Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto OECD:N KOULUTUSPOLITIIKKAKOMITEAN KOKOUS PARIISISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 20.5.2008 OECD:N KOULUTUSPOLITIIKKAKOMITEAN KOKOUS 24.-25.4. 2008 PARIISISSA"

Transkriptio

1 OPETUSMINISTERIÖ KOKOUSMUISTIO Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto OECD:N KOULUTUSPOLITIIKKAKOMITEAN KOKOUS PARIISISSA Suomen edustajat: Opetusneuvos Jorma Ahola, OPM Erityisasiantuntija Heikki Kokkala, OECD-edustusto Tiivistelmä Jäsenmaat priorisoivat vuosien työohjelmaan tarjolla olevat hankkeet niiden relevanssin, kansallisen toteutettavuuden ja "value for money"n suhteen. Koulutuspääosasto/CERI osallistuu OECD:n innovaatiostrategian inhimillistä pääomaa koskevan osion tuottamiseen. OECD-maiden opetusministeriöiden kansliapäällikkökokous pidetään Soulissa. Kokouksen yleisteemana on "political economy of reform" eli asetettujen politiikkatavoitteiden vieminen käytäntöön. OECD:n neuvostolle suositeltiin koulurakentamisohjelma PEB:n ja korkeaasteen koulutusinstituutioiden johtamisohjelma IMHE:n toimikausien jatkamista vuosille Esityslistan hyväksyminen EDU/EDPC/A(2008)1/REV2 Hyväksyttiin etukäteen jaettu esityslista. 2. Toimihenkilöiden valinnat Komitean puheenjohtajaksi valittiin vuodeksi edelleen Tanskan Torben Rasmussen. Byroon jäseniksi valittiin Keray Henke (Kanada), Jorma Ahola (Suomi), Nadine Prost (Ranska), Yukitsugu Ono (Japani) ja Hyung Yeel Koh (Korea). Komitean edustajiksi INES Advisory Groupiin valittiin Marcel Smits van Waesberghe (Hollanti), Frances Kelly (Uusi-Seelanti) ja Hans-Åke Öström (Ruotsi). Lisäksi päätettiin, että jäljellä oleva yksi paikka kuuluu uuden byroon jäsenelle. Komitean kokouksen jälkeen pidetyssä byroon kokouksessa paikalle valittiin Keray Henke. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen EDU/EDPC/M(2007)2 Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.

2 2 4. Johtajan suullinen katsaus Koulutuspääosaston johtaja Barbara Ischinger käsitteli katsauksessaan mm. seuraavia aiheita: - järjestön horisontaalisia hankkeita: terveys, vesi, maahanmuutto, ilmastonmuutos, innovaatiostrategia, political economy of reform - kandidaattimaiden (A5) ja tehostetun yhteistyön maiden (EE5) kanssa tehtävää työtä - koulutuspääosaston viimeaikaisia tapahtumia: epävirallinen ministerikokous Tokiossa tammikuussa 2008, PISA 2006:n tulosten julkistaminen joulukuussa 2007, globaaliforum Dominikaanisessa tasavallassa maaliskuussa 2008, kahden laajan teematutkinnan, kolmannen asteen koulutus ja koulujen johtajuus, päättyminen - Education at a Glance 2008:n julkistamista; julkistamispäivä on Byroon kokous sekä BIAC-TUAC -konsultaatio: komitean puheenjohtajan suullinen katsaus EDU/EDPC/RD(2008)5 Ennen komitean kokousta pidetyssä byroon kokouksessa valmisteltiin kokouksessa käytävää keskustelua. Varsinaisia päätöksiä ei tehty. Työntekijäpuolta edustavan TUAC:in ja työnantajapuolta edustavan BIAC:in kanssa käydyssä konsultaatiossa painopisteenä olivat vuosien työohjelman valmistelu sekä Soulissa syyskuussa 2008 pidettävä opetusministeriöiden kansliapäällikkökokous. Molemmat järjestöt pitivät työohjelman lähtökohtia onnistuneina. TUAC kiitti tasa-arvokysymysten saamaa painoa, mutta oli huolestunut rankingeista (PISA ja tuleva korkea-asteen tuotosten mittaus). Järjestö suhtautui varauksella koulutuksen näkemiseen hyödykkeenä; se halusi painottaa kulttuurisia ja sosiaalisia näkökulmia. BIAC korosti tiedon keruun ja analysoinnin ydinluonnetta, tarvetta saada työohjelmasta fokusoitu sekä systeemitason lähestumistapaa. Molemmat järjestöt kannattivat ehdotettua Soulin kokousta ja lupasivat osallistua siihen liittyvään sidosryhmien workshopiin. 6. Vuosien työohjelman reunaehdot ja prioriteetit EDU/EDPC(2008)14 a) Laajennetun byroon kokous: OECD:n koulutusalan työn kokonaiskoherenssi Puheenjohtaja esitteli maaliskuussa pidetyn laajennetun byroon kokouksen näkemyksiä työohjelmasta. Tärkeimmät johtopäätökset olivat: - ohjelmaluonnos on yleisesti ottaen koulutusalan keskipitkän aikavälin strategian mukainen - strategia tulee ottaa vakavasti myös tulevassa priorisointiharjoituksessa - hankkeiden tulee olla selvästi vastuutettuja - komitean tulee säilyttää vastuu korkea-asteen koulutuksen tuotosten mittaushankkeen politiikkaaspekteista, vaikka hanketta vie käytännössä eteenpäin IMHE.

3 3 b) Keskustelu ohjelmaluonnokseen sisältyvistä hankkeista EDU(2008)6 EDU(2008)6/ADD1 EDU/EDPC(2008)22 EDU/EDPC(2008)25 EDU(2008)7 Johdantopuheenvuorossaan Deborah Roseveare totesi, että luonnokseen sisältyy tarkoituksella enemmän hankkeita kuin voidaan käytännössä toteuttaa, jotta maat voivat tehdä valintoja. Hankkeiden kustannustaso on hieman noussut, kun pyritään nopeammin tuloksiin ja halutaan samalla pitää yllä lujaa laatukontrollia. Keskustelu oli luonteeltaan lähetekeskustelua, jossa jäsenmaat saattoivat nostaa keskusteluun mitä tahansa luonnoksen hankkeita. Vasta myöhemmin kirjallisesti toteutettava hankkeiden priorisointiharjoitus kertoisi hankkeiden todellisen painon jäsenmaissa. Eniten keskustelua herättivät ehdotetut säännöllisesti toistuvat maiden koulutuspolitiikan tutkinnat (nykyisten taloustutkintojen tapaan). Näkemykset hajosivat vahvasti. Osa kannatti, osa oli valmis kokeilemaan ja osa suhtautui kielteisesti. Kielteistä suhtautumista perusteltiin lähinnä maatutkintojen vaatimilla resursseilla sekä teematutkintojen paremmalla käyttökelpoisuudella kansallisen koulutuspolitiikan muotoilussa. Kannattavassa mielessä nostettiin useassa puheenvuorossa esiin "fasttrack policy papers" (komitean keskusteluun tuotavia tiiviitä muistioita koulutuspolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä), korkea-asteen tuotosten mittaushanke, ammatillisen koulutuksen hanke sekä Education Policy Analysis -julkaisun henkiin herättäminen. c) Koulutuspolitiikkakomitean alaiset verkostot EDU/EDPC(2008)23 EDU/EDPC(2008)19 EDU(2008)6/ADD1 Osana tilastoja ja indikaattoreita käsittelevän INES-toiminnan organisaation uudistamista oli jo aikaisemmin päätetty uudistaa pidemmän aikavälin kehitystyötä tekevät INES-verkostot. INESverkosto A (oppimistulosindikaattorit) lakkautetaan, koska oppimistulosten mittaamista kehitetään muualla (Pisa, PIAAC, korkea-asteen oppimistulosten arviointihanke). INES-verkosto B:n (koulutuksen ja työelämän suhteet) toimialaa laajennetaan laajemmin koulutuksen työmarkkina- ja sosiaalisten tuotosten alueelle. INES-verkosto C:n (koulujen ominaisuudet ja prosessit) toimialaa laajennetaan laajemmin systeemitason vertaileviin kuvauksiin. Verkostojen toiminnan rahoituksessa siirrytään tavanomaiseen hankkeiden rahoitusmalliin, kun nyt rahoitus tulee suurelta osin kunkin verkoston isäntämaalta. Nyt jäsenmaiden edustajista koostuva, käytännön INES-toimintaa johtava INES Working Party oli laatinut muistion uusien verkostojen mandaateissa huomioon otettaviksi näkökohdiksi. Komitea hyväksyi näkökohdat ja päätti viimeistellä mandaatit kirjallisella menettelyllä. Käsittelyssä oli lisäksi varhaiskasvatus- ja esiopetusverkosto. Se perustettiin vuoden 2007 alussa. Belgia tarjoutui johtamaan verkostoa; käytännössä se antoi tehtävän Flanderin varhaiskasvatusvirastolle, Kind & Gezin:ille. Erilaisten tiedonkatkosten johdosta verkoston toiminta- ja rahoitusmalli ajautui suuntaan, joka ei ollut OECD:n säännösten mukainen, ja myös kokonaiskustannukset kasvoivat arvioitua selvästi korkeammiksi. Myös OECD:n sihteeristöltä kului ennakoitua selvästi enemmän työaikaa verkoston työn tukemiseen.

4 4 Nyt sihteeristö esitti kahta vaihtoehtoa toiminnan jatkamiselle. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan jatketaan isäntämaa -järjestelyä, mutta tehdään selkeä työnjako sihteeristön ja isäntämaan välille ja virtaviivaistetaan koordinointiprosesseja. Toisen vaihtoehdon mukaan isäntämaa -järjestelystä luovutaan ja sihteeristö tukee suoraan verkoston valittua puheenjohtajaa hallinnollisissa kysymyksissä, erityisesti työohjelman laatimisessa, mutta ei osallistu sisältötyöhön. Komitea ei ottanut kantaa vaihtoehtoihin, vaan pyysi sihteeristöä selkiyttämään mahdollisen isäntämaan roolia ja vastuita. d) Työohjelman prioriteettiharjoituksen kriteerien vahvistaminen EDU/EDPC(2008)2 EDU/EDPC(2008)21/ANN1) Vuosien työohjelman hankkeista oli jo pidetty ensimmäinen prioriteettiharjoitus, jossa maat ilmoittivat, mitkä hankkeet he halusivat sisällytettäväksi ohjelmaan. Harjoituksesta ei ollut juuri apua, koska vain 13 maata teki sen. Nyt toisella kierroksella maiden tulisi arvioida asteikolla 1-4 kunkin hankkeen relevanssi, kansallinen toteutettavuus sekä "value for money". Lisäksi kullekin hankkeelle pitäisi määritellä "global relevance", joiden yhteissummaksi pitäisi tulla 100. Tuloksia käytettäisiin keskeisenä työohjelman lopullisen sisällön määrittäjänä. Keskustelussa menettelytapaa pidettiin monimutkaisena ja sitä toivottiin yksinkertaistettavan. Käsittelyssä olivat myös vapaaehtoisrahoituksen vastaanottamista koskevat säännöt, joita koulutuspääosaston hallintomenettelyjä käsitellyt työryhmä oli toivonut. Sääntöjen tarkoituksena on tehdä vapaaehtoisrahoituksen kautta tuleva lisärahoitus läpinäkyväksi ja johdonmukaiseksi. Lisärahoitusta ei pitäisi hyväksyä vain siksi, että sitä on tarjolla. Sen tulee tukea työohjelman toteuttamista. Komitea hyväksyi säännöt. 7. ARVIOINTI a) PISA:n politiikkavaikutusten arviointi EDU/PISA/GB(2008)10 EDU/PISA/GB(2007)35 OECD:n neuvosto on edellyttänyt korkean tason hallintoelinten arvioivan niiden työn politiikkavaikutuksia: missä määrin tehty työ vaikuttaa politiikkoihin, vastaa maiden odotuksiin ja prioriteetteihin ja edustaa vastinetta rahalle. PISA:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Ryo Watanabe ja Andreas Schleicher esittelivät PISA:n arviointistrategiaa. Arviointi etenee kolmea linjaa. Ensimmäisellä linjalla keskitytään sidosryhmien näkemyksiin politiikkavaikutusten laadusta ja luonteesta. Toisella linjalla tutkitaan PISA:n eri toimintojen vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Kolmannella linjalla katsotaan mediapeiton taakse ja etsitään politiikantekijöiden aitoa sitoutumista ja toimenpiteitä, joilla koulutuksen laatua on pyritty parantamaan. Arviointia johtaa ulkopuolisten asiantuntijoiden johtama johtoryhmä. b) Syväarviointi ja mandaattien uusiminen PEB EDU/PEB(2008)1 EDU/EDPC/RD(2008/3) Koulurakentamisohjelma PEB:n (Programme for Educational Building) mandaatti on katkolla vuoden 2008 lopussa. Mandaatin mahdollista jatkamista koskevaa päätöksentekoa varten oli ohjelma arvioitu.

5 5 Komitea päätti arvioinnnin perusteella suositella OECD:n neuvostolle, että PEB:in mandaatti uusittaisiin kolmeksi vuodeksi Samalla se päätti suositella, että PEB:in mandaatin sisältöä uusittaisiin niin, että kattaisi tietoyhteiskunnan oppimisympäristön koulurakennuksia laajemmin; ohjelman nimi tulisi samalla muuttaa uuden mandaatin mukaiseksi. Komitea päätti vielä suositella, että PEB siirrettäisiin koulutuspolitiikkakomitean alaiseksi elimeksi (nykyiseltä koulutuspolitiikkakomitean kanssa samantasoiselta ykköstason komitean statukselta). IMHE EDU/IMHE/GB(2008)3 EDU/EDPC/RD(2008)2 Myös IMHE- ohjelman (Programme for institutional management of higher education) mandaatti on katkolla vuoden 2008 lopussa ja jatkoa koskevaa päätöksentekoa varten oli ohjelma arvioitu. Arvioinnin perusteella komitea päätti suositella OECD:n neuvostolle, että IMHE:n mandaatti uusittaisiin kolmeksi vuodeksi ja että ohjelman nimi, status ja mandaattiin sisällytettävä tehtävä pidettäisiin ennallaan. 8. KOULUTUSPÄÄOSASTON VIESTINTÄSTRATEGIA EDU/EDPC(2008)24 Koulutuspolitiikkakomiteassa on aikaisemmin käyty alustavaa keskustelua koulutuksen alueen viestintä- ja tulosten levittämisstrategian kehittämisestä. Tätä kokousta varten sihteeristö oli valmistellut keskustelupaperin. Samanaikaisesti on järjestön Committee for Public Affairs and Communications valmistellut koko järjestön viestintästrategian uusimista vastaamaan uusiin haasteisiin, erityisesti järjestön päätökseen kandidaatti- ja tehostetun yhteistyön maista. Tätä työtä oli esittelemässä komitean edustaja. Koulutuspääosaston edustaja ehdottivat, että koulutuspääosasto voisi toimia koko järjestön tasoisen kehittämistyön yhtenä pilottina arvioitaessa, missä määrin järjestöllä voi olla kattava strategia ja missä määrin tarvitaan tehtäväkohtaista eriytymistä. Keskustelussa yhteistyötä pidettiin tarpeellisena. Keskustelussa katsottiin lisäksi, että ministeriöitä ja niiden edustajia ei pitäisi nähdä vain viestintästrategian kohteina (kuten keskustelupaperissa), vaan myös tärkeinä strategian toimijoina. Useissa puheenvuoroissa vierastettiin myös keskustelupaperin ehdotusta asettaa asioiden vieminen käytäntöön ("making things happen") yhdeksi strategian tavoitteeksi. Niissä katsottiin, että liian pitkälle meneminen järjestön suositusten pohjalta muotoiltavan politiikan toimeenpanoon voitaisiin nähdä yksittäisten asioiden ajamisena ("advocacy"), mikä voisi vaarantaa järjestön maineen puolueettomien politiikkasuositusten tuottajana. Keskustelua jatketaan nyt koulutuspääosaston muissa elimissä ja sen jälkeen tulee strategialuonnos komitean käsittelyyn. 9. KOULUSTA TYÖHÖN SIIRTYMISTÄ JA NUORTEN URANÄKYMIEN PARANTAMISTA EDISTÄVIÄ POLITIIKKOJA KÄSITTELEVÄ TEEMATUTKINTA DELSA/ELSA(2007)8 Järjestön työllisyys- ja sosiaaliasiain pääosastolla meneillään olevassa teematutkinnassa ollaan 16 osallistujamaan (Suomi ei mukana) osalta tutkimassa, (1) miten huolehditaan siitä, että nuorilla on työmarkkinoilla tarvittavat taidot, (2) miten siirtymää koulusta työhön voidaan muokata vähemmän jyrkäksi, (3) mitä on tehty nuorten työllisyyteen vaikuttavien kysyntäpuolen esteiden poistamiseksi ja (4) mitä on tehty "molemminpuolisten velvoitteiden" rintamalla. Kun noin puolet maista on tut-

6 6 kittu, näyttää muutama teema nousevan esiin: jos oppivelvollisuusikää halutaan nostaa, tulee nuorilla olla käytössään jo paljon aikaisemmin vaihtoehtoisia koulutuspolkuja; työn ja koulutuksen yhdistäminen oppisopimuskoulutuksena tai osa-aikaisena ammatillisena koulutuksena toimii usein, mutta kun ne usein nähdään myös viimesijaisina vaihtoehtoina, niiden status voi jäädä alhaiseksi; työttömiksi jäävien nuorten profilointi ja tehostetun palvelun tarjoaminen (sekä keppiä että porkkanaa sisältävän) erityisiin riskiryhmiin kuuluville voisi olla avuksi; joissakin tapauksessa myös USA:ssa käytössä olevien Job Corps'ien tiukkojen sisäoppilaitosten malli. Lyhyessä keskustelussa tuotiin myönteisesti esiin erityisesti ammatillisella koulutuksella nähty merkitys ja profilointi. Sihteeristö toi esiin myös sen, että perinteiset työmarkkinoilla toimimisen indikaattorit eivät toimi riittävästi suhteessa nuorten työmarkkinoihin. 10. TANSKAN PERUSKOULUTUTKINNAN SEURANTA EDU/EDPC(2008)17 EDU/EDPC(2008)18 Vuoden 2000 Pisa-tuloksissa tanskalaiset nuoret sijoittuivat OECD:n keskiarvoon lukemisessa, selvästi keskiarvon alle luonnontieteellisessä osaamisessa ja selvästi keskiarvon yläpuolelle matematiikassa ja ongelmanratkaisussa. Tanskassa tuloksia ei pidetty tyydyttävinä ja Tanskan opetusministeri tilasi OECD:ltä maan peruskoulupolitiikkaa koskevan tutkinnan. Tyydyttävänä ei pidetty myöskään sitä, että peruskouluun käytettiin kansainvälisessä vertailussa merkittävästi keskiarvoa enemmän rahaa. Tutkinta toteutettiin vuonna 2003 ja raportti julkaistiin vuonna Vakiintuneen käytännön mukaan järjestettiin nyt muutaman vuoden kuluttua komiteassa seurantaistunto siitä, miten tutkintaryhmän suosituksia oli pantu toimeen ja miten Tanskan peruskoululaitos muuten oli kehittynyt. Tutkintaryhmä jaotteli 35 suositustaan kuuteen osa-alueeseen: - arviointikulttuurin kehittämiseen; tutkijat kritisoivat palautejärjestelmien puutetta kaikilla tasoilla. - koulujen johdon rooliin ja pätevyyteen; johtajuuskoulutusta ei ollut läheskään kaikissa kunnissa ja koulutuksen ja mentoroinnin kokonaisuus oli hajanainen. - opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen; tutkijat kritisoivat koulutuksen laadullista tasoa ja riittämättömiä erikoistumismahdollisuuksia. - opettajien työehtosopimuksiin; tutkijat kritisoivat sopimusten jäykkyyttä ja opetukseen käytettävissä olevan ajan riittämättömyyttä. - kaksikielisten ja erityisoppilaiden mahdollisuuksiin; tutkijat kritisoivat koulujen ja opettajien kykyä vastata kaksikielisten ja erityisoppilaitten tarpeisiin. - muihin toimenpiteisiin. Opetusministeriö käynnisti välittömästi suositusten pohjalta laajan uudistusohjelman. Tanskan delegaatio totesi, että tutkintaraportin ilmestyminen ja sen pohjalta toteutettu laaja intressiryhmien kuuleminen auttoi viemään eteenpäin jo käynnissä olevia uudistuksia sekä aloittamaan uusia, erityisesti oppilaiden oppimistulosten kansallisia testauksia, henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien käyttöönottoa, opettajien perus- ja täydennyskoulutusta ja viimeisimpänä koulujen johtajuuden vahvistamista. Kansallisia testauksia ollaan valmistelemassa kaikille luokka-asteille vuoteen 2010 mennessä; koulut voivat verrata tuloksiaan kansallisesti, mutta koulujen tuloksia ei julkisteta. Henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien käyttöönottoa on tuettu "työkalupakeilla", vaikkakin samalla on kuultu kritiikkiä, että suunnitelmista on tulossa työlästä paperityötä. Tutkintaraportti on delegaation mukaan vaikuttanut suorimmin keskushallinnon toimiin; on haasteellista saada muutospyrkimykset toimimaan järjestelmän alemmilla tasoilla. Monet opettajat suhtautuvat uudistuksiin edelleen epäilevästi.

7 7 Keskustelussa esitettiin huolia siitä, ettei uudistusprosessista vain muodostu liian työlästä ja keskusjohtoista. Samalla korostettiin kaikkien asianosaisten osallisuutta onnistuneessa muutosprosessissa. 11. KOULUTUSPÄÄOSASTON PANOS OECD:N INNOVAATIOSTRATEGIAAN SG/INNOV(2008)1 EDU/CERI/CD(2008)3 OECD:n neuvosto käynnisti toukokuussa 2007 järjestön innovaatiostrategian valmistelun. Taustalla on innovaatioiden kasvava merkitys taloudelliselle kasvulle sekä talouskasvun muuttuva luonne. Yksi neljästä horisontaalisesta työryhmästä käsittelee inhimillistä pääomaa, jolla ymmärretään ihmisten, inhimillisen pääoman ja työpaikkatekijöiden roolia innovaatioprosessissa. Koulutuspääosastolta on pyydetty merkittävää tuotosta tähän. Pääosaston sisällä tuotosta valmistelee CERI. Sen työohjelmaluonnokseen sisältyy projekti "Innovation strategy for education and training", jossa on kaksi osa-aluetta, "Human capital for innovation" ja "Innovation in education and training systems". Ensimmäistä osa-aluetta viedään eteenpäin jaetulla puheenjohtajuudella tiede-, teknologia- ja teollisuuspääosaston (STI:n) kanssa. STI:n ja CERI:n edustajat esittelivät työn nykyvaihetta komitealle. Keskustelussa hanke sai laajalti tukea. Erityisesti pidettiin hyvänä sitä, että koulutus nähdään keskeisenä osana innovaatiostrategiaa; näinhän ei ole aina ollut. Useissa maissa on parhaillaan käynnissä kansallisen innovaatiostrategian valmistelu. Hankkeen laajuutta pidettiin hyvänä, mutta muistutettiin toisaalta siitä, että jossain vaiheessa on valittava, missä hankkeen painopisteet ovat. Muutamissa puheenvuoroissa haluttiin sosiaaliselle pääomalle näkyvämpää roolia. 12. TULEVIA TAPAHTUMIA JA HANKKEITA a) Kansliapäällikkökokous Koreassa syyskuussa 2008 EDU/EDPC(2008)11 Korean tarjous järjestää opetusministeriöiden kansliapäällikkökokous ("at Chief Executive Officer Level") Soulissa oli jo aikaisemmin hyväksytty komiteassa. Kokouksen yleisteemana on "political economy of reform", jolla tarkoitetaan menettelytapoja, joilla asetetut politiikkatavoitteet saadaan myös käytännössä toteutettua. Nyt käsiteltiin kokouksen osanottajia ja sisältöä. Korea esitti, että kokoukseen kutsuttaisiin komitean tarkkailijoiden ja tehostetun yhteistyön maiden lisäksi Kaakkois-Aasian maat Thaimaa, Malesia, Vietnam ja Singapore OECD:n neuvoston suosituksen mukaisesti. Esitys sai laajaa kannatusta. Kokouksessa on kaksi ryhmiin jakautumisen vaihetta. Niitä varten sihteeristö oli laatinut listan mahdollisista aiheista. Näkemykset aiheiden tärkeydestä hajosivat. b) Epävirallinen ministerikokous tasa-arvosta Norjassa vuonna 2009 Norja oli järjestänyt tasa-arvoa koskevan teematutkinnan päättökokouksen kesäkuussa Sen yhteydessä Norjan opetusministeri oli tarjoutunut järjestämään aiheesta seurantakokouksen, jonka ajankohdaksi se nyt esitti kesäkuuta Komitea merkitsi esityksen tiedoksi. Tarkemmin asia tulee käsittelyyn komitean seuraavassa kokouksessa syksyllä.

8 8 c) Sukupolvien välinen sosiaalinen liikkuvuus ECO/CPE/WP1(2008)3 OECD:n talouspolitiikkakomitean Working Party 1 on käynnistänyt sukupolvien välistä sosiaalista liikkuvuutta käsittelevän hankkeen. Taustalla on näkemys, että tällä aiheella on merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun, jonka yksi osatekijä on inhimillisten voimavarojen tehokas hyödyntäminen. Koska tulotasojen eroista sukupolvien välillä ei ole kansainvälisesti vertailukelpoista aineistoa, projektissa päätettiin keskittyä koulutukselliseen liikkuvuuteen. Tarkoituksena on tunnistaa politiikkoja, jotka voivat vähentää opiskelijoiden sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutussaavutuksiin ja kolmannen asteen koulutukseen investoimiseen. Aineistona käytetään PISA:a ja kansainvälistä lukutaitotutkimusta IALS:ia. Luonnoksen raportiksi on tarkoitus valmistua vuoden lopulla. Hanke merkittiin tiedoksi. Aiheesta käytettiin vain pari puheenvuoroa. 13. KOULUJEN AUTONOMIA, VANHEMPIEN VALINNANVAPAUS JA TULOSVASTUU EDU/EDPC(2008)16 EDU/WKP(2007)8 EDU/WKP(2007)9 Koulutuspolitiikkakomitea käynnisti vuonna 2006 hankkeen, jossa tutkittiin erityyppisen tulosvastuun ("accountability") ja koulujen oppimistulosten välistä suhdetta. Asiantuntijoilta tilatut tutkimukset osoittivat, että koulujen autonomian, vanhempien valinnanvapauden ja erityisesti opiskelijoiden arviointijärjestelmien olemassaolon välillä on voimakas yhteys opiskelijoiden tuloksiin (PI- SA:lla mitattuna). Sihteeristön jatkoanalyyseissä oli etsitty yhteyksiä tulosvastuun tyypin, tulosten laadun ja tulosten tasa-arvoisuuden välillä. Testaus- ja tarkastusmenettelyt, jotka tuottavat palautetta systeemitason suoriutumisesta, ovat johdonmukaisimmin yhteydessä korkeampaan laatuun ja tasaarvoisiin tuloksiin. Siihen liittyy mielenkiintoisia yhteysvaikutuksia. Opetussuunnitelmaa koskeva autonomia ei ole yleensä yhteydessä tulosten laatuun paitsi silloin kun siihen yhdistyvät ulkoiset päättökokeet. Koulun budjettia koskeva autonomia on yleensä yhteydessä heikompiin tuloksiin paitsi silloin kun se yhdistetään ulkoisiin päättökokeisiin. Yhteys järjestelmien erilaisten tulosvastuiden ja tulosten tasa-arvoisuuden välillä on epäselvempi. Lähes kaikki testaus- ja tarkastusmenettelyt hyödyttävät alhaisen sosioekonomisen tason vanhempien lapsia, mutta joko enintään saman verran kuin korkeamman se-tason vanhempien lapsia ja joissain tapauksissa vähemmän. Lopputuloksena ovat samana säilyneet tai kasvaneet erot. Samantyyppisiä vertailuja tehdään asiakirjassa muiltakin alueilta. Keskustelussa maita pyydettiin pohdiskelemaan tuloksia oman maansa näkökulmasta. Laajemmin keskusteluun osallistuivat ennalta sovitun mukaisesti Belgia (fl.) ja Tanska. Belgiassa PISAtulokset ovat keskimäärin hyviä, mutta hajonta suurta. Kouluilla on laaja autonomia ja vanhemmilla valinnanvaraa, mihin kouluun lähettää lapsensa. Koska maassa ei ole kansallisia tutkintoja ja koulujen tarkastukset lähinnä muodollisia, koulut toimivat opportunistisesti. Koulut eriytyvät niin, että paremman maineen omaavat koulut houkuttelevat parempia oppilaita. Tanskassa oltiin aikaisemmin tyytyväisiä järjestelmään, joka perustuu pitkälti luottamukseen. Nyt PISA-tulokset ja OECDtutkinnassa vahvasti ajettu arviointikulttuurin aikaansaaminen Tanskan koulujärjestelmään on vähentänyt luottamusta siten, että yleinen mielipide kouluja kohtaan on muuttunut kriittisemmäksi, mutta vanhemmat ovat edelleen tyytyväisiä lähikouluihinsa. Miten yhdistää arviointikulttuuri ja luottamus?

9 9 14. KOULUTUSALAN TYÖSTÄ NOUSEVIA POLITIIKKANÄKÖKOHTIA a) Sukupuoli ja erityisopetus EDU/EDPC/SEN(2008)2/REV1 Erityisopetuksen kansallisten asiantuntijoiden ryhmä oli valmistellut asiakirjan sukupuolen ja erityisopetuksen suhteesta. Keskeinen tulos oli, että poikia luokitellaan erityisopiskelijoiksi enemmän kuin tyttöjä, ja että poikiin kohdistetaan sen vuoksi enemmän lisäresursseja. Tämä herättää kysymyksen, onko resurssien jako ja sen vaikuttavuus tasa-arvoista, erityisesti kun erityisopiskelijat usein päätyvät erityiskouluihin, jotka yleensä johtavat vähemmän suotuisiin tuloksiin työelämään siirtymisen ja sosiaalisen inkluusion kannalta. Asiakirjassa pohdiskeltiin alueita, joilta tarvittaisiin lisätietoa, jotta tilanteeseen voitaisiin löytää toimivia politiikkoja. Keskustelussa todettiin, että poikien ja tyttöjen suhde 60:40 on havaittu myös muissa koulujärjestelmien tuloksissa, mikä voi viitata siihen, että koko järjestelmä on tyttöihin päin vinoutunut. Keskustelussa nostettiin myös esiin määrittely- ja luokituskysymykset, jotka vaikeuttavat vertailevaa tarkastelua. b) CERI:n aikuisten perustaitoja koskeva työ EDU/CERI/CD(2007)17/REV1 Aikuisten perustaitojen (literacy, numeracy, language skills) opetusta koskevan CERI:n hankkeen loppuraportti oli ilmestynyt ja päättökonferenssi pidetty. Loppuraportti antoi aihetta koskevia politiikkasuosituksia. Ne koskivat opetus- ja arviointimenetelmiä, opettajien osaamista, ohjelmien vaikuttavuusarviointeja, resurssitarpeita sekä tutkimuksellisen tietopohjan parantamista. Aiheesta käytettiin vain pari lyhyttä puheenvuoroa. Suomen puheenvuorossa todettiin toukokuussa järjestettävä kansallinen seminaari, johon tutkimuksesta vastannut Janet Looney oli tulossa puhujaksi. 15. MUUT ASIAT a) Ulkosuhteet EDU/EDPC(2008)10 EDU/GF(2008)1 Komitean ulkosuhdestrategian viimeistely Hyväksyttiin muodollisesti komitean ulkosuhdestrategia, jonka sisältö oli hyväksytty jo edellisessä kokouksessa. Egyptin korkea-asteen koulutuksen tutkinta EDU/EDPC(2008)12 Hyväksyttiin komitean ulkosuhdeohjelmaan kuuluvan tutkinnan toteuttaminen. INES Working Party EDU/EDPC(2008)13) INES Working Party oli komitean ulkosuhdestrategian mukaisesti määritellyt kriteerit sen työhön osallistumiselle. Kriteereihin nojaten Working Party halusi kutsua Brasilian pysyväksi tarkkailijaksi Working Partyyn ja sen alaisiin elimiin. Komitea päätti suositella järjestön ulkosuhdekomitealle Brasilian tarkkailija-asemaa ehdotuksen mukaisesti.

10 10 Liettuan esitys pysyvästä tarkkailija-asemasta EDU/EDPC(2008)26 Komitea päätti siirtää Liettuan hakemuksen käsittelyä kunnes selviäisi, mitkä tehostetun yhteistyön maista ovat kiinnostuneita pysyvästä tarkkailija-asemasta. Komitea pyysi sihteeristöä tutkimaan sillä välin mahdollisia ad hoc -yhteistyön muotoja Liettuan kanssa sekä selvittämään, millä alueilla Liettua voisi mahdollisesti osallistua komitean työhön. b) Komitean alaisten elinten raportit EDU/EDPC(2008)15 Komitea pyysi sihteeristöä varmistamaan, että kaikkien komitean alaisten elinten kokousten lopussa arvioitaisiin, mitkä käsitellyt asiat tulisi viedä komitean keskusteluun. c) Hankkeiden tilan kuvaukset EDU/EDPC(2008)20 Komitea merkitsi tiedoksi työohjelmaan kuuluvien hankkeiden tilan kuvaukset ("Monitoring fact sheets"). d) Seuraavat kokoukset EDU(2008)3/REV2 Komitean kansliapäällikkötason kokous pidetään Soulissa Komitean seuraava pidetään Pariisissa.

Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 2.12.2009 OECD:N KOULUTUSPOLITIIKKAKOMITEAN KOKOUS 25.-26.11. 2009 PARIISISSA

Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 2.12.2009 OECD:N KOULUTUSPOLITIIKKAKOMITEAN KOKOUS 25.-26.11. 2009 PARIISISSA OPETUSMINISTERIÖ KOKOUSMUISTIO Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 2.12.2009 OECD:N KOULUTUSPOLITIIKKAKOMITEAN KOKOUS 25.-26.11. 2009 PARIISISSA Suomen edustajat: Opetusneuvos Jorma Ahola, OPM Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

VET-LSA-hankkeen (European Large Scale Assessment for Vocational Education and Training) yleisesittely

VET-LSA-hankkeen (European Large Scale Assessment for Vocational Education and Training) yleisesittely VET-LSA-hankkeen (European Large Scale Assessment for Vocational Education and Training) yleisesittely Keskusteluseminaari VET-LSA-hankkeesta Helsinki 14.9.2009 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22. 23.11.2007 Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma

Lisätiedot

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansallisen osaamisperustan tila ja tulevaisuus Helsinki 27.5.2014 6.6.2014

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

KVESTORIKOLLEGIO PÖYTÄKIRJA. 6. kesäkuuta 2000 pidetystä kokouksesta. Bryssel. 1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen...2

KVESTORIKOLLEGIO PÖYTÄKIRJA. 6. kesäkuuta 2000 pidetystä kokouksesta. Bryssel. 1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen...2 EUROPANPARLAMENTI PV 6/00 KVESTORIKOLLEGIO PÖYTÄKIRJA 6. kesäkuuta 2000 pidetystä kokouksesta Bryssel SISÄLTÖ Sivu 1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen...2 2. Keskustelu Louise Weiss -rakennuksessa suoritetun

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä Muistio Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä aika: 9.9.2003 klo 13.00 15.50 paikka: Suomalaisen

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%) 3/2010

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013

Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013 Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013 Ensituloksia Suomen kannalta Työelämä 2020 kv-verkosto, 6.3.2014 Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM Tuomo Alasoini, Tekes Tutkimushankkeen taustoja OECD:n koordinoima

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4. Kokouksen alussa on rehtorin katsaus.

Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4. Kokouksen alussa on rehtorin katsaus. HALLITUS Aihe HALLITUKSEN KOKOUS nro 5/2010 Aika Perjantai 18.6.2010 kello 8.15 Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4 Kokouksen alussa on rehtorin katsaus. Asialistat Hallintojohtaja

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia 1 Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Mitä arvo on? Arvo on subjektiivinen ja asiakas moninainen Helsinki Design District?

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä koska 1(2) Suomi tarvitsee menestyäkseen

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 22.5.2015, kello 13.00 Paikka Hotelli Radisson Blue Royal, Runeberginkatu 2, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö

Lisätiedot

Vs. stj:n esitys: Lautakunta käy lähetekeskustelun Sivistystoimen strategian toimeenpanon suunnittelua varten.

Vs. stj:n esitys: Lautakunta käy lähetekeskustelun Sivistystoimen strategian toimeenpanon suunnittelua varten. Sivistyslautakunta 22 26.02.2015 Sivistyslautakunta 52 28.04.2015 Sivistyslautakunta 66 28.05.2015 Sivistyslautakunta 78 27.08.2015 Sivistystoimen strategian toimeenpano 3356/01.017/2014 SIVLK 22 Siikajoen

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuudet ja kansainvälinen maine

Suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuudet ja kansainvälinen maine Suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuudet ja kansainvälinen maine Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi 17.4.2013 Päivi Lindberg 8.5.2013 Päivi Lindberg 1 Yhteiskunnallinen varhaiskasvatus Työvoimapolitiikka

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015 Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Horisontaalistandardisoinnin tulevaisuuden näkymiä

Horisontaalistandardisoinnin tulevaisuuden näkymiä Horisontaalistandardisoinnin tulevaisuuden näkymiä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan? Seminaari 13.5.2014 Sari Sahlberg Lähtötilanne CEN/TC 400 on tuottanut joukon horisontaalisia standardeja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 15.4.2009 klo 9.00 11.05 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan

VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan Julkaisuvapaa 19.11.2012 klo. 06.00 - Rating julkisten palveluiden asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Pääkohdat: Suomen julkinen liikenne, terveydenhuolto,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Budjettivaliokunta 2009 6.12.2007 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Euroopan parlamentin vuoden 2007 talousarvion toteuttaminen Jäsenille lähetetään oheisena määrärahasiirtoesitys C25

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014

Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 February 11, 2014 Aalto University Executive Education 1 Taustaa: kompetenssien kehittämisestä Kolme henkilökohtaista

Lisätiedot

- Karhukuntatoimikunta: pöytäkirja 1/2010-1/5

- Karhukuntatoimikunta: pöytäkirja 1/2010-1/5 1/5 KARHUKUNTATOIMIKUNTA: PÖYTÄKIRJA 1/2010 Paikka: Porin kaupungintalo, KH:n huone (1. krs.) Aika: 17.2.2010, klo 12.16-13.45 Läsnä: Luukkonen, Aino-Maija (X) Marttila, Ilmo ( ) Pitkänen, Pasi (X) ( )

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit 1 Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Vetoomusvaliokunta ILMOITUS JÄSENILLE (0430/2012)

Vetoomusvaliokunta ILMOITUS JÄSENILLE (0430/2012) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Vetoomusvaliokunta 18.12.2012 ILMOITUS JÄSENILLE (0430/2012) Asia: Vetoomus nro 0430/2012, Heikki Auvinen, Suomen kansalainen, hänen irtisanomisestaan Euroopan komission

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI BUDJETTIVALIOKUNTA Ilmoitus jäsenille Aihe: Euroopan parlamentin vuoden 2004 talousarvion toteuttaminen Jäsenille lähetetään oheisena määrärahasiirtoesitys C 7 Varainhoitovuosi 2004.

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Turo Virtanen avasi kokouksen 12.05 ja toivotti läsnäolijat tervetulleeksi.

1. Kokouksen avaus Turo Virtanen avasi kokouksen 12.05 ja toivotti läsnäolijat tervetulleeksi. HALLINNON TUTKIMUKSEN SEURA RY Johtokunnan kokous 2/2008 PÖYTÄKIRJA Aika: 19.5.2008 klo 12.00 Paikka: Helsingin yliopisto, yleisen valtio opin laitos Läsnä: Turo Virtanen Pertti Ahonen Jaana Haatainen

Lisätiedot