TAPOLA. Talvi 04/05. Tapolan 30-vuotisjulkaisu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAPOLA. Talvi 04/05. Tapolan 30-vuotisjulkaisu"

Transkriptio

1 TAPOLA Talvi 04/05 L E H T I Tapolan 30-vuotisjulkaisu

2 Hyvät Tapolan ystävät! Ihmisen saavuttaessa kolmenkymmenen vuoden iän, näemme me, että se tuo mukanaan elämäntapojen lujittumista, sellaista lujittumista, joka vastaa aiempien vuosien sisäisiä pyrkimyksiä. Nyt lujittuvat myös ulkoiset elämän olosuhteet vastaamaan elämänsisällön sisäistä suuntaa tai sitten elämä saa kokonaan uuden suunnan. Vanha kansansanonta kuuluu: Sinun on täytynyt rakentaa talo, istuttaa puu ja saada poika ennen kuin täytät kolmekymmentä vuotta. Kansantietoudessa nämä kolme asiaa edustavat määrätynlaisia laadullisuuksia, niitä maailma edellyttää ihmiseltä hänen mahdollisuuksiensa mukaisesti, jotta maailma voisi kehittyä edelleen. Talo on vertauskuva siitä tilasta, joka suo ihmiselle turvallisuutta, eikä se tarkoita ainoastaan mukavaa asuntoa. Taloksi voidaan katsoa niin ihmisruumis kuin asuntokin, vieläpä se sisällyttää itseensä sen sosiaalisen ympäristön, missä elämme. Ihmisenä meidän on täytynyt rakentaa tuollaisia taloja. Ei pidä kuitenkaan tarkastella vain rakennuksen ulkoista olemusta. Aivan yhtä tärkeä merkitys on talon sydämellä, mistä taloon virtaa voimaa ja lämpöä. Kolmanteenkymmenenteen ikävuoteemme mennessä meidän olisi pitänyt oppia rakentamaan ja hoitamaan molempia puolia talossamme. Tapolan kyläyhteisö kauan aikaa sitten. Puu on maailmassa kuva elämänvoimista. Pienestä siemenestä kasvaa miljoonia kertoja suurempi puu. Puun ominaisuuksia ovat kasvamisen ja lisääntymisen voimat sekä veden ja hapen käyttämiseen kuluvat voimat. Täten meille annetaan tehtäväksi omassa elinympäristössämme vaikuttaa ihmiselämään elämän- ja tahdonvoimillamme, auttaa elämän perusedellytyksiä ja tukea ihmiskunnan kehittymistä edelleen. Puu antaa meille vielä toisenkin kuvan: Puu on ankkuroitunut juurillaan syvälle lujaan maahan. Sen runko ja oksat kurottautuvat taivasta kohti. Pojan saaminen tarkoittaa, että ihmisenä kohtaamme toisen ihmisen, kuvastamme itseämme toisessa ihmisessä. Emme pysty täysin kokemaan vastuuta vain omassa kehityksessämme ja omissa kokemuksissamme, meidän on opittava kantamaan vastuuta myös toisista ihmisistä. Minun täytyy löytää itseni toisissa ihmisissä ja itsessäni minun on koettava toiset ihmiset. Vanhempien suhteessa lapsiin tämän voi kokea syvästi ja alkuperäisesti. Itseyden on kohdattava itseydetön (itsestä irtautunut). Kansanviisaus ohjaa meidät tämän tehtävän kautta kokemaan itsensä vapaudessa ja antamaan vapauden toiselle ihmiselle. Mielestäni voimme nähdä Tapolan kolmikymmenvuotisen historian aikana jotain siitä, mitä tarkoitetaan kuvalla talosta, puusta ja pojasta. Ludwig Kraus Seija ja Ludvig yhteisen matkan alussa. Sisällysluettelo Pääkirjoitus Hyvät Tapolan ystävät! 2 30-vuotiaalle Tapolan kyläyhteisölle 3 Elämänilmiöitä eli uusi puutarha 4 Vierailupäivä Tapolan kyläyhteisössä 5 Tapolan seitsemäs talo 6 Tapolassa on nyt uusi kahvila 7 Tapolan alkuhistoria 8-9 Tri Karl König- Yhteisöelämästä Tapolan lähihistoria 12 Tuire Tanskanen täytti 40-vuotta vuotta Tapolassa Elämää ennen Tapolaan tuloa ja myös Tapolan sisällä 17 Tapolan kyläyhteisö Niinikoski-kuvassa 18 Tapolan nuoret 19 Tapolan kyläyhteisö Raikkolantie Niinikoski Puh: (03) Fax (03) 882 Lahjoitukset: Merita Orimattila Kirjapaino ja taitto: Päijät-Paino Oy, Lahti 2004 Painos: 500 kpl Paperi: kloorivapaa paperi, ynpäristöystävällinen Kuvat: Kirsi K., Esko H., Rauno T., Pekka K. ja Tapolan arkisto 2

3 30-vuotiaalle Tapolan kyläyhteisölle Melkoisen nopeasti sen jälkeen kun Sylvia-Koti oli asettunut Lahteen, huomattiin selkeä tarve luoda jo koulunsa päättäneille kehitysvammaisille aikuisille kyläyhteisömuotoinen koti, jossa on mahdollisuus työntekoon sekä hyvään henkiseen ja sosiaaliseen elämään. Tilat tällaisen paikan perustamiseen löytyivät Orimattilan Niinikosken kylästä. Kyläyhteisön toiminnan aloittaminen on voimavaroja kysyvä toimenpide ja mania haasteita on voitettavana. Vähäisimpänä haasteena ei ole suhteiden ja hyväksynnän saaminen muilta lähiyhteisön jäseniltä. Tänään voimme todeta, että Tapolan kyläyhteisö on merkittävä osa elävää Niinikosken kylää. Elämän tarpeet muuttuvat ajan myötä ja niin on Tapolankin toimintaa suunnattava tulevaisuuden tarpeita varten. Samoin kuin toiminnan aloittaminen, niin myös muutosten tekeminen, vaativat voimia, uskoa ja rohkeutta. Kannatusyhdistyksen kokous Tapolassa. Uskon, että Tapolan väellä riittää näitä voimavaroja kohdata tulevaisuuden haasteet. Sylvia-Koti yhdistys ry onnittelee lämpimästi 30-vuotiasta Tapolan Kyläyhteisöä. Matti Wirta Tässä Tapolan miehet ovat laivamatkalla. Parhaat Onnittelut 30-vuotiaalle Tapolan kyläyhteisölle. Tämä 30-vuotta on vaatinut ponnisteluja kaikilta henkilöiltä jotka ovat olleet mukana yhteistyössä, kuten Sylviakoti, henkilökunta, kyläläiset ja kyläläisten vanhemmat. Tämän 30 vuoden aikana he ovat tehneet pienestä yksiköstä toimivan Tapolan kyläyhteisön. Tausta tukena on ollut myös Tapolan kannatusyhdistys. Tapolan kyläyhteisö aloitti maatilan vanhoissa rakennuksissa, joita korjaten ja rakentaen uutta se on kehittynyt huomattavaksi kyläyhteisöksi. Rakentavan kehityksen aloittivat Kuusistot yhdessä 14 vuoden ajan kunnes siirtyivät uudis- rakentajiksi Myllylähteelle. Tästä eteenpäin jatkoi Kraussin perhe rakentaen ja kehittäen. He ovat ideoineet erilaisia toimintoja ja jatkavat rakentamista Meidän oma virkistyspaikka Aurinkoranta. ja kehitystä edelleen. Kyläyhteisö on elävöittänyt toiminnallaan koko Niinikosken kylää ja siitä hyvänä esimerkkinä yhteistyönä tehty kahvila Savikukko. Tämä kaikki on mahdollistanut kyläläisille rikkaan elämän ja turvallisen työn ja kodin. Suuret kiitokset ja Onnittelut kaikille mukana olleille ja oleville Tapolan kyläyhteisön kannatusyhdistys Pauli Jeskanen, puheenjohtaja 3

4 Elämänilmiöitä eli uusi puutarha Elämää ja työtä on Tapolan kyläyhteisössä jatkunut jo 30 vuotta. Monet meistä asukkaista ovat likipitäen tämän ajan olleet mukana Tapolan elämässä ja kehityksessä. Henkilöstä ja kyläyhteisön tarpeista ja voimavaroista riippuen toiminta on ollut ammattimaisempaa tai harrastuksenomaisempaa. Meillä on karjanhoitajia, puutarhureita, siivoojia, kodinhoitajia, kokkeja, leipureita, kutojia jne. Toiset taas ovat elämän kuluessa vaihtaneet moneenkin kertaan toimenkuvaansa. Elämänjärjestys ja säännöllisyys ovat niitä kulmakiviä ja kantavia voimia, joita ilman ei ole olemassa jatkuvuutta. Pitkän säännöllisen päivätyön on kuitenkin voimien ehtyessä muunnuttava-laadullisesti ja/tai määrällisesti. Joidenkuiden meistä on vaikea myöntää jopa ajatella että elämä ei voi jatkua Ystävykset Esko ja Sirpa. samana kehdosta hautaan. Tosiasiat kuitenkin tulevat ja auttavat meitä hyväksymään elämän muutoksia. Tapolan kyläyhteisössä elämän uusi haaste onkin tällä hetkellä yrittää löytää jokaiselle myös iän lisääntyessä mahdollisuus sopivaan elämään, mm. keveämpään työhön, uuden oppimiseen, taiteelliseen toimintaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Näissä ajatuksissa aloimme syksyllä 2003 viritellä Tapolan kyläyhteisössä senioritoimintaa. Mukaan tulivat aluksi Sirkka-Liisa, Rauno, Kerttu, Eila ja Esko, joista useimmat ovat kuudenkympin virstanpylvään ohittaneita, monet vielä säännöllisessä työelämässä mukanaolevia ja kaikki edelleen kyläelämässä vahvasti vastuunsa kantavia. Kyläelämän pioneerivaihe oli senioritoimintaa aloitteleville tuttu, nyt olimme lähdössä seniorelämän pioneerivaiheeseen. Varovasti nimesimme ryhmän pioneeriryhmäksi. Yhteinen, työ- ja talonelämästä erotettu aikamme oli torstai-iltapäivänä klo välinen aika. Aika loi tilan, johon odotukset, toivomukset ja kysymykset voivat tulla. Olimme lähdössä yhteiselle matkalle. Ilman selkeästi määriteltyjä päämääriä kokoonnuimme aluksi Kallion taloon valokuva-albumit mukanamme. Kuvien katsomisen myötä mieliimme alkoi palautua monenlaisia muistoja, sekä yhteisiä, että yksityisiä. Välillä joimme mehua, ja jatkoimme muistelua: ihmisiä, tapahtumia jne. Kuvien paljouden vuoksi tätä työsarkaa olisi voinut jatkaa kauan, mutta halusimme tehdä muutakin. Toisinaan pelasimme pelkästään Raunon mukanaan tuomia seurapelejä, joista muistipeli oli ehdottomasti tutuin ja suosituin. Samalla tuli muistikin testattua. Jokainen meistä oli kiinnostunut retkistä. Niinpä kävimmekin muutaman kerran Orimattilan kirjaston lehtisalissa, jossa aika kului niin nopeasti, ettemme sen jälkeen edes kahville ehtineet. Kerran vierailimme Sylvia-kodissa, jossa saimme kuulla Lauluvuoden opiskelijoiden ja opettajien esittämän torstaikonsertin. Näiden retkien lisäksi olimme keväällä, kun ensimmäiset muuttolinnut olivat saapuneet, lähiympäristössä luonnonhavainnointiretkellä. Opiskeluakaan emme unohtaneet. Perehdyimme Orimattilan kylähistoriaan teoksen kyliä ja kyläläisiä avulla. Luimme myös vanhoista kansankulttuuriperinteistä, joista löytyi monia juttuja, hupaisiakin asioita ja nimityksiä. Tarinat kuuluivat läpi vuoden silloin tällöin ohjelmistoomme. Eilan kanssa luimme niitä vuorotellen ääneen. Joskus muovailimme tarinoissa esiintyviä eläimiä. Leipominen oli Eilalle ennestään tuttua puuhaa, muille muuten mielenkiintoista. Vuoden kuluessa leivoimme ja myös maistelimme pikkuleipiä, kakkua, pullaa ja sämpylöitä. Jokaiselle löytyi leipomisessa oma tehtävänsä. Huvittelun puolelle menimme videofilmejä katsoessamme. Luontoon ja historiaan liittyvät filmit olivat tavallisimpia, mutta katselimme tasapuolisuuden vuoksi myös Pekka ja Pätkä-filmejä. Keväällä tutustuimme hiukan sirkuselämän saloihin, Kuorolaulu esitys yhteisessä juhlassa. 4

5 ja varsinkin Rauno alkoi taitaa jonglöörausta pitäen pallot hyvin hallinnassa. Pihatöitä teimme myös yhdessä alkukesästä, sekä aloitimme pitkällisen matonpesuprojektin Raunon ja Raimon kanssa ( joka keväällä liittyi joukkoomme). Vuosi oli hyvin antoisa. Varsinaisen toiminnan rinnalla yritimme katsoa elämää eteenpäin, ei vain harrastusten suhteen, vaan kokonaisuutena. Niinpä kevätpuolella pidimme laajemman viisikymppisten kokouksen, jossa kuuntelimme jokaisen ajatuksia ja toivomuksia seniorielämän varalle. Useimmat olivat tyytyväisiä siihen, mitä elämä jo tarjosi, ja varsinkin työ osoittautui tärkeäksi. Kuitenkin joillakuilla oli omia toivomuksia työajan, asumisen ja harrastusten suhteen. Pienin askelin meidän on mahdollista kehittää elämää niin, että se vähitellen voi saada uusia sävyjä ja muotoja. Nämä aiempiin kokemuksiin liittyneinä voivat kenties tuoda jokaisen ihmisen kokonaisolemuksen yhä enemmän esiin. Torstai-iltapäivämme Vierailupäivä Tapolan kyläyhteisössä Tapola on Niinikoskella, Orimattilassa, sijaitseva Kyläyhteisö, jossa on noin 70 asukasta, joista 32 on kyläläisiä ja loput hoitohenkilökuntaa perheineen. He pyrkivät täysivaltaiseen yhteiselämään kodeissa, töissä ja vapaa-ajalla. Jokaisella kyläläisellä on vakituinen työpaikka maatilalla tai siellä sijaitsevissa pajoissa, joita on ainakin yrttipaja, käsityöpaja ja juustola, missä he tekevät omat juustonsa ja muut maitotuotteet. Tilan toiminta perustuu Rudolf Steinerin oppeihin. Tapolan tila on biodynaamisesti hoidettava maatila, biodynaaminen maanviljely on luomuviljelyn alalaji. Tilalla on noin 50 ha peltoa ja 16 ha metsää. Pelloilla viljellään vilja- ja rehukasveja ja erilaisia vihanneksia ja yrttejä. Tapolassa on myös lypsykarjaa, sikoja, lampaita ja siipikarjaa. Tilalla tuotettavat maataloustuotteet menevät heidän omaan käyttöönsä. Tapolan kyläyhteisön toiminta alkoi , eli melkein 30 vuotta sitten. Silloin siellä oli vain maatila ja maatilan päärakennus, kun taas nykyään siellä on 7 erillistä taloa, joissa asuu jokaisessa oma pienimuotoinen perhe. Olin erittäin yllättynyt siitä laajuudesta, mitä Tapolassa näin. Välipalalla istuvat Pekka, Tapio, Pertti, Ulla ja Silja Börje ja Jarmo yhdessä puutarhatöissä. oli pieni siemen, josta toivottavasti kasvaa monia uusia tulevaisuuden puutarhaan, seniorielämään. Silja Penttonen ÔÔÔ 5 Lämmin kohtaaminen Ullalla ja Raunolla. Olin kyllä tietoinen, että Orimattilassa tällainen kylä sijaitsee, mutta en olisi ikinä uskonut, että se on noin laaja. Minulle Tapolaa esitteli yksi kylän asukkaista, joka oli tullut tilalle jo vuonna 1975, eli hän oli ollut siellä lähes alusta asti. Kierroksemme oli erittäin mukava, kun rauhassa katselimme ja kiertelimme ympäriinsä. Tapasimme myös paljon muitakin kyläläisiä ja kaikki oli yhtä ystävällisiä ja iloisia. Oli mukavaa nähdä, että he viihtyivät aidosti Tapolassa, eivätkä vain olleet siellä kun ei muuta ole. Tila oli oikeasti heidän kotinsa. Ilmapiiri oli muutenkin erittäin kotoisa eikä ollenkaan laitosmainen. Talot olivat hyväkuntoisia ja erittäin siistejä. Niistä yhteisöistä, missä minä olen käynyt, Tapola oli ensimmäinen oikein yhteisön tuntuinen. Ville Laakso, Orimattila

6 Tapolan seitsemäs talo Tämän vuoden syyskuussa osti Sylviakoti yhdistys Tapolalle uuden asuintalon Niinikoskentien varrelta. Se on yksikerroksinen kaksoistalo, tilavuudeltaan 226 m 2, jossa voi asua 7-8 tapolalaista. Metsäinen tontti, missä talo on rauhassa ja hieman piilossa, on vain 50. metrin päässä Tapolan maiden rajasta ja 120. metrin päässä Taavetin talosta. Sieltä käsin voidaan kävellä Kirjokanteen, joen lähettyvillä oleviin taloihin ja Savikukko-kahvilaan 5. minuutin sisällä. Talon alla on suuri kellari ja talon läheisyydessä on autotalli kahdelle autolle ja siihen sisältyy myös kaksi varastohuonetta. Tontilla on vielä rakennusoikeus 100 m 2 lisälaajennukselle. Talo on 25 vuotta vanha ja hyvässä Tapolan seitsemäs talo. kunnossa. Muutamia huoneita on järjestettävä uudelleen, jotta talo vastaisi meidän tarpeitamme. Koko taloon on tarkoitus tehdä tapetoimis- ja maalaustöitä. Veden kanssa tekemisiin joutuvat tilat varustetaan uudelleen ja kaakeloidaan. Vesiputket täytyy varmuuden vuoksi uusia ja nostaa lattian yläpuolelle. Vedensaanti on yhdistetty Niinikosken lähdevesipumppuun. Talon ulkotyöt, sadeveden ohjaus, pihan kunnostus ja etupuutarhatyöt on tarkoitus tehdä seuraavana vuonna. Kuitenkin alataloille johtava tie tehdään jo tänä vuonna. Tapolan tilat ovat tätä nykyä täysin käytössä. Usein on vaikeata järjestää vieraille nukkumistilaa. Niinpä uusi talo on todella tervetullut. Me emme pidä uuden talon tehtävänä sitä, että yhteisömme kasvaa. Paremminkin se antaa mahdollisuuden järjestää asuinolot kylässä kyläläisten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Muutamat meistä tarvitsevat enemmän hoitoapua ja tätä vastaavia tiloja. Toiset taas haluaisivat vetäytyä lepohetkinään omaan rauhaan taloyhteisöstä. Viime vuosina olemme yrittäneet järjestää oman huoneen kaikille niille, jotka haluavat omaa rauhaa. Sen vuoksi, että kylässä tarvitaan enemmän henkilökuntaa, kävivät lisätilat tarpeellisiksi. Uusi talo ei kuitenkaan laajenna ainoastaan kylän fyysistä tilaa, se merkitsee myös tietoisuuden laajentamista kaikille kylän asukkaille. Postin jako, talonvanhimmat, puhelinyhteydet, tulipalovaaran välttäminen, ostokset, pihatyöt, lomasijaisuudet ym. ovat vain pieni osa siitä, mitä meidän täytyy ottaa huomioon ja laajentaa. Kaikkialla tulee jo esille tusinoittain kysymyksiä: Mitä puhelinnumeroita on keskuksessa vielä vapaana? Kuinka nurmikot leikataan, tarvitsemmeko uuden ruohonleikkurin? Jos kaikista taloista tulee osanottajia kokouksiin, tuleeko osanottajamäärä liian suureksi? Ketkä ylipäätään muuttavat taloon? Toivomme kaikki, että osaamme tehdä oikeita ratkaisuja talon korjausten suhteen ja uuden taloyhteisön perustamisen kanssa. Se, kuinka tuossa uudessa talossa taloelämä kehittyy kiinteäksi taloyhteisöksi, on herkkä prosessi, joka kehittyy uusien talojen asukkaiden ja koko kyläyhteisön välillä. Ludwig Kun tulin Tapolan Minä tulin tänne Tapolaan tammikuun 24 päivänä 1975 maanantaina aamulla kello Tapolalaiset olivat vielä aamiaisella. Minä tulin äidin ja isän ja Paavo veljen kanssa tänne Tapolaan. Äiti sanoi, että minä olen yksi Taavilan Muori vaan. Muista likka olla kunnolla. Kun äiti ja isä ja Paavo veli lähtivät kotiin niin minä itkin vähän kun ne lähtivät. Meitä tyttöjä asui aika monta Alamökissä ja siellä oli aika ahdasta asua. Mustalaiset asuivat siinä meitä ennen ja kun ne lähtivät saimme siivota heidän jälkensä. Eila Taavila 6

7 Tapolassa on nyt uusi kahvila Savikukko! Kerttu pitkäaikaisessa työssään kutomossa. Tapolassa on nyt uusi kahvila Savikukko. Toukokuussa oli avajaiset. Kahvilassa on työssä Pekka K., Timo, Raimo, Kia, Kim, Maija, Beate ja Ludvig. Minä olen viihtynyt siellä. Kahvi on hyvää, tarjolla on lisäksi pullaa, marjapiirakkaa ja jäätelöä. Siellä käy paljon vieraita ja musiikkia soitetaan. Minä olen ollut tulevaisuuskokouksessa 2 kertaa. Olen viihtynyt kutomossa, huomenna on ilta-ryhmä. Silja pitää sanomalehtiryhmää. Minä rakastan Oskari-kissaa ja Nalle koiraa. Myyjäiset meni hyvin ja saatiin hyvä tulos. Oli paljon väkeä. Kerttu Heikkinen Hyvät ystävät Haluamme tällä lehdellä kertoa Tapolasta ja sen toiminnasta ja siten tuoda sitä lähemmäksi kaikille niille jotka ovat kiinnostuneita siitä. Kuitenkin tämän lehden tekeminen tuottaa kustannuksia ja siihen me pyydämme teidän ystävällistä avustusta. Tiedämme että kaikki jotka ovat kiinnostuneita lukemaan Tapolan kuulumisia eivät ehkä pysty maksamaan tätä lehteä, siksi tämän lehden maksu on vapaaehtoinen. Löydät säännöllisesti lehtemme välistä liitteet: kannatusyhdistyksen jäsenhakemuksen ja pankkisiirtolomakkeen. Ystävällisin terveisin lehden toimitus JÄSENHAKEMUS Puh , Fax Tahdon liittyä Tapolan kyläyhteisö ry:n jäseneksi. Paikka ja aika Nimi Osoite: 7

8 Sylvia-koti, joka tarjoaa kodin ja koulun erityistä huolenpitoa tarvitseville lapsille, aloitti toimintansa Lahdessa keväällä Tapolan kyläyhteisön alku lähti Sylvia-kodin lasten ja nuorten vanhemmilta, jotka halusivat turvata jo koulunsa päättäneiden nuorten aikuisten elämän. Aktiivisesti vanhemmat ilmaisivat kysymyksensä: Miten Sylvia-koti voisi edetä ja auttaa heitä löytämään yhteisömuotoisen elämäntavan, joka voisi sisällyttää piiriinsä myös työnteon koulun sijaan. Kyläyhteisöimpulssi, jota oli käytännössä toteutettu monissa maissa vuodesta 1951 lähtien, näytti nyt löytävän tiensä Suomeen ja sopi vastaukseksi tarpeeseen, joka täällä oli kohdattu. Perustettiin Sylvia-kodin henkilökunnasta ja vanhemmista ryhmä, joka alkoi etsiä sopivaa maatilaa aikuisyhteisön perustamiseen. Hiukan myöhemmin perustettiin myös ns. Suojakylän Kannatusyhdistys, joka keräsi varoja tulevaa toimintaa tukemaan. Suhteellisen lyhyessä ajassa löytyi sopiva maatila Orimattilan Tapolan alkuhistoria Aimo Kuusisto sekä Tapolan miehiä ja naisia katsomassa uutta suuntaa. Niinikosken kylältä. Aloitettiin neuvottelut Tapolan tilan vuokraamisesta aikuisyhteisön käyttöön. Maatilan rakennusten korjaustyöt aloitettiin keväällä 1970 ja tarkoitus oli käynnistää toiminta jo syksyllä. Aikataulu piti Tapolan naiset keräävät aineksia yrttiteehen. 8

9 paikkansa, ja Tapolan ensimmäiset asukkaat muuttivat sisälle viimeistelyä vaille valmiiksi saatettuun päärakennukseen Tänä päivänä, kun katsoo taaksepäin tuohon nimenomaiseen hetkeen, voi olla kiitollinen, että yhteisöimpulssi oli tavoittanut ihmisryhmän, joka oli halukas sitoutumaan uuden yhteisön rakentamiseen. Aloitusryhmä oli 12 entistä Sylvia-kodin oppilasta sekä 5 ns. henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Vanhalla maatilalla kunnostustyöt tilan rakennuksissa työllistivät koko kyläyhteisön miehet maataloustöiden lisäksi niin, ettei koskaan ollut päivää etteikö mielekästä työtä riittänyt kaikille. Vajaan kahden vuoden sisällä kyläyhteisön asukasluku oli kasvanut yhdeksästätoista kahteenkymmeneenkahdeksaan ja asuintilat kävivät ahtaiksi. Tapolan tilan vanha päärakennus ja pieni piharakennus eivät enää riittäneet. Vuonna 1976 valmistui Helsingin kaupungin rakennuttamana kaksi uutta asuinrakennusta sekä huolto- ja työtilarakennus. Tämä mahdollisti 16. helsinkiläisen asukkaan muuton Tapolaan. Asukasluku oli Tapolassa tähän aikaan n. 50 henkilöä. Maanviljelys, Yksi meidän rakkaista sarvipäistä. karjanhoito, (lypsylehmät, kanat, lampaat ja siat) sekä puutarhanhoito mahdollisti 50. ihmisen yhteisön laajan omavaraisuuden ravinnon suhteen. Vuonna 1978 Rantakarin tila ostettiin ja vanha päärakennus kunnostettiin kutomoksi. Seuraava kohde, joka otettiin työn alle, oli Rantakarin vanha navetta. Elettiin vuotta 1980, jolloin kansainvälisellä Rotaryliikkeellä oli teemana Vammaisten vuosi, johon he valitsivat kohteen, jota tukisivat ja kehittäisivät. Tapolan kyläyhteisö valittiin kohteeksi. Niinpä Tapolan väen pitkäaikainen haave alkoi toteutua. Vanha navetta päätettiin muuntaa monitoimitilaksi, jossa yläkerrassa olisi kylälle juhlasali ja alakerrassa työpajatoimitilojen lisäksi uusi sauna ja varasto ja kylmätiloja. Lampola sai väistyä uuden päätöksen myötä. Hanke toteutui ja valmistui vuonna 1981 ja yhtenä keskeisimpänä tukijana tässä hankkeessa toimi ja vaikutti Etelä-Suomen Sanomien silloinen päätoimittaja Tauno Lahtinen. Seuraavaksi valmistui uusi asuinrakennus, Vipunen vuonna Vuonna 1985 Kallion tilan rakennus tuli myyntiin ja sen ollessa yksi lähimmistä naapuritaloista se päätettiin ostaa ja kunnostaa palvelemaan yhteisön käyttötarpeita. Tapolan kyläyhteisön ensimmäisten 12. vuoden ajalta haluamme mainita ne tahot, jotka edesauttoivat yhteisöpyrkimyksen eteenpäin viemisessä. Kaikkien tapolalaisten vanhemmat, sisarukset ja ystävät muodostivat laajan ja vankan tukijapiirin. Alkuaikoina esim. Kannatusyhdistyksen jäsenmäärä nousi yli 350 henkeen. Lukemattomissa myyjäisissä ym. juhlissa oli aina ilo kohdata. Vaikka rahallinen tuotto ei joka kerta ollut niin suuri, oli hyvä yhteishenkemme voimia antava ja vahva tuki jokapäiväisen elämän alueelle. Seuraavaksi voi mainita naapurien varauksettoman hyväksynnän sekä avun, joka ulottui aivan käytännön työalueelle. Tapolan kyläyhteisön väki varmasti muistaa ne tärkeät vierailut, jolloin pastori Helmer Knutar, lääkäri Kari Krohn tai valtiosihteeri Teemu Hiltunen jakoivat kanssamme osaamistaan tai antoivat neuvoja kukin omalta alaltaan. Voimme sanoa, että he vielä tänäkin päivänä toimivat työmme suojelijoina. Tapolan kyläyhteisön pyrkimys oli alusta lähtien muotoilla elämä niin arjen kuin juhlien vietossa Rudolf Steinerin antamien sosiaalisten muotojen luomishengestä. Pioneeriajan innostus oli yhteisön rakentamisessa myös vahvasti läsnä, ja monet ovat ne elämän ikuiset ystävyyssuhteet, jotka tänä aikana solmittiin. Maija & Aimo Kuusisto 9

10 Tri Karl König Yhteisöelämästä Ihminen haluaa nähdä kanssaihmisissään enemmän kuin perustarpeiden ja vaistojen summan. Hän haluaa tuntea naapurissaan Jumalan kuvan ja tunnustautua siihen kuvaan. Jos naapuri puolestaan näkee hänessä Jumalan kuvan, niin he molemmat kohoavat syntymässään saamaansa ihmisarvoon. Ihmisen on viimeinkin löydettävä uudelleen todistus jumalallisuuden olemassaolosta maailmassa. Tätä ihmisen ei kuitenkaan ole sallittu saavuttaa yksinomaan itseensä tukeutuen. Kuitenkin hän voi saavuttaa varmuuden jumalallisista ilmiöistä eläessään yhteisössä toisten ihmisten kanssa ja siten hän saa rohkeutta ja voimaa. Siellä, missä todellisia yhteisöjä muodostuu, siellä katoavat nykyajan kolme suurta erhetystä. Tässä me löydämme kylämme henkisen alun. Meidän yhteisömme on yksi monista yrityksistä rakentaa yhteisöjä. Camphill-yhteisö on jotain erikoista, koska se on ottanut itselleen erikoistehtävän. Se haluaa luoda elämänmuodon sellaisille ihmisille, jotka eivät löydä paikkaansa kilpailuyhteiskunnassa. Tämä yritys voisi jäädä passiiviseksi tehtäväksi vieläpä silloinkin, kun se tapahtuu parhaassa tarkoituksessa siis yhdeksi uudeksi laitokseksi, yhdeksi uudeksi pakopaikaksi, ellei yrityksessä olisi mukana myös muita aktiivisia tekijöitä. Camphill-kylästä voisi tulla hyvin tärkeä kokeilu arvioitaessa tulevia yhteisön tarpeita. Sellaiset miehet ja naiset, joiden älykkyystaso on testituloksissa havaittu olevan tavallisen tason Lääkepedgogisen liikkeen lääkäreiden vierailu Camphillissa Vasemmalta: Frits Wilmar, Karl König, Helmut Klimm, Thomas J. Weihs, J. Beron alapuolella, tulevat elämään ja tekemään työtä ihmisten kanssa, joilla on normaali älykkyys, ilman, että sitä pidettäisiin rajoittavana tekijänä, sehän on vain kuviteltu rajoitus. Jokainen ihmisolento on varustettu samanlaisella älykkyydellä, se on lahja, jonka me jokainen saimme syntyessämme. Tämä älykkyyskipinä saattaa olla pimentynyt tai halvaantunut, se voi olla uhattuna tai vangittuna kehitysvammaiseen ruumiiseen. Kuitenkin kaikki ihmiset ovat syntyessään samanlaisia juuri tässä asiassa. Jos normaali ihminen voittaa ylpeytensä ja hyväksyy tämän asian, saattaa siitä olla hänelle apua, sillä ihmiskunnassa on ylpeys se tekijä, joka jakaa ihmiset viisaisiin ja tyhmiin, alkukantaisiin ja sivistyneisiin, korkeampiin ja alempiin ihmisyksilöihin. Meidän toinen tehtävämme on päästä siihen, että ihmiset eivät lukisi alkuperäänsä luonnon vaan yliaistisen aikaansaannokseksi. Tähän me tarvitsemme päivittäistä harjoitusta voidaksemme taistella omaa heikkouttamme ja omia epäilyjämme vastaan. Me tulemme päivittäin kokemaan pettymyksiä, vieläpä toivottomuutta. Toiset ihmiset eivät toimi meidän odotus- 10 Kirkton talo

11 temme mukaisesti ja me itse kadotamme luottamuksemme. Silloin meidän on muistettava, että jokaisessa ihmisessä piilee jumalallisuuden siemen ja se on tarpeeksi voimakas kestääkseen kaikki vaikeudet ja koettelemukset - ellei tänään, niin ehkä huomenna, jos ei huomenna, niin kuitenkin myöhemmin, lopullisesti. Ihmisten kesken vallitsee juhlallinen veljeys. Me olemme veljiä, koska meidän kaikkien alkuperä on Jumalassa ja samalla on jumalallinen meidän inhimillinen mahdollisuutemme ja alkuun paneva voima ihmiskehityksessämme. Loppujenlopuksi meidän täytyy tiedostaa, että meidän työmme ja vaivamme on turhaa, elleivät ne pohjautuisi Jumalan tahdon ja suunnitelman varaan. Yhdessä koettu työ ja hartaus, yhteiset teot ja ilot, yhteinen kärsimys ja yhteinen armonkokemus se kaikki luo hitaasti tietoisuuden Jumalan läsnäolosta, ja tämä on ihmeellisin kaikista yhteisökokemuksista. Jos meidän onnistuu tehdä työmme päivittäin aina uudelleen innostuneina ja rakastaen, oli sitten kyseessä leivän leipominen, kenkien tekeminen tai lehmien lypsäminen, silloin meistä tulee vapaita. Todellista vapautta me tunnemme vain silloin, kun rakastaen vihimme työmme korkeammalle olennolle. Tällä tavoin voidaan yhteisössä toteuttaa modernin ihmiskunnan kolme ihannetta: Tasa-arvoa, veljeyttä ja vapautta niitä ihanteita, jotka Ranskan vallankumouksessa poljettiin tomuun ja vereen. Ne ihanteet odottavat, että ne voisivat syntyä uudelleen ihmisyhteisössä. (Tri. Karl König oli Camphillliikkeen perustaja) Tri Karl König Karl König, Alix Roth ja Thomas J. Weihs vierailulla König talossa Taustalla Bennachie-Gebirge. 11

12 Tapolan lähihistoria Sen jälkeen kun Kuusistojen perhe oli lähtenyt Tapolasta liittyäkseen vuodeksi keskieurooppalaisen Camphill-kylän toimintaan, jäi vastuu Tapolan asioista Silja Penttosen harteille. Nopeasti kuitenkin voimavarat lisääntyivät, sillä vuonna -87 tuli Saksasta Kraussien perhe ja Ludwig Kraus otti tehtäväkseen leipomon johtamisen. Seuraavana vuonna pääsivät myös Juha ja Sirkka Degerman Tässä ovat makkaranteko talkoissa suuret ja pienet. Tapolaan, ja Juha omistautui tärkeille toimistotöille. Molempien perheiden vastuualueet lisääntyivät nopeasti, sillä kyläyhteisö kasvoi. Maatalous oli kasvanut karjan lisäännyttyä vuosien mittaan. Pelto pinta-alaa oli myös kasvatettu vuokraamalla peltoja naapurilta. Sitten kävi ajankohtaiseksi uuden navetan rakentaminen. Siitä tuli pihatto- rakennus, josta lehmät saattoivat vaeltaa ulos aitaukseen myös talvisaikaan. Vanha navetta toimi nuorten vasikoiden majoittamisessa ja sitä käytettiin myös lehmien lypsämiseen, koska lypsykone oli kiinteästi rakennettu sinne. Hieman ennen uutta navettaa saatiin valmiiksi suuri työpajarakennus, johon tuli viljankuivaamo, koneiden korjaus- ja huoltotilat, juustola maidon jalostamista varten ja yrttipaja puutarhan tarpeisiin. Yläkertaan jäi suuri tila, jota aluksi käytettiin kokoontumis- ja kahvilatilana. Sitten Sylvia-kodista tarjottiin meille kynttiläpajaa, koska he kalusivat lopettaa sen pitämisen. Niinpä sitten kaikki työpajan koneet ja vahavarastot siirrettiin Tapolaan ja yrttipaja muuttui talvisaikaan kynttiläpajaksi sen jälkeen kun puutarhan yrttityöt syksyllä oli lopetettu. Nämä kaksi työpajaa käyttävät edelleenkin samoja tiloja, toinen toimii niissä talvisin ja toinen kesäaikaan. Se kävi helposti päinsä, sillä molempien pajojen työväki oli paljolti samoja ihmisiä: kesällä puutarhatöitä ja talvisin kynttiläntekoa. Tapolan johtaminen oli pitkään Juha Degermanin harteilla, mutta rasitus tuntui suurelta, koska Juhan terveys heikkeni 12 ajan mittaan. Niinpä Degermanit muuttivat Lahteen vuonna -99 ja Ludwig Kraus peri toimistotyöt, koska hän oli jo jonkin aikaa tutustunut niihin. Vuonna 2000 siirtyi kutomo uuden maatalousrakennuksen yläkertaan harvakseltaan käytetyn kahvilan tiloihin. Siellä on yhtenäiset työtilat ja paljon valoa, koska ikkunat ovat suoraan länteen. Entinen kutomorakennus tarvittiin asumistarkoituksiin, sillä talot olivat käyneet kovin ahtaiksi. Tässä muutosten virrassa syntyi meillä ajatus, että vanhan koulurakennuksen käyttämättä olevat puuverstastilat voitaisiin muuttaa kahvila- ja kokoustiloiksi. Anoimme EU:lta remonttirahoja talon korjaamiseksi ja muuttamiseksi ja ne myönnettiinkin. Työt aloitettiin omin voimin, ja sopivassa tilanteessa saimme avuksi kokeneen puusepän, joka ahersi Savikukossa kaikki vapaat iltansa. Talven mittaan tilat muutettiin mukavaksi vanhanajan kahvilaksi. Ikkunat ja ovet maalattiin ja seinät tapetoitiin vanhanaikaisilla tapeteilla ja lattia hiottiin. Kesällä 2004 meillä oli tervetuliaiskahvitus kaikille Niinikosken ja ympäristön asukkaille. Taloon oli myös valmistunut toimistohuone kaikille asiasta kiinnostuneille naapureille. Siellä on kaikenlaisia toimistokoneita nykyajan hengessä huolimatta siitä, että tila itse on kuin viime vuosisadalta. Pieni huone talosta muuttuu parhaillaan uudeksi terapiatilaksi, jossa taideterapeutti työskentelee kyläläistemme kanssa. Kahvila on auki pari kolme kertaa viikossa muutaman tunnin ajan, ja sinne ovat kaikki kylän asukkaat tervetulleita. Meidän kyläläisemme ovat kovin hyvillään tästä toimintamuodosta ja avustavat vuorotellen kahvilan tehtävissä.

13 Meitä oli jo pitkään askarruttanut ajatus, että toimintamme tarvitsee uusia asuintiloja ja tarkoituksena oli rakentaa uusi suuri asuintalo vastapäätä hallirakennusta. Tilanne ratkesi kuitenkin tänä vuonna niin onnekkaasti, että aivan Niinikosken keskustasta löytyi suuri omakotitalo, joka oli myytävänä. Neuvottelujen ja harkinnan jälkeen Sylvia-koti yhdistys osti talon ja siellä aloitetaan korjaukset vielä tämän vuoden puolella. Jonkin verran muutoksia joudutaan tekemään, jotta talo soveltuisi meidän tarpeisiimme, mutta arvelemme, että jo ensi keväänä asukkaat voivat muuttaa tähän uuteen taloon. Tapolan kokoisessa kylässä tapahtuu aina muutoksia ja sopeutumista uudistuneisiin oloihin, mutta se on myös asia, joka pitää meidät virkeänä. Olemme nyt toimineet Camphillyhteisönä 30. vuoden ajan, ja näin pitkällä ajanjaksolla on tapahtunut monenlaista muuttumista. Olemme aikuistuneet ja katselemme tulevaisuuteen luottavaisina, sillä tällaisessa yhteisössä ihmissuhteet kypsyvät ja kehittyvät. Me luotamme siihen, että edelleenkin saamme apua henkisestä maailmasta silloin kun ihmiset eivät pysty näkemään hankaluuksien taakse. Kun katselee Tapolan historiaa taaksepäin, niin huomaa, että aina tiukan paikan tullen apua on tullut odottamatta ja kaikki asiat ovat selvinneet. Siispä suhtaudumme luottavaisina tulevaisuuteen, mitä se sitten mukanaan tuokaan. Saila Roihu Yhteinen lauluhetki kesäiltana keskipihalla. Koko kesän odotettu päivä lähestyi lokakuussa 2004! Mikkelin markkinoiden jälkeisenä päivänä 3. lokakuutta 2004 koko kylä onnitteli Tuirea. Hän kutsui Savikukon kahvilaan kaikki ystävänsä ja nautti sankarina jokaisesta hetkestä. Jäätelö ja kakut odottivat juhlavieraita ja uusi Savikukon kahvila palveli hyvässä tarkoituksessa. Tuiren saamat CD t antoivat kaunista taustamusiikkia. Ja kuten kuvassa näkyy, suuri syksyinen toivomus mustasta koirasta toteutui. Seuraavat pyöreät juhlat Tuire viettää Tapolan juhlasalissa, koska 50- vuotta on vielä isompi juhla, ja siihen saakka Tuiren ystävien määrä on taatusti kasvanut. Kiitos Tuire, että saimme sinun kanssasi juhlia! Sinulla on annettavana meille kaikille ainutlaatuiset lahjat. Toivomme sinulle monia aurinkoisia ja onnellisia päiviä seuraavalle vuosikymmenelle! Pitkään rinnallasi kulkenut Beate Tuire Tanskanen täytti 40- vuotta! 13

14 17 vuotta Tapolassa - miten rikasta aikaa se oli!! henkilökohtainen katsomus Miksi sen pitäisi olla Suomi?? Tämän lauseen esitin epätoivoisesti miehelleni viimeisenä iltana Saksassa lokakuussa 1987, eli seitsemäntoista vuotta sitten, ja samalla revin suomenkielen oppikirjan etusivun kahtia ja heitin sen sohvanpöydälle! Kun aamulla lähdettiin autolla kohti satamaa, jättäen itkuiset lähisukulaiset ja monet ystävät Saksaan, irtosi mieheni Ludwigin hammaspaikka (joutuiko hän viimeisinä muutosvaiheina liian usein puremaan hampaat yhteen, kestämään kaikenlaista?) Tämä pieni episodi kuvailee ytimekkäästi, minkälaisien haasteiden edessä olin, kun tulin 24- vuotiaana Tapolan Kyläyhteisöön, melkein viiden lapsen äitinä ja aviovaimona: a) kieli Beate ja Leena soittavat yhdessä Lyyraa. b) kysymykset, joihin vastaukset pitäisi itse tutkiskella c) oma temperamentti d) kaukaiset sukulaiset ja ystävät, toisessa maassa e) suomalaiseen terveyspalveluun luottaminen Miten se sitten tapahtui, että me tulimme juuri Suomeen? Olimme elokuussa 1987 palanneet ihanalta lomalta, joka vietettiin jo kolmatta kertaa Saksassa erityshoitoa tarvitsevien lasten- ja nuorten elämäyhteisössä, jossa oli kaksi vierastaloa ruokapalveluineen. Tutustuimme tähän yhteisöön hienon keittokirjan kautta, jonka yhteisössä elänyt taitava kokki julkaisi. Viimeisellä kirjansivulla oli tämä lomamahdollisuus mainittu. Takaisin meidän perheyrityksemme Demeter- leipomo Blockhaus-Krausissa alkoi arki pyöriä taas vauhdikkaasti. Päivittäin tuli tehtyä 1000 leipää, sämpylöitä ja leivonnaisia, toki 25 muun työntekijän kanssa yhteistyössä. Lomapaikassamme tutustuimme kokonaisvaltaiseen elämänmuotoon joka oli kiinnostanut meitä jo jonkin aikaa kovasti, ja kun Ludwig osti sanomalehden, jossa oli Tapolan Kyläyhteisön ilmoitus, se vaan hyppäsi meidän silmien eteen. Kuulosti niin mielenkiintoiselta, että päätimme matkustaa sinne heti katsomaan omin silmin, onko tämä utopia vai realiteetti. Lapsilla oli vielä kaksi viikkoa koululomaa, ja meille oli selvää, että joko me tutustumme heti, tai vasta kouluvuoden päätteeksi, eli vuoden päästä. Koska vain minulla oli passi, oli melkein mahdotonta tulla 1987 Suomeen. Emme tiedä tarkkaan, miten se onnistui, mutta tapolalaiset auttoivat meitä saamaan luvan tulla maahan, mikä ei ollut silloin helppoa ilman passia. Kolme päivää meillä oli aikaa järjestää kuuden hengen auto/ laivamatka maahan, josta me rehellisesti kerrottuna emme tienneet tippaakaan. Kyllä koulussa oli opittu Helsingin KSZEsopimus, ja Ruotsi oli varsinkin Lindgrenin lastenkirjojen ja Saana ja Beate lepäävät retkellä. IKEA n kautta tuttu, mutta muuten Saksassa yleensä kukaan ei voi lukea lehdestä mitään Suomesta. Matka tuntemattomaan alkoi. Kun lähestyimme jännittävän laivamatkan jälkeen Niinikoskea, muistan vielä hyvin sen yksinäisyyden tunteen, mikä meille tuli automatkalla ja kysyimme voiko Orimattilan jälkeen vielä tulla jotain muuta kuin metsiä ja peltoja? Kun meille oli puhelimessa kerrottu, että Tapola on Niinikosken kylän keskustassa, ajoimme etsimään kylää keskieurooppalaiseen tyyliin: toria, kirkkoa ja kapakkaa. Vasta kun tapasimme rakennusmiehen katolla, kysyimme, että missä Tapola on. Hän nauroi ystävällisesti ja kertoi, että olimme jo aika pitkälle ajaneet ohi! Johtuiko se siitä, että olemme jo monta vuotta kyselleet, olisiko joku kyltti ehkä tarpeellinen? Tänä päivänä pidän siitä, että Tapola sulaa ympäristöön ilman kylttiä. Olemme todella Niinikosken keskustassa ns. integroitu kyläyhteisö. Viikon ajan tutustuimme Tapolaan niin hyvin kuin mahdollista. Lapset ihastuivat heti. Heistä kaikki muistutti rakastetun lastenkirjailijan Astrid Lindgrenin kertomusta Melukylän lapset. Me ajoimme monia ajatuksia harkiten takaisin Saksaan. Koulu alkoi, ja me mietimme ja mietimme. Ystävät alkoivat kertoa Suomen matkoistaan, näyttivät videoita, missä hyttyset syövät farkkujen läpi ja varoittivat meitä kovasti! Kun päätös oli sitten kuitenkin tehty Tapolan puolesta ainakin seitsemäksi vuodeksi, alkoi ison perheen muutto niin täysillä kuin mahdollista, ja Suomen kielen itseopiskelua. 14

15 Taaksepäin katsottuna tiedän, että olen elänyt todella antoisaa ja rikasta aikaa. Olen syvästi kiitollinen. Lapsista näemme, miten pitkä tämä aika on ollut. Silloin vielä 8, 7, 2 ja yksi-vuotiaat seurasivat meitä. Nyt me yritämme pysyä meidän 25, 24, 19, 18, 161 2, ja 13-vuotiaiden perässä, jotka oman tulevaisuutensa rakentamista varten ovat saaneet valtavan ihanan pohjan tässä ympäristössä ja Tapolan sosiaalisessa kansainvälisessä elämässä. Elämänmeno oli Tapolassakin niin isolle ja kasvavalle perheelle vauhdikas. Ensin Silja Penttosen hoivassa saimme elää neljä vuotta saman katon alla, ja kaksi lasta syntyi perheeseemme sinä aikana. Suurella kärsivällisyydellä hän yritti opettaa meille elämäntaitoja yhteisöelämää varten. Kiitos Silja tästä! Ja miten paljon asukkaat halusivat auttaa lasten hoidossa ja iloitsivat yhdessä vietetystä arki- ja juhlanajasta! Koin, että harvoin niin suuri perhe kotimaassani voisi kokea niin paljon rakkautta ja huomiota kuin täällä lapset saivat kokea. Niin monet auttavaiset ja kiinnostuneet ihmiset ympärillä tekevät arkipäivän hyvinkin erilaiseksi kuin yksityisperheessä voi olla. Talonvanhemmuus alkoi meille sitten 1992 Vipusen talossa, Satu Nikin, Pertti Jeskasen ja Vesa-Matti Aaltoon kanssa. Vuotta myöhemmin tuli jo Tuire Tanskanen. Vuonna 1995 muutti meidän perhe Väinälän taloon, joka antoi kaikille tarpeellista tilaa, ja sen mukaan taloyhteisömme laajeni. Koska Ludwig oli siirtynyt leipomosta maatilaan, navetan läheisyys tuntui luontevaltakin. Musiikki sanaton kieli Pian sen jälkeen menivät jo viisi lastamme kouluun, ja äitinä sain, kiitos siitä Tapolalaisille, käydä 15 ov käsittävän Sibelius Akatemian Musiikkiterapeuttisen perusopintovuoden aina tiistai-iltaisin ja muutamien viikonloppujen aikana. Meidän rakas asukkaamme Satu Nikki astui omalle elämäntielleen Helsinkiin, missä hän opiskeli hierojaksi, ja on nyt onnellisesti naimisissa. Häneltä sain niin paljon oppia, melkein koko Tapolan juhlalaulujen perinteen ja myös supersuurperheen keittiötaidot, jotka Satu oli oppinut oltuaan pitkään yhteisössä, monien taitavien talonäitien rinnalla. Koska en alussa osannut puhua Suomea, lauloin Sadun kanssa lapsia ulkoiluttaessamme. Henkilökohtaisesti havaitsin silloin, miten paljon musiikki pystyy vaikuttamaan ihmiseen. Olen onnellinen, jos saan kokea tämän muuntuvan voiman, joka aina syntyy onnistuneessa muusikaalisessa hetkessä, vaikka se olisi vain lyhyt yhteislaulu. Musiikin kautta meille syntyy mahdollisuus luoda suhde korkeimpiin henkisiin voimiin. Toivon, että Tapolassa voisi musiikki elää vielä paljon itsestään selvempänä asiana kuin tähän saakka. Koen, että voin vain olla syvästi kiitollinen niistä hetkistä, jolloin olen voinut tehdä musiikkia, ja jos voimia ja aikaa olisi ollut enemmän, meillä olisi vahvempi kulttuuritoiminta Tapolassa. Onko tämä yksi haaste seuraavalle kolmellekymmenelle vuodelle? Nuorta voimaa Tapolaan 1998 kysyttiin, haluaisiko joku syventyä vapaaehtoistoimintaan, ja minä koin, Beate ystävien ja lasten kanssa. että voisin yrittää, koska olen aina kokenut nuorten voiman hyvin tärkeäksi asiaksi kylässämme. Ja pian nuoret tulivat tulvillaan, uuden Eurooppaan Nuorten- Ohjelman kautta. Siinä oli alkuaikana meillä kaikille aikamoista oppimista. Oikeastaan on vieläkin, koska joka vuosi tulee niin erilaisia nuoria eri maista, eri kulttuureista, että me oppisimme yhdessä aina uutta. Koen itse, että tätä valtavaa rikkautta ei voi käsitellä tarpeeksi huolella, koska nuoret ihmiset ovat niitä, joita Camphill jonakin päivänä tarvitsee, jos se haluaa tulevaisuudessa jatkaa. Nuoret, jotka ovat kokeneet, että tällaisella yhteisöelämällä on tulevaisuutta, ja että se antaa jokaiselle asuvalle ihmiselle elintarpeellisen ihmisarvon ja valtavat mahdollisuudet monella eri elämän- ja kehitystasolla. Ja mikä kokemus aina uudestaan ja uudestaan, millä kärsivällisyydellä meidän asukkaamme ottavat suurella sydämellään kielitaidottomat nuoret avoimesti vastaan. Asukkaiden määrä on kasvanut, mutta niistä monet ovat ihan eri henkilöitä kuin 1987! Ja valokuvissa voimme ihailla monesti, miten me kaikki olemme vanhentuneet tai ketkä kaikki jo ovat siirtyneet rajan toiselle puolelle, tai lähteneet muuten jatkamaan elämäänsä jossain muualla maailmalla. Fyysisesti tulivat uudet rakennukset ja peruskorjaukset. Taavetin talo ostettiin ja laajennettiin ja muutamia vuosia myös Kielorinne kuului Tapolaan. Säätiö osti juuri uuden talon, jonka kautta toivottavasti tulee pian kaivattua lisätilaa. Pihatto-navetassa ilahduttavat kauniit lehmämme. Työpajarakennus on melkein jo sulautunut ympäristöön. (Vaikka rakennustyyli surettaa minua henkilökohtaisesti vieläkin). Ja vastakohtana saimme kesällä monien ahkerien ihmisten kanssa yhteistyöllä entisen puuverstas Savikukon remontin valmiiksi. Toivottavasti se palvelee koko Niinikosken kylää pitkään erilaisissa toiminnoissa: Internethuone, kahvila ja taideterapiatila saman katon alla ovat realiteetti siitä, että haluamme antaa palvelua monille ihmiselle ja mahdollisuuksia elää nykyaikaisesti. Koska minua pyydettiin kirjoittamaan kokemuksistani näistä 17 vuodestani Tapolassa, haluan palata vielä artikkelin alkuun. Siihen liittyvät minun sielulliset, henkiset ja sosiaaliset kokemukseni, jotka sain täällä kokea. Ja koska voisin kirjoittaa kokonaisen kirjan, niin täyden elämän sain täällä elää, poimin nyt vaan ihan muutamat tärkeät asiat. Lukuisiin muihin ei riitä tila tässä artikkelissa. 15

16 Elinikäinen oppiminen Kieli on antanut minulle ymmärryksen sellaisesta, mitä tarkoittaa olla ulkomaalainen. Ei se helppoa ole mutta rikas kokemus, joka toivottavasti on kasvattanut minussa myötätuntoa ja herkkyyttä, jotta heihin voisi tutustua vaikka he eivät ymmärrä Suomea tai minun äidinkieltäni. Se on mahdollistanut Suomen opetuksen Tapolassa. Onneksi löysin Sirpa Lettojärven, uskollisen opettajan, joka nyt jo aika monta vuotta on suurella kärsivällisyydellä opettanut monille tämän hienon kielen. Beate ja pienet lapset. Kielen lisäksi haluan mainita kommunikaation. Olen usein ajattelut, olenko tullut Tapolaan oppimaan kommunikointia erilaisten ihmisten kanssa? Huomaan edelleen, että olen kuitenkin alussa tässä taidossa. Yhteisöelämässä syntyy niin monia kysymyksiä, joihin vastauksen löytää jokainen vaan, jos hän tutkiskelee omaa elämäänsä, tai vaikkapa jonkun toisen yhteisöasukkaan kanssa. Ja oman keskieurooppalaisen luonteeni ja kasvatukseni tiedostin vasta Tapolassa, koska sitä ei omassa kotimaassa yleensä edes tule peilattua. Olen kiitollinen tästä kokemuksesta, mutta helppoja tai hienoja ne kokemukset eivät olleet, vaan kipeitä, todella kipeitä ja toivottavasti kasvattavia. Oma mieheni ja lapseni olivat silloin valtava rikkaus. Olen nähnyt monia yksinäisiä ihmisiä täällä, joilta tämä onni niissä hetkissä puuttui. Sukulaiset ja ystävät ovat yleensä kaikille sekä ulkomaalaisille ja myös suomalaisille kaukana, ja se tunne, että olet saanut koko kyläyhteisön ystäväksi tai uusiksi sukulaisiksi kasvaa hitaasti. Onneksi vähitellen opin kielen, ja pystyin rakentamaan uudet ystäväsuhteet. Sain tavata monia ihmisiä, jotka osaavat antaa anteeksi, ja toivon, että olen heiltä myös jotain oppinut. Ilman anteeksi antamista ja puhdasta kiinnostusta toisia kohtaan emme voi elää yhteisössä! Jokainen meistä tekee päivittäin virheitä, ja joka päivä joudumme antamaan monille anteeksi, ja voimme vaan jatkaa seuraavaan päivään, koska joudumme luottamaan, että toinen ÔÔÔ on valmis antamaan myös minulle anteeksi. Olen kokenut sen miten katkeraksi, kitkeräksi ja hapanmieliseksi koko ilmapiiri voi muuttua, jos eivät kaikki yritä anteeksi antamista, ja että yhteisömme kärsii helposti sellaisten asioiden takia. Jokainen kantaa vastuun hyvinvoinnista, eikä kaikkia henkilökohtaisia ongelmia tai kriisejä voi yhteisö ratkaista, siihen ovat olemassa ammattiauttajat, joiden apua tänä päivänä voi jokainen saada. Suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin tutustuminen tuntui monta vuotta suurelta viidakolta, koska se on aivan erilainen kuin Saksassa. Ludwigin ensimmäinen hammaslääkärikäynti heti ensimmäisellä viikolla Suomessa antoi minulle suuren kysymysmerkin, voinko luottaa tähän systeemiin. Lastenneuvolat ovat hienot, mutta meidän kuopuksemme erittäin harvinainen allergia antoi meidän kamppailla kahdeksan vuotta ennen kuin lääkäri löysi sille nimen ja sopivan hoidon. Se oli kärsimystä, vaikeaa aikaa, eniten kyllä lapsillemme. Onneksi meidän kokonaisvaltainen elämätapamme, jota etsimme, vaikutti niin terveellisesti, että muutoin todella harvoin taloyhteisöstä joku oli vakavasti sairas. Ja jos oli, hyvää apua aina löytyi. Mieheni traaginen liikenneonnettomuus seurauksineen viime vuonna helluntaina on ollut käännekohtana elämäämme ja koen, että ihan uudet tehtävät ovat siirtymässä vähitellen etusijalle. Odotan innolla, mitä tulevaisuus vielä tuo. Joka ilta voin kokea suurella kiitollisuudella, olipa päivä miten vaikea tai hyvä tahansa, että olen taas saanut elää rikkaan päivän. Tapahtumia helposti riittäisi kolmelle, ja se tarkoittaa, että täällä en ikinä ole kokenut pitkästyttävää päivää, tai, onko se vaan luonteeni takia?? Onnea Tapolalle seuraavalle kolmellekymmenelle ja suuret kiitokset jokaiselle, joka on auttanut minua elinikäisellä oppimistiellä! Toivoo Beate Matthey-Kraus Elämä ennen Tapolaan tuloa ja myös elämä Tapolan sisällä Minä tustuin Ulla Simulaan vaihetyökeskuksessa kun minun piti tehdä työharjoittelu siinä paikassa. Itse en tykännyt ajan mittaan olla siellä vaan odotin hartaasti koska pääsisin pois. Viikkorahalla ostin hengellisiä lastenkirjoja koko sarjan. Tapolasta sain tietää Ulla Simulalta. Hän ei kertonut että paikan nimi on Tapolan kyläyhteisö, vaan siitä että hän lähtee maalle asumaan. Minä olin hieman kiinnostunut mutta se asia jäi saman tien. En puhunut kotona mitään että tapasin Ulla Simulan, joka oli lähdössä maalle asumaan. Se vuosi taisi olla En ikinä enää mene vaihetyökeskukseen töihin. Minä olin Kuhankosken opetuskodissa noin kuukauden. Se oli kamala paikka. Siellä avattiin kirjeet ja kai siellä ne luettiinkin, en ole varma. He eivät ymmärtäneet minua ollenkaan. Että olen allerginen ruoholle joten he eivät voineet ymmärtää, että en voi haravoida tuoretta ja juuri leikattua ruohoa. Minun serkkuni äiti oli työssä Kuhankosken opetuskodissa. Minä opin kyllä siellä kuinka pestään sauna ja paljon muitakin asioita. Mutta odotin hartaasti että pääsisin pois sieltä. En halunnut 16

17 olla ollenkaan siellä. Itkin usein kun minua ei ymmärretty siellä. Sain homeopaattisia lääkkeitä. Odotin Valkealan opiston alkamista, että pääsisin pois. Setäni oli silloin Sylvia-kodin lääkäri ja myös Tapolan lääkäri. Kun opisto oli vielä kesken tulin tutustumaan Tapolaan. Täällä oli vain talo 1, talo 2, 3, ja 4. Tunsin kyllä Ulla Lahtisen jo entuudestaan, sillä häneen olin tutustunut Valkealan opistolla. Tuttuja Tapolassa oli kaksi. Se oli vuosi 77. Se oli maanantaina iltapäivällä kun kävin tutustumassa Tapolaan. En kyllä muista missä talossa kävimme silloin, mutta sen muistan, että olimme iltaruualla Väinälässä. Täällä oli mukavia ihmisiä. Söimme iltaruuaksi nokkoskeittoa ja se oli kamalaa. Ajattelin, että sellaistako Tapolassa syödään, voi kamala. Taisin mennä nakkikioskille ostamaan nakkisämpylän. Äiti soitti minulle sinne opistolle, että joko olet kirjoittanut Maija Kuusistolle, että menet Tapolaan. Minä sanoin, että älä hätäile kyllä minä kirjoitan sinne. Niin sitten kirjoitin Maija Kuusistolle, että haluan hoitaa lapsia. Lapsia olin todellakin vähän hoitanut. Mutta en osannut tänne tullessa oikeistaan mitään paitsi keittää ruokaa. No se siitä. Kaikenlaista tapahtui ennen kuin totuin olemaan täällä yhteisössä. Suutuin kun minulle sanottiin jostakin asiasta. Sanoin että pakkaan tavarani ja lähden pois. En ole vielä sitä tehnyt. Mutta ehkä se oli että en aluksi tuntenut oikeistaan ketään kunnolla. Joulut olivat erilaisia kuin kotonani. Lahjat avattiin vasta joulupäivänä. Kello 15. oli päiväkahvi ja jouluherkkuja. Minua jännitti kovasti mitä saan joululahjaksi. Saisin ehkä huovan. Ja oli yöpalvelus. Sitten oli kerran niin, että minun joululahjoissani ei ollut nimeä ja avasin ne kaikki yhdessä. Pienessä rasiassa oli postimerkkejä ja kirjepaperia taisi olla. Oli sukkahousuja, villapusero ja kaikenlaista mukavaa ja taisi olla herkkujakin. Olen asunut monessa talossa täällä Tapolan kyläyhteisössä. Seppolassa asuin ainakin 8 vuotta. Sitten muutin Sirkan ja Juhan kanssa asumaan Kaukamoiseen. Asuin 8 kuukautta Erja Järvisen kanssa ja sitten muutin Väinälään ja asuin siellä Eli muutin pois Väinälästä takaisin Kaukamoiseen ja siellä oli talonvanhempina Jussi Lappalainen ja Annika Martikainen. Mutta sitä ennen oli Elke Parta ja Jussi Lappalainen. Annika ja Jussi menivät naimisiin ja häitä vietettiin Kerholassa. Oli korkea kakku ja paljon ihmisiä oli juhlimassa. Ja heille syntyi vauva, jonka nimeksi tuli Miikka ja he lähtivät Tapolasta. Sitten vaihtui talonäidiksi Silja. Minä olin opistolla kädentaito linjalla. Tein siellä mattoja, poppanatöitä, puutöitä ja keittiötöitä. Ja olin kotitalouskerhossa ja kävin jumpallakin. Joka toinen viikonloppu olin Tapolassa ja joka toinen kotona Helsingissä äitini luona. Se oli mukavaa. Asuin kahdeksan vuotta Kaukamoisessa Ulla Simulan kanssa. 96 kun Saila tuli Tapolaan asumaan ja Taavetin talonäidiksi minä muutin sinne ja sitten Pekka B, Pentti, Sirkka-Liisa, minä ja Janne Simola. Sellainen iloinen perhe. Minulla oli iso huone. Asuin Taavetissa 4 vuotta. Muutin 2000 Kallioon Jannen kanssa, Mika Arponen ja karibialainen Wallwyn ja nuori kaunis Sabine. Meillä meni Tässä Eila nuorena, hän istuu takana nurkassa. siellä hyvin. Sitten vaihtui talonäiti ja isä Christian ja Arja Huhtinen tulivat Kallioon. Meillä oli mukavaa yhdessä Teimme retken Ruotsiin ja meidän kesämökille. Muutin 2001 Seppolaan isoon huoneeseen. Talonisä oli Ari- Pekka, äiti Saara ja lapset Anne ja Sebastian. Oliver oli erittäin omituinen mies. JA sitten muuttivat 2002 Minna Karttunen ja Kalle Nieminen ja Helmi tyttönen. Meillä oli kivaa ja teimme heidän kanssaan matkan kylpylään Eedeniin ja sitten he lähtivät pois ja väliaikaisesti tuli talonäidiksi Beate ennen Jaanaa ja Tuulia-Annea ja Kristoferia jotka ovat ihania, sydämellisiä ja ystävällisiä ihmisiä. He hoitavat seppolalaisia kaikella rakkaudella ja ilolla ja minä suorastaan pidän paljon erikoisesti Tuuli-Annesta. Onhan Kristofer ihan kiva talonisi. He ovat niin hyväntuulisia. Minä olen todella tyvtyväinen kun minulla on kannustavat talonvanhemmat. Elämä Tapolassa on rikasta aikaa- toisaalta näkee paljon ihmisiä- tulee ja menee, vaihtuu ja se on ihan hyvä asia. Kokemusten kautta opimme millaista on elää yhteisössä. Se on kuin iso perhe, jossa otetaan kaikki ihmiset huomioon ja jaksetaan kuunnella ja keskustella asioista. Kirsi Krohn Kirsi äitinsä kanssa alkuaikoina. Kirsi keittiö töissä pikkuapulaisten kanssa. 17

18 TAPOLAN KYLÄYHTEISÖ NIINIKOSKI-KUVASSA Tapolan kyläyhteisö aloitti toimintansa Niinikoskella Tapolan tilan päärakennuksessa 30 vuotta sitten. Kyseisen tilan päärakennuksessa oli 1960-luvulla toiminut poikakoti. Uudet tulijat eivät aiheuttaneet suurta muutosta kyläkuvaan. Omat odotuksensa tietenkin ihmisillä oli, mutta Tapolan toiminta sulautui alkuihmettelyn jälkeen kylään varsin hyvin. Biodynaamiset viljelymenetelmät aiheuttivat kylän maanviljelijöiden keskuudessa jonkinlaista ihmettelyä. Täällä oli totuttu tehokkaaseen peltoviljelyyn ja karjankasvatukseen luomumaisen toiminnan sijaan luvun lopulla Tapolan toiminta laajeni Haltiajoen rannalle Elorannan paikalle. Joen kosken, Niinikosken, äärelle nousi uusia taloja. Tien toisella puolella Rantakarin kiinteistö myös asutettiin. Muutamat muut talot ovat myös vuosien varrella siirtyneet Tapolan kyläyhteisön omistukseen Niinikosken keskustan läheisyydessä. Niinikoskelaisia oli alkuvuosina auttamassa Tapolan toimintaa alkuun talkootöillä. Ensimmäisten uusien talojen rakentamisen alkuvaiheessa kylän traktorit suorittivat maansiirtoa talkooperiaatteella. Myöhemmin Tapolan kyläyhteisö on pääosin tullut toimeen omillaan. Yhteistoimintaa Koulun vanha rakennus Savikukko on ollut Tapolan käytössä alusta saakka. Siinä toimi puutyöpaja, jonka koneita koulun pojat opettajansa johdolla käyttivät teknisissä töissä syksyyn 2001 saakka. Tapolan hoitajat ja hoidettavat ovat osallistuneet Niinikosken kylän yhteisiin rientoihin vuosien varrella. Nuorisoseuran näytelmät ja hirvipeijaiset ovat saaneet heistä kiitollisia vieraita. Tapolalaisille erityisesti koulun joulujuhlat ovat olleet mieluisa tapahtuma, samoin koulun isänpäivälauantain myyjäiset 1990 luvulta lähtien. Varsinkaan myyjäisiä olisi vaikea kuvitella ilman Tapolan väkeä. Niinikosken koululaiset ovat tutustuneet Tapolan eri toimintoihin vuosien varrella. Tapolan väellä ja koululaisilla on vuosien varrella ollut mm. yhteisiä musiikkitilaisuuksia. Koulun oppilaat Tässä olemme kyläkoulun pihalla myyjäisherkuilla. ovat saaneet Tapolan ulkomaisten harjoittelijoiden kertomana tutustua eri maiden kulttuuriin. Tällä vuosituhannella koulun luokan oppilaat ovat saaneet tutustua Tapolan toimintaan käymällä töissä heidän työpajoissaan. Aluksi koululaisia jännitti mennä samaan työpisteeseen kyläläisten kanssa, mutta töistä tultuaan he ovat kokeneet asian myönteisenä. Uskon, että Niinikosken oppilaitten on myöhemmin elämässään helpompi suhtautua ihmisten erilaisuuteen. Tapolan syysmyyjäiset antavat vuorostaan mahdollisuuden niinikoskelaisille tukea heidän toimintaansa. Tapolan kansainväliset, vapaaehtoiset työntekijät ja vaihto-oppilaat ovat tuoneet Niinikosken kyläkuvaan kansainvälisyyttä. Sillä alueella yhteistyötä voitaisiin tehdä enemmänkin. Ulkomaalaiset pääsisivät tutustumaan paremmin suomalaiseen elämänmuotoon ja niinikoskelaiset vastaavasti saisivat tietoa eri maiden kulttuureista. Tähän toimintaan tarvittaisiin innokas vetäjä joko kylältä tai Tapolasta. Viimeisin yhteistyöhanke on ollut Savikukon, Niinikosken ensimmäisen koulurakennuksen, kunnostaminen kyläkahvilaksi ja -toimistoksi. Tämä hanke lujittaa lisää Tapolan väen ja niinikoskelaisten yhteistyötä. Se on myös Tapolan kädenojennus Niinikosken eri järjestöille ja toimijoille. Tapolan kyläyhteisö ylläpitää kiinteistön jatkossa ja he tarjoavat kokoustiloja kylän eri yhdistyksille. Kyläkahvilatoiminta kokoaa yhteen vanhojakin niinikoskelaisia, kun he tulevat tutustumaan entiseen kouluunsa. Ensimmäinen luokkakokouskin on jo pidetty Savikukossa. Vaikea olisi enää kuvitella Niinikosken kylää ilman Tapolan kyläyhteisön 70. hengen joukkoa. Presidentti Kekkosen arkiston lisäksi he ovat Niinikosken tavaramerkki. Tapio Kiviniemi, kyläsihteeri 18

19 T A P O L A N N U O R E T Terve, minun nimi on Nicolas Krüger ja olen 20 vuotta vanha. Asun Pohjois-Saksassa vanhempieni, siskoni ja veljeni kanssa Hampurin lähellä. Siellä ei ole kuumia kesiä ja kylmiä talvia. Siksi valitsin Suomen, jossa on edes kunnon talvia, kun sain päättää missä maassa haluaisin tehdä siviilipalvelukseni. Saksassa kävin mielellään koulua, soitin pianoa ja kävin koirani kanssa lenkillä. Suomessa työskentelen mielellään Tapolassa Vipusessa ja pienessä Kutomossa. Opiskelen myös kitaran, kanteleen, didgeridoon soittoa, opin tuntemaan Suomen luontoa ja nauttimaan kunnon Suomalaisesta luontoa. Nyt haluan nopeasti oppia puhumaan Suomen kieltä paremmin ja odotan innolla valkoista joulua. Nico Hei, minun nimeni on Serieke, mutta kaikki kutsuvat minua Kiaksi. Olen 19 vuotta vanha ja tulen pienestä Haulerwijkin kylästä Alankomaista. Siellä asun Äitini ja yhden veljeni kanssa. Valmistuttuani koulusta päätin viettää vuoden sosiaalialalla ulkomailla, koska rakastan uusia kokemuksia ja haasteita. Kohtalo toi minut Tapolaan. Sen jälkeen, kun olin vähän aikaa totutellut paikalliseen elämään, voin sanoa olevani onnellinen täällä. Asun Seppolassa, pidän huolta Tapiosta, ja autan talossa. Olen myös kahtena päivänä viikosta kahvilassa. Yksi suurimmista harrastuksistani on matkustaminen peukalokyydillä. Mielestäni Suomi on tähän sopiva maa, koska täällä on niin kauniit maisemat. Musiikki on tärkeä osa elämääni. Menen mielellään konsertteihin ja kuuntelen hyvää musiikkia. Tapolan vuoden jälkeen haluan mennä opiskelemaan Latinalaisen-Amerikan kieliä ja kulttuuria Leideniin Hollannissa. Kia Tapolassa. Hei! Minun nimeni on Nils, olen 20 vuotta vanha ja tulen Solingenista Saksasta, jossa asun siskoni ja vanhempieni kanssa. Koulun jälkeen päätin tehdä siviilipalvelukseni ulkomailla. Luulen, että minulla on vähän maailmanlaajuista kiinnostusta, joten nautin olemisesta ulkomailla ja uusien ihmisten tapaamisesta. Samalla opin tuntemaan itsenikin paremmin. Elämä Tapolassa on todellakin erilaista kuin elämäni tähän mennessä, tähän saakka olen ainakin pitänyt siitä. Tulen toimeen kyläläisten kanssa ja pidän työskentelystä Asun vanhassa Kutomossa ja työskentelen Vipusessa. Aamuisin olen juustolassa Kristofferin, Teemun ja Pertin kanssa luulen, että muodostamme hyvän ryhmän. Iltapäivällä työskentelen talossa. Kun opin tuntemaan Suomalaisen saunan, opin pitämään siitä myös. Pidän myös kävelystä metsässä, harmonikan soittamisesta ja hyvän musiikin kuuntelusta. Tämän vuoden jälkeen aion opiskella erikoisopettajaksi. Nils Hei! Minä olen Hannah, Saksasta, ja minä olen 20 vuotta vanha. Täällä asun Väinälässä. Amulla autan talossa ja iltapäivällä olen kutomossa. Sitä paitsi pidän Charlotten kanssa 2. jumpparyhmää ja joka lauantai menemme uimaan. Suomessa minä rakastan saunaa ja pullaa, mutta suomen kieli on vaikeaa. Täällä pidän siitä, kaikki on ihan kilttejä ja on myös paljon nuorisoa. Hannah 19 Minun nimeni on Moritz Morgenstern, olen 20 v. Tulen suurelta Demetermaatilalta, Pohjois-Saksasta. Se sijaitsee Hampurin ja Pohjameren välillä, Elbejoen eteläpuolella. Suoritan siviilipalveluani täällä Tapolassa. Työni muodostun navettapuuhista. Teen niitä Jukan ja Janin kanssa. Hoidamme neljän kyläläisen kanssa lehmiä, ankkoja, kanoja, sikoja ja lampaita. Navettatöiden ohella autan myös Väinölässä, jossa myös elän ja asun. En halua suorittaa pelkästään siviilipalvelustani, vaan auttaa Tapolaa kokemuksieni ja kykyjeni mukaan. Moritz

20 20

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle! Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Aloita oppitunti tavalliseen tapaan lausumalla ensin itse rukous ja anna sitten muutaman lapsen lausua ulkoa oppimansa rukous. Muista, että kullekin lapselle

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

33. Hiroshen kyydissä

33. Hiroshen kyydissä 33. Hiroshen kyydissä Oppiminen on ihmeellinen asia. Kun on sisäinen motiivi ja halu, ihminen oppii. Kun sisäinen halu puuttuu, oppimisesta tulee vastentahtoista. Toki ihminen silloinkin oppii, mutta ajan

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot