Maatilakiinteistöjen arvonmääritys haasteellista, s. 4 Kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyydestä, s. 6 Markkinavalinta ja sen vaikutukset

Transkriptio

1 Kiinteistöarviointi 2/10 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Maatilakiinteistöjen arvonmääritys haasteellista, s. 4 Kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyydestä, s. 6 Markkinavalinta ja sen vaikutukset kv-sijoituksissa, s. 9 Matka maapallon halki 6 päivässä, s. 11 Vakiosopimusten hyödyntäminen kiinteistökaupoissa, s. 16

2 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Teknillinen Korkeakoulu HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien Arviointikeskus Oy Hannu Ridell Newsec-Maakanta Oy Jyrki Halomo Ovenia Oy Sakari Haulos Maanmittauslaitos Seppo Koponen Realia Management Oy HALLITUKSEN VARAJÄSENET Kaisa Vuorio Citycon Oyj Markku Airaksinen Maanmittauslaitos Juhani Tuuttila Helsingin kaupunki Perttu Pyykkönen Pellervon taloustutkimus PTT Juhani Väänänen Maanmittauslaitos Simo Hannelius Metsäntutkimuslaitos SIHTEERI (JÄSENREKISTERI/LEHTI) Juhana Hiironen puh TALOUDENHOITAJA Raija Valonen puh LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1 sivu 135 ½ sivu 85 ¼ sivu 50 LEHDEN AINEISTO Artikkelit lehteen pyydetään toimittamaan sähköpostilla sihteerille. PAINOPAIKKA Meripaino Oy Kiinteistöarviointi 2/10 2

3 SISÄLLYS KIINTEISTÖARVIOINTI 2/2010 Maatilakiinteistöjen arvonmääritys haasteellista... 4 Kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyydestä... 6 Markkinavalinta ja sen vaikutukset kv-sijoituksissa... 9 Matka maapallon halki 6 päivässä Vakiosopimusten hyödyntäminen kiinteistökaupoissa Uutisia lyhyesti Tulevia tapahtumia Kannen valokuva:tuuli Luoma, pilvenpiirtäjä Sydneyssä Kiinteistöarviointi 2/10

4 Maatilakiinteistöjen arvonmääritys haasteellista Maatilakiinteistöjen arvioinnissa on kyse paljon monimutkaisemmasta tilanteesta kuin vaikkapa asuinkiinteistöillä. Päinvastoin kuin monien muiden kiinteistöjen osalta riittävän kattavaa kauppahintainformaatiota ei maatilakiinteistöjen osalta yksinkertaisesti ole. Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteri tarjoaa hyvää tietoa metsäkiinteistömarkkinoista ja jossain määrin myös pellon osalta. Mutta ei kokonaisten kiinteistöjen osalta. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että kauppoja tehdään suhteellisen vähän ja pääosa niistäkin sukulaisten välillä. Lisäksi kauppakirjoissa ei tosiasiassa edes olisi riittävästi yksilöitävissä ja tallennettavissa olevia tietoja kunnollisen tilaston tarpeita ajatellen. Toisaalta hintavertailu olisi muutoinkin hankalaa, koska jokainen kauppa on hyvin yksilöllinen. Metsäkiinteistöjen osalta edustavuus on paljon parempi, mutta toisaalta kaupan kohteena olevat kiinteistöt ovat keskimäärin vähäpuustoisempia. Pellon osalta ns. edustavien kauppojen määrä rajautuu karkeasti arvioiden noin kymmenesosaan, jopa allekin, vuosittaisista peltokaupoista. Hintataso tilastoiduissa kaupoissa on usein siten ns. lisäpellon hinta, joka voi olla olennaisesti korkeampi kuin mitä hinta olisi kokonaisuuden osana. Maataloudessa sijainti on vielä paljon tärkeämpi hintaan vaikuttava tekijä kuin asuinkiinteistöillä. Peltoa ei voi hankkia mistä tahansa, sijoitusasunnon sen sijaan voi. Lisäksi peltokauppa on yleensä paljon uniikimpi hankinta kuin vaikkapa asunnon hankinta. Sama tai edes likimain vastaava peltolohko tulee kaupan kenties kerran 30 vuodessa, eikä ns. vapaille markkinoille niinkään usein. Tämä vaikuttaa melko tavalla tiettyjen peltokiinteistöjen kysyntään alueilla, joilla on elinvoimaista maataloutta ja paljon laajennushaluisia tiloja. Myös maatalouspolitiikka ja sen muutokset lisäävät arviointihaastetta. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan perusperiaate on ollut parin viimeisen vuosikymmenen ajan tuen irrottaminen tuotannosta, jotta kilpailu tuotemarkkinoilla ei vääristyisi. Mutta kun tuki on irrotettu tuotannosta, on se samalla sidottu tuotantopanoksiin ja pääasiassa maahan. Periaatteessa mikä tahansa tulo pääomittuu kiinteistön hintaan, mutta suoraan maahan sidottuna tuki on tietenkin paljon läpinäkyvämpää. Tämä on näkynyt myös Suomen peltomarkkinoilla sekä kauppa- että vuokrahinnoissa. Kiinteistöarviointi 2/10 4

5 Oman lisämausteensa soppaan tuo vielä viime uudistuksessa tullut ns. tilatukioikeus. Onko maa kaupan tukioikeuden kanssa vai ilman, vaikuttaa hintaan aika tavalla. Jos tuottoa pääomitettaessa markkinoilta saatavan tulon arviointi on vaikeaa, niin vielä vaikeampaa on arvioida tukipolitiikan tulevaisuutta. Viime aikoinahan uusiin uudistuksiin on ryhdytty usein jo ennen kuin edellinen on saatu pantua käytäntöön. Joka tapauksessa arvioinnin saralla työtä riittää, tarvitaan sekä ammattitaitoisia arvioitsijoita että arviointikäytäntöjä tuntevia ammattilaisia eri paikkoihin. Kaiken tämän tueksi tarvitaan myös entistä parempia tilastoja, lisää tutkimusta ja myös opetusta. Siinä riittää työsarkaa myös meidän yhdistyksellemme. Perttu Pyykkönen OPINNÄYTETYÖPALKINTO Yhdistyksen hallitus julistaa haettavaksi opinnäytetyöpalkinto 2009 stipendit. SKAY palkitsee parhaan kiinteistöarvioinnin alalla vuonna 2009 valmistuneen opinnäytetyön 500 euron suuruisella stipendillä. Ehdotukset pyydetään toimittamaan yhdistyksen sihteerille mennessä (yhteystiedot sisäkannessa). 5 Kiinteistöarviointi 2/10

6 Kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyydestä Diplomityössä Kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyys Vertailu kiinteistömarkkinainformaatiosta Suomessa ja Ruotsissa selvitettiin Suomen sekundäärisen markkinainformaation tarjontaa sekä verrattiin sitä yleisesti läpinäkyvänä pidetyn Ruotsin informaatiotarjontaan. Kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyyteen vaikuttaa monta tekijää, joista merkittävimpiä on markkinainformaatio ja erityisesti sen saatavuus, laatu sekä hinta. Teoriassa läpinäkyvillä markkinoilla markkinainformaation tulee olla mahdollisimman monesta lähteestä, sen tulee olla laadukasta sekä se saa vaikuttaa korkeintaan minimaalisella tavalla transaktiokustannuksiin. Kiinteistömarkkinoiden ominaisuudet kuten ei-julkiset transaktiotilanteet hankaloittavat läpinäkyvyyteen pyrkimistä, koska tiedonkeruu on juuri näiden erityispiirteiden takia kallista. Kiinteistöalan kansainvälistyessä joutuvat eri maiden kiinteistömarkkinat vertailun kohteiksi, jolloin houkuttelevimmat pärjäävät ja valintaa tehtäessä on kohdemarkkinoiden läpinäkyvyys yksi keskeisistä valintakriteereistä. Diplomityössä vertailtiin Suomen ja Ruotsin kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyyttä juuri markkinainformaation näkökulmasta. Vertailtaessa Suomen ja Ruotsin kiinteistömarkkinoita lähdettiin siitä olettamasta, että Ruotsissa läpinäkyvyys on viety astetta korkeammalle tasolle kuin Suomessa, joka on myös erinäisten tutkimusten tulosten myötä todennettu tosiasia. Suomi on taasen tunnetusti hyvin vähäisellä tasolla korruptoitunut valtio ja näin ollen läpinäkyvä ainakin tältä osin, mutta kansainvälisissä kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyyttä koskevissa vertailuissa sijoitumme naapurimaatamme heikommin. Diplomityössä perehdyttiin edellä mainitun ilmiön syihin vertailemalla molempia maita koskevan kiinteistömarkkinainformaation tarjontaa keskenään. Lopuksi tehtiin johtopäätös siitä, millä eväin Suomen ja Ruotsin välistä markkinoiden läpinäkyvyyden eroa voidaan kaventaa informaation näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli siten määrittää Suomen kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyyden tila ja samalla vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitä läpinäkyvyys tarkoittaa ja edellyttää? Mikä merkitys läpinäkyvyydellä on? Miten markkinainformaatio vaikuttaa kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyyteen? Tutkimuksessa havaittiin, että kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyys on monen tekijän summa, joita ovat muun muassa avoin ja selkeä kiinteistöjärjestelmä, laadukas lainsäädäntö, erinäiset eettiset säännöt ja standardit sekä Kiinteistöarviointi 2/10 6

7 runsaslukuisesti tarjolla oleva ja kohtuuhintainen markkinainformaatio. Läpinäkyvät markkinat mahdollistavat ennakoinnin ja riskienhallinnan, jotka ovat erityisesti monelle kiinteistösijoittajalle keskeisiä asioita. Täten läpinäkyvien markkinoiden voidaan olettaa lisäävän myös houkuttelevuutta. Toisaalta läpinäkyvyys eliminoi ylisuurien tuottojen mahdollisuuksia, jolloin riskisijoittajien voidaan olettaa siirtävänsä fokuksen muille, kuin kaikkein läpinäkyvimmille markkinoille. Kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyyden kannalta markkinainformaation roolin tärkeys on tutkimuksen mukaan kiistaton, sillä ilman asianmukaista informaatiota kiinteistöjen tuotoista yms. arvoon vaikuttavista tekijöistä olisi markkinoilla toimiminen ja riskienhallinta mahdotonta. Teoriassa läpinäkyvien markkinoiden kohdalla tulisi markkinainformaation olla laajalti tarjolla, laadukasta sekä mahdollisimman halpaa. Tutkimuksen perusteella edellä mainittujen läpinäkyvyyden teoreettisten kriteerien yhtäaikainen täyttyminen Suomen ja myös Ruotsin markkinoiden kohdalla osoittautui harvinaiseksi. Suomen ja Ruotsin markkinoita koskevan informaation erot läpinäkyvyyden suhteen eivät ole suuria, mutta silti yksiselitteisiä; Suomea koskevan kiinteistömarkkinainformaation tarjonta on selvästi rajallisempaa niin laajuudeltaan, kuin määrältään. Ruotsin markkinoita käsittelevää informaatiota on lukumäärällisesti enemmän ja kattaa usein monta kaupunkia, kun Suomen kohdalla Pääkaupunkiseudun ulkopuolisia ja pienempiä osamarkkinoita koskevia markkinamuuttujia on saatavilla käytännössä vain parista lähteestä, joita ovat Catella ja KTI. Suomen markkinoilla on tutkimuksen mukaan vähäisesti markkinainformaatiota koskevia valttikortteja. KTI ja Maanmittauslaitos tuottavat Ruotsin vastineisiin, SFI/IPD:hin ja Lantmäterietiin, verrattuna vähintään yhtä kattavaa tietoa, mutta KTI:n ollessa ainoa laatuaan ja Maanmittauslaitoksen aineistosta puuttuessa sijoittajia kiinnostavat parametrit (osakemuotoiset kaupat) eivät ne riitä korvaamaan Suomea koskevan markkinainformaation muita puutteita. Useiden palveluntarjoajien, jotka tuottavat molempia maita koskevaa informaatiota, markkinakohtaiset julkaisut kattavat Ruotsin kohdalla Tukholman lisäksi myös muita kaupunkeja, kuten Göteborgin ja Malmön. Vastaavasti Suomen kohdalla tyydytään tyypillisesti vain Helsingin markkinoihin. Laadullisesti Suomea koskeva kiinteistömarkkinainformaatio ei häviä Ruotsin vastaaville, sillä esimerkiksi suomalaista KTI:tä pidetään yleisesti Ruotsalaista vastinettaan SFI/IPD:tä laadukkaampana. KTI:n tuottaman informaation tasoa voidaan pitää korkeana, mutta yksinään sekään ei riitä kuromaan Suomen ja Ruotsin välistä kuilua umpeen, koska Ruotsin markkinoita koskeva informaatio on suurelta osin ajantasaisempaa. 7 Kiinteistöarviointi 2/10

8 Markkinainformaation näkökulmasta Suomen kiinteistömarkkinoiden läpinkyvyyden taso on Ruotsia heikompi, mutta ilman KTI:n ja Catellan tyylisiä markkinainformaation julkaisijoita tilanne olisi vielä huonompi. Ilman edellä mainittuja yrityksiä Suomea koskeva markkinainformaatio olisi kärjistäen pääosin Helsingin keskustan prime-kohteita koskevia keskimääräisiä tunnuslukuja. Kiinteistömarkkinainformaation suhteen Suomen ja Ruotsin väliset erot eivät ole erityisen suuret ja informaation määrää lisäämällä päästään lähemmäksi Ruotsin tasoa. Määrän lisäyksellä tarkoitetaan sekä lähteiden, mutta myös pienempiä paikkakuntia koskevan informaation lukumäärän kasvattamista, jolloin esimerkiksi Datschan tyylinen palvelu ( ja tiheästi päivittyvät verkkojulkaisut parantaisivat Suomen kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyyttä huomattavasti. Tutkimuksen mukaan markkinainformaation ollessa laadullisesti kelvollista, tulisi Suomen kohdalla siis parantaa informaation tarjontaa määrällisesti sekä laajentaa sitä koskemaan useampaa markkina-aluetta. Esimerkkiä voi ottaa Datschasta, sillä maksullisuudesta huolimatta kyseessä on kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyyttä lisäävä palvelu, koska se tarjoaa kolmen eri yrityksen tuottamaa informaatiota kattaen noin puolet Ruotsin kunnista. Datschan eri informaatiolähteet mahdollistavat myös kyseisten markkinatietojen keskinäisen vertailun, joka lisää läpinäkyvyyttä entisestään. Suomen kohdalla riittäisi alkuun, että edes keskisuurista kaupungeista saataisiin vastaavanlaista informaatiota. Lisäksi nykyisten markkinakatsausten esiintymisväliä tulisi kaventaa, jotta niistä saatava informaatio olisi ajantasaisempaa ja automaattisesti paremmin hyödynnettävissä. Ajantasaisuutta parantaisi merkittävästi myös tiheästi päivittyvät uutiset esimerkiksi erinäisten verkkojulkaisujen kautta, jotka ovat Ruotsissa arkipäivää. Kauppahintoja koskevan informaation läpinäkyvyyttä voitaisiin parantaa esimerkiksi lainsäädännöllä, joka velvoittaisi julkistamaan myös osakeperusteiset kiinteistökaupat. Edellä mainitut toimenpiteet vaativat paljon resursseja, koska markkinainformaation tuottaminen on aikaa vievää ja kallista. Toisaalta markkinainformaatiopalveluiden kehittämättä jättäminen voi osoittautua tulevaisuudessa huomattavasti kalliimmaksi vaihtoehdoksi, johon Suomen kaltaisilla, suhteellisen pienillä kiinteistömarkkinoilla, tuskin on varaa. Olli Kantanen Kiinteistöarviointi 2/10 8

9 Markkinavalinta ja sen vaikutukset kv-sijoituksissa Heidi Falkenbach (DI, KTM) väitteli Aalto-yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa kiinteistötalouden ja arvioinnin alalta aiheesta International property investments articles on market selection and effect on local markets. Väitöskirjassa tarkasteltiin siten kansainvälisiä kiinteistösijoitusmarkkinoita ja erityisesti sitä, kuinka kansainvälisille kiinteistösijoituksille valitaan kohdemarkkinat ja, kuinka nämä sijoitukset vaikuttavat valittuihin markkinoihin. Kiinteistömarkkinat Euroopassa ovat kansainvälistyneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja kansainvälisiä sijoituksia kohdennetaan nykyisin myös pienille ja kehittyville markkinoille. Vaikka tutkimusta kansainvälisistä kiinteistösijoituksista on tehty jo kauan, on olemassa oleva tutkimus keskittynyt voimakkaasti portfolioteoreettiseen mallinnukseen ja sen kautta havainnoitaviin hajautushyötyihin. Em. tutkimuksissa on pitkälti sivuutettu kiinteistösijoitusten erityispiirteet ja niiden vaikutukset kansainvälisiin kiinteistösijoituspäätöksiin. Kuvassa vasemmalta alkaen vastaväittäjänä toiminut Thomas Kalbro, väittelijä Heidi Falkenbach sekä kustoksena toiminut Kauko Viitanen. 9 Kiinteistöarviointi 2/10

10 Kiinteistösijoitusten kohdentaminen eri markkinoille Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli kasvattaa ymmärrystä kansainvälisiin kiinteistösijoituksiin liittyvästä markkinavalinnasta tarkastelemalla kiinteistösijoittajien motivaatiota, markkinavalintamallia ja kriteereitä sekä organisaatiovalintoja kansainvälisissä kiinteistösijoituksissa. Väitöskirjassa osoitettiin, että sijoitusten hajauttaminen on tärkein syy kansainvälisiin kiinteistösijoituksiin ryhtymiseen. Sijoittajat kuitenkin lähestyvät hajauttamista lähinnä käsitteellisesti, eivätkä portfolioteoreettisen ajattelun lähtökohdista, kuten olemassa oleva akateeminen tutkimus olettaa. Motivaatiotekijät heijastuvat myös markkinavalintaan, missä poliittinen ja maariski, kohdemaan yleinen taloudellinen tila ja sijoituksista odotetut tuotot osoittautuivat yleisimmiksi maavalinnassa käytetyiksi kriteereiksi markkinoiden kehitysastetta signaloivien tekijöiden ohella. Väitöskirjassa osoitettiin lisäksi, että sijoittajat hallitsevat kiinteistösijoitusten erityispiirteistä seuraavia riskitekijöitä, etenkin markkinoiden paikallisuutta ja informaatiorajoitteita, myös organisaatiovalinnoilla. Kiinteistösijoitusten vaikutukset kohdemarkkinoihinsa Tutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää, kuinka kansainväliset kiinteistösijoitukset vaikuttavat kohdemarkkinoihinsa. Vaikutusten tarkastelu oli rajattu tutkimuksessa koskemaan Suomen kiinteistömarkkinoilla tapahtuneita muutoksia. Väitöskirjassa osoitettiin, että kansainvälistyminen on vaikuttanut Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden likviditeettiin ja kokoon, toimijarakenteeseen ja strategioihin sekä palvelusektoriin. Kansainvälistyminen on siten vaikuttanut Suomen kiinteistömarkkinoiden maturiteettikehitykseen. Markkinoiden kehitysasteen merkitys markkinavalinnassa ja kansainvälisten sijoitusten vaikutus markkinoiden kehitysasteeseen voivat väitöskirjan mukaan muodostaa positiivisen kehityksen kierteen, jota Suomen markkinoiden kokemusten perusteella voidaan myös stimuloida tietoisilla toimenpiteillä. - Väitöskirja on luettavissa pdf-muodossa osoitteesta: > 2010 > Falkenbach, Heidi - Kuva Matti Kurkela - Teksti Juhana Hiironen (väitöskirjan tiivistelmää ja väitöstilaisuutta mukaillen) Kiinteistöarviointi 2/10 10

11 Matka maapallon halki 6 päivässä Tarkoitukseni oli kirjoittaa matkaraportti FIG XXIV konferenssista, joka pidettiin Sydneyssä, Australiassa. Islannissa tapahtuneen tulivuorenpurkauksen vuoksi matkaraporttini muuttui kuitenkin matkakertomukseksi, joka alkaa konferenssin päättymisaamuna, perjantaina 16.4 kello 5:05 tulleesta tekstiviestistä: Sun kannattanee selvittää lennot. Helsinki-Vantaa saatetaan sulkea huomenna. Tilanteen vakavuus ei vielä tuolloin ollut tiedossa, joten päiväni jatkui alkuperäisen suunnitelman mukaan. Kello 18:07 saapunut tekstiviesti huolestutti kuitenkin jo enemmän, sillä olin juuri astunut taksijonoon odottamaan kyytiä lentokentälle. Viesti kuului: Tarkista lentosi. Finnair ei lennä Hong Kongista Suomeen. Hong Kong on aivan tukossa. Matkustajia, joilla ei ole hotellivarausta Hong Kongissa, ei oteta kyytiin lentokoneeseen. Viestin luettuani poistuin taksijonosta ja kiirehdin takaisin hotellille, mistä tiesin saavani puhelinnumeron lentokentälle. Soitin lentokentälle, josta minua kehotettiin jatkamaan matkaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti niin pitkälle kuin mahdollista. Tämä oli helpotus, sillä tiesin, että kollegani Aalto-yliopistosta olivat tulossa samaan koneeseen. Heillä olisi myös hotellivaraus välilaskupaikassamme Hong Kongissa, mikäli joutuisimme siellä yöpymään. Palasin taksijonoon ja otin kyydin lentokentälle, minne saavuttuani hain Boarding passini ja laitoin matkatavarani ruumaan. Kesti kuitenkin vain muutaman minuutin, kun työkaverini saapuivat lentokentälle omasta hotellistaan ja kertoivat kuulleensa, että jatkoyhteyksien saaminen Hong Kongista Suomeen, tai edes Eurooppaan, voi kestää viikkoja. He ilmoittivat samalla myös päättäneensä jäädä Sydneyn seuraamaan tilanteen kehittymistä. Helpotuksekseni Hong Kongissa oleva kollegan kollega Ms. Bee Gee lupautui vaihtamaan työkavereideni hotellivarauksen nimelleni siltä varalta, että joutuisin jäämään sinne joksikin aikaa, joten ainakaan lentokentän transit alueelle ei minun tarvitsisi jäädä Hong Kongin vierailun ajaksi. Lentoa Sydneyn kentällä odottaessani sain lisätietoa tuhkapilvien leviämisestä sekä ennusteita avoimina seuraavina päivinä pysyvistä lentokentistä. Asiat tuntuivat niin epävarmoilta, että päätin yrittää reitittää itseni Eurooppaan mahdollisimman pikaisesti. Ei ollut mitään varmuutta siitä, että tulevina viikkoina tulisi pääsemään edes Eurooppaan, mikäli tulivuori jatkaisi purkautumistaan silloisella voimakkuudellaan. Koska lentoni Sydneystä Hong Kongiin oli määrä lähteä vasta reilun kahden tunnin kuluttua, otin välittömästi yhteyttä Suomen matkatoimistoon, sillä tiesin, että matkustajamäärät toistaiseksi avoinna oleville lennoille tulisivat lentolippujen hintojen 11 Kiinteistöarviointi 2/10

12 tapaan kasvamaan minuutti minuutilta. Saatuani yhteyden matkatoimistoon, sain kuulla, että vaihtoehtoisia kohteita olisi Euroopassa tasan kolme: Istanbul, Rooma ja Ateena. Koska Istanbuliin ei saanut enää lentolippuja, ja Rooman lentokenttä olisi todennäköisesti sulkeutumassa, valikoitui matkan seuraavaksi etapiksi Ateena, jonne oli lennettävä Hong Kongista Bangkokin kautta. Sainpa samalla varattua lennon Ateenasta Kööpenhaminan kautta Helsinkiinkin, mikäli viimeisimpinä mainitut lentokentät avautuisivat sunnuntaiksi. Koska lentoliput maksoivat yli kaksi tuhatta euroa, oli luottokorttini raja ylittynyt. Myös matkojen etsiminen puhelimen välityksellä oli kuluttanut puhelimeni akun miltei loppuun. Päätin kuitenkin vielä ottaa yhden puhelun ennen Hong Kongin koneeseen nousemistani, sillä tiesin, että prof. Arvo Vitikainen oli alkuperäisen suunnitelman mukaisesti lähdössä seuraavana päivänä eli lauantaina 17.4 Bangkokin kautta Helsinkiin. Helpotus olikin suuri, kun sain vahvistuksen siitä, että hän, sekä mm. SKAY:n hallituksesta tutut prof. Kauko Viitanen ja yli-insinööri Markku Airaksinen olivat tulossa Sydneystä Bangkokiin ja reitittäneet itsensä sieltä samalla koneella kuin minä, seuraavaksi Ateenaan. Oli perjantai 16.4 kello 21:50, kun lentokone nousi ilmaan Sydneystä, suuntana Hong Kong. Matkani kohti Suomea oli alkanut. Lentokoneessa tapasin myös kollegan Jorma Jokelan Geodeettiseltä laitokselta. Hänen kanssaan olin vaihtanut muutamia sähköpostiviestejä vuosia sitten, aikana jolloin hän oli Maanmittaus aikakauskirjan päätoimittaja. Tapaamisemme jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä Hong Kongissa hän sai kuulla pääsevänsä jatkolennolle vasta 29.4, mihin oli siis aikaa lähes kaksi viikkoa. Niinpä toivotimme toisillemme onnea matkaan ja erkanimme omille teillemme. Oli lauantai-aamu, kun hän jatkoi kohti paikallista keskustaa ja minä kohti Bangkokia. Myöhemmin sain häneltä viestin, jossa hän kertoi viihtyvänsä Hong Kongissa. Paluulennon aikataulu ei ollut muuttunut. Iltapäivällä 17.4 saavuin Bangkokiin. Matkani oli kestänyt nyt hieman yli 24 tuntia. Olin nukkunut viimeksi torstain ja perjantain välisenä yönä, sillä en saanut unta koneessa Sydneyn ja Hong Kongin välillä. Puhelimeni akku oli lopussa ja luottokorttini lukkiutunut. Kentällä sain kuulla, että lento Ateenaan saattaa peruuntua, sillä tuhkapilvet lähestyvät aluetta. Varmistus lennon lähtemisestä tulisi kello 19 mennessä. Tunnelmaa ei parantanut informaatio siitä, että Qantasin lento, jolla Vitikaisen ynnä muiden oli tarkoitus tulla Sydneystä Bangkokiin, oli tuolta päivältä peruttu. Näytti siltä, että saattaisin jäädä määrittelemättömäksi ajaksi mellakoiden keskelle Bangkokiin. Vein puhelimeni ladattavaksi lentokentällä olevaan puhelinkauppaan ja oikaisin itseni odotustilan pitkille penkeille. Vajaan kahden tunnin lepotauon jälkeen alkoivat asiat järjestyä. Ensiksi sain soitettua luottokuntaan ja järjestettyä raha-asiani kuntoon. Toiseksi sain selville, että Vitikainen ynnä Kiinteistöarviointi 2/10 12

13 muut olivat saaneet korvaavan lennon Sydneystä Bangkokiin ja olivat tulossa parin tunnin päästä viereiseen terminaaliin. Myös Ateenan koneesta tuli ilmoitus, että lento lähtee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Sunnuntaina 18.4 klo 01 kone lähti Bangkokista kohti Ateenaa. Nyt pidimme peukkuja sille, että Kööpenhaminan lentokenttä avattaisiin sunnuntaiksi, jotta jatkolentomme Ateenasta onnistuisi. Sen tiesimme varmuudella, ettei Helsinki-Vantaa avautuisi, mutta tässä vaiheessa matkaa Kööpenhaminakin tuntui jo lähes kotikulmilta. Sunnuntai-aamuna Ateenan kentällä noin kaksi tuntia ennen Kööpenhaminan koneen lähtöä saimme tiedon jatkolentomme peruuntumisesta, mikä tarkoitti sitä, että meidän tuli etsiä vaihtoehtoisia reittejä. Muutamaa puhelinsoittoa myöhemmin olimme vakuuttuneita siitä, ettei matkaa kannattaisi jatkaa Ateenasta ainakaan junalla, mistä johtuen ainoaksi vaihtoehdoksi jäi reitittää itsemme Roomaan, mistä olisi paremmat junayhteydet halki Euroopan. Kiirehdimme AirItalian tiskille, missä havaitsimme, ettemme olleet ainoita, jotka olivat päättäneet suunnata seuraavaksi kohti Roomaa. Koska tiesimme, ettemme jonottamalla tulisi ikinä saamaan lippuja koneeseen, päätimme varata liput internetistä. Paria minuuttia myöhemmin sähköpostiin ilmestyikin varausvahvistus lentolipuista seuraavan illan Rooman lennolle. Oli sunnuntai, noin kello 12, ja saatoimme vihdoin hengähtää. Suuntasimme kohti keskustaa ja hotellia. Latasimme akkuja muutaman tunnin ajan, ja jatkoimme matkaa kohti kreikkalaista ravintolaa ja edelleen kohti internetkahvilaa, mistä tarkistaisimme viimeisimmät ennusteet tuhkapilven leviämisestä. Ennusteet katsottuamme, muuttui suunnitelmamme, sillä Ilmatieteenlaitoksen ennuste tuhkapilvien leviämisestä oli lentomme kannalta synkkä. Rooman päällä tulisi seuraavana päivänä olemaan paksu tuhkakerros. Teimme päätöksen hypätä seuraavana aamuna junaan kohti Saksaa, sillä ennusteiden mukaan myös Ateenan kenttä oli lähipäivien aikana vaarassa sulkeutua. Sunnuntai-iltana kello 18 aikoihin menimme Ateenan päärautatieasemalle, mistä löytyi yksi lippuja myyvä tiski sekä jono, missä turisteja näytti olevan jo riittämiin. Tilannetta ei nopeuttanut se, että kutakuinkin jokainen asiakas koetti hankkia pitkiä yhdistelmälippuja kohti Itä- ja Keski-Eurooppaa, eikä varsinkaan se, ettei lipunmyyntitiskin vieressä ollut informaatiotiski osannut neuvoa edes junien lähtöaikatauluja. Maanantaina matkamme jatkui Ateenasta kohti Thessalonikia, mistä meidän tuli vaihtaa junaan kohti Belgradia. Emme olleet saaneet ostettua paikkalippuja Belgradin junaan, joten tiesimme, että Thessalonikin asemalla odottaisi kilpajuoksu paikkalipuista muiden matkustajien kanssa, sille kaikille matkustajille ei varsinkaan makuupaikkoja tulisi riittämään. Onneksi olimme asiasta tietoisia ja kiirehtimällä junasta lipputiskille saimme hankittua itsellemme makuupaikkaliput. 13 Kiinteistöarviointi 2/10

14 Rauhallisin mielin junaan noustessamme meitä odotti kuitenkin yllätys, sillä olimme unohtaneet paikalliset tavat. Hyttimme oli vallattu paikallisten toimesta, jotka olivat maksaneet tiskin alta suoraan konduktöörille. Tiedusteltuamme hyttimme kohtaloa konduktööriltä, saimme neuvon vallata seuraava hytti, ja panna ovi säppiin. Otimme neuvosta vaarin, ja laitoimme vahingon kiertämään, ja niin saimme itsellemme hytin, ja vieläpä kokonaan omalle porukallemme. Niin yö kului junassa Kreikan, Makedonia ja Kroatian tullimiesten aina välillä häiritessä melko katkonaista unta, mihin osaltaan vaikutti se, että hytissä oli joko aivan liian kuuma (lämmityslaite puhalsi vain tulikuumaa ilmaa) taikka jäätävän kylmä (hytin ikkunassa oli vain kaksi asentoa sepposen selällään tai tiukasti kiinni). Tiistai-aamuna huhtikuun 20. päivänä saavuimme Belgradiin, missä aloitimme aamun tuttuun tapaan kilpajuoksulla paikkalipuista. Taktiikka oli hiottu siten, että allekirjoittanut toimi kantojuhtana ja Viitanen nopeana etenijänä. Suunnitelmamme toimi ja saimme paikat aina Zagrebiin saakka. Lisäksi aikaa jäi aamiaisen nauttimiseen, mikä tulikin tarpeeseen, sillä edellisestä ruoastamme oli kulunut pitkälti yli toistakymmentä tuntia. Samalla pääsimme käymään kelvollisessa miestenhuoneessa, mikä aikaisemmassa junassamme oli Viitasta viitaten ollut ihan siisti, kunhan ei koske mihinkään. Matkamme jatkui Zagrebiin ja edelleen Slovenian Ljubljanaan saakka siitäkin huolimatta, ettemme saaneet viimeisimpään junaan paikkalippuja hankittuakaan. Vihdoinkin pääsimme myös hotelliin yöksi, mikä tuli tarpeeseen, sillä pitkät junamatkat ja junassa nukuttu yö painoivat jaloissa. Noin kuuden tunnin yöunien jälkeen jatkoimme matkaa junalla halki Itävallan suuntanamme München, mistä toivoimme saavamme junaliput aina Tukholmaan saakka. Juna Ljubljanasta Müncheniin oli hieno, ainakin aikaisempiin juniin verrattuna. Siitä löytyivät niin ravintolavaunu kuin asiallinen miestenhuonekin, minkä lisäksi Alppeja halkova maisemareitti oli silmiä hivelevä. Hieman kello 12 jälkeen saavuimme Müncheniin, missä havaitsimme kaikkien junien olevan täynnä. Matkaa täytyi siis jatkaa vuokra-autolla, ja pian allamme olikin Renault Clio. Auto ei ollut aivan sitä kokoluokkaa, mitä olimme toivoneet, mutta parempi sekin kuin ei autoa laisinkaan. Millimetrin tarkan pakkaamisen jälkeen saimme mahdutettua neljä täysikokoista matkalaukkua, neljä selkäreppua ja lopulta itsemme autoon sisälle. Tavoitteenamme oli ajaa yöllä Saksan halki noin 1400 kilometriä ja jatkaa aamulla Kööpenhaminasta junalla Tukholmaan ja siitä edelleen laivalla Turkuun. Matka Saksan halki sujui rattoisasti, sillä nopeusrajoituksia ei teillä juurikaan ollut. Pysähdykset mitoitimme auton bensankulutuksen mukaan aina yhden tankillisen väliajoin. Moottoritievauhdit ja täysi lasti saivat 1,4 litran koneella varustetun Clionkin kuluttamaan polttoainetta vähintäänkin ison auton verran. 170 kilometrin tuntivauhti ja punaisella pyörivä kierroslukumit- Kiinteistöarviointi 2/10 14

15 tari pitivät samalla huolen siitä, ettei tien päällä väsymystä juurikaan huomannut. Vasta Tanskan rajalle saavuttua alkoi väsymys tuntua, sillä nopeusrajoitus oli rajan ylityksen jälkeen vain 130 kilometriä tunnissa. Niinpä jouduimme pysähtymään Tanskanpuolisella etapilla, mikä oli vain pari sataa kilometriä, lähes yhtä usein, kuin yli tuhannen kilometrin mittaiselle Saksanpuolisella osuudella. Torstai-aamuna noin kello neljän aikoihin, suurin piirtein 12 tuntia Münchenistä lähdettyämme, saavuimme Kööpenhaminan lentokentälle, missä saimme tietää, että lentokenttä oli avautumassa ainakin joksikin aikaa tuhkapilvessä olevan aukon vuoksi. Kiirehdimme nettiin, ja saimme varattua itsellemme lennot puolen päivän jälkeen lähtevään koneeseen kohti Tukholmaa. Nyt tiesimme, että olisimme kotona viimeistään perjantaina, sillä meillä oli laivaliput Tukholmasta Turkuun valmiiksi varattuna. Iloiseksi yllätykseksemme saimme pian myös kuulla, että Tukholmankin kenttä avautuisi illemmalla, ainakin joksikin aikaa. Niinpä varasimme jatkoyhteyden Tukholmasta Helsinkiin kello 21 lähtevään koneeseen. Koneen lähtöajan lähestyessä jännitys kuitenkin kasvoi, sillä Kööpenhaminan kenttä oli sulkeutumassa piakkoin, kenties jopa ennen koneemme lähtöä. Koneeseen noustessamme matkustajahenkilökunta totesi matkaajille, että kenttä sulkeutuisi viiden minuutin päästä. Tämä pani matkustajiin vauhtia, ja sillä sekunnilla kun viimeinen matkustaja astui koneeseen, kuulutti lentoemäntä kimeällä äänellä kapteenille boarding completed. Heti, kun koneen ovi oli saatu suljettua, nytkähti kone liikkeelle, vaikkeivat kaikki matkustajat olleet edes istuutuneet paikoillensa. Kone kiisi kiitoteiden halki sellaista vauhtia, että penkkiin painautui jo ennen varsinaista lähtökiihdytystä. Täyteen tehoon kone kiihdytti ilman turhaa pysähdystä kiitotien päässä, ja niin pääsimme ilmaan viidessä minuutissa boardingin aloittamisesta. Ilmaan päästyään kone nousi tuhkapilvien rajaamasta aukosta 720 asteen spiraalin tehden. Tukholmaan saavuttuamme saimme tietää, että kenttä oli jo avautunut, mutta saattaisi sulkeutua illemmalla. Nettiä selatessamme huomasimme, että Helsinkiin kello 17 lähtevään koneeseen oli vielä paikkoja jäljellä, mitkä päätimme varata Aalto-yliopistosta oleville kollegoillemme, joiden tiesimme saapuvan Tukholman kentälle hieman kello kolmen jälkeen. Ja niin kollegamme, jotka viimeksi olin nähnyt Sydneyn lentokentällä, pääsivät jatkamaan matkaansa kohti Helsinkiä ja olivat näin ensimmäinen Suomeen saapunut Australian matkaseurue. Onneksemme niin Tukholman kuin Helsinginkin kenttä pysyivät tuon illan auki, ja myös me pääsimme iltakoneella kotiin. Näin jälkikäteen, kaikista vastoinkäymisistä huolimatta, oli matka mielestäni onnistunut, sillä harvoin tulee vastaavaa matkaa tehtyä. Konferenssi vastasi odotuksiani, ja konferenssipaikka ylitti odotukseni. Matkoista maapallon toiselle puolelle tiesin tulevan pitkiä, mutta ainutkertaisia kokemuksia, en niistä arvannut tulevan. Juhana Hiironen 15 Kiinteistöarviointi 2/10

16 Vakiosopimusten hyödyntäminen kiinteistökaupoissa Diplomityössä Vakiosopimusten hyödyntäminen kiinteistökaupoissa selvitettiin ns. vakiosopimusehtoja, joilla kunnat luovuttavat yritystontteja yrityksille. Diplomityö tehtiin kirjallisuustutkimuksena sekä vertaamalla Hollolan ja Tuusulan kuntien käyttämiä luovutussopimuksia. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä oli selvittää, miten sopimusoikeus vakiosopimusten näkökulmasta, maakaaren mukaiset kiinteistökaupat sekä Philip Kotlerin edelleen kehittämä markkinointimix (4 P), voivat muodostaa uuden lähtökohdan kuntien yritystonttikauppoihin. Diplomityössä havaittiin, että yrityskaupoissa sopimuksia käytetään erittäin monipuolisesti. Kauppahinnan lisäksi sovittaviksi tulevat esimerkiksi kilpailukiellot, henkilöstön asema, kannustimet, brändiarvo, immateriaalioikeudet, asiakassuhteet ja kaupasta tiedottaminen. Vakiintuneet periaatteet ja aikaisemmat sopimuspohjat Tutkimuksen mukaan kunnat eivät pääsääntöisesti Suomessa käytä etukäteen päätettyjä ja julkaistuja yleisiä luovutusehtoja myydessään kiinteistöjä yrityksille. Monet kunnat julkaisevat vain osan ehdoista nettisivuillaan. Jos kunnassa olisi määritelty yleiset sopimusehdot, mahdollistaisi se tutkimuksen mukaan sen, että aktiivista myyntitoimintaa tehtäessä, kaupan ehtoja voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa. Tutkimuksessa havaittiin, että yritystonttikaupat tehdään kyllä kunnissa vakiintuneiden periaatteiden mukaan, ja käytännössä aikaisempia kauppakirjoja käytetään pohjana uutta kauppakirjaa laadittaessa. Kokonaisnäkemys tarkoituksenmukaisista yleisistä sopimusehdoista kuitenkin puuttuu. Kun kauppakirjan pohjana on aikaisempi kauppakirja, johtaa se tilanteeseen, jossa sopimuspohja alkaa ikään kuin elämään omaa elämäänsä. Ajan myötä eri kauppojen yhteydessä saatetaan joitain kohtia muuttaa, mutta kokonaisuusajattelu on vaarassa jäädä vähemmälle huomiolle. Menettely ei ohjaa käytännössä kokonaisvaltaiseen kauppaehtojen harkintaan ja tarkoituksenmukaisimpien kauppaehtojen määrittelyyn. Kokonaan uuden ajattelutavan sisällyttäminen kauppakirjaan saattaa muodostua yksittäistapauksen osalta ylivoimaiseksi ja mieluummin toimitaan vakiintuneen käytännön mukaisesti, jossa vain vähäiset muutokset hyväksytään kauppakirjaan. Tällainen sopimuskulttuuri ei tutkimuksen mukaan mahdollista kilpailukeinojen kehittämistä tai kehittymistä. Kiinteistöarviointi 2/10 16

17 Kauppakirjat ovat säilyttäneet muotonsa maakaaren säännösten mukaisena. Toimintatavan perusteella voidaan tutkimuksen mukaan päätellä, että kauppakirjaa ei koeta kunnissa sellaiseksi elementiksi, jolla voisi olla merkitystä yritystonttien myynnin edistämisessä. Ajattelutapa on kuitenkin tutkimuksen tekijän mukaan suppea, eikä sille ole löydettävissä käytännöllisiä tai tieteellisiä perusteita. Kauppakirja pitäisikin tutkijan mukaan nähdä keskeisenä elementtinä myös itse myyntityössä, sillä kauppakirjalla on merkittävä informaatioarvo paitsi ostajalle myös myyjälle. Yleiset luovutusehdot kilpailuetuna Tutkimuksessa havaittiin, että eri kuntien käyttämät kauppakirjat ovat hyvin samansisältöisiä. Eroavaisuuksia havaittiin lähinnä sopimusehtojen järjestyksessä, mutta ei juurikaan sisällössä. Mikäli tavoitteena on kilpailla yritysten sijoittumisesta eri kuntien välillä, ei nykyinen toimintakulttuuri kauppakirjojen osalta tutkimuksen mukaan mahdollista tätä. Tutkimuksen perusteella kunnat voisivat ottaa käyttöönsä yleiset tonttien luovutusehdot. Ne voitaisiin laatia siten, että niillä olisi markkinoinnin kannalta oma merkityksensä. Etukäteen julkaistuna ne lisäisivät sopimustoiminnan avoimuutta. Tutkimuksessa sopimustoiminnan kehittäminen nähdään tärkeänä osana kunnan hallintoa. Vuorovaikutussuhteita syntyy eri toimijoiden kesken ja niistä myös sovitaan sopimuksilla. Kuntaan sijoittumista harkitsevan yrityksen ensimmäiset kontaktit kunnan hallintoon saattavat liittyä juuri sopimusneuvottelujen aloittamiseen. Tutkimuksessa lopuksi muistutetaan, että vakiosopimusten käyttöönottaminen on kuitenkin vain yksi osatekijä monimutkaisissa yritystonttikaupoissa. Merkitystä on myös oikeiden yrityssegmenttien houkuttelemisella, tonttien sijainnilla, markkinoinnilla sekä kunnan tulevaisuuden näkymillä. Yritysten investointipäätöksiin liittyy useita epävarmuustekijöitä. Kunnan näkökulmasta oleellista on löytää investointipäätösten ongelmakohtia, joihin se pystyy vaikuttamaan. Näistä vakiosopimus vastaisi ainakin selkeyden ja nopeuden tarpeeseen sekä mahdollisesti sisällön osalta myös investoinnin molemminpuoliseen edullisuuteen. Pasi Laitala 17 Kiinteistöarviointi 2/10

18 Uutisia lyhyesti Asuntotonttien hintaindeksit koottiin Uusi Asuntotonttien hintaindeksit julkaisu on ilmestynyt. Vuosina muutokset tonttikauppojen määrissä, kauppahinnoissa ja tonttikaupan rakenteessa ovat selvityksen mukaan olleet historiallisen nopeita ja suuria. Tällä hetkellä tonttien kysyntä jatkuu edelleen korkeana. Hintakehitystilastoista voivat hyötyä niin rakennusliikkeet, kansalaiset kuin poliittiset päättäjätkin. Hintaindeksilukujen laskennassa on huomioitu kaikki edustavat asuntotonttikaupat ja kauppahinnat on muunnettu vastaamaan ns. standarditonttia. Indeksilaskentamenetelmänä käytetään laatuvakioitujen kauppahintojen keskiarvoja. Asuntotonttien hintaindeksit julkaisu on osa Maanmittauslaitoksen selvityksiä -sarjaa, ja se on ladattavissa maksutta Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta. Lähteet: > julkaisut ja asiakirjat > MML:n julkaisusarja Sähköiselle kiinteistövaihdannalle luodaan edellytyksiä MML:ssa Kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyivät vuodenvaihteessa Maanmittauslaitokseen, minkä myötä koko Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ), siis sekä sen kiinteistö- että kirjaamisosa, ovat Maanmittauslaitoksen hallinnassa. Tämä mahdollistaa sähköisen kiinteistönvaihdannan asiointijärjestelmän rakentamisen KTJ:n päälle. Hankkeen etenemistä varten on eduskunnassa valmisteilla sähköistä kiinteistönvaihdantaa koskevia muutoksia maakaareen. Lisäksi valtionhallinnossa on meneillään erilaisia yhteisiä palveluja koskevia hankkeita, esimerkiksi kansalainen asiointitili. Nämä tuovat kuitenkin vanhoille tietojärjestelmille sellaisia vaatimuksia, joita ei voi nykyisten järjestelmien pohjalta toteuttaa, mistä johtuen vähintäänkin KTJ:n kirjaamisosa (omistukset, kiinnitykset, erityiset oikeudet) on uusittava. Kiinteistötietojärjestelmän kirjaamisosan uudistamishanke käynnistettiin vuoden 2009 alkupuolella. Hankkeessa on jäljellä kaksi päävaihetta: olemassaolevan kiinteistöjärjestelmän kirjaamisosan uudistaminen vastaamaan nykyisiä tarpeita (KIOS-projekti); ja sähköisen kiinteistönvaihdannan tietojärjestelmän kehittäminen (SKV) ja käyttöönotto. Lähteet: > julkaisut ja asiakirjat > Lehdet ja vuosikertomus > Viisari Kiinteistöarviointi 2/10 18

19 Tulevia tapahtumia Sijoittajapäivä 2010 (Helsinki) Kiinteistöalan Koulutuskeskus ja Rakli järjestävät perinteisen sijoittajailtapäivän Sijoittajapäivillä keskitytään tarkastelemaan sijoitusmarkkinoiden kehitystrendejä sekä pohditaan kiinteistösijoitusten asemaa ja menestystekijöitä nykyisen markkinatilanteen ja tulevaisuuden näkymien valossa. Sijoittajapäivä on tarkoitettu erityisesti kiinteistösijoitus-, rahoitusja sijoitusmarkkinoiden ammattilaisille, asiantuntijoille ja päätöksentekijöille. Katso lisää: > koulutustarjotin > kiinteistöliiketoiminta Baltic Valuation Conference (Rostock, Saksa). Baltian maiden kiinteistöarviointiyhdistysten perinteinen yhteiskonferenssi pidetään kuluvana vuonna Saksan Rostockissa syyskuun päivinä. Konferenssi jakaantuu kahteen pääteemaan. Ensimmäisenä teemana on demografiset muutokset ja niiden vaikutukset kiinteistöarvioinnissa. Toisena teemana on kiinteistöarvioijien pätevyys, koulutus ja sertifiointi. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua viimeistään 20. elokuuta mennessä. Katso lisää: Kiinteistöjen sijoitus-, rahoitus- ja kehitysliiketoiminnan Vuosiseminaari Vuosiseminaari on vuosittain marraskuussa järjestettävä kiinteistö- ja rakennusalan johdon merkittävä kokoontuminen, jossa käsitellään ajankohtaisia, alaa puhuttavia ja toimialaa eteenpäin vieviä teemoja. Vuosiseminaari avaa osaltaan niitä kiinteistöliiketoiminnan alueita, jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaille ja muodostavat keskeisiä kilpailuetuja sekä alan yrityksille että asiakastoimialoille. Vuosiseminaarin ohjelma on valmisteilla. Katso lisää: > koulutustarjotin Maanmittaustieteiden päivät (Espoo) Maanmittaustieteiden päivien ohjelma on valmisteilla. Katso lisää: > Maanmittaustieteiden päivät 19 Kiinteistöarviointi 2/10

20 YHTEISÖJÄSENEMME Kiinteistöalan Koulutussäätiö Catella Property Oy Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry. Maanomistajien Arviointikeskus Oy Fingrid Oyj Newsec-Maakanta Oy Realia Management Oy Suomen Toimitila-asiantuntijat Oy Laatumaa Jones Lang LaSalle Ovenia Oy Svenska Handelsbanken AB Palautusosoite: Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry. c/o Juhana Hiironen Kivenhakkaajankuja 3 B 41, Espoo. Kiinteistöarviointi 2/10 20