VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND

Transkriptio

1 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Sustainability - Industrial Systems Minna Nors, Painotuotteen hiilijalanjälki tapaustarkastelujen pohjalta Sustainable print media (SUPI) on kolmivuotisen Lean development with renewable resources -hankkeen ensimmäinen vaihe KCL:n projektiryhmä: Minna Nors, Tiina Pajula, Hanna Pihkola, Katri Behm, Antti Aikala, Elina Saarivuori, Helena Wessman, ja Anna Leinonen Project report: Carbon footprint of print products, KCL Carbon footprint publication 2

2 Sustainable print media (SUPI) - first phase of the three year project Lean development with renewable resources 3 Hiilijalanjälki - Johdanto 4

3 Hiilijalanjälki Hiilijalanjälki tarkoittaa tuotteen elinkaaren aikana syntyneiden kasvihuonekaasupäästöjen määrää Paperituotteen hiilijalanjälki muodostuu tyypillisesti hiilidioksidista (CO 2 ), metaanista (CH 4 ) ja typpioksiduulista (N 2 O) Eri kasvihuonekaasuilla on erilainen lämmityspotentiaali ja niiden elinikä ilmakehässä vaihtelee Hiilijalanjälki ilmoitetaan useimmiten hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 ekv.) Hiilidioksidekvivalentti saadaan kertomalla kasvihuonekaasupäästö sen lämmityspotentiaalilla (Global Warming Potential, GWP) 5 Hiilijalanjäljen laskenta Hiilijalanjälki voidaan laskea tuotteille, palveluille, yrityksille, henkilöille, tapahtumille, prosesseille tai elinkaaren vaiheille Erilaiset laskentaperiaatteet Tuotekohtaisen hiilijalanjäljen laskennan tulisi perustua elinkaariarvioinnin inventaari-vaiheeseen Hiilijalanjälkituloksia on mahdollista vertailla ainoastaan silloin, kun laskelmat on tehty samankaltaisille tuotteille yhdenmukaisella tavalla 6

4 KCL-ECO: Sanomalehden hiilijalanjälki Hiilijalanjälki laskettiin KCL-ECO LCA -laskentaohjelmalla Laskelmassa elinkaaren vaiheita ja prosesseja kuvataan moduulien ja virtojen avulla Jokaista moduulia varten tulee kerätä ja syöttää ohjelmaan tiedot kaikista ko. prosessiin liittyvistä syötteistä (inputs) ja tuotoksista (outputs) Toe 3b, Paper and mechanical pulp Toe 3c, Printing Toe 4, Fibre supply Toe 5, Chemicals, materials and fuels Toe 6b, Purchased energy paper mills Toe 6c, Purchased energy printing Toe 7, Transports Toe 8, Product use Toe 9, End of life Diesel prod ction Oil Supply Wood growth, Harvesting i pine, regeneration p Harvesting felling pine, for 2nd logs i thinning n Harvesting for pine, logs 1st thinning e for logs Saw mill, CHIPS Electricity production Finland Electricity PP chem EDTA Resin, NaBH4, Finnboard boroh dride S, SO2 as S Dithionite, an fact rin Na2S2O4 Electricity production Finland Electricity Pulp Paper Newsprint mill, TMP, 40gsm Electricity production Finland Electricity printing Ink Plates Polyethylene, all Fountain d (APME) solution additi e Heat prod ction Supi Newspaper printing Excess electricity from Paper incineration Paper incineration, News (condensing) Consumer Wood growth, spr Harvesting ce spruce, Harvesting ti spruce, f lli 2nd f Harvesting thinning for spruce, fibre ood 1st thinning for fibre ood Wood residuals in Forest Spruce profile NaCl, Solvay NaOH, S l G bh man fact rin Gas burning for NaCl Fertilizer P, Natural Gas transportated prod ction Fertilizer N, to Finnish customer H2O2, d ti Heavy fuel oil Production an fact ri and Transportation Na2SiO3, Heat man fact ring Hard coal production and rod ctio transportation Fatty acid, man fact ring Newsprint, DIP+TMP, 40 gsm Recycling paper Electricity Fibers Electricity production Fi l d Other prosesses Processing of collected paper Other paper prosesses Landfilling Diesel rod ctio Landfill, IPCC Landfill, EASEWASTE Landfill B 1 Landfill Landfill, C EASEWASTE 2 Microturbine Landfill gas Flame 7 Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kiireellisiä toimenpiteitä Maapallon ilmasto on muuttumassa. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) uusimmassa arviointiraportissa todetaan, että lämpeneminen on nyt kiistaton tosiasia. Myös merenpinnan on mitattu nousseen, ja jää- ja lumipeitteet ovat kaventuneet ( Sekä lainsäädännölliset että asiakkailta tulevat vaatimukset ovat kiristymässä EU on asettanut tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle ja kestävälle kulutukselle Lainsäädäntö rankaisee korkeasta energiankulutuksesta ja palkitsee päästövähennyksistä Hiilijalanjälki auttaa tutkimaan missä ja kuinka paljon päästöjä voidaan vähentää 8

5 Energiankulutus on keskeisessä asemassa Useimmissa tapauksissa energiantuotannon päästöt muodostavat suurimman osan hiilijalanjäljestä Paikallisella energiantuotantoprofiililla ja polttoaineilla on huomattava merkitys tuotteen hiilijalanjäljen suuruudelle Uusiutuvia energialähteitä (esim. vesivoima) käsitellään laskelmissa hiilineutraaleina Ydinvoima on lähes hiilineutraalia, sillä siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat hyvin pienet On tärkeää muistaa, että kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi eri energiantuotantotavat kuormittavat ympäristöä myös monilla muilla tavoilla, jotka tulisi ottaa huomioon tulosten arvioinnissa 9 Esimerkkejä maakohtaisista sähköntuotantoprofiileista Keskimääräinen profiili Suomi Ruotsi Ranska Saksa Eurooppa(E U25) Kivihiili n. 27% n. 5 % n. 50% n. 30% Ydinvoima n. 26% n. 50% n. 80 % n. 30% Vesivoima n. 18% n. 40% n. 11 % n. 30% n. 10% Maakaasu n. 15% n. 10% n. 20% Biomassa n. 12% Lähde: OECD (2004) Fossiilisten energianlähteiden osuus profiilissa vaikuttaa huomattavasti hiilijalanjälkitulokseen 10

6 Ohjeistuksia hiilijalanjäljen laskentaan PAS 2050:2008 (Publicly Available Specification) Publicly available specification for the assessment of the life cycle greenhouse gas emissions of goods and services (BSI, Iso-Britannia, Lokakuu 2008) ( Publications/Industry-Sectors/Energy/PAS-2050/) ISO 14067: Tuotteiden hiilijalanjälki (Carbon footprint of products) Valmistelu aloitettu tammikuussa 2009, standardin oletetaan valmistuvan vuonna CEPI:n hiilijalanjälki-ohjeistus Euroopan paperiteollisuuden etujärjestö CEPI (Confederation of European Paper Industries) julkaisi vuonna 2007 ohjeistuksen asioista, joita tulisi ottaa huomioon kun lasketaan paperituotteen hiilijalanjälkeä Ohjeistus perustuu kymmeneen keskeiseen elementtiin, ns. kymmeneen varpaaseen, mutta siinä ei anneta varsinaisia laskentaohjeita Ohjeistuksen mukaan hiilijalanjäljen tulisi perustua elinkaariarviointiin, viitaten ISO:n elinkaariarviointi- standardiin 14044:2006 Ohjeistusta sovellettiin tutkimusprojektin case-tarkasteluissa. 12

7 CEPI:n hiilijalanjäljen 10 varvasta 1.Hiilen sitoutuminen metsiin 2.Tuotteisiin sitoutunut hiili 3.Paperituotteen tuotantolaitoksista syntyvät kasvihuonekaasupäästöt 4.Kuidun tuottamiseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt (esim. puunkorjuu) 5.Muiden raaka-aineiden ja polttoaineiden tuotantoon liittyvät kasvihuonekaasupäästöt 6.Ostetun sähkön, höyryn, lämmön sekä kylmän ja kuuman veden tuotantoon liittyvät kasvihuonekaasupäästöt 7.Kuljetuksista syntyvät kasvihuonekaasupäästöt 8.Tuotteen käytöstä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt 9.Tuotteen loppukäyttöön liittyvät päästöt 10. Vältetyt päästöt ja offsetit (päästöjen kompensointi) (Lisätietoja varten ks CEPI:n hiilijalanjäljen 10 varvasta Case tarkastelujen varpaat, laskettu lisätietona (*) 1.Hiilen sitoutuminen metsiin 2.Tuotteisiin sitoutunut hiili (*) 3.Paperituotteen tuotantolaitoksista syntyvät kasvihuonekaasupäästöt 4.Kuidun tuottamiseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt (esim. puunkorjuu) 5.Muiden raaka-aineiden ja polttoaineiden tuotantoon liittyvät kasvihuonekaasupäästöt 6.Ostetun sähkön, höyryn, lämmön sekä kylmän ja kuuman veden tuotantoon liittyvät kasvihuonekaasupäästöt 7.Kuljetuksista syntyvät kasvihuonekaasupäästöt 8.Tuotteen käytöstä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt 9.Tuotteen loppukäyttöön liittyvät päästöt 10. Vältetyt päästöt ja offsetit (päästöjen kompensointi) 14

8 Ilmastomerkit Paineet kansainvälisen ilmastomerkin kehittämiseksi ovat lisääntyneet Ilmastomerkeillä tavoitteellaan kuluttajien aktivointia Useita kansallisia ja yrityskohtaisia aloitteita merkkien kehittämiseksi on jo tehty, ja muutamia merkkejä on jo käytössä, esimerkkeinä Carbon Trust Climate label (Iso-Britannia) Environmental product declaration (EDP) (Miljöstyrningsrådet, Ruotsi) Brittiläinen tavaratalo Tesco on jo kokeillut hiilijalanjälkimerkkejä omissa tuotteissaan Ilmastomerkkien huono puoli on, että niissä ei huomioida muita ympäristövaikutuksia 15 Suomalaisille painotuotteille tehdyt tapaustarkastelut Sanomalehti Aikakauslehti Elektrofotografialla painettu julkaisu 16

9 Sanomalehti-casen oletukset Sanomalehtioffsetrotaatiolla painettu (CSWO) 4-värinen paikallissanomalehti 40 gsm paperi (40% DIP) valmistettu Suomessa Toimituksellisen työn päästöt eivät sisälly laskelmaan Jakelu kotitalouteen Kaatopaikan päästöt laskettiin perustuen kaatopaikkamoduuleihin A (IPCC) perus case, B ja C Elinkaaren loppuvaihe: Kierrätykseen 79% Kaatopaikalle 16% Polttoon 5% IPCC= Intergovernmental Panel for Climate Change 17 Suomalaisen sanomalehden hiilijalanjälki ~ kg CO 2 ekv. / sanomalehtitonnia kohden Päästöjen lähteet: 10 % 1 % 14 % 21 % 15 % 49 % 17 % 3 % 5 % CF ~ 750 CO 2 ekv. / ton, Moduuli C 8 % Varvas 3b, Sellu ja paperinvalmistuksen fossiiliset polttoaineet Varvas 4, Kuitupuun hankinta 12 % 39 % 2 % 4 % CF ~ 940 CO 2 ekv. / tonni, Moduuli A (IPCC) p Varvas 6b, Paperitehtaan ostettu sähkö Varvas 6c, Painotalon ostettu sähkö Varvas 7, Kuljetukset Varvas 5, Kemikaalit, materiaalit ja fossiiliset polttoaineet Varvas 9, Loppuvaihe 18

10 Sanomalehden hiilijalanjälki, case-tarkastelu Kaikki painotuotteen arvoketjun toimijat vaikuttavat muodostuvaan hiilijalanjälkeen Suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu ostetun sähkön tuotannosta ja raaka-aineiden valmistuksesta Kasvihuonekaasupäästöjen määrä riippuu paljolti käytetystä energiantuotantoprofiilista Tuotteen elinkaaren loppuvaiheella (kaatopaikka, kierrätys ja poltto) on selkeä vaikutus sanomalehden hiilijalanjäljen kokoon Herkkyysanalyysin tulokset osoittavat, että kaatopaikat voivat jossakin määrin varastoida hiiltä, mutta toisaalta ne ovat myös merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde 19 Kaatopaikan herkkyysanalyysi kaatopaikkamoduulin vaikutus hiilijalanjälkeen (sanomalehti) CO 2 ekv. kehdosta hautaan Moduuli A (peruscase) Moduuli B Moduuli C Yksi tonni sanomalehtiä 940 kg 770 kg 750 kg Yksi sanomalehti 190 g 152 g 150 g Suhteellinen muutos vs. peruscase -19% -20% Suurin osa puukuidusta maatuu kaatopaikalla ja muuttuu hiilidioksidiksi ja metaaniksi. Osa metaanipäästöistä kerätään talteen ja osa vapautuu. Osa keräämättä jäävästä metaanista hapettuu hiilidioksidiksi kaatopaikan maaperän pintakerroksissa. Hapettuvan metaanin todellista osuutta ei tunneta. Koska kaatopaikalla muodostuviin päästöihiin liittyy epävarmuutta, laskenta suoritettiin kolmella erilaisella kaatopaikkamallilla Koko elinkaaren kattava hiilijalanjälki tulisi ilmoittaa lukujen vaihteluvälinä mielummin kuin yhtenä lukuna. Moduuli A muodostettiin pohjaten IPCC:lle laadittuun kasvihuonekaasupäästöjen inventaarimalliin. Moduulit B ja C muokkattiin Tanskan teknillisen yliopiston kehittämän mallin pohjalta. 20

11 Systeemin rajauksen vaikutus kehdosta hautaan vs. kehdosta asiakkaalle Newspaper / CO 2 ekv. Kehdosta hautaan, perus case Kehdosta asiakkaalle (kotitalouksiin) Yksi tonni sanomalehtiä 940 kg 760 kg Kun laskenassa ei huomioitu elinkaaren loppuvaihetta, ja laskenta tehtiin kehdosta asiakkaalle (kotiinjakelu), hiilijalanjälki pieneni n. 20%. Hiilijalanjälkitulosten vertailu on mahdollista vain, kun kyseessä ovat samankaltaiset tuotteet,joiden laskenta on tehty yhdenmukaisella tavalla. 21 Elinkaaren loppuvaiheen skenaariot (sanomalehti) Yksi tonni sanomalehtiä -kehdosta hautaan Perus-case* 100% kierrätys 100% poltto 100% kaatopaikalle CO 2 ekv. yht. 940 kg 760 kg 500 kg 2000 kg Suhteellinen muutos vs. 0 n. -20% n. -50% n. +110% peruscase Peruscasen oletukset: kierrätys 79%, kaatopaikka 16%, poltto 5% Skenaariot osoittavat, että case-tarkastelussa tehdyillä rajauksilla ja oletuksilla on suuri vaikutus hiilijalanjälkitulokseen Elinkaaren loppuvaiheella on iso merkitys sanomalehden hiilijalanjäljelle Lukijan päätös tuotteen loppukäytöstä (kierrättäminen, poltto tai kaatopaikka) on merkittävä paitsi hiilijalanjäljen myös resurssien käytön näkökulmasta 22

12 Sanomalehden hiilijalanjälki paperin grammapainon muutos Sanomalehti/CO 2 ekv. 40 gsm 45 gsm Yksi tonni sanomalehtiä 940 kg 933 kg Yksi sanomalehti 190 g 210 g Sanomalehden vuosikerta 66 kg 74 kg Sanomalehtipaperi oletettiin valmistetuksi ensikuidusta (termomekaanisesta massasta, TMP) ja keräyskuidusta (de-inked pulp, DIP). DIP:n osuus sanomalehdessä on n. 40%. Ero grammapainojen välillä ei ole kovin merkittävä. Painettu pinta-ala paperitonnia kohden on pienempi 45 gsm paperilla ja siten tarvittava paperimäärä on suurempi, jotta saadaan vastaava pinta-ala. Sanomalehden hiilijalanjälki on 40 gsm paperilla noin 12% pienempi kuin käytettäessä 45 gsm paperia, kun tulos lasketaan yhdelle sanomalehdelle tai vuosikerralle (pinta-alaa kohden). 23 Sanomalehteen sitoutunut biogeeninen hiili Hiilijalanjäljen lisäksi laskettiin valmiiseen sanomalehteen sitoutuneen biogeenisen hiilen määrä n kg hiilidioksidia/ sanomalehtitonni n. 0,30 kg hiilidioksidia/ yksi sanomalehti n. 107 kg hiilidioksidia / sanomalehden vuosikerta Tuotteeseen sitoutunutta biogeenista hiiltä ei voitu huomioida hiilijalanjälkituloksessa, koska tuotteiden elinikä oletettiin alle vuoden pituiseksi. Tämä periaate on yhdenmukainen PAS2050:2008 -ohjeen kanssa. 24

13 Kommentteja sanomalehden hiilijalanjäljestä Suurin osa sanomalehden kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin ostetun sähkön tuotannosta ja tuotteen arvoketjussa käytetyistä fossiilisista polttoaineista Energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen ovat tehokkaita keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen Hiilijalanjälki kuvaa vain yhdenlaista ympäristökuormitusta, kasvihuonekaasupäästöjä. Päätöksenteossa tulee tarkastella useampaa ympäristövaikutuksista kertovaa parametria, ja huomoida myös muita kestävän kehityksen parametreja Sanomalehti valmistetaan pääosin uusiutuvasta ja kierrätettävästä materiaalista Lisätietoja liittyen esimerkiksi tuotteeseen sitoutuneeseen hiileen ja käytetyn puun ja muiden resurssien määrään olisi myös hyvä kommunikoida 25 Tapaustarkastelu Suomalaisen aikakauslehden hiilijalanjälki (kehdosta hautaan) 26

14 Aikakauslehti-casen oletukset Heatset rotaatiopainettu (HSWO) 4-värinen aikakauslehti Kansi 150 gsm päällystettyä hienopaperia Suomesta Sisäsivut Suomessa valmistettua 80 gsm LWC-paperia Toimituksellisen työn päästöt eivät sisälly laskelmaan Jakelu kotitalouteen Kaatopaikan päästöt laskettiin perustuen datamoduuleihin A (IPCC) perus case, B ja C Elinkaaren loppuvaihe: Kierrätykseen 83% Kaatopaikalle 16% Polttoon 1% IPCC= Intergovernmental Panel for Climate Change 27 Suomalaisen aikakauslehden hiilijalanjälki ~ CO 2 ekv./ aikakauslehtitonnia kohden Päästöjen lähteet: 8 % 17 % 33 % 18 % 12 % 9 % 3 % 16 % 16 % 8 % 15 % 10 % 6 % 27 % 2 % CF ~ 1140 ekv.co 2 /tonni, moduuli C Varvas 3b, Sellun ja paperinvalmistuksen fossiiliset polttoaineet Varvas 3c, Painatuksen fossiiliset polttoaineet (propaani) Varvas 4, Kuitu metsästä Varvas 5, Kemikaalit, materiaali ja niiden polttoaineet CF ~1350 CO 2 ekv./tonni, moduuli A Varvas 6b, Paperitehtaalle ostettu energia Varvas 6c, Painatusta varten ostettu energia Varvas 7, Kuljetukset Varvas 9, Loppuvaihe; kaatopaikka 28

15 Aikakauslehden hiilijalanjälki, case-tarkastelu Kaikki aikakauslehden arvoketjun toimijat vaikuttavat muodostuvaan hiilijalanjälkeen Yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen lähteistä on paperin valmistuksessa ja painatuksessa käytetyn ostosähkön tuotanto. Myös fossiilisten polttoaineiden käyttö on merkittävä tekijä. Syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä riippuu paljolti käytetystä energiantuotantoprofiilista. Myös tuotteen elinkaaren loppuvaihe (kaatopaikka, kierrätys tai poltto) on tuotteen hiilijalanjäljen kannalta merkittävä tekijä Herkkyysanalyysin tulokset osoittavat, että kaatopaikat voivat jossain määrin varastoida hiiltä, mutta toisaalta ne ovat myös merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde 29 Kaatopaikan herkkyysanalyysi kaatopaikkamoduulin vaikutus hiilijalanjälkeen (aikakauslehti) CO 2 ekv. kehdosta hautaan Moduuli A (peruscase) Moduuli B Moduuli C Yksi tonni aikakauslehtiä 1350 kg 1160 kg 1140 kg Yksi aikakauslehti 230 g 200 g 190 g Suhteellinen muutos vs. perus- case 0-14% -15% Suurin osa puukuidusta maatuu kaatopaikalla ja muuttuu hiilidioksidiksi ja metaaniksi. Osa metaanipäästöistä kerätään talteen ja osa vapautuu. Osa keräämättä jäävästä metaanista hapettuu hiilidioksidiksi kaatopaikan maaperän pintakerroksissa. Hapettuvan metaanin todellista osuutta ei tunneta. Koska kaatopaikalla muodostuviin päästöihiin liittyy epävarmuutta, laskenta suoritettiin kolmella erilaisella kaatopaikkamallilla Koko elinkaaren kattava hiilijalanjälki tulisi ilmoittaa lukujen vaihteluvälinä mieluummin kuin yhtenä lukuna. Moduuli A muodostettiin pohjaten IPCC:lle laadittuun kasvihuonekaasupäästöjen inventaarimalliin. Moduulit B ja C muokkattiin Tanskan teknillisen yliopiston kehittämän mallin pohjalta. 30

16 Systeemin rajauksen vaikutus kehdosta hautaan vs. kehdosta asiakkaalle Aikakauslehti/ CO 2 ekv. Kehdosta hautaan, peruscase Kehdosta asiakkaalle (kotitalouksiin) Yksi tonni aikakauslehtiä 1350 kg 1130 kg Kun laskenassa ei huomioitu elinkaaren loppuvaihetta, ja laskenta tehtiin kehdosta asiakkaalle (kotiinjakelu) niin hiilijalanjälki pieneni n. 16%. Hiilijalanjälkituloksien vertailu on mahdollista vain, kun kyseessä on samanlaiset tuotteet, joiden laskenta on tehty identtisellä tavalla. 31 Elinkaaren loppuvaiheen skenaariot (aikakauslehti) Yksi tonni aikakauslehtiä -kehdosta hautaan Peruscase (IPCC) 100% poltto 100% kaatopaikalle CO 2 ekv. yht kg 990 kg 2440 kg Suhteellinen muutos vs. perus case 0 n. -30% n. +80% Peruscasen oletukset: kierrätys 83%, kaatopaikka 16%, poltto 1% Tehdyt skenaariot osoittavat, että case-tarkastelussa tehdyillä rajauksilla ja oletuksilla on suuri vaikutus hiilijalanjälkitulokseen. Elinkaaren loppuvaiheella on iso merkitys aikakauslehden hiilijalanjäljelle Lukijan päätös tuotteen loppukäytöstä (kierrättäminen, poltto tai kaatopaikka) on merkittävä paitsi hiilijalanjäljen myös resurssien käytön näkökulmasta 32

17 Aikakauslehden jakelulla on merkittävä osuus hiilijalanjäljessä Transportation Aikakauslehden of kotiinkuljetus magazine to home All Kaikki other muut transportation kuljetukset 12 % 88 % 15 % 6 % 16 % 16 % 8 % 10 % 2 % 27 % Kuljetusten osuus on 15% koko hiilijalanjäljestä. Kuljetukset sisältävät kaikki aikakauslehden elinkaaren aikaiset kuljetukset sekä jakelun koteihin Aikakauslehden kuljetusten kasvihuonekaasupäästöistä noin 88% (peruscasetapauksessa A) tulee aikakauslehden kotiinkuljetuksesta 33 Aikakauslehteen sitoutunut biogeeninen hiili Hiilijalanjäljen lisäksi laskettiin valmiiseen aikakauslehteen sitoutuneen biogeenisen hiilen määrä n kg hiilidioksidia/ aikakauslehtitonni n. 0,18 kg hiilidioksia/ yksi aikakauslehti n. 9 kg hiilidioksidia/ aikakauslehden vuosikerta Tuotteeseen sitoutunutta biogeenista hiiltä ei voitu huomioida hiilijalanjälkituloksessa, koska tuotteiden elinikä oletettiin alle vuoden pituiseksi. Tämä periaate on yhdenmukainen PAS2050:2008 -ohjeen kanssa. 34

18 Kuljetusten ja paikallisen energiaprofiilin vaikutus - skenaariotarkastelu Koska energiantuotanto on merkittävin hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä, on paikallisella energian tuotantoprofiililla huomattava vaikutus tuotteen hiilijalanjälkeen. Myös käytetyillä polttoaineilla on merkitystä. Jos aikakauslehtipaperi valmistetaan Ruotsissa hiilijalanjälki on n kg CO 2 ekv./ aikakauslehtitonnia kohden (Suomalaisessa casessa hiilijalanjälki oli n.1350 kg ekv.co 2 / aikakaukauslehtitonni) Ruotsi-skenaariossa kuljetuspäästöjen osuus kasvaa muodostaen 23% koko hiilijalanjäljestä (suomalaisessa casessa osuus oli n. 15%) Ruotsin energiaprofiilissa n. 40% sähköstä on tuotettu vesivoimalla ja n. 50% ydinvoimalla Energiantuotantoprofiilit vaihtelevat merkittävästi eri energiayhtiöiden sekä eri maiden välillä. 35 Yhteenveto hiilijalanjälkilaskelmien johtopäätöksista (1/2) Kun tarkastellaan tuotteen koko elinkaarta tulisi hiilijalanjälki ilmoittaa vaihteluvälinä mielummin kuin yhtenä lukuna Painotuotteen kannalta on hyvä asia että käyttövaihe, tuotteen lukeminen, ei kasvata hiilijalanjälkeä, sillä se ei vaadi energiaa Kaikilla painotuotteen arvoketjun toimijoilla on vaikutusta tuotteen hiilijalanjälkeen Yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen lähteistä on paperinvalmistuksessa ja painotuotannossa kulutettu energia (ostettu sähkö- ja lämpö sekä käytetyt polttoaineet). Fossiilisten polttoaineiden osuus energiantuotannossa vaikuttaa merkittävästi tuotteen hiilijalanjälkeen 36

19 Yhteenveto hiilijalanjälkilaskelmien johtopäätöksista (2/2) Erot sanomalehden ja aikakauslehden hiilijalanjäljissä ovat seurausta erilaisesta paperista eri painomenetelmän käytöstä erilaisesta lopputuotteen jakelusta hiukan erilaisesta kierrätysasteesta On suositeltavaa, että hiilijalanjälkituloksen ohessa kerrottaisiin myös muista tuotteeseen liittyvistä asioista Muita olennaisia asioita voivat olla esimerkiksi tuotteeseen sitoutuneen biogeenisen hiilen määrä, käytetyn puun ja keräyspaperin määrä Hiilijalanjälki on hyödyllinen ympäristöindikaattori, mutta sen ohella tulisi käyttää myös muita ympäristöindikaattoreita ja elinkaariarvioinnin tuloksia. Useammat indikaattorit antavat paremman kokonaiskuvan kaikista ympäristövaikutuksista. 37 VTT creates business from technology 25 August