Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto OECD:N KOULUTUSPOLITIIKKAKOMITEAN KOKOUS PARIISISSA

Transkriptio

1 OPETUSMINISTERIÖ KOKOUSMUISTIO Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto OECD:N KOULUTUSPOLITIIKKAKOMITEAN KOKOUS PARIISISSA Suomen edustajat: Opetusneuvos Jorma Ahola, OPM Erityisasiantuntija Heikki Kokkala, OECD-edustusto Tiivistelmä Jäsenmaat priorisoivat vuosien työohjelmaan tarjolla olevat hankkeet niiden relevanssin, kansallisen toteutettavuuden ja "value for money"n suhteen. Koulutuspääosasto/CERI osallistuu OECD:n innovaatiostrategian inhimillistä pääomaa koskevan osion tuottamiseen. OECD-maiden opetusministeriöiden kansliapäällikkökokous pidetään Soulissa. Kokouksen yleisteemana on "political economy of reform" eli asetettujen politiikkatavoitteiden vieminen käytäntöön. OECD:n neuvostolle suositeltiin koulurakentamisohjelma PEB:n ja korkeaasteen koulutusinstituutioiden johtamisohjelma IMHE:n toimikausien jatkamista vuosille Esityslistan hyväksyminen EDU/EDPC/A(2008)1/REV2 Hyväksyttiin etukäteen jaettu esityslista. 2. Toimihenkilöiden valinnat Komitean puheenjohtajaksi valittiin vuodeksi edelleen Tanskan Torben Rasmussen. Byroon jäseniksi valittiin Keray Henke (Kanada), Jorma Ahola (Suomi), Nadine Prost (Ranska), Yukitsugu Ono (Japani) ja Hyung Yeel Koh (Korea). Komitean edustajiksi INES Advisory Groupiin valittiin Marcel Smits van Waesberghe (Hollanti), Frances Kelly (Uusi-Seelanti) ja Hans-Åke Öström (Ruotsi). Lisäksi päätettiin, että jäljellä oleva yksi paikka kuuluu uuden byroon jäsenelle. Komitean kokouksen jälkeen pidetyssä byroon kokouksessa paikalle valittiin Keray Henke. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen EDU/EDPC/M(2007)2 Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.

2 2 4. Johtajan suullinen katsaus Koulutuspääosaston johtaja Barbara Ischinger käsitteli katsauksessaan mm. seuraavia aiheita: - järjestön horisontaalisia hankkeita: terveys, vesi, maahanmuutto, ilmastonmuutos, innovaatiostrategia, political economy of reform - kandidaattimaiden (A5) ja tehostetun yhteistyön maiden (EE5) kanssa tehtävää työtä - koulutuspääosaston viimeaikaisia tapahtumia: epävirallinen ministerikokous Tokiossa tammikuussa 2008, PISA 2006:n tulosten julkistaminen joulukuussa 2007, globaaliforum Dominikaanisessa tasavallassa maaliskuussa 2008, kahden laajan teematutkinnan, kolmannen asteen koulutus ja koulujen johtajuus, päättyminen - Education at a Glance 2008:n julkistamista; julkistamispäivä on Byroon kokous sekä BIAC-TUAC -konsultaatio: komitean puheenjohtajan suullinen katsaus EDU/EDPC/RD(2008)5 Ennen komitean kokousta pidetyssä byroon kokouksessa valmisteltiin kokouksessa käytävää keskustelua. Varsinaisia päätöksiä ei tehty. Työntekijäpuolta edustavan TUAC:in ja työnantajapuolta edustavan BIAC:in kanssa käydyssä konsultaatiossa painopisteenä olivat vuosien työohjelman valmistelu sekä Soulissa syyskuussa 2008 pidettävä opetusministeriöiden kansliapäällikkökokous. Molemmat järjestöt pitivät työohjelman lähtökohtia onnistuneina. TUAC kiitti tasa-arvokysymysten saamaa painoa, mutta oli huolestunut rankingeista (PISA ja tuleva korkea-asteen tuotosten mittaus). Järjestö suhtautui varauksella koulutuksen näkemiseen hyödykkeenä; se halusi painottaa kulttuurisia ja sosiaalisia näkökulmia. BIAC korosti tiedon keruun ja analysoinnin ydinluonnetta, tarvetta saada työohjelmasta fokusoitu sekä systeemitason lähestumistapaa. Molemmat järjestöt kannattivat ehdotettua Soulin kokousta ja lupasivat osallistua siihen liittyvään sidosryhmien workshopiin. 6. Vuosien työohjelman reunaehdot ja prioriteetit EDU/EDPC(2008)14 a) Laajennetun byroon kokous: OECD:n koulutusalan työn kokonaiskoherenssi Puheenjohtaja esitteli maaliskuussa pidetyn laajennetun byroon kokouksen näkemyksiä työohjelmasta. Tärkeimmät johtopäätökset olivat: - ohjelmaluonnos on yleisesti ottaen koulutusalan keskipitkän aikavälin strategian mukainen - strategia tulee ottaa vakavasti myös tulevassa priorisointiharjoituksessa - hankkeiden tulee olla selvästi vastuutettuja - komitean tulee säilyttää vastuu korkea-asteen koulutuksen tuotosten mittaushankkeen politiikkaaspekteista, vaikka hanketta vie käytännössä eteenpäin IMHE.

3 3 b) Keskustelu ohjelmaluonnokseen sisältyvistä hankkeista EDU(2008)6 EDU(2008)6/ADD1 EDU/EDPC(2008)22 EDU/EDPC(2008)25 EDU(2008)7 Johdantopuheenvuorossaan Deborah Roseveare totesi, että luonnokseen sisältyy tarkoituksella enemmän hankkeita kuin voidaan käytännössä toteuttaa, jotta maat voivat tehdä valintoja. Hankkeiden kustannustaso on hieman noussut, kun pyritään nopeammin tuloksiin ja halutaan samalla pitää yllä lujaa laatukontrollia. Keskustelu oli luonteeltaan lähetekeskustelua, jossa jäsenmaat saattoivat nostaa keskusteluun mitä tahansa luonnoksen hankkeita. Vasta myöhemmin kirjallisesti toteutettava hankkeiden priorisointiharjoitus kertoisi hankkeiden todellisen painon jäsenmaissa. Eniten keskustelua herättivät ehdotetut säännöllisesti toistuvat maiden koulutuspolitiikan tutkinnat (nykyisten taloustutkintojen tapaan). Näkemykset hajosivat vahvasti. Osa kannatti, osa oli valmis kokeilemaan ja osa suhtautui kielteisesti. Kielteistä suhtautumista perusteltiin lähinnä maatutkintojen vaatimilla resursseilla sekä teematutkintojen paremmalla käyttökelpoisuudella kansallisen koulutuspolitiikan muotoilussa. Kannattavassa mielessä nostettiin useassa puheenvuorossa esiin "fasttrack policy papers" (komitean keskusteluun tuotavia tiiviitä muistioita koulutuspolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä), korkea-asteen tuotosten mittaushanke, ammatillisen koulutuksen hanke sekä Education Policy Analysis -julkaisun henkiin herättäminen. c) Koulutuspolitiikkakomitean alaiset verkostot EDU/EDPC(2008)23 EDU/EDPC(2008)19 EDU(2008)6/ADD1 Osana tilastoja ja indikaattoreita käsittelevän INES-toiminnan organisaation uudistamista oli jo aikaisemmin päätetty uudistaa pidemmän aikavälin kehitystyötä tekevät INES-verkostot. INESverkosto A (oppimistulosindikaattorit) lakkautetaan, koska oppimistulosten mittaamista kehitetään muualla (Pisa, PIAAC, korkea-asteen oppimistulosten arviointihanke). INES-verkosto B:n (koulutuksen ja työelämän suhteet) toimialaa laajennetaan laajemmin koulutuksen työmarkkina- ja sosiaalisten tuotosten alueelle. INES-verkosto C:n (koulujen ominaisuudet ja prosessit) toimialaa laajennetaan laajemmin systeemitason vertaileviin kuvauksiin. Verkostojen toiminnan rahoituksessa siirrytään tavanomaiseen hankkeiden rahoitusmalliin, kun nyt rahoitus tulee suurelta osin kunkin verkoston isäntämaalta. Nyt jäsenmaiden edustajista koostuva, käytännön INES-toimintaa johtava INES Working Party oli laatinut muistion uusien verkostojen mandaateissa huomioon otettaviksi näkökohdiksi. Komitea hyväksyi näkökohdat ja päätti viimeistellä mandaatit kirjallisella menettelyllä. Käsittelyssä oli lisäksi varhaiskasvatus- ja esiopetusverkosto. Se perustettiin vuoden 2007 alussa. Belgia tarjoutui johtamaan verkostoa; käytännössä se antoi tehtävän Flanderin varhaiskasvatusvirastolle, Kind & Gezin:ille. Erilaisten tiedonkatkosten johdosta verkoston toiminta- ja rahoitusmalli ajautui suuntaan, joka ei ollut OECD:n säännösten mukainen, ja myös kokonaiskustannukset kasvoivat arvioitua selvästi korkeammiksi. Myös OECD:n sihteeristöltä kului ennakoitua selvästi enemmän työaikaa verkoston työn tukemiseen.

4 4 Nyt sihteeristö esitti kahta vaihtoehtoa toiminnan jatkamiselle. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan jatketaan isäntämaa -järjestelyä, mutta tehdään selkeä työnjako sihteeristön ja isäntämaan välille ja virtaviivaistetaan koordinointiprosesseja. Toisen vaihtoehdon mukaan isäntämaa -järjestelystä luovutaan ja sihteeristö tukee suoraan verkoston valittua puheenjohtajaa hallinnollisissa kysymyksissä, erityisesti työohjelman laatimisessa, mutta ei osallistu sisältötyöhön. Komitea ei ottanut kantaa vaihtoehtoihin, vaan pyysi sihteeristöä selkiyttämään mahdollisen isäntämaan roolia ja vastuita. d) Työohjelman prioriteettiharjoituksen kriteerien vahvistaminen EDU/EDPC(2008)2 EDU/EDPC(2008)21/ANN1) Vuosien työohjelman hankkeista oli jo pidetty ensimmäinen prioriteettiharjoitus, jossa maat ilmoittivat, mitkä hankkeet he halusivat sisällytettäväksi ohjelmaan. Harjoituksesta ei ollut juuri apua, koska vain 13 maata teki sen. Nyt toisella kierroksella maiden tulisi arvioida asteikolla 1-4 kunkin hankkeen relevanssi, kansallinen toteutettavuus sekä "value for money". Lisäksi kullekin hankkeelle pitäisi määritellä "global relevance", joiden yhteissummaksi pitäisi tulla 100. Tuloksia käytettäisiin keskeisenä työohjelman lopullisen sisällön määrittäjänä. Keskustelussa menettelytapaa pidettiin monimutkaisena ja sitä toivottiin yksinkertaistettavan. Käsittelyssä olivat myös vapaaehtoisrahoituksen vastaanottamista koskevat säännöt, joita koulutuspääosaston hallintomenettelyjä käsitellyt työryhmä oli toivonut. Sääntöjen tarkoituksena on tehdä vapaaehtoisrahoituksen kautta tuleva lisärahoitus läpinäkyväksi ja johdonmukaiseksi. Lisärahoitusta ei pitäisi hyväksyä vain siksi, että sitä on tarjolla. Sen tulee tukea työohjelman toteuttamista. Komitea hyväksyi säännöt. 7. ARVIOINTI a) PISA:n politiikkavaikutusten arviointi EDU/PISA/GB(2008)10 EDU/PISA/GB(2007)35 OECD:n neuvosto on edellyttänyt korkean tason hallintoelinten arvioivan niiden työn politiikkavaikutuksia: missä määrin tehty työ vaikuttaa politiikkoihin, vastaa maiden odotuksiin ja prioriteetteihin ja edustaa vastinetta rahalle. PISA:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Ryo Watanabe ja Andreas Schleicher esittelivät PISA:n arviointistrategiaa. Arviointi etenee kolmea linjaa. Ensimmäisellä linjalla keskitytään sidosryhmien näkemyksiin politiikkavaikutusten laadusta ja luonteesta. Toisella linjalla tutkitaan PISA:n eri toimintojen vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Kolmannella linjalla katsotaan mediapeiton taakse ja etsitään politiikantekijöiden aitoa sitoutumista ja toimenpiteitä, joilla koulutuksen laatua on pyritty parantamaan. Arviointia johtaa ulkopuolisten asiantuntijoiden johtama johtoryhmä. b) Syväarviointi ja mandaattien uusiminen PEB EDU/PEB(2008)1 EDU/EDPC/RD(2008/3) Koulurakentamisohjelma PEB:n (Programme for Educational Building) mandaatti on katkolla vuoden 2008 lopussa. Mandaatin mahdollista jatkamista koskevaa päätöksentekoa varten oli ohjelma arvioitu.

5 5 Komitea päätti arvioinnnin perusteella suositella OECD:n neuvostolle, että PEB:in mandaatti uusittaisiin kolmeksi vuodeksi Samalla se päätti suositella, että PEB:in mandaatin sisältöä uusittaisiin niin, että kattaisi tietoyhteiskunnan oppimisympäristön koulurakennuksia laajemmin; ohjelman nimi tulisi samalla muuttaa uuden mandaatin mukaiseksi. Komitea päätti vielä suositella, että PEB siirrettäisiin koulutuspolitiikkakomitean alaiseksi elimeksi (nykyiseltä koulutuspolitiikkakomitean kanssa samantasoiselta ykköstason komitean statukselta). IMHE EDU/IMHE/GB(2008)3 EDU/EDPC/RD(2008)2 Myös IMHE- ohjelman (Programme for institutional management of higher education) mandaatti on katkolla vuoden 2008 lopussa ja jatkoa koskevaa päätöksentekoa varten oli ohjelma arvioitu. Arvioinnin perusteella komitea päätti suositella OECD:n neuvostolle, että IMHE:n mandaatti uusittaisiin kolmeksi vuodeksi ja että ohjelman nimi, status ja mandaattiin sisällytettävä tehtävä pidettäisiin ennallaan. 8. KOULUTUSPÄÄOSASTON VIESTINTÄSTRATEGIA EDU/EDPC(2008)24 Koulutuspolitiikkakomiteassa on aikaisemmin käyty alustavaa keskustelua koulutuksen alueen viestintä- ja tulosten levittämisstrategian kehittämisestä. Tätä kokousta varten sihteeristö oli valmistellut keskustelupaperin. Samanaikaisesti on järjestön Committee for Public Affairs and Communications valmistellut koko järjestön viestintästrategian uusimista vastaamaan uusiin haasteisiin, erityisesti järjestön päätökseen kandidaatti- ja tehostetun yhteistyön maista. Tätä työtä oli esittelemässä komitean edustaja. Koulutuspääosaston edustaja ehdottivat, että koulutuspääosasto voisi toimia koko järjestön tasoisen kehittämistyön yhtenä pilottina arvioitaessa, missä määrin järjestöllä voi olla kattava strategia ja missä määrin tarvitaan tehtäväkohtaista eriytymistä. Keskustelussa yhteistyötä pidettiin tarpeellisena. Keskustelussa katsottiin lisäksi, että ministeriöitä ja niiden edustajia ei pitäisi nähdä vain viestintästrategian kohteina (kuten keskustelupaperissa), vaan myös tärkeinä strategian toimijoina. Useissa puheenvuoroissa vierastettiin myös keskustelupaperin ehdotusta asettaa asioiden vieminen käytäntöön ("making things happen") yhdeksi strategian tavoitteeksi. Niissä katsottiin, että liian pitkälle meneminen järjestön suositusten pohjalta muotoiltavan politiikan toimeenpanoon voitaisiin nähdä yksittäisten asioiden ajamisena ("advocacy"), mikä voisi vaarantaa järjestön maineen puolueettomien politiikkasuositusten tuottajana. Keskustelua jatketaan nyt koulutuspääosaston muissa elimissä ja sen jälkeen tulee strategialuonnos komitean käsittelyyn. 9. KOULUSTA TYÖHÖN SIIRTYMISTÄ JA NUORTEN URANÄKYMIEN PARANTAMISTA EDISTÄVIÄ POLITIIKKOJA KÄSITTELEVÄ TEEMATUTKINTA DELSA/ELSA(2007)8 Järjestön työllisyys- ja sosiaaliasiain pääosastolla meneillään olevassa teematutkinnassa ollaan 16 osallistujamaan (Suomi ei mukana) osalta tutkimassa, (1) miten huolehditaan siitä, että nuorilla on työmarkkinoilla tarvittavat taidot, (2) miten siirtymää koulusta työhön voidaan muokata vähemmän jyrkäksi, (3) mitä on tehty nuorten työllisyyteen vaikuttavien kysyntäpuolen esteiden poistamiseksi ja (4) mitä on tehty "molemminpuolisten velvoitteiden" rintamalla. Kun noin puolet maista on tut-

6 6 kittu, näyttää muutama teema nousevan esiin: jos oppivelvollisuusikää halutaan nostaa, tulee nuorilla olla käytössään jo paljon aikaisemmin vaihtoehtoisia koulutuspolkuja; työn ja koulutuksen yhdistäminen oppisopimuskoulutuksena tai osa-aikaisena ammatillisena koulutuksena toimii usein, mutta kun ne usein nähdään myös viimesijaisina vaihtoehtoina, niiden status voi jäädä alhaiseksi; työttömiksi jäävien nuorten profilointi ja tehostetun palvelun tarjoaminen (sekä keppiä että porkkanaa sisältävän) erityisiin riskiryhmiin kuuluville voisi olla avuksi; joissakin tapauksessa myös USA:ssa käytössä olevien Job Corps'ien tiukkojen sisäoppilaitosten malli. Lyhyessä keskustelussa tuotiin myönteisesti esiin erityisesti ammatillisella koulutuksella nähty merkitys ja profilointi. Sihteeristö toi esiin myös sen, että perinteiset työmarkkinoilla toimimisen indikaattorit eivät toimi riittävästi suhteessa nuorten työmarkkinoihin. 10. TANSKAN PERUSKOULUTUTKINNAN SEURANTA EDU/EDPC(2008)17 EDU/EDPC(2008)18 Vuoden 2000 Pisa-tuloksissa tanskalaiset nuoret sijoittuivat OECD:n keskiarvoon lukemisessa, selvästi keskiarvon alle luonnontieteellisessä osaamisessa ja selvästi keskiarvon yläpuolelle matematiikassa ja ongelmanratkaisussa. Tanskassa tuloksia ei pidetty tyydyttävinä ja Tanskan opetusministeri tilasi OECD:ltä maan peruskoulupolitiikkaa koskevan tutkinnan. Tyydyttävänä ei pidetty myöskään sitä, että peruskouluun käytettiin kansainvälisessä vertailussa merkittävästi keskiarvoa enemmän rahaa. Tutkinta toteutettiin vuonna 2003 ja raportti julkaistiin vuonna Vakiintuneen käytännön mukaan järjestettiin nyt muutaman vuoden kuluttua komiteassa seurantaistunto siitä, miten tutkintaryhmän suosituksia oli pantu toimeen ja miten Tanskan peruskoululaitos muuten oli kehittynyt. Tutkintaryhmä jaotteli 35 suositustaan kuuteen osa-alueeseen: - arviointikulttuurin kehittämiseen; tutkijat kritisoivat palautejärjestelmien puutetta kaikilla tasoilla. - koulujen johdon rooliin ja pätevyyteen; johtajuuskoulutusta ei ollut läheskään kaikissa kunnissa ja koulutuksen ja mentoroinnin kokonaisuus oli hajanainen. - opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen; tutkijat kritisoivat koulutuksen laadullista tasoa ja riittämättömiä erikoistumismahdollisuuksia. - opettajien työehtosopimuksiin; tutkijat kritisoivat sopimusten jäykkyyttä ja opetukseen käytettävissä olevan ajan riittämättömyyttä. - kaksikielisten ja erityisoppilaiden mahdollisuuksiin; tutkijat kritisoivat koulujen ja opettajien kykyä vastata kaksikielisten ja erityisoppilaitten tarpeisiin. - muihin toimenpiteisiin. Opetusministeriö käynnisti välittömästi suositusten pohjalta laajan uudistusohjelman. Tanskan delegaatio totesi, että tutkintaraportin ilmestyminen ja sen pohjalta toteutettu laaja intressiryhmien kuuleminen auttoi viemään eteenpäin jo käynnissä olevia uudistuksia sekä aloittamaan uusia, erityisesti oppilaiden oppimistulosten kansallisia testauksia, henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien käyttöönottoa, opettajien perus- ja täydennyskoulutusta ja viimeisimpänä koulujen johtajuuden vahvistamista. Kansallisia testauksia ollaan valmistelemassa kaikille luokka-asteille vuoteen 2010 mennessä; koulut voivat verrata tuloksiaan kansallisesti, mutta koulujen tuloksia ei julkisteta. Henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien käyttöönottoa on tuettu "työkalupakeilla", vaikkakin samalla on kuultu kritiikkiä, että suunnitelmista on tulossa työlästä paperityötä. Tutkintaraportti on delegaation mukaan vaikuttanut suorimmin keskushallinnon toimiin; on haasteellista saada muutospyrkimykset toimimaan järjestelmän alemmilla tasoilla. Monet opettajat suhtautuvat uudistuksiin edelleen epäilevästi.

7 7 Keskustelussa esitettiin huolia siitä, ettei uudistusprosessista vain muodostu liian työlästä ja keskusjohtoista. Samalla korostettiin kaikkien asianosaisten osallisuutta onnistuneessa muutosprosessissa. 11. KOULUTUSPÄÄOSASTON PANOS OECD:N INNOVAATIOSTRATEGIAAN SG/INNOV(2008)1 EDU/CERI/CD(2008)3 OECD:n neuvosto käynnisti toukokuussa 2007 järjestön innovaatiostrategian valmistelun. Taustalla on innovaatioiden kasvava merkitys taloudelliselle kasvulle sekä talouskasvun muuttuva luonne. Yksi neljästä horisontaalisesta työryhmästä käsittelee inhimillistä pääomaa, jolla ymmärretään ihmisten, inhimillisen pääoman ja työpaikkatekijöiden roolia innovaatioprosessissa. Koulutuspääosastolta on pyydetty merkittävää tuotosta tähän. Pääosaston sisällä tuotosta valmistelee CERI. Sen työohjelmaluonnokseen sisältyy projekti "Innovation strategy for education and training", jossa on kaksi osa-aluetta, "Human capital for innovation" ja "Innovation in education and training systems". Ensimmäistä osa-aluetta viedään eteenpäin jaetulla puheenjohtajuudella tiede-, teknologia- ja teollisuuspääosaston (STI:n) kanssa. STI:n ja CERI:n edustajat esittelivät työn nykyvaihetta komitealle. Keskustelussa hanke sai laajalti tukea. Erityisesti pidettiin hyvänä sitä, että koulutus nähdään keskeisenä osana innovaatiostrategiaa; näinhän ei ole aina ollut. Useissa maissa on parhaillaan käynnissä kansallisen innovaatiostrategian valmistelu. Hankkeen laajuutta pidettiin hyvänä, mutta muistutettiin toisaalta siitä, että jossain vaiheessa on valittava, missä hankkeen painopisteet ovat. Muutamissa puheenvuoroissa haluttiin sosiaaliselle pääomalle näkyvämpää roolia. 12. TULEVIA TAPAHTUMIA JA HANKKEITA a) Kansliapäällikkökokous Koreassa syyskuussa 2008 EDU/EDPC(2008)11 Korean tarjous järjestää opetusministeriöiden kansliapäällikkökokous ("at Chief Executive Officer Level") Soulissa oli jo aikaisemmin hyväksytty komiteassa. Kokouksen yleisteemana on "political economy of reform", jolla tarkoitetaan menettelytapoja, joilla asetetut politiikkatavoitteet saadaan myös käytännössä toteutettua. Nyt käsiteltiin kokouksen osanottajia ja sisältöä. Korea esitti, että kokoukseen kutsuttaisiin komitean tarkkailijoiden ja tehostetun yhteistyön maiden lisäksi Kaakkois-Aasian maat Thaimaa, Malesia, Vietnam ja Singapore OECD:n neuvoston suosituksen mukaisesti. Esitys sai laajaa kannatusta. Kokouksessa on kaksi ryhmiin jakautumisen vaihetta. Niitä varten sihteeristö oli laatinut listan mahdollisista aiheista. Näkemykset aiheiden tärkeydestä hajosivat. b) Epävirallinen ministerikokous tasa-arvosta Norjassa vuonna 2009 Norja oli järjestänyt tasa-arvoa koskevan teematutkinnan päättökokouksen kesäkuussa Sen yhteydessä Norjan opetusministeri oli tarjoutunut järjestämään aiheesta seurantakokouksen, jonka ajankohdaksi se nyt esitti kesäkuuta Komitea merkitsi esityksen tiedoksi. Tarkemmin asia tulee käsittelyyn komitean seuraavassa kokouksessa syksyllä.

8 8 c) Sukupolvien välinen sosiaalinen liikkuvuus ECO/CPE/WP1(2008)3 OECD:n talouspolitiikkakomitean Working Party 1 on käynnistänyt sukupolvien välistä sosiaalista liikkuvuutta käsittelevän hankkeen. Taustalla on näkemys, että tällä aiheella on merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun, jonka yksi osatekijä on inhimillisten voimavarojen tehokas hyödyntäminen. Koska tulotasojen eroista sukupolvien välillä ei ole kansainvälisesti vertailukelpoista aineistoa, projektissa päätettiin keskittyä koulutukselliseen liikkuvuuteen. Tarkoituksena on tunnistaa politiikkoja, jotka voivat vähentää opiskelijoiden sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutussaavutuksiin ja kolmannen asteen koulutukseen investoimiseen. Aineistona käytetään PISA:a ja kansainvälistä lukutaitotutkimusta IALS:ia. Luonnoksen raportiksi on tarkoitus valmistua vuoden lopulla. Hanke merkittiin tiedoksi. Aiheesta käytettiin vain pari puheenvuoroa. 13. KOULUJEN AUTONOMIA, VANHEMPIEN VALINNANVAPAUS JA TULOSVASTUU EDU/EDPC(2008)16 EDU/WKP(2007)8 EDU/WKP(2007)9 Koulutuspolitiikkakomitea käynnisti vuonna 2006 hankkeen, jossa tutkittiin erityyppisen tulosvastuun ("accountability") ja koulujen oppimistulosten välistä suhdetta. Asiantuntijoilta tilatut tutkimukset osoittivat, että koulujen autonomian, vanhempien valinnanvapauden ja erityisesti opiskelijoiden arviointijärjestelmien olemassaolon välillä on voimakas yhteys opiskelijoiden tuloksiin (PI- SA:lla mitattuna). Sihteeristön jatkoanalyyseissä oli etsitty yhteyksiä tulosvastuun tyypin, tulosten laadun ja tulosten tasa-arvoisuuden välillä. Testaus- ja tarkastusmenettelyt, jotka tuottavat palautetta systeemitason suoriutumisesta, ovat johdonmukaisimmin yhteydessä korkeampaan laatuun ja tasaarvoisiin tuloksiin. Siihen liittyy mielenkiintoisia yhteysvaikutuksia. Opetussuunnitelmaa koskeva autonomia ei ole yleensä yhteydessä tulosten laatuun paitsi silloin kun siihen yhdistyvät ulkoiset päättökokeet. Koulun budjettia koskeva autonomia on yleensä yhteydessä heikompiin tuloksiin paitsi silloin kun se yhdistetään ulkoisiin päättökokeisiin. Yhteys järjestelmien erilaisten tulosvastuiden ja tulosten tasa-arvoisuuden välillä on epäselvempi. Lähes kaikki testaus- ja tarkastusmenettelyt hyödyttävät alhaisen sosioekonomisen tason vanhempien lapsia, mutta joko enintään saman verran kuin korkeamman se-tason vanhempien lapsia ja joissain tapauksissa vähemmän. Lopputuloksena ovat samana säilyneet tai kasvaneet erot. Samantyyppisiä vertailuja tehdään asiakirjassa muiltakin alueilta. Keskustelussa maita pyydettiin pohdiskelemaan tuloksia oman maansa näkökulmasta. Laajemmin keskusteluun osallistuivat ennalta sovitun mukaisesti Belgia (fl.) ja Tanska. Belgiassa PISAtulokset ovat keskimäärin hyviä, mutta hajonta suurta. Kouluilla on laaja autonomia ja vanhemmilla valinnanvaraa, mihin kouluun lähettää lapsensa. Koska maassa ei ole kansallisia tutkintoja ja koulujen tarkastukset lähinnä muodollisia, koulut toimivat opportunistisesti. Koulut eriytyvät niin, että paremman maineen omaavat koulut houkuttelevat parempia oppilaita. Tanskassa oltiin aikaisemmin tyytyväisiä järjestelmään, joka perustuu pitkälti luottamukseen. Nyt PISA-tulokset ja OECDtutkinnassa vahvasti ajettu arviointikulttuurin aikaansaaminen Tanskan koulujärjestelmään on vähentänyt luottamusta siten, että yleinen mielipide kouluja kohtaan on muuttunut kriittisemmäksi, mutta vanhemmat ovat edelleen tyytyväisiä lähikouluihinsa. Miten yhdistää arviointikulttuuri ja luottamus?

9 9 14. KOULUTUSALAN TYÖSTÄ NOUSEVIA POLITIIKKANÄKÖKOHTIA a) Sukupuoli ja erityisopetus EDU/EDPC/SEN(2008)2/REV1 Erityisopetuksen kansallisten asiantuntijoiden ryhmä oli valmistellut asiakirjan sukupuolen ja erityisopetuksen suhteesta. Keskeinen tulos oli, että poikia luokitellaan erityisopiskelijoiksi enemmän kuin tyttöjä, ja että poikiin kohdistetaan sen vuoksi enemmän lisäresursseja. Tämä herättää kysymyksen, onko resurssien jako ja sen vaikuttavuus tasa-arvoista, erityisesti kun erityisopiskelijat usein päätyvät erityiskouluihin, jotka yleensä johtavat vähemmän suotuisiin tuloksiin työelämään siirtymisen ja sosiaalisen inkluusion kannalta. Asiakirjassa pohdiskeltiin alueita, joilta tarvittaisiin lisätietoa, jotta tilanteeseen voitaisiin löytää toimivia politiikkoja. Keskustelussa todettiin, että poikien ja tyttöjen suhde 60:40 on havaittu myös muissa koulujärjestelmien tuloksissa, mikä voi viitata siihen, että koko järjestelmä on tyttöihin päin vinoutunut. Keskustelussa nostettiin myös esiin määrittely- ja luokituskysymykset, jotka vaikeuttavat vertailevaa tarkastelua. b) CERI:n aikuisten perustaitoja koskeva työ EDU/CERI/CD(2007)17/REV1 Aikuisten perustaitojen (literacy, numeracy, language skills) opetusta koskevan CERI:n hankkeen loppuraportti oli ilmestynyt ja päättökonferenssi pidetty. Loppuraportti antoi aihetta koskevia politiikkasuosituksia. Ne koskivat opetus- ja arviointimenetelmiä, opettajien osaamista, ohjelmien vaikuttavuusarviointeja, resurssitarpeita sekä tutkimuksellisen tietopohjan parantamista. Aiheesta käytettiin vain pari lyhyttä puheenvuoroa. Suomen puheenvuorossa todettiin toukokuussa järjestettävä kansallinen seminaari, johon tutkimuksesta vastannut Janet Looney oli tulossa puhujaksi. 15. MUUT ASIAT a) Ulkosuhteet EDU/EDPC(2008)10 EDU/GF(2008)1 Komitean ulkosuhdestrategian viimeistely Hyväksyttiin muodollisesti komitean ulkosuhdestrategia, jonka sisältö oli hyväksytty jo edellisessä kokouksessa. Egyptin korkea-asteen koulutuksen tutkinta EDU/EDPC(2008)12 Hyväksyttiin komitean ulkosuhdeohjelmaan kuuluvan tutkinnan toteuttaminen. INES Working Party EDU/EDPC(2008)13) INES Working Party oli komitean ulkosuhdestrategian mukaisesti määritellyt kriteerit sen työhön osallistumiselle. Kriteereihin nojaten Working Party halusi kutsua Brasilian pysyväksi tarkkailijaksi Working Partyyn ja sen alaisiin elimiin. Komitea päätti suositella järjestön ulkosuhdekomitealle Brasilian tarkkailija-asemaa ehdotuksen mukaisesti.

10 10 Liettuan esitys pysyvästä tarkkailija-asemasta EDU/EDPC(2008)26 Komitea päätti siirtää Liettuan hakemuksen käsittelyä kunnes selviäisi, mitkä tehostetun yhteistyön maista ovat kiinnostuneita pysyvästä tarkkailija-asemasta. Komitea pyysi sihteeristöä tutkimaan sillä välin mahdollisia ad hoc -yhteistyön muotoja Liettuan kanssa sekä selvittämään, millä alueilla Liettua voisi mahdollisesti osallistua komitean työhön. b) Komitean alaisten elinten raportit EDU/EDPC(2008)15 Komitea pyysi sihteeristöä varmistamaan, että kaikkien komitean alaisten elinten kokousten lopussa arvioitaisiin, mitkä käsitellyt asiat tulisi viedä komitean keskusteluun. c) Hankkeiden tilan kuvaukset EDU/EDPC(2008)20 Komitea merkitsi tiedoksi työohjelmaan kuuluvien hankkeiden tilan kuvaukset ("Monitoring fact sheets"). d) Seuraavat kokoukset EDU(2008)3/REV2 Komitean kansliapäällikkötason kokous pidetään Soulissa Komitean seuraava pidetään Pariisissa.