Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma 2007 2013"

Transkriptio

1

2 Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma

3 Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 58 AnnaMaija Nieminen (toim.) Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma Kokemuksia kuulluksi tulemisesta, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

4 Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja Toimittaja Eva Ijäs 2006 Tekijät & Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma Kannen kuvat Pekka Rötkönen Kansi & taitto Pekka Salminen Paino Jyväskylän yliopistopaino 2006 ISSN ISBN Myynti ja jakelu Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto PL 207, Jyväskylä Rajakatu Jyväskylä Puh. (014) Faksi (014) Sähköposti:

5 Sisällys Esipuhe...7 Johdanto...9 Ohjelman tausta...11 Elintarvikealan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Suomessa...13 Elintarviketeollisuus Suomessa...14 Elintarviketeollisuus Keski-Suomessa...16 Alkutuotannon merkitys Keski-Suomessa...21 Keski-Suomen elintarvikealan SWOT...22 Keski-Suomen elintarvikeklusterin visio, arvot, strategia ja tavoitteet...24 Visio ja arvot...24 Strategiset painopisteet...25 Tavoitteet...26 Toimialan yleisiä tavoitteita...26 Toimialan määrällisiä tavoitteita...27 Ohjelman toimenpiteet painopisteittäin...28 Hankeaihiot ja rahoitustarve...32 Elintarvikeketju...33 Jalostus...35 Jakelu...35 Ohjelman toteuttaminen...37 Lähteet...39 Liitteet...43

6

7 Esipuhe Keski-Suomen pk-elintarvikealan kehittämisohjelma on ollut yksi Keski-Suomen alueellisen maaseudun kehittämisohjelman kolmesta teemaohjelmasta. Kehittämisohjelman tärkeimpänä tehtävänä on ollut kehittämistyön ohjaus ja arviointi maakunnan alueella. Ohjelman toteutuksen koordinoinnista on vastannut koko ohjelmakauden ajan TEkeskuksen maaseutuosaston rahoittama koordinointihanke. Teemaohjelmatyötä on hallinnoinut Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö (Marata). Ohjelmatyötä edelsi allekirjoittaneen Niemisen laatima kehittämisohjelman esiselvitys vuonna 1997 ja Ensio Hytösen laatima kehittämisstrategia vuonna Tulevaisuuden kehittämistoimien konkretisoimiseen ovat antaneet vuoden 2005 aikana panoksensa reilut 200 keskisuomalaista elintarvikeyrittäjyyden edistämisestä kiinnostunutta henkilöä. Tuloksena syntyi tämä Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma julkaisu. Strategiapäivityksen keskeisenä tavoitteena oli löytää yrittäjien, sidosryhmien ja lähitoimialojen sekä rahoittajien kanssa yhteinen kehittämisen suunta, jossa käytännössä tärkeintä ovat pitkän ajan tulokset valituilla painopistealueilla. Vision ja painopisteiden määrittelyssä lähtökohtana oli tulevaisuus ja perustana menneisyydestä oppiminen. Koska oikotietä onneen eikä keittokirjareseptejä yrityksien kilpailukyvyn parantamiseksi ole, on oman liiketoimintaosaamisen päivittäminen ja ydintoimintoihin panostaminen avainprosesseja yritysten menestymisessä. Kahvin tie kitkerästä lääkkeestä makuhermoja hyväileväksi juomaksi oli lähes tuhatvuotinen taistojen taival! Olkoon se meille esimerkkinä tuotekehityksen pitkäjänteisyyden tarpeesta ja uskomisesta elintarvikeketjun eri toimijoina yritystoimintaamme ja itseemme keskisuomalaisina. Ohjelman toteuttamisessa ovat tärkeitä vuosittaiset strategiakatsaukset, jolloin visiota, painopisteitä ja tavoitteita sekä toimenpiteitä arvioidaan ja tarkennetaan. Mikä muuttuu, kun strategia toteutuu? ja Onko muutos riittävän suuri? sekä Mitä uutta osaamista strategia edellyttää minulta yrittäjänä ja toimijana ja meiltä yhdessä? ovat osa avainkysymyksistä, jotka tulee vuosittaisessa arvioinnissa käydä läpi. Tulosten mittaamisen kannalta on erittäin tärkeätä, että tavoitteet puretaan oikealle tasolle erilaisten kehittämistoimien toimenpiteissä ja hanketoiminnan tavoitteet asetetaan siten, että niiden saavuttamista voidaan mitata aina 7

8 Esipuhe paremmin. Arvioinnin perusteella tehdään päätöksiä, ja toimeenpanosta vastaa ohjelmatyöstä vastaava. Strategia- ja ohjelmatyö oli EMOTR-rahoitteinen ja Keski-Suomen TE-keskuksen rahoittama. Ilman tätä tukea strategian laatiminen ja ohjelman kirjoittaminen olisivat jääneet toteutumatta. Prosessin kannustavasta ohjauksesta on vastannut Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinoinnin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut yrittäjä Arto Vidgren Ediple Oy:stä. Ohjausryhmälle parhaat kiitokset hyvästä työstä. Strategian luominen on ollut haastavaa laajassa vuorovaikutussuhteiden verkostossa. Yhteinen näkemys on ratkaissut strategiatyöskentelyssä ja ajallisesti kevyesti toteutetussa prosessissa sen aikaansaamiseksi prosessiin osallistuvilta on vaadittu todella toimialan osaamispohjaa. Väheksymättä muiden panosta esitän erityiskiitokset yrittäjille ja lämpimät kiitokset Marja Seuraselle ja strategiatyöryhmälle sekä kaikille strategian valmisteluun ja julkaisun toteuttamiseen osallistuneille. Jyväskylässä AnnaMaija Nieminen projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu matkailu-, ravitsemis- ja talousala 8

9 Johdanto Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma on yrittäjien ja kehittäjien sekä rahoittajien yhteinen kehittämistyökalu. Ohjelma linjaa kehittämisen strategiset painopisteet ja sen tavoitteena on ohjata elintarvikealan kehittämistyötä. Ohjelman suunnittelun lähtökohta oli Keski-Suomen pk-elintarvikealan kehittämisohjelma ja sen arvioinnin tulokset. Strategiaprosessi käynnistettiin tammikuussa 2005 Keski-Suomen TE-keskuksen toimesta alan teemaohjelmatyötä toteuttavan Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinointi -hankkeen ( ) toimijoiden kanssa. Tulevaisuuden kehittämistoimien konkretisoimisessa oli vuoden 2005 aikana mukana 226 keskisuomalaista elintarvikeyrittäjyyden edistämisestä kiinnostunutta henkilöä. Ohjelmatyö on koettu tärkeäksi ensimmäisen teemaohjelmakauden kokemusten valossa. Tärkeimmän työn ovat tehneet aktiiviset kasvu- ja kehityshakuiset yrittäjät itse. Strategiapäivityksen keskeisenä tavoitteena oli löytää yrittäjien, sidosryhmien ja lähitoimialojen sekä rahoittajien kanssa yhteinen kehittämisen suunta, jossa käytännössä tärkeintä ovat pitkän ajan tulokset valituilla painopistealueilla. Strategiaprosessin alussa tehtiin tietoinen päätös, että skenaariokuvauksia ei tuoda esille ohjelmassa. Painopistealueet ja tavoitteet on asetettu niin, että ne tukevat maakunnan keskeisten ohjelmien strategisia päämääriä. Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen painopistealueita ovat: 1) Liiketoimintaosaaminen, 2) Palvelu- ja hyvinvointiosaaminen sekä 3) Osaamisen kehittäminen verkostoissa. Läpikäyvinä teemoina ovat asiakkuuksien hallinta, elintarvikeyrittäjyyden imagon kohottaminen ja toimialan vaikuttavuustyö sekä toimialan arvostuksen nostaminen muiden strategisten toimialojen joukkoon. Ohjelmassa on asetettu sekä yleisiä että määrällisiä tavoitteita ja priorisoitu kehittämishankkeita ja -aihioita sekä laadittu kokonaisrahoitustaulukko. Ohjelman toimeenpanosta, seurannasta, arvioinnista 9

10 Johdanto ja kehittämisestä vastaa Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinointi ja sen jatkohanke saakka. Tavoitteena on, että jatkohanke varmistaa ohjelman toteuttamisen kaudella Ohjelma-asiakirja on EMOTR-rahoitteinen ja Keski-Suomen TE-keskuksen rahoittama. Prosessin ohjauksesta on vastannut Keski-Suomen pkelintarvikealan koordinoinnin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut yrittäjä Arto Vidgren Ediple Oy:stä. Ohjausryhmän kokoonpano on liitteessä 1. Käytännön toteutuksesta ovat vastanneet projektipäällikkö AnnaMaija Nieminen ja kehityssuunnittelija Sanna Korell. Nieminen on vastannut ohjelman kokoamisesta ja kirjoittamisesta. Strategiaprosessin tulosten lisäksi ohjelman lähdemateriaalina on käytetty ajankohtaista elintarvikealan nykytilaan ja tulevaisuuden trendeihin liittyvää materiaalia. Ulkopuolisina asiantuntijoina ovat toimineet Swot Consulting Oy: stä Markku Antikainen ja Tommi Salonen. Ohjausryhmä kiittää kaikkia yhteistyöosapuolia aktiivisesta osallistumisesta strategian valmisteluun ja toivoo alan yrittäjiltä ja toimijoilta tiivistä yhteistyötä myös ohjelman toteuttamisessa. 10

11 Ohjelman tausta Elintarvikealan ja -yrittäjyyden kehittäminen Keski-Suomessa tapahtuu yritysten, kehittäjäorganisaatioiden ja rahoittajien yhteistyönä. Keski-Suomen pk-elintarvikealan kehittämisohjelma on ollut yksi Keski-Suomen alueellisen maaseudun kehittämisohjelman kolmesta teemaohjelmasta. Ohjelman tärkeimpänä tehtävänä on ollut kehittämistyön ohjaus ja arviointi maakunnan alueella. Ohjelman toteutuksen koordinoinnista on vastannut koko ohjelmakauden ajan TE-keskuksen maaseutuosaston rahoittama koordinointihanke. Teemaohjelmatyötä on hallinnoinut Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö (Marata). Liitteessä 2 on kuvattu toimialatyön historia. Vuosien ohjelmatyön arviointia on toteutettu ennakko-, väli- ja kokonaisarviointina. Arviointiin ovat osallistuneet yritykset, hankkeiden toimijat ja ohjausryhmät sekä tärkeimmät sidosryhmät. Ohjelmakauden tulostavoitteet ja riittävän laaja arviointi sekä arviointitulosten välitön hyödyntäminen ovat mahdollistaneet jatkuvan osaamisen kehittymisen yrityksissä ja yrityspalveluissa. Tätä ohjelmaa viimeisteltäessä oli Keski-Suomen alueella toiminnassa koordinoinnin lisäksi kahdeksan elintarvikealan hanketta, joissa oli mukana reilut 80 yritystä. Hankkeet ovat osaltaan tukeneet liiketoiminnan eri osa-alueille tehtyä laajaa kehittämistyötä. Yrittäjille on tarjottu tukea kehittämissuunnitelmien laatimisessa vuoden 2005 lopussa. Toimialan liiketoimintakartoitus valmistuu vuoden 2006 alkupuolella ja valtaosa hankkeiden loppuraporteista syksyyn 2006 mennessä. Ohjelmakauden arvioinnin tulokset ovat pääosin valmiina syksyllä Toimenpiteet täydentävät valmistuessaan merkittävästi vuosien kehittämisohjelmaa ja sen arviointisuunnitelmaa ja toteutusta. Vuosien aikana kohdeyrityksiin on tehty yksittäisiä suunnitelmia ja lukuisia opinnäyte- ja projektitöitä, jotka liittyvät useisiin yrittäjyyden kehittämisen painopisteisiin. Tehtyjä tutkimuksia voi jaotella mm. alueelliseen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristön ja siinä tapahtuvien muutosten ja mahdollisuuksien tarkasteluun, yritysverkostojen kehittämiseen ja yritysten ja niiden tuotteiden sekä liiketoimintaosaamisen eri osa-alueiden kehittämiseen. Tulokset ovat synnyttäneet usein jatkotutkimuksia tai esiselvityksiä ja hankkeita. Merkittävimmät opinnäytetyöt on koottu Maratan keväällä 2006 ilmestyvään elintarvikealan kehittä- 11

12 AnnaMaija Nieminen mistyötä esittelevään Tuloksellista kehittäjäkumppanuutta rakentamassa (strategiasta strategiaan ) -julkaisuun. Elintarvikealan teemaohjelman jatkuvuuden turvaaminen ja toimialan keskeisen hankkeen rahoittaminen ELMA-kaudella (Etelä- ja Länsi-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ELMA) on varmistettu. Elintarvikkeiden jatkojalostus on yksi kolmesta painopistealueesta Keski-Suomen alueellisessa maaseutuohjelmassa Merkittävä asia on myös elintarvikealan ja maaseutumatkailun teemaohjelmia toteuttavien koordinointihankkeiden päätös käytännön yhteistyöstä erityisesti Hyvinvointia ruoasta Ruoka elämykseksi -teeman alla. 12

13 Elintarvikealan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Suomessa EU:n laajentuminen on synnyttänyt 450 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. EU:n maatalouspolitiikka ja WTO:n päätökset kaupan vapautumisesta vaikuttavat pitkällä aikajaksolla suuresti koko elintarvikeketjuun ja elintarviketeollisuuden mahdollisuuksiin Suomessa. Päivittäistavarakaupan ketjuuntuminen on tiivistynyt viime vuosina. Kaupan omat merkkituotteet sekä muut tunnetut tuotemerkit vievät kasvavan osan hyllytilasta. Pienemmät yritykset joutuvat kilpailemaan kauppojen jäljelle jäävästä myyntitilasta tai toimimaan paikallisilla ja maakunnallisilla markkinoilla. Vaihtoehtoisesti ne voivat keskittyä joihinkin erikoistuotteisiin, joiden hintakilpailu ei ole niin kovaa kuin massatuotteiden. Yritysten välinen yhteistyö merkkituotteiden valmistuksessa, jakelussa ja markkinoinnissa voisi olla eräs kilpailukeino. Yhteistyössä toimivilla yrityksillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet kilpailla myös kasvavaa elintarviketuontia vastaan. Tuotekehitystoiminnassa on korostettava yhteyttä asiakkaisiin ja markkinoihin sekä tunnistettava liiketoimintaympäristössä tapahtuvia toimialan yleisiä, globaaleja, asiakas-, markkina- ja ympäristö- sekä teknologialähtöisiä trendejä. Ruoka kiinnostaa yhä useampia, ei vähiten maailmanlaajuinen ruokaturva. Kuluttajien arvomaailmat ja ostokäyttäytyminen eivät ole merkityksettömiä. Mahdollisuuksia koko alalle tuovat erikoistuminen, yritysten välinen yhteistyö ja alihankinta, tuoteinnovaatiot ja uudet käyttötavat, terveysimagon hyödyntäminen, funktionaaliset tuotteet, kotileivonnan väheneminen ja pakastetuotteet sekä lähiruokaajattelu. Vuonna 2013 nyt uudet ruokakäsitykset kuten ekologisoituminen ja moralisoituminen sekä estetisoituminen ohjaavat todennäköisesti enemmän elintarviketuotannon ja -jalostuksen suuntaa sekä vaikuttavat myös ostokäyttäytymiseen enemmän hinnan lisäksi. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti lähiruoka on erittäin keskeistä erikoistuvien mikro- ja pienyrittäjien toiminnassa. Lähiruokatoiminnan kehittäminen vaatii yhteiskunnan tukea. Kesällä 2005 eteläeurooppalaiset kritisoivat suomalaista ruokakulttuuria rajusti. Vaikka tämän kritiikin voi jättää omaan arvoonsa, kiistatonta on, että suomalaisen ruokakulttuurin edelleen kehittämiseksi vaaditaan laajaa yhteistyötä, jossa pienyrittäjillä on tärkeä rooli. Pk-yritysten kansainvälistyminen on jäänyt vähäisemmäksi, eikä voi- 13

14 AnnaMaija Nieminen makasta viennin kasvua ole odotettavissakaan. Elintarvikkeiden tuonti uusista jäsenmaista on määrällisesti vielä vähäistä, mutta suhteellinen kasvu on ollut nopeaa. Kuluttajien makutottumukset ja tuoreusvaatimukset vahvistavat elintarvikealan asemaa kotimarkkinoilla. Kuluttajille kotimaisuus on vielä hyvin tärkeä valintaperuste. Asemien säilyttäminen kotimarkkinoillakin on kuitenkin yhä haastavampaa uusien EU-jäsenmaiden tuotannon ja tuonnin vähitellen kasvaessa. Julkisrahoitteinen perustutkimus elintarvikealalla vaatisi lisäresursseja Suomessa. Tulevaisuudessa koulutusta on suunnattava kansallisesti ja maakunnallisesti elintarviketeollisuutta paremmin palvelevaksi. Koulutusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava enemmän huomioon yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön tulokset ja etsittävä uusia sekä yrityksiä että oppilaitoksia hyödyttäviä joustavia ratkaisuja. Elintarvikealan imagotyötä ja tiedotusta on lisättävä alan kiinnostavuuden lisäämiseksi nuorten keskuudessa. Suomi on yrittäjyysaktiivisuutta ja pk-yritysten suorituskykyä koskevissa kansainvälisissä vertailuissa viime aikoina sijoittunut EU:n keskiarvon alapuolelle. Suomen hallituksen Yrittäjyyden politiikkaohjelma on väline, jolla halutaan varmistaa, että eri hallinnonalojen resurssit käytetään tehokkaasti ja toteutettavat toimenpiteet ovat mahdollisimman samansuuntaisia. Ohjelma koostuu viidestä osa-alueesta: 1) Yritystoiminnan aloittamisen edistäminen, 2) Kasvuyrittäjyyden edellytysten parantaminen, 3) Yritysten sukupolven- ja omistajavaihdosten lisääminen ja 4) Yrityspalveluiden kehittäminen osaamista ja innovatiivisuutta vahvistaen sekä 5) Säädösympäristön ennustettavuus, markkinoiden toimivuus ja julkisen sektorin palvelutuotannon uudistaminen. Ohjelma tukee erinomaisesti myös Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelmassa asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä. Elintarviketeollisuus Suomessa Mikroyritysten ja pienten sekä keskisuurten yritysten (pk-yritysten) ryhmä koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Pk-yritysten ryhmässä pieni yritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa. Vastaavasti mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka 14

15 Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Tilastoissa esitetään yritykset nyt seuraavien kokoluokkien mukaisesti: a) 0 1 henkilöä, b) 2 9 henkilöä, c) henkilöä ja d) henkilöä. Määrittelyjen (2003/361/EY) uudelleentarkastelu tehdään viimeistään Elintarviketaloudella tarkoitetaan elintarvikkeiden tuotteita ja palveluita tuottavista yrityksistä sekä niitä tukevista toimijoista muodostuvaa verkostoa. Sen ydin on alkutuottajien ja jalostuksen sekä jakelun yritysten muodostama elintarvikeketju, joka tuottaa elintarvikkeita pellolta kuluttajan pöytään. Lisäksi tuotantoteknologia, kuljetus- ja liike-elämän palvelut ja paperiteollisuus sekä kemianteollisuus muodostavat osan ketjun verkostoa. Elintarviketeollisuus on metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen edelleen neljänneksi suurin teollisuudenala Suomessa mitattuna tuotannon brutto- ja jalostusarvolla. Kauppa- ja teollisuusministeriön vuoden 2005 toimialaraportin mukaan elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo vuonna 2003 oli 8,5 miljardia euroa ja jalostusarvo 2,1 miljardia euroa. Elintarviketeollisuus on pääosin kotimarkkinateollisuutta. Kotimaan myynnin osuus oli vuonna 2004 noin 89 % tuotannon bruttoarvosta. Liikevaihdon kasvussa oli vuonna 2004 hienoista nousua. Liikevaihdon kasvu johtui osin kuluttajien ostokäyttäytymisestä, missä suosittiin korkeamman jalostusasteen tuotteita. Elintarviketeollisuuden käyttöomaisuusinvestoinnit olivat vuonna 2003 noin 391 miljoonaa euroa, josta koneet ja laitteet muodostivat lähes 75 %. Kun edes välttävänä tutkimusja kehittämismenojen osuutena pidetään noin 1 % liikevaihdosta, on se koko elintarviketeollisuudessa tilinpäätösaineiston perusteella nyt vain noin 0,7 % liikevaihdosta. Elintarviketeollisuus työllistää suoraan noin henkilöä, mikä on lähes 10 % koko teollisuuden henkilöstöstä. Elintarviketeollisuudessa 65 % toimipaikoista työllistää alle viisi henkilöä ja yli 200 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja on vain 33. Toimipaikkoja on 2 135, ja toimiala jakaantuu 33:een eri alatoimialaan, joista jalostusarvon mukaan luokiteltuina suurimmat ovat lihanjalostus, leipomo- ja keksiteollisuus ja maidonjalostus sekä mallas- ja virvoitusjuomateollisuus. Eri alatoimialojen toimintaympäristöt vaihtelevat suuresti, mutta ovat markkinoiden suhteen samat. Markkina-alueet ovat paikallisia (38 %) tai maakunnallisia (37 %) ja valtakunnallisia (21 %). Alkutuotannossa, kaupassa ja liikenteessä sekä palveluissa elintarvikeketju työllistää välillisesti noin henkilöä. 15

16 AnnaMaija Nieminen Viennin arvo oli vuonna miljoonaa euroa, mikä oli 3 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yrityksistä 86 % ilmoitti, ettei niillä ole tarvetta kansainvälistymiseen, 11 % ilmaisi investoivansa siihen jonkin verran ja 3 % aikoi investoida paljon. Tärkeimmät vientimaat olivat Venäjä (reilut 19 %), Ruotsi (lähes 18 %) ja Viro (vajaa 9 %), sekä EUmaat (lähes 60 %). Tärkeimmät vientituoteryhmät olivat juustot, maito, kerma, hapanmaitotuotteet, voi ja sokerikemian tuotteet sekä sianliha. Yksittäisistä tuoteryhmistä Suomesta vietiin eniten juustoa. Tärkeimmät juuston vientimaat olivat Venäjä, Yhdysvallat ja Belgia. Suomeen tuotiin vuonna 2004 elintarvikkeita 2,3 miljardin euron arvosta, mikä oli neljä prosenttia vuoden 2003 tuontia suurempi. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa (lähes 15 %) ja Ruotsi (reilut 12 %) sekä Ranska (9 %). Merkittävimpiä tuotteita olivat hedelmät, raakakahvi, alkoholi ja tupakka. Tuonti oli lisääntynyt myös kasvisten, viljan ja viljatuotteiden, juomien, juuston ja lihan tuonnin kasvun ansiosta. Elintarvikkeiden osuus Suomen kokonaistuonnista on viime vuosina vaihdellut viiden ja kuuden prosentin välillä. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen mukaan maamme koko peltoalasta noin seitsemän prosenttia oli vuonna 2004 luomuviljeltyä. Luomutiloja oli yhteensä ja peltoalan määrä hehtaaria. Muutos valtakunnallisesti oli -10 % edelliseen vuoteen. Luomutilojen koko valtakunnallisesti on koko ajan kasvanut. Luomu-uskoa on nyt eniten itäisessä Suomessa. Luomu on tärkeä kotimainen vaihtoehto niille kuluttajille, jotka arvostavat lähellä tuotettua ruokaa. Jää nähtäväksi, tullaanko koko elintarvikeketjussa tulevaisuudessa tekemään yhteistyötä enemmän ja onko kuluttaja valmis maksamaan luomusta enemmän. Pienelle ostajaryhmälle tarkoitetut luomuvalikoimat ovat tehokkuutta etsivälle kaupalle pelkkä kustannus. Tuottajan ja kaupan yhteistyössä onkin paljon haasteita. Elintarviketeollisuus Keski-Suomessa Erilaisten yritysverkostojen ja elintarvikeklusterin kehittämiselle ja rakentamiselle uusista näkökulmista on Keski-Suomessa hyvät edellytykset. Elintarviketaloudessa ja sitä tukevien toimijoiden muodostamassa verkostossa (ydintoimialojen, panos- ja asiakastoimialojen ja jakelun rajapinnoilla sekä tukitoimialoilla) voidaan tehdä merkittäviä innovaatioita tulevaisuudessa myös mikroyrityksissä, jos resursseja suunnataan voimakkaasti yhteistyöhön, verkostoitumiseen ja yhteisiin tilaustoimitusprosesseihin. Kuviossa 1 on kuvattu Keski-Suomen elintarvikeklusteri vuonna

17 Kuvio 1. Keski-Suomen elintarvikeklusteri vuonna Makeiset Öljy ja kastikkeet A L K U T U O T A N T O Kalatuotteet Erikoistuotteet Alkoholit, juomat Maitotuotteet Lihatuotteet Kasvis-, marja-, vihannes- ja hedelmätuotteet Riista Gluteeniton Vilja- ja myllytuotteet Leipomotuotteet Luonnontuotteet Hunajatuotteet L O G I S T I I K K A Pakkaus, kuljetukset I C T Hyvinvointia ruoasta Ruoka elämykseksi Tukku- ja vähittäiskauppa Ammattikeittiöt (yksityiset ja julkiset ravintolapalvelut) Maaseutumatkailu Suoramyynti Tapahtumat K U L U T T A J A T

18 AnnaMaija Nieminen Tilastokeskuksen mukaan elintarvikeketjun välitön työllisyys on Keski- Suomessa ja välillinen työllisyys reilut henkilöä. Elintarviketeollisuus työllistää 1273 henkilöä. Keski-Suomen elintarvikeketjun yritykset työllistävät todellisuudessa arvion mukaan yhteensä noin henkilöä, kun mukaan luetaan rekistereissä näkymättömät yritykset. Tilastokeskuksen mukaan liikevaihto on koko ketjussa 2, 297 miljoonaa euroa (alkutuotanto 275 milj., teollisuus 210 milj. ja ravitsemistoiminta 198 milj. sekä tukku- ja vähittäiskauppa 1, 614 milj. euroa). Taulukossa 1 on kuvattu yritysten jakautuminen kokoluokittain ja toimialasegmenteille vuonna Vuonna 2003 tehdyn keskisuomalaisten elintarvikeyritysten jatkojalostusmäärien kartoituksen mukaan lihan, kalan ja maidon jalostuksessa toimi 18 % yrityksistä, muussa jalostuksessa sekä juures-, marja-, hedelmä- ja kasviöljyjalostuksessa toimi noin 22 %, mylly- ja leipomoyrityksiä oli noin 34 %, ja muiden elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa toimi noin 10 % yrityksistä (hunajat n. 5 % ja makeiset noin 3 % sekä muut 2 %). Monialayrityksiä oli 16 %. Tilanne ei ole muuttunut oleellisesti vuodesta Vuonna 2002 yrityksistä yli 60 %:lla liikevaihto oli alle euroa, ja 15 yritystä ylsi yli euron liikevaihtoon. Vuonna 2005 suuret jalostuksen yritykset työllistivät reilut henkilöä Keski-Suomessa ja lähes konsernien tasolla. Valion markkinat laajenevat mm. Venäjälle, Baltian maihin ja EU-alueelle. Saarioinen toimii Baltiassa, Saksassa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä ja Panda yli 20 maassa. Fazer toimii Venäjällä, Ruotsissa, Virossa, Liettuassa ja Latviassa. Vaasan&Vaasan toimii jo yli 30 maassa ja sillä on 10 yksikköä Baltiassa. Pienemmillä yrityksillä on koemarkkinointia mm. saksankielisillä alueilla. Liitteessä 3 on kuvattu Keski-Suomen elintarvikealan yritykset. Keskisuomalaiselle elintarviketoimialalle on tyypillistä pienten toimijoiden suuri määrä. Alueen suurimmat toimijat ovat suurten kotimaisten elintarvikealan ketjujen yksiköitä. Taulukossa 2 on kuvattu yritysten määrä vuonna 2005 seutukunnittain eri lähteiden mukaan. Keski-Suomen pk -elintarvikealan koordinoinnin tiedoterekisterissä oli 332 yritystä, joista hanketoiminnassa oli mukana lähes 90 yritystä. Ero tilastokeskuksen ja tiedoterekisterin tilastojen välillä selittyy sillä, että tilastokeskuksen tilastoissa ovat vain arvonlisäverovelvollisina ja/tai työnantajina toimivat yritykset. Koordinointi pitää yllä tilastoja, joita täydennetään ja päivitetään koko ajan. 18

19 Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma Taulukko 1. Keski-Suomen elintarviketeollisuus kokoluokittain (Tilastokeskus 2005). TOL 15 Yhteensä ei tiedossa Teurastus ja lihan 1 1 säilyvyys käsittely Lihanjalostus Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä Perunoiden jalostus 1 1 ja säilöntä Muu hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus ja säilöntä Raakakasvi- ja eläinöljyjen 1 1 ja -rasvojen valmistus Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus Myllytuotteiden valmistus 1 1 Rehujen valmistus 2 2 Kaakaon, suklaan ja makeisten valmistus Pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus Mausteiden ja maustekastikkeiden 1 1 valmistus Homogenoitujen ravintovalmisteiden 1 1 ja dieettiruokien valmistus Muiden elintarvikkeiden 1 1 valmistus Siiderin ja muiden hedelmäviinien 2 2 valmistus Oluen valmistus 2 2 Kivennäisvesien ja virvoitusjuomien 1 1 valmistus Yhteensä henkeä 5 9 henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä 19

20 AnnaMaija Nieminen Taulukko 2. Yritysten lukumäärä seutukunnittain vuonna 2005 eri lähteiden mukaan. Seutukunta Tilastokeskus Hanketoiminta Tiedoterekisteri Saarijärvi/Viitasaari Jämsä Jyväskylä Äänekoski Keuruu Joutsa Yhteensä Elintarvikealan pääasialliset markkinointikanavat vuonna 2003 tehdyn selvityksen mukaan ilmenevät taulukosta 3. Kaikista tuotteista yli 85 % markkinoitiin Keski-Suomessa. Kaupan ketjujen kanssa toimiminen tuo paljon potentiaalia pienyritysten erikoistuotteille. Ketjujen kanssa toimivien yrittäjien on pystyttävä täyttämään ketjujen asettamat vaatimukset niin laadun kuin toimitusvarmuudenkin suhteen. Kauppa vaatii aina laadukkaan pakkauksen. Jatkuva tuotekehitys on välttämätöntä ketjujen kanssa toimittaessa. Asiakassuhteen hallittavuus on selkeästi epävarmemmalla pohjalla kuin esimerkiksi suoraan tilalta myytäessä. Taulukko 3. Keski-Suomen elintarvikeyritysten käyttämät markkinointikanavat (ko. kanavaa käyttäneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä; Nousiainen 2003) Tukku 14 % 16 % Vähittäiskauppa 44 % 51 % Suurkeittiöt 8 % 38 % Kioskit, huoltoasemat 0 % 17 % Suoramyyntipisteet 13 % 37 % Suoramyynti 57 % 61 % Tori- ja messumyynti 8 % 16 % Vientimarkkinoilla asiakaspotentiaali on käytännössä rajaton ja mahdolliset volyymit erittäin suuria. Viennissä toimialan mahdollisuudet ovat parhaat kapeilla tuotesegmenteillä ja toimijoiden keskinäisessä yhteistyössä. Internet tavoittaa asiakkaat ympäri maailmaa, ja Suomessakin elintarvikkeita voi jo ostaa verkon välityksellä. Verkko on kuitenkin jake- 20

21 Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma lukanavana uusi ja sen toimivuus ruokakaupassa vielä arvoitus. Verkkokauppa edellyttää myös toimivia jakelukanavia tavoitelluilla markkinaalueilla. Suuret asiakasmäärät voi kotimaassa saavuttaa vähittäiskaupan ketjujen kautta. Toimialalla jalostuksessa on useita tasavahvoja segmenttejä. Mikroyrityksillä on hyvä tilanne kehittää toimintaa asiakastoimialoittain. Asiakastoimialoista ammattikeittiöt odottavat jalostavien yritysten aktiivisuutta tuotteiden markkinoinnissa. Kaupan kanssa on aloitettu yhteistyön rakentaminen ja kehittäminen. Ravitsemispalveluyritysten ja elintarvikkeita jalostavien yritysten yhteistyö palveluketjujen kehittämiseksi sisältää suuria mahdollisuuksia. Keski-Suomessa on paljon myös suoramyyntipisteitä. Verkostona se olisi oman tuotemerkin arvoinen. Alkutuotannon merkitys Keski-Suomessa Peruselintarvikkeiden tuotanto perustuu kotimaiseen raaka-aineeseen, joten elinvoimainen ja tehokas maataloustuotanto on edellytys vahvalle elintarviketeollisuudelle. Keski-Suomessa oli vuonna aktiivimaatilaa. Maatilojen tulot olivat vuonna 2004 yhteensä 272,80 miljoonaa euroa ja maatalouden myyntitulot yhteensä 67,36 miljoonaa euroa. Maatilojen tuloista 30 % oli sivuansioita. Maatalouden tuloista 64 % oli maidontuotannosta, 17 % naudanlihan tuotannosta, 5 % sianlihan tuotannosta, 2 % kanan munan ja muun lihan tuotannosta, 7 % viljantuotannosta ja 5 % muiden kasvien tuotannosta. Päätuotantosuunnittain tilat jakautuivat seuraavasti: maito kpl, nauta 440 kpl, sika 106 kpl, muu kotieläin 237 kpl, kanamuna 16 kpl ja vilja kpl sekä muut kasvit 670 kpl. Keskipeltoala oli 24,7 hehtaaria ja viljelijän keski-ikä 48,5 vuotta. Yli 50-vuotiaiden viljelijöiden tiloilla oli varma tai mahdollinen jatkaja 44 %:lla. Suunnitteilla on noin 600 sukupolvenvaihdosta ennen vuotta Lähes 60 % (2 185 tilaa) maitotiloista harjoitti muutakin yritystoimintaa. Keskimääräinen liikevaihto muusta yritystoiminnasta oli euroa tilaa kohti. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen mukaan luomutiloja oli Keski- Suomessa 208 kpl lokakuussa Keski-Suomen luomutilojen osuus koko maan aktiivitiloista oli 5,4 %. Luomuviljelty peltoalan määrä oli hehtaaria, jossa oli vähennystä 24 % edelliseen vuoteen verrattuna. 21

22 AnnaMaija Nieminen Keski-Suomen elintarvikealan SWOT Keski-Suomen elintarvikealan vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhkat on esitetty taulukossa 4. Analyysi on tehty vuosien ohjelman ja vuoden 2005 strategiaprosessin tulosten pohjalta. Analyysin tekeminen koettiin äärimmäisen ratkaisevaksi yksittäiseksi työvaiheeksi. Analyysi on yksi strategian kivijalka. 22

23 Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma Taulukko 4. Keski-Suomen elintarvikealan SWOT Vahvuudet Heikkoudet kotimaisuus, puhdas suomalainen tuotanto ja jalostus monipuolisuus, useita tasavahvoja toimialasegmenttejä tuotemerkit imagon luojina kehittämisen perusedellytykset luotu maakunnassa verkosto-osaamisen perusedellytykset kehittyneet kattava asiantuntijaverkosto yritysten osaamisen kehittämiseen Mahdollisuudet Uhat tuotteet ja palvelut asiakkaan odotusten ja tarpeiden parempi tunteminen asiakastietojen hyödyntäminen tuotekehityksessä, tuotteistamisessa markkinat ja markkinointi valintojen tekeminen puhtaasti markkinalähtöisesti tuotannon, valikoiman kausiluonteisuus ympäristö tutkimus, hyvinvointipalvelut, kansainvälisyys logistiikka (ICT) verkostoituminen nopeus reagoida muuttuvaan kysyntään maaseutumatkailu- ja käsityöosaaminen muut yrittäjyyskasvatus pienyrittäjyyden merkityksen kasvaminen liiketoiminta- ja elintarvikeosaaminen yksipuoliset myyntikanavat pienyrittäjien kasvuhaluttomuus, liika vaatimattomuus toiminnan lyhytjänteisyys ja yrittäjien reagoinnin hitaus tilaisuuden tullen raaka-aineiden jalostusaste matala pienyrittäjien tuotteiden tuotantolähtöisyys ja samankaltaisuus luonnon raaka-aineiden vähäinen hyödyntäminen maakunnassa ei ole elintarvikejalostuksen korkeakoulutasoista koulutusta tutkittu toimintaympäristötieto ja sen hyödyntäminen toimialan vaikuttavuuden osoittaminen sekä hiljaisen tiedon merkityksen ymmärtäminen, kokoaminen ja hyödyntäminen kotimaisen alkutuotannon hiipuminen ja kotimaisen ruoan arvostuksen väheneminen nurkkapatrioottinen ajattelu (rajoittuminen Keski-Suomeen markkina-, verkostoitumis- ja osaamismielessä) globalisaatio ja EU:n itälaajeneminen (suuri tarve tehokkuuden ja laadun nostamiseen) EU-panostuksen dramaattinen väheneminen vahvistetaan työ-, hyödyke- ja pääomamarkkinoita ensisijaisesti suuryritysten toimintaympäristönä tehokkuus- ja taloudellisuusvaatimus näkyvät laadussa lainsäädäntö ja ruokapalveluiden ja elintarvikkeiden korkea alv resurssipula osaavan työvoiman riittävyys ja yritysten sukupolven vaihdokset pääomat, tieto, aika uskon puute, yrittäjien ikääntyminen (riskinottokyky ja -halu) 23

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa RuokaKouvola 27.10.2015 Tuula Repo Kehityspäällikkö, MMM ProAgria Etelä-Suomi ry p. 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita 13.1.2016 Manu Rantanen & Riitta Kaipainen 13.1.2016 1 Sisältö 1. Tausta: Ruoka-Kouvola kumppanuustoiminta vuonna 2015 2. Keskeisiä kehittämistavoitteita

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla?

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Lähiruokaa räätälöimällä ammattikeittiöihin, Saarijärvi 14.11.2016 Leena Viitaharju Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot