille lisälämmityspistoke. Tulevaisuudessa voisi harkita aurinkopaneelia valaistuksen ja muun piensähkön lähteeksi, Taljat pohtivat. Kellarissa ei ole koneellista jäähdytystä, vaan lämpötilaa voi säätää ilmaventtiileillä. Talven kylmiä varten on hankittu kaiken varalle pakkasvahti, pieni patteri, joka menee automaattisesti päälle, jos lämpötila laskee kyllin alas. Leutona viime talvena pakkasvahtia ei pidetty edes seinässä. Kellarin sisätila on reilut 10 neliötä. Ulko-oven takaisessa tuulikaapissa on säilytyshyllyjä. Pakastimelle on varattu oma tilansa. Varsinaisessa kellarissa pitkä seinä on täynnä hyllyjä, jotka syksyisin täyttyvät mehuista, hilloista ja muista säilykkeistä. Tilaa on myös irrallisille laareille, jotka on helppo puhdistaa ja joissa säilyvät perunat ja juurekset. Pihakasvien talvisäilytystä varten on lisäksi oma tilansa. Kattona kivikkopuutarha Mäenreunaan rakennetun maakellarin katolla kukkii kivikkopuutarha, jossa viihtyvät ainakin karpaattienkello, maksaruohot, timjami, harjaneilikat, hopea- ja ohotanmaruna ja havukasvit. Maakellarin viereisessä kivikkopenkissä, jota aiotaan vielä laajentaa, kasvaa muun muassa itse siemenistä kasvatettu mäkimeirami. Siitä saadaan kuivatettua tuttua pizzamaustetta oreganoa. Jukka Talja laskee, että maakellarin aineisiin kului yli 3000 euroa. Omaa työtä ei ole laskettu kustannuksiin mukaan. Juuri sopiva pienperheen kellari, Mari Talja naurahtaa. Kellarin valmistumisen jälkeen perhe on kasvanut 5-henkiseksi. Taljojen puutarhahankkeet eivät tähän lopu. Seuraavaksi alettaneen suunnitella ja rakentaa isompaa kasvihuonetta. Haaveissa puulajipuisto Tontin laitamilla kasvaa jo nyt kymmeniä harvinaisia puulajeja, esimerkiksi pikkulehtikatsuraa, mantsurianjalopähkinää, douglaskuusta, hemlokkeja, pihtoja, jättituijaa ja kanadantuijaa. Kasvatamme puita omaksi iloksemme, mutta kuka tietää, vaikka niistä joskus vielä kehittyisi oikea puulajipuisto, arboretum, Jukka ja Mari Talja tuumaavat. Teksti ja kuvat: Maakellarin hyllyt täyttyvät syksyn mittaan mehuista, hilloista ja muista kotitekoisista säilykkeistä. Perunat säilyvät irrotettavissa laareissa, jotka on helppo puhdistaa. Mitä tehdä puutarhajätteille ja omenoille? Puutarhajätteen oma hyödyntäminen Puutarhajätteen, kuten ruohonleikkuujätteen, syksyn lehdet ja oksasilpun voi kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kehikossa. Silputun puutarhajätteen voi käyttää myös katteena tai mökin ulkohuussin kuivikkeena. Sen sijaan talousjätteelle on oltava lämpö- ja jyrsijäeristetty kompostori. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kompostointiohjeita saa mm. kuntien ympäristönsuojeluyksiköistä ja Kiertokapulasta. Puutarhajätteen kasaaminen metsiin, puistoihin tai toisen maalle on roskaamista ja jätelaissa kielletty. Jätteen seassa kulkeutuvat puutarhakasvien siemenet, juurakot ja varret pystyvät myös leviämään uusille kasvupaikoille. Haitalliset vierasperäiset kasvilajit valtaavat elintilaa omalta lajistoltamme. Puutarhajäte myös rehevöittää karumpia elinympäristöjä ja muuttaa niiden ominaista lajistoa. Avopoltto Puutarhajätteiden avopoltto on vähäisessä määrin sallittu taaja-asutusalueen ulkopuolella. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle. Taaja-asutusalueella avopoltto on kielletty. Kiertokapula Kiertokapulan jätteiden käsittelyalueille puutarhajätettä voi viedä maanantaista perjantaihin klo 7-19, lokakuussa myös lauantaisin klo Haravointijäte ja risut on lajiteltava omiin kasoihinsa ja muovisäkit poistettava. Puutarhajätteestä veloitetaan 9 euroa/kuorma. Lisätietoja Kiertokapulan neuvontapalveluista, puh Riihimäki Järjestetty jätteenkuljetus Riihimäellä kiinteistökohtaisessa keräyksessä haravointijäte voidaan pakata enintään 15 kiloa painavaan säkkiin ja sijoittaa jäteastian viereen kuljetusta varten. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa peritään jäteastian ulkopuolelle jätetyistä pusseista taksan mukaisen irtojätemaksu. Suuremmat erät on kuljetettava itse. Puutarhajätettä ei saa laittaa biojäteastiaan. Hausjärvi Oitin maankaatopaikka: Kisällintie, Oitti. Aukioloaika ma to ja 5 Niin mainiota lähiruokaa kuin omenat ovatkin, niistä saattaa joskus tulla ongelma. pe Keväisin ja syksyisin avoinna kahtena lauantaina erikseen ilmoitettavina päivinä. Loppi Jokiniemen maankaatopaikka: Puutarhajätettä, risuja ja oksia otetaan vastaan Lopen kunnan maankaatopaikalle, joka sijaitsee Niittypellontien päässä Jokiniemessä, Kantatie 54:n pohjoispuolella. Puutarhajätteen (myös oksat ja risut) viemisestä tulee sopia Lopen kunnan teknisen toimen kanssa kunnantalolla (osoite Yhdystie 5), josta saa ohjeet ja puomin avaimen. Avain palautetaan tekniseen toimeen. Mitä tehdä ylimääräisille omenoille? Omenat ovat terveellistä ja maukasta lähiruokaa parhaimmillaan. Mikäli omenoita on enemmän kuin ehtii satokaudella syödä, tässä muutama vinkki mitä omenoille voi tehdä: l mehusta, kuivaa, soseuta, lohko pakkaseen. l vie korillinen työpaikalle, naapurille, tutulle, ota, ole hyvä! l ilmoita internetissä (facebook, omenapörssi), lähikaupassa saa tulla hakemaan/poimimaan. l kysy hevostalleilta tai metsästysseuroilta, onko tarvetta eläinten herkkupaloiksi. Jos omenoita jää kuitenkin yli tarpeen tai ne ovat pilaantuneita tai tautisia, tässä vinkit: l kompostoi vähän kerrallaan, huomioi kuivikkeen ja seosaineen määrä. l laita vähitellen bio- tai sekajätteen joukkoon tai erilleen poiskuljetettavaksi merkittynä, muista painoraja ja irtojätemaksu. l vie suuret määrät ja tautiset omenat jätteenkäsittelyalueelle, 9 euroa peräkärryllinen. Teksti ja kuva: Jenni Lehtonen

6 6 Haja-asutuksen jätevesineuvonnan tuloksia Riihimäeltä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys tarjosi Riihimäen hajaasutusalueiden asukkaille jätevesineuvontaa jo toisena kesänä. Riihimäen kaupungin ja Uudenmaan ELYkeskuksen rahoittamassa neuvontaprojektissa tehtiin lähes 200 kiinteistökäyntiä pääasiassa järvien ympäristöissä vuosina Vapaaehtoisilla ja ilmaisilla neuvontakäynneillä selvitettiin kiinteistön jätevesijärjestelmä ja sen kunto sekä neuvottiin järjestelmän ylläpitoon ja huoltoon liittyvissä asioissa. Lisäksi kiinteistölle annettiin kirjallinen arvio järjestelmän uusimistarpeesta ja puutteista uuden jätevesilainsäädännön ja kunnan määräysten vaatimusten mukaisiksi. Pääosin positiivisesti vastaanotetuilla käynneillä jaettiin tarvittaessa myös muuta materiaalia ja tietoa jätevesistä ja kompostoinnista. Suurin osa kaikista neuvotuista kiinteistöistä sijaitsi ympäristön kannalta herkillä alueilla. Tällaisia herkkiä alueita ovat esimerkiksi pohjavesialueet ja vesistöistä sadan metrin päähän ulottuva vyöhyke. Näille alueille kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on hajajätevesiasetusta tiukempia määräyksiä. Erityisesti rantojen välittömässä läheisyydessä asukkaat olivat hyvin kiinnostuneita vähäistenkin jätevesien käsittelystä ja halukkaita omalla toiminnallaan parantamaan ja ylläpitämään lähivesistönsä tilaa. Vakituisilla asunnoilla vielä parannettavaa Kaikista lähes kahdestasadasta neuvontakohteesta 40 prosenttia oli vakituisesti asuttuja. Jo lähes puolet vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä täyttää uuden lainsäädännön vaatimukset tai selviää pienillä korjaus- tai huoltotoimenpiteillä. Tyypillisin järjestelmä kiinteistöillä, jotka ovat isomman jätevesiremontin tarpeessa, oli vanhoista saostuskaivosta muodostuva järjestelmä kaikille jätevesille. Vanhentuneet järjestelmät täytyy uusia mennessä. Mökeillä jätevedet hyvällä mallilla Neuvotuista kohteista 60 prosenttia oli vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä 70 prosentilla veden käyttö oli niin vähäistä, että syntyvistä jätevesistä ei katsottu aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kantoveden varassa olevat ja kuivakäymälällä varustetut kesämökit olivat tyypillisimpiä tapauksia, joissa veden käyttö oli vähäistä. Vähäistenkin jätevesien kanssa on hyvä pitää mielessä, että niitä ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Kompostointi suurin ongelma Vapaa-ajan kiinteistöillä suurimmat puutteet liittyivät kompostointiin. Käymäläjätteet tulisi jälkikompostoida vähintään vuoden ajan tiivispohjaisessa ja sateelta suojatussa kompostorissa haitallisten valumien välttämiseksi. Tämän jälkeen kompostoitunut aines voidaan käyttää hyödyksi tontilla. Kompostori pitäisi sijoittaa mahdollisimman kauaksi, vähintään 15 metrin päähän rannasta ja talousvesikaivosta sekä vähintään 5 metrin päähän naapurin tontista. Noin kolmasosalla vapaaajan asunnoista jätevesiä syntyi vähäistä suurempia määriä. Näistä vain 20 prosenttia joutuu remontoimaan jätevesijärjestelmän. Loput täyttävät jo nykyisellään tai pienillä korjauksilla puhdistusvaatimukset. Riihimäen vapaa-ajan asunnoilla jätevesiasiat vaikuttavat olevan varsin hyvällä mallilla. Sanna Laakso Kirjoittaja on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen vanhempi hajajätevesineuvoja. Muistathan, että vanhentuneet jätevesijärjestelmät tulee uusia mennessä! Syyskuu 2014 Valkjärvenlahti puhdistuu ELY-keskuksen ja talkooporukan tuella Valkjärven-Kivenpuulammen vesiensuojelyhdistys ry niitätti elokuussa 2014 toisena vuonna peräkkäin Valkjärven pahoin umpeen kasvaneen Valkjärvenlahden. Ennen niittoja ulpukkakasvusto peitti lahden vesipinnan lähes kokonaan estäen lahden virkistyskäytön ja vähentäen veden vaihtumista useiden lähteiden ruokkimassa lahdessa. Pahimmillaan monimetriset ja käsivarren paksuiset juurakot muodostivat jo lauttoja, joille lokit alkoivat tehdä pesiä. Jo edellisen kesän ensimmäinen niitto paransi tilannetta huomattavasti ja tänä vuonna ulpukan lehtimassaa ja juurakoita poistettiin taas kymmeniä tonneja. Lahden pelastaminen sai Jätevesineuvonta Lopella jatkuu syksyllä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on tehnyt kuluvana vuonna jätevesineuvontaa Forssan seudun kunnissa ja Lopella. Neuvontakäynnit jatkuvat lokakuulle asti. Neuvonta on asukkaille vapaaehtoista ja maksutonta. Neuvontatyö rahoitetaan Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämällä haja-asutuksen jätevesineuvonta-avustuksella. Niittokone työssään. Neuvontahanke lähestyy kunnan kanssa valituilla alueilla kiinteistönomistajia aktiivisesti kirjeillä. Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa tarjotaan ensisijaisesti omakotitalokiinteistöille, mutta Niiton jälkeisinä päivinä pinnalle nousi vielä runsaasti pohjasta irronneita ulpukan juurakoita. alkunsa lähes sattumalta, kun vesiasioihin hakemamme asiantuntija-apu Hämeen ELY-keskuksesta johti keskuksen väen vierailuun järvellä. Paikan päällä todettiin että lahti voisi sopia yhdeksi Vanajavesikeskuksen Viestejä Vanajavedellä hankkeeen seuraavan kesän mallikohteeksi. Näin pääsimme vaivattomasti niittojen alkuun ja saimme luotua hyvät yhteydet sekä ELY-keskukseen että Vanajavesikeskukseen. ELYkeskuksen tuki kattoi kokonaan niittojen kustannukset, mutta niittojen järjestelyissä itsessään oli yhdistykselle aivan riittämiin ihmeteltävää. Kesällä 2013 niittoja tehtiin järvellä noin 10 tuntia niittokoneella ja veneeseen kiinnitetyllä leikkurilla, mikä osin kelluvien juurakoiden täyttämällä lahdella ei riittänyt edes koko lahden niittämiseen. Vesipeilin saaminen näkyviin vuosikymmenten tauon jälkeen oli kuitenkin palkitsevaa, ja hyvän niittotuloksen innoittamana haimme ELY-keskukselta avustusta niittojen jatkamiseen. Onneksemme tärppäsi. Tuki kahdelle lisävuodelle edesauttaa merkittävästi pidempiaikaisten vaikutusten aikaansaamista ja vapauttaa yhdistyksen rajallisia resursseja muuhun vesiensuojelutyöhön. Henkilöresursseja homma toki edelleen vaatii; jo tuelle laskettava omavastuuosuus vaatii tietyn määrän talkootunteja, mutta todellisuudessa tunteja kertyy toki reilusti tätä enemmän. Itse niittopäivän talkoilun lisäksi niittoon kuuluvat niittoilmoitukset ELY-keskuskelle ja maanomistajille, läjitys- ja veneenlaskupaikkojen valmistelu ja jälkisiivous, joka jatkuu useita päiviä niiton jälkeen, vaikka koneilla toki saadaan valtaosa leikkuutähteistä ylös. Valkjärvenlahdella koneen puoliksi irrottamia juurakoita nousi pehmeästä pohjamudasta vielä viikko niiton jälkeenkin, minkä lisäksi nostimme pois pinnassa törröttäviä juurakonpäitä. Pieni pinnalla näkyvä lehtitupsu saattoi lopulta kasvaa monimetriseksi juurakkolonkeroksi, jonka sitten vedimme veneen perässä läjityspaikoille. Tänä vuonna niiton lähtötilanne oli jo selvästi edellisvuotta parempi, ja niittoaluetta voitiin laajentaa järven suurinta saarta kohti leviävälle Särjenmättään ruovikolle tuo kohde oli päätynyt niittolistalle yhdistyksen vuonna 2012 teettämän vesikasvikartoituksen kautta. Jälkihoito tärkeää Myös jälkihoitoon oli varauduttu edellisvuotta paremmin. Niittopäivänä talkoisiin oli saapunut liki kaksikymmentä henkeä grillailemaan makkaraa ja avustamaan kasvimassan keräilyssä. Lisäksi ranta-asukkaita oli pyydetty suuntaamaan niiton jälkeen veneensä lahdelle hyötyliikunnan, eli pintaan nousevien juurakoiden rantaan hinaamisen merkeissä. Juuri talkootyön onnistuminen onkin kokemustemme omistajien pyynnöstä tarvittaessa myös kesämökeille. Neuvontahanke on jakanut jätevesitietoa kesän kuluessa myös useissa toritapahtumissa ja muissa yleisötilaisuuksissa. Hankkeen päättyessä Lopen neuvontatyön tuloksia esitellään yleisötilaisuudessa kunnantalon valtuustosalissa keskiviikkona Tilaisuudesta ilmoitetaan tarkemmin sanomalehdissä ja kunnan nettisivuilla. mukaan onnistuneen niittoprojektin avain. Vesikasvien poisto on enemmän tai vähemmän toistuvaa puuhaa ja se sitoo aikaa, vaikka itse niitto suoritettaisiinkin koneellisesti tilaustyönä. Itse tehtyjen niittojen raskauteen on kuuleman mukaan monen yhdistyksen talkoohenki hiipunut, mutta sama vaara piilee koneellisen niiton järjestelyissä ja jälkien siivoilussa, jos vastuu alkaa liiaksi kasaantua. Asiasta innostunut, talkoisiin sitoutunut porukka on perusedellytys, mutta näkyvät tulokset, makkaragrilli ja kesällä 2014 myös loppukesään osuneet upeat helteet edesauttavat kokemustemme mukaan innostuksen jakamisessa huomattavasti. Lisäksi vuosi vuodelta ollaan asiassa kokeneempia; tämän vuoden oppi seuraavalle oli, että yhteiset talkoot kannattaa koneellisissa talkoissa ajoittaa vasta niittoa seuraavalle päivälle tai viikonlopulle, jolloin niiton jälkeen pintaan nousseet ja rantaan ajautuneet niittotähteet saadaan kerättyä yhdessä kerralla pois. Teksti ja kuvat: Simo Haanpää Kirjoittaja on Valkjärven- Kivenpuulammen vesiensuojelyhdistyksen puheenjohtaja. Lopen jätevesineuvontaa hoitaa vastaava jätevesineuvoja Kirsikka Pynnönen. Hänet tavoittaa puhelimitse: tai sähköpostilla: kirsikka.pynnonen@ kvvy.fi

7 Syyskuu 2014 Jokitalkkari Vantaanjoelle Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys on aloittanut Jokitalkkari-hankkeen, jonka tavoitteena on testata ja kehittää toimintamuotoja Vantaanjoen kalastus-, melonta- ja retkeilyharrastuksen edellytysten parantamiseksi. Jokitalkkarin tehtävää hoitaa iktyonomi (AMK) Velimatti Leinonen. Jokitalkkari ja hänen avustajansa ovat liikkuneet jokivarressa pitkin kesää ja jatkavat liikkumista syksyllä. Velimatti Leinonen toimi aiemmin Utsjoella Riista- ja kalantutkimuslaitoksen tehtävissä ja siirtyi viime joulukuussa hankevastaavaksi suunnittelemaan Jokitalkkari-hanketta. Hän kuvaa jokitalkkaria henkilöksi, joka tekee konkreettisia toimia koko Vantaanjoen alueella. Toimialueen pohjoisin pää on Riihimäellä ja eteläisin Suomenlahdella. Jokitalkkarihankkeelle saatiin rahoitusta kuluvalle vuodelle alueen kunnilta, kalastusalueilta, Rapala-rahastosta ja ELY-keskuksista. Hankesuunnitelma on tehty kolmeksi vuodeksi, ja ensi keväänä haetaan jatkorahoitusta. Käräjäkoskelle opaskyltit, Peltosaareen onkipaikka Riihimäellä jokitalkkarin kesä alkoi Käräjäkoskelta ja Hirvijärveltä, joiden luontopolut saivat uudet opastaulut. Käräjäkoskella tehdään myös kalastuksen valvontaa. Valmiiksi on myös saatu lapsille ja nuorille tarkoitettu onkipaikkaselvitys. Hyvinkään Pilliniemeen on näinä päivinä valmistumassa onkipaikka, ja samankaltaista puuhataan Riihimäen Bad Segebergin puistolampeen Peltosaareen. Velimatti Leinonen kokee onkipaikat tärkeiksi, sillä yleensä lasten ja nuorten ensikosketus kalastukseen tapahtuu onkimisen kautta. Vanhemmat eivät kuitenkaan helposti vie nykyisin lapsia onkimaan. Mutta kun onkipaikka on kyltitetty ja lähellä, sinne on helppo mennä. Sekä Pilliniemessä että Peltosaaressa lähimpään kouluun on muutama sata metriä ja paikalle rakennetaan myös pitkospuut. Arolamminkosken vedet päätyvät Suomenlahteen. Arolamminkoskessa on lohikaloille kutupaikkoja Inventoimme myös ELYkeskuksen koskikunnostuksessa tehtyjen lohikalojen lisääntymisalueiden kuntoa, Leinonen kertoo. Vantaanjoelta valittiin viisi koskialuetta, niistä pohjoisin on Riihimäen Arolamminkoski. Kesän aikana Velimatti Leinonen ja jokitalkkarin kenttäapulainen Olli Piekkari kävelivät kosken pohjaa pitkin tiivistä siksakkia harjaterästangot käsissään ja etsivät sorakkoalueita. Tutkimme sorakon tiivistyneisyyden, pinta-alan ja raekoon ja arvioimme onko se sopiva kalojen lisääntymiseen. Jos sorapohja oli yli 20 senttiä syvä eikä pahoin liettynyt, haravoimme ja kuohkeutimme sen suotuisammaksi kutemiseen, Leinonen selvittää. Vantaan viideltä koskialueelta sorakkoja löytyi yli 60. Riihimäen Arolamminkosken alueelta löytyi kolme hyväkuntoista sorakkoa, joilla lohikalojen on mahdollista lisääntyä. Mikä niitä estää lisääntymästä? Ei mikään. Vesi ei tosin ole kovin houkuttelevan puhdasta. Jokitalkkari neuvoo, vastaa ja kuuntelee Jokitalkkari vastaa mielellään Vantaanjokea koskeviin kyselyihin ja hänelle saa myös ilmoittaa jokea koskevia havaintoja. Yhteystiedot ovat: Velimatti Leinonen, puh , Katupäällikkö Toni Haapakoski: On pohdittava mitä rahalla tehdään Riihimäen katupäällikkönä aloitti syyskuun alussa tuttu mies, yhdyskuntatekniikan ja teknologiajohtamisen insinööri Toni Haapakoski, joka oli samassa virassa Välillä hän kuitenkin kävi Helsingin seudun ympäristöpalveluissa vesihuoltotoimialan talous- ja hallintopäällikkönä vetämässä investointien strategisen suunnitteluprojektin. Riihimäen kaupunkiympäristö on viihtyisä. On todella harmi, jos sitä joudutaan rahan puutteen vuoksi heikentämään, Haapakoski sanoo. Riihimäellä pitää kuitenkin nyt ensimmäisenä pohtia mitä rahalla tehdään. On mietittävä tarkkaan, onko olemassa palveluja, joista voidaan luopua, voiko toimintaa tehostaa niin, ettei kaikkia mutkia tehdä. Aika paljon on jo toimintaa kehitetty, mutta sitä tietä on edelleen jatkettava. Liikenneympyröitä ja kevyenliikenteenväyliä on rakennettu, ja niitä jatketaan. Myös katujen saneeraaminen on ajankohtaista. Niiden suhteen Toni Haapakoskella on toive: Meidän olisi katujen korjauksissa päästävä yhteistyöhön vesilaitoksen kanssa. Nyt Riihimäen Vesi kunnostaa kadun omien kaivuittensa jälkeen samaan kuntoon kuin katu oli ennen avaamista. Työlistalla on myös maankaatopaikan löytäminen. Tällä haavaa kaupungin ylijäämämaat päätyvät rakennettaviin meluvalleihin. 7 Valaistuksen uusiminen säästää itse itsensä Valaistuksen osuus on peräti viidennes kaupungin sähkönkäytöstä. Kun valaisimia vaihdetaan energiaa säästäviin, energiantarve pystytään puolittamaan. Ensi vuodelle valaisimien vaihtamiseen esitetään euron määrärahaa. Kun energiantarve puolittuu, vuodessa säästyy euroa. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Yhteensä kaikkien valaisimien vaihto maksaa nelisen miljoonaa euroa, josta 20 prosenttia saadaan tukena valtiolta vuoteen 2015 asti. Tämän jälkeen tukirahoitus on epävarmaa. Pylväät uusitaan vain, jos niiden kunto sitä vaatii. Syyskuun alussa tuli voimaan vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa on muun muassa hulevesien johtamiseen liittyvää tiukentumista. Hulevesiä ei enää saa uusissa kiinteistöissä johtaa jätevesiviemäriin. Käytännön järjestelyissä riittää työtä. Riihimäelle paluu oli ajankäytöllinen ratkaisu. Asumme Hämeenlinnassa, ja 9- ja 10-vuotiaat lapset alkoivat harrastaa, poika jääkiekkoa ja tytär tanssia ja ratsastusta, Toni Haapakoski kertoo. Itse hän käy kuntosalilla ja ulkoiluttaa vapaa-aikoinaan kääpiösnautseria ja leonberginkoiraa. Teksti ja kuva: Velimatti Leinonen ja Olli Piekkari inventoivat ja huoltavat Riihimäen Arolamminkosken kutusoraikkoja. Jouni Kervinen (vasemmalla) ja Teemu Kosunen löysivät Arolamminkoskesta rapuja, joita heidän ei tehnyt mieli maistaa. Teksti ja kuvat: Arolamminkosken ravut huonolla hapella Syyskuun alussa Riihimäen Arolammin koskella tehtiin Vantaanjoen velvoitetarkkailuun liittyvä koeravustus. Kala- ja vesitutkimus Oy:n kalatutkija Jouni Kervinen ja työharjoittelija Teemu Kosunen vetivät vedenpitävät haalarit ja jalkineet ylleen ja alkoivat edetä koskea pitkin yläjuoksulta alajuoksulle päin. Merkkisiimaan kiinnitetyt rapumerrat nostettiin ylös, ravut tyhjennettiin astiaan ja merrat toiseen. Arolamminkoskessa oli kaikkiaan 25 mertaa, joista nousi 100 rapua. Ravuista tutkittiin sukupuoli, mahdolliset saksi-, rutto- ja muut vauriot sekä rapujen selkäkilven pituus. Rapujen määrä oli kohtalainen ja koskessa oli monen kokoisia rapuja. Huonoa taas oli, että ruttovaurioita oli erittäin paljon ja ravut olivat Riihimäen kaupunkiympäristö on viihtyisä. On harmi, jos sitä joudutaan rahan puutteen vuoksi heikentämään, Toni Haapakoski sanoo. huonokuntoisia, Jouni Kervinen kertoo. Arolamminkosken happitilanne on huono, jolloin ravuista tulee flegmaattisia. Tilanne varmistettiin mittaamalla joen happipitoisuus, ja tulokseksi saatiin alle 3 ppm:ää eli milligrammaa litrassa. Vantaanjoen kaikilla muilla koeravustuspaikoilla veden happipitoisuus on normaalitasoa eli 8-9 ppm:ää. Rapujen kilvissä havaittiin lisäksi muutamia minkin tai saukon puremajälkiä, joita ei usein havaita. Se osoittaa, ettei ravuilla ole tarpeeksi suojapaikkoja tai ne eivät pysty pakenemaan normaalilla tavalla, Jouni Kervinen selvittää. Teksti ja kuva:

8 8 Reilun kaupan tuotteen tunnistaa tästä merkistä. Ristikko: 1. Mikä on kaakaon kasvattajien ammatti? 2. Missä G-kirjaimella alkavassa maassa kaakaota viljellään? 3. Minkä reilun kaupan tuotteen Lasse ja isä ostivat? 4. Minne kaikki lapset eivät pääse opiskelemaan, jos joutuvat tekemään töitä? 5. Mikä päivä tarinassa on? 6. Millaisella kuumalla vyöhykkeellä kaakaota viljellään? 7. Mistä suklaa valmistetaan? 8. Mitä suojellaan Reilun kaupan kaakaoviljelyssä? 9. Kuka on tarinan päähenkilö? 10. Mikä on Reilun kaupan viljelyssä kielletty? Pikku-Lasse oli innoissaan, sillä tänään oli karkkipäivä. Lasse oli isän kanssa kaupassa valitsemassa itselleen päivän herkkua. Isä katseli huvittuneena Lassen vaikeuksia valita tikkareiden, suklaalevyjen, karkkipussien ja purukumien välillä. Kun poika ei näyttänyt millään osaavan päättää minkä herkun valitsisi, isä ehdotti poikaa valitsemaan Reilun kaupan suklaalevyn. Lasse empi hetken, mutta päätti sitten kokeilla, sillä aina oli kiva Syksyn teemaviikkoja ja -päiviä Reilun kaupan viikko tulee taas Reilun kaupan viikkoa vietetään jälleen lokakuun loppupuolella viikolla 43. Tänä vuonna viikon teemana on kahvi. Kampanjaviikkoa on vietetty jo yli kymmenen vuoden ajan. Viikon tarkoituksena on muistuttaa kaikkia suomalaisia Reilusta kaupasta. Jokainen voi osallistua Reilun kaupan viikkoon ottamalla osaa kahvitaukokampanjaan, jonka tarkoituksena on viettää Reilun kaupan kahvitauko näyttävästi esimerkiksi työpaikalla. Kahvitauon aikana juodut reilun kaupan kahvikupilliset voi raportoida tapahtuman verkkosivuille reilunkaupanviikko.fi Teemaviikkolla voi juhlia myös omalla tavallaan esimerkiksi järjestämällä ystäville Reilun kaupan viinin- tai suklaanmaistajaiset! Tärkeintä teemaviikolla on juhlistaa Reilua kauppaa ja välittää Reilun kaupan viestiä eteenpäin. Riihimäki sai vuonna 2012 Reilun kaupan kaupunki- arvonimen. Reilun kaupan toimintaa kehittää ja seuraa kannatusryhmä, jossa on edustajia Riihimäen Martoista, Riihimäen Vihreistä, Riihimäen seurakunnasta sekä Riihimäen kaupungilta. Jos edustamasi yhteisö on kiinnostunut ottamaan osaa kannatustyöryhmän toimintaan, ota yhteys Riihimäen Täytä oheinen ristikko sanoilla, jotka löytyvät tarinasta. Käytä sanojen perusmuotoja. Pystysuoralle riville muodostuu eräs Reilun kaupan tuote. Lähetä vastaus mennessä osoitteeseen: Riihimäen ympäristönsuojeluyksikkö, Eteläinen asemakatu 2, Riihimäki. Vastaajien kesken arvomme kivoja palkintoja! Reilu suklaa maistuu paremmalta maistaa jotain sellaista, mitä ei ollut ennen kokeillut! Kotona suklaalevy kaivettiin esiin kauppakassista. Lasse maistoi palasen. Se maistui hyvältä. Samalla isä kertoi hänelle lisää Reilun kaupan suklaasta. Keväisen Ekokaaren ristikon voittajiksi onnetar arpoi Sirkka Hiltusen Riihimäeltä ja Matias Töllisen Turkhaudalta. Palkintona molemmille on postitettu Ihmeitä Suomen luonnossa -kirja. Onnea voittajille! kaupungin ympäristöasiantuntijaan puh Energiansäästöviikko lokakuun alussa Energiansäästöviikko on vuosittain toistuva kampanja, jonka aikana kiinnitetään huomioita energiansäästöön ja energiankäyttötottumuksiin. Energiansäästöviikon aikana on tarkoitus harjoitella energiansäästökeinoja ja saada ne jatkossa pysyväksi osaksi arkea. Teemaviikkoa voi viettää omalla tavallaan missä vain: kotona, työpaikalla tai koulussa. Tänä vuonna Energiansäästöviikko kutsuu erityisesti yrityksiä ja yhteisöjä edistämään resurssitehokkuutta kestävillä hankinnoilla. Hankintapäätökset vaikuttavat siihen, kuinka paljon tuotteiden ja palvelujen elinkaaren aikana kuluu energiaa ja materiaaleja sekä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä. Onko sinun työpaikkasi jo mukana? Lisätietoa energiansäästöviikosta osoitteessa energiansaastoviikko.fi Etätyöpäivä, Hävikkiviikko, Liikkujan viikko ja Kimppakyytipäivä ovat jo takana päin. Jätteen vähentämisen viikon henkeen ehtii vielä mukaan Annina Mellais Suklaa tehdään kaakaopavuista, joita viljellään sellaisissa tropiikin maissa kuin Norsunluurannikko, Ghana, Nigeria ja Indonesia. Kaakaon viljelijöiden työolosuhteet eivät ole aina hyvät. Kaikki viljelijät eivät saa tarpeeksi rahaa kaakaon myynnistä ja joskus myös lapset joutuvat tekemään töitä, jotta perhe tulisi toimeen. Jos lapset käyvät töissä, he eivät voi käydä koulua, vaikka kouluun pääseminen olisi monen lapsen hartain toivomus. Isä kertoi, että Reilun kaupan yhteisöön kuuluvien viljelijöiden elämä on turvallisempaa. Reilun kaupan kaakaon viljelyssä lapsityövoiman käyttö on kielletty ja lapset pääsevät kouluun. Viljelijät saavat myymästään kaakaosta paremman hinnan Vihreä lippu toimintaa Harjunrinteen koulussa Syyskuu 2014 ja Reilun kaupan lisällä tuetaan esimerkiksi koulujen ja terveysasemien rakentamista. Kaakaota viljellään lisäksi tavalla, joka suojelee alueen luontoa. Jokainen voi tukea Reilua kauppaa ostamalla tuotteita, joissa on Reilun kaupan merkki. Lasse otti toisen palan reilua suklaata ja nam, nyt se maistui vielä paljon paremmalta! Lasse ja isä päättivät yhdessä tutustua myös muihin Reilun kaupan tuotteisiin, kuten hedelmiin, puuvillaan ja urheilupalloihin! Ps. Netistä löytyy kivoja pelejä ja tarinoita Reilun kaupan suklaasta ja muista tuotteista! Käy kurkkaamassa ositteessa: reilukaupunki.fi Teksti: Annina Mellais Piirros: Noora Katto Koulussamme on Vihreä lippu toimintaa, jonka kautta lähdin vuoden 2013 Nuorten ilmastohuippukokoukseen Tiedekeskus Heurekaan viime marraskuussa. Kokoukseen tuli lähes sata yläkoululaista 23 koulusta ympäri maata. Heurekassa koululaisille järjestettiin erilaista tehtävää aamusta iltaan: kassintekoa, ideoimista, paljon puheohjelmia ja illemmalla vaahtokarkkien ja lettujen paistoa. Kokonaisuudessaan päivä Heurekassa kesti 12 tuntia. Tiedekeskus Heurekassa jokaisen koulun piti ideoida jokin energiaa säästävä idea ja esitellä se muille. Ideamme oli rakentaa Riihimäelle rasvaa keräävä ja sitä biodieseliksi valmistava keskus. Kutsuimme siis koulullemme asiasta puhumaan Rasmix Oy:n toimitusjohtajan Pertti Lopperin tammikuussa Silloin kuitenkin selvisi, että Rasmix Oy itse kerää jo saatavilla olevaa rasvaa muun muassa Riihimäen alueelta ja lähettää tuotteen jatkojalostettavaksi Saksaan. Biodiesel-tuotanto Riihimäellä vaatisi kuitenkin suuria taloudellisia investointeja, joihin ei ole ryhdytty. Mukana asiantuntijavierailulla oli myös Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntija Salka Orivuori, koulumme rehtori Kari Hämäläinen, Vihreän lipun raadin jäseniä ja vetäjämme Suvi- Päivi Malvikko. Koululaisen näkökulmasta Vihreä lippu toiminta elävöittää kouluarkea ja kiinnittää sekä oppilaiden että henkilökunnan huomion kaikille tärkeisiin ympäristöasioihin. Sitä tosin voisi olla koulussa enemmänkin, jotta kaikki ottaisivat Vihreän lipun hyvät opit käyttöönsä omassa elämässään. Teksti: Ukko Romu Kuva: Suvi Malvikko Kirjoittaja on 8-luokkalainen Riihimäen Harjunrinteen koulussa. Harjunrinteen koulun Vihreän lipun edustajat Nina Hautala (oikealta), Otto Pehkonen, Ukko Romu ja Janne Yrjö-Koskinen ideoimassa omaa ehdotustaan energian säästämiseksi Tiedekeskus Heurekassa.

9 Syyskuu Uusi kierrätyskeskus entistä toimivampi Vauvan body on muuttunut päähineeksi. Riihimäen kierrätyskeskus avasi ovensa uudessa paikassa Sakon risteyksen tuntumassa elokuun loppupuolella. Suomen vanhimman yhtäjaksoisesti samalla ylläpitäjällä toimineen kierrätyskeskuksen varsinaisia avajaisia juhlitaan yhdessä 25-vuotispäivien kanssa lokakuussa. Ennen ovien aukeamista kierrätyskeskus ehti olla kiinni puoli vuotta. Siirsimme sata kuormalavallista tavaraa kolmesta eri paikasta tänne uuteen paikkaan, selvittää kierrätyskeskusvastaava Jyri Lindblom. Hän osaa iloita yli 13 vuoden kokemuksen jälkeen uusista lähes tuhannen neliön tiloista. Nyt myymälässä asiakaspalvelutehtävissä on viisi henkilöä. Profiilin korotus ja parempaa tavaraa Jyri Lindblom listaa uusia hienoja puolia. Huonekalut ovat paremmin esillä. Tilat on kunnostettu henkilöstön toiveiden mukaan ja ne ovat valoisammat kuin aikaisemmin. Entisen betonilattian sijaan on saatu siisti lattia, jota voi helposti pestä. On saatu asiakasvessa ja jopa invavessa heti ovenpieleen. Ulko-oven edessä on luiskat. Paikoitusalue on entistä isompi. Ison tavaran vastaanotto tapahtuu takakautta eikä myymälän läpi kuten ennen. Koska väkeä on enemmän kuin aikaisemmin, pystymme putsaamaan ja testaamaan kaiken tulevan tavaran, joten myytävät tuot- Ei näitä enää olekaan paljon jäljellä, Nina Miettinen esittelee kierrätyskeskuksessa nurkkausta, jossa myydään oman talon tuotteita. Kierrätyskeskuksessa iloitaan uusista lähes tuhannen neliön tiloista. teet ovat paremmassa kunnossa kuin aikaisemmin. Homma on alkanut pyöriä hyvin ja tavarat ovat liikkuneet entistä paremmin, Lindblom myhäilee. Kun kierrätyskeskus on normaalisti myynyt noin tavaraa vuodessa, uudessa paikassa vajaassa kahdessa viikossa myytiin tavaraa, joista 250 oli huonekaluja. Asiakkaat ovat antaneet erityistä kiitosta raikkaasta ilmasta. Kierrätyskeskukseen saa tuoda käytettyä siistiä tavaraa. Siitä ei makseta tuojalle. Isommat huonekalut voidaan noutaa. Erityisesti Jyri Lindblom toivoo siistejä huonekaluja, siistejä mattoja ja tekstiilejä. Vaatteita ei oteta vastaan. Teksti ja kuvat: Keittiötyötoiminnassa olevien työasut valmistettiin käytetyistä pöytä- ja pyyheliinoista. Kuntouttavassa työtoiminnassa 30 henkeä Uusi kierrätyskeskus on myös kuntouttavan työtoiminnan paikka. Työtoiminnassa työskentelee kolmisenkymmentä henkilöä. Palkattua henkilökuntaa työtoiminnassa ja kierrätyskeskuksessa on tällä haavaa kahdeksan. Tekstiili- ja kädentaitojen työtoimintaohjaaja Nina Miettinen esittelee yläkerran valtakuntaansa, jossa on tehty myymäläkalusteita kierrätyskeskukseen, työvaatteita omalle henkilöstölle ja kaikki muut oman tarpeen tekstiilit, kaikki tietenkin kierrätysmateriaaleista. Esimerkiksi essuja syntyi vanhoista pellavapöytäliinoista. Valoverhoja on punottu pakkausmuovista. Jos kierrätykseen tulevassa tuolissa on pahasti kulunut tai likaantunut päällyskangas, se on vaihdettu. Lisäksi meillä on kier- rätyskeskuksessa nurkkaus, jossa myydään oman talon tuotteita. Joulumyyntipiste on taas tulossa, Miettinen lupailee. Keittiötyötoiminnassa valmistetaan joka päivä ruokaa koko oman talon väelle. Kuntouttavan työtoiminnan väelle se on maksuton. Teknisessä pajassa putsaillaan ja testataan kaikki laitteet ja vialliset korjataan. Vain toimivat koneet tulevat myyntiin ja niissä on takuutodistus. Jos laite ei ole täysin kunnossa, siinä mainitaan mikä puute on. Pesulassa pestään kaikki muut myyntiin tulevat tekstiilit paitsi matot, jotka kuitenkin imuroidaan ennen esille panoa. Kuljetuspalvelu noutaa ja vie huonekaluja. Noudot ovat maksuttomia, viemiset maksullisia. KELIEN YLÄPUOLELLA. Valtuutettu Oikaisutyöt mittatarkasti Autorobot oikaisupenkeillä Nelipyöräsuuntaukset Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Kolarikorjaamo Sorsa Oy Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) huollot - varaosat - korikorjaus - maalaukset

10 10 Ekoarkityöhön ehtii vielä mukaan Keväällä Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö kartoitti Riihimäen alueen yhdistysten, seurojen ja järjestöjen halukkuutta osallistua uudelleen käynnistettävään ekoarkityöhön. Ekoarkityö on ympäristösuojeluyksikön koordinoima vuorovaikutteinen yhteistyömuoto kaupungin ja asukasyhdistysten, seurojen ja järjestöjen välillä. Ekoarkityö pohjautuu kaupungin kestävän kehityksen työhön ja sen tavoitteena on jakaa tietoa ympäristövastuullisesta elämäntavasta. Ruokahävikki muuttui ilmaiseksi lounaaksi Syyskuun 11. päivänä tempaistiin ruokahävikin vähentämiseksi yhtä aikaa Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Silloin kaupunkien keskustoissa jaettiin kaupoilta ylijääneistä raaka-aineista valmistettuja ilmaisia kasvisruokalounaita. Tapahtumapäivänä valmistettiin yhteensä 5000 lounasta, jotka syntyivät Laurea-ammattikorkeakoulun, Raision ammattioppilaitoksen ja Tampereen ammattiopiston opiskelijoiden käsissä. Tapahtumissa jaettiin myös Toistaiseksi mukaan on ilmoittautunut 11 yhdistystä, seuraa ja järjestöä. Ensimmäinen tapaaminen pidettiin syyskuussa. Kaikki kiinnostuneet yhdistykset, seurat, järjestöt ja myös yksittäiset asukkaat oman asuinalueensa edustajina ovat yhä tervetulleita mukaan ekoarkityöhön. Jos olet kiinnostunut osallistumaan tai kuulemaan asiasta lisää, ota yhteys Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntijaan, puh Annina Mellais vinkkejä tähteiden tuunaamiseen ja ruokahävikin vähentämiseen kotona. Tempaukset liittyivät Kuluttajaliiton koordinoimaan Hävikkiviikkoon, jota vietettiin Elintarvikeketjussa eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa, noin puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa. Nelihenkisessä perheessä roskiin saattaa päätyä ruokaa vuosittain jopa 500 euron arvosta. Olisiko tässä ideaa Riihimäenkin seudulle? Vauvakerhot alle 1-vuotiaalle lapselle ja hänen vanhemmilleen (/huoltajalle). Ei ilmoittautumista. Maksuton! Kerhot kokoontuvat: Sipusaaren seurakuntakodissa tiistaisin klo ja Peltosaaren seurakuntakodissa torstaisin klo Lisätietoja Kirsi Väliheikki, p TOUHUTUPA hoito lapselle perjantaisin: Kirkkopuiston seurakuntakotiin Kirkkopolku 2, Touhutupa on avoinna perjantaisin klo Touhuilua järjestävät seurakunnan lastenohjaajat. Touhutupaan ovat tervetulleita 2-6 -vuotiaat lapset. Touhutupaan ei tarvitse erikseen ilmoittautua, ellet halua jotain tiettyä hoitoaikaa, joita voit varata numeroista: /Sini tai /Varpu Halutessasi voit laittaa lapselle eväät mukaan! Hoitomaksu vain 1 /puoli tuntia! Tuo lapsesi ammattitaitoiseen ja iloiseen hoitoon - vaikka hammaslääkäri-, kampaaja- tai pankkikäynnin ajaksi! p Teollisuuskatu 28, RMK Syyskuu 2014 Ekosysteemipalveluilla uutta näkökulmaa Paltosaaren Bad Segebergin puistolampi palvelee virkistystä, opetusta ja hulevesien hallintaa. Pian siellä lienee myös nuorten onkipaikka. Riihimäen kaupungilla on yleiskaavatyön yhteydessä käynnistetty viheralueohjelman laatiminen. Työn taustalla on tarve muodostaa kokonaisvaltainen käsitys Riihimäen alueen viheralueista ja -palveluista ja niiden toimivuudesta. Tärkeitä teemoja ohjelman laatimisessa ovat luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet, ilmastonmuutos ja siihen liittyvät tarpeet sekä liikunta- ja virkistäytymismahdollisuudet. Asemakaavoitetulla alueella tärkeitä aiheita ovat hulevedet ja tulvavaara-alueet sekä kaupunkirakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen luonto- ja ympäristöarvot turvaten. Työ ajoittuu vuosiin Vuoden 2014 aikana kartoitetaan viherverkoston nykytilannetta ja kehittämistarpeita ja vuonna 2015 määritellään kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet. Viheralueohjelman valmistuttua vuonna 2015 kaupungilla on hyvät edellytykset aloittaa Riihimäen viherverkoston kehittäminen toimivana kokonaisuutena. Mikä ekosysteemipalvelu? Eräs tärkeä teema viheralueohjelmatyössä on ekosysteemipalvelunäkökulman huomioon ottaminen. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia luonnon tarjoamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Luonnosta saadaan raakaaineita, ja luonnon prosessit kuten veden, ravinteiden ja ilman kierto turvaavat ihmisen hyvinvoinnin. Luonto tarjoaa virkistysmahdollisuuksia, edistää terveyttä sekä tukee myös opetus- ja tiedemaailmaa. Lopen ja Hausjärven rakennustarkastaja Maarit Hynönen: Työaika tasan kuntien kesken Suunnittelijoille tarvittaisiin monesti nykyistä enemmän koulutusta ja kokemusta, Maarit Hynönen tuumaa. Lopen ja Hausjärven rakennustarkastajana on elokuun alusta toiminut rakennusinsinööri (AMK) Maarit Hynönen. Hausjärveltä kotoisin oleva Hynönen tuli nykyiseen virkaansa hämeenlinnalaisesta rakennusalan insinööritoimistosta. Hämeenlinnassa hän asuu edelleen. Tuttua seutuahan tämä on. Uusia kadunnimiä on tosin ilmaantunut, Maarit Hynönen sanoo. Tavallaan hän palaa juurilleen, sillä ensimmäinen kesätyö oli lomittajana Hausjärvellä 1984 ja seuraavana kesänä hän toimi rakennustarkastajan lomittajana. Hynösen työaika jakaantuu tasan Lopen ja Hausjärven kesken. Lopella hän on maanantait ja tiistait, Hausjärvellä torstait ja perjantait. Parittomien viikkojen keskiviikot kuluvat Lopella, parillisten Hausjärvellä. Puheluihin hän vastaa koko ajan. Vaikka Loppi on asukasluvultaan vähän pienempi, kesäasutusta on paljon, joten rakennuslupia haetaan kunnissa jokseenkin samaan tahtiin. Oleellinen ero on Lopen suurempi pinta-ala ja lukuisammat järvet. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Maarit Hynönen sanoo, että suunnittelijoiden osaamista pitäisi rakentajille tähdentää. Aikaisemmista onnistuneis- Kuva: Päivi Lazarov Ekosysteemien toimimisen heikentyminen voi aiheuttaa vakavia seurauksia esimerkiksi ilmastossa tai pohjavesien muodostuksessa. Ekosysteemipalveluajattelu kytkee yhteen luonnon ja yhteiskunnan. Se mahdollistaa entistä tehokkaammin luonnon tarjoamien hyötyjen tunnistamisen ja arvottamisen. Tarkoituksena on, että yleiskaavassa ympäristö- ja luontoasiat ovat yksi pääteemoista esimerkiksi uusien asuin- tai työpaikka-alueiden tai liikenneratkaisujen rinnalla. Kun luonnon hyödyt voidaan selkeästi kuvata, on niiden huomioiminen ja yhteensovittaminen muiden toimintojen kanssa myös suunnittelijalle helpompaa ja konkreettisempaa. Kaupungin päättäjille voidaan antaa selkeitä esimerkkejä siitä, mitä hyötyjä viheralueista saadaan, ja luontoarvoja on helpompi hahmottaa myös taloudellista hyötyä tuottavina palveluina. Tule mukaan viheralueohjelmatyöhön! Viheralueohjelma toteutetaan yhteistyössä kaupungin asukkaiden kanssa. Työn yhteydessä eri puolilla Riihimäkeä järjestetään asukasiltoja, joissa asukkaat voivat keskustella ja osallistua viheralueohjelmatyöhön. Riihimäkeläiset ovat työssä tärkeässä asemassa, sillä he tuntevat oman asuinympäristönsä hyvät ja kehitettävät puolet. Tulevat asukastilaisuudet järjestetään viikolla 43 lokakuun loppupuolella, ja tarkemmat tiedot ilmoitetaan Aamupostissa ja kaavoituksen verkkosivuilla. Tulethan mukaan! Annina Mellais ta töistä pitäisi olla näyttöä. Onneksi syyskuun alusta tuli voimaan asiaa koskeva laki. Hän muistuttaa, että hyvä suunnittelija ja työnjohtaja ovat rakentajan etu. He nopeuttavat hakemusten käsittelyä, kun osaavat toimittaa kaikki tarvittavat selvitykset kerralla rakennustarkastukseen. Varsinkin kosteusrakentamisen osaamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Tosiasia on, että rakentaminen on viime vuosina hiljentynyt. Tonttitarjontaa molemmissa kunnissa on riittävästi. Teksti ja kuva:

11 Syyskuu 2014 Pappa pitkospuille, mummo marjaan! Kuva: Tero Malinen Suomen luonnon päivän tapahtumassa Riihimäen Haltlamminsuolla isovanhemmat opastivat nuorempia, miten suolla kuljetaan. Riihimäellä Suomen luonnon päivän tapahtumassa elokuun lopulla Haltlamminsuolla oli yhtenä kimmokkeena Suomen luonnonsuojeluliiton tuore julkaisu Pappa pitkospuille, mummo marjaan. Pitkospuille lapsiperheiden lisäksi olivat tervetulleita myös isovanhemmat. Pappa pitkospuille -oppassa on kymmenen erilaista tekstiä, joista jokainen tarjoaa luonnon hyvinvointivaikutuksiin johdattelevan harjoituksen ja tietoa. Opasta voivat hyödyntää niin omaiset kuin vahainkodin työntekijätkin järjestäessään lähiretkiä tai pihatapahtumia ikäihmisille. Tehtävistä voi tehdä vain osan tai kaikki. Tekstit voi tulostaa ja laminoida, ja merkitä reitin maastoon. Pääasia, että polulla edetään riittävän hitaasti, käsikynkässä ikäihmisen kanssa. Samalla voi avustajakin oppia jotain uutta: vaari voi vinkata villiyrteistä, mummo jakaa hyvän marjareseptin. Polulla voi esimerkiksi tehdä tuoksumatkan muistoihin, pohtia mitä merkitsee kotiseutu, muistuuko ympäristöstä jokin lapsuuden pihapiiristä, rakkaasta metsästä tai linnuista muistuttava. Tutkimuksen mukaan asuinpaikan luonnonläheisyys pidentää elinikää. Opas on ladattavissa internetistä osoitteessa: www. sll.fi/pappapitkospuille Tarja Heikkonen Ympäristöraportin kuntalaisversio vinkkaa Riihimäen kaupungin ympäristötyötä raportoidaan vuosittain ilmestyvässä ympäristöraportissa. Tänä vuonna ympäristöraportista julkaistaan ensimmäistä kertaa myös tiivistetty versio, joka on suunnattu erityisesti riihimäkeläisille. Julkaisussa esitellään lyhyesti kaupungin ympäristötyötä ja ajankohtaista tietoa Riihimäen ympäristön tilasta. Tekstiin on lisäksi koottu vinkkejä siitä, miten jokainen kuntalainen voi omalta osaltaan tehdä ympäristötietoisia valintoja arjessaan. Näillä teoilla pääset jo pitkälle. Vähennä kasvihuonekaasupäästöjä: l Säästä sähköä ja lämpöenergiaa l Suosi uusiutuvia energiamuotoja l Vältä henkilöautoilua ja lentämistä l Vähennä lihansyöntiä ja suosi vastuullisesti tuotettua ruokaa Säästä luonnonvaroja: l Vältä turhaa kuluttamista l Hyödynnä palveluita l Suosi yhteiskäyttöä, uusiokäyttöä, lainaamista ja vuokraamista Ehkäise ympäristöriskejä: l Lajittele vaaralliset jätteet l Käytä ympäristölle haitattomia kemikaaleja l Huolehdi kodin ja kesämokin jätevesistä sekä öljysäiliöiden ja viemäreiden kunnossapidosta l Polta vain sallittuja, puhtaita ja kuivia materiaaleja Välitä ympäristötietoa: l Välitä tietoa, taitoja ja asenteita l Osallistu ympäristöjärjestöjen toimintaan Siistit ideat ja teot palkittiin Siisti Riksu -kampanja kannusti keväällä kertomaan ja kuvailemaan siistin idean tai teon, joka vähentää ympäristön roskaantumista ja epäsiisteyttä sekä lisää yhteistä vastuuta lähiympäristöstä. Matkakeskuksessa olikin pääsiäisenä esillä kerrottuja ideoita sekä vinkkejä toteutettavaksi, jotta ympäristö olisi kaikille viihtyisä. Kesän aikana oli mahdollisuus toteuttaa Siisti idea ja kertoa siitä Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön. Palkintoraati kävi läpi kaikki Siistit ideat ja teot. Parhaimmat toteutukset ja ideat palkittiin Riihimäkipäivänä , ja arpaonnen seusimille ehdottajille lähetettiin joko Kierrätyskeskuksen lahjakortti, uimahallin vapaaliput tai Kiertokapula Oy:n palkinto. Palkittujen joukossa olivat mm. seuraavat Siistit ideat ja teot: l koirankakkaroskisten merkitseminen l ystävällinen huomautus kun joku tiputtaa roskan maahan l roskalaatikoihin houkuttelevia kylttejä l kampanjapäivä roskien keräämiseen l yhteiset talkoot ympäristön siistimiseksi. l Vaikuta päätöksentekoon Ympäristöraportin kuntalaisversio julkaistaan syyskuun aikana ja siihen voi tutustua ympäristönsuojeluyksikön verkkosivuilla. Annina Mellais Riihimäen kaupungin Siisti Riksu -kampanja käynnistyi vuonna Kampanjan tavoitteena on vähentää ympäristön roskaantumista ja epäsiisteyttä sekä lisätä yhteistä vastuuta lähiympäristöstä. Mukana siistissä ajattelussa ovat kaikki kaupungin yksiköt. Riihimäen kaupungin lisäksi kampanjaan osallistuu useita paikallisia toimijoita, yrityksiä ja yhdistyksiä. Myös jokaisen Riihimäen asukkaan toivotaan osallistuvan kampanjaan tekemällä omia siistejä tekoja. Lisätietoa Siisti Riksu -kampanjasta: ympäristösuojelusuunnittelija Jenni Lehtonen, p Luontoon ja liikkumaan! Riihimäki Perheliikunnan peuhapäivä sunnuntaisin 5.10., (Liikkuva isänpäivä) ja klo Urheilutalo, Pohjolankatu 6. Perheiden liikuntamaailma lauantaisin , 8.11., ja klo Peltosaaren koulu, Telluskatu 8. perjantaisin ja klo Lasitehtaan koulu, Tehtaankatu 27. Avoimet vesijumpat uimalan vesijumppa-altaalla (Salpausseläntie 16) ma klo , to klo , pe klo ja klo Uimalamaksu + ohjausmaksu 2 / kerta. Ei ennakkoilmoittautumista. Korttelikävelyt Korttelikävelyllä oman asuinalueen ihmiset kävelevät yhdessä. Lenkkien pituudet määräytyvät kävelijöiden kunnon ja vauhdin mukaan. Tarvittaessa jakaudutaan ryhmiin. Korttelikävelyt tapahtuvat viikoittain klo alla ilmoitetusta päivästä alkaen. Ilomäki: ma lähtö Otso-kaupan edestä, Kontiontie 34 Keskusta: ke lähtö Virsun edestä, Hämeenaukio 1 Keskusta: ma lähtö kaupungintalon edestä Kalevankatu 1 Suokylä: ma lähtö Kino-Sammon edestä, Suokatu 9 Hirsimäki: to lähtö Lopentien ja Hirsikadunkulmasta Otsola: ma lähtö Viertolantien ja Länsitien kulmasta Patastenmäki, Uhkola, Vahteristo: ke lähtö Uhkolan kioskilta, Erkyläntien puisto Peltosaari: ma lähtö Kierrätyksen edestä Telluskatu 1 Ikääntyvien messut ke kello Urheilutalossa, Pohjolankatu 6. Tietoa mm. palveluista, terveydestä ja hyvinvoinnista. Vanhusten viikon ulkoilutapahtuma to 9.10 klo Granitin aukiolta. Kävelykierros on vajaan 2 km mittainen kierros, jonka varrella on erilaisia aktivointipisteet Virsussa ja Kaupunginmuseolla. Reitillä voi kävellä rennosti omassa tahdissa itsekseen tai porukalla ja reitti on helppokulkuinen. Kävelykierros käynnistyy alkujumpan jälkeen n. klo Syyslomalla tapahtuu (vko 42) Temmellyspäivä ti Urheilutalo, Pohjolankatu 6. Alle kouluikäiset klo , kouluikäiset klo Lapset 11 huoltajan seurassa. Uimahalli aukeaa poikkeuksellisesti tiistaina jo klo 9. Syyslomaviikon yleisöluisteluajat: ma mailat (halli 1) mailaton (1) mailat (1) ti mailaton (1) mailat (1) mailat (1) mailaton (2) ke mailat (1) mailaton (1) mailat (2) to mailat (1) mailaton (1) pe mailaton (1) mailat (1) mailaton (2) la mailaton (2) mailat (2) su mailat (1) mailaton (1) Lisätietoja: vs. liikuntapäällikkö Eeva Saarinen, Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus, liikuntapalvelut, p ja , eeva. saarinen@riihimaki.fi Loppi Poronpolku su Talviuintikauden avajaiset lokakuussa. Lopen kunnanmestaruuslentopalloturnaus tammikuussa Lopen kunnanmestaruussalibandyturnaus maaliskuussa. Kormu Run huhtikuussa. Ilvesjuoksu toukokuussa. Lisätiedot: Mira Sydänmaa, , mira. sydanmaa@loppi.fi Hausjärvi Koko perheen kylpylämatka Vantaan Flamingoon, ilmoittautumiset liikuntatoimistoon mennessä. Kuutamohiihto 4.2. klo Ryttylän Ykslammella, maksuton tapahtuma koko perheelle, hiihdon lisäksi avantouintia, pulkkamäki, tikkupullan paistoa. Kallen laturetki 8.3. klo , kuntohiihtotapahtuma koko perheelle, maksuton, reitti kulkee Hikiän ja Oitin välissä, perinteinen ja luistelulatu. Koko perheen kylpylämatka Nokian Edeniin, ilmoittautumiset liikuntatoimistoon. Lisätiedot: Jari Kovanen, tai tai jari.kovanen@ hausjarvi.fi

12 12 Syyskuu 2014 Pidetään huolta toisistamme Hyvinvoinnin edistäminen ja ympäristöstä huolehtiminen ovat Ekokemille tärkeitä asioita. Vuonna 2014 tuemme toimipaikkakunnillamme nuorten syrjäytymistä ehkäisevää työtä. Tukihakemukset ja yhteydenottopyynnöt voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen TERVETULOA ASIOIMAAN Jätteidenkäsittelyalueemme ovat avoinna lokakuussa myös lauantaisin klo Lue päivän Hämeen Sanomat missä sitten oletkin! Tilaa sinulle sopivin paketti Kapulan jätteidenkäsittelyalue Kapulasillantie HYVINKÄÄ 2527 Karanojan jätteidenkäsittelyalue Karanojantie HÄMEENLINNA Tilaa Hämeen Sanomien verkkopalvelusta Painettu lehti kotiin kannettuna Näköislehti ipadille, iphonelle ja Android-laitteille Huomisen painetun lehden uutiset verkosta jo tänään Verkkolehtiarkisto Yksillä tunnuksilla kaikissa laitteissa Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari Hämeenkatu 3 B RIIHIMÄKI puh urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Toimituskunta: Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristöjohtaja elina.maenpaa(at)riihimaki.fi Annina Mellais, Riihimäen vs. ympäristöasiantuntija annina.mellais(at)riihimaki.fi Juha Viinikka, Lopen ympäristöpäällikkö juha.viinikka(at)loppi.fi Lotta Kölli, Hausjärven ympäristösihteeri lotta.kolli@hausjarvi.fi Päätoimittaja: urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Taitto: Sirpa Kekkonen, sirpa(at)antsi.pp.fi 19. vuosikerta Jakelu kpl Paino: Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Lehtipainot 2014 Seuraava Ekokaari ilmestyy toukokuussa 2015 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN Ekokaari sähköisesti: > Ekokaari-lehti irtonumero e/30 vrk e/kk Hämeen Sanomat ma su + Etu24-palvelu Hämeen Sanomat näköislehti App Storesta tai Google Playsta Näköislehti ipadille, iphonelle ja Androidlaitteille. Tilaus ei sisällä lukuoikeutta verkossa Etu24-palveluun e/kk Hämeen Sanomat Etu24 Tilaa Hämeen Sanomien verkkopalvelusta Näköislehti ipadille, iphonelle ja Android-laitteille Huomisen painetun lehden uutiset verkosta jo tänään Verkkolehtiarkisto Yksillä tunnuksilla kaikissa laitteissa Muut ostotavat Yrityksille näköislehti IP-tunnisteisena, kysy lisää tilaajapalvelusta Vuorokauden lukuoikeus näköislehteen tekstiviestillä