TAPOLA. Talvi 04/05. Tapolan 30-vuotisjulkaisu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAPOLA. Talvi 04/05. Tapolan 30-vuotisjulkaisu"

Transkriptio

1 TAPOLA Talvi 04/05 L E H T I Tapolan 30-vuotisjulkaisu

2 Hyvät Tapolan ystävät! Ihmisen saavuttaessa kolmenkymmenen vuoden iän, näemme me, että se tuo mukanaan elämäntapojen lujittumista, sellaista lujittumista, joka vastaa aiempien vuosien sisäisiä pyrkimyksiä. Nyt lujittuvat myös ulkoiset elämän olosuhteet vastaamaan elämänsisällön sisäistä suuntaa tai sitten elämä saa kokonaan uuden suunnan. Vanha kansansanonta kuuluu: Sinun on täytynyt rakentaa talo, istuttaa puu ja saada poika ennen kuin täytät kolmekymmentä vuotta. Kansantietoudessa nämä kolme asiaa edustavat määrätynlaisia laadullisuuksia, niitä maailma edellyttää ihmiseltä hänen mahdollisuuksiensa mukaisesti, jotta maailma voisi kehittyä edelleen. Talo on vertauskuva siitä tilasta, joka suo ihmiselle turvallisuutta, eikä se tarkoita ainoastaan mukavaa asuntoa. Taloksi voidaan katsoa niin ihmisruumis kuin asuntokin, vieläpä se sisällyttää itseensä sen sosiaalisen ympäristön, missä elämme. Ihmisenä meidän on täytynyt rakentaa tuollaisia taloja. Ei pidä kuitenkaan tarkastella vain rakennuksen ulkoista olemusta. Aivan yhtä tärkeä merkitys on talon sydämellä, mistä taloon virtaa voimaa ja lämpöä. Kolmanteenkymmenenteen ikävuoteemme mennessä meidän olisi pitänyt oppia rakentamaan ja hoitamaan molempia puolia talossamme. Tapolan kyläyhteisö kauan aikaa sitten. Puu on maailmassa kuva elämänvoimista. Pienestä siemenestä kasvaa miljoonia kertoja suurempi puu. Puun ominaisuuksia ovat kasvamisen ja lisääntymisen voimat sekä veden ja hapen käyttämiseen kuluvat voimat. Täten meille annetaan tehtäväksi omassa elinympäristössämme vaikuttaa ihmiselämään elämän- ja tahdonvoimillamme, auttaa elämän perusedellytyksiä ja tukea ihmiskunnan kehittymistä edelleen. Puu antaa meille vielä toisenkin kuvan: Puu on ankkuroitunut juurillaan syvälle lujaan maahan. Sen runko ja oksat kurottautuvat taivasta kohti. Pojan saaminen tarkoittaa, että ihmisenä kohtaamme toisen ihmisen, kuvastamme itseämme toisessa ihmisessä. Emme pysty täysin kokemaan vastuuta vain omassa kehityksessämme ja omissa kokemuksissamme, meidän on opittava kantamaan vastuuta myös toisista ihmisistä. Minun täytyy löytää itseni toisissa ihmisissä ja itsessäni minun on koettava toiset ihmiset. Vanhempien suhteessa lapsiin tämän voi kokea syvästi ja alkuperäisesti. Itseyden on kohdattava itseydetön (itsestä irtautunut). Kansanviisaus ohjaa meidät tämän tehtävän kautta kokemaan itsensä vapaudessa ja antamaan vapauden toiselle ihmiselle. Mielestäni voimme nähdä Tapolan kolmikymmenvuotisen historian aikana jotain siitä, mitä tarkoitetaan kuvalla talosta, puusta ja pojasta. Ludwig Kraus Seija ja Ludvig yhteisen matkan alussa. Sisällysluettelo Pääkirjoitus Hyvät Tapolan ystävät! 2 30-vuotiaalle Tapolan kyläyhteisölle 3 Elämänilmiöitä eli uusi puutarha 4 Vierailupäivä Tapolan kyläyhteisössä 5 Tapolan seitsemäs talo 6 Tapolassa on nyt uusi kahvila 7 Tapolan alkuhistoria 8-9 Tri Karl König- Yhteisöelämästä Tapolan lähihistoria 12 Tuire Tanskanen täytti 40-vuotta vuotta Tapolassa Elämää ennen Tapolaan tuloa ja myös Tapolan sisällä 17 Tapolan kyläyhteisö Niinikoski-kuvassa 18 Tapolan nuoret 19 Tapolan kyläyhteisö Raikkolantie Niinikoski Puh: (03) Fax (03) 882 Lahjoitukset: Merita Orimattila Kirjapaino ja taitto: Päijät-Paino Oy, Lahti 2004 Painos: 500 kpl Paperi: kloorivapaa paperi, ynpäristöystävällinen Kuvat: Kirsi K., Esko H., Rauno T., Pekka K. ja Tapolan arkisto 2

3 30-vuotiaalle Tapolan kyläyhteisölle Melkoisen nopeasti sen jälkeen kun Sylvia-Koti oli asettunut Lahteen, huomattiin selkeä tarve luoda jo koulunsa päättäneille kehitysvammaisille aikuisille kyläyhteisömuotoinen koti, jossa on mahdollisuus työntekoon sekä hyvään henkiseen ja sosiaaliseen elämään. Tilat tällaisen paikan perustamiseen löytyivät Orimattilan Niinikosken kylästä. Kyläyhteisön toiminnan aloittaminen on voimavaroja kysyvä toimenpide ja mania haasteita on voitettavana. Vähäisimpänä haasteena ei ole suhteiden ja hyväksynnän saaminen muilta lähiyhteisön jäseniltä. Tänään voimme todeta, että Tapolan kyläyhteisö on merkittävä osa elävää Niinikosken kylää. Elämän tarpeet muuttuvat ajan myötä ja niin on Tapolankin toimintaa suunnattava tulevaisuuden tarpeita varten. Samoin kuin toiminnan aloittaminen, niin myös muutosten tekeminen, vaativat voimia, uskoa ja rohkeutta. Kannatusyhdistyksen kokous Tapolassa. Uskon, että Tapolan väellä riittää näitä voimavaroja kohdata tulevaisuuden haasteet. Sylvia-Koti yhdistys ry onnittelee lämpimästi 30-vuotiasta Tapolan Kyläyhteisöä. Matti Wirta Tässä Tapolan miehet ovat laivamatkalla. Parhaat Onnittelut 30-vuotiaalle Tapolan kyläyhteisölle. Tämä 30-vuotta on vaatinut ponnisteluja kaikilta henkilöiltä jotka ovat olleet mukana yhteistyössä, kuten Sylviakoti, henkilökunta, kyläläiset ja kyläläisten vanhemmat. Tämän 30 vuoden aikana he ovat tehneet pienestä yksiköstä toimivan Tapolan kyläyhteisön. Tausta tukena on ollut myös Tapolan kannatusyhdistys. Tapolan kyläyhteisö aloitti maatilan vanhoissa rakennuksissa, joita korjaten ja rakentaen uutta se on kehittynyt huomattavaksi kyläyhteisöksi. Rakentavan kehityksen aloittivat Kuusistot yhdessä 14 vuoden ajan kunnes siirtyivät uudis- rakentajiksi Myllylähteelle. Tästä eteenpäin jatkoi Kraussin perhe rakentaen ja kehittäen. He ovat ideoineet erilaisia toimintoja ja jatkavat rakentamista Meidän oma virkistyspaikka Aurinkoranta. ja kehitystä edelleen. Kyläyhteisö on elävöittänyt toiminnallaan koko Niinikosken kylää ja siitä hyvänä esimerkkinä yhteistyönä tehty kahvila Savikukko. Tämä kaikki on mahdollistanut kyläläisille rikkaan elämän ja turvallisen työn ja kodin. Suuret kiitokset ja Onnittelut kaikille mukana olleille ja oleville Tapolan kyläyhteisön kannatusyhdistys Pauli Jeskanen, puheenjohtaja 3

4 Elämänilmiöitä eli uusi puutarha Elämää ja työtä on Tapolan kyläyhteisössä jatkunut jo 30 vuotta. Monet meistä asukkaista ovat likipitäen tämän ajan olleet mukana Tapolan elämässä ja kehityksessä. Henkilöstä ja kyläyhteisön tarpeista ja voimavaroista riippuen toiminta on ollut ammattimaisempaa tai harrastuksenomaisempaa. Meillä on karjanhoitajia, puutarhureita, siivoojia, kodinhoitajia, kokkeja, leipureita, kutojia jne. Toiset taas ovat elämän kuluessa vaihtaneet moneenkin kertaan toimenkuvaansa. Elämänjärjestys ja säännöllisyys ovat niitä kulmakiviä ja kantavia voimia, joita ilman ei ole olemassa jatkuvuutta. Pitkän säännöllisen päivätyön on kuitenkin voimien ehtyessä muunnuttava-laadullisesti ja/tai määrällisesti. Joidenkuiden meistä on vaikea myöntää jopa ajatella että elämä ei voi jatkua Ystävykset Esko ja Sirpa. samana kehdosta hautaan. Tosiasiat kuitenkin tulevat ja auttavat meitä hyväksymään elämän muutoksia. Tapolan kyläyhteisössä elämän uusi haaste onkin tällä hetkellä yrittää löytää jokaiselle myös iän lisääntyessä mahdollisuus sopivaan elämään, mm. keveämpään työhön, uuden oppimiseen, taiteelliseen toimintaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Näissä ajatuksissa aloimme syksyllä 2003 viritellä Tapolan kyläyhteisössä senioritoimintaa. Mukaan tulivat aluksi Sirkka-Liisa, Rauno, Kerttu, Eila ja Esko, joista useimmat ovat kuudenkympin virstanpylvään ohittaneita, monet vielä säännöllisessä työelämässä mukanaolevia ja kaikki edelleen kyläelämässä vahvasti vastuunsa kantavia. Kyläelämän pioneerivaihe oli senioritoimintaa aloitteleville tuttu, nyt olimme lähdössä seniorelämän pioneerivaiheeseen. Varovasti nimesimme ryhmän pioneeriryhmäksi. Yhteinen, työ- ja talonelämästä erotettu aikamme oli torstai-iltapäivänä klo välinen aika. Aika loi tilan, johon odotukset, toivomukset ja kysymykset voivat tulla. Olimme lähdössä yhteiselle matkalle. Ilman selkeästi määriteltyjä päämääriä kokoonnuimme aluksi Kallion taloon valokuva-albumit mukanamme. Kuvien katsomisen myötä mieliimme alkoi palautua monenlaisia muistoja, sekä yhteisiä, että yksityisiä. Välillä joimme mehua, ja jatkoimme muistelua: ihmisiä, tapahtumia jne. Kuvien paljouden vuoksi tätä työsarkaa olisi voinut jatkaa kauan, mutta halusimme tehdä muutakin. Toisinaan pelasimme pelkästään Raunon mukanaan tuomia seurapelejä, joista muistipeli oli ehdottomasti tutuin ja suosituin. Samalla tuli muistikin testattua. Jokainen meistä oli kiinnostunut retkistä. Niinpä kävimmekin muutaman kerran Orimattilan kirjaston lehtisalissa, jossa aika kului niin nopeasti, ettemme sen jälkeen edes kahville ehtineet. Kerran vierailimme Sylvia-kodissa, jossa saimme kuulla Lauluvuoden opiskelijoiden ja opettajien esittämän torstaikonsertin. Näiden retkien lisäksi olimme keväällä, kun ensimmäiset muuttolinnut olivat saapuneet, lähiympäristössä luonnonhavainnointiretkellä. Opiskeluakaan emme unohtaneet. Perehdyimme Orimattilan kylähistoriaan teoksen kyliä ja kyläläisiä avulla. Luimme myös vanhoista kansankulttuuriperinteistä, joista löytyi monia juttuja, hupaisiakin asioita ja nimityksiä. Tarinat kuuluivat läpi vuoden silloin tällöin ohjelmistoomme. Eilan kanssa luimme niitä vuorotellen ääneen. Joskus muovailimme tarinoissa esiintyviä eläimiä. Leipominen oli Eilalle ennestään tuttua puuhaa, muille muuten mielenkiintoista. Vuoden kuluessa leivoimme ja myös maistelimme pikkuleipiä, kakkua, pullaa ja sämpylöitä. Jokaiselle löytyi leipomisessa oma tehtävänsä. Huvittelun puolelle menimme videofilmejä katsoessamme. Luontoon ja historiaan liittyvät filmit olivat tavallisimpia, mutta katselimme tasapuolisuuden vuoksi myös Pekka ja Pätkä-filmejä. Keväällä tutustuimme hiukan sirkuselämän saloihin, Kuorolaulu esitys yhteisessä juhlassa. 4

5 ja varsinkin Rauno alkoi taitaa jonglöörausta pitäen pallot hyvin hallinnassa. Pihatöitä teimme myös yhdessä alkukesästä, sekä aloitimme pitkällisen matonpesuprojektin Raunon ja Raimon kanssa ( joka keväällä liittyi joukkoomme). Vuosi oli hyvin antoisa. Varsinaisen toiminnan rinnalla yritimme katsoa elämää eteenpäin, ei vain harrastusten suhteen, vaan kokonaisuutena. Niinpä kevätpuolella pidimme laajemman viisikymppisten kokouksen, jossa kuuntelimme jokaisen ajatuksia ja toivomuksia seniorielämän varalle. Useimmat olivat tyytyväisiä siihen, mitä elämä jo tarjosi, ja varsinkin työ osoittautui tärkeäksi. Kuitenkin joillakuilla oli omia toivomuksia työajan, asumisen ja harrastusten suhteen. Pienin askelin meidän on mahdollista kehittää elämää niin, että se vähitellen voi saada uusia sävyjä ja muotoja. Nämä aiempiin kokemuksiin liittyneinä voivat kenties tuoda jokaisen ihmisen kokonaisolemuksen yhä enemmän esiin. Torstai-iltapäivämme Vierailupäivä Tapolan kyläyhteisössä Tapola on Niinikoskella, Orimattilassa, sijaitseva Kyläyhteisö, jossa on noin 70 asukasta, joista 32 on kyläläisiä ja loput hoitohenkilökuntaa perheineen. He pyrkivät täysivaltaiseen yhteiselämään kodeissa, töissä ja vapaa-ajalla. Jokaisella kyläläisellä on vakituinen työpaikka maatilalla tai siellä sijaitsevissa pajoissa, joita on ainakin yrttipaja, käsityöpaja ja juustola, missä he tekevät omat juustonsa ja muut maitotuotteet. Tilan toiminta perustuu Rudolf Steinerin oppeihin. Tapolan tila on biodynaamisesti hoidettava maatila, biodynaaminen maanviljely on luomuviljelyn alalaji. Tilalla on noin 50 ha peltoa ja 16 ha metsää. Pelloilla viljellään vilja- ja rehukasveja ja erilaisia vihanneksia ja yrttejä. Tapolassa on myös lypsykarjaa, sikoja, lampaita ja siipikarjaa. Tilalla tuotettavat maataloustuotteet menevät heidän omaan käyttöönsä. Tapolan kyläyhteisön toiminta alkoi , eli melkein 30 vuotta sitten. Silloin siellä oli vain maatila ja maatilan päärakennus, kun taas nykyään siellä on 7 erillistä taloa, joissa asuu jokaisessa oma pienimuotoinen perhe. Olin erittäin yllättynyt siitä laajuudesta, mitä Tapolassa näin. Välipalalla istuvat Pekka, Tapio, Pertti, Ulla ja Silja Börje ja Jarmo yhdessä puutarhatöissä. oli pieni siemen, josta toivottavasti kasvaa monia uusia tulevaisuuden puutarhaan, seniorielämään. Silja Penttonen ÔÔÔ 5 Lämmin kohtaaminen Ullalla ja Raunolla. Olin kyllä tietoinen, että Orimattilassa tällainen kylä sijaitsee, mutta en olisi ikinä uskonut, että se on noin laaja. Minulle Tapolaa esitteli yksi kylän asukkaista, joka oli tullut tilalle jo vuonna 1975, eli hän oli ollut siellä lähes alusta asti. Kierroksemme oli erittäin mukava, kun rauhassa katselimme ja kiertelimme ympäriinsä. Tapasimme myös paljon muitakin kyläläisiä ja kaikki oli yhtä ystävällisiä ja iloisia. Oli mukavaa nähdä, että he viihtyivät aidosti Tapolassa, eivätkä vain olleet siellä kun ei muuta ole. Tila oli oikeasti heidän kotinsa. Ilmapiiri oli muutenkin erittäin kotoisa eikä ollenkaan laitosmainen. Talot olivat hyväkuntoisia ja erittäin siistejä. Niistä yhteisöistä, missä minä olen käynyt, Tapola oli ensimmäinen oikein yhteisön tuntuinen. Ville Laakso, Orimattila

6 Tapolan seitsemäs talo Tämän vuoden syyskuussa osti Sylviakoti yhdistys Tapolalle uuden asuintalon Niinikoskentien varrelta. Se on yksikerroksinen kaksoistalo, tilavuudeltaan 226 m 2, jossa voi asua 7-8 tapolalaista. Metsäinen tontti, missä talo on rauhassa ja hieman piilossa, on vain 50. metrin päässä Tapolan maiden rajasta ja 120. metrin päässä Taavetin talosta. Sieltä käsin voidaan kävellä Kirjokanteen, joen lähettyvillä oleviin taloihin ja Savikukko-kahvilaan 5. minuutin sisällä. Talon alla on suuri kellari ja talon läheisyydessä on autotalli kahdelle autolle ja siihen sisältyy myös kaksi varastohuonetta. Tontilla on vielä rakennusoikeus 100 m 2 lisälaajennukselle. Talo on 25 vuotta vanha ja hyvässä Tapolan seitsemäs talo. kunnossa. Muutamia huoneita on järjestettävä uudelleen, jotta talo vastaisi meidän tarpeitamme. Koko taloon on tarkoitus tehdä tapetoimis- ja maalaustöitä. Veden kanssa tekemisiin joutuvat tilat varustetaan uudelleen ja kaakeloidaan. Vesiputket täytyy varmuuden vuoksi uusia ja nostaa lattian yläpuolelle. Vedensaanti on yhdistetty Niinikosken lähdevesipumppuun. Talon ulkotyöt, sadeveden ohjaus, pihan kunnostus ja etupuutarhatyöt on tarkoitus tehdä seuraavana vuonna. Kuitenkin alataloille johtava tie tehdään jo tänä vuonna. Tapolan tilat ovat tätä nykyä täysin käytössä. Usein on vaikeata järjestää vieraille nukkumistilaa. Niinpä uusi talo on todella tervetullut. Me emme pidä uuden talon tehtävänä sitä, että yhteisömme kasvaa. Paremminkin se antaa mahdollisuuden järjestää asuinolot kylässä kyläläisten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Muutamat meistä tarvitsevat enemmän hoitoapua ja tätä vastaavia tiloja. Toiset taas haluaisivat vetäytyä lepohetkinään omaan rauhaan taloyhteisöstä. Viime vuosina olemme yrittäneet järjestää oman huoneen kaikille niille, jotka haluavat omaa rauhaa. Sen vuoksi, että kylässä tarvitaan enemmän henkilökuntaa, kävivät lisätilat tarpeellisiksi. Uusi talo ei kuitenkaan laajenna ainoastaan kylän fyysistä tilaa, se merkitsee myös tietoisuuden laajentamista kaikille kylän asukkaille. Postin jako, talonvanhimmat, puhelinyhteydet, tulipalovaaran välttäminen, ostokset, pihatyöt, lomasijaisuudet ym. ovat vain pieni osa siitä, mitä meidän täytyy ottaa huomioon ja laajentaa. Kaikkialla tulee jo esille tusinoittain kysymyksiä: Mitä puhelinnumeroita on keskuksessa vielä vapaana? Kuinka nurmikot leikataan, tarvitsemmeko uuden ruohonleikkurin? Jos kaikista taloista tulee osanottajia kokouksiin, tuleeko osanottajamäärä liian suureksi? Ketkä ylipäätään muuttavat taloon? Toivomme kaikki, että osaamme tehdä oikeita ratkaisuja talon korjausten suhteen ja uuden taloyhteisön perustamisen kanssa. Se, kuinka tuossa uudessa talossa taloelämä kehittyy kiinteäksi taloyhteisöksi, on herkkä prosessi, joka kehittyy uusien talojen asukkaiden ja koko kyläyhteisön välillä. Ludwig Kun tulin Tapolan Minä tulin tänne Tapolaan tammikuun 24 päivänä 1975 maanantaina aamulla kello Tapolalaiset olivat vielä aamiaisella. Minä tulin äidin ja isän ja Paavo veljen kanssa tänne Tapolaan. Äiti sanoi, että minä olen yksi Taavilan Muori vaan. Muista likka olla kunnolla. Kun äiti ja isä ja Paavo veli lähtivät kotiin niin minä itkin vähän kun ne lähtivät. Meitä tyttöjä asui aika monta Alamökissä ja siellä oli aika ahdasta asua. Mustalaiset asuivat siinä meitä ennen ja kun ne lähtivät saimme siivota heidän jälkensä. Eila Taavila 6

7 Tapolassa on nyt uusi kahvila Savikukko! Kerttu pitkäaikaisessa työssään kutomossa. Tapolassa on nyt uusi kahvila Savikukko. Toukokuussa oli avajaiset. Kahvilassa on työssä Pekka K., Timo, Raimo, Kia, Kim, Maija, Beate ja Ludvig. Minä olen viihtynyt siellä. Kahvi on hyvää, tarjolla on lisäksi pullaa, marjapiirakkaa ja jäätelöä. Siellä käy paljon vieraita ja musiikkia soitetaan. Minä olen ollut tulevaisuuskokouksessa 2 kertaa. Olen viihtynyt kutomossa, huomenna on ilta-ryhmä. Silja pitää sanomalehtiryhmää. Minä rakastan Oskari-kissaa ja Nalle koiraa. Myyjäiset meni hyvin ja saatiin hyvä tulos. Oli paljon väkeä. Kerttu Heikkinen Hyvät ystävät Haluamme tällä lehdellä kertoa Tapolasta ja sen toiminnasta ja siten tuoda sitä lähemmäksi kaikille niille jotka ovat kiinnostuneita siitä. Kuitenkin tämän lehden tekeminen tuottaa kustannuksia ja siihen me pyydämme teidän ystävällistä avustusta. Tiedämme että kaikki jotka ovat kiinnostuneita lukemaan Tapolan kuulumisia eivät ehkä pysty maksamaan tätä lehteä, siksi tämän lehden maksu on vapaaehtoinen. Löydät säännöllisesti lehtemme välistä liitteet: kannatusyhdistyksen jäsenhakemuksen ja pankkisiirtolomakkeen. Ystävällisin terveisin lehden toimitus JÄSENHAKEMUS Puh , Fax Tahdon liittyä Tapolan kyläyhteisö ry:n jäseneksi. Paikka ja aika Nimi Osoite: 7

8 Sylvia-koti, joka tarjoaa kodin ja koulun erityistä huolenpitoa tarvitseville lapsille, aloitti toimintansa Lahdessa keväällä Tapolan kyläyhteisön alku lähti Sylvia-kodin lasten ja nuorten vanhemmilta, jotka halusivat turvata jo koulunsa päättäneiden nuorten aikuisten elämän. Aktiivisesti vanhemmat ilmaisivat kysymyksensä: Miten Sylvia-koti voisi edetä ja auttaa heitä löytämään yhteisömuotoisen elämäntavan, joka voisi sisällyttää piiriinsä myös työnteon koulun sijaan. Kyläyhteisöimpulssi, jota oli käytännössä toteutettu monissa maissa vuodesta 1951 lähtien, näytti nyt löytävän tiensä Suomeen ja sopi vastaukseksi tarpeeseen, joka täällä oli kohdattu. Perustettiin Sylvia-kodin henkilökunnasta ja vanhemmista ryhmä, joka alkoi etsiä sopivaa maatilaa aikuisyhteisön perustamiseen. Hiukan myöhemmin perustettiin myös ns. Suojakylän Kannatusyhdistys, joka keräsi varoja tulevaa toimintaa tukemaan. Suhteellisen lyhyessä ajassa löytyi sopiva maatila Orimattilan Tapolan alkuhistoria Aimo Kuusisto sekä Tapolan miehiä ja naisia katsomassa uutta suuntaa. Niinikosken kylältä. Aloitettiin neuvottelut Tapolan tilan vuokraamisesta aikuisyhteisön käyttöön. Maatilan rakennusten korjaustyöt aloitettiin keväällä 1970 ja tarkoitus oli käynnistää toiminta jo syksyllä. Aikataulu piti Tapolan naiset keräävät aineksia yrttiteehen. 8

9 paikkansa, ja Tapolan ensimmäiset asukkaat muuttivat sisälle viimeistelyä vaille valmiiksi saatettuun päärakennukseen Tänä päivänä, kun katsoo taaksepäin tuohon nimenomaiseen hetkeen, voi olla kiitollinen, että yhteisöimpulssi oli tavoittanut ihmisryhmän, joka oli halukas sitoutumaan uuden yhteisön rakentamiseen. Aloitusryhmä oli 12 entistä Sylvia-kodin oppilasta sekä 5 ns. henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Vanhalla maatilalla kunnostustyöt tilan rakennuksissa työllistivät koko kyläyhteisön miehet maataloustöiden lisäksi niin, ettei koskaan ollut päivää etteikö mielekästä työtä riittänyt kaikille. Vajaan kahden vuoden sisällä kyläyhteisön asukasluku oli kasvanut yhdeksästätoista kahteenkymmeneenkahdeksaan ja asuintilat kävivät ahtaiksi. Tapolan tilan vanha päärakennus ja pieni piharakennus eivät enää riittäneet. Vuonna 1976 valmistui Helsingin kaupungin rakennuttamana kaksi uutta asuinrakennusta sekä huolto- ja työtilarakennus. Tämä mahdollisti 16. helsinkiläisen asukkaan muuton Tapolaan. Asukasluku oli Tapolassa tähän aikaan n. 50 henkilöä. Maanviljelys, Yksi meidän rakkaista sarvipäistä. karjanhoito, (lypsylehmät, kanat, lampaat ja siat) sekä puutarhanhoito mahdollisti 50. ihmisen yhteisön laajan omavaraisuuden ravinnon suhteen. Vuonna 1978 Rantakarin tila ostettiin ja vanha päärakennus kunnostettiin kutomoksi. Seuraava kohde, joka otettiin työn alle, oli Rantakarin vanha navetta. Elettiin vuotta 1980, jolloin kansainvälisellä Rotaryliikkeellä oli teemana Vammaisten vuosi, johon he valitsivat kohteen, jota tukisivat ja kehittäisivät. Tapolan kyläyhteisö valittiin kohteeksi. Niinpä Tapolan väen pitkäaikainen haave alkoi toteutua. Vanha navetta päätettiin muuntaa monitoimitilaksi, jossa yläkerrassa olisi kylälle juhlasali ja alakerrassa työpajatoimitilojen lisäksi uusi sauna ja varasto ja kylmätiloja. Lampola sai väistyä uuden päätöksen myötä. Hanke toteutui ja valmistui vuonna 1981 ja yhtenä keskeisimpänä tukijana tässä hankkeessa toimi ja vaikutti Etelä-Suomen Sanomien silloinen päätoimittaja Tauno Lahtinen. Seuraavaksi valmistui uusi asuinrakennus, Vipunen vuonna Vuonna 1985 Kallion tilan rakennus tuli myyntiin ja sen ollessa yksi lähimmistä naapuritaloista se päätettiin ostaa ja kunnostaa palvelemaan yhteisön käyttötarpeita. Tapolan kyläyhteisön ensimmäisten 12. vuoden ajalta haluamme mainita ne tahot, jotka edesauttoivat yhteisöpyrkimyksen eteenpäin viemisessä. Kaikkien tapolalaisten vanhemmat, sisarukset ja ystävät muodostivat laajan ja vankan tukijapiirin. Alkuaikoina esim. Kannatusyhdistyksen jäsenmäärä nousi yli 350 henkeen. Lukemattomissa myyjäisissä ym. juhlissa oli aina ilo kohdata. Vaikka rahallinen tuotto ei joka kerta ollut niin suuri, oli hyvä yhteishenkemme voimia antava ja vahva tuki jokapäiväisen elämän alueelle. Seuraavaksi voi mainita naapurien varauksettoman hyväksynnän sekä avun, joka ulottui aivan käytännön työalueelle. Tapolan kyläyhteisön väki varmasti muistaa ne tärkeät vierailut, jolloin pastori Helmer Knutar, lääkäri Kari Krohn tai valtiosihteeri Teemu Hiltunen jakoivat kanssamme osaamistaan tai antoivat neuvoja kukin omalta alaltaan. Voimme sanoa, että he vielä tänäkin päivänä toimivat työmme suojelijoina. Tapolan kyläyhteisön pyrkimys oli alusta lähtien muotoilla elämä niin arjen kuin juhlien vietossa Rudolf Steinerin antamien sosiaalisten muotojen luomishengestä. Pioneeriajan innostus oli yhteisön rakentamisessa myös vahvasti läsnä, ja monet ovat ne elämän ikuiset ystävyyssuhteet, jotka tänä aikana solmittiin. Maija & Aimo Kuusisto 9

10 Tri Karl König Yhteisöelämästä Ihminen haluaa nähdä kanssaihmisissään enemmän kuin perustarpeiden ja vaistojen summan. Hän haluaa tuntea naapurissaan Jumalan kuvan ja tunnustautua siihen kuvaan. Jos naapuri puolestaan näkee hänessä Jumalan kuvan, niin he molemmat kohoavat syntymässään saamaansa ihmisarvoon. Ihmisen on viimeinkin löydettävä uudelleen todistus jumalallisuuden olemassaolosta maailmassa. Tätä ihmisen ei kuitenkaan ole sallittu saavuttaa yksinomaan itseensä tukeutuen. Kuitenkin hän voi saavuttaa varmuuden jumalallisista ilmiöistä eläessään yhteisössä toisten ihmisten kanssa ja siten hän saa rohkeutta ja voimaa. Siellä, missä todellisia yhteisöjä muodostuu, siellä katoavat nykyajan kolme suurta erhetystä. Tässä me löydämme kylämme henkisen alun. Meidän yhteisömme on yksi monista yrityksistä rakentaa yhteisöjä. Camphill-yhteisö on jotain erikoista, koska se on ottanut itselleen erikoistehtävän. Se haluaa luoda elämänmuodon sellaisille ihmisille, jotka eivät löydä paikkaansa kilpailuyhteiskunnassa. Tämä yritys voisi jäädä passiiviseksi tehtäväksi vieläpä silloinkin, kun se tapahtuu parhaassa tarkoituksessa siis yhdeksi uudeksi laitokseksi, yhdeksi uudeksi pakopaikaksi, ellei yrityksessä olisi mukana myös muita aktiivisia tekijöitä. Camphill-kylästä voisi tulla hyvin tärkeä kokeilu arvioitaessa tulevia yhteisön tarpeita. Sellaiset miehet ja naiset, joiden älykkyystaso on testituloksissa havaittu olevan tavallisen tason Lääkepedgogisen liikkeen lääkäreiden vierailu Camphillissa Vasemmalta: Frits Wilmar, Karl König, Helmut Klimm, Thomas J. Weihs, J. Beron alapuolella, tulevat elämään ja tekemään työtä ihmisten kanssa, joilla on normaali älykkyys, ilman, että sitä pidettäisiin rajoittavana tekijänä, sehän on vain kuviteltu rajoitus. Jokainen ihmisolento on varustettu samanlaisella älykkyydellä, se on lahja, jonka me jokainen saimme syntyessämme. Tämä älykkyyskipinä saattaa olla pimentynyt tai halvaantunut, se voi olla uhattuna tai vangittuna kehitysvammaiseen ruumiiseen. Kuitenkin kaikki ihmiset ovat syntyessään samanlaisia juuri tässä asiassa. Jos normaali ihminen voittaa ylpeytensä ja hyväksyy tämän asian, saattaa siitä olla hänelle apua, sillä ihmiskunnassa on ylpeys se tekijä, joka jakaa ihmiset viisaisiin ja tyhmiin, alkukantaisiin ja sivistyneisiin, korkeampiin ja alempiin ihmisyksilöihin. Meidän toinen tehtävämme on päästä siihen, että ihmiset eivät lukisi alkuperäänsä luonnon vaan yliaistisen aikaansaannokseksi. Tähän me tarvitsemme päivittäistä harjoitusta voidaksemme taistella omaa heikkouttamme ja omia epäilyjämme vastaan. Me tulemme päivittäin kokemaan pettymyksiä, vieläpä toivottomuutta. Toiset ihmiset eivät toimi meidän odotus- 10 Kirkton talo

11 temme mukaisesti ja me itse kadotamme luottamuksemme. Silloin meidän on muistettava, että jokaisessa ihmisessä piilee jumalallisuuden siemen ja se on tarpeeksi voimakas kestääkseen kaikki vaikeudet ja koettelemukset - ellei tänään, niin ehkä huomenna, jos ei huomenna, niin kuitenkin myöhemmin, lopullisesti. Ihmisten kesken vallitsee juhlallinen veljeys. Me olemme veljiä, koska meidän kaikkien alkuperä on Jumalassa ja samalla on jumalallinen meidän inhimillinen mahdollisuutemme ja alkuun paneva voima ihmiskehityksessämme. Loppujenlopuksi meidän täytyy tiedostaa, että meidän työmme ja vaivamme on turhaa, elleivät ne pohjautuisi Jumalan tahdon ja suunnitelman varaan. Yhdessä koettu työ ja hartaus, yhteiset teot ja ilot, yhteinen kärsimys ja yhteinen armonkokemus se kaikki luo hitaasti tietoisuuden Jumalan läsnäolosta, ja tämä on ihmeellisin kaikista yhteisökokemuksista. Jos meidän onnistuu tehdä työmme päivittäin aina uudelleen innostuneina ja rakastaen, oli sitten kyseessä leivän leipominen, kenkien tekeminen tai lehmien lypsäminen, silloin meistä tulee vapaita. Todellista vapautta me tunnemme vain silloin, kun rakastaen vihimme työmme korkeammalle olennolle. Tällä tavoin voidaan yhteisössä toteuttaa modernin ihmiskunnan kolme ihannetta: Tasa-arvoa, veljeyttä ja vapautta niitä ihanteita, jotka Ranskan vallankumouksessa poljettiin tomuun ja vereen. Ne ihanteet odottavat, että ne voisivat syntyä uudelleen ihmisyhteisössä. (Tri. Karl König oli Camphillliikkeen perustaja) Tri Karl König Karl König, Alix Roth ja Thomas J. Weihs vierailulla König talossa Taustalla Bennachie-Gebirge. 11

12 Tapolan lähihistoria Sen jälkeen kun Kuusistojen perhe oli lähtenyt Tapolasta liittyäkseen vuodeksi keskieurooppalaisen Camphill-kylän toimintaan, jäi vastuu Tapolan asioista Silja Penttosen harteille. Nopeasti kuitenkin voimavarat lisääntyivät, sillä vuonna -87 tuli Saksasta Kraussien perhe ja Ludwig Kraus otti tehtäväkseen leipomon johtamisen. Seuraavana vuonna pääsivät myös Juha ja Sirkka Degerman Tässä ovat makkaranteko talkoissa suuret ja pienet. Tapolaan, ja Juha omistautui tärkeille toimistotöille. Molempien perheiden vastuualueet lisääntyivät nopeasti, sillä kyläyhteisö kasvoi. Maatalous oli kasvanut karjan lisäännyttyä vuosien mittaan. Pelto pinta-alaa oli myös kasvatettu vuokraamalla peltoja naapurilta. Sitten kävi ajankohtaiseksi uuden navetan rakentaminen. Siitä tuli pihatto- rakennus, josta lehmät saattoivat vaeltaa ulos aitaukseen myös talvisaikaan. Vanha navetta toimi nuorten vasikoiden majoittamisessa ja sitä käytettiin myös lehmien lypsämiseen, koska lypsykone oli kiinteästi rakennettu sinne. Hieman ennen uutta navettaa saatiin valmiiksi suuri työpajarakennus, johon tuli viljankuivaamo, koneiden korjaus- ja huoltotilat, juustola maidon jalostamista varten ja yrttipaja puutarhan tarpeisiin. Yläkertaan jäi suuri tila, jota aluksi käytettiin kokoontumis- ja kahvilatilana. Sitten Sylvia-kodista tarjottiin meille kynttiläpajaa, koska he kalusivat lopettaa sen pitämisen. Niinpä sitten kaikki työpajan koneet ja vahavarastot siirrettiin Tapolaan ja yrttipaja muuttui talvisaikaan kynttiläpajaksi sen jälkeen kun puutarhan yrttityöt syksyllä oli lopetettu. Nämä kaksi työpajaa käyttävät edelleenkin samoja tiloja, toinen toimii niissä talvisin ja toinen kesäaikaan. Se kävi helposti päinsä, sillä molempien pajojen työväki oli paljolti samoja ihmisiä: kesällä puutarhatöitä ja talvisin kynttiläntekoa. Tapolan johtaminen oli pitkään Juha Degermanin harteilla, mutta rasitus tuntui suurelta, koska Juhan terveys heikkeni 12 ajan mittaan. Niinpä Degermanit muuttivat Lahteen vuonna -99 ja Ludwig Kraus peri toimistotyöt, koska hän oli jo jonkin aikaa tutustunut niihin. Vuonna 2000 siirtyi kutomo uuden maatalousrakennuksen yläkertaan harvakseltaan käytetyn kahvilan tiloihin. Siellä on yhtenäiset työtilat ja paljon valoa, koska ikkunat ovat suoraan länteen. Entinen kutomorakennus tarvittiin asumistarkoituksiin, sillä talot olivat käyneet kovin ahtaiksi. Tässä muutosten virrassa syntyi meillä ajatus, että vanhan koulurakennuksen käyttämättä olevat puuverstastilat voitaisiin muuttaa kahvila- ja kokoustiloiksi. Anoimme EU:lta remonttirahoja talon korjaamiseksi ja muuttamiseksi ja ne myönnettiinkin. Työt aloitettiin omin voimin, ja sopivassa tilanteessa saimme avuksi kokeneen puusepän, joka ahersi Savikukossa kaikki vapaat iltansa. Talven mittaan tilat muutettiin mukavaksi vanhanajan kahvilaksi. Ikkunat ja ovet maalattiin ja seinät tapetoitiin vanhanaikaisilla tapeteilla ja lattia hiottiin. Kesällä 2004 meillä oli tervetuliaiskahvitus kaikille Niinikosken ja ympäristön asukkaille. Taloon oli myös valmistunut toimistohuone kaikille asiasta kiinnostuneille naapureille. Siellä on kaikenlaisia toimistokoneita nykyajan hengessä huolimatta siitä, että tila itse on kuin viime vuosisadalta. Pieni huone talosta muuttuu parhaillaan uudeksi terapiatilaksi, jossa taideterapeutti työskentelee kyläläistemme kanssa. Kahvila on auki pari kolme kertaa viikossa muutaman tunnin ajan, ja sinne ovat kaikki kylän asukkaat tervetulleita. Meidän kyläläisemme ovat kovin hyvillään tästä toimintamuodosta ja avustavat vuorotellen kahvilan tehtävissä.

13 Meitä oli jo pitkään askarruttanut ajatus, että toimintamme tarvitsee uusia asuintiloja ja tarkoituksena oli rakentaa uusi suuri asuintalo vastapäätä hallirakennusta. Tilanne ratkesi kuitenkin tänä vuonna niin onnekkaasti, että aivan Niinikosken keskustasta löytyi suuri omakotitalo, joka oli myytävänä. Neuvottelujen ja harkinnan jälkeen Sylvia-koti yhdistys osti talon ja siellä aloitetaan korjaukset vielä tämän vuoden puolella. Jonkin verran muutoksia joudutaan tekemään, jotta talo soveltuisi meidän tarpeisiimme, mutta arvelemme, että jo ensi keväänä asukkaat voivat muuttaa tähän uuteen taloon. Tapolan kokoisessa kylässä tapahtuu aina muutoksia ja sopeutumista uudistuneisiin oloihin, mutta se on myös asia, joka pitää meidät virkeänä. Olemme nyt toimineet Camphillyhteisönä 30. vuoden ajan, ja näin pitkällä ajanjaksolla on tapahtunut monenlaista muuttumista. Olemme aikuistuneet ja katselemme tulevaisuuteen luottavaisina, sillä tällaisessa yhteisössä ihmissuhteet kypsyvät ja kehittyvät. Me luotamme siihen, että edelleenkin saamme apua henkisestä maailmasta silloin kun ihmiset eivät pysty näkemään hankaluuksien taakse. Kun katselee Tapolan historiaa taaksepäin, niin huomaa, että aina tiukan paikan tullen apua on tullut odottamatta ja kaikki asiat ovat selvinneet. Siispä suhtaudumme luottavaisina tulevaisuuteen, mitä se sitten mukanaan tuokaan. Saila Roihu Yhteinen lauluhetki kesäiltana keskipihalla. Koko kesän odotettu päivä lähestyi lokakuussa 2004! Mikkelin markkinoiden jälkeisenä päivänä 3. lokakuutta 2004 koko kylä onnitteli Tuirea. Hän kutsui Savikukon kahvilaan kaikki ystävänsä ja nautti sankarina jokaisesta hetkestä. Jäätelö ja kakut odottivat juhlavieraita ja uusi Savikukon kahvila palveli hyvässä tarkoituksessa. Tuiren saamat CD t antoivat kaunista taustamusiikkia. Ja kuten kuvassa näkyy, suuri syksyinen toivomus mustasta koirasta toteutui. Seuraavat pyöreät juhlat Tuire viettää Tapolan juhlasalissa, koska 50- vuotta on vielä isompi juhla, ja siihen saakka Tuiren ystävien määrä on taatusti kasvanut. Kiitos Tuire, että saimme sinun kanssasi juhlia! Sinulla on annettavana meille kaikille ainutlaatuiset lahjat. Toivomme sinulle monia aurinkoisia ja onnellisia päiviä seuraavalle vuosikymmenelle! Pitkään rinnallasi kulkenut Beate Tuire Tanskanen täytti 40- vuotta! 13

14 17 vuotta Tapolassa - miten rikasta aikaa se oli!! henkilökohtainen katsomus Miksi sen pitäisi olla Suomi?? Tämän lauseen esitin epätoivoisesti miehelleni viimeisenä iltana Saksassa lokakuussa 1987, eli seitsemäntoista vuotta sitten, ja samalla revin suomenkielen oppikirjan etusivun kahtia ja heitin sen sohvanpöydälle! Kun aamulla lähdettiin autolla kohti satamaa, jättäen itkuiset lähisukulaiset ja monet ystävät Saksaan, irtosi mieheni Ludwigin hammaspaikka (joutuiko hän viimeisinä muutosvaiheina liian usein puremaan hampaat yhteen, kestämään kaikenlaista?) Tämä pieni episodi kuvailee ytimekkäästi, minkälaisien haasteiden edessä olin, kun tulin 24- vuotiaana Tapolan Kyläyhteisöön, melkein viiden lapsen äitinä ja aviovaimona: a) kieli Beate ja Leena soittavat yhdessä Lyyraa. b) kysymykset, joihin vastaukset pitäisi itse tutkiskella c) oma temperamentti d) kaukaiset sukulaiset ja ystävät, toisessa maassa e) suomalaiseen terveyspalveluun luottaminen Miten se sitten tapahtui, että me tulimme juuri Suomeen? Olimme elokuussa 1987 palanneet ihanalta lomalta, joka vietettiin jo kolmatta kertaa Saksassa erityshoitoa tarvitsevien lasten- ja nuorten elämäyhteisössä, jossa oli kaksi vierastaloa ruokapalveluineen. Tutustuimme tähän yhteisöön hienon keittokirjan kautta, jonka yhteisössä elänyt taitava kokki julkaisi. Viimeisellä kirjansivulla oli tämä lomamahdollisuus mainittu. Takaisin meidän perheyrityksemme Demeter- leipomo Blockhaus-Krausissa alkoi arki pyöriä taas vauhdikkaasti. Päivittäin tuli tehtyä 1000 leipää, sämpylöitä ja leivonnaisia, toki 25 muun työntekijän kanssa yhteistyössä. Lomapaikassamme tutustuimme kokonaisvaltaiseen elämänmuotoon joka oli kiinnostanut meitä jo jonkin aikaa kovasti, ja kun Ludwig osti sanomalehden, jossa oli Tapolan Kyläyhteisön ilmoitus, se vaan hyppäsi meidän silmien eteen. Kuulosti niin mielenkiintoiselta, että päätimme matkustaa sinne heti katsomaan omin silmin, onko tämä utopia vai realiteetti. Lapsilla oli vielä kaksi viikkoa koululomaa, ja meille oli selvää, että joko me tutustumme heti, tai vasta kouluvuoden päätteeksi, eli vuoden päästä. Koska vain minulla oli passi, oli melkein mahdotonta tulla 1987 Suomeen. Emme tiedä tarkkaan, miten se onnistui, mutta tapolalaiset auttoivat meitä saamaan luvan tulla maahan, mikä ei ollut silloin helppoa ilman passia. Kolme päivää meillä oli aikaa järjestää kuuden hengen auto/ laivamatka maahan, josta me rehellisesti kerrottuna emme tienneet tippaakaan. Kyllä koulussa oli opittu Helsingin KSZEsopimus, ja Ruotsi oli varsinkin Lindgrenin lastenkirjojen ja Saana ja Beate lepäävät retkellä. IKEA n kautta tuttu, mutta muuten Saksassa yleensä kukaan ei voi lukea lehdestä mitään Suomesta. Matka tuntemattomaan alkoi. Kun lähestyimme jännittävän laivamatkan jälkeen Niinikoskea, muistan vielä hyvin sen yksinäisyyden tunteen, mikä meille tuli automatkalla ja kysyimme voiko Orimattilan jälkeen vielä tulla jotain muuta kuin metsiä ja peltoja? Kun meille oli puhelimessa kerrottu, että Tapola on Niinikosken kylän keskustassa, ajoimme etsimään kylää keskieurooppalaiseen tyyliin: toria, kirkkoa ja kapakkaa. Vasta kun tapasimme rakennusmiehen katolla, kysyimme, että missä Tapola on. Hän nauroi ystävällisesti ja kertoi, että olimme jo aika pitkälle ajaneet ohi! Johtuiko se siitä, että olemme jo monta vuotta kyselleet, olisiko joku kyltti ehkä tarpeellinen? Tänä päivänä pidän siitä, että Tapola sulaa ympäristöön ilman kylttiä. Olemme todella Niinikosken keskustassa ns. integroitu kyläyhteisö. Viikon ajan tutustuimme Tapolaan niin hyvin kuin mahdollista. Lapset ihastuivat heti. Heistä kaikki muistutti rakastetun lastenkirjailijan Astrid Lindgrenin kertomusta Melukylän lapset. Me ajoimme monia ajatuksia harkiten takaisin Saksaan. Koulu alkoi, ja me mietimme ja mietimme. Ystävät alkoivat kertoa Suomen matkoistaan, näyttivät videoita, missä hyttyset syövät farkkujen läpi ja varoittivat meitä kovasti! Kun päätös oli sitten kuitenkin tehty Tapolan puolesta ainakin seitsemäksi vuodeksi, alkoi ison perheen muutto niin täysillä kuin mahdollista, ja Suomen kielen itseopiskelua. 14

15 Taaksepäin katsottuna tiedän, että olen elänyt todella antoisaa ja rikasta aikaa. Olen syvästi kiitollinen. Lapsista näemme, miten pitkä tämä aika on ollut. Silloin vielä 8, 7, 2 ja yksi-vuotiaat seurasivat meitä. Nyt me yritämme pysyä meidän 25, 24, 19, 18, 161 2, ja 13-vuotiaiden perässä, jotka oman tulevaisuutensa rakentamista varten ovat saaneet valtavan ihanan pohjan tässä ympäristössä ja Tapolan sosiaalisessa kansainvälisessä elämässä. Elämänmeno oli Tapolassakin niin isolle ja kasvavalle perheelle vauhdikas. Ensin Silja Penttosen hoivassa saimme elää neljä vuotta saman katon alla, ja kaksi lasta syntyi perheeseemme sinä aikana. Suurella kärsivällisyydellä hän yritti opettaa meille elämäntaitoja yhteisöelämää varten. Kiitos Silja tästä! Ja miten paljon asukkaat halusivat auttaa lasten hoidossa ja iloitsivat yhdessä vietetystä arki- ja juhlanajasta! Koin, että harvoin niin suuri perhe kotimaassani voisi kokea niin paljon rakkautta ja huomiota kuin täällä lapset saivat kokea. Niin monet auttavaiset ja kiinnostuneet ihmiset ympärillä tekevät arkipäivän hyvinkin erilaiseksi kuin yksityisperheessä voi olla. Talonvanhemmuus alkoi meille sitten 1992 Vipusen talossa, Satu Nikin, Pertti Jeskasen ja Vesa-Matti Aaltoon kanssa. Vuotta myöhemmin tuli jo Tuire Tanskanen. Vuonna 1995 muutti meidän perhe Väinälän taloon, joka antoi kaikille tarpeellista tilaa, ja sen mukaan taloyhteisömme laajeni. Koska Ludwig oli siirtynyt leipomosta maatilaan, navetan läheisyys tuntui luontevaltakin. Musiikki sanaton kieli Pian sen jälkeen menivät jo viisi lastamme kouluun, ja äitinä sain, kiitos siitä Tapolalaisille, käydä 15 ov käsittävän Sibelius Akatemian Musiikkiterapeuttisen perusopintovuoden aina tiistai-iltaisin ja muutamien viikonloppujen aikana. Meidän rakas asukkaamme Satu Nikki astui omalle elämäntielleen Helsinkiin, missä hän opiskeli hierojaksi, ja on nyt onnellisesti naimisissa. Häneltä sain niin paljon oppia, melkein koko Tapolan juhlalaulujen perinteen ja myös supersuurperheen keittiötaidot, jotka Satu oli oppinut oltuaan pitkään yhteisössä, monien taitavien talonäitien rinnalla. Koska en alussa osannut puhua Suomea, lauloin Sadun kanssa lapsia ulkoiluttaessamme. Henkilökohtaisesti havaitsin silloin, miten paljon musiikki pystyy vaikuttamaan ihmiseen. Olen onnellinen, jos saan kokea tämän muuntuvan voiman, joka aina syntyy onnistuneessa muusikaalisessa hetkessä, vaikka se olisi vain lyhyt yhteislaulu. Musiikin kautta meille syntyy mahdollisuus luoda suhde korkeimpiin henkisiin voimiin. Toivon, että Tapolassa voisi musiikki elää vielä paljon itsestään selvempänä asiana kuin tähän saakka. Koen, että voin vain olla syvästi kiitollinen niistä hetkistä, jolloin olen voinut tehdä musiikkia, ja jos voimia ja aikaa olisi ollut enemmän, meillä olisi vahvempi kulttuuritoiminta Tapolassa. Onko tämä yksi haaste seuraavalle kolmellekymmenelle vuodelle? Nuorta voimaa Tapolaan 1998 kysyttiin, haluaisiko joku syventyä vapaaehtoistoimintaan, ja minä koin, Beate ystävien ja lasten kanssa. että voisin yrittää, koska olen aina kokenut nuorten voiman hyvin tärkeäksi asiaksi kylässämme. Ja pian nuoret tulivat tulvillaan, uuden Eurooppaan Nuorten- Ohjelman kautta. Siinä oli alkuaikana meillä kaikille aikamoista oppimista. Oikeastaan on vieläkin, koska joka vuosi tulee niin erilaisia nuoria eri maista, eri kulttuureista, että me oppisimme yhdessä aina uutta. Koen itse, että tätä valtavaa rikkautta ei voi käsitellä tarpeeksi huolella, koska nuoret ihmiset ovat niitä, joita Camphill jonakin päivänä tarvitsee, jos se haluaa tulevaisuudessa jatkaa. Nuoret, jotka ovat kokeneet, että tällaisella yhteisöelämällä on tulevaisuutta, ja että se antaa jokaiselle asuvalle ihmiselle elintarpeellisen ihmisarvon ja valtavat mahdollisuudet monella eri elämän- ja kehitystasolla. Ja mikä kokemus aina uudestaan ja uudestaan, millä kärsivällisyydellä meidän asukkaamme ottavat suurella sydämellään kielitaidottomat nuoret avoimesti vastaan. Asukkaiden määrä on kasvanut, mutta niistä monet ovat ihan eri henkilöitä kuin 1987! Ja valokuvissa voimme ihailla monesti, miten me kaikki olemme vanhentuneet tai ketkä kaikki jo ovat siirtyneet rajan toiselle puolelle, tai lähteneet muuten jatkamaan elämäänsä jossain muualla maailmalla. Fyysisesti tulivat uudet rakennukset ja peruskorjaukset. Taavetin talo ostettiin ja laajennettiin ja muutamia vuosia myös Kielorinne kuului Tapolaan. Säätiö osti juuri uuden talon, jonka kautta toivottavasti tulee pian kaivattua lisätilaa. Pihatto-navetassa ilahduttavat kauniit lehmämme. Työpajarakennus on melkein jo sulautunut ympäristöön. (Vaikka rakennustyyli surettaa minua henkilökohtaisesti vieläkin). Ja vastakohtana saimme kesällä monien ahkerien ihmisten kanssa yhteistyöllä entisen puuverstas Savikukon remontin valmiiksi. Toivottavasti se palvelee koko Niinikosken kylää pitkään erilaisissa toiminnoissa: Internethuone, kahvila ja taideterapiatila saman katon alla ovat realiteetti siitä, että haluamme antaa palvelua monille ihmiselle ja mahdollisuuksia elää nykyaikaisesti. Koska minua pyydettiin kirjoittamaan kokemuksistani näistä 17 vuodestani Tapolassa, haluan palata vielä artikkelin alkuun. Siihen liittyvät minun sielulliset, henkiset ja sosiaaliset kokemukseni, jotka sain täällä kokea. Ja koska voisin kirjoittaa kokonaisen kirjan, niin täyden elämän sain täällä elää, poimin nyt vaan ihan muutamat tärkeät asiat. Lukuisiin muihin ei riitä tila tässä artikkelissa. 15

16 Elinikäinen oppiminen Kieli on antanut minulle ymmärryksen sellaisesta, mitä tarkoittaa olla ulkomaalainen. Ei se helppoa ole mutta rikas kokemus, joka toivottavasti on kasvattanut minussa myötätuntoa ja herkkyyttä, jotta heihin voisi tutustua vaikka he eivät ymmärrä Suomea tai minun äidinkieltäni. Se on mahdollistanut Suomen opetuksen Tapolassa. Onneksi löysin Sirpa Lettojärven, uskollisen opettajan, joka nyt jo aika monta vuotta on suurella kärsivällisyydellä opettanut monille tämän hienon kielen. Beate ja pienet lapset. Kielen lisäksi haluan mainita kommunikaation. Olen usein ajattelut, olenko tullut Tapolaan oppimaan kommunikointia erilaisten ihmisten kanssa? Huomaan edelleen, että olen kuitenkin alussa tässä taidossa. Yhteisöelämässä syntyy niin monia kysymyksiä, joihin vastauksen löytää jokainen vaan, jos hän tutkiskelee omaa elämäänsä, tai vaikkapa jonkun toisen yhteisöasukkaan kanssa. Ja oman keskieurooppalaisen luonteeni ja kasvatukseni tiedostin vasta Tapolassa, koska sitä ei omassa kotimaassa yleensä edes tule peilattua. Olen kiitollinen tästä kokemuksesta, mutta helppoja tai hienoja ne kokemukset eivät olleet, vaan kipeitä, todella kipeitä ja toivottavasti kasvattavia. Oma mieheni ja lapseni olivat silloin valtava rikkaus. Olen nähnyt monia yksinäisiä ihmisiä täällä, joilta tämä onni niissä hetkissä puuttui. Sukulaiset ja ystävät ovat yleensä kaikille sekä ulkomaalaisille ja myös suomalaisille kaukana, ja se tunne, että olet saanut koko kyläyhteisön ystäväksi tai uusiksi sukulaisiksi kasvaa hitaasti. Onneksi vähitellen opin kielen, ja pystyin rakentamaan uudet ystäväsuhteet. Sain tavata monia ihmisiä, jotka osaavat antaa anteeksi, ja toivon, että olen heiltä myös jotain oppinut. Ilman anteeksi antamista ja puhdasta kiinnostusta toisia kohtaan emme voi elää yhteisössä! Jokainen meistä tekee päivittäin virheitä, ja joka päivä joudumme antamaan monille anteeksi, ja voimme vaan jatkaa seuraavaan päivään, koska joudumme luottamaan, että toinen ÔÔÔ on valmis antamaan myös minulle anteeksi. Olen kokenut sen miten katkeraksi, kitkeräksi ja hapanmieliseksi koko ilmapiiri voi muuttua, jos eivät kaikki yritä anteeksi antamista, ja että yhteisömme kärsii helposti sellaisten asioiden takia. Jokainen kantaa vastuun hyvinvoinnista, eikä kaikkia henkilökohtaisia ongelmia tai kriisejä voi yhteisö ratkaista, siihen ovat olemassa ammattiauttajat, joiden apua tänä päivänä voi jokainen saada. Suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin tutustuminen tuntui monta vuotta suurelta viidakolta, koska se on aivan erilainen kuin Saksassa. Ludwigin ensimmäinen hammaslääkärikäynti heti ensimmäisellä viikolla Suomessa antoi minulle suuren kysymysmerkin, voinko luottaa tähän systeemiin. Lastenneuvolat ovat hienot, mutta meidän kuopuksemme erittäin harvinainen allergia antoi meidän kamppailla kahdeksan vuotta ennen kuin lääkäri löysi sille nimen ja sopivan hoidon. Se oli kärsimystä, vaikeaa aikaa, eniten kyllä lapsillemme. Onneksi meidän kokonaisvaltainen elämätapamme, jota etsimme, vaikutti niin terveellisesti, että muutoin todella harvoin taloyhteisöstä joku oli vakavasti sairas. Ja jos oli, hyvää apua aina löytyi. Mieheni traaginen liikenneonnettomuus seurauksineen viime vuonna helluntaina on ollut käännekohtana elämäämme ja koen, että ihan uudet tehtävät ovat siirtymässä vähitellen etusijalle. Odotan innolla, mitä tulevaisuus vielä tuo. Joka ilta voin kokea suurella kiitollisuudella, olipa päivä miten vaikea tai hyvä tahansa, että olen taas saanut elää rikkaan päivän. Tapahtumia helposti riittäisi kolmelle, ja se tarkoittaa, että täällä en ikinä ole kokenut pitkästyttävää päivää, tai, onko se vaan luonteeni takia?? Onnea Tapolalle seuraavalle kolmellekymmenelle ja suuret kiitokset jokaiselle, joka on auttanut minua elinikäisellä oppimistiellä! Toivoo Beate Matthey-Kraus Elämä ennen Tapolaan tuloa ja myös elämä Tapolan sisällä Minä tustuin Ulla Simulaan vaihetyökeskuksessa kun minun piti tehdä työharjoittelu siinä paikassa. Itse en tykännyt ajan mittaan olla siellä vaan odotin hartaasti koska pääsisin pois. Viikkorahalla ostin hengellisiä lastenkirjoja koko sarjan. Tapolasta sain tietää Ulla Simulalta. Hän ei kertonut että paikan nimi on Tapolan kyläyhteisö, vaan siitä että hän lähtee maalle asumaan. Minä olin hieman kiinnostunut mutta se asia jäi saman tien. En puhunut kotona mitään että tapasin Ulla Simulan, joka oli lähdössä maalle asumaan. Se vuosi taisi olla En ikinä enää mene vaihetyökeskukseen töihin. Minä olin Kuhankosken opetuskodissa noin kuukauden. Se oli kamala paikka. Siellä avattiin kirjeet ja kai siellä ne luettiinkin, en ole varma. He eivät ymmärtäneet minua ollenkaan. Että olen allerginen ruoholle joten he eivät voineet ymmärtää, että en voi haravoida tuoretta ja juuri leikattua ruohoa. Minun serkkuni äiti oli työssä Kuhankosken opetuskodissa. Minä opin kyllä siellä kuinka pestään sauna ja paljon muitakin asioita. Mutta odotin hartaasti että pääsisin pois sieltä. En halunnut 16

17 olla ollenkaan siellä. Itkin usein kun minua ei ymmärretty siellä. Sain homeopaattisia lääkkeitä. Odotin Valkealan opiston alkamista, että pääsisin pois. Setäni oli silloin Sylvia-kodin lääkäri ja myös Tapolan lääkäri. Kun opisto oli vielä kesken tulin tutustumaan Tapolaan. Täällä oli vain talo 1, talo 2, 3, ja 4. Tunsin kyllä Ulla Lahtisen jo entuudestaan, sillä häneen olin tutustunut Valkealan opistolla. Tuttuja Tapolassa oli kaksi. Se oli vuosi 77. Se oli maanantaina iltapäivällä kun kävin tutustumassa Tapolaan. En kyllä muista missä talossa kävimme silloin, mutta sen muistan, että olimme iltaruualla Väinälässä. Täällä oli mukavia ihmisiä. Söimme iltaruuaksi nokkoskeittoa ja se oli kamalaa. Ajattelin, että sellaistako Tapolassa syödään, voi kamala. Taisin mennä nakkikioskille ostamaan nakkisämpylän. Äiti soitti minulle sinne opistolle, että joko olet kirjoittanut Maija Kuusistolle, että menet Tapolaan. Minä sanoin, että älä hätäile kyllä minä kirjoitan sinne. Niin sitten kirjoitin Maija Kuusistolle, että haluan hoitaa lapsia. Lapsia olin todellakin vähän hoitanut. Mutta en osannut tänne tullessa oikeistaan mitään paitsi keittää ruokaa. No se siitä. Kaikenlaista tapahtui ennen kuin totuin olemaan täällä yhteisössä. Suutuin kun minulle sanottiin jostakin asiasta. Sanoin että pakkaan tavarani ja lähden pois. En ole vielä sitä tehnyt. Mutta ehkä se oli että en aluksi tuntenut oikeistaan ketään kunnolla. Joulut olivat erilaisia kuin kotonani. Lahjat avattiin vasta joulupäivänä. Kello 15. oli päiväkahvi ja jouluherkkuja. Minua jännitti kovasti mitä saan joululahjaksi. Saisin ehkä huovan. Ja oli yöpalvelus. Sitten oli kerran niin, että minun joululahjoissani ei ollut nimeä ja avasin ne kaikki yhdessä. Pienessä rasiassa oli postimerkkejä ja kirjepaperia taisi olla. Oli sukkahousuja, villapusero ja kaikenlaista mukavaa ja taisi olla herkkujakin. Olen asunut monessa talossa täällä Tapolan kyläyhteisössä. Seppolassa asuin ainakin 8 vuotta. Sitten muutin Sirkan ja Juhan kanssa asumaan Kaukamoiseen. Asuin 8 kuukautta Erja Järvisen kanssa ja sitten muutin Väinälään ja asuin siellä Eli muutin pois Väinälästä takaisin Kaukamoiseen ja siellä oli talonvanhempina Jussi Lappalainen ja Annika Martikainen. Mutta sitä ennen oli Elke Parta ja Jussi Lappalainen. Annika ja Jussi menivät naimisiin ja häitä vietettiin Kerholassa. Oli korkea kakku ja paljon ihmisiä oli juhlimassa. Ja heille syntyi vauva, jonka nimeksi tuli Miikka ja he lähtivät Tapolasta. Sitten vaihtui talonäidiksi Silja. Minä olin opistolla kädentaito linjalla. Tein siellä mattoja, poppanatöitä, puutöitä ja keittiötöitä. Ja olin kotitalouskerhossa ja kävin jumpallakin. Joka toinen viikonloppu olin Tapolassa ja joka toinen kotona Helsingissä äitini luona. Se oli mukavaa. Asuin kahdeksan vuotta Kaukamoisessa Ulla Simulan kanssa. 96 kun Saila tuli Tapolaan asumaan ja Taavetin talonäidiksi minä muutin sinne ja sitten Pekka B, Pentti, Sirkka-Liisa, minä ja Janne Simola. Sellainen iloinen perhe. Minulla oli iso huone. Asuin Taavetissa 4 vuotta. Muutin 2000 Kallioon Jannen kanssa, Mika Arponen ja karibialainen Wallwyn ja nuori kaunis Sabine. Meillä meni Tässä Eila nuorena, hän istuu takana nurkassa. siellä hyvin. Sitten vaihtui talonäiti ja isä Christian ja Arja Huhtinen tulivat Kallioon. Meillä oli mukavaa yhdessä Teimme retken Ruotsiin ja meidän kesämökille. Muutin 2001 Seppolaan isoon huoneeseen. Talonisä oli Ari- Pekka, äiti Saara ja lapset Anne ja Sebastian. Oliver oli erittäin omituinen mies. JA sitten muuttivat 2002 Minna Karttunen ja Kalle Nieminen ja Helmi tyttönen. Meillä oli kivaa ja teimme heidän kanssaan matkan kylpylään Eedeniin ja sitten he lähtivät pois ja väliaikaisesti tuli talonäidiksi Beate ennen Jaanaa ja Tuulia-Annea ja Kristoferia jotka ovat ihania, sydämellisiä ja ystävällisiä ihmisiä. He hoitavat seppolalaisia kaikella rakkaudella ja ilolla ja minä suorastaan pidän paljon erikoisesti Tuuli-Annesta. Onhan Kristofer ihan kiva talonisi. He ovat niin hyväntuulisia. Minä olen todella tyvtyväinen kun minulla on kannustavat talonvanhemmat. Elämä Tapolassa on rikasta aikaa- toisaalta näkee paljon ihmisiä- tulee ja menee, vaihtuu ja se on ihan hyvä asia. Kokemusten kautta opimme millaista on elää yhteisössä. Se on kuin iso perhe, jossa otetaan kaikki ihmiset huomioon ja jaksetaan kuunnella ja keskustella asioista. Kirsi Krohn Kirsi äitinsä kanssa alkuaikoina. Kirsi keittiö töissä pikkuapulaisten kanssa. 17

18 TAPOLAN KYLÄYHTEISÖ NIINIKOSKI-KUVASSA Tapolan kyläyhteisö aloitti toimintansa Niinikoskella Tapolan tilan päärakennuksessa 30 vuotta sitten. Kyseisen tilan päärakennuksessa oli 1960-luvulla toiminut poikakoti. Uudet tulijat eivät aiheuttaneet suurta muutosta kyläkuvaan. Omat odotuksensa tietenkin ihmisillä oli, mutta Tapolan toiminta sulautui alkuihmettelyn jälkeen kylään varsin hyvin. Biodynaamiset viljelymenetelmät aiheuttivat kylän maanviljelijöiden keskuudessa jonkinlaista ihmettelyä. Täällä oli totuttu tehokkaaseen peltoviljelyyn ja karjankasvatukseen luomumaisen toiminnan sijaan luvun lopulla Tapolan toiminta laajeni Haltiajoen rannalle Elorannan paikalle. Joen kosken, Niinikosken, äärelle nousi uusia taloja. Tien toisella puolella Rantakarin kiinteistö myös asutettiin. Muutamat muut talot ovat myös vuosien varrella siirtyneet Tapolan kyläyhteisön omistukseen Niinikosken keskustan läheisyydessä. Niinikoskelaisia oli alkuvuosina auttamassa Tapolan toimintaa alkuun talkootöillä. Ensimmäisten uusien talojen rakentamisen alkuvaiheessa kylän traktorit suorittivat maansiirtoa talkooperiaatteella. Myöhemmin Tapolan kyläyhteisö on pääosin tullut toimeen omillaan. Yhteistoimintaa Koulun vanha rakennus Savikukko on ollut Tapolan käytössä alusta saakka. Siinä toimi puutyöpaja, jonka koneita koulun pojat opettajansa johdolla käyttivät teknisissä töissä syksyyn 2001 saakka. Tapolan hoitajat ja hoidettavat ovat osallistuneet Niinikosken kylän yhteisiin rientoihin vuosien varrella. Nuorisoseuran näytelmät ja hirvipeijaiset ovat saaneet heistä kiitollisia vieraita. Tapolalaisille erityisesti koulun joulujuhlat ovat olleet mieluisa tapahtuma, samoin koulun isänpäivälauantain myyjäiset 1990 luvulta lähtien. Varsinkaan myyjäisiä olisi vaikea kuvitella ilman Tapolan väkeä. Niinikosken koululaiset ovat tutustuneet Tapolan eri toimintoihin vuosien varrella. Tapolan väellä ja koululaisilla on vuosien varrella ollut mm. yhteisiä musiikkitilaisuuksia. Koulun oppilaat Tässä olemme kyläkoulun pihalla myyjäisherkuilla. ovat saaneet Tapolan ulkomaisten harjoittelijoiden kertomana tutustua eri maiden kulttuuriin. Tällä vuosituhannella koulun luokan oppilaat ovat saaneet tutustua Tapolan toimintaan käymällä töissä heidän työpajoissaan. Aluksi koululaisia jännitti mennä samaan työpisteeseen kyläläisten kanssa, mutta töistä tultuaan he ovat kokeneet asian myönteisenä. Uskon, että Niinikosken oppilaitten on myöhemmin elämässään helpompi suhtautua ihmisten erilaisuuteen. Tapolan syysmyyjäiset antavat vuorostaan mahdollisuuden niinikoskelaisille tukea heidän toimintaansa. Tapolan kansainväliset, vapaaehtoiset työntekijät ja vaihto-oppilaat ovat tuoneet Niinikosken kyläkuvaan kansainvälisyyttä. Sillä alueella yhteistyötä voitaisiin tehdä enemmänkin. Ulkomaalaiset pääsisivät tutustumaan paremmin suomalaiseen elämänmuotoon ja niinikoskelaiset vastaavasti saisivat tietoa eri maiden kulttuureista. Tähän toimintaan tarvittaisiin innokas vetäjä joko kylältä tai Tapolasta. Viimeisin yhteistyöhanke on ollut Savikukon, Niinikosken ensimmäisen koulurakennuksen, kunnostaminen kyläkahvilaksi ja -toimistoksi. Tämä hanke lujittaa lisää Tapolan väen ja niinikoskelaisten yhteistyötä. Se on myös Tapolan kädenojennus Niinikosken eri järjestöille ja toimijoille. Tapolan kyläyhteisö ylläpitää kiinteistön jatkossa ja he tarjoavat kokoustiloja kylän eri yhdistyksille. Kyläkahvilatoiminta kokoaa yhteen vanhojakin niinikoskelaisia, kun he tulevat tutustumaan entiseen kouluunsa. Ensimmäinen luokkakokouskin on jo pidetty Savikukossa. Vaikea olisi enää kuvitella Niinikosken kylää ilman Tapolan kyläyhteisön 70. hengen joukkoa. Presidentti Kekkosen arkiston lisäksi he ovat Niinikosken tavaramerkki. Tapio Kiviniemi, kyläsihteeri 18

19 T A P O L A N N U O R E T Terve, minun nimi on Nicolas Krüger ja olen 20 vuotta vanha. Asun Pohjois-Saksassa vanhempieni, siskoni ja veljeni kanssa Hampurin lähellä. Siellä ei ole kuumia kesiä ja kylmiä talvia. Siksi valitsin Suomen, jossa on edes kunnon talvia, kun sain päättää missä maassa haluaisin tehdä siviilipalvelukseni. Saksassa kävin mielellään koulua, soitin pianoa ja kävin koirani kanssa lenkillä. Suomessa työskentelen mielellään Tapolassa Vipusessa ja pienessä Kutomossa. Opiskelen myös kitaran, kanteleen, didgeridoon soittoa, opin tuntemaan Suomen luontoa ja nauttimaan kunnon Suomalaisesta luontoa. Nyt haluan nopeasti oppia puhumaan Suomen kieltä paremmin ja odotan innolla valkoista joulua. Nico Hei, minun nimeni on Serieke, mutta kaikki kutsuvat minua Kiaksi. Olen 19 vuotta vanha ja tulen pienestä Haulerwijkin kylästä Alankomaista. Siellä asun Äitini ja yhden veljeni kanssa. Valmistuttuani koulusta päätin viettää vuoden sosiaalialalla ulkomailla, koska rakastan uusia kokemuksia ja haasteita. Kohtalo toi minut Tapolaan. Sen jälkeen, kun olin vähän aikaa totutellut paikalliseen elämään, voin sanoa olevani onnellinen täällä. Asun Seppolassa, pidän huolta Tapiosta, ja autan talossa. Olen myös kahtena päivänä viikosta kahvilassa. Yksi suurimmista harrastuksistani on matkustaminen peukalokyydillä. Mielestäni Suomi on tähän sopiva maa, koska täällä on niin kauniit maisemat. Musiikki on tärkeä osa elämääni. Menen mielellään konsertteihin ja kuuntelen hyvää musiikkia. Tapolan vuoden jälkeen haluan mennä opiskelemaan Latinalaisen-Amerikan kieliä ja kulttuuria Leideniin Hollannissa. Kia Tapolassa. Hei! Minun nimeni on Nils, olen 20 vuotta vanha ja tulen Solingenista Saksasta, jossa asun siskoni ja vanhempieni kanssa. Koulun jälkeen päätin tehdä siviilipalvelukseni ulkomailla. Luulen, että minulla on vähän maailmanlaajuista kiinnostusta, joten nautin olemisesta ulkomailla ja uusien ihmisten tapaamisesta. Samalla opin tuntemaan itsenikin paremmin. Elämä Tapolassa on todellakin erilaista kuin elämäni tähän mennessä, tähän saakka olen ainakin pitänyt siitä. Tulen toimeen kyläläisten kanssa ja pidän työskentelystä Asun vanhassa Kutomossa ja työskentelen Vipusessa. Aamuisin olen juustolassa Kristofferin, Teemun ja Pertin kanssa luulen, että muodostamme hyvän ryhmän. Iltapäivällä työskentelen talossa. Kun opin tuntemaan Suomalaisen saunan, opin pitämään siitä myös. Pidän myös kävelystä metsässä, harmonikan soittamisesta ja hyvän musiikin kuuntelusta. Tämän vuoden jälkeen aion opiskella erikoisopettajaksi. Nils Hei! Minä olen Hannah, Saksasta, ja minä olen 20 vuotta vanha. Täällä asun Väinälässä. Amulla autan talossa ja iltapäivällä olen kutomossa. Sitä paitsi pidän Charlotten kanssa 2. jumpparyhmää ja joka lauantai menemme uimaan. Suomessa minä rakastan saunaa ja pullaa, mutta suomen kieli on vaikeaa. Täällä pidän siitä, kaikki on ihan kilttejä ja on myös paljon nuorisoa. Hannah 19 Minun nimeni on Moritz Morgenstern, olen 20 v. Tulen suurelta Demetermaatilalta, Pohjois-Saksasta. Se sijaitsee Hampurin ja Pohjameren välillä, Elbejoen eteläpuolella. Suoritan siviilipalveluani täällä Tapolassa. Työni muodostun navettapuuhista. Teen niitä Jukan ja Janin kanssa. Hoidamme neljän kyläläisen kanssa lehmiä, ankkoja, kanoja, sikoja ja lampaita. Navettatöiden ohella autan myös Väinölässä, jossa myös elän ja asun. En halua suorittaa pelkästään siviilipalvelustani, vaan auttaa Tapolaa kokemuksieni ja kykyjeni mukaan. Moritz

20 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Gnesta, Ruotsi. Työharjoittelu Skeppsta Hyttassa 8.10.-20.12.2014. Saara Sirkeoja lasinpuhallus 2013-2015

Gnesta, Ruotsi. Työharjoittelu Skeppsta Hyttassa 8.10.-20.12.2014. Saara Sirkeoja lasinpuhallus 2013-2015 Gnesta, Ruotsi Työharjoittelu Skeppsta Hyttassa 8.10.-20.12.2014 Saara Sirkeoja lasinpuhallus 2013-2015 Lähdin suoritamaan työssäoppimistani maaseudun rauhaan Ruotsin Gnestaan. Gnesta on noin 10 000 asukkaan

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski MISTÄ VOIMIA ARKEEN Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014 Kokemus äidiltä saadusta rakkaudesta antoi voimia arjen sujumiseen. Silti arjen pyörittämiseen tarvittavat

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot