Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma

Transkriptio

1

2 Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma

3 Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 58 AnnaMaija Nieminen (toim.) Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma Kokemuksia kuulluksi tulemisesta, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

4 Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja Toimittaja Eva Ijäs 2006 Tekijät & Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma Kannen kuvat Pekka Rötkönen Kansi & taitto Pekka Salminen Paino Jyväskylän yliopistopaino 2006 ISSN ISBN Myynti ja jakelu Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto PL 207, Jyväskylä Rajakatu Jyväskylä Puh. (014) Faksi (014) Sähköposti:

5 Sisällys Esipuhe...7 Johdanto...9 Ohjelman tausta...11 Elintarvikealan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Suomessa...13 Elintarviketeollisuus Suomessa...14 Elintarviketeollisuus Keski-Suomessa...16 Alkutuotannon merkitys Keski-Suomessa...21 Keski-Suomen elintarvikealan SWOT...22 Keski-Suomen elintarvikeklusterin visio, arvot, strategia ja tavoitteet...24 Visio ja arvot...24 Strategiset painopisteet...25 Tavoitteet...26 Toimialan yleisiä tavoitteita...26 Toimialan määrällisiä tavoitteita...27 Ohjelman toimenpiteet painopisteittäin...28 Hankeaihiot ja rahoitustarve...32 Elintarvikeketju...33 Jalostus...35 Jakelu...35 Ohjelman toteuttaminen...37 Lähteet...39 Liitteet...43

6

7 Esipuhe Keski-Suomen pk-elintarvikealan kehittämisohjelma on ollut yksi Keski-Suomen alueellisen maaseudun kehittämisohjelman kolmesta teemaohjelmasta. Kehittämisohjelman tärkeimpänä tehtävänä on ollut kehittämistyön ohjaus ja arviointi maakunnan alueella. Ohjelman toteutuksen koordinoinnista on vastannut koko ohjelmakauden ajan TEkeskuksen maaseutuosaston rahoittama koordinointihanke. Teemaohjelmatyötä on hallinnoinut Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö (Marata). Ohjelmatyötä edelsi allekirjoittaneen Niemisen laatima kehittämisohjelman esiselvitys vuonna 1997 ja Ensio Hytösen laatima kehittämisstrategia vuonna Tulevaisuuden kehittämistoimien konkretisoimiseen ovat antaneet vuoden 2005 aikana panoksensa reilut 200 keskisuomalaista elintarvikeyrittäjyyden edistämisestä kiinnostunutta henkilöä. Tuloksena syntyi tämä Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma julkaisu. Strategiapäivityksen keskeisenä tavoitteena oli löytää yrittäjien, sidosryhmien ja lähitoimialojen sekä rahoittajien kanssa yhteinen kehittämisen suunta, jossa käytännössä tärkeintä ovat pitkän ajan tulokset valituilla painopistealueilla. Vision ja painopisteiden määrittelyssä lähtökohtana oli tulevaisuus ja perustana menneisyydestä oppiminen. Koska oikotietä onneen eikä keittokirjareseptejä yrityksien kilpailukyvyn parantamiseksi ole, on oman liiketoimintaosaamisen päivittäminen ja ydintoimintoihin panostaminen avainprosesseja yritysten menestymisessä. Kahvin tie kitkerästä lääkkeestä makuhermoja hyväileväksi juomaksi oli lähes tuhatvuotinen taistojen taival! Olkoon se meille esimerkkinä tuotekehityksen pitkäjänteisyyden tarpeesta ja uskomisesta elintarvikeketjun eri toimijoina yritystoimintaamme ja itseemme keskisuomalaisina. Ohjelman toteuttamisessa ovat tärkeitä vuosittaiset strategiakatsaukset, jolloin visiota, painopisteitä ja tavoitteita sekä toimenpiteitä arvioidaan ja tarkennetaan. Mikä muuttuu, kun strategia toteutuu? ja Onko muutos riittävän suuri? sekä Mitä uutta osaamista strategia edellyttää minulta yrittäjänä ja toimijana ja meiltä yhdessä? ovat osa avainkysymyksistä, jotka tulee vuosittaisessa arvioinnissa käydä läpi. Tulosten mittaamisen kannalta on erittäin tärkeätä, että tavoitteet puretaan oikealle tasolle erilaisten kehittämistoimien toimenpiteissä ja hanketoiminnan tavoitteet asetetaan siten, että niiden saavuttamista voidaan mitata aina 7

8 Esipuhe paremmin. Arvioinnin perusteella tehdään päätöksiä, ja toimeenpanosta vastaa ohjelmatyöstä vastaava. Strategia- ja ohjelmatyö oli EMOTR-rahoitteinen ja Keski-Suomen TE-keskuksen rahoittama. Ilman tätä tukea strategian laatiminen ja ohjelman kirjoittaminen olisivat jääneet toteutumatta. Prosessin kannustavasta ohjauksesta on vastannut Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinoinnin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut yrittäjä Arto Vidgren Ediple Oy:stä. Ohjausryhmälle parhaat kiitokset hyvästä työstä. Strategian luominen on ollut haastavaa laajassa vuorovaikutussuhteiden verkostossa. Yhteinen näkemys on ratkaissut strategiatyöskentelyssä ja ajallisesti kevyesti toteutetussa prosessissa sen aikaansaamiseksi prosessiin osallistuvilta on vaadittu todella toimialan osaamispohjaa. Väheksymättä muiden panosta esitän erityiskiitokset yrittäjille ja lämpimät kiitokset Marja Seuraselle ja strategiatyöryhmälle sekä kaikille strategian valmisteluun ja julkaisun toteuttamiseen osallistuneille. Jyväskylässä AnnaMaija Nieminen projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu matkailu-, ravitsemis- ja talousala 8

9 Johdanto Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma on yrittäjien ja kehittäjien sekä rahoittajien yhteinen kehittämistyökalu. Ohjelma linjaa kehittämisen strategiset painopisteet ja sen tavoitteena on ohjata elintarvikealan kehittämistyötä. Ohjelman suunnittelun lähtökohta oli Keski-Suomen pk-elintarvikealan kehittämisohjelma ja sen arvioinnin tulokset. Strategiaprosessi käynnistettiin tammikuussa 2005 Keski-Suomen TE-keskuksen toimesta alan teemaohjelmatyötä toteuttavan Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinointi -hankkeen ( ) toimijoiden kanssa. Tulevaisuuden kehittämistoimien konkretisoimisessa oli vuoden 2005 aikana mukana 226 keskisuomalaista elintarvikeyrittäjyyden edistämisestä kiinnostunutta henkilöä. Ohjelmatyö on koettu tärkeäksi ensimmäisen teemaohjelmakauden kokemusten valossa. Tärkeimmän työn ovat tehneet aktiiviset kasvu- ja kehityshakuiset yrittäjät itse. Strategiapäivityksen keskeisenä tavoitteena oli löytää yrittäjien, sidosryhmien ja lähitoimialojen sekä rahoittajien kanssa yhteinen kehittämisen suunta, jossa käytännössä tärkeintä ovat pitkän ajan tulokset valituilla painopistealueilla. Strategiaprosessin alussa tehtiin tietoinen päätös, että skenaariokuvauksia ei tuoda esille ohjelmassa. Painopistealueet ja tavoitteet on asetettu niin, että ne tukevat maakunnan keskeisten ohjelmien strategisia päämääriä. Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen painopistealueita ovat: 1) Liiketoimintaosaaminen, 2) Palvelu- ja hyvinvointiosaaminen sekä 3) Osaamisen kehittäminen verkostoissa. Läpikäyvinä teemoina ovat asiakkuuksien hallinta, elintarvikeyrittäjyyden imagon kohottaminen ja toimialan vaikuttavuustyö sekä toimialan arvostuksen nostaminen muiden strategisten toimialojen joukkoon. Ohjelmassa on asetettu sekä yleisiä että määrällisiä tavoitteita ja priorisoitu kehittämishankkeita ja -aihioita sekä laadittu kokonaisrahoitustaulukko. Ohjelman toimeenpanosta, seurannasta, arvioinnista 9

10 Johdanto ja kehittämisestä vastaa Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinointi ja sen jatkohanke saakka. Tavoitteena on, että jatkohanke varmistaa ohjelman toteuttamisen kaudella Ohjelma-asiakirja on EMOTR-rahoitteinen ja Keski-Suomen TE-keskuksen rahoittama. Prosessin ohjauksesta on vastannut Keski-Suomen pkelintarvikealan koordinoinnin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut yrittäjä Arto Vidgren Ediple Oy:stä. Ohjausryhmän kokoonpano on liitteessä 1. Käytännön toteutuksesta ovat vastanneet projektipäällikkö AnnaMaija Nieminen ja kehityssuunnittelija Sanna Korell. Nieminen on vastannut ohjelman kokoamisesta ja kirjoittamisesta. Strategiaprosessin tulosten lisäksi ohjelman lähdemateriaalina on käytetty ajankohtaista elintarvikealan nykytilaan ja tulevaisuuden trendeihin liittyvää materiaalia. Ulkopuolisina asiantuntijoina ovat toimineet Swot Consulting Oy: stä Markku Antikainen ja Tommi Salonen. Ohjausryhmä kiittää kaikkia yhteistyöosapuolia aktiivisesta osallistumisesta strategian valmisteluun ja toivoo alan yrittäjiltä ja toimijoilta tiivistä yhteistyötä myös ohjelman toteuttamisessa. 10

11 Ohjelman tausta Elintarvikealan ja -yrittäjyyden kehittäminen Keski-Suomessa tapahtuu yritysten, kehittäjäorganisaatioiden ja rahoittajien yhteistyönä. Keski-Suomen pk-elintarvikealan kehittämisohjelma on ollut yksi Keski-Suomen alueellisen maaseudun kehittämisohjelman kolmesta teemaohjelmasta. Ohjelman tärkeimpänä tehtävänä on ollut kehittämistyön ohjaus ja arviointi maakunnan alueella. Ohjelman toteutuksen koordinoinnista on vastannut koko ohjelmakauden ajan TE-keskuksen maaseutuosaston rahoittama koordinointihanke. Teemaohjelmatyötä on hallinnoinut Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö (Marata). Liitteessä 2 on kuvattu toimialatyön historia. Vuosien ohjelmatyön arviointia on toteutettu ennakko-, väli- ja kokonaisarviointina. Arviointiin ovat osallistuneet yritykset, hankkeiden toimijat ja ohjausryhmät sekä tärkeimmät sidosryhmät. Ohjelmakauden tulostavoitteet ja riittävän laaja arviointi sekä arviointitulosten välitön hyödyntäminen ovat mahdollistaneet jatkuvan osaamisen kehittymisen yrityksissä ja yrityspalveluissa. Tätä ohjelmaa viimeisteltäessä oli Keski-Suomen alueella toiminnassa koordinoinnin lisäksi kahdeksan elintarvikealan hanketta, joissa oli mukana reilut 80 yritystä. Hankkeet ovat osaltaan tukeneet liiketoiminnan eri osa-alueille tehtyä laajaa kehittämistyötä. Yrittäjille on tarjottu tukea kehittämissuunnitelmien laatimisessa vuoden 2005 lopussa. Toimialan liiketoimintakartoitus valmistuu vuoden 2006 alkupuolella ja valtaosa hankkeiden loppuraporteista syksyyn 2006 mennessä. Ohjelmakauden arvioinnin tulokset ovat pääosin valmiina syksyllä Toimenpiteet täydentävät valmistuessaan merkittävästi vuosien kehittämisohjelmaa ja sen arviointisuunnitelmaa ja toteutusta. Vuosien aikana kohdeyrityksiin on tehty yksittäisiä suunnitelmia ja lukuisia opinnäyte- ja projektitöitä, jotka liittyvät useisiin yrittäjyyden kehittämisen painopisteisiin. Tehtyjä tutkimuksia voi jaotella mm. alueelliseen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristön ja siinä tapahtuvien muutosten ja mahdollisuuksien tarkasteluun, yritysverkostojen kehittämiseen ja yritysten ja niiden tuotteiden sekä liiketoimintaosaamisen eri osa-alueiden kehittämiseen. Tulokset ovat synnyttäneet usein jatkotutkimuksia tai esiselvityksiä ja hankkeita. Merkittävimmät opinnäytetyöt on koottu Maratan keväällä 2006 ilmestyvään elintarvikealan kehittä- 11

12 AnnaMaija Nieminen mistyötä esittelevään Tuloksellista kehittäjäkumppanuutta rakentamassa (strategiasta strategiaan ) -julkaisuun. Elintarvikealan teemaohjelman jatkuvuuden turvaaminen ja toimialan keskeisen hankkeen rahoittaminen ELMA-kaudella (Etelä- ja Länsi-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ELMA) on varmistettu. Elintarvikkeiden jatkojalostus on yksi kolmesta painopistealueesta Keski-Suomen alueellisessa maaseutuohjelmassa Merkittävä asia on myös elintarvikealan ja maaseutumatkailun teemaohjelmia toteuttavien koordinointihankkeiden päätös käytännön yhteistyöstä erityisesti Hyvinvointia ruoasta Ruoka elämykseksi -teeman alla. 12

13 Elintarvikealan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Suomessa EU:n laajentuminen on synnyttänyt 450 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. EU:n maatalouspolitiikka ja WTO:n päätökset kaupan vapautumisesta vaikuttavat pitkällä aikajaksolla suuresti koko elintarvikeketjuun ja elintarviketeollisuuden mahdollisuuksiin Suomessa. Päivittäistavarakaupan ketjuuntuminen on tiivistynyt viime vuosina. Kaupan omat merkkituotteet sekä muut tunnetut tuotemerkit vievät kasvavan osan hyllytilasta. Pienemmät yritykset joutuvat kilpailemaan kauppojen jäljelle jäävästä myyntitilasta tai toimimaan paikallisilla ja maakunnallisilla markkinoilla. Vaihtoehtoisesti ne voivat keskittyä joihinkin erikoistuotteisiin, joiden hintakilpailu ei ole niin kovaa kuin massatuotteiden. Yritysten välinen yhteistyö merkkituotteiden valmistuksessa, jakelussa ja markkinoinnissa voisi olla eräs kilpailukeino. Yhteistyössä toimivilla yrityksillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet kilpailla myös kasvavaa elintarviketuontia vastaan. Tuotekehitystoiminnassa on korostettava yhteyttä asiakkaisiin ja markkinoihin sekä tunnistettava liiketoimintaympäristössä tapahtuvia toimialan yleisiä, globaaleja, asiakas-, markkina- ja ympäristö- sekä teknologialähtöisiä trendejä. Ruoka kiinnostaa yhä useampia, ei vähiten maailmanlaajuinen ruokaturva. Kuluttajien arvomaailmat ja ostokäyttäytyminen eivät ole merkityksettömiä. Mahdollisuuksia koko alalle tuovat erikoistuminen, yritysten välinen yhteistyö ja alihankinta, tuoteinnovaatiot ja uudet käyttötavat, terveysimagon hyödyntäminen, funktionaaliset tuotteet, kotileivonnan väheneminen ja pakastetuotteet sekä lähiruokaajattelu. Vuonna 2013 nyt uudet ruokakäsitykset kuten ekologisoituminen ja moralisoituminen sekä estetisoituminen ohjaavat todennäköisesti enemmän elintarviketuotannon ja -jalostuksen suuntaa sekä vaikuttavat myös ostokäyttäytymiseen enemmän hinnan lisäksi. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti lähiruoka on erittäin keskeistä erikoistuvien mikro- ja pienyrittäjien toiminnassa. Lähiruokatoiminnan kehittäminen vaatii yhteiskunnan tukea. Kesällä 2005 eteläeurooppalaiset kritisoivat suomalaista ruokakulttuuria rajusti. Vaikka tämän kritiikin voi jättää omaan arvoonsa, kiistatonta on, että suomalaisen ruokakulttuurin edelleen kehittämiseksi vaaditaan laajaa yhteistyötä, jossa pienyrittäjillä on tärkeä rooli. Pk-yritysten kansainvälistyminen on jäänyt vähäisemmäksi, eikä voi- 13

14 AnnaMaija Nieminen makasta viennin kasvua ole odotettavissakaan. Elintarvikkeiden tuonti uusista jäsenmaista on määrällisesti vielä vähäistä, mutta suhteellinen kasvu on ollut nopeaa. Kuluttajien makutottumukset ja tuoreusvaatimukset vahvistavat elintarvikealan asemaa kotimarkkinoilla. Kuluttajille kotimaisuus on vielä hyvin tärkeä valintaperuste. Asemien säilyttäminen kotimarkkinoillakin on kuitenkin yhä haastavampaa uusien EU-jäsenmaiden tuotannon ja tuonnin vähitellen kasvaessa. Julkisrahoitteinen perustutkimus elintarvikealalla vaatisi lisäresursseja Suomessa. Tulevaisuudessa koulutusta on suunnattava kansallisesti ja maakunnallisesti elintarviketeollisuutta paremmin palvelevaksi. Koulutusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava enemmän huomioon yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön tulokset ja etsittävä uusia sekä yrityksiä että oppilaitoksia hyödyttäviä joustavia ratkaisuja. Elintarvikealan imagotyötä ja tiedotusta on lisättävä alan kiinnostavuuden lisäämiseksi nuorten keskuudessa. Suomi on yrittäjyysaktiivisuutta ja pk-yritysten suorituskykyä koskevissa kansainvälisissä vertailuissa viime aikoina sijoittunut EU:n keskiarvon alapuolelle. Suomen hallituksen Yrittäjyyden politiikkaohjelma on väline, jolla halutaan varmistaa, että eri hallinnonalojen resurssit käytetään tehokkaasti ja toteutettavat toimenpiteet ovat mahdollisimman samansuuntaisia. Ohjelma koostuu viidestä osa-alueesta: 1) Yritystoiminnan aloittamisen edistäminen, 2) Kasvuyrittäjyyden edellytysten parantaminen, 3) Yritysten sukupolven- ja omistajavaihdosten lisääminen ja 4) Yrityspalveluiden kehittäminen osaamista ja innovatiivisuutta vahvistaen sekä 5) Säädösympäristön ennustettavuus, markkinoiden toimivuus ja julkisen sektorin palvelutuotannon uudistaminen. Ohjelma tukee erinomaisesti myös Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelmassa asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä. Elintarviketeollisuus Suomessa Mikroyritysten ja pienten sekä keskisuurten yritysten (pk-yritysten) ryhmä koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Pk-yritysten ryhmässä pieni yritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa. Vastaavasti mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka 14

15 Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Tilastoissa esitetään yritykset nyt seuraavien kokoluokkien mukaisesti: a) 0 1 henkilöä, b) 2 9 henkilöä, c) henkilöä ja d) henkilöä. Määrittelyjen (2003/361/EY) uudelleentarkastelu tehdään viimeistään Elintarviketaloudella tarkoitetaan elintarvikkeiden tuotteita ja palveluita tuottavista yrityksistä sekä niitä tukevista toimijoista muodostuvaa verkostoa. Sen ydin on alkutuottajien ja jalostuksen sekä jakelun yritysten muodostama elintarvikeketju, joka tuottaa elintarvikkeita pellolta kuluttajan pöytään. Lisäksi tuotantoteknologia, kuljetus- ja liike-elämän palvelut ja paperiteollisuus sekä kemianteollisuus muodostavat osan ketjun verkostoa. Elintarviketeollisuus on metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen edelleen neljänneksi suurin teollisuudenala Suomessa mitattuna tuotannon brutto- ja jalostusarvolla. Kauppa- ja teollisuusministeriön vuoden 2005 toimialaraportin mukaan elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo vuonna 2003 oli 8,5 miljardia euroa ja jalostusarvo 2,1 miljardia euroa. Elintarviketeollisuus on pääosin kotimarkkinateollisuutta. Kotimaan myynnin osuus oli vuonna 2004 noin 89 % tuotannon bruttoarvosta. Liikevaihdon kasvussa oli vuonna 2004 hienoista nousua. Liikevaihdon kasvu johtui osin kuluttajien ostokäyttäytymisestä, missä suosittiin korkeamman jalostusasteen tuotteita. Elintarviketeollisuuden käyttöomaisuusinvestoinnit olivat vuonna 2003 noin 391 miljoonaa euroa, josta koneet ja laitteet muodostivat lähes 75 %. Kun edes välttävänä tutkimusja kehittämismenojen osuutena pidetään noin 1 % liikevaihdosta, on se koko elintarviketeollisuudessa tilinpäätösaineiston perusteella nyt vain noin 0,7 % liikevaihdosta. Elintarviketeollisuus työllistää suoraan noin henkilöä, mikä on lähes 10 % koko teollisuuden henkilöstöstä. Elintarviketeollisuudessa 65 % toimipaikoista työllistää alle viisi henkilöä ja yli 200 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja on vain 33. Toimipaikkoja on 2 135, ja toimiala jakaantuu 33:een eri alatoimialaan, joista jalostusarvon mukaan luokiteltuina suurimmat ovat lihanjalostus, leipomo- ja keksiteollisuus ja maidonjalostus sekä mallas- ja virvoitusjuomateollisuus. Eri alatoimialojen toimintaympäristöt vaihtelevat suuresti, mutta ovat markkinoiden suhteen samat. Markkina-alueet ovat paikallisia (38 %) tai maakunnallisia (37 %) ja valtakunnallisia (21 %). Alkutuotannossa, kaupassa ja liikenteessä sekä palveluissa elintarvikeketju työllistää välillisesti noin henkilöä. 15

16 AnnaMaija Nieminen Viennin arvo oli vuonna miljoonaa euroa, mikä oli 3 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yrityksistä 86 % ilmoitti, ettei niillä ole tarvetta kansainvälistymiseen, 11 % ilmaisi investoivansa siihen jonkin verran ja 3 % aikoi investoida paljon. Tärkeimmät vientimaat olivat Venäjä (reilut 19 %), Ruotsi (lähes 18 %) ja Viro (vajaa 9 %), sekä EUmaat (lähes 60 %). Tärkeimmät vientituoteryhmät olivat juustot, maito, kerma, hapanmaitotuotteet, voi ja sokerikemian tuotteet sekä sianliha. Yksittäisistä tuoteryhmistä Suomesta vietiin eniten juustoa. Tärkeimmät juuston vientimaat olivat Venäjä, Yhdysvallat ja Belgia. Suomeen tuotiin vuonna 2004 elintarvikkeita 2,3 miljardin euron arvosta, mikä oli neljä prosenttia vuoden 2003 tuontia suurempi. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa (lähes 15 %) ja Ruotsi (reilut 12 %) sekä Ranska (9 %). Merkittävimpiä tuotteita olivat hedelmät, raakakahvi, alkoholi ja tupakka. Tuonti oli lisääntynyt myös kasvisten, viljan ja viljatuotteiden, juomien, juuston ja lihan tuonnin kasvun ansiosta. Elintarvikkeiden osuus Suomen kokonaistuonnista on viime vuosina vaihdellut viiden ja kuuden prosentin välillä. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen mukaan maamme koko peltoalasta noin seitsemän prosenttia oli vuonna 2004 luomuviljeltyä. Luomutiloja oli yhteensä ja peltoalan määrä hehtaaria. Muutos valtakunnallisesti oli -10 % edelliseen vuoteen. Luomutilojen koko valtakunnallisesti on koko ajan kasvanut. Luomu-uskoa on nyt eniten itäisessä Suomessa. Luomu on tärkeä kotimainen vaihtoehto niille kuluttajille, jotka arvostavat lähellä tuotettua ruokaa. Jää nähtäväksi, tullaanko koko elintarvikeketjussa tulevaisuudessa tekemään yhteistyötä enemmän ja onko kuluttaja valmis maksamaan luomusta enemmän. Pienelle ostajaryhmälle tarkoitetut luomuvalikoimat ovat tehokkuutta etsivälle kaupalle pelkkä kustannus. Tuottajan ja kaupan yhteistyössä onkin paljon haasteita. Elintarviketeollisuus Keski-Suomessa Erilaisten yritysverkostojen ja elintarvikeklusterin kehittämiselle ja rakentamiselle uusista näkökulmista on Keski-Suomessa hyvät edellytykset. Elintarviketaloudessa ja sitä tukevien toimijoiden muodostamassa verkostossa (ydintoimialojen, panos- ja asiakastoimialojen ja jakelun rajapinnoilla sekä tukitoimialoilla) voidaan tehdä merkittäviä innovaatioita tulevaisuudessa myös mikroyrityksissä, jos resursseja suunnataan voimakkaasti yhteistyöhön, verkostoitumiseen ja yhteisiin tilaustoimitusprosesseihin. Kuviossa 1 on kuvattu Keski-Suomen elintarvikeklusteri vuonna

17 Kuvio 1. Keski-Suomen elintarvikeklusteri vuonna Makeiset Öljy ja kastikkeet A L K U T U O T A N T O Kalatuotteet Erikoistuotteet Alkoholit, juomat Maitotuotteet Lihatuotteet Kasvis-, marja-, vihannes- ja hedelmätuotteet Riista Gluteeniton Vilja- ja myllytuotteet Leipomotuotteet Luonnontuotteet Hunajatuotteet L O G I S T I I K K A Pakkaus, kuljetukset I C T Hyvinvointia ruoasta Ruoka elämykseksi Tukku- ja vähittäiskauppa Ammattikeittiöt (yksityiset ja julkiset ravintolapalvelut) Maaseutumatkailu Suoramyynti Tapahtumat K U L U T T A J A T

18 AnnaMaija Nieminen Tilastokeskuksen mukaan elintarvikeketjun välitön työllisyys on Keski- Suomessa ja välillinen työllisyys reilut henkilöä. Elintarviketeollisuus työllistää 1273 henkilöä. Keski-Suomen elintarvikeketjun yritykset työllistävät todellisuudessa arvion mukaan yhteensä noin henkilöä, kun mukaan luetaan rekistereissä näkymättömät yritykset. Tilastokeskuksen mukaan liikevaihto on koko ketjussa 2, 297 miljoonaa euroa (alkutuotanto 275 milj., teollisuus 210 milj. ja ravitsemistoiminta 198 milj. sekä tukku- ja vähittäiskauppa 1, 614 milj. euroa). Taulukossa 1 on kuvattu yritysten jakautuminen kokoluokittain ja toimialasegmenteille vuonna Vuonna 2003 tehdyn keskisuomalaisten elintarvikeyritysten jatkojalostusmäärien kartoituksen mukaan lihan, kalan ja maidon jalostuksessa toimi 18 % yrityksistä, muussa jalostuksessa sekä juures-, marja-, hedelmä- ja kasviöljyjalostuksessa toimi noin 22 %, mylly- ja leipomoyrityksiä oli noin 34 %, ja muiden elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa toimi noin 10 % yrityksistä (hunajat n. 5 % ja makeiset noin 3 % sekä muut 2 %). Monialayrityksiä oli 16 %. Tilanne ei ole muuttunut oleellisesti vuodesta Vuonna 2002 yrityksistä yli 60 %:lla liikevaihto oli alle euroa, ja 15 yritystä ylsi yli euron liikevaihtoon. Vuonna 2005 suuret jalostuksen yritykset työllistivät reilut henkilöä Keski-Suomessa ja lähes konsernien tasolla. Valion markkinat laajenevat mm. Venäjälle, Baltian maihin ja EU-alueelle. Saarioinen toimii Baltiassa, Saksassa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä ja Panda yli 20 maassa. Fazer toimii Venäjällä, Ruotsissa, Virossa, Liettuassa ja Latviassa. Vaasan&Vaasan toimii jo yli 30 maassa ja sillä on 10 yksikköä Baltiassa. Pienemmillä yrityksillä on koemarkkinointia mm. saksankielisillä alueilla. Liitteessä 3 on kuvattu Keski-Suomen elintarvikealan yritykset. Keskisuomalaiselle elintarviketoimialalle on tyypillistä pienten toimijoiden suuri määrä. Alueen suurimmat toimijat ovat suurten kotimaisten elintarvikealan ketjujen yksiköitä. Taulukossa 2 on kuvattu yritysten määrä vuonna 2005 seutukunnittain eri lähteiden mukaan. Keski-Suomen pk -elintarvikealan koordinoinnin tiedoterekisterissä oli 332 yritystä, joista hanketoiminnassa oli mukana lähes 90 yritystä. Ero tilastokeskuksen ja tiedoterekisterin tilastojen välillä selittyy sillä, että tilastokeskuksen tilastoissa ovat vain arvonlisäverovelvollisina ja/tai työnantajina toimivat yritykset. Koordinointi pitää yllä tilastoja, joita täydennetään ja päivitetään koko ajan. 18

19 Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma Taulukko 1. Keski-Suomen elintarviketeollisuus kokoluokittain (Tilastokeskus 2005). TOL 15 Yhteensä ei tiedossa Teurastus ja lihan 1 1 säilyvyys käsittely Lihanjalostus Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä Perunoiden jalostus 1 1 ja säilöntä Muu hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus ja säilöntä Raakakasvi- ja eläinöljyjen 1 1 ja -rasvojen valmistus Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus Myllytuotteiden valmistus 1 1 Rehujen valmistus 2 2 Kaakaon, suklaan ja makeisten valmistus Pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus Mausteiden ja maustekastikkeiden 1 1 valmistus Homogenoitujen ravintovalmisteiden 1 1 ja dieettiruokien valmistus Muiden elintarvikkeiden 1 1 valmistus Siiderin ja muiden hedelmäviinien 2 2 valmistus Oluen valmistus 2 2 Kivennäisvesien ja virvoitusjuomien 1 1 valmistus Yhteensä henkeä 5 9 henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä 19

20 AnnaMaija Nieminen Taulukko 2. Yritysten lukumäärä seutukunnittain vuonna 2005 eri lähteiden mukaan. Seutukunta Tilastokeskus Hanketoiminta Tiedoterekisteri Saarijärvi/Viitasaari Jämsä Jyväskylä Äänekoski Keuruu Joutsa Yhteensä Elintarvikealan pääasialliset markkinointikanavat vuonna 2003 tehdyn selvityksen mukaan ilmenevät taulukosta 3. Kaikista tuotteista yli 85 % markkinoitiin Keski-Suomessa. Kaupan ketjujen kanssa toimiminen tuo paljon potentiaalia pienyritysten erikoistuotteille. Ketjujen kanssa toimivien yrittäjien on pystyttävä täyttämään ketjujen asettamat vaatimukset niin laadun kuin toimitusvarmuudenkin suhteen. Kauppa vaatii aina laadukkaan pakkauksen. Jatkuva tuotekehitys on välttämätöntä ketjujen kanssa toimittaessa. Asiakassuhteen hallittavuus on selkeästi epävarmemmalla pohjalla kuin esimerkiksi suoraan tilalta myytäessä. Taulukko 3. Keski-Suomen elintarvikeyritysten käyttämät markkinointikanavat (ko. kanavaa käyttäneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä; Nousiainen 2003) Tukku 14 % 16 % Vähittäiskauppa 44 % 51 % Suurkeittiöt 8 % 38 % Kioskit, huoltoasemat 0 % 17 % Suoramyyntipisteet 13 % 37 % Suoramyynti 57 % 61 % Tori- ja messumyynti 8 % 16 % Vientimarkkinoilla asiakaspotentiaali on käytännössä rajaton ja mahdolliset volyymit erittäin suuria. Viennissä toimialan mahdollisuudet ovat parhaat kapeilla tuotesegmenteillä ja toimijoiden keskinäisessä yhteistyössä. Internet tavoittaa asiakkaat ympäri maailmaa, ja Suomessakin elintarvikkeita voi jo ostaa verkon välityksellä. Verkko on kuitenkin jake- 20

21 Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma lukanavana uusi ja sen toimivuus ruokakaupassa vielä arvoitus. Verkkokauppa edellyttää myös toimivia jakelukanavia tavoitelluilla markkinaalueilla. Suuret asiakasmäärät voi kotimaassa saavuttaa vähittäiskaupan ketjujen kautta. Toimialalla jalostuksessa on useita tasavahvoja segmenttejä. Mikroyrityksillä on hyvä tilanne kehittää toimintaa asiakastoimialoittain. Asiakastoimialoista ammattikeittiöt odottavat jalostavien yritysten aktiivisuutta tuotteiden markkinoinnissa. Kaupan kanssa on aloitettu yhteistyön rakentaminen ja kehittäminen. Ravitsemispalveluyritysten ja elintarvikkeita jalostavien yritysten yhteistyö palveluketjujen kehittämiseksi sisältää suuria mahdollisuuksia. Keski-Suomessa on paljon myös suoramyyntipisteitä. Verkostona se olisi oman tuotemerkin arvoinen. Alkutuotannon merkitys Keski-Suomessa Peruselintarvikkeiden tuotanto perustuu kotimaiseen raaka-aineeseen, joten elinvoimainen ja tehokas maataloustuotanto on edellytys vahvalle elintarviketeollisuudelle. Keski-Suomessa oli vuonna aktiivimaatilaa. Maatilojen tulot olivat vuonna 2004 yhteensä 272,80 miljoonaa euroa ja maatalouden myyntitulot yhteensä 67,36 miljoonaa euroa. Maatilojen tuloista 30 % oli sivuansioita. Maatalouden tuloista 64 % oli maidontuotannosta, 17 % naudanlihan tuotannosta, 5 % sianlihan tuotannosta, 2 % kanan munan ja muun lihan tuotannosta, 7 % viljantuotannosta ja 5 % muiden kasvien tuotannosta. Päätuotantosuunnittain tilat jakautuivat seuraavasti: maito kpl, nauta 440 kpl, sika 106 kpl, muu kotieläin 237 kpl, kanamuna 16 kpl ja vilja kpl sekä muut kasvit 670 kpl. Keskipeltoala oli 24,7 hehtaaria ja viljelijän keski-ikä 48,5 vuotta. Yli 50-vuotiaiden viljelijöiden tiloilla oli varma tai mahdollinen jatkaja 44 %:lla. Suunnitteilla on noin 600 sukupolvenvaihdosta ennen vuotta Lähes 60 % (2 185 tilaa) maitotiloista harjoitti muutakin yritystoimintaa. Keskimääräinen liikevaihto muusta yritystoiminnasta oli euroa tilaa kohti. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen mukaan luomutiloja oli Keski- Suomessa 208 kpl lokakuussa Keski-Suomen luomutilojen osuus koko maan aktiivitiloista oli 5,4 %. Luomuviljelty peltoalan määrä oli hehtaaria, jossa oli vähennystä 24 % edelliseen vuoteen verrattuna. 21

22 AnnaMaija Nieminen Keski-Suomen elintarvikealan SWOT Keski-Suomen elintarvikealan vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhkat on esitetty taulukossa 4. Analyysi on tehty vuosien ohjelman ja vuoden 2005 strategiaprosessin tulosten pohjalta. Analyysin tekeminen koettiin äärimmäisen ratkaisevaksi yksittäiseksi työvaiheeksi. Analyysi on yksi strategian kivijalka. 22

23 Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma Taulukko 4. Keski-Suomen elintarvikealan SWOT Vahvuudet Heikkoudet kotimaisuus, puhdas suomalainen tuotanto ja jalostus monipuolisuus, useita tasavahvoja toimialasegmenttejä tuotemerkit imagon luojina kehittämisen perusedellytykset luotu maakunnassa verkosto-osaamisen perusedellytykset kehittyneet kattava asiantuntijaverkosto yritysten osaamisen kehittämiseen Mahdollisuudet Uhat tuotteet ja palvelut asiakkaan odotusten ja tarpeiden parempi tunteminen asiakastietojen hyödyntäminen tuotekehityksessä, tuotteistamisessa markkinat ja markkinointi valintojen tekeminen puhtaasti markkinalähtöisesti tuotannon, valikoiman kausiluonteisuus ympäristö tutkimus, hyvinvointipalvelut, kansainvälisyys logistiikka (ICT) verkostoituminen nopeus reagoida muuttuvaan kysyntään maaseutumatkailu- ja käsityöosaaminen muut yrittäjyyskasvatus pienyrittäjyyden merkityksen kasvaminen liiketoiminta- ja elintarvikeosaaminen yksipuoliset myyntikanavat pienyrittäjien kasvuhaluttomuus, liika vaatimattomuus toiminnan lyhytjänteisyys ja yrittäjien reagoinnin hitaus tilaisuuden tullen raaka-aineiden jalostusaste matala pienyrittäjien tuotteiden tuotantolähtöisyys ja samankaltaisuus luonnon raaka-aineiden vähäinen hyödyntäminen maakunnassa ei ole elintarvikejalostuksen korkeakoulutasoista koulutusta tutkittu toimintaympäristötieto ja sen hyödyntäminen toimialan vaikuttavuuden osoittaminen sekä hiljaisen tiedon merkityksen ymmärtäminen, kokoaminen ja hyödyntäminen kotimaisen alkutuotannon hiipuminen ja kotimaisen ruoan arvostuksen väheneminen nurkkapatrioottinen ajattelu (rajoittuminen Keski-Suomeen markkina-, verkostoitumis- ja osaamismielessä) globalisaatio ja EU:n itälaajeneminen (suuri tarve tehokkuuden ja laadun nostamiseen) EU-panostuksen dramaattinen väheneminen vahvistetaan työ-, hyödyke- ja pääomamarkkinoita ensisijaisesti suuryritysten toimintaympäristönä tehokkuus- ja taloudellisuusvaatimus näkyvät laadussa lainsäädäntö ja ruokapalveluiden ja elintarvikkeiden korkea alv resurssipula osaavan työvoiman riittävyys ja yritysten sukupolven vaihdokset pääomat, tieto, aika uskon puute, yrittäjien ikääntyminen (riskinottokyky ja -halu) 23