A r v i o i n n i t 15/04
|
|
- Johannes Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Arvioinnit 15/04
2
3 SUOMEN EQUAL -YHTEISÖALOITEOHJELMAN TOIMEENPANON VÄLIARVIOINTI KOKEILEVUUDESTA VALTAVIRTAISTAMISEEN II VÄLIRAPORTTI Sosiaalikehitys Oy Hannele Syrjä, Sanna-Mari Lyytinen, Leila Partanen, Sari Pitkänen LTT-Tutkimus Oy Jari Karjalainen, Taina Kilpinen, Mikko Valtakari Joulukuu 2004
4 ESR arviointi -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Susanna Piepponen Toimitussihteeri - Editor Leena Lyra Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel ISBN ISSN Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab Helsinki 2004
5 SAATESANAT Euroopan sosiaalirahaston osarahoittaman EQUAL-yhteisöaloiteohjelman toisessa väliarviointiraportissa keskitytään arvioimaan ohjelman toteutusperiaatteiden ohjausvaikutusta toimenpidetasolla. Raportissa tarkastellaan myös alustavasti potentiaalisia kehittymässä olevia innovaatioita ja lähestymistapoja. Arviointiraportti kuuluu EQUAL-yhteisöaloitteen väliarviointiprosessiin ja sen tuottamaa tietoa hyödynnetään paitsi EQUAL-yhteisöaloitteen loppuohjelmakauden toimeenpanossa myös EU -tason EQUAL-ohjelmien arvioinnissa. EQUAL-yhteisöaohjelman arvioinnin ohjausryhmän puheenjohtajana ovat toimineet erikoissuunnittelija Susanna Piepponen (- 2/2004) ja erikoissuunnittelija Päivi Laatikainen työministeriöstä, jäseninä hallintovirkamies Riitta Kangasharju ja hallintovirkamies Åsa Sundholm Euroopan komissiosta, ylitarkastaja Elise Kovanen opetusministeriöstä, finanssisihteeri Lars Kolttola sosiaali- ja terveysministeriöstä, tutkija Simo Mannila Stakesista, projektipäällikkö Eeva-Liisa Koivuneva, ylitarkastaja Janne Pennanen ja projektineuvoja Varpu Taarna työministeriöstä. Ryhmän sihteerinä on toiminut projektineuvoja Raija Nokelainen työministeriöstä. Arvioinnin on toteuttanut Sosiaalikehitys Oy yhdessä LTT-tutkimus Oy:n kanssa. Helsingissä, joulukuussa 2004 Pertti Toivonen Johtaja 5
6 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT Equal -yhteisöaloite edustaa kokeilevuudessaan uudentyyppistä ohjelmaa koko Euroopan tasolla. Sen toteutukseen on kytketty useita toteutusperiaatteita tuloksellisuuden vahvistamiseksi ja uusien ratkaisujen kehittämiseksi syrjäytymisen ja syrjinnän ehkäisyyn sekä tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämiseen työmarkkinoilla. Sosiaalikehitys Oy vastaa Equal -yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon arvioinnin toteutuksesta vuosina yhteistyössä LTT-Tutkimus Oy:n kanssa. Arviointi on ollut jatkuvaa ja siinä korostuvat monitahoisten aineistojen ja menetelmien hyödyntäminen sekä säännöllinen vuoropuhelu ohjelman toteutukseen osallistuvien kanssa. Käsillä olevan Equal -yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon arvioinnin toisen väliraportin keskeinen näkökulma liittyy yhteisöaloitteen toteutusperiaatteisiin ja niiden myötävaikutukseen uusien ratkaisumallien ja toimintatapojen kehittymiselle. Raportissa tarkastellaan toteutusperiaatteiden arvioinnin tuloksia sekä kokoavasti ohjelmatasolla että ohjelman kuuden eri toimenpidekokonaisuuden osalta. Toisen väliraportin tarkoituksena on täydentää vuonna 2003 tuotettua väliarviointiraporttia. Equal -yhteisöaloitteen toteutusperiaatteet "kokeilevuudesta valtavirtaistamiseen" ovat tarjonneet haasteita niin ohjelman toimeenpanosta vastaaville, kehittämiskumppanuuksien toimijoille kuin arvioitsijoillekin, mikä on tehnyt arvioinnista myös erityisen kiinnostavan. Arvioinnin tavoitteena on palvella niin kansallisia toteuttajaviranomaisia kuin yhteisöaloitteen toteutuksesta vastaavia Euroopan Unionin tasolla ohjelman toimeenpanon ja yhteisöaloitteen kehittämiseksi. Arvioinnin toivotaan tukevan myös kehittämiskumppanuuksien toteutusta ja uuden toteutuskierroksen hanketoteuttajia. Yhteistyö ja vuoropuhelu kehittämiskumppanuuksien toimijoiden, ohjelman toimeenpanosta vastaavien ja eri tavoin Equal -ohjelman toteutukseen osallistuvien kanssa on ollut antoisaa ja rakentavaa. Esitämme kiitoksemme kaikille arvioinnin toteutukseen myötävaikuttaneille. Equal -yhteisöaloiteohjelman ensimmäisen toteutuskierroksen toiminta jatkuu loppukevääseen 2005, joten myös arviointi jatkuu. Kokonaisarvio yhteisöaloiteohjelman tuloksellisuudesta raportoidaan arvioinnin loppuraportissa syksyllä Helsingissä, joulukuussa 2004 Sosiaalikehitys Oy Tutkijatiimi LTT-Tutkimus Oy Tutkijatiimi 6
7 SISÄLLYS SAATESANAT...5 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT...6 TIIVISTELMÄ...11 Ohjelman toteutuksen eteneminen...12 Equal-yhteisöaloiteohjelman toteutusperiaatteiden ohjausvaikutus...13 Equal-ohjelmassa kehittymässä olevista innovaatioista...17 EXECUTIVE SUMMARY...22 Remarks for Introduction...22 Progress of the realisation of CIP Equal...23 Effectiveness of the key principles of CI Equal...24 On innovations on the way in Equal programme EQUAL-YHTEISÖALOITTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ARVIOINNIN TOTEUTUS Arviointitehtävä ja arvioinnin lähestymistapa Arvioinnin toteutus, aineistot ja metodit...40 Arvioinnin työnjako...42 Arviointitulosten raportointi EQUAL YHTEISÖALOITTEEN TOTEUTUSPERIAATTEIDEN OHJAUSVAIKUTUS Kumppanuus-periaate ja kehittämiskumppanuusmalli Kumppanuus -periaatteen sisällöstä Kumppanuus-periaatteen toteutuminen Kumppanuus-periaatteen ohjausvaikutus kehittymässä oleviin uusiin lähestymistapoihin Valtaistaminen Valtaistamisen käsite Valtaistamis-periaatteen ohjausvaikutus potentiaalisten uusien ratkaisujen kehittymiseen Yhtäläiset mahdollisuudet Innovaatiot sekä innovatiivisuus ja kokeilevuus Käsitteiden sisällöstä Innovaatio Innovatiivisuus Kehittymässä olevia innovaatioita Ohjelman toimeenpanon tuki innovatiivisuudelle Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen yhteistyön toteutus Kansainvälisen yhteistyön myötävaikutus uusien lähestymistapojen kehittymiseen
8 3.6 Verkostoituminen ja valtavirtaistaminen Käsitteistä Innovatiiviset hyvät käytännöt Verkostoitumisen ja valtavirtaistamisen toteutuksen kehittyminen Temaattinen verkostoituminen ja yhteistyö Yhteenveto ja johtopäätökset TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Toimenpidekokonaisuus Työllistyvyys Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuksien toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus Rasismin ehkäisy Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuksien toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus Sosiaalitalous Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuksien toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus Sopeutumiskyky Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuksien toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus Sukupuolten tasa-arvo Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuksien toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto
9 4.6 Toimenpidekokonaisuus 5.5. Turvapaikanhakijat Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuden toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto EQUAL-OHJELMAN TOIMEENPANO Arvioinnin ohjaus YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Equal-yhteisöaloiteohjelman toteutusperiaatteiden ohjausvaikutus Equal-ohjelmassa kehittymässä olevista innovaatioista LÄHTEET LIITTEET Liite 1 - Kumppanuustoimijoille suunnattu kysely Liite 2 - ESR-ennakkoseurantatiedot ajalta
10 10
11 TIIVISTELMÄ Equal-yhteisöaloite edustaa kokeilevuutta ja uutta ohjelmatyyppiä koko Euroopan tasolla. Samalla kun sen tavoitteena on kokeilla ja löytää uusia, tehokkaita keinoja syrjinnän, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäisyyn työmarkkinoilla, sen toteutuksessa kokeillaan aikaisemman ohjelmakauden kokemusten perusteella useita uusia toteutustapoja. Niiden tavoitteena on tukea ohjelman toteutusta ja vahvistaa sen tuloksellisuutta. Näitä toteutusperiaatteita ovat kehittämiskumppanuus, valtaistaminen ja yhtäläiset mahdollisuudet, innovatiivisuus, kansainvälinen yhteistyö ja hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen. Kehittämiskumppanuuksien toteutusta tukevat muun muassa pyrkimys kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, toteutuksen vaiheistus, itsearvioinnin hyödyntäminen sekä verkostoituminen ja temaattinen yhteistyö. Käsillä olevassa Equal-yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon väliarvioinnin II väliraportissa on koottu yhteen arvioinnin tulokset siitä, millä tavoin nämä yhteisöaloitteeseen sisältyvät toteutusperiaatteet ovat tähän mennessä toteutuneet ja millä tavoin ne ovat myötävaikuttaneet ohjelmassa kehittymässä oleviin tuloksiin, uusiin keinoihin ja ratkaisumalleihin. Arviointitehtävään on kuulunut lisäksi kehittymässä olevien potentiaalisten innovaatioiden alustava erittely, joita on tarkasteltu toimenpidekokonaisuuksittain. Arviointi on perustunut monitahoisten aineistojen analyysiin sekä eri menetelmien, kuten haastattelujen ja kyselyjen hyödyntämiseen samoin kuin reaaliaikaiseen vuoropuheluun ohjelman ja siinä toteutettavien hankkeiden toteuttajien kanssa. Raportti täydentää vuonna 2003 annetun arvioinnin väliraportin tuloksia ohjelman toteutuksen, alustavien tulosten ja innovaatioiden sekä toteutusperiaatteiden tehokkuuden osalta. Yhteisöaloitteen toteutukseen liittyvän temaattisen yhteistyön kehittymistä on arvioitu lisäksi erikseen. Vaikka ohjelman toteutus on edennyt monin tavoin, voidaan kuitenkin ohjelman toteutuksen keskeneräisyydestä johtuen uusia keinoja ja lähestymistapoja arvioida vasta suuntaa-antavasti. Equal-yhteisöaloiteohjelman perimmäinen tavoite on myönteisten muutosten aikaan saaminen ja uusien tehokkaampien toimintatapojen ja käytäntöjen omaksuminen. Tavoitteena on löytää uusia toimintamalleja ja lähestymistapoja erityisesti toimintajärjestelmien kehittämiseen ja rakenteiden uudistamiseen sosiaalisen osallisuuden ja työllistyvyyden lisäämiseksi. Equal-ohjelman toteutusperiaatteita ja erityisesti kehittymässä olevia uusia lähestymistapoja on arvioinnissa tarkasteltu suhteessa toimintaympäristöön ja siitä nouseviin kehittämishaasteisiin. Kun Equal ohjelma toimenpidekokonaisuuksineen kattaa työmarkkinoiden kehittämisen kannalta useita haasteellisia kehittämisalueita, LUKU Tiivistelmä 11
12 LUKU Tiivistelmä kehittymässä olevia tuloksia ja mitä uutta ne voisivat tuoda kansalliseen kehittämiseen on tarkasteltu erityisesti suhteessa toimenpidekokonaisuuksien tavoitteisiin, kontekstiin ja aikaisempiin kehittämistuloksiin. Equal-yhteisöaloiteohjelman arvioinnin lopullisena tavoitteena on arvioida, mitä lisäarvoa ohjelman toteutus tuottaa syrjinnän ja syrjäytymisen kannalta työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien henkilöryhmien aseman parantamiseksi. Tässä suhteessa olennainen kysymys on, minkälaiseen kehityskontekstiin Equalyhteisöaloite asemoituu ja miten se kykenee punoutumaan siihen monitahoiseen ja -tasoiseen muutosprosessiin, jota kansallisella tasolla erilaisin strategioin ja ohjelmin pyritään viemään eteenpäin työmarkkinoiden kehittämiseksi ja työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden ja tasa-arvon lisäämiseksi. Erityisesti syrjäytymisen ehkäisyn ja työllistämisen haasteena on ollut suomalaiselle toiminta- ja palvelujärjestelmälle tyypillinen hallinnon ja palvelujen sektoroituneisuus ja hajanaisuus. Tässä suhteessa meneillään on näitä rakenteita koskeva murrosvaihe, joka on vahvistunut Equal-yhteisöaloiteohjelman käynnistymisen jälkeen. Muutos ilmenee erityisesti valtion ja kuntien uudenlaisena työnjakona ja yhteistyönä työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa koskevissa tehtävissä, samoin kansallisissa kehittämisohjelmissa ja seudullisten elinkeino- ja työllisyysstrategioiden kehittämisessä. Ohjelman toteutuksen haasteena on, miten se tukee ja mitä aineksia se tuottaa uusien rakenteiden kehittämiseen ja laajemmin hyvinvointipalveluiden paikalliseen ja alueelliseen kehittämiseen erityisesti syrjinnän, syrjäytymisen ehkäisyn ja työllistämisen osalta. Tässä suhteessa ohjelman toteutuksessa on meneillään haasteellinen vaihe. Ohjelman toteutuksen eteneminen Equal-ohjelman vaativa toteutustapa ja kehittämiskumppanuusyhteistyön rakentaminen ovat selkeästi vieneet aikaa varsinaisten työsuunnitelmien täysimääräiseltä toteuttamiselta. Erityisesti toiminnoiltaan tai alueelliselta kattavuudeltaan laajat kehittämiskumppanuushankkeet ovat olleet varsin raskaita ja aikaa vieviä toteuttaa. Kumppanuusprojektien hallinnointi ja joissakin kumppanuuksissa maksatusten vakavat viivästymiset ovat osin vaikeuttaneet työsuunnitelmien toteuttamista ja vieneet aikaa varsinaiselta kehittämistyöltä. Kumppanuusyhteistyö näyttää kuitenkin vahvistuneen kuluneen vuoden aikana useimmissa kehittämiskumppanuuksissa, joskin poikkeuksiakin tästä on. Yhteistyön kehittymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa kertymässä olevien tulosten kokoaminen, arvioinnin hyödyntäminen sekä keskinäisen vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen lisääntyminen. Kokonaisuudessaan ohjelman toteutus on edennyt pääosin suunnitelmien mukaan, vaikka suuria kehitysharppauksia ei ole otettukaan. Ensimmäiset kehittämiskumppanuudet ovat jo päättyneet, silti joissakin kehittämiskumppanuuksis- 12
13 sa kokeilut ovat vielä testausvaiheessa ja toiminto 2:n toteutus jatkuu. Kansainvälinen yhteistyö on pääosin päättymässä kuluvan syksyn aikana ja monissa kehittämiskumppanuuksissa tähän liittyvät toiminnot ovat olleet keskeisellä sijalla. Myös toisen hakukierroksen käynnistyminen on heijastunut monien kehittämiskumppanuuksien toimintaan uusien hankkeiden suunnitteluna. Näyttäisi siltä, että kaikin osin hankkeet eivät saavuta tavoitteitaan. Asiakastulosten osalta joillakin kehittämiskumppanuuksilla on ollut selkeitä ongelmia tavoittaa kohderyhmää tai asiakasryhmien tilanne on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi, jolloin tavoitteita on jouduttu tarkistamaan ja toimintoja on ollut kohdennettava uudestaan. Osin myös uusien lähestymistapojen kehittämisessä on jääty tavoitteista ja päädytty tavanomaiseen kehittämistoimintaan. Toiminto 3:n toteutus on varsinaisesti vasta käynnistynyt vuoden 2004 aikana ja parhaimmillaan kehittämiskumppanuudet ovat edenneet tulosten analysoimisessa, tuotteistamisessa ja mallintamisessa. Myös tulosten levittämissuunnitelmien täsmentäminen ja itse levittäminen on käynnistynyt. Varsinainen suunnitelmallinen tulosten levittäminen ja erityisesti valtavirtaistaminen, juurruttaminen tavanomaiseen toimintaan, on vasta aluillaan. Kaikki nämä toiminnot vaativat vahvistamista ohjelman toteutuksen loppukaudella. LUKU Tiivistelmä Equal-yhteisöaloiteohjelman toteutusperiaatteiden ohjausvaikutus Yhteisöaloitteeseen sisältyvät toteutusperiaatteet: kumppanuus ja erityisesti kehittämiskumppanuusmalli, osallisuus ja valtaistaminen, innovatiivisuus ja kansainvälinen yhteistyö samoin kuin valtavirtaistaminen ja temaattinen yhteistyö edustavat ohjelmallisen kehittämisen elementtejä, joiden voi arvioida luovan toteutuessaan hyvän kehittämisalustan uusien innovatiivisten menetelmien ja toimintamallien kehittymiselle. Toteutusperiaatteiden ohjausvaikutusta kehittymässä oleviin tuloksiin on ollut mahdollista arvioida vasta ennakoiden. Arvioinnin tulosten mukaan toteutusperiaatteet ovat myötävaikuttaneet monin tavoin tulosten kehittämiseen, mutta niiden toteutukseen sisältyy myös paljon kehittämishaasteita, joita parantamalla ohjelman tuloksellisuuden voi odottaa kohentuvan. Toteutusperiaatteiden toteutumista ja ohjausvaikutusta koskevat havainnot toimenpidekokonaisuuksittain on koottu taulukkoon tiivistelmän loppuun (Taulukko 1). Kaiken kaikkiaan kumppanuus-periaate on ohjelmatasolla eri toimenpidekokonaisuudet huomioiden toteutunut parhaiten. Sitä on myös ohjelma-asiakirjassa korostettu keskeisenä periaatteena. Kumppanuus-periaate on parhaimmillaan mahdollistanut uudenlaisten yhteistyömallien rakentamisen ja tuonut yhteen erilaisia toimijoita ja erilaista asiantuntemusta. Se on myös mahdollistanut monipuolisemman kehittämistoiminnan ja tässä mielessä kumppanuusperiaate näyttää vahvistaneen tavoitteena ollutta kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Vaikka kaikki 13
14 LUKU Tiivistelmä kehittämiskumppanuudet eivät välttämättä saavuta tavoitteitaan, näyttää siltä, että kumppanuusyhteistyön tuloksena syntyy myös uusia toimintamalleja ja keinoja syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisyyn työmarkkinoilla. Kumppanuus-periaate on erityisesti mahdollistanut ratkaisumallien kehittämisen toimintaympäristön kehityksestä nouseviin haasteisiin luomalla uusia yhteistyörakenteita sekä kehittämällä erilaisia toimintaprosesseja. Equal-yhteisöaloitteeseen sisältyvä kehittämiskumppanuus -malli on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi ja aitoa kehittämiskumppanuutta on syntynyt varsin vähän ohjelman toteutuksessa. Tästä syystä itse kehittämiskumppanuusmalli ja kehittämiskumppanuuksien toteutusmuodot edellyttävät kehittämistä. Kumppanuuksien rakentaminen edellyttää tarkoituksenmukaisten kumppanuustoimijoiden kokoamista ja yhteisen kehittämistehtävän ja tavoitteiden selkeää määrittämistä. Kehittämiskumppanuuksien toteutuksessa tulisi hyödyntää saatuja oppimiskokemuksia. Nämä koskevat muun muassa kumppanuustoimijoiden keskinäisten vastuiden selventämistä ja sitoutumisen vahvistamista, hallinnoivien organisaatioiden ja ohjausryhmien roolin selkeyttämistä, oman arvioinnin toteutuksen kehittämistä, verkostoyhteistyön vahvistamista ja kumppanuuden sisäisten työtapojen kehittämistä tuloksellisuuden vahvistamiseksi. Yhteistyömuotojen kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota heti kumppanuuksien toiminnan käynnistyessä. Tässä on myös ohjelman toimeenpanosta vastaavilla keskeinen merkitys sekä ohjauksen että muun muassa toteutuksen tuen ja työvälineiden kehittämisessä. Valtaistaminen on toinen ohjelma-asiakirjassa korostettu toteutusperiaate, johon liittyvät niin kumppanitoimijoiden kuin kohderyhmän osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet kumppanuuksien toteutukseen. Valtaistaminen ohjelman ja eri toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa on toteutunut jokseenkin hyvin kohderyhmä -tasolla. Kehittämiskumppanuuksissa on pyritty aidosti luomaan edellytyksiä osallisuudelle ja valtaistamiseen liittyvälle voimavaraistumiselle. Toteutusperiaatteen ohjausvaikutus näkyy sekä kohderyhmälähtöisten ja yksilöllisten menetelmien, toimintamallien ja prosessien kehittämisenä että parhaimmillaan myös vaikutusmahdollisuuksina menetelmien tai toimintamallien kehittämiseen ja osallisuutena itse hankkeiden toteutukseen joko käytännön projektityöntekijänä tai ohjausryhmän jäsenenä. Asiakkaiden rekrytointi ja kohderyhmän valtaistaminen ja sitouttaminen sekä käytännön osallisuus on kohdannut myös ongelmia erityisesti syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistämiseen liittyvissä hankkeissa. Ongelmat ovat tuttuja erilaisista työllistämishankkeista ja ne liittyvät haasteellisten asiakasryhmien moniongelmaisuuteen ja sitouttamiseen. Osallisuus -periaatetta tulisikin edelleen toteutuksessa vahvistaa, kehittää uusia keinoja ja hyödyntää ohjelman toteutuksesta saatuja oppimiskokemuksia, joihin yksittäisissä kehittämiskumppanuuksissa on erityisesti paneuduttu. 14
15 Kumppanitoimijoiden tasolla valtaistamiseen liittyvä vaikutusmahdollisuuksien varmistaminen näyttäisi toteutuvan varsin hyvin. Periaatteen toteutumisen esteenä näyttäisi pikemminkin olevan sitoutumisen heikkous. Tähän voidaan vaikuttaa kehittämiskumppanuuksien rakentamista ja yhteistyötä vahvistavilla menetelmillä. Tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota jo kehittämiskumppanuuden käynnistyessä. Erityisesti yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden roolin, mutta myös viranomaisyhteistyön vahvistaminen on ohjelman jatkototeutuksessa edelleen haasteena. Yhtäläisten mahdollisuuksien näkökulmasta ohjelman toteutus on kohdistunut pääosin haasteellisiin ryhmiin syrjinnän ja syrjäytymisen näkökulmasta. Ohjelman toteutus on nostanut esiin myös uusia kohderyhmiä ESR -ohjelmien toteutuksessa, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöryhmät. Yhtäläisten mahdollisuuksien toteutuminen ilmenee etenkin monien kohderyhmäerityisten uusien menetelmien ja toimintamallien kehittämisenä muun muassa vammaisiin ja vajaakuntoisiin sekä etnisiin ryhmiin kohdistuvissa hankkeissa. Yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyviä ilmiöitä on jonkin verran kartoitettu tutkimuksin. Suoranaisen syrjinnän ja esimerkiksi rasismin ehkäisyä korostuneemmin monissa hankkeissa on pyritty vaikuttamaan välillistä syrjintää edustaviin ilmiöihin. Monissa kehittämiskumppanuuksissa välittömänä kohderyhmänä ovat työyhteisöt, viranomaiset tai opetushenkilöstö, jolloin tavoitteena on yhdenvertaisuuden edistäminen välillisesti. Sukupuolten tasa-arvon edistämistä on yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyen painotettu Equal-yhteisöaloitteessa. Arvioinnissa on jo aiemmin nostettu esiin, ettei sukupuolten tasa-arvon edistäminen eikä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen periaate toteudu ohjelmassa tavoitteiden mukaisesti. Eri toimenpidekokonaisuuksissa toteutetaan yksittäisiä naiserityisiä hankkeita tai osaprojekteja, jotka tuovat lisäarvoa ohjelman toteutukseen, mutta lähes puolet hankkeista on sukupuolineutraaleja eivätkä tasa-arvopainotteisiksi luokitellut hankkeetkaan ole erityisen sukupuolisensitiivisiä. Ohjelman toteutus kaipaa kehittämistä sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja erityisesti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen näkökulmasta. Innovatiivisuus toteutusperiaatteena liittyy uusiin tavoitteisiin, lähestymistapoihin ja toimintatapoihin. Periaate ei ole erityisen vahva ohjelman toteutuksessa. Innovatiivisuus ilmenee pääosin yksittäisinä kokeiluina tai uusina lähestymistapoina sekä uudenlaisina yhteistyörakenteina ja toimintamalleina. Syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisyn samoin kuin työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien tilanteen parantamisen kannalta erityisesti ne toimintamallit, joilla on kyetty luomaan linkkejä koulutuksen ja työllistämisen yhdistämiseen samoin kuin vahvistamaan yhteyksiä yrityksiin ja työantajiin sekä työyhteisöihin, edustavat selkeimmin uudenlaisia toimintatapoja. LUKU Tiivistelmä 15
16 LUKU Tiivistelmä Ohjelman toteutuksen monitahoisuus ja muun muassa kehittämiskumppanuuksien yhteistyön rakentaminen ja kehittäminen on vienyt aikaa itse toimintamallien kehittämiseltä ja yhteiseltä kehitystyöltä, minkä voi arvioida heikentäneen innovatiivisten lähestymistapojen syntymistä. Myös toimeenpanojärjestelmään ja hallinnointiin liittyvät jäykkyydet ja säännösten tulkinnat ovat rajanneet kokeilevuutta. Ohjelman toteutus edellyttäisi toimeenpanojärjestelmältä suurempaa joustavuutta ja poikkihallinnollisuutta. Tämä koskee myös rahoitusmekanismien ja maksatusten kehittämistä. Kansainvälinen yhteistyö on yhteisöaloitteen keskeisiä periaatteita. Kansainvälisen yhteistyön toteutuksessa on ollut monia ongelmia, jotka johtuvat sekä kansainvälisen yhteistyön toteutustavoista, eri jäsenmaiden erilaisista käytännöistä että itse kansainvälisten kumppanuuksien toteutuksesta mutta myös hanketoimijoiden valmiuksista kansainväliseen yhteistyöhön. Periaate ei ole toteutunut täysin toivotulla tavalla ja kansainvälisestä yhteistyöstä saadut hyödyt näyttäisivät jäävän vähäisiksi panostuksiin nähden. Kansainvälisen yhteistyön toteutusmuodot ovat olleet enimmäkseen tiedon ja kokemusten vaihtoa, jota on toteutettu yhteisin seminaarein ja opintomatkoin ja osaksi myös henkilövaihdon avulla. Pääosin kansainvälinen yhteistyö on tuottanut uutta tietoa ja osaamista, josta saatava hyöty on sitä kattavampi, mitä useammat kehittämiskumppanuuksien toimijat yhteistyöhön ovat osallistuneet. Joissakin yksittäisissä tapauksissa on edetty toimintamallien ja menetelmien yhteiseen kehittämiseen, josta on ollut selkeää hyötyä myös oman kehittämiskumppanuuden tulosten kehittymiselle. Kansainvälisen yhteistyön toteutus edellyttää kehittämistä sekä EU- että kansallisella tasolla. Yhteiseen kehittämistyöhön pääsemiseksi pitäisi vahvistaa keinoja sopivien kansainvälisten kumppaneiden löytymiseksi. Samoin kumppanuuksien kokoa voisi olla hyvä rajata pienempiin kumppanuuksiin. Kansainvälisen yhteistyön toteuttaminen edellyttää toteutuksesta saatujen oppimiskokemusten kartoittamista ja hyödyntämistä sekä hanketoimijoiden perehdyttämisen vahvistamista. Näistä oppimiskokemuksista olisi hyvä järjestää seminaari, erityisesti kun Equal -ohjelmassa uusi toteutuskierros on käynnistymässä. Valtavirtaistamisen periaatteen tarkoituksena on vahvistaa uusien menetelmien ja toimintamallien levittämistä ja vakiinnuttamista tavanomaiseen toimintaan eri tasoilla. Suuressa osassa hankkeita tulosten analysoiminen ja mallintaminen samoin kuin levittäminen ja valtavirtaistaminen on vasta alussa, joten tulokset ovat nähtävissä vasta myöhemmin. Näyttäisi siltä, että sekä levittäminen että erityisesti valtavirtaistamisen periaate on jäänyt kehittämiskumppanuuksien toteuttajille jossakin määrin hahmottomaksi, joten sen täsmentäminen ja toteutus edellyttää vahvistamista. Valtavirtaistamisessa yksi keskeisistä ongelmista on se, että harvoilla yksittäisillä hankkeilla 16
17 on todellisia vaikuttamiskanavia päätöksenteon tasolle ja mekanismit, joiden avulla hankkeiden tulokset huomioitaisiin paikallisessa tai kansallisessa päätöksenteossa ovat edelleen varsin heikot. Hanketasolla tähän tulisi kiinnittää huomiota jo toiminnan suunnittelussa ja käynnistyessä. Periaatteen toteutuksen kehittäminen edellyttää ohjelman toimeenpanosta vastaavilta ohjauksen vahvistamista. Valtavirtaistamisen vahvistaminen on kaiken kaikkiaan ohjelman toteutuksen suuri haaste. Temaattinen yhteistyö on Equal-yhteisöaloitteeseen sisällytetty toteutustapa tulosten kehittämisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen ja valtavirtaistamisen vahvistamiseksi. Temaattinen yhteistyö on vielä monin osin toteutusvaiheessa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että se ei toimi täysipainoisesti yhteisenä hyvien käytäntöjen kehittämisen ja keskinäisen oppimisen foorumina. Temaattinen yhteistyö edellyttäisi tässä suhteessa muun muassa intensiivisempää yhteistyötä. Myös valtavirtaistamisen mekanismien kehittämiseen ja vahvistamiseen tulisi kiinnittää huomiota enemmän temaattisen yhteistyön toteutuksessa. Erityisesti temaattisen yhteistyön ohjausryhmien toimintaa tulisi tehostaa. Ohjelman toteutus edellyttää kaiken kaikkiaan toimintatapojen sekä hanketoimijoiden verkostoitumisen ja vuorovaikutuksen kehittämistä keskinäisen oppimisen vahvistamiseksi. Vertaisoppimisen ja hyvien käytäntöjen valtavirtaistamisen vahvistamiseksi saattaisi yhtenä toimintamuotona olla hyvä harkita käytettäväksi Euroopan unionin Peer review -vertaisoppimiskäytännön soveltamista. Tällaiseen menettelyyn voitaisiin kehittää soveltuva toimintamalli kehittämiskumppanuustasolle, jolloin yksittäisen DPn kehittämää hyvää käytäntöä voisivat arvioida sekä muutama muu kehittämiskumppanuus että ulkopuoliset asiantuntijat. Temaattisen yhteistyön toteutustapa vaatii kehittämistä, jotta se toisi tavoiteltua lisäarvoa ohjelman toteutukseen ja vahvistaisi tulosten valtavirtaistamista. Toteutuksen linkittäminen esimerkiksi muihin kansallisiin kehittämisohjelmiin saattaisi vahvistaa valtavirtaistamista ja tulosten juurruttamista. LUKU Tiivistelmä Equal-ohjelmassa kehittymässä olevista innovaatioista Equal-yhteisöaloitteen tavoitteena on tuottaa innovaatioita, uusia lähestymistapoja ja valtavirtaistettavia innovatiivisia hyviä käytäntöjä. Suomalaisessa kontekstissa puhutaan innovatiivisista lähestymistavoista, jotka Equal-ohjelman toteutuksessa liittyvät erityisesti kumppanuusmallin testaamiseen sekä uusien toimintamallien ja -menetelmien kokeiluun. Ohjelman toteutuksen edettyä syntymässä olevia tuloksia ja niihin liittyen potentiaalisia uusia lähestymistapoja edustavia innovaatioita ja sitä, miten ne kohdentuvat Equal-yhteisöaloite-ohjelman ja sen toimenpidekokonaisuuksien tavoitteisiin, on voitu arvioida vasta alustavasti ja suuntaa-antavasti. Kun toimenpidekokonaisuudet eroavat toisistaan sekä tavoitteiltaan että laajuudeltaan ja kehittä- 17
18 LUKU Tiivistelmä miskumppanuudet tavoitteineen edustavat laajaa kirjoa, on jo toimenpidekokonaisuustasolla saati ohjelmatasolla yleistysten tekeminen syntymässä olevista uusista lähestymistavoista varsin vaikeaa. Tässä suhteessa ohjelman toteutuksesta syntyy varsin pirstaleinen kuva. Arvioinnissa on alustavasti eritelty toimenpidekokonaisuuskohtaisissa tarkasteluissa kehittymässä olevia tuloksia potentiaalisten innovaatioiden näkökulmasta. Kehittymässä olevia uusia keinoja on tarkasteltu radikaalien innovaatioiden, täysin uudenlaisten ratkaisujen ja inkrementaalien innovaatioiden, aikaisemmin kehitettyjen mallien yhdistelmien ja uuden kehittämisen näkökulmasta. Varsinaisesti uusia, radikaaleja innovaatioita sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi ei ohjelmatasolla näyttäisi olevan laajamittaisesti kehittymässä. Tämä vastaa osin myös niitä ennakointeja, jotka liittyivät jo ensimmäisen hakukierroksen valintaprosessin yhteydessä tehtyihin arvioihin hankkeiden ja hankehakemusten innovatiivisuudesta. Toisekseen voidaan kohtuudella kysyä, voidaanko täysin uusia innovaatioita odottaa syntyväksikään näin lyhyen ja monitahoisen toteutusprosessin aikana. Käynnistynyt kehittämistoiminta saattaa sinänsä luoda pohjaa uusien ratkaisujen ja toimintatapojen kehittymiselle pidemmällä tähtäyksellä. Sen sijaan eri toimenpidekokonaisuuksissa on löydettävissä erilaisia inkrementaaleja innovaatiota, jotka perustuvat aikaisemmin kehitettyjen menetelmien ja toimintamallien ja -sisältöjen yhdistelemiseen ja kehittämiseen sekä soveltamiseen uudella alueella, uudessa yhteydessä tai uusiin kohderyhmiin. Monissa hankkeissa on tuloksellisella tavalla kokeiltu ja yhdistelty aiemmin muissa yhteyksissä kehitettyjä toimintamalleja, jolloin niillä saattaa olla ainakin paikallisesti merkitystä. Equal-yhteisöaloitteen tiedonannossa innovaatioita on kohdentumisen mukaan jaoteltu tavoitekeskeisiin, prosessikeskeisiin ja kontekstikeskeisiin innovaatioihin. Käytännössä ohjelmassa toteutettavat kehittämiskumppanuudet tähtäävät samanaikaisesti useamman tyyppisiin innovaatioihin. Tavoitesuuntautuneita innovaatioita on syntymässä eri tasoilla, etenkin kohderyhmä- mutta myös prosessien tasolla erilaisina palveluina, toimintamalleina ja menetelminä. Erityisesti nämä liittyvät koulutukseen ja opetukseen, mutta myös uusiin teknologisiin sovellutuksiin. Myös uusien kohdealueiden ja -ryhmien esille nostaminen työmarkkinoilta syrjäytymisen tai syrjinnän näkökulmasta, ovat niin kansallisesti kuin suhteessa muuhun ESR-toimintaan merkittäviä uusia avauksia. Prosessisuuntautuneita innovaatioita, jotka ovat useimmiten aikaisemmin kehiteltyjen mallien uudenlaista yhdistämistä ja soveltamista uudessa yhteydessä, on kehitetty monin tavoin erityisesti työllistyvyys -toimenpidekokonaisuudessa. Tähän sekä kumppanuus -periaate että palvelujärjestelmästä nousevat haasteet ovat tarjonneet hyvät mahdollisuudet erityisesti palveluprosessien kehittämisessä. 18
19 Kontekstisuuntautuneita uusia lähestymistapoja on kehitetty varsin monessa kehittämiskumppanuudessa ja toimenpidekokonaisuudessa. Ne liittyvät uudenlaisiin toimijarakenteisiin ja verkostoihin. Merkittävimpiä tuloksia tässä suhteessa muuhun ESR-toimintaan nähden ovat uudenlaiset keinot yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja työyhteisöjen kanssa aikaansaatuun yhteistyöhön erityisesti joissakin työllistyvyys -toimenpidekokonaisuuden ja etnisen syrjinnän ehkäisyyn ja monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa. Monet kehitetyistä uusista keinoista liittyvät sekä uudenlaisiin toimija- ja yhteistyörakenteisiin että erilaisten asiakas- tai kohderyhmälähtöisten menetelmien, prosessien tai toimintamallien kehittämiseen. Ne vastaavat samalla toimintaympäristöstä nouseviin kehittämishaasteisiin ja tarjoavat ratkaisuja näiden haasteiden kohtaamiseen. Näiden tulosten kehittymiseen ovat erityisesti myötävaikuttaneet kumppanuus ja valtaistamisen periaate. Suuri haaste on millä tavoin kehittymässä olevat uudet yhteistyörakenteet, toimintamallit ja muut hyvät käytännöt nivotaan osaksi paikallista, alueellista tai kansallista kehittämistoimintaa. Tämä on haaste sekä kehittämiskumppanuuksien kumppanuusosapuolille että ohjelman toimeenpanojärjestelmälle, jonka tulisi vahvistaa Equal-ohjelman ja siinä syntyvien tulosten kytkeytymistä niin työllisyyden toimintasuunnitelmien kuin muun kansallisen kehittämisen toteutukseen. Samalla kun koko Equal-yhteisöaloite edustaa kokeilevuutta, voi sanoa myös ohjelman ensimmäisen toteutuskierroksen edustavan yhtälailla kokeilua. Equalyhteisöaloitteeseen on sisällytetty niin monia uusia toteutustapoja yhdellä kertaa, että se on ollut ensimmäisten kehittämiskumppanuuksien toteuttajille varsin haasteellista samoin kuin koko ohjelman toimeenpanolle. Toteutuksesta on kertynyt varsin paljon oppimiskokemuksia ohjelman toteutuksen kehittämiseksi, joita on syytä hyödyntää ohjelman toisella toteutuskierroksella. Erityisesti kumppanuus, valtaistaminen, valtavirtaistaminen ja temaattinen yhteistyö ovat toteutusperiaatteita, joiden soveltaminen laajemminkin ohjelmatoiminnassa voisi lisätä ohjelmallisen kehittämisen tuloksellisuutta, luoda uudenlaista kehittämisalustaa innovatiivisten käytäntöjen ja toimintamallien kehittymiselle pitkällä tähtäyksellä sekä vahvistaa ohjelmatoiminnan ja kansallisen kehittämistoiminnan keskinäistä sidettä. LUKU Tiivistelmä 19
20 Taulukko 1. Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus eri toimenpidekokonaisuuksissa. Toteutusperiaate Tpk Työllistyvyys Tpk Rasismin ehkäisy Tpk Sosiaalitalous Tpk Sopeutumiskyky Kumppanuus Toteutustavoissa ongelmallisuutta. Keskeinen merkitys uusien lähestymistapojen kehittymiselle, erityisesti prosessit ja yhteistyöverkostot ja kokonaisvaltaiset toimintamallit. Eri tyyppisiä toteutustapoja. Toteutunut varsin hyvin. Uusia toimijoita ja yhteistyötahoja. Toteutumisessa osin ongelmallisuutta. Hyödyttänyt pieniä toimijoita. Mahdollistanut osallistumisen ohjelmaan. Toteutustavoissa ongelmallisuutta. Näkyvyyttä ja täydentävyyttä toiminnalle. Osallisuus ja valtaistaminen Yhtäläiset mahdollisuudet Osallisuus ja valtaistaminen lähtökohtana. Kohderyhmän mukaan saannissa osin vaikeuksia. Asiakaslähtöiset ratkaisut ja toteutustavat. Syrjinnän ja syrjäytymisen kannalta haasteelliset ryhmät mukana. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen heikko. Toteutuu hyvin. Valtaistamista ja aitoa osallisuutta. Uusia malleja myös tähän. Kohdentuu erilaisiin maahanmuuttajaryhmiin. Myönteistä maahanmuuttajanaisiin kohdistuvat toimet. Vahvistaa tasa-arvonäkökulmaa. Kohderyhmän mukaan saannissa osin vaikeuksia. Sitouttamisessa ja valtaistamisessa kohdattu haasteita. Vaikeassa työmarkkinaasemassa olevat ryhmät huomioitu. Ei sukupuolten tasa-arvoon liittyviä painotuksia. Kohderyhmä osallistettu toimintaan. Kumppanitoimijat osallisina toteutuksessa. Räätälöityjä tuotteita ja toimintamalleja. Kohdentuu pääosin yli 40 -vuotiaille. Myös maahanmuuttajat ja vammaiset. Innovatiivisuus Kokeilevuutta. Uusia avauksia, pääosin aikaisemmin kehitetyn ja uuden yhdistämistä. Uusia avauksia, erityisesti sekä opetuksen että monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen. Ilmenee kehittämisessä ja uusien toimintamallien ja kulttuurin luomisessa. Uusi alue. Innovatiivisuutta rajaavia toimeenpanon jäykkyyksiä. Näkyy heikosti tuloksissa. Tpk Segregaation purkaminen Toteutumisessa ongelmallisuutta. Vahvistanut vaikuttamismahdollisuuksia ja tulosten kehittämistä. Mahdollistanut osallistumisen ohjelmaan pienille toimijoille. Osallisuus ja valtaistaminen toteutuvat hyvin. Ilmenee räätälöidyissä ja sukupuolisensitiivisissä tuotoksissa ja toimintamalleissa. Tytöistä ammattia vaihtaviin aikuisiin naisiin. Poikien ja miesten kannustaminen ei tyypillisiin valintoihin puuttuu. Alueellista tasapainoa. Uusia lähestymistapoja ja toimintamalleja sekä yhteistyörakenteita. Tiivistelmä Tpk 5.5. Turvapaikanhakijat Toteutumisessa osin ongelmallisuutta. Vahvistanut näkyvyyttä, lisännyt yhteistyötä ja verkostoitumista. Osallisuus vaikuttanut myönteisesti. Rajaavia reunaehtoja. Heterogeenisia ryhmiä, erityishuomiota nuoriin ja myös naiserityisiä toimintamalleja. Uusi alue, hyödynnetty ja kehitetty maahanmuuttajahankkeiden oppimiskokemuksia. LUKU Ohjelmataso Kehittämiskumppanuus malli edellyttää kehittämistä. Uusia yhteistyörakenteita ja toimintamalleja syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kaiken kaikkiaan merkityksellinen. Myönteinen vaikutus. Toteutuu erityisen hyvin maahanmuuttajiin kohdistuvissa hankkeissa. Räätälöityjä ja asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Syrjinnän ja syrjäytymisen kannalta vahvistanut kohdentumista haasteellisiin ryhmiin. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen jäänyt heikoksi. Uusia kohderyhmiä, työelämälähtöiset ratkaisut. uusia toimintatapoja. Ohjelman toteutus ei tue riittävästi innovatiivisuutta. 20
Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4
Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Ylitarkastaja Varpu Taarna Työ- ja elinkeinoministeriö Rakennerahastojen hallinnointi Jäsenvaltioiden ja alueiden
LisätiedotNAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita
NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman
LisätiedotInnovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement
Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every
LisätiedotViite Komission kirje Asia Suomen vastaus komissiolle kansallisten romanistrategioiden toimeenpanon edistymisestä
Sosiaali- ja terveysministeriö E-JATKOKIRJE STM2012-00369 HTO Arrhenius Viveca 28.11.2012 JULKINEN 03.12.2012 ASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Komission kirje 19.10.2012 Asia Suomen vastaus komissiolle
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotKehittämisimpulsseja valtavirtaan
Suomen Equal ohjelman toimeenpanon väliarviointi Kehittämisimpulsseja valtavirtaan Väliarvioinnin loppuraportti Sosiaalikehitys Oy Hannele Syrjä Sari Pitkänen Jarmo Nieminen LTT-Tutkimus Oy Jari Karjalainen
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotHankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen
Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotGreen Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
LisätiedotAalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support
Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University
LisätiedotThe role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges
The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotSmart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar
Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar 23.5.2017 Krista Taipale Head of Internaltional Affairs Helsinki-Uusimaa Regional Council Internationalisation
LisätiedotStrategiset kumppanuushankkeet
Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1
LisätiedotOverview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland
Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of
LisätiedotProAgria. Opportunities For Success
ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotA new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia
LisätiedotErasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO
Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotTIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo
TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,
Lisätiedot13/04. Suomen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon väliarviointi. Arvioinnit
Suomen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon väliarviointi Kehittämisen vauhdittamisesta tulosten koostamiseen Väliarviointiraportti Sosiaalikehitys Oy Hannele Syrjä Robert Arnkil Sanna-Mari Lyytinen
LisätiedotTuloksia ja kokemuksia / results and experiences
EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG
LisätiedotRakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön
Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013
LisätiedotTiede yhteiskunnassa ohjelman 2012 haku. Risto Alatarvas
Tiede yhteiskunnassa ohjelman 2012 haku Risto Alatarvas 08.09.2011 Toimintalinjat (Action lines) Toimintalinja 1: A more dynamic governance of the science and society relationship, jonka alla Responsible
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 2008/0101(CNS) 2.9.2008 TARKISTUKSET 9-12 Mietintöluonnos Luca Romagnoli (PE409.790v01-00) ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotAineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit
Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia
LisätiedotIndoor Environment 2011-2015
Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotNaisjärjestöjen Keskusliitto
Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New
Lisätiedot7. Product-line architectures
7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software
LisätiedotSuomalainen koulutusosaaminen vientituotteena
Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents
LisätiedotVaikuttavuus ja arviointi
Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity
LisätiedotECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana
ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä
LisätiedotHankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen
Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Online-hanketyöpaja innovaatioiden siirto -hanketta valmisteleville 24.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa tehdään, jotta tuotokset
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotYritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet
Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8
LisätiedotAYYE 9/ HOUSING POLICY
AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we
LisätiedotSkene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene
Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.
LisätiedotTarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat
Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät
LisätiedotMetropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Opinto-ohjaajat Metropoliassa 14.11.2014 KTL, kehityspäällikkö Finnish Educational System Source: www.hamk.fi 14.11.2014 Ylemmät amk-tutkinnot pähkinänkuoressa
LisätiedotKeskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE
Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto
LisätiedotYhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi
Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus
LisätiedotThe ResiStand Project
INCREASING DISASTER RESILIENCE BY ESTABLISHING A SUSTAINABLE PROCESS TO SUPPORT STANDARDISATION OF TECHNOLOGIES AND SERVICES The ResiStand Project Experiences of the Coordinator P Woitsch Geowise, Finland
LisätiedotKestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10
Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus
LisätiedotMillainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?
Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä
LisätiedotThe CCR Model and Production Correspondence
The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls
LisätiedotCo-Design Yhteissuunnittelu
Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign
LisätiedotThe BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region
The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
Lisätiedot. LIFE+ HAKEMUKSEN VA V L A M L I M ST S E T L E U L 1
. LIFE+ HAKEMUKSEN VALMISTELU 1 HAKULOMAKKEET Hakulomakkeet on jaettu kolmeen osaan: Hallinnolliset A-lomakkeet Tekniset B- ja C-lomakkeet Taloudelliset (F) lomakkeet HALLINNOLLISET (A) LOMAKKEET 2011
Lisätiedot1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.
START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The
Lisätiedot7.4 Variability management
7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product
LisätiedotKaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä
M a t t i K a t t a i n e n O T M 1 1. 0 9. 2 0 1 9 Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä Ympäristöoikeustieteen
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotTutkijanuran ja -aseman kehittäminen (HR Excellence in Research)
Tutkijanuran ja -aseman kehittäminen (HR Excellence in Research) Tilannekatsaus 18.1.2017 Piia Löppönen Peruskirjan ja säännöstön käyttöönotto Komission ohjauksessa, Institutional HR-strategia prosessissa
LisätiedotOrganisaation kokonaissuorituskyvyn arviointi
Organisaation kokonaissuorituskyvyn arviointi Aila Järveläinen, 13.3.2018 aila.jarvelainen@trafi.fi Responsible traffic. Courage and co-operation. Hallintojärjestelmä CMS + SMS CMS SMS 29.3.2018 Finnish
LisätiedotKestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa
Kestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 28.3.2018 Henri Horn, Energia-alan neuvonantaja Ulkoministeriö,
LisätiedotOhjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen
Ohjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat 18.8.2016 Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen Miksi ja miten studiot? Todellinen tarve: uudet maisteriohjelmat alkamassa
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotKysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)
Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:
LisätiedotItä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008
Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,
LisätiedotDiaarinumero. Puhelinnumero. Tila: Saapunut
Loppuraportti Suomen rakennerahasto-ohjelma 26.11.2018 Hankekoodi S20755 Diaarinumero Puhelinnumero Tila Saapunut 1 Hankkeen perustiedot Hankkeen nimi 1.8.2016 31.7.2018 Toimintalinja Erityistavoite Tukimuoto
LisätiedotInnovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen
Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:
LisätiedotUusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen
The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project
LisätiedotSocial and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi
Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotBOARD PROGRAM Hallitusohjelma
BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotNew Skillsand Jobs- New Skills Network. hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011
New Skillsand Jobs- Tulevaisuuden osaajat hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011 New Skills Network Komission rahoittamaa temaattista toimintaa Tavoitteena levittää LLP-ohjelman tuloksia, edistää
Lisätiedot1 in Avril Cutler, Development Officer, Lanarkshire Recovery Network Rosie Line, Support Officer, Lanarkshire Movement for Change
Avril Cutler, Development Officer, Lanarkshire Recovery Network Rosie Line, Support Officer, Lanarkshire Movement for Change March 2017 1 in 4 1 background Period of listening (kuultiin yli 200 henkilöä,
LisätiedotSmart and Green Mining Regions of EU
Smart and Green Mining Regions of EU Vaihe 1: 30kk (Tammikuu 2017) Vaihe 2: 24kk Budjetti: 1 997 655 Rikasta Pohjoista 2018, Kemi Taustaa Euroopan komissio esitti 2015, että Lappi lähtee johtamaan kaivannaisalueiden
LisätiedotVUOSI 2015 / YEAR 2015
VUOSI 2015 / YEAR 2015 Kansainvälisen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen Developing international teaching and research activities Rehtorin strateginen rahoitus vuosille 2014-2016 / Strategic
Lisätiedotfor employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu
Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Employer Counselling www.tyomieli.fi Many models focus on rehabilitees We need to take care
LisätiedotSitoutumista ja yhteistyötä
FT, puheterapeutti Katja Koski Sitoutumista ja yhteistyötä 7 KOHDAN OHJELMALLA - TYÖKIRJA - (c) 2016 KatjaVox Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä työkirjaa tai sen osia ei saa kopioida ilman lupaa KatjaVox
LisätiedotBLOCKCHAINS AND ODR: SMART CONTRACTS AS AN ALTERNATIVE TO ENFORCEMENT
UNCITRAL EMERGENCE CONFERENCE 13.12.2016 Session I: Emerging Legal Issues in the Commercial Exploitation of Deep Seabed, Space and AI BLOCKCHAINS AND ODR: SMART CONTRACTS AS AN ALTERNATIVE TO ENFORCEMENT
LisätiedotUse of spatial data in the new production environment and in a data warehouse
Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population
LisätiedotTeollinen Internet & Digitalisaatio 2015
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen
LisätiedotJA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence
JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would
LisätiedotSTN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015
STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 Eemeli Workshop 2.2.2015 Otaniemi Leena Sarvaranta Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy VTT Technical Research Centre of Finland Ltd CONTENTS 1. Why?
LisätiedotYhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma
Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.
LisätiedotEnterprise Architecture TJTSE Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri
Enterprise Architecture TJTSE25 2009 Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri Jukka (Jups) Heikkilä Professor, IS (ebusiness) Faculty of Information Technology University of Jyväskylä e-mail: jups@cc.jyu.fi tel:
LisätiedotInformation on preparing Presentation
Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals
LisätiedotOstamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014
Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan
LisätiedotMANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA : ARVIOINTISUUNNITELMAN TOIMEENPANO INFOTILAISUUS
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA 2007-2013: ARVIOINTISUUNNITELMAN TOIMEENPANO INFOTILAISUUS 12.2.2008 ARVIOINTISUUNNITELMAN TAUSTALLA - Yleisasetus (EC No 1083/2006) - Working Document No. 5 Indicative guidelines
LisätiedotElinikäisen oppimisen ohjelma
Elinikäisen oppimisen ohjelma GRUNDTVIG Monenväliset eli keskitetyt toiminnot 2011 Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla
LisätiedotCIMO Osallisuus-työpaja
This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made
LisätiedotKeskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015
Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät 2015-2020 1. Edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta-
LisätiedotStrategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE
Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University
Lisätiedot16. Allocation Models
16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014
Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotMikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen?
Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Suomen lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen. Tavoitteena on että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa
LisätiedotLEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES.
LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES. Vaasan yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmä / The Equality Working Group of the University of Vaasa Työryhmän/Working
LisätiedotKOMPETENSSIT. Koulutus Opiskelija Tuuttori. Business Information Technologies. NQF, Taso 6 - edellyttävä osaaminen
Koulutus Opiskelija Tuuttori Business Information Technologies NQF, Taso 6 - edellyttävä osaaminen Ammattikorkeakoulututkinto ja alempi korkeakoulututkinto Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa
LisätiedotPresentation of the key principles of the Peer Review Impact Guidelines
THE LEONARDO-PROJECT Peer Review Impact - Ensuring the impact of Peer Review to improve the provision of VET in Europe, 2009-2011 Project number 2009-1-FI1-LEO05-01584 Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston
Lisätiedot