Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma 2007 2013"

Transkriptio

1

2 Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma

3 Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 58 AnnaMaija Nieminen (toim.) Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma Kokemuksia kuulluksi tulemisesta, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

4 Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja Toimittaja Eva Ijäs 2006 Tekijät & Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma Kannen kuvat Pekka Rötkönen Kansi & taitto Pekka Salminen Paino Jyväskylän yliopistopaino 2006 ISSN ISBN Myynti ja jakelu Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto PL 207, Jyväskylä Rajakatu Jyväskylä Puh. (014) Faksi (014) Sähköposti:

5 Sisällys Esipuhe...7 Johdanto...9 Ohjelman tausta...11 Elintarvikealan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Suomessa...13 Elintarviketeollisuus Suomessa...14 Elintarviketeollisuus Keski-Suomessa...16 Alkutuotannon merkitys Keski-Suomessa...21 Keski-Suomen elintarvikealan SWOT...22 Keski-Suomen elintarvikeklusterin visio, arvot, strategia ja tavoitteet...24 Visio ja arvot...24 Strategiset painopisteet...25 Tavoitteet...26 Toimialan yleisiä tavoitteita...26 Toimialan määrällisiä tavoitteita...27 Ohjelman toimenpiteet painopisteittäin...28 Hankeaihiot ja rahoitustarve...32 Elintarvikeketju...33 Jalostus...35 Jakelu...35 Ohjelman toteuttaminen...37 Lähteet...39 Liitteet...43

6

7 Esipuhe Keski-Suomen pk-elintarvikealan kehittämisohjelma on ollut yksi Keski-Suomen alueellisen maaseudun kehittämisohjelman kolmesta teemaohjelmasta. Kehittämisohjelman tärkeimpänä tehtävänä on ollut kehittämistyön ohjaus ja arviointi maakunnan alueella. Ohjelman toteutuksen koordinoinnista on vastannut koko ohjelmakauden ajan TEkeskuksen maaseutuosaston rahoittama koordinointihanke. Teemaohjelmatyötä on hallinnoinut Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö (Marata). Ohjelmatyötä edelsi allekirjoittaneen Niemisen laatima kehittämisohjelman esiselvitys vuonna 1997 ja Ensio Hytösen laatima kehittämisstrategia vuonna Tulevaisuuden kehittämistoimien konkretisoimiseen ovat antaneet vuoden 2005 aikana panoksensa reilut 200 keskisuomalaista elintarvikeyrittäjyyden edistämisestä kiinnostunutta henkilöä. Tuloksena syntyi tämä Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma julkaisu. Strategiapäivityksen keskeisenä tavoitteena oli löytää yrittäjien, sidosryhmien ja lähitoimialojen sekä rahoittajien kanssa yhteinen kehittämisen suunta, jossa käytännössä tärkeintä ovat pitkän ajan tulokset valituilla painopistealueilla. Vision ja painopisteiden määrittelyssä lähtökohtana oli tulevaisuus ja perustana menneisyydestä oppiminen. Koska oikotietä onneen eikä keittokirjareseptejä yrityksien kilpailukyvyn parantamiseksi ole, on oman liiketoimintaosaamisen päivittäminen ja ydintoimintoihin panostaminen avainprosesseja yritysten menestymisessä. Kahvin tie kitkerästä lääkkeestä makuhermoja hyväileväksi juomaksi oli lähes tuhatvuotinen taistojen taival! Olkoon se meille esimerkkinä tuotekehityksen pitkäjänteisyyden tarpeesta ja uskomisesta elintarvikeketjun eri toimijoina yritystoimintaamme ja itseemme keskisuomalaisina. Ohjelman toteuttamisessa ovat tärkeitä vuosittaiset strategiakatsaukset, jolloin visiota, painopisteitä ja tavoitteita sekä toimenpiteitä arvioidaan ja tarkennetaan. Mikä muuttuu, kun strategia toteutuu? ja Onko muutos riittävän suuri? sekä Mitä uutta osaamista strategia edellyttää minulta yrittäjänä ja toimijana ja meiltä yhdessä? ovat osa avainkysymyksistä, jotka tulee vuosittaisessa arvioinnissa käydä läpi. Tulosten mittaamisen kannalta on erittäin tärkeätä, että tavoitteet puretaan oikealle tasolle erilaisten kehittämistoimien toimenpiteissä ja hanketoiminnan tavoitteet asetetaan siten, että niiden saavuttamista voidaan mitata aina 7

8 Esipuhe paremmin. Arvioinnin perusteella tehdään päätöksiä, ja toimeenpanosta vastaa ohjelmatyöstä vastaava. Strategia- ja ohjelmatyö oli EMOTR-rahoitteinen ja Keski-Suomen TE-keskuksen rahoittama. Ilman tätä tukea strategian laatiminen ja ohjelman kirjoittaminen olisivat jääneet toteutumatta. Prosessin kannustavasta ohjauksesta on vastannut Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinoinnin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut yrittäjä Arto Vidgren Ediple Oy:stä. Ohjausryhmälle parhaat kiitokset hyvästä työstä. Strategian luominen on ollut haastavaa laajassa vuorovaikutussuhteiden verkostossa. Yhteinen näkemys on ratkaissut strategiatyöskentelyssä ja ajallisesti kevyesti toteutetussa prosessissa sen aikaansaamiseksi prosessiin osallistuvilta on vaadittu todella toimialan osaamispohjaa. Väheksymättä muiden panosta esitän erityiskiitokset yrittäjille ja lämpimät kiitokset Marja Seuraselle ja strategiatyöryhmälle sekä kaikille strategian valmisteluun ja julkaisun toteuttamiseen osallistuneille. Jyväskylässä AnnaMaija Nieminen projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu matkailu-, ravitsemis- ja talousala 8

9 Johdanto Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma on yrittäjien ja kehittäjien sekä rahoittajien yhteinen kehittämistyökalu. Ohjelma linjaa kehittämisen strategiset painopisteet ja sen tavoitteena on ohjata elintarvikealan kehittämistyötä. Ohjelman suunnittelun lähtökohta oli Keski-Suomen pk-elintarvikealan kehittämisohjelma ja sen arvioinnin tulokset. Strategiaprosessi käynnistettiin tammikuussa 2005 Keski-Suomen TE-keskuksen toimesta alan teemaohjelmatyötä toteuttavan Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinointi -hankkeen ( ) toimijoiden kanssa. Tulevaisuuden kehittämistoimien konkretisoimisessa oli vuoden 2005 aikana mukana 226 keskisuomalaista elintarvikeyrittäjyyden edistämisestä kiinnostunutta henkilöä. Ohjelmatyö on koettu tärkeäksi ensimmäisen teemaohjelmakauden kokemusten valossa. Tärkeimmän työn ovat tehneet aktiiviset kasvu- ja kehityshakuiset yrittäjät itse. Strategiapäivityksen keskeisenä tavoitteena oli löytää yrittäjien, sidosryhmien ja lähitoimialojen sekä rahoittajien kanssa yhteinen kehittämisen suunta, jossa käytännössä tärkeintä ovat pitkän ajan tulokset valituilla painopistealueilla. Strategiaprosessin alussa tehtiin tietoinen päätös, että skenaariokuvauksia ei tuoda esille ohjelmassa. Painopistealueet ja tavoitteet on asetettu niin, että ne tukevat maakunnan keskeisten ohjelmien strategisia päämääriä. Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen painopistealueita ovat: 1) Liiketoimintaosaaminen, 2) Palvelu- ja hyvinvointiosaaminen sekä 3) Osaamisen kehittäminen verkostoissa. Läpikäyvinä teemoina ovat asiakkuuksien hallinta, elintarvikeyrittäjyyden imagon kohottaminen ja toimialan vaikuttavuustyö sekä toimialan arvostuksen nostaminen muiden strategisten toimialojen joukkoon. Ohjelmassa on asetettu sekä yleisiä että määrällisiä tavoitteita ja priorisoitu kehittämishankkeita ja -aihioita sekä laadittu kokonaisrahoitustaulukko. Ohjelman toimeenpanosta, seurannasta, arvioinnista 9

10 Johdanto ja kehittämisestä vastaa Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinointi ja sen jatkohanke saakka. Tavoitteena on, että jatkohanke varmistaa ohjelman toteuttamisen kaudella Ohjelma-asiakirja on EMOTR-rahoitteinen ja Keski-Suomen TE-keskuksen rahoittama. Prosessin ohjauksesta on vastannut Keski-Suomen pkelintarvikealan koordinoinnin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut yrittäjä Arto Vidgren Ediple Oy:stä. Ohjausryhmän kokoonpano on liitteessä 1. Käytännön toteutuksesta ovat vastanneet projektipäällikkö AnnaMaija Nieminen ja kehityssuunnittelija Sanna Korell. Nieminen on vastannut ohjelman kokoamisesta ja kirjoittamisesta. Strategiaprosessin tulosten lisäksi ohjelman lähdemateriaalina on käytetty ajankohtaista elintarvikealan nykytilaan ja tulevaisuuden trendeihin liittyvää materiaalia. Ulkopuolisina asiantuntijoina ovat toimineet Swot Consulting Oy: stä Markku Antikainen ja Tommi Salonen. Ohjausryhmä kiittää kaikkia yhteistyöosapuolia aktiivisesta osallistumisesta strategian valmisteluun ja toivoo alan yrittäjiltä ja toimijoilta tiivistä yhteistyötä myös ohjelman toteuttamisessa. 10

11 Ohjelman tausta Elintarvikealan ja -yrittäjyyden kehittäminen Keski-Suomessa tapahtuu yritysten, kehittäjäorganisaatioiden ja rahoittajien yhteistyönä. Keski-Suomen pk-elintarvikealan kehittämisohjelma on ollut yksi Keski-Suomen alueellisen maaseudun kehittämisohjelman kolmesta teemaohjelmasta. Ohjelman tärkeimpänä tehtävänä on ollut kehittämistyön ohjaus ja arviointi maakunnan alueella. Ohjelman toteutuksen koordinoinnista on vastannut koko ohjelmakauden ajan TE-keskuksen maaseutuosaston rahoittama koordinointihanke. Teemaohjelmatyötä on hallinnoinut Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö (Marata). Liitteessä 2 on kuvattu toimialatyön historia. Vuosien ohjelmatyön arviointia on toteutettu ennakko-, väli- ja kokonaisarviointina. Arviointiin ovat osallistuneet yritykset, hankkeiden toimijat ja ohjausryhmät sekä tärkeimmät sidosryhmät. Ohjelmakauden tulostavoitteet ja riittävän laaja arviointi sekä arviointitulosten välitön hyödyntäminen ovat mahdollistaneet jatkuvan osaamisen kehittymisen yrityksissä ja yrityspalveluissa. Tätä ohjelmaa viimeisteltäessä oli Keski-Suomen alueella toiminnassa koordinoinnin lisäksi kahdeksan elintarvikealan hanketta, joissa oli mukana reilut 80 yritystä. Hankkeet ovat osaltaan tukeneet liiketoiminnan eri osa-alueille tehtyä laajaa kehittämistyötä. Yrittäjille on tarjottu tukea kehittämissuunnitelmien laatimisessa vuoden 2005 lopussa. Toimialan liiketoimintakartoitus valmistuu vuoden 2006 alkupuolella ja valtaosa hankkeiden loppuraporteista syksyyn 2006 mennessä. Ohjelmakauden arvioinnin tulokset ovat pääosin valmiina syksyllä Toimenpiteet täydentävät valmistuessaan merkittävästi vuosien kehittämisohjelmaa ja sen arviointisuunnitelmaa ja toteutusta. Vuosien aikana kohdeyrityksiin on tehty yksittäisiä suunnitelmia ja lukuisia opinnäyte- ja projektitöitä, jotka liittyvät useisiin yrittäjyyden kehittämisen painopisteisiin. Tehtyjä tutkimuksia voi jaotella mm. alueelliseen kehittämiseen, yritysten toimintaympäristön ja siinä tapahtuvien muutosten ja mahdollisuuksien tarkasteluun, yritysverkostojen kehittämiseen ja yritysten ja niiden tuotteiden sekä liiketoimintaosaamisen eri osa-alueiden kehittämiseen. Tulokset ovat synnyttäneet usein jatkotutkimuksia tai esiselvityksiä ja hankkeita. Merkittävimmät opinnäytetyöt on koottu Maratan keväällä 2006 ilmestyvään elintarvikealan kehittä- 11

12 AnnaMaija Nieminen mistyötä esittelevään Tuloksellista kehittäjäkumppanuutta rakentamassa (strategiasta strategiaan ) -julkaisuun. Elintarvikealan teemaohjelman jatkuvuuden turvaaminen ja toimialan keskeisen hankkeen rahoittaminen ELMA-kaudella (Etelä- ja Länsi-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ELMA) on varmistettu. Elintarvikkeiden jatkojalostus on yksi kolmesta painopistealueesta Keski-Suomen alueellisessa maaseutuohjelmassa Merkittävä asia on myös elintarvikealan ja maaseutumatkailun teemaohjelmia toteuttavien koordinointihankkeiden päätös käytännön yhteistyöstä erityisesti Hyvinvointia ruoasta Ruoka elämykseksi -teeman alla. 12

13 Elintarvikealan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Suomessa EU:n laajentuminen on synnyttänyt 450 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. EU:n maatalouspolitiikka ja WTO:n päätökset kaupan vapautumisesta vaikuttavat pitkällä aikajaksolla suuresti koko elintarvikeketjuun ja elintarviketeollisuuden mahdollisuuksiin Suomessa. Päivittäistavarakaupan ketjuuntuminen on tiivistynyt viime vuosina. Kaupan omat merkkituotteet sekä muut tunnetut tuotemerkit vievät kasvavan osan hyllytilasta. Pienemmät yritykset joutuvat kilpailemaan kauppojen jäljelle jäävästä myyntitilasta tai toimimaan paikallisilla ja maakunnallisilla markkinoilla. Vaihtoehtoisesti ne voivat keskittyä joihinkin erikoistuotteisiin, joiden hintakilpailu ei ole niin kovaa kuin massatuotteiden. Yritysten välinen yhteistyö merkkituotteiden valmistuksessa, jakelussa ja markkinoinnissa voisi olla eräs kilpailukeino. Yhteistyössä toimivilla yrityksillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet kilpailla myös kasvavaa elintarviketuontia vastaan. Tuotekehitystoiminnassa on korostettava yhteyttä asiakkaisiin ja markkinoihin sekä tunnistettava liiketoimintaympäristössä tapahtuvia toimialan yleisiä, globaaleja, asiakas-, markkina- ja ympäristö- sekä teknologialähtöisiä trendejä. Ruoka kiinnostaa yhä useampia, ei vähiten maailmanlaajuinen ruokaturva. Kuluttajien arvomaailmat ja ostokäyttäytyminen eivät ole merkityksettömiä. Mahdollisuuksia koko alalle tuovat erikoistuminen, yritysten välinen yhteistyö ja alihankinta, tuoteinnovaatiot ja uudet käyttötavat, terveysimagon hyödyntäminen, funktionaaliset tuotteet, kotileivonnan väheneminen ja pakastetuotteet sekä lähiruokaajattelu. Vuonna 2013 nyt uudet ruokakäsitykset kuten ekologisoituminen ja moralisoituminen sekä estetisoituminen ohjaavat todennäköisesti enemmän elintarviketuotannon ja -jalostuksen suuntaa sekä vaikuttavat myös ostokäyttäytymiseen enemmän hinnan lisäksi. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti lähiruoka on erittäin keskeistä erikoistuvien mikro- ja pienyrittäjien toiminnassa. Lähiruokatoiminnan kehittäminen vaatii yhteiskunnan tukea. Kesällä 2005 eteläeurooppalaiset kritisoivat suomalaista ruokakulttuuria rajusti. Vaikka tämän kritiikin voi jättää omaan arvoonsa, kiistatonta on, että suomalaisen ruokakulttuurin edelleen kehittämiseksi vaaditaan laajaa yhteistyötä, jossa pienyrittäjillä on tärkeä rooli. Pk-yritysten kansainvälistyminen on jäänyt vähäisemmäksi, eikä voi- 13

14 AnnaMaija Nieminen makasta viennin kasvua ole odotettavissakaan. Elintarvikkeiden tuonti uusista jäsenmaista on määrällisesti vielä vähäistä, mutta suhteellinen kasvu on ollut nopeaa. Kuluttajien makutottumukset ja tuoreusvaatimukset vahvistavat elintarvikealan asemaa kotimarkkinoilla. Kuluttajille kotimaisuus on vielä hyvin tärkeä valintaperuste. Asemien säilyttäminen kotimarkkinoillakin on kuitenkin yhä haastavampaa uusien EU-jäsenmaiden tuotannon ja tuonnin vähitellen kasvaessa. Julkisrahoitteinen perustutkimus elintarvikealalla vaatisi lisäresursseja Suomessa. Tulevaisuudessa koulutusta on suunnattava kansallisesti ja maakunnallisesti elintarviketeollisuutta paremmin palvelevaksi. Koulutusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava enemmän huomioon yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön tulokset ja etsittävä uusia sekä yrityksiä että oppilaitoksia hyödyttäviä joustavia ratkaisuja. Elintarvikealan imagotyötä ja tiedotusta on lisättävä alan kiinnostavuuden lisäämiseksi nuorten keskuudessa. Suomi on yrittäjyysaktiivisuutta ja pk-yritysten suorituskykyä koskevissa kansainvälisissä vertailuissa viime aikoina sijoittunut EU:n keskiarvon alapuolelle. Suomen hallituksen Yrittäjyyden politiikkaohjelma on väline, jolla halutaan varmistaa, että eri hallinnonalojen resurssit käytetään tehokkaasti ja toteutettavat toimenpiteet ovat mahdollisimman samansuuntaisia. Ohjelma koostuu viidestä osa-alueesta: 1) Yritystoiminnan aloittamisen edistäminen, 2) Kasvuyrittäjyyden edellytysten parantaminen, 3) Yritysten sukupolven- ja omistajavaihdosten lisääminen ja 4) Yrityspalveluiden kehittäminen osaamista ja innovatiivisuutta vahvistaen sekä 5) Säädösympäristön ennustettavuus, markkinoiden toimivuus ja julkisen sektorin palvelutuotannon uudistaminen. Ohjelma tukee erinomaisesti myös Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelmassa asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä. Elintarviketeollisuus Suomessa Mikroyritysten ja pienten sekä keskisuurten yritysten (pk-yritysten) ryhmä koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Pk-yritysten ryhmässä pieni yritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa. Vastaavasti mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka 14

15 Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Tilastoissa esitetään yritykset nyt seuraavien kokoluokkien mukaisesti: a) 0 1 henkilöä, b) 2 9 henkilöä, c) henkilöä ja d) henkilöä. Määrittelyjen (2003/361/EY) uudelleentarkastelu tehdään viimeistään Elintarviketaloudella tarkoitetaan elintarvikkeiden tuotteita ja palveluita tuottavista yrityksistä sekä niitä tukevista toimijoista muodostuvaa verkostoa. Sen ydin on alkutuottajien ja jalostuksen sekä jakelun yritysten muodostama elintarvikeketju, joka tuottaa elintarvikkeita pellolta kuluttajan pöytään. Lisäksi tuotantoteknologia, kuljetus- ja liike-elämän palvelut ja paperiteollisuus sekä kemianteollisuus muodostavat osan ketjun verkostoa. Elintarviketeollisuus on metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen edelleen neljänneksi suurin teollisuudenala Suomessa mitattuna tuotannon brutto- ja jalostusarvolla. Kauppa- ja teollisuusministeriön vuoden 2005 toimialaraportin mukaan elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo vuonna 2003 oli 8,5 miljardia euroa ja jalostusarvo 2,1 miljardia euroa. Elintarviketeollisuus on pääosin kotimarkkinateollisuutta. Kotimaan myynnin osuus oli vuonna 2004 noin 89 % tuotannon bruttoarvosta. Liikevaihdon kasvussa oli vuonna 2004 hienoista nousua. Liikevaihdon kasvu johtui osin kuluttajien ostokäyttäytymisestä, missä suosittiin korkeamman jalostusasteen tuotteita. Elintarviketeollisuuden käyttöomaisuusinvestoinnit olivat vuonna 2003 noin 391 miljoonaa euroa, josta koneet ja laitteet muodostivat lähes 75 %. Kun edes välttävänä tutkimusja kehittämismenojen osuutena pidetään noin 1 % liikevaihdosta, on se koko elintarviketeollisuudessa tilinpäätösaineiston perusteella nyt vain noin 0,7 % liikevaihdosta. Elintarviketeollisuus työllistää suoraan noin henkilöä, mikä on lähes 10 % koko teollisuuden henkilöstöstä. Elintarviketeollisuudessa 65 % toimipaikoista työllistää alle viisi henkilöä ja yli 200 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja on vain 33. Toimipaikkoja on 2 135, ja toimiala jakaantuu 33:een eri alatoimialaan, joista jalostusarvon mukaan luokiteltuina suurimmat ovat lihanjalostus, leipomo- ja keksiteollisuus ja maidonjalostus sekä mallas- ja virvoitusjuomateollisuus. Eri alatoimialojen toimintaympäristöt vaihtelevat suuresti, mutta ovat markkinoiden suhteen samat. Markkina-alueet ovat paikallisia (38 %) tai maakunnallisia (37 %) ja valtakunnallisia (21 %). Alkutuotannossa, kaupassa ja liikenteessä sekä palveluissa elintarvikeketju työllistää välillisesti noin henkilöä. 15

16 AnnaMaija Nieminen Viennin arvo oli vuonna miljoonaa euroa, mikä oli 3 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yrityksistä 86 % ilmoitti, ettei niillä ole tarvetta kansainvälistymiseen, 11 % ilmaisi investoivansa siihen jonkin verran ja 3 % aikoi investoida paljon. Tärkeimmät vientimaat olivat Venäjä (reilut 19 %), Ruotsi (lähes 18 %) ja Viro (vajaa 9 %), sekä EUmaat (lähes 60 %). Tärkeimmät vientituoteryhmät olivat juustot, maito, kerma, hapanmaitotuotteet, voi ja sokerikemian tuotteet sekä sianliha. Yksittäisistä tuoteryhmistä Suomesta vietiin eniten juustoa. Tärkeimmät juuston vientimaat olivat Venäjä, Yhdysvallat ja Belgia. Suomeen tuotiin vuonna 2004 elintarvikkeita 2,3 miljardin euron arvosta, mikä oli neljä prosenttia vuoden 2003 tuontia suurempi. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa (lähes 15 %) ja Ruotsi (reilut 12 %) sekä Ranska (9 %). Merkittävimpiä tuotteita olivat hedelmät, raakakahvi, alkoholi ja tupakka. Tuonti oli lisääntynyt myös kasvisten, viljan ja viljatuotteiden, juomien, juuston ja lihan tuonnin kasvun ansiosta. Elintarvikkeiden osuus Suomen kokonaistuonnista on viime vuosina vaihdellut viiden ja kuuden prosentin välillä. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen mukaan maamme koko peltoalasta noin seitsemän prosenttia oli vuonna 2004 luomuviljeltyä. Luomutiloja oli yhteensä ja peltoalan määrä hehtaaria. Muutos valtakunnallisesti oli -10 % edelliseen vuoteen. Luomutilojen koko valtakunnallisesti on koko ajan kasvanut. Luomu-uskoa on nyt eniten itäisessä Suomessa. Luomu on tärkeä kotimainen vaihtoehto niille kuluttajille, jotka arvostavat lähellä tuotettua ruokaa. Jää nähtäväksi, tullaanko koko elintarvikeketjussa tulevaisuudessa tekemään yhteistyötä enemmän ja onko kuluttaja valmis maksamaan luomusta enemmän. Pienelle ostajaryhmälle tarkoitetut luomuvalikoimat ovat tehokkuutta etsivälle kaupalle pelkkä kustannus. Tuottajan ja kaupan yhteistyössä onkin paljon haasteita. Elintarviketeollisuus Keski-Suomessa Erilaisten yritysverkostojen ja elintarvikeklusterin kehittämiselle ja rakentamiselle uusista näkökulmista on Keski-Suomessa hyvät edellytykset. Elintarviketaloudessa ja sitä tukevien toimijoiden muodostamassa verkostossa (ydintoimialojen, panos- ja asiakastoimialojen ja jakelun rajapinnoilla sekä tukitoimialoilla) voidaan tehdä merkittäviä innovaatioita tulevaisuudessa myös mikroyrityksissä, jos resursseja suunnataan voimakkaasti yhteistyöhön, verkostoitumiseen ja yhteisiin tilaustoimitusprosesseihin. Kuviossa 1 on kuvattu Keski-Suomen elintarvikeklusteri vuonna

17 Kuvio 1. Keski-Suomen elintarvikeklusteri vuonna Makeiset Öljy ja kastikkeet A L K U T U O T A N T O Kalatuotteet Erikoistuotteet Alkoholit, juomat Maitotuotteet Lihatuotteet Kasvis-, marja-, vihannes- ja hedelmätuotteet Riista Gluteeniton Vilja- ja myllytuotteet Leipomotuotteet Luonnontuotteet Hunajatuotteet L O G I S T I I K K A Pakkaus, kuljetukset I C T Hyvinvointia ruoasta Ruoka elämykseksi Tukku- ja vähittäiskauppa Ammattikeittiöt (yksityiset ja julkiset ravintolapalvelut) Maaseutumatkailu Suoramyynti Tapahtumat K U L U T T A J A T

18 AnnaMaija Nieminen Tilastokeskuksen mukaan elintarvikeketjun välitön työllisyys on Keski- Suomessa ja välillinen työllisyys reilut henkilöä. Elintarviketeollisuus työllistää 1273 henkilöä. Keski-Suomen elintarvikeketjun yritykset työllistävät todellisuudessa arvion mukaan yhteensä noin henkilöä, kun mukaan luetaan rekistereissä näkymättömät yritykset. Tilastokeskuksen mukaan liikevaihto on koko ketjussa 2, 297 miljoonaa euroa (alkutuotanto 275 milj., teollisuus 210 milj. ja ravitsemistoiminta 198 milj. sekä tukku- ja vähittäiskauppa 1, 614 milj. euroa). Taulukossa 1 on kuvattu yritysten jakautuminen kokoluokittain ja toimialasegmenteille vuonna Vuonna 2003 tehdyn keskisuomalaisten elintarvikeyritysten jatkojalostusmäärien kartoituksen mukaan lihan, kalan ja maidon jalostuksessa toimi 18 % yrityksistä, muussa jalostuksessa sekä juures-, marja-, hedelmä- ja kasviöljyjalostuksessa toimi noin 22 %, mylly- ja leipomoyrityksiä oli noin 34 %, ja muiden elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa toimi noin 10 % yrityksistä (hunajat n. 5 % ja makeiset noin 3 % sekä muut 2 %). Monialayrityksiä oli 16 %. Tilanne ei ole muuttunut oleellisesti vuodesta Vuonna 2002 yrityksistä yli 60 %:lla liikevaihto oli alle euroa, ja 15 yritystä ylsi yli euron liikevaihtoon. Vuonna 2005 suuret jalostuksen yritykset työllistivät reilut henkilöä Keski-Suomessa ja lähes konsernien tasolla. Valion markkinat laajenevat mm. Venäjälle, Baltian maihin ja EU-alueelle. Saarioinen toimii Baltiassa, Saksassa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä ja Panda yli 20 maassa. Fazer toimii Venäjällä, Ruotsissa, Virossa, Liettuassa ja Latviassa. Vaasan&Vaasan toimii jo yli 30 maassa ja sillä on 10 yksikköä Baltiassa. Pienemmillä yrityksillä on koemarkkinointia mm. saksankielisillä alueilla. Liitteessä 3 on kuvattu Keski-Suomen elintarvikealan yritykset. Keskisuomalaiselle elintarviketoimialalle on tyypillistä pienten toimijoiden suuri määrä. Alueen suurimmat toimijat ovat suurten kotimaisten elintarvikealan ketjujen yksiköitä. Taulukossa 2 on kuvattu yritysten määrä vuonna 2005 seutukunnittain eri lähteiden mukaan. Keski-Suomen pk -elintarvikealan koordinoinnin tiedoterekisterissä oli 332 yritystä, joista hanketoiminnassa oli mukana lähes 90 yritystä. Ero tilastokeskuksen ja tiedoterekisterin tilastojen välillä selittyy sillä, että tilastokeskuksen tilastoissa ovat vain arvonlisäverovelvollisina ja/tai työnantajina toimivat yritykset. Koordinointi pitää yllä tilastoja, joita täydennetään ja päivitetään koko ajan. 18

19 Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma Taulukko 1. Keski-Suomen elintarviketeollisuus kokoluokittain (Tilastokeskus 2005). TOL 15 Yhteensä ei tiedossa Teurastus ja lihan 1 1 säilyvyys käsittely Lihanjalostus Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä Perunoiden jalostus 1 1 ja säilöntä Muu hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus ja säilöntä Raakakasvi- ja eläinöljyjen 1 1 ja -rasvojen valmistus Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus Myllytuotteiden valmistus 1 1 Rehujen valmistus 2 2 Kaakaon, suklaan ja makeisten valmistus Pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus Mausteiden ja maustekastikkeiden 1 1 valmistus Homogenoitujen ravintovalmisteiden 1 1 ja dieettiruokien valmistus Muiden elintarvikkeiden 1 1 valmistus Siiderin ja muiden hedelmäviinien 2 2 valmistus Oluen valmistus 2 2 Kivennäisvesien ja virvoitusjuomien 1 1 valmistus Yhteensä henkeä 5 9 henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä 19

20 AnnaMaija Nieminen Taulukko 2. Yritysten lukumäärä seutukunnittain vuonna 2005 eri lähteiden mukaan. Seutukunta Tilastokeskus Hanketoiminta Tiedoterekisteri Saarijärvi/Viitasaari Jämsä Jyväskylä Äänekoski Keuruu Joutsa Yhteensä Elintarvikealan pääasialliset markkinointikanavat vuonna 2003 tehdyn selvityksen mukaan ilmenevät taulukosta 3. Kaikista tuotteista yli 85 % markkinoitiin Keski-Suomessa. Kaupan ketjujen kanssa toimiminen tuo paljon potentiaalia pienyritysten erikoistuotteille. Ketjujen kanssa toimivien yrittäjien on pystyttävä täyttämään ketjujen asettamat vaatimukset niin laadun kuin toimitusvarmuudenkin suhteen. Kauppa vaatii aina laadukkaan pakkauksen. Jatkuva tuotekehitys on välttämätöntä ketjujen kanssa toimittaessa. Asiakassuhteen hallittavuus on selkeästi epävarmemmalla pohjalla kuin esimerkiksi suoraan tilalta myytäessä. Taulukko 3. Keski-Suomen elintarvikeyritysten käyttämät markkinointikanavat (ko. kanavaa käyttäneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä; Nousiainen 2003) Tukku 14 % 16 % Vähittäiskauppa 44 % 51 % Suurkeittiöt 8 % 38 % Kioskit, huoltoasemat 0 % 17 % Suoramyyntipisteet 13 % 37 % Suoramyynti 57 % 61 % Tori- ja messumyynti 8 % 16 % Vientimarkkinoilla asiakaspotentiaali on käytännössä rajaton ja mahdolliset volyymit erittäin suuria. Viennissä toimialan mahdollisuudet ovat parhaat kapeilla tuotesegmenteillä ja toimijoiden keskinäisessä yhteistyössä. Internet tavoittaa asiakkaat ympäri maailmaa, ja Suomessakin elintarvikkeita voi jo ostaa verkon välityksellä. Verkko on kuitenkin jake- 20

21 Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma lukanavana uusi ja sen toimivuus ruokakaupassa vielä arvoitus. Verkkokauppa edellyttää myös toimivia jakelukanavia tavoitelluilla markkinaalueilla. Suuret asiakasmäärät voi kotimaassa saavuttaa vähittäiskaupan ketjujen kautta. Toimialalla jalostuksessa on useita tasavahvoja segmenttejä. Mikroyrityksillä on hyvä tilanne kehittää toimintaa asiakastoimialoittain. Asiakastoimialoista ammattikeittiöt odottavat jalostavien yritysten aktiivisuutta tuotteiden markkinoinnissa. Kaupan kanssa on aloitettu yhteistyön rakentaminen ja kehittäminen. Ravitsemispalveluyritysten ja elintarvikkeita jalostavien yritysten yhteistyö palveluketjujen kehittämiseksi sisältää suuria mahdollisuuksia. Keski-Suomessa on paljon myös suoramyyntipisteitä. Verkostona se olisi oman tuotemerkin arvoinen. Alkutuotannon merkitys Keski-Suomessa Peruselintarvikkeiden tuotanto perustuu kotimaiseen raaka-aineeseen, joten elinvoimainen ja tehokas maataloustuotanto on edellytys vahvalle elintarviketeollisuudelle. Keski-Suomessa oli vuonna aktiivimaatilaa. Maatilojen tulot olivat vuonna 2004 yhteensä 272,80 miljoonaa euroa ja maatalouden myyntitulot yhteensä 67,36 miljoonaa euroa. Maatilojen tuloista 30 % oli sivuansioita. Maatalouden tuloista 64 % oli maidontuotannosta, 17 % naudanlihan tuotannosta, 5 % sianlihan tuotannosta, 2 % kanan munan ja muun lihan tuotannosta, 7 % viljantuotannosta ja 5 % muiden kasvien tuotannosta. Päätuotantosuunnittain tilat jakautuivat seuraavasti: maito kpl, nauta 440 kpl, sika 106 kpl, muu kotieläin 237 kpl, kanamuna 16 kpl ja vilja kpl sekä muut kasvit 670 kpl. Keskipeltoala oli 24,7 hehtaaria ja viljelijän keski-ikä 48,5 vuotta. Yli 50-vuotiaiden viljelijöiden tiloilla oli varma tai mahdollinen jatkaja 44 %:lla. Suunnitteilla on noin 600 sukupolvenvaihdosta ennen vuotta Lähes 60 % (2 185 tilaa) maitotiloista harjoitti muutakin yritystoimintaa. Keskimääräinen liikevaihto muusta yritystoiminnasta oli euroa tilaa kohti. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen mukaan luomutiloja oli Keski- Suomessa 208 kpl lokakuussa Keski-Suomen luomutilojen osuus koko maan aktiivitiloista oli 5,4 %. Luomuviljelty peltoalan määrä oli hehtaaria, jossa oli vähennystä 24 % edelliseen vuoteen verrattuna. 21

22 AnnaMaija Nieminen Keski-Suomen elintarvikealan SWOT Keski-Suomen elintarvikealan vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhkat on esitetty taulukossa 4. Analyysi on tehty vuosien ohjelman ja vuoden 2005 strategiaprosessin tulosten pohjalta. Analyysin tekeminen koettiin äärimmäisen ratkaisevaksi yksittäiseksi työvaiheeksi. Analyysi on yksi strategian kivijalka. 22

23 Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma Taulukko 4. Keski-Suomen elintarvikealan SWOT Vahvuudet Heikkoudet kotimaisuus, puhdas suomalainen tuotanto ja jalostus monipuolisuus, useita tasavahvoja toimialasegmenttejä tuotemerkit imagon luojina kehittämisen perusedellytykset luotu maakunnassa verkosto-osaamisen perusedellytykset kehittyneet kattava asiantuntijaverkosto yritysten osaamisen kehittämiseen Mahdollisuudet Uhat tuotteet ja palvelut asiakkaan odotusten ja tarpeiden parempi tunteminen asiakastietojen hyödyntäminen tuotekehityksessä, tuotteistamisessa markkinat ja markkinointi valintojen tekeminen puhtaasti markkinalähtöisesti tuotannon, valikoiman kausiluonteisuus ympäristö tutkimus, hyvinvointipalvelut, kansainvälisyys logistiikka (ICT) verkostoituminen nopeus reagoida muuttuvaan kysyntään maaseutumatkailu- ja käsityöosaaminen muut yrittäjyyskasvatus pienyrittäjyyden merkityksen kasvaminen liiketoiminta- ja elintarvikeosaaminen yksipuoliset myyntikanavat pienyrittäjien kasvuhaluttomuus, liika vaatimattomuus toiminnan lyhytjänteisyys ja yrittäjien reagoinnin hitaus tilaisuuden tullen raaka-aineiden jalostusaste matala pienyrittäjien tuotteiden tuotantolähtöisyys ja samankaltaisuus luonnon raaka-aineiden vähäinen hyödyntäminen maakunnassa ei ole elintarvikejalostuksen korkeakoulutasoista koulutusta tutkittu toimintaympäristötieto ja sen hyödyntäminen toimialan vaikuttavuuden osoittaminen sekä hiljaisen tiedon merkityksen ymmärtäminen, kokoaminen ja hyödyntäminen kotimaisen alkutuotannon hiipuminen ja kotimaisen ruoan arvostuksen väheneminen nurkkapatrioottinen ajattelu (rajoittuminen Keski-Suomeen markkina-, verkostoitumis- ja osaamismielessä) globalisaatio ja EU:n itälaajeneminen (suuri tarve tehokkuuden ja laadun nostamiseen) EU-panostuksen dramaattinen väheneminen vahvistetaan työ-, hyödyke- ja pääomamarkkinoita ensisijaisesti suuryritysten toimintaympäristönä tehokkuus- ja taloudellisuusvaatimus näkyvät laadussa lainsäädäntö ja ruokapalveluiden ja elintarvikkeiden korkea alv resurssipula osaavan työvoiman riittävyys ja yritysten sukupolven vaihdokset pääomat, tieto, aika uskon puute, yrittäjien ikääntyminen (riskinottokyky ja -halu) 23

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 FOODWEST OY Historia Yritystiedot Omistajat Status Toimialueet vuonna 1995 perustettu elintarvikealan

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa RuokaKouvola 27.10.2015 Tuula Repo Kehityspäällikkö, MMM ProAgria Etelä-Suomi ry p. 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita 13.1.2016 Manu Rantanen & Riitta Kaipainen 13.1.2016 1 Sisältö 1. Tausta: Ruoka-Kouvola kumppanuustoiminta vuonna 2015 2. Keskeisiä kehittämistavoitteita

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Alueellisen kehittämisohjelman perusteita. Ruoka-Kouvola teema 2015 31.12.2015 Manu Rantanen & Riitta Kaipainen

Alueellisen kehittämisohjelman perusteita. Ruoka-Kouvola teema 2015 31.12.2015 Manu Rantanen & Riitta Kaipainen Alueellisen kehittämisohjelman perusteita Ruoka-Kouvola teema 2015 31.12.2015 Manu Rantanen & Riitta Kaipainen 31.12.2015 1 Sisältö 1. Tausta: Ruoka-Kouvola kumppanuustoiminta vuonna 2015 2. Keskeisiä

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

KOHTI KAUPAN ALAN PARASTA ASIAKASKOKEMUSTA TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 17.9.2015

KOHTI KAUPAN ALAN PARASTA ASIAKASKOKEMUSTA TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 17.9.2015 KOHTI KAUPAN ALAN PARASTA ASIAKASKOKEMUSTA TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 17.9.2015 KESKON AVAINLUVUT 2014 Liikevaihto Liikevoitto* 9 071 M 233 M Omavaraisuusaste Likvidit varat Sidotun pääoman

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot