Käypä hoito -suositus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste, luotettavuus, arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein elektronisina, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät elektronisissa versioissa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä palaute tai lähettämällä se osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine taustamateriaaleineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuusviitteet typistetyssä muodossa. Vastuun ra jaus Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Keskeinen sanoma on yleinen, krooninen ja useimmiten etenevä sairaustila, johon ei ole löydetty perussyyhyn kajoavaa parantavaa hoitoa. Vajaatoiminnan kehittymisen ja patofysiologian tunteminen auttaa ymmärtämään säästävämmän hoidon perusteita. Huolellinen kliininen tutkimus on diagnostiikan ja hoidon tarpeen arvioinnin lähtökohta. Kaikukuvausta pidetään koneellisten tutkimusmenetelmien kultaisena standardina. Kajoavia toimenpiteitä ei pitäisi enää suorittaa ilman niitä edeltävää kaikukuvausta. Totunnaisen kirurgian rinnalle on tullut vähemmän kajoavia kirurgisia hoitoja ja laskimonsisäisiä hoitoja. Uusia hoitomenetelmiä ja laitteita näyttää olevan tulossa lisää. Tarjonnan runsaus saattaa tehdä valinnan vaikeaksi ja hankaloittaa uusien hoitomuotojen vaikuttavuuden tutkimista ja keskinäistä vertailua siten, että selkeiden suositusten antaminen ei aina ole mahdollista. 2 Suosituksen tavoitteet Luoda yleiskuva siitä, mitä alaraajojen laskimoiden vajaatoiminnasta nykyään tiedetään. Antaa taudin diagnostiikkaa ja hoitoa koskevia käytännön ohjeita Suositus keskittyy pintalaskimoiden vajaatoiminnan taudinkuvaan, komplikaatioihin, diagnostiikkaan, erotusdiagnostiikkaan sekä konservatiiviseen ja kajoavaan hoitoon. Kohderyhmä Suositus on tarkoitettu alaraajalaskimoiden vajaatoimintaa potevia hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille, erityisesti yleislääkäreille, kirurgeille ja ihotautilääkäreille. Esiintyvyys Pintalaskimoiden vajaatoiminnan esiintyvyys länsimaisessa aikuisväestössä on keskimäärin % [1 7] A. Jopa 80 %:lla ihmisistä esiintyy alaraajojen teleangiektasioita ja vähäisiä ihonalaisia laskimolaajentumia, joiden yhteydessä ei todeta vajaatoimintaa pinnallisissa päärungoissa tai niiden sivuhaaroissa [2, 5, 8, 9] B. Kaikukuvauksella todettu pinnallisen päärungon vena saphena magnan vajaatoiminta on todettavissa noin viidesosalla aikuisista. Syvien laskimoiden vajaatoiminnan esiintyvyys on selvästi pienempi, reisitasolla noin 6 % ja polvitaipeen syvässä laskimossa 11 % [10] B. Laskimoiden vajaatoiminnan vaaratekijöitä ovat ilmeisesti ikääntyminen, aiemmat syn Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen yhdistyksen asettama työryhmä

3 nytykset, naissukupuoli ja vajaatoiminnan esiintyminen suvussa [2 7, 11 13] B. Yli kolme synnytystä lisää merkitsevästi suonikohjutaudin riskiä (OR 2,0, 95 %:n luottamusväli 1,0 3,9) [12]. Naissukupuoli on suonikohjutaudin itsenäinen riskitekijä (OR 2,4, 95 %:n luottamusväli 1,7 3,4) [13]. Valtaosassa poikkileikkaustutkimuksista esiintyvyys on ollut naisilla suurempi kuin miehillä. Ihomuutoksiin johtaneen vajaatoiminnan esiintyvyydessä ei kuitenkaan ole todettu sukupuolieroa [2]. Lihavuus saattaa olla laskimoiden vajaatoiminnan riskitekijä, mutta asiaa koskevat tutkimuslöydökset ovat ristiriitaisia [3 5, 7, 11, 13] C. Merkittävä sairaalloinen ylipainoisuus (painoindeksi yli 50 kg/m 2 ) saattaa johtaa alaraajojen laskimohypertensioon ja sen komplikaatioihin jopa ilman varsinaista laskimovikaa [14 16] C. Seisomatyö, sosiaaliryhmä, tupakointi, alkoholinkäyttö ja ummetus eivät ilmeisesti ole yhteydessä laskimoiden vajaatoimintaan [2 7, 10,11,17] B. Laskimoperäisen säärihaavan elinaikainen esiintyvyys länsimaisessa väestössä on ilmeisesti noin 0,5 % [18] B. Jalkaterän yläpuolisista säärihaavoista laskimoperäisiä on noin 70 % [18,19] B. Laskimoperäistä haavaumaa sairastavista jopa 88 %:lla on todettavissa pinnallisen laskimojärjestelmän vajaatoiminta joko yksinään tai yhdistyneenä syvien laskimoiden vajaatoimintaan [20 22] B. Laskimopaineen kasvaessa laskimoperäisen haavauman tai ihomuutosten ilmaantuvuus ilmeisesti suurenee [23 24] B. Patofysiologia Laskimoiden vajaatoiminnan perimmäisin syy on tuntematon. Laskimoiden vajaatoiminta johtaa laskimohypertensioon. Lähes aina laskimohypertension syynä on vioittuneessa suonessa (useimmiten pinnallisessa) tapahtuva takaisinvirtaus eli refluksi tai joskus syvästä tukoksesta johtuva ahtautuminen. Painovoiman aikaansaama takaisinvirtaus johtuu laskimoläppien vajaatoiminnasta. Läppien vajaatoiminta on seurausta joko tromboflebiitin aiheuttamasta läppäpurjeen vauriosta tai laskimon laajentumisesta, jolloin läppärengas venyy ja läpät eivät sulkeudu tiiviisti, ja joskus läpän kehityshäiriöstä [25]. Läppien vajaatoiminta johtaa laskimopaineen nousuun (ambulatory venous hypertension) kävellessä, raajan laskimovirtauksen lisääntymiseen ja laskimotilavuuden kasvuun, jotka kaikki kuormittavat laskimopuustoa. Pinnallisena vajaatoimintana alkanut tauti saattaa myöhemmin johtaa sekundaariseen yhdyslaskimoiden ja syvien laskimoiden vajaatoimintaan [26, 27]. Pitkäkestoinen laskimohypertensio voi johtaa ihon ja ihonalaiskudoksen muutoksiin, jopa haavaan. Se ilmeisesti vaurioittaa myös imuteitä ja johtaa niiden sekundaariseen vajaatoimintaan ja sekaturvotukseen [28 35] B. Pintalaskimoiden vajaatoiminnan kehittyminen Kaikututkimusten mukaan alaraajan pintalaskimoiden vajaatoiminnan tavallisin ilmentymismuoto primaarinen suonikohjutauti on monimuotoinen ja alkaa distaalisesti pienten ihonalaisten laskimoiden kohjuuntumisena. Sekä Trendelenburgin teoria vena saphena magnan terminaaliläpän vuodosta että Lintonin ja Cockettin teoria säären yhdyslaskimovuodosta primaarisen suonikohjutaudin kausaalisina selitysmalleina on kyseenalaistettu [8, 9, 36 44] A. Useat kaikukuvauksiin perustuneet tutkimukset viittaavat siihen, että primaarinen suonikohjutauti on säären (joskus reiden) pienistä pintalaskimoista alkava ja ylöspäin etenevä muutos päinvastoin kuin Trendelenburg esitti vuonna Lievässä vajaatoiminnassa pelkkä säären sivuhaaralaskimoihin rajoittuva takaisinvirtaus on tavallista; päärunko 3

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS on sairastunut vain alle puolella potilaista. Ikääntyminen kasvattaa päärungon takaisinvirtauksen osuutta [8, 9, 36]. Monissa suonikohjuisissa jaloissa ei ole todettu viallisia säären yhdyslaskimoita. Niiden vajaatoiminta näyttää liittyvän vasta pidemmälle edenneeseen tautiin [37, 39, 41]. Joskus mainittuja sisäisiä suonikohjuja ei ole olemassa. Niillä on mahdollisesti tarkoitettu Lintonin ja Cockettin teorian mukaisia säären yhdyslaskimoita. Pintalaskimoiden vajaatoiminnasta on olemassa myös toinen, selvästi harvinaisempi muoto: Jalassa ei ole kohjuja lainkaan, tai niitä on vain minimaalisesti, mutta vena saphena magnassa tai parvassa on jopa täyspitkä takaisinvirtaus ja tauti voi olla komplisoitunut (C4 6). Tämän tautimuodon syntymekanismi lienee toinen (mahdollisesti laskimoläpän kehityshäiriö). Trendelenburgin teoria pitää ehkä paikkansa tämän tautimuodon suhteen. Diagnostiikka Oireet Alaraajan laskimoiden vajaatoimintaan ei ole osoitettu liittyvän mitään spesifisiä oireita, mutta vajaatoiminnan vaikeusasteen ja alaraajaoireiden välillä saattaa olla yhteys [2, 45 50] C. Ainoastaan kutinan on todettu miehillä korreloivan selvästi päärunkokohjuisuuteen. Naisilla vähäisempää yhteyttä on todettu kohjujen sekä painon tai pinkeyden tunteen, säryn ja kutinan välillä. Paheneva refluksi näyttää olevan yhteydessä subjektiivisiin alaraajaoireisiin [50]. Kliininen tutkimus ja sen löydökset Kliinisessä tutkimuksessa tarkistetaan kohjujen olemassaolo: seistessä kokonaan riisutussa jalassa näkyvät pullottavat ihonalaiset laskimokiemurat sekä laskimohypertensioon usein liittyvät corona phlebectatica-muutokset (venous flare) eli viuhkamaiset teleagiektasiat erityisesti nilkan ja jalkaterän sisäsyrjällä [51]. turvotus ja ihon kunto eli mahdollinen staasi-ihottuma, pigmentaatio, lipodermatoskleroosi (ihon- ja ihonalaiskudoksen kovettuminen), atrophie blanche (nilkan seudun ihon valkoiset skleroatrofialäiskät) [52] sekä pinnallinen laskimotulehdus tai haava. Alaraajaturvotus ei ole laskimoiden vajaatoiminnan spesifinen löydös [46, 48] C. Ainakin iäkkäämmän henkilön ja diabeetikon valtimoverenkierron kunto tulee tutkia (ääreissykkeet ja tarvittaessa nilkka-olkavarsipainesuhde) (ks. kohta Erotusdiagnostiikka). Laskimosairauksien vaikeusasteen luokittelu on esitetty taulukossa 1 ja haitta-asteluokitus (clinical disability score) oireisuuden perusteella taulukossa 2, [53]. Taulukko 1. Laskimosairauksien vaikeusasteet (CEAP-järjestelmä, kliiniset luokat C0 6). 4 Kliininen luokka C0 C1 C2 C3 C4 C5 C6 Löydös Normaali löydös, ei viitteitä laskimosairaudesta Ihonsisäisiä laskimolaajentumia (teleangiektasioita) Suonikohjuja Suonikohjuja ja mitattava turvotus raajassa, ei ihomuutoksia Laskimotautiin viittaavia ihomuutoksia, kuten pigmentoitumista, laskimoperäistä ekseemaa tai lipodermatoskleroosia (ihon ja ihonalaisen rasvakudoksen kovettumista) Ihomuutoksen lisäksi parantunut säärihaava Ihomuutoksen lisäksi avoin säärihaava Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen yhdistyksen asettama työryhmä

5 Taulukko 2. Hoidon tarvetta arvioitaessa käytettävä, oireisuuteen perustuva haittaluokitus. Luokka Potilaan oireisuus 0 Oireeton 1 Oireinen, voi työskennellä ilman hoitosukkaa tai tukisidettä 2 Oireinen, ei voi työskennellä ilman hoitosukkaa tai tukisidettä kahdeksaa tuntia päivässä 3 Ei voi työskennellä edes hoitosukkaa tai tukisidettä käyttäen Suonikohjutaudin vaikutus elämänlaatuun Komplisoitumattoman suonikohjutaudin vaikutus elämänlaatuun on epäselvä. Taudin komplikaatiot kuitenkin heikentävät elämänlaatua [54]. Keskimäärin vain joka kuudes kohjutautitapaus komplisoituu jossain elämän vaiheessa [2]. Diagnostiikka perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoitoon lähettämisen aiheet Tavoitteena on ensisijaisesti seuloa ne tapaukset, joissa esiintyy laskimoiden vajaatoiminnasta johtuvia kudosmuutoksia (komplisoitunut tauti, luokat C4 6 taulukossa 1). Erikoissairaanhoitoon voidaan lähettää arvioitavaksi ensisijaisesti komplisoitunutta tautia potevat ja runsaasti oireilevat potilaat (ks. myös Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:5. Internet pre stm.fi/pr / passthru.pdf. Kuvantamistutkimukset eivät kuulu perusterveydenhuoltoon. Esimerkkejä laskimosairauksien alueellisista hoito-ohjelmista löytyy Terveysportista Erotusdiagnostiikka Mahdolliset muut alaraajaoireita aiheuttavat taudit, kuten iskiasoireisto, nivelkipu sekä erilaiset tendiniitit, insertiitit ja bursiitit, pyritään sulkemaan pois. Suonikohjutaudissa pahimmat oireet esiintyvät useimmiten kohjujen alueella. Epämääräiset, jopa alaselästä tai lonkasta jalkaterään ja varpaisiin saakka ulottuvat oireet johtuvat todennäköisesti muusta syystä samoin kuin pistely, puutuminen ja jalkojen paleleminen. Joskus kyseessä on levottomat jalat -oireyhtymä. Säärissä joskus esiintyviä pisamia ei pidä sekoittaa laskimohypertension aiheuttamaan pigmentaatioon. Pigmentaatio on tummaa, minkä vuoksi siitä käytetään myös nimitystä hyperpigmentaatio. Akuuttia lipodermatoskleroosia ei pidä sekoittaa ruusuun. Usein potilas tulee valittamaan epämääräisiä alaraajaoireita. Koska huomattavalla osalla väestöstä on suonikohjuja eikä jalassa useinkaan ole suoraan havaittavissa muita makroskooppisia muutoksia, päätellään, että esimerkiksi pistely tai puutuminen johtuu kohjuista. Alaraajojen turvotustaipumus on yleistä ja lisääntyy iän myötä. Ellei raajassa ole muita laskimoiden vajaatoimintaan viittaavia kliinisiä löydöksiä (suonikohjut, kudosmuutokset), on hyvin epätodennäköistä, että turvotus johtuu laskimoiden vajaatoiminnasta. Kuvantamistutkimukset Kaikukuvaukset Tässä suosituksessa kaikukuvauksella tarkoitetaan kaksoiskaikukuvausta (dupleksi), kolmoiskaikukuvausta (tripleksi) tai molempia. Kaksoiskaikukuvaus näyttää B-kuvan ja virtauskäyrän. Kolmoiskaikukuvaus (väridoppler) näyttää edellisen lisäksi värin avulla virtauksen suunnan. Kaksois- ja kolmoiskaikututkimuksella pystytään havaitsemaan luotettavasti alaraajalaskimoissa oleva takaisinvirtaus ja tukokset. Tutkimus on laskimoiden vajaatoimin 5

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 nan diagnostiikan kultainen standardi [44, 55 61] A. Kaikututkimus tehdään yleensä potilaan seistessä ja painon ollessa ei-tutkittavalla jalalla. Kaksoiskaikututkimuksessa B-kuva näyttää laskimon sijainnin, koon ja anatomian. Virtauskuvassa on virtauksen osoittava käyrä. Se osoittaa viallisen laskimon takaisinvirtauksen Valsalvan kokeen aikana tai sen jälkeen, kun pohjelihakseen aiheutettu puristus lopetetaan. Lisäksi kone antaa äänimerkin, kun suonessa tapahtuu virtausta. Väridopplertutkimukseen on liitetty kolmas toiminto, joka näyttää virtauksen suunnan värinä: alaspäin suuntautuva refluksi näkyy punaisena puristuksen lopettamisen jälkeen ja puristuksen aikainen, ylöspäin suuntautuva sinisenä. Jos läpät pitävät, virtausta ei puristuksen lopettamisen jälkeen tapahdu ja suoni näkyy mustana. Poikkeavana löydöksenä pidetään takaisinvirtausta, joka kestää vähintään puoli sekuntia. Läpän takaisinvirtauksen keston kvantitatiivinen mittaus kaksoiskaikututkimuksella saattaa olla paras kajoamaton menetelmä syvien laskimoiden takaisinvirtauksen vaikeusasteen arviointiin [62 66] C. Leikkausta edeltävä kaksois- ja kolmoiskaikukuvaus täsmentävät leikkaushoidon suunnittelua, ja siten se saattaa parantaa kirurgisen hoidon tuloksia [67 70] C. Tutkimuksissa [67, 68], joissa leikkausstrategia on suunniteltu ensin pelkän kliinisen tutkimuksen perusteella ja uudelleen kaikukuvauksen jälkeen, suunnitelmaa on jouduttu monissa tapauksissa muuttamaan. Nykyään lähes kaikille tehdään kaikukuvaus ennen leikkausta. Monet pitävät epäeettisenä jättää kuvaus tekemättä, ja siksi on vaikea järjestää sellaisia vertailevia tutkimuksia, jotka voisivat antaa asias ta selvempää näyttöä. Varjoainekuvaukset Kaikukuvausten yleistyttyä ovat varjoainekuvaukset vähentyneet. Nousevaa flebografiaa käytetään joskus, kun halutaan selvittää syvien laskimoiden tilaa syvän tukoksen jälkeisessä oireyhtymässä tai jos sellaista epäillään eikä asia selviä kaikukuvauksella. Nousevaa flebografiaa voidaan käyttää myös, jos epäillään harvinaista vena poplitean pinnetilaa uusiutuvien suonikohjujen syyksi. Varikografialla voidaan selvittää pinta- ja yhdyslaskimoiden tilaa hankalissa suonikohjuleikkausten jälkeisissä uusiutumissa, erityisesti vena saphena parvan leikkauksen jälkeen. Hoito Lääkinnällinen hoitosukka on perustyökalu laskimoiden oireisen vajaatoiminnan hoidossa (taulukko 3). Kajoavaa hoitoa voidaan harkita komplisoituneissa tapauksissa (C4 6) sekä sellaisissa komplisoitumattomissa tapauksissa (C2 3), joissa lääkinnällinen hoitosukka ei tarpeeksi lievitä hankalaksi koettuja oireita tai potilas ei voi pitää sukkaa (taulukot 1 ja 2). Akuuttihoito Vuotava suonikohju Kohju voi ruveta äkisti vuotamaan verta, jos sen päällä oleva iho rikkoutuu. Näin saattaa käydä erityisesti vanhuksilla ja pienikin kohju saattaa vuotaa runsaasti. Ensiapu on kohoasento ja jalan sidonta, jolla vuoto aina lakkaa. Se kuitenkin uusiutuu herkästi, kun siteet poistetaan. Potilaan tulisi päästä lähipäivinä erikoislääkärin vastaanotolle, jossa akuutti tilanne voidaan hoitaa esimerkiksi skleroterapialla eli kovetushoidolla ja harkita samalla mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Pinnallinen laskimotulehdus Tautia on kahta tyyppiä: suonikohjutautiin liittymätön ja siihen liittyvä flebiitti. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen yhdistyksen asettama työryhmä

7 Taulukko 3. Hoitosukkien luokitus. Puristusluokka Käyttöaihe Nimi CEN (mmhg) I II III Syvän laskimoveritulpan esto Laskimokierron vajaatoiminta Laskimoperäinen turvotus ja säärihaavat Imutieperäiset turvotukset Vaikea laskimoperäinen turvotus ja säärihaavat Kevyt hoitosukka II puristusluokan hoitosukka III puristusluokan hoitosukka IV Vaikeat imutieperäiset turvotukset IV puristusluokan hoitosukka CEN = Comité Européen de Normalisation yli 50 Suonikohjutautiin liittymättömässä flebiitissä paksuuntuneen suonen seinämässä on vaskuliitin kaltaisia muutoksia ja tromboosimuutokset ovat lieviä. Tällainen flebiitti saattaa olla oire systeemisairaudesta (autoimmuunitauti,paha nlaatuinen kasvain tms.). Se on selvästi harvinaisempi kuin kohjutautiin liittyvä flebiitti [71, 72]. Suonikohjuihin liittyvä flebiitti johtuu paikallisista tekijöistä (turbulenssivirtaus ja kohjuuntuneen laskimon endoteelivaurio). Kohjuinen suoni on usein täynnä trombimassaa, joka aiheuttaa suonta ympäröivään kudokseen voimakkaan sekundaarisen tulehdusreaktion suonen seinämän tulehdusmuutosten ollessa lieviä. Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia ovat pinnallisen laskimotulehduksen komplikaatioita [71, 73 78] A, (ks. Käypä hoito -suositus Laskimotukos ja keuhkoembolia. Laaja-alainen tai safeenalaskimoiden tyven seutuun ulottuva tromboflebiitti saattaa levitä syvään laskimoverkostoon jopa %:ssa tapauksista, joista keuhkoemboliaa on todettu 2 33 %:ssa [73, 79]. Epäilyttävissä tapauksissa potilas on lähetettävä päivystyspoliklinikkaan kaikukuvausta varten [79, 80]. Akuutin pinnallisen laskimotulehduksen hoidossa pienimolekyylinen hepariini ja tulehduskipulääkkeet saattavat olla yhtä vaikuttavia [80] C. Cochcrane-katsauksen [80] mukaan selviä suosituksia ei voida antaa, koska tutkimustieto on niukkaa, mutta katsauksessa ehdotetaan annettavaksi pienimolekyylistä hepariinia keskisuurin annoksin vähintään kuukauden ajan. Koska taudin lievä, sivuhaarakohjuihin rajoittuva muoto on yleinen, hepariini-hoito kannattanee rajata tapauksiin, joissa flebiitti on laaja-alainen tai se on edennyt päärunkoihin, vena saphena magnaan tai parvaan. Taudin oireita ja leviämistä kannattaa yrittää lievittää kevyellä lääkinnällisellä hoitosukalla. Paikallisesti käytettävät voiteet saattavat lievittää oireita. Leikkauksesta ei näytä olevan hyötyä pintalaskimotulehduksen akuutin vaiheen hoidossa, mutta luotettava näyttö tästä puuttuu [80 82] D. Reiden tyveen ulottuvaa vena saphena magnan flebiittiä on totuttu hoitamaan päivystysluonteisella magnan tyven ligaatiolla. Päivystysluonteisen kirurgisen hoidon paremmuudesta konservatiiviseen hoitoon verrattuna ei kuitenkaan ole olemassa tutkimustietoa. Kuukauden kestävä hoito pienimolekyylisellä hepariinilla keskisuurin annoksin saattaa olla yhtä tehokas [80]. Ratkaisut leikkaushoidosta tehdään tapauskohtaisesti. Harvinaista suonikohjutautiin liittymätöntä flebiittiä ei pidä hoitaa kirurgisesti. Laaja-alaisesta flebiitistä tai toistuvista pienemmistäkin flebiiteistä kärsivä potilas kannattaa ohjata erikoissairaanhoitoon. 7

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 8 Jalka on usein niin kipeä, että potilas saattaa olla jopa viikkoja sairauslomalla. Tulehdusreaktion aiheuttaa kohjuun hyytynyt veri eikä bakteeri-infektio. Taudin hoito antibiootilla on katsottava taitovirheeksi. Laaja-alaisempaan flebiittiin liittyy usein pieni kuumereaktio ja CRP-pitoisuuden lievä suureneminen. Akuutti lipodermatoskleroosi Laskimohypertension oireet lisääntyvät joskus muutamassa päivässä tilaan, josta käytetään nimitystä akuutti lipodermatoskleroosi [83, 84]. Sääri kipeytyy ja turpoaa ja iho alkaa punoittaa. Sääressä on saattanut olla ennestään jonkin verran ihomuutoksia, kuten pigmentaatiota ja lipodermatoskleroosia. Tila saatetaan sekoittaa ruusuun. Tulehdusarvot eivät kuitenkaan ole suurentuneet, eikä potilaalla ole yleisoireita. On kuitenkin muistettava, että ruusu saattaa iskeä helpommin C4-tason taudista kärsivään sääreen. Ensivaiheen hoidoksi riittää kohoasento. Sen jälkeen tarvitaan lääkinnällistä hoitosukkaa ja mahdollisesti lähete erikoissairaanhoitoon. Lääkinnällinen hoitosukka Lääkinnällinen hoitosukka on laskimoiden vajaatoiminnan hoidon perusväline (taulukko 3). Sukan paine tehostaa pohjelihaspumpun toimintaa ja puristaa laajentuneita pintalaskimoita, joissa tapahtuva takaisinvirtaus saattaa vähentyä ja läppärenkaat kutistua siinä määrin, että läpät pääsevät sulkeutumaan. Kohonnut ulkoinen paine vähentää filtraatiota kapillaareista kudokseen ja avaa terminaalisten imuteiden (initial lymphatics) kanavia, jolloin laskimokapillaareista tihkunut neste pääsee imuteihin [85]. Sukkaa varten jalasta on otettava mitat valmistajan suosittelemista kohdista. Mittaus on tehtävä aamulla heti ylösnousun yhteydessä; turvonneesta jalasta mittoja ei saa ottaa. Useimmiten riittää polvipituinen sukka tai juuri polven yläpuolelle ulottuva puolireisisukka. Sukka on puettava aamulla ennen kuin jalka ehtii turvota. Jos sukka vaikuttaa liian tiukalta puettavaksi, voidaan esimerkiksi yhden kompressioluokka II:n sukan asemasta käyttää päällekkäin kahta kevyttä sukkaa (ks. sähköinen tausta-aineisto, potilasohje hoitosukan käytöstä). Tilanteita, joissa lääkinnällisen hoitosukan pito saattaa olla hankalaa: Isoja kohjuja polvitaipeessa tai reidessä Kuuma työympäristö Sellainen työympäristö, jossa sukat likaantuvat niin nopeasti, että ne on vaikea pitää puhtaina. Sukan pukeminen ei onnistu (pukemisen apuvälineitä on olemassa; tiukka sukka voidaan korvata kahdella kevyellä). Sopimaton materiaali (tämän ei pitäisi enää olla suuri ongelma, sillä materiaaleissa on valinnan varaa; monissa sukissa ei ole enää esimerkiksi lateksia). Pintalaskimoiden kirurginen hoito Leikkaushoitoon soveltuvat erityisesti kookkaat ja laaja-alaiset kohjut (ks. myös kohta Laskimonsisäisten hoitojen toteutus ja tulokset) Kirurgisen hoidon päätavoite on pinnallisen takaisinvirtauksen eliminointi. Leikkaushoitoon kuuluvat viallisen safeenalaskimon tai sen merkittävän kollateraalin nyhtäisy (exhaeresis) ja paikallisten kohjumuutosten kitkentä (excisiones localis) usein myös viallisten, erityisesti pohjelihaspumpun yläpuolisten yhdyslaskimoiden sulku. Leikkaus suoritetaan kaikukuvauksella laaditun kartan perusteella, ja vain vialliset suonisegmentit saa poistaa tai sulkea (kuvat 1 ja 2). Poikkeuksen tästä säännöstä muodostavat eräät säären yhdyslaskimot (ks. kohta Yhdyslaskimoiden kirurgia). Pintalaskimokirurgian tavallisimmat komplikaatiot ovat haavainfektio, verenpurkau Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen yhdistyksen asettama työryhmä

9 Kuva vuotias nainen, jolla oli särkevää suonikohjua oikeassa jalassa vena saphena magnan kulkureitillä. Laskimot on kartoitettu ja merkitty preoperatiivisesti kaikukauvauksella. Vena saphena magnan yläosa todettiin terveeksi (katkoviiva). Reiden puolivälissä näkyi paksu ja vuotava yhdyslaskimo vena femoralis superficialiksesta vena saphena magnaan. Tämän alapuolella vena saphena magnassa todettiin takaisinvirtausta hieman polven alapuolelle, jossa virtaus ohjautui säären kohjuuntuneeseen etukaarilaskimoon. Yhdyslaskimo suljettiin erillisestä viillosta ja tästä vena saphena magna nyhtäistiin pois polven alapuolelle. Kohjut poistettiin noin 2 mm:n pistorei istä Oeschin koukulla. Kuva: Mikko Tuuliranta mat, pinnallisten tuntohermojen vauriot ja imutievauriot. Safeenalaskimoiden kirurgia Kaikututkimusten mukaan safeenalaskimoiden vajaatoiminta on niin monimuotoista, että niiden kirurginen hoito on suunniteltava yksilöllisesti [36, 40 43] A. Kaikukuvauksiin perustuvat tutkimukset ovat osoittaneet, että vain noin %:ssa tapauksista koko päärunko on viallinen. C4 6-tason taudissa kokonaan viallisten päärunkojen osuus on kuitenkin selvästi suurempi [8, 9, 36 43]. Safeenalaskimon nyhtäisyn pituuden (täyspitkä versus osittainen) vaikutuksesta taudin paranemiseen tai komplikaatioihin ei ole olemassa riittävää tutkimustietoa suosituksen perusteeksi. Ellei ole vasta-aiheita, kuten vaikeaa ASO-tautia (arteriosclerosis obliterans), on johdonmukaista, että suonesta poistetaan koko sairas osa, mutta ei yhtään enempää. Siitä, pitäisikö safeenalaskimo nyhtäistä ylhäältä alas vai alhaalta ylös, invaginoiden vai tavanomaiseen tapaan, ei voida antaa suositusta, koska tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Vena saphena magnan nyhtäisyyn kuuluvaksi luettu sivuhaarojen resektio ja magnan tyven sidonta reisilaskimon myötäisesti on rutiinitoimenpiteenä ilmeisesti tarpeeton [36 38, 40, 41, 44] B. 9

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Tällöin vuoto magnaan tulee nivustason terveistä kollateraaleista, joiden virtaus suuntautuu distaalisesti, koska preterminaalinen läppä vuotaa. Näissä tapauksissa magnan halkaisija reiden tasolla on lähes aina alle 8 mm. Tällöin nivusleikkausta ei suositella, vaan magna katkaistaan pikkuviillosta kollateraalien alapuolelta ja nyhtäistään pois siltä osaltaan kuin se on viallinen [38]. Jos tyviläppä vuotaa, tehdään tavanomainen nivusleikkaus, jossa vena saphena magnan tyvihaarat poistetaan omiin sivuhaaroihinsa saakka. Pelkkä sivuhaarojen katkaisu ja sidonta on riittämätön toimenpide, koska suonet saattavat esimerkiksi imuteiden kautta rekanalisoitua syvään reisilaskimoon [86, 87]. Vena saphena parvan kirurgiasta on lisätietoa sähköisessä tausta-aineistossa. Kuva vuotias nainen, jolla oli särkeviä suonikohjuja oikealla vena saphena magnan alueella. Polikliinisessä kaikukuvauksessa, joka oli suoritettu puolenpäivän aikoihin, todettiin reidessä vena saphena magnan refluksia ja suonen läpimitta nivuksen alapuolella oli 5 mm. Refluksi siihen tuli safenofemoraalisen junktion sivuhaaroista terminaalisen läpän ollessa terve. Noin 10 cm nivuksen alapuolella refluksia ohjautui reidessä näkyviin kohjuihin ja magnan pinnalliseen kollateraalisuoneen ja siitä polven alapuolella säären kohjuisiin etu- ja takakaarilaskimoihin. Päätettiin, että vena saphena magna sidotaan pikkuviillosta heti nivuksen alapuolelta, nyhtäistään reisiosa ja tehdään kohjujen poistot koukulla. Potilas tuli päiväkirurgiseen leikkaukseen klo 7.30, jolloin suonet merkattiin ultraäänikontrollissa. Tällöin todettiinkin, että vena saphena magnassa ei ollut lainkaan refluksia. Näin ilmeisesti siksi, että yön aikana suoni oli kutistunut, eikä vielä ollut ehtinyt laajeta niin paljon, että läpät olisivat alkaneet vuotaa. Potilaalle tehtiinkin vain magnan pinnallisen kollateraalisuonen ja kohjujen nyhtäisyt Oeschin koukulla. Hän tulee vuoden kuluttua ultraäänikontrolliin, jossa katsotaan miten vena saphena magna voi. Kuva: Mikko Tuuliranta 10 Erityisesti C2-tason taudissa vena saphena magnan terminaalinen läppä on usein pitävä, vaikka suoni sen alapuolella olisikin viallinen. Kohjujen poisto Kohjujen poistoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä tauti vaikuttaa alkavan kohjuista [8, 9, 36 44] A. Isoihin kohjuihin saattaa kerääntyä merkittävä, raajaa kuormittava veriylimäärä (varicose reservoir), joka pitäisi eliminoida. Osa uusiutumisista todennäköisesti alkaa kehittyä poistamatta jääneistä kohjuista, ja potilas pitää jäännöskohjuja merkkinä epäonnistuneesta leikkauksesta. Jos safeenalaskimot ja pohjelihaksiston yläpuoliset yhdyslaskimot ovat terveet, ei kohjujen poiston lisäksi pitäisi tehdä muita toimenpiteitä (kohjujen hoito paikallisin eksisioin tai skleroterapialla). Yhdyslaskimoiden kirurgia Kirurgian kannalta yhdyslaskimot voidaan jakaa kahteen ryhmään: pohjelihaspumpun tasoisiin ja sen yläpuolisiin. Usein vain viimeksi mainitut laskimot ovat kliinisesti merkittäviä. Pohjetason yläpuolisiin yhdyslaskimoihin luetaan Doddin yhdyslaskimot reiden sisäsyrjällä, lateraalisen pintalaskimosysteemin Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen yhdistyksen asettama työryhmä

11 yhdyslaskimo reiden ulkosyrjässä, Boydin yhdyslaskimo mediaalisesti aivan polven alla, koska se on joskus yhteydessä pohjelihaksiston yläpuoliseen syvään laskimosysteemiin, sekä safeenalaskimoiden tyvet. Monisynnyttäjillä voi esiintyä vasemman joskus myös oikean munasarjalaskimon refluksia välilihan seutuun ja siitä tavallisesti reiden sisä- ja takapinnalle, joskus nivukseen ja siitä vena saphena magnaan. Tämä refluksi välittyy tavallisemmin vena pudenda internan, vena obturatorian tai kohtunivussiteen (ligamentum teres uteri) laskimopunoksen kautta (harvinaisempia pintalaskimoiden vajaatoiminnan muotoja). Jos pohjelihaspumpun yläpuolisissa yhdyslaskimoissa havaitaan refluksia, ne pitäisi sulkea. Suhtautuminen sääritason vuotaviin yhdyslaskimoihin on ollut kiistanalaista. Säären vajaatoimintaisten yhdyslaskimoiden kartoitus ja sidonta on ilmeisesti ainakin komplisoitumattoman suonikohjutaudin hoidossa tarpeetonta [37, 88 95] B. Pintalaskimoiden vajaatoiminnassakin säären yhdyslaskimot toimivat yleensä vastaanottavina suonina, joiden kautta pinnallinen takaisinvirtaus ohjautuu syvään järjestelmään. Nettovirtaus suuntautuu säären vajaatoimintaisissakin yhdyslaskimoissa yleensä sisään- eikä ulospäin [26, 27]. Poikkeuksena tästä on edellä mainittu Boydin yhdyslaskimo aivan polven alla, sillä se saattaa olla yhteydessä pohjelihaksiston yläpuoliseen syvään laskimosegmenttiin, jossa lihasdiastolen aikana vallitsee korkeampi paine kuin pohjetasolla [26, 27]. Pitkän leikkaushaavan vaatinut Lintonin tai Cockettin tyyppinen säären yhdyslaskimoiden laaja-alainen sulkuleikkaus alettiin 1980-luvulla korvata vähemmän invasiivisella tähystystoimenpiteellä (subfascial endoscopic perforator surgery, SEPS). Suomessa SEPS-toimenpiteen käyttö 2000-luvulla on jäänyt vähäiseksi. Yhdyslaskimokirurgiassa voidaan käyttää myös yhdyslaskimoiden selektiivistä sulkua, joka pintasaneerauksen yhteydessä on mahdollista toteuttaa pienistä yksittäisistä viilloista. Säärihaavan pohjalla sijaitsevat yhdyslaskimot voidaan sulkea myös haava-alueen tangentiaalisen poiston ja ihonsiirron yhteydessä. Laskimoperäisen säärihaavan hoitoa on käsitelty yksityiskohtaisemmin Käypä hoito -suosituksessa Krooninen alaraajahaava. Leikkauksenjälkeinen kompressiohoito Pitkäaikainen tai voimakas kompressiohoito ei ilmeisesti nopeuta suonikohjuleikkauk sesta toipumista lyhyempään ja kevyempään kompressioon verrattuna [96 100] B. Kunnollista kompressiota tarvitaan muutaman päivän ajan leikkauksen jälkeen kivuliaiden hematoomien synnyn estämiseksi. Niin sanotut idealsiteet lienevät huonoin ratkaisu, sillä ne valuvat nilkkaan viimeistään seuraavana päivänä. On käytettävä joko sukkia tai itsekiinnittyviä ja reiteen teipattuja haft-siteitä. Myöhemmin potilas voi käyttää kevyitä tukisukkia, jos haluaa. Syvien laskimoiden kirurginen hoito Syvien laskimoiden korjaava kirurgia on Suomessa vähäistä. Konservatiivisen hoidon ja syvien laskimoiden korjaavan kirurgian pitkäaikaistuloksia vertailevia satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia ei ole julkaistu [101]. Syvien laskimoiden vajaatoiminnan korjaavassa kirurgiassa käytetään useita eri tekniikoita, joissa hoito kohdistuu laskimoläppään. Näiden hoitomuotojen (läpän sisäinen ja ulkoinen korjaus, ulkoisen tuen käyttö, läppäsiirre, syvän laskimon transpositio) pitkäaikaistuloksista on niukasti luotettavaa näyttöä. Joissakin erikoistapauksissa toimenpiteistä on ollut potilaille selvää, useita vuosia kestävää hyötyä, mutta yleensä tulokset ovat olleet heikkoja erityisesti posttromboottisesta oireyhtymästä kär 11

12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 12 sivillä [102]. Primaaria läppien vajaatoimintaa sairastavilla tulokset ovat olleet hieman parempia. Tutkimuksia, joissa syvien laskimoiden korjaavan kirurgian eri menetelmiä on verrattu keskenään tai pintalaskimokirurgiaan ja konservatiiviseen hoitoon, on niukasti. Tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi syvien laskimoiden korjaavaa kirurgiaa ei voida suositella ensisijaisena hoitovaihtoehtona laskimoiden vajaatoiminnassa [ ] C. Parhaimmillaankin syvien laskimoiden kirurginen hoito vain lievittää vajaatoimintaa, ja hoitosukka jää edelleen tärkeimmäksi apuvälineeksi. Vertailevia satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia laskimoiden pysyvän obstruktion konservatiivisen, kirurgisen tai endovaskulaarisen hoidon pitkäaikaistuloksista ei ole käytettävissä [101]. Lonkkalaskimon kroonisen tukoksen endovaskulaarinen rekonstruktio (pallolaajennus ja stenttaus) näyttää olevan turvallinen ja tehokas. Pitkäaikaistuloksia ei kuitenkaan vielä ole käytettävissä [ ] C. Laskimonsisäiset hoidot (kovetushoito eli skleroterapia, radiotaajuushoito, laserhoito) Kovetushoito eli skleroterapia Kovetushoito perustuu siihen, että laskimon sisään ruiskutettu aine (yleensä polidokanoli tai natriumtetradesyylisulfaatti) nestemäisenä tai vaahdotettuna aiheuttaa suonen seinämään endoteelivaurion, jonka seurauksena laskimo saattaa kutistua ja luumen fibrotisoitua tukkoon. Nestemäisellä aineella toteutettava skleroterapia toimii vain pienissä laskimoissa. Vaahtomaisen sklerosantin on arveltu vaikuttavan noin neljä kerta tehokkaammin, koska se ei pääse sekoittumaan veren kanssa. Se onkin syrjäyttänyt nesteen päärunkojen ja isompien kohjujen kutistamisessa. Pharmaca Fennicassa on esitetty polidokanolin pitoisuudet ja suositukset enimmäisannoksista. Natriumtetradesyylisulfaatista on valmistajan suositukset lääkepakkauksessa (erikoislupavalmiste). Radiotaajuus- ja laserhoito (katetrihoidot) Radiotaajuus- ja laserhoito perustuvat suonen seinämän kuumentamiseen. Kaikukuvausohjauksessa suonen sisään viedyllä kertakäyttöisellä katetrilla kuumennetaan suonen seinämä noin asteeseen, jolloin suoni lähes aina kutistuu ja luumen tukkeutuu. Nämä menetelmät ovat tulleet käyttöön vuosituhannen vaihteessa ja niitä käytetään useimmiten vena saphena magnan reisiosan tai vena saphena parvan kutistamiseen. Toistaiseksi ei ole tutkimustietoa siitä, minkä suuruisia päärunkoja voidaan käsitellä. Laskimonsisäisten hoitojen toteutus ja tulokset Laskimonsisäiset hoidot (radiotaajuus- ja laserhoito) voidaan valtaosin toteuttaa paikallispuudutuksessa poliklinikkaolosuhteissa. Teknisessä toteutuksessa olennainen tekijä on ultraäänen käyttö toimenpiteen aikana [ ] A. Vaahtohoidossa ei yleensä tarvita puudutusta, mutta päärunkojen vaahdotus vaatii toimenpiteen aikaisen kaikukuvausohjauksen. Lämpökutistus ja laserhoito voidaan toteuttaa niin sanotussa tumesenssipuudutuksessa, jossa ruiskutetaan suurehko määrä laimeaa adrenaliini-puuduteliuosta suonen ympärille. On huomattava, että lämpökutistuskatetreilla voidaan käsitellä vain kohtalaisen suoria päärunkosegmenttejä tai niiden merkittäviä kollateraaleja, ei itse suonikohjuja, jotka on hoidettava muilla menetelmillä. Joidenkuiden mielestä itse suonikohjuille ei tarvitse tehdä mitään, koska toimenpiteen jälkeen ne usein aluksi hieman kutistuvat. Asiasta on toistaiseksi vain lyhyen ajan havaintoja, ja kohjujen hoitamatta jättäminen on ristiriidassa niiden havaintojen kanssa, joiden mukaan pintalaskimoiden vajaatoiminta alkaa useimmiten nimenomaan pienten ihonalaisten laskimoiden kohjuuntumisella. Vaahtohoitoon liittyy pieni syvän laskimo Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen yhdistyksen asettama työryhmä

13 tukoksen vaara ja vähäinen muiden vakavien komplikaatioiden mahdollisuus [ ] B. Vaahtoa käytettiin alussa suuriakin määriä, jopa 60 ml raajaa kohti, jolloin komplikaatiot olivat yleisempiä. Tuoreessa eurooppalaisessa konsensuslausumassa [121] vaahdon määräksi vena saphena magnaan suositellaan 6 8 ml ja parvaan 4 6 ml, ei mielellään yli 10 ml kerralla koko raajaan. Näitä annoksia käytettäessä syvät laskimotukokset ovat harvinaisia. Jos on tiedossa avoin foramen ovale, vaahtoa ei saa antaa, sillä sitä voi joutua aivovaltimoihin, mikä aiheuttaa aivoinfarktin vaaran. Myös tiedossa oleva hyytymishäiriö tai sairastettu tromboembolia on ainakin suhteellinen vasta-aihe. Tavallisin haittavaikutus on ihon pigmentoituminen, joka voi olla pitkäaikaista, jopa pysyvää. Myös vaahdotettujen suonten ohimenevät hyytymät ja flebiitit ovat yleisiä ja voivat joskus olla kivuliaita viikkojen tai jopa kuukausien ajan. Vaahtohoito vaikuttaa sopivan kaikkien pienten ja keskisuurten pinnallisten laskimoiden kutistamiseen. Mitään tutkimustietoon perustuvaa suositusta ei voida antaa, mutta käytännössä on havaittu, että kovin isoja suonia ja kohjuja ei kannata yrittää vaahdottaa. Päärunkoja, jotka ovat paksumpia kuin 10 mm, ei ehkä kannata yrittää vaahdottaa. Jotkut pitävät vena saphena parvan ylämittana seitsemää millimetriä [124]. Vaahtohoitotoimenpiteen jälkeen suositellaan noin yhden tai puolentoista viikon kestoista kompressiohoitoa. Varsinkin vena saphena magnan vaahdotuksen jälkeen kompressiohoito on vaikea toteuttaa, jos potilas on ylipainoinen ja reisi paksu. Vaahtohoito on hyvä apukeino erityisesti uusiutuneita suonikohjuja hoitaville kirurgeille; vaahto pääsee sinne, minne veitsi tai katetri eivät enää yllä (uusiutuneiden suonikohjujen hoito ). Katetrihoitoihin (laser- ja radiotaajuushoito) liittyy ilmeisesti vähemmän toipumisongelmia ja komplikaatioita kuin kirurgiseen hoitoon [118, ] B. Katetrihoitojen jälkeen lievä oireilu, kuten arkuus ja mustelmaisuus, on tavallista. Flebiitin ilmaantuvuus on muutamia prosentteja. Syviä laskimotukoksia, hermovaurioita ja palovammoja on raportoitu esiintyneen yksittäistapauksissa. Sairausloman tarve vaikuttaa olevan selvästi lyhyempi kuin leikkauksen jälkeen, mutta tumesenssipuudutuksen käyttö saattaa kirurgiassakin vähentää sairausloman tarvetta. Laskimonsisäisten hoitojen (vaahto-, radiotaajuus- ja laserhoito) tulokset vena saphena magnan ja parvan hoidossa lienevät vähintään leikkaushoidon(nyhtäisy) tuloksia vastaavia keskipitkissä 2 3 vuoden seurannoissa. Kuitenkaan vertailevaa tutkimustietoa eri menetelmien tehosta ei ole käytettävissä [115, 116, 125,129] C. Meta-analyysin [129] mukaan kohdesuonet olivat kolmen vuoden seurannassa pysyneet tukkeutuneina keskimäärin seuraavasti: nyhtäisy 78 %, vaahtohoito 77 %, radiotaajuusablaatio 84 % ja laserhoito 94 %. Analyysin aineistoon kuului jalkaa. Kirurginen hoito saattaa olla kustannusvaikuttavampaa kuin laserhoito ja skleroterapia, mutta luotettava näyttö puuttuu. Uusien hoitomuotojen kustannusvaikuttavuus on selvittämättä eikä eri hoitomuotojen kokonaisvaikutusta kustannusten suhteen tunneta. Vuonna 2008 on julkaistu alaraajan pintalaskimojen vajaatoiminnan hoitoa koskeva suositustaulukko. Se perustuu suositusasteikkoon, jossa on pyritty punnitsemaan tautiin ja hoitotoimenpiteisiin liittyviä riskejä hoidosta mahdollisesti saatavaan hyötyyn nähden. 13

14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Oraaliset lääkehoidot Suun kautta otettavien lääkkeiden käyttö laskimojen vajaatoiminnassa on Suomessa vähäistä. Pentoksifylliini vaikuttaa tehokkaalta kompressiohoidon lisänä laskimohaavan parantamisessa ja on ilmeisesti tehokas ilman kompressiohoitoakin [130] B. Pentoksifylliinin on todettu parantavan haavan tehokkaammin täydellisesti tai merkittävästi verrattuna lumeeseen (suhteellinen riski 1,70, 95 %:n luottamusväli 1,30 2,24). Myös pentoksifylliini ja kompressiohoito on ollut tehokkaampi kuin lume ja kompressio (suhteellinen riski 1,56, 95 %:n luottamusväli 1,14 2,13) [130]. Hevoskastanjansiemenuute (horse chestnut seed extract, Aesculus hippocastanum) saattaa vähentää laskimoiden krooniseen vajaatoimintaan liittyviä oireita ja löydöksiä lumeeseen verrattuna [131] C. Lumeeseen verrattuna aine saattaa vaikuttaa suotuisasti jalkakipuihin, turvotukseen ja kutinaan [131]. Valmistetta on Suomessa saatavana ainakin kolmella kauppanimellä. Flebotoniset aineet saattavat vähentää laskimovajaatoimintaan liittyvää turvotusta, mutta muuten niiden tehosta ei näyttäisi olevan selkeää hyötyä [132] C. Ainakin yksi viininlehtiuutetta ja flavonoideja sisältävä valmiste on saatavissa ilman reseptiä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä Puheenjohtaja: Mikko Tuuliranta, kirurgian erikoislääkäri Keski-Suomen keskussairaala Jäsenet: Voitto Aittola, LL, thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri KYS:n kirurgian klinikka, verisuonikirurgian osasto Jukka Saarinen, LT, verisuonikirurgian dosentti, apulaisylilääkäri TAYS, verisuonikirurgia Annikki Savolainen, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen vastuualue, (Käypä hoito -toimittaja) 14 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen yhdistyksen asettama työryhmä

15 Kirjallisuutta 1. Maurins U ym. J Vasc Surg 2008;48: Evans CJ ym. J Epidemiol Community Health 1999;53: Preziosi P ym. Int Angiol 1999;18: Canonico S ym. Angiology 1998;49: Komsuoglu B ym. Gerontology 1994;40: Laurikka J ym. J Epidemiol Community Health 1993;47: Sisto T ym. Eur J Surg 1995;161: Caggiati A ym. J Vasc Surg 2006;44: Seidel AC ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 2004;28: Evans CJ ym. J Vasc Surg 1998;28: Laurikka J. The prevalence, risk indicators and health care implications of varicose veins in the lower extremities. Academic Dissertation. Acta Universitatis Tamperensis 330, Tampere Jukkola TM ym. J Obstet Gynaecol 2006;26: Mäkivaara LA ym. Vasa 2004;33: Padberg F Jr ym. J Vasc Surg 2003;37: Sugerman HJ ym. Ann Surg 2001;1: Benigni JP ym. Efficacité de la perte de poids dans l évolution de l insuffisance veineuse chronique après chirurgie bariatrique chez les patients obèses. La phlébologie et les pathologies associées. Conférence de la Société Francaise de Phlébologie, Paris (kongressikirja,68-9) 17. Lee AJ ym. J Clin Epidemiol 2001;54: Nelzen O ym. Br J Surg 1996;83: Nelzen O ym. J Vasc Surg 1991;14: Tassiopoulos AK ym. Eur J Vasc and Endovasc Surg 2000;20: Danielsson G ym. Vasc Endovascular Surg 2004;38: Labropoulos N ym. Vasc Endovascular Surg 2007;41: Nicolaides AN ym. J Vasc Surg 1993;17: Payne SP ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 1996;11: Pieri A ym. Phlébologie Annales Vasculaires 2002;55: (in French with English summary) 26. Recek C. Angiology 2006;57: Recek C. J Cardiovasc Surg 2006;47: Fischer M ym. J Phlebology 2002;2: Mortimer PS. Int Angiol 1995;14(3 Suppl 1): Cavezzi A ym. Austr N Z J Phlebol 2001;5: Jager K ym. Inter Angio 1983; 2: Bollinger A. Lymphology 1982;15: Bull RH,Gane JN,Evans JE ym. J Am Acad Dermatol 1993; 28: Suzuki M ym. Impaired lymphatic function recovered after great saphenous vein stripping in patients with varicose vein: Venodynamic and lymphodynamic results. J Vasc Surg 2009, Jul Bollinger A ym. Int Angiol 1989;8: Pittaluga P ym. Phlebology 2008;23: García-Gimeno M ym. J Vasc Surg 2009; 49: Cappelli M ym. Int Angiol 2004;23: Myers K ym. Phlebology 2002;2: Engelhorn AC ym. J Vasc Surg 2005;41: Cooper DG ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 2003;25: Guex JJ ym. Phlebology 1995;10: Vin F ym. Phlébologie - Annales Vasculaires 2004;57: (in French with English summary) 44. Cavezzi A ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;31: Bradbury A ym. BMJ 1999;318: Valentin LI ym. Angiology 1999;50: Chardonneau JM. Phlebologie Annales Vasculaires 1999;52:37-9 (in french with english summary) 48. Labropoulos N ym. J Vasc Surg 1994;20: Labropoulos N ym. J Vasc Surg 1996;23: Chiesa R ym. J Vasc Surg 2007;46: Uhl JF ym. J Vasc Surg 2005; 42: Falanga V ym. Text Atlas of Wound Management, Martin Dunitz 2000, p.77,154, Porter JM ym. J Vasc Surg 1995;21: Kurz X ym. J Vasc Surg 2001;34: Coleridge-Smith P ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;31: Makris SA ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;32: Darke SG ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 1997;14: Mercer KG ym. Br J Surg 1998;85: Salman A ym. J Vasc Invest 1995;4: Rautio T ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 2002; 24: Adam DJ ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 2003;25: Weingarten MS ym. J Vasc Surg 1993;18: Welch HJ ym. J Vasc Surg 1996;24: Weingarten MS ym. J Vasc Surg 1996;24: Welch HJ ym. J Vasc Surg 1992;16: Bradbury A ym. J Vasc Surg 2000;32: Smith JJ ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 2002;23: Blomgren L ym. Br J Surg 2005;92: Blomgren L ym. Ann Vasc Surg 2006;20: Oinonen A ym. Scand J Surg 2006;95: Billancini S ym. Are superficial venous thrombosis polymorphous? Phlébologie Annales Vasculaires 1999;52:41-3 (in French with English summary). 72. Blättler W ym. Vasa 2008;37: Verlato F ym. J Vasc Surg 1999;30: Chengelis DL ym. J Vasc Surg 1996;24: Gillet JL ym. J Mal Vasc 2004;29: (in French with English abstract) 76. Lutter KS ym. Surgery 1991;110: Jorgensen JO ym. J Vasc Surg 1993;18: Ascher E ym. Vasc Endovascular Surg 2003;37: Hanson JN ym. J Vasc Surg 1998:27: Di Nisio M ym. Cochrane Database Syst Rev 2007;(1):CD Lozano FS ym. Vasc Endovascular Surg 2003;37: Hirsh J ym. Executive summary: American College of Chest Physicians Evidence-Based Clinical Practice Guidelines (8th Edition). Chest 2008;133(Suppl.6):89S 83. Fronek HS. The Fundamentals of Phlebology: Venous Disease for Clinicians. Second Edition. American College of Phlebology. RSM Press 2008, p Falanga V ym. Text Atlas of Wound Management, Martin Dunitz 2000, p.131, Tibbs D ym. Varicose Veins, Venous Disorders, and Lymphatic Problems in the Lower Limbs. Oxford University Press 1997, p. 3, Lemasle P ym. Phlébologie Annales Vasculaires 1999;3:263-9 (in French with English summary) 87. Beard JD ym. A Companion To Specialist Surgical Practice -Vascular and Endovascular Surgery, third edition. Elsevier-Saunders, 2006: Bjordal RI. Acta Chir Scand 1972;138: Bjordal R. Acta Chir Scand 1988;544: Fitridge RA ym. Aust N Z J Surg 1999;69: Cavezzi A. Phlébologie Annales Vasculaires 2000;53:15-22 (in French with English summary) 92. Blomgren L ym. J Vasc Surg 2005;42: van Rij J. J Vasc Surg 2005;42: Al-Mulhim AS ym. World J Surg 2003;27: Mendes RR ym. J Vasc Surg 2003;38: Biswas S ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 2007; 33: Shouler PJ ym. Ann R Coll Surg Engl 1989;71: Bond R ym. Phlebology 1999;14: Raraty M ym. Phlebology 1999;14: Houtermans-Auckel JP ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 2009;38: Abidia A ym. Surgery for deep venous incompetence. Cochrane review. The Cochrane Library, Issue 2, Raju S ym. J Vasc Surg 1996;23: Makarova NP ym. J Vasc Surg 2001;33: Lehtola A ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 2008;35: Rosales A ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 2008;36: Rosales A ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;32: Masuda EM ym. J Vasc Surg 1994;19: Raju S ym. J Vasc Surg 1999;29: Belcaro G ym. Angiology 1999;50: O Sullivan GJ ym. J Vasc Interv Radiol 2000;11: Blättler W ym. J Vasc Surg 1999;29: Binkert CA ym. Cardiovasc Intervent Radiol 1998;21: Nazarian GK ym. Radiology 1996;200: Plate G ym. Eur J Endovasc Surgery 1997;14: Saarinen J ym. Suomen Lääkärilehti 2006;24: Albäck A ym. Suomen Lääkärilehti 2007;39: Mekako A ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;32: Rasmussen LH ym. J Vasc Surg 2007;46: Puggioni A ym. J Vasc Surg 2005; 42: Hamel-Desnos C ym. Eur J Vasc Endovasc Surg 2007;34: Breu FX ym. Vasa 2008;37(suppl.71): Wright D ym. Phlebology 2006;21: Jia X ym. Br J Surg 2007;94: Vin Frédéric. European Society of Phlebectomy congress, May 9, 2009, esitelmä ja kongressimoniste,sivu Luebke T ym. J Endovasc Ther 2008;15: Mundy L ym. Br J Surg 2005;92: Vuylsteke M ym. Phlebology 2006;21: Rautio T ym. J Vasc Surg 2002;35: van den Bos R ym. J Vasc Surg 2009;49: Jull AB ym. Cochrane Database Syst Rev 2007;(3):CD Pittler MH ym. Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD Martinez-Zapata MJ ym. Cochrane Database Syst Rev 2005;(3):CD

Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta

Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta Käypä hoito -suositus Suomen Verisuonikirurgisen yhdistyksen asettama työryhmä Suosituksen keskeinen sisältö Suosituksen tarkoituksena on muuttaa laskimoiden vajaatoiminnan tutkimus- ja hoitokäytäntöä

Lisätiedot

Laskimokirurgian uudet tuulet. Aarno Lehtola, Mikko Tuuliranta ja Vesa Perhoniemi

Laskimokirurgian uudet tuulet. Aarno Lehtola, Mikko Tuuliranta ja Vesa Perhoniemi Katsaus Laskimokirurgian uudet tuulet Aarno Lehtola, Mikko Tuuliranta ja Vesa Perhoniemi Laskimotauteihin liittyvän patofysiologinen tieto lisääntyy sekä diagnostiset ja hoitomenetelmät kehittyvät. Esimerkkinä

Lisätiedot

Ultraääniohjattu vaahto sklero terapia on lupaava menetelmä pintalaskimorunkojen vajaatoiminnan hoidossa

Ultraääniohjattu vaahto sklero terapia on lupaava menetelmä pintalaskimorunkojen vajaatoiminnan hoidossa TIETEESSÄ ELINA ESKELINEN LT, ERIKOISLÄÄKÄRI TAYS, VERISUONIKIRURGIAN YKSIKKÖ ANDERS ALBÄCK DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI HYKS, VERISUONIKIRURGIAN KLINIKKA MAURI LEPÄNTALO PROFESSORI, YLILÄÄKÄRI HYKS, VERISUONIKIRURGIAN

Lisätiedot

TURVOTUS Kuopio 27.4.2016

TURVOTUS Kuopio 27.4.2016 TURVOTUS Kuopio 27.4.2016 Sirpa Arvonen Auktorisoitu haavahoitaja, esh jh at Turvotus diagnoosi Konsultoi lääkäriä Alaraajaturvotus ja syitä turvotukseen: Lääkärin käsikirja 5.8.2010/ Ilkka Kunnamo Akuutti

Lisätiedot

Laskimokirurgian uudet hoidot

Laskimokirurgian uudet hoidot Elina Eskelinen ja Jukka Saarinen VERISUONIKIRURGIA Laskimokirurgian uudet hoidot Laskimoiden vajaatoiminnan nykyaikainen diagnostiikka ja kirurgiset hoidot tukeutuvat laskimoiden väridopplerkaikututkimukseen.

Lisätiedot

Laskimoiden vajaatoiminta on hyvin yleinen sairaus:

Laskimoiden vajaatoiminta on hyvin yleinen sairaus: Katsausartikkeli Anders Albäck, Jukka Saarinen, Antti Malmivaara, Pekka Kuukasjärvi Laskimonsisäinen laser suonikohjutaudin hoidossa Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus Tärkein tieto K Uuden teknologian

Lisätiedot

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND.

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. ARVOISA ASIAKAS Arvioiden mukaan maailman länsiosassa aikuisista miehistä 40-50 % ja naisista 50-55

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JOKAISEEN TILANTEESEEN

LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JOKAISEEN TILANTEESEEN LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JOKAISEEN TILANTEESEEN SAKSALAISEN RAL STANDARDIN MUKAAN THERAPIES. HAND IN HAND. MIKSI JUURI LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT? Jobstin lääkinnälliset hoitosukat auttavat jalkojen väsymiseen

Lisätiedot

Lääkinnällinen hoitosukka JOBST Lääkinnälliset hoitosukat jokaiseen tilanteeseen

Lääkinnällinen hoitosukka JOBST Lääkinnälliset hoitosukat jokaiseen tilanteeseen Lääkinnällinen hoitosukka JOBST Lääkinnälliset hoitosukat jokaiseen tilanteeseen saksalaisen RAL standardin mukaan Miksi juuri lääkinnälliset hoitosukat? Onko sinulla laskimovaivoja? Terveiden jalkojen

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

KYYTIÄ JALKOJEN TURVOTUKSELLE!

KYYTIÄ JALKOJEN TURVOTUKSELLE! KYYTIÄ JALKOJEN TURVOTUKSELLE! POTILASOHJE LÄÄKINNÄLLISISTÄ HOITOSUKISTA Sisältö Hyvä lukija... 2 Miksi juuri Teille on määrätty lääkinnälliset hoitosukat?.. 3 Miten lääkinnällisiä hoitosukkia käytetään?...

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

inen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa vuonna 1948. Tutkimus osoitti, että streptomysiini on tehokas hoito tuberkuloosiin

inen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa vuonna 1948. Tutkimus osoitti, että streptomysiini on tehokas hoito tuberkuloosiin Käypä hoito -suositukset Antti Malmivaara Ylilääkäri, LKT, dosentti FinOHTA / Stakes Käypä hoito toimittaja, Duodecim Lääketieteessä ensimmäinen inen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet

Lisätiedot

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN TARVITTAVIIN KOHTIIN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN TARVITTAVIIN KOHTIIN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN TARVITTAVIIN KOHTIIN 1 Tisseel A. Valmisteyhteenveto Seuraavat muutokset on tehtävä Tisseel -valmisteen ja muilla myyntinimillä myytävien valmisteiden

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

Ihopalasiirteet säärihaavan hoidossa

Ihopalasiirteet säärihaavan hoidossa Alkuperäistutkimus HELI MAJAMAA JA ANU MUSTAKARI Ihopalasiirteet säärihaavan hoidossa Satakunnan keskussairaalassa ihopalojen siirtoa on käytetty säärihaavapotilaiden hoidossa jo 1970-luvulta lähtien.

Lisätiedot

Sentraaliset kanyylit lapsilla. Nukkumarkku ja muut

Sentraaliset kanyylit lapsilla. Nukkumarkku ja muut Sentraaliset kanyylit lapsilla Nukkumarkku ja muut ? Kanyylin paikka? 1. Interna 2. Subclavia 3. Femoralis Kanyylin paikka? 1. Interna 2. Subclavia 3. Femoralis 47,0% 53,0% 0,0% ? Kanyylin syvyys? 1. VCS

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

TUKISIDOKSEN KÄYTTÖ ALARAAJALASKIMOTURVOTUKSESSA

TUKISIDOKSEN KÄYTTÖ ALARAAJALASKIMOTURVOTUKSESSA TUKISIDOKSEN KÄYTTÖ ALARAAJALASKIMOTURVOTUKSESSA Saara Kuivanen-Kalliomäki Opinnäytetyö Helmikuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Yleistä Mitään sairautta EI tule jättää hoidettavaksi varusmiespalveluksen aikana Leikkaushoitoja ei pääsääntöisesti

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Raskauteen liittyvät laskimoperäiset alaraajavaivat ja omahoidon ohjaus äitiysneuvolassa

Raskauteen liittyvät laskimoperäiset alaraajavaivat ja omahoidon ohjaus äitiysneuvolassa Raskauteen liittyvät laskimoperäiset alaraajavaivat ja omahoidon ohjaus äitiysneuvolassa Jalkaterapian koulutusohjelma, jalkaterapeutti Opinnäytetyö Syksy 2008 Kristiina Mälkki Katja Pennanen Henna Salminen

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

POTILASOHJE SUONIKOHJUJEN ULTRAÄÄNIOHJATUN VAAHTOHOIDON SAANEELLE POTILAALLE. Mäenpää Heidi Taka-Anttila Noora

POTILASOHJE SUONIKOHJUJEN ULTRAÄÄNIOHJATUN VAAHTOHOIDON SAANEELLE POTILAALLE. Mäenpää Heidi Taka-Anttila Noora POTILASOHJE SUONIKOHJUJEN ULTRAÄÄNIOHJATUN VAAHTOHOIDON SAANEELLE POTILAALLE Mäenpää Heidi Taka-Anttila Noora Opinnäytetyö Huhtikuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

TRADITIONAL Aito ja alkuperäinen.

TRADITIONAL Aito ja alkuperäinen. TRADITIONAL Aito ja alkuperäinen. Aina kun kaivataan korkeaa lääkinnällistä tehoa, on TRADITIONAL -sukka luotettava klassikko. Niinpä se on paras vaihtoehto kun tarvitaan kompressiohoitoa esimerkiksi veritulpan

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Suurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky

Suurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky Alkuperäistutkimus Riitta Ponkilainen, Matti Mänttäri ja Juha Halavaara Suurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky Arvioimme lähetekäytäntöä ja Käypä hoito

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS. Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää TYKS, Naistenklinikka

VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS. Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää TYKS, Naistenklinikka VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää ääkäri TYKS, Naistenklinikka Virtsainkontinenssi YLEINEN KIUSALLINEN SALATTU KANSANTAUTI

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Klippel-Trenaunay-oireyhtymä (KTO)

Klippel-Trenaunay-oireyhtymä (KTO) Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Klippel-Trenaunay-oireyhtymä (KTO)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Yläraajan laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä

Yläraajan laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä iden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä Mika Ojansivu Sonograferi HUS-Kuvantaminen Peijaksen sairaala YAMK Kliininen asiantuntija Yläraajan syvä laskimotukos? - Potilas hakeutuu hoitoon yleensä paikallisen

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Mittatilauslomakkeet. Kompressiosukat/sukkahousut pyöröneulos/saumaton

Mittatilauslomakkeet. Kompressiosukat/sukkahousut pyöröneulos/saumaton Mittatilauslomakkeet Kompressiosukat/sukkahousut pyöröneulos/saumaton Juzo kompressiosukan/sukkahousun mittausohje Huomioitavaa: Mitattavan jalan turvotus tulee olla mahdollisimman vähäinen. Suositeltavin

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Suonikohjut vai jotain muuta?

Suonikohjut vai jotain muuta? Katsaus E. Kalevi A. Laitinen, Aarno Lehtola ja Pekka Aho Suonikohjut vai jotain muuta? Olisiko kyseessä verisuoniston synnynnäinen rakennevika? Kuvaamme potilastapausten valossa harvinaisen Klippel Trénaunayn

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

VÄSYNEET JALAT KIRISTÄÄKÖ?

VÄSYNEET JALAT KIRISTÄÄKÖ? VÄSYNEET JALAT KIRISTÄÄKÖ? LASKIMOTIETOA Oy STADA Pharma Ab PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 www.stada.fi Hoito-oppaiden tilaukset: stada@stada.fi Laskimosairaudet ovat yleisiä

Lisätiedot

VÄSYNEET JALAT KIRISTÄÄKÖ?

VÄSYNEET JALAT KIRISTÄÄKÖ? VÄSYNEET JALAT KIRISTÄÄKÖ? Oy STADA Pharma Ab PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 www.stada.fi Hoito-oppaiden tilaukset: stada@stada.fi Asiantuntija: Terttuliisa Ahokas Ihotautien

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot