Kevätmuutto lähestyy Irjaliisa ja Eero Pulkkinen..7. Isä pääsi taivaan kotiin Jeesuksen omana Aija, Alpo ja Jaana Siponen 8-9

Transkriptio

1 1/2012

2 TÄSSÄ LEHDESSÄ: Seurakunta hengellisen kasvun paikka vailla vertaa Tommi Hintsanen 3-4 Velka kasvaa? Tuula Nykänen..4 Kaikukoon kiitoksemme runsaana Anja Hottinen.5 Kummimatkalla Thaimaassa Leena Karvonen 6-7 Kevätmuutto lähestyy Irjaliisa ja Eero Pulkkinen..7 Isä pääsi taivaan kotiin Jeesuksen omana Aija, Alpo ja Jaana Siponen 8-9 Vanhimmiston kokouksista Naistenpäivän tunnelmia Kiitos Sulle, Jumalani, armostasi kaikesta Kaija Viili..14 Miltä seurakunnassamme tuntuu ja näyttää?...15 Hallituksen kokouksista Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy Lehteen tarkoitettu aineisto mennessä joko rukoushuoneen toimistoon tai Tuula Salokankaalle osoitteeseen Lamminkyläntie 77, Lieksa tai sähköpostilla

3 T Seurakunta hengellisen kasvun paikka vailla vertaa raaginen tarina antiikin ajalta alleviivaa vahvasti yhteyden merkitystä ihmisen kasvulle. Rooman keisarilla, joka puhui latinaa, oli kiistaa kreikkaa puhuvien oppineiden neuvonantajiensa kanssa. Väittelyn aiheena oli, mikä on ihmiselle luontainen kieli. Kreikka oli ollut aiemmin maailmankieli, mutta Rooman valtakunnan laajentumisen myötä latina levisi yhä uusille alueille. Pitkien kiistelyiden jälkeen osapuolet päättivät tehdä testin. H oviin oli juuri hiljattain syntynyt vauva. Riitapukarit sopivat, että kukaan ei puhu tuolle vauvalle, ei sen enempää kreikkaa kuin latinaakaan. Sen sijaan odotettaisiin ja jännitettäisiin mitä kieltä vauva alkaisi itsestään puhua. Vauva kasvoi ja kasvoi ja muuttui yhä apaattisemmaksi. Viimein tämän julman kokeilun pieni kohde kuoli ikään kuin kuihtui pois sanomatta sanaakaan. M e tarvitsemme toisia ihmisiä kasvaaksemme. Se on meille ehdottoman välttämätöntä ihan jo meidän tavallisen inhimillisen kasvumme kannalta. Olemme oppineet monia tärkeitä taitoja matkimalla, seuraamalla muiden esimerkkiä. Olemme saaneet ohjeita, neuvoja, sääntöjä, tukea ja rohkaisua toisilta ihmisiltä. Ihmismielen tuntijat sanovat jopa, että kielteinenkin palaute ja kohtaaminen on ihmiselle parempaa kuin huomiotta jättäminen. Niin kipeästi me tarvitsemme yhteyttä. S eurakunta on uskovan hengellinen perhe. Seurakuntayhteys tarjoaa valtavan etuoikeuden päästä oppimaan Jumalasta ja Jumalan teoista toisten ihmisten elämässä. Siinä missä alun kertomus kuvaa yhteyden puutteen vaaroja, tarjoaa seurakunta ja seurakuntayhteys valtavan positiivisen mahdollisuuden yhteyden kokemiseen, kasvuun ja hengelliseen kasvuun. Erilaisuus mahdollistaa monet erilaiset työmuodot mutta samalla myös haastaa meitä kasvuun. Raamatun sanoin: Rauta rautaa hioo, ihminen hioo ihmistä. (Sananl. 27:17). Hengellisesti pääsemme oppimaan Jumalan rakkaudesta ja armosta, miten hän pitää meistä huolen ja kasvattaa. Miten Jumalan Henki toimii erilaisten armolahjojen kautta. Miten eri seurakunnan palvelutehtävät tuovat oman osansa kokonaisuuden toimimiseen. E i liene toista vastaavaa yhteisöä, joka keräisi niin erilaisia, eri ikäisiä, eri kansallisuuksiin ja kieliin kuuluvia ihmisiä rakkauden pohjalta yhteen kuin seurakunta. Eikä liene toista samankaltaista yhteisöä, jossa osallisuus ei riipu omista kyvyistä tai inhimillisistä ominaisuuksista vaan Jumalan luomistyöstä ja Jeesuksen sovituksesta. Eikä ainakaan mikään toinen yhteisö voi sanoa, että meidän perustajamme on Jeesus ja tässä yhteydessä on Jumalan Hengen vaikutus.

4 S eurakuntayhteydessä on kaksi puolta. Toisaalta seurakunnalla yhteisönä ja siinä erityisesti seurakunnan johdolla on vastuuta yhteydestä yksilöihin ja tämän yhteyden vaalimisesta. Tämän takia olemme vanhimmistona mm. tekemässä laajaa kierrosta seurakuntalaisten keskuudessa. Tietenkään pelkät erityisjutut eivät riitä, vaan ennen kaikkea tarvitaan arkipäivän yhteyttä ja huolenpitoa. Asian tärkeyden, ja joskus myös vaikeuden, takia rohkenen pyytää esirukousta omalle palvelutyölleni, vanhimmistolle ja muille eri tavoin vastuutehtävissä oleville, jotta voisimme olla rakentamassa yhteyttä, elämässä yhteydessä ja pitämässä huolta niistä, joilla ei ole mahdollisuutta omalta osaltaan olla yhteydessä. T oisaalta seurakuntayhteydessä jokaisella jäsenellä yksilönä on oma vastuunsa omasta osallistumisesta ja yhteyden rakentamisesta omalta osaltaan. Poisjääminen ei ole valitettava asia vain henkilön oman elämän kannalta, vaan silloin myös yhteisö menettää. Tässä pienillä asioilla saadaan paljon aikaan. Ystävällinen tervehdys, pieni puhelinsoitto tai viesti, toisen oikea kuunteleminen ovat kallisarvoisia, mutta eivät kalliita asioita. Yksi tärkeä näkökulma on kaikenlaisten yhteyttä hajottavien tekijöiden varominen. Näistä Raamattu varoittaa ennen kaikkea panettelusta, joka kehotetaan laittamaan pois. P idetään kiinni seurakuntayhteydestä! Arvostetaan sitä ja toisiamme! Rukoillaan ja siunataan seurakuntaa ja toisiamme! Näin taivaan todellisuus tulee kosketeltavaksi meidän elämässämme! Tommi Hintsanen Velka kasvaa? Anna meille meidän velkamme anteeksi Meidän velkamme kasvaa joka päivä ilman että siihen edes korkoja lisättäisiin. Me emme pysty huolehtimaan edes yhden päivän velasta. Emme pysty vakiinnuttamaan velkaa tietylle tasolle, jota sitten kävisimme vähitellen lyhentelemään. Sitä me kovasti yritämme, mutta velka vaan kasvaa päivä päivältä suuremmaksi meidän päätöksistämme huolimatta. Olemme siinä aivan voimattomia. Emme hallitse tilannetta. Mutta velkojamme on päättänyt antaa velkamme anteeksi, koko summan. Ja tulevatkin päivät menevät hänen laskuunsa Nöyryyttävää vai? Mutta nöyrille Hän antaa armon. Lainan päivän jälkeisenä päivänä Tuula N.

5 Kaikukoon kiitoksemme runsaana! Kun Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen nousi taivaaseen, Hänen opetuslapsistaan sanotaan, että he osoittivat Hänelle kunnioitustaan ja täynnä riemua ylistivät Jumalaa alati Luukas 24: Taivaallista jumalanpalvelusta Patmos-saarella seurannut Johannes näki, miten myös valtaistuimen edessä lausuttiin maahan heittäytyen: Herra meidän Jumalamme! Sinä olet arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja vallan, sillä sinä olet luonut kaiken. Kaikki mikä on olemassa, on sinun tahdostasi luotu! Ilm.4: Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan kunnian, kirkkauden ja ylistyksen. Ilm.5: 12 Meille Kristuksen yhteydessä eläville kuuluu kehotus: Kaikukoon kiitoksenne runsaana Kol.2: 7 Kunpa rukoillessa enemmän katselisimme ja tunnustaisimme Jumalan valtasuuruutta, pyhyyttä, hyvyyttä, viisautta, laupeutta ja kunniaa. Joskus minua vaivaa aivan kuin hengellinen likinäköisyys. Ajatukseni askartelevat vain jossakin vaikeassa asiassa. Löytäisinkö vielä sen kiitollisen sävelen? kyselee Lasse Heikkilä laulussaan. On armoa, kun saan havahtua näkemään pidemmälle, Jumalaan ja hänen mahdollisuuksiinsa. Silloin kiitollisuus täyttää mieleni ja kuljen kevein askelin. Minulla on pieni usko suureen Jumalaan, mutta ei vuoria siirräkään minun uskoni vaan Jumala on joku sanonut. Uskomme vahvistuu suuren Jumalan katselemisesta. Jumalaa lähestytään eri tavoin seurakunnissa. Toiset lähestyvät Häntä hillitysti kunnioituksen ja pyhän pelon vallassa. Toisaalla Jumalaa lähestytään tuttavallisemmin. Paavalikin tapasi matkoillaan monenlaista väkeä. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, kreikkalaiset etsivät viisautta. 1 Kor.1: 22. Ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus Paavali opasti heitä 1 Kor.1: 24 Kristuksen takia Jumalalla on varaa valita se mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. Näin ei yksikään voi ylpeillä Jumalan edessä. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa olette, jonka Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi 1 Kor. 1: Nöyryydestä nouseva kiitos ja ylistys ovat aidointa. Juuri sinä saat virittää laulun. Ylistä ja iloitse Hänen kunniastaan, Psalmi 149:5. Ylistä raikuvin torvin, harppua ja lyyraa soittaen, tanssien ja rumpua lyöden, huilua soittaen, symbaalien helinällä, riemukkain symbaalein! Psalmi 150: 3-5 Anja Hottinen

6 Kummimatkalla Thaimaassa Kummilapsia on tavattu kolmessa eri oppilaskodissa Hong Ma Soissa. Lapset ovat vuoristoheimoista. Täällä on useita, eri kieliä puhuvia vuoristoheimoja. Lapsilla ei olisi mitään mahdollisuutta käydä koulua, jos ei olisi mahdollisuutta asua ilmaiseksi koulun lähellä. Kotikylät sijaitsevat kaukana, vaikeiden kulkuyhteyksien takana. Fidan ylläpitämissä oppilaskodeissa on yhteensä satoja lapsia. Oppilaskodissa lapsista pidetään hyvää huolta. Ruuan ja asunnon lisäksi he saavat ohjausta koulutehtävissä ja heille opetetaan käytännön taitoja esim. ruuanlaittoa, puutarhan hoitoa. He voivat osallistua musiikin ja englannin opetukseen. Tällä hetkellä kodilla on kolme Fidan harjoittelijatyttöä. Englannin opetus on yksi heidän tehtävistään. Itse koulunkäynti tapahtuu valtion kouluissa kaupungilla. - Oppilaskodin vastaavat ovat Helena ja Toivo Karvonen. Lapset käyvät kirkossa sunnuntaisin. Noin puolet lapsista on uskossa. Lapset olivat harjoitelleet lauluja meille kirkossa esitettäväksi. Pääkodin 68 lasta lauloivat kuorossa. Siis nekin lapset lauloivat, jotka eivät ole uskossa. Mukana oli animisteja ja buddhalaisia. Laulu oli vaikuttavaa. Kyyneleet valuivat pitkin poskiani, ilon kyyneleet. Lapsia rakastetaan. He ovat oppineet halimaan, kun heitä on halittu. Normaalisti thaikulttuurissa ei halita. Eilen illalla emme meinanneet päästä pois kodilta, kun lapset itkivät ja halivat meitä kummeja. Me kummitkin itkimme. Haikeaa oli erota. Sydämemme jäi vuoristoheimolasten luokse. Koko seurueemme, 22 henkilöä, on täysin myyty kummityölle. Emme olisi uskoneet, jos emme olisi omin silmin nähneet, miten paljon hyvää meidän pieni kuukausikannatuksemme onkaan saanut aikaan. Näytän dioja matkaltamme seurakunnassa heti, kun sellaiseen tarjoutuu tilaisuus. Pääsette näkemään kuvia rakennuksista, joissa lapset asuvat, ja ennen kaikkea kuvia

7 syötävän ihanista lapsista. Otin pieniä videopätkiäkin. Jos ne ovat onnistuneet, kuulette myös heidän upeaa lauluaan. Nyt olemme Chiang Maissa. Huomenna jatkamme bussilla kohti etelää. Vuoret jäävät taakse ja alkaa laaja tasanko. Saan tavata kummilapseni, jota olen kannattanut yli kymmenen vuotta. Tuomo sai tavata omansa jo pari päivää sitten. Tapaaminen oli koskettava. Kerron siitäkin sitten esityksessäni seurakunnassa. Kirjoitan tätä hotellin aulassa. Thaikielistä kalkatusta kuuluu taustalla. Pitänee kömpiä hotellihuoneeseen. Huomenna on aikainen herätys kostean helteisessä Koillis-Thaimaan illassa. Rakkain terveisin, Leena ja Tuomokin Kevätmuutto lähestyy Hola! = Terve! espanjaksi. Jälleen kevät lähenee ja muuttolinnut valmistelevat lähtöä pohjoista kohti. Meidän 22. talvemme Kanarian saarilla alkaa täyttyä. Olemme tämän talven olleet mukana turistikirkon työssä Teneriffan saaren pohjoispuolella Puerto de la Cruzissa, missä aiemmin vuosina olimme neljä talvea. Olemme kohdanneet suomalaisia kaduilla, kaupoissa ja rukoushuoneella. Ja joka paikassa missä liikumme kutsumme ihmisiä suomalaisiin hengellisiin tilaisuuksiin. Eräskin moitti Jumalaa maailman tilanteen vuoksi. Miksi Jumala sallii kaikenlaista pahuutta maailmassa? Vastasin: Emme kai syytä liikenneministeriä kaikista liikenneonnettomuuksista? Meille on annettu ajo-ohjeet liikenteessä ja samoin meillä on Raamattu, jonka ohjeita noudattamalla me selviämme elämän tilanteista. On ollut ilo nähdä paljon uskomattomia ihmisiä kokouksissa. Rukousvastauksiakin olemme kokeneet. Rukoillaan että Herra lähettäisi työmiehiä elopellolle. TYÖTÄ ON PALJON, mutta työmiehiä vähän. Siunaavin terveisin Irja Liisa ja Eero Pulkkinen

8 Isä pääsi taivaan kotiin Jeesuksen omana Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut. 2 Kor.5:17 O li kuultu kaikenlaisia ennusteluja tulevasta vuodesta 2012, että se on oleva muutosten vuosi. Muutokset alkoivat meidän kohdallamme jo alkuvuodesta, kun isä oli puunajossa. Siellä hänelle sattui tapaturma, joka johti vakaviin sisäisiin vammoihin. Herran armosta hän kerkesi Kuopion yliopistolliseen sairaalaan suureen ja vaativaan leikkaukseen. Minä lohdutin itseäni ja muita Raamatun lupaukseen vedoten Ap.16:31: Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi, että isä on ollut vuosikaudet niin paljon rukouksen kohteena, ettei Herra laske häntä jumalattomana kuolemaan. Hän selvisi siitä leikkauksesta, mutta alkoi tulla komplikaatioita toinen toisensa perään ja rupesi näyttämään siltä, että hän ei enää toivu. Meillä oli suuri huoli siitä, minne hän oli joutumassa koska oli vastahenkeä Herran sanaa kohtaan. Rukoilimme toki valtavasti hänen parantumisensa ja sielun pelastumisen puolesta, mutta luotin koko ajan Herran lupaukseen. S itten eräänä sunnuntai-iltayönä lääkäri oli soittanut veljellemme, joka oli yhteysmiehenä meidän ja sairaalan välillä, että tulkaa aamulla, mitään ei ole enää tehtävissä. Niinpä me huusimme Herran puoleen ja syöksyimme aamulla Joensuuhun sairaalaan äiti, koko lapsijoukko ja osa lapsenlapsistakin hyvästelemään kuolevaa isä. Kun pääsimme sinne, isä ei ollutkaan kuolemassa; hengitti itse ja oli aivan tajuissaan ja älyissään ja pystyi hyvin juttelemaan ja tuumasi, että nyt hän jättää puuhommat pojille ja rupeaa hoitamaan itseään. Lääkärikin oli ihmeissään, kun yöllä oli tapahtunut ihmeellinen toipuminen. Ja isä oli varmasti kokenut muutakin, koska hän oli aivan erilainen kuin muulloin siellä käydessämme. Leppoisa ja rauhallinen, seesteinen eikä vaatinut päästä kotiin. KIITOS HERRALLE. Ja hän otti vastaan, kun aloimme puhua hänelle lempeästi Jeesuksen rakkaudesta ja mitä Hän on isänkin puolesta tehnyt. Kuunteli, myönteli ja nyökytteli. Kun Alpo kysyi, saammeko rukoilla hänen puolestaan, hän lupasi ja oli hyvin liikuttunut kun pidimme käsiämme hänen päällään, voitelimme öljyllä, rukoilimme ja siunasimme häntä. Lääkäri sanoi, että yritetään vielä hoitaa, mutta eipä auttanut enää maallinen hoito, eikä Herrakaan parantanut häntä tässä ajassa. P erjantaina meidät taas hälytettiin sinne. Kun pääsimme isän vuoteen äärelle, huomasimme, että nyt pitää sielunvihollinen hänestä kiinni. Hän oli hyvin rauhaton, epätoivoinen ja tuskainen. Ei fyysisesti koska sai hyvin kipulääkitystä, mutta tuskissaan aneli päästä kotiin. Katsoi jokaista vuorollaan ja aneli, hae auto ja vie minut kotiin. Alpo vie minut pois Se oli sydäntä särkevää. Pikkuhiljaa hän kuitenkin rauhoittui, kun pidimme käsiämme hänen päällään ja pidimme käsistä ja silittelimme otsaa ja päätä ja rukoilimme. Sitten iltamyöhällä saapui enkeli paikalle sisar hento valkoisen muodossa. Hän toi odotustilaan kahvia, mehua ja voileipiä ja sanoi, että syökää välillä. Hän ymmärtää meitä, kun on ollut samassa tilanteessa itse. Silloin Jaana sisko sanoi, että menkää te ensin syömään, minä olen sen aikaa isän luona ja syön sitten. Näin Herra järjesti rauhallisen siunatun hetken kolmen kesken Jeesuksen, isän ja Jaanan kanssa. I sä, minä olen tässä sinun kanssasi, toiset lähtivät ottamaan palasta, sanoin kun isä hätääntyneenä vilkuili toisten perään. Sinähän lupasit isä hoitaa itseäsi ja me ollaan täällä sinun hupina niin pitkään kun tarvitaan. Isä nyökytteli myöntymisen merkiksi ja rauhoittui kun silittelin kasvoja ja pidin kädestä kiinni. Minulle tuli siinä hetkessä hyvin voimakkaasti kehotus kysyä isältä ne ratkaisevat asiat, jotka varmistavat hänelle taivastien. Isä, tunnetko sinä Jeesuksen, Jumalan Pojan? Isä vastasi nyökytellen hengitysmaskinsa takaa: tunnen, tunnen

9 minä. Isä, uskotko, että Jeesus Kristus on kuollut ristillä sinun syntiesi vuoksi? Uskon, isä henkäisi. Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä, kaikki sinun syntisi on anteeksi annettu ja nyt isä, sinulla ei ole mitään hätää, ei tässä ajassa eikä iankaikkisuudessa. Ei mitään hätää, ei mitään hätää, henkäili isä. I stuin siinä liikuttuneena, helpottuneena ja Jeesusta kiittäen, kun havahduin aikaan isän sanoessa niin nätisti: minua pissittää. Isä anna vain pissin tulla, sinullahan on se katetri. Ai niin onkin, vastasi isä. Hymyilytti, kun ajattelin kuinka rouhevan elämän eläneenä miehenä, hänen ilmoituksensa tuli kuin pieneltä lapselta ja Jumalan lapsena hänen kielenilmaisutkin muuttuivat sen mukaiseksi. Aija tuli samassa huoneeseen ja sanoin hänelle, että isää pissittää ja isäpä tuntee Jeesuksen. Aija kiitti Jumalaa ja sanoi isälle, että taivaassa tavataan ja siellä on juhlat. Klo isä sai kipulääkettä ja nukkui koko yön viiteen asti, jolloin alkoi silmiään aukoa, mutta huomatessaan läsnäolomme hän oli hyvin levollinen, vaikka näinkin hänen välillä kipuilevan. Hoitaja kävi antamassa kipulääkettä ja tehtiin normaalit hoitotoimenpiteet siinä aamun kuluessa. Isä ei sanonut mitään, ei hätäillyt pois ja nyökytteli vain sanoen pienen sanan, kun osa läheisistä sanoi lähtevänsä saunanlämmitykseen ja tulevansa sitten myöhemmin uudestaan. I ltapäivällä isä alkoi irtaantua tästä ajasta ja saimme olla veljieni kanssa saattamassa isää kädestä kiinni pitäen iankaikkisuusmatkalle. Ne olivat herkkiä ja kauniita hetkiä. Hyvää matkaa rakas isä, lähde vain Jeesuksen mukaan, sanoin, kun hän katseli kauas kaukaisuuteen. Silitellessäni hänen otsaansa, hän sulki silmänsä ja nukahti kauniisti, rauhallisesti ja seesteisesti. P alasimme huoneeseen sen jälkeen kun hoitajat olivat valmistelleet isän kappeliin vietäväksi ja sanoin: ruusut tuoksuvat. Ei ole ruusun tuoksu, tämä on jokin muu tuoksu, jossa on jotain tuttua, mutta en osaa yhdistää sitä nyt mihinkään, sanoi veljeni. Ei, ei ole ruusun tuoksu, vaikka tuttu tuoksu on, totesin itsekin, ja ihmettelin siinä ääneen, että balsamoivatko hoitajat isän, kun niin hyvälle tuoksuu koko huone. Olin niin onnellinen, että Kristuksen läsnäolo oli siinäkin hetkessä niin konkreettisesti todistettavissa ja Hänen tuoksunsa sai myös veljeni tuntea. Halusimme katsoa vielä isän kasvoja ja nostimme liinaa. Aivan kuin hymyilisi, sanoi veljeni. Tule katsomaan miten kauniisti isä napottaa, sanoin nuoremmalle veljelleni. Kasvot olivat niin sievät ja rauhalliset. Saatoimme isän kappelin ovelle asti ja niin jätimme hänet Taivaallisen Isämme parhaaseen huomaan. L ämpimät kiitokset seurakuntalaisille esirukouksistanne ja myötäelämisestä tätä matkaa käydessämme. Aija, Alpo & Jaana Siponen Isän käsi kädessäni

10 Vanhimmiston kokouksista 4.1., ja Tilaisuudet Joka kokouksessa olemme käyneet läpi palautetta ja kokemuksia tilaisuuksista sekä suunnitelleet tulevia kokouksia ja niiden mahdollisia painopisteitä. Tulevia tapahtumia: - Yhteiskristillinen pääsiäismusikaali ev.lut. seurakunnan kanssa. Esitykset ev.lut. kirkossa 3. ja 4.4. sekä helluntaiseurakunnassa 6.4. klo maakunnallinen nuorisopäivä Lieksassa - Päätimme järjestää helluntaiviikonlopun aikaan seurakunnan avoimet ovet tapahtuman, jossa huomioidaan Suomen helluntaiherätyksen 100-vuotinen historia. Valitaan vuosikokouksessa työryhmä suunnittelemaan tapahtumaa. Tulevia vierailijoita: 4.3. Päivi Asikainen Kikkis (Anne Mikkola), Salla Söderling, kahvitus Hyvä Sanoma ry:n (entinen Sisälähetys) hyväksi nuortenpäivän konsertin esiintyjäksi Minea 5.5. Hannu Lahtinen, koulutusta muslimin kohtaamiseen Seppo Huotari, Stefanos-lähetys, tilaisuus vainottujen kristittyjen tilanteesta 2. Lähetystyö Kävimme läpi Pohjois-Karjalan ulkolähetys ry:n hallituksen kokouksien asiat. Päätimme esittää P-K:n ulkolähetys ry:n vuosikokouksessa Tommia seurakuntamme edustajaksi hallitukseen. Päätimme osaltamme hyväksyä helluntaiherätyksen lähetystyössä mukana olevien yhdistyksien yhteisen uuden lähetysstrategian. 3. Talvipäivien palaute Kokemus Seinäjoella pidetyistä talvipäivistä oli todella hyvä. Ilmapiiri ja sanoma oli haastava mutta samalla rohkaiseva sekä innoittava. Pääpuhujan Malcolm Heddingin raamattutunneilla oli vahva ajatus siitä, että seurakunta ottaisi paikkansa ja mahdollisuutensa tosissaan. Talvipäivien raamattutuntien äänitteet ovat kierroksella seurakuntalaisten keskuudessa. Talvipäivillä hyväksyttiin esitys uudesta seurakuntapainotteisesta äänestyskäytännöstä lähes yksimielisesti. Lisäksi hyväksyttiin uusi lähetysstrategia. 4. Seurakunnan jäsenasiat Totesimme jäsenistössä tapahtuneet muutokset. Lisäksi suunnittelimme vanhimmiston seurakuntakierrosta ja keskustelimme tapaamisissa esille nousseista asioista. 5. SLK-tutkimus Päätimme toteuttaa kevään aikana toisen kerran SLK-tutkimuksen. 6. Maakunnallinen evankeliointihanke Päätimme tukea Juuan maakunnallisille päiville tulevaa ehdotusta, jossa maakunnan evankelioimisesta kiinnostuneet Salla Söderlingin johdolla laatisivat vuoden kestävän suunnitelman jonkun heikossa hengellisessä tilanteessa olevan paikkakunnan tilanteen edistämiseksi. Todennäköisin kohde olisi Enon rukouspiiri.

11 7. GLS-johtajuuskoulutus Joensuussa Global leadership summit on kansainvälinen johtajuuskoulutustapahtuma, joita järjestetään eri puolilla maailmaa. Yksi tänä vuonna Suomessa järjestettävistä koulutuksista on Joensuussa Varasimme 5 paikkaa seurakunnallemme tähän koulutukseen, joka sopii niin kokoaikaisessa kuin myös vapaaehtoisessa hengellisessä työssä oleville. Koulutus keskittyy Raamatun pohjalta omien johtajuustaitojen ja mahdollisuuksien kehittämiseen kansainvälisen videomateriaalin ja ryhmätöinä tehtävän työkirjan avulla. Koulutuksen hinta on 60. Jos haluat osallistua, ota yhteyttä Tommiin. Hän elää! Hän elää! - yhteiskristillinen pääsiäisen musiikkinäytelmä esitetään helluntaiseurakunnassa 6.4. kello sekä evankelisluterilaisessa kirkossa 3.4. klo ja 4.4. klo Musiikkinäytelmä esitetään myös koululaisille. Rukoillaan, että esitykset voisivat puhutella ja hiljentää kuulijat pääsiäisen tapahtumiin. Muutoksia jäsenistössä Uusia jäseniä (kastetut) Tanja ja Jukka Turunen Elli Hintsanen Poistuneet Ari Hautamäki siirtotodistuksella Reima Ruokolainen muuttanut Taivaan kotiin Esirukousaihe Rukoillaan ensi kesän lastenleirin puolesta, että leiripaikka järjestyisi. Hämeenjärven leirikeskus on myynnissä ja kaupunki perunut kaikkien varaukset, meidänkin.

12 Naistenpäivän tunnelmia Olet arvokas, vaikka olisit maahan poljettu, rutistettu kasaan muiden silmissä. Mahdottomuuksien raja mahdollistaa Jumalan työn. Kun tunteille tulee tilaa, tulee myös kipua. Koskettavia puheita ja koskettavaa ylistystä. Hyvää ruokaa ja kakkua. Päivän alussa ensimmäisen puolen tunnin aikana sain jo paljon. Äidin tehtävä on suurin tehtävä. Evankelistoja ja sananjulistajia on lapsilleni monia. Heidän kauttaan lapset saavat sanallisesti kuulla evankeliumin. Lapsillani on vain yksi äiti. Syvälle luotaava, hoitava, armorikas naistenpäivä. Hengenravintoa, jossa pureskeltavaa riittää tulevinakin päivinä, kun aiheita käy yksityisesti läpi omassa sisimmässä. Yhtenäinen paketti Lahjan avauksen ja juontojen, Suvin laulujen sekä Pirkon opetuksen kanssa. Lisäyksenä hyvä ruoka ja täytekakkukahvit sekä tietysti me jokainen osallistuja. Taivaan Isälle suuri KIITOS huolenpidosta! "Vääristä ajatusmalleista, rikkinäisyydestä ja toisten lyömistä leimoista voi eheytyä/tervehtyä. Anteeksi antaminen kannattaa. Se alkaa tahtomisesta. Olet sidottu muuten itse häneen, jolle et anna anteeksi. Mielestäni Lahja on hyvä esimerkki eheytyjästä." Pirkko Muhonen toi herätteleviä, lämpimiä, turvallisia ja armollisia sanoja Jumalalta. Naistenpäivä oli lepohetki arjen keskellä. Koskettava Pyhän hengen läsnäolo mursi muurit ja herätti halun päästä lähemmäs Herraa. Ihanan armollista on ajatella, että Herran silmissä jokaisella "ruumiinosalla" seurakunnassa on paikkansa/tehtävänsä ja kaikki ovat yhtä arvokkaita, lohduttavaa puhetta

13 tällaiselle seurakunnassa arvottomuutta kokevalle. Päivästä jäi paljon reppuun evästä ja rohkaisua ihan arkiseen työhön. Jumala on arjen kipujen keskelläkin meidän kanssamme. Minulle merkkasi kyseinen päivä hyvin paljon, sain elämääni uutta. Asiat, joista Pirkko Muhonen puhui, olivat hyvin elämänläheisiä, niitä kuunteli aivan ahmien. Onhan raamattuun kirjoitettu ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta joka lähtee Jumalan suusta. Täytyy sanoa, että sain hoitavaa ravintoa, elämänläheisesti puhuttuna ja nimen omaa naisena eläen. Pirkon puhe tuli hyvin kuulijakunnan tasolta. Ja mikä parasta, asiat esitettiin naisen näkökulmasta, niin kuin nyt naisten päivillä kuuluukin! Pirkko niin elämänläheisesti jakoi kokemuksia elämästä, mitä voi tapahtua kun rukoilee ja luottaa yksin Jumalaan sekä hyväksyy virheetkin, mitkä elämässään on tehnyt. Kaikesta huolimatta Jumala käyttää, Hän ei tuomitse eikä laita sivuun. Itsetunto, asenteet ja hyvinvointi Kevätkauden Krito alkaa klo aiheena itsetunto, asenteet ja hyvinvointi.

14 Kiitos Sulle, Jumalani, armostasi kaikesta Viime tiistain rukouskokouksessa (ystävänpäivänä) heräsin eri tavalla ajattelemaan uskonelämääni, kun Tommi aluksi teki sellaisen ehdotuksen, että jos nyt aluksi rukoiltaisiin niin kuin minä-lähtöisesti. Ei esirukousaiheita pyytäen, vaan niin että mietitään ja kiitetään mitä itse kukin olemme Jumalalta saaneet, ja mitä se on meille itse kullekin antanut ja minkälaisen elämän. Siinä meistä muutama sitten nousi seisomaan kiittäen siitä kaikesta, mitä on kokenut uskonelämänsä aikana. Vielä näin jälkeenpäinkin olen havahtunut ajatuksissani, että loppujen lopuksi miten harvoin tulee keskityttyä siihen, mitä itsellä on ja mitä on saanut. Usein tulee rukoiltua jonkin asian, työn, terveyden tai toisen esirukouspyynnön vuoksi, pyytäen sitä tai tätä tai kiittäen rukousvastauksista. Mutta harvemmin siitä, mitä on Jumala antanut. Monesti kun menemme rukouskokoukseen, meillä on omat asiamme mielessä, minkä puolesta rukoilemme, useimmin anomme. Minulle ainakin oli mielenkiintoista aivan kuin syventyä kiitämään ja ylistämään siitä, mitä Jeesus minulle on tänään ja mitä oli silloin kun hän avasi minun silmäni ottamaan hänet vastaan omana henkilökohtaisena Vapahtajana ja mitä kaikkea hän on minulle tehnyt ja mitä kaikkea avannut ja antanut. Kyllähän me jokainen sitä silloin tällöin ohi mennen pelastuksesta kiitämme, mutta jotenkin tuo yhteinen paneutumisemme asiaan herätti minussa ainakin sellaisia ajattelemisen aiheita. Kun uskon alkuaikoina mittailin mielessäni, uskallanko antaa elämäni Jeesukselle, mitä työkaverit, omaiset ja ystäväni ajattelevat, nyt olen huomannut, että enemmän olen saanut kuin menettänyt! Hyvää ja siunausrikasta kevään odotusta! Kaija Eväät elämään on Fidan organisoima lipaskeräys, jonka tuotto menee tänä vuonna Kenian ja Pohjois-Korean nälän vastaiseen työhön. Keräyksen tuotolla rahoitetaan ruokahuollon kehittämistä, joka auttaa nälänhätäalueita pitkällä ajalla. Keräysaika on viikko 19. Keräys toteutetaan paikallisten helluntaiseurakuntien kautta, jolloin seurakunta saa hyvän tilaisuuden paitsi osallistua keräykseen niin esitellä herätysliikkeemme tekemää kattavaa ja hyvää ulkomaantyötä. Keräyksen yhdyshenkilönä seurakunnassamme on Olavi Kilpeläinen. Voit ilmoittautua hänelle, jos haluat osallistua keräykseen. Lisää tietoa keräyksestä Fidan nettisivuilta

15 Miltä seurakunnassamme tuntuu ja näyttää? Pari vuotta sitten teimme seurakunnassamme seurakunnan luontaisen kehityksen -tutkimuksen (SLK). Silloin noin 30 seurakuntalaista vastasi neljän sivun lomakkeella oleviin erilaisiin väittämiin omista kokemuksistaan seurakunnan elämästä. Suuri kiitos vielä heille! Lomakkeessa selvitettiin seurakuntalaisten kokemuksia kahdeksaan asiakokonaisuuteen, joiden on mittavassa maailmanlaajuisessa tutkimuksessa todettu olevan merkittäviä seurakunnan hyvinvointiin ja kasvuun. Nämä kahdeksan tekijää olivat: 1. Valtuuttava johtajuus 2. Lahjoihin perustuvat palvelutehtävät 3. Intohimoinen hengellisyys 4. Toimivat rakenteet 5. Innoittava jumalanpalvelus 6. Kokonaisvaltaiset pienryhmät 7. Tarveperustainen evankeliointi 8. Rakkaudelliset ihmissuhteet Samaisen pohjatutkimuksen mukaan näiden kahdeksan eri tekijän yhtäläinen vahvuus on oleellista seurakunnan tasapainoiselle elämälle ja kasvulle. Eli vain joidenkin osien vahvuus ei riitä, koska silloin heikot osa-alueet muodostuvat kasvun esteiksi. Siksi myös jatkotyöskentelyssä tulisi keskittyä parantamaan heikointa / heikoimpia alueita. Oman seurakuntamme kohdalla kaksi heikointa osa-aluetta olivat rakkaudelliset ihmissuhteet ja kokonaisvaltaiset pienryhmät. Näistä keskityttiin erityisesti ihmissuhteiden kohentamiseen. Tuloksia käytiin läpi useissa keskusteluilloissa, joissa asioita pohdittiin niin ryhmissä kuin yhdessäkin monista eri näkökulmista. Keskustelut olivat antoisia ja niissä tuli esille monia tärkeitä asioita. Monia hyviä ehdotuksia tuli ja useita niistä on toteutettukin. Asiaa on lisäksi huomioitu opetuksessa ja sielunhoitopäivissä ja niiden sisällöissä. Suuret kiitokset myös keskusteluiltoihin osallistuneille, olette antaneet tärkeän panoksen! Nyt on tullut aika tehdä uusi tutkimus. Kaksi vuotta on kulunut, ja on mielenkiintoista nähdä, ovatko asiat joltain osin muuttuneet. Kevään aikana noin 30 seurakuntalaista pääsee täyttämään saman kyselylomakkeen. Täyttämiseen menee aikaa min. Toivon ja pyydän, että tämän verran aikaa voisi uhrata hyvin tärkeän kokemuksesi ja mielipiteesi esille tuomiseen. Jos aikataulu toteutuu suunnitellusti, niin loppukeväästä voisimme vielä järjestää keskusteluillan uusien tuloksien tiimoilta. Lisää SLK-tutkimuksesta voi lukea aikaisemmista Seurakuntaviesteistä tai SLK:n Suomen nettisivuilta osoitteesta Ahdistava armo Pastori, Mth Tapio Kyyhkysen teos nostaa esiin tärkeän näkökulman Jumalan armosta: sen, kuinka armo voi myös ahdistaa. Ajatus Jumalan armosta tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, silloin kun ihmisellä on väärä jumalakuva. Kirjassa esitellään erilaisia vääriä kuvia Jumalasta, kuten vetäytyvä, syyllistävä, hylkäävä, rankaiseva ja suorituksia mittaava Jumala. Kirjoittaja selvittää myös perusteellisesti, mikä on Raamatun lehdiltä nouseva Jumalan pelastava armo ja kuinka se voidaan kokea. Kirja sopii ihmisille, joilla on vaikeuksia uskoa armolliseen Jumalaan, mutta se on erinomainen apuväline myös pastoreille ja sielunhoitajille.

16 Seurakunta Pastori p (toimisto) toimistoaika ti klo Tommi Hintsanen p Vanhimmisto Lassi Drake Esko Happo p p Esa Kananen Hannes Partanen p p Mauno Viili Voitto Oinonen p p Tuomo Karvonen Hallitus Esko Happo (pj.) Hannu Muikku p p Jarmo Lonkainen Arja Ehrukainen p p Esa Kananen p Karjalan työ Rahastonhoitaja Seurakunnan pankkitili Aimo Hottinen p Leena Karvonen p Pielisen Osuuspankki FI (IBAN-muoto) viestitiedoksi 101 seurakunta tai 390 lähetystyö Lisää yhteystietoja löytyy nettisivuilta osoitteesta Sieltä löytyy myös tapahtumakalenteri, jossa on tietoa seurakunnan toiminnoista.

17 Mulla suuri on Vapahtaja, Joka kuoli mun eestäni. Sydänverensä kallis vuoti. Sillä maksoi mun velkani. Jeesus ristille naulittiin, Tähden synteini naulittiin. Kuoli eestäni Hän, Mä sain elämän, Jeesus ristille naulittiin. Hl 96