Sisällys. Toimituksesta. Seurakuntaviesti

Transkriptio

1

2 Sisällys Toimituksesta 2 Suhteuta ongelmasi oikeaan mittakaavaan 3 Todistamisesta 4 Vanhimmiston puheenvuoro 5 Sielunhoitajamaallikot palvelemassa 7 Sisarusten tarina uskosta 8 Vapaakirkon historia 12 Mitä Alfa-kurssi on merkinnyt? 14 2 Seurakuntaviesti Oulun Vapaaseurakunnan tiedotuslehti Maaliskuu 2008 Lehden toimitus: Annareetta Vaara annareetta.vaara@elisanet.fi Annareetta Vaara, taitto Ulla Keränen, toimitus Petri Mettovaara Risto Wotschke Kuvat: Jyrki Halonen (kansi) Painotalo: A. J. Mattilan Kirjapaino Toimituksesta Ulla Keränen N yt on uusi kasvo tullut toimitukseen. Näin Annareetan vetoomuksen lehdessä että toimitus kaipaa lisävahvistusta! Olen joskus aikaisemmin ollutkin Seurakuntaviestiä kokoamassa ja se on aina kiinnostanut minua. Niinpä rohkaisin mieleni ja kysäisin asiasta ja tässä sitä nyt ollaan. Lehden tarkoitushan on tuoda esille seurakunnan eri toimintamuotoja, esitellä uusia ja entisiäkin seurakuntalaisia ja tiedottaa eri tapahtumista. Myöskin jos sinulla on niitä pöytälaatikko runoja tai pieniä kirjoitelmia niin laitathan lahjasi vaihdatuspöydälle jakoon muiden iloksi ja luettavaksi! Minä en osaa kirjoittaa runoja mutta meille kaikille on Sanassa ihana runo-laulukirja, Psalmit, ja sieltä haluan jakaa teille kaikille Psalmin 146: 5-10 luethan sen; meillä on ihmeellinen elävä Jumala, taivaallinen Auttaja joka päivä ja joka hetki ja Häneen saamme turvata.

3 Suhteuta ongelmasi oikeaan mittakaavaan (Apt. 16:16 40) 3 Risto Wotschke Eräs tyttö, joka opiskeli sisäoppilaitoksella lähetti vanhimmille kirjeen. Rakas äiti, koulumme asuntola paloi viime viikolla. Muutin viereeseen asuntolaan, erään muslimipojan kanssa. Olen raskaana ja muutamme kohta Algeriaan, jossa menemme naimisiin. Keskeytän opintoni ja ryhdyn kotäidiksi. Ps. Mitän edellä mainusta ei oikeisti tapahtunut. Reputin vain kemian kokeissa ja haluan, että suhteutat sen oikeaan mittakaavaan. M eillä kaikilla ihmisillä on e l äm ässä m o n e n l aisia ongelmia, taisteluja ja kipuiluja. Se miten me niihin katsomme, vaikuttaa hyvin paljon elämämme laatuun ja hyvinvointiin. Jotkut meistä näkevät kaiken aina hyvin negatiivisesti ja valittavat aina, toiset taas ovat positiivisempia ja näkevät asiat myös valoisat puolet. Kerrotaan eräästä henkilöstä, joka näki kaikissa asioissa positiivisiä puolia. Toisia se ärsytti niin paljon, että tekivät tälle kompakysymyksen. He kysytivät: Mitä ajattelet sielunvihollisesta, onko hänessä mitään positiivista? Henkilö miettii hetkisen ja sanoi sitten: No, ainakin hän on ahkera. Ajattelin kirjoittaa joitakin ajatuksia Paavalista ja Silaksesta vankilassa, kuinka he kovien kipujen keskellä vankilassa ylistivät Jumala ja miten Jumala vapautti heidät. Mitä he olivat tehneet? He olivat Jumalan kehoituksesta lähteneet Makedoniaan (9-10), he olivat vilpittömästi palvelleet H e r r a a, a j a n e e t H ä n e n v o i m a s s a tietäjähengen orjatytöstä. Seurauksena oli se, että heitä ruoskittiin, tarkoin sanottuna piestiin perin pohjaisesti, Roomalaisella tarkkuudella, ettei varmasti jäänyt mitään paikka ilman mustelmia ja sitten heidät laitettiin sisimpään vankilaan ja vielä jalkapuuhun. Ei ole helppoa kärsiä syyttömänä. Jos suhteutamma omaa kärsimystämme tähän tilanteeseen, niin ainakin itse joudun toteamaan, etten tiedä kärsimyksistä uskon tähden mitään. Y stävät, meitä on kutsuttu myös kärsimään Jeesuksen tähden. Minusta on ihmeellistä, miten apostolit pystyvät rukoilemaan ja ylistämään tälläisessä tilanteessa. Sellissä oli varmaan kylmä, asento jalkapuussa ei ollut mukava, selkä oli täynnä verisiä haavoja, ylistysbändi ei päässyt ja mp 3 soittimetkin oli unohtunut matkalta. Mutta he lauloivat ja rukoilivat sydämestään ja toiset vangit kuuntelivat ihmeissä. He olivat nuorena uskovina päättäneet seurata Jeesusta ja luottaa häneen. He olivat oppineet, että murehtiminen ja voivottelu ei auta mitään. He tiesivät, että heidän elämänsä on Jumalan käsissä ja hänellä on valta ja voima auttaa heitä. Ja vaikka ei auttaisikaan, heillä on ihana tulevaisuus. He olivat oppineet suhteuttamaan elämän ja kärsimykset oikean mittakaavaan. Vaikka he olivat ulkonaisesti kahleissa, he olivat silti sydämessä vapaita. Heidän elämänsä

4 oli Kristuksessa ja he tiesivät, että vain Hän voi heitä todella auttaa. Seuraukset olivat ihmeelliset, tuli ankara maanjäristys, niin että vankilan perustukset järkkyivät. samassa aukesivat kaikki ovet ja kaikkien kahleet irtosivat. Ei meidän toki tarvitse verrata oma kärsimyksemme heidän kärsimykseensä, sillä jokaisella on oma ristinsä kannettavana. Sen sijaan voimme oppia heidän asenteesta, joka katsoo Jeesukseen vaikeuksienkin keskellä. Opettele sinäkin suhteuttamaan ongelmiasi Jeesuksen mahdollisuuksiin ja hänen voimaansa. Todistamisesta 4 Aino Koivisto Käy lukemassa myös Seurakuntaviestin nettiversio! Osoitteessa: kotisivu.suomi.net/ oulunvapaaseurakunta Nuortenleiri pidetään Sanginjoen leirikeskuksessa Lisätietoja Siniltä T apoja todistaa on lukemattomia. Jumala käyttää meitä niin monin tavoin, että kaikkea emme varmaan tule edes h u o m a a m a a n. P e l k k ä elämämme ja muutokset siinä voivat olla todistuksia Jumalasta ja Hänen voimastaan. Jollakin pienellä jutulla, mitä joskus sanot tai teet jollekin, voi o l l a s u u r i m e r k i t y s! Jokainen löytää omat tapansa todistaa, kun vain haluaa antautua Jumalan käyttöön. Itse olen huomannut tapani todistaa olevan ainakin kirjoittaminen. Kirjeitä ystäville ja koulussa tarinoiden ja muiden juttujen muodossa. Itseasiassa sain juuri äsken todistaa sähköpostin kautta eräälle ihmiselle. Ihan hihkuin sitä tehdessä ja sen jälkeen. Mikä valtava siunaus siinä onkaan, että saamme kertoa Jumalasta ja Hänen ihmeistään!

5 Vanhimmiston puheenvuoro 5 Kyllikki Mettovaara Eräs seurakuntamme vanhimpia, vai liekö peräti vanhin, pihapiirissämme olevan kerrostalon asukkaana, muistaa joka kerta käydessäni kysyä: " Onko tuolla alhaalla kaikki hyvin?" -" On siellä", Vanhimmistoseurakunnan vanhimpiako - ei sentään. mutta osaksi.. Hänellä on huoli siitä, onko kaikki hyvin. Tuo kysymys ei häneltä unohdu, vaikka moni muu asia on jo häipynyt mielestä. N iin, onko seurakunnassa kaikki hyvin? - Jonkun mielestä on, jonkun ei. Asia, mikä toisen mielestä on hyvää, on jonkun toisen mielestä kaikkea muuta! Samasta saarnasta toinen löytää pelkkää lakia ja toinen puolestaan vain armoa. Sama saarna, puhe, samat laulut koetaan kymmenillä eri tavoilla, kuten myös sama kokous, sama jumalanpalvelus. Ympärillä muut ylistävät ja palvovat Herraa Pyhän Hengen läsnäolossa. Tämän keskellä on joku, joka kokee itsensä täysin kylmäksi ja koskettamattomaksi. Ns. JYVÄ-prosessissa, seurakuntamme kehitystyössä, ovat Palava rakkaus, Iloinen innostus ja Parhaani tekeminen määritelty toteutettaviksi arvoiksemme. PALAVA RAKKAUS. Mistä sen otan, kun sitä ei itsessäni ole? - " Puhut kyllä rakkaudesta, mutta sitä ei sinussa näy, " olen saanut kipeänä palautteena omasta käyttäytymisestäni. Mistä sitä otan - rakkautta? Mitään muuta tietä en ole tähän mennessä löytänyt kuin sen tien, mistä Paavali puhuu: " Vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä." Vaeltamalla lähellä J e e s u s t a tunteakseni Hänet j a H ä n e n ylösnousemuksensa voiman." Siinä, Hänen voimassaan, on myös Rakkaus. Mietin: enkö saa puhua Jumalan äärettömästä, syvästä, rajattomasta, ihmeellisestä armosta ja rakkaudesta, vaikka se ei minussa jonkun silmiin näkyisikään? Vaikka nähdäänkin vain se sangen rosoinen, usein särjetty, pahalta näyttävä saviastia eikä aarretta, jonka Hän armossaan kuitenkin on tähän rosoiseen saviastiaan asettanut. Olisikohan se rakkaus toinen toisiimme sitä, että opettelisimme näkemään toisissamme sen aarteen, saviastian sijaan? Näkisimme sen, mitä Herra itse armossaan on meissä saanut aikaan, kaikesta huolimatta? Ettemme katselisi toisiamme lihan mukaan vaan Hengen? - " Todellinen rakkaus Jumalaan merkitsee Hänen tahtonsa asettamista ensi sijalle elämässämme. Rakkaus lähimmäiseemme merkitsee hänen tarpeittensa asettamista omiemme edelle. I LOINEN INNOSTUS, mistä sitä otan, kun kaikki mättää? Kun liiat työt tai työttömyys, sairaus, perhevaikeudet, ihmissuhdevaikeudet, taloudelliset huolet ja monet muut elämän taakat painavat maahan niin, että siinä on vaikeaa enää nähdä Jumalan mukanaoloa lainkaan? Vain rakkaus mainitaan Hengen hedelmänä ennen iloa. Mitä syvemmin olen ymmärtänyt - Jumalan armon ja Pyhän Hengen työn kautta - sitä

6 rakkautta, mitä Jeesus osoitti kärsiessään ristillä ja mitä Isä osoitti, antaessaan Poikansa ristille, sitä herkemmin löydän kiitoksen aihetta jokaisena elämäni päivänä - ja iloa. Kiitosta ja iloa siitä, että saan olla Hänen omansa, lunastamansa. Pelkästä armosta. Silloin syntyy halu palvella Häntä, Herraani, iloiten. Coutts sanoo: " Ilo kuuluu Jumalalle. Ilo on Jumalasta syntynyt. Ilo on Jumalan lahja niille, jotka mielellään tekevät Hänen tahtonsa." - Hengen hedelmä on ilo. Se on ilo, joka syntyy, kun.."jumala, minun luojani..yön pimeydessäkin kohottaa huulillemme ylistyslaulun." ( Job 35:10). Sen olen usein itse kokenut. -Niin, kaiken keskellä, voimattomana ja kun voimamme palaavat, me saamme iloa toisistamme, osoittaessamme toinen toisillemme rakkautta, sitä Jumalan rakkautta, jota Hän kaikille omilleen on antanut. P ARHAANI TEKEMINEN voi tuntua vaatimukselta, taakalta, ja tuntuukin siltä, jos ei ole iloa. On Jumalan valtakunnan paradokseja, että usein, väsyneenä lähdettyäni tekemään sitä, mihin olen sitoutunut, tulen takaisin kotiin virkistyneenä ja täynnä iloa. Yhteiskunnassamme tärkeimpiä arvoja ovat `tekeminen ja `omistaminen. Pelkkä `oleminen nähdään vähemmän tärkeäksi. - Jeesus kutsui opetuslapsensa OLEMAAN kanssaan. Siitä, olemisesta Hänen kanssaan, Hänen opetustensa kuuntelusta, Hänen tuntemisensa syvenemisestä, Hänen rakkautensa piirissä olemisesta, lähti tekemisen halu. Niin on nytkin! Olemisesta, viipymisestä Jeesuksen lähellä, Pyhän Hengen läsnäolossa, tulee halu lähteä kertomaan toisille Jumalan valtakunnasta. Herää kipeä hätä heistä, jotka eivät vielä Häntä tunne. Hätä, joka panee toisen rukoilemaan, toisen kaduille, 6 toisen laulamaan, toisen hoitamaan seurakunnan tiloja, toisen lapsityöhön, nuorisotyöhön, toisen vierelläkulkijaksi, toisen lähetystyöhön... tekemistä riittää. Ja iloa siitä, että seurakunta, Kristuksen ruumis, saa uusia jäseniä, Jeesus uusia lampaita. Meidän ruokittavaksemme, rakastettavaksemme, hoivattavaksemme, kunnes he kasvavat " täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen." Vapaakirkon yhdyskuntajärjestyksessä on määritelty vanhimmiston tehtävät ja kokoontuminen ( 37). Tehtävistä tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä ovat: hoitaa yhdessä työntekijöiden kanssa seurakunnan hengellistä elämää." Ja " pitää huolta seurakunnasta ja sen jäsenistä." Vasta viidentenä tehtäväalueena on " hoitaa seurakunnan taloutta ja omaisuutta." Näitä vanhimmiston tehtäviä ja oikeaa tärkeysjärjestystä olen viime kuukausina miettinyt ja kysynyt, onko ajankäyttömme oikeassa suhteessa noihin tärkeimpiin vanhimmiston tehtäviin? Mietin myös vanhemmiston jäsenenä, siinäkin sieltä vanhimmasta päästä olevana, onko seurakunnassa kaikki hyvin? olla paremmin? O sa Mikä voisi vanhemmiston jäsenistä on l o p e t t e l e m a s s a johtajuuskoulutusta, joka on seurakunnassa ollut menossa. Henri J.M. Nouwen puhuu kirjassaan Jeesuksen nimeen vallasta r i i s u u n t u v a s t a j o h t a j u u d e s t a. Tulevaisuuden johtajien tulee Nouwenin mukaan olla ihmisiä, joissa palaa kaipaus elää Jumalan läsnäolossa. Johtajuudella on oltava juuret ja näiden juurien on kiinnityttävä lihaksi tulleeseen Sanaan, Kristukseen. Tärkeintä on valtaa vailla oleva nöyryyden johtajuus.

7 Sielunhoitajamaallikot 7 parantumispalveluun seurakunnissa Ulla Keränen P erinteinen sielunhoitomalli monissa seurakunnissa on pitkälti ollut se, että pastori palvelee mahdollisimman monia. Kun seurakunnat kasvavat, on välttämätöntä valjastaa ja varustaa myös maallikoita siihen tehtävään. Järvenpään Vapaaseurakunnan Arkin sielunhoito- ja esirukouspalvelun johtaja Leena Turpeisen näkynä on ollut vuosia varustaa eri seurakuntien monesti jo hyvin koulutettuja maallikoita parantumispalveluun. Näin saadaan pastorin taakkaa pienemmäksi ja useammilla on mahdollisuus saada rukouspalvelua. Valmennusprosessi alkaa yleensä päivän kestävällä henkilökohtaisen tiimipalvelun koulutuksella. Seurakunnan vanhimmiston tai pastoin valtuuttamat valmennettavat aloittavat kolmen hengen ryhmissä palvelemaan ensin toisiaan ja sitten muita seurakuntalaisia. Siinä harjaannutaan tiimityöhön ja käyttämään armolahjoja turvallisesti. Sitten he menevät Arkkiin parantumispäiville, ottamaan vastaan palvelua tai rukouspalvelijaksi. On tärkeää, että rukouspalvelija itse saa palvelua ennen kuin alkaa palvelemaan. Olemme olleet oululaistiimin kanssa useaan kertaan Arkin parantumispäivillä palveltavina ja saamassa palvelua. Pidimme nyt omat parantumispäivät Oulussa. Palveltavia oli 24 henkilöä ja palvelijoita oli 7. Koemme todella hyvänä palvella näin useampia henkilöitä yhtä aikaa. Rukoiltavat saavat olla rauhassa Pyhän Hengen hoidossa ja työstää omia asioitaan. Saamamme palaute palveltavilta on ollut yksinomaan myönteistä. Samassa yhteydessä Leena Turpeinen valmensi meitä tiimirukouspalveluun. Vapaissa suunnissa on käytäntönä kokousten yhteydessä rukoilla alttarilla esirukousta haluavien kanssa. Siinä ei voi kovin syvällisesti käsitellä asioita, vaan se on ikään kuin ensihoitoa. Tiimirukouspalvelussa sovitaan aika jolloin rukoustiimi ja sielunhoitoa haluava kokoontuvat ja tällöin voidaan keskustella ja rukoilla rauhassa syvällisemmin. Ja mikä tässä on hienoa, me maallikot voimme olla mukana seurakunnan sielunhoitotyössä, ja näin saadaan voimavarat käyttöön Kristuksen ruumiin rakentamiseksi. ( Ef. 4:11-14 )

8 Sisarusten tarina uskosta Kaisu, Anne ja Kari 8 Anne Korhonen T ulemme tavallisesta 5-lapsisesta perheestä. Kari on sisarussarjan esikoinen, hänellä on viisi lasta ja hän elelee tällä hetkellä yksikseen omakotitalossaan. Hän tykkää touhuilla ajokoiraharrastuksen parissa. Kaisu on sisaruksista toiseksi vanhin ja hänellä on kolme jo pesästä lentänyttä tytärtä. Kaisu viihtyy koirien kanssa maaseudulla ja liikunta on hänelle tärkeä harrastus. Anne on perheen kuopus, hänen perheeseen kuuluvat aviomies sekä lukio-ikäiset tyttäret, Jenni ja Anni. Mieluisin lomakohde on oma mökki Taivalkosken luonnossa. Kaikille on luonto ja eläimet tärkeitä, jokaisella on koiria. Uskon asiat on ollut meille tuttuja jo aivan pienestä pitäen, koska molemmat isovanhempamme olivat uskossa. Olemme käyneet mummujen ja pappojen kanssa Helluntaiseurakunnan tilaisuuksissa ja isovanhemmat myös ahkerasti jaksoivat kertoa asioista ja rukoilla puolestamme. Jokainen meistä on ollut nuoruudessa uskossa, Kari ja Kaisu parikymppisinä ja Anne noin 14-vuotiaana. Kuitenkin jotenkin maailma pääsi viemään meidät kaikki ja elimme vuosia maailmassa. Välillä oli itse kullakin eri aikoina yrityksiä löytää takaisin Jumalan yhteyteen, mutta ne jäivät yrityksiksi. Anne muistaa, kuinka yritti joskus yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä käydä vapaaseurakunnassa, mutta ei löytänyt yhteyttä eikä tuttuja seurakunnasta. Olo oli uskonasioiden kanssa yksinäinen ja maailma vei taas mennessään. Ihmispelko oli kova, en u s k a l t a n u t k e r t o a k e l l e k ä ä n kiinnostuksestani uskonasioihin, pelkäsin että minua pidettäisiin naurettavana. Tämä pelko oli aivan todellinen ja esti m i n u a p ä ä s e m ä s t ä e t e e n p ä i n uskonelämässä.

9 R atkaiseva tavaroitaan vanhainkodista ja niistä löytyi Herramme tulee -laulukirja ja vanha Raamattu. Selailin noita kirjoja ja huomasin kuinka mummu oli vapisevalla sysäys oli viimeisen isovanhemman kuolema, isäni äiti pääsi pois 89 vuoden iässä 2004 marraskuussa. Hain hänen käsialalla kirjoittanut tuohon laulukirjaan että jättää tuon kirjan minulle ja kertoi kuinka siinä on ihanimmat laulut ja milloin hän oli tullut uskoon eli vuonna Samoin raamatun välistä löytyi lappusia, jotka koskettivat minua, niistä päättelin että mummu on rukoillut ahkerasti puolestamme. Muistan kuinka hänen hautajaisissaan itkin hillittömästi ja ajattelin, että nyt ei ole enää ketään joka puhuisi minulle Jumalasta. Aloin kokea elämästäni puuttuvan jotain, luin paljon hengellisiä kirjoja ja aloin rukoilla uskovaa ystävää itselleni. Elin kuitenkin ihan maailmassa, mutta jatkoin rukoustani, koska tunsin ettei minulla olisi voimaa yksin päästä eteenpäin. V iimein joulukuussa 2005 Jumala vastasi tähän rukoukseeni, hän lähetti uskovan työkaverin tekemään erästä työtehtävää minun parina. Siinä tutustuimme vähän Sinikan kanssa ja hän pyysi minua vapaakirkon tilaisuuksiin, minähän olin heti valmis. Olin niin kauan odottanut että joku pyytäisi minua jonnekin, koska en yksin rohjennut minnekään lähteä. Helmikuussa 2006 alkoi alfakurssi ja se tuli itselleni oikein hyvään aikaan, olin juuri saanut löytää Jeesuksen uudelleen ja nyt pääsin kasvamaan ja vahvistumaan uskossa. Pyysin myös veljeni Karin tuolle kurssille. Kari oli ollut pitkään onneton ja etsinyt sisältöä elämäänsä aivan vääristä 9 paikoista. Sillä hetkellä kun sisko pyysi hänet alfaan, hän oli valmis tulemaan ja ottamaan apua vastaan elämäänsä. Kari koki kurssin aikana r a k k a u t t a j a hyväksyntää, hän oli t e r v e t u l l u t s i n n e sellaisena kuin oli, l a n g e n n e e n a j a heikkona. Kari koki suuren uudistumisen, alkoholi jäi kokonaan pois eikä sitä ole sen jälkeen tarvinnut edes maistaa. ehdi täyttää viittäkymmentä vuotta, mutta Kari täyttää 50 v ja hän kokee, että nyt vasta elämä on alussa. Jeesus on tullut koko ajan rakkaammaksi ja koko elämän keskipisteeksi. Kari on kokenut sisäistä eheytymistä ja saanut runsaasti ystäviä ja sisältöä elämään. K aisu...välillä itse kullakin oli yrityksiä löytää takaisin Jumalan yhteyteen, mutta ne jäivät yrityksiksi... kuuli sisaruksiltaan niin paljon hyvää alfakurssista ja näki heidän elämässään tapahtuneen muutoksen, että tahtoi itsekin kokea samaa. Hän tuli kurssille vuonna 2006 syksyllä ja sai uudistua ja löytää Jeesuksen elämäänsä uudelleen. On ilon aihe, että äitimmekin on nyt alfakurssilla ja uskomme Jumalan tekevän työtään myös kahden sisaruksemme ja niiden läheistemme elämässä, jotka eivät vielä ole uskossa. Myös meidän kolmen välit ovat entisestään lähentyneet uskon myötä. Jeesus antoi meille kaikille uudenlaisen elämän ja tarkoituksen siihen. Haluamme vielä kehottaa kaikkia esirukouksen rintamaan, koska koemme että omien isovanhempien rukoukset ovat meitä kantaneet. Oma Vieno-mummumme ei ehtinyt nähdä kuinka kuusikymmentä vuotta hänen uskoontulonsa jälkeen kolme hänen lapsenlapsistaan lähti seuraamaan Jeesusta. Rukoukset kantoivat,.

10 IlmoitustauluIlmoitustauluIlmoitus 10 Juhlavuosi 2009 V u o s i o n O u l u n Vapaaseurakunnan Juhlavuosi, seurakuntamme täyttää 125 vuotta. Silloin armon vuonna 1884 alkoi vapaakirkollisen työn i t s e n ä i s t y m i n e n o m a k s i yhteisökseen. Tule ideoimaan juhlavuotta Vapikselle (Kirkkok.34) sunnuntaina klo Kaffitarjoilu! Tervetuloa! Israel-viikonloppu Oulun Vapaaseurakunnassa Lauantai Israel-seminaari, puhujana Pekka Sartola. Klo Lähi-Itä tänään Klo 12 Lounas Klo Israelin kadonneet sukukunnat Klo 14 Kahvit Klo 14:30 16 Israel kansakuntien omatunto Yleisötilaisuus Klo 18 Lopun ajat lähestyvät Oulun Vapaaseurakunnan vuosikokous pidetään Oulun Vapaakirkossa, Kirkkok.34, Maanantaina 17. maaliskuuta 2008 klo Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät ( 33) asiat! Sunnuntai Klo 11 12:30 Israel ja seurakunta Klo 12:30 Lounas Klo 13:30 14:30 Googin sota Seminaarimaksu 15. Sisältää ruuan ja kahvin. Ilmoittautumiset Ulla Keräselle 1.4. mennessä. Puhelin/tekstiviesti

11 11 Seuraava KIDS ACTION NIGHT pidetään klo Kaakkurin koululla. Vapaaehtoisia tarvitaan mukaan runsain joukoin! Ota yhteyttä Sini Niemelään tai Risto Wotschkeen.

12 Vapaakirkon alkuajat 12 Oulussa Eero Similä Oulun vapaaseurakunnan historia jatkuu jälleen. Nyt lähdetään liikkeelle vuodesta 1937 aina vuoteen 1945 saakka. Suomen Vapaakirkko osti talon ja tontin Raahesta seurakunnan käyttöön m a r k a l l a O u l u n vapaaseurakunnan jäsenmäärä oli tuolloin 182 varsinaista, 14 ulkojäsentä ja 55 kannattavaa jäsentä. Vuonna 1937 järjestettiin helluntai-, elo-, lähetys-, neljännes-, perhejuhlia. Ristijärvellä koettiin vahvaa herätystä Y. Nurron vaikutuksesta. Samana vuonna kerättiin myös Kainuun kovaosaisten auttamiseksi melkoinen määrä vaatteita ja kenkiä tukea tuli Amerikasta saakka. Kolehtia kerättiin myös lähetyssaarnaajaksi lähtevälle opettajalle Arnold Hyttiselle. Lisäksi Himalajalle lähteville A. Hyttiselle ja Arthur Pylkkäselle hankittiin seurakunnan muistolahjat. Vuosi 1939 Seurakunnan toiminta säilyi normaalina talvisodan vaikeuksista huolimatta. CEnuorten toiminta oli läheistä seurakunnan kanssa ja suhteet olivat hyvät. Kokoushuoneen puute rajoitti työtä Kajaanissa, jonne toimitettiin kannatusta 500 markkaa kuukaudessa ja kannatusta sai myös Raahe 400 markalla kuukaudessa. Sota-ajasta huolimatta tilattiin Helsingistä kokousteltta, joka puu ja teräsosineen maksoi yhteensä markkaa. Teltta vihittiin käyttöön ja kuljetettiin maakuntakierrokselle. Vuodet Kokousteltta oli ahkerassa käytössä Kainuun ja Raahen ympäristössä. Vuonna 1940 kierroksella pidettiin 98 kokousta. Pastori Matti Peltonen piti ahkerasti Jumalan pelastavaa Sana tarjolla vain yksi kokous keskeytyi pommituksen takia. Vuonna 1941 sodan vuoksi Kainuun telttakokoukset jäivät pois. Suomen vapaakirkko osti talon ja tontin Kajaanin seurakunnan työtä varten markalla. Vuosi 1942 Sodasta huolimatta seurakunnan hengellinen toiminta oli normaalia. Maaseututyö oli vähäisempää varojenkin puutteen vuoksi ja Kainuussa ei ollut sähköä, joten tilaisuuksissa oli vain takka ja pärevalo. Vuosi 1943 Sodan ja pula-ajan takia toiminta oli rajoittunutta. Kaupungista ja maalta oli väkeä runsaasti, koska ahtaat ajat toivat ihmisiä Sanan kuuloon. Seurakunta vuokrasi pikkusalin Ruotsalaiselle kansakoululle sekä kokoushuoneen k y m m e n e k s i p ä i v ä k s i Helluntaiseurakunnalle. Suomen Vapaakirkon kansanopisto perustettiin, johon seurakunta lahjoitti markkaa.

13 13 Allianssitalo Vuosi oli venäläisten ilmahyökkäys Ouluun, jolloin kirkkorakennus ja ulkorakennukset syttyivät palamaan. Vain Nummikadun puolella säilyi pieni rakennus. Ympäristössä paloi useita rakennuksia ja koko kaupungissa yhteensä 160 taloa. Tuli tuhosi huomattavan summan rahaa, kassakaapissa tili ym. Arvokkaat paperit, ainoastaan alttaritaulun kangasosan ehti Väinö Mattila viiltää irti raameista. 21. päivää ennen paloa oli seurakunnan e s i m i e s n o s t a n u t k i i n t e i s t ö n palovakuutusarvon markasta markkaan ja palopäivänä oli maksettu ensimmäinen vakuutusmaksu 4854 markkaa. Näin esimiehen toiminta toi yli markan säästön. Tulipalon vielä raivotessa oli Metodistikirkon esimies Alanne päättänyt, että jos heidän 250 metrin päässä oleva kirkko säilyy palolta, he antavat ilomielin rukoushuoneensa Vapaaseurakunnan käyttöön ja niin tapahtui. Vuosi 1945 Silloin perustettiin rakennusrahasto uuden kirkkorakennuksen rakentamista varten. Pastori Niilo Tuomenoksan välityksellä saatiin Amerikasta puntaa ja Ruotsista keräystuloja pastori Breitholtzin toiminesta. Lähteet: Mäkinen Vapaakirkollinen liike Suomessa I osa. Salmensaari. Suomen Vapaakirkko Päivä Osakeyhtiö. Hämelin, Peltoniemi. Edelläkävijät Päivä Osakeyhtiö. Keränen, M. Oulun Vapaaseurakunnan 100-vuotishistoriaa. V. Claudelinin kirjeet. Oulun Vapaaseurakunnan historiaa voit seurata Seurakuntaviesteissämme neljä kertaa vuodessa. Edelliset Seurakuntaviestit löytyvät netistä Seurakuntaviesti arkistosta osoitteesta:

14 Mitä Alfa-kurssi on merkinnyt? Alfa-kursseja järjestetään seurakunnassamme säännöllisesti. A l f a - k u r s s i e n m y ö t ä seurakuntaamme tulee jatkuvasti uusia ihmisiä. Seurakuntaviestin toimitus kysyi alfakurssin käyneen Tarjan Kostetin mietteitä alfasta ja uskosta. Kuka olet? Olen Tarja Kostet, 21-vuotias, Kajaanista kotoisin oleva opiskelija. Olen asunut Oulussa suuhygienisti opintojen myötä nyt 2,5 vuotta. Omaa perhettä ei minulla vielä ole, 4 sisarustani ja vanhempani asuvat Kajaanissa. Miten löysit tien Alfaan? Näin ilmoituksia Alfa-kurssista vapaa seurakunnalla, olen käynyt enimmäkseen nuorten illoissa, reilun vuoden ajan. Alfakurssin mainostettiin sopivan epäilijöille ja a n t a v a n p e r u s t i e t o a kristinuskosta. Päätin kysyä sinne mukaan kesällä T o t u u s - t a p a h t u m a s s a kohtaamiani ihmisiä. Yksi tuttavista lupautui kurssille hetken suostuttelujen jälkeen ja ajattelin mennä itse myös tueksi mukaan, ajattelin kurssista olevan muutenkin hyötyä melko nuorena uskovana. Miten tulit uskoon? Tulin uskoon , olin tuolloin joululomalla ja juttelin veljeni kanssa uskonasioista, hän on 14 Annareetta Vaara saanut olla Jeesuksen oma jo kymmenisen vuotta. Minulla oli elämässäni etsimisvaihe menossa, olin kysellyt mielessäni elämän merkitystä ja viikonloppu juhlimiset olivat alkaneet tuntua turhilta. Tuona mainittuna iltana sain vastauksen ja Pyhä henki kosketti sydäntäni. Pitkien keskustelujen jälkeen veljeni kysyi tahdonko minäkin ottaa Jeesuksen elämääni. Arvioin hetken mielessäni mahdollista elämänmuutosta ja ystävien suhtautumista, mutta halu pelastua vei kuitenkin voiton. Veljeni rukoili puolestani ja koin vapautta ja iloa kun syntini otettiin pois ja tulin Jumalan lapseksi. Miten koit alfa-kurssin? Minulle jäi Alfa-kurssista positiivinen kuva. Vastaanotto oli lämmin ja samoin ilmapiiri kurssin aikana. Tutustuin moniin uusiin ihmisiin ja sain uskooni vahvistusta luentoaiheista. Olin myös tyytyväinen, että mukana tullut ystävä kävi muutamalla luentokerralla ja sai kuulla lisää Jeesuksesta, sekä tutustua muihin uskoviin ihmisiin. Ryhmäkeskusteluissa oli rohkaisevaa kuulla ja j a k a a e l äm än ko kemuks i a. Alfa-leiri oli minusta parasta kurssissa. Viikonloppu ihanissa maisemissa ja uusien ystävien parissa jäi pysyvästi mieleen. Alfakurssin myötä vapaa seurakunta on alkanut t u n t u m a a n m y ö s enemmän omalta.

15 Mitä usko sinulle merkitsee? Usko vaikuttaa nykyään kaikilta osin elämääni. Olen saanut huomata monia myönteisiä muutoksia itsessäni uskoon tulon myötä. Sydämessäni on rauha, kun tiedän, että olen pelastettu ja voin vaeltaa elämän teitä yhdessä Jeesuksen kanssa. Rukoilu on minulle tärkeää, juttelen Jumalalle ja tuon kaikki huolet Hänen käsiin. Jumala on antanut myös janon kasvaa yhä edelleen uskossa ja palvella Häntä esim. kertomalla ilosanomaa myös muille ihmisille. Mikä on rakas Raamatun kohtasi? Yksi minulle rakkaista Raamatun kohdista on psalmi 121, se kertoo siitä miten Jumala on meidän auttaja, varjelija ja suojelee koko elämämme. Mitä haluaisit sanoa lehden 15 lukijoille, jotka miettivät e s i m. a l f a k u r s s i l l e menemistä? Jos et ole uskossa tai olet nuori uskossasi kurssi on juuri sinulle sopiva! FAKTAA: Alfa on kymmenen viikon mittainen mielenkiintoinen, innostava ja käytännöllinen johdatus kristinuskon peruskysymyksiin, joihin kurssilla tutustutaan luentojen ja ryhmäkeskustelujen avulla. Sana Jerusalemista ICEJ:n Israel-tilaisuus 7.4 klo Oulun Vapaaseurakunnassa Tilaisuudessa mukana Malcolm Hedding, pastori ja ICEJ:n toiminnanjohtaja Jerusalemista Ulla Järvilehto, Suomen osaston puheenjohtaja Tervetuloa

16 2lk 16 Pekka Sartolan kirja: AL AQSA Jännitysnäytelmä Lähi- Idästä Saddam Husseinin epätoivoiset suunnitelmat, yritys suistaa maailma kriisiin ja välttää edessä oleva sota ja Irakin miehitys! Suunnitteilla Naisten virkistysviikonloppu Taivalkoskella Tarkemmat tiedot löytyvät kirkon ilmoitustaululta. Lisätietoja antaa Ulla Keränen/ Lähettäjä: Oulun Vapaaseurakunta Kirkkokatu 34, Oulu