VIEHKA Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIEHKA 2006 2008 Loppuraportti"

Transkriptio

1 JOENSUUNSEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY VIEHKA Loppuraportti Omaishoitajien jaksamisen tukeminen palveluohjauksen, vertaistuen, sijaistoimintayhteistyön ja verkostoitumisen avulla Katja Koistinen Loppuraportti Raha-automaattiyhdistykselle

2 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Projektin tausta ja tavoitteet Projektin lähtökohdat Projektin päämäärä ja tavoitteet Toimintasuunnitelma ja tavoitellut tulokset Muutokset projektin edetessä 7 3 Projektin resurssit Työntekijät Ohjausryhmä Keskeiset yhteistyötahot 9 4 Projektin arviointi Projektin toteutus ja tulokset Palveluohjaus Vertaistukiryhmät Sijaistoimintayhteistyö Oppilaitosyhteistyö Verkostoituminen 20 6 Johtopäätökset Projektin hyödynnettävyys.. 21 Lähteet. 23

3 1 Johdanto Tämä loppuraportti sisältää yhteenvedon Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hallinnoimasta Omaishoitajien jaksamisen tukeminen palveluohjauksen, vertaistuen, sijaistoiminnan ja verkostoitumisen avulla (VIEHKA) projektista. Hanke toteutettiin vuosina Kolmivuotisen projektin rahoittajana oli Raha-automaattiyhdistys. Alkuperäisen suunnitelman mukaan rahoitusta vuosiksi oli yhteensä Toisena vuotena anottiin lisärahoitusta , jonka saatua toisen toimintavuoden budjetti nousi euroon. Myös kolmannelle vuodelle myönnettiin euroa. Projektin kokonaisrahoitussummaksi muodostui VIEHKA -projekti oli jatkoa vuosina toteutetun Omaishoitajien jaksamisen tukeminen hoitorenkaan, kotimiestoiminnan, vertaistuen ja ohjausneuvonnan avulla. Molempien projektien keskeisenä toimintaperiaatteena oli verkostoituminen kuntien, kolmannen sektorin ja yksityisten yrittäjien kanssa. Omaishoitoperheiden kotona selviämistä tuettiin asiakaslähtöisesti palveluohjauksella, jossa yhdistettiin niin yhdistysten, kuntien ja yksityisten yrittäjien antamat palvelut ja tuet toimivaksi kotona asumista tukevaksi palvelukokonaisuudeksi. Merkittävin ponnistus VIEHKA-projektissa toteutui jo projektin ensimmäisenä vuotena, jolloin aukaistiin Asiantuntija- ja neuvontakeskus VESSEL. Yhteisistä tiloista löytyivät Joensuun Seudun Invalidit ry, Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys ry, Joensuun Kuulovammaiset ry, Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry sekä monia muita toimintaperiaatteiltaan samanlaisia yhdistyksiä. VESSEL-keskuksen ytimenä oli palvelupiste, johon tulemalla / soittamalla omaishoitajat saivat neuvoja ja ohjausta sekä pystyivät hakeutumaan pidempään palveluohjausprosessiin. Omaishoitajien ja hoidettavien jaksamista tuettiin myös vertaistukiryhmillä, keskustelu- ja liikuntaryhmillä sekä harjoittelujaksoilla olleiden opiskelijoiden välittämisellä omaishoitoperheiden kotiin. Kaiken toiminnan taustalla oli tutkittu tieto siitä, että varsinkin ikääntyneet omaishoitajat ovat uupuneempia ja kuormittuneempia ja tuntevat terveydentilansa huonommaksi kuin muut samanikäiset, jotka eivät ole omaishoitajia. Omaishoitajille pyrittiin tarjoamaan matalan kynnyksen paikka, jossa oli tarjolla ennakoivaa ohjausta, neuvontaa sekä tukea jaksaa omaishoitotyössä.

4 4 Tässä loppuraportissa esitellään projektin päämäärän ja tavoitteiden toteutuminen, keskeiset tulokset, projektiarvioinnin toteutus ja arvioinnin tulokset sekä tarkastellaan projektin vaikuttavuutta / hyödynnettävyyttä. Asiat on tiivistetysti esitetty myös RAY:lle tehdyssä projektin loppuselvityksessä (3759).

5 5 2 Projektin tausta ja tavoitteet 2.1 Projektin lähtökohdat Omaishoidoksi määritellään vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuva hoito ja huolenpito omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Suomessa arvioidaan olevan noin omaishoitajaa, joista yli hoitaa laitoshoitotasoista henkilöä. Kunnan maksaman omaishoidon tuen piirissä omaishoitajista on arviolta vain 10 %. (Salanko-Vuorela, M. & Purhonen, M. & Järnstedt, P. & Korhonen, A. 2006) Joensuun seudulla arvioidaan olevan noin 6000 omaishoitoperhettä. Alueen omaishoitajien edunvalvojaksi on perustettu Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry vuonna 1998, ja yhdistys toimii Joensuun (pitäen sisällään alkaen myös Enon ja Pyhäselän), Ilomantsin, Liperin, Kontiolahden, Polvijärven ja Outokummun alueella. Yhdistyksellä on alueella noin 300 jäsentä. VIEHKA projekti oli Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kolmas Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama projekti. Omaishoitajia tuettiin vuosina projektilla Omaishoitajien jaksamisen tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ja vuosina projektilla Omaishoitajien tukeminen kotimiestoiminnan, hoitorenkaan, vertaistuen ja ohjauksen avulla. Projektien aikana toteutetuissa kartoituksissa oli ilmennyt, että omaishoitajien keskeisimmät tarpeet kohdistuivat sijaisapuun, kuntoutukseen ja virkistykseen, joiden avulla he pystyivät hetkeksi vapautumaan omaisen hoidosta ja tapaamaan muita omaishoitajia. Myös monissa tutkimuksissa (esim. Vanhustyön keskusliitto) on huomattu, että omaishoitajat ovat asiakasryhmä, joka tarvitsee palveluohjausta ja hyötyy siitä. Heidän omaishoitotilannettaan koskevat etuudet ja palvelut ovat hajallaan monissa eri laeissa ja palveluja antavia tahoja on monia. Lisäksi epäkohtana on se, ettei palvelujärjestelmä ole vielä kehittynyt niin, että omaishoitoperheet saisivat systemaattisesti tietyssä tilanteessa tietoa heille kuuluvista palveluista ja tuista. Tällainen tilanne kohtaa perheitä esimerkiksi silloin, kun puoliso äkillisesti sairastuu vakavasti. Omaishoito myös koskettaa eniten ikääntyneitä ihmisiä, joilla usein ei ole resursseja hakea tietoa ja apua kotitilanteeseen. VIEHKA projektilla lähdettiin tavoittelemaan alueen omaishoitajille matalan kyn-

6 6 nyksen neuvonta- ja ohjauspaikkaa, jossa yhdistyy tieto julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluista. 2.2 Projektin päämäärä ja tavoitteet Projektin päämääränä oli kehittää malli, joka sisältäisi 3. sektorin, yksityisten yrittäjien, kuntien ja muiden vastaavien tahojen yhteistyön omaishoitajien tukemisen, palveluohjauksen ja sijaishoitomallin vakiinnuttamiseksi. Jatkohankkeen tarkoituksena oli turvata sijaisten saaminen, ohjauksen ja neuvonnan jatkuminen sekä virkistys- ja koulutustoiminta niin omaishoitajille kuin tärkeille sidosryhmillekin. Projektin tavoitteet: 1. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen verkottumisen ja järjestöpohjaisen auttamiskeskuksen avulla. Verkottuminen ja auttamiskeskus oli tarkoitus toteuttaa laajasti yhteistyökumppaneiden kanssa. 2. Omaishoitajien palveluohjauksen ja neuvonnan edelleen kehittäminen niin, että toimintaalueelle saadaan läheishoiva / omaishoitaja-asiamiehiä. Mallia oli tarkoitus kehittää niin, että asiamiesten palveluneuvonnan ja ohjauksen piiriin saadaan myös muita syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä, kuten yksinäisiä ikäihmisiä. 3. Omaishoidon tukihenkilöiden ja sijaisten / kotimiesten kouluttaminen sekä vapaaehtoistyön kannustaminen 4. Jo toiminnassa olevan omaishoitajien jaksamista tukevan sijaishoitomallin kehittämisen jatkaminen. Yhteistyön tekeminen muiden toimijoiden kanssa (potilasjärjestöjen paikallisyhdistykset, hoivayritykset, kunnat). 2.3 Toimintasuunnitelma ja tavoitellut tulokset Projektin ensimmäisen vuoden toimintasuunnitelmana oli etsiä tuen tarpeessa olevia omaishoitajia julkisen tiedottamisen keinoin sekä yhteistyötahojen kautta, ja arvioida kotikäynnillä omaishoi-

7 7 tajien palvelutarvetta. Verkostoitumalla julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin kanssa oli tarkoitus luoda toimintalinjat alueen omaishoitajien tukemiselle. Lisäksi ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena oli järjestöpohjaisen auttamiskeskuksen perustaminen yhdessä keskeisten yhteistyötahojen kanssa. Vuoden 2007 suunnitelmat jatkoivat pitkälti edellisen vuoden linjoilla. Etsivää työtä oli tarkoitus jatkaa ja laajentaa perustamalla alueelle omaishoito/lähihoiva-asiamiehiä. Lisäksi tavoitteena oli vakiinnuttaa auttamiskeskuksen toimintaa, kouluttaa omaishoidon sijaisia, kannustaa vapaaehtoistyöhön sekä luoda sähköinen palveluopas. Viimeisen toimintavuoden keskeisinä toteutusmuotoina oli em. tavoitteiden lisäksi arvioida projektin tuloksia asiakastyytyväisyyskyselyn avulla sekä saada niin auttamiskeskuksesta kuin palveluohjauksestakin toimivat toimintamallit. 2.4 Muutokset projektin edetessä Kehittämisprojektille on tyypillistä, että alkuperäiset tavoitteet ja toimintasuunnitelma muuttuvat toiminnan edetessä. Muutokset johtuivat toimintaympäristön ja rahoittajan linjausten muuttumisesta. Lisäksi monet osatavoitteista muuttuivat kohderyhmän tarpeiden muuttuessa, ja esimerkiksi omaishoitajien tukeminen Joensuun Seutuopiston kanssa yhteistyössä suunniteltu Omaishoitokurssi peruuntui osanottajien vähäisyyden takia. Toiminnan edetessä tukemisen muodoiksi vakiintuivat palveluohjaus, vertaistukitoiminta, oppilaitosyhteistyö opiskelijoiden saamiseksi omaishoitajien avuksi sekä verkostoituminen, joka oli koko toimintaa ohjaava strategia. Tässä loppuraportissa on raportoitu em. neljän osa-alueen toteutuminen ja tulokset.

8 8 3 Projektin resurssit 3.1 Työntekijät Alussa projektissa työskenteli projektipäällikkö ja yhteyssihteeri, jonka nimike muutettiin palveluohjaajaksi Ensimmäinen toimintavuosi paljasti suuren palveluohjauksen tarpeen. Palveluohjausperheitä vuoden aikana oli 61 ja käyntejä kertyi noin 150. RAY myönsi toiselle toimintavuodelle lisämäärärahan toisen palveluohjaajan palkkaamiseen. Uutena palveluohjaajana aloitti maaliskuussa 2007 Merja Tanskanen. Projekti koki merkittävän takaiskun vuoden 2007 aikana, jolloin sekä projektin pitkäaikainen projektipäällikkö että palveluohjaaja vaihtuivat. Projektipäällikön paikka oli ilman työntekijää kesäkuusta marraskuun puoliväliin saakka, jolloin uusi projektipäällikkö Katja Koistinen aloitti osaaikaisena. Kokoaikaisesti hän aloitti työt vasta Palveluohjaajan paikka oli täyttämättä kesästä lokakuuhun saakka. Uusi palveluohjaaja Hennariikka Virtanen aloitti työnsä , jossa Sisko Liimatta jatkoi alkaen. Osittain VIEHKA-projektin työntekijänä ollut projektikoordinaattori Tuula Romppasen työsuhde päättyi TE-keskuksen toimintaympäristötukihankkeen myötä Työntekijöiden vaihdokset vaikuttivat olennaisesti toisen toimintavuoden tavoitteiden saavuttamiseen. Uusien työntekijöiden aloittamisen jälkeen toimintaa arvioitiin kriittisesti. Toimintaa keskitettiin, jotta projekti saavuttaisi sille asetetut tavoitteet ja saisi toiminnan vakiinnutettua projektin päättymisenkin jälkeen. Työntekijävaihdoksen jälkeen myös työntekijöiden toimenkuvia tarkistettiin. 3.3 Ohjausryhmä Projektin tukena toimi ohjausryhmä, joka seurasi projektin etenemistä, tavoitteiden toteutumista sekä tuloksia ja toimi projektipäällikön tukena. Puheenjohtajana ohjausryhmässä toimi Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n alueohjaaja Eija Pennanen, joka toimi myös Liiton ja paikallisyhdistyksen välisenä linkkinä. Projektipäällikkö oli ohjausryhmän sihteeri ja ohjausryhmän koollekutsuja.

9 9 Ohjausryhmän jäsenet: Eija Pennanen puh.joht Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Risto Jalovaara Fastroi Oy Kari Kuronen Siivousmylly Pekka Kuosmanen / Joensuun kaupunki Irma Ahokas-Kukkonen Kaija Lähteenmäki / Joensuun kaupunki Ansa Tuovinen Aulis Ilvonen Joensuun seudun Invalidit ry Leena Haverila / Erkki Mäkinen Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Saija Dimitrov Ammattiopisto, Tikkarinne sihteeri Ani-Elina Heikkinen/ Viehka-projektin projektipäällikkö Katja Koistinen Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2006 kaksi kertaa, 2007 kerran ja 2008 kolme kertaa. Myös ohjausryhmän toiminta kärsi työntekijöiden vaihtumisesta, ja ohjausryhmän toiminta kuivui lähes olemattomiin toisena toimintavuonna. Osa ohjausryhmän jäsenistä jätti ohjausryhmätyöskentelyn kesken työntekijävaihdosten jälkeen, ja viimeisenä toimintavuonna jouduttiin miettimään, kutsutaanko ohjausryhmään uusia jäseniä. Koska toiminta oli jo päättymäisillään, päätettiin, että ohjausryhmän kokoonpano sai säilyä samana. Ohjausryhmä suoritti projektin loppuarvioinnin syksyllä Osan jäsenistä kommentoi projektin etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista suullisesti ja osa kirjallisesti. 3.4 Keskeiset yhteistyötahot Jo hankkeen alkaessa VIEHKA-projektilla oli aiempien projektien ansiosta suhteellisen laaja yhteistyöverkosto pitäen sisällään niin kuntien, seurakuntien, oppilaitosten työntekijöitä kuin toimijoita muista järjestöistä.

10 10 Konkreettiseksi päivittäiseksi yhteistyöverkostoksi muodostui VESSEL-keskuksen toimijat. VIEHKA projektin tilat oli vuokrattu Joensuun Seudun Invalidit ry:ltä, ja muina toimijoina tiloissa olivat Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys, Pohjois-Karjalan Napakka Osuuskunta, Joensuun Kuulonhuolto ry, Honkalampisäätiö sekä muutamia yrittäjiä. Toimijat vaihtuivat hieman vuosien varrella, mutta keskeisellä paikalla olevista tiloista oli koko ajan enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Ensimmäisenä ja toisena toimintavuotena panostettiin VESSEL- keskuksen toiminta-idean syventämiseksi ja verkostoitumisajatuksen sisäistämiseksi järjestämällä yhteisiä kehittämispäiviä. Muina tärkeinä yhteistyökumppaneina sosiaali- ja terveysalan järjestöistä toimivat mm.: - Kotikartanoyhdistys ry: virkistysviikonloput Kotikartanossa, vertaistukiohjaajien ja vapaaehtoisten koulutus - Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry: omaishoitoperheiden etsintä - SPR: yhteiset koulutustapahtumat - Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry - Lisäksi lukuisat ryhmät kävivät vierailulla VESSEL keskuksessa, ja Viehka projektia ja keskuksen toimintaa esiteltiin myös muiden järjestöjen tapahtumissa. Oppilaitoksista keskeisiksi yhteistyökumppaneiksi nousivat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattiopisto sekä aikuiskoulutuskeskus, joiden opiskelijaryhmät kävivät vierailulla VESSEL keskuksessa. Myös Joensuun seudun kansalaisopiston kanssa kehiteltiin yhteistä toimintaa vuonna 2008 omaishoitokurssin tiimoilta, mutta kurssi peruuntui vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Alueen kuntien ja kaupunkien työntekijöitä tiedotettiin säännöllisesti projektin toiminnasta 1-3 kertaa vuodessa pidetyissä palavereissa. Seniorineuvonta Ankkurin kanssa yhteistyö vakiintui vuonna Ankkurin työntekijät toimivat keskeisenä linkkinä uusien omaishoitoperheiden löytymisessä mukaan yhdistyksen toimintaan. Myös muut alueella omaishoitoperheiden hyväksi toimivat projektit toimivat verkostoitumista vahvistavina kumppaneina. Vertaisarviointikumppani haettiin Mikkelin Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n VENE projektista, jonka tavoitteet olivat samansuuntaiset VIEHKA projektin kanssa.

11 11 4 Projektin arviointi Projektin arviointi suoritettiin osin omana työnä ja osin ulkopuolisen suorittamana. Projektityöntekijät arvioivat omaa toimintaansa säännöllisin itsearvioinnein. Itsearviointi oli hankkeen toimintaan rakennettu refleksiivinen toimintatapa, jolla tuettiin yhteistä oppimista ja jatkuvaa kehittämistä. Itsearvioinnissa oli omat hyvät ja huonot puolensa. Kriittistä tapaa tarkastella omaa toimintaa varmistettiin yhteistyötahoilta kerätyillä palautteilla. Projektin jokaisen tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi työntekijät olivat yhdessä sopineet oman arviointimenetelmän. Palveluohjauksen merkitystä prosessissa mukana olleille perheille tutki Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija päättötyössään. Vertaistukiryhmäläiset vastasivat joulukuussa 2008 kirjalliseen kyselyyn, miten he olivat kokeneet projektin tukeneen toimintaansa. Oppilaitosyhteistyön ja opiskelijoiden harjoittelujen onnistumisen osalta arviointi oli jatkuvaa. Niin opiskelijoilta kuin omaishoitoperheiltä kerättiin jokaisen harjoittelujakson päätteeksi kirjalliset palautteet, kuinka projektin työntekijät olivat onnistuneet harjoittelujen ohjaamisessa, ja mikä vaikutus opiskelijoilla oli ollut omaishoitoperheiden jaksamiseen. VESSEL keskuksen asiakkaille järjestettiin kolme viikkoa kestänyt asiakastyytyväisyyskysely syksyllä 2008, jolloin keskukseen yhteyttä ottaneilta kysyttiin palautetta keskuksen toiminnasta. Mikkelin Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n VENE projektin kanssa järjestettiin vertaisarviointipäivät, jonka muistio on loppuraportin liitteenä 1. VIEHKA projektin ohjausryhmä arvioi projektin etenemistä ja saavuttamia tuloksia syksyllä Kaksi ohjausryhmän jäsentä vastasi kyselyyn suullisesti ja kolme kirjallisesti. Vastaukset on yhdistetty osaksi loppuraporttia.

12 12 5 Projektin tulokset 5.1 Palveluohjaus Vessel-keskuksessa toimivasta palvelupisteestä omaishoitoperheet pystyivät saamaan palveluohjausta niin puhelimitse kuin keskukseen tulemalla. Palveluohjaajat tekivät myös kotikäyntejä, jotka mahdollistivat palvelun kaikille seutukunnalla asuville, apua tarvitseville omaishoitoperheille. Alkuun palveluohjausta toteutettiin yhden työntekijän voimin, mutta palveluohjauskertojen lisääntyessä RAY myönsi lisämäärärahan toisen palveluohjaajan palkkaamiseksi vuodesta 2007 alkaen. Toisen palveluohjaajan työpanos mahdollisti myös palveluohjauksen jalostumisen parityöskentelyllä toteutettavaksi 3 5 kertaa kattavaksi kokonaisuudeksi. Kaksi palveluohjaajaa, joista toisella oli sosionomin (amk) tutkinto ja toisella fysioterapeutin tutkinto, tekivät palveluohjausta yhdessä. Moniammatillinen parityöskentely mahdollisti kokonaisvaltaisemman kotona selviytymisen kartoituksen, ja molemmat palveluohjaajat saivat kotikäynnillä keskittyä kumpikin omaan asiakkaaseen toinen omaishoitajaan ja toinen omaishoidettavaan. Näin perheen molemmat osapuolet tulivat tasapuolisesti kuulluksi. Keskimäärin palveluohjausprosessi kesti alun yhteydenotosta palvelujen toteutumisen seurantaan 3 6 kuukautta. Yhteydenoton jälkeen kartoitettiin perheen kotitilanne, asetettiin tavoitteet, etsittiin sopivimmat tukimuodot yhdessä perheen kanssa, avustettiin hakemusten tekemisessä sekä lopuksi seurattiin palveluiden toteutuminen. Em. työote oli käytössä projektin viimeisenä toimintavuonna.

13 13 Palveluohjauksen tavoitteena oli asiakkaan / asiakasperheen itsenäisen elämän tukeminen. Viehka-projektin palveluohjaus kohdentui omaishoitajiin ja omaishoitoperheisiin ja heidän itsenäisen elämän tukemiseen ts. kotona asumisen tukemiseen. Palveluohjaus oli sekä asiakastyön menetelmä (case management) että palveluiden yhteensovittamista organisaatioiden / eri sektoreiden tasolla (service coordination). Työmenetelmän periaatteiksi määriteltiin 1) palveluohjaajan ja asiakkaan välinen luottamuksellinen suhde, 2) asiakaslähtöisyys, 3) asiakkaan itsenäisen elämän tukeminen, 4) asiakkaan / asiakasperheen voimaantuminen sekä 5) verkostoituminen. Sauli Suominen ja Merja Tuominen (2007) ovat luokitelleet palveluohjauksesta kolme erilaista mallia, jotka ovat yleinen eli perinteinen palveluohjaus, voimavarakeskeinen palveluohjaus sekä intensiivinen palveluohjaus (Suominen & Tuominen, 2007). Viehka-projektin palveluohjauksessa oli kyse perinteisestä ja voimavarakeskeisestä palveluohjauksesta. Palveluohjaajalla oli aikaa rakentaa luottamuksellista suhdetta omaishoitajaan ja hoidettavaan ja kulkea perheen rinnalla alkukartoituksesta palveluiden ja tukien toteutumisen seurantaan saakka. Palveluohjaaja oli omaishoitajan henkisenä tukena, kuuntelijana silloin, kun omaishoitajan oli tehtävä itselle ehkä raskaitakin päätöksiä. Luottamuksen rakentuminen palveluohjaajan ja omaishoitoperheen välille oli asiakaslähtöisyyden tae. Kun luottamus saavutettiin, omaishoitaja koki olevansa täysivaltainen kumppani neuvotteluissa perheen kannalta sopivimmista ratkaisuista. Mitkään palveluohjauksen taustalla olevista periaatteista eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan vaativat aikaa. Usein omaishoitaja kokee jäävänsä ohjausja neuvontatilanteessa sivustaseuraajaksi, passiiviseksi kuuntelijaksi, vaikka suunnitellaan omaishoitoperheen kannalta merkittäviä asioita. Verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa oli olennaista laadukkaassa palveluohjauksessa. Verkostoitumalla paikallisten palveluohjaajien ja palveluiden tuottajien (yritykset, järjestöt, seurakunnat, kunnat) kanssa, palveluohjaaja sai tietoa omaishoitoperheiden tukimuodoista ja pystyi palveluohjaustilanteissa rakentamaan parhaiten sopivan tukipaketin perheelle. Joensuussa palveluohjaajat kokoontuivat säännöllisesti VIEHKA -projektin ajan. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta sosionomiksi valmistuva opiskelija haastatteli opinnäytetyötään varten omaishoitajia, jotka olivat olleet VIEHKA -projektin palveluohjauksessa. Opinnäytetyössä oli tavoitteena selvittää, millaisen merkityksen omaishoitajat kokivat palveluohjauksella olleen heille itselleen ja omaishoitotilanteelleen. Tarkoituksena oli myös selvittää, miten palve-

14 14 luohjauksen taustalla olevat periaatteet luottamuksellisuudesta, asiakaslähtöisyydestä, voimaantumisesta, itsenäisen elämän tukemisesta sekä verkostoitumisesta olivat toteutuneet. Haastattelut toteutettiin syys- ja lokakuun 2008 aikana, ja opinnäytetyö valmistuu keväällä Loppuraportissa ja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n palveluohjausoppaassa käytetty materiaali on poimittu suoraan litteroidusta ja teemoitellusta haastatteluaineistosta. Haastateltuja omaishoitajia oli kuusi, joista naisia oli neljä ja miehiä kaksi. Kaikki omaishoitoperheet asuivat Joensuun seudulla. Ikäjakauma omaishoitajilla vaihteli vuoden välillä, iän keskiarvon ollessa 57,6 vuotta. Neljä omaishoitajista hoiti puolisoaan ja kaksi lastaan. Omaishoitajuus oli kestänyt yhdestä vuodesta 30 vuoteen. Hoidettavien avuntarve vaihteli silmällä pidosta ympärivuorokautisen avun tarpeeseen. Palveluohjaus oli päättynyt keskimäärin puoli vuotta ennen haastattelutilannetta. Palveluohjauksen alkaessa kolme omaishoitajaa sai säännöllistä apua kotiin. Kodissa tapahtuvaa omaishoitotyötä tukemassa oli mm. henkilökohtainen avustaja, kotipalvelu sekä monenlaiset terapiat. Kolme omaishoitajaa sai niukemmin tukea. Yksi ei saanut minkäänlaista apua kotiin, yhdellä oli käynyt opiskelijaharjoittelija, ja yhden hoidettava sai musiikkiterapiaa. Virallisen tukiverkoston lisäksi omaishoitajilla oli arjessa tukenaan lapset, lapsenlapset, sukulaiset sekä naapurit ja ystävät. Iäkkäämpien omaishoitajien verkosto koostui lapsista ja lapsenlapsista. Työikäisten kohdalla auttajina toimivat omat vanhemmat, sisarukset ja ystävät. Yhteenvetona sosiaalista verkostoista voidaan todeta, että työikäisillä omaishoitajilla näytti olevan tiiviimmät epäviralliset tukiverkostot kuin ikääntyneillä omaishoitajilla. Lähes jokainen haastateltu omaishoitaja toi esiin väsymyksen tunteita omaishoitotilanteestaan palveluohjauksen alkaessa. Jaksamattomuutta aiheuttivat mm. kokemukset siitä, että kaikesta oli otettava itse selvää, ja että palveluiden saaminen oli taistelun takana. Kysyttäessä palveluohjauksen oikea-aikaisuudesta, omaishoitajat kokivat sen tulleen todelliseen tarpeeseen. Osa olisi toivonut saaneensa samanlaista apua jo aiemmin. Omaishoitajat odottivat saavansa palveluohjaukselta sekä neuvoa ja opastusta sopivista palveluista, oikeaa tietoa oikeaan aikaan että turvaa: palveluohjauksen alettua oli tiedossa yksi paikka, josta sai tarvitessaan apua ongelmiin. Tiedon palveluohjauksesta palvelupisteestä ja palveluohjaajista omaishoitajat olivat saaneet aktiivisen tie-

15 15 dottamisen kautta. He olivat lukeneet siitä joko paikallislehtien järjestöpalstailmoituksista, yhdistyksen internet-sivuilta tai olivat kuulleet palveluohjauksesta liittyessään omaishoitajien paikallisyhdistykseen. Omaishoitajat kuvasivat palveluohjaustilanteen tuntuneen luonnolliselta ja ongelmattomalta. Palveluohjaajalla oli aikaa keskittyä kuuntelemaan omaishoitajan tilannetta. Hänet koettiin helposti lähestyttäväksi ihmiseksi, johon pystyi luomaan luottamuksellisen suhteen ja puhumaan avoimesti. Omaishoitajat ja palveluohjaaja olivat ohjaustilanteessa tasavertaisia kumppaneita, ja omaishoitajat kokivat saaneensa puhua itselle tärkeistä asioista. He kokivat, että olivat pystyneet puhumaan itselleen tärkeistä asioista, ja heidän mielipiteillään sekä sanoillaan oli ollut merkitystä. Kaikki omaishoitajat olivat tyytyväisiä palveluohjaukseen ja kokivat sen täyttäneen odotuksensa. Omaishoitajat olivat saaneet tietoa ja opastusta kotona asumista tukevista tuista ja palveluista. Palveluohjauksessa oli perheen tueksi haettu mm. omaishoidon tukea ja Kelan eläkettä saavan hoitotukea. Omaishoitajat olivat ohjautuneet vertaistukiryhmiin ja saaneet Viehka-projektin kautta välitettäviä opiskelijaharjoittelijoita kotiinsa. Tärkeäksi omaishoitajat kokivat vertaistuen ja oman ajan saamisen opiskelijoiden turvin. Konkreettisten tukien ja palveluiden hakemista suurempi merkitys palveluohjauksella oli omaishoitajien jaksamiseen. Omaishoitajat toivat esille, että palveluohjaus oli auttanut heitä näkemään, kuinka tärkeää omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja oman ajan ottaminen on. He kokivat palveluohjauksen lisänneen itseluottamustaan ja varmuutta vaatia yhteiskunnallista tukea omaishoitoon. Tärkeää palveluohjauksen onnistumisessa oli omaishoitajan osallistuttaminen palveluohjauksen eri vaiheissa. Näin vahvistettiin omaishoitajan sitoutumista ja motivoitumista etsimään itselleen ja hoidettavalleen sopivinta palvelua. Haastatteluista ilmeni myös, että monille palveluohjauksessa mukana olleelle omaishoitajalle palveluohjaus oli tuonut muutosta omaan tapaan ajatella. Omaishoitajat kokivat palveluohjauksessa saadun tiedon omista oikeuksistaan vaikuttaneen avun hakemisen helpottumiseen jatkossa. Palveluohjauksessa annettu tieto antoi varmuutta hakea uusia palveluja itsenäisesti ja vaatia apua arjessa jaksamiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta omaishoitajien voimaantuneen palveluohjauksen myötä. Oikean tiedon saannilla oikeaan aikaan oli suuri merkitys omaishoitajien jaksamiseen. Samoin myös sillä, että omaishoidontilanteen muuttuessa

16 16 heillä oli tieto, mistä saada puolueetonta apua. Se antoi omaishoitajille vahvemman olon ja sai heidät tuntemaan, että heistä välitetään. Haastattelut nostivat esille, kuinka tärkeää vaikeassa tilanteessa oleville omaishoitajille on palveluohjaus ja palveluohjaaja. Joensuussa epäkohtaa on viime vuosina korjattu omaishoitoperheiden kohdalla, jotka saavat keskitetysti ohjausta ja neuvontaa Seniorineuvonta Ankkurista. Kaikissa kunnissa keskitettyä ohjausta ei vielä kuitenkaan saa. Seniorineuvonta Ankkurin avaaminen maaliskuussa 2007 ja toiminnan vakiintuminen vaikutti VIEHKA -projektin toteutettujen palveluohjauskertojen määrään. Palveluohjaus väheni, kun ikäihmiset löysivät Ankkurin. Ensimmäisenä toimintavuonna toteutettiin n. 150 palveluohjauskäyntiä, toisena n. 160 ja kolmantena 156. Tosin kolmantena toimintavuonna palveluohjauksen laatua parannettiin mallinnuksen ja toimintaa ohjaavien arvojen määrittelyn myötä, ja prosessi jalostui pidemmiksi ja voimaannuttavimmiksi. Ankkurin kanssa tehdystä yhteistyöstä huolimatta molemmissa paikoissa toteutettu palveluohjaus toimi osin päällekkäin, ja VIEHKA -projektin palveluohjaus menetti merkitystään. Projektin palveluohjaus oli kuitenkin avainasemassa uusien omaishoitoperheiden saamiseksi projektin muiden palvelujen piiriin, kuten haastattelun tulokset osoittivat. 5.2 Vertaistukiryhmät Vuonna 2006 aloitti toimintansa kolme vertaistukiryhmää omaishoitajille; Siipirikkojen ryhmä omaisensa menettäneille, miesomaishoitajien ryhmä ja työikäisten omaishoitajien ryhmä. Jokaiseen ryhmään koulutettiin vertaistukiohjaaja, joka oli vastuussa ryhmien toteutuksesta. Samana vuonna aloittivat myös liikunnalliset ryhmät toimintansa; kaksi kuntosaliryhmää, joissa oli vertaisohjaajat sekä allasjumpparyhmä, jonka vetäjänä toimi projektin työntekijä. Projektin edetessä Vessel-toimijoille aloitettiin yhteinen joka viikko toimiva Vessel-jumppa. Alkuun ryhmässä kävi 5-10 osallistujaa, mutta viimeisenä toimintavuonna ryhmän osallistujamäärä oli paisunut jo keskimäärin 20 osallistujaan / kerta. Vuoden 2008 toimintasuunnitelmissa oli perustaa uudet vertaistukiryhmät kehitysvammaista henkilöä hoitaville omaishoitajille sekä lastaan hoitaville omaishoitovanhemmille, mutta työntekijöi-

17 17 den vaihtumisen myötä toiminnan suuntia tarkistettiin. Tässä vaiheessa kartoitettiin, ettei kysyntää em. ryhmille ole, koska heille oli vertaistukitoimintaa jo muiden yhdistysten puitteissa. Niinpä päätettiin aloittaa avoin omaishoitajien vertaistukiryhmä yhteistyössä Joensuun keskustan seurakunnan kanssa. Toiminta aloitettiin syksyllä 2007, ja osallistujia ryhmässä oli välittömästi seitsemän. Kaikilta vertaistukiryhmiltä kysyttiin kirjallista palautetta toiminnasta ja omaishoitajien kokemuksista ryhmästä syksyllä Kyselyyn osallistui joulukuun ryhmätapaamisessa mukana olleet omaishoitajat, joita oli yhteensä 25. Kyselyn vastausten perusteella suurin osa omaishoitajista oli ollut tyytyväinen projektityöntekijöiden tukeen. Vain muutama toivoi, että ryhmä olisi saanut enemmän tukea VIEHKA -projektin työntekijöiltä. Uudentyyppisinä ja uusia omaishoitajia toimintojen piiriin saavina ryhminä kaksi projektin työntekijää kouluttautui Vanhustyön keskusliiton ystäväpiiriohjaajiksi, ja syksyllä 2008 alkoi ystäväpiiriryhmä yksinäisyyttä kokeville omaishoitajille. Ryhmään valikoitui Ankkurin yhteistyöllä viisi omaishoitajaa, jotka eivät olleet muiden palveluiden piirissä ja hoitivat muistisairasta puolisoaan. Ystäväpiirin mallin mukaan omaishoitajat kokoontuivat kerran viikossa yhteensä 12 kertaa. Syksyllä 2008 aloitettiin myös omaishoitopariskuntien päivätoimintaryhmä yhteistyössä Joensuun kaupungin vanhustenhuollon päivätoiminnan kanssa. Ryhmässä aloitti seitsemän omaishoitoperhettä eli yhteensä 14 osallistujaa. Päivätoimintaa järjestettiin kerran viikossa 15 viikon ajan. Ohjelma oli rakennettu siten, että pariskunnille oli osin yhteistä, osin eriytettyä ohjelmaa. Hoidettavien osalla toiminta keskittyi fyysisen kunnon ylläpitoon. Omaishoitajien ohjelma toteutettiin huomioiden niin fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen kuin henkinen ulottuvuus. Toiminnan onnistumista ja omaishoitoperheiden kokemuksia uudentyyppisestä tukimuodosta kysyttiin ryhmän viimeisellä tapaamiskerralla. Kaikki perheet olivat olleet tyytyväisiä toimintaan ja kokivat sen tukeneen kotona selviytymistä. Vaikuttavuudesta on tuloksena se, että toiminnasta tuli Joensuun kaupungille pysyvää toimintaa, ja uusi omaishoitopariskuntien ryhmä aloittaa toimintansa huhtikuussa 2009.

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA

KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA Marja Heikkinen Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Elina Penger OAKK, Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy KETÄ OLEMME? Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry LAMPPU kumppanuushanke 2012-2015 Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry TAUSTA JA TARVE Työssäkäyvät omaishoitajat antavat kaksinkertaisen panoksen yhteiskunnalle Läheisensä

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Toimintakertomus. vuodelta 2015

Toimintakertomus. vuodelta 2015 Toimintakertomus vuodelta 2015 31.12.2015 Kanta-Hämeen TOIMINTAKERTOMUS 1/8 JOHDANTO Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on valtakunnallisen kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö Aivoliitto ry:n jäsenyhdistys

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS Maanantaina 10.2.2014 Klo 12-16 Äänekoskella Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio 3.

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä

Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä RAI-seminaari 4.4.2013 26.3.2013 IIPA/Sari Jokinen 1 Esityksen sisältö Kuntakyselyn toteutuksesta Alustavia lukuja Kuntavastaajien esiin tuomia kehittämistarpeita

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita

Lisätiedot

Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki

Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki 16 paikallista työkokousta Peruspalveluliikelaitos Jytan jäsenkunnissa: Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli Kokkolassa

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

RAY:n avustusehdotus liiton paikallisyhdistyksille vuodelle 2016 Sivu 1 (5)

RAY:n avustusehdotus liiton paikallisyhdistyksille vuodelle 2016 Sivu 1 (5) avustusehdotus liiton paikallisyhdistyksille vuodelle 2016 Sivu 1 (5) YHTEENSÄ 2016 kpl Avustusta hakeneet 38 69 Jäsenyhdistyksiä 2015 lopussa Ei avustushakemusta 31 Hyväksytyt avustushakemukset 48 19

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 Vanhusneuvosto AIKA 13.05.2015 kello 09:00-11:06 PAIKKA Kartanonmäki ruokasalin kabinetti KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot