Valtion rahoittama menekinedistämistäminen muissa EU-maissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtion rahoittama menekinedistämistäminen muissa EU-maissa"

Transkriptio

1 MMM/MAO/Leena Seppä Valtion rahoittama menekinedistämistäminen muissa EU-maissa Maa- ja metsätalousministeriö pyysi tammikuun alussa 2009 EU-maiden suurlähetystöjä selvittämään, miten eri maissa kotimaisten maataloustuotteiden menekinedistämistä harjoitetaan. Vastauksia saatiin seitsemästä maasta. Niiden tarpeet ja käytännöt vaihtelevat kovasti. Espanja Espanjassa ei ole kotimaisten maataloustuotteiden kansallisia menekinedistämiskampanjoita. Espanjan ympäristö-, maaseutu- ja meriministeriön sivuilla (www.mapa.es) ainut viittaus maataloustuotteiden menekinedistämiseen on EU:n menekinedistämistoimet. "Alimentos España" - logoa käytetään lähinnä parhaiden tuotteiden vuosittaiseen palkitsemiseen monessa eri tuotesarjassa. Kansallista logoa ei kuitenkaan käytetä kotimaisten maataloustuotteiden menekinedistämiseen. Espanjassa on 17 autonomista aluetta ja niillä on niiden ja EU:n maatalouden kehittämisvaroilla rahoitettuja pienimuotoisia alueellisia laadukkaiden tuotteiden menekinedistämiskampanjoita esim, oliiviöljyllä, juustolla ja viinillä. Tämä lisäksi autonomiset alueet rahoittavat turismiin liittyviä laajempia kampanjoita, joissa a.o. alueen maataloustuotteet ovat näyttävästi esillä. Ekoturismi on kovassa kasvussa Espanjassa. Toisaalta Espanjassa tunnetaan EU:n rajoitukset kotimaisten maataloustuotteiden menekinedistämiselle. Espanjan markkinoilla on kautta vuoden tarjolla lähinnä espanjalasia maataloustuotteita ja niiden asema on hyvin vahva ilman kotimaisuuskampanjoitakin. Kotimaisten maataloustuotteiden sesonkien ulkopuolella tuodaan maataloustuotteita, esim chileläisiä kirsikoita, perulaisia mansikoita. Kotimaisten maataloustuotteiden menekkiä edistetään suosittelemalla sesonkituotteiden käyttöä. Ne ovat peräisin valtaosin Espanjasta, ja vähäisessä määrin Italiasta tai Ranskasta. Ranska Ranskassa on paljon tahoja, jotka toimivat maataloustuotteiden menekinedistämisessä. Valtion rahaa on perinteiseesti ollut käytettävissä, viime aikoina tosin hieman aiempaa vähemmän tai ainakin vähemmän suorassa muodossa. Ranskassa on ollut omat kansalliset toimistonsa keskeisille maatalous- ja kalastustuotteille, esim viljoille, kotieläintuotteille, hedelmille, viinille, lääke- ja maustekasveille jne. Nämä toimistot yhdistettiin vuoden 2009 alussa yhdeksi virastoksi, FranceAgriMer (www.franceagrimer.fr). Virasto yhteisrahoittaa keskeisten tuottajaorganisaatioiden kanssa kansallisia maatalous- ja kalastustuotteiden menekinedistämistoimia. Kaikki yli euron kampanjat menevät tarjouskilpailuun. FranceAgriMerin roolina on lähinnä järjestää tarjouskilpailut ja hyväksyä toimijat. Ranskassa on vahvoja, varakkaita tuottajaorganisaatioita, jotka panostavat menekinedistämiseen. Myös keskeiset tuottajajärjestöt, erityisesti FNSEA (www.fnsea.fr) ja nuoret viljelijät JA, ovat aktiivisesti mukana menekinedistämisessä sekä esimerksksi SOPEXAn ja maatalouskamarien

2 toiminnassa. SOPEXA on yritys, joka markkinoi ranskalaista ruokakulttuuria ja elintarvikkeita ja niihin liittyvää tietotaitoa. Sen hallintoneuvostossa ovat edustettuina keskeiset tuottajaorganisaatiot ja -järjestöt ja elintarviketeollisuus. Liikevaihto on 88 miljoonaan euroa, josta 80 % tulee viennistä ja 20 % Ranskasta. Valtion tukea yritys sai 20 miljoonaa vuodessa mutta tuki lopetettiin vuonna 2006 mm. EU:n kilpailu- ja markkinointisäädösten takia. Alueelliset maatalouskamarit ja niiden keskusjärjestö APCA (www.apca.chambagri.fr) osallistuvat menekinedistämiseen. Maatalouskamarit ovat osittain valtion rahoitukseen pohjautuvia organisaatioita, joiden toimintaan kuuluu sekä viranomaistoimenpiteitä että edunvalvontaa. Alueellisten maatalouskamareiden alaisuudessa toimii 23 alueellista maataloustuotteiden promootiokomiteaa. Tämän Makujen Ranska -kampanjan tarkoituksena on edistää paikallisten elintarvikeyritysten ja tuottajien kanssa oman alueensa tuotteiden menekkiä sekä Ranskassa että ulkomailla. Ranskassa elintarvikkeiden markkinoinnissa korostuu usein enemmän maakunta kuin kansallisuus. Monet erikoisuudet liittyvät tiettyyn maakuntaan ja joissakin maakunnissa paikalliset tuotteet ovat suositumpia kuin "ranskalaiset". Ranskassa viljelijää ja elintarvikeyritystä hyötyy EU:n laatu- ja alkuperämerkinnöistä. Suuri osa kuluttajista yhdistää nämä merkit korkeaan laatuun ja hyvään makuun. Kuluttajat luottavat tuotteisiin, joilla on yhteisön alkuperämerkintä. Koska Ranskassa on paljon vahvoja alkuperämerkittyjä laatutuotteita, ei yleiseen menekinedistämistyöhön ole paljoa tarvetta. Ranskalaiset yhdistävät oman maansa tuotteet korkeaan laatuun, hyvään makuun ja terveellisyyteen. Ranskalainen itsetunto ja synnynnäinen arvostus ruokakulttuuria kohtaan ovat parasta menekinedistämistä, eikä alalla tarvita valtion tukirahaa. Sekä Ranskassa että Suomessa on aito halu edistää omasta mielestään erinomaisia tuotteitaan, mutta mittakaava ja keinot ovat erilaisia. Yhteistä on sekin, että yhteisölainsäädäntö on asettanut molemmissa maissa haasteita käytettävissä oleville keinoille. Ranskassa etuna on se, että laajassa ja monimutkaisessa hallinnossa on vaikea havaita epäsuoraa valtion tukea. Muutoksia on Ranskassakin jouduttu tekemään, jotta säädöksiä ei rikottaisi. Suurlähetystön mukaan eroja maiden välillä on. Ranskassa on huomattavasti paremmat mahdollisuudet saada yksityistä rahaa menekinedistämistoimintaan ja tämä trendi on voimistunut viime vuosina. Myös perinteisesti arvostettu ruokakulttuuri, useat maantieteellisen alkuperän omaavat tuotteet ja vahva alueellinen maataloushallinto helpottavat menekinedistämistyötä. Saksa Saksassa menekinedistämisestä vastaa CMA-niminen yksityisoikeudellinen yhtiö, jonka rahoitus tulee käytännössä elintarvikkeiden tuottajilta valtiollisesti ylläpidetyn julkisoikeudellisen rahaston (Absatzfonds) kautta kierrätettynä. CMA-lyhenne tulee sanoista Centrale Marketing-Gesellschaft der Deutschen Agrarwirtschaft. Logossa käytetään nykyään kuitenkin vain lyhennettä, eikä kansallisuuteen viitata. Viimeisimpänä myönnytyksenä komissiolle CMA on joutunut joulukuussa 2008 pudottamaan logostaan myös Saksan lipun värit. Vanhan puna-musta-keltainen sijasta väri on nyt vihreä. Saksalaisten kokemuksen mukaan komissio ajaa erittäin päättäväisesti entisestä tiukentunutta kantaansa valtion kustantamassa menekinedistämisessä. Saksa on pitkään taistellut 2

3 komission kanssa. Vuonna 2002 EU-tuomioistuin päätti, että silloinen CMA-merkintä oli yhteisölainsäädännön vastainen. Suurlähetystön arvion mukaan CMA luultavasti käyttää hyväkseen kaikki suuntaviivoissa jäljellä olevat mahdollisuudet kuten alueelliset ja kansalliset laatumerkit toissijaisina viesteinä mainonnassa. Pidemmällä aikavälillä kotimaisuuspromootio saattaa olla vaarassa Saksassa kansallisista syistä. Saksan perustuslakituomioistuin teki helmikuussa päätöksen sille tuoduista kanteluista, jotka kyseenalaistivat koko CMA:n rahoitusperustan. Tuomioistuimen päätöksen mukaan maksuperusta on laiton. Tämän seurauksena CMA:n toiminta loppunee ainakin osittain. Ruotsi Ruotsissa ei ole valtion tuella harjoitettavaa menekinedistämistä. Ainut ruotsalaisuutta esille tuova merkki on maataloustuottajien keskusjärjestön tytäryhtiön (Sigill Kvalitetssystem AB) omistama Svenskt Sigill-merkki (www.svensktsigill.se). Se on laatumerkki, joka takaa, että raaka-aineet ja kukat on tuotettu ruotsalaisilla valvotuilla viljelyksillä ja että niiden tuotannossa on huomioitu turvallisten elintarvikkeiden laatuvaatimukset, eläinten hyvinvointi, ympäristövastuu ja avoin maaseutumaisema. Laatujärjestelmässä mukana olevat viljelijät ovat saaneet tukea vuodesta 2005 lähtien. Tuen suuruus määräytyy jälkeenpäin käytettävissä olevien varojen ja hakijamäärän mukaan. Sitä haetaan maataloustukien yhteishaussa (SAM-ansökan). Tukea saavat missä tahansa laatujärjestelmässä mukana olevat. Tukea saa, jos hallussa on lampaita, vuohia, nautakarjaa lihan tai maidontuotantoa varten tai laidunmaata tai jos harjoittaa kasvinviljelyä. Tukea ei saa, jos pelkästään viljelee vihanneksia, marjoja, hedelmiä tai ruokaperunaa. Tärkkelysperunan tai energiakasvien viljelijä tarvitsee hyväksytyn sopimuksen saadakseen tukea. Tuki on samansuuruinen kaikille viljelijöille riippumatta hehtaareista tai kuinka monessa laatujärjestelmässä on mukana. Ruotsin ministeriö on avannut projektin (www.regeringen.se), jonka tavoitteena on tehdä Ruotsista suuri eurooppalainen ruokamaa. Tärkeää projektissa on yhdistää ruokakulttuuri ja matkailu, tarjota lisää työmahdollisuuksia ja parantaa elintarvikealan kilpailukykyä. Tarkoitus on lisätä yhteistyötä, ei antaa lisää rahaa. Hallitus edistää ruokamaa teemaa maaseutuohjelman kautta, tutkimusvarojen suuntaamisessa ja säädösten yksinkertaistamisessa. Vuonna 2009 varoja on käytettävissä noin 5 miljoona euroa. Siitä kolme miljoonaa on yritysten ja järjestöjen haettavana. Tämän lisäksi maaseutuohjelman varoja voidaan käyttää kolme miljoonaa "ruoan lisäarvojen" edistämiseen. Ministeri Eskil Erlandsson on ollut eritäin aktiivinen projektin esittelyssä. Ruotsissa on vuodesta 2007 lähtien ollut Kansallinen elintarvikestrategia, jonka tavoitteena on Ruotsin maatalous- ja elintarvikealan vahvistaminen. Strategia edistää vientiä, tukee projektipohjaisesti innovaatioita ja edistää ruoan lisäarvoja. Tähän viimeksi mainittuun liittyvät ilmastoystävällinen ruoka, luomuelintarvikkeet sekä pienen mittakaavan tuotannon ja lähiruoan tukeminen. Strategian käytettävissä on 2009 yhteensä 2,4 miljoonaa euroa erilaisten projektien tukemiseen. Esimerkkejä projekteista on Smaka på Skåne (www.smakapaskane.se), jonka tarkoituksena on markkinoida ja kehittää Skånen elintarvikkeita ja saada näkyvyyttä Skånelaisille ruokaelämyksille. Samankaltainen projekti on Gotlannissa, Värmlannissa ja Daalarna/Gävleborgin alueella. Ruotsi tukee Nu Nordisk Mat- projektia muiden Pohjoismaiden tapaan. Tätä pidetään hyvänä tapana edistää pohjoismaisen ruoan käyttöä ja ruokakulttuuria. 3

4 Food from Sweden-tavaramerkki palvelee erityisesti vienninedistämistä erityisesti pk-sektorilla. Tavaramerkki toimii Exportrådetin sisällä (www.foodfromsweden.com) mutta saa tukea maatalousministeriöltä. Vuonna 2009 tukea maksetaan 1,4 miljoonaa euroa. Maataloustuottajien keskusjärjestö, elintarvikeyritysten keskusjärjestö, päivittäistavarakaupan keskusjärjestö, hotelli- ja ravintola-alan järjestö ja useat yliopistot ja korkeakoulut pitävät yllä nettisivustoa LivsmedelsSverige (www.livsmedelssverige.org). Tarkoituksena on tiedottaa elintarvikeketjusta ja luoda yhteyksiä eri toimijoiden välille. Sivuston puitteissa on myös luomutuotteisiin ja alueellisiin tuotteisiin liittyviä projekteja. Tanska Tanskassa valtiolla ei ole omia menekinedistämisohjelmia kotimaisille maataloustuotteille vaan kampajoista huolehtivat tuottajajärjestöt. Järjestöt voivat hakea EU:n osarahoittamaa menekinedistämistukea toimiin EU-alueella tai sen ulkopuolella. Kansalliseen tukeen varat tulevat lähes kokonaan maataloustuottajilta perittävistä maksuista. Tietty korvamerkitty osa maksuista ohjataan rahastoihin, joita tuottajajärjestöt itse hallinnoivat. Rahastoja on 16 kappaletta: 14 alakohtaista rahastoa, joista yksi keskittyy vain luomutuotantoon. Lisäksi on kaksi ns. promillerahastoa. Rahastojen toiminnasta säädetään lailla. Tuottajilta perittävien maksujen ja rahastoon siirrettävän osuuden suuruuden vahvistaa maatalousministeri. Hän myös vastaa rahastojen valvonnasta. Rahastojen toiminnasta laaditaan vuosittain raportti Kansankäräjien maatalousvaliokunnalle. Kullakin rahastolla on oma hallituksensa, johon kuuluu tuottajajärjestöjen ja viranomaisten lisäksi riippumattoman kuluttajajärjestön edustajia. Laissa määritetään, millaisia hankkeita rahastot voivat tukea. Valtiolla on mahdollisuus myöntää lisärahoitusta alakohtaisille rahastoille n. promillerahastoista. Promillerahastojen varat tulevat tuottajilta perittävistä torjuntaaineiden käyttöä koskevista maksuista sekä hiilidioksidimaksuista. Aiemmin tukea myönnettiin vain menekinedistämiseen ja laadun kehittämiseen mutta vuodesta 2004 lähtien tukea on voinut saada myös EU-ohjelmien toimeenpanoon, esimerkiksi tutkimustyöhön tai neuvontatoimintaan tai eläinsuojeluun liittyviin hakkeisiin. Alakohtaiset ja promillerahastot myöntävät vuosittain yhteensä runsaat 87 miljoonaa euroa erilaisiin hankkeisiin maatalous- ja kalastustuotannossa. Jokaisella rahastolla on omat verkkosivut, joilla on tiedot organisaatiosta, sen painopisteitä ja ohjeet ja edellytykset tuen hakemiseksi. Tukea käytetään vain EU:n valtiontukisääntöjen sallimissa rajoissa. Markkinointiohjelmat eivät saa perustua tuotteiden kotimaisuuteen tai korostaa kotimaisuuden perusteella joitakin tuotteiden erityisominaisuuksia. Kampanjoiden pitää keskittyä tuotteiden yleisiin ominaisuuksiin ja laatuun. Komission tiedetään seuraavan erittäin tarkoin jäsenmaiden menekinedistämistoimintaa. Maataloudessa on jo pitkään panostettu vientiin, missä Tanskan hyvä maine tuotteiden laadussa ja ruokaturvallisuudessa on taannut keksimääräistä paremman hinnan tanskalaistuottajille. Vaikka kansainvälinen kilpailu johtaa tuotannon keskittymiseen, Tanskassa halutaan turvat myös pientilojen ja elämäntapaviljelijöiden elinkeinon mahdollisuudet. Tässä tuotannossa korostuvat tuotannon monipuolisuus, laatu ja innovatiivisuus. Tanska haluaakin identifioitua paitsi laadukkaiden ja turvallisten, myös innovatiivisten ja alueellisesti omintakeisten elintarvikkeiden tuottajana. 4

5 Innovaatiotoiminnan tukemisesta säädetään innovaatiolaissa, jonka mukaan myös maatalouden tuottajajärjestöt, yksittäiset tuottajat, yritykset ja yhdistykset voivat hakea tukea innovatiivisten tuotteiden valmistamiseen, tuotekehitykseen ja markkinointiin EU:n ulkopuolella. Ehtona on, että hanke koskee uusia tuotantomenetelmiä, vientiä, ruoan laatua tai ruokaturvallisuutta, eläinten hyvinvointia, ekologiaa, valmistusympäristöä tai non-food sektoria. Tutkimuslaitosten ja suurten tuottajien ja yritysten on tehtävä yhteistyötä jonkin pienyrityksen kanssa tukea saadakseen. Maatalousministeriö käynnisti vuonna 2008 SmagDanmark-kampanjan (www.ferv.fvm.dk), jolla haetaan innovatiivisia maataloustuotteita ja elintarvikkeita, uusia makuelämyksiä sekä kotimaiseen kulutukseen että vientiin. Kampanjaan sisältyy erilaisia hankkeita, esimerkiksi laadukkaampi lastenruoka, alueellisten erityispiirteiden jalostaminen, vienninedistäminen ja erilaiset ruokaaiheiset tapahtumat. Kyse ei kuitenkaan ole markkinointiin myönnettävästä tuesta vaan tuesta tuotekehitykseen ja verkostoitumiseen. Tuki on yhteensopivaa EU:n sääntöjen kanssa. Tukiohjeissa sanotaan erikseen, että tukea myönnetään geneerisille kampanjoille vain tuottajajärjestöjen kautta, eikä enää voida tukea kampanjoita, jotka perustuvat tuotteen kansallisen alkuperän korostamiseen. Eesti Eesti (www.agri.ee) on saanut luvan maksaa vuosittain kaksi miljoonaa euroa kansallista tukea kolmen vuoden ajan maanviljelijöille ja elintarvikkeiden jalostajille. Tavoitteena on lisätä maataloustuotteiden markkinointimahdollisuuksia ja siirtää käytäntöön tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksia. Varoilla edistetään mm. laatutuotteiden tuotantoa, jäljitettävyyden kehittämistä ja hyviä tuotantokäytäntöjä esitteleviä julkaisuja ja laatujärjestelmiin liittymistä. Tuki maksetaan viljelijöille tuettuina palveluina, eikä suoraan rahana. Tukea voi saada markkinatutkimuksiin, maataloustuotteiden menekinedistämiseen, messuille osallistumiseen ja niiden järjestämiseen, kilpailuihin ja näyttelyihin sekä koulutukseen. Tuki on komission asetuksen 1857/2006 mukaista. Elintarvikkeiden jalostajille tuki maksetaan de minimis tukena ja se noudattaa komission asetusta 1998/2006. Käytännössä projektit ovat olleet hyvin erilaisia koulutuksesta konferensseihin ja messuille osallistumiseen. Portugali Portugalissa ei ole valtion tukemia kotimaisten elintarvikkeiden kansallisia menekinedistämiskampanjoita. Tähän on monia syitä. Portugalissa tunnetaan hyvin EU:n valtiontuen suuntaviivat ja niiden asettamat rajoitteet. Toisaalta Portugalin valtiontalouden heikko tila ei mahdollista tämäntyyppisen avun antamista. Ylipäätään kotimainen tuotanto ei Portugalissa riitä kattamaan kysyntää. Poikkeuksena on viini, jonka kotimaista ja kansainvälistä markkinointia varten on perustettu ViniPortugal-niminen (www.viniportugal.pt) yksityinen viinintuottajien järjestö. Tämä saa valtionapua. Varat saadaan viinin sertifioinnista ja myynnistä kerättävillä verotuloilla ja tuki maksetaan EU-säännösten mukaan. Pienempiä avustuksia saattavat myöntää valtio tai paikallisviranomaiset esimerkiksi paikallisten maatalousnäyttelyiden järjestämiseen. On myös EU:n yhteisrahoittama portugalilaisen 5

6 luomutuotannon edistämiseen tähtäävä projekti, jonka avulla tuetaan tuotteiden sertifiointia ja markkinointia. Portugalissa elintarviketeollisuus ja kauppa eivät näkyvästi markkinoi tuotteidensa kotimaisuutta. Kaupoissa voi olla erityisiä portugalilaisia tai useammin alueellisia teemaviikkoja, jolloin paikallista tuotantoa nostetaan esille. Mutta tuottajien yhteisiä markkinointiponnistuksia tai kotimaisuusmerkkejä ei ole olemassa. Suurin osa Portugalissa myytävistä tuotteista on iberialaisia eli Espanjasta tai Portugalista peräisin. Elintarvikkeiden alkuperä on aina suhteellinen käsite, koska esimerkiksi oliiviöljyä sekoitetaan monista maista tulevista eristä, portugalilaista mustaa sianlihaa myydään Espanjaan jalostettavaksi espanjalaiseksi makkaraksi. Irlanti Irlannissa maataloustuotteiden menekinedistämisestä huolehtii Bord Bia - Irish Food Agency (www.bordbia.ie). Se on perustettu Viraston tehtävänä on edistää irlantilaisten elintarvikkeiden ja puutarhatuotteiden menekkiä kotimassa ja ulkomailla. Keinona ovat tiedotus, markkinointi, promovointi ja kehittäminen. Virastolla on toimipisteteitä ympäri maata sekä Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 2007 viraston budjetti oli 44 miljoonaa euroa, mistä 27 miljoonaa tuli maatalousministeriöltä. Yhteistyökumppaneiden tuki- ja osallistumismaksut ja sponsoritulot kattavat loput budjetista. Viraston hallituksessa ovat edustajat mm. maatalousministeriöstä, tuottaja- ja kuluttajajärjestöistä ja elintarviketeollisuudesta. Maatalousministeriö valvoo viraston toimintaa. Euroopan yhteisö huomautti jo 1970-luvulla Irlantia siitä, että markkinoinnissa käytettiin iskulausetta Buy Irish. V perustettiin yksityiseltä pohjalta toimiva Guaranteed Irish Ltd (www.guaranteedirish.ie). Sen jäsenenä on yrityksiä, kansalaisjärjestöjä yms. Yhteenveto Maataloustuotteiden menekinedistämistyötä voidaan tehdä monilla eri tavoilla mutta komission valvova silmä seuraa tarkasti toimintaa. Sisämarkkinoiden häiriötön toiminta on eräs EU:n pyhistä asioista. Komission tehtävänä on valvoa, että perustamissopimuksen valtiontukiartikloita ja muita valtiontukea koskevia säädöksiä noudatetaan. 6

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Minkälainen on hyvä hakemus?

Minkälainen on hyvä hakemus? Minkälainen on hyvä hakemus? Valtiontuki maataloustuotteiden markkinoinnissa Seminaari 8.6.2009 Anna-Leena Miettinen 9.6.2009 1 Säädösperusta Valtion vuoden 2009 talousarvio EY:n maa- ja metsätalousalan

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

2.10.2011. Hankesuunnitelma. Menestystä menekinedistämisestä. Hanna Leiponen-Syyrakki, MMM, MBA. Jaanu Consulting/Avaintaito Osuuskunta

2.10.2011. Hankesuunnitelma. Menestystä menekinedistämisestä. Hanna Leiponen-Syyrakki, MMM, MBA. Jaanu Consulting/Avaintaito Osuuskunta 2.10.2011 Hankesuunnitelma Menestystä menekinedistämisestä Hanna Leiponen-Syyrakki, MMM, MBA Jaanu Consulting/Avaintaito Osuuskunta hanna@jaanu.net Puh. 0400 947633 1 Sisällys: 1. Johdanto EU:n menekinedistämisohjelmat

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET o o NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET Maataloustuotannon monipuolistaminen erityisesti syrjäisillä alueilla. Sellaisten maataloustuotteiden tuotannon edistäminen, joista saa paremman hinnan kuin tavanomaisesta

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU)

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) L 204/26 Euroopan unionin virallinen lehti 31.7.2013 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 737/2013, annettu 30 päivänä heinäkuuta 2013, maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Jos tuotteellasi on tarina, se kannattaa kertoa koko Euroopalle!

Jos tuotteellasi on tarina, se kannattaa kertoa koko Euroopalle! Jos tuotteellasi on tarina, se kannattaa kertoa koko Euroopalle! Lapin Poron liha Tiedotustilaisuus 8.5.2009 Taustaa nimisuojajärjestelmälle Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimisuojajärjestelmä

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

1) maataloustuotteella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I tarkoitettuja maa- ja puutarhataloustuotteita;

1) maataloustuotteella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I tarkoitettuja maa- ja puutarhataloustuotteita; Valtioneuvoston asetus ruokaketjun toiminnan edistämisestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Food from Finland ohjelma

Food from Finland ohjelma Food from Finland ohjelma Kasvuohjelman esittely 21.09.2015 Turku, 22.09.2015 Tampere ja 23.09.2015 Oulu 21.09.2015 Finpro 1 Food from Finland -ohjelma Food from Finland on Team Finland in Kasvuohjelma

Lisätiedot

Viljelijöiden markkina-asema ja elintarvikeketjun toimivuus

Viljelijöiden markkina-asema ja elintarvikeketjun toimivuus Viljelijöiden markkina-asema ja elintarvikeketjun toimivuus MAATALOUDEN TULEVAISUUSSEMINAARI 7.12.2010 Maatalouden tulevaisuuskuva on pitkällä tähtäimellä valoisa Maailma huutaa ruokaa tuotanto moninkertaistettava

Lisätiedot

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010 Kyösti Siponen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomen elintarvikeviennin osuus = 0,16 % koko maailman elintarvikkeiden viennistä World Trade

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Mistä tietää, että luomu on luomua?

Mistä tietää, että luomu on luomua? Mistä tietää, että luomu on luomua? Luomuvalvonta ja sertifiointi Suomessa Jyri kähönen, toimitusjohtaja Raikastamo Oy Raikastamo Oy Perustettu 2008, yksityisessä omistuksessa Erikoistunut luomumehujen

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala Perustettu 1994 Jäsenistö: elinkeinokalatalouden alalla toimivat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA Marjo Särkkä-Tirkkonen HY/Ruralia-instituutti 7.3.2014, Kouvola Taustatietoa nimisuojajärjestelmästä Slow Food, Ark of Taste ja Presidia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 30.3.2015 LUONNOS Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä huhtikuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Venäjän asettamien pakotteiden sisältö 15.8.2014

Venäjän asettamien pakotteiden sisältö 15.8.2014 Venäjän tuontikiellon vaikutukset ja jatkotoimet (Sisältää tausta-aineistoa) Pohjois-Karjalan kansanedustajat Marita ja Asko Miettisen maitotilalla Joensuussa 15.8.2014 MTK Pohjois-Karjala Venäjän asettamien

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot