VIEHKA Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIEHKA 2006 2008 Loppuraportti"

Transkriptio

1 JOENSUUNSEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY VIEHKA Loppuraportti Omaishoitajien jaksamisen tukeminen palveluohjauksen, vertaistuen, sijaistoimintayhteistyön ja verkostoitumisen avulla Katja Koistinen Loppuraportti Raha-automaattiyhdistykselle

2 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Projektin tausta ja tavoitteet Projektin lähtökohdat Projektin päämäärä ja tavoitteet Toimintasuunnitelma ja tavoitellut tulokset Muutokset projektin edetessä 7 3 Projektin resurssit Työntekijät Ohjausryhmä Keskeiset yhteistyötahot 9 4 Projektin arviointi Projektin toteutus ja tulokset Palveluohjaus Vertaistukiryhmät Sijaistoimintayhteistyö Oppilaitosyhteistyö Verkostoituminen 20 6 Johtopäätökset Projektin hyödynnettävyys.. 21 Lähteet. 23

3 1 Johdanto Tämä loppuraportti sisältää yhteenvedon Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hallinnoimasta Omaishoitajien jaksamisen tukeminen palveluohjauksen, vertaistuen, sijaistoiminnan ja verkostoitumisen avulla (VIEHKA) projektista. Hanke toteutettiin vuosina Kolmivuotisen projektin rahoittajana oli Raha-automaattiyhdistys. Alkuperäisen suunnitelman mukaan rahoitusta vuosiksi oli yhteensä Toisena vuotena anottiin lisärahoitusta , jonka saatua toisen toimintavuoden budjetti nousi euroon. Myös kolmannelle vuodelle myönnettiin euroa. Projektin kokonaisrahoitussummaksi muodostui VIEHKA -projekti oli jatkoa vuosina toteutetun Omaishoitajien jaksamisen tukeminen hoitorenkaan, kotimiestoiminnan, vertaistuen ja ohjausneuvonnan avulla. Molempien projektien keskeisenä toimintaperiaatteena oli verkostoituminen kuntien, kolmannen sektorin ja yksityisten yrittäjien kanssa. Omaishoitoperheiden kotona selviämistä tuettiin asiakaslähtöisesti palveluohjauksella, jossa yhdistettiin niin yhdistysten, kuntien ja yksityisten yrittäjien antamat palvelut ja tuet toimivaksi kotona asumista tukevaksi palvelukokonaisuudeksi. Merkittävin ponnistus VIEHKA-projektissa toteutui jo projektin ensimmäisenä vuotena, jolloin aukaistiin Asiantuntija- ja neuvontakeskus VESSEL. Yhteisistä tiloista löytyivät Joensuun Seudun Invalidit ry, Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys ry, Joensuun Kuulovammaiset ry, Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry sekä monia muita toimintaperiaatteiltaan samanlaisia yhdistyksiä. VESSEL-keskuksen ytimenä oli palvelupiste, johon tulemalla / soittamalla omaishoitajat saivat neuvoja ja ohjausta sekä pystyivät hakeutumaan pidempään palveluohjausprosessiin. Omaishoitajien ja hoidettavien jaksamista tuettiin myös vertaistukiryhmillä, keskustelu- ja liikuntaryhmillä sekä harjoittelujaksoilla olleiden opiskelijoiden välittämisellä omaishoitoperheiden kotiin. Kaiken toiminnan taustalla oli tutkittu tieto siitä, että varsinkin ikääntyneet omaishoitajat ovat uupuneempia ja kuormittuneempia ja tuntevat terveydentilansa huonommaksi kuin muut samanikäiset, jotka eivät ole omaishoitajia. Omaishoitajille pyrittiin tarjoamaan matalan kynnyksen paikka, jossa oli tarjolla ennakoivaa ohjausta, neuvontaa sekä tukea jaksaa omaishoitotyössä.

4 4 Tässä loppuraportissa esitellään projektin päämäärän ja tavoitteiden toteutuminen, keskeiset tulokset, projektiarvioinnin toteutus ja arvioinnin tulokset sekä tarkastellaan projektin vaikuttavuutta / hyödynnettävyyttä. Asiat on tiivistetysti esitetty myös RAY:lle tehdyssä projektin loppuselvityksessä (3759).

5 5 2 Projektin tausta ja tavoitteet 2.1 Projektin lähtökohdat Omaishoidoksi määritellään vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuva hoito ja huolenpito omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Suomessa arvioidaan olevan noin omaishoitajaa, joista yli hoitaa laitoshoitotasoista henkilöä. Kunnan maksaman omaishoidon tuen piirissä omaishoitajista on arviolta vain 10 %. (Salanko-Vuorela, M. & Purhonen, M. & Järnstedt, P. & Korhonen, A. 2006) Joensuun seudulla arvioidaan olevan noin 6000 omaishoitoperhettä. Alueen omaishoitajien edunvalvojaksi on perustettu Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry vuonna 1998, ja yhdistys toimii Joensuun (pitäen sisällään alkaen myös Enon ja Pyhäselän), Ilomantsin, Liperin, Kontiolahden, Polvijärven ja Outokummun alueella. Yhdistyksellä on alueella noin 300 jäsentä. VIEHKA projekti oli Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kolmas Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama projekti. Omaishoitajia tuettiin vuosina projektilla Omaishoitajien jaksamisen tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ja vuosina projektilla Omaishoitajien tukeminen kotimiestoiminnan, hoitorenkaan, vertaistuen ja ohjauksen avulla. Projektien aikana toteutetuissa kartoituksissa oli ilmennyt, että omaishoitajien keskeisimmät tarpeet kohdistuivat sijaisapuun, kuntoutukseen ja virkistykseen, joiden avulla he pystyivät hetkeksi vapautumaan omaisen hoidosta ja tapaamaan muita omaishoitajia. Myös monissa tutkimuksissa (esim. Vanhustyön keskusliitto) on huomattu, että omaishoitajat ovat asiakasryhmä, joka tarvitsee palveluohjausta ja hyötyy siitä. Heidän omaishoitotilannettaan koskevat etuudet ja palvelut ovat hajallaan monissa eri laeissa ja palveluja antavia tahoja on monia. Lisäksi epäkohtana on se, ettei palvelujärjestelmä ole vielä kehittynyt niin, että omaishoitoperheet saisivat systemaattisesti tietyssä tilanteessa tietoa heille kuuluvista palveluista ja tuista. Tällainen tilanne kohtaa perheitä esimerkiksi silloin, kun puoliso äkillisesti sairastuu vakavasti. Omaishoito myös koskettaa eniten ikääntyneitä ihmisiä, joilla usein ei ole resursseja hakea tietoa ja apua kotitilanteeseen. VIEHKA projektilla lähdettiin tavoittelemaan alueen omaishoitajille matalan kyn-

6 6 nyksen neuvonta- ja ohjauspaikkaa, jossa yhdistyy tieto julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluista. 2.2 Projektin päämäärä ja tavoitteet Projektin päämääränä oli kehittää malli, joka sisältäisi 3. sektorin, yksityisten yrittäjien, kuntien ja muiden vastaavien tahojen yhteistyön omaishoitajien tukemisen, palveluohjauksen ja sijaishoitomallin vakiinnuttamiseksi. Jatkohankkeen tarkoituksena oli turvata sijaisten saaminen, ohjauksen ja neuvonnan jatkuminen sekä virkistys- ja koulutustoiminta niin omaishoitajille kuin tärkeille sidosryhmillekin. Projektin tavoitteet: 1. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen verkottumisen ja järjestöpohjaisen auttamiskeskuksen avulla. Verkottuminen ja auttamiskeskus oli tarkoitus toteuttaa laajasti yhteistyökumppaneiden kanssa. 2. Omaishoitajien palveluohjauksen ja neuvonnan edelleen kehittäminen niin, että toimintaalueelle saadaan läheishoiva / omaishoitaja-asiamiehiä. Mallia oli tarkoitus kehittää niin, että asiamiesten palveluneuvonnan ja ohjauksen piiriin saadaan myös muita syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä, kuten yksinäisiä ikäihmisiä. 3. Omaishoidon tukihenkilöiden ja sijaisten / kotimiesten kouluttaminen sekä vapaaehtoistyön kannustaminen 4. Jo toiminnassa olevan omaishoitajien jaksamista tukevan sijaishoitomallin kehittämisen jatkaminen. Yhteistyön tekeminen muiden toimijoiden kanssa (potilasjärjestöjen paikallisyhdistykset, hoivayritykset, kunnat). 2.3 Toimintasuunnitelma ja tavoitellut tulokset Projektin ensimmäisen vuoden toimintasuunnitelmana oli etsiä tuen tarpeessa olevia omaishoitajia julkisen tiedottamisen keinoin sekä yhteistyötahojen kautta, ja arvioida kotikäynnillä omaishoi-

7 7 tajien palvelutarvetta. Verkostoitumalla julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin kanssa oli tarkoitus luoda toimintalinjat alueen omaishoitajien tukemiselle. Lisäksi ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena oli järjestöpohjaisen auttamiskeskuksen perustaminen yhdessä keskeisten yhteistyötahojen kanssa. Vuoden 2007 suunnitelmat jatkoivat pitkälti edellisen vuoden linjoilla. Etsivää työtä oli tarkoitus jatkaa ja laajentaa perustamalla alueelle omaishoito/lähihoiva-asiamiehiä. Lisäksi tavoitteena oli vakiinnuttaa auttamiskeskuksen toimintaa, kouluttaa omaishoidon sijaisia, kannustaa vapaaehtoistyöhön sekä luoda sähköinen palveluopas. Viimeisen toimintavuoden keskeisinä toteutusmuotoina oli em. tavoitteiden lisäksi arvioida projektin tuloksia asiakastyytyväisyyskyselyn avulla sekä saada niin auttamiskeskuksesta kuin palveluohjauksestakin toimivat toimintamallit. 2.4 Muutokset projektin edetessä Kehittämisprojektille on tyypillistä, että alkuperäiset tavoitteet ja toimintasuunnitelma muuttuvat toiminnan edetessä. Muutokset johtuivat toimintaympäristön ja rahoittajan linjausten muuttumisesta. Lisäksi monet osatavoitteista muuttuivat kohderyhmän tarpeiden muuttuessa, ja esimerkiksi omaishoitajien tukeminen Joensuun Seutuopiston kanssa yhteistyössä suunniteltu Omaishoitokurssi peruuntui osanottajien vähäisyyden takia. Toiminnan edetessä tukemisen muodoiksi vakiintuivat palveluohjaus, vertaistukitoiminta, oppilaitosyhteistyö opiskelijoiden saamiseksi omaishoitajien avuksi sekä verkostoituminen, joka oli koko toimintaa ohjaava strategia. Tässä loppuraportissa on raportoitu em. neljän osa-alueen toteutuminen ja tulokset.

8 8 3 Projektin resurssit 3.1 Työntekijät Alussa projektissa työskenteli projektipäällikkö ja yhteyssihteeri, jonka nimike muutettiin palveluohjaajaksi Ensimmäinen toimintavuosi paljasti suuren palveluohjauksen tarpeen. Palveluohjausperheitä vuoden aikana oli 61 ja käyntejä kertyi noin 150. RAY myönsi toiselle toimintavuodelle lisämäärärahan toisen palveluohjaajan palkkaamiseen. Uutena palveluohjaajana aloitti maaliskuussa 2007 Merja Tanskanen. Projekti koki merkittävän takaiskun vuoden 2007 aikana, jolloin sekä projektin pitkäaikainen projektipäällikkö että palveluohjaaja vaihtuivat. Projektipäällikön paikka oli ilman työntekijää kesäkuusta marraskuun puoliväliin saakka, jolloin uusi projektipäällikkö Katja Koistinen aloitti osaaikaisena. Kokoaikaisesti hän aloitti työt vasta Palveluohjaajan paikka oli täyttämättä kesästä lokakuuhun saakka. Uusi palveluohjaaja Hennariikka Virtanen aloitti työnsä , jossa Sisko Liimatta jatkoi alkaen. Osittain VIEHKA-projektin työntekijänä ollut projektikoordinaattori Tuula Romppasen työsuhde päättyi TE-keskuksen toimintaympäristötukihankkeen myötä Työntekijöiden vaihdokset vaikuttivat olennaisesti toisen toimintavuoden tavoitteiden saavuttamiseen. Uusien työntekijöiden aloittamisen jälkeen toimintaa arvioitiin kriittisesti. Toimintaa keskitettiin, jotta projekti saavuttaisi sille asetetut tavoitteet ja saisi toiminnan vakiinnutettua projektin päättymisenkin jälkeen. Työntekijävaihdoksen jälkeen myös työntekijöiden toimenkuvia tarkistettiin. 3.3 Ohjausryhmä Projektin tukena toimi ohjausryhmä, joka seurasi projektin etenemistä, tavoitteiden toteutumista sekä tuloksia ja toimi projektipäällikön tukena. Puheenjohtajana ohjausryhmässä toimi Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n alueohjaaja Eija Pennanen, joka toimi myös Liiton ja paikallisyhdistyksen välisenä linkkinä. Projektipäällikkö oli ohjausryhmän sihteeri ja ohjausryhmän koollekutsuja.

9 9 Ohjausryhmän jäsenet: Eija Pennanen puh.joht Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Risto Jalovaara Fastroi Oy Kari Kuronen Siivousmylly Pekka Kuosmanen / Joensuun kaupunki Irma Ahokas-Kukkonen Kaija Lähteenmäki / Joensuun kaupunki Ansa Tuovinen Aulis Ilvonen Joensuun seudun Invalidit ry Leena Haverila / Erkki Mäkinen Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Saija Dimitrov Ammattiopisto, Tikkarinne sihteeri Ani-Elina Heikkinen/ Viehka-projektin projektipäällikkö Katja Koistinen Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2006 kaksi kertaa, 2007 kerran ja 2008 kolme kertaa. Myös ohjausryhmän toiminta kärsi työntekijöiden vaihtumisesta, ja ohjausryhmän toiminta kuivui lähes olemattomiin toisena toimintavuonna. Osa ohjausryhmän jäsenistä jätti ohjausryhmätyöskentelyn kesken työntekijävaihdosten jälkeen, ja viimeisenä toimintavuonna jouduttiin miettimään, kutsutaanko ohjausryhmään uusia jäseniä. Koska toiminta oli jo päättymäisillään, päätettiin, että ohjausryhmän kokoonpano sai säilyä samana. Ohjausryhmä suoritti projektin loppuarvioinnin syksyllä Osan jäsenistä kommentoi projektin etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista suullisesti ja osa kirjallisesti. 3.4 Keskeiset yhteistyötahot Jo hankkeen alkaessa VIEHKA-projektilla oli aiempien projektien ansiosta suhteellisen laaja yhteistyöverkosto pitäen sisällään niin kuntien, seurakuntien, oppilaitosten työntekijöitä kuin toimijoita muista järjestöistä.

10 10 Konkreettiseksi päivittäiseksi yhteistyöverkostoksi muodostui VESSEL-keskuksen toimijat. VIEHKA projektin tilat oli vuokrattu Joensuun Seudun Invalidit ry:ltä, ja muina toimijoina tiloissa olivat Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys, Pohjois-Karjalan Napakka Osuuskunta, Joensuun Kuulonhuolto ry, Honkalampisäätiö sekä muutamia yrittäjiä. Toimijat vaihtuivat hieman vuosien varrella, mutta keskeisellä paikalla olevista tiloista oli koko ajan enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Ensimmäisenä ja toisena toimintavuotena panostettiin VESSEL- keskuksen toiminta-idean syventämiseksi ja verkostoitumisajatuksen sisäistämiseksi järjestämällä yhteisiä kehittämispäiviä. Muina tärkeinä yhteistyökumppaneina sosiaali- ja terveysalan järjestöistä toimivat mm.: - Kotikartanoyhdistys ry: virkistysviikonloput Kotikartanossa, vertaistukiohjaajien ja vapaaehtoisten koulutus - Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry: omaishoitoperheiden etsintä - SPR: yhteiset koulutustapahtumat - Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry - Lisäksi lukuisat ryhmät kävivät vierailulla VESSEL keskuksessa, ja Viehka projektia ja keskuksen toimintaa esiteltiin myös muiden järjestöjen tapahtumissa. Oppilaitoksista keskeisiksi yhteistyökumppaneiksi nousivat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattiopisto sekä aikuiskoulutuskeskus, joiden opiskelijaryhmät kävivät vierailulla VESSEL keskuksessa. Myös Joensuun seudun kansalaisopiston kanssa kehiteltiin yhteistä toimintaa vuonna 2008 omaishoitokurssin tiimoilta, mutta kurssi peruuntui vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Alueen kuntien ja kaupunkien työntekijöitä tiedotettiin säännöllisesti projektin toiminnasta 1-3 kertaa vuodessa pidetyissä palavereissa. Seniorineuvonta Ankkurin kanssa yhteistyö vakiintui vuonna Ankkurin työntekijät toimivat keskeisenä linkkinä uusien omaishoitoperheiden löytymisessä mukaan yhdistyksen toimintaan. Myös muut alueella omaishoitoperheiden hyväksi toimivat projektit toimivat verkostoitumista vahvistavina kumppaneina. Vertaisarviointikumppani haettiin Mikkelin Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n VENE projektista, jonka tavoitteet olivat samansuuntaiset VIEHKA projektin kanssa.

11 11 4 Projektin arviointi Projektin arviointi suoritettiin osin omana työnä ja osin ulkopuolisen suorittamana. Projektityöntekijät arvioivat omaa toimintaansa säännöllisin itsearvioinnein. Itsearviointi oli hankkeen toimintaan rakennettu refleksiivinen toimintatapa, jolla tuettiin yhteistä oppimista ja jatkuvaa kehittämistä. Itsearvioinnissa oli omat hyvät ja huonot puolensa. Kriittistä tapaa tarkastella omaa toimintaa varmistettiin yhteistyötahoilta kerätyillä palautteilla. Projektin jokaisen tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi työntekijät olivat yhdessä sopineet oman arviointimenetelmän. Palveluohjauksen merkitystä prosessissa mukana olleille perheille tutki Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija päättötyössään. Vertaistukiryhmäläiset vastasivat joulukuussa 2008 kirjalliseen kyselyyn, miten he olivat kokeneet projektin tukeneen toimintaansa. Oppilaitosyhteistyön ja opiskelijoiden harjoittelujen onnistumisen osalta arviointi oli jatkuvaa. Niin opiskelijoilta kuin omaishoitoperheiltä kerättiin jokaisen harjoittelujakson päätteeksi kirjalliset palautteet, kuinka projektin työntekijät olivat onnistuneet harjoittelujen ohjaamisessa, ja mikä vaikutus opiskelijoilla oli ollut omaishoitoperheiden jaksamiseen. VESSEL keskuksen asiakkaille järjestettiin kolme viikkoa kestänyt asiakastyytyväisyyskysely syksyllä 2008, jolloin keskukseen yhteyttä ottaneilta kysyttiin palautetta keskuksen toiminnasta. Mikkelin Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n VENE projektin kanssa järjestettiin vertaisarviointipäivät, jonka muistio on loppuraportin liitteenä 1. VIEHKA projektin ohjausryhmä arvioi projektin etenemistä ja saavuttamia tuloksia syksyllä Kaksi ohjausryhmän jäsentä vastasi kyselyyn suullisesti ja kolme kirjallisesti. Vastaukset on yhdistetty osaksi loppuraporttia.

12 12 5 Projektin tulokset 5.1 Palveluohjaus Vessel-keskuksessa toimivasta palvelupisteestä omaishoitoperheet pystyivät saamaan palveluohjausta niin puhelimitse kuin keskukseen tulemalla. Palveluohjaajat tekivät myös kotikäyntejä, jotka mahdollistivat palvelun kaikille seutukunnalla asuville, apua tarvitseville omaishoitoperheille. Alkuun palveluohjausta toteutettiin yhden työntekijän voimin, mutta palveluohjauskertojen lisääntyessä RAY myönsi lisämäärärahan toisen palveluohjaajan palkkaamiseksi vuodesta 2007 alkaen. Toisen palveluohjaajan työpanos mahdollisti myös palveluohjauksen jalostumisen parityöskentelyllä toteutettavaksi 3 5 kertaa kattavaksi kokonaisuudeksi. Kaksi palveluohjaajaa, joista toisella oli sosionomin (amk) tutkinto ja toisella fysioterapeutin tutkinto, tekivät palveluohjausta yhdessä. Moniammatillinen parityöskentely mahdollisti kokonaisvaltaisemman kotona selviytymisen kartoituksen, ja molemmat palveluohjaajat saivat kotikäynnillä keskittyä kumpikin omaan asiakkaaseen toinen omaishoitajaan ja toinen omaishoidettavaan. Näin perheen molemmat osapuolet tulivat tasapuolisesti kuulluksi. Keskimäärin palveluohjausprosessi kesti alun yhteydenotosta palvelujen toteutumisen seurantaan 3 6 kuukautta. Yhteydenoton jälkeen kartoitettiin perheen kotitilanne, asetettiin tavoitteet, etsittiin sopivimmat tukimuodot yhdessä perheen kanssa, avustettiin hakemusten tekemisessä sekä lopuksi seurattiin palveluiden toteutuminen. Em. työote oli käytössä projektin viimeisenä toimintavuonna.

13 13 Palveluohjauksen tavoitteena oli asiakkaan / asiakasperheen itsenäisen elämän tukeminen. Viehka-projektin palveluohjaus kohdentui omaishoitajiin ja omaishoitoperheisiin ja heidän itsenäisen elämän tukemiseen ts. kotona asumisen tukemiseen. Palveluohjaus oli sekä asiakastyön menetelmä (case management) että palveluiden yhteensovittamista organisaatioiden / eri sektoreiden tasolla (service coordination). Työmenetelmän periaatteiksi määriteltiin 1) palveluohjaajan ja asiakkaan välinen luottamuksellinen suhde, 2) asiakaslähtöisyys, 3) asiakkaan itsenäisen elämän tukeminen, 4) asiakkaan / asiakasperheen voimaantuminen sekä 5) verkostoituminen. Sauli Suominen ja Merja Tuominen (2007) ovat luokitelleet palveluohjauksesta kolme erilaista mallia, jotka ovat yleinen eli perinteinen palveluohjaus, voimavarakeskeinen palveluohjaus sekä intensiivinen palveluohjaus (Suominen & Tuominen, 2007). Viehka-projektin palveluohjauksessa oli kyse perinteisestä ja voimavarakeskeisestä palveluohjauksesta. Palveluohjaajalla oli aikaa rakentaa luottamuksellista suhdetta omaishoitajaan ja hoidettavaan ja kulkea perheen rinnalla alkukartoituksesta palveluiden ja tukien toteutumisen seurantaan saakka. Palveluohjaaja oli omaishoitajan henkisenä tukena, kuuntelijana silloin, kun omaishoitajan oli tehtävä itselle ehkä raskaitakin päätöksiä. Luottamuksen rakentuminen palveluohjaajan ja omaishoitoperheen välille oli asiakaslähtöisyyden tae. Kun luottamus saavutettiin, omaishoitaja koki olevansa täysivaltainen kumppani neuvotteluissa perheen kannalta sopivimmista ratkaisuista. Mitkään palveluohjauksen taustalla olevista periaatteista eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan vaativat aikaa. Usein omaishoitaja kokee jäävänsä ohjausja neuvontatilanteessa sivustaseuraajaksi, passiiviseksi kuuntelijaksi, vaikka suunnitellaan omaishoitoperheen kannalta merkittäviä asioita. Verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa oli olennaista laadukkaassa palveluohjauksessa. Verkostoitumalla paikallisten palveluohjaajien ja palveluiden tuottajien (yritykset, järjestöt, seurakunnat, kunnat) kanssa, palveluohjaaja sai tietoa omaishoitoperheiden tukimuodoista ja pystyi palveluohjaustilanteissa rakentamaan parhaiten sopivan tukipaketin perheelle. Joensuussa palveluohjaajat kokoontuivat säännöllisesti VIEHKA -projektin ajan. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta sosionomiksi valmistuva opiskelija haastatteli opinnäytetyötään varten omaishoitajia, jotka olivat olleet VIEHKA -projektin palveluohjauksessa. Opinnäytetyössä oli tavoitteena selvittää, millaisen merkityksen omaishoitajat kokivat palveluohjauksella olleen heille itselleen ja omaishoitotilanteelleen. Tarkoituksena oli myös selvittää, miten palve-

14 14 luohjauksen taustalla olevat periaatteet luottamuksellisuudesta, asiakaslähtöisyydestä, voimaantumisesta, itsenäisen elämän tukemisesta sekä verkostoitumisesta olivat toteutuneet. Haastattelut toteutettiin syys- ja lokakuun 2008 aikana, ja opinnäytetyö valmistuu keväällä Loppuraportissa ja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n palveluohjausoppaassa käytetty materiaali on poimittu suoraan litteroidusta ja teemoitellusta haastatteluaineistosta. Haastateltuja omaishoitajia oli kuusi, joista naisia oli neljä ja miehiä kaksi. Kaikki omaishoitoperheet asuivat Joensuun seudulla. Ikäjakauma omaishoitajilla vaihteli vuoden välillä, iän keskiarvon ollessa 57,6 vuotta. Neljä omaishoitajista hoiti puolisoaan ja kaksi lastaan. Omaishoitajuus oli kestänyt yhdestä vuodesta 30 vuoteen. Hoidettavien avuntarve vaihteli silmällä pidosta ympärivuorokautisen avun tarpeeseen. Palveluohjaus oli päättynyt keskimäärin puoli vuotta ennen haastattelutilannetta. Palveluohjauksen alkaessa kolme omaishoitajaa sai säännöllistä apua kotiin. Kodissa tapahtuvaa omaishoitotyötä tukemassa oli mm. henkilökohtainen avustaja, kotipalvelu sekä monenlaiset terapiat. Kolme omaishoitajaa sai niukemmin tukea. Yksi ei saanut minkäänlaista apua kotiin, yhdellä oli käynyt opiskelijaharjoittelija, ja yhden hoidettava sai musiikkiterapiaa. Virallisen tukiverkoston lisäksi omaishoitajilla oli arjessa tukenaan lapset, lapsenlapset, sukulaiset sekä naapurit ja ystävät. Iäkkäämpien omaishoitajien verkosto koostui lapsista ja lapsenlapsista. Työikäisten kohdalla auttajina toimivat omat vanhemmat, sisarukset ja ystävät. Yhteenvetona sosiaalista verkostoista voidaan todeta, että työikäisillä omaishoitajilla näytti olevan tiiviimmät epäviralliset tukiverkostot kuin ikääntyneillä omaishoitajilla. Lähes jokainen haastateltu omaishoitaja toi esiin väsymyksen tunteita omaishoitotilanteestaan palveluohjauksen alkaessa. Jaksamattomuutta aiheuttivat mm. kokemukset siitä, että kaikesta oli otettava itse selvää, ja että palveluiden saaminen oli taistelun takana. Kysyttäessä palveluohjauksen oikea-aikaisuudesta, omaishoitajat kokivat sen tulleen todelliseen tarpeeseen. Osa olisi toivonut saaneensa samanlaista apua jo aiemmin. Omaishoitajat odottivat saavansa palveluohjaukselta sekä neuvoa ja opastusta sopivista palveluista, oikeaa tietoa oikeaan aikaan että turvaa: palveluohjauksen alettua oli tiedossa yksi paikka, josta sai tarvitessaan apua ongelmiin. Tiedon palveluohjauksesta palvelupisteestä ja palveluohjaajista omaishoitajat olivat saaneet aktiivisen tie-

15 15 dottamisen kautta. He olivat lukeneet siitä joko paikallislehtien järjestöpalstailmoituksista, yhdistyksen internet-sivuilta tai olivat kuulleet palveluohjauksesta liittyessään omaishoitajien paikallisyhdistykseen. Omaishoitajat kuvasivat palveluohjaustilanteen tuntuneen luonnolliselta ja ongelmattomalta. Palveluohjaajalla oli aikaa keskittyä kuuntelemaan omaishoitajan tilannetta. Hänet koettiin helposti lähestyttäväksi ihmiseksi, johon pystyi luomaan luottamuksellisen suhteen ja puhumaan avoimesti. Omaishoitajat ja palveluohjaaja olivat ohjaustilanteessa tasavertaisia kumppaneita, ja omaishoitajat kokivat saaneensa puhua itselle tärkeistä asioista. He kokivat, että olivat pystyneet puhumaan itselleen tärkeistä asioista, ja heidän mielipiteillään sekä sanoillaan oli ollut merkitystä. Kaikki omaishoitajat olivat tyytyväisiä palveluohjaukseen ja kokivat sen täyttäneen odotuksensa. Omaishoitajat olivat saaneet tietoa ja opastusta kotona asumista tukevista tuista ja palveluista. Palveluohjauksessa oli perheen tueksi haettu mm. omaishoidon tukea ja Kelan eläkettä saavan hoitotukea. Omaishoitajat olivat ohjautuneet vertaistukiryhmiin ja saaneet Viehka-projektin kautta välitettäviä opiskelijaharjoittelijoita kotiinsa. Tärkeäksi omaishoitajat kokivat vertaistuen ja oman ajan saamisen opiskelijoiden turvin. Konkreettisten tukien ja palveluiden hakemista suurempi merkitys palveluohjauksella oli omaishoitajien jaksamiseen. Omaishoitajat toivat esille, että palveluohjaus oli auttanut heitä näkemään, kuinka tärkeää omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja oman ajan ottaminen on. He kokivat palveluohjauksen lisänneen itseluottamustaan ja varmuutta vaatia yhteiskunnallista tukea omaishoitoon. Tärkeää palveluohjauksen onnistumisessa oli omaishoitajan osallistuttaminen palveluohjauksen eri vaiheissa. Näin vahvistettiin omaishoitajan sitoutumista ja motivoitumista etsimään itselleen ja hoidettavalleen sopivinta palvelua. Haastatteluista ilmeni myös, että monille palveluohjauksessa mukana olleelle omaishoitajalle palveluohjaus oli tuonut muutosta omaan tapaan ajatella. Omaishoitajat kokivat palveluohjauksessa saadun tiedon omista oikeuksistaan vaikuttaneen avun hakemisen helpottumiseen jatkossa. Palveluohjauksessa annettu tieto antoi varmuutta hakea uusia palveluja itsenäisesti ja vaatia apua arjessa jaksamiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta omaishoitajien voimaantuneen palveluohjauksen myötä. Oikean tiedon saannilla oikeaan aikaan oli suuri merkitys omaishoitajien jaksamiseen. Samoin myös sillä, että omaishoidontilanteen muuttuessa

16 16 heillä oli tieto, mistä saada puolueetonta apua. Se antoi omaishoitajille vahvemman olon ja sai heidät tuntemaan, että heistä välitetään. Haastattelut nostivat esille, kuinka tärkeää vaikeassa tilanteessa oleville omaishoitajille on palveluohjaus ja palveluohjaaja. Joensuussa epäkohtaa on viime vuosina korjattu omaishoitoperheiden kohdalla, jotka saavat keskitetysti ohjausta ja neuvontaa Seniorineuvonta Ankkurista. Kaikissa kunnissa keskitettyä ohjausta ei vielä kuitenkaan saa. Seniorineuvonta Ankkurin avaaminen maaliskuussa 2007 ja toiminnan vakiintuminen vaikutti VIEHKA -projektin toteutettujen palveluohjauskertojen määrään. Palveluohjaus väheni, kun ikäihmiset löysivät Ankkurin. Ensimmäisenä toimintavuonna toteutettiin n. 150 palveluohjauskäyntiä, toisena n. 160 ja kolmantena 156. Tosin kolmantena toimintavuonna palveluohjauksen laatua parannettiin mallinnuksen ja toimintaa ohjaavien arvojen määrittelyn myötä, ja prosessi jalostui pidemmiksi ja voimaannuttavimmiksi. Ankkurin kanssa tehdystä yhteistyöstä huolimatta molemmissa paikoissa toteutettu palveluohjaus toimi osin päällekkäin, ja VIEHKA -projektin palveluohjaus menetti merkitystään. Projektin palveluohjaus oli kuitenkin avainasemassa uusien omaishoitoperheiden saamiseksi projektin muiden palvelujen piiriin, kuten haastattelun tulokset osoittivat. 5.2 Vertaistukiryhmät Vuonna 2006 aloitti toimintansa kolme vertaistukiryhmää omaishoitajille; Siipirikkojen ryhmä omaisensa menettäneille, miesomaishoitajien ryhmä ja työikäisten omaishoitajien ryhmä. Jokaiseen ryhmään koulutettiin vertaistukiohjaaja, joka oli vastuussa ryhmien toteutuksesta. Samana vuonna aloittivat myös liikunnalliset ryhmät toimintansa; kaksi kuntosaliryhmää, joissa oli vertaisohjaajat sekä allasjumpparyhmä, jonka vetäjänä toimi projektin työntekijä. Projektin edetessä Vessel-toimijoille aloitettiin yhteinen joka viikko toimiva Vessel-jumppa. Alkuun ryhmässä kävi 5-10 osallistujaa, mutta viimeisenä toimintavuonna ryhmän osallistujamäärä oli paisunut jo keskimäärin 20 osallistujaan / kerta. Vuoden 2008 toimintasuunnitelmissa oli perustaa uudet vertaistukiryhmät kehitysvammaista henkilöä hoitaville omaishoitajille sekä lastaan hoitaville omaishoitovanhemmille, mutta työntekijöi-

17 17 den vaihtumisen myötä toiminnan suuntia tarkistettiin. Tässä vaiheessa kartoitettiin, ettei kysyntää em. ryhmille ole, koska heille oli vertaistukitoimintaa jo muiden yhdistysten puitteissa. Niinpä päätettiin aloittaa avoin omaishoitajien vertaistukiryhmä yhteistyössä Joensuun keskustan seurakunnan kanssa. Toiminta aloitettiin syksyllä 2007, ja osallistujia ryhmässä oli välittömästi seitsemän. Kaikilta vertaistukiryhmiltä kysyttiin kirjallista palautetta toiminnasta ja omaishoitajien kokemuksista ryhmästä syksyllä Kyselyyn osallistui joulukuun ryhmätapaamisessa mukana olleet omaishoitajat, joita oli yhteensä 25. Kyselyn vastausten perusteella suurin osa omaishoitajista oli ollut tyytyväinen projektityöntekijöiden tukeen. Vain muutama toivoi, että ryhmä olisi saanut enemmän tukea VIEHKA -projektin työntekijöiltä. Uudentyyppisinä ja uusia omaishoitajia toimintojen piiriin saavina ryhminä kaksi projektin työntekijää kouluttautui Vanhustyön keskusliiton ystäväpiiriohjaajiksi, ja syksyllä 2008 alkoi ystäväpiiriryhmä yksinäisyyttä kokeville omaishoitajille. Ryhmään valikoitui Ankkurin yhteistyöllä viisi omaishoitajaa, jotka eivät olleet muiden palveluiden piirissä ja hoitivat muistisairasta puolisoaan. Ystäväpiirin mallin mukaan omaishoitajat kokoontuivat kerran viikossa yhteensä 12 kertaa. Syksyllä 2008 aloitettiin myös omaishoitopariskuntien päivätoimintaryhmä yhteistyössä Joensuun kaupungin vanhustenhuollon päivätoiminnan kanssa. Ryhmässä aloitti seitsemän omaishoitoperhettä eli yhteensä 14 osallistujaa. Päivätoimintaa järjestettiin kerran viikossa 15 viikon ajan. Ohjelma oli rakennettu siten, että pariskunnille oli osin yhteistä, osin eriytettyä ohjelmaa. Hoidettavien osalla toiminta keskittyi fyysisen kunnon ylläpitoon. Omaishoitajien ohjelma toteutettiin huomioiden niin fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen kuin henkinen ulottuvuus. Toiminnan onnistumista ja omaishoitoperheiden kokemuksia uudentyyppisestä tukimuodosta kysyttiin ryhmän viimeisellä tapaamiskerralla. Kaikki perheet olivat olleet tyytyväisiä toimintaan ja kokivat sen tukeneen kotona selviytymistä. Vaikuttavuudesta on tuloksena se, että toiminnasta tuli Joensuun kaupungille pysyvää toimintaa, ja uusi omaishoitopariskuntien ryhmä aloittaa toimintansa huhtikuussa 2009.

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Loppuseminaari 25.11.2013 Joensuu Seija Ollaranta, projektipäällikkö Joensuunseudun Omaishoitajat

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

RAY:n avustusehdotus liiton paikallisyhdistyksille vuodelle 2014 Sivu 1 (5)

RAY:n avustusehdotus liiton paikallisyhdistyksille vuodelle 2014 Sivu 1 (5) avustusehdotus liiton paikallisyhdistyksille vuodelle 2014 Sivu 1 (5) Avustusta hakeneet 35 71 Jäsenyhdistyksiä 2013 lopussa Ei hakemusta 36 Hyväksytyt 41 Hylätyt avustushakemukset 23 myöntämä 2013 Haettu

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön

1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön Palveluohjaus 1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA

KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA Marja Heikkinen Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Elina Penger OAKK, Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy KETÄ OLEMME? Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Risto hankkeen tutustumiskäynti Tampereelle 11.6.2014 Paula Kortesniemi

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Risto hankkeen tutustumiskäynti Tampereelle 11.6.2014 Paula Kortesniemi Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Risto hankkeen tutustumiskäynti Tampereelle 11.6.2014 Paula Kortesniemi Kotona asumista tukevat hankkeet Vapaaehtoistyö Lähitori Asiakas ja palveluohjaus Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

JOENSUUNSEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY

JOENSUUNSEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY JOENSUUNSEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY OMAISHOITAJIEN JAKSAMISEN TUKEMINEN HOITORENKAAN, KO- TIMIESTOIMINANNAN, VERTAISTUEN JA OHJAUSNEUVONNAN AVULLA vv. 2004-2006 LOPPURAPORTTI Maaliskuu 2007 2 SISÄLLYS

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö PALVELUOHJAUKSEN AVULLA SUJUVUUTTA ASIAKKAIDEN PALVELUPROSESSEIHIN. Koulutuspäällikkö Matti Tuusa

Kuntoutussäätiö PALVELUOHJAUKSEN AVULLA SUJUVUUTTA ASIAKKAIDEN PALVELUPROSESSEIHIN. Koulutuspäällikkö Matti Tuusa PALVELUOHJAUKSEN AVULLA SUJUVUUTTA ASIAKKAIDEN PALVELUPROSESSEIHIN Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 1 PALVELUOHJAUKSEN KÄSITE (case management, care management, personal ombud) Palveluohjaus on tapa tehdä

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry LAMPPU kumppanuushanke 2012-2015 Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry TAUSTA JA TARVE Työssäkäyvät omaishoitajat antavat kaksinkertaisen panoksen yhteiskunnalle Läheisensä

Lisätiedot

Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry 2015. 15.9.2015 Pirkko Granö

Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry 2015. 15.9.2015 Pirkko Granö Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry 2015 15.9.2015 Pirkko Granö Postinhakija Omaishoidon monet kasvot Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä: heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia; heitä, jotka ovat

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot