A r v i o i n n i t 15/04

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A r v i o i n n i t 15/04"

Transkriptio

1 Arvioinnit 15/04

2

3 SUOMEN EQUAL -YHTEISÖALOITEOHJELMAN TOIMEENPANON VÄLIARVIOINTI KOKEILEVUUDESTA VALTAVIRTAISTAMISEEN II VÄLIRAPORTTI Sosiaalikehitys Oy Hannele Syrjä, Sanna-Mari Lyytinen, Leila Partanen, Sari Pitkänen LTT-Tutkimus Oy Jari Karjalainen, Taina Kilpinen, Mikko Valtakari Joulukuu 2004

4 ESR arviointi -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Susanna Piepponen Toimitussihteeri - Editor Leena Lyra Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel ISBN ISSN Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab Helsinki 2004

5 SAATESANAT Euroopan sosiaalirahaston osarahoittaman EQUAL-yhteisöaloiteohjelman toisessa väliarviointiraportissa keskitytään arvioimaan ohjelman toteutusperiaatteiden ohjausvaikutusta toimenpidetasolla. Raportissa tarkastellaan myös alustavasti potentiaalisia kehittymässä olevia innovaatioita ja lähestymistapoja. Arviointiraportti kuuluu EQUAL-yhteisöaloitteen väliarviointiprosessiin ja sen tuottamaa tietoa hyödynnetään paitsi EQUAL-yhteisöaloitteen loppuohjelmakauden toimeenpanossa myös EU -tason EQUAL-ohjelmien arvioinnissa. EQUAL-yhteisöaohjelman arvioinnin ohjausryhmän puheenjohtajana ovat toimineet erikoissuunnittelija Susanna Piepponen (- 2/2004) ja erikoissuunnittelija Päivi Laatikainen työministeriöstä, jäseninä hallintovirkamies Riitta Kangasharju ja hallintovirkamies Åsa Sundholm Euroopan komissiosta, ylitarkastaja Elise Kovanen opetusministeriöstä, finanssisihteeri Lars Kolttola sosiaali- ja terveysministeriöstä, tutkija Simo Mannila Stakesista, projektipäällikkö Eeva-Liisa Koivuneva, ylitarkastaja Janne Pennanen ja projektineuvoja Varpu Taarna työministeriöstä. Ryhmän sihteerinä on toiminut projektineuvoja Raija Nokelainen työministeriöstä. Arvioinnin on toteuttanut Sosiaalikehitys Oy yhdessä LTT-tutkimus Oy:n kanssa. Helsingissä, joulukuussa 2004 Pertti Toivonen Johtaja 5

6 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT Equal -yhteisöaloite edustaa kokeilevuudessaan uudentyyppistä ohjelmaa koko Euroopan tasolla. Sen toteutukseen on kytketty useita toteutusperiaatteita tuloksellisuuden vahvistamiseksi ja uusien ratkaisujen kehittämiseksi syrjäytymisen ja syrjinnän ehkäisyyn sekä tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämiseen työmarkkinoilla. Sosiaalikehitys Oy vastaa Equal -yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon arvioinnin toteutuksesta vuosina yhteistyössä LTT-Tutkimus Oy:n kanssa. Arviointi on ollut jatkuvaa ja siinä korostuvat monitahoisten aineistojen ja menetelmien hyödyntäminen sekä säännöllinen vuoropuhelu ohjelman toteutukseen osallistuvien kanssa. Käsillä olevan Equal -yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon arvioinnin toisen väliraportin keskeinen näkökulma liittyy yhteisöaloitteen toteutusperiaatteisiin ja niiden myötävaikutukseen uusien ratkaisumallien ja toimintatapojen kehittymiselle. Raportissa tarkastellaan toteutusperiaatteiden arvioinnin tuloksia sekä kokoavasti ohjelmatasolla että ohjelman kuuden eri toimenpidekokonaisuuden osalta. Toisen väliraportin tarkoituksena on täydentää vuonna 2003 tuotettua väliarviointiraporttia. Equal -yhteisöaloitteen toteutusperiaatteet "kokeilevuudesta valtavirtaistamiseen" ovat tarjonneet haasteita niin ohjelman toimeenpanosta vastaaville, kehittämiskumppanuuksien toimijoille kuin arvioitsijoillekin, mikä on tehnyt arvioinnista myös erityisen kiinnostavan. Arvioinnin tavoitteena on palvella niin kansallisia toteuttajaviranomaisia kuin yhteisöaloitteen toteutuksesta vastaavia Euroopan Unionin tasolla ohjelman toimeenpanon ja yhteisöaloitteen kehittämiseksi. Arvioinnin toivotaan tukevan myös kehittämiskumppanuuksien toteutusta ja uuden toteutuskierroksen hanketoteuttajia. Yhteistyö ja vuoropuhelu kehittämiskumppanuuksien toimijoiden, ohjelman toimeenpanosta vastaavien ja eri tavoin Equal -ohjelman toteutukseen osallistuvien kanssa on ollut antoisaa ja rakentavaa. Esitämme kiitoksemme kaikille arvioinnin toteutukseen myötävaikuttaneille. Equal -yhteisöaloiteohjelman ensimmäisen toteutuskierroksen toiminta jatkuu loppukevääseen 2005, joten myös arviointi jatkuu. Kokonaisarvio yhteisöaloiteohjelman tuloksellisuudesta raportoidaan arvioinnin loppuraportissa syksyllä Helsingissä, joulukuussa 2004 Sosiaalikehitys Oy Tutkijatiimi LTT-Tutkimus Oy Tutkijatiimi 6

7 SISÄLLYS SAATESANAT...5 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT...6 TIIVISTELMÄ...11 Ohjelman toteutuksen eteneminen...12 Equal-yhteisöaloiteohjelman toteutusperiaatteiden ohjausvaikutus...13 Equal-ohjelmassa kehittymässä olevista innovaatioista...17 EXECUTIVE SUMMARY...22 Remarks for Introduction...22 Progress of the realisation of CIP Equal...23 Effectiveness of the key principles of CI Equal...24 On innovations on the way in Equal programme EQUAL-YHTEISÖALOITTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ARVIOINNIN TOTEUTUS Arviointitehtävä ja arvioinnin lähestymistapa Arvioinnin toteutus, aineistot ja metodit...40 Arvioinnin työnjako...42 Arviointitulosten raportointi EQUAL YHTEISÖALOITTEEN TOTEUTUSPERIAATTEIDEN OHJAUSVAIKUTUS Kumppanuus-periaate ja kehittämiskumppanuusmalli Kumppanuus -periaatteen sisällöstä Kumppanuus-periaatteen toteutuminen Kumppanuus-periaatteen ohjausvaikutus kehittymässä oleviin uusiin lähestymistapoihin Valtaistaminen Valtaistamisen käsite Valtaistamis-periaatteen ohjausvaikutus potentiaalisten uusien ratkaisujen kehittymiseen Yhtäläiset mahdollisuudet Innovaatiot sekä innovatiivisuus ja kokeilevuus Käsitteiden sisällöstä Innovaatio Innovatiivisuus Kehittymässä olevia innovaatioita Ohjelman toimeenpanon tuki innovatiivisuudelle Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen yhteistyön toteutus Kansainvälisen yhteistyön myötävaikutus uusien lähestymistapojen kehittymiseen

8 3.6 Verkostoituminen ja valtavirtaistaminen Käsitteistä Innovatiiviset hyvät käytännöt Verkostoitumisen ja valtavirtaistamisen toteutuksen kehittyminen Temaattinen verkostoituminen ja yhteistyö Yhteenveto ja johtopäätökset TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Toimenpidekokonaisuus Työllistyvyys Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuksien toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus Rasismin ehkäisy Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuksien toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus Sosiaalitalous Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuksien toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus Sopeutumiskyky Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuksien toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus Sukupuolten tasa-arvo Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuksien toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto

9 4.6 Toimenpidekokonaisuus 5.5. Turvapaikanhakijat Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuden toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto EQUAL-OHJELMAN TOIMEENPANO Arvioinnin ohjaus YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Equal-yhteisöaloiteohjelman toteutusperiaatteiden ohjausvaikutus Equal-ohjelmassa kehittymässä olevista innovaatioista LÄHTEET LIITTEET Liite 1 - Kumppanuustoimijoille suunnattu kysely Liite 2 - ESR-ennakkoseurantatiedot ajalta

10 10

11 TIIVISTELMÄ Equal-yhteisöaloite edustaa kokeilevuutta ja uutta ohjelmatyyppiä koko Euroopan tasolla. Samalla kun sen tavoitteena on kokeilla ja löytää uusia, tehokkaita keinoja syrjinnän, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäisyyn työmarkkinoilla, sen toteutuksessa kokeillaan aikaisemman ohjelmakauden kokemusten perusteella useita uusia toteutustapoja. Niiden tavoitteena on tukea ohjelman toteutusta ja vahvistaa sen tuloksellisuutta. Näitä toteutusperiaatteita ovat kehittämiskumppanuus, valtaistaminen ja yhtäläiset mahdollisuudet, innovatiivisuus, kansainvälinen yhteistyö ja hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen. Kehittämiskumppanuuksien toteutusta tukevat muun muassa pyrkimys kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, toteutuksen vaiheistus, itsearvioinnin hyödyntäminen sekä verkostoituminen ja temaattinen yhteistyö. Käsillä olevassa Equal-yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon väliarvioinnin II väliraportissa on koottu yhteen arvioinnin tulokset siitä, millä tavoin nämä yhteisöaloitteeseen sisältyvät toteutusperiaatteet ovat tähän mennessä toteutuneet ja millä tavoin ne ovat myötävaikuttaneet ohjelmassa kehittymässä oleviin tuloksiin, uusiin keinoihin ja ratkaisumalleihin. Arviointitehtävään on kuulunut lisäksi kehittymässä olevien potentiaalisten innovaatioiden alustava erittely, joita on tarkasteltu toimenpidekokonaisuuksittain. Arviointi on perustunut monitahoisten aineistojen analyysiin sekä eri menetelmien, kuten haastattelujen ja kyselyjen hyödyntämiseen samoin kuin reaaliaikaiseen vuoropuheluun ohjelman ja siinä toteutettavien hankkeiden toteuttajien kanssa. Raportti täydentää vuonna 2003 annetun arvioinnin väliraportin tuloksia ohjelman toteutuksen, alustavien tulosten ja innovaatioiden sekä toteutusperiaatteiden tehokkuuden osalta. Yhteisöaloitteen toteutukseen liittyvän temaattisen yhteistyön kehittymistä on arvioitu lisäksi erikseen. Vaikka ohjelman toteutus on edennyt monin tavoin, voidaan kuitenkin ohjelman toteutuksen keskeneräisyydestä johtuen uusia keinoja ja lähestymistapoja arvioida vasta suuntaa-antavasti. Equal-yhteisöaloiteohjelman perimmäinen tavoite on myönteisten muutosten aikaan saaminen ja uusien tehokkaampien toimintatapojen ja käytäntöjen omaksuminen. Tavoitteena on löytää uusia toimintamalleja ja lähestymistapoja erityisesti toimintajärjestelmien kehittämiseen ja rakenteiden uudistamiseen sosiaalisen osallisuuden ja työllistyvyyden lisäämiseksi. Equal-ohjelman toteutusperiaatteita ja erityisesti kehittymässä olevia uusia lähestymistapoja on arvioinnissa tarkasteltu suhteessa toimintaympäristöön ja siitä nouseviin kehittämishaasteisiin. Kun Equal ohjelma toimenpidekokonaisuuksineen kattaa työmarkkinoiden kehittämisen kannalta useita haasteellisia kehittämisalueita, LUKU Tiivistelmä 11

12 LUKU Tiivistelmä kehittymässä olevia tuloksia ja mitä uutta ne voisivat tuoda kansalliseen kehittämiseen on tarkasteltu erityisesti suhteessa toimenpidekokonaisuuksien tavoitteisiin, kontekstiin ja aikaisempiin kehittämistuloksiin. Equal-yhteisöaloiteohjelman arvioinnin lopullisena tavoitteena on arvioida, mitä lisäarvoa ohjelman toteutus tuottaa syrjinnän ja syrjäytymisen kannalta työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien henkilöryhmien aseman parantamiseksi. Tässä suhteessa olennainen kysymys on, minkälaiseen kehityskontekstiin Equalyhteisöaloite asemoituu ja miten se kykenee punoutumaan siihen monitahoiseen ja -tasoiseen muutosprosessiin, jota kansallisella tasolla erilaisin strategioin ja ohjelmin pyritään viemään eteenpäin työmarkkinoiden kehittämiseksi ja työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden ja tasa-arvon lisäämiseksi. Erityisesti syrjäytymisen ehkäisyn ja työllistämisen haasteena on ollut suomalaiselle toiminta- ja palvelujärjestelmälle tyypillinen hallinnon ja palvelujen sektoroituneisuus ja hajanaisuus. Tässä suhteessa meneillään on näitä rakenteita koskeva murrosvaihe, joka on vahvistunut Equal-yhteisöaloiteohjelman käynnistymisen jälkeen. Muutos ilmenee erityisesti valtion ja kuntien uudenlaisena työnjakona ja yhteistyönä työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa koskevissa tehtävissä, samoin kansallisissa kehittämisohjelmissa ja seudullisten elinkeino- ja työllisyysstrategioiden kehittämisessä. Ohjelman toteutuksen haasteena on, miten se tukee ja mitä aineksia se tuottaa uusien rakenteiden kehittämiseen ja laajemmin hyvinvointipalveluiden paikalliseen ja alueelliseen kehittämiseen erityisesti syrjinnän, syrjäytymisen ehkäisyn ja työllistämisen osalta. Tässä suhteessa ohjelman toteutuksessa on meneillään haasteellinen vaihe. Ohjelman toteutuksen eteneminen Equal-ohjelman vaativa toteutustapa ja kehittämiskumppanuusyhteistyön rakentaminen ovat selkeästi vieneet aikaa varsinaisten työsuunnitelmien täysimääräiseltä toteuttamiselta. Erityisesti toiminnoiltaan tai alueelliselta kattavuudeltaan laajat kehittämiskumppanuushankkeet ovat olleet varsin raskaita ja aikaa vieviä toteuttaa. Kumppanuusprojektien hallinnointi ja joissakin kumppanuuksissa maksatusten vakavat viivästymiset ovat osin vaikeuttaneet työsuunnitelmien toteuttamista ja vieneet aikaa varsinaiselta kehittämistyöltä. Kumppanuusyhteistyö näyttää kuitenkin vahvistuneen kuluneen vuoden aikana useimmissa kehittämiskumppanuuksissa, joskin poikkeuksiakin tästä on. Yhteistyön kehittymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa kertymässä olevien tulosten kokoaminen, arvioinnin hyödyntäminen sekä keskinäisen vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen lisääntyminen. Kokonaisuudessaan ohjelman toteutus on edennyt pääosin suunnitelmien mukaan, vaikka suuria kehitysharppauksia ei ole otettukaan. Ensimmäiset kehittämiskumppanuudet ovat jo päättyneet, silti joissakin kehittämiskumppanuuksis- 12

13 sa kokeilut ovat vielä testausvaiheessa ja toiminto 2:n toteutus jatkuu. Kansainvälinen yhteistyö on pääosin päättymässä kuluvan syksyn aikana ja monissa kehittämiskumppanuuksissa tähän liittyvät toiminnot ovat olleet keskeisellä sijalla. Myös toisen hakukierroksen käynnistyminen on heijastunut monien kehittämiskumppanuuksien toimintaan uusien hankkeiden suunnitteluna. Näyttäisi siltä, että kaikin osin hankkeet eivät saavuta tavoitteitaan. Asiakastulosten osalta joillakin kehittämiskumppanuuksilla on ollut selkeitä ongelmia tavoittaa kohderyhmää tai asiakasryhmien tilanne on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi, jolloin tavoitteita on jouduttu tarkistamaan ja toimintoja on ollut kohdennettava uudestaan. Osin myös uusien lähestymistapojen kehittämisessä on jääty tavoitteista ja päädytty tavanomaiseen kehittämistoimintaan. Toiminto 3:n toteutus on varsinaisesti vasta käynnistynyt vuoden 2004 aikana ja parhaimmillaan kehittämiskumppanuudet ovat edenneet tulosten analysoimisessa, tuotteistamisessa ja mallintamisessa. Myös tulosten levittämissuunnitelmien täsmentäminen ja itse levittäminen on käynnistynyt. Varsinainen suunnitelmallinen tulosten levittäminen ja erityisesti valtavirtaistaminen, juurruttaminen tavanomaiseen toimintaan, on vasta aluillaan. Kaikki nämä toiminnot vaativat vahvistamista ohjelman toteutuksen loppukaudella. LUKU Tiivistelmä Equal-yhteisöaloiteohjelman toteutusperiaatteiden ohjausvaikutus Yhteisöaloitteeseen sisältyvät toteutusperiaatteet: kumppanuus ja erityisesti kehittämiskumppanuusmalli, osallisuus ja valtaistaminen, innovatiivisuus ja kansainvälinen yhteistyö samoin kuin valtavirtaistaminen ja temaattinen yhteistyö edustavat ohjelmallisen kehittämisen elementtejä, joiden voi arvioida luovan toteutuessaan hyvän kehittämisalustan uusien innovatiivisten menetelmien ja toimintamallien kehittymiselle. Toteutusperiaatteiden ohjausvaikutusta kehittymässä oleviin tuloksiin on ollut mahdollista arvioida vasta ennakoiden. Arvioinnin tulosten mukaan toteutusperiaatteet ovat myötävaikuttaneet monin tavoin tulosten kehittämiseen, mutta niiden toteutukseen sisältyy myös paljon kehittämishaasteita, joita parantamalla ohjelman tuloksellisuuden voi odottaa kohentuvan. Toteutusperiaatteiden toteutumista ja ohjausvaikutusta koskevat havainnot toimenpidekokonaisuuksittain on koottu taulukkoon tiivistelmän loppuun (Taulukko 1). Kaiken kaikkiaan kumppanuus-periaate on ohjelmatasolla eri toimenpidekokonaisuudet huomioiden toteutunut parhaiten. Sitä on myös ohjelma-asiakirjassa korostettu keskeisenä periaatteena. Kumppanuus-periaate on parhaimmillaan mahdollistanut uudenlaisten yhteistyömallien rakentamisen ja tuonut yhteen erilaisia toimijoita ja erilaista asiantuntemusta. Se on myös mahdollistanut monipuolisemman kehittämistoiminnan ja tässä mielessä kumppanuusperiaate näyttää vahvistaneen tavoitteena ollutta kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Vaikka kaikki 13

14 LUKU Tiivistelmä kehittämiskumppanuudet eivät välttämättä saavuta tavoitteitaan, näyttää siltä, että kumppanuusyhteistyön tuloksena syntyy myös uusia toimintamalleja ja keinoja syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisyyn työmarkkinoilla. Kumppanuus-periaate on erityisesti mahdollistanut ratkaisumallien kehittämisen toimintaympäristön kehityksestä nouseviin haasteisiin luomalla uusia yhteistyörakenteita sekä kehittämällä erilaisia toimintaprosesseja. Equal-yhteisöaloitteeseen sisältyvä kehittämiskumppanuus -malli on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi ja aitoa kehittämiskumppanuutta on syntynyt varsin vähän ohjelman toteutuksessa. Tästä syystä itse kehittämiskumppanuusmalli ja kehittämiskumppanuuksien toteutusmuodot edellyttävät kehittämistä. Kumppanuuksien rakentaminen edellyttää tarkoituksenmukaisten kumppanuustoimijoiden kokoamista ja yhteisen kehittämistehtävän ja tavoitteiden selkeää määrittämistä. Kehittämiskumppanuuksien toteutuksessa tulisi hyödyntää saatuja oppimiskokemuksia. Nämä koskevat muun muassa kumppanuustoimijoiden keskinäisten vastuiden selventämistä ja sitoutumisen vahvistamista, hallinnoivien organisaatioiden ja ohjausryhmien roolin selkeyttämistä, oman arvioinnin toteutuksen kehittämistä, verkostoyhteistyön vahvistamista ja kumppanuuden sisäisten työtapojen kehittämistä tuloksellisuuden vahvistamiseksi. Yhteistyömuotojen kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota heti kumppanuuksien toiminnan käynnistyessä. Tässä on myös ohjelman toimeenpanosta vastaavilla keskeinen merkitys sekä ohjauksen että muun muassa toteutuksen tuen ja työvälineiden kehittämisessä. Valtaistaminen on toinen ohjelma-asiakirjassa korostettu toteutusperiaate, johon liittyvät niin kumppanitoimijoiden kuin kohderyhmän osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet kumppanuuksien toteutukseen. Valtaistaminen ohjelman ja eri toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa on toteutunut jokseenkin hyvin kohderyhmä -tasolla. Kehittämiskumppanuuksissa on pyritty aidosti luomaan edellytyksiä osallisuudelle ja valtaistamiseen liittyvälle voimavaraistumiselle. Toteutusperiaatteen ohjausvaikutus näkyy sekä kohderyhmälähtöisten ja yksilöllisten menetelmien, toimintamallien ja prosessien kehittämisenä että parhaimmillaan myös vaikutusmahdollisuuksina menetelmien tai toimintamallien kehittämiseen ja osallisuutena itse hankkeiden toteutukseen joko käytännön projektityöntekijänä tai ohjausryhmän jäsenenä. Asiakkaiden rekrytointi ja kohderyhmän valtaistaminen ja sitouttaminen sekä käytännön osallisuus on kohdannut myös ongelmia erityisesti syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistämiseen liittyvissä hankkeissa. Ongelmat ovat tuttuja erilaisista työllistämishankkeista ja ne liittyvät haasteellisten asiakasryhmien moniongelmaisuuteen ja sitouttamiseen. Osallisuus -periaatetta tulisikin edelleen toteutuksessa vahvistaa, kehittää uusia keinoja ja hyödyntää ohjelman toteutuksesta saatuja oppimiskokemuksia, joihin yksittäisissä kehittämiskumppanuuksissa on erityisesti paneuduttu. 14

15 Kumppanitoimijoiden tasolla valtaistamiseen liittyvä vaikutusmahdollisuuksien varmistaminen näyttäisi toteutuvan varsin hyvin. Periaatteen toteutumisen esteenä näyttäisi pikemminkin olevan sitoutumisen heikkous. Tähän voidaan vaikuttaa kehittämiskumppanuuksien rakentamista ja yhteistyötä vahvistavilla menetelmillä. Tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota jo kehittämiskumppanuuden käynnistyessä. Erityisesti yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden roolin, mutta myös viranomaisyhteistyön vahvistaminen on ohjelman jatkototeutuksessa edelleen haasteena. Yhtäläisten mahdollisuuksien näkökulmasta ohjelman toteutus on kohdistunut pääosin haasteellisiin ryhmiin syrjinnän ja syrjäytymisen näkökulmasta. Ohjelman toteutus on nostanut esiin myös uusia kohderyhmiä ESR -ohjelmien toteutuksessa, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöryhmät. Yhtäläisten mahdollisuuksien toteutuminen ilmenee etenkin monien kohderyhmäerityisten uusien menetelmien ja toimintamallien kehittämisenä muun muassa vammaisiin ja vajaakuntoisiin sekä etnisiin ryhmiin kohdistuvissa hankkeissa. Yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyviä ilmiöitä on jonkin verran kartoitettu tutkimuksin. Suoranaisen syrjinnän ja esimerkiksi rasismin ehkäisyä korostuneemmin monissa hankkeissa on pyritty vaikuttamaan välillistä syrjintää edustaviin ilmiöihin. Monissa kehittämiskumppanuuksissa välittömänä kohderyhmänä ovat työyhteisöt, viranomaiset tai opetushenkilöstö, jolloin tavoitteena on yhdenvertaisuuden edistäminen välillisesti. Sukupuolten tasa-arvon edistämistä on yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyen painotettu Equal-yhteisöaloitteessa. Arvioinnissa on jo aiemmin nostettu esiin, ettei sukupuolten tasa-arvon edistäminen eikä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen periaate toteudu ohjelmassa tavoitteiden mukaisesti. Eri toimenpidekokonaisuuksissa toteutetaan yksittäisiä naiserityisiä hankkeita tai osaprojekteja, jotka tuovat lisäarvoa ohjelman toteutukseen, mutta lähes puolet hankkeista on sukupuolineutraaleja eivätkä tasa-arvopainotteisiksi luokitellut hankkeetkaan ole erityisen sukupuolisensitiivisiä. Ohjelman toteutus kaipaa kehittämistä sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja erityisesti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen näkökulmasta. Innovatiivisuus toteutusperiaatteena liittyy uusiin tavoitteisiin, lähestymistapoihin ja toimintatapoihin. Periaate ei ole erityisen vahva ohjelman toteutuksessa. Innovatiivisuus ilmenee pääosin yksittäisinä kokeiluina tai uusina lähestymistapoina sekä uudenlaisina yhteistyörakenteina ja toimintamalleina. Syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisyn samoin kuin työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien tilanteen parantamisen kannalta erityisesti ne toimintamallit, joilla on kyetty luomaan linkkejä koulutuksen ja työllistämisen yhdistämiseen samoin kuin vahvistamaan yhteyksiä yrityksiin ja työantajiin sekä työyhteisöihin, edustavat selkeimmin uudenlaisia toimintatapoja. LUKU Tiivistelmä 15

16 LUKU Tiivistelmä Ohjelman toteutuksen monitahoisuus ja muun muassa kehittämiskumppanuuksien yhteistyön rakentaminen ja kehittäminen on vienyt aikaa itse toimintamallien kehittämiseltä ja yhteiseltä kehitystyöltä, minkä voi arvioida heikentäneen innovatiivisten lähestymistapojen syntymistä. Myös toimeenpanojärjestelmään ja hallinnointiin liittyvät jäykkyydet ja säännösten tulkinnat ovat rajanneet kokeilevuutta. Ohjelman toteutus edellyttäisi toimeenpanojärjestelmältä suurempaa joustavuutta ja poikkihallinnollisuutta. Tämä koskee myös rahoitusmekanismien ja maksatusten kehittämistä. Kansainvälinen yhteistyö on yhteisöaloitteen keskeisiä periaatteita. Kansainvälisen yhteistyön toteutuksessa on ollut monia ongelmia, jotka johtuvat sekä kansainvälisen yhteistyön toteutustavoista, eri jäsenmaiden erilaisista käytännöistä että itse kansainvälisten kumppanuuksien toteutuksesta mutta myös hanketoimijoiden valmiuksista kansainväliseen yhteistyöhön. Periaate ei ole toteutunut täysin toivotulla tavalla ja kansainvälisestä yhteistyöstä saadut hyödyt näyttäisivät jäävän vähäisiksi panostuksiin nähden. Kansainvälisen yhteistyön toteutusmuodot ovat olleet enimmäkseen tiedon ja kokemusten vaihtoa, jota on toteutettu yhteisin seminaarein ja opintomatkoin ja osaksi myös henkilövaihdon avulla. Pääosin kansainvälinen yhteistyö on tuottanut uutta tietoa ja osaamista, josta saatava hyöty on sitä kattavampi, mitä useammat kehittämiskumppanuuksien toimijat yhteistyöhön ovat osallistuneet. Joissakin yksittäisissä tapauksissa on edetty toimintamallien ja menetelmien yhteiseen kehittämiseen, josta on ollut selkeää hyötyä myös oman kehittämiskumppanuuden tulosten kehittymiselle. Kansainvälisen yhteistyön toteutus edellyttää kehittämistä sekä EU- että kansallisella tasolla. Yhteiseen kehittämistyöhön pääsemiseksi pitäisi vahvistaa keinoja sopivien kansainvälisten kumppaneiden löytymiseksi. Samoin kumppanuuksien kokoa voisi olla hyvä rajata pienempiin kumppanuuksiin. Kansainvälisen yhteistyön toteuttaminen edellyttää toteutuksesta saatujen oppimiskokemusten kartoittamista ja hyödyntämistä sekä hanketoimijoiden perehdyttämisen vahvistamista. Näistä oppimiskokemuksista olisi hyvä järjestää seminaari, erityisesti kun Equal -ohjelmassa uusi toteutuskierros on käynnistymässä. Valtavirtaistamisen periaatteen tarkoituksena on vahvistaa uusien menetelmien ja toimintamallien levittämistä ja vakiinnuttamista tavanomaiseen toimintaan eri tasoilla. Suuressa osassa hankkeita tulosten analysoiminen ja mallintaminen samoin kuin levittäminen ja valtavirtaistaminen on vasta alussa, joten tulokset ovat nähtävissä vasta myöhemmin. Näyttäisi siltä, että sekä levittäminen että erityisesti valtavirtaistamisen periaate on jäänyt kehittämiskumppanuuksien toteuttajille jossakin määrin hahmottomaksi, joten sen täsmentäminen ja toteutus edellyttää vahvistamista. Valtavirtaistamisessa yksi keskeisistä ongelmista on se, että harvoilla yksittäisillä hankkeilla 16

17 on todellisia vaikuttamiskanavia päätöksenteon tasolle ja mekanismit, joiden avulla hankkeiden tulokset huomioitaisiin paikallisessa tai kansallisessa päätöksenteossa ovat edelleen varsin heikot. Hanketasolla tähän tulisi kiinnittää huomiota jo toiminnan suunnittelussa ja käynnistyessä. Periaatteen toteutuksen kehittäminen edellyttää ohjelman toimeenpanosta vastaavilta ohjauksen vahvistamista. Valtavirtaistamisen vahvistaminen on kaiken kaikkiaan ohjelman toteutuksen suuri haaste. Temaattinen yhteistyö on Equal-yhteisöaloitteeseen sisällytetty toteutustapa tulosten kehittämisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen ja valtavirtaistamisen vahvistamiseksi. Temaattinen yhteistyö on vielä monin osin toteutusvaiheessa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että se ei toimi täysipainoisesti yhteisenä hyvien käytäntöjen kehittämisen ja keskinäisen oppimisen foorumina. Temaattinen yhteistyö edellyttäisi tässä suhteessa muun muassa intensiivisempää yhteistyötä. Myös valtavirtaistamisen mekanismien kehittämiseen ja vahvistamiseen tulisi kiinnittää huomiota enemmän temaattisen yhteistyön toteutuksessa. Erityisesti temaattisen yhteistyön ohjausryhmien toimintaa tulisi tehostaa. Ohjelman toteutus edellyttää kaiken kaikkiaan toimintatapojen sekä hanketoimijoiden verkostoitumisen ja vuorovaikutuksen kehittämistä keskinäisen oppimisen vahvistamiseksi. Vertaisoppimisen ja hyvien käytäntöjen valtavirtaistamisen vahvistamiseksi saattaisi yhtenä toimintamuotona olla hyvä harkita käytettäväksi Euroopan unionin Peer review -vertaisoppimiskäytännön soveltamista. Tällaiseen menettelyyn voitaisiin kehittää soveltuva toimintamalli kehittämiskumppanuustasolle, jolloin yksittäisen DPn kehittämää hyvää käytäntöä voisivat arvioida sekä muutama muu kehittämiskumppanuus että ulkopuoliset asiantuntijat. Temaattisen yhteistyön toteutustapa vaatii kehittämistä, jotta se toisi tavoiteltua lisäarvoa ohjelman toteutukseen ja vahvistaisi tulosten valtavirtaistamista. Toteutuksen linkittäminen esimerkiksi muihin kansallisiin kehittämisohjelmiin saattaisi vahvistaa valtavirtaistamista ja tulosten juurruttamista. LUKU Tiivistelmä Equal-ohjelmassa kehittymässä olevista innovaatioista Equal-yhteisöaloitteen tavoitteena on tuottaa innovaatioita, uusia lähestymistapoja ja valtavirtaistettavia innovatiivisia hyviä käytäntöjä. Suomalaisessa kontekstissa puhutaan innovatiivisista lähestymistavoista, jotka Equal-ohjelman toteutuksessa liittyvät erityisesti kumppanuusmallin testaamiseen sekä uusien toimintamallien ja -menetelmien kokeiluun. Ohjelman toteutuksen edettyä syntymässä olevia tuloksia ja niihin liittyen potentiaalisia uusia lähestymistapoja edustavia innovaatioita ja sitä, miten ne kohdentuvat Equal-yhteisöaloite-ohjelman ja sen toimenpidekokonaisuuksien tavoitteisiin, on voitu arvioida vasta alustavasti ja suuntaa-antavasti. Kun toimenpidekokonaisuudet eroavat toisistaan sekä tavoitteiltaan että laajuudeltaan ja kehittä- 17

18 LUKU Tiivistelmä miskumppanuudet tavoitteineen edustavat laajaa kirjoa, on jo toimenpidekokonaisuustasolla saati ohjelmatasolla yleistysten tekeminen syntymässä olevista uusista lähestymistavoista varsin vaikeaa. Tässä suhteessa ohjelman toteutuksesta syntyy varsin pirstaleinen kuva. Arvioinnissa on alustavasti eritelty toimenpidekokonaisuuskohtaisissa tarkasteluissa kehittymässä olevia tuloksia potentiaalisten innovaatioiden näkökulmasta. Kehittymässä olevia uusia keinoja on tarkasteltu radikaalien innovaatioiden, täysin uudenlaisten ratkaisujen ja inkrementaalien innovaatioiden, aikaisemmin kehitettyjen mallien yhdistelmien ja uuden kehittämisen näkökulmasta. Varsinaisesti uusia, radikaaleja innovaatioita sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi ei ohjelmatasolla näyttäisi olevan laajamittaisesti kehittymässä. Tämä vastaa osin myös niitä ennakointeja, jotka liittyivät jo ensimmäisen hakukierroksen valintaprosessin yhteydessä tehtyihin arvioihin hankkeiden ja hankehakemusten innovatiivisuudesta. Toisekseen voidaan kohtuudella kysyä, voidaanko täysin uusia innovaatioita odottaa syntyväksikään näin lyhyen ja monitahoisen toteutusprosessin aikana. Käynnistynyt kehittämistoiminta saattaa sinänsä luoda pohjaa uusien ratkaisujen ja toimintatapojen kehittymiselle pidemmällä tähtäyksellä. Sen sijaan eri toimenpidekokonaisuuksissa on löydettävissä erilaisia inkrementaaleja innovaatiota, jotka perustuvat aikaisemmin kehitettyjen menetelmien ja toimintamallien ja -sisältöjen yhdistelemiseen ja kehittämiseen sekä soveltamiseen uudella alueella, uudessa yhteydessä tai uusiin kohderyhmiin. Monissa hankkeissa on tuloksellisella tavalla kokeiltu ja yhdistelty aiemmin muissa yhteyksissä kehitettyjä toimintamalleja, jolloin niillä saattaa olla ainakin paikallisesti merkitystä. Equal-yhteisöaloitteen tiedonannossa innovaatioita on kohdentumisen mukaan jaoteltu tavoitekeskeisiin, prosessikeskeisiin ja kontekstikeskeisiin innovaatioihin. Käytännössä ohjelmassa toteutettavat kehittämiskumppanuudet tähtäävät samanaikaisesti useamman tyyppisiin innovaatioihin. Tavoitesuuntautuneita innovaatioita on syntymässä eri tasoilla, etenkin kohderyhmä- mutta myös prosessien tasolla erilaisina palveluina, toimintamalleina ja menetelminä. Erityisesti nämä liittyvät koulutukseen ja opetukseen, mutta myös uusiin teknologisiin sovellutuksiin. Myös uusien kohdealueiden ja -ryhmien esille nostaminen työmarkkinoilta syrjäytymisen tai syrjinnän näkökulmasta, ovat niin kansallisesti kuin suhteessa muuhun ESR-toimintaan merkittäviä uusia avauksia. Prosessisuuntautuneita innovaatioita, jotka ovat useimmiten aikaisemmin kehiteltyjen mallien uudenlaista yhdistämistä ja soveltamista uudessa yhteydessä, on kehitetty monin tavoin erityisesti työllistyvyys -toimenpidekokonaisuudessa. Tähän sekä kumppanuus -periaate että palvelujärjestelmästä nousevat haasteet ovat tarjonneet hyvät mahdollisuudet erityisesti palveluprosessien kehittämisessä. 18

19 Kontekstisuuntautuneita uusia lähestymistapoja on kehitetty varsin monessa kehittämiskumppanuudessa ja toimenpidekokonaisuudessa. Ne liittyvät uudenlaisiin toimijarakenteisiin ja verkostoihin. Merkittävimpiä tuloksia tässä suhteessa muuhun ESR-toimintaan nähden ovat uudenlaiset keinot yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja työyhteisöjen kanssa aikaansaatuun yhteistyöhön erityisesti joissakin työllistyvyys -toimenpidekokonaisuuden ja etnisen syrjinnän ehkäisyyn ja monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa. Monet kehitetyistä uusista keinoista liittyvät sekä uudenlaisiin toimija- ja yhteistyörakenteisiin että erilaisten asiakas- tai kohderyhmälähtöisten menetelmien, prosessien tai toimintamallien kehittämiseen. Ne vastaavat samalla toimintaympäristöstä nouseviin kehittämishaasteisiin ja tarjoavat ratkaisuja näiden haasteiden kohtaamiseen. Näiden tulosten kehittymiseen ovat erityisesti myötävaikuttaneet kumppanuus ja valtaistamisen periaate. Suuri haaste on millä tavoin kehittymässä olevat uudet yhteistyörakenteet, toimintamallit ja muut hyvät käytännöt nivotaan osaksi paikallista, alueellista tai kansallista kehittämistoimintaa. Tämä on haaste sekä kehittämiskumppanuuksien kumppanuusosapuolille että ohjelman toimeenpanojärjestelmälle, jonka tulisi vahvistaa Equal-ohjelman ja siinä syntyvien tulosten kytkeytymistä niin työllisyyden toimintasuunnitelmien kuin muun kansallisen kehittämisen toteutukseen. Samalla kun koko Equal-yhteisöaloite edustaa kokeilevuutta, voi sanoa myös ohjelman ensimmäisen toteutuskierroksen edustavan yhtälailla kokeilua. Equalyhteisöaloitteeseen on sisällytetty niin monia uusia toteutustapoja yhdellä kertaa, että se on ollut ensimmäisten kehittämiskumppanuuksien toteuttajille varsin haasteellista samoin kuin koko ohjelman toimeenpanolle. Toteutuksesta on kertynyt varsin paljon oppimiskokemuksia ohjelman toteutuksen kehittämiseksi, joita on syytä hyödyntää ohjelman toisella toteutuskierroksella. Erityisesti kumppanuus, valtaistaminen, valtavirtaistaminen ja temaattinen yhteistyö ovat toteutusperiaatteita, joiden soveltaminen laajemminkin ohjelmatoiminnassa voisi lisätä ohjelmallisen kehittämisen tuloksellisuutta, luoda uudenlaista kehittämisalustaa innovatiivisten käytäntöjen ja toimintamallien kehittymiselle pitkällä tähtäyksellä sekä vahvistaa ohjelmatoiminnan ja kansallisen kehittämistoiminnan keskinäistä sidettä. LUKU Tiivistelmä 19

20 Taulukko 1. Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus eri toimenpidekokonaisuuksissa. Toteutusperiaate Tpk Työllistyvyys Tpk Rasismin ehkäisy Tpk Sosiaalitalous Tpk Sopeutumiskyky Kumppanuus Toteutustavoissa ongelmallisuutta. Keskeinen merkitys uusien lähestymistapojen kehittymiselle, erityisesti prosessit ja yhteistyöverkostot ja kokonaisvaltaiset toimintamallit. Eri tyyppisiä toteutustapoja. Toteutunut varsin hyvin. Uusia toimijoita ja yhteistyötahoja. Toteutumisessa osin ongelmallisuutta. Hyödyttänyt pieniä toimijoita. Mahdollistanut osallistumisen ohjelmaan. Toteutustavoissa ongelmallisuutta. Näkyvyyttä ja täydentävyyttä toiminnalle. Osallisuus ja valtaistaminen Yhtäläiset mahdollisuudet Osallisuus ja valtaistaminen lähtökohtana. Kohderyhmän mukaan saannissa osin vaikeuksia. Asiakaslähtöiset ratkaisut ja toteutustavat. Syrjinnän ja syrjäytymisen kannalta haasteelliset ryhmät mukana. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen heikko. Toteutuu hyvin. Valtaistamista ja aitoa osallisuutta. Uusia malleja myös tähän. Kohdentuu erilaisiin maahanmuuttajaryhmiin. Myönteistä maahanmuuttajanaisiin kohdistuvat toimet. Vahvistaa tasa-arvonäkökulmaa. Kohderyhmän mukaan saannissa osin vaikeuksia. Sitouttamisessa ja valtaistamisessa kohdattu haasteita. Vaikeassa työmarkkinaasemassa olevat ryhmät huomioitu. Ei sukupuolten tasa-arvoon liittyviä painotuksia. Kohderyhmä osallistettu toimintaan. Kumppanitoimijat osallisina toteutuksessa. Räätälöityjä tuotteita ja toimintamalleja. Kohdentuu pääosin yli 40 -vuotiaille. Myös maahanmuuttajat ja vammaiset. Innovatiivisuus Kokeilevuutta. Uusia avauksia, pääosin aikaisemmin kehitetyn ja uuden yhdistämistä. Uusia avauksia, erityisesti sekä opetuksen että monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen. Ilmenee kehittämisessä ja uusien toimintamallien ja kulttuurin luomisessa. Uusi alue. Innovatiivisuutta rajaavia toimeenpanon jäykkyyksiä. Näkyy heikosti tuloksissa. Tpk Segregaation purkaminen Toteutumisessa ongelmallisuutta. Vahvistanut vaikuttamismahdollisuuksia ja tulosten kehittämistä. Mahdollistanut osallistumisen ohjelmaan pienille toimijoille. Osallisuus ja valtaistaminen toteutuvat hyvin. Ilmenee räätälöidyissä ja sukupuolisensitiivisissä tuotoksissa ja toimintamalleissa. Tytöistä ammattia vaihtaviin aikuisiin naisiin. Poikien ja miesten kannustaminen ei tyypillisiin valintoihin puuttuu. Alueellista tasapainoa. Uusia lähestymistapoja ja toimintamalleja sekä yhteistyörakenteita. Tiivistelmä Tpk 5.5. Turvapaikanhakijat Toteutumisessa osin ongelmallisuutta. Vahvistanut näkyvyyttä, lisännyt yhteistyötä ja verkostoitumista. Osallisuus vaikuttanut myönteisesti. Rajaavia reunaehtoja. Heterogeenisia ryhmiä, erityishuomiota nuoriin ja myös naiserityisiä toimintamalleja. Uusi alue, hyödynnetty ja kehitetty maahanmuuttajahankkeiden oppimiskokemuksia. LUKU Ohjelmataso Kehittämiskumppanuus malli edellyttää kehittämistä. Uusia yhteistyörakenteita ja toimintamalleja syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kaiken kaikkiaan merkityksellinen. Myönteinen vaikutus. Toteutuu erityisen hyvin maahanmuuttajiin kohdistuvissa hankkeissa. Räätälöityjä ja asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Syrjinnän ja syrjäytymisen kannalta vahvistanut kohdentumista haasteellisiin ryhmiin. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen jäänyt heikoksi. Uusia kohderyhmiä, työelämälähtöiset ratkaisut. uusia toimintatapoja. Ohjelman toteutus ei tue riittävästi innovatiivisuutta. 20

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Tiede yhteiskunnassa ohjelman 2012 haku. Risto Alatarvas

Tiede yhteiskunnassa ohjelman 2012 haku. Risto Alatarvas Tiede yhteiskunnassa ohjelman 2012 haku Risto Alatarvas 08.09.2011 Toimintalinjat (Action lines) Toimintalinja 1: A more dynamic governance of the science and society relationship, jonka alla Responsible

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Online-hanketyöpaja innovaatioiden siirto -hanketta valmisteleville 24.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa tehdään, jotta tuotokset

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

. LIFE+ HAKEMUKSEN VA V L A M L I M ST S E T L E U L 1

. LIFE+ HAKEMUKSEN VA V L A M L I M ST S E T L E U L 1 . LIFE+ HAKEMUKSEN VALMISTELU 1 HAKULOMAKKEET Hakulomakkeet on jaettu kolmeen osaan: Hallinnolliset A-lomakkeet Tekniset B- ja C-lomakkeet Taloudelliset (F) lomakkeet HALLINNOLLISET (A) LOMAKKEET 2011

Lisätiedot

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Opinto-ohjaajat Metropoliassa 14.11.2014 KTL, kehityspäällikkö Finnish Educational System Source: www.hamk.fi 14.11.2014 Ylemmät amk-tutkinnot pähkinänkuoressa

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

New Skillsand Jobs- New Skills Network. hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011

New Skillsand Jobs- New Skills Network. hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011 New Skillsand Jobs- Tulevaisuuden osaajat hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011 New Skills Network Komission rahoittamaa temaattista toimintaa Tavoitteena levittää LLP-ohjelman tuloksia, edistää

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA : ARVIOINTISUUNNITELMAN TOIMEENPANO INFOTILAISUUS

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA : ARVIOINTISUUNNITELMAN TOIMEENPANO INFOTILAISUUS MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA 2007-2013: ARVIOINTISUUNNITELMAN TOIMEENPANO INFOTILAISUUS 12.2.2008 ARVIOINTISUUNNITELMAN TAUSTALLA - Yleisasetus (EC No 1083/2006) - Working Document No. 5 Indicative guidelines

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät 2015-2020 1. Edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma

Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma GRUNDTVIG Monenväliset eli keskitetyt toiminnot 2011 Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Building a Pyramid Project Workshop, of April, Larissa, Greece

Building a Pyramid Project Workshop, of April, Larissa, Greece Building a Pyramid Project Workshop, 15-17 of April, Larissa, Greece Nuorelta yrittäjältä vaadittavien tietojen, taitojen ja kompetenssien tunnistaminen ja niiden kehittäminen opetuksessa Özerk Göker Pyramid

Lisätiedot

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient

Lisätiedot

Kokouspöytäkirja. 2. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokouspöytäkirja. 2. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. NHFiF Sihteeri Harri Koivusalo Kokouspöytäkirja Hallituksen kokous 4/2001 Aika: 17.10.2001 Klo 14:00-15:30 Paikka: Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Läsnä: Aija-Riitta Elo puheenjohtaja Harri Koivusalo sihteeri

Lisätiedot

Presentation of the key principles of the Peer Review Impact Guidelines

Presentation of the key principles of the Peer Review Impact Guidelines THE LEONARDO-PROJECT Peer Review Impact - Ensuring the impact of Peer Review to improve the provision of VET in Europe, 2009-2011 Project number 2009-1-FI1-LEO05-01584 Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija Tutkimuksen huippuyksiköt Maiju Gyran tiedeasiantuntija 1 21.12.2011 Programme for Centres of Excellence in Research 2012-2017 15 CoEs 2 Success rates in CoE Programmes Programme Plans of Intent Full proposals

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Harjoittelijana kansainvälisessä ympäristössä: opiskelijan kokemuksia. Mari Matveinen, TtM-opiskelija

Harjoittelijana kansainvälisessä ympäristössä: opiskelijan kokemuksia. Mari Matveinen, TtM-opiskelija Harjoittelijana kansainvälisessä ympäristössä: opiskelijan kokemuksia Mari Matveinen, TtM-opiskelija 8.9.2010 Sisältö Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Harjoittelupaikka: The WHO European Office for Investment

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus PzS-Zellen Hawker perfect plus, mit Schraubverbindern, Abmessungen gemäß DIN/EN 60254-2 und IEC 254-2 Serie L PzS-cells Hawker perfect

Lisätiedot

SYNERGIALLA VOIMAA MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJAT

SYNERGIALLA VOIMAA MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJAT ILMOITTAUDU -> TÄSTÄ SYNERGIALLA VOIMAA MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJAT TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA UUDELLEEN AJATELTUNA Ajankohta: 5.6.2014 klo 10:00 16:00 Paikka: Aalto-yliopisto Digital Design Lab (ADD

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme

INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme INNOCASE projekti no. 2012-1-PL1-LEO05-27456 Projektin rahoittaa Euroopan Kommissio/ Lifelong

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Loppuraportti. Ryhmä 14. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan. Innofactor Oy

Loppuraportti. Ryhmä 14. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan. Innofactor Oy Loppuraportti Ryhmä 14 Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Version Date Author Description 0.1 29.2.2008 Suanto Ensimmäinen versio Sisällysluettelo T-76.4115 / T76.5115

Lisätiedot

Supply Chain Management and Material Handling in Paper Industry Case Tervakoski Oy

Supply Chain Management and Material Handling in Paper Industry Case Tervakoski Oy Tampere University of Applied Sciences Paper technology International Pulp and Paper Technology Supply Chain Management and Material Handling in Paper Industry Case Tervakoski Oy Supervisor Commissioned

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info Paneelitoiminta osana arviointiprosessia Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info 28.1.2014 Paneeliarviointi osana strategisten tutkimusavausehdotusten arviointiprosessia Tekes pyytää suosituksen

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Welcome to. Finland Lahti Wellamo Community College. 11 December 2007

Welcome to. Finland Lahti Wellamo Community College. 11 December 2007 Welcome to Finland Lahti Wellamo Community College 11 December 2007 We operate in the premises of Lahti Adult Education Centre The building was inaugurated exactly 20 year ago and was built to serve university

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Seven European regions join their forces to create new opportunities from the needs of an ageing population

Seven European regions join their forces to create new opportunities from the needs of an ageing population Seven European regions join their forces to create new opportunities from the needs of an ageing population Seven regions Västerbotten, Sweden Häme, Finland Lorraine, France North Hungary, Hungary Asturias,

Lisätiedot

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja Janne Vesa 19.11.2015 Arvioinnin tavoite Arvioinnin tavoitteena oli arvioida hankkeen: tavoitteita tehdäänkö oikeita asioita? toteutusta tehdäänkö

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Eeva-Liisa Markkanen

Eeva-Liisa Markkanen 11.11.2016 Eeva-Liisa Markkanen Agenda 1. Perspectives on involving pupils in the anti-bullying work at school 2. Case-examples from schools: 1. Sydän-Laukaan koulu 2. Viherlaakson koulu 3. Experiences

Lisätiedot

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report Group 2 - Dentego PTH Korvake Peer Testing Report Revisions Version Date Author Description 1.0 Henrik Klinkmann First version Table of Contents Contents Revisions... 2 Table of Contents... 2 Testing...

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN POSTI GROUP CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN TIINA KATTILAKOSKI POSTIN TALOUDEN SUUNNITTELU Mistä lähdettiin liikkeelle? Ennustaminen painottui vuosisuunnitteluun

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot