Kirkko heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirkko heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä"

Transkriptio

1 Kirkko heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 28/2009

2 henrietta grönlund liisa björklund Kirkko heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 28/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 28/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 28/2009 MEE Publications Employment and entrepreneurship 28/2009 Tekijät Författare Authors Henrietta Grönlund Liisa Björklund Julkaisuaika Publiceringstid Date Toukokuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Kirkko heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimuksessa selvitettiin kirkon organisaatioiden toiminta heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työllistäjänä. Kirkon työnantajilta kysyttiin, minkälaisia kokemuksia heillä on työllistämisestä, miten he asennoituvat heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työllistämiseen sekä miten he arvioivat työllistämispalvelujen vaikuttavuutta oman organisaationsa kohdalla. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan suomalaisen työllisyyspolitiikan linjauksia heikossa asemassa olevien työllistämisestä etiikan kannalta ja kysytään, miten toimintavalmiuksia pyritään tukemaan sekä miten järjestelmän kannustimet toimivat työnhakijoiden ja työnantajien kannalta. Tutkimuksen taustatahoja ovat työ- ja elinkeinoministeriö, Kirkkohallitus, Kirkon työmarkkinalaitos ja Kirkkopalvelut ry. Nämä tahot yhdessä valitsivat tutkimuksen kohderyhmän, jonka muodostivat Suomen evankelisluterilaisen kirkon suomen- ja ruotsinkieliset seurakunnat, seurakuntayhtymät, kirkon keskushallinnon yksiköt ja kirkolliset järjestöt. Näitä oli yhteensä 661 kirkollista organisaatiota. Tutkimuksen tiedot kerättiin verkkokyselylomakkeella, joka lähetettiin kokonaisjoukolle. Kyselyyn vastasi 45,2 % kohderyhmästä (n = 299). Vastausprosentti on verrattain korkea ja tutkimuksen tulokset antavat kattavan kuvan kirkon organisaatioiden työllistämistilanteesta sekä valmiudesta toimia heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työnantajana. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että vaikka kirkon työnantajat ovat halukkaita työllistämään heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, kirkkoon on työllistetty heitä vielä suhteellisen vähän. Eniten kirkkoon on työllistetty pitkäaikaistyöttömiä, 35 prosenttiin organisaatioista. Ikääntyneitä, fyysisesti vajaakuntoisia tai vammaisia sekä psyykkisesti vajaakuntoisia tai mielenterveyskuntoutujia on työskennellyt noin 15 prosentissa organisaatioista. Vähiten kirkon työnantajat ovat työllistäneet kehitysvammaisia ja maahanmuuttajia. Keskeisimpiä työllistämisen esteitä ovat kirkon työyhteisöjen usein kiireinen ja vaativa toimintakulttuuri, työllistämisen kokeminen vaikeaksi ja byrokraattiseksi, kirkon työnantajien tietämättömyys työvoimahallinnon palveluista, sosiaalisen työllistämisen mahdollisuuksista ja keinoista sekä ennakkoluulot koskien heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden kykyjä ja valmiuksia toimia kirkon eri tehtävissä. Käsillä oleva tutkimus tarjoaa kirkon työnantajille välineitä arvioida kirkon työllistämispolitiikkaa ja sitä, voisiko siihen kuulua tulevaisuudessa vahvemmin myös sosiaalinen työllistäminen. Kirkossa on merkittävää osaamista heikkoon asemaan joutuneiden elämäntilanteista ja sitä voitaisiin hyödyntää myös ihmisten työllistämisessä. Tutkimus esittää kirkolle kysymyksen: Voisiko heikossa asemassa olevien huomioimisesta myös työllistämisen keinoin tulla osa kirkon perustehtävää? Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/matti Sihto, puh Asiasanat Nyckelord Key words kirkon organisaatiot, työllistäminen, heikko työmarkkina-asema, ihmisarvoinen työllistäminen, toimintavalmiudet ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 138 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 20 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys -sarjan 28. niteenä julkaistaan Henrietta Grönlundin ja Liisa Björklundin tutkimus Kirkko heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen on perinnäisesti ollut ennen muuta sosiaalisesti perusteltu tehtävä mutta 1980-luvulta lähtien on voimistunut myös taloudellinen perustelu; työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen edellyttää pitkittyvään työttömyyteen puuttumista. Ensi vuosikymmenellä tilanne tulee muuttumaan entisestään. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen tärkeys tulee kouriintuntuvasti koskemaan jokaista työnantajaa, kun työvoimavarat alkavat nopeaan tahtiin supistua. Grönlundin ja Björklundin tutkimuksessa selvitetään kirkon organisaatioiden toimintaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työllistäjänä ja työllistymisen tukijana. Tutkimuksessa eritellään kirkon organisaatioiden työllistämistilannetta sekä niiden valmiutta toimia heikossa työmarkkina-asemassa olevia ryhmien työnantajana. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut työmarkkinaneuvos Matti Sihto työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ohjausryhmän työhön ovat osallistuneet professori Juho Saari Kuopion yliopistosta, ylitarkastaja Päivi Haavisto-Vuori työ- ja elinkeinoministeriöstä, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kristiina Härkäpää Kuntoutussäätiöstä, yhteiskuntatyön sihteeri Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta, työmarkkina-asiamies Katariina Kietäväinen Kirkon työmarkkinalaitoksesta ja palvelupäällikkö Harri Kostilainen Diakista sekä tutkijat Henrietta Grönlund ja Liisa Björklund. Tutkimus on toteutettu Kirkkohallituksen, Kirkon työmarkkinalaitoksen, Kirkkopalvelut ry:n ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä. Helsingissä huhtikuussa 2009 Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti

7

8 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys Johdanto Tutkimuksen tausta: Kirkko, vaikeasti työllistyvät ryhmät ja työllisyyden tukeminen Suomen evankelis-luterilainen kirkko työllistäjänä Vaikeasti työllistyvien ryhmien luokittelu Heikoimmassa asemassa olevien työllisyyden kehittäminen Työmarkkinoiden kysynnän kannustimet Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimustehtävä ja sen toteutus Aineiston perustiedot, käsittely ja kadon analyysi Kirkon organisaatiot työllistäjinä Organisaatioiden työvoiman rekrytointi nyt ja tulevaisuudessa Organisaatioiden toimintaympäristö ja toimintapolitiikat Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen ja työllistämiseen suhtautuminen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen suhtautuminen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen liittyvät asenteet Työllistämispalvelujen käyttö, kiinnostus ja vaikuttavuus Kirkon arvot ja ihmiskuva haastavat sen työllistämispolitiikan uudistumaan Tutkimuksen yhteenveto Kirkon työyhteisö osallisuutta vai hyöty- ja tuottavuusvaatimuksia? Johtopäätökset ja toimintasuositukset Kirjallisuusluettelo Liite 1 Kyselykaavake Liite 2 Saatekirje Liite 3 Tutkimuksen luotettavuus Liite 4 Hiippakunnittainen vertailu Liite 5 Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen kirkon organisaatioissa, vahvuudet, heikkoudet, haasteet, mahdollisuudet

9

10 1 Johdanto Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden keskeisiä tekijöitä ovat toimivat työmarkkinat ja korkea työhön osallistumisen aste. Hyvinvoinnin tuottaminen ja sen jakaminen edellyttävät mahdollisimman monen ihmisen osallistumista työmarkkinoille, ja työllisyysasteen nostamisesta onkin tullut eri politiikkalohkojen julkilausutuimpia strategioita. Työllisyyden lisääminen edellyttää paitsi työmarkkinoilla olevien henkilöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä ja työntekijöiden työurien pidentämistä, myös työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ihmisten työllistämistä. Yhtenä keskeisenä haasteena ja toisaalta mahdollisuutena on nähty heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työllistäminen. Työmarkkinoilla vaikeammassa asemassa olevia työnhakijaryhmiä ovat eri syistä vajaakuntoisiksi tai osatyökykyisiksi määritellyt henkilöt. Näitä ovat fyysisesti vammaiset, kehitysvammaiset, psyykkisesti vammaiset henkilöt ja mielenterveyskuntoutujat. Lisäksi vaikeuksia työmarkkinoilla aiheuttavat pitkittynyt työttömyys, ikääntyminen, ammattikoulutuksen tai kielitaidon puute. OECD on kuvannut suomalaisia työmarkkinoita suhteellisen joustamattomiksi pohjoismaisen ja kansainvälisen vertailun valossa. Sen mukaan monet työntekijät joutuvat pysyvästi pois työmarkkinoilta terveysongelmien vuoksi, ja henkilöt, joiden työkyky on alentunut, eivät pääse mukaan työelämään. Tällainen tilanne on sekä sosiaalisessa että taloudellisessa mielessä tragedia. Suomessa ei ole totuttu keskustelemaan jäljellä olevan työkyvyn käyttämisestä, etuuksien ja työnteon yhdistämisestä (OECD 2008, Sickness, Disability and Work). Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan työvoimapulaan varautuminen, työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden työllistäminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen olivat vuonna 2007 tehdyssä Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa keskeisiä pyrkimyksiä. (Hallitusohjelma 2007, Maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2008). Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena oli tarjota jokaiselle kansalaiselle mahdollisuus osallistua työtä tekemällä yhteiskunnan rakentamiseen. Siinä nostettiin esille vajaakuntoisten työllistymismahdollisuuksien lisääminen, jotta heille tarjoutuisi palkkatuen avulla pitkäkestoisia ja pysyviä työsuhteita työnantajien palveluksessa. Myös kuntouttavan työtoiminnan sisältöä haluttiin kehittää vastaamaan kunkin osallistujan tarpeita ja parantaa välityömarkkinoiden toimivuutta sekä luoda edellytyksiä matalan kynnyksen työllistämiselle kaikille työnhakijoille. Vuoden 2008 syksyllä maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutukset alkoivat heijastua Suomeen, ja vuoden 2009 alussa Suomessa oli lomautettuja noin henkilöä. Vuoden 2009 alussa työttömiä työnhakijoita oli työ- ja elinkeinotoimistoissa enemmän kuin vuotta aiemmin. (Työllisyyskatsaus tammikuu 2009; Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 2008). Heikentyneen työmarkkinatilanteen seurauksena työvoimapolitiikka on joutunut uusien haasteiden eteen. Tulevaisuuden 9

11 työvoimapulaan varautumisen ohella valtiovallan on täytynyt ryhtyä arvioimaan työvoimastrategisia linjauksiaan lisääntyvän suhdannekohtaisen työttömyyden, työmarkkinoiden rakennemuutoksen, työvoimakoulutuksen ja -palvelujen lisääntyvän tarpeen kannalta. Työvoimahallintoon vahvasti kohdistuneen valtion tuottavuusohjelman tavoitteena oli vähentää joka viides työpaikka ja kolmannes työvoimatoimistojen työpaikoista, ja näin varmistaa työvoiman saatavuus tulevaisuudessa muilla aloilla sekä ohjata työvoimapalvelujen asiakkaita käyttämään verkkopalveluja (ks. valtion tuottavuusohjelma). Talous- ja työllisyyssuhdanteen muututtua syksyllä 2008 näitä tuottavuustavoitteita ruvettiin tarkastelemaan uudelleen. Talous- ja tuotantotekijöiden muutoksista huolimatta työvoiman tarve tulee tulevaisuudessa kasvamaan väestön ikärakenteen vuoksi. Eläkkeellä olevan väestön määrä suhteessa työssä olevaan väestöön kasvaa Suomessa nopeimmin Euroopassa. Keväällä 2009 hallitus esitti yleisen eläkeikäen korottamista työllisyyden kasvattamiseksi tulevaisuudessa. Työllisyyden hoitamiseksi, sen kasvattamiseksi ja myös syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan politiikkaa, jolla vaikutetaan sekä työvoiman tarjontaan eli työtä vailla olevien yksilöiden työllistymisen kannustimiin että työvoiman kysyntään eli työpaikkoja luovien yritysten ja yhteisöjen työllistämisen kannustimiin. Yksilön vastuuta korostavat, tarjontaan kohdistuvat käytännöt eivät ole kaikilta osin onnistuneet tavoitteissaan (Keskitalo 2008; Lindqvist 2008). Suomessakin harjoitettu aktivointipolitiikka on ollut pääosin työvoiman tarjontastrategia, joka on pyrkinyt työttömien aktivoimiseen ja työllistymisvalmiuksien parantamiseen. Työtön on velvollinen osallistumaan yksilölliseen palveluprosessiin, ei vain hyväksymään työ- ja tai koulutustarjouksen. ( Ala-Kauhaluoma, Keskitalo, Lindqvist & Parpo 2004). Aktivointistrategia ei yksin ole edistänyt avoimille työmarkkinoille työllistymistä, eivätkä esimerkiksi yli 500 päivää työttöminä olleet pitkäaikaistyöttömät ole yksinkertaisesti pystyneet hakeutumaan avoimille työmarkkinoille. Uudenlaisille työvoiman kysyntään vaikuttaville ja yksittäistä työnhakijaa paremmin huomioiville toimenpiteille on edelleen tarvetta. Viime vuosina tällaisia avauksia ovat olleet muun muassa erilaiset paikalliset työllisyyden kehittämisen mallit esimerkiksi Kinnulassa ja Paltamossa. Molemmissa hankkeissa korostuu se, ettei työtön ole yksin vastuussa aktivoitumisesta, vaan viranomaiset etsivät hänen kanssaan yhteistyössä polkuja työelämään. (Hämäläinen & Tuomala & Ylikännö 2009) Kirkko ja työllisyyden tukeminen Myös Suomen evankelis-luterilainen kirkko on pyrkinyt osaltaan edistämään keskustelua oikeudesta työhön sekä kehittämään heikossa asemassa olevien työmahdollisuuksia. Kirkkopalvelut ry1 käynnisti vuonna 2008 kaksivuotisen Työ ja osallisuus-projektin, jonka tarkoituksena oli edistää työmarkkinoiden yhdenvertaisuutta, tasa-arvoisuutta ja vahvistaa heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden työllisty- 1 Kirkkopalvelut ry on seurakuntien ja kristillisten järjestöjen keskusjärjestö, joka tuottaa seurakunta- ja järjestöpalveluja sekä diakonia-, sosiaali- ja koulutuspalveluja. Kirkkopalvelujen toimintaryhmään kuuluvat myös Kotimaa-yhtiöt, jotka tuottavat kirkollisen viestinnän palveluja. 10

12 mistä. Lähtökohtana vaikutti käsitys, jonka mukaan työ lisää yksityistä ja yhteistä hyvinvointia sekä lisää ihmisten omanarvontuntoa, itsekunnioitusta ja onnellisuutta. Projektin tavoite oli luoda välineitä arvioida työllistämispolitiikkaa myös etiikan kannalta. Se kytkeytyi Kirkon Sosiaalifoorumin2 huhtikuussa 2008 alkaneeseen toimintakauteen, jossa eri tahojen vaikuttajat ja asiantuntijat etsivät ratkaisuja ihmisarvoisen työllistämisen edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoitteena oli vahvistaa vastuullista työllistämistä ja kannustavaa työllistymistä sekä vaikuttaa työmarkkinoiden arvoihin ja työllistävien tahojen asenteisiin. Kirkossa on jo aikaisemmin ollut keskeisellä sijalla työttömäksi jääneiden ihmisten ihmisarvon tukeminen ja kirkossa on tehty vuosikymmenien ajan merkittävää työtä työttömien ihmisten parissa. Työn lähtökohta ei ole kuitenkaan ollut ensisijaisesti työllisyyden edistäminen vaan työttömien itsekunnioituksen ja oman arvon tukeminen sekä hyvän työttömyyden tukeminen. Kirkko onkin ollut yhtenä varsin vaikuttavana tekijänä puolustamassa työttömäksi joutuneiden täyttä ihmisarvoa ja täysiä ihmisoikeuksia. Kirkko linjaa työttömyystyön strategiassaan, että on tuettava niitä, joiden on vaikea työllistyä. Jos hyvää työtä ei ole tarjolla, toissijaisena tavoitteena on edes hyvä, ihmisarvoinen työttömyys. Kirkon valmisteilla olevissa työttömyystyön strategisissa linjauksissa nostetaan kuitenkin esille myös seurakuntien mahdollisuudet toimia välittävillä työmarkkinoilla. Seurakunnat voivatkin strategian pohjalta olla tulevaisuudessa luomassa yhdessä toisten toimijoiden kanssa sosiaalisia yrityksiä ja suosia niitä ostaessaan tavaroita tai palveluita. Strategisissa painopisteissä korostetaan, että välittävät työmarkkinat mahdollistavat osallistumisen, ja ehkä myös siirtymisen työelämään (Kirkon työttömyystyön strategiset linjaukset 2009). Kirkon työttömyystyöllä on siis ollut kaksi kärkeä. Ensiksi olla luomassa hyvää, ihmisarvoista työllistämistä ja toiseksi puolustaa hyvää ihmisarvoista elämää silloinkin, kun työllistyminen ei ole mahdollista. Kirkkopalvelujen työ ja osallisuusprojektissa valittiin lähtökohdaksi ensimmäinen tavoite. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että palkkatyö otettaisiin ihmisarvon mitaksi. Työn merkitys itsekunnioitukselle voi kuitenkin olla suuri ja vaatimattomampikin työ voi tukea ihmisen mahdollisuuksia osallistua täysivaltaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Taustalla on käsitys, että ihmiset lähtökohtaisesti haluavat tehdä työtä, jos heille vain tarjotaan siihen aito tilaisuus. Työ ja osallisuus -projektin tärkeimmäksi tehtäväksi määriteltiin selvittää kirkon mahdollisuudet toimia työnantajana heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Projektissa käynnistettiin tässä raportoitava yhteistyötutkimus (Työ- ja elinkeinoministeriö, Kirkkohallitus, Kirkon työmarkkinalaitos ja Kirkkopalvelut), jossa kartoitetaan kirkon organisaatioiden mahdollisuuksia työllistää eri syistä työtä vailla olevia henkilöitä. Kirkko on työntekijämäärältään huomattava työllistäjä (vuonna 2007 työntekijöitä oli yli henkilöä), minkä vuoksi konkreettista työllistämistä 2 Kirkon Sosiaalifoorumi on Kirkkopalvelut ry:n koordinoima asiantuntija- ja vaikuttajaverkosto, jossa on 60 edustajaa yhteiskunnan eri sektoreilta. 11

13 ja työllistämisen mahdollisuuksia on mielekästä selvittää. Kirkkoa koskevassa tutkimuksessa voidaan myös kiinnostavalla tavalla tarkastella ihmisen kykyjen ja mahdollisuuksien sekä julkisen vastuun suhdetta. Kristillisen ihmiskäsityksen pohjalta heikkoudet ja vajeet kyvyissä eivät ole vain ihmisen omalla vastuulla, vaan heikommassa asemassa olevia tulee yhteisöllisesti tukea ja kantaa julkinen vastuu kantaa lähimmäisen hyvinvoinnista ja kyvykkyyksien kehittämisestä. 12

14 2 Tutkimuksen tausta: Kirkko, vaikeasti työllistyvät ryhmät ja työllistymisen tukeminen 2.1 Suomen evankelis-luterilainen kirkko työllistäjänä Kirkko ja seurakunnat muodostavat samanaikaisesti hengellisen yhteisön, osallisuuden yhteisön ja työyhteisön. Hengellisenä yhteisönä kirkolla on oma oppinsa ja teologiansa, joita se on sitoutunut kirkon tunnustuksen, kirkkolain ja -järjestyksen mukaisesti noudattamaan. Ev.lut. kirkon kirkkolaki määrittelee (1 luku, 2 ) kirkon tehtäväksi tunnustuksensa mukaisesti julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Kirkon osallisuuden yhteisössä seurakunnan työntekijät toimivat yhdessä kaikkien sen jäsenten kanssa, palvelevat lähimmäistä, elävät arjessa ihmisten keskellä ja osallistuvat ihmisten hädän lievittämiseen. Tällaisenaan kirkon ja seurakuntien toimintaa voidaan monelta osin pitää heikompia puolustavana ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta edistävänä. Kirkko tekee mittavaa auttamistyötä sekä instituutiona henkilökuntansa kautta, että rohkaisemalla jäseniään monenlaiseen auttamistoimintaan esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan kautta. (Grönlund & Pessi 2009) Kirkko myös pyrkii yhteisvastuullisempiin käytäntöihin vaikuttamalla yhteiskunnassa heikoimpien asemaan ja epäkohtiin muun muassa erilaisin lausunnoin ja kannanotoin. (Grönlund & Pessi 2009) Vuonna 2008 kirkon Yhteisvastuukeräys3 keräsi varoja ja piti esillä kehitysvammaisten työllistymismahdollisuuksia, ja vuonna 2009 keräys tukee ja kehittää maahanmuuttajien työllistämistä. (Yhteisvastuu 2009) Teemaan liittyen 15 Suomessa toimivaa kristillistä kirkkoa tai yhdyskuntaa julkaisivat helmikuussa 2009 maahanmuuttoon liittyvän paastonajan julistuksen. Julistuksessa kirkkojen edustajat, evankelis-luterilaisen kirkon osalta arkkipiispa Jukka Paarma julistivat, että kirkot haluavat muun muassa kutsua eri puolilta maailmaa tulleita yhteyteen ja osallisuuteen seurakunnissaan. Julistuksessa tuotiin ilmi myös kirkkojen halu ottaa vastuuta, jakaa omastaan sekä toimia epäoikeudenmukaisuuden poistamiseksi. (Paastonajan julistus 2009) Hengellisen ja osallisuuden yhteisön lisäksi kirkko on työyhteisö. Kirkko työyhteisönä tarjoaa työpaikan sekä teologisen ja hengellisen seurakuntatyön tekijöille (mm. papisto, diakoniatyöntekijät ja nuorisotyönohjaajat) että muussa kuin seurakuntatyössä (mm. hallinto- ja toimistotyöt, hautausmaatyö, kiinteistö- ja 3 Yhteisvastuukeräys on Suomen suurin, vuonna 1950 perustettu kansalaiskeräys, joka kerää varoja sekä kotimaan että kansainväliseen avustustyöhön. 13

15 kirkonpalvelustyö) toimiville työntekijöille. Kirkko on merkittävä työnantaja, sen palveluksessa oli vuonna henkilöä4. Määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia 2000-luvulla. Lukumääräisesti mitattuna muissa kuin seurakuntatyön tehtävissä toimi 54 prosenttia työvoimasta. Esimerkiksi hautausmaatyöntekijöiden osuus oli 21 prosenttia kirkon työvoimasta. Kokonaisuudessaan kirkon työntekijöistä toimi vakinaisessa palvelussuhteessa 66 prosenttia työvoimasta ja määräaikaisissa työsuhteissa 34 prosenttia. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä oli vuonna 2007 satoja henkilöitä työllistettyinä tai kuntouttavan työn toiminnassa. Myös oppisopimuskoulutuksessa, työelämän oppimisjaksoilla tai työharjoittelussa oli seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä yhteensä yli tuhat henkilöä, ja yhdyskuntapalveluksessa sekä siviilipalveluksessa noin kaksisataa henkilöä. 5 Seuraavassa taulukossa 2.1 on esitelty henkilöstön määrää ja ikäjakaumaa eri tehtäväryhmissä. Taulukko 1. Kirkon henkilöstön ikäjakauma tehtäväryhmittäin (Kirkon työmarkkinalaitos) Tehtäväryhmä Ikä alle ja yli Yhteensä Seurakuntapapisto Seurakuntalehtorit Sairaalasielunhoitajat Perheneuvojat Kirkkomuusikot Diakoniatyöntekijät Nuorisotyöntekijät Lapsityöntekijät Muut seurakuntatyöntekijät Seurakuntatyö yhteensä Hallinto- ja tstotyöntekijät Hautausmaatyöntekijät Kiint.-ja kirkonpalv työntekijät Muut työntekijät Yhteensä Tässä luvussa eivät ole mukana kristillisten järjestöjen työntekijät. 5 Työllistettyjä 490, yhdyskuntapalvelua suorittavia noin 130, siviilipalveluksessa noin 80, oppisopimuskoulutuksessa tai työelämän oppimisjaksoilla yli 400 henkilöä, työharjoittelussa yli 700 henkilöä, kuntouttavan työn toiminnassa noin 300 henkilöä (Kirkon tutkimuskeskus 2009). 14

16 Taulukosta nähdään, kirkon ja monien muiden suomalaisten organisaatioiden työntekijöistä suuri osa edustaa suuria ikäluokkia. Kirkon työyhteisöjen tulevaisuuden haasteina ovatkin työvoiman ikääntyminen, eläköityminen ja mahdollisesti työvoimapula, ja kirkon ammatteihin rekrytoimiseen on viime vuosina kiinnitetty entistä voimakkaammin huomiota (Kirkon strategia Meidän kirkko 2015: 2.7 Kirkon henkilöstö). Toisaalta mahdolliseen työvoimapulaan on kirkossa suhtauduttava kriittisesti kirkon jäsenmäärän jatkuvan laskun vuoksi. Kirkon henkilöstömäärää ja -tarvetta sekä kirkon tarjoamia palveluja joudutaan todennäköisesti arvioimaan uudelleen tulevina vuosina. Myös vapaaehtoistoiminta ammattityön vaihtoehtona on ollut esillä erityisesti resurssien vähenemisen yhteydessä käydyssä keskustelussa. Valtaosassa seurakuntia kuitenkin arvioidaan työntekijämäärän säilyvän ennallaan tulevaisuudessa, ja henkilöstöä suunnittelee jopa lisäävänsä 15 prosenttia seurakunnista. Henkilöstön lisäämistä suunnittelevista seurakunnista suurin osa oli yli hengen seurakuntia, kun taas pienissä seurakunnissa ei samassa määrin suunnitella henkilöstön lisäämistä (Kirkon tutkimuskeskus 2009). Parhaillaan ja lähivuosina kirkon työyhteisöihin ja työntekijämäärään vaikuttavat lukuisat seurakuntaliitokset, jotka vuoteen 2009 mennessä ovat vähentäneet seurakuntien määrän 466:een aiemmasta noin kuudestasadasta. Kirkon työolobarometrin (Kirkon työolobarometri 2007) mukaan 90 prosenttia kirkon työntekijöistä on tyytyväisiä työhönsä ja pitää työtään mielenkiintoisena, vaihtelevana ja itsenäisenä. Kolme neljästä kirkon työntekijästä pitää työpaikkaansa varmana, osuus on sama kuin muilla palkansaajilla. Työhyvinvointiin panostaminen koetaan tärkeäksi kirkon työpaikoilla. Esimiesten työhön ei sen sijaan olla niin tyytyväisiä ja tästä syystä esimiesten toimintaedellytysten ja johtamistaitojen kehittämistä pidetään tärkeänä. Barometrissä esille tulevia ongelmakohtia ovat oikeudenmukaisen kohtelun ja ristiriitojen sovittelun puutteellisuus. Myös uupuminen on yleistä ja sairauspoissaolot ovat lisääntyneet ja pitkittyneet vuodesta Kirkon työyhteisöjen hyvinvoinnin kannalta pidetään tärkeänä, että ongelmat tunnistettaisiin ajoissa, asiat osattaisiin ottaa oikealla tavalla puheeksi ja toimittaisiin systemaattisemmin työhyvinvoinnin edistämiseksi. Viime vuosina yleisillä seurakuntien rakennemuutoksilla on ollut vaikutusta kirkon työntekijöiden käsityksiin työsuhteen varmuudesta, työssä kehittymisen mahdollisuuksista ja päätöksenteon etääntymisestä työyhteisöstä. Kirkkoa voidaan pitää omaleimaisena työympäristönä ja työnantajatahona. Kirkon tehtäväkenttä ja esimerkiksi papin virkaan liittyvä kutsumusajattelu tuovat omaa erityislaatuaan sen työkulttuuriin. Pappeus edellyttää työntekijältä sopeutumista työajattomuuteen ja monenlaisiin poikkeuksiin muita ammatteja säätelevistä työehdoista. Kirkon työntekijöinä toimiviin henkilöihin voi kohdistua odotuksia ja painetta, jotka eroavat hengellisen ja osallisuuden yhteisön suhtautumisesta yhteisön jäseniin. Kirkon työllistämispolitiikka on ollut esillä mediassa lähinnä naispappeuskeskustelun ja seksuaalivähemmistöjä edustavien työntekijöiden työllistämiseen liittyvien kysymysten yhteydessä (esim. nuorisotyönohjaajan irtisanominen Mikkelin 15

17 hiippakunnassa, ks. Kotka-Kymin seurakuntayhtymä 2009). Kirkolla on oma lainsäädäntö, johon perustuvat kirkon virkojen pätevyysvaatimukset. Näiden vaatimusten on tulkittu joissakin kohdin olevan ristiriidassa yhdenvertaisuuslain kanssa, koska kirkossa on rajattu joidenkin ryhmien työllistymistä (ks. esim. Kirkolliskokouksen edustaja-aloite 6/2008, joka koskee vammaisten yhdenvertaisuuden toteuttamista kirkolliseen työhön otossa). Keskustelua kirkon työnantajakäytännöistä on käyty myös papin tehtäviin liittyen. Pappisvihkimyksen saamisen on koettu perustuvan liiaksi piispojen henkilökohtaisiin arvioihin, mikä voi estää pappisvihkimyksen ja sitä kautta työhön pääsyn esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen edustajilta, vammaisilta tai vaikkapa avoliitossa eläviltä. Kirkossa on pohdittu myös työyhteisöjen johtajuuteen liittyviä kysymyksiä, onko suora kansanvaali paras tapa valita kirkkoherra, ovatko näin valitut työyhteisöjen esimiehet ammattitaitoisia johtajia. Kirkkoherrojen johtajuuskoulutusta on kehitetty mittavasti viime vuosina, ja myös kirkkoherran vaalitavan muutosta käsitellään parhaillaan (Kirkkohallituksen esitys 5/2008 kirkolliskokoukselle; Kirkkohallituksen esitys 1/2009 kirkolliskokoukselle). Kirkkohallitus on myös käynnistämässä vuonna 2009 yhdenvertaisuus-projektia, jossa käsitellään ja tutkitaan yhdenvertaisuutta kirkon sisällä. Yhdenvertaisuuslaki koskee myös kirkkoa, ja myös sen oman lainsäädännön uudistustyö on käynnissä. Kirkossa ei ole aiemmin tässä laajuudessaan tehty selvityksiä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisestä. Joissakin seurakuntayhtymissä on tarkastelu kirkon organisaatioiden toimintaa välityömarkkinoilla tai yhteistoiminnan muiden työllistävien tahojen kanssa (esim. Turun ja Kaarinan sekä Tampereen seurakuntayhtymissä). Yhteisvastuukeräystä varten tehtiin selvitys kehitysvammaisten työllistämisestä seurakuntiin vuonna Kyselyn perusteella seurakuntiin oli työllistetty tai otettu työharjoitteluun hyvin vähän kehitysvammaisia, kaiken kaikkiaan vain noin kymmenen henkilöä (Yhteisvastuukeräyksen kysely 2008). Kirkon työmarkkinalaitoksessa ei ole seurattu heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työllistymistä ja heidän työllistämiseensä liittyviä kysymyksiä aikaisemmin. Työllistymisen tukemisen ja sosiaalisen työllistämisen mahdollisuudet näyttävät kirkossa olevan vielä suhteellisen tuntemattomia eikä kirkossa ole laajemmin kannustettu työnantajatahoja käyttämään työvoimapalveluja ja kantamaan vastuuta heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisestä. Eri syistä työtä vailla olevia kutsutaan kirkon hengellisen yhteisön jäseniksi, ja heitä palvellaan osallisuuden yhteisössä, erityisesti diakoniatyön välityksellä. Heikommassa asemassa olevat ovat keskeisiä ryhmiä kirkon hengellisen ja osallisuutta lisäävän työn eri tasoilla. Tässä tutkimuksessa kysytään, otetaanko heitä myös kirkon toimijoiksi ja työntekijöiksi. Onko heillä mahdollisuus palvella osallisuuden yhteisössä (esim. vapaaehtoistoiminta) muiden rinnalla, ja etenkin: onko heillä myös pääsy kirkon työyhteisöön? Käsillä oleva tutkimus pyrkii osaltaan vastaamaan tähän kysymykseen. 16

18 2.2 Vaikeasti työllistyvien ryhmien luokittelu Työtä ja työllistymistä koskevien tutkimusten ja toimenpiteiden taustalla vaikuttavat aina käsitykset siitä, mitä ajatellaan ihmisestä, ihmisarvosta, työttömyydestä, työn merkityksestä, hyväksytystä elämäntavasta sekä yhteiskunnan ja yksilön hyvinvoinnista. Tässä tutkimuksessa näitä käsityksiä taustoitetaan verraten laajasti, koska näkökulman uskotaan tuovan tarpeellista näkökulmaa tulosten analysointiin sekä kirkon työvoimapolitiikan kehittämiseen. Tutkimuksen kohde, kirkko, tarjoaa tähän toimintansa ja julkilausutun ihmiskäsityksensä vuoksi erityisen kiinnostavan lähtökohdan. Työmarkkinoilla on erilaisia henkilöryhmiä, joiden mahdollisuudet työllistyä ja toimia itsenäisesti avoimilla työmarkkinoilla vaihtelevat henkilöiden toimintavalmiuksien, työkyvyn ja -motivaation perusteella. Onnistunut työllistymisen edistäminen edellyttää eri ryhmien piirteiden ja tarpeiden tunnistamista. Tässä tutkimuksessa käytetty heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien jaottelu perustuu aikaisempaa tutkimukseen Yksityinen palvelusektori heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä (Ala-Kauhaluoma & Härkäpää 2006). Ala-Kauhaluoma ja Härkäpää tarkastelivat kuuden eri ryhmän työllistämiseen liittyviä työnantajien asenteita ja ongelmakohtia. Näitä ryhmiä olivat 1) fyysisesti vajaakuntoiset tai vammaiset, 2) psyykkisesti vajaakuntoiset tai mielenterveyskuntoutujat, 3) pitkäaikaistyöttömät, 4) ammattikouluttamattomat nuoret, 5) kehitysvammaiset henkilöt ja 6) maahanmuuttajat. Käsillä olevaan tutkimukseen otettiin mukaan vielä seitsemäs ryhmä 7) ikääntyneet (yli 55-vuotiaat), koska heidän työllistämiseensä kytkeytyy yhä enemmän vastaavanlaisia ongelmia kuin muilla heikosti työllistyvillä ryhmillä. Pitkäaikaistyöttömillä ja ammattikouluttamattomilla nuorilla on hyvin suuri riski syrjäytyä ja jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Myös mielenterveyskuntoutujilla syrjäytymisen riski kasvaa, mikäli masennus tai muu psyykkinen sairaus jatkuu pitkään, eikä sairaus mahdollista työkyvyn ylläpitämistä, koulutusta tai aktiivista työnhakua. Työnantajien asenteet psyykkisiä sairauksia kohtaan ovat myös negatiivisempia kuin esimerkiksi fyysisen vajaakuntoisuuden kohdalla. Maahanmuuttajat muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän, johon kuuluvista osalla on hyvät työelämävalmiudet ja korkea koulutus ja he ovat saattaneet muuttaa maahan työperäisesti. Suurin osa maahanmuuttajista kuitenkin kärsii eriasteisista työllistymisongelmista. Heihin kohdistuvat vahvimmin työnantajien ennakkoluulot ja lisäksi kielitaidottomuus, sosiaaliset ja kulttuuriset erot vaikeuttavat heidän pääsyään työmarkkinoille. Maahanmuuttajista osa syrjäytyy ja heiltä voi kadota kannustin toimia työmarkkinoilla ja osallistua täysivaltaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan (Peltola & Metso 2008). Fyysisesti vammaiset tai kehitysvammaiset henkilöt ovat usein jonkun etuustai eläkejärjestelyn piirissä, eivätkä välttämättä ole työttömien työnhakijoiden joukossa. Mikäli työelämän ulkopuolella oleminen on henkilön itse valitsemaa tai vamman tai sairauden laatu ei mahdollista varsinaisesti työntekoa, ei henkilö 17

19 välttämättä koe itseään syrjäytyneeksi tai syrjäytetyksi. Tässä ryhmässä on kuitenkin lukuisia työhaluisia ja osatyökykyisiä henkilöitä, jotka haluaisivat osallistua työmarkkinoille, mikäli heille tarjottaisiin siihen tilaisuus. Näiden henkilöiden tilanne vaihtelee erilaisten henkilökohtaisten ja sosiaalis-taloudellisten olosuhteiden perusteella. Myös ikääntyneet saattavat kuulua työmarkkinoiden ja oman työmotivaationsa perusteella väliryhmään, jolloin työtilaisuudet ja työhalut vaihtelevat työmarkkinoiden kysynnän ja kannustinpolitiikassa asetettujen eläkekannustimien mukaisesti. On tärkeä huomata, että heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt ovat keskenään hyvin erilaisia ja heidän asemansa työmarkkinoilla vaihtelee suuresti. Tässä tehtävän luokituksen avulla voidaan vain karkeasti luonnehtia näiden ryhmien sosiaalista asemaa, työmarkkinakelpoisuutta ja työllistymistä koskevia asenteita. Keskeisimpiä työllistämispolitiikkaa koskevia kysymyksiä ovat, nähdäänkö heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt työvoimareservinä vai jäävätkö nämä ryhmät pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle, koska heidän tuottavuutensa on työnantajien odotuksiin nähden liian alhainen. Työtä vailla olevat poikkeavat toisistaan työhalujensa, -kykyjensä, toimintavalmiuksiensa ja moraalisen motivaationsa perusteella ja heidät luokitellaan joihinkin etu- ja asiakasryhmiin. Ihmiset saavat erilaisia oikeuksia (sosiaali- ja eläke-etuuksia) tai heihin kohdistetaan erilaisia sanktioita (työttömyysturvan heikennys, karenssit) sen perusteella, mihin ryhmiin he kuuluvat. Björklund (2008) on jaotellut aktivointi- ja kannustinpolitiikan kohteina olevia henkilöitä viiteen eri kohderyhmään sen perusteella, minkälaisia työllistymisen kannustimia heihin kohdistetaan ja minkälaista toimintaa työmarkkinoilla heille suositellaan, taikka yritetään estää. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat ryhmät voivat kuulua mihin tahansa näistä viidestä ryhmästä. Aktivointipolitiikan kohteina olevat henkilöt voidaan jakaa edellä esitetyin kriteerein seuraaviin ryhmiin: työlliset, aktiiviset työttömät, passiiviset työttömät, syrjäytyneet, vapaamatkustajat ja väärinkäyttäjät. Ryhmät eivät ole toisensa poissulkevia, vaan henkilö voi kuulua useampaan ryhmään samanaikaisesti. Seuraavassa esitelty Björklundin (2008) kohderyhmäluokitus heijastaa työvoimapolitiikassa vallalla olevaa suuntausta, jossa henkilöihin pyritään kohdistamaan aktiivisia toimenpiteitä, jotta heistä ei tulisi passiivisia yhteiskunnan tukien vastaanottajia. Aktivointipolitiikassa korostetaan henkilöiden velvollisuutta vastaanottaa heille tarjottu työ ja osallistua oman työmarkkinoilla toimimisensa välityksellä yhteiskunnan taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseen. a. Työlliset Työllinen on henkilö, joka on hyödyllinen, tuottava ja kustannustehokas yhteiskunnan jäsen. Hän tekee palkkatyötä joko työ- tai virkasuhteessa, osa- tai kokoaikaisesti tai on ammatinharjoittaja, yrittäjä, tutkija, taiteilija tai jollain muulla omalla työllään itsensä elättävä henkilö. Hän vapaaehtoisesti maksaa tekemästään työstä vero-osuuden yhteiskunnan hyvinvointiin, koska hänelle on syntynyt käsitys oman 18

20 edun yhteydestä yhteiseen hyvään. Hän haluaa osallistua yhteiskunnan kustannuksiin, sillä vaikka se ei tulisi halvemmaksi, hän katsoo sen tulevan edullisemmaksi. Työlliset ovat ihmisiä, jotka ovat tehneet sellaisia valintoja elämässään, että he pystyvät huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja toimeentulosta työtä tekemällä. Heillä on sellaisia kykyjä, osaamista ja toimintavalmiuksia, joita tarvitaan avoimilla työmarkkinoilla. Yhteiskunnan rakenteet tarjoavat näille henkilöille tilaisuuksia toteuttaa omaa osaamistaan. Työlliset muodostavat hyvinvointiyhteiskunnan aktiiviväestön, jonka työpanoksella voidaan koota hyvinvointia ja jakaa sitä. Työllisiä ohjataan kannustinpolitiikassa erilaisin kannustimin pysymään työelämässä pidempään, pienituloisia työntekijöitä kannustetaan hankkimaan lisätuloja ja kouluttautumaan lisää. b. Työttömät Työttömät ovat työmarkkinoiden ulkopuolella työtä vailla olevia ihmisiä, jotka ovat työn puutteessa joko ulkopuolisista, rakenteellisista syistä (työmarkkinoiden kysyntä ei kohtaa tarjontaa) ja/tai itseensä liittyvistä syistä johtuen (henkilön kykyvaje, työhaluttomuus). Työtä vailla olevilla on ensisijaisesti puutetta työn tekemisen tilaisuuksista, vasta toissijaisesti omista kyvyistä. Työttömällä on ominaisuuksiensa puolesta mahdollisuus työntekoon, jos hänen kykyjään kehitetään ja/tai jos työmarkkinat tarjoavat tilaisuuden. Työttömät voidaan luokitella aktiivisiin ja passiivisiin työttömiin, jotka eroavat työhalun ja -kykyjen asteen, toimintavalmiuksien, työttömyyden keston sekä tosiasiallisten mahdollisuuksien suhteen toisistaan. Aktiiviset työttömät ovat työkykyisiä sekä työhaluisia, ja he etsivät omaehtoisesti töitä ja ovat työmarkkinoiden käytettävissä. He kannustuvat työmarkkinoille ilman erityisiä toimenpiteitä, kun työmarkkinat tarjoavat tilaisuuden. He ovat potentiaalisesti mukana työmarkkinoilla, sillä heillä on vielä aktuaalisia työkykyjä. Passiiviset työttömät ovat periaatteessa vielä työkykyisiä, mutta heidän työkykynsä on alentunut pitkittyneen työttömyyden vuoksi. Passiiviset työttömät eroavat toisistaan sen perusteella, mikä on heidän potentiaalisuutensa eli työkykyisyytensä aste. Aktiiviset työttömät ovat vielä työmarkkinoiden käytettävissä, mutta työllistyminen lakkaa olemasta tosiasiallinen tulevaisuuden vaihtoehto tilanteessa, jossa työkyky laskee. Työkykyisyyden aste vaihtelee alentuneesta työkyvystä täyteen työkyvyttömyyteen. Työllistämispolitiikassa pyritään erottelemaan työllistymismahdollisuutensa menettäneet ja syrjäytymisuhan alla olevat työttömät, joilla vielä on työllistymisen mahdollisuus. Heidän työmarkkinoille saamisensa edellyttää erityisiä kannustavia ja aktivoivia toimenpiteitä. Näille henkilöille suunnattuja positiivisia kannustimia ovat muun muassa kuntouttava työtoiminta, työllisyyskurssit, aktivointisuunnitelmat ja muut taloudelliset kannustimet, joilla työnteko yritetään tehdä houkuttelevaksi. Negatiivisina kannustimina on käytetty sosiaalietuuksien myöntämisehtojen kiristämistä ja työvelvoitteiden lisäämistä. Erilaisten aktivointitoimenpiteiden keskeisiä tavoitteita ovat sosiaalitukien 19

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Työllistämistä vai kuntoutusta? Työllistämistä vai kuntoutusta? Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja www.oorninki.fi työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen. Helsinki Jukka Lindberg

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen. Helsinki Jukka Lindberg Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen Helsinki 11.10.2016 Jukka Lindberg 2 Vates-säätiön toiminta Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä,

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, toukokuu 2012 26.6.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina

Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina Nettityöpapereita 17/2010 Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina 2003 2006 Kirjoittaja Jouko Lind, VTT, johtava tutkija,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn Helsinki 1.3.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä 13, rahoittajana

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio DIAK, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Virpi Kuvaja-Köllner Kunnat ja järjestöt Kunnat avustavat järjestöjä Kuinka kohdennetaan avustuksia? Järjestöiltä vaaditaan

Lisätiedot

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää -

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää - TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu - Kohti koulutusta ja työelämää - Aluksi Kroonisesti työttömiin kohdistettu työvoimapolitiikka näyttää olevan pikemmin hyvinvointivaltion tapa elää jatkuvasti

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla MYRS Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot