Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto OECD:N KOULUTUSPOLITIIKKAKOMITEAN KOKOUS PARIISISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 20.5.2008 OECD:N KOULUTUSPOLITIIKKAKOMITEAN KOKOUS 24.-25.4. 2008 PARIISISSA"

Transkriptio

1 OPETUSMINISTERIÖ KOKOUSMUISTIO Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto OECD:N KOULUTUSPOLITIIKKAKOMITEAN KOKOUS PARIISISSA Suomen edustajat: Opetusneuvos Jorma Ahola, OPM Erityisasiantuntija Heikki Kokkala, OECD-edustusto Tiivistelmä Jäsenmaat priorisoivat vuosien työohjelmaan tarjolla olevat hankkeet niiden relevanssin, kansallisen toteutettavuuden ja "value for money"n suhteen. Koulutuspääosasto/CERI osallistuu OECD:n innovaatiostrategian inhimillistä pääomaa koskevan osion tuottamiseen. OECD-maiden opetusministeriöiden kansliapäällikkökokous pidetään Soulissa. Kokouksen yleisteemana on "political economy of reform" eli asetettujen politiikkatavoitteiden vieminen käytäntöön. OECD:n neuvostolle suositeltiin koulurakentamisohjelma PEB:n ja korkeaasteen koulutusinstituutioiden johtamisohjelma IMHE:n toimikausien jatkamista vuosille Esityslistan hyväksyminen EDU/EDPC/A(2008)1/REV2 Hyväksyttiin etukäteen jaettu esityslista. 2. Toimihenkilöiden valinnat Komitean puheenjohtajaksi valittiin vuodeksi edelleen Tanskan Torben Rasmussen. Byroon jäseniksi valittiin Keray Henke (Kanada), Jorma Ahola (Suomi), Nadine Prost (Ranska), Yukitsugu Ono (Japani) ja Hyung Yeel Koh (Korea). Komitean edustajiksi INES Advisory Groupiin valittiin Marcel Smits van Waesberghe (Hollanti), Frances Kelly (Uusi-Seelanti) ja Hans-Åke Öström (Ruotsi). Lisäksi päätettiin, että jäljellä oleva yksi paikka kuuluu uuden byroon jäsenelle. Komitean kokouksen jälkeen pidetyssä byroon kokouksessa paikalle valittiin Keray Henke. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen EDU/EDPC/M(2007)2 Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.

2 2 4. Johtajan suullinen katsaus Koulutuspääosaston johtaja Barbara Ischinger käsitteli katsauksessaan mm. seuraavia aiheita: - järjestön horisontaalisia hankkeita: terveys, vesi, maahanmuutto, ilmastonmuutos, innovaatiostrategia, political economy of reform - kandidaattimaiden (A5) ja tehostetun yhteistyön maiden (EE5) kanssa tehtävää työtä - koulutuspääosaston viimeaikaisia tapahtumia: epävirallinen ministerikokous Tokiossa tammikuussa 2008, PISA 2006:n tulosten julkistaminen joulukuussa 2007, globaaliforum Dominikaanisessa tasavallassa maaliskuussa 2008, kahden laajan teematutkinnan, kolmannen asteen koulutus ja koulujen johtajuus, päättyminen - Education at a Glance 2008:n julkistamista; julkistamispäivä on Byroon kokous sekä BIAC-TUAC -konsultaatio: komitean puheenjohtajan suullinen katsaus EDU/EDPC/RD(2008)5 Ennen komitean kokousta pidetyssä byroon kokouksessa valmisteltiin kokouksessa käytävää keskustelua. Varsinaisia päätöksiä ei tehty. Työntekijäpuolta edustavan TUAC:in ja työnantajapuolta edustavan BIAC:in kanssa käydyssä konsultaatiossa painopisteenä olivat vuosien työohjelman valmistelu sekä Soulissa syyskuussa 2008 pidettävä opetusministeriöiden kansliapäällikkökokous. Molemmat järjestöt pitivät työohjelman lähtökohtia onnistuneina. TUAC kiitti tasa-arvokysymysten saamaa painoa, mutta oli huolestunut rankingeista (PISA ja tuleva korkea-asteen tuotosten mittaus). Järjestö suhtautui varauksella koulutuksen näkemiseen hyödykkeenä; se halusi painottaa kulttuurisia ja sosiaalisia näkökulmia. BIAC korosti tiedon keruun ja analysoinnin ydinluonnetta, tarvetta saada työohjelmasta fokusoitu sekä systeemitason lähestumistapaa. Molemmat järjestöt kannattivat ehdotettua Soulin kokousta ja lupasivat osallistua siihen liittyvään sidosryhmien workshopiin. 6. Vuosien työohjelman reunaehdot ja prioriteetit EDU/EDPC(2008)14 a) Laajennetun byroon kokous: OECD:n koulutusalan työn kokonaiskoherenssi Puheenjohtaja esitteli maaliskuussa pidetyn laajennetun byroon kokouksen näkemyksiä työohjelmasta. Tärkeimmät johtopäätökset olivat: - ohjelmaluonnos on yleisesti ottaen koulutusalan keskipitkän aikavälin strategian mukainen - strategia tulee ottaa vakavasti myös tulevassa priorisointiharjoituksessa - hankkeiden tulee olla selvästi vastuutettuja - komitean tulee säilyttää vastuu korkea-asteen koulutuksen tuotosten mittaushankkeen politiikkaaspekteista, vaikka hanketta vie käytännössä eteenpäin IMHE.

3 3 b) Keskustelu ohjelmaluonnokseen sisältyvistä hankkeista EDU(2008)6 EDU(2008)6/ADD1 EDU/EDPC(2008)22 EDU/EDPC(2008)25 EDU(2008)7 Johdantopuheenvuorossaan Deborah Roseveare totesi, että luonnokseen sisältyy tarkoituksella enemmän hankkeita kuin voidaan käytännössä toteuttaa, jotta maat voivat tehdä valintoja. Hankkeiden kustannustaso on hieman noussut, kun pyritään nopeammin tuloksiin ja halutaan samalla pitää yllä lujaa laatukontrollia. Keskustelu oli luonteeltaan lähetekeskustelua, jossa jäsenmaat saattoivat nostaa keskusteluun mitä tahansa luonnoksen hankkeita. Vasta myöhemmin kirjallisesti toteutettava hankkeiden priorisointiharjoitus kertoisi hankkeiden todellisen painon jäsenmaissa. Eniten keskustelua herättivät ehdotetut säännöllisesti toistuvat maiden koulutuspolitiikan tutkinnat (nykyisten taloustutkintojen tapaan). Näkemykset hajosivat vahvasti. Osa kannatti, osa oli valmis kokeilemaan ja osa suhtautui kielteisesti. Kielteistä suhtautumista perusteltiin lähinnä maatutkintojen vaatimilla resursseilla sekä teematutkintojen paremmalla käyttökelpoisuudella kansallisen koulutuspolitiikan muotoilussa. Kannattavassa mielessä nostettiin useassa puheenvuorossa esiin "fasttrack policy papers" (komitean keskusteluun tuotavia tiiviitä muistioita koulutuspolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä), korkea-asteen tuotosten mittaushanke, ammatillisen koulutuksen hanke sekä Education Policy Analysis -julkaisun henkiin herättäminen. c) Koulutuspolitiikkakomitean alaiset verkostot EDU/EDPC(2008)23 EDU/EDPC(2008)19 EDU(2008)6/ADD1 Osana tilastoja ja indikaattoreita käsittelevän INES-toiminnan organisaation uudistamista oli jo aikaisemmin päätetty uudistaa pidemmän aikavälin kehitystyötä tekevät INES-verkostot. INESverkosto A (oppimistulosindikaattorit) lakkautetaan, koska oppimistulosten mittaamista kehitetään muualla (Pisa, PIAAC, korkea-asteen oppimistulosten arviointihanke). INES-verkosto B:n (koulutuksen ja työelämän suhteet) toimialaa laajennetaan laajemmin koulutuksen työmarkkina- ja sosiaalisten tuotosten alueelle. INES-verkosto C:n (koulujen ominaisuudet ja prosessit) toimialaa laajennetaan laajemmin systeemitason vertaileviin kuvauksiin. Verkostojen toiminnan rahoituksessa siirrytään tavanomaiseen hankkeiden rahoitusmalliin, kun nyt rahoitus tulee suurelta osin kunkin verkoston isäntämaalta. Nyt jäsenmaiden edustajista koostuva, käytännön INES-toimintaa johtava INES Working Party oli laatinut muistion uusien verkostojen mandaateissa huomioon otettaviksi näkökohdiksi. Komitea hyväksyi näkökohdat ja päätti viimeistellä mandaatit kirjallisella menettelyllä. Käsittelyssä oli lisäksi varhaiskasvatus- ja esiopetusverkosto. Se perustettiin vuoden 2007 alussa. Belgia tarjoutui johtamaan verkostoa; käytännössä se antoi tehtävän Flanderin varhaiskasvatusvirastolle, Kind & Gezin:ille. Erilaisten tiedonkatkosten johdosta verkoston toiminta- ja rahoitusmalli ajautui suuntaan, joka ei ollut OECD:n säännösten mukainen, ja myös kokonaiskustannukset kasvoivat arvioitua selvästi korkeammiksi. Myös OECD:n sihteeristöltä kului ennakoitua selvästi enemmän työaikaa verkoston työn tukemiseen.

4 4 Nyt sihteeristö esitti kahta vaihtoehtoa toiminnan jatkamiselle. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan jatketaan isäntämaa -järjestelyä, mutta tehdään selkeä työnjako sihteeristön ja isäntämaan välille ja virtaviivaistetaan koordinointiprosesseja. Toisen vaihtoehdon mukaan isäntämaa -järjestelystä luovutaan ja sihteeristö tukee suoraan verkoston valittua puheenjohtajaa hallinnollisissa kysymyksissä, erityisesti työohjelman laatimisessa, mutta ei osallistu sisältötyöhön. Komitea ei ottanut kantaa vaihtoehtoihin, vaan pyysi sihteeristöä selkiyttämään mahdollisen isäntämaan roolia ja vastuita. d) Työohjelman prioriteettiharjoituksen kriteerien vahvistaminen EDU/EDPC(2008)2 EDU/EDPC(2008)21/ANN1) Vuosien työohjelman hankkeista oli jo pidetty ensimmäinen prioriteettiharjoitus, jossa maat ilmoittivat, mitkä hankkeet he halusivat sisällytettäväksi ohjelmaan. Harjoituksesta ei ollut juuri apua, koska vain 13 maata teki sen. Nyt toisella kierroksella maiden tulisi arvioida asteikolla 1-4 kunkin hankkeen relevanssi, kansallinen toteutettavuus sekä "value for money". Lisäksi kullekin hankkeelle pitäisi määritellä "global relevance", joiden yhteissummaksi pitäisi tulla 100. Tuloksia käytettäisiin keskeisenä työohjelman lopullisen sisällön määrittäjänä. Keskustelussa menettelytapaa pidettiin monimutkaisena ja sitä toivottiin yksinkertaistettavan. Käsittelyssä olivat myös vapaaehtoisrahoituksen vastaanottamista koskevat säännöt, joita koulutuspääosaston hallintomenettelyjä käsitellyt työryhmä oli toivonut. Sääntöjen tarkoituksena on tehdä vapaaehtoisrahoituksen kautta tuleva lisärahoitus läpinäkyväksi ja johdonmukaiseksi. Lisärahoitusta ei pitäisi hyväksyä vain siksi, että sitä on tarjolla. Sen tulee tukea työohjelman toteuttamista. Komitea hyväksyi säännöt. 7. ARVIOINTI a) PISA:n politiikkavaikutusten arviointi EDU/PISA/GB(2008)10 EDU/PISA/GB(2007)35 OECD:n neuvosto on edellyttänyt korkean tason hallintoelinten arvioivan niiden työn politiikkavaikutuksia: missä määrin tehty työ vaikuttaa politiikkoihin, vastaa maiden odotuksiin ja prioriteetteihin ja edustaa vastinetta rahalle. PISA:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Ryo Watanabe ja Andreas Schleicher esittelivät PISA:n arviointistrategiaa. Arviointi etenee kolmea linjaa. Ensimmäisellä linjalla keskitytään sidosryhmien näkemyksiin politiikkavaikutusten laadusta ja luonteesta. Toisella linjalla tutkitaan PISA:n eri toimintojen vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Kolmannella linjalla katsotaan mediapeiton taakse ja etsitään politiikantekijöiden aitoa sitoutumista ja toimenpiteitä, joilla koulutuksen laatua on pyritty parantamaan. Arviointia johtaa ulkopuolisten asiantuntijoiden johtama johtoryhmä. b) Syväarviointi ja mandaattien uusiminen PEB EDU/PEB(2008)1 EDU/EDPC/RD(2008/3) Koulurakentamisohjelma PEB:n (Programme for Educational Building) mandaatti on katkolla vuoden 2008 lopussa. Mandaatin mahdollista jatkamista koskevaa päätöksentekoa varten oli ohjelma arvioitu.

5 5 Komitea päätti arvioinnnin perusteella suositella OECD:n neuvostolle, että PEB:in mandaatti uusittaisiin kolmeksi vuodeksi Samalla se päätti suositella, että PEB:in mandaatin sisältöä uusittaisiin niin, että kattaisi tietoyhteiskunnan oppimisympäristön koulurakennuksia laajemmin; ohjelman nimi tulisi samalla muuttaa uuden mandaatin mukaiseksi. Komitea päätti vielä suositella, että PEB siirrettäisiin koulutuspolitiikkakomitean alaiseksi elimeksi (nykyiseltä koulutuspolitiikkakomitean kanssa samantasoiselta ykköstason komitean statukselta). IMHE EDU/IMHE/GB(2008)3 EDU/EDPC/RD(2008)2 Myös IMHE- ohjelman (Programme for institutional management of higher education) mandaatti on katkolla vuoden 2008 lopussa ja jatkoa koskevaa päätöksentekoa varten oli ohjelma arvioitu. Arvioinnin perusteella komitea päätti suositella OECD:n neuvostolle, että IMHE:n mandaatti uusittaisiin kolmeksi vuodeksi ja että ohjelman nimi, status ja mandaattiin sisällytettävä tehtävä pidettäisiin ennallaan. 8. KOULUTUSPÄÄOSASTON VIESTINTÄSTRATEGIA EDU/EDPC(2008)24 Koulutuspolitiikkakomiteassa on aikaisemmin käyty alustavaa keskustelua koulutuksen alueen viestintä- ja tulosten levittämisstrategian kehittämisestä. Tätä kokousta varten sihteeristö oli valmistellut keskustelupaperin. Samanaikaisesti on järjestön Committee for Public Affairs and Communications valmistellut koko järjestön viestintästrategian uusimista vastaamaan uusiin haasteisiin, erityisesti järjestön päätökseen kandidaatti- ja tehostetun yhteistyön maista. Tätä työtä oli esittelemässä komitean edustaja. Koulutuspääosaston edustaja ehdottivat, että koulutuspääosasto voisi toimia koko järjestön tasoisen kehittämistyön yhtenä pilottina arvioitaessa, missä määrin järjestöllä voi olla kattava strategia ja missä määrin tarvitaan tehtäväkohtaista eriytymistä. Keskustelussa yhteistyötä pidettiin tarpeellisena. Keskustelussa katsottiin lisäksi, että ministeriöitä ja niiden edustajia ei pitäisi nähdä vain viestintästrategian kohteina (kuten keskustelupaperissa), vaan myös tärkeinä strategian toimijoina. Useissa puheenvuoroissa vierastettiin myös keskustelupaperin ehdotusta asettaa asioiden vieminen käytäntöön ("making things happen") yhdeksi strategian tavoitteeksi. Niissä katsottiin, että liian pitkälle meneminen järjestön suositusten pohjalta muotoiltavan politiikan toimeenpanoon voitaisiin nähdä yksittäisten asioiden ajamisena ("advocacy"), mikä voisi vaarantaa järjestön maineen puolueettomien politiikkasuositusten tuottajana. Keskustelua jatketaan nyt koulutuspääosaston muissa elimissä ja sen jälkeen tulee strategialuonnos komitean käsittelyyn. 9. KOULUSTA TYÖHÖN SIIRTYMISTÄ JA NUORTEN URANÄKYMIEN PARANTAMISTA EDISTÄVIÄ POLITIIKKOJA KÄSITTELEVÄ TEEMATUTKINTA DELSA/ELSA(2007)8 Järjestön työllisyys- ja sosiaaliasiain pääosastolla meneillään olevassa teematutkinnassa ollaan 16 osallistujamaan (Suomi ei mukana) osalta tutkimassa, (1) miten huolehditaan siitä, että nuorilla on työmarkkinoilla tarvittavat taidot, (2) miten siirtymää koulusta työhön voidaan muokata vähemmän jyrkäksi, (3) mitä on tehty nuorten työllisyyteen vaikuttavien kysyntäpuolen esteiden poistamiseksi ja (4) mitä on tehty "molemminpuolisten velvoitteiden" rintamalla. Kun noin puolet maista on tut-

6 6 kittu, näyttää muutama teema nousevan esiin: jos oppivelvollisuusikää halutaan nostaa, tulee nuorilla olla käytössään jo paljon aikaisemmin vaihtoehtoisia koulutuspolkuja; työn ja koulutuksen yhdistäminen oppisopimuskoulutuksena tai osa-aikaisena ammatillisena koulutuksena toimii usein, mutta kun ne usein nähdään myös viimesijaisina vaihtoehtoina, niiden status voi jäädä alhaiseksi; työttömiksi jäävien nuorten profilointi ja tehostetun palvelun tarjoaminen (sekä keppiä että porkkanaa sisältävän) erityisiin riskiryhmiin kuuluville voisi olla avuksi; joissakin tapauksessa myös USA:ssa käytössä olevien Job Corps'ien tiukkojen sisäoppilaitosten malli. Lyhyessä keskustelussa tuotiin myönteisesti esiin erityisesti ammatillisella koulutuksella nähty merkitys ja profilointi. Sihteeristö toi esiin myös sen, että perinteiset työmarkkinoilla toimimisen indikaattorit eivät toimi riittävästi suhteessa nuorten työmarkkinoihin. 10. TANSKAN PERUSKOULUTUTKINNAN SEURANTA EDU/EDPC(2008)17 EDU/EDPC(2008)18 Vuoden 2000 Pisa-tuloksissa tanskalaiset nuoret sijoittuivat OECD:n keskiarvoon lukemisessa, selvästi keskiarvon alle luonnontieteellisessä osaamisessa ja selvästi keskiarvon yläpuolelle matematiikassa ja ongelmanratkaisussa. Tanskassa tuloksia ei pidetty tyydyttävinä ja Tanskan opetusministeri tilasi OECD:ltä maan peruskoulupolitiikkaa koskevan tutkinnan. Tyydyttävänä ei pidetty myöskään sitä, että peruskouluun käytettiin kansainvälisessä vertailussa merkittävästi keskiarvoa enemmän rahaa. Tutkinta toteutettiin vuonna 2003 ja raportti julkaistiin vuonna Vakiintuneen käytännön mukaan järjestettiin nyt muutaman vuoden kuluttua komiteassa seurantaistunto siitä, miten tutkintaryhmän suosituksia oli pantu toimeen ja miten Tanskan peruskoululaitos muuten oli kehittynyt. Tutkintaryhmä jaotteli 35 suositustaan kuuteen osa-alueeseen: - arviointikulttuurin kehittämiseen; tutkijat kritisoivat palautejärjestelmien puutetta kaikilla tasoilla. - koulujen johdon rooliin ja pätevyyteen; johtajuuskoulutusta ei ollut läheskään kaikissa kunnissa ja koulutuksen ja mentoroinnin kokonaisuus oli hajanainen. - opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen; tutkijat kritisoivat koulutuksen laadullista tasoa ja riittämättömiä erikoistumismahdollisuuksia. - opettajien työehtosopimuksiin; tutkijat kritisoivat sopimusten jäykkyyttä ja opetukseen käytettävissä olevan ajan riittämättömyyttä. - kaksikielisten ja erityisoppilaiden mahdollisuuksiin; tutkijat kritisoivat koulujen ja opettajien kykyä vastata kaksikielisten ja erityisoppilaitten tarpeisiin. - muihin toimenpiteisiin. Opetusministeriö käynnisti välittömästi suositusten pohjalta laajan uudistusohjelman. Tanskan delegaatio totesi, että tutkintaraportin ilmestyminen ja sen pohjalta toteutettu laaja intressiryhmien kuuleminen auttoi viemään eteenpäin jo käynnissä olevia uudistuksia sekä aloittamaan uusia, erityisesti oppilaiden oppimistulosten kansallisia testauksia, henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien käyttöönottoa, opettajien perus- ja täydennyskoulutusta ja viimeisimpänä koulujen johtajuuden vahvistamista. Kansallisia testauksia ollaan valmistelemassa kaikille luokka-asteille vuoteen 2010 mennessä; koulut voivat verrata tuloksiaan kansallisesti, mutta koulujen tuloksia ei julkisteta. Henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien käyttöönottoa on tuettu "työkalupakeilla", vaikkakin samalla on kuultu kritiikkiä, että suunnitelmista on tulossa työlästä paperityötä. Tutkintaraportti on delegaation mukaan vaikuttanut suorimmin keskushallinnon toimiin; on haasteellista saada muutospyrkimykset toimimaan järjestelmän alemmilla tasoilla. Monet opettajat suhtautuvat uudistuksiin edelleen epäilevästi.

7 7 Keskustelussa esitettiin huolia siitä, ettei uudistusprosessista vain muodostu liian työlästä ja keskusjohtoista. Samalla korostettiin kaikkien asianosaisten osallisuutta onnistuneessa muutosprosessissa. 11. KOULUTUSPÄÄOSASTON PANOS OECD:N INNOVAATIOSTRATEGIAAN SG/INNOV(2008)1 EDU/CERI/CD(2008)3 OECD:n neuvosto käynnisti toukokuussa 2007 järjestön innovaatiostrategian valmistelun. Taustalla on innovaatioiden kasvava merkitys taloudelliselle kasvulle sekä talouskasvun muuttuva luonne. Yksi neljästä horisontaalisesta työryhmästä käsittelee inhimillistä pääomaa, jolla ymmärretään ihmisten, inhimillisen pääoman ja työpaikkatekijöiden roolia innovaatioprosessissa. Koulutuspääosastolta on pyydetty merkittävää tuotosta tähän. Pääosaston sisällä tuotosta valmistelee CERI. Sen työohjelmaluonnokseen sisältyy projekti "Innovation strategy for education and training", jossa on kaksi osa-aluetta, "Human capital for innovation" ja "Innovation in education and training systems". Ensimmäistä osa-aluetta viedään eteenpäin jaetulla puheenjohtajuudella tiede-, teknologia- ja teollisuuspääosaston (STI:n) kanssa. STI:n ja CERI:n edustajat esittelivät työn nykyvaihetta komitealle. Keskustelussa hanke sai laajalti tukea. Erityisesti pidettiin hyvänä sitä, että koulutus nähdään keskeisenä osana innovaatiostrategiaa; näinhän ei ole aina ollut. Useissa maissa on parhaillaan käynnissä kansallisen innovaatiostrategian valmistelu. Hankkeen laajuutta pidettiin hyvänä, mutta muistutettiin toisaalta siitä, että jossain vaiheessa on valittava, missä hankkeen painopisteet ovat. Muutamissa puheenvuoroissa haluttiin sosiaaliselle pääomalle näkyvämpää roolia. 12. TULEVIA TAPAHTUMIA JA HANKKEITA a) Kansliapäällikkökokous Koreassa syyskuussa 2008 EDU/EDPC(2008)11 Korean tarjous järjestää opetusministeriöiden kansliapäällikkökokous ("at Chief Executive Officer Level") Soulissa oli jo aikaisemmin hyväksytty komiteassa. Kokouksen yleisteemana on "political economy of reform", jolla tarkoitetaan menettelytapoja, joilla asetetut politiikkatavoitteet saadaan myös käytännössä toteutettua. Nyt käsiteltiin kokouksen osanottajia ja sisältöä. Korea esitti, että kokoukseen kutsuttaisiin komitean tarkkailijoiden ja tehostetun yhteistyön maiden lisäksi Kaakkois-Aasian maat Thaimaa, Malesia, Vietnam ja Singapore OECD:n neuvoston suosituksen mukaisesti. Esitys sai laajaa kannatusta. Kokouksessa on kaksi ryhmiin jakautumisen vaihetta. Niitä varten sihteeristö oli laatinut listan mahdollisista aiheista. Näkemykset aiheiden tärkeydestä hajosivat. b) Epävirallinen ministerikokous tasa-arvosta Norjassa vuonna 2009 Norja oli järjestänyt tasa-arvoa koskevan teematutkinnan päättökokouksen kesäkuussa Sen yhteydessä Norjan opetusministeri oli tarjoutunut järjestämään aiheesta seurantakokouksen, jonka ajankohdaksi se nyt esitti kesäkuuta Komitea merkitsi esityksen tiedoksi. Tarkemmin asia tulee käsittelyyn komitean seuraavassa kokouksessa syksyllä.

8 8 c) Sukupolvien välinen sosiaalinen liikkuvuus ECO/CPE/WP1(2008)3 OECD:n talouspolitiikkakomitean Working Party 1 on käynnistänyt sukupolvien välistä sosiaalista liikkuvuutta käsittelevän hankkeen. Taustalla on näkemys, että tällä aiheella on merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun, jonka yksi osatekijä on inhimillisten voimavarojen tehokas hyödyntäminen. Koska tulotasojen eroista sukupolvien välillä ei ole kansainvälisesti vertailukelpoista aineistoa, projektissa päätettiin keskittyä koulutukselliseen liikkuvuuteen. Tarkoituksena on tunnistaa politiikkoja, jotka voivat vähentää opiskelijoiden sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutussaavutuksiin ja kolmannen asteen koulutukseen investoimiseen. Aineistona käytetään PISA:a ja kansainvälistä lukutaitotutkimusta IALS:ia. Luonnoksen raportiksi on tarkoitus valmistua vuoden lopulla. Hanke merkittiin tiedoksi. Aiheesta käytettiin vain pari puheenvuoroa. 13. KOULUJEN AUTONOMIA, VANHEMPIEN VALINNANVAPAUS JA TULOSVASTUU EDU/EDPC(2008)16 EDU/WKP(2007)8 EDU/WKP(2007)9 Koulutuspolitiikkakomitea käynnisti vuonna 2006 hankkeen, jossa tutkittiin erityyppisen tulosvastuun ("accountability") ja koulujen oppimistulosten välistä suhdetta. Asiantuntijoilta tilatut tutkimukset osoittivat, että koulujen autonomian, vanhempien valinnanvapauden ja erityisesti opiskelijoiden arviointijärjestelmien olemassaolon välillä on voimakas yhteys opiskelijoiden tuloksiin (PI- SA:lla mitattuna). Sihteeristön jatkoanalyyseissä oli etsitty yhteyksiä tulosvastuun tyypin, tulosten laadun ja tulosten tasa-arvoisuuden välillä. Testaus- ja tarkastusmenettelyt, jotka tuottavat palautetta systeemitason suoriutumisesta, ovat johdonmukaisimmin yhteydessä korkeampaan laatuun ja tasaarvoisiin tuloksiin. Siihen liittyy mielenkiintoisia yhteysvaikutuksia. Opetussuunnitelmaa koskeva autonomia ei ole yleensä yhteydessä tulosten laatuun paitsi silloin kun siihen yhdistyvät ulkoiset päättökokeet. Koulun budjettia koskeva autonomia on yleensä yhteydessä heikompiin tuloksiin paitsi silloin kun se yhdistetään ulkoisiin päättökokeisiin. Yhteys järjestelmien erilaisten tulosvastuiden ja tulosten tasa-arvoisuuden välillä on epäselvempi. Lähes kaikki testaus- ja tarkastusmenettelyt hyödyttävät alhaisen sosioekonomisen tason vanhempien lapsia, mutta joko enintään saman verran kuin korkeamman se-tason vanhempien lapsia ja joissain tapauksissa vähemmän. Lopputuloksena ovat samana säilyneet tai kasvaneet erot. Samantyyppisiä vertailuja tehdään asiakirjassa muiltakin alueilta. Keskustelussa maita pyydettiin pohdiskelemaan tuloksia oman maansa näkökulmasta. Laajemmin keskusteluun osallistuivat ennalta sovitun mukaisesti Belgia (fl.) ja Tanska. Belgiassa PISAtulokset ovat keskimäärin hyviä, mutta hajonta suurta. Kouluilla on laaja autonomia ja vanhemmilla valinnanvaraa, mihin kouluun lähettää lapsensa. Koska maassa ei ole kansallisia tutkintoja ja koulujen tarkastukset lähinnä muodollisia, koulut toimivat opportunistisesti. Koulut eriytyvät niin, että paremman maineen omaavat koulut houkuttelevat parempia oppilaita. Tanskassa oltiin aikaisemmin tyytyväisiä järjestelmään, joka perustuu pitkälti luottamukseen. Nyt PISA-tulokset ja OECDtutkinnassa vahvasti ajettu arviointikulttuurin aikaansaaminen Tanskan koulujärjestelmään on vähentänyt luottamusta siten, että yleinen mielipide kouluja kohtaan on muuttunut kriittisemmäksi, mutta vanhemmat ovat edelleen tyytyväisiä lähikouluihinsa. Miten yhdistää arviointikulttuuri ja luottamus?

9 9 14. KOULUTUSALAN TYÖSTÄ NOUSEVIA POLITIIKKANÄKÖKOHTIA a) Sukupuoli ja erityisopetus EDU/EDPC/SEN(2008)2/REV1 Erityisopetuksen kansallisten asiantuntijoiden ryhmä oli valmistellut asiakirjan sukupuolen ja erityisopetuksen suhteesta. Keskeinen tulos oli, että poikia luokitellaan erityisopiskelijoiksi enemmän kuin tyttöjä, ja että poikiin kohdistetaan sen vuoksi enemmän lisäresursseja. Tämä herättää kysymyksen, onko resurssien jako ja sen vaikuttavuus tasa-arvoista, erityisesti kun erityisopiskelijat usein päätyvät erityiskouluihin, jotka yleensä johtavat vähemmän suotuisiin tuloksiin työelämään siirtymisen ja sosiaalisen inkluusion kannalta. Asiakirjassa pohdiskeltiin alueita, joilta tarvittaisiin lisätietoa, jotta tilanteeseen voitaisiin löytää toimivia politiikkoja. Keskustelussa todettiin, että poikien ja tyttöjen suhde 60:40 on havaittu myös muissa koulujärjestelmien tuloksissa, mikä voi viitata siihen, että koko järjestelmä on tyttöihin päin vinoutunut. Keskustelussa nostettiin myös esiin määrittely- ja luokituskysymykset, jotka vaikeuttavat vertailevaa tarkastelua. b) CERI:n aikuisten perustaitoja koskeva työ EDU/CERI/CD(2007)17/REV1 Aikuisten perustaitojen (literacy, numeracy, language skills) opetusta koskevan CERI:n hankkeen loppuraportti oli ilmestynyt ja päättökonferenssi pidetty. Loppuraportti antoi aihetta koskevia politiikkasuosituksia. Ne koskivat opetus- ja arviointimenetelmiä, opettajien osaamista, ohjelmien vaikuttavuusarviointeja, resurssitarpeita sekä tutkimuksellisen tietopohjan parantamista. Aiheesta käytettiin vain pari lyhyttä puheenvuoroa. Suomen puheenvuorossa todettiin toukokuussa järjestettävä kansallinen seminaari, johon tutkimuksesta vastannut Janet Looney oli tulossa puhujaksi. 15. MUUT ASIAT a) Ulkosuhteet EDU/EDPC(2008)10 EDU/GF(2008)1 Komitean ulkosuhdestrategian viimeistely Hyväksyttiin muodollisesti komitean ulkosuhdestrategia, jonka sisältö oli hyväksytty jo edellisessä kokouksessa. Egyptin korkea-asteen koulutuksen tutkinta EDU/EDPC(2008)12 Hyväksyttiin komitean ulkosuhdeohjelmaan kuuluvan tutkinnan toteuttaminen. INES Working Party EDU/EDPC(2008)13) INES Working Party oli komitean ulkosuhdestrategian mukaisesti määritellyt kriteerit sen työhön osallistumiselle. Kriteereihin nojaten Working Party halusi kutsua Brasilian pysyväksi tarkkailijaksi Working Partyyn ja sen alaisiin elimiin. Komitea päätti suositella järjestön ulkosuhdekomitealle Brasilian tarkkailija-asemaa ehdotuksen mukaisesti.

10 10 Liettuan esitys pysyvästä tarkkailija-asemasta EDU/EDPC(2008)26 Komitea päätti siirtää Liettuan hakemuksen käsittelyä kunnes selviäisi, mitkä tehostetun yhteistyön maista ovat kiinnostuneita pysyvästä tarkkailija-asemasta. Komitea pyysi sihteeristöä tutkimaan sillä välin mahdollisia ad hoc -yhteistyön muotoja Liettuan kanssa sekä selvittämään, millä alueilla Liettua voisi mahdollisesti osallistua komitean työhön. b) Komitean alaisten elinten raportit EDU/EDPC(2008)15 Komitea pyysi sihteeristöä varmistamaan, että kaikkien komitean alaisten elinten kokousten lopussa arvioitaisiin, mitkä käsitellyt asiat tulisi viedä komitean keskusteluun. c) Hankkeiden tilan kuvaukset EDU/EDPC(2008)20 Komitea merkitsi tiedoksi työohjelmaan kuuluvien hankkeiden tilan kuvaukset ("Monitoring fact sheets"). d) Seuraavat kokoukset EDU(2008)3/REV2 Komitean kansliapäällikkötason kokous pidetään Soulissa Komitean seuraava pidetään Pariisissa.

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari? TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Tunnustetaanko osaaminen seminaari? Birgitta Vuorinen Helsinki, 3.12.2007 MIKSI TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSIÄ? Eurooppalaisessa yhteistyössä tehtyjen viitekehysten tavoitteena on tehdä

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Opetusneuvos Tarja Riihimäki KEHYSPÄÄTÖS 2015-2018 Keskeiset sopeutustoimet Ammatillinen

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Ajankohtaisia tasa-arvoasioita opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta. Eeva Kaunismaa, ylitarkastaja, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Ajankohtaisia tasa-arvoasioita opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta. Eeva Kaunismaa, ylitarkastaja, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Ajankohtaisia tasa-arvoasioita opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta Eeva Kaunismaa, ylitarkastaja, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) 13883/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto OECD:N KOULUTUSPOLITIIKKAKOMITEAN KOKOUS PARIISISSA

Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto OECD:N KOULUTUSPOLITIIKKAKOMITEAN KOKOUS PARIISISSA OPETUSMINISTERIÖ KOKOUSMUISTIO Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 7.1.2008 OECD:N KOULUTUSPOLITIIKKAKOMITEAN KOKOUS 28.-29.11. 2007 PARIISISSA Suomen edustajat: Opetusneuvos Jorma Ahola, OPM Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansallisen osaamisperustan tila ja tulevaisuus Helsinki 27.5.2014 6.6.2014

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa 21.8.2015 käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi OPETUSHALLITUS AMPA-YKSIKKÖ/OHJAKAStyöryhmä 1. Tausta Opetus-

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki

Minun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki Minun tulevaisuuden lukioni Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki 4.11.2016 Lyhyempää lyhyt lukiohistoria Suomen ensimmäinen lukio perustettiin 1630 Turkuun lukiokoulutuksella on pitkä,

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän kevätkokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2014 COM(2014) 627 final 2014/0291 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä meriturvallisuuskomitean 94. istunnossa

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ EDUSKUNNAN SUURELLE VALIOKUNNALLE

OPETUSMINISTERIÖ EDUSKUNNAN SUURELLE VALIOKUNNALLE OPETUSMINISTERIÖ 16.9.2002 EDUSKUNNAN SUURELLE VALIOKUNNALLE Viitaten perustuslain 97 :ään opetusministeriö lähettää kunnioittavasti Eduskunnan suurelle valiokunnalle tiedoksi puheenjohtajavaltion ehdotuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.7.2014 COM(2014) 438 final 2014/0203 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS kansainvälisen oliivineuvoston jäsenneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta, joka koskee oliiviöljyä

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia 2007 OPM. Marjatta Takala

Erityisopetuksen strategia 2007 OPM. Marjatta Takala Erityisopetuksen strategia 2007 OPM Marjatta Takala Erityisopetuksen kasvu Tilastotekniset tekijät Kuntoutushoidolliset tekijät Kehittynyt diagnosointi Tutkimuksen tuottama tieto Lainsäädäntö Tilastointi

Lisätiedot

Esivalmistelun sote-tiimi

Esivalmistelun sote-tiimi MUISTIO 1/2017 1 Esivalmistelun sote-tiimi Aika 12.01.2017 klo 14:00-16:00 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET 24.3.2015 Jussi Pihkala Yhteisiä tavoitteita - Oppimisen ja koulunkäynnin tuen vahvistaminen Oppilaan oikeus saada perusopetusta - Varhainen tuki

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten johtajien seminaari Joensuun yliopisto 29.11.2002 Ilkka Virtanen 25.11.2002 Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto & KKA:n

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

ECVET toimeenpano Suomessa ja Euroopassa Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus-yksikön päällikkö, opetusneuvos

ECVET toimeenpano Suomessa ja Euroopassa Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus-yksikön päällikkö, opetusneuvos ECVET toimeenpano Suomessa ja Euroopassa Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus-yksikön päällikkö, opetusneuvos ECVET-Round Table 1.12.2014 ECVETin tarkoitus ja tavoitteet Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

ALPE-kooste. Työpajat ja 18.10

ALPE-kooste. Työpajat ja 18.10 ALPE-kooste Työpajat 16.10. ja 18.10 1 Miten yhteishaut pitäisi järjestää? 1/4 Työpajoissa nousi vahvasti esille, että hakijan kannalta yhteishakujen järjestämisessä tärkeintä on, että järjestelmä on hakijan

Lisätiedot

Uutta yhteistyötä ja uusia koulutuskonsepteja

Uutta yhteistyötä ja uusia koulutuskonsepteja Uutta yhteistyötä ja uusia koulutuskonsepteja Ajatuksia ja tuloksia yhteisistä pohdinnoista Valtionhallinnon johdon tuen, Aalto EE:n ja HAUSin kesken Johdon foorum 8.4.2014 Anneli Temmes, Minna Wickholm

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Maanantai klo

Maanantai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 18.02.2013 klo 9.00 11.10 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Budjettivaliokunta 2009 6.12.2007 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Euroopan parlamentin vuoden 2007 talousarvion toteuttaminen Jäsenille lähetetään oheisena määrärahasiirtoesitys C25

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

2. Lapin yliopiston arvio Lapin korkeakoulukonsernin nykytilasta ja esitys korkeakoulukonsernin. johtoryhmälle konsernin kehittämisestä

2. Lapin yliopiston arvio Lapin korkeakoulukonsernin nykytilasta ja esitys korkeakoulukonsernin. johtoryhmälle konsernin kehittämisestä ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 20.8.2012 Kokous 7/12 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Lapin yliopiston arvio Lapin korkeakoulukonsernin nykytilasta ja esitys korkeakoulukonsernin

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Lapin Opin ovi. Arviointimatriisi. Lähtötila, nykytila ja tavoite projektin lopussa

Lapin Opin ovi. Arviointimatriisi. Lähtötila, nykytila ja tavoite projektin lopussa Lapin Opin ovi Arviointimatriisi Lähtötila, nykytila ja tavoite projektin lopussa Lähtötila: joulukuu 2008 Nykytila: 8.4.2011 Tavoitetila: 31.12.2011 Arviointiulottuvuus 1 Tilanteelle kokonaisuutena ominaista

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä Koulutuslautakunta 86 23.10.2014 Koulutuslautakunta 94 27.11.2014 Koulutuslautakunta 108 18.12.2014 Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginhallitus 114 30.03.2015 Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot