A r v i o i n n i t 15/04

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A r v i o i n n i t 15/04"

Transkriptio

1 Arvioinnit 15/04

2

3 SUOMEN EQUAL -YHTEISÖALOITEOHJELMAN TOIMEENPANON VÄLIARVIOINTI KOKEILEVUUDESTA VALTAVIRTAISTAMISEEN II VÄLIRAPORTTI Sosiaalikehitys Oy Hannele Syrjä, Sanna-Mari Lyytinen, Leila Partanen, Sari Pitkänen LTT-Tutkimus Oy Jari Karjalainen, Taina Kilpinen, Mikko Valtakari Joulukuu 2004

4 ESR arviointi -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Susanna Piepponen Toimitussihteeri - Editor Leena Lyra Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel ISBN ISSN Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab Helsinki 2004

5 SAATESANAT Euroopan sosiaalirahaston osarahoittaman EQUAL-yhteisöaloiteohjelman toisessa väliarviointiraportissa keskitytään arvioimaan ohjelman toteutusperiaatteiden ohjausvaikutusta toimenpidetasolla. Raportissa tarkastellaan myös alustavasti potentiaalisia kehittymässä olevia innovaatioita ja lähestymistapoja. Arviointiraportti kuuluu EQUAL-yhteisöaloitteen väliarviointiprosessiin ja sen tuottamaa tietoa hyödynnetään paitsi EQUAL-yhteisöaloitteen loppuohjelmakauden toimeenpanossa myös EU -tason EQUAL-ohjelmien arvioinnissa. EQUAL-yhteisöaohjelman arvioinnin ohjausryhmän puheenjohtajana ovat toimineet erikoissuunnittelija Susanna Piepponen (- 2/2004) ja erikoissuunnittelija Päivi Laatikainen työministeriöstä, jäseninä hallintovirkamies Riitta Kangasharju ja hallintovirkamies Åsa Sundholm Euroopan komissiosta, ylitarkastaja Elise Kovanen opetusministeriöstä, finanssisihteeri Lars Kolttola sosiaali- ja terveysministeriöstä, tutkija Simo Mannila Stakesista, projektipäällikkö Eeva-Liisa Koivuneva, ylitarkastaja Janne Pennanen ja projektineuvoja Varpu Taarna työministeriöstä. Ryhmän sihteerinä on toiminut projektineuvoja Raija Nokelainen työministeriöstä. Arvioinnin on toteuttanut Sosiaalikehitys Oy yhdessä LTT-tutkimus Oy:n kanssa. Helsingissä, joulukuussa 2004 Pertti Toivonen Johtaja 5

6 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT Equal -yhteisöaloite edustaa kokeilevuudessaan uudentyyppistä ohjelmaa koko Euroopan tasolla. Sen toteutukseen on kytketty useita toteutusperiaatteita tuloksellisuuden vahvistamiseksi ja uusien ratkaisujen kehittämiseksi syrjäytymisen ja syrjinnän ehkäisyyn sekä tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämiseen työmarkkinoilla. Sosiaalikehitys Oy vastaa Equal -yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon arvioinnin toteutuksesta vuosina yhteistyössä LTT-Tutkimus Oy:n kanssa. Arviointi on ollut jatkuvaa ja siinä korostuvat monitahoisten aineistojen ja menetelmien hyödyntäminen sekä säännöllinen vuoropuhelu ohjelman toteutukseen osallistuvien kanssa. Käsillä olevan Equal -yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon arvioinnin toisen väliraportin keskeinen näkökulma liittyy yhteisöaloitteen toteutusperiaatteisiin ja niiden myötävaikutukseen uusien ratkaisumallien ja toimintatapojen kehittymiselle. Raportissa tarkastellaan toteutusperiaatteiden arvioinnin tuloksia sekä kokoavasti ohjelmatasolla että ohjelman kuuden eri toimenpidekokonaisuuden osalta. Toisen väliraportin tarkoituksena on täydentää vuonna 2003 tuotettua väliarviointiraporttia. Equal -yhteisöaloitteen toteutusperiaatteet "kokeilevuudesta valtavirtaistamiseen" ovat tarjonneet haasteita niin ohjelman toimeenpanosta vastaaville, kehittämiskumppanuuksien toimijoille kuin arvioitsijoillekin, mikä on tehnyt arvioinnista myös erityisen kiinnostavan. Arvioinnin tavoitteena on palvella niin kansallisia toteuttajaviranomaisia kuin yhteisöaloitteen toteutuksesta vastaavia Euroopan Unionin tasolla ohjelman toimeenpanon ja yhteisöaloitteen kehittämiseksi. Arvioinnin toivotaan tukevan myös kehittämiskumppanuuksien toteutusta ja uuden toteutuskierroksen hanketoteuttajia. Yhteistyö ja vuoropuhelu kehittämiskumppanuuksien toimijoiden, ohjelman toimeenpanosta vastaavien ja eri tavoin Equal -ohjelman toteutukseen osallistuvien kanssa on ollut antoisaa ja rakentavaa. Esitämme kiitoksemme kaikille arvioinnin toteutukseen myötävaikuttaneille. Equal -yhteisöaloiteohjelman ensimmäisen toteutuskierroksen toiminta jatkuu loppukevääseen 2005, joten myös arviointi jatkuu. Kokonaisarvio yhteisöaloiteohjelman tuloksellisuudesta raportoidaan arvioinnin loppuraportissa syksyllä Helsingissä, joulukuussa 2004 Sosiaalikehitys Oy Tutkijatiimi LTT-Tutkimus Oy Tutkijatiimi 6

7 SISÄLLYS SAATESANAT...5 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT...6 TIIVISTELMÄ...11 Ohjelman toteutuksen eteneminen...12 Equal-yhteisöaloiteohjelman toteutusperiaatteiden ohjausvaikutus...13 Equal-ohjelmassa kehittymässä olevista innovaatioista...17 EXECUTIVE SUMMARY...22 Remarks for Introduction...22 Progress of the realisation of CIP Equal...23 Effectiveness of the key principles of CI Equal...24 On innovations on the way in Equal programme EQUAL-YHTEISÖALOITTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ARVIOINNIN TOTEUTUS Arviointitehtävä ja arvioinnin lähestymistapa Arvioinnin toteutus, aineistot ja metodit...40 Arvioinnin työnjako...42 Arviointitulosten raportointi EQUAL YHTEISÖALOITTEEN TOTEUTUSPERIAATTEIDEN OHJAUSVAIKUTUS Kumppanuus-periaate ja kehittämiskumppanuusmalli Kumppanuus -periaatteen sisällöstä Kumppanuus-periaatteen toteutuminen Kumppanuus-periaatteen ohjausvaikutus kehittymässä oleviin uusiin lähestymistapoihin Valtaistaminen Valtaistamisen käsite Valtaistamis-periaatteen ohjausvaikutus potentiaalisten uusien ratkaisujen kehittymiseen Yhtäläiset mahdollisuudet Innovaatiot sekä innovatiivisuus ja kokeilevuus Käsitteiden sisällöstä Innovaatio Innovatiivisuus Kehittymässä olevia innovaatioita Ohjelman toimeenpanon tuki innovatiivisuudelle Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen yhteistyön toteutus Kansainvälisen yhteistyön myötävaikutus uusien lähestymistapojen kehittymiseen

8 3.6 Verkostoituminen ja valtavirtaistaminen Käsitteistä Innovatiiviset hyvät käytännöt Verkostoitumisen ja valtavirtaistamisen toteutuksen kehittyminen Temaattinen verkostoituminen ja yhteistyö Yhteenveto ja johtopäätökset TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Toimenpidekokonaisuus Työllistyvyys Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuksien toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus Rasismin ehkäisy Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuksien toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus Sosiaalitalous Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuksien toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus Sopeutumiskyky Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuksien toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus Sukupuolten tasa-arvo Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuksien toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto

9 4.6 Toimenpidekokonaisuus 5.5. Turvapaikanhakijat Lähtökohdat Kehittämiskumppanuuden toteutuksen eteneminen Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus Innovaatiot Temaattisen yhteistyön eteneminen Yhteenveto EQUAL-OHJELMAN TOIMEENPANO Arvioinnin ohjaus YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Equal-yhteisöaloiteohjelman toteutusperiaatteiden ohjausvaikutus Equal-ohjelmassa kehittymässä olevista innovaatioista LÄHTEET LIITTEET Liite 1 - Kumppanuustoimijoille suunnattu kysely Liite 2 - ESR-ennakkoseurantatiedot ajalta

10 10

11 TIIVISTELMÄ Equal-yhteisöaloite edustaa kokeilevuutta ja uutta ohjelmatyyppiä koko Euroopan tasolla. Samalla kun sen tavoitteena on kokeilla ja löytää uusia, tehokkaita keinoja syrjinnän, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäisyyn työmarkkinoilla, sen toteutuksessa kokeillaan aikaisemman ohjelmakauden kokemusten perusteella useita uusia toteutustapoja. Niiden tavoitteena on tukea ohjelman toteutusta ja vahvistaa sen tuloksellisuutta. Näitä toteutusperiaatteita ovat kehittämiskumppanuus, valtaistaminen ja yhtäläiset mahdollisuudet, innovatiivisuus, kansainvälinen yhteistyö ja hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen. Kehittämiskumppanuuksien toteutusta tukevat muun muassa pyrkimys kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, toteutuksen vaiheistus, itsearvioinnin hyödyntäminen sekä verkostoituminen ja temaattinen yhteistyö. Käsillä olevassa Equal-yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon väliarvioinnin II väliraportissa on koottu yhteen arvioinnin tulokset siitä, millä tavoin nämä yhteisöaloitteeseen sisältyvät toteutusperiaatteet ovat tähän mennessä toteutuneet ja millä tavoin ne ovat myötävaikuttaneet ohjelmassa kehittymässä oleviin tuloksiin, uusiin keinoihin ja ratkaisumalleihin. Arviointitehtävään on kuulunut lisäksi kehittymässä olevien potentiaalisten innovaatioiden alustava erittely, joita on tarkasteltu toimenpidekokonaisuuksittain. Arviointi on perustunut monitahoisten aineistojen analyysiin sekä eri menetelmien, kuten haastattelujen ja kyselyjen hyödyntämiseen samoin kuin reaaliaikaiseen vuoropuheluun ohjelman ja siinä toteutettavien hankkeiden toteuttajien kanssa. Raportti täydentää vuonna 2003 annetun arvioinnin väliraportin tuloksia ohjelman toteutuksen, alustavien tulosten ja innovaatioiden sekä toteutusperiaatteiden tehokkuuden osalta. Yhteisöaloitteen toteutukseen liittyvän temaattisen yhteistyön kehittymistä on arvioitu lisäksi erikseen. Vaikka ohjelman toteutus on edennyt monin tavoin, voidaan kuitenkin ohjelman toteutuksen keskeneräisyydestä johtuen uusia keinoja ja lähestymistapoja arvioida vasta suuntaa-antavasti. Equal-yhteisöaloiteohjelman perimmäinen tavoite on myönteisten muutosten aikaan saaminen ja uusien tehokkaampien toimintatapojen ja käytäntöjen omaksuminen. Tavoitteena on löytää uusia toimintamalleja ja lähestymistapoja erityisesti toimintajärjestelmien kehittämiseen ja rakenteiden uudistamiseen sosiaalisen osallisuuden ja työllistyvyyden lisäämiseksi. Equal-ohjelman toteutusperiaatteita ja erityisesti kehittymässä olevia uusia lähestymistapoja on arvioinnissa tarkasteltu suhteessa toimintaympäristöön ja siitä nouseviin kehittämishaasteisiin. Kun Equal ohjelma toimenpidekokonaisuuksineen kattaa työmarkkinoiden kehittämisen kannalta useita haasteellisia kehittämisalueita, LUKU Tiivistelmä 11

12 LUKU Tiivistelmä kehittymässä olevia tuloksia ja mitä uutta ne voisivat tuoda kansalliseen kehittämiseen on tarkasteltu erityisesti suhteessa toimenpidekokonaisuuksien tavoitteisiin, kontekstiin ja aikaisempiin kehittämistuloksiin. Equal-yhteisöaloiteohjelman arvioinnin lopullisena tavoitteena on arvioida, mitä lisäarvoa ohjelman toteutus tuottaa syrjinnän ja syrjäytymisen kannalta työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien henkilöryhmien aseman parantamiseksi. Tässä suhteessa olennainen kysymys on, minkälaiseen kehityskontekstiin Equalyhteisöaloite asemoituu ja miten se kykenee punoutumaan siihen monitahoiseen ja -tasoiseen muutosprosessiin, jota kansallisella tasolla erilaisin strategioin ja ohjelmin pyritään viemään eteenpäin työmarkkinoiden kehittämiseksi ja työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden ja tasa-arvon lisäämiseksi. Erityisesti syrjäytymisen ehkäisyn ja työllistämisen haasteena on ollut suomalaiselle toiminta- ja palvelujärjestelmälle tyypillinen hallinnon ja palvelujen sektoroituneisuus ja hajanaisuus. Tässä suhteessa meneillään on näitä rakenteita koskeva murrosvaihe, joka on vahvistunut Equal-yhteisöaloiteohjelman käynnistymisen jälkeen. Muutos ilmenee erityisesti valtion ja kuntien uudenlaisena työnjakona ja yhteistyönä työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa koskevissa tehtävissä, samoin kansallisissa kehittämisohjelmissa ja seudullisten elinkeino- ja työllisyysstrategioiden kehittämisessä. Ohjelman toteutuksen haasteena on, miten se tukee ja mitä aineksia se tuottaa uusien rakenteiden kehittämiseen ja laajemmin hyvinvointipalveluiden paikalliseen ja alueelliseen kehittämiseen erityisesti syrjinnän, syrjäytymisen ehkäisyn ja työllistämisen osalta. Tässä suhteessa ohjelman toteutuksessa on meneillään haasteellinen vaihe. Ohjelman toteutuksen eteneminen Equal-ohjelman vaativa toteutustapa ja kehittämiskumppanuusyhteistyön rakentaminen ovat selkeästi vieneet aikaa varsinaisten työsuunnitelmien täysimääräiseltä toteuttamiselta. Erityisesti toiminnoiltaan tai alueelliselta kattavuudeltaan laajat kehittämiskumppanuushankkeet ovat olleet varsin raskaita ja aikaa vieviä toteuttaa. Kumppanuusprojektien hallinnointi ja joissakin kumppanuuksissa maksatusten vakavat viivästymiset ovat osin vaikeuttaneet työsuunnitelmien toteuttamista ja vieneet aikaa varsinaiselta kehittämistyöltä. Kumppanuusyhteistyö näyttää kuitenkin vahvistuneen kuluneen vuoden aikana useimmissa kehittämiskumppanuuksissa, joskin poikkeuksiakin tästä on. Yhteistyön kehittymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa kertymässä olevien tulosten kokoaminen, arvioinnin hyödyntäminen sekä keskinäisen vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen lisääntyminen. Kokonaisuudessaan ohjelman toteutus on edennyt pääosin suunnitelmien mukaan, vaikka suuria kehitysharppauksia ei ole otettukaan. Ensimmäiset kehittämiskumppanuudet ovat jo päättyneet, silti joissakin kehittämiskumppanuuksis- 12

13 sa kokeilut ovat vielä testausvaiheessa ja toiminto 2:n toteutus jatkuu. Kansainvälinen yhteistyö on pääosin päättymässä kuluvan syksyn aikana ja monissa kehittämiskumppanuuksissa tähän liittyvät toiminnot ovat olleet keskeisellä sijalla. Myös toisen hakukierroksen käynnistyminen on heijastunut monien kehittämiskumppanuuksien toimintaan uusien hankkeiden suunnitteluna. Näyttäisi siltä, että kaikin osin hankkeet eivät saavuta tavoitteitaan. Asiakastulosten osalta joillakin kehittämiskumppanuuksilla on ollut selkeitä ongelmia tavoittaa kohderyhmää tai asiakasryhmien tilanne on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi, jolloin tavoitteita on jouduttu tarkistamaan ja toimintoja on ollut kohdennettava uudestaan. Osin myös uusien lähestymistapojen kehittämisessä on jääty tavoitteista ja päädytty tavanomaiseen kehittämistoimintaan. Toiminto 3:n toteutus on varsinaisesti vasta käynnistynyt vuoden 2004 aikana ja parhaimmillaan kehittämiskumppanuudet ovat edenneet tulosten analysoimisessa, tuotteistamisessa ja mallintamisessa. Myös tulosten levittämissuunnitelmien täsmentäminen ja itse levittäminen on käynnistynyt. Varsinainen suunnitelmallinen tulosten levittäminen ja erityisesti valtavirtaistaminen, juurruttaminen tavanomaiseen toimintaan, on vasta aluillaan. Kaikki nämä toiminnot vaativat vahvistamista ohjelman toteutuksen loppukaudella. LUKU Tiivistelmä Equal-yhteisöaloiteohjelman toteutusperiaatteiden ohjausvaikutus Yhteisöaloitteeseen sisältyvät toteutusperiaatteet: kumppanuus ja erityisesti kehittämiskumppanuusmalli, osallisuus ja valtaistaminen, innovatiivisuus ja kansainvälinen yhteistyö samoin kuin valtavirtaistaminen ja temaattinen yhteistyö edustavat ohjelmallisen kehittämisen elementtejä, joiden voi arvioida luovan toteutuessaan hyvän kehittämisalustan uusien innovatiivisten menetelmien ja toimintamallien kehittymiselle. Toteutusperiaatteiden ohjausvaikutusta kehittymässä oleviin tuloksiin on ollut mahdollista arvioida vasta ennakoiden. Arvioinnin tulosten mukaan toteutusperiaatteet ovat myötävaikuttaneet monin tavoin tulosten kehittämiseen, mutta niiden toteutukseen sisältyy myös paljon kehittämishaasteita, joita parantamalla ohjelman tuloksellisuuden voi odottaa kohentuvan. Toteutusperiaatteiden toteutumista ja ohjausvaikutusta koskevat havainnot toimenpidekokonaisuuksittain on koottu taulukkoon tiivistelmän loppuun (Taulukko 1). Kaiken kaikkiaan kumppanuus-periaate on ohjelmatasolla eri toimenpidekokonaisuudet huomioiden toteutunut parhaiten. Sitä on myös ohjelma-asiakirjassa korostettu keskeisenä periaatteena. Kumppanuus-periaate on parhaimmillaan mahdollistanut uudenlaisten yhteistyömallien rakentamisen ja tuonut yhteen erilaisia toimijoita ja erilaista asiantuntemusta. Se on myös mahdollistanut monipuolisemman kehittämistoiminnan ja tässä mielessä kumppanuusperiaate näyttää vahvistaneen tavoitteena ollutta kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Vaikka kaikki 13

14 LUKU Tiivistelmä kehittämiskumppanuudet eivät välttämättä saavuta tavoitteitaan, näyttää siltä, että kumppanuusyhteistyön tuloksena syntyy myös uusia toimintamalleja ja keinoja syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisyyn työmarkkinoilla. Kumppanuus-periaate on erityisesti mahdollistanut ratkaisumallien kehittämisen toimintaympäristön kehityksestä nouseviin haasteisiin luomalla uusia yhteistyörakenteita sekä kehittämällä erilaisia toimintaprosesseja. Equal-yhteisöaloitteeseen sisältyvä kehittämiskumppanuus -malli on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi ja aitoa kehittämiskumppanuutta on syntynyt varsin vähän ohjelman toteutuksessa. Tästä syystä itse kehittämiskumppanuusmalli ja kehittämiskumppanuuksien toteutusmuodot edellyttävät kehittämistä. Kumppanuuksien rakentaminen edellyttää tarkoituksenmukaisten kumppanuustoimijoiden kokoamista ja yhteisen kehittämistehtävän ja tavoitteiden selkeää määrittämistä. Kehittämiskumppanuuksien toteutuksessa tulisi hyödyntää saatuja oppimiskokemuksia. Nämä koskevat muun muassa kumppanuustoimijoiden keskinäisten vastuiden selventämistä ja sitoutumisen vahvistamista, hallinnoivien organisaatioiden ja ohjausryhmien roolin selkeyttämistä, oman arvioinnin toteutuksen kehittämistä, verkostoyhteistyön vahvistamista ja kumppanuuden sisäisten työtapojen kehittämistä tuloksellisuuden vahvistamiseksi. Yhteistyömuotojen kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota heti kumppanuuksien toiminnan käynnistyessä. Tässä on myös ohjelman toimeenpanosta vastaavilla keskeinen merkitys sekä ohjauksen että muun muassa toteutuksen tuen ja työvälineiden kehittämisessä. Valtaistaminen on toinen ohjelma-asiakirjassa korostettu toteutusperiaate, johon liittyvät niin kumppanitoimijoiden kuin kohderyhmän osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet kumppanuuksien toteutukseen. Valtaistaminen ohjelman ja eri toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa on toteutunut jokseenkin hyvin kohderyhmä -tasolla. Kehittämiskumppanuuksissa on pyritty aidosti luomaan edellytyksiä osallisuudelle ja valtaistamiseen liittyvälle voimavaraistumiselle. Toteutusperiaatteen ohjausvaikutus näkyy sekä kohderyhmälähtöisten ja yksilöllisten menetelmien, toimintamallien ja prosessien kehittämisenä että parhaimmillaan myös vaikutusmahdollisuuksina menetelmien tai toimintamallien kehittämiseen ja osallisuutena itse hankkeiden toteutukseen joko käytännön projektityöntekijänä tai ohjausryhmän jäsenenä. Asiakkaiden rekrytointi ja kohderyhmän valtaistaminen ja sitouttaminen sekä käytännön osallisuus on kohdannut myös ongelmia erityisesti syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistämiseen liittyvissä hankkeissa. Ongelmat ovat tuttuja erilaisista työllistämishankkeista ja ne liittyvät haasteellisten asiakasryhmien moniongelmaisuuteen ja sitouttamiseen. Osallisuus -periaatetta tulisikin edelleen toteutuksessa vahvistaa, kehittää uusia keinoja ja hyödyntää ohjelman toteutuksesta saatuja oppimiskokemuksia, joihin yksittäisissä kehittämiskumppanuuksissa on erityisesti paneuduttu. 14

15 Kumppanitoimijoiden tasolla valtaistamiseen liittyvä vaikutusmahdollisuuksien varmistaminen näyttäisi toteutuvan varsin hyvin. Periaatteen toteutumisen esteenä näyttäisi pikemminkin olevan sitoutumisen heikkous. Tähän voidaan vaikuttaa kehittämiskumppanuuksien rakentamista ja yhteistyötä vahvistavilla menetelmillä. Tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota jo kehittämiskumppanuuden käynnistyessä. Erityisesti yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden roolin, mutta myös viranomaisyhteistyön vahvistaminen on ohjelman jatkototeutuksessa edelleen haasteena. Yhtäläisten mahdollisuuksien näkökulmasta ohjelman toteutus on kohdistunut pääosin haasteellisiin ryhmiin syrjinnän ja syrjäytymisen näkökulmasta. Ohjelman toteutus on nostanut esiin myös uusia kohderyhmiä ESR -ohjelmien toteutuksessa, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöryhmät. Yhtäläisten mahdollisuuksien toteutuminen ilmenee etenkin monien kohderyhmäerityisten uusien menetelmien ja toimintamallien kehittämisenä muun muassa vammaisiin ja vajaakuntoisiin sekä etnisiin ryhmiin kohdistuvissa hankkeissa. Yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyviä ilmiöitä on jonkin verran kartoitettu tutkimuksin. Suoranaisen syrjinnän ja esimerkiksi rasismin ehkäisyä korostuneemmin monissa hankkeissa on pyritty vaikuttamaan välillistä syrjintää edustaviin ilmiöihin. Monissa kehittämiskumppanuuksissa välittömänä kohderyhmänä ovat työyhteisöt, viranomaiset tai opetushenkilöstö, jolloin tavoitteena on yhdenvertaisuuden edistäminen välillisesti. Sukupuolten tasa-arvon edistämistä on yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyen painotettu Equal-yhteisöaloitteessa. Arvioinnissa on jo aiemmin nostettu esiin, ettei sukupuolten tasa-arvon edistäminen eikä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen periaate toteudu ohjelmassa tavoitteiden mukaisesti. Eri toimenpidekokonaisuuksissa toteutetaan yksittäisiä naiserityisiä hankkeita tai osaprojekteja, jotka tuovat lisäarvoa ohjelman toteutukseen, mutta lähes puolet hankkeista on sukupuolineutraaleja eivätkä tasa-arvopainotteisiksi luokitellut hankkeetkaan ole erityisen sukupuolisensitiivisiä. Ohjelman toteutus kaipaa kehittämistä sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja erityisesti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen näkökulmasta. Innovatiivisuus toteutusperiaatteena liittyy uusiin tavoitteisiin, lähestymistapoihin ja toimintatapoihin. Periaate ei ole erityisen vahva ohjelman toteutuksessa. Innovatiivisuus ilmenee pääosin yksittäisinä kokeiluina tai uusina lähestymistapoina sekä uudenlaisina yhteistyörakenteina ja toimintamalleina. Syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisyn samoin kuin työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien tilanteen parantamisen kannalta erityisesti ne toimintamallit, joilla on kyetty luomaan linkkejä koulutuksen ja työllistämisen yhdistämiseen samoin kuin vahvistamaan yhteyksiä yrityksiin ja työantajiin sekä työyhteisöihin, edustavat selkeimmin uudenlaisia toimintatapoja. LUKU Tiivistelmä 15

16 LUKU Tiivistelmä Ohjelman toteutuksen monitahoisuus ja muun muassa kehittämiskumppanuuksien yhteistyön rakentaminen ja kehittäminen on vienyt aikaa itse toimintamallien kehittämiseltä ja yhteiseltä kehitystyöltä, minkä voi arvioida heikentäneen innovatiivisten lähestymistapojen syntymistä. Myös toimeenpanojärjestelmään ja hallinnointiin liittyvät jäykkyydet ja säännösten tulkinnat ovat rajanneet kokeilevuutta. Ohjelman toteutus edellyttäisi toimeenpanojärjestelmältä suurempaa joustavuutta ja poikkihallinnollisuutta. Tämä koskee myös rahoitusmekanismien ja maksatusten kehittämistä. Kansainvälinen yhteistyö on yhteisöaloitteen keskeisiä periaatteita. Kansainvälisen yhteistyön toteutuksessa on ollut monia ongelmia, jotka johtuvat sekä kansainvälisen yhteistyön toteutustavoista, eri jäsenmaiden erilaisista käytännöistä että itse kansainvälisten kumppanuuksien toteutuksesta mutta myös hanketoimijoiden valmiuksista kansainväliseen yhteistyöhön. Periaate ei ole toteutunut täysin toivotulla tavalla ja kansainvälisestä yhteistyöstä saadut hyödyt näyttäisivät jäävän vähäisiksi panostuksiin nähden. Kansainvälisen yhteistyön toteutusmuodot ovat olleet enimmäkseen tiedon ja kokemusten vaihtoa, jota on toteutettu yhteisin seminaarein ja opintomatkoin ja osaksi myös henkilövaihdon avulla. Pääosin kansainvälinen yhteistyö on tuottanut uutta tietoa ja osaamista, josta saatava hyöty on sitä kattavampi, mitä useammat kehittämiskumppanuuksien toimijat yhteistyöhön ovat osallistuneet. Joissakin yksittäisissä tapauksissa on edetty toimintamallien ja menetelmien yhteiseen kehittämiseen, josta on ollut selkeää hyötyä myös oman kehittämiskumppanuuden tulosten kehittymiselle. Kansainvälisen yhteistyön toteutus edellyttää kehittämistä sekä EU- että kansallisella tasolla. Yhteiseen kehittämistyöhön pääsemiseksi pitäisi vahvistaa keinoja sopivien kansainvälisten kumppaneiden löytymiseksi. Samoin kumppanuuksien kokoa voisi olla hyvä rajata pienempiin kumppanuuksiin. Kansainvälisen yhteistyön toteuttaminen edellyttää toteutuksesta saatujen oppimiskokemusten kartoittamista ja hyödyntämistä sekä hanketoimijoiden perehdyttämisen vahvistamista. Näistä oppimiskokemuksista olisi hyvä järjestää seminaari, erityisesti kun Equal -ohjelmassa uusi toteutuskierros on käynnistymässä. Valtavirtaistamisen periaatteen tarkoituksena on vahvistaa uusien menetelmien ja toimintamallien levittämistä ja vakiinnuttamista tavanomaiseen toimintaan eri tasoilla. Suuressa osassa hankkeita tulosten analysoiminen ja mallintaminen samoin kuin levittäminen ja valtavirtaistaminen on vasta alussa, joten tulokset ovat nähtävissä vasta myöhemmin. Näyttäisi siltä, että sekä levittäminen että erityisesti valtavirtaistamisen periaate on jäänyt kehittämiskumppanuuksien toteuttajille jossakin määrin hahmottomaksi, joten sen täsmentäminen ja toteutus edellyttää vahvistamista. Valtavirtaistamisessa yksi keskeisistä ongelmista on se, että harvoilla yksittäisillä hankkeilla 16

17 on todellisia vaikuttamiskanavia päätöksenteon tasolle ja mekanismit, joiden avulla hankkeiden tulokset huomioitaisiin paikallisessa tai kansallisessa päätöksenteossa ovat edelleen varsin heikot. Hanketasolla tähän tulisi kiinnittää huomiota jo toiminnan suunnittelussa ja käynnistyessä. Periaatteen toteutuksen kehittäminen edellyttää ohjelman toimeenpanosta vastaavilta ohjauksen vahvistamista. Valtavirtaistamisen vahvistaminen on kaiken kaikkiaan ohjelman toteutuksen suuri haaste. Temaattinen yhteistyö on Equal-yhteisöaloitteeseen sisällytetty toteutustapa tulosten kehittämisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen ja valtavirtaistamisen vahvistamiseksi. Temaattinen yhteistyö on vielä monin osin toteutusvaiheessa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että se ei toimi täysipainoisesti yhteisenä hyvien käytäntöjen kehittämisen ja keskinäisen oppimisen foorumina. Temaattinen yhteistyö edellyttäisi tässä suhteessa muun muassa intensiivisempää yhteistyötä. Myös valtavirtaistamisen mekanismien kehittämiseen ja vahvistamiseen tulisi kiinnittää huomiota enemmän temaattisen yhteistyön toteutuksessa. Erityisesti temaattisen yhteistyön ohjausryhmien toimintaa tulisi tehostaa. Ohjelman toteutus edellyttää kaiken kaikkiaan toimintatapojen sekä hanketoimijoiden verkostoitumisen ja vuorovaikutuksen kehittämistä keskinäisen oppimisen vahvistamiseksi. Vertaisoppimisen ja hyvien käytäntöjen valtavirtaistamisen vahvistamiseksi saattaisi yhtenä toimintamuotona olla hyvä harkita käytettäväksi Euroopan unionin Peer review -vertaisoppimiskäytännön soveltamista. Tällaiseen menettelyyn voitaisiin kehittää soveltuva toimintamalli kehittämiskumppanuustasolle, jolloin yksittäisen DPn kehittämää hyvää käytäntöä voisivat arvioida sekä muutama muu kehittämiskumppanuus että ulkopuoliset asiantuntijat. Temaattisen yhteistyön toteutustapa vaatii kehittämistä, jotta se toisi tavoiteltua lisäarvoa ohjelman toteutukseen ja vahvistaisi tulosten valtavirtaistamista. Toteutuksen linkittäminen esimerkiksi muihin kansallisiin kehittämisohjelmiin saattaisi vahvistaa valtavirtaistamista ja tulosten juurruttamista. LUKU Tiivistelmä Equal-ohjelmassa kehittymässä olevista innovaatioista Equal-yhteisöaloitteen tavoitteena on tuottaa innovaatioita, uusia lähestymistapoja ja valtavirtaistettavia innovatiivisia hyviä käytäntöjä. Suomalaisessa kontekstissa puhutaan innovatiivisista lähestymistavoista, jotka Equal-ohjelman toteutuksessa liittyvät erityisesti kumppanuusmallin testaamiseen sekä uusien toimintamallien ja -menetelmien kokeiluun. Ohjelman toteutuksen edettyä syntymässä olevia tuloksia ja niihin liittyen potentiaalisia uusia lähestymistapoja edustavia innovaatioita ja sitä, miten ne kohdentuvat Equal-yhteisöaloite-ohjelman ja sen toimenpidekokonaisuuksien tavoitteisiin, on voitu arvioida vasta alustavasti ja suuntaa-antavasti. Kun toimenpidekokonaisuudet eroavat toisistaan sekä tavoitteiltaan että laajuudeltaan ja kehittä- 17

18 LUKU Tiivistelmä miskumppanuudet tavoitteineen edustavat laajaa kirjoa, on jo toimenpidekokonaisuustasolla saati ohjelmatasolla yleistysten tekeminen syntymässä olevista uusista lähestymistavoista varsin vaikeaa. Tässä suhteessa ohjelman toteutuksesta syntyy varsin pirstaleinen kuva. Arvioinnissa on alustavasti eritelty toimenpidekokonaisuuskohtaisissa tarkasteluissa kehittymässä olevia tuloksia potentiaalisten innovaatioiden näkökulmasta. Kehittymässä olevia uusia keinoja on tarkasteltu radikaalien innovaatioiden, täysin uudenlaisten ratkaisujen ja inkrementaalien innovaatioiden, aikaisemmin kehitettyjen mallien yhdistelmien ja uuden kehittämisen näkökulmasta. Varsinaisesti uusia, radikaaleja innovaatioita sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi ei ohjelmatasolla näyttäisi olevan laajamittaisesti kehittymässä. Tämä vastaa osin myös niitä ennakointeja, jotka liittyivät jo ensimmäisen hakukierroksen valintaprosessin yhteydessä tehtyihin arvioihin hankkeiden ja hankehakemusten innovatiivisuudesta. Toisekseen voidaan kohtuudella kysyä, voidaanko täysin uusia innovaatioita odottaa syntyväksikään näin lyhyen ja monitahoisen toteutusprosessin aikana. Käynnistynyt kehittämistoiminta saattaa sinänsä luoda pohjaa uusien ratkaisujen ja toimintatapojen kehittymiselle pidemmällä tähtäyksellä. Sen sijaan eri toimenpidekokonaisuuksissa on löydettävissä erilaisia inkrementaaleja innovaatiota, jotka perustuvat aikaisemmin kehitettyjen menetelmien ja toimintamallien ja -sisältöjen yhdistelemiseen ja kehittämiseen sekä soveltamiseen uudella alueella, uudessa yhteydessä tai uusiin kohderyhmiin. Monissa hankkeissa on tuloksellisella tavalla kokeiltu ja yhdistelty aiemmin muissa yhteyksissä kehitettyjä toimintamalleja, jolloin niillä saattaa olla ainakin paikallisesti merkitystä. Equal-yhteisöaloitteen tiedonannossa innovaatioita on kohdentumisen mukaan jaoteltu tavoitekeskeisiin, prosessikeskeisiin ja kontekstikeskeisiin innovaatioihin. Käytännössä ohjelmassa toteutettavat kehittämiskumppanuudet tähtäävät samanaikaisesti useamman tyyppisiin innovaatioihin. Tavoitesuuntautuneita innovaatioita on syntymässä eri tasoilla, etenkin kohderyhmä- mutta myös prosessien tasolla erilaisina palveluina, toimintamalleina ja menetelminä. Erityisesti nämä liittyvät koulutukseen ja opetukseen, mutta myös uusiin teknologisiin sovellutuksiin. Myös uusien kohdealueiden ja -ryhmien esille nostaminen työmarkkinoilta syrjäytymisen tai syrjinnän näkökulmasta, ovat niin kansallisesti kuin suhteessa muuhun ESR-toimintaan merkittäviä uusia avauksia. Prosessisuuntautuneita innovaatioita, jotka ovat useimmiten aikaisemmin kehiteltyjen mallien uudenlaista yhdistämistä ja soveltamista uudessa yhteydessä, on kehitetty monin tavoin erityisesti työllistyvyys -toimenpidekokonaisuudessa. Tähän sekä kumppanuus -periaate että palvelujärjestelmästä nousevat haasteet ovat tarjonneet hyvät mahdollisuudet erityisesti palveluprosessien kehittämisessä. 18

19 Kontekstisuuntautuneita uusia lähestymistapoja on kehitetty varsin monessa kehittämiskumppanuudessa ja toimenpidekokonaisuudessa. Ne liittyvät uudenlaisiin toimijarakenteisiin ja verkostoihin. Merkittävimpiä tuloksia tässä suhteessa muuhun ESR-toimintaan nähden ovat uudenlaiset keinot yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja työyhteisöjen kanssa aikaansaatuun yhteistyöhön erityisesti joissakin työllistyvyys -toimenpidekokonaisuuden ja etnisen syrjinnän ehkäisyyn ja monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa. Monet kehitetyistä uusista keinoista liittyvät sekä uudenlaisiin toimija- ja yhteistyörakenteisiin että erilaisten asiakas- tai kohderyhmälähtöisten menetelmien, prosessien tai toimintamallien kehittämiseen. Ne vastaavat samalla toimintaympäristöstä nouseviin kehittämishaasteisiin ja tarjoavat ratkaisuja näiden haasteiden kohtaamiseen. Näiden tulosten kehittymiseen ovat erityisesti myötävaikuttaneet kumppanuus ja valtaistamisen periaate. Suuri haaste on millä tavoin kehittymässä olevat uudet yhteistyörakenteet, toimintamallit ja muut hyvät käytännöt nivotaan osaksi paikallista, alueellista tai kansallista kehittämistoimintaa. Tämä on haaste sekä kehittämiskumppanuuksien kumppanuusosapuolille että ohjelman toimeenpanojärjestelmälle, jonka tulisi vahvistaa Equal-ohjelman ja siinä syntyvien tulosten kytkeytymistä niin työllisyyden toimintasuunnitelmien kuin muun kansallisen kehittämisen toteutukseen. Samalla kun koko Equal-yhteisöaloite edustaa kokeilevuutta, voi sanoa myös ohjelman ensimmäisen toteutuskierroksen edustavan yhtälailla kokeilua. Equalyhteisöaloitteeseen on sisällytetty niin monia uusia toteutustapoja yhdellä kertaa, että se on ollut ensimmäisten kehittämiskumppanuuksien toteuttajille varsin haasteellista samoin kuin koko ohjelman toimeenpanolle. Toteutuksesta on kertynyt varsin paljon oppimiskokemuksia ohjelman toteutuksen kehittämiseksi, joita on syytä hyödyntää ohjelman toisella toteutuskierroksella. Erityisesti kumppanuus, valtaistaminen, valtavirtaistaminen ja temaattinen yhteistyö ovat toteutusperiaatteita, joiden soveltaminen laajemminkin ohjelmatoiminnassa voisi lisätä ohjelmallisen kehittämisen tuloksellisuutta, luoda uudenlaista kehittämisalustaa innovatiivisten käytäntöjen ja toimintamallien kehittymiselle pitkällä tähtäyksellä sekä vahvistaa ohjelmatoiminnan ja kansallisen kehittämistoiminnan keskinäistä sidettä. LUKU Tiivistelmä 19

20 Taulukko 1. Toteutusperiaatteiden toteutuminen ja ohjausvaikutus eri toimenpidekokonaisuuksissa. Toteutusperiaate Tpk Työllistyvyys Tpk Rasismin ehkäisy Tpk Sosiaalitalous Tpk Sopeutumiskyky Kumppanuus Toteutustavoissa ongelmallisuutta. Keskeinen merkitys uusien lähestymistapojen kehittymiselle, erityisesti prosessit ja yhteistyöverkostot ja kokonaisvaltaiset toimintamallit. Eri tyyppisiä toteutustapoja. Toteutunut varsin hyvin. Uusia toimijoita ja yhteistyötahoja. Toteutumisessa osin ongelmallisuutta. Hyödyttänyt pieniä toimijoita. Mahdollistanut osallistumisen ohjelmaan. Toteutustavoissa ongelmallisuutta. Näkyvyyttä ja täydentävyyttä toiminnalle. Osallisuus ja valtaistaminen Yhtäläiset mahdollisuudet Osallisuus ja valtaistaminen lähtökohtana. Kohderyhmän mukaan saannissa osin vaikeuksia. Asiakaslähtöiset ratkaisut ja toteutustavat. Syrjinnän ja syrjäytymisen kannalta haasteelliset ryhmät mukana. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen heikko. Toteutuu hyvin. Valtaistamista ja aitoa osallisuutta. Uusia malleja myös tähän. Kohdentuu erilaisiin maahanmuuttajaryhmiin. Myönteistä maahanmuuttajanaisiin kohdistuvat toimet. Vahvistaa tasa-arvonäkökulmaa. Kohderyhmän mukaan saannissa osin vaikeuksia. Sitouttamisessa ja valtaistamisessa kohdattu haasteita. Vaikeassa työmarkkinaasemassa olevat ryhmät huomioitu. Ei sukupuolten tasa-arvoon liittyviä painotuksia. Kohderyhmä osallistettu toimintaan. Kumppanitoimijat osallisina toteutuksessa. Räätälöityjä tuotteita ja toimintamalleja. Kohdentuu pääosin yli 40 -vuotiaille. Myös maahanmuuttajat ja vammaiset. Innovatiivisuus Kokeilevuutta. Uusia avauksia, pääosin aikaisemmin kehitetyn ja uuden yhdistämistä. Uusia avauksia, erityisesti sekä opetuksen että monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen. Ilmenee kehittämisessä ja uusien toimintamallien ja kulttuurin luomisessa. Uusi alue. Innovatiivisuutta rajaavia toimeenpanon jäykkyyksiä. Näkyy heikosti tuloksissa. Tpk Segregaation purkaminen Toteutumisessa ongelmallisuutta. Vahvistanut vaikuttamismahdollisuuksia ja tulosten kehittämistä. Mahdollistanut osallistumisen ohjelmaan pienille toimijoille. Osallisuus ja valtaistaminen toteutuvat hyvin. Ilmenee räätälöidyissä ja sukupuolisensitiivisissä tuotoksissa ja toimintamalleissa. Tytöistä ammattia vaihtaviin aikuisiin naisiin. Poikien ja miesten kannustaminen ei tyypillisiin valintoihin puuttuu. Alueellista tasapainoa. Uusia lähestymistapoja ja toimintamalleja sekä yhteistyörakenteita. Tiivistelmä Tpk 5.5. Turvapaikanhakijat Toteutumisessa osin ongelmallisuutta. Vahvistanut näkyvyyttä, lisännyt yhteistyötä ja verkostoitumista. Osallisuus vaikuttanut myönteisesti. Rajaavia reunaehtoja. Heterogeenisia ryhmiä, erityishuomiota nuoriin ja myös naiserityisiä toimintamalleja. Uusi alue, hyödynnetty ja kehitetty maahanmuuttajahankkeiden oppimiskokemuksia. LUKU Ohjelmataso Kehittämiskumppanuus malli edellyttää kehittämistä. Uusia yhteistyörakenteita ja toimintamalleja syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kaiken kaikkiaan merkityksellinen. Myönteinen vaikutus. Toteutuu erityisen hyvin maahanmuuttajiin kohdistuvissa hankkeissa. Räätälöityjä ja asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Syrjinnän ja syrjäytymisen kannalta vahvistanut kohdentumista haasteellisiin ryhmiin. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen jäänyt heikoksi. Uusia kohderyhmiä, työelämälähtöiset ratkaisut. uusia toimintatapoja. Ohjelman toteutus ei tue riittävästi innovatiivisuutta. 20

Kehittämisimpulsseja valtavirtaan

Kehittämisimpulsseja valtavirtaan Suomen Equal ohjelman toimeenpanon väliarviointi Kehittämisimpulsseja valtavirtaan Väliarvioinnin loppuraportti Sosiaalikehitys Oy Hannele Syrjä Sari Pitkänen Jarmo Nieminen LTT-Tutkimus Oy Jari Karjalainen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

13/04. Suomen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon väliarviointi. Arvioinnit

13/04. Suomen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon väliarviointi. Arvioinnit Suomen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon väliarviointi Kehittämisen vauhdittamisesta tulosten koostamiseen Väliarviointiraportti Sosiaalikehitys Oy Hannele Syrjä Robert Arnkil Sanna-Mari Lyytinen

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Opinto-ohjaajat Metropoliassa 14.11.2014 KTL, kehityspäällikkö Finnish Educational System Source: www.hamk.fi 14.11.2014 Ylemmät amk-tutkinnot pähkinänkuoressa

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 Eemeli Workshop 2.2.2015 Otaniemi Leena Sarvaranta Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy VTT Technical Research Centre of Finland Ltd CONTENTS 1. Why?

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Employer Counselling www.tyomieli.fi Many models focus on rehabilitees We need to take care

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Arvioinnin rooli hankkeessa

Arvioinnin rooli hankkeessa Innovatiivisuus ei auta, jos hanketyön tuloksia ei oteta käyttöön Leonardo da Vinci Hankkeen laadunhallinta & arviointi Kv-toiminta on keino koulutuksen ja sen laadun kehittämiseen Miten varmistetaan hankkeen

Lisätiedot

New Skillsand Jobs- New Skills Network. hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011

New Skillsand Jobs- New Skills Network. hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011 New Skillsand Jobs- Tulevaisuuden osaajat hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011 New Skills Network Komission rahoittamaa temaattista toimintaa Tavoitteena levittää LLP-ohjelman tuloksia, edistää

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät 2015-2020 1. Edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Osallistuva budjetointi

Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Demokratia-ryhmä 24.8.2011 21.3.2011 Jussi Pajunen Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi on demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Koulutus ja viestintä yhteistyön välineinä

Koulutus ja viestintä yhteistyön välineinä Koulutus ja viestintä yhteistyön välineinä Viestintä ja koulutus pohjoinen-etelä kuntayhteistyön välineinä: Tukevat osallistujia ja ohjelmaa kehittävät ohjelmaa vuorovaikutuksen avulla Koulutus Kuntaliiton

Lisätiedot

Eurooppalaista keskustelua tulevasta ohjelmakaudesta

Eurooppalaista keskustelua tulevasta ohjelmakaudesta Eurooppalaista keskustelua tulevasta ohjelmakaudesta Rakennerahastopäivät Finlandia talo 15.11.2011 Counsellor for Regional Policy Jussi Yli Lahti, EUE, Bryssel jussi.yli-lahti@formin.fi Suurimmat muutokset

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

NBS projektin tilannekatsaus. Tasevastaavapäivä 8.11.2012 Pasi Aho

NBS projektin tilannekatsaus. Tasevastaavapäivä 8.11.2012 Pasi Aho NBS projektin tilannekatsaus Tasevastaavapäivä 8.11.2012 Pasi Aho Mieleenpalautus siitä mitä ollaan tekemässä... N B S V I S I O N NOW Common principles since Jan 1 2009: 2 balances Imbalance power pricing

Lisätiedot

ORKESTEROINTI-INNO TKK Dipoli Markku Markkula Anniina Hukari

ORKESTEROINTI-INNO TKK Dipoli Markku Markkula Anniina Hukari ORKESTEROINTI-INNO TKK Dipoli Markku Markkula Anniina Hukari Kansallinen Innovaatiostrategia 2008 Toimenpideohjelma: 1. Innovaatiotoiminta rajattomassa maailmassa 2. Innovatiiviset yksilöt ja yhteisöt

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Competitiveness with user and customer experience

Competitiveness with user and customer experience Competitiveness with user and customer experience MPD Workshop 10.6.2015 Results of the group works Eija Kaasinen VTT Technical Research Centre of Finland Group work In pairs: Discuss the ideas you have

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Seven European regions join their forces to create new opportunities from the needs of an ageing population

Seven European regions join their forces to create new opportunities from the needs of an ageing population Seven European regions join their forces to create new opportunities from the needs of an ageing population Seven regions Västerbotten, Sweden Häme, Finland Lorraine, France North Hungary, Hungary Asturias,

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Projektisykli. SKY Kansainvälistyvä kansanopisto 27.-28.11.2007 HEO

Projektisykli. SKY Kansainvälistyvä kansanopisto 27.-28.11.2007 HEO Projektisykli SKY Kansainvälistyvä kansanopisto 27.-28.11.2007 HEO Projektin ideointi Arviointi Tarvittavien toimenpiteiden nimeäminen Toteutus Projektisuunnitelman muotoilu Rahoitus Projektin ideointi

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

SYNERGIALLA VOIMAA MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJAT

SYNERGIALLA VOIMAA MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJAT ILMOITTAUDU -> TÄSTÄ SYNERGIALLA VOIMAA MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJAT TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA UUDELLEEN AJATELTUNA Ajankohta: 5.6.2014 klo 10:00 16:00 Paikka: Aalto-yliopisto Digital Design Lab (ADD

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

VET QUALITY MANAGEMENT SYSTEM

VET QUALITY MANAGEMENT SYSTEM http://treballiformacio.caib.es/portal www.vetquality.net ES/05/B/F/PP-149311 RATIONALE VET QUALITY In the open, modern society in which we live, and in the changing, dynamic environment of productive

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Uusiutumisen eväitä etsimässä

Uusiutumisen eväitä etsimässä Uusiutumisen eväitä etsimässä Kasvusopimusehdotusten parhaat palat Markku Sotarauta Muutos on sattumaa ja sählinkiä mutta sattumalle voi luoda tarttumapintoja ja sählinkiä suunnata Huomioita HUOMIO 1 -

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen 2013 Työsuunnitelma Kuvaa mitä projektissa tehdään, jotta tuotokset valmistuvat/tulokset saavutetaan. Kuvaus siitä, millaisia toimintoja hankkeen eri vaiheissa

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät

Vaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät Vaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät Kari Hämäläinen (VATT) Mittaaminen vaikuttavuusinvestoimisen kova ydin, Sitra, 26.1.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat toimenpiteen X seuraukset Y:ssä? Kolme

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

State Examinations Commission

State Examinations Commission State Examinations Commission Marking schemes published by the State Examinations Commission are not intended to be standalone documents. They are an essential resource for examiners who receive training

Lisätiedot

Levitys ja tulosten hyödyntäminen

Levitys ja tulosten hyödyntäminen Levitys ja tulosten hyödyntäminen Levitys & tulosten hyödyntäminen Dissemination (levitys) = Spreading the word about the project successes and outcomes as far as possible. Exploitation (tulosten hyödyntäminen)

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Kestävyyden tavoittelun ydin ja tulevaisuus. Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi

Kestävyyden tavoittelun ydin ja tulevaisuus. Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi Kestävyyden tavoittelun ydin ja tulevaisuus Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi Ratkaistavana on ilkeä ongelma (wicked problem) Liikuntaan, ruokaan, terveyteen

Lisätiedot

FIMECC Mahdollisuudet teollisuuden murroksessa. Dr. Kalle Kantola CTO / FIMECC

FIMECC Mahdollisuudet teollisuuden murroksessa. Dr. Kalle Kantola CTO / FIMECC FIMECC Mahdollisuudet teollisuuden murroksessa Dr. Kalle Kantola CTO / FIMECC Teollisuuteen vaikuttaa useita muutosajureita, jotka tulisi ymmärtää uhkien sijasta uusina mahdollisuuksina Digitalization

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto Maakunnallinen TKIkehittäminen TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot