TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ

Transkriptio

1 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ 1

2 Älkää erotko. Haluamme keskustella kanssanne! KIRKKO OLEMME ME Toiminta ja talous puntarissa Kirkosta eroaminen ei ota laantuakseen Rakentaminen teetti töitä yhteisessä kirkkovaltuustossa Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja vaihtui Manchesterista oppia maahanmuuttajatyöhön Musiikkitarjonnasta selvitys Pirkanmaan taidesuunnistustapahtuma Seurakuntien talossa Valmiustoimikunta solmi yhteyksiä Ympäristötoimikunta tutki leiri- ja kurssikeskuksia PAIKALLISSEURAKUNNAT Aitolahden seurakunta Harjun seurakunta Hervannan seurakunta Härmälän seurakunta Kalevan seurakunta Messukylän seurakunta Pyynikin seurakunta Tammerfors svenska församling Teiskon seurakunta Tuomiokirkkoseurakunta Viinikan seurakunta KASVUALUSTANA KRISTILLINEN USKO Avoimet päiväkodit lasten ja aikuisten mieleen Lasten katedraalilla ennätysvuosi Nuorisotyö ylitti odotukset Isoiskoulutukseen 400 nuorta KESKUSTELU AUTTAA Sairaalarippikoulu tukee nuorta Perheneuvonnassa työntäyteinen vuosi LAHJAKSI OLETTE SAANEET, LAHJAKSI ANTAKAA Apua niille, jotka ovat vaarassa jäädä syrjään Vanhustyöhön lisää vapaaehtoisia Mummon Kammariin yli avunpyyntöä Päihdeongelmaisille vertaisryhmiä Työelämän muutokset haastoivat yhteiskunnallisen työn Venäjänkieliselle seurakuntatyölle tarvetta Johtajakoulutusta maallikoille Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia KAHDEN MERKITTÄVÄN KIRKON PERUSKORJAUKSET KÄYNTIIN Tuomiokirkon peruskorjaus kansallinen hanke Aleksanterin kirkkoon uudet kokoontumistilat PALVELUKSESSANNE Messukylän hautausmaan laajennus puolivälissä Hautausmaksuihin pienet korotukset Ilkon kurssikeskus hakee omaa ilmettä TALOUS JA HALLINTO Seurakuntien talous tasapainossa Kirkonkirjojen mikrofi lmaus ja digitalisointi käynnistyivät Asiakaspalvelutiloihin helppo tulla HENKILÖSTÖ Tasa-arvopalkinto Tampereen seurakuntayhtymälle Johtamiskoulutusta päälliköille ja keskijohdolle VIESTINTÄ Tampereen Kirkkosanomille ja verkkosivuille uusi ilme ja sisältö Kirkkojen korjaukset kiinnostivat tiedotusvälineitä Jumalanpalvelukset ympäri vuoden Radio Moreenista Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymä Vuosikertomus 2005 Toimitus ja tekstit: Marja Rautanen Ulkoasu: Valpuri Tauriainen Valokuvat: Kimmo Ahonen, Anna-Mari Haapanen, Sari Lehtelä, Antti Markkola, Merja Ojala, Janne Ruotsalainen, Kari Vilkko. Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Oy 2006 Kuva: Kimmo Ahonen Ihmeellinen on sinun armosi, Jumala! Sinun siipiesi suojaan rientävät ihmislapset. Sinun luonasi on elämän lähde, sinun valostasi me saamme valon. Taidegraafikko Kirsi Neuvosen ensimmäinen grafiikanlehti Seurakuntien talon Lähdeteoksessa. 2

3 Älkää erotko. Haluamme keskustella kanssanne! 60 vuotta sitten julkaistiin Aamulehdessä ilmoitus: Älkää ottako avioeroa! Tarjoamme apua vaikeuksissanne. Kääntykää pastori Joensuun puoleen, os. Tuomiokirkonk. 22, C. puh Palvelukset ilmaisia. Tampereen kaupunkilähetys. Tästä pienestä ilmoituksesta alkoi yksi kirkon merkittävä työmuoto, perheneuvonta. Tuhannet parit ja perheet ovat saaneet apua ja tukea vaikeuksiinsa perheneuvojien kautta. Toiminta on edelleen ajankohtaista. Monelta avioerolta voidaan välttyä, kun suhdetta selvitellään ulkopuolisen kanssa. Perheneuvonta rahoitetaan kirkon jäseniltä kerätyillä verotuloilla. Kaikki muukin kirkon toiminta on paljolti riippuvaista kirkollisveron tuotosta. Vuonna 2005 sen tuotto oli Tampereella huipputasolla. Tästä saamme kiittää veroja maksavia kirkon jäseniä sekä yrityksiä ja yhteisöjä, jotka yhteisöveron kautta ovat tukeneet kirkon työtä. Kuluneena vuonna myös kirkosta eroaminen oli huipputasolla. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimusten mukaan keskeisin syy kirkon jättämiseen on kokemus siitä, että kirkolla ei ole merkitystä elämässä. Seurakunta on kaukana omasta elämänpiiristä. Kuitenkin moni arvostaa kirkkoa ja sen työtä. Kirkko tekee hyvää. Sen sanoma lähimmäisenrakkaudesta herättää luottamusta. Kirkon välittämä viesti katoamattoman elämän toivosta tuo monelle lohdutusta ja toivoa. Kirkon ydinosaaminen on uskon ja rakkauden alueella. Mikä on pielessä, kun kirkon sanoma jää monen elämässä sivuraiteelle? Seurakunnista on viime syksystä lähtien lähetetty kirje kirkosta eronneille. Palaute näistä kirjeistä on ollut yllättäen hyvin positiivinen. Kirje on ollut viesti huomaamisesta ja välittämisestä. Voidaan jossitella, olisiko kädenojennus aikaisemmin voinut avata yhteyden seurakuntaan niin, että eroaminen olisi jäänyt tekemättä. Kohtaaminen ja yhteys ovat ne kristillistä kirkkoa määrittävät tekijät, jotka pitävät monet ihmiset kirkossa. Jos yhteys Jumalaan puuttuu ja kohtaaminen toisen kanssa jää toteutumatta, ei kirkon jäsenyydellä välttämättä ole merkitystä. Tämä koskee kaikkia ikään katsomatta. Seurakunnissamme tulee keskittyä jumalayhteyden vaalimiseen ja keskinäisen kohtaamisen esteiden raivaamiseen. Jäsenyys tulee kyllä ikään kuin sivutuotteena. Seurakuntiemme viesti voisi olla: Ennen kuin teet ratkaisun erota kirkosta, tule keskustelemaan! Seurakuntien työntekijöillä ja vastuunkantajilla tulee olla avoimet korvat kuulla jäsenten toiveita ja odotuksia. Vaikka kaikkiin odotuksiin ei voida vastata, tärkeää on, että ihminen tulee kuulluksi. Tämä on eletty todeksi kirkon perheneuvonnassa kuuden vuosikymmenen aikana. Kohtaaminen ja yhdessä Jumalan edessä oleminen ovat kirkon ydintä. Niistä kirkko elää ja niillä se palvelee ihmistä. Kysyntä saattaa vaihdella, mutta itse tuote ei vanhene. Olli Hallikainen Tuomiorovasti Tuomiorovasti Olli Hallikainen väitteli kertomusvuonna teologian tohtoriksi. Väitöksen aiheena oli Isä meidän rukous Jeesuksen sanojen kokoelmassa. 3

4 kirkko olemme me Taiteilija Aleksandra Såltinin maalaa- ma Aleksanterin kirkon alttaritaulu konservoitiin Valamon luostarissa. Kristuksen kirkastaminen -maalaus nostettiin paikoilleen 9. marraskuuta. 4

5 Toiminta ja talous puntarissa Tampereen seurakunnissa vuosi 2005 jäi aikakirjoihin monenlaisten tarkastusten vuotena. Toiminnan kannalta merkittävin oli syksyllä Tuomiokirkkoseurakunnan ja samalla koko seurakuntayhtymän piispantarkastus. Piispa Juha Pihkala tutustui lähes viikon ajan eri toimintoihin ja työyksiköihin sekä kävi useita neuvotteluja työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Sitoutuneen ja ammattitaitoisen henkilökunnan ja laadukkaan toiminnan vastapainoksi piispa kirjasi joukon epäkohtia, joihin tulee puuttua. Näitä ovat muun muassa raskaspolvinen hallintomalli, jota on tarkoitus pohtia seurakuntayhtymän strategiatyöskentelyn jatkuessa vuonna Täysin toisenlaisesta näkökulmasta seurakuntayhtymää lähestyttiin, kun Hämeen työsuojelupiiri tarkasti seurakuntien työyksikköjä. Työympäristöjen lisäksi kiinnitettiin huomiota uuden työsuojelulain mukaisesti myös työilmapiiriin. Tarkastaja edellytti työyksikköjä tekemään myös ns. hyvän kohtelun säännöt, joita hiottiin kevätkaudella. Myös verotus oli suurennuslasin alla, kun Sisä-Suomen verotarkastus perehtyi seurakuntien verotustietoihin. Kirkosta eroaminen ei ota laantuakseen Tampereen seurakunnat kuului niihin seurakuntayhtymiin, joiden jäsenmäärä pieneni vuonna Vuoden aikana jäsenmäärä laski 909 henkilöllä. Vuoden lopussa seurakunnissa oli yhteensä jäseniä Vuoden aikana Tampereen seurakunnista erosi ja seurakuntiin liittyi 454 tamperelaista. Vuoden päättyessä tamperelaisista kuului kirkkoon 76,6 prosenttia. Eroajista liki neljä viidestä oli nuoria aikuisia, vuotiaita. Heidän tavoittamistaan tuetaan perustoiminnan kehittämisen lisäksi määräaikaisella projektilla. Nuorten aikuisten toiminta haki työlleen julkisuutta Uusi Verso -tunnuksen avulla. Eri puolilla kaupunkia liehui banderolleja, joissa nuoret aikuiset kantoivat elämän köynnöstä Tuomiokirkon poikien tapaan. Vuoden aikana pidettiin omia messuja ja rukousiltoja sekä vetäydyttiin hiljentymään. Rakentaminen teetti töitä yhteisessä kirkkovaltuustossa Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin työterveyslääkäri Matti Sääksi ja varapuheenjohtajaksi kirjeenvaihtaja Marja Karvo. Vuoden mittaan valtuusto käsitteli 87 pykälää. Kertomusvuoden talousarvion virkapaketti oli mittava. Siihen sisältyi 13 uutta virkaa ja neljä työsuhdetta. Määräaikaisiksi perustetuista viroista seitsemän määräaikaa jatkettiin. Uutena perustettiin kolme määräaikaista virkaa ja yksi työsuhde. Virkapaketilla haluttiin vahvistaa muun muassa paikallisseurakuntien diakoniatyötä, sillä Hervannan, Messukylän ja Viinikan seurakunnat saivat uudet diakonian virat. Kertomusvuoden ensimmäisessä kokouksessa yhteinen kirkkovaltuusto päätti vielä kahdesta virasta. Tuomiokirkkoseurakuntaan perustettiin seurakuntapastorin virka. Tämän seurakuntapastorin työpanos siirrettiin Aitolahden seurakuntaan, koska kyseinen virka oli perustettu sijaitsemaan siinä seurakunnassa, jonka kirkkoherra toimii yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Lisäksi Härmälän lehtorin määräaikaista virkaa jatkettiin vuosiksi Yhteinen kirkkovaltuusto käsitteli kesäkuussa Viinikan kirkon peruskorjaushanketta, johon on varattu määräraha vuosiksi Viinikan kirkon peruskorjauksessa kirkon eteinen, kirkkosali, seurakuntasali ja kuoroparvi palautetaan alkuperäiseen asuunsa. Lisäksi molempiin saleihin pitää järjestää pääsy liikuntaesteisille. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti laajentaa hanketta siten, että myös ulkoseiniin tehdään tarvittavat korjaukset ja koko pihaalue kunnostetaan. Sisätilojen kellarikerrokseen järjestetään kulku liikuntaesteisille. Samoin kerrokseen tulee uutta kokoontumis- ja toimintatilaa, siivouskeskus sekä varasto- ja WC-tiloja. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että peruskorjaushanke aloitetaan suunnitelmien mukaisesti ja myönsi vuoden 2006 investointisuunnitelmaan lisää rahaa. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti kesäkuussa useista tonttikaupoista. Viialan kaupunginosasta myytiin viisi omakotitonttia ja Pappilan alueelta paritalotontti. Kirkkovaltuutetut tekivät vuoden mittaan joukon aloitteita. Valtuutettu Jyri Nikander esitti sisäisen tarkastuksen ja valvonnan tarkistamista ja kehittämistä Tampereen seurakuntayhtymässä. Yhteinen kirkkoneuvosto totesi, että asiassa on jo edetty ja toi vastauksensa lokakuun kirkkovaltuuston kokoukseen. Yhteinen kirkkovaltuusto palautti asian kuitenkin valmisteltavaksi uudelleen. Valtuutettu Asko Alajoki esitti aloitteessaan, että paikallisseurakunnat saisivat päättää lähetysjärjestöille menevien talousarviomäärärahojen jakoprosenteista. Yhteinen kirkkoneuvosto totesi, että asiaa valmistellaan ja se on tarkoitus tuoda päätettäväksi vuoden 2006 määrärahojen jaosta päätettäessä. Yhteinen kirkkovaltuusto palautti asian valmisteltavaksi edelleen. Valtuutettu Anni Pälä esitti, että jollekin Tampereen hautausmaista suunnitellaan muistokivi, johon omaiset voivat laittaa vainajan nimilaatan luopuessaan hautaoikeudesta. Aloite on valmisteltavana. 5

6 Seurakunnat osallistuivat helmikuussa Tampere-talossa pidetyille Häämessuille. Pastori Antero Niemi ja kanttori Maria Ylönen keskustelemassa Mirka Virtasen ja Timo Tannin kanssa. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja vaihtui Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli määräsi kirkkoherra Juha Vuorion yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi vuosiksi Varapuheenjohtajana toimi ekonomi Jukka Kosola. Henkilöstöasioissa yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi mm. rekrytointiohjeen, asetti ohjausryhmän seuraaman kirkon palkkausjärjestelmän uudistamista paikallistasolla sekä valitsi henkilöstöpäällikön virkaan oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Mirja Niemen. Yhteinen kirkkoneuvosto asetti kaksivuotiskaudeksi johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän. Vuoden 2004 lopulla Tampereen seurakuntayhtymä liittyi hiippakunnalliseen hankkeeseen, jossa seurakunnat tiivistävät yhteistyötään atk-palveluissa. WM-data Oy:n kanssa tehtiin sopimus palvelinlaitteiden käytöstä mm. Innofactor Sirius -jäsentietojärjestelmän ja Status-taloushallintosovellusten osalta. Yhteistyö mahdollistaa edellä mainittujen tuotteiden käytön yhteiseltä palvelimelta. Palveluyhteistyön kustannukset jaetaan mukana olevien seurakuntien kesken jäsenmäärän suhteessa. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi atk-palvelukeskuksen käyttäjiksi seuraavat seurakunnat: Hauho, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, Kuru, Lempäälä, Luopioinen, Längelmäki, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Ylöjärvi ja Naantali. Suurimpia yhteisen kirkkoneuvoston myöntämiä avustuksia olivat Viipurin perhetukikeskukselle annettu euron lahjoitus. Hiippakunnalliseen Pietarin katulapsihankkeeseen neuvosto myönsi euroa. Pietarissa korjataan kaksi ortodoksisen kirkon rakennusta kaduilla elävien lasten kodeiksi. Hanke rahoitetaan vapaaehtoistyöllä ja varainhankinnalla; viidennes rahoista on tarkoitus saada seurakuntien lahjoituksina. Niznij-Novgorodin seurakunta on Tampereen ystävyysseurakunta. Vuonna 2004 seurakuntayhtymä antoi varoja kirkkotilana toimivan pappilan rakentamiseksi. Kertomusvuonna seurakunnalle myönnettiin euroa puhelinlinjan saamiseksi pappilaan. Manchesterista oppia maahanmuuttajatyöhön Seurakuntien kansainvälisiä suhteita edistää ja hoitaa kansainvälinen toimikunta. Se toimii myös seurakuntiin tulevien ulkomaisten vieraiden isäntänä. Kertomusvuonna uutta olivat Tampereen ja Manchesterin hiippakuntien kesken solmitut viralliset suhteet. Lokakuussa hiippakunnan ja seurakuntien edustajia vieraili Manchesterissa. Vierailun aikana saatiin kokemusta ja tietoa mm. maahanmuuttajien erityisesti muslimien kanssa käytävästä vuoropuhelusta ja yhteyksistä. Piispa Juha Pihkala teki kirkkohistoriaa konfirmoidessaan anglikaanisen kirkon rippikouluryhmän ensimmäisenä luterilaisena piispana. Lisäksi Härmälän seurakunta on solmimassa yhteyksiä hiippakunnan yhden seurakunnan kanssa. Norrköpingissä pidettiin pyhiinvaellus paikallisten ja tamperelaisten kesken kesällä Tuolloin vaellukselle osallistuneet tamperelaiset kutsuivat ystävät vastaavanlaiseen vaellukseen Tampereelle kertomusvuoden elokuussa. Kirkkovaellus liittyi Suomen kirkon 850-vuotisjuhliin. 6

7 Kuvataiteilija Tiina Lamminen kutsuttiin Seurakuntien taloon ensimmäisessä Pirkanmaan taidesuunnistustapahtumassa. Musiikkitarjonnasta selvitys Seurakuntien musiikkisihteeri teki vuoden aikana kokonaisselvityksen Tampereen seurakuntien musiikkitarjonnasta. Musiikkityötä tehdään laajasti ammattitaitoisten muusikoiden johdolla. Selvitys antaa vastaisuudessa pohjaa musiikkityön kehittämiselle. Seurakunnat järjestivät satoja konsertteja, joiden lisäksi kirkkomusiikkitoimikunta järjesti yhdessä tuomiokirkon muusikoiden kanssa Iltamusiikki- ja Kesäillan urkumusiikkia -sarjat. Toimikunta osallistui myös Teiskon kesäkonsertteihin, Kalevan yökonsertteihin ja Aitolahden virsiviikon järjestämiseen. Syyskuussa vietettiin Bach-viikonloppua, jossa soitti muun muassa Leipzigin Tuomaskirkon urkuri Ullrich Böhme. Pirkanmaan taidesuunnistustapahtuma Seurakuntien talossa Kuvataidetoimikunta vastasi seurakuntien kuvataidehankinnoista, kilpailuista ja näyttelytoiminnasta. Kertomusvuonna päätettiin ostaa Teija-Tuulia Aholan ehdotus Seurakuntien talon pääsisäänkäynnin taideteokseksi. Pirkanmaan taidesuunnistustapahtuman yksi piste oli Seurakuntien talossa, jossa kuvataiteilija Tiina Lamminen piti piirustuskoulua. Piirustusten aiheiksi oli koottu esineistöä Aitolahden ja Aleksanterin kirkoista. Kävijöitä oli sata. Syksyllä aloitettiin vaihtuva näyttelytoiminta yhdessä Tampereen Taiteilijaseuran kanssa. Ensimmäisenä näyttelyn ripusti Saara Forsell. Valmiustoimikunta solmi yhteyksiä Valmiustoimikunnan organisoiman suuronnettomuusvalmiustoiminnan eli HeHu-toiminnan (henkinen huolto) tarkoituksena on auttaa onnettomuuteen joutuneiden ihmisten selviytymistä onnettomuus- ja katastrofitilanteissa. Toimikunta piti Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen edustajien kanssa yhteistyökokouksen. Kokouksessa olivat esillä psykososiaalinen työ, mahdollisen yhteisen johtokeskuksen perustaminen sekä yhteisen kriisi- ja traumatyön koulutuksen järjestäminen. Varsinaisia päivystyslähtöjä ei vuoden aikana ollut. Lokakuun 25. päivänä Tampereen seurakunnat ja Tampereen Aluepelastuslaitos solmivat sopimuksen palolaitoksen papin tehtävistä. Tehtävään valittiin Tuomiokirkkoseurakunnan pastori Antero Niemi. Ympäristötoimikunta tutki leiri- ja kurssikeskuksia Ympäristötoimikunta oli mukana leiri- ja kurssikeskuksista tehdyssä tutkimuksessa, jossa otettiin huomioon myös jätehuolto- ja ympäristöasiat. Kiinteistöpalveluihin valmistui atkohjelma, jossa on perustietojen lisäksi energianseurantaohjelma. Toimikunta ryhtyi myös valmistelemaan Kirkon ympäristödiplomin uudelleenhakemista vuonna

8 paikallisseurakunnat Kivikirkon messut Messukylän vanhassa kivikirkossa toteutetaan työntekijöiden ja seurakuntalaisten kanssa yhteistä vastuuta jakaen. 8

9 Aitolahden nuorten kesäpaikka oli Luhtaanranta, jossa saunottiin, uitiin ja paistettiin makkaraa ja vietettiin pientä hartaushetkeä. Aito Mehtola (vas.), Heidi Virtanen ja Jaakko Liimola viettivät Luhtaanrannassa monta iltaa. Illoissa oli mukana joko pappi tai joku nuorisotyöntekijöistä, tällä kertaa Kimmo Salonen. Aitolahden seurakunta Aitolahden seurakunta laski kertomusvuonna kaikki seurakunnan tilaisuuksiin osallistuneet. Kävijöitä oli yhteensä henkilöä, joka oli 116 kävijää vuoden jokaisena päivänä. Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli määräsi kirkkoherra Juha Vuorion yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi vuosiksi Tämän vuoksi seurakunta sai seurakuntapastorin lisäviran. Aitolahtelaiset osallistuivat jumalanpalveluksiin muita tamperelaisia ahkerammin. Kävijämäärä on onnistuttu pitämään kirkon valmistumisen aikaisella tasolla. 67 päiväjumalanpalveluksesta seitsemän oli Aitolahden vanhassa kirkossa. Vuoden mittaan pienryhmille oli tarjolla kursseja, kuten Löydä Elämä, Alfa-kurssi ja seurakuntakoulu. Syksyllä maallikkovoimin toteutettu avioliittokoulu osoittautui menestykseksi. Kouluun osallistui 33 pariskuntaa. Kurssilaiset kokoontuivat kirkolle kahdeksana sunnuntai-iltapäivänä. Kurssin vetäjät näkivät paljon vaivaa yhdessäolon ja viihtymisen eteen. He valmistivat vuorotellen joukolle aterian. Lastenhoitoon oli pakko panostaa, sillä kerrallaan oli hoidossa parisenkymmentä lasta. Kurssin päätyttyä 15 pariskuntaa halusi jatkaa omana ryhmänään. Aitolahdella vapaaehtoiset kävivät tervehtimässä seurakuntaan muuttavia ja kirkkoon liittyviä. Käyntejä tehtiin 496, ja tapaaminen onnistui puolessa käynneistä. Seurakunnan työntekijät tekivät koti- ja laitoskäyntejä yhteensä 968. Miestenpiiri jatkoi Pietarin katulapsiprojektin taloudellista tukemista. Kesän aikana kaksi eri ryhmää teki osuutensa korjaamalla kristillistä vastaanottokotia Pietarin keskustassa. Viisi avoimien päiväkotien ryhmää kokosi Atalan seurakuntakodille ja kirkolle vuoden aikana yhteensä lasta ja aikuista. Yksi ryhmistä toimi Atalassa avoimena perhekahvilana iltaaikaan. Iltapäiväkoti toimi kirkolla. Perjantaisin iltapäiväkodin yhteydessä oli Pyhis, isommille lapsille tarkoitettu pyhäkoulu. Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö oli vilkasta. Jokaisella koululla oli koulukummi. Päivänavauksia pidettiin 118, joista 99 ala-asteiden hartautta pidettiin juhlasalissa. Koululaiskirkkoja järjestettiin kuusi, mm. kiirastorstaina ja syksyn ensimmäisellä kouluviikolla. Seurakunta järjesti oppilaille erilaisia retki-, leiri- ja toimintapäiviä, joissa oli osallistujia yhteensä 237. Perhemessuja oli vuoden mittaan 12, joista kolme toteutettiin kaikumessuna. Perhetyön uusi avaus oli Äitien virkistysillat. Ensimmäistä lastaan odottavien ja vasta synnyttäneiden Mammapiireissä oli 336 käyntikertaa. Perheiden viikolla vanhalla kirkolla toteutettiin Kotikirkko kutsuu -tapahtuma, joka keräsi noin 40 henkeä. Seurakunnassa lokakuussa toteutettu virsiviikko sai runsaasti kuulijoita. Teemoina olivat yhteislaulu, suomalaisen veisuun neljä vuosisataa, Siionin virsien äärellä ja virsimessu, jossa esiintyi Suomen kanttorikuoro. Hiljaisella viikolla Händel-kuoro ja sellisti Juhana Ritakorpi kävivät musiikin keinoin läpi kärsimyshistorian. Vihkimusiikkia esiteltiin vanhassa kirkossa toukokuun alussa. Aitotahti-kuorossa oli jäseniä 20; myös miehiä oli riittävästi. Kuoron viisivuotiskonsertti oli toukokuussa. Lapsikuoro esiintyi yhdessä Mikko Alatalon kanssa Atalan koululla Yhteisvastuukonsertissa. Diakoniatyöntekijöiden asiakastyössä painottuivat edelleen taloudelliset ongelmat. Myös hengelliset kysymykset, sairastuminen ja ihmissuhdeongelmat tulivat esille keskusteluissa. Diakoniatyö järjesti muun muassa työttömille Kammarin aa- 9

10 osallistuminen seurakuntien tilaisuuksiin SEURAKUNTA PÄIVÄJUMALANPALVELUKSET MUUT JUMALANPALVELUKSET MUSIIKKITILAISUUDET MUUT YLEISET TILAISUUDET AITOLAHTI HARJU HERVANTA HÄRMÄLÄ KALEVA MESSUKYLÄ PYYNIKKI RUOTSALAINEN TEISKO TUOMIOKIRKKO VIINIKKA YHTEENSÄ muutos kokonaisosallistujamäärässä osallist %* osallist. %* osallist. osallist. osallist. osallist. osallist. osallist * Osallistuneita viikkoa kohti (52) seurakunnan väkilukuun verrattuna mukahvit 20 kertaa vuodessa. Miten pidän huolta itsestäni -tapahtuma ja Rinnassani alkoi kasvaa outo kukka rintasyöpä -tilaisuus osoittivat, että seurakunnassa on tarvetta tapahtumiin, joissa äidit voivat olla keskenään jakamassa elämän kysymyksiä. Vanhustyön tavoitteena oli lieventää vanhusten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Vanhuksia kutsuttiin mukaan muun muassa Etuovi-ryhmään, kirkkopyhään ja leirille. Lähetysväki järjesti runsaasti tapahtumia, kuten myyjäisiä, Kauneimpia joululauluja ja Zanusska-pöydän, joiden tuotto oli yhteensä liki tuhat euroa. Harjun seurakunta Harjun seurakunnassa vaihtui kertomusvuonna kirkkoherra, kun seurakunnassa vuodesta 1976 lähtien työskennellyt Olli Lehtipuu jäi eläkkeelle. Piispa Juha Pihkala asetti kirkkoherra Veli-Pekka Järvisen virkaan 28. päivänä elokuuta. Harjun seurakunnassa toimitettiin 152 päivä- ja 147 muuta jumalanpalvelusta. Yhteensä 299 jumalanpalvelusta vaati suuren määrän suunnittelua. Seurakunnan tavoitteeksi asetettiinkin jäntevöittää suunnittelua ja jumalanpalvelukseen liittyvien tehtävien jakoa. Pispalan kirkossa kävi jumalanpalveluksissa keskimäärin 125 henkeä ja Tesoman kirkossa 116. Vastaavat luvut edellisvuonna olivat 99 ja 110. Lielahden kirkossa kävijöiden määrä oli 69. Kertomusvuonna luovuttiin Tesoman kirkolla pidetyistä Sanan, rukouksen ja ehtoollisen illoista. Nuorten aikuisten Varikko-messut alkoivat syksyllä Pispalan kirkossa. Harjun seurakunnan ensimmäinen Tuomas-messu pidettiin Tesoman kirkossa. Kirkkomusiikkia vahvistamaan saatiin uusi kanttorin virka. Työntekijä perusti uudelleen lapsikuoron Harjun Heleät. Harjun seurakunnan papit toimittivat 690 kastetta, vihkimistä ja hautaamista. Rippikoululaisia oli 459 eli yhden rippikoulun verran enemmän kuin edellisvuonna. Perhetyössä painopisteenä oli perheiden hengellisen elämän vahvistaminen ja vanhempien rohkaiseminen tulemaan messuihin ja ehtoolliselle. Messujen lisäksi päiväkerhojen juhlat vietettiin pienimuotoisina kirkkohetkinä. Kerholaiset saivat lahjaksi kirjan Atte ja Anna ehtoollisella; aihetta avattiin myös vanhempien illoissa. Päiväkotikummit tekivät tiivistä yhteistyötä nimikkopäiväkotien kanssa. Yhdeksässä pyhäkoulussa kävi vuoden aikana 57 lasta. Varhaisnuorisotyössä huolestuttu syyskaudella kerhonohjaajien vähyys. Kerhot toimivat kuitenkin erittäin hyvin. Leirit ja retket olivat suosittuja. Työtä tehtiin yhä enemmän yhteistyössä koulujen kanssa. Yksi Harjun vahvuuksista oli partio. Seurakunnassa toimi neljä lippukuntaa, joissa oli mukana 645 partiolaista ja 167 ohjaajaa. Nuorisotyön vuosi oli kaikin puolin onnistunut. Yhteydenpitäjänä toimi osaltaan oma kotisivu, joka oli edelleen nuorten suosiossa. Ilahduttavaa oli, että mukaan tuli lisää nuoria. Nuorten illat vetivät nuoria, samoin isoiskoulutus. Isoiskoulutukseen osallistuneet olivat sekä taidoiltaan että asenteiltaan erinomaisia. Kaikille leireille ei voitu tilanpuutteen takia ottaa kaikkia halukkaita. Perhetyön rungon muodostivat perhekerhot, joissa riitti väkeä. Julkujärvellä vietetty Isä kato mua -leiripäivä lisäsi suosiotaan. Neuvolailtoja jatkettiin eri neuvolapiireissä. Seurakunnassa toimi neljä naistenkerhoa. Torpalla pidettiin 10

11 Tampereen Tuomas-messu rippikouluiässä Jokaisessa Tuomas-messussa jätetään noin 200 esirukousta. Itse messussa rukoillaan muutamien aiheiden puolesta. Suurimman osan esirukouksis- ta hoidetaan eri pienryhmissä messun jälkeen. Kertomusvuonna tamperelainen Tuomas-messu täytti 15 vuotta. Ensimmäinen messu pidettiin Aleksanterin kirkossa huhtikuun ensimmäisenä päivänä vuonna Aleksanterin kirkko on vakiintunut messun kotikirkoksi; vain kerran messu on pidetty Kalevan kirkossa. Kertomusvuonna pidettiin 14 Tuomas-messua. Lisäksi paastonajan aluksi kokoonnuttiin tuhkakeskiviikon messuun. Kävijöitä näissä messuissa oli 9 670, joten messua kohden osallistujia oli noin 660. Kävijöiden määrässä on laskua edellisvuodesta reilut sata henkeä. Messuissa kerättiin kolehti lähetyksen ja kansainvälisen diakonian kohteisiin. Kolehdit tuottivat yhteensä euroa. Kolehtien tulos oli parituhatta euroa suurempi kuin edellisvuonna. Vuoden aikana uusittiin myös messun kotisivut osoitteessa yhdeksän miesteniltaa, joissa kävi keskimäärin 70 miestä. Lapsikuoro Harjun Heleät aloitti uudelleen toimintansa. Yhdessä lapsikuoron kanssa pidettiin Tampereen tuomiokirkossa joulukonsertti, jonka solistina oli tenori Jyrki Anttila. Kirkkomuusikot järjestivät rippikoulun musiikkipäivän, jossa annettiin tietoa uruista, virsistä, laulamisesta ja soittamisesta. Joulukuussa juhlittiin 30-vuotiasta Harjun Nuorten kuoroa J.S. Bachin h-mollimessulla ja juhlajumalanpalveluksella. Monet kuorot, kuten Pirkanmiehet, Pirkanpojat ja Tampereen Filharmoninen kuoro, vierailivat Harjun jumalanpalveluksissa. Konserttivieraina olivat mm. Juha Tapio, Jukka Salminen, Hanna Ekola ja Jakaranda-kuoro. Diakoniatyössä vertaisryhmät, kuten mielenterveyskuntoutujien Mielikahvila, tukivat seurakuntalaisia. Asiakaskontakteja työntekijöillä oli yhteensä Laitoksissa käytiin 127 ja kodeissa kertaa. Lähetystyö aloitti syksyllä Kaarilan lukiossa lähetystyön kurssin. Jo ensimmäinen kurssi todettiin hyväksi ja toimivaksi. Kapteeni Kaukon matkassa -lähetysnäyttely keräsi noin 400 ala-asteikäistä lasta Pispalan kirkolle. Kertomusvuosi oli seurakunnassa Tansanian teemavuosi. Opintopiirissä tutustuttiin Tansanian historiaan, luontoon, kieleen, kulttuuriin ja kirkolliseen elämään. Marraskuussa oli edessä matka Tansaniaan. Asiantuntevana oppaana oli nimikkolähetti Paula Vanne. Hervannan seurakunta Hervannan seurakunta on alueena monikulttuurinen lähiö. Seurakunnan tavoitteena olikin kasteopetuksen, sielunhoidon ja diakonian palveluiden tarjoaminen hervantalaisille ikään, sukupuoleen ja kansalaisuuteen katsomatta. Seurakunnan toiminnan painopisteiksi on valittu jumalanpalvelus ja pienryhmätoiminta. Jumalanpalveluksesta pyritään tekemään yhteinen kokoontumispaikka. Seurakuntayhteys löytyy pienryhmissä. Jumalanpalveluksien kävijämäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Kävijöitä oli keskimäärin 154. Muita jumalanpalveluksia pidettiin 67, ja niiden kävijämäärä nousi 78:sta 95:een. Myös ehtoollisella käytiin ahkerammin kuin edellisvuonna. Käyntien määrä kasvoi yli 700. Kertomusvuoden nelivuotiaiden ikäluokka oli pieni, ja se näkyi kerholaisten määrässä. Syyskaudella kerhoihin otettiin myös heinäkuun loppuun mennessä kolme vuotta täyttäneitä lapsia. Avoimessa päiväkerhossa kävi kirkolla lasta ja 950 aikuista. Luvut olivat selvästi edellisvuotta korkeammat. Vaunujengi kokoontui kirkolla kerran viikossa, ja perhepäivähoitajat olivat koolla kerran kuukaudessa. Perhevalmennustunteja työntekijät pitivät neuvolassa kerran kuussa. Hervannassa toimi kymmenen varhaisnuorten kerhoa, joissa kävi 180 lasta. Perheen talvitapahtumaan tuli mukaan 400 hervantalaista, ja Lähetysviikolla olleeseen Kapteeni Kaukon matkassa lähetysnäyttelyyn tutustui noin 600 kävijää. Hervannan nuorisotyön viikkotoiminta koostuu raamattupiireistä, te loista sekä St. Playersien salibandy-, jalkapalloja cheerleadereiden harjoituksista. Yökahvila God s Gasin kautta tavoitetaan edelleen sellaisia nuoria, joita toiminta ei muutoin tavoittaisi. Nuorten aikuisten ehtoolliskirkot kokosivat jälleen mukavasti nuoria yhteiseen kirkkohetkeen. Nuorten ryhmiä oli kaikkiaan 12. Seurakunnan musiikkiryhmiä oli vuoden lopussa jo viisi, uutena Nuorten aikuisten kuoro. Konserttitoiminnassa keskityttiin kahteen tapahtumaan, pitkäperjantain G.B. Pergolesin Stabat Materiin ja pyhäinpäivän konserttiin. Molemmissa ti- 11

12 Kanttori Sanna Ketola polkaisi uudelleen toimintaan Harjun Heleät lapsikuoron. Joulukuussa Heleät ja Harjun Lapsikuoro pitivät joulukonsertin tuomiokirkossa. laisuuksissa kirkko oli täynnä kuulijoita. Diakoniassa keskityttiin lapsi- ja perhediakonian ja ateriatoiminnan kehittämiseen sekä aineelliseen avustamiseen. Vuoden aikana jaettiin parisataa ruokakassia ja aterialippuja liki 500. Muita avustuksia jaettiin yli eurolla. Vuoden aikana Kantapöydässä ja Pelipuiston kahvituvassa tarjottiin yhteensä ateriaa. Aterioilla kävi yhä enemmän ruokailijoita. Hervannassa perhetyötä pyrittiin vahvistamaan, sillä asiakastilanteissa kohdatut perheet näyttivät tarvitsevan erityistä panostusta ja huomiota. Perhetyö keskittyi erityisleirien ja retkien suunnitteluun sekä yhteydenpitoon muiden hervantalaisten perhetyötä tekevien kanssa. Hervannassa päihdetyötä tehdään Pirkanmaan Sininauha ry:n päiväkeskus Witosen kanssa. Diakoniatyöntekijä oli mukana myös Mustan Lampaan leirillä Lapissa ja naisten leirillä Päiväkummussa. Maahanmuuttajia voitiin palvella paremmin, kun seurakunta sai uuden diakonian viran. Maahanmuuttajat kokoontuivat ompelutuvalle ja osallistuivat erimuotoisille retkille. Hervannan seurakunnan toimintaan vaikuttaa Vuoreksen alueen rakentamisen alkaminen. Yhteinen kirkkoneuvosto valitsi Vuoreksen suunnitteluryhmän, johon Hervannan seurakuntaneuvosto nimesi Maija Simeliuksen, Heikki Mäntysen, Ari Paavilaisen ja Urho Kosken. Yhteisen kirkkoneuvoston edustajana ryhmässä on Antero Aarnio. Lisäksi seurakuntayhtymää edustavat Matti Ilveskoski, Juha Vuorio, Pekka Niemi ja Timo Takala. Härmälän seurakunta Härmälän seurakunnan alueella rakennetaan uusia taloja, ja vauhti kiihtyy vuosikymmenen loppua kohti. Tämä merkitsee seurakunnan jäsenmäärän kasvua jopa kolmanneksella. Jumalanpalveluksissa kävijöiden määrä laski hieman, mutta toisaalta seurakunnan toimintaan vakituisesti osallistuvia tuli lisää. Härmälän seurakunnassa toimi viisi kuoroa, Härmälä-kuoro, Koraalikuoro, Nuorten lauluryhmä, Lapsikuoro ja SOOLOkvartetti, jotka esiintyivät jumalanpalveluksissa ja seurakunnan juhlissa. Laulajia kuoroissa oli 48 ja esiintymisiä yhteensä 30. Pyhäkouluja oli kolme, joista yksi oli ns. kaakaopyhäkoulu. Pyhäkoululaisten määrä pieneni edellisvuodesta; nyt heitä oli 29. Nuorisotyön vakituinen toiminta, isoiskoulutus, keskiviikkoiset oloillat, nuorten kuoro ja nuortenillat tavoittivat hyvin kohderyhmänsä. Peltolammilla pidettiin lauantaisin K-18 -iltoja, ja Raamis oli tarjolla tiistaisin. Nuorten leiri pidettiin yhdessä Viinikan seurakunnan kanssa. Juha Tapion ja Tarvo Laakson konserttiin kutsuttiin henkilökohtaisesti kaikki vuotiaat. Kuuselan palvelukodissa pidettiin seitsemän naisteniltaa. Lisäksi naistenkerhoissa kävi vakituisesti 32 naista. Miesteniltoja oli yhdeksän, ja niissäkin oli yhteensä noin 200 kävijää. Seurakunnassa oli myös joukko tapahtumia, jotka kokosivat perheitä ja aikuisia. Perheille järjestettiin kahdeksan teemallista iltaa. Peltolammilla pidettiin Alfa-kurssi ja lisäksi kaikille Alfa-kurssin käyneille Alfa-juhla. Lokakuussa härmäläläiset viettivät perheiden päivää Julkujärvellä. Yhteisvastuukeräyksen Peltsun pläjäys -tapahtuma keräsi mukavasti väkeä. Diakoniatyö tavoitti hyvin alueensa vanhuksia ja muita diakoniatyön yhteyksiä tarvitsevia. Peltolammilla pidettiin senioritapahtuma, johon osallistui yli sata henkeä. Lähetystyössä solmittiin uusi nimikkosopimus Suomen Lähe- 12

13 Hervannan seurakunta ja erityisesti nuoret aikuiset järjestivät juhannuksena ohjelmaa ja kokkotulet juhannusta kaupungissa viettäville hervantalaisille. tysseuran kautta Jukka Latva-Hakunin palkkaamiseksi Luterilaisen Maailmanliiton palvelukseen. Hänen tehtävänään on seurata radiotekniikan kehitystä LML:n jäsenkirkkojen radioasemilla niin Afrikassa kuin aasialaisissa jäsenkirkoissa. Kalevan seurakunta Kalevan seurakunta asetti kertomusvuonna erityistavoitteekseen jumalanpalvelusten kävijämäärän laskun pysähtymisen. Toiseksi haluttiin luoda myönteistä kuvaa seurakunnasta ja vaikuttaa sen avulla osallistumiseen ja myös kirkosta eroamiseen. Jumalanpalveluksia varten perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli miettiä pääsiäisen ajan jumalanpalvelusten elävöittämistä. Lisäksi kerran kuussa toteutettiin Perheen sunnuntait lähetyksen ja muiden työmuotojen kanssa. Jumalanpalveluksessa kävijöiden määrä kääntyikin nousuun. Päiväjumalanpalveluksissa kävijöitä oli , kun edellisvuoden luku oli Messuja pidettiin kirkon lisäksi myös Lapinniemen kappelissa. Kirkosta eroaminen sen sijaan jatkui voimakkaana. Seurakunnalla on nimikkosopimukset kaikkien kirkon virallisten suomenkielisten lähetysjärjestöjen kanssa. Alfa-kurssit ovat olleet seurakunnassa ilonaihe. Vuoden aikana järjestettiin kaksi kurssia Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Hervannan seurakunta, Kansan Raamattuseura ja Ilkon kurssikeskus. Kurssilaiset virittivät myös raamattupiiritoimintaa. Ensimmäistä kertaa kirkolla toteutettiin myös Rukouksen yö hiljaisella viikolla maaliskuuta, jolloin kirkko oli avoinna kello Yön aikana kävi keskustelemassa ja rukoilemassa 34 seurakuntalaista. Suomen Evankelioimiskonferenssi jatkui koulutustapahtumana syksyllä Kalevan kirkolla. Mukana oli noin 150 henkilöä Tampereelta ja ympäristöseurakunnista. Kaikkiin ystävyysseurakuntiin pidettiin yhteyttä vuoden aikana. Kirkkoherra tapasi Norrköpingin St. Johannes seurakunnan edustajia Tampereen seurakuntayhtymän edustajien vieraillessa Norrköpingissä. Sárszentlörincin seurakunta sai lahjoituksena euroa uuden seurakuntatalon ja pappilan vihkiäisjuhlassa. Kalevan seurakuntatalolla alkoivat Väinö-messut nuorille aikuisille. Yhteistyötä tehtiin korkeakoulutyön ja Kansan Raamattuseuran kanssa. Messujen yhteydessä oli pyhäkoulu, ja joskus myös aterioitiin yhdessä. Diakoniatyö perusti yhdessä kaupungin kotihoidon kanssa Kissanmaan seurakuntakodille kohtaamispaikan. Se kutsui itsensä yksinäiseksi tuntevia ja seuraa kaipaavia seurakunnan yhteyteen. Diakoniatyössä etsivä työ tuotti tulosta, sillä kotikäyntipaikat lisääntyivät edellisvuodesta. Myös työttömien ruokailussa kävi syöjiä enemmän kuin aikaisemmin. Kaikkiaan yhteisen pöydän ääreen istuutui vuoden aikana kävijää. Diakonia- ja yhteiskunnallinen työ järjestivät Kalevassa lokakuussa Kansainvälisen päivän maahanmuuttajille. Messussa tekstit luettiin suomen lisäksi englanniksi, venäjäksi ja urduksi. Kirkkovieraita oli 220; lapsille oli pyhäkoulu. Lounaalla tarjoiltiin suomalaista, arabialaista ja kiinalaista ruokaa. Aterialla oli 180 henkilöä 14:stä eri maasta. Ohjelmaosuuden aikana maahanmuuttajat saivat kertoa elämästään. Maahanmuuttajatyöstä olivat kertomassa Tampereen seurakuntien, Tampereen kaupungin ja NNKY:n edustajat. 13

14 Heidi Mörttiselle vapaaehtoistyö on harrastus. Lipaskeräyksen lisäksi hän toimi myös Mummon Kammarin vapaaehtoisena Koukkuniemessä yhdessä opiskelijatovereittensa kanssa. Yhteisvastuukeräyksen tulos Tampereella vuonna 2005 Seurakunta Aitolahti Harju Hervanta Härmälä Kaleva Messukylä Pyynikki Ruotsalainen srk Teisko Tuomiokirkkosrk Viinikka Yhteensä Koko tulos /jäsen 0,49 0,76 0,28 0,58 0,51 0,39 1,01 3,28 2,44 1,17 0,49 0,64 Yhteisössä elämiseen kuuluu yhteisvastuu Antaminen ei ole itseltä pois, vaan se tulee takaisin yhteisenä hyvinvointina. Mitä paremmin ihmiset voivat, sitä paremmin voi koko yhteiskunta. Tätä mieltä oli lääketieteen opiskelija Heidi Mörttinen, joka toimi kertomusvuonna Messukylän seurakunnan Yhteisvastuukerääjänä nyt jo kolmatta vuotta. Yhteisvastuukeräys näyttää pitävän pintansa vuodesta toiseen. Perinteisiä ovelta ovelle kerääjiä on vaikea saada, mutta lipaskeräykset ja tempaukset kaduilla tai marketeissa ovat kaupunkimainen tapa tavoittaa lahjoittajia. Kun Heidi Mörttinen muutti Tampereelle opiskelemaan, Messukylän seurakunnan diakoniatyöntekijä Janne Kankainen pyysi hänet Yhteisvastuun vapaaehtoiseksi. Tieto Espoon Olarin seurakunnan vapaaehtoisesta oli kantautunut Tampereelle. Yhteisvastuuseen oli melko helppo sitoutua, koska keräys on määräaikainen ja joku toinen organisoi toiminnan kerääjien puolesta. Monet nuoret ovat innostuneet joko Yhteisvastuun tai Suomen Punaisen Ristin lipaskerääjiksi. Nuorten ongelmiin tartuttava ajoissa Heidi Mörttistä puhuttelivat myös Yhteisvastuun kohteet. Suomessa kohteena olivat nuoret, jotka ajelehtivat ilman koulutusta saamatta elämäänsä raiteilleen. Nuorten syrjäytymiseen on puututtava riittävän ajoissa, koska ongelmakierteen katkaiseminen on myöhemmin paljon vaikeampaa, ja yhteiskunnalle on ehtinyt kertyä kustannuksia paljon enemmän, sanoo Heidi Mörttinen. Kansainvälisesti autettiin nuoria, jotka elävät vaikeissa olosuhteissa sudanilaisten pakolaisleireillä tai Intian slummeissa. Yhteisvastuuvaroja kerättiin myös Aasian katastrofi n uhreille. Keräysvaroilla tuettiin erityisesti vanhempansa ja kotinsa menettäneitä lapsia ja nuoria Intiassa, Sri Lankassa ja Indonesiassa. Tuomiokirkkoseurakunta nosti kannatustaan roimasti Vuoden 2005 Yhteisvastuukeräyksen kannatus laski Tampereella hieman. Tulos oli euroa, kun edellisvuonna päästiin euroon. Keräystempauksia oli selvästi enemmän kuin aikaisemmin. Tuomiokirkkoseurakunnan kerääjillä on alueellaan kaksi kävelykatua, joilla kerääjät päivystivät ahkeraan. Kaikkiaan seurakunnan tulos nousi noin euroa edellisvuodesta. Myös Aitolahden seurakunta kasvatti Yhteisvastuutulostaan, joka oli euroa. Harjun seurakunnan tulosta vauhditti jälleen se, että Länsi-Tampereen yrityksiä oli keräyksessä mukana. Erityislisän toi eläkkeelle jääneen kirkkoherra Olli Lehtipuun lähtölahja ja jumalanpalvelus. Yksistään jumalanpalveluksen kolehti täpötäydessä kirkossa tuotti euroa. Myös Kalevan seurakunnan vapaaehtoiset jalkautuivat sekä Tullintorille että Sammonkadun S-markettiin. Tempaukset järjestivät diakonia ja evankelioimistyö yhdessä. Yhteisvastuukeräykseen osallistumisen lisäksi ihmisillä oli mahdollisuus keskustella ja juoda kahvit muiden seurassa. 14

15 Metsäkirkko Kaupissa on Kalevan seurakunnan kevään ja kesän aloitus. Kirkkoherra Pekka Paakkasen takana alttaritauluksi avautuu maisema Näsijärvelle. Messukylän seurakunta Kertomusvuonna Messukylän seurakunnan toiminnan painopisteet liittyivät koko seurakuntayhtymän tavoitteisiin. Niiden lisäksi korostettiin, että seurakuntaelämä toteutuu seurakuntalaisten ja työntekijöiden yhteistoimintana. Jumalanpalveluselämässä keskityttiin pääkirkon messuihin, joiden kävijämäärä kasvoi. Sen sijaan erityisjumalanpalveluksissa ja seurakuntataloilla kirkkovieraiden määrä väheni. Näin ei pystytty kasvattamaan kirkossa kävijöiden määrää. Pääkirkon messuja suunnittelivat ja toteuttivat monet seurakuntalaiset. Uusia messuja olivat tuhkakeskiviikon messu ja partiomessu. Joulun aattohartaudet toteutettiin ensimmäistä kertaa sanajumalanpalveluksina, ja niitä kutsuttiin joulukirkoiksi. Mikkelinpäivänä otettiin käyttöön pääkirkon eteiseen sijoitettu lasten alttari. Messukylässä on panostettu kirkollisten toimitusten hyvään hoitoon. Toimitusten priorisointi on tehnyt mahdolliseksi kunkin perheen kiireettömän palvelun elämän taitekohdissa. Huomiota kiinnitettiin myös tilanteisiin, joissa kohdattiin harvoin kirkon toimintaan osallistuvia. Joulun ajan toimintaan keskityttiin ja ajanjakson kävijämäärä saavutettiin. Lapsityö tuki entistä enemmän päiväkotien uskontokasvatusta. Vuoden loppupuolella koko seurakuntayhtymässä kiinnitettiin huomiota kotien hengellisen kasvatuksen merkitykseen kirkon kannalta. Tällä alueella ei kuitenkaan ehditty miettiä, miten asiaan tulisi tarttua. Messukylän seurakunnalle on vuosia ollut tunnusomaista lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävä työ. Vahvuutena ovat olleet musiikkitoiminta Piccolo-kuoroineen, laaja per- hekerho- ja perheleiritoiminta, partio ja pyhäkoulu. Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö oli merkittävää. Diakoniatyössä aloitti kertomusvuonna seitsemäs diakoniaviranhaltija. Alueellisten vastuualueiden rinnalla on ollut mahdollista antaa myös toiminnallisia erityisvastuita, kuten vanhusdiakonia. Ruokatunnit vakiintuivat kertomusvuonna ruokapankin tilalle. Ratkaisu osoittautui oikeaksi. Vaikka asiakkaiden määrä laski, yhteisen aterian yhteydessä asiakkaan elämäntilannetta voitiin käsitellä syvällisemmin ja monipuolisemmin kuin ruokakasseja jaettaessa. Diakoniatyössä asiakastyö painottui työikäiseen väestöön. Kuitenkin uudet toiminnalliset avaukset kohdistuivat vanhuksiin. Messukylässä on monissa toiminnoissa ja vastuutehtävissä mukana seurakuntalaisia. Tietoisesti on opeteltu toimintatapaa, jossa työntekijät ja seurakuntalaiset tekevät työtä yhdessä. Tämä työskentelytapa on vaativampaa kuin yksin puurtaminen, ja se edellyttää jatkuvaa huomiota ja hoitamista. Koko seurakunnan vastuunkantajien määrä ylittää 700. Vastuukantajien kiitosretki tehtiin Vammalan lähetysjuhlille. Pyynikin seurakunta Pyynikin seurakunta tavoittaa kaupunkiseurakunnaksi runsaasti seurakuntalaisia toiminnan piiriin. Aleksanterin kirkko kokoaa myös paljon kävijöitä muualta Tampereelta ja lähiseurakunnista esimerkiksi Tuomas-messuihin ja konsertteihin. Kertomusvuonna tavoitteena oli säilyttää osallistujien määrä entisellä tasolla, mutta tavoitteesta jäätiin hieman. Pyynikin ja Tuomiokirkkoseurakunnan yhteistyö tiivistyi kertomusvuonna. Yhteisesti hoidetut kesäterassitilaisuudet Seurakuntien talon sisäpihalla saavuttivat heti ensimmäisenä ke- 15

16 Mikkelinpäivänä Messukylän kirkossa otettiin käyttöön lasten oma alttari. Seurakunnan jäseniksi kastetut pienokaiset saavat nimensä ja kastepäivänsä alttarille tietyksi ajaksi. sänä suuren suosion. Päiväjumalanpalvelukseen osallistuneiden määrässä tapahtui 600 hengen vähennys, mikä merkitsi keskimäärin kymmenen henkeä jumalanpalvelusta kohden. Kaikkiaan jumalanpalveluksissa kävi noin , muissa jumalanpalveluksissa ja ehtoollisella henkilöä. Muun muassa sielunhoitopalvelu jumalanpalvelusten päätteeksi hoidettiin pääosin vapaaehtoisten voimin. Seurakunnassa oli neljä kuoroa. Tampereen seurakuntien yhteistä Solenne-kuoroa johti seurakunnan kanttori Kirsi Mäki. Solenne teki kesällä onnistuneen konserttimatkan Australiaan. Lounasmusiikki-sarja vakiinnutti asemansa kaupungin konserttitarjonnassa. Kävijöitä riitti, ja musiikkitarjonta oli monipuolista. Vuonna 2004 kävijöitä oli keskimäärin 41, kertomusvuonna 55. Sen sijaan suurten konserttien määrä laski. Konsertteja oli 88 ja kuulijoita Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuudet olivat yhtä suosittuja kuin aiemmin. Joulun aika adventista tapaninpäivään oli seurakuntatoiminnan vilkkainta aikaa. Kuukauden aikana osallistumismäärät olivat noin 20 prosenttia koko vuoden käynneistä. Syksyllä järjestettiin kokoussarja, jossa tutustuttiin kirkon eri herätysliikkeisiin. Lapsityön kerho, jossa lapset ja aikuiset leikkivät, laulavat ja hiljentyvät, kokoontui perjantaisin Pyynikin pappilassa. Keskiviikkoisin oli koolla perhekerho. Kerholaisten määrä laski kertomusvuonna 67:een.Varhaisnuoria tavoitettiin varsin hyvin kouluissa tuntivierailujen ja päivänavausten yhteydessä. Kouluissa tavattiin viikoittain yli lasta ja nuorta. Aineellisesta avusta ja taloudellisesta tukemisesta on tullut kiinteä osa Pyynikin seurakunnan diakoniatyötä. Työttömäksi joutuminen, pitkäaikaistyöttömyys, ylivelkaantuminen ja mielenterveysongelmat merkitsevät monille pitkäaikaista katastrofia. Asiakaskontaktien määrä laski 47:llä edelliseen vuoteen verrattuna pääasiassa laskentaperusteiden muuttumisen tähden. Ruokakasseja jaettiin kahden viikon välein, vuodessa yhteensä 840 kappaletta. Naisten iltapäiväkahvit -tilaisuuksien suosio kasvoi toiminnan muutoksen jälkeen. Yhden päivän retkiä tehtiin yhdeksän, ja niihin osallistui 374 henkilöä. Lähetysjärjestöjen kanssa tehtyjä sopimuksia oli yhdeksän, ja niiden kannatustavoite oli yhteensä euroa. Yhteydenpito nimikkolähetteihin jatkui antoisana. Lähetyspainotteisia jumalanpalveluksia järjestettiin neljä ja merimieskirkkopyhiä kaksi kertaa. Tammerfors svenska församling Arbetet med svenskspråkiga familjer, barn och ungdomar har under de senaste åren varit en av Tammerfors svenska församlings högsta prioroteter. Den lilla församlingen har åtagit sig en stor uppgift, då bara en tredjedel av målgruppen tillhör själva församlingen; en tredjedel är hemma i kranskommunerna. Nätverket med de andra Tammerforssvenska aktörerna, en engagerad grupp av förtroendevalda samt ett fungerande, stabilt arbetslag är därför synnerligen viktiga. I år valdes Pekka Koskinen till kyrkoherde och Eila-Sisko Kanerva till diakon. Musikverksamheten blomstrade under kantorn Paula Siréns ledning med gudstjänstmusik, konserter och allsångsaftnar. Kyrkomusikerns medverkan i församlingslivet är viktigt i en liten församling och har uppskattats på alla håll. Kantorn har även hunnit bli flitigast på förrättningar i den stora samfälligheten. 16

17 Tuomiorovasti Olli Hallikaiselle maistuu hernesoppa. Laskiaistiistaina Tuomiokirkkoseurakunnan soppatykki porisi Keskustorilla siihen malliin, että seurakunnan Yhteisvastuukeräys sai kertomusvuonna hyvän tuoton. Av den etablerade verksamheten har diakonin, med diakonkrets som stomme, utvecklats med hembesök. Ungdomarna har med Marianne Hesthammer knutit kontakter med stiftet på Höstdagarna och Ungdomens kyrkodagar, och med varandra i nya ungdomsträffar på Café Mooria. Den mer vuxna gemenskapen har frodats i männens bastugrupp A-män, diskussionsgruppen Skriba för oss vuxna samt församlingsaftnar och jubilarfesten, som redan nu på sitt tredje år är en kär tradition. Och barnlägret brukar spricka i sömmarna av både antalet deltagare och deras glädje; så även i år. Teiskon seurakunta Teiskon seurakunnan työ tavoitti kattavasti koko alueen väestön. Toiminnan kehittäminen määrällisesti on vaikeaa, mutta sen sijaan nykyistä tarkempaa kohdentamista ja sisällöllistä kehittämistyötä tarvitaan. Erityisesti seurakuntaan muuttavia ja kesäteiskolaisia halutaan palvella nykyistä paremmin. Jumalanpalveluksissa keskityttiin juhlapyhiin ja eri ryhmille suunnattuihin messuihin. Myös iltakirkkoja lisättiin. Perhekirkkoihin osallistui vanhempia edellisvuotta enemmän. Lapsityö oli tärkeä silta kotien ja seurakunnan välillä. Vanhemmat tuovat lapsiaan pitkienkin matkojen päästä päiväkerhoihin ja pyhäkouluun.. Perhekerhot kokosivat väkeä niin paljon, että tilat kävivät ahtaiksi. Perhetyössä järjestettiin perheleirejä ja te toja. Ensimmäisen adventin perhemessun jälkeen oli lähetyslounas, jossa oli paljon osallistujia. Pitkät välimatka vaikeuttivat nuorten kokoontumisia. Nuorisotyö oli kuitenkin vilkasta, yhteistyö koulun kanssa säännöllistä ja isoistoiminta veti nuoria. Uusi aikuistyön johtokunta ideoi uusia tapoja kohdata nuoria perheitä, naisia ja miehiä. Ohjelmassa oli saunailtoja, kirkkokävelyjä ja te toja. Ikäihmisten tukiverkko -projekti on synnyttänyt pienen vapaaehtoistyöhön sitoutuneiden joukon, joka auttaa vanhuksia erilaisissa tehtävissä. Diakoniatyön tehtävänä on tukea näitä henkilöitä. Teiskossa on huolehdittu myös omaishoitajista ja työttömistä. Heille on järjestetty virkistys- ja koulutustapahtumia. Lähetystyö perustuu Teiskossa pitkiin perinteisiin. Lähetyskannatuksella on tarkoitus kustantaa nimikkolähettien sopimukset. Seurakuntapiirit tukivat lähetystyötä seurakuntailloilla, myyjäisillä ja osallistumalla Taskun toimintaan. Tuomiokirkkoseurakunta Tuomiokirkkoseurakunta uudisti messuaan kertomusvuoden aikana. Messulle laadittiin uusi kuorisääntö, jossa yhtenäistettiin pappien ja kirkkomuusikoiden tehtäviä. Sääntö otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtina televisioidussa juhlamessussa. Myös uusia maallikoita saatiin mukaan toteuttamaan messua. Korkeatasoinen musiikki veti kirkkoon vuoden aikana noin konserttivierasta. Uutuutena aloitettiin Vanhassa kirkossa viikkomessu. Joka torstai puoleltapäivin kaupunkilaisilla on mahdollisuus tulla palveltaviksi ja ehtoolliselle. Messu otettiin alusta lähtien hyvin vastaan. Kertomusvuoden aikana seurakunnan yhdeksi painopisteeksi otettiin seurakuntaan muuttaneiden ja liittyneiden henkilökohtainen tavoittaminen. Jokaiselle lähettiin kirje, minkä jälkeen heille soitettiin puhelimella ja kutsuttiin mukaan johon- 17

18 Viinikan seurakunnan jumalanpalvelukset siirtyivät keväällä Nekalan seurakuntatalolle. kin seurakunnan toimintamuotoon. Seurakunta otti myös tavoitteekseen pitää esillä evankeliumia kaupunkikuvassa ja arjen keskellä. Näitä uusia avauksia olivat viikkomessun lisäksi lähetystyön Tapulikuppila, tavaratalo Sokoksessa pidetyt kaksi tapahtumaa, Yhteisvastuun soppatykki Keskustorilla ja pääsiäisyön messukulkue. Adventin aikaan seurakunnan Tiernapojat ja papit tavoittavat tuhansia kaupunkilaisia työpaikkojen ja järjestöjen jouluhartauksissa. Uskon perusasioiden syventämiseen ja Raamatun tuntemiseen seurakunta tarjosi monenlaisia keinoja. Yhdessä Kansan Raamattuseuran kanssa järjestettiin Alfa-kurssi, johon osallistui 60 henkilöä. Myös Paikkani seurakunnassa -kurssi tähtäsi uskon perusasioiden syventämiseen. Vanhassa kirkossa järjestettiin yhdessä yhteiskunnallisen työn kanssa päiväraamattukoulu. Finlaysonin kirkossa pidetty Lasten katedraali palvelee myös Tuomiokirkkoseurakunnan lapsityötä. Kaikkiaan kävijöitä oli pääsiäisen, kesän ja joulun aikaan henkeä, joista osa oli päiväkotien lapsiryhmiä. Hiihtolomalla varhaisnuorisotyö järjesti perheille lasketteluleirin Lappiin. Seurakuntakoti Katariinassa pidettiin mukulamessuja ja avoimia päiväkerhoja, jotka keräsivät runsaasti osanottajia. Syksyllä yhdessä Kansan Raamattuseuran kanssa järjestettiin avioliittokurssi ja Solmuja suhteessa -kurssi kriisipareille. Ne olivat niin suosittuja, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Nuorille pareille tarkoitettu Virtaa välillämme -kurssi taas kärsi vetäjien vähyydestä. Diakoniatyö järjesti yhdessä kaupungin kanssa Piltti-ryhmän, jossa vanhemmat ja lapset kokoontuivat neljä kertaa opettelemaan vuorovaikutustaitoja. Seurakuntakoti Katariinassa vanhuksia kokosi kirkontupa. Leireillä, kotikäynneillä, laitoksiin tehdyillä vierailuilla sekä päiväpiirissä diakoniatyöntekijät ja papit tapasivat ikäihmisiä. Kanta-Tampellan ja Finlaysonin alueella työntekijät tapasivat vanhuksia laitoksissa ja päiväkeskuksissa. Lähetystyön nimikkostipendiaatti Jonas Shivute valmistui Paulinumin pappisseminaarista, ja osa hänen stipendistään osoitettiin suoraan pappisseminaarille. Vanhan kirkon kellotapulin alakerrassa oli Keskustorilla pidettävien kesätapahtumien aikana avoinna Tapulikuppila. Se työllisti sekä lähetyssihteeriä että vapaaehtoisia, mutta sai kesän mittaan myös myönteistä julkisuutta. Viinikan seurakunta Viinikan seurakunnan toiminnassa kertomusvuosi oli poikkeuksellinen. Keväällä aloitettiin Viinikan kirkon peruskorjaus. Syyskaudella perustoiminta oli pakko sijoittaa neljään toimipisteeseen entisen viiden asemesta. Kirkon peruskorjauksen ajaksi jumalanpalvelukset siirtyivät Nekalan seurakuntatalolle. Messuun osallistuminen laski erityisesti suurina juhlapyhinä. Konfirmaatiot toimitettiin Vanhassa kirkossa. Erilaiset perheille kohdennetut lasten messut kokosivat hyvin väkeä Koivistonkylän seurakuntakodille. Esikoislestadiolaisten Rukoushuoneella vietettiin ehtoollisjumalanpalvelusta muutaman kerran työkaudessa. Aika oli merkittävä jakso säännöllisen jumalanpalvelusyhteyden lujittamiseksi herätysliikkeen ja seurakunnan välillä. Alfa-kurssi pidettiin seurakunnassa toisen kerran. Työikäisten sitoutuminen kurssin päätyttyä säännölliseen jumalanpalveluselämään ja pienryhmiin oli ilahduttavaa. Alfa-kursseja kehi- 18

19 jäsenmäärä SEURAKUNTA VÄKILUKU 2005 MUUTOS VÄKILUKU 2004 AITOLAHTI HARJU HERVANTA HÄRMÄLÄ KALEVA MESSUKYLÄ PYYNIKKI TEISKO TUOMIOKIRKKO VIINIKKA RUOTSALAINEN YHTEENSÄ tetään edelleen seurakunnassa. Yhteistoiminta Louna-alueella vakiintui parhaiten nuoriso- ja nuorten aikuisten toiminnassa. Tämä näkyi yhteisinä leireinä ja retkinä sekä ystävystymisenä yli seurakuntarajojen. Perusviikkotoiminta pidettiin kuitenkin erillisenä kummassakin seurakunnassa, johtuen muun muassa hankalista kulkuyhteyksistä alueiden välillä. Seurakunnassa aloitti huhtikuun alussa kolmas diakoniatyöntekijä. Hän on kartoittanut tarpeita erilaisille diakonian perhetyön sektoreille. Yhteisen diakonian perheprojektin kanssa selvitettiinkin Hallilan alueen tarpeita sopivien hankkeiden aloittamista varten. Myös yhteistyö diakoniakeskuksen päihde- ja kriminaalityöstä vastaavien kanssa on ollut hyödyllistä. Lounaantien kiinteistöön on suunnitteilla päihteetön kahvila- ja palvelupiste. Ruokapankin avustuskasseja jaettiin huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna. Kasvussa näkyi alueen perheiden vaikea tilanne sekä diakoniakeskuksen palvelun loppuminen. Diakonissan vastaanotolla tuli vastaan myös selvästi lisääntynyt hoidollisten toimenpiteiden ja neuvonnan tarve. Lähdekappeli ottaa suojiinsa Kun seurakuntayhtymä päätti siirtää kaikki palvelunsa Satakunnankadulta Seurakuntien taloon, suunnitelmiin kuului myös sakraalitilan rakentaminen arjen työtilojen keskelle. Kappeli valmistui kertomusvuoden syksyllä, ja se oli avoinna ensimmäisen kerran yleisölle Tampereen päivänä. Piispa Juha Pihkala siunasi tilan käyttöön neljäs lokakuuta. Kappeli on talon toisessa kerroksessa. Valo siivilöityy tilaan sisäänkäyntiaulan kautta, mikä antaa tilalle intiimin tunnun. Sisustusarkkitehti Jaana Varjolahti Arkkitehtitoimisto KSOY Arkkitehtuuriasta valitsi tilan väreiksi tummaa ruskeaa ja sinistä. Etsiessään kappelin taideteosten tekijää kappelityöryhmä päätyi Kirsi Neuvoseen, joka aiemmin on tehnyt mm. kaksi- tai kolmiosaisia keskiaikaisen alttarikaapin tapaisia taidegrafi ikan teoksia. Työn pohjaksi valittiin kristillisen uskon keskeisiä tekstejä. Kappelityöryhmä esitti, että kuva-aiheissa olisivat ainakin lapsi, risti, tie uskon vertauskuvana ja enkelin ilmestyminen Marialle. Näin syntyi 18 diptyykin sarja, joissa toisella puolella on teksti, toisella grafi ikan vedos. Diptyykit muodostavat kappelin kolmelle seinälle kirjamaisen nauhan. Kun kirja on kiinni, näkyvillä on alkukirjain eli anfangi. Anfangit muodostavat sanat Ikuisen elämän lähde. Taiteilija antoi teokselle nimen Lähdeteos. Hiljentymispaikka seurakuntalaisille ja työntekijöille Kappeliin mahtuu 20 henkilöä. Se on tarkoitettu henkilökunnan hiljentymispaikaksi ja hartaustilaksi. Myös seurakuntalaiset voivat poiketa kappeliin hiljentymään Seurakuntien talon ollessa auki. Kappelissa voi lisäksi viettää pieniä perhejuhlia. Alttaripöydän ja kastemaljan jalat on tehnyt taidetakoja Jarmo Jurkka. Puuseppämestari Tommi Alatalon käsialaa ovat risti ja kirjateline. Alttariliinan kaikissa väreissä on sommitellut ja toteuttanut taidekäsityöläinen Pirkko Tuomisto. 19

20 kasvualustana kristillinen usko Nuorten aikuisten toimintaa tehtiin tunnetuksi banderollien avulla. 20