Miehiä naisvaltaisille aloille ja naisia miesvaltaisille aloille sekä asemiin Toimintamalli suomalaiseen työelämään ja koulutukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miehiä naisvaltaisille aloille ja naisia miesvaltaisille aloille sekä asemiin Toimintamalli suomalaiseen työelämään ja koulutukseen"

Transkriptio

1 Segregaation purku -teematyöhanke Miehiä naisvaltaisille aloille ja naisia miesvaltaisille aloille sekä asemiin Toimintamalli suomalaiseen työelämään ja koulutukseen Tavoitteena sukupuolenmukaiseen työnjakoon vaikuttaminen Suomalainen työelämä on voimakkaasti eriytynyt sukupuolen mukaan eri ammatteihin ja aloihin sekä eritasoisiin työtehtäviin. Esimerkiksi tekniikan alalla työskentelevistä naisia on viidennes ja terveys- ja sosiaalialalla miehiä on kymmenesosa. Johtajista ja ylimmistä virkamiehistä naisia on noin kolmannes, joskin naisten suhteellinen osuus näissä tehtävissä on kasvanut viime vuosina. Samoin yrittäjistä naisia on noin kolmannes. Sukupuolenmukaista eriytymistä ilmenee kaikissa EUmaissa, mutta Suomessa se on erityisen huomattavaa. (Kauppinen & Toivanen, 2007; Yrittäjänaiset ry:n tietopankki, 2007.) Onko edellä kuvattua sukupuolenmukaista työnjakoa syytä pyrkiä muuttamaan ja jos on, niin miksi? Vastaus tähän kysymykseen riippuu arvonäkökohdista ja on sidoksissa siihen, tarkastellaanko ko. ilmiötä yksilön valintojen vai yhteiskunnan ja työelämän näkökulmasta. Tasa-arvohankkeiden parissa työskentelevät asiantuntijat muodostivat vuoden 2006 lopulla teemaverkoston, jonka puitteissa he kokoontuivat pohtimaan sukupuolenmukaista työnjakoa ja keinoja, joilla siihen voidaan vaikuttaa (teematyön esittely tämän toimintamallin lopussa). Mm. seuraavat näkökohdat nousivat teematyössä esiin tärkeinä perusteluina sukupuolenmukaiseen työnjakoon vaikuttamiselle: Yhteiskunnan kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työelämällä olisi käytettävänään mahdollisimman monipuolinen asiantuntemus. Alalle kuin alalle on hyödyksi, että työntekijöiksi valikoituvat kyvykkäimmät, alalle motivoituneimmat työntekijät miehet tai naiset. Biologiset ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat siihen, että miehillä ja naisilla on keskimäärin arvioituna erilaisia kokemuksia ja näkökulmia, joita hyödyntää työelämässä. Näin ollen esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan myös miehiä monipuolistamaan lasten ja nuorten kasvuympäristöä tai vaikkapa vanhusten hoitoa. Toisaalta on eduksi, että esimerkiksi tekniikkaa suunnittelevat myös naiset, ovathan he omalta osaltaan tekniikan käyttäjiä. Molempien sukupuolten suhteellisen tasainen edustus rikastaa myös työyhteisöjä. Yksilön henkilökohtaista hyvinvointia ajatellen on tärkeää, että hänellä on mahdollisuus suuntautua työtehtäviin, jotka kiinnostavat häntä ja joihin hän kokee soveltuvansa sukupuolesta riippumatta. Tämä mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu yhteiskunnassamme tasavertaisena mahdollisuutena kouluttautua ja tavoitella työpaikkaa valitsemaltaan alalta. On kuitenkin todettavissa, että kulttuurimme tuottaa eri sukupuoliin kohdistuvia odotuksia ja paineita. Yleisesti hyväksytyt normit säätelevät sitä, mitä on olla mies tai nainen, poika tai tyttö. Nämä kulttuuriset tekijät saattavat estää eri sukupuolia kehittämästä monipuolisesti taitojaan tai hakeutumasta omalle sukupuolelleen epätyypilliselle alalle. Kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilön toimintamahdollisuuksiin myös kasvatus-, koulutus- ja työorganisaatioissa.

2 Toimintamalli työelämän kehittämisestä kiinnostuneille 2 Seuraavaksi esiteltävä toimintamalli on kokonaishahmotus siitä, miten sukupuolenmukaiseen työnjakoon voidaan vaikuttaa työelämässä. Toimintamallin tavoitteena on kuvata työelämässä ja koulutuksessa kokeiltuja konkreettisia hyviä käytäntöjä. Toimintamalli on syntynyt tasa-arvohankkeiden parissa työskentelevän asiantuntijaverkoston teematyön tuloksena. Käytännön esimerkit määrittyvät mukana olevien hankkeiden kohderyhmistä ja asiantuntemuksesta, mutta niitä on mahdollista soveltaa myös muille alueille. Toimintamalli on tarkoitettu toiminnan virikkeeksi suomalaisen työelämän kehittämisestä kiinnostuneille: päättäjille, järjestöille sekä koulutuksen ja työn kehittämisen avainhenkilöille. Konkreettisia esimerkkejä on mahdollista soveltaa myös yksittäisissä työorganisaatioissa tai oppilaitoksissa, kun pohditaan sukupuolenmukaiseen työnjakoon vaikuttamisen keinoja. Sukupuolenmukaiseen työnjakoon kohdistuvan toimintamallin ydin Sukupuolenmukainen työnjako on synnyltään monitahoinen toisaalta yksilöön, toisaalta yksilön ja kulttuurin suhteeseen liittyvä ilmiö. Siten myös vaikuttamisen toimien tulee kohdistua useammalle eri tasolle, joista kaksi ensimmäistä tasoa liittyy yksilön henkilökohtaisiin valintoihin ja elämäntilanteeseen, kolmas siihen kulttuuriin, jonka piirissä yksilö tekee valintojaan ja kohtaa vaihtelevia elämäntilanteita. Toimintamalli haastaa etsimään vastauksia seuraaviin sukupuolenmukaisen työnjaon ydinkysymyksiin: Yksilön motivaatioon liittyvä ydinkysymys Miten motivoida miehiä tai naisia sukupuolelleen epätyypillisiin uravalintoihin tai rohkaista heitä niihin? Yksilön tukeen liittyvä ydinkysymys Miten tukea sukupuolelleen epätyypillisiä valintoja tehneitä miehiä tai naisia heidän työssään ja työurallaan? Miten tukea miehiä tai naisia heidän työssään, työurallaan tai elämänvalinnoissaan yleensä? Organisaatioiden kulttuuriin ja toimintaan liittyvä ydinkysymys Miten lisätä organisaatioissa sukupuolten tasa-arvoon, epätyypillisiin uravalintoihin ja monimuotoisuuteen liittyvää kulttuurista tietoisuutta ja ymmärrystä? Miten tuottaa em. tiedosta ja ymmärryksestä toimintaa ja muutosta organisaatioihin? Ihmisen elämänkulussa ilmenee tiettyjä herkkyyskausia ja tärkeisiin elämänvalintoihin liittyviä nivelvaiheita, jolloin nämä edellä esitetyt kysymykset nousevat erityisen merkityksellisiksi. Tästä johtuen yksilön on hyödyllistä kohdata elämänkulkunsa eri vaiheissa sellaista toimintaa, joka motivoi ja tukee häntä tärkeissä elämänvalinnoissa sekä tuottaa niille kulttuurista pohjaa. Toistuessaan elämänkulun varrella tämän toiminnan vaikutukset kumuloituvat ja vahvistuvat. Seuraavassa esitellään sukupuolenmukaiseen työnjakoon kohdistuvaa toimintamallia yksityiskohtaisemmin, käytännön esimerkeillä täydennettynä.

3 3 Toimintamalli Yksilön motivaatio: Miten motivoida miehiä tai naisia sukupuolelleen epätyypillisiin uravalintoihin tai rohkaista heitä niihin? Motivaatioon liittyvät ihmisen elämänkulun nivelvaiheet ja herkkyyskaudet Leikki-ikä ja ala-aste Ihmisen varhaisen kasvun vaihe on tärkeä ajanjakso, joka luo pohjaa yksilön asenteille, taidoille ja valmiuksille sekä sukupuoli-identiteetin muodostumiselle. Tässä vaiheessa koetaan varhaiset onnistumisen kokemukset, jotka suuntaavat tulevia kiinnostuksen kohteita. Yläaste ja ammatilliseen koulutukseen tai lukioon siirtyminen Nuoruusiässä tehdään tärkeitä, konkreettisia valintoja tulevan työelämän kannalta. Erityisen merkittävä vaihe on yläasteen luokka. Tällöin nuoret valitsevat toisaalta ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä, toisaalta myös suuntautumisen näiden valintojen sisällä. Esimerkiksi luonnontieteiden (matematiikan, kemian, fysiikan) valinta lukioon siirryttäessä määrittää tulevia mahdollisuuksia opiskelupaikan valintaan. Tässä elämänvaiheessa nuori rakentaa omaa sukupuoli-identiteettiään ikätovereiden hyväksynnän kautta ja on myös herkkä toiselta sukupuolelta saatavalle palautteelle. Omalle sukupuolelle tyypilliseksi koetut käyttäytymismallit saattavat näin ollen korostua. Usein on eduksi, että uusia, itselle vieraita asioita voi kokeilla oman sukupuolen edustajien kesken vailla paineita sopia tiettyyn kulttuurisesti kapeaksi määrittyneeseen miehen ja naisen malliin. On mm. todettu, että tytöt kokeilevat tekniikan laitteita aktiivisemmin keskenään kuin poikien läsnä ollessa. Opiskeluvaihe ja aikuisikä Opiskelupaikan valinta peruskoulutuksen jälkeen suuntaa tulevalle alalle, mutta myös opiskelun aikana tehdään valintoja, jotka vaikuttavat sijoittumiseen tulevassa työelämässä. Alaltaan valmistunut aikuinen kohtaa elämässään vaiheita, jolloin työelämän ura- ja suuntautumisvalinnat tulevat uudelleen ajankohtaisiksi. Tällaisia vaiheita ovat esimerkiksi työttömäksi joutuminen tai tarve työuran uudelleen suuntaamiseen. Nämä elämäntilanteet koetaan tyypillisesti muutokseen haastavina, ja tällöin saattaa löytyä uudenlaista valmiutta harkita myös omalle sukupuolelle epätyypillisempää uraa. Miten motivaatiota herätetään ja vahvistetaan? Motivaation heräämiseen tarvitaan myönteinen kokemus ilmiöstä, onnistumisen tunne. Yksilölle tuotetaan myönteinen kokemus tarjoamalla hänelle mahdollisuus kokeilla uutta, itselle vierasta asiaa turvallisessa ympäristössä. Jotta kokemus jää mieleen, sen tulee koskettaa yksilöä kokemus tulee tarjota sellaisessa muodossa, että se vastaa juuri sillä hetkellä yksilön tarpeeseen tai elämänhaasteeseen. Myönteisen kokemuksen tehtävänä on mahdollisten ilmiöön liittyvien ennakkoluulojen murtaminen. Se haastaa yksilön pohdintaan: "Tätä en tullut aiemmin ajatelleeksi." Parhaimmillaan myönteinen kokemus saa aikaan motivaation tarttua itse toimeen, esimerkiksi hakea lisää tietoa ilmiöstä. Myönteinen kokemus on ensimmäinen askel kohti muutosta.

4 4 Kun motivaatio on herännyt, sitä pitää vahvistaa. Tähän auttaa esikuvan ja roolimallin tarjoaminen esimerkiksi tarinan tai henkilökohtaisen kontaktin muodossa. Esikuva on motivoiva ja uskottava silloin, kun se on lähellä yksilön arkielämää; sen tulee olla riittävän samankaltainen itsen ja oman tilanteen kanssa. Näin herää mahdollisuus samaistumiseen ja siten itsen näkeminen uudessa roolissa: "Jos se toimii tuolla, voisi se toimia myös minulla." Esikuva poistaa ilmiöön liittyviä ennakkoluuloja ja pelkoja. Käytännön esimerkkejä motivaation herättämisestä ja vahvistamisesta Draaman, ilmaisun, leikin ja teknologian yhdistäminen varhaiskasvatuksessa Kohderyhmä: Päiväkoti-ikäiset lapset, erityisesti tytöt Teknologiaa lähestytään päiväkodissa tyttöjä kiinnostavien aiheiden kautta. Päiväkodissa järjestetään runo-, laulu- ja satuprojekteja, joissa varhaiskasvatuksen sisältöalueet yhdistyvät tietotekniikkaan, valo- ja videokuvaukseen, rakenteluun ja tanssiin. Lapset tekevät myös animaatioita ja ryhmäläisiltä kootaan digitaalinen portfolio, joka sisältää haastatteluja, piirustuksia, valokuvia ja muuta lasten tekemää materiaalia. Toiminta sulautetaan päiväkodin muuhun toimintaan. Tytöt saavat heitä kiinnostavan toiminnan kautta kokemuksia tekniikasta, joka ei usein luontaisesti kuulu heidän leikkeihinsä ja elämänpiiriinsä samassa määrin kuin pojilla. Varhaisella iällä luodaan pohjaa myöhemmille kiinnostuksen kohteille. WomenIT-hanke Rakenteluun ja tietotekniikkaan ohjaaminen varhaiskasvatuksessa Kohderyhmä: n vuotiaat tytöt päiväkodissa Päiväkodissa toimivia tyttöjä ohjataan rakenteluun ja tietokoneen sekä siihen liittyvien laitteiden käyttöön luovalla tavalla yhdessä Montessori-pedagogiikasta tuttujen matematiikan oppivälineiden kanssa. Esimerkkinä toiminnasta mainittakoon Puusta paperiksi -projekti, jossa tutustutaan metsiin, paperin valmistukseen ja sanomalehden tekemiseen ja tehdään lopulta oma lehti. Rakenteluleikkien avulla tutustutaan teknologiaan yhdistäen siihen mm. askartelua ja piirtämistä. Tytöt tekevät myös puutöitä, esimerkiksi kokoavat oman leikkimökin päiväkodin pihalle. Toimintaa järjestetään kerran viikossa viiden tytön pienryhmissä erillisessä tilassa aluksi opettajan ohjauksessa ja myöhemmin oma-aloitteisesti. Varhaisella iällä luodaan pohjaa myöhemmille kiinnostuksen kohteille. Erillisryhmissä toimiessaan tytöt rohkaistuvat omaan suunnitteluun, toimintaan ja vastuunottoon. WomenIT-hanke Tekniikkaa havainnollistavat demot Kohderyhmä: Ala- ja yläasteikäiset tytöt Tekniikkaa ja sen usein vaikealta tuntuvaa teoriaa havainnollistetaan kouluryhmille käytännönläheisin demoin, joita varten on suunniteltu erillisiä demolaitteita. Sähkömagneettisen teorian kurssin opiskelijat ovat rakentaneet demolaitteet, mm. sähkömoottorin magneetista, paristosta ja kuparilangasta. Oppilaat tutustuvat demoihin Teknillisen korkeakoulun demoluokassa. Opintokäynnillä ohjaajat kertovat sähköstä ja sähköturvallisuudesta ottaen huomioon koululaisten iät ja taustatiedot. Lisäksi kerrotaan tekniikan alan opiskelusta sekä siitä, mitä valmistuneet diplomi-insinöörit tekevät.

5 5 Oppilaat tekevät ohjatusti pieniä käytännön sähkötöitä, esimerkiksi perunasta pariston. Opintokäynnin ohjaajina toimivat sekä mies- että naispuoliset tekniikan opiskelijat, näin tarjotaan roolimalleja sekä pojille että tytöille. Kulttuurissamme tytöillä on usein huomattavasti vähemmän kokemuksia ja tietoa tekniikasta. Näin he tulevat hylänneeksi tekniikan uravaihtoehtona sitä sen tarkemmin ajattelematta tai kokeilematta. Tinataan -hanke Lasketaan langasta -oppimateriaali Kohderyhmä: Siirtymä yläasteelta lukioon (8-9 -luokat, lukio) - pitkän matematiikan ja fysiikan oppiainevalinnat / ammatinvalinta Lasketaan langasta -oppimateriaali sisältää laskutehtäviä, joissa käytetään esimerkkeinä tekstiilityön tehtäviä (esim. kankaan värjäys tai silmukoiden laskeminen). Oppimateriaaliin voi tutustua osoitteessa Koulujen oppimateriaalien matematiikan, -fysiikan ja kemian käytäntöön liittyvät laskuesimerkit ovat pääosin perinteisesti miehisinä pidetyiltä aloilta, kuten tekniikan maailmasta. Tekstiilityön esimerkit tuovat ko. aineet lähemmäksi tyttöjen arkipäivää (esim. koulussa suurin osa tekstiilityön valinneista on tyttöjä). Tinataan -hanke Rohkeutta ammatinvalintaan -infotilaisuudet Kohderyhmä: Yläaste- ja lukioikäiset tytöt Tekniikan alaa opiskelevat naiset käyvät kertomassa yläasteiden ja lukioiden tytöille opiskelustaan ja alastaan. Rohkeutta ammatinvalintaan -infotilaisuuksia on järjestetty yläasteilla ja lukioissa opintojen ohjauksen yhteydessä. Mukana on ollut ammattikouluissa, ammattikorkeakouluissa ja korkeakouluissa tekniikan alaa opiskelevia naisia. Infoissa opiskelijat kertovat opiskelustaan ja alastaan sekä siitä, miksi he päätyivät alalle. Koululaiset voivat esittää kysymyksiä. Kokemus on osoittanut, että esimerkiksi opintojen ohjaus -tunneilla, joissa kerrotaan tekniikan alasta, pojat ovat yleensä kiinnostuneita ja esillä. Tällöin ongelmana on, että tytöt eivät usein uskalla tai halua tuoda kiinnostustaan esille perinteisesti miehisenä pidetyllä alueella. Myös poikien voi olla vaikea myöntää kiinnostustaan naisvaltaista alaa kohtaan tyttöjen läsnä ollessa. Infotilaisuuksien järjestäminen niin, että naiset kertovat alastaan tytöille ja miehet pojille rohkaisee poikia ja tyttöjä olemaan aktiivisia ja kysymään alasta. Oman sukupuolen edustaja toimii roolimallina. Tinataan -hanke DInaNET-verkkomentorointipalvelu Kohderyhmä: Yläaste- ja lukioikäiset tytöt Yläaste- ja lukioikäiset voivat esittää kysymyksiä verkkosivuilla tekniikan alasta ja opiskelusta. Tekniikan alaa opiskelevat ja alalta valmistuneet naiset vastaavat kysymyksiin. Vastaukset julkaistaan kaikkien luettaviksi. Sivustolta löytyy myös alalla opiskelevien ja työskentelevien naisten opiskelu- ja uratarinoita, blogeja, ajankohtaista tietoa opiskelumahdollisuuksista sekä faktaa ja fiktiota teknillisen alan opinnoista ja työelämästä. Palvelu on suunnattu erityisesti tytöille.

6 6 Monille tytöille tekniikan ala on jäänyt vieraaksi eivätkä he näin ollen havaitse sitä realistisena uravaihtoehtona. Tinataan -hanke Teknologia- ja yrittäjyyskasvatuskursseja tytöille Kohderyhmä: Lukioikäiset tytöt (1.-2. luokat) Lukiotytöille järjestetään kurssi, jossa tytöt tutustuvat yrittäjyyden perusteisiin teknologian avulla. Kurssilla tytöt suunnittelevat oman virtuaaliyrityksen ja tekevät yritykselleen internetsivut. Kursseilla tutustutaan myös tekniikan alan yrityksiin ja editoidaan yritysvierailuilla kertynyttä videomateriaalia, tutustutaan digi-kameran käyttöön ja videoneuvottelutekniikkaan. Kurssilla tuotetaan tytöille mielikuva siitä, että nainenkin voi valita uran tekniikan alalla tai olla johtaja, johtavassa asemassa ja/tai yrittäjä. Kurssit on suunnattu ainoastaan tytöille, jotta tyttöjen kynnys osallistua kursseille olisi näin matalampi. Moninainen Woima -hanke Liiketoiminta tutuksi -koulutus tekniikan alan jatko-opiskelijoille Kohderyhmä: Tekniikan alan jatkokoulutettavat sekä alalla toimivat muut tutkijat Liiketoiminta tutuksi -koulutus koostuu kahdesta eri kurssista, joissa perehdytään liiketoiminnan perusteisiin tekniikan alan jatko-opiskelijoiden näkökulmasta. Kursseilla opiskelijat oppivat laajentamaan käsitystään liiketoiminnasta ja sen johtamisesta erityisesti tietointensiivisillä aloilla. He oppivat tunnistamaan oman tutkimusosaamisensa arvon asiantuntijatyössä ja liiketoiminnan kehittämisessä sekä analysoimaan ja kehittämään omia uravaihtoehtojaan ja vahvuuksiaan. Kursseilla pyritään kattamaan ICT-alan ajankohtaiset teemat. Niihin syvennytään alan yritysten tapaustutkimuksissa. Tapaustutkimukset käsittelevät tohtoriopiskelijoiden alan ajankohtaisia asioita, esimerkiksi johtamista ja esimiestyöskentelyä sekä myös teknisempää puolta, kuten langattomien teknologioiden hyödyntämistä autoteollisuudessa. Kursseilla perehdytään yrittäjyysnäkökulmaan: mitä yrittäjyys edellyttää, millaista voi olla akateeminen yrittäjyys? Kursseilla tuodaan esiin myös sukupuolinäkökulma työelämän käytäntöihin. Monet tekniikan alan jatko-opiskelijoista työllistyvät yrityksiin, mutta silti jatko-opinnoissa keskitytään lähinnä akateemisessa työssä tarvittavien taitojen opettamiseen ja opiskeluun. Tämän vuoksi on tarpeellista tuoda jatko-opiskelijoille tietoa liiketoimintaosaamisesta ja -ajattelusta sekä tuoda esiin mahdollisuudet yrittäjyyteen uravaihtoehtona. Lisäksi yleisesti on todettavissa, että mitä koulutetumpi on, sitä huonommin hakeutuu yrittäjäksi: akateeminen yrittäjyys ei ole suosittua muuhun yrittäjyyteen verrattuna. "Tutkijaluonteiset" ihmiset eivät useinkaan ole luonnostaan "bisnesihmisiä". Naiset suuntautuvat yrittäjyyteen vielä harvemmin kuin miehet. Erityisesti naisiin liittyy myös se, että he eivät etene yrityksissä asiantuntijatehtävistä johtotehtäviin, koska eivät koe tuntevansa liikemaailman toimintaa. Jostain syystä tämä ei ole samalla tavoin este miesten etenemiselle. WomEqual -hanke Riko rajasi! -tilaisuudet työvoimatoimistoissa Kohderyhmä: Kaikki työikäiset, erityisesti alanvaihtajat Työvoimatoimistoissa järjestetään Riko rajasi! -tilaisuuksia, joissa sukupuolelleen epätyypillisen alan valinneet opiskelijat esittelevät alaansa työvoimatoimiston asiakkaille ja virkailijoille. Riko

7 7 rajasi! -tilaisuudet toteutetaan siten, että esiteltävinä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusala (esittelijöinä miespuoliset lähihoitajaopiskelijat) sekä metalliala ja turvallisuusala (esittelijöinä metallialan ja turvallisuusalan naispuoliset opiskelijat). Lisäksi koulutusta esittelevät kaikkien em. kolmen alan kouluttajat. Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä opiskelijoille ja kouluttajille. Sukupuolelleen epätyypillisen uravalinnan tehneet opiskelijat toimivat esittelytilaisuuksissa paitsi tiedon lähteinä, myös rohkaisevina roolimalleina kouluttautumista tai alan vaihtoa suunnitteleville henkilöille ja heidän ohjaajilleen. SoteMies -hanke Markkinointi- ja tiedotuskiertue naiset ja kuljetusala -teemalla Kohderyhmä: Kaikki työikäiset, erityisesti alanvaihtajat Eri paikkakunnilla toteutetaan naiset ja kuljetusala -teemaan keskittyvä markkinointi- ja tiedotuskiertue. Rajatulla alueella järjestetyssä kiertuetapahtumassa halukkailla on mahdollisuus kokeilla linja- autolla tai täysperävaunullisella kuorma-autolla ajamista. Samalla jaetaan tietoa naiset ja kuljetusala -teemasta, ja alalla toimivia naisia on mukana esimerkkeinä. Naisia työskentelee kuljetusalalla hyvin vähän (Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton tiedon mukaan vuonna 2007 linja-autonkuljettajista 11,0 % on naisia ja kuorma-autonkuljettajista 2,39 %), ja asenneilmasto ei yleisesti ottaen tue naisia hakeutumaan alalle. Kiertueella tuotetaan naiset ja kuljetusala -teemalle myönteistä julkisuutta, joka tavoittaa yksittäiset kouluttautumista tai alan vaihtoa suunnittelevat henkilöt. On olemassa paljon sellaisia naisia, jotka ovat kiinnostuneet kuljetusalasta, mutta tarvitsevat varsinaiseen päätökseen rohkaisua. Monet myös haluavat vertailla, kumpi sopisi heille paremmin, linja- vai kuorma-auto. NaisWay -hanke Kurkistus kuljetusalalle -koulutus (työvoimapoliittinen) Kohderyhmä: Työttömät, usein matalan koulutustason omaavat naiset Järjestetään kolmen viikon koulutusjakso naiset ja kuljetusala -teemalla sellaisella paikkakunnalla, jonka yrityksissä on toteutettu alhaisen koulutustason omaavien naisten irtisanomisia. Koulutuksessa esitellään monipuolisesti kuljetusalaa uravaihtoehtona. Koulutuksessa on mahdollista mm. kokeilla linja- ja kuorma-autoilla ajamista sekä suorittaa trukkikortti. Kurkistus kuljetusalalle -koulutuksessa työttömäksi joutuneet naiset saavat yleiskuvan kuljetuslogistiikka-alan ammateista käytännön kokemuksen kautta. Näin he saavat käytännönläheistä tietoa uudesta mahdollisesta uravaihtoehdosta, jota eivät mahdollisesti muuten tulisi harkinneeksi. NaisWay -hanke

8 8 Yksilön tuki: Miten tukea sukupuolelleen epätyypillisiä valintoja tehneitä miehiä tai naisia heidän työssään ja työurallaan? Miten tukea miehiä tai naisia heidän työssään, työurallaan tai elämänvalinnoissaan yleensä? Tukeen liittyvät ihmisen elämänkulun nivelvaiheet ja herkkyyskaudet Kun motivaatio omalle sukupuolelle epätyypillistä valintaa kohtaan on herännyt ja vahvistunut, on suurin haaste yhä edessä: motivaation ylläpito ja sitoutuminen muutokseen. Innostuminen on suhteellisen helppoa, mutta arkielämän realiteetit saattavat estää todellisen muutoksen. Usein ympäristö vaikuttaa motivaatiota heikentävästi. Esimerkiksi sukupuolelleen epätyypillistä valintaa suunnitteleva nuori alkaa pohtia, miten kaverit suhtautuvat rohkeaan valintaan. Toinen tärkeä elämäntilanne, jossa yksilö tarvitsee tukea, on työskentely sukupuolen suhteen ainokaisasemassa omassa työyhteisössä tai omalla alalla. Ainokainen saattaa joutua erityishuomion kohteeksi niin myönteisessä kuin kielteisessäkin mielessä. Yhteydenpito oman työpaikan tai alan verkostoihin saattaa olla haasteellisempaa toisen sukupuolen edustajana, mikä vaikeuttaa mm. tiedonsaantia ja ammatillista etenemistä. Myös toimialakohtaisesti esiintyy tarvetta tukea yksilöitä heidän valinnoissaan ja elämäntilanteissaan. Esimerkiksi yrittäjinä naisia on vähemmistö, ja he ovat enimmäkseen sijoittuneet tietyille harvoille aloille kuten kotipalveluyrittäjiksi tai käsityöläisiksi. Muita yksilön tuen nivelvaiheita ihmisen elämänkulussa ovat toisaalta työelämään sijoittumisen vaihe opiskelujen jälkeen, toisaalta pitkän työuran jälkeinen uudelleensuuntautumisen vaihe. Tulokas pohtii usein urasuuntautumistaan ja elämänvalintojaan, jolloin tuki on tarpeen näissä pohdinnoissa. Jo pidempään työelämässä ollut työntekijä saattaa kaivata uutta suuntaa elämälleen ja tarvitsee tukea esimerkiksi omien kykyjen tunnistamiseen ja uusien uravaihtoehtojen pohdintaan. Haastava elämän nivelvaihe mm. urasuuntautumisen näkökulmasta on myös lapsiperheen vanhemmilla, jotka sovittavat yhteen työtä ja perhe-elämää. Miten yksilöitä tuetaan työuralla? Yksilöä voidaan tukea työuralla ja tärkeissä elämänvalinnoissa edistämällä samassa asemassa olevien henkilöiden verkostojen syntymistä silloin, kun niitä ei syystä tai toisesta ole syntynyt itsestään. Verkostoissa keskeistä on kokemusten jakaminen vertaisten kanssa. Yhdessä keskustellen ja toimien opitaan toinen toiselta, mikä kasvattaa yksilön itsetuntemusta ja -luottamusta ja siten tukee häntä työelämässä. Verkostoista on yksilölle tukea erityisesti silloin, kun sukupuolen suhteen epätyypillistä uravalintaa kohtaan herännyt motivaatio kaipaa vahvistusta ja ylläpitoa. Samoin ainokaisasemassa työskentelevät hyötyvät siitä, että voivat jakaa kokemuksiaan vertaistensa kanssa. Verkostoja on mahdollista toteuttaa virtuaalisesti verkkoyhteisöinä tai henkilökohtaisten ryhmätapaamisten muodossa. Kun verkoston perustamista lähdetään suunnittelemaan, keskeistä on kartoittaa kohderyhmän tarpeet ja elämäntilanne. Tämän jälkeen suunnitellaan verkoston toiminta vastaamaan näihin tarpeisiin. Tavoitteena tulee olla verkosto, jossa yksilöt ovat aktiivisia toimijoita. Keskeistä on esimerkiksi perehtyä kohderyhmän käyttämään kieleen, jotta verkoston vuorovaikutus tapahtuu ryhmän omalla kielellä.

9 9 Mentorointi tarjoaa tukea henkilöille, jotka pohtivat työuransa suuntaa joko uransa alkuvaiheessa tai pidemmälle edettyään. Mentoroinnista hyötyvät myös ne, jotka harkitsevat pitkän työuran jälkeen uutta suuntaa työelämälleen, esimerkiksi uran vaihtoa. Kokeneemman mentorin tuki mahdollistaa mentoroitavan (aktorin) aluillaan olevien ideoiden suhteuttamisen realistisiin vaihtoehtoihin. Mentorin sukupuolella saattaa olla merkitystä. Tilanteessa, jossa aktori työskentelee ainokaisasemassa tai suunnittelee ko. alalle ryhtymistä, saattaa oman sukupuolen mentorilta saatava vertaistuki auttaa hahmottamaan tilannetta oman sukupuolen edustajana. Toisaalta toista sukupuolta edustavan mentorin kautta saattaa avautua pääsy sellaiseen oman alan tietoon tai verkostoihin, jotka ainokaisasemassa jäävät saavuttamatta. Käytännön esimerkkejä yksilön tukeen liittyen Virtuaalinen verkkoyhteisö estation Kohderyhmä: Kuljetusalalla toimivat tai alaa harkitsevat naiset estation on virtuaalinen verkkoyhteisö, joka on tarkoitettu kuljetusalalla eri tasoilla (kuljettajat, keskijohto, yrittäjät) työskenteleville naisille sekä naisille, jotka ovat kiinnostuneita työskentelystä alalla tai opiskelevat sitä. Verkkoyhteisö on ikään kuin hyvätasoinen huolto-asema, jolla kuljettajat käyvät tauolla. Verkkosivut sisältävät mm. lehtihyllyn (alan uusimpia uutisia), käsikirjaston, kahvipöytäkeskusteluja (keskustelupalsta), henkilökohtaisen sähköpostilaatikon (mahdollisuus luottamuksellisiin keskusteluihin) ja kalenterin (alan tapahtumia). Vastuuhenkilöt toimivat verkkoympäristön tutoreina lisäten ajankohtaista materiaalia, infoa, keskustelun aloituksia jne. Verkkoyhteisöstä kootaan säännöllisesti ns. hiljaista tietoa eli verkkoyhteisöön kertyvää ammattikokemusta. Kuljetusalalla toimivat naiset ovat pieni vähemmistö alalla, näin ollen heillä ei työyhteisössään ole samankaltaisessa asemassa työskentelevien tukea. Kuljetusalalle hakeutuvat naiset tarvitsevat erityisesti käytännön tietoa ja kokemuksia naisena toimimisesta alalla. NaisWay -hanke Weme.fi -verkkoyhteisö teknologia-aloilla toimiville naisille Kohderyhmä: Teknologia-aloilla toimivat naiset, tekniikan alaa opiskelevat naiset Weme.fi on verkkoyhteisö, joka on tarkoitettu tekniikan alalla työskenteleville tai alaa opiskeleville naisille. Verkkoyhteisössä naiset voivat tavata virtuaalisesti muita teknologia-alojen naisia, jakaa kokemuksiaan, saada vertaistukea sekä lukea uratarinoita tekniikan alalla työskentelevistä naisista. Weme.fi tarjoaa roolimalleja, tekniikan alalla toimivien naisten blogeja, mahdollisuuden pienryhmäkeskusteluihin tai mentorointiin. Verkkoyhteisössä on kansainvälisille tekniikan alan tutkija- ja opiskelijanaisille suunnattu osuus: weme.fi international. Weme.fi on käyttäjäkeskeinen verkkoyhteisö eli käyttäjät voivat itse tuottaa ja vaikuttaa verkkoyhteisön sisältöön. Ainokaisasemassa tekniikan alalla työskentelevät naiset jäävät helposti työyhteisössä "itsekseen", ryhmän ulkopuolelle. Verkkoyhteisön kautta luodaan yhteisöllisyyttä tekniikan alan naisten kesken: opitaan tukemaan ja kannustamaan toisia naisia. Roolimallien kautta voi kehittää omaa itseluottamustaan ja huomata, että itsellekin voi olla mahdollista se, mihin joku toinen on pystynyt. WomEqual -hanke

10 10 Toimialakohtainen kehittämisrengastoiminta naisyrittäjille Kohderyhmä: Naisyrittäjät ja yrittäjiksi aikovat naiset. Erityisesti yrittäjyyden elinkaaren nivelvaiheet: kun yrittäjyyttä harkitaan, kun yritys perustetaan, kun se käynnistyy ja kun yrityksen toimintaa kehitetään. Kehitetään tietyllä toimialalla toimivien naisyrittäjien osaamista. Kehittämisrenkaan osallistujat ovat aktiivisesti mukana suunnittelemassa kehittämisrenkaan toimintaa. Kehittämistarpeet liittyvät omaan yritykseen tai oman ammattitaidon kohentamiseen. Toiminta voi koostua erilaisista koulutuksista, opinto-, messu- ja seminaarimatkoista, yritysvierailuista, ryhmäkonsultoinnista ja verkostotapaamisista. Renkaan jäsenet voivat myös toimia toistensa kouluttajina ja mentoreina. Naisyrittäjiä on huomattavasti vähemmän kuin miesyrittäjiä. Naisyrittäjät ovat kokeneet, että olemassa olevat yrittäjien kehittämishankkeet tai yrittäjäpalvelut on osittain suunniteltu käyttäen miesyrittäjiä lähtökohtana: naisille suunnattuja palveluita ei ole juuri ollut. Naisyrittäjiltä puuttuvat usein toimivat ammatilliset verkostot, jotka tukevat liiketoiminnan kehittämistä ja arjessa jaksamista. Kehittämisrengastoiminnan avulla naisten ammatilliset verkostot vahvistuvat ja toimijoiden kesken syntyy yhteistyötä. Parhaassa tapauksessa löytyy uusia palveluja ja toimintamalleja. Myös yrittäjien oma ammattitaito lisääntyy. Reaktioketju -hanke Vertaisryhmätoiminta isille Kohderyhmä: Miehet, jotka saavat ensimmäisen lapsensa Ensimmäistä kertaa isiksi tuleville järjestetään vertaisryhmätoimintaa. Käytännössä ryhmätoiminta on järjestetty osana neuvolan perhevalmennusta. Isäryhmät ovat kokoontuneet infotilaisuuden lisäksi kuusi kertaa lapsen odotusaikana ja samoin kuudesti lapsen syntymän jälkeen. Ryhmätoiminta perustuu Miessakit ry:n kehittämään ns. Hollolan malliin, johon selkeästi erillisesti käsiteltäväksi teemaksi on lisätty työn ja perheen yhteensovittaminen. Vertaisryhmätoiminta tukee miehiä kohtaamaan niitä työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita, joita perheissä ja työpaikoilla ilmenee perheen kasvaessa. Uuden perheenjäsenen syntyessä miehet työstävät asenteitaan ja arvojaan uudestaan. Oli havaittavissa, että ryhmätoiminnan loppuvaiheessa ja lapsen synnyttyä työ ei enää ollutkaan joidenkin osallistujien arvojärjestyksessä kaikkein tärkein asia, kuten se alussa oli ollut. Näin ollen ryhmätoiminta voi tukea puolisoiden ja sukupuolten tasavertaisempaa asemaa kodin, perheen ja työn yhteensovittamisessa. Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina -hanke Naisille suunnattu johtajakoulutusohjelma Kohderyhmä: Esimies- ja johtotehtävissä toimivat naiset sekä näihin tehtäviin valmentautuvat lähinnä pk-yrityksissä Johtotehtävissä toimiville tai niihin valmentautuville naisille järjestetään johtajuuskoulutusta yhden lukuvuoden mittaisena koulutusohjelmana. Naisille suunnattu johtajakoulutusohjelma on verrattavissa mihin tahansa vastaavaan koulutusohjelmaan sisältäen lähiopetuksena mm. strategista johtamista ja strategista henkilöstöjohtamista, organisaatiokulttuurien ja työn ja perheen yhteensovittamisen tematiikkaa sekä neuvottelu- ja esiintymistaitojen vahvistamista. Lähiopetusjakson ohella koulutukseen sisältyy itsenäistä työskentelyä: osallistujat tekevät koulutuksessa henkilökohtaisen kehittämishanketyön. Koulutuksen tukena on verkkoalusta, jossa osallistujat voivat mm. käydä keskusteluja. Varsinaisena naisspesifinä teemana koulutuksessa on naisjohtajuuden erityiskysymykset,

11 11 mm. faktatietoa tasa-arvoon liittyvästä lainsäädännöstä. Tämän ohella "naiserityisyys" toteutuu mahdollisuutena kokemusten jakamiseen ja vertaistukeen samassa asemassa olevien naisten kesken. Naisilla on vähäisempi edustus organisaatioiden johtotehtävissä; naiset jäävät usein asiantuntijarooliin. Naiset tarvitsevat monesti rohkaisua näihin tehtäviin, esimerkiksi konkreettista tietoa siitä, mitä esimiestyö on ja mitä siihen vaaditaan. Johtaja-asemassa jo työskentelevät naiset ovat asemassaan usein "ainokaisia", vailla vertaistensa tukea. Naiset huipulle! -hanke Kokemuksellisen osaamisen esiintuomiseen tähtäävä koulutus naisille Kohderyhmä: Pitkän työuran tehneet naiset, joilla on tyypillisesti meneillään elämän murrosvaihe (esim. kokemus paikalleen jämähtämisestä, työttömyys) Järjestetään voimaannuttavaa koulutusta, joka tukee naisia löytämään omaa kokemuksellista osaamistaan ja muuntamaan sitä työelämässä hyödynnettäväksi asiantuntijuudeksi. Kokemuksellisen osaamisen esiintuomiseen tähtäävän koulutuksen sisältöjä ovat mm.: oma osaaminen ja sen tunnistaminen, vahvuudet, itsetunto ammattiosaaminen: suullinen ja kirjallinen viestintä, ilmaisutaidot, tiedonhallinta mallintamiseen liittyvä koulutus: minkälaisen prosessin kautta oman osaamisen mallintaminen ja näkyväksi tekeminen tapahtuu työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvä koulutus seminaarit: työssä oppiminen, hiljainen tieto ja kokemuksellinen asiantuntijuus, tasa-arvo työelämässä Kokemuksiin perustuva osaaminen on osittain tiedostamatonta, ikään kuin piilossa niin sanotun hiljaisen tiedon alueella. Organisaatioissa sitä ei aina osata opettaa muille tai siirtää tilanteesta toiseen. Edes hiljaisen tiedon omaaja ei välttämättä näe sitä. Koulutus auttaa pitkän työuran tehneitä naisia löytämään ja tunnistamaan oman osaamisensa. Osaamisen tunnistaminen on edellytys sen näkyväksi tekemiselle. Asiantuntijuuden vahvistuminen lisää naisten työtyytyväisyyttä sekä parantaa heidän ammatillista identiteettiään ja itsetuntemustaan. Tämä puolestaan tukee naisia heidän työurallaan. Tasa-arvorata -hanke Mentorointiohjelma naisille ammatilliseen kehittymiseen Kohderyhmä: Nuoret vastavalmistuneet naiset, jotka hakevat työurallaan suuntaa tai työelämässä jo pidempään olleet naiset, joilla on elämässään uuden suunnan etsimisvaihe Mentorointiohjelmaan voivat hakeutua kaikki ne naiset, jotka haluavat tukea omaan ammatilliseen kehittymiseensä. Tavoitteet voivat määrittyä joko oman uuden uran suunnittelun tai omassa työssä kehittymisen perusteella. Aluksi kartoitetaan aktorin (mentoroitavan) tavoitteet mentoroimisprosessille, jonka jälkeen aktorille etsitään sopiva mentori. Mentoroinnin tavoite määrittyy aktorin henkilökohtaisista tarpeista. Toiminta voi olla esimerkiksi oman työn kehittämistä tai urasuunnittelua. Monesti kyseessä on naisille epätyypillisemmän uravalinnan, esimerkiksi yrittäjyyden, pohdinta. Mentori ja aktori tapaavat 5-8 kertaa, 1 1/2-2 tuntia kerrallaan. Koko prosessi kestää noin yhdeksän kuukautta. Työmarkkinat ovat muuttuneet hyvin monimuotoisiksi, ja ihmisellä saattaa olla useampia ammattiuria. Nykyinen palvelujärjestelmä tarjoaa tukea vaikkapa yrityksen perustamiseen, mutta ei pohdintavaiheeseen eli siihen vaiheeseen, kun henkilöllä on olemassa idea uudesta urasta ja hän miettii sen mahdollisuuksia itsensä kannalta sopiiko tämä minulle. Mentorointiohjelma tukee naisten työssä kehittymistä ja urasuunnittelua ko. elämänvaiheissa. Naisten tukeminen työelämässä -hanke

12 12 Miesmentoreita hoitoalaa opiskeleville miehille Kohderyhmä: Lähihoitajiksi opiskelevat miehet Lähihoitajiksi opiskeleville miehille etsitään mentoreiksi hoitoalalla jo pidempään työskennelleitä miehiä. Hoitoalaa opiskeleva mies saa mentorilta vertaistukea ja vahvistusta ammatti-identiteetilleen mieshoitajana. SoteMies -hanke Vertaisryhmätoiminta ja mentorointi Kohderyhmä: Tekniikan alalla työskentelevät tai sitä opiskelevat naiset Vertaisryhmätoimintaa järjestetään pienryhmäkeskusteluina noin kerran kuussa. Vertaisryhmissä samassa elämäntilanteessa olevat ja/tai samalla alalla toimivat naiset tukevat ja kannustavat toisiaan. Verkottumalla voi saada uusia näkökulmia omaan työhön ja urasuunnitteluun. Vertaisryhmiä on järjestetty mm. väitöskirjan tekijöille, vaativaa työtä tekeville DI-naisille, naisjohtajille ja yrittäjänaisille. Mentorointi on mahdollista toteuttaa perinteisempänä parimentorointina tai ryhmämentorointina, jossa yhdellä mentorilla on yleensä kahdesta neljään mentoroitavaa. Ryhmämentoroinnissa yhdistyy vertaisilta oppiminen ja perinteisemmän parimentoroinnin kahdenkeskisyys mentoroitavan ja mentorin välillä. Naisten urakehitystä tukeva toiminta on tarpeellista, koska naiset ovat tekniikan alalla vähemmistösukupuolena. On tärkeää, että naiset luovat omia verkostoja, koska naisten on usein hankalaa päästä mukaan miehisiin verkostoihin. Verkostojen ja mentoroinnin kautta nainen voi oppia toisilta naisilta ja toisaalta hän voi myös jakaa omaa kokemustaan ja siten sparrata muita naisia. WomEqual -hanke

13 13 Organisaatioiden kulttuuri ja toiminta: Miten lisätä organisaatioissa sukupuolten tasa-arvoon, epätyypillisiin uravalintoihin ja monimuotoisuuteen liittyvää kulttuurista tietoisuutta ja ymmärrystä? Miten tuottaa em. tiedosta ja ymmärryksestä toimintaa ja muutosta organisaatioihin? Organisaatioiden kulttuuriin ja toimintaan liittyvät haasteet Edellisissä malleissa lähestyttiin sukupuolenmukaista työnjakoa yksilön valintojen ja elämäntilanteen kautta. Sukupuolenmukaiseen työnjakoon vaikuttamisessa ei kuitenkaan ole kyse yksinomaan yksilön motivoitumisesta tai tuen tarpeesta, vaan huomio tulee kohdistaa myös siihen kulttuuriseen ympäristöön, jonka piirissä yksilö toimii. Yksilön elämänkulussa on näin ollen tärkeää kehittää varhaiskasvatuksen, oppilaitosten ja työorganisaatioiden kulttuuria ja toimintatapoja tasa-arvoisiksi eri sukupuolten kannalta. Varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten kulttuuria ja toimintaa kehitettäessä avainasemassa ovat oppilaiden kanssa työskentelevät henkilöt: opettajat, opinto-ohjaajat ja terveydenhuoltohenkilöstö. Nämä tahot voivat toiminnallaan paitsi purkaa sukupuolenmukaista työnjakoa, myös pönkittää sitä. Esimerkiksi koulussa saatetaan matemaattisesti lahjakkaita tyttöjä ohjata opiskelemaan matematiikkaa, mutta matematiikan alalla heitä ohjataan suuntautumaan perinteisesti naisille tyypilliseen ammattiin eli opettajaksi. Oppilaitoksissa työskentelevien on tärkeää tiedostaa eri sukupuolia ohjaavia asenteita, rakenteita ja toimintoja, joita omassa oppilaitoksessa mahdollisesti vallitsee. Olennaista on kyky kyseenalaistaa se, millaisena eri sukupuolet yleisesti nähdään kulttuurissamme. Hyödyllistä on myös tiedollisesti hallita tasa-arvoon ja työelämään liittyvää faktatietoa. Lisäksi taidollisesti on tärkeää, että oppilaitoksissa työskentelevät voivat itse toimia roolimalleina oppilailleen kyseenalaistaen perinteisiä käsityksiä eri sukupuolten tehtävistä ja taidoista. Myös työorganisaatioissa on keskeistä kiinnittää huomiota niihin usein huomaamattomiin kulttuurisiin ajattelutapoihin ja rakenteisiin, jotka pönkittävät sukupuolenmukaista työnjakoa. Työyhteisöjen kehittämistoimien yhteydessä on syytä tarkastella mm. rekrytointia, johtamiskäytäntöjä, työtehtävien jakamista, työn ja yksityiselämän yhteensovittamista ja työyhteisön ilmapiiriä siitä näkökulmasta, miten nämä tekijät mahdollisesti tuottavat sukupuolen suhteen eriytynyttä työnjakoa organisaatiossa. Näitä kehittämistoimia voidaan toteuttaa esimerkiksi lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman laatimisen tai tasa-arvokyselyn toteuttamisen yhteydessä. Lisäksi myös työorganisaatioissa on tärkeää hallita faktatietoa tasa-arvoasioista. Käytännön esimerkkejä organisaatioiden kulttuuriin ja toimintaan liittyen Ala-asteen opettajille koulutusta sähköfysiikan taidoista Kohderyhmä: Ala-asteen (tyttö)oppilaat Järjestetään ala-asteen opettajille koulutusta, joka keskittyy sähköfysiikan taitoihin. Koulutuksessa käytettävä materiaali on helposti kouluihin hankittavaa materiaalia (kuppeja, pillejä yms.), jotta opettajien on mahdollista soveltaa saamiaan oppeja luokkaopetuksessa. Ala-asteen opettajilla ei useinkaan ole tarvittavia taitoja sähköfysiikan ilmiöiden havainnollistamiseen. Koulutuksen tavoitteena on, että (nais)opettajat osaisivat tukea (tyttö)oppilaidensa sähköfy-

14 14 siikan taitoja. Samalla naisopettajat toimisivat tytöille roolimalleina oman sukupuolen edustajasta, joka hallitsee perinteisesti miehisenä pidettyä sähköfysiikan alaa. Tinataan -hanke Seksuaalikasvatusta koulujen terveyden- ja oppilashuollon henkilökunnalle Kohderyhmä: Lapset ja nuoret (0 20 v.) Järjestetään koulutusta seksuaalisuuden- ja sukupuolen moninaisuudesta koulujen terveyden- ja oppilashuollon henkilökunnalle. Koulutus perustuu moninaisuuden esille tuomiseen; pyritään laajentamaan terveyden ja oppilashuollon työntekijöiden käsityksiä aiheesta. Esimerkiksi annetaan perustietoja sukupuolivähemmistöistä; transsukupuoliset, transvestiitit, transgenderit ja intersukupuoliset. Käsitellään heteroseksuaalisuuden rinnalla yhtä lailla homoseksuaalisuutta ja biseksuaalisuutta. Kun seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta korostava kasvatus kohdistetaan lasten ja nuorten kanssa läheisesti yhteydessä oleviin henkilöihin, he voivat ymmärtää moninaisuutta ja näin tukea paremmin lapsia ja nuoria. Kun työntekijöillä on riittävästi asiallista tietoa he pystyvät helpommin kohtaamaan esimerkiksi omaa sukupuoltaan tai seksuaalista suuntautumistaan pohtivan nuoren. Kun nuori kohtaa moninaisuutta arvostavan ja ymmärtävän aikuisen, hän saa arvokasta tukea omalle identiteetilleen. Koulujen terveyden- ja oppilashuollon henkilökunta on avainasemassa, kun lapsi tai nuori tarvitsee keskusteluapua, tietoa ja ymmärrystä. Tällöin on ensisijaisen tärkeää, että henkilökunta on saanut koulutusta ja ymmärtää moninaisuuden arvokkaaksi osaksi lapsen tai nuoren kokemusmaailmaa. Messiin-hanke Sukupuolisensitiivinen työnohjauksellinen koulutus opinto-ohjaaja- ja opettajaryhmille Kohderyhmä: Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat Järjestetään sukupuolisensitiivistä työnohjauksellista koulutusta em. koulujen opinto-ohjaaja- ja opettajaryhmille. Saman työyhteisön jäsenistä koostuvat työnohjausryhmät tapaavat omassa työympäristössään sukupuolisensitiiviseen ohjaukseen perehtyneen asiantuntijan ohjauksessa. Työnohjauksessa lähdetään niistä kysymyksistä, jotka ryhmäläiset kokevat työssään merkityksellisiksi: käytännön, ei teorian kautta. Työnohjausryhmään kuuluu 5-7 opettajaa tai opinto-ohjaajaa. Jokainen ryhmä tapaa kuudesti lukuvuoden aikana. Koulutus kehittää siihen osallistuvien opinto-ohjaajien ja opettajien kykyä kohdata opiskelijoitaan sukupuolisensitiivisesti. Koulutuksen myötä opinto-ohjaajien ja opettajien asennemaailma tulee heille itselleen näkyväksi, mikä on ensiarvoisen tärkeää sukupuolisensitiivisen ohjauksen toteutumiseksi. Osallistujat saavat teoreettista tietoa yhteiskunnan sukupuolijärjestelmästä, tasaarvolainsäädännöstä ja työelämästä. Osallistujat oppivat myös näkemään oppilaitoksen mahdollisesti sukupuolistuneita rakenteita ja toimintoja. Samassa työyhteisössä työskentelevistä koulutetaan useampi henkilö, jolloin muodostuu verkosto, joka voi jakaa keskenään sukupuolisensitiivistä asiantuntijuutta. Koulutus tapahtuu työyhteisöissä ja on siten mahdollisimman lähellä koulutettavien arkipäivän kokemuksia, jolloin sillä on enemmän vaikuttavuutta arjen tilanteisiin. SUMO -hanke

15 15 Tasa-arvosuunnittelu segregaation purkamisen välineenä Kohderyhmä: Työssä käyvät; erityisesti elämäntilanteet, joissa koetaan työn sisällön muotoutumistarpeita ja uralla tai työssä kehittymisen tarpeita. Tasa-arvosuunnittelua käytetään työorganisaatiossa sukupuolenmukaiseen työnjakoon vaikuttamisen välineenä. Lähtökohtana on työnantajan sitoutuminen sukupuolenmukaiseen työnjakoon vaikuttavan tasa-arvosuunnitelman tekemiseen työyhteisössä. Tasa-arvosuunnitelman laatimista varten kootaan organisaatiosta tasa-arvotyöryhmä, johon kuuluu sekä johdon että työntekijöiden edustajia. Suunnitelman laatimisen pohjaksi kartoitetaan työyhteisön tasa-arvotilanne, esimerkiksi työtehtävien jakautuminen organisaatiossa sukupuolen mukaan, palkkatasa-arvo, perhevapaiden käyttö ja henkilöstön kokemukset tasa-arvon toteutumisesta. Kartoituksen pohjalta tehdään johtopäätökset sukupuolenmukaisesta työnjaosta ja sitä tuottavista ajattelun ja toiminnan tavoista organisaatiossa. Tämän perusteella valitaan keskeiset kehittämisalueet, joita voivat olla esimerkiksi rekrytointi, johtaminen sekä moninaisuutta arvostava ja tasa-arvoinen kulttuuri. Seuraavaksi suunnitellaan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet valituilla tasa-arvon edistämisen alueilla sekä tiedotetaan tasaarvosuunnitelmasta organisaation henkilöstölle. Tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan. Sukupuolenmukaiseen työnjakoon vaikuttaminen työorganisaatiossa edellyttää muutosta monissa asioissa, joihin juuri tasa-arvosuunnitelmalla voidaan vaikuttaa. On tärkeää kehittää työyhteisöjen kulttuuria ja toimintatapoja useammista näkökulmista yhtäaikaisesti. MONIKKO -hanke (WoM Oy) YXPISTE TM - käytännön työkalu tasa-arvosuunnitteluun Kohderyhmä: Työssä käyvät; organisaatiotaso YXPISTE TM -menetelmän perustana on kyselylomake, jonka avulla kartoitetaan työyhteisön sukupuolisokeat pisteet eli sellaiset tasa-arvokysymykset, joiden toteutuminen koetaan työyhteisössä tärkeinä, mutta joiden ei koeta toteutuvan. YXPISTE TM -menetelmässä kyselyn tulokset puretaan työyhteisössä Forum-teatterin keinoin. Teatteriesitys suunnitellaan kyselyn tulosten perusteella. Menetelmässä yleisö eli ko. työyhteisössä työskentelevät henkilöt osallistuvat vuorovaikutteisesti esityksen toteuttamiseen. Tasa-arvosuunnittelu jää työpaikoilla usein paperin tasolle. Lisäksi sukupuolten välistä tasa-arvoa ei aina oteta vakavasti; se voi olla kielletty ja piilossa oleva aihe, josta ei keskustella. Kuitenkin sukupuolen mukaiset stereotypiat voivat vaikuttaa toimintatapoihin työpaikalla ja siten mm. yksilön urakehitykseen, työtehtäviin ja palkkaukseen. YXPISTE TM -menetelmän taustalla on havainto siitä, että tasa-arvokyselyn tuloksia on haasteellista käsitellä työyhteisöissä. Esitettävään faktatietoon reagoidaan työyhteisöissä kokemuksen ja tunteen kautta. Siksi kehitettiin menetelmä, jonka kautta on mahdollista käsitellä näitä tasa-arvokysymyksiin liittyviä kokemuksia ja tunteita. Tasa-arvorata -hanke Toimivan työyhteisön mallintaminen monimuotoisuuden johtamisen näkökulmasta Kohderyhmä: Työikäiset. Erityisesti tietyt elämäntilanteet kuten työelämään siirtyminen, osaamisen ja urakehityksen haasteet sekä perheen ja työn yhteensovittamisen tarve. Mallintaminen on työväline, jolla tuodaan näkyviin työyhteisön toimivuutta ylläpitävät hyvät käytännöt. Valittu toimiva työyhteisö mallinnetaan kartoittamalla henkilöstön monimuotoisuuden (sukupuolen, iän, etnisen taustan jne.) hyödyntämisen edellytyksiä valituilla ydinalueilla kuten esimiestyössä, pelisäännöissä ja työnjaossa tai osaamisen ja palautekulttuurin kehittämisessä. Mallintamisen avulla tehdään näkyviksi niitä organisaation toimintaan, rakenteeseen, työprosesseihin sekä

16 16 kulttuurisiin normeihin, uskomuksiin ja arvoihin liittyviä haasteita ja edellytyksiä, joita tarvitaan monimuotoisen työyhteisön kehittämiseksi. Mallintaminen tehdään yhteistoiminnallisissa työpajoissa, joissa henkilöstö rakentaa tasavertaisen dialogin avulla yhteistä näkemystä työn sisällöistä, visioista ja tavoitteista sekä suunnittelee kehittämistoimenpiteitä erilaisuuden hyödyntämiseksi. Monimuotoisuuden hyödyntämisen edellytysten yhteinen kartoittaminen tekee näkyväksi työyhteisön stereotyyppisiä näkemyksiä ja avaa uusia kehitysnäkymiä myös sukupuolten välisen segregaation purkuun työyhteisössä. MONIKKO -hanke (Diversa Consulting) Luottamusmiehille ja virkamiehille koulutusta tasa-arvon perusteista ja tasa-arvosuunnittelusta Kohderyhmä: Työssä käyvät Koulutuksen avulla viedään lakisääteinen tieto tasa-arvosta organisaatioihin päätöksenteon tueksi. Koulutuksen aluksi kerätään tietoa organisaatiosta tasa-arvokyselyllä. Koulutuksen sisältö suunnitellaan yhdessä organisaation edustajien kanssa ko. organisaation tavoitteiden mukaiseksi. Koulutus toteutetaan 2-3 tunnin kokonaisuuksina, joita on kolme: Yleistä tietoa tasa-arvon perusteista ja tasa-arvolaista Sukupuolivaikutusten arviointi ja käytännön esimerkkejä siitä Alueellinen tasa-arvon kehittäminen ja tapausesimerkkejä siihen liittyen Tasa-arvolakia, josta koulutuksen avulla tuotetaan tietoa päättäjille, tunnetaan organisaatioissa usein hämmästyttävän vähän. Laki edellyttää esimerkiksi palkkakartoituksen toteuttamista organisaatioissa. Jo palkkakartoituksen toteuttamisella tehdään organisaatiossa näkyväksi rakenteellisia sukupuolten tasa-arvoa heikentäviä tekijöitä siten, että niihin on mahdollista puuttua. Moninainen Woima -hanke Perheystävällisten toimintatapojen näkyväksi tekeminen ja kirjaaminen työpaikoilla Kohderyhmä: Työssä käyvät, organisaatiotaso Työpaikalla kirjataan ja tehdään näkyväksi oman organisaation sekä muodollisia että epämuodollisia, työpaikan perheystävällisyyttä edistäviä toiminta- ja ajattelumalleja. Tuloksena syntyy kirjattuja pelisääntöjä työpaikan hyviksi perhekäytännöiksi. Pelisäännöt kirjataan kehittämisryhmissä, joihin kuuluu sekä esimiehiä että työntekijöitä. Esimerkkeinä pelisäännöistä mainittakoon työaika- ja työvuorojärjestelyihin, eri-ikäisten yhtäläisiin mahdollisuuksiin työn ja perheen yhteensovittamisessa sekä perehdyttämis- ja palaverikäytäntöihin liittyvät yhteiset toimintamallit. Työpaikkojen kirjaamattomien sääntöjen ja käytäntöjen näkyväksi tekeminen on ensimmäinen askel työn ja perheen yhteensovittamisen edistämisessä työpaikoilla. Vasta kun keskeiset pelisäännöt on kirjoitettu auki ja kaikkien työntekijöiden tiedossa, voidaan julkituodut arvot ja arkikäytännöt saada tasapainoon. Seuraavassa kehittämisaskeleessa tavoitellaankin työpaikan sääntöjen ja käytäntöjen samansuuntaisuutta. Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina -hanke

17 17 Maahanmuuttajat sukupuolenmukaisen työnjaon näkökulmasta kommentti edellä esitettyyn kokonaismalliin Suomalaisen työelämän sukupuolinen eriytyminen näyttäytyy uudessa valossa, kun sitä tarkastellaan maahanmuuttajien työllistymisen näkökulmasta. Maahanmuuttajanaisten ja -miesten asemaan työmarkkinoilla vaikuttavat monet muutkin kuin pelkästään sukupuoleen liittyvät tekijät. Maahanmuuttajien työllistyminen on heikompaa kuin valtaväestöllä, ja maahanmuuttajanaiset työllistyvät maahanmuuttajamiehiä heikommin. Monet koulutetutkin maahanmuuttajat joutuvat ainakin aluksi tyytymään ns. työmarkkinoiden sisääntuloammatteihin, kuten siivoustyöhön. Näin ollen maahanmuuttajille itselleen mahdollinen sukupuoleen liittyvä työmahdollisuuksien kaventuminen saattaa olla vähemmän polttava kysymys kuin se, että ylipäänsä saa työtä ja että työelämässä saattaa joutua kohtaamaan etnisyyteen liittyvää erottelua, jopa syrjintää. Sukupuoli ei myöskään ole yhtenäinen luokka, vaan sen sisällä eroja luovat kulttuurisen taustan ja iän ohella myös esimerkiksi sosiaalinen asema, Suomessa oloaika, kielitaito, koulutustausta jne. Myös edellä esitellyssä toimintamallissa kuvatut elämänkulun nivelvaiheet saattavat maahanmuuttajien kohdalla olla erilaisia kuin valtaväestöllä. Suomeen saapumisen ajankohta ja tietyn suomen kielen taidon saavuttaminen ovat esimerkkejä maahanmuuttajille tärkeistä vaiheista, joissa tarvitaan erityistä tukea ja suunnan pohtimista. Lisäksi on hyvä muistaa, että ikä on myös kulttuurinen määre. Maahanmuuttajien kotimaissa aikuisuus siihen liittyvine velvollisuuksineen voi alkaa aiemmin kuin suomalaisten nuorten kohdalla. Vastaavasti vanhuuden rajapyykki, ja siihen liittyvä uusi naisen rooli voi tulla vastaan varhemmin kuin suomalaisella naisella. Täten esimerkiksi Suomeen 50- vuotiaana muuttaneelle maahanmuuttajanaiselle työllistyminen ei aina ole ensisijainen toive. Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja ja tutkija Annika Forsander (2007) on todennut, että suomalaisten työmarkkinoiden sukupuolinen järjestelmä on kulttuurinen tuote, joka ohjaa myös maahanmuuttajien sijoittumista työmarkkinoilla. Kuten tunnettua, naisammatit (esim. hoiva- tai palveluala) ovat kulttuurissamme vähemmän arvostettuja kuin miesammatit (esim. teknillinen ala). Monilla maahanmuuttajaryhmillä on heikon työmarkkina-asemansa vuoksi mahdollisuuksia lähinnä heikomman statuksen ammatteihin, jotka siis paljolti ovat juuri naisammatteja. Esimerkiksi entisestä Neuvostoliitosta muuttaneet naiset, joilla on teknisen alan koulutus ja pitkä työkokemus meillä miehisinä pidetyistä teollisuuden ammateista, ovat Suomessa usein työllistyneet hoiva- tai palvelualalle. Teknisille aloille kouluttautuneiden maahanmuuttajanaisten on näin ollen ylitettävä kulttuurissamme sekä maahanmuuttajuuteen että sukupuoleen liittyvät työllistymisesteet työllistyäkseen koulutustaan vastaavalle alalle. Maahanmuuttajamiesten osalta perinteinen suomalainen ammattialojen sukupuolinen lohkoutuminen näyttää sen sijaan rikkoutuvan: maahanmuuttajamiehet ja -naiset ovat jakaantuneet melko tasaisesti perinteisesti naisvaltaisille aloille kuten sosiaali- ja terveydenhuollon ammatteihin. Tämän ilmiön voidaankin ajatella purkavan totuttua sukupuolenmukaista segregaatiota suomalaisessa työelämässä. Maahanmuuttajanaiset työllistyvät usein maahanmuuttajamiehiä huonommin paitsi moninkertaisten työllistymisesteiden, myös naisen asemaan liittyvien kulttuuristen seikkojen sekä perheen ja työn yhdistämisen vaikeuden vuoksi. Perhe ei aina kannusta nuoria naisia kouluttautumaan ja etenemään työssään tai saattaa olla, että perheessä ei ole riittävästi tietoa tarjolla olevista koulutusvaihtoehdoista. Näin ollen erityisesti maahanmuuttajien kohdalla ei riitä, että huomio kiinnitetään vain yksilöiden motivoimiseen ja tukemiseen tai koulutus- ja työorganisaatioiden kulttuurin ja toiminnan kehittämiseen. Maahanmuuttajan kulttuurinen lähiympäristö eli koko perhe tarvitsee tukea koulutukseen ja työhön liittyvässä kotoutumisprosessissa. Naisten kohdalla työnteko voi olla käytännössä vaikeaa myös yksinhuoltajuuden vuoksi, sillä usein maahanmuuttajanaisilta puuttuvat Suomesta laajat sosiaaliset verkostot. Tällöin erityiset tukitoimet ovat tarpeen yksinhuoltajaäitien työssä käymisen ja jaksamisen tukemiseksi. MONIKKO (Väestöliitto)

18 18 Maahanmuuttajien asemaan kohdistuva käytännön toimintaesimerkki: Akateemisten tutkintojen rinnastusneuvonta maahanmuuttajille Kohderyhmä: Akateemisen tai muun pitkän koulutuksen kotimaassaan hankkineet maahanmuuttajat, ennen kaikkea naiset Akateemisen tai muun pitkän koulutuksen kotimaassaan hankkineita maahanmuuttajanaisia tuetaan saamaan rinnastuspäätös Suomen viranomaisilta alkuperäisessä kotimaassa suoritetulle tutkinnolle. Prosessi on seuraavanlainen: 1. Maahanmuuttaja toimittaa diplominsa. 2. Edellytykset tarkistetaan; että tutkinto on oikeasta yliopistosta ja riittävän laaja. 3. Todistukset lähetetään viralliselle kielenkääntäjälle. 4. Tutkinnon rinnastushakemus täytetään yhteistyössä maahanmuuttaja-asiakkaan kanssa. 5. Hakemus lähetetään opetushallitukseen tai Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. 6. Päätöksen tultua sen merkitys selitetään asiakkaalle. 7. Asiakkaalle annetaan ohjeita suomen kielen opiskelupaikkojen löytämiseksi ja etsitään muita täydentäviä koulutusmahdollisuuksia. 8. Asiakasta neuvotaan siinä, miltä alalta ko. tutkinnolla kannattaisi hakea töitä. Akateemiset maahanmuuttajanaiset eivät useinkaan pääse koulutustaan vastaaviin töihin, vaan ajautuvat suorittavan tason tehtäviin. Heidän tilanteensa on tässä suhteessa huonompi kuin maahanmuuttajamiesten. Rinnastuksen hakuprosessi on vieraasta kulttuurista saapuneelle hankala ja raskas toteuttaa ilman tukea, ja erityisesti rinnastuspäätöksen ja siitä seuraavien toimenpiteiden ymmärtäminen on haasteellista. Esimerkiksi Venäjältä saapuu erityisesti Itä-Suomeen paljon naisinsinöörejä ja on yleistä, että erilaisten kulttuuristen haasteiden kasaantuessa he vaihtavat alaa tyypillisesti naisvaltaiselle, matalampaa koulutusta edellyttävälle alalle. Rinnastusneuvonnalla tuetaan maahanmuuttajanaisten sijoittumista omalle alalleen suomalaisessa työelämässä, mikä on tärkeää mm. maahanmuuttajan itsetunnon ja vieraaseen kulttuuriin sopeutumisen kannalta. Naisten tukeminen työelämässä -hanke

19 19 Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta: Airaksinen, R. (toim.) (2007). Dieseliä suonissa. Tarinoita naisista ja kuljetusalasta. Jalasjärvi: JAKK/NaisWay -hanke. Brunila, K., Heikkinen, M. & Hynninen, P. (2005). Monimutkaista mutta mahdollista. Hyviä käytäntöjä tasa-arvotyöhön. Kajaani: Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, aikuiskoulutus/kansallinen teematyö. Forsander, A. (2007). Kotoutuminen sukupuolittuneille työmarkkinoille? Maahanmuuttajien työmarkkina-asema kymmenen vuotta Suomeen tulon jälkeen. Teoksessa T. Martikainen & M. Tiilikainen (toim.), Maahanmuuttajanaiset. Kotoutuminen, perhe ja työ (s ). Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D46/2007. Helsinki: Väestöliitto. Hintsala, A. (2005). Autonomia ammatista poistumisen ennakoijana hoitotyössä. Naisja mieshoitajien arviointia ja vertailua päätöksenteosta, pätevyydestä, työn tärkeydestä ja johtamisesta hoitotyössä. Kuopion yliopiston julkaisuja. Kuopio: Kuopion yliopisto. Huhta, L., Kolehmainen, S., Lavikka, R., Leinonen, M., Rissanen, T., Uosukainen, K. & Ylöstalo, H. (2005). Tasa-arvosta lisäarvoa. Käsikirja työpaikkojen tasaarvotyöhön. Tampere: Vastapaino. Kauppinen, K. & Evans, J. (toim.) (2007). MONIKKO tasa-arvo monimuotoisissa työyhteisöissä. Helsinki: MONIKKO-hanke. Kauppinen, K. & Toivanen, M. (2007). Tasa-arvo työssä. Teoksessa Kauppinen, T., Hanhela, R., Heikkilä, P., Kasvio, A., Lehtinen, S., Lindström, K., Toikkanen, J. & Tossavainen, A. (toim.), Työ ja terveys Suomessa 2006 (s ). Helsinki: Työterveyslaitos. Kolehmainen, S. (1999). Naisten ja miesten työt. Työmarkkinoiden segregoituminen Suomessa Tilastokeskuksen tutkimuksia, 227. Helsinki: Tilastokeskus. Kortelainen, A. (2007). Varhaiset johtotähdet. Suomen ensimmäisiä johtajanaisia. EVA-raportti. Helsinki: Taloustieto Oy. Kotiranta, A., Kovalainen, A. & Rouvinen, P. (2007). Naisten johtamat yritykset ja kannattavuus. Lohikoski, P., Putila, P., Sassi, E. & Viitamaa-Tervonen, O. (2007). Tasa-arvoisesti työelämään - Näkökulmia oppilaitosten tasa-arvotyöhön ja -suunnitteluun. Kiljava & Espoo: SAK:n koulutussäätiö & Teknillinen korkeakoulu. Martikainen, T. & Tiilikainen, M. (toim.) (2007). Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 46/2007. Helsinki: Väestöliitto.

20 20 Mirror -hankkeen materiaalia: Motivoivat materiaalit sekä innovatiiviset työtavat opetuksen tukena Tieto- ja viestintäteknologia opetuskäytössä Tietoa ja kokemuksia teknologia-alasta peruskoulussa ja lukiossa Tutkimustuloksia nuorten näkemyksistä teknologia-alasta ja luonnontieteiden opetuksesta Tuumasta toimeen vauhtia tutortoimintaan Yliopisto-opinnot tutuksi toisella asteella Nitovuori, L-M. (2003) Rakkaat teekkarisiskot. Naisopiskelijana Teknillisessä korkeakoulussa. Espoo: Teekkaritytöt ry. Salo, I. & Blåfield, V. (2007). Naiset huipulle! Johtaja sukupuolesta riippumatta. EVA-raportti. Helsinki: Taloustieto Oy. Smeds, R., Kauppinen, K., Yrjänheikki K. & Valtonen A. (2002). Tieto ja tekniikka. Missä on nainen? Helsinki: Tekniikan akateemisten liitto. Vähävihu, E. (2006). Lasketaan langasta. Tekstiilityöhön liittyviä matematiikan, fysiikan ja kemian tehtäviä. Opettajan aineisto. Helsinki: MFKA-Kustannus Oy. WomenIT-hankkeen materiaalia: WomenIT-projektit ja hyvät käytännöt Opetuksen ja ohjauksen hyvät käytännöt Tasa-arvo arkeen -opas yrityksille Koulutus, sukupuolisosialisaatio ja teknologia näkökulmia segregaatioon Erillisopetus tänään WomenIT-projektin selvitys yhden sukupuolen opetuksesta Yrittäjänaiset ry:n tietopankki (2007). Tieto haettu verkko-osoitteesta

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Tasa-arvosuunnittelun lähtökohdat 3 3. Tavoitteet ja toimenpiteet tasa-arvon toteuttamiseksi 4 4. Tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen Alkutapaaminen to 20.10.2016 Esittelykierros Etu- ja sukunimi Koulutus ja ammatti Äidinkieli ja muu kielitaito Aktori ja mentori Aktori Maahanmuuttajataustainen

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 31.5.2013 Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 01 Johdanto miksi tasa-arvosuunnitelma? Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Yhdenvertaisuus on perusoikeus

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA-ARVOSUUNNITELMA Tavoitteet: Ymmärtää tasa-arvosuunnitelman tarkoitus ja rakenne. Tutustua tasa-arvosuunnitelman laatimisprosessiin. Sisältö: Tasa-arvosuunnittelun

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa?

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa? Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa? Mikä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja tasa-arvovaltuutetun toimisto Pojat ovat

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Työelämänäkökulma opinnoissa

Työelämänäkökulma opinnoissa Työelämänäkökulma opinnoissa 12.11.2013 www.uta.fi/opiskelu/tyoelama Tulossa myös: Osaamisen viestintä työnhaussa hakemuksella ja ansioluettelolla haastatteluun! ti 26.11. 2013 klo 16.15 18 Pinni B1100

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUS Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUKSEN ERITYISPIIRTEIDEN KARTOITTAMINEN Urheilijoiden ohjaus käsitteenä vieras tutkimuskohde Akatemiaoppilaitoksissa syntynyt tarve tutkimustiedolle

Lisätiedot