Sisältö. Terveystalo - asiakkaan ehdoilla. Terveystalo terveyspalveluja ihmisen parhaaksi Terveystalo vuonna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Terveystalo - asiakkaan ehdoilla. Terveystalo terveyspalveluja ihmisen parhaaksi... 4. Terveystalo vuonna 2010... 6"

Transkriptio

1

2 Sisältö Terveystalo terveyspalveluja ihmisen parhaaksi... 4 Terveystalo vuonna Tärkeitä tapahtumia vuoden varrelta... 8 Toimitusjohtajan katsaus Strategia paras palvelu, paras työntekopaikka, paras tulos Terveystalo - asiakkaan ehdoilla Toimintaympäristö Terveystalon palvelut Asiakkaan silmin Henkilöstö Johtoryhmä Vuosikatsauksen valokuvat: Aki Rask 2 Taija, sairaanhoitaja 3

3 Terveystalo terveyspalveluja ihmisen parhaaksi Maan kattavin palveluverkosto Terveystalo on Suomen suurin terveyspalveluyritys. Toimipaikkaverkosto koostuu 150 toimipaikasta yli 60 paikkakunnalla. Terveystalo tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito-, sairaala- ja tutkimuspalveluja. Asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalo on Suomen johtava työterveyspalvelujen tuottaja. Terveystalossa työskenteli vuonna 2010 yli työntekijää ja noin itsenäistä ammatinharjoittajalääkäriä. Yhtiön liikevaihto vuonna 2010 oli 213 miljoonaa euroa. Alajärvi Anjalankoski Espoo Eura Forssa Hamina Harjavalta Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää Hämeenlinna Härmä Iisalmi Imatra Joensuu Joutseno Jyväskylä Kajaani Kauhajoki Kauhava Kerava Kemi Kirkkonummi Kokkola Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kuopio Kurikka Lahti Lappeenranta Lapua Laukaa Leppävirta Lieksa Mikkeli Mäntsälä Nokia Oulu Pieksämäki Pori Porvoo Raahe Riihimäki Rovaniemi Sastamala Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Sodankylä Tampere Tornio Turku Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Äänekoski 4 5

4 TERVEYSTALO LUKUINA 14 lääkärikeskus-sairaalaa Lähes 150 toimipaikkaa Terveystalo vuonna asiakaspalvelu työntekijää ja yli ammatinharjoittajaa 1,4 miljoonaa poliklinikkakäyntiä vuodessa toiminnan keskiöön Vuonna 2010 Terveystalo vahvisti toimipaikkaverkostoaan, investoi uusiin toimitiloihin useilla paikkakunnilla, laajensi palveluvalikoimaansa ja yhtenäisti toimintatapojaan. Markkina-asemaa vahvistettiin yrityskaupoilla Joensuussa, Varkaudessa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Lieksassa ja Raahessa. Terveystalon palveluvalikoimaa täydennettiin muun muassa ostamalla hedelmöityshoitoihin erikoistuneet AVA-klinikat, joilla on toimintaa Turussa, Tampereella ja Latviassa.Vuoden aikana Terveystalon toimipaikkaverkostoa laajennettiin Espoon Leppävaaraan, ja uusitut lääkärikeskus-sairaalat avattiin Helsingin Kampissa, Kouvolassa ja Jyväskylässä, sekä lääkärikeskus Kemissä. Lisäksi Hyvinkäällä käynnistettiin uusien toimitilojen rakentaminen. Asiakaspalvelun kehittäminen nostettiin toiminnan keskiöön. Terveystalo uudisti vuoden aikana sähköisiä järjestelmiään ja siirtyi yhtenäiseen potilastietojärjestelmään. Lisäksi sähköisen asiakaspalvelun parantamiseksi käynnistettiin nettiajanvarauksen uudistus ja työterveyshuollon extranet-hanke. Avainlukuja, Me Liikevaihto Kokonaismyynti Käyttökate

5 Vuosi 2010 tärkeitä tapahtumia Helsingissä valmistui syksyllä Terveystalo Kampin laajennus, jonka myötä toimipaikasta tuli Suomen suurin yksityinen lääkärikeskus-sairaala. Terveystalo laajensi palveluvalikoimaansa aloittamalla ensimmäisenä Suomessa suonikohjujen höyrykutistushoidot sekä PresbyLens Plus -ikänäköleikkaukset. Uudet Terveystalo Sport ja Terveystalo Premium -palvelukokonaisuudet lanseerattiin. Terveystalo Sport tarjoaa toimivan palveluketjun tapaturmien ja urheiluvammojen hoitoon. Terveystalo Premium puolestaan tarjoaa kokonaisvaltaisia terveys- ja hyvinvointipalveluita yksilöllisiä ja laajoja terveyspalveluja haluaville asiakkaille. Terveystalo solmi uuden kaihileikkaussopimuksen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa. Syyskuun 2010 ja helmikuun 2011 välisenä aikana Terveystalo Kampissa leikattiin yhteensä noin HUSin kaihipotilasta. Uusi toimitusjohtaja Yrjö Närhinen aloitti työnsä marraskuussa. 8 9

6 Toimitusjohtajan katsaus Kuunnellaan, kun suomalainen kertoo, millaista hoitoa hän haluaa Yksityisten terveyspalveluiden kysyntä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Asiakkaat ovat kiinnostuneita paitsi akuutista sairauden hoidosta ja uusista hoitomenetelmistä myös entistä enemmän terveyttä edistävistä ja elämänlaatua parantavista palveluista. Terveystalo on Suomen laajin yksityinen lääkäripalvelujen tuottaja, ja meillä on tärkeä rooli yksityisten lääkäripalvelujen kehittäjänä. Vuoden 2010 aikana laajensimme liiketoimintaamme avaamalla uusia toimipaikkoja sekä tuomalla markkinoille uusia palveluita. Syyskuussa avasimme Helsingin ydinkeskustaan Terveystalon lippulaivan, Terveystalo Kampin, joka palvelee vuosittain yli 400 terveydenhuollon ammattilaisen voimin pääkaupunkiseudun asukasta. Viime vuoden yleinen taloudellinen tilanne ja työllisten määrä heijastuivat Terveystalon liiketoimintaan työterveydenhuollon palveluiden kysynnän laskuna. Kokonaismyyntimme kasvoi kuitenkin 308 miljoonaan euroon. Kasvua vauhdittivat tekemämme yritysostot, mutta myös yksityisasiakkaiden ja kuntamyynnin kysynnän kasvu. Yritysostot ja toimipaikkaverkostoon investoiminen rasittivat vuoden 2010 tulosta, mutta ne ovat strategisia valintoja ja tukevat kasvuamme. Vuonna 2011 tulemme investoimaan valtakunnallisen sairaalapalvelukonseptin ja asiakaspalveluprosessien, kuten sähköisten ajanvarauspalveluiden, kehittämiseen sekä asiakkaan palvelukokemuksen parantamiseen. Uskomme vahvasti, että terveydenhuollon palvelut on tulevaisuudessa rakennettava yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa ja asiakasta kuunnellen. Sairaus-, tapaturma- ja terveydenhuoltomenojen lisäksi työkyvyttömyyden kokonaiskustannuksista valtaosan voivat muodostaa yrityksen työeläkemaksut. Niihin vaikuttaminen vaatii kokonaisuuden optimointia - suunnitelmallisia investointeja ja pitkänäköisiä sekä yhtenäisiä työterveyshuollon toimintamalleja. Suomessa toimivien yritysten sekä suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän toimivuuden perusedellytys on ylläpitää parhaalla mahdollisella tavalla yksilön työkykyä. Potilaan valinnanvapaus sekä korkealaatuinen ja saatavilla oleva terveydenhuolto ovat jokaisen kansalaisen oikeuksia. Siksi hyvinvointiyhteiskuntamme uudistamisen on oltava seuraava suuri, suomalainen yhteishanke. Tämä edellyttää rohkeutta tehdä isoja poliittisia uudistuksia ja rohkeutta lähteä luomaan uusia toimintamalleja yksityisen sekä julkisen sektorin yhteistyölle. Suomalaisen terveydenhuollon kokonaismarkkinoilla koko yksityinen sektori on pieni toimija, mutta mm. Terveystalon kaihileikkaussopimus HUSin kanssa osoitti, että voimme tuoda erittäin toimivia ja tehokkaita prosesseja julkisen terveydenhuollon tueksi. On tärkeää säilyttää julkisen sektorin kyky ohjata ja rahoittaa terveydenhuoltojärjestelmää, mutta uskallettava erottaa palvelujen tuotanto rahoituksesta. Myös osaamista on jaettava yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä aiempaa enemmän. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii paljon työtä. Osaaminen ja ammattitaito, halu parantaa sekä korkealaatuiset ja tehokkaat prosessit ovat Terveystalon resepti menestykseen nyt ja jatkossa. Me terveystalolaiset haluamme antaa oman asiantuntemuksemme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseen ja olla mukana yhteisissä talkoissa rakentamassa muiden toimijoiden kanssa tulevaisuuden hyvinvointipalveluita jokaiselle suomalaiselle. Haastamme myös muut terveydenhuollon toimijat mukaan. Yrjö Närhinen Toimitusjohtaja 10 11

7 Strategia paras palvelu, paras työntekopaikka, paras tulos Terveystalo päivitti strategiansa vuosille Tähtäimessä on vision Terveystalo yksinkertaisesti paras toteuttaminen valittujen strategisten teemojen avulla. Terveystalo näkee mahdollisuuden saavuttaa merkittävää kilpailuetua kehittämällä asiakkuudenhallintaa ja asiakaspalvelun prosesseja. Terveystalo haluaa tarjota asiakkailleen parhaita terveyspalveluja sekä toteuttaa ne muita tehokkaammin ja ammattitaitoisemmin. Alan suurimpana yksityisenä toimijana yhtiö toimii myös vastuullisena vaikuttajana ja kehittää yksityistä terveydenhuoltoa vastaamaan paremmin niin yksityisten potilaiden kuin julkisen sektorin tarpeisiin. Tavoitteena on pysyä markkinajohtajana ja olla alan kannattavin kasvuyritys. Kasvua haetaan yritysostoin sekä tuomalla markkinoille uusia terveyspalveluita ja hoitovaihtoehtoja. Terveystalon orgaaninen kasvu perustuu tuottavuuden parantamiseen, toimipisteverkoston laajentamiseen ja asiakasmäärän lisäämiseen sekä yritys- että erityisesti yksityisasiakkaiden osalta. Terveystalo haluaa olla toimialan halutuin työpaikka, joka tarjoaa hyvät koulutus- ja urakehitysmahdollisuudet. Verkostoituminen ja valtakunnallisuus ovat edellytys toiminnan ja henkilöstön kehittämiselle, investoinneille sekä palveluvalikoiman monipuolistamiselle. Tavoitteen saavuttamista tukevat Terveystalon menestystekijät: osaavat ammattilaiset, valtakunnallinen toimipaikkaverkosto, monipuoliset terveyspalvelut, laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut sekä uusimmat hoitomuodot ja teknologiat. MISSIO Terveyspalveluja ihmisten parhaaksi ARVOT OHJENUORANA Terveystalon yhteiset arvot - osaaminen ja välittäminen - ohjaavat kaikkea toimintaa. Toimintamme tähtää potilaan hyvinvoinnin edistämiseen ja laadukkaisiin sekä kokonaisvaltaisiin palveluihin. Konserni tarjoaa ammatinharjoittajalääkäreille ja henkilökunnalle asianmukaiset työvälineet ja tehokkaat prosessit sekä jatkuvaa ammatillista koulutusta osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Suurimman henkilöstöryhmän, lääkäreiden, työviihtyvyyttä kehitetään systemaattisesti ja ammatillista kehitystä tuetaan kannustamalla heitä osallistumaan oman alansa tutkimus- ja kehitystyöhön sekä akateemiseen pätevöitymiseen. 12 Heli, vastaanottoavustaja Aleksi, vastaanottohoitaja 13

8 Terveydenhuolto tarvitsee suunnannäyttäjiä Suomalainen terveydenhuolto elää teiskuntaamme t kuuluvien palveluiden, l murrosvaihetta. Julkisen talouden kestävyysvaje asettaa paineita terveys- Suomen eläkeläisten ja lasten suhde kuten terveydenhuollon, turvaaminen. palveluiden nopealle kehittämiselle ja työssäkäyvien määrään kasvaa eli rahoituksen uudelleen järjestämiselle. huoltosuhde heikkenee nopeiten Euroopassa. Terveydenhuoltopalvelujen Yhtä aikaa taloudellisten resurssien vähetessä myös suomalaisen terveydenhuollon laatu ja vaikuttavuus ovat kin vanhustenhoito vaatii merkittäviä tarve ei siis tule vähenemään, ja eten- heikentyneet. Viimeisimpien tilastojen lisäpanostuksia. mukaan Suomi on OECD-maiden vertailussa keskitasoa. Käytännössä eurooppalaiset esimerkit osoittavat, että myös Suomessa sosiaali- ja terveydenhuolto on jatkossa Keväällä 2011 valittavan uuden eduskunnan yksi merkittävimmistä haasteista tulee olemaan hyvinvointiyhestöpohjille ja erilaiset järjestettävä aiempaa suuremmille vä- tuotantotavat on mahdollistettava. Monissa EU-maissa, esimerkiksi Ruotsissa, yksityiset palveluntuottajat on jo otettu mukaan julkisen sektorin rinnalle, mikä on tehostanut ja kehittänyt myös julkista palvelutuotantoa, luonut kokonaan uusia palveluita ja tuonut toimintaan läpinäkyvyyttä sekä ennen kaikkea poistanut potilasjonoja. Terveystalo osana suomalaista terveydenhuoltoa Toimintaympäristö Yksityinen palvelu täydentää julkista Terveydenhuollon kokonaismarkkinat ovat Suomessa noin 15 miljardia euroa. Tästä suurin osa, noin 12 miljardia euroa, menee julkisen sektorin terveydenhuollon palvelutuotantoon. Yksityisten lääkäripalvelujen tuottajien osuus koko tuotannosta on edelleen vain noin 2,3 prosenttia, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelualan yritystoiminta on viisinkertaistunut 2000-luvulla niin henkilöstön määrällä kuin liikevaihdolla. Kunnat ja kuntayhtymät tuottavat liki 75 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista ja yli 90 prosenttia sairaalapalveluista. Perusterveydenhuollossa julkisen osuus on noin 65 prosenttia, mikä johtuu yksityisten vahvasta osuudesta työterveyshuollon ja hammaslääketieteen palveluissa. Terveydenhuollon alalla toimii Suomessa lähes yritystä, joista suurin osa on alle 10 työntekijän yksiköitä, mutta ala on keskittymässä suuremmille, valtakunnallisille toimijoille. Suurempien yritysten syntyminen mahdollistaa investoinnit uusiin hoitomuotoihin ja laitteisiin, lisää kustannustehokkuutta sekä parantaa yksityissektorin mahdollisuuksia täydentää julkisen sektorin palveluja. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työaikakatsauksen mukaan Suomessa korvattiin vuonna 2009 yhteensä 15,7 miljoonaa sairauspoissaolopäivää, mikä vastaa 108 tuntia jokaista työntekijää ja 36 tuntia jokaista toimihenkilöä kohden. Myös työkyvyttömyydestä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset ovat suuret. Tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä on noin suomalaista eli joka viides eläkkeensaaja. Kun huomioidaan menetettyjen palkkatulojen ohella kerrannaisvaikutukset, kuten muut verotulojen menetykset ja sosiaaliset tulonsiirrot, aiheutuu työkyvyttömyydestä Suomen taloudelle vuosittain useiden miljardien menetykset. OECD-vertailuissa positiivisina esimerkkeinä nousevat suomalaisen työterveyshuollon korkea laatu ja vaikuttavuus sekä naisten rintasyöpien seulontajärjestelmän tuottamat tulokset. Näiden molempien osalta suurin osa palveluista tuotetaan yksityisten terveyspalveluyritysten toimesta. Työterveyshuolto onkin niitä harvoja terveydenhuollon toimintatapoja, jonka vaikuttavuus on helposti osoitettavissa. Toimiva ja tehokas työterveyshuolto on tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä roolissa suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn peruskivenä. Terveystalolla on valtakunnallisena toimijana merkittävä rooli suomalaisten työterveys- ja yksityisten terveydenhuoltopalvelujen sekä terveydenhuollon osaamisen turvaajana. Tähän kuuluu ennakkoluulottoman ajattelutavan tuominen käytännön järjestelyihin ja tiiviimmän yhteistyön rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin välille Jammu Öunap, pääkaupunkiseudun ortopediaylilääkäri

9 Terveystalon palvelut TERVEYSTALON PALVELUT Suomen johtava työterveyspalvelujen tuottaja Terveystalo tarjoaa työterveyshuollon palveluja yli sadassa toimipaikassa eri puolilla Suomea. Vuonna 2010 työterveyspalvelut muodostivat 46 prosenttia Terveystalon kokonaismyynnistä. Vuonna 2010 Suomen työssäkäyvästä väestöstä 15 prosenttia kuului Terveystalon työterveyshuollon piiriin. Kaiken kaikkiaan Terveystalo vastaa tällä hetkellä asiakasorganisaation kautta noin henkilön työterveyshuollosta. Terveystalon valtakunnallinen verkosto ja yhtenäiset toimintatavat sekä osallistavan työterveyshuollon konsepti mahdollistavat sen, että Terveystalo kykenee kohdentamaan työterveyshuollon toimia oikeisiin asioihin: lisäämään henkilöstön työhyvinvointia ja tuomaan asiakasyritykselle selkeitä kustannushyötyjä muun muassa eläkekustannusten ja sairauspoissaolojen hallinnan kautta. Lakisääteisten työterveyspalvelujen lisäksi Terveystalo tarjoaa monipuolisia lisäpalveluja, kuten muutostukea yt-neuvotteluihin, savuttomuusprojektin palveluita, laihdutus- ja liikuntaryhmiä, rokotuksia sekä työnohjausta. Vuoden 2010 alussa Terveystalo yhtenäisti potilastietojärjestelmänsä, mikä tehosti asiakasyrityksille suunnattua raportointia. Lisäksi kehitettiin työhyvinvointipalveluita ja työhyvinvoinnin johtamisen tuki -konseptia yhdessä asiakkaiden kanssa. Palveluvalikoimaan otettiin mukaan myös Firstbeat-hyvinvointianalyysi sekä muita työkyvyn arviointiin suunniteltuja analyysityökaluja. Vuonna 2011 käynnistämme pilottiprojektin yksilötason työkykyremonttiohjelmasta. Tarjoamme uudenlaisia palveluita hankalien työkykyongelmien hallintaan sekä uudistamme sähköisiä palveluja. OSALLISTAVA TYÖTERVEYSHUOLTO LISÄÄ TYÖSSÄ JAKSAMISTA JA PARANTAA TYÖN TEHOKKUUTTA Osallistava työterveyshuolto on Terveystalon konsepti hyvin hoidettuun, ennaltaehkäisyyn perustuvaan työterveyshuoltoon. Kyseessä on interaktiivinen toimintamalli, jossa yritys, henkilöstö, työterveyshuolto ja usein myös eläkevakuutusyhtiö toimivat vahvassa yhteistyössä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Yhdessä asiakkaan kanssa kehitetään systemaattisesti työkaluja ja toimintamalleja työkyvyn säilyttämiseksi sekä vastaamaan uusia työelämän haasteita. Lopullisena tavoitteena on yrityksessä hyvinvoiva ja vanhuuseläkkeelle saakka terveenä pysyvä työntekijä, mikä palvelee myös koko yhteiskunnan tarpeita. Yhtenäisen ja koordinoidun työterveyshuollon ytimessä ovat työkykyriskien tunnistaminen ja hallinta, ennaltaehkäisevät palvelut, työhyvinvointipalvelut, sairauksien tutkimus, hoito ja kuntoutus sekä työterveysraportointi. Terveystalon työterveyshuollon konsepti perustuu kokonaisvaltaiseen työkykyjohtamiseen, jossa arvopohjaisesti tarkastellaan työntekijöiden työkykyä osana yrityksen tuotantoprosessia. Kaikki työkyvyttömyydestä johtuvat kustannukset huomioidaan samanaikaisesti, ja niitä seurataan reaaliaikaisesti. 16 Susanna, sairaanhoitaja 17

10 TERVEYSTALON PALVELUT Yksityispotilaat kasvattavat yleis- ja erikoislääkäripalveluiden kysyntää Terveystalon katon alta löytyy yleislääkäripalveluiden lisäksi lähes kaikkien erikoisalojen lääkäripalvelut eri puolilla Suomea. Terveystalo hyödyntää kattavasti uusinta lääketieteellistä teknologiaa. Erityisosaamista on keskitetty klinikoihin, esimerkiksi Tapaturma-, Allergia-, Seniori-, SPORT- ja Naistenklinikoihin. Terveystalo on panostanut monipuoliseen palveluvalikoimaan, nykyaikaisiin tutkimusmenetelmiin ja laitteistoihin, joilla päästään entistä parempiin hoitotuloksiin. Terveystalo hyödyntää kattavasti nykyaikaista lääketieteellistä teknologiaa esimerkiksi tähystystoimenpiteissä ja silmäkirurgiassa. Viime vuoden aikana yksityispotilaiden osuus on kasvanut muita asiakasryhmiä enemmän, ja saman kehityksen odotetaan jatkuvan. Vuonna 2011 jatkamme hoitokonseptien kehittämistäerityisesti diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, muistisairauksiin sekä muihin ikääntyvän väestön tarvitsemiin palveluihin. Palveluvalikoimaan kuuluu tulevina vuosina myös sairauden hoidon lisäksi entistä enemmän erilaiset elämänlaatua parantavat palvelut. TERVEYSTALO CLINICAL RESEARCH Suomessa tehdään väestömäärään suhteutettuna huomattavan paljon lääketutkimusta ja maamme on lääkekehityksen eturintamassa. Lääkekehitystyö on jatkuvaa, sillä vielä on paljon sairauksia, joihin ei ole olemassa parantavaa lääkettä tai aina edes oireita lievittävää hoitoa. Terveystalo Clinical Researh koordinoi valtakunnallisia kliinisiä lääketutkimuksia. Terveystalon koulutetuilla ja kokeneilla tutkijalääkäreillä ja -hoitajilla on vahvaa osaamista ja kokemusta lääketutkimuksista jo kolmelta vuosikymmeneltä. Terveystalo Healthcare Oyj:llä on Inspecta Sertifiointi Oy:n myöntämä SFS-EN ISO 9001:2008 laatujärjestelmäsertifikaatti (nro ). Sertifikaatti kattaa lääkärikeskuspalvelut, sairaalapalvelut, työterveyspalvelut, seulontapalvelut, kuvantamisen, laboratoriotoiminnan, asiakaspalvelun ja konsernitoiminnot. AVA-KLINIKAT Kansainvälisesti korkealle arvostettu, vaativiin lapsettomuustutkimuksiin ja hoitoihin erikoistunut AVAklinikka on osa Terveystalo-konsernia. Tampereella, Turussa ja Latviassa toimivilla AVA-klinikoilla tehdään vuosittain noin 2000 koeputki- ja mikrohedelmöityshoitoa. AVA on tuonut Suomeen viime vuosina merkittäviä uusia hoitomuotoja, mm. miehestä johtuvan lapsettomuuden hoidon mullistaneet mikrohedelmöitykset aloitettiin Suomessa AVA-klinikalla

11 TERVEYSTALON PALVELUT Tarve yksityisille sairaalapalveluille kasvaa Kattavat diagnostiikkapalvelut Terveystalolla on laaja valmius yksityiseen leikkaustoimintaan Suomessa. Terveystalon 14 lääkärikeskus-sairaalaa tarjoavat saman katon alla palveluita yleislääkärikäynneistä kuvantamispalveluihin, pientoimenpiteisiin ja leikkauksiin. Terveystalo tarjoaa kirurgisia palveluita ortopediassa, silmäkirurgiassa, korva-, nenä- ja kurkkukirurgiassa, gynekologiassa ja urologiassa. Lisäksi tehdään yleiskirurgisia toimenpiteitä ja esimerkiksi suonikohjujen vaahtoruiskutus-, höyrykutistus- ja laserhoitoja. Sairaalapalveluiden osalta vuoden merkittävin asia oli vuoden 2010 syyskuussa Helsinkiin valmistunut lääkärikeskus-sairaala Terveystalo Kamppi. Sen sairaalapalvelutoimintaan kuuluu koko Terveystalon tarjoama yleiskirurginen toiminta, muun muassa taittovirhe- ja kaihileikkaukset, ihon laserhoidot, plastiikkakirurgia, ortopedinen kirurgia, suonikohjujen uusimmat hoitomenetelmät sekä eturauhasen liikakasvun laserhoito. Kampissa käynnistettiin vuoden aikana myös hyviä tuloksia saavuttanut lihavuuskirurgia sekä perustettiin täyden palvelun silmäsairaala ja silmälaboratorio. Kaiken kaikkiaan sairaalapalveluiden toiminta oli kannattavaa, ja tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Terveystalo tarjoaa maanlaajuisesti kattavat diagnostiikkapalvelut omien toimipaikkojen lisäksi muille yksityisille lääkäriasemille, terveyskeskuksille ja sairaaloille sekä vakuutusyhtiöille. Terveystalon suuret volyymit, toimiva valtakunnallinen verkosto ja tehokkaat prosessit mahdollistavat laatutason pitämisen korkealla. Diagnostiikkapalvelut ovat oleellinen osa lääkäreiden apuvälineistöä diagnoosin tekemisessä. Tavoitteena on tarjota sekä Terveystalossa työskenteleville lääkäreille että asiakkaille helppo ja laadukas palvelu. Laaja kuvantamisen palveluvalikoima kattaa tavanomaiset röntgen- ja ultraäänikuvaukset, magneettikuvaukset, tietokonetomografiakuvaukset ja luuntiheysmittaukset. Terveystalon lääkärikeskusten omissa laboratorioissa otetaan näytteet ja tehdään päivystysluonteiset tutkimukset. Yhteistyökumppani Medix tuottaa Terveystalolle kaikki massatutkimukset ja vaativammat laboratoriotutkimukset. Seulontapalvelut tarjoavat suurimpina tuotteinaan Kansanterveysasetuksen mukaisia mammografia- ja papaseulontoja. Terveystalossa tehtiin vuonna 2010 yli 2 miljoonaa laboratoriotestiä ja kuvantamistutkimusta. Terveystalo tuotti kunnille ostopalveluina pääosan, 80 %, Suomen lakisääteisistä mammografiaseulonnoista vuonna Vuoden aikana diagnostisissa palveluissa yhtenäistettiin toimintatapoja ja laitekantaa koko maan osalta sekä siirryttiin yhteiseen kuva-arkistoon. Vuonna 2011 keskitymme parantamaan entisestään koko diagnostisen ketjun laatutasoa

12 Asiakkaan silmin Työterveyshuolto on yhdessä kehittymistä Työterveyshoitaja Petra Oinonen työskentelee Kampin Terveystalossa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin työterveyshuollon tiimissä. Asiakastiimiin kuuluu työterveyshoitajan lisäksi lääkäri, psykologi ja fysioterapeutti. Terveystalon tiimi huolehtii Trafin 530 asiantuntijan työterveydestä kautta koko Suomen. Mielestäni hyvä työterveyshuolto on yhdessä kehittymistä ja tiedon jakamista asiakasorganisaation ja työterveyshuollon tiimin välillä. Viihdyn työssäni, koska näen tulokset työterveyden ja hyvinvoinnin kehittyessä pitkällä aikavälillä. Yhteistyömme Trafin kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin. Heillä on selkeät tavoitteet ja välillämme on yhteisymmärrys niistä keinoista, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan. Työterveyshuollon laajassa kokonaisuudessa huomioimme lääkäripalveluiden lisäksi myös työhyvinvoinnin ja varhaisen reagoimisen sairauspoissaoloihin. Hyvä työterveyshuolto huomioi jokaisen työntekijän tarpeet Ylitarkastaja Ina Sohlberg työskentelee Trafin ammattiliikenteen yksikössä raskaiden ajoneuvojen poikkeuslupamenettelyjen sekä muiden kansainvälisten lupien parissa. Viime vuosien organisaatiouudistukset ja alueellistaminen ovat aiheuttaneet epävarmuutta. Arkipäiväisessä työssä kiire ja vastuu aiheuttavat stressiä. Näiden seikkojen huomioiminen on tärkeää. Lähtökohtaisesti hyvä työterveyshuolto on monipuolista ja huomioi myös yksilöiden henkisen jaksamisen, eikä vain oireita. Trafin työterveystarkastuksien järjestäminen yksiköittäin on hyvä idea, koska silloin voidaan kehittää paremmin työssä jaksamista yksilöiden tarpeiden mukaan. Henkilöstöjohtajan tavoitteena on henkilöstön jaksaminen Trafin henkilöstöjohtaja Petri Lumijärvi vastaa asiantuntijaorganisaation työterveyshuollosta ja henkilöstön työssä jaksamisesta. Hyvä työterveyshuolto vastaa niihin tilanteisiin, joita työpaikalla on. Henkilökunnan kannalta palvelua pitää saada silloin kun sitä tarvitaan. Päätavoitteenamme on parantaa henkilöstön jaksamista. Kustannussäästöjä haetaan ennen kaikkea vähentämällä sairauspoissaoloja. Toimimme Suomessa kymmenellä paikkakunnalla ja Terveystalo pystyy tarjoamaan meille palveluita kaikilla toimipaikoilla. Työterveyshuoltosopimuksemme tarjoaa laajat palvelut henkilöstöllemme, ja meille on tärkeää, että Terveystalo voi tarjota ne kaikki yhden luukun periaatteella. 22 Johanna Tuuli, ylilääkäri Terveystalo Premium 23

13 Henkilöstö Työnantajana Terveystalo tarjoaa terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuden vaikuttaa omiin työaikoihinsa ja ansiotasoonsa sekä monipuolisen työympäristön, jossa koko henkilöstö voi työskennellä turvallisesti ja tehokkaasti yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi. Terveystalon henkilöstön ja ammatinharjoittajien tyytyväisyyttä työyhteisöön mitataan säännöllisesti. Vuoden 2010 alussa toteutetun henkilöstötutkimuksen tulosten mukaan työtyytyväisyys on parantunut. Terveystaloa pidetään hyvänä ja joustavana työpaikkana ja ihmiset ovat tyytyväisiä työtehtäviinsä. Kehityskohteina tutkimuksessa nousivat esiin tiedonkulkuun ja esimiestyöhön panostaminen. Vuoden 2010 aikana päätettiin panostaa terveystalolaisten omaan työterveyshuoltoon. Sen myötä käynnistämme vuoden 2011 alussa Savuton Terveystalo-kampanjan, jolla haluamme tukea tupakoinnin lopettamista. Hyvä työntekopaikka lääkäreille Terveystalo haluaa tarjota lääkäreille mahdollisimman hyvät ja joustavat työolosuhteet sekä mahdollisuuden kehittää osaamistaan. Terveystalossa lääkäreillä on mahdollisuus joustavaan työsuhteeseen sekä oman osaamisen kehittämiseen mm. kollegiaalisen verkostoitumisen ja koulutusten kautta. Terveystalon suositut vuosittaiset omat lääkäripäivät järjestettiin syksyllä 2010 kuudennen kerran. Lisäksi lääkäreillä ja muille työterveyden ammattilaisilla on mahdollisuus osallistua vuoden aikana muun muassa Terveystalon työterveysakatemian koulutuksiin. Terveystalo panostaa rekrytointiin varmistaakseen, että jokaisessa toimipaikassa on riittävästi ihmisiä oikeissa paikoissa. Toimintatapojen yhtenäisyys mahdollistaa henkilöstölle työskentelyn eri toimipaikoissa. Terveystalo tekee muun muassa harjoittelijayhteistyötä alan oppilaitosten, lääketieteellisten tiedekuntien sekä Metropolian kanssa. 24 Kimmo Liesto, silmäkirurgi Valokuva: Janne Lehtinen 25

14 Johtoryhmä Aktiivinen johtaminen ja osaava organisaatio Vuoden 2010 aikana Terveystalossa keskityttiin aktiivisen johtamisen ja osaavan organisaation kehittämiseen muun muassa uudistamalla ja lisäämällä esimiesvalmennuksia, käynnistämällä Intranetin uudistushanke ja e-oppimisen hanke sekä pilotoimalla sähköistä oppimisalustaa. Vuoden lopussa aloitettiin myös kuukausittaiset henkilöstön tyytyväisyysmittaukset, joilla seurataan henkilöstön suhtautumista esimerkiksi tiedonkulkuun ja esimiestyöhön Vuonna 2011 kehitämme muun muassa henkilöstön palkitsemisjärjestelmää, uusimme perehdytyskäytäntöjä sekä otamme käyttöön esimiesten 360 -arvioinnit Susanna Kinnari Viestintäjohtaja Ilkka Lehto Liiketoimintajohtaja 3 4 Oula Maijala Myyntijohtaja Eija Jokinen, Erikoislaboratoriohoitaja, henkilöstön edustaja 5 Anne Mykkänen Varatoimitusjohtaja 6 Yrjö Närhinen Toimitusjohtaja 7 Johanna Karppi Henkilöstöjohtaja 8 Tuomas Otala Tietohallintojohtaja 9 10 Tanja Vuorela Liiketoimintajohtaja, työterveyshuolto Juha Tuominen Johtava ylilääkäri 11 Heli Iisakka Talousjohtaja 26 27

15 Suomen Terveystalo Oy, Konsernipalvelut, Gyldénintie 2 (vastaanotto A-rappu, 2. krs), Helsinki, puh ,

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti

Säännöllinen kapasiteetti Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (6) 175 Terveyslautakunnan lausunto aloitteesta selvityksestä TyöterveysPlus:n perustamiseksi HEL 2012-004356 T 00 00 03 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Medivire Työterveyspalvelut Oy

Medivire Työterveyspalvelut Oy Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää Medivire Työterveyspalvelut Oy 43 paikkakunnalla yli 50 toimipistettä 3 600 asiakasorganisaatiota Yli 210 000 henkilöasiakasta

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8. ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.2016 10.6.2016 Kanta-liittymisen tukiprojekti Miksi? Auttaa liittymisen

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe - AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk)

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk) 1. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA 1.1 Tontinlohkomisia suoritettu 1.1.1 Näissä tontteja yhteensä 1.2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto

Lisätiedot

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA VUODEN 2008 TILINPÄÄTÖKSEN, TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINTARKASTUKERTOMUKSEN ESITTÄMINEN TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUKSEN ESITTÄMINEN Oral Hammaslääkärit Oyj, varsinainen

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO N KOKONAISRATKAISUT Toimiva teollisuusautomaatio toimii koko tehtaan prosessitoiminnan keskitettynä työkaluna. Lisäksi oikeaoppinen automaatiokokonaisuus vähentää energiankulutusta jopa 30 prosenttia!

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

TOIMINNAN HALLITTU ORGANISOIMINEN UUDESSA HALLINTORAKENTEESSA

TOIMINNAN HALLITTU ORGANISOIMINEN UUDESSA HALLINTORAKENTEESSA TOIMINNAN HALLITTU ORGANISOIMINEN UUDESSA HALLINTORAKENTEESSA Yksityinen - julkinen: prosessiyhteistyö Terveydenhuollon Atk-päivät 24. - 25.5.2016 Lahden Messukeskus Jarmo Karpakka, lääketieteellinen johtaja,

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot