1. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 Henkilöstömäärä... 4 HENKILÖTYÖVUOSI... 6 Työajan jakautuminen... 7 Ikä- ja sukupuolirakenne... 9 Henkilöstö ammattiryhmittäin HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Henkilöstön saatavuus Eläköityminen OSAAVA JA KEHITYSHALUINEN HENKILÖSTÖ Henkilöstön koulutustaso Panostusta henkilöstön kehittämiseen KANNUSTAVAA HENKILÖSTÖJOHTAMISTA TAVOITTEENA HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ Sairauspoissaolot Työturvallisuus Työhyvinvointiohjelma Työhyvinvointikysely Työterveyshuolto Työyhteisöjen innovaatiot Tutkimushankkeet TASA-ARVO- JA YHTEISTOIMINTA Keskimääräiset palkat Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen KANNUSTAVA PALKKA JA PALKITSEMINEN Henkilöstökulut Palkat Pikapalkkiojärjestelmä Tuloksellisuuspalkkio Henkilöstöetuudet ja aineeton palkitseminen

3 1. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Kaupunginhallitus hyväksyi tammikuussa 2014 kaupunkistrategiaa tukevan henkilöstöohjelman linjaamaan vuosien henkilöstöpolitiikkaa. Kaupunkistrategian henkilöstöpoliittisena tavoitteena on Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö, tähän tavoitteeseen pyritään arvostavalla henkilöstöjohtamisella, hyvällä työnantajamaineella, osaamisen ja aloitteellisuuden kehittämisellä sekä yhteisellä vastuunkannolla hyvinvoinnista ja työn tuloksellisuudesta. Henkilöstöohjelman toteuttamisen kriittisiä menestystekijöitä ovat: - Henkilöstövoimavarojen johtaminen on tuloksellista - Hämeenlinnan kaupunki on kiinnostava työnantaja - Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja innovatiivista - Palkkaus on kannustava ja kilpailukykyinen - Työhyvinvointiin panostetaan - Henkilöstöjohtaminen on osallistavaa ja laadukasta Vuonna 2015 keskeisiä johtamisessa ovat olleet strategisten tavoitteiden toteuttaminen edellisinä vuosina laadittujen ohjeistusten, prosessien ja työvälineiden avulla. Henkilöstötuloksellisuusohjelmalla tavoiteltiin vuoden 2015 osalta noin 3 milj. euron kustannussäästöä verrattuna vuoden 2014 kustannuksiin. Tavoitetta täsmennettiin lisäksi 200 henkilötyövuoden henkilöstöresurssien karsinnalla vuosina Henkilöstötuloksellisuusohjelman henkilöstökulusäästö, joka on saavutettu ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisella, on kokonaisuudessaan 1,67 milj. euroa ja sen vuotuinen vaikutus on 2,19 milj. euroa (50 henkilötyövuotta kaupungin keskipalkan mukaan laskien). Vuotuinen tulos on 73 % asetetusta tavoitteesta. Henkilöstötuloksellisuusohjelman päätavoitteet toteutuivat seuraavasti: Henkilöstön palkkauskustannusten säästö oli vuonna 2015 yhteensä euroa ja vuotuisesti euroa. Tästä Tekme Oy:lle siirtyvän laitoshuoltohenkilöstön kustannusvaikutus oli yhteensä euroa ja vuotuisesti 2,82 milj. euroa. Säästö oli laitoshuoltohenkilöstön siirto huomioiden vuonna 2015 yhteensä 1,03 milj. euroa ja vuotuisesti 1,7 milj. euroa. Em. summista euroa kertyy erilliskorvausten vähentymisestä ja euroa kannustevapaiden käytön lisääntymisestä vuoteen 2014 verrattuna. Muu henkilöstökulusäästö on seurausta henkilöstön nettomääräisestä vähenemisestä. Henkilöstöpalvelujen ostokulut vähenivät euroa (vuonna 2014 yhteensä 4,4 milj., vuonna ,93 milj. ) Työterveyshuollon ostokustannukset TyöSyke Oy:ltä vähenivät vuoteen 2014 verrattuna noin euroa. Henkilöstökulut olivat koko kaupungissa vuonna 2015 yhteensä 153,8 milj. euroa ja ne alittuivat noin 3,4 milj. eurolla. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstökustannukset olivat 1,1 milj. euroa pienemmät. Vuokratyövoiman kustannukset alittivat edellisen vuoden ostot yhteensä n. 0,5 milj. eurolla. Vuonna 2015 toteutetuista organisaatiomuutoksista merkittävimmät olivat Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen purku, joka toteutettiin vuoden 2015 alusta sekä 79 laitoshuoltajan siirto Tekme Oy:lle Loppuvuodesta 2015 valmisteltiin toimintakykyä edistävien palvelujen organisaatio- ja johtamismallin muutosta, joka toteutettiin

4 Henkilöstön kokonaismäärä on edelleen laskussa, vuoden 2015 henkilöstömäärä oli henkilöä, joka on 160 henkilöä vähemmän kuin vuonna Henkilöstön rakenteessa on tapahtunut pieniä muutoksia, vakinaisen henkilöstön määrä on 86,2 %, joka on 0,7 % enemmän kuin edellisvuotena. Määräaikaisen henkilöstön osuus on vähentynyt 0,8 %:lla 12,4 prosenttiin. Tämä muutos tukee kaupungin strategista tavoitetta tuottaa palvelut tehtäviinsä kelpoisella ja vakinaisella henkilöstöllä, kuntalaisille tarjottavien palvelujen laadun varmentamiseksi. Hämeenlinnan kaupungin määräaikaisen henkilöstön osuus onkin huomattavasti pienempi kuin kuntasektorin keski-arvo, joka on 20,5 %. Lisäksi kaupungin palveluksessa on 1,2 %:n verran työllistettyjä ja 0,2 % oppisopimusopiskelijoita. Henkilöstön kokonaismäärän laskiessa myös henkilötyövuosien määrä on laskenut reilulla 50 henkilötyövuodella. Sairauspoissaolopäivien määrä laski edellisestä vuodesta päivällä, sairauspäivien määrä vakituista työntekijää kohden laski 14,7 päivästä 14,63 päivään. Sairauspoissaolot laskivat alle 8 päivän sekä päivän sekä päivän poissaoloissa. Sairauspäivät lisääntyivät 8-29 päivän ja päivän sairauspoissaoloissa. Varhe-maksut nousivat 8,6 %. Kokonaistyöaika oli 76,7 %, joka on 0,4 % vähemmän kuin vuonna Sairaudesta ja tapaturmasta aiheutuneet välilliset palkkakustannukset eli poissaoloajan palkkakustannukset olivat vuonna 2015 koko henkilöstön osalta sivukuluineen yhteensä noin 4,9 milj. euroa (v. 2014, 5,5 milj. euroa). Keskimäärin kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 60,2 vuotta kun sama luku edellisenä vuonna oli 61,3 vuotta. Ilahduttavaa on, että koulutuspäivien, koulutusapurahojen ja pikapalkkioiden määrä, sekä tyhyliikunnan käyttö on lisääntynyt. Sosiaalisen pääoman kartoitukseen tulos oli myös edelleen hyvä, vuoden 2015 tuloksen keskiarvo oli 3,84 sen ollessa 3,83 vuonna Hämeenlinnan kaupunki on myös vuonna 2015 saanut paljon positiivista julkisuutta eri medioissa ja foorumeilla innovatiivisesta työhyvinvointi- ja muutosjohtamisestaan. Työnantajaimagon kuvaava työpaikkahakemusten määrät avoinna olevaa työpaikkaa kohden lisääntyivät 19,1 hakemukseen (18,4 v. 2014). Vuoden 2016 tavoitteet ja kehittämiskohteet löytyvät hyvinvointijohtamisesta; sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen vähentämisestä, käyttäen eri tukimuotoja tehokkaasti hyväksi, uusien joustavien perheen ja työelämän yhdistämistä helpottavien toimintamallien käyttöönotosta sekä aineellisen ja aineettoman palkitsemisen kehittämisestä. Vaikka valmistelemmekin suuria muutoksia Uusi Hämeenlinna hankkeen, Itsehallinto-alueen ja Sote- palveluiden uudistuksen tiimoilta, meidän tulee huolehtia hyvin henkilöstöstämme, joka tuottaa laadukkaat peruspalvelut kuntalaisillemme ja kehittää toimintaamme entistä paremmaksi. Anne Iijalainen Henkilöstöjohtaja 3

5 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE HENKILÖSTÖMÄÄRÄ vakinaiset määräaikaiset työllistetyt oppisop. yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl % kpl , ,6 33 0,9 13 0, , ,6 40 1,1 9 0, , ,5 41 1,1 5 0, , ,9 42 1,2 9 0, , ,4 28 0,8 4 0, , ,0 42 1,2 3 0, , ,2 39 1,2 5 0, , ,4 38 1,2 5 0, Taulukko 1. Henkilöstömäärän kehitys vuosina Hämeenlinnan kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2015 lopussa 3361 henkilöä. Määrä on edelleen laskenut 459 henkilöllä kuntaliitoksen ajankohdasta lukien. Vuoden 2015 aikana laitoshuoltohenkilöstö siirtyi Tekme Oy:n palvelukseen. Päätöksen mukaisesti Tekme Oy:n palvelukseen siirtyi 76 vakinaista ja kolme määräaikaista henkilöä. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti kaupunki ostaa siivous- ja laitoshuoltotyön Tekme Oy:ltä niillä palvelualueilla, joilla ulkoista palveluhankintaa ei ole tehty aikaisemmin. Vuonna 2015 kaupunginhallitus perusti 44 uutta vakanssia, joista 24 on määräaikaisia, hyväksyi 31 vakanssimuutosta ja lakkautti 139 vakanssia. Määräaikaisten vakanssien perusteena on mm. varautuminen toimeentuloasioiden käsittelyn siirtoon Kelalle vuonna 2017 ja panostaminen lastensuojelun tehostamiseen sekä sote uudistukseen varautuminen. Henkilöstöstä 86,2 % työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Hämeenlinnan kaupungin strategisena tavoitteena on tuottaa palvelut tehtäviinsä kelpoisella ja vakinaisella henkilöstöllä sekä näin osaltaan varmentaa kuntalaisille tarjottavien palvelujen laatua. Tavoitteena on että määräaikaisten osuus henkilöstöstä on alle 15 % ja tähän tavoitteeseen on päästy. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus onkin Hämeenlinnassa huomattavasti pienempi kuin kuntasektorilla yleensä. (v ,5 %). Luvuissa tulee huomioida kuitenkin vuokratyövoiman käyttö, jota ostettiin hoitohenkilöstön sijaistuksiin n. 56 henkilötyövuoden verran. Vuoden 2015 aikana määräaikaisessa palvelussuhteessa työskentelevien osuus oli 13,8 % (v ,5 %). Taulukossa 2 henkilöstön määrää on tarkasteltu palvelussuhdetyypeittäin. Tilastojen mukaan määräaikaisista henkilöistä 63,8 % oli sijaisia, 8,2 % oli työllistettyjä, 1 % oppisopimussuhteisia ja 27 % muuta tilapäishenkilöstöä. Vakituisesta henkilöstöstä kokoaikaisia oli 91 % (v ,8 %) ja osa-aikaisia 9 % (v ,2 %). Osa-aikaisuuden pääasialliset perusteet olivat osa-aikainen virka tai toimi 49,4 % (v ,6 %), osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläke 25,7 % (v ,3 %) sekä sivuvirka tai sivutoimi 21,5 % (v %). 4

6 Vastuu-/Palvelualue Vakituiset Sijaiset Muut määräaikaiset Oppisopimussuhteiset Työllistetyt 2015 yht yht. LAPSET, NUORET, ELÄMÄNLAATU TERVEYS, TOIMINTAKYKY, IKÄIHM YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ KONSERNIPALVELUT PALVELUTUOTANNON HALLINTO KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT LASTEN JA NUORTEN PALVELUT TERVEYS JA TOIMINTAKYKY IKÄIHMISTEN HOITO JA HOIVA KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT LINNAN TILAPALVELUT - LIIKELAI LINNAN LOMITUSPALVELUT- LIIKEL LINNANINFRA -LIIKELAITOS Kaikki yhteensä Taulukko 2. Henkilöstön määrä palvelussuhdetyypeittäin ja palvelualueittain vuonna 2015 Palvelualueista henkilöstömäärältään suurin vuonna 2015 oli Lasten ja nuorten palvelut. Palvelualue muodostettiin vuonna 2014 Opetuspalveluista, Varhaiskasvatuspalveluista sekä Lasten ja nuorten kasvua tukevista palveluista. Henkilöstömäärä oli vuoden 2015 lopussa 1401 (41,7 %). Seuraavana kooltaan suurimpia olivat Ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelualue 15,4 %:n sekä Terveyspalvelut 12,1 %:n osuudella koko henkilöstöstä. 5

7 Hämeenlinnan kaupungin tytäryhteisöt Määräysvalta yli 50 % Fredrika Wetterhoff-säätiö 1,5 Wetterhoff 3 Hämeenlinnan Asunnot Oy 15 Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö 104 Hämeenlinnan Eteläranta Oy 2 Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy 48 Hämeenlinnan Keilakeskus Oy 1 Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy 38 Hämeenlinnan Pysäköinti Oy 4 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy 61 Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö 13 Kiinteistö Oy Hauhon Palvelutalo 1 Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy 19 Linnan Ateriapalvelut Oy 62 Linnan Kehitys Oy 33 Sibeliuksen syntymäkotisäätiö 8 Tekme Oy 210 TyöSyke Oy 30 Taulukko 3. Hämeenlinnan kaupungin konserniyhtiöiden henkilöstömäärä HENKILÖTYÖVUOSI HTV1 HTV2 HTV3 Henkilötyövuosi Henkilötyövuosi Taulukko 4. Henkilötyövuodet Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. HTV1 = palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osa-aikaprosentti/100) HTV2 = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365*(osa-aikaprosentti/100) HTV3 = palveluksessaolopäivien (vähennetty kaikki poissaolot ml. vuosiloma ja koulutus) lukumäärä kalenteripäivinä / 365* (osa-aikaprosentti/100) 6

8 TYÖAJAN JAKAUTUMINEN Vuonna 2015 kaupungin palveluksessa olleen koko henkilöstön teoreettinen työaika oli työpäivää. Vähentämällä kyseisestä luvusta palvelussuhteen keskeytykset (kuvio 2) saadaan vuonna 2015 tehty todellinen työaika, joka oli työpäivää (v. 2014, ). Kuvioissa 1 2 kokonaistyöaika on jaoteltu syyn mukaan. Vuonna 2015 tehdyn työn määrä oli 76,7 % ja se lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna 77 %. Poissaoloista opintovapaiden, kuntoutuksen ja lomien osuus on noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosilomista johtuvien poissaolojen laskennassa ei ole otettu huomioon opettajia, joilla palkkaus perustuu opetusvelvollisuuteen ja lukuvuosien välillä on ns. kesäkeskeytys. Sairaudesta ja tapaturmasta aiheutuneet välilliset palkkakustannukset eli poissaoloajan palkkakustannukset olivat vuonna 2015 koko henkilöstön osalta yhteensä sivukuluineen noin 4,9 milj. euroa (v. 2014, 5,5 milj. euroa). Lomista aiheutui välillisiä kustannuksia sivukuluineen 13,9 milj. euroa (v ,4 milj. euroa). Perhevapaista aiheutuvat palkalliset poissaolot aiheuttivat 0,85 milj. euron kustannukset (v. 2014, 1,1 milj. euroa). Summiin ei sisälly poissaoloista mahdollisesti aiheutuneita sijaiskustannuksia. Ryhmään muut sisältyy mm. pidetyt kannustevapaat, joiden myöntäminen on vapaaehtoista. Kannustevapaan myöntäminen edellyttää, että se on toiminnan kannalta mahdollista eikä sen ajaksi palkata sijaista. Kannustevapaita pidettiin vuonna 2015 yhteensä työpäivää (v päivää). Kannustevapaista saatiin kustannussäätöjä n Kokonaistyöajan jakauma ,6 0,9 2,2 3,4 10,2 0,6 0,8 0,6 Sairaus ja työtapaturma 4,6 % Opintovapaa 0,9 % Muut 2,2 % Perhevapaat 3,4 % Lomat 10,2 % 76,7 Koulutus 0,6 % Vuorotteluvapaa 0,8 % Kuntoutus ja kuntoutustuki 0,6 % Tehty työ 76,7 % 7

9 Kokonaistyöajan jakauma ,6 0,9 2,2 3,4 10,2 0,6 0,8 0,6 Sairaus ja työtapaturma 4,6 % Opintovapaa 0,9 % Muut 2,2 % Perhevapaat 3,4 % Lomat 10,2 % 76,7 Koulutus 0,6 % Vuorotteluvapaa 0,8 % Kuntoutus ja kuntoutustuki 0,6 % Tehty työ 76,7 % Kuvio 1. Kokonaistyöajan jakauma vuonna 2015, koko henkilöstö Kuvio 2. Kokonaistyöajan jakauma vuonna 2014, koko henkilöstö 8

10 IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE Palvelussuhteen luonne Naiset % Miehet % Yhteensä Vakituiset , , Sijaiset , ,6 295 Määräaikaiset , ,1 168 Kaikki yhteensä , , Taulukko 5. Henkilöstön sukupuolijakauma 2015 Sukupuolijakauma pysyi samana kuin edellisenä vuonna, jakauma oli 77,6 % (naiset) ja 22,4 % (miehet) ,9 44,9 44,8 46,3 46,4 46,4 46,3 Taulukko 6. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuosina Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,3 vuotta (naiset 46,6 ja miehet 45,2), keski-ikä laski hiukan edellisestä vuodesta. Koko kunta-alalla keski-ikä oli 45,7 vuotta (2014). Palvelualueittain tarkasteltuna korkein vakituisen henkilöstön keski-ikä on Linnan Tilapalvelut liikelaitoksessa (55,9) ja Lasten ja nuorten tilaajaorganisaatiossa (53). Alhaisimmillaan keski-ikä on Kanta-Hämeen pelastuslaitoksessa (40,8) sekä Linnan Lomituspalveluissa (45). Vuonna 2015 vakinaisesta henkilöstöstä 29,4 % oli alle 40 - vuotiaita. Suurinta ikäryhmää edusti vuotiaat, johon kuului 31,6 % henkilöstöstä. Henkilöstöstä 11,5 % oli vuotiaita. 9

11 Ikäjakauma vakituiset Naiset Miehet Kaikki Ikäjakauma vakituiset Naiset Miehet Kaikki Kuvio 3. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma

12 HENKILÖSTÖ AMMATTIRYHMITTÄIN Kaupungin suurimpia ammattiryhmiä vuonna 2015 olivat opetushenkilöstö, terveydenhuollon ammattitehtävissä sekä vaativissa ammattitehtävissä työskentelevät lähihoitajat ja sairaanhoitajat. T E R V E Y S K E S K U S L Ä Ä K Ä R I T T E K N. E S I M I E H E T, S U U N N N I T T E L I J A T M A A T A L O U S L O M I T U S P E L A S T U S H L Ö S T Ö, A M M A T T I M I E H E T S O S. J A T E R V. H U O L L O N P E R U S P A L V K O U L U N A V U S T A V A T A M M. T E H T Ä V Ä T T U N T I P A L K K A I N E N H E N K I L Ö S T Ö naiset T O I M I S T O H E N K I L Ö S T Ö miehet P Ä I V Ä H O I D O N O P E T U S / K A S V A T U S H L Ö P Ä I V Ä H O I D O N A M M A T T I T E H T Ä V Ä T S O S. H U O L L O N A M M A T T I T E H T Ä V Ä T T E R V. H U O L L O N V A A T I V A T A M M. T E H T T E R V E Y D E N H U O L L O N A M M A T T I T E H T O P E T U S H E N K I L Ö S T Ö

13 T E R V E Y S K E S K U S L Ä Ä K Ä R I T T E K N. E S I M I E H E T, S U U N N N I T T E L I J A T M A A T A L O U S L O M I T U S P E L A S T U S H L Ö S T Ö, A M M A T T I M I E H E T S O S. J A T E R V. H U O L L O N P E R U S P A L V K O U L U N A V U S T A V A T A M M. T E H T Ä V Ä T T U N T I P A L K K A I N E N H E N K I L Ö S T Ö naiset T O I M I S T O H E N K I L Ö S T Ö miehet P Ä I V Ä H O I D O N O P E T U S / K A S V A T U S H L Ö P Ä I V Ä H O I D O N A M M A T T I T E H T Ä V Ä T S O S. H U O L L O N A M M A T T I T E H T Ä V Ä T T E R V. H U O L L O N V A A T I V A T A M M. T E H T T E R V E Y D E N H U O L L O N A M M A T T I T E H T O P E T U S H E N K I L Ö S T Ö Kuvio 4. Henkilöstömäärät suurimmissa ammattiryhmissä HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS 2011 % 2012 % 2013 % 2014 % 2015 % Palvelusuhde päättynyt 235 7, , , , ,5 joista eläkkeelle siirtyneitä 109 3,5 81 2,6 95 3, joista sisäiset siirrot joista toiseen jäs.yhteisöön 77 Vakituiseen palvelukseen palkatut , , , ,3 Taulukko 7. Henkilöstön vaihtuvuus vuosina Vakinaisesta henkilöstöstä 334 henkilön palvelussuhde päättyi vuoden 2014 aikana, näistä 77 oli laitosapulaisia jotka siirtyivät henkilöstösopimuksen mukaan Tekme Oy:n palvelukseen (v. 2014, 334). Tämä on 11,5 % vakituisesta henkilöstöstä. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna vakituisen henkilöstön poistumaa oli erityisesti terveydenhuollon vaativissa ammattitehtävissä (mm. sairaanhoitajat, 12

14 terveydenhoitajat) sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä (lähihoitajat), päivähoidon ammattiryhmissä (lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat) sekä opetushenkilöstössä. HENKILÖSTÖN SAATAVUUS Hämeenlinnan kaupunkistrategiaan pohjautuvan henkilöstöpolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on houkuttelevan työantajakuvan kehittäminen. Tätä mitataan mm. hakemusten määrällä suhteessa avoimiin tehtäviin. Pyrkimyksenä on vähintään viisi hakemusta yhtä avointa työpaikkaa kohden. Rekrytointi Hämeenlinnan kaupunki ostaa henkilöstön rekrytointipalvelun Seuturekry Oy:ltä. Rekrytointipalvelu sisältää vuokratyövoiman oston lisäksi sijaisvälityspalveluja sekä henkilöstövalintoja lukuun ottamatta kokonaisuudessaan ulkoistetun rekrytointiprosessin. Rekrytoinnin ulkoistamisen tavoitteena on rekrytointiprosessien tehostaminen palvelujen keskittämisen kautta. Tehostamista tukevat lisäksi myös toimivat tietojärjestelmälliset ratkaisut. Toimenpiteillä on haluttu erityisesti kohdentaa esimiesten työpanosta työelämän laadun ja työprosessien johtamiseen rekrytointiin liittyvän rutiinityön sijasta. Henkilövalinnat ovat hallintosäännön mukaisesti virkavastuullisten esimiesten vastuulla. Seuturekryn kautta julkisessa haussa oli vuoden 2015 aikana 401 (v ) tehtävää, joihin tuli yhteensä 7655 hakemusta. Hakemuksia tuli keskimäärin 19,1 ilmoitusta kohden, mikä ylittää kaupungin henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan kirjatun tavoitteen. Edeltävän vuoden vastaava luku oli 18,2 hakemusta. Henkilöstöpalvelut koordinoi keskitetysti rekrytointiprosessia. Ulkoistetun rekrytointiprosessin kustannukset vuonna 2015 olivat noin euroa. Rekrytointitilanne on parantunut edellisvuodesta, mutta rekrytointivaikeuksia ilmeni edelleen lääkärin ja hammaslääkärin sekä lastentarhanopettajien ja erityisopettajien tehtäviin. Lähi- ja sairaanhoitajan tehtäviin oli ajoittain vaikea löytää pätevää henkilöstöä erityisesti Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen alueilla. Sijaispalvelu Alle kolmen kuukauden sijaisuuksien osalta Hämeenlinnan kaupungilla on sopimus Seuturekry Oy:n kanssa erikseen määriteltyjen palvelualueiden ja henkilöstöryhmien kanssa. Sijaispalvelu on käytössä seuraavilla palvelualueilla: ikäihmisten hoito ja hoiva, terveys ja toimintakyky, varhaiskasvatuspalvelut, perusopetus sekä lasten ja nuorten kasvua tukevat palveluissa erikseen määriteltyjen henkilöstöryhmien osalta. Sopimuksessa mukana olevat yksiköt ovat sitoutuneet alle kolmen kuukauden sijaishankinnan keskittämiseen Seuturekry Oy:lle. Seuturekryn järjestelmään tallennettiin vuoden 2015 aikana yhteensä sijaistilausta (v ). Sijaustilausten täyttöaste oli 94 %. Täyttämättä jäi 556 tilausta tilauksen peruutuksen tai keskeytyksen vuoksi tai ettei tehtävää saatu täytettyä. Vuonna 2014 täyttöaste oli 96,4 %. Seuturekryn tilastojen mukaan ongelmia pätevien sijaisten saatavuudessa oli kotihoidossa ja päivähoidossa sekä ensihoidossa. 13

15 Pilottina käynnistynyt opettajien sijaispalvelua ei jatkettu vähäisen käytön vuoksi. Kanta- Hämeen pelastuslaitoksen kanssa pilottina aloitettua ensihoitopalvelujen 1 7 päivän kestoisten sijaistarpeiden sijaisvälitystä jatkettiin. Palvelussa Seuturekry vastaa ensihoitajien sekä sairaankuljettajien sijaisten rekrytoinnista ja perehdytyksestä. Pelastuslaitos toimii näiden sijaistyöntekijöiden työnantajana. Tehtyjen sijaistyötuntien määrä oli tuntia (v. 2014, tuntia). Seuturekry Oy välittää myös Seuturekryyn työsuhteessa olevia ns. lainahenkilöitä Hämeenlinnan kaupungin työyksiköihin. Vuonna 2015 lainasijaispalvelu oli käytössä päivähoidossa, jossa työskenteli yhteensä 5 lainasijaista kuten edellisvuonnakin. Vuokratyövoimakustannukset Henkilöstöpalvelujen ostoon käytettiin vuonna 2015 yhteensä 3,9 milj.euroa, (2014, 4,4 me) josta Seuturekryltä ostettujen palvelujen osuus oli n euroa ja lääkäripalvelujen osuus oli noin euroa. Henkilöstöpalvelujen ostojen osuus on vähentynyt lähes puolimiljoona euroa edelliseen vuoteen verrattuna. ELÄKÖITYMINEN Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä eläkelajeittain 14

16 Vuosi Vanhuus eläkkeet Täydet työkyvyttömyys eläkkeet Osatyökyvyttömyyse läkkeet Työttömyys eläke Yhteen sä Osaaikaelä ke Yhteen sä Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden keski-ikä eläkelajeittain Vuosi Vanhuus eläkkeet Täydet työkyvyttömyys eläkkeet Osatyökyvyttömyyse läkkeet Työttömyys eläke Yhteen sä Osaaikaelä ke ,3 50,8 53,9 * 60,6 61, ,0 52,4 57,7 * 60,7 60, ,7 51,6 57,9 * 61,3 62, ,6 50,1 55,5 * 60,2 61,9 Yhteen sä 63,4 51,2 56,7 * 60,7 61,5 Taulukko 8. Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain sekä keski-iän mukaan vuosina Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Hämeenlinnassa vuonna 2015 oli 60,2 vuotta. Eläkkeelle siirtyneiden lukumäärässä ovat sekä KuEL että VaEL eläkkeelle siirtyneet. (Aikaisempina vuosina henkilöstöraportissa olevien lukumäärät koskevat vain KuEl eläkkeelle siirtyneitä.) Laskennallisen vanhuuseläkeiän lähestyessä esimies ja työntekijä laativat suunnitelman eläkkeellesiirtymisen ajankohdasta ja sen vaatimista työjärjestelyistä. Keskustelu käydään esim. kehityskeskustelujen yhteydessä. Tavoitteena on yksilöllisin keinoin tukea työurien jatkamista myös niiden loppupäässä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet syyn mukaan Yhteensä %-osuus Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet ,4 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ,6 Kasvaimet ,1 Muut sairaudet ,8 Yhteensä Taulukko 9. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuosina Eläköitymisennusteet Kevan tuottamat eläkepoistumaennusteet (taulukot 10 ja 11) kuvaavat vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyviä kuntatyöntekijöitä vuosina Niistä käy ilmi, kuinka monta prosenttia alkuperäisestä työntekijämäärästä siirtyy eläkkeelle. 15

17 Ennusteet on laskettu virka- ja työsuhteisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL- tai VaELvakuutettuina Ennusteen mukaan Hämeenlinnan kaupungin työntekijöistä vuosina eläkkeelle siirtyy 388 henkilöä. Vuoteen 2025 mennessä eläkepoistuman arvioidaan nousevan 1257 henkilöön. Suhteellisesti eniten eläkkeelle siirtymistä näyttäisi tapahtuvan hoitohenkilöstön (mm. lähi- ja sairaanhoitajat, lastenhoitajat) ammattiryhmissä, seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat luokanopettajat sekä lastentarhanopettajat. Eläköitymisennuste Vuosi Vanhuuse läkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkk eet, henk. Osatyökyvyttömyys - eläkkeet, henk. Eläkkeet yhteensä, henk. Eläkkeet, % 2013 tilanteesta , , , , , , , , , ,1 Yhteensä Taulukko no 10. Eläkepoistumaennuste vuosille (KuEL ja VaEL), Hämeenlinnan kaupunki, (henk.) Eläköitymisennuste ammattiryhmittäin , Ammattiluokka Vakuutetut Henk. % Henk. % Henk. % Lähihoitajat , , ,9 16

18 Peruskoulun yläluokkien ja , , ,0 lukion opettajat Päiväkotien ja muiden laitosten , , ,9 lastenhoitajat ym. Sairaanhoitajat , , ,7 Luokanopettajat , , ,1 Lastentarhanopettajat , , ,0 Palomiehet , , ,3 Koulunkäyntiavustajat , , ,3 Sairaala- ja laitosapulaiset , , ,3 Sosiaalialan ohjaajat , , ,8 Maa- ja vesirakentamisen avustavat työntekijät , , ,7 Yleissihteerit , , ,9 Sairaankuljetuksen ensihoitajat , , ,1 Maatalouslomittajat , , ,7 Perhepäivähoitajat , , ,6 Yleislääkärit , , ,4 Erityisopettajat , , ,0 Terveydenhoitajat , , ,9 Sosiaalityöntekijät , , ,9 Taulukko no 11. Eläkepoistuma, Hämeenlinnan kaupunki vuosina ammattiryhmittäin Tavoitteena ennenaikaisen eläköitymisen vähentäminen Varhaiseläkemaksua aiheutuu työnantajalle työntekijästä, joka jää työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Työnantaja voi vaikuttaa varhaiseläkkeistä aiheutuviin eläkekustannuksiin tukemalla työntekijöiden työssä jaksamista. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke, joista työnantajalle ei aiheudu varhe- maksua. Keva myönsi vuonna 2015 oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen (ennakkopäätös) 39 henkilölle (v ). Ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätösten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna huomattavasti. Yhtenä syynä on lakimuutos, jonka perusteella työkyvyttömyyseläkettä hakeneille annetaan ennakkopäätös ilman hakemusta kriteerien täyttyessä. Hylkäysprosentti oli 15,4. Ennakkopäätökset johtivat hyvin ammatillisen kuntoutuksen sisältöpäätöksiin (31 kpl). Yleisimpiä kuntoutustoimenpiteitä olivat työkokeilu (22 kpl) ja koulutus (7 kpl). Kaupungin henkilöstöpoliittisena linjauksena on ollut varhaiseläkkeistä aiheutuvien kustannusten vähentäminen vähintään 5 %:lla vuosittain. Onnistuneilla uudelleensijoituksilla sekä aktiivisen tuen mallin mukaisella toiminnalla on ollut positiivinen vaikutus varhemaksujen kertymään. Kevan tilinpäätösarvion mukaan vuoden 2015 kaupungin varhe -maksu on euroa, joka on n euroa vähemmän kuin talousarvioon on varattu. Vuonna 2014 varhe-maksut olivat euroa. 17

19 Hämeenlinnan kaupungilla ammatillisen kuntoutuksen palveluja käytetään laajasti ja toiminta on hyvin organisoitu. Osatyökykyisille pyritään aktiivisesti etsimään työssä jatkamisen vaihtoehtoja. Kevan tietojen mukaan ammatillisen kuntoutuksen jälkeen työhön palaavien osuus on verrokkeja korkeampi Hämeenlinnassa. 3. OSAAVA JA KEHITYSHALUINEN HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖN KOULUTUSTASO Kuntasektorilla työskentelee yleisesti ottaen ammattitaitoista henkilöstöä. Kuntatyönantajien tilastojen mukaan suurin osa kunta-alalla työskentelevistä henkilöistä on suorittanut vähintään keskiasteen koulutuksen. Korkeasti koulutettujen osuus kasvaa koko ajan ja vuonna 2014 korkeakoulututkinto oli yli puolella henkilöstöstä. Hämeenlinnan kaupungilla tietoa henkilöstön koulutustasosta ei systemaattisesti kerätä, mutta suuntaa antavaa tietoa saadaan vuoden 2013 Kevan teettämästä työhyvinvointikyselystä. Vastaajajoukosta 96 % kertoi suorittaneensa vähintään keskiasteen koulutuksen. Korkeakoulututkinnon oli hankkinut 42 % vastaajista. Hämeenlinnan kaupungissa pyritään siihen, että kaikilla kaupungin palveluksessa työskentelevillä olisi vähintään keskiasteen tutkinto. Käytännössä kaupungin palvelukseen tulevalla tulee olla vähintään toisen asteen ammattitutkinto. PANOSTUSTA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEEN Koulutussuunnittelu Työnantajan on vuoden 2014 alusta alkaen ollut mahdollista saada työntekijän koulutuksesta taloudellista tukea. Taloudellinen kannuste koskee kolmea koulutuspäivää vuodessa työntekijää kohti. Koulutuksen täytyy kehittää työntekijän ammatillista osaamista tämän nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä. Koulutus tapahtuu työaikana ja sen ajalta tulee maksaa palkkaa. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi ulkopuolisen järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit sekä työnantajan sisäiset koulutukset. Työhön perehdyttäminen tai opastaminen ei ole taloudelliseen kannusteeseen oikeuttavaa koulutusta. Koulutuskorvaus on taloudellinen tuki työnantajille osaamisen kehittämistoimiin. Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta. Koulutuksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Koulutuskorvaus on taloudellinen tuki työnantajille osaamisen kehittämiseen. Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta. Koulutuspäiviä vuonna 2015 kertyi Lakisääteinen täydennyskoulutus Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu 18

20 riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Sosiaalihuollon täydennyskoulutussuosituksessa ammatillisella täydennyskoulutuksella tarkoitetaan sosiaalihuollon henkilöstölle suunnattua, työssä tarvittavan osaamisen ylläpitämiseen liittyvää lyhyt ja pitkäkestoista täydennyskoulutusta, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskevat kansanterveyslain 41 :n ja erikoissairaanhoitolain 10 :n muutokset ( /2003) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus (1194/2003) ovat olleet voimassa vuoden 2004 alusta lähtien. Säännösten mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1194/2003 mukaan terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksella tarkoitetaan suunnitelmallista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä viranhaltijan ja työntekijän ammattitaitoa ja osaamista sekä tukea terveydenhuollon toimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ja sosiaalihuoltolaissa edellytetään, että kunnassa seurataan terveydenhuollon toimintayksiköiden ja sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen toteutumista, täydennyskoulutukseen osallistumista ja siitä aiheutuvia kustannuksia osana toimintayksiköiden seurantajärjestelmiä. Täydennyskoulutukseen osallistuneet Henkilömäärä Koulutuspäivät Lääkärit ja hammaslääkärit Sosiaalityöntekijät Muu koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö (mm. koulukuraattori, psykologi) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, opetus- ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai sosiaali- ja terveysalan opistoasteen tutkinnon suorittaneet (mm. sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja, lastentarhanopettaja) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet (mm. lähihoitaja, perushoitaja, kodinhoitaja, lastenhoitaja, kehitysvammaistenhoitaja) Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö (mm. perhepäivähoitajat, vastaanottoapulaiset, tuki-, toimisto- ja tietopalveluhenkilöstö) Taulukko 12. Täydennyskoulutukseen osallistuneet vuonna KANNUSTAVAA HENKILÖSTÖJOHTAMISTA Kaupungin esimiesrakenne koostuu virkavastuullisista ja työnjohdollisista esimiehistä. Virkavastuullisen esimiehen toimivaltaan sisältyy hallintosäännön mukaiset toimivaltuudet. Vastaavan tyyppistä toimivaltaa henkilöstöasioissa ei työnjohdollisella esimiehellä ole. Virkavastuullisia esimiehiä vuoden 2015 lopussa oli 137 henkilöä (v henkilöä). Heistä 53 henkilöä 38,7 % oli miehiä (v %). 19

21 Kaupungin ylimpään johtoon on tässä raportissa määritelty kaupungin johtoryhmään kuuluvat johtajat. Ylimpään johtoon kuuluvista kymmenestä henkilöstä naisia on neljä (40 %). Hämeenlinnassa panostetaan laadukkaaseen johtamiseen ja sitä myös systemaattisesti kehitetään. Laadukas henkilöstöjohtaminen tukee kaupungin henkilöstöpolitiikalle asetettuja strategisia tavoitteita ja se perustuu vastuullisuuteen, hyvään ammattitaitoon, luotettavuuteen sekä yhteistyökykyyn. Konkreettisella tasolla johtajuutta on vuonna 2015 tuettu erilaisilla sisäisillä ja ulkoisilla koulutuksilla. Esimiehet saivat mm. työturvallisuuteen, työkokeiluihin, työterveyshuoltoon, työaikamuotojen muutokseen, työhyvinvointijohtamiseen sekä palvelussuhteisiin liittyvää koulutusta. Koulutusta järjestettiin myös tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistuksesta, työyhteisöjen ristiriitatilanteiden käsittelystä, työhyvinvointijohtamisen käytänteistä ja työvälineistä. Lisäksi virkavastuullisille esimiehille järjestettiin esimiestyön koutsausta osana johtamisen tukijärjestelmää. Koutsauksella tähdätään esimiesten ja organisaatioiden kokonaisvaltaiseen kehitykseen valmennettavien suorituskykyä vahvistamalla sekä toimintatapoja päivittämällä. Esimiesfoorumeissa käsiteltiin strategisen tason asioita sekä koko organisaatiota koskevia linjauksia. Lisäksi kukin esimies on osallistunut oman ammattialansa mukaisiin koulutuksiin ja seminaareihin. 5. TAVOITTEENA HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ Hämeenlinnan kaupungissa henkilöstön hyvinvointiin panostetaan aktiivisesti ja sitä edistetään työhyvinvointiohjelman mukaisesti. Hämeenlinnassa on toimivat käytänteet sekä selkeät tavoitteet työkykyjohtamiselle, ammatillisen kuntoutuksen palveluja käytetään ja kuntoutuksen jälkeen työhön palaavien osuus on verrokkeja korkeampi. 20

22 Kaari-laskuritulosten perusteella on työkyvyttömyyskustannusten edelleen vähentämiseksi valittu seuraavat työhyvinvointijohtamisen kehittämiskohteet: 1. Työtapaturmien vähentäminen mm. tehostamalla tapaturmien tutkintaa ja läheltä piti - tilanteiden selvittämistä. 2. Työterveyshuollon vaikuttavuuden lisääminen kuten mm. terveystarkastusten kriittinen arviointi, työpaikkaselvitysten ja riskienarviointien yhdistäminen pv sairauspoissaolopäivien vähentäminen, keinoina mm. osasairauspäivärahan tehokkaampi käyttö työhön paluun yhteydessä, poissaolohälytysraportin tehokkaampi käyttö, palvelualuekohtaisten tapaamisten vaikuttavuuden lisääminen. Tunnusluku Koulutusapuraha 12 kpl 8 kpl 8 kpl Tyhy-liikunnan kustannukset Työterveyshuollon kustannukset Onnistuneet uudelleensijoitukset 446 /hlö 483 /hlö 462 /hlö kpl Työtapaturmat 205 kpl 189 kpl 219 kpl Sairauspoissaolopäivät 14,6 pv/vak. 14,7 pv/vak. 13,1 pv/vak. Ei sairauspoissaolopäiviä 32,90 % 44,10 % 35,0 % Taulukko 13. Keskeisiä tunnuslukuja työhyvinvoinnista SAIRAUSPOISSAOLOT Kaupungin henkilöstöpoliittisena tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen vuosittain. Tähän keinona ovat mm. sitoutuminen tehostettuun aktiivisen tuen toimintamalliin sekä työterveyshuoltoyhteistyön tiivistäminen. Taulukossa 14 on kuvattuna vakituisen henkilöstön sairauspoissaolopäivien määrä jaoteltuna poissaolon pituuden mukaan. Hämeenlinnan kaupungilla siirryttiin vuoden 2013 alusta sairauspoissaolojen ilmoittamisessa käytäntöön, jossa esimiehen kanssa sopien työntekijä voi olla poissa jaksoittain yhteensä 7 päivää. Näitä poissaoloja halutaan jatkossa myös seurata, ja tämän vuoksi sairauspoissaolopäivien luokittelua muokattiin. Työterveyslaitos on tutkinut Hämeenlinnan sairauspoissaolojen omailmoituskäytäntöä. Omailmoitus on aktiivisesti käytössä. Sen käyttö koettiin helppona ja luontevana. Omailmoituksen hyvänä puolena esimiehet pitivät sitä, että se vähensi turhia työterveyshuollon käyntejä. Puolet esimiehistä arvioi, että luottamus ja ilmapiiri olivat parantuneet omailmoituksen käyttöönoton myötä. Sairauspoissaoloista suurin osa oli 8 29 päivän mittaisia (25,8 %). Sairauspoissaolopäivien määrä on kasvanut 8 29 kalenteripäivien (25,8 %) ( ,2 %) pituisissa poissaoloissa. 21

23 Sairauspoissaolopäivien määrä on vähentynyt edellisvuoteen verrattuna 1264 päivää. Sairauspoissaoloja kertyi vuonna 2015 vakinaista henkilöä kohden 14,63 kalenteripäivää ( ,7). Vakinaisen henkilöstön määrä väheni syyskuussa kun laitoshuoltohenkilöstö siirtyi Tekme Oy:n palvelukseen. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot Kalenteripäivät 2015 jakauma jakauma ,2 % ,8 % ,1 % ,9 % ,8 % ,3 % ,7 % ,2 % ,4 % ,8 % ,0 % ,0 % ,7 % ,9 % Yht ,0 % % Taulukko 14. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot vuosina Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu vakituisen henkilöstön sairauspoissaoloja palvelualueittain. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet kaupunkitasolla, sairauspoissaolot ovat lisääntyneet liikelaitoksissa sekä terveyttä ja toimintakykyä edistävissä palveluissa. Taulukossa on määriteltynä sairauspoissaolot myös poissaoloprosentteina. Poissaoloprosentti kuvaa sairauspoissaolotyöpäivien prosentuaalista osuutta kyseisen palvelualueen teoreettisista työpäivistä. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot vastuu-/palvelualueittain VUOSI 2015 VUOSI 2014 vastuu-/palvelualue kalenteripv/hlö poissaolo% kalenteripv/hlö poissaolo% TILAAJA Lapset, nuoret ja elämänlaatu 10,06 3,1 17,53 5,4 Terveys, toimintakyky, ikäihmiset 28,47 8,4 29,54 8,6 Yhdyskunta ja ympäristö 11,08 3,3 14,2 4,4 22

24 KONSERNIPALVELUT Konsernipalvelut 7,66 2,5 8,73 2,7 PALVELUTUOTANTO Palvelutuotannon hallinto 6,67 2,2 2,67 1,1 Lasten ja nuorten palvelut 11,07 3,9 11,1 3,9 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 15,26 4,7 20,79 6,3 Terveys ja toimintakyky 24,38 7,4 14,6 4,8 Ikäihmisten hoito ja hoiva 23,52 7,2 23,4 7,2 Kanta-Hämeen pelastuslaitos 9,77 2,9 12,87 3,8 Hämeenlinnan terveyspalvelut 13,18 4,1 13,74 4,4 Linnan Tilapalvelut -liikelaitos 13,64 3,9 7,76 2,6 Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos 29,21 8,5 23,6 7,0 LinnanInfra -liikelaitos 16,7 5,1 15,46 4,6 Koko henkilöstö (vakituiset) 14,63 4,7 14,73 4,7 Taulukko 15. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot vastuu- ja palvelualueittain vuosina Vuonna 2015 työterveyshuollon lääkärien myöntämistä sairauspoissaoloista suurimmat syyryhmät olivat kuten edellisenäkin vuonna tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä hengityselinten sairaudet. Työkyvyttömyyspoissaoloista aiheutuvat kustannukset Kaari laskurin mukaan Työkyvyttömyyden kust., kum / /2014 Ero (1000 ) Ero % Työkyvyttömyyspoissaolokustannukset ,6 % % palkkasummasta 12,7 % 12,9 % Tapaturmavakuutusmaksut ,0 % 23

25 % palkkasummasta 0,8 % 0,6 % KuEL-varhemaksut ,8 % % KuEL-palkkasummasta 0,9 % 0,8 % VaEL-työkyvyttömyysmaksut ,2 % % VaEL-palkkasummasta 0,2 % 0,2 % YHTEENSÄ (ilman työterveyshuollon kust.) ,2 % Kustannusten osuus palkkasummasta 14,3 14,5 % Työterveyshuollon kustannukset: 4430 Sosiaali- ja terveyspalvelut ,6 % 4441 Koulutuspalvelut ,5 % Työterveyshuollon kustannukset yht ,7 % % palkkasummasta 1,30 % 1,4 % YHTEENSÄ (ml. työterveyshuollon kust.) ,0 % Kustannusten osuus palkkasummasta 15,6 16,0 % Taulukko 16. Työkyvyttömyyden kustannukset Kaari-laskurin luvuilla esitetään työnantajalle aiheutuvat työkyvyttömyyskustannukset. Laskelmassa on mukana sairauspoissaolopäivien ja työtapaturmapäivien palkkakustannukset kerrottuna kolmella, palkan sivukulut, Varhe maksut, VaEL työkyvyttömyysmaksut sekä työterveyshuollon kustannukset. TYÖTURVALLISUUS Työtapaturmat Kuntaliitoksen jälkeen kaupungin henkilöstölle sattuneiden työtapaturmien määrä oli vuoteen 2012 mennessä noussut vuositasolla 6 13 %:lla. Työhyvinvointijohtamisen yksi keskeisimmistä tavoitteista Hämeenlinnan kaupungilla onkin ollut työtapaturmien jatkuvan kasvun pysäyttäminen. Tähän on pyritty mm. tehostamalla tapaturmaprosessia sekä kiinnittämällä huomiota ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten läheltä piti -tilanteiden selvittämiseen ja riskien arviointiin. Hämeenlinnan kaupungin vakuutusyhtiö vaihtui Fenniaksi. Tiedot vuodesta 2013 alkaen työtapaturmista on saatu Fennian tilastoista. Aiempien vuosien vertailutieto on otettu vuoden 2012 henkilöstöraportista. Vakuutusyhtiön vaihdoksen myötä tapaturmien raportointitapa on hieman muuttunut, jonka vuoksi tilastojen vertailu on suuntaa antava. Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien määrä kasvoivat hieman vuonna Vuonna 2015 Hämeenlinnan kaupungin henkilöstölle sattui yhteensä 231 työtapaturmaa (v ), näistä 200 tapahtui työpaikalla ja 31 työmatkalla. Yhtään ammattitautia ei kirjattu, sen sijaan 9 ammattitaudin epäilyä on kirjattu. Useimmiten tapaturmia aiheuttivat liukastumiset tai kaatumiset, eläimen tai ihmisen puremat tai potkut sekä äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen. Tapaturmista maksetut korvaukset ovat myös hieman nousseet edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2015 kustannukset olivat euroa (v ). Vuonna 2015 sattuneista 24

26 työtapaturmista aiheutui yhteensä korvauspäivää (v ). Korvauspäiviä ovat kaikki tapaturman sattumispäivää seuraavat työkyvyttömyyspäivät, jos työkyvyttömyys on kestänyt sattumispäivän lisäksi kolme peräkkäistä päivää. Vuoden 2015 tapaturmien käsittely on joidenkin tapaturmien osalta kesken ja lopulliset luvut saattavat vielä muuttua jonkin verran. Hämeenlinnan kaupunki Kanta-Hämeen pelastuslaitos Työtapaturmat Työmatkatapaturmat Ammattitaudit Korvauspäivät Maksetut korvaukset, yht. ( ) Taulukko 17. Työtapaturmat, työmatkatapaturmat ja ammattitaudit, niistä aiheutuneet korvauspäivät sekä työtapaturmakorvaukset vuosina Työsuojelu Työsuojelutoiminnan painopistealueina vuonna 2015 olivat työtapaturmien määrällinen ja laadullinen vähentäminen hyödyntämällä työturvallisuusilmoitusten analysointia ja riskien arviointia, sisäilmaongelmista aiheutuneiden haittojen vähentäminen tehostamalla sisäilmaprosessia sekä työyhteisöjen sosiaalisen pääoman kasvattaminen edistämällä henkilöstön keskinäistä vuorovaikutusta ja luottamusta. Työsuojeluvaltuutetut osallistuivat aktiivisesti työtapaturmien tutkintaan ja niiden ennaltaehkäisyyn yhdessä työtapaturman kohteeksi joutuneiden työntekijöiden sekä heidän esimiestensä kanssa. Työsuojeluvaltuutetut saavat sähköisen WPro-järjestelmän kautta tiedon omalla vastuualueellaan sattuneista läheltä piti tilanteista ja työtapaturmista sekä työyksiköissä tehdyistä riskien arvioinneista. Vuoden 2015 aikana WPro-järjestelmään tehtiin työyksiköissä tapahtuneista läheltä piti tilanteista ilmoituksia 252 kappaletta. Eniten ilmoituksia tehtiin väkivaltatilanteista mm. sanallinen uhkaaminen, huitominen, töniminen, sylkeminen. Sähköisen järjestelmän käyttöönoton jälkeen ilmoitusaktiivisuus on lisääntynyt ja samalla ilmoitusten määrä on kasvanut huomattavasti. Palvelualue Kpl Lasten ja nuorten palvelut 77 Ikäihmisten hoito ja hoiva 65 25

27 Pelastuslaitos 28 Terveys ja toimintakyky 38 Terveyspalvelut 20 Lomituspalvelut 6 LinnanInfra 2 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 2 Konsernipalvelut 2 Tilaajat 12 yht. 252 Taulukko 18. Läheltä piti ilmoitukset palvelu-/vastuualueittain Työsuojeluorganisaatio Hämeenlinnan kaupungin työsuojeluorganisaatio muodostuu työsuojelupäälliköstä sekä kolmesta päätoimisesta työsuojeluvaltuutetusta. Kaupungin työsuojelutoimikuntana toimii yhteistyötoimikunta. Työsuojeluvaltuutetut osallistuivat työterveyshuollon tekemille työpaikkaselvityskäynneille sekä tarvittaessa osatyökykyisten työntekijöiden tukiprosesseihin. Työsuojeluhenkilöstö osallistui aktiivisesti kaupungin sisäilmaryhmätoimintaan ja omalta osaltaan sisäilmaprosessien edistämiseen, mm. kohdekohtaisissa sisäilmatyöryhmissä. Kuntatyönantajat (KT) ja henkilöstöjärjestöt ovat laatineet työsuojeluvaltuutettujen ajankäytön seurannan ja selvityksen tueksi työkalun. Työsuojeluvaltuutetun tulee sopimuksen mukaan esittää vuosittain työsuojelutoimikunnalle selvitys siitä, mihin tehtäväkokonaisuuksiin hänelle varattu aika on käytetty. Vuoden 2015 aikana valmisteltiin työsuojeluvaltuutettujen ajankäytön seuranta -työkalun käyttöönottoa tukemaan työsuojelutoiminnan tavoitteiden seuraamista ja toiminnan kehittämistä. Työsuojeluvaltuutetut raportoivat ajankäytöstä vuositasolla yhteistyötoimikunnalle. Raportoinnin ja seurannan lisäksi työkalua voidaan hyödyntää myös tulevan työsuojelutoiminnan suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa. Työsuojelutarkastukset Valtakunnallisesti kunta-alalla on käynnissä vuosina Työsuojeluhallinnon koordinoima työsuojelun valvontahanke Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö Valvontahankkeen keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. Vuonna 2015 valvontahanke kohdentui Hämeenlinnassa Lasten ja nuorten palvelualueelle ja työsuojelutarkastukset tehtiin Lastensuojelun yksiköihin (avohuolto ja sijaishuolto) sekä Perhekeskuksen yksiköihin (vastaanottoyksikkö ja Pollentien nuorisokoti). Lisäksi AVI:n työsuojelun vastuualueelle tuli vuoden aikana useita ammattitauti-ilmoituksia, joista suurin osa liittyi sisäilmatekijöihin. Tämän vuoksi tehtiin työsuojelutarkastus, jossa käsiteltiin yleisesti kaupungin toimintatapaa ja toimintaohjeita sisäilmaongelmissa ja ammattitautiepäilyissä. WPro-järjestelmä Hämeenlinnan kaupungissa otettiin vuonna 2014 käyttöön sähköinen työturvallisuusjärjestelmä WPro. Järjestelmä on kehitetty Hämeenlinnan kaupungin tarpeisiin 26

28 yhteistyössä järjestelmän toimittajan Awanic Oy:n, KuntaPron, Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpalveluiden sekä TyöSyke Oy:n kanssa. Järjestelmään sisältyy myös HaiPropotilasturvallisuusilmoitukset. Vuoden 2015 aikana järjestelmässä otettiin käyttöön lisää ominaisuuksia. WPro-järjestelmään kirjataan työturvallisuusilmoitukset, joita ovat läheltä piti tilanteet, työtapaturmat sekä ammattitautiepäilyt. Työturvallisuusilmoitusten lisäksi järjestelmään kirjataan työympäristön vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi sekä työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys. Jokaisen työntekijän velvollisuutena on ilmoittaa työssä havaitsemistaan epäkohdista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Työturvallisuusilmoituksesta lähtee automaattisesti sähköpostiviesti lähimmälle esimiehelle, ao. työsuojeluvaltuutetulle sekä työsuojelupäällikölle. Työturvallisuusilmoituksen käsittely kuuluu esimiehen työsuojeluvastuuseen. Vuoden 2015 aikana toteutettiin WPro-järjestelmään vakuutusyhtiöintegraatio, jonka avulla järjestelmään kirjattu työtapaturmailmoitus lähtee myös vakuutusyhtiön käsittelyyn. Riskien arvioinnilla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Riskien arviointi on systemaattinen prosessi, jolla työympäristö pyritään tekemään turvalliseksi. Riskien arviointi on ennakoivaa työsuojelua, jossa riskit pyritään havaitsemaan ajoissa, ennen kuin vahinkoja pääsee tapahtumaan. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä tehdään työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvien vaarojen ja haittojen terveydellisen merkityksen arvioimiseksi. Sekä riskien arviointi että työpaikkaselvitys kirjataan WPro-järjestelmään. Yhteisen järjestelmän tavoitteena on kerätä sekä työpaikan että työterveyshuollon havainnot ja suositukset samaan tietokantaan, tehostaa prosesseja hyödyntämällä taustatietoja sekä helpottaa raportointia. Menetelmää on kehitetty yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa vastaamaan paremmin nykyistä työelämää ja sen vaatimuksia. Riskien arviointi kuuluu esimiehen työsuojeluvastuuseen eli virkavastuullisilla esimiehillä on käyttöoikeudet WPro-järjestelmän riskien arviointi osioon. Riskien arviointi tulee tehdä kuitenkin yhteistyössä henkilöstön kanssa. Työterveyshuollon nimeämillä työterveyshoitajilla ja -lääkäreillä on käyttöoikeudet WProjärjestelmän työpaikkaselvitysosioon, jonka kautta he pääsevät tarkastelemaan myös työyksikköä ja sen henkilöstöä koskevaa dataa (Kuntari-HR). Työsuojeluvaltuutettujen rooliin kuuluu tehdä havaintoja työpaikan riskien arviointiin sekä osallistua työpaikkaselvityskäynnille ja jatkotoimenpiteiden seuraamiseen. Työsuojeluvaltuutetuilla on käyttöoikeudet oman vastuualueensa työyksikkötietoihin. TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hämeenlinna kaupungin työhyvinvointiohjelmassa on kuvattu kaupungin työhyvinvointia tukevat toimintatavat ja tukirakenteet. Ohjelman tarkoituksena on työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen. Se on työkalu ja apuväline, jonka avulla kaupungin johto, 27

29 esimiehet, henkilöstö, luottamusmiehet, työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto pyrkivät luomaan työhyvinvoinnin lisäämiseen kannustavan ja kehitysmyönteisen ilmapiirin. Työhyvinvointiohjelma sisältää yksilön työkyvyn tukemiseen liittyvää ohjeistusta aktiivisen tuen mallista, työkyvyn arvioinnista, uudelleensijoitustoiminnasta, kuntoutuksista, tyhy - liikunnasta, osaamisesta ja työn hallinnasta sekä työterveyshuollon palveluista. Työyhteisön hyvinvointiin liittyvä osio sisältää yhteisöllisyyteen, työntekijä- ja työyhteisötaitoihin, johtamiseen ja esimiestaitoihin, erityistilanteisiin, työsuojeluun sekä työhyvinvoinnin seurantaan liittyvää ohjeistusta. Yksilön työkyvyn tukeminen Yksikön työkykyä tuetaan noudattamalla ns. aktiivisen tuen mallia. Mallin mukaan työhyvinvointia uhkaaviin tekijöihin ja ilmiöihin tulee puuttua välittömästi niiden tultua ilmi. Puuttumisella tarkoitetaan asioiden käsittelyn välitöntä käynnistämistä, jotta työhyvinvointia uhkaavat tekijät sekä yksilö että työyhteisötasolla saadaan poistettua tai hallintaan. Aktiivisen tuen mallin kokonaisuus jaetaan kolmeen osaan. 1) Varhainen tuki on osa esimiestyötä. Esimies käy aktiivisen tuen mallin mukaisen keskustelun työntekijän kanssa. Varhaisen tuen vaiheessa tunnistetaan työntekijän työkykyä ja työssä selviytymistä heikentäviä tekijöitä sekä tehdään työkykyä tukevia ja edistäviä ratkaisuja. 2) Tehostetun tuen toimintamallia tarvitaan, kun työyksikön varhaisen tuen toimet eivät riitä. Tehostettu tuki käynnistyy työhyvinvointineuvottelulla, jonka esimies tai työterveyshuolto voi kutsua koolle. Neuvottelun tavoitteena on etsiä keinoja työntekijän työkyvyn palauttamiseksi ja työssä jatkamiseksi. Tehostetun tuen keinoja ovat mm. lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus (mm. työkokeilu), osa-aikaeläkeratkaisut, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja organisaation omat toimet, mm. uudelleensijoittaminen. 3) Paluun tuki auttaa työntekijää palaamaan työhön pitkän sairausloman jälkeen. Ennen työhön paluuta tehdään paluusuunnitelma sekä sovitaan seurannasta. Paluun tuki on osa esimiestyötä. Työhön paluu pitkän sairausloman jälkeen on mahdollista myös osasairauspäivärahan turvin (12 72 arkipäivää). Työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden varhaisen tunnistamisen helpottamiseksi esimiehille on luotu Populus -järjestelmän yhteyteen toiminto, joka ilmoittaa esimiehille sähköpostitse kun jokin hänen alaisensa poissaolorajoista (yli 5 lyhyttä sairauspoissaoloa vuodessa tai 30, 60, 90, 120, 150, 180 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti tai kumulatiivisesti kalenterivuodessa) täyttyy. Toiminto on esimiehen apuväline alaisen sairauspoissaolorajojen täyttymisen seurantaan ja varhaisen tukemisen mahdollistamiseen. Aktiivisen tuen mallin mukainen keskustelu on käytävä mm. jos työntekijällä on toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja yli viisi kertaa vuodessa tai jos työntekijällä on yli 30 kalenteripäivän yhtäjaksoinen tai kumulatiivinen sairauspoissaolo vuodessa. Työterveyshuoltoon esimiehen tulee ilmoittaa kun työntekijän sairauspoissaolo on kestänyt 30 kalenteripäivää / sairauspäivärahapäivää. Työntekijän työkyvyn arviointi ja selvitys työssä jatkamisen mahdollisuuksista on tehtävä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, kun sairauspoissaolo jatkuu yli 90 päivää selvittely 28

30 Hämeenlinnan kaupunki on ollut mukana Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) toteuttamassa kuntoutusselvittelyssä, joka koskee työntekijöitä, joilla on kertynyt 150 sairauspoissaolopäivää viimeisen kahden vuoden aikana. Kevan kanssa on sovittu vielä varhaisemman vaiheen kuntoutusselvittelystä, selvittely. Tavoitteena on ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuden selvittäminen varhaisemmassa vaiheessa työterveyslääkärin 90-päivän lausunnon perusteella. Tavoitteena on työkyvyn tukiprosessin parantaminen ja työhön paluun tukeminen. Toimintamallin mukaan työterveyshuolto lähettää asiakkaan luvalla 90 päivän lausunnon Kevaan samalla, kun se lähetään Kelaan. Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja selvitettävä yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa työhön paluun mahdollisuudet pitkittyneen sairauspoissaolon yhteydessä, viimeistään 90 sairaspäivän kohdalla. Uudelleensijoittaminen Uudelleensijoitustoiminta palvelee kaupungin vakituisessa virka-/työsuhteessa olevaan henkilöstöä. Uudelleensijoittamista voidaan suunnitella, mikäli kyseessä on pitkittynyt tai pysyvä osatyökykyisyys, joka saattaa johtaa työkyvyttömyyteen. Työkyvyssä on tällöin todettavissa sellaisia lääketieteellisesti todettavia muutoksia, että työskentely nykyisessä työssä on mahdotonta. Uudelleensijoittamisen tarve lähtee yleensä liikkeelle työterveys- tai muun lääkärin lausunnon perusteella. Uudelleensijoittaminen tapahtuu Kevan ammatillisen kuntoutuksen turvin. Kevan ammatilliseen kuntoutukseen osallistui 31 henkilöä. Työkykyä ylläpitävä toiminta Hämeenlinnan kaupunki järjestää työntekijöilleen runsaasti erilaisia virkistysmahdollisuuksia. Työpaikkaliikunnan tarjoaa kaupungin henkilöstöpalvelut ja käytännön toiminnasta vastaa Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy. Tyhy- liikunta on tarkoitettu kaikille Hämeenlinnan kaupungin palveluksessa oleville henkilöille. Kriteerinä etujen saamiseksi on voimassa oleva palvelussuhde. Vuoden 2015 aikana järjestettiin erilaisia ohjattuja ryhmiä ja kursseja. Näitä olivat mm. niskaselkäpainotteinen vesijumppa, selkä- ja kuntosaliryhmä, ohjattu venyttelytunti, uinnin trimmiryhmä, maastopolkujuoksukurssi, vesijuoksukurssi, UKK kävelytesti, cooper-testi sekä geocatching - perusteet. Tuettuja ryhmiä oli lisäksi lentopallossa, sählyssä ja kaukalopallossa. Kaupungin henkilöstölle järjestetään vuosittain myös pyöräilypäivä. Ulkoilupäivän yhteydessä muistetaan Hämeenlinnan kaupungin palveluksessa 20, 30 tai 40 vuotta olleita mm. polkupyörillä. Vuonna 2015 palvelusvuosilahjan sai 109 henkilöä kuten myös vuonna Ulkoilupäivän ohjelmassa oli lisäksi mm. minisählyturnaus, kuntotestauksia sekä erilaisia toimintapisteitä mm. golf lyöntipiste, frisbeegolf. Ulkoilutapahtumaan osallistui n. 210 henkilöä. Ulkoilupäivä järjestettiin Elenia Areenalla. Vuonna 2015 tyhy- liikunnan kustannukset olivat yhteensä euroa (v euroa). 29

31 Työhyvinvointi on yhteinen juttu Työelämää koskevassa tutkimuksessa on todettu, että työyhteisön positiivisella sosiaalisella pääomalla on yhteys myös yksilöiden kokemaan työhyvinvointiin. Työyhteisön jokaisella jäsenellä on yhtä suuri vastuu hyvän työilmapiirin ylläpitämisestä ja edistämisestä. Esimiehen tehtävänä on järjestää palavereita ja työpaikkakokouksia, joissa positiivista pääomaa voi kasvattaa. Työyhteisön tulee huolehtia vapaamuotoisesta yhdessäolosta, joita ovat esimerkiksi työpäivän mittaan pidettävät kahvitauot, erilaiset virkistäytymistapahtumat sekä yhteiset juhlat. Koko kaupungin henkilökuntaa koskevia yhteisöllisiä tapahtumia järjestetään vuosittain mm. liikuntailtapäivien, pikkujoulujen sekä henkilöstön muistamistilaisuuksien muodossa. Yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä henkilöstön yhteisöllisyyttä kasvattavia tilaisuuksia. Suomen Kuntaliiton myöntämät ansiomerkit ja Suomen Valkoisen Ruusun / Suomen Leijonan Ritarikuntien myöntämät kunniamerkit jaettiin Raatihuoneella juhlavassa tilaisuudessa. Suomen Kuntaliitto myönsi ansiomerkin 26 työntekijälle ja kunniamerkkejä myönnettiin työntekijälle. Kaupungin henkilökunnan pikkujoulujuhlia vietettiin Elenia Areenalla Pikkujoulujen ohjelma koostui täysin henkilökunnan omista esityksistä. Pikkujouluihin osallistui n. 720 henkilöä. Työyhteisösovittelu on osa Hämeenlinnan kaupungin toimintaa ja sen tarkoituksena on ratkaista työyhteisössä ilmennyt konflikti yhteisöllisesti, toisia osapuolia kunnioittavan vuoropuhelun avulla. Tarkoituksena on lisätä esimiesten valmiuksia ennaltaehkäistä ja käsitellä työpaikan konflikti- ja kiistatilanteita. Esimiehille on järjestetty koulutustilaisuuksia, joiden 30

32 teemana on ollut `Ratkaisukeskeisyys työyhteisöjen ristiriitatilanteissa`- koulutuksessa on haettu toiminnallisia keinoja ristiriitojen ratkaisemiseksi. Kaupunginhallitus on päättänyt Savuton Hämeenlinna toimintaohjelman käyttöönotosta Hämeenlinnan kaupungin toimipisteissä ja työpaikoilla alkaen. Työpaikan savuttomuus ja tupakoinnin lopettamisen tukeminen on tärkeää hyvän terveyden ja työkyvyn ylläpidon kannalta. Työympäristön tupakansavu on syöpävaarallinen aine, jolta työntekijät on suojattava työturvallisuuslain ja sen perusteella annettujen säännösten perusteella. TYÖHYVINVOINTIKYSELY Kaupunginvaltuusto on asettanut kaupungin henkilöstöpolitiikan strategiseksi päämääräksi Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Sen toteutumista sekä johtamisen että työelämän laadun osalta mitataan joka kolmas vuosi toteutettavalla työhyvinvointikyselyllä. Edellinen tehtiin vuonna 2013 ja seuraava tehdään vuonna Vuosittain tilannetta selvitetään kuumemittarimaisesti sosiaalisen pääoman mittauksella, joka suoritetaan vuosittain vaihteessa webropol- kyselynä koko henkilöstölle. Vuoden 2015 osalta kartoitus toteutettiin ja siihen vastasi yhteensä 2053 työntekijää kyselyn vastausprosentin ollen 59 %. Kyselyn suunnitteli ja toteutti Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpalvelut. Hämeenlinnan kaupungin sosiaalisen pääoman mittarin keskiarvo oli Työhyvinvointisyke kyselyssä 3.7, 2014 kartoituksessa 3.83 ja vuoden 2015 kartoituksessa Kaupungin keskiarvo vuoden 2015 kartoituksessa. Sosiaalisen pääoman mittari kuvaa työyhteisön tilaa, mutta sen pohjalta ei suoraan pysty tekemään päätelmiä syistä ja seurauksista. Ajallista muutosta tarkastellessa tämän kyselyn 31

33 tuloksia tulee verrata Hämeenlinnan kaupungin Työhyvinvointisyke 2013 kyselyn osioon Sosiaalisen pääoman mittari sekä vuonna 2014 tehtyyn sosiaalisen pääoman kartoitukseen. Taulukko 19. Sosiaalisen pääoman kartoituksen keskiarvot vastuu/palvelualueittain Kyselyn tulokset on raportoitu työyhteisön, toimialan ja koko kaupungin tasolla. Alemman organisaatiotason raportissa tulosta verrataan koko vastuu-/palvelualueen tulokseen ja vastuu- /palvelualueen raporteissa tulosta verrataan koko kaupungin tulokseen. Vastuu-, palvelualue ja liikelaitoskohtaisesti tulokset on jaettu kunkin alueen virkavastuullisille esimiehille, jolloin heillä on nähtävissä kaikkien oman alueensa palveluyksiköiden ja työyksiköiden tulokset. Tuloksia tuli kunkin esimiehen käsitellä oman henkilöstönsä kanssa avoimesti ja laatia vuoden 2014 työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman pohjalta tai sitä täydentäen suunnitelmat

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II ÄT-[TÄRJN KAUPUNGiN 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II 2017 Kenkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää

Lisätiedot

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 ÄHTÄR]N KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 2016 4, \- mk 0O ~ JO ½ 4. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista.

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014. Hyvä arki asuu Hämeenlinnassa. www.hämeenlinna.fi

Henkilöstöraportti 2014. Hyvä arki asuu Hämeenlinnassa. www.hämeenlinna.fi Henkilöstöraportti 2014 Hyvä arki asuu Hämeenlinnassa www.hämeenlinna.fi SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA... 2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 5 Henkilöstömäärä... 5 Henkilötyövuosi... 6 Työajan jakautuminen...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA HENKILÖSTÖPOLITIIKKA JA -TULOKSELLISUUS... 3

1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA HENKILÖSTÖPOLITIIKKA JA -TULOKSELLISUUS... 3 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016... 2 2. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA JA -TULOKSELLISUUS... 3 3. UUSI HÄMEENLINNA... 4 Tausta... 4 Yhteistoimintamenettely... 5 Henkilöstön osallistaminen muutokseen...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012

Lisätiedot

Sisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite

Sisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite Sisällys: HENKILÖSTÖRAPORTTI... 2 Yleiskatsaus... 2 Henkilöstön määrä... 2 Taulukko 1: Henkilöstömäärän palvelualueittain 2013 2018... 2 Taulukko 2: Henkilöstömäärä uuden organisaation mukaisesti ja työaikamuodoissa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Lainsäädännön muutokset voimassa terveydenhuollon osalta vuodesta 2004 ja sosiaalihuollossa

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI Henkilöstöpalvelut.

HENKILÖSTÖRAPORTTI Henkilöstöpalvelut. HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017 Henkilöstöpalvelut www.hämeenlinna.fi SISÄLLYS 2. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA... 3 3. UUSI HÄMEENLINNA... 3 Tausta... 3 Yhteistoimintamenettely... 4 4. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI

Hämeenlinnan kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI Hämeenlinnan kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 Henkilöstöraportti 2012 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 5 Keskeisiä tietoja 5 Henkilöstön määrä 5 Henkilötyövuosi 6 Poissaolot 7 Henkilöstö

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot Henkilöstöraportti 8. 10. 2018 Tilastotiedot 2017 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä. Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Vakinainen Vakinainen Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖOHJELMA... 3

HENKILÖSTÖOHJELMA... 3 Henkilöstötilinpäätös 217 Sivu 2 / 16 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 Henkilöstön määrä palvelussuhdelajeittain... 4 Vakituiset ja määräaikaiset... 5 Koko- ja osa-aikaiset...

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2016

Henkilöstötilinpäätös 2016 Henkilöstötilinpäätös 2016 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET JA MÄÄRÄ-AIKAISET... 3 KOKO- JA OSA-AIKAISET... 3 HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA

TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA Työturvallisuuspäivän alueseminaari 28.4.2017 Seinäjoki Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä Seinäjoen kaupunki / Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2009

Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2009 Lainsäädännön muutokset voimassa terveydenhuollon osalta vuodesta 2004 ja sosiaalihuollossa

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Työkykyjohtamisen kehittäminen Kaari laskurin johtopäätökset

Työkykyjohtamisen kehittäminen Kaari laskurin johtopäätökset Työkykyjohtamisen kehittäminen Kaari laskurin johtopäätökset Tiina Nurmi, Leena Ojala Helmikuu 2016 Kaari laskuri (Keva) Tarkoituksena saada vertailukelpoista tietoa kunnan henkilöstön työkyvyttömyyden

Lisätiedot

POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 1 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 4 Vakituiset ja määräaikaiset 31.12....

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot Henkilöstöraportti 31. 5. 2019 Tilastotiedot 2018 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työkykyjohtamisen tila

Työkykyjohtamisen tila Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan:

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 31.3.2017 Kevassa tehdyt valtion eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 15.8.2018 Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä, Seinäjoen kaupunki TYÖHYVINVOINTISEMINAARI 7.-8.2.2018 MÄÄRITELMIÄ - Työhyvinvointi kuvaa työntekijän

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 28.2.2019 Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus sekä koko muun henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä koskeva koulutus

Lisätiedot

1 (8) täydennyskoulutus ja. Hotti

1 (8) täydennyskoulutus ja. Hotti Kunnallinen työmarkkinalaitos 1 (8) Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus sekä koko muun henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä koskeva koulutus vuonna 2017 Lainsäädäntö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017 ALAVUDEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017 2 Johdanto Alavuden kaupungin henkilöstötyön tavoitteena on, että kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja, jonka osaava ja hyvinvoiva henkilöstö työskentelee

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 15.8.2018 Kevassa tehdyt valtion eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 31.3.2017 Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt valtion eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 27.03.2017 Sivu 1 / 1 997/2017 01.00.02.00 83 Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - Projektipäällikkö Sara Haimi-Liikkanen Projektityöntekijä Minna Labbas 24.11.2011 HaiPro Kotkan kaupungilla

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 28.2.2019 Kevassa tehdyt valtion eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

Liite 8/KH 20.1.2014 27 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA VUOSILLE 2014-2020

Liite 8/KH 20.1.2014 27 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA VUOSILLE 2014-2020 Liite 8/KH 20.1.2014 27 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA VUOSILLE 2014-2020 Hämeenlinnan kaupunkistrategia 2014-2020 Johdanto Strateginen henkilöstöjohtaminen tähtää organisaation tuloksellisuuden,

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu 1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ seminaari Rovaniemi 5.-6.6.2014 Marja-Leena Suhonen Keva Työ- ja virkasuhteisia KuEL:n piirissä

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 6 5. Ikärakenne... 7 7. Terveysperusteiset poissaolot...

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2016

Henkilöstöraportti 2016 Henkilöstöraportti 2016 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1 Henkilöstömäärä... 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain... 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika...

Lisätiedot

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta

Lisätiedot

ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2018-2019 Yhteistyötoimikunta 20.8.2018 16 Henkilöstöjaosto 4.9.2018 1 SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS 2 2. TAVOITTEET 2 3. TYÖSUOJELUVASTUUN

Lisätiedot

Henkilöstöraportti Kh Kv

Henkilöstöraportti Kh Kv Henkilöstöraportti 2016 Kh 9.10.2017 64 Kv 16.10.2017 44 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2016... 4 2.1 Henkilöstömäärän kehitys... 4 2.2 Henkilöstö ammattinimikkeittäin...

Lisätiedot