Ryhmämuotoinen sosiaalityö maahanmuuttajaryhmässä Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi
|
|
- Teija Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Ryhmämuotoinen sosiaalityö maahanmuuttajaryhmässä Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi
2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Ryhmämuotoinen sosiaalityö prosessina ja sosiaalihuollon työkaluna Subjektiuden ja toimijuuden tukeminen ryhmämuotoisessa sosiaalityössä Ryhmä yksilön ja yhteiskunnan siltana Ryhmämuotoisen sosiaalityön toteutus ja toiminnan kuvaus Pilottiryhmän ensimmäinen tapaaminen Muistoni kotimaasta Pilottiryhmän toinen tapaaminen Miten kirjoitan työhakemuksen ja CV:n Pilottiryhmän kolmas tapaaminen Työhaastatteluun valmistautumista Pilottiryhmän neljäs tapaaminen Katse tulevaisuuteen Yhteenveto Asiakkaan osallisuus ryhmäprosessissa ja ryhmämuotoinen sosiaalityö suunnitelmallisen sosiaalityön työkaluna Ryhmämuotoisen sosiaalityön haasteet Yhteiskunnallinen näkökulma kansalaisuuteen, yksilöllisyyteen ja ryhmätoimintaan Hyvän käytännön juurruttamisesta Lähteet Liitteet Liite Liite Liite Liite
3 3 1. Johdanto Tämä raportti käsittelee Pohjanmaan SOS -hankkeessa toteutettua pilottikokeilua. SOS - hanke kuuluu valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysministeriön KASTE -ohjelmaan. Hankkeen aikana kehitetään asiakasosallisuutta tukevia työmenetelmiä ja hyviä käytäntöjä. (SOS -hanke. Esite.) K4-alueella (Pietarsaari, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy) pilottikokeilun menetelmäksi valittiin ryhmämuotoinen sosiaalityö. Pilottiasiakaskunta koostui kahdeksasta maahanmuuttajasta, jotka ovat kotoisin Somaliasta. Asiakkaat olivat tulleet Suomeen perheen yhdistämisen kautta. Naisia ryhmässä oli kolme ja miehiä viisi. Iältään asiakkaat olivat vuotiaita. Vastaava sosiaalityöntekijä veti ryhmää, joka kokoontui kevään 2013 aikana neljä kertaa. Ryhmää käytettiin tässä tarkoituksessa kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti. Ryhmätapaamiset olivat tavoitteellisia. Niiden tarkoituksena oli asiakasosallisuuden ja asiakasyhteistyön kehittäminen, asiakkaan omien voimavarojen esiin tuominen ja vahvistaminen, ryhmämuotoisen sosiaalityön menetelmän kokeileminen ja kehittäminen sosiaalityöntekijöiden työprosesseja tukemaan. Lisäksi arvioidaan ryhmämuotoisen sosiaalityön vaikuttavuutta. Maahanmuuttajaryhmä on asiakasryhmänä erityinen, sillä sosiaalityössä on välttämätöntä tällöin huomioida kulttuurinen konteksti, joka on valtakulttuurista poikkeava. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja kansalaisena toimiminen on vaikeaa, jollei tunne ja
4 4 tiedä toimintatapoja. Tilannetta voisi verrata siihen, että pelaaja astuu pelikentälle tuntematta pelin sääntöjä ja ohjeita. On helppo havaita, että pelaajan on tällöin lähes mahdotonta vaikuttaa pelin kulkuun. Ryhmämuotoinen sosiaalityö vastasi siis tässä asiakasryhmässä yhteiskunnallisiin instituutioihin integroitumisen tarpeeseen. Raportti etenee niin, että aluksi kuvaan ryhmää, joka osallistui ryhmämuotoiseen sosiaalityöhön. Toiseksi kerron ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessista ja menetelmästä. Ryhmämuotoisen sosiaalityön käytännön toteutumista kuvaan tapaamiskerroittain luvussa 3. Lopuksi on yhteenveto, jossa koostan ryhmämuotoisen sosiaalityön menetelmää asiakkaan muutosprosessin, asiakasosallisuuden ja suunnitelmallisen sosiaalityön näkökulmasta. Perehdyn myös kontekstiin, eli yhteiskuntaan, jossa sosiaalityö, asiakkuus ja toimijuus tapahtuvat. Lisäksi tuon esille ryhmämuotoisen sosiaalityön haasteita, joita prosessin aikana ilmeni. 2. Ryhmämuotoinen sosiaalityö prosessina ja sosiaalihuollon työkaluna Vastaava sosiaalityöntekijä on aluksi valinnut asiakkaat, joille hän on tiedottanut asiakastapaamisten yhteydessä mahdollisuudesta ryhtyä pilottiasiakkaaksi. Asiakkaiden kanssa käytiin läpi hankkeen sisältö ja tavoitteet sekä pilottiryhmään osallistumisen
5 5 oikeudet ja velvollisuudet. Asiakkaat ovat saaneet kirjallisen tiedotteen ja allekirjoittaneet sopimuksen pilottiryhmään osallistumisesta (Liite1.). Sosiaalityöntekijä ja pilottiasiakkaat ovat yhteistyössä täyttäneet tilannearviolomakkeen (Liite 2.) ja asiakassuunnitelman (Liite 3.). Sosiaalityöntekijä veti ryhmää, joka kokoontui kevään 2013 aikana neljä kertaa. Aktiivisen työvaiheen jälkeen asiakasyhteistyötahoille, kuten Kelaan, kunnalliseen terveydenhuoltoon ja TE -toimistoon lähetettiin toimijamatriisi (Liite 4.) moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi. Kuviossa 1. on SOS hankkeessa toteutettu prosessisuunnitelma, jonka mukaan asiakastyössä on myös edetty.
6 6 Pilottityhmä Pietarsaari 8/ /2013 Ryhmä koostui maahanmuuttajista, jotka olivat tulleet Suomeen perheenyhdistymisen kautta Yhteistyön luominen; valitaan 10 asiakasta, joilta kysytään osallistumisesta Asiakas hyväksyy sopimuksen Asiakkaan tilanteen kartoitus tilannearviolomakkeen avulla Aktiivinen työ: palvelusuunnitel ma, ryhmämuotoista sosiaalityötä. Verkostoyhteistyö 1 /2013-7/ 2013 Arviointi 8/ /2013 -Identifioitu ryhmä, jossa käytetään uusia työmenetelmiä. -Sosiaalityöntekijä kysyy valituilta asiakkailta. - Asiakkaille tiedotetaan pilottityöstä. - Asiakas allekirjoittaa sopimuksen, tulee tietoiseksi roolistaan pilottiasiakkaana. Saa tietoja pilottihankkeesta. -Asiakas osallisena prosessissa. -Asiakkaan tilanteen kartoitus tilannearviolomakkeen avulla. -Asiakkaan yksilölliset tarpeet ja pilottiryhmän tarpeet näkyvimmiksi - Pilottihankkeiden tavoitteiden selkeyttäminen. Asiakkaille laaditaan palvelusuunnitelmat, jossa tavoitteet vahvistetaan. -Ryhmämuotoista sosiaalityötä -Pilottiryhmä tapaa X kertaa keskustelemaan valituista teemoista. -Muut valitut menetelmät, esim. motivoiva keskustelu --Asiakas osallisena --Toimijamatriisi laaditaan Pilottiryhmätyön arviointi, mikä on ollut hyvää ja mikä huonoa? Miten ryhmämuotoinen sosiaalityö toimii? -Onko tavoitteet saavutettu? - Onko asiakkaan osallisuus lisääntynyt? Kuvio 1. Pietarsaaren pilottiryhmän prosessisuunnitelma. Ryhmämuotoisen sosiaalityön toteutus maahanmuuttajataustaisten kanssa. (SOS -hankkeessa laadittu kuvio, jota hyödynnettiin eri pilottiryhmien osalta)
7 Subjektiuden ja toimijuuden tukeminen ryhmämuotoisessa sosiaalityössä Sosiaalityö käsittää asiakkaan toimijana. Sosiaalityön kohteena on ihmisen toimijuus sosiaalisissa suhteissaan ja elämäntilanteessaan. Työn tavoitteena on toimijuuden tukeminen; toimintakyvyn virittäminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Jotta tämä mahdollistuisi, on sosiaalityössä ymmärrettävä ihmisen sosiaalisten yhteyksien luonnetta. Aktiivinen ihmiskäsitys, ihmisen subjektius, on sosiaalityön läpikäyvä teema. Ihminen on siis ympäristöään ja omaa elämäänsä aktiivisesti muokkaava. Yksilöstä tulee subjekti suunnatessaan toimintaansa merkityksellisiksi kokemiinsa asioihin ja tarkoituksiin. (Jauhiainen & Eskola 1994, 7.) Yksilön kehitykselle olennaisia seikkoja ovat hyväksytyksi tuleminen, johonkin liittyminen ja kuuluminen, osallistuminen ja vaikuttaminen. Ryhmämuotoisessa toiminnassa ihminen joutuu suhteuttamaan itseään ympäristöön, ikään kuin piirtämään rajaa itsen ja ryhmän välille. Tietoisuus itsestä ja ympäröivästä maailmasta sekä näiden välisestä suhteesta kasvaa. Yksilölle ryhmä toimii reflektion välineenä; peilinä, jonka kautta omaa toimintaansa voi tarkastella. Itsetuntemus ja toiminnan suhteuttaminen ympäristöön ei siis tapahdu sosiaalisessa tyhjiössä, vaan ryhmässä toimimisen keskeinen merkitys yksilölle on, että persoonallisuus kehittyy yhteenkuuluvuuden kautta. (Jauhiainen & Eskola 1994, 15 17, 20.)
8 Ryhmä yksilön ja yhteiskunnan siltana Ryhmän voidaan todeta olevan yksilön ja yhteiskunnan välittäjä, silta organisoitujen järjestelmien ja lähipiirin ihmissuhteiden välillä. Liittymisen puute ja postmodernille ajalle tyypilliset heikot ryhmät haurastuttavat yhteiskuntaa sekä syrjäyttävät ihmisiä yhteiskunnan osallisuudesta. Ryhmän joukkovoiman avulla ihmiset voivat vaikuttaa toiminnallaan erilaisiin instituutioihin ja koko yhteiskuntaan. (Jauhiainen & Eskola 1994, 28.) Sosiaalityön ontologisena oletuksena pidetään sitä, että ihminen nähdään paitsi toimivana sekä yhteisöllisenä myös yhteiskunnallisena olentona. Pauli Niemelän (2009) mukaan sosiaalityötä voidaan kutsua hyvinvointityöksi. Hyvinvointi voidaan ymmärtää ensimmäiseksi olemassa olemisen tarpeena (sekä yhdessä että itsenäisenä olemisen tarpeet), toiseksi fyysisenä, sosiaalisena ja henkisenä osallisuutena ja kolmanneksi aineellisena, taloudellisena, sosiaalisena/poliittisena, henkisenä ja sivistyksellisinä resursseina. (Jouttimäki, Kangas & Saurama, 2011, 118.) Ryhmämuotoinen sosiaalityö tarjoaa sosiaalityön asiakkaille vaihtoehtoisen palvelumuodon. Tämä työskentely toimii vaihtoehtona yksilötyöskentelylle ja ryhmät vastaavat myös asiakkaiden sosiaalisiin tarpeisiin tehokkaammin kuin yksittäisen työntekijän tapaamiset. Tärkeä huomio on myös, että ryhmämuotoinen työskentelysuhde vaikuttaisi olevan tasa-arvoisempi kuin asiakkaan ja työntekijän yksilökohtainen työskentely. Ryhmätyöskentelyssä vastataan paremmin asiakkaiden voimavaraistamiseen, kun ryhmässä ei keskitytä ainoastaan ongelmakeskeiseen
9 9 puheeseen, kuten perinteisessä sosiaalityössä voi helposti käydä. (Jouttimäki, Kangas & Saurama, 2011, 97 98, ) 3. Ryhmämuotoisen sosiaalityön toteutus ja toiminnan kuvaus 3.1. Pilottiryhmän ensimmäinen tapaaminen Muistoni kotimaasta Ensimmäiselle tapaamiskerralle toiminnalliseksi menetelmäksi valittiin valokuvatyöskentely. Sosiaalityöntekijä keräsi asiakkaiden kulttuuriin ja kotimaahan viittaavia kuvia, joista asiakkaat saivat valita mieleisiään ja kirjoittaa niihin liittyviä ajatuksia. Tarkoituksena oli, että kuvien kautta muistellaan menneisyyttä; lapsuutta ja nuoruutta Somaliassa ja samalla muodostetaan omaa tarinaa. Asiakkaat tarttuivat toimeen innokkaana ennen kuin sosiaalityöntekijä ehti heitä edes ohjeistaa loppuun. Motivaatiota toimintaan siis löytyi. Kuvatyöskentelyssä merkittävää oli, että asiakkaat muistivat menneisyydestä positiivisia ja voimaa antavia asioita. Sanoja, joita työskentelyn kautta nousi, olivat juhla, leikki, teatteri, kuollut äiti, kuri ja rakkaus. Suruakin osattiin näin käsitellä ja pukea sanoiksi. Vaikka sosiaalityö ei ole terapiaa, voi asiakastyö silti olla terapeuttista ja tarjota asiakkaalle oivalluksia itsestään sekä elämästään. Luovat menetelmät ovat perusteltuja, sillä olemme erilaisia; joku ilmaisee itseään kirjallisesti, toinen piirtämällä ja kolmas puhuen. Toisaalta kuva voi usein puhutella ihmistä enemmän kuin sanat. Luovien
10 10 menetelmien avulla voidaan löytää yksilön voimavaroja ja vahvistaa minäkuvaa. Kuvien käyttö maahanmuuttajaryhmän kohdalla oli erityisen hyvä ratkaisu, sillä kieli saattaa muodostua rajoitteeksi, kun oma äidinkieli ei ole valtaväestön kieli Pilottiryhmän toinen tapaaminen Miten kirjoitan työhakemuksen ja CV:n Kokoontumisen aluksi käytiin läpi mitä edellisellä kerralla oli ryhmässä tehty. Toisen kokoontumisen aihe oli jo työorientoitunut ja sitä kautta tulevaisuuteen suuntautunut. Osa ryhmäläisistä oli jo ollut joko työharjoittelussa tai palkkatyössä ja he jakoivat innostuneina omia kokemuksiaan suomalaisesta työelämästä. Pietarsaaressa toiminut REJA hanke on kehittänyt www-sivuston. Sivuston, eli Rejaportaalin avulla voi laatia itselleen Curriculum Vitaen, CV:n, omalla äidinkielellään. Ohjelmalla voi kääntää sen sitten joko suomeksi tai ruotsiksi paikallisen työnantajan tarpeiden mukaan. Ryhmäläiset, joita oli tällä kertaa paikalla kolme, laativat innolla itselleen koeluontoisen CV:n. He saivat myös käyttöönsä salasanat, joiden avulla he pystyvät laatimaan myöhemmin varsinaiset CV:t. Ryhmäläiset auttoivat toinen toisiaan avaamalla joidenkin suomenkielisten termien, kuten suosittelija, merkityksen somalian kielelle. Tunnelma ryhmän parissa oli avoin ja iloinen.
11 Pilottiryhmän kolmas tapaaminen Työhaastatteluun valmistautumista Kolmannella tapaamisella harjoiteltiin työnhakua. Teimme käytännön työnhakuharjoituksia roolileikin avulla. Sosiaalityöntekijä ja minä toimimme työnantajina ja haastattelimme asiakkaita eli työnhakijoita. Olimme hakevinamme työntekijää kahvilaan, jossa olimme. Kysymyksiin kuuluivat tavanomaiset työhaastattelukysymykset kuten aiempi työ- tai harjoittelukokemus, koulutus sekä vahvuudet ja heikkoudet työntekijänä. Aluksi vahvuuksia ei meinannut oikein löytyä, mutta jatkokysymyksillä sai selville enemmän. Esimerkiksi, että henkilö oli aiemmin ollut työharjoittelussa sekä päiväkodissa että kirpputorilla. Päiväkotityöskentelystä hän oli pitänyt erityisesti ja kokenut mielekkäänä lasten kanssa toimimisen. Tämän henkilön vahvuutena näin erityisesti kohteliaisuuden, positiivisuuden ja rauhallisuuden. Häneen oli varsin helppo tutustua, joten varmasti hyvä lastenhoitaja. Tapaamisen lopussa sosiaalityöntekijä pyysi asiakkaita miettimään yhtä sanaa, joka työstä tulisi mieleen. Asiakkaiden työhön liittyviä sanoja olivat palkka, iloinen ja nautinto. Nämä sanat toimivat motivaationa työnhakuun ja työelämään osallistumiseen. Voimavarat ovat siis ihmisessä. Tämän harjoitteen avulla niitä saatiin esiin. Suuri saavutus tähän mennessä oli, että kaksi pilottiasiakasta oli jo työllistynyt tämän kokeilun aikana.
12 Pilottiryhmän neljäs tapaaminen Katse tulevaisuuteen Alussa näytti siltä, että viimeiseen tapaamiseen osallistuu vain yksi asiakas. Tapaamiseen saapui kuitenkin kaksi asiakasta, toinen saapui myöhässä. Sosiaalityöntekijä jousti suunnitelmissa, kun asiakkaat eivät saapuneet odotetusti. Sosiaalityöntekijä aloitti tapahtuman niin, että kerrattiin ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessia. Se oli tarpeen siksi, että asiakkaat eivät olleet saapuneet joka tapaamiselle, mutta myös siksi, että asiakas huomasi tulleensa kuulluksi ja huomioiduksi. Sosiaalityöntekijä oli koostanut tapaamiskerroilta sanat, joita asiakkaat olivat keksineet eri aiheisiin liittyen. Suurin osa sanoista oli positiivisia; merkitykseltään hyviä ja iloisia. Nämä sanat ovat voimavaroja tulevaisuuteen. Sosiaalityöntekijä oli tehnyt viimeiselle tapaamiselle tehtävän, jonka kaikki paikalla olijat täyttivät. Tehtävän nimi oli Oma tarina Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi. Tehtävä sisälsi kysymyksiä menneisyydestä: esimerkiksi, että millaisessa kulttuuri-ilmapiirissä vietit lapsuutesi, entä missä vietit lapsuutesi ja millainen on perheesi? Tehtävän lopussa oli tulevaisuuteen orientoivia kysymyksiä, kuten millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Tarinallinen lähestyminen auttaa myös selkeyttämään omaa identiteettiä, eli sitä kuka olen. Arvostava ja kunnioittava ryhmä on lähtökohta itsen/identiteetin vahvistumiselle. Oma tarina-tehtävä oli hyvä sillä pääsimme tutustumaan toinen toisiimme paremmin. Tunnelma oli lämminhenkinen ja kaikilla oli tilaa puhua ja kertoa niistä asioista, joista itse halusi kertoa. Toinen asiakkaista oli päässyt sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Tulevaisuus alkoi siis hahmottua ja unelmat konkretisoitua.
13 13 Asiakkaat olivat onnekkaita, sillä heidän perheensä olivat päässeet myös muuttamaan Suomeen. Perhe taustatukena on erityinen sosiaalinen pääoma. Asiakkaiden vahvuutena ja voimavaroina on oman kulttuurin tuntemus ja laaja kielitaito. Kulttuuri, kuten musiikki ja taide ovat vahvuuksia, sillä ne tarjoavat virkistystä ja selviytymiskeinoja elämän tielle. Ihminen voi löytää vahvistusta ja lohtua myös uskonnosta elämän haastavissa tilanteissa. Kotimaan jättäminen ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen ovat suuria haasteita elämässä. Omaa tarinaa kertovien asiakkaiden puheessa oli paljon toivoa ja suunnitelmia. Vahvuutena oli erityisesti kiinnostus ja motivaatio tehdä asioita, kuten integroitua yhteiskuntaan, valtaväestöön tutustumalla ja kieltä opettelemalla. Toinen asiakkaista oli aktiivisesti mukana paikallisessa harrastustoiminnassa. Hän harrasti urheilua, lukemista ja käytti kirjastopalveluita. Hän toivoi myös, että opiskelukavereiden kanssa olisi mahdollisuus viettää enemmän aikaa esimerkiksi koulutehtävien parissa. Tunnistan hyvin suomalaisen mentaliteetin itse tenttikirjoja puolivuotta kotona päntänneenä. Yksilökeskeisyys on meidän kulttuurissa varsin vahvaa tässäkin mielessä.
14 14 4. Yhteenveto 4.1. Asiakkaan osallisuus ryhmäprosessissa ja ryhmämuotoinen sosiaalityö suunnitelmallisen sosiaalityön työkaluna Ryhmämuotoisella sosiaalityöllä voidaan parantaa asiakkaiden hyvinvointia monella osaalueella; se tyydyttää paitsi yhdessä olemisen ja yhteisöllisyyden tarpeita niin myös sosiaalinen sekä henkinen osallisuus kasvaa. Ryhmässä saadaan lisää sosiaalisia, henkisiä ja sivistyksellisiä resursseja. (Jouttimäki, Kangas & Saurama, 2011, ) Ryhmämuotoisen sosiaalityön erityisenä piirteenä on yhteistoiminnan ja toimijuuden korostuminen. Asiakas pääsee monin tavoin osallistumaan, vaikka toiminta on ohjattua. Toiminta on siis rajattu tiettyihin raameihin ajallisesti ja osin toiminnallisesti, mutta niiden sisällä on vapaus valita. Seurauspedagogiikan mukaan ihminen osoittaa teoillaan todelliset asenteensa asioihin (Kurtèn-Vartio, 2013). On vaikea arvioida johtuiko asiakkaiden poissaolo tapaamiskerroilta heidän asenteestaan tapaamisia kohtaan, kulttuurisiin eroihin liittyvistä väärinkäsityksistä vai jostain muusta. Ryhmässä yksilön on mahdollista muokata toimintaansa yhdessä hyväksyttyjen toimintamallien mukaisiksi. Kun seuraavan kerran järjestetään ryhmämuotoista sosiaalityötä, tullaan ryhmäläisille tarjoamaan bonus, kuten tässä ryhmässä vapaavalintainen harrastus, vain siinä tapauksessa, että jokaiselle tapaamiskerralle todella tullaan. Seurauspedagogiikan (Kurtèn-Vartio, 2013) mukaan johdonmukaisuus on oppimisen ja kehittymisen perusta; kun toimii tietyllä tavalla voi odottaa tiettyjä seurauksia. Tämä edellyttää, että tekojen seuraukset ovat eksplikoitu, eli ne eivät tule
15 15 ihmiselle yllätyksenä. Kuitenkin ihmisellä on vapaus valita omat tekonsa, johtavatpa ne suotuisaan tai hänen kannalta huonompaan seuraukseen. Ohjaajan tehtävä on siis seurauspedagogiikan mukaan olla johdonmukainen toimissaan hyysäämättä tai moralisoimatta asiakkaan valintoja. Asiakas tekoineen ja toimineen, jotka kielivät todellisista asenteista tulee kuulluksi ja nähdyksi ryhmässä. Ryhmätoiminnassa yksilölliset yhteiskunnallisesti hyväksytyt valinnat voivat saada vahvistusta ja luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin omassa elämässä kasvaa. Vertaistuellista näkökulmaa ja hyötyjä ei myöskään voi liiaksi korostaa ryhmämuotoisen sosiaalityön osalta. Vertaisryhmällä on parhaimmillaan voimauttava merkitys yksilölle. Ryhmässä nähdyksi ja hyväksytyksi tuleminen ovat ihmiselle tärkeitä. Vertaisryhmässä voidaan jakaa kokemuksia, tehdä oivalluksia ja oppia muilta. Kokemusten jakaminen ryhmässä on myös tärkeää sillä silloin voi huomata, ettei ole vaikeiden asioiden kanssa yksin. Ihmisen ja yhteisöjen väliset suhteet joutuvat haasteiden eteen yhteiskunnallisissa murroksissa. Rakenteellisilla muutoksilla on suuri vaikutus yksilöiden elämänkulkuihin sekä arkielämään. Sosiaalityö on yhteiskuntapoliittista toimintaa, joka parhaimmillaan turvaa kansalaisten hyvinvointia, eikä ainoastaan puutu vaikeisiin elämäntilanteisiin korjaavin toimenpitein. (Jouttimäki, Kangas & Saurama, 2011, 119.) Ryhmämuotoinen työskentely on parhaimmillaan tätä ennaltaehkäisevää ja vahvistavaa sekä hyvinvoinnin parantamiseen ja muutokseen tähtäävää suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä.
16 Ryhmämuotoisen sosiaalityön haasteet Maahanmuuttajaryhmässä haasteeksi muodostui, aikatauluttaminen, johon edellisessä luvussa jo viittasin. Vaikka asiakkaille lähetettiin ohjelmat ja aikataulut paikkatietoineen, osa asiakkaista ei saapunut paikalle sovittuun aikaan. Asiakkailta saatu suora palaute oli, että aikataulut ja ohjelmat olisi voinut lähettää yksi kerrallaan esimerkiksi paria päivää ennen tapaamista. Ryhmäsosiaalityön neljä tapaamista oli kahden kuukauden ajalla, joka oli osalle asiakkaista melko hankala hahmottaa. Tähän ratkaisuna olisi voinut olla soittokierros ja tapaamisesta muistuttaminen. Toisaalta asian voi myös nähdä niin, että tämäkin oli osa asiakkaan oppimisprosessia ajanhallinnan näkökulmasta. Kun vastuuta annetaan, niin vastuuta opitaan myös vähitellen kantamaan. Kun ihmiseen luotetaan, on hänellä myös mahdollisuus olla luottamuksen arvoinen. Ryhmädynamiikan näkökulmasta yksi haaste oli, kuinka saada hiljaisemmat äänet kuuluviin. Tässä ryhmän vetäjä on tärkeässä roolissa ja kyseisessä ryhmässä ammattitaitoinen ohjaaja onnistui tässä hyvin. Ryhmän vetäjän vastuulla on, että kaikki tulevat kuulluksi ja että, persoonalliset voimavarat saadaan jokaisen ryhmän jäsenen osalta esiin ja vahvistumaan. Esimerkkinä, että vaikka kulttuurimme näyttää suosivan äänekästä ja itseään ja tekemisiään esiintuovaa tyyliä, niin hiljaisuus ja kohteliaisuus ovat ihmisen persoonallisia voimavaroja. Kuuntelemisen ja kärsivällisyyden taidot ovat arvokkaita ja niitä tarvitaan monilla aloilla. Sukupuolen näkökulmasta haasteena saattaa olla ryhmässä se, että sekaryhmä voi muodostua naisen toimijuuden rajoitteeksi. Vaarana on, että naisen toimijuus saattaa rakentua miehen toimijuuden ehdoille esimerkiksi niin, että puhetilan täyttää ensisijaisesti
17 17 mies. Ei ole vierasta suomalaisessakaan kulttuurissa, että naisen positio sekaryhmässä määrittyy miehen positiota hierarkkisesti alemmaksi. Sukupuoli määrittää meitä kansalaisina ja yhteiskunnallisina toimijoina. Naisiin ja miehiin tullaan liittäneeksi erilaisia asioita ja odotuksia. Esimerkiksi nainen nähdään helposti äitinä ja hoivaajana. Ei siis ole sattumaa, että sosiaali- ja terveysala on hyvin naisvaltainen ja miehet nähdään teknisinä ja johtavissa asemissa. Kuin luonnostaan saatamme jokapäiväisessä elämässä liittää naisiin tunteet, empatian ja altruismin tai miehiin älyn, voiman ja auktoriteetin. Nämä binaariset oppositiot alkavat elää myös yhteiskunnallisina käytäntöinä esimerkiksi niin, että perinteisesti naisten tekemästä hoivatyöstä maksetaan vähemmän kuin perinteisistä miesten töistä. Vaikka Suomessa mielellämme ajattelisimme olevamme tasaarvon jo saavuttaneita, on meillä siihen vielä matkaa taitettavana Yhteiskunnallinen näkökulma kansalaisuuteen, yksilöllisyyteen ja ryhmätoimintaan Yhteiskunnalliset instituutiot rakentuvat sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa. Yksilöllisyys on rajallista, sillä toimimme moniulotteisissa riippuvuussuhteissa. Usein se unohtuu länsimaisessa ajattelussa, jossa yksilöllisyys on kovin ylikorostunutta. Jauhiaisen ja Eskolan mukaan (1994, 45 47) ihmiset etsivät yhteisöllisyyden muotoja, jotka ovat nykyajalle tarkoituksenmukaisia. Eräsaari toteaa, että ihmiset tarvitsevat arjen pinnan alla tukea; johonkin kuulumista ja sosiaalista taustatukea. Yhteisöllisyys sekä yksilöllisyys elävät rinnakkain ja sisäkkäin, jolloin yhteisöllisyys näyttäytyy osallisuutena johonkin. Ryhmämuotoinen sosiaalityö on intressitoimintaa, jossa samassa elämäntilanteessa olevilla on mahdollisuus liittoutua keskenään.
18 18 Toisaalta syrjäytynyt käsitteestä on tullut suosittu viimeaikoina. Käsite johtaa helposti siihen ajatukseen, että yksilö on tavalla tai toisella poikkeava ei-syrjäytyneestä so. osallisesta. Huomio kiinnitetään siis yksilön ominaisuuksiin ja samalla unohdetaan yhteiskunnalliset rakenteet, jotka syystä tai toisesta syrjäyttävät tai marginalisoivat eräitä. Tätä trendikästä syrjäytymistä voitaisiin mielestäni pohtia myös kansalaisuuden (citizenship) näkökulmasta. Aiheellista on kysyä, että onko syrjäytynyt täysivaltainen kansalainen vai vähemmän kansalainen kuin osalliset yhteiskunnan keskiössä olevat so. eliitti? Entä ovatko syrjäytyneet, kuten tästä käsitteestä jo ilmenee, vain kaikkien toimintojen kohteita? Passiivisia marginaali-ihmisiä, joille pitäisi tehdä jotakin? Syystä tai toisesta yhteiskunnasta halutaan peittää tässä ajassa luokka-asemat, vaikka sosioekonomiset erot ovat syventyneet vuosi vuodelta ja hyvinvointi jakautuu hyvin epätasaisesti. Kaikki riskit ja vastuu pyritään sysäämään yksilön harteille, ikään kuin jokainen olisi oman onnensa seppä. Näin katse siirtyy syrjäyttävistä rakenteista ainoastaan yksilön ominaisuuksiin. Tosiasiassa jokainen meistä ponnistaa hyvinkin erilaisista sosioekonomisista lähtökohdista ja toisille yhteiskunnallinen toimijuus on mahdollisempaa ja vaatii vähemmän ponnistuksia kuin eräille. Maahanmuuttajakansalaisen osalta yhteiskunnallinen integraatio vaatii paljon enemmän työtä kuin valtaväestön keskiluokkaisen kansalaisen, joka on jo sosialisoitunut osaksi yhteiskunnallisia instituutioita. Tämä seikka on hyvä muistaa maahanmuuttajien kanssa työskenneltäessä. On siis suotavaa muistuttaa ja kertoa asioista, jotka valtaväestölle näyttäytyvät itsestään selvyyksinä.
19 Hyvän käytännön juurruttamisesta Maahanmuuttajaryhmää ohjanneen sosiaalityöntekijän suunnitelmissa on myöhemmin toteuttaa Suomeen yksin tulleiden maahanmuuttajanaisten ryhmä. Tässä ryhmässä voitaisiin mahdollisesti puhua asioista, joiden esiin tuominen on sekaryhmässä vaikeaa tai jopa mahdotonta. Sosiaalityöntekijällä on asiakkainaan naisia, jotka odottavat perhettään ja ovat siten haastavassa elämäntilanteessa. Toisistaan heille voisi olla vertaistukea ja seuraa. Tämän kautta on myös mahdollista vertailla sukupuolierityistä ryhmää sekaryhmään. Edistääkö naiserityinen ryhmä paremmin naisten voimaantumista? Tai tuleeko naisten elämästä kenties esiin asioita, joita sekaryhmässä ei olisi tullut? Kesällä 2013 alkaa nuorten ryhmämuotoinen sosiaalityö. Kyseessä on sekaryhmä, joka kokoontuu myös neljä kertaa aktiivisen työn merkeissä (Kuvio 2.). Jos ryhmämuotoinen sosiaalityö tulee jatkumaan hyväksi havaittuna käytäntönä, on tärkeää järjestää ryhmätapaamisia eri asiakasryhmille tasaisesti. Yhdenvertaisten ja tasaarvoisten palveluiden näkökulmasta olisi suotavaa huomioida, että ryhmämuotoista sosiaalityötä olisi iästä, kielestä, sukupuolesta tms. riippumatta tarjolla.
20 20 Nuorten pilottiryhmä 5/ /2013 Ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessi. Osallistujina ruotsinkieliset vuotiaat, vailla ammatillista koulutusta olevat aikuissosiaalityön asiakkaat. Sosiaalityöntekijät valitsevat ryhmään osallistuvat asiakkaat 05/2013 -Sosiaalityöntekijä kartoittaa sopivaa asiakasryhmää. -Asiakkaita tiedotetaan pilottiryhmästä ja mahdollisuudesta osallistua ryhmämuotoiseen toimintaan. -Sosiaalityöntekijä kysyy asiakkaiden toiveita tapaamiskerroille. Asiakkaat allekirjoittavat sopimukset 05/2013 -Allekirjoittaessaan sopimuksen, asiakas ymmärtää pilottiasiakkuuden sisällöt (annetaan asiakastiedote ja esite). -Asiakkaille annetaan kutsut aikatauluineen postitse tai asiakaskäynnillä. Tehdään kartoitus ja yksilöllinen suunnitelma: Tilannearviolo make ja asiakasuunnitelma. -Kartoitus ja suunnitelma viitoittavat asiakasyhteistyötä. -Asiakkaat saavat omat kansiot ja itselleen kappaleet yhdessä laaditusta tilannearviolomakkeista ja asiakassuunnitelmasta. 6/2013-8/2013 -Sosiaalityön ryhmämuotoinen toteuttaminen. -> Pilottiryhmä kokoontuu kesän aikana neljä kertaa. -Tapaamiskerroille on valittu teemat, kuten työelämä, nuorisotakuu, koulutus ja tulevaisuuden unelmat. --Käytetään erilaisia osallistavia metodeja (esim. ratkaisukeskeinen terapia). -Asiakkaan osallistuttua jokaiselle tapaamiselle, hän saa vapaavalintaisen harrastuksen. -Kerätään asiakaspalaute. -Tehdään toimijamatriisi. Arviointi: Aktiivinen työvaihe: Ryhmätapaamiset 8/ /2013 -Arvioidaan ryhmämuotoista sosiaalityötä. -Ovatko ryhmämuotoisen sosiaalityön tavoitteet toteutuneet? - Onko asiakasosallisuus lisääntynyt? Kuvio 2. Toisen ryhmämuotoisen sosiaalityön ryhmän prosessisuunnitelma.
21 21 5. Lähteet Jauhiainen, Riitta & Eskola, Marjatta (1994) Ryhmäilmiö. WSOY, Juva. Jouttimäki, Päivi, Kangas, Saija & Saurama, Erja (toim.) Uudistuva ja voimaannuttava aikuissosiaalityö Visio vahvasta aikuissosiaalityöstä hankkeen loppuraportti. SOCCA Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Työpapereita 2011:1. Kurtèn-Vartio, Sonja (2013) Seurauspedagogiikan perusteet -luennot. SOS hanke. Esite. < Pohjamaan/pilottikokeiluinfo_pilotforsoksinfo_kaste_pohjalla.pdf > (Luettu )
22 22 Liitteet Liite Asiakastiedote HYVÄ ASIAKAS - Sinä voit osallistua sosiaalityön kehittämiseen. Haluatko osallistua tähän kehittämistyöhön olemalla mukana pilottiasiakkaana? Pohjanmaan kunnat kehittävät aikuissosiaalityötä. Pilottikokeilussa tutkitaan, miten aikuissosiaalityön työprosessi tukee asiakkaan muutosprosessia. Samalla halutaan vahvistaa myös asiakkaan osallisuutta aikuissosiaalityön toimijana ja kehittäjänä. Pilottiasiakkaana asioit ihan normaalisti sosiaalitoimessa. Pilottiasiakkaan työskentelyyn paneudutaan tarkemmin työmenetelmien, tutkimisen ja arvioinnin avulla. Pilottiasiakkaita tulee olemaan noin henkilöä SOS Pohjanmaan osahankkeessa. Toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että henkilökunta saa suoraa palautetta asiakasprosessin ja työmenetelmien toimivuudesta sekä asiakastyön dokumentaatiosta ja sosiaalityön vaikuttavuudesta. SOS -hanke liittyy aikuissosiaalityön aktivoivan ja kuntouttavan sosiaalityön kehittämiseen, kehittää palveluprosesseja ja yhteistyörakenteita keskeisten kumppanien kanssa sekä kehittää työntekijöiden käyttämiä työmenetelmiä. Hanke kuuluu valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysministeriön KASTE ohjelmaan. Hankkeen aikana kehitetään asiakkaan osallisuutta tukevia työmenetelmiä. On tärkeää, että palveluiden käyttäjät tuovat kehittämiseen omat kokemuksensa palveluista. Koska olet asiakkaana sosiaalitoimessa, sinulla on samalla mahdollisuus osallistua kehittämiseen.
23 23 Ystävällisin terveisin Monica Nyfors Projektityöntekijä SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin hanke Koulukatu Pietarsaari Puh: SUOSTUMUS PILOTTIASIAKKUUTEEN Tällä sopimuksella sovimme, että olen mukana aikuissosiaalityön kehittämisessä ajalla 12/ /2013. Suostumus liittyy siihen, että minun asiakasprosessiani sosiaalitoimessa seurataan ja tutkitaan hankkeen aikana. Projektityöntekijällä on mahdollisuus tutustua sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan laatimiin ja minua koskeviin dokumentaatioihin (asiakastekstit, tilannearviolomake, asiakassuunnitelma). Projektityöntekijällä on mahdollisuus olla mukana asiakastapaamisissa asiakkaan ja/tai työntekijän pyynnöstä tarvittaessa. Projektityöntekijä sitoo sama asiakaslain vaitiolovelvollisuus kuin sosiaalitoimen työntekijöitä. Kaikki tietosi käsitellään luottamuksellisesti. Kehittämisessä hankittu materiaali hävitetään ja/tai arkistoitava materiaali arkistoidaan luotettavasti arkistointisääntöjen mukaan. Pilottikokeilun jälkeen kerätään kokemuksistasi tietoa haastattelun, yhteistutkimisen tai muulla valitulla arviointimenetelmällä. Tutkimusraportista ulkopuoliset eivät pysty tunnistamaan yksittäistä henkilöä. Hankkeen aikana tuotettua aineistoa voidaan käyttää myös opinnäytetyöhön ja tutkimuksen aineistona.
24 24 Pilottikokeiluun osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei vaikuta asioittesi käsittelemiseen aikuissosiaalityössä. Pilottikokeiluun osallistumisen saa keskeyttää milloin tahansa ilmoittamalla asiasta projektityöntekijälle tai omalle työntekijälle sosiaalivirastossa. Tällä sopimuksella suostun aikuissosiaalityön kehittämiseen pilottiasiakkaana ja annan suostumukseni asiakastietojeni käyttämiseen sosiaalityön/sosiaaliohjauksen työprosessin tutkimiseen. Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena. Materiaalia saa käyttää opinnäytetyöhön ja tutkimuksen aineistona Ei Kyllä Paikka / 20 Asiakas Nimenselvennys Sosiaalityöntekijä/Sosiaaliohjaaja Nimenselvennys
25 25 Liite 2. Tilannearviolomake SOS-hanke PILOTTI 1.Perustiedot Asiakkaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelinnumero: Työntekijä: Päivämäärä: Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut ( ) leski ( ) rekisteröity parisuhde ( ) erillään asuuvat (avioliitto) Kansallisuus ja äidinkieli: Jos kansalaisuus on muu kuin suomen, milloin asiakas on tullut Suomeen? Lapset: ( ) kyllä ( ) ei Lasten nimet ja syntymävuodet, lapsen vanhemmat, lapsen huoltaja, lapsen elatus, tapaaminen Perheessä asuvat lapset: Muualla asuvat lapset: Lapsen äiti/isä ja yhteystiedot: Lasten mahdolliset sairaudet ja hoito: Lasten päivähoitopaikka/koulu: Lasten harrastukset: 2.Asuminen Asumismuoto: ( ) vuokra-asunto, vuokranantajan tiedot: ( ) vuokrasuhde määräaikainen, minne saakka? ( ) alivuokralainen ( ) vanhempien luona asuva ( ) vailla vakinaista asuntoa ( ) ystävien ja sukulaisten luona ( ) omistosasunto, osa-omistusasunto, asumisoikeusasunto ( ) asumispalvelut, mikä? ( ) muu, mikä? Vuokrarästit ja/tai ongelmia vuokran maksussa?
26 26 ( ) kyllä, mitä? ( ) ei Asumishäiriöt ja/tai varoituksia häiritsevästä asumisesta? ( ) kyllä, mitä? ( ) ei Muita ongelmia asumisessa (naapurisuhteet, asumistaidot, epätarkoituksen mukainen asunto ym.) ( ) kyllä, mitä? ( ) ei Häädöt ( ) ei häätöjä ( ) asumishäiriöstä johtuvat häätö ( ) vuokrarästesteistä johtuvat häätö ( ) jostain muista syystä johtuvat häätö, mitä? 3.Koulutus Peruskoulutus: Ammatillinen koulutus: Onko koulutus keskeytynyt, miksi? Kurssit: Ase-/siviilipalvelus ( ) asepalvelus ( ) siviilipalvelus ( ) suoritettu, milloin? ( ) vapautettu, milloin? ( ) lykätty, milloin? 4.Työ/työttömyys Ammatti: Työhistoria ja sen pituus: Pääasiallinen toiminta tällä hetkellä ( ) sairauslomalla ( ) työtön ( ) työkokelu-harjoittelu ( ) työkyvyn selittelyssä, missä? ( ) eläkkeellä/kuntoutustuella ( ) palkkatuettu työ, kesto? ( ) kuntouttavassa työtoiminnassa ( ) äitiys-/vanhempainlomalla(kotihoidontuella) ( ) jokin muu, mikä? ( ) kokopäivätyö ( ) osa-aikatyö ( ) opiskelija Työttömyys, mistä alkaen?: Työ- ja elinkeinotoimiston omavirkailija: Työ- ja elinkeinotoimiston karenssi: ( ) määräaikainen ( ) 5 kk työssä/koulutuksessa oloehto ( ) työmarkkinatuen lakkauttaminen Miten on hakenut töitä ja mistä:
27 27 Aktivointiehto täyttänyt (alle 25 v. 4 kk toimeentulotukiasiakkaana, yli 25 v. 12 kk toimeentulotukiasiakkaana) ( ) kyllä ( ) ei Ajokortti Oma auto käytössä ( ) kyllä ( ) kyllä ( ) ei ( ) ei Työrajoitteet Työkyvyn arvionti tehty ja/tai haettu eläkettä ( ) kyllä, minkälaisia? ( ) kyllä, mitä? ( ) ei ( ) ei 5.Talous Tulonlähteet (palkka, eläke, työttömyyspäiväraha, kuntoutusraha jne.) Asiakkaan arvio omasta rahankäytöstä ( ) hallinnassa ( ) ongelmia ajoittain. Millaisia? ( ) ei hallinnassa. Miten? Edunvalvonta ja/tai välitystili ( ) kyllä, kuka hoitaa? ( ) ei Velat ja niiden määrä? (Lainat, ulosotto, pikavipit, maksamattomia laskuja, pelilvelkojen) Muut tilanteeseen vaikuttavat menot? Luottotiedot ( ) häiriömerkintä ( ) ei häiriömerkintää Velkajärjestely tms. Velkojen järjestely (takuusäätiö, velkojen sopiminen velkojen kanssa jne.) ( ) kyllä ( ) ei ( ) haettu, milloin? Velkaneuvonnan tarve ( ) kyllä ( ) ei 6.Terveys Terveydentila asiakkan arvion mukaan ( ) hyvä ( ) kohtalainen ( ) heikko Sairaudet, jotka vaikuttavat arkielämään (fyysiset ja psyykkiset)
28 28 Säännöllinen lääkitys ( ) kyllä, mitä? ( ) ei Hoitosuhteet ( ) kyllä, missä? ( ) ei Omalääkäri Mielialan liittyvät asiat ( ) ahdistuneisuus ( ) jännittyneisyys ( ) ihmissuhdevaikeudet ( ) univaikeudet ( ) yksinäisyys ( ) keskittymiskyvyttömyys ( ) muu, mikä? Oletko joutunut kokemaan fyysistä tai psyykkistä väkivalta, koska ja miten? Oletko joutunut kokemaan väkivalta nykyisessä elämäntilanteessasi? 7.Päihteet Päihteiden käyttö (alkoholi, huumet, lääkkeet, sekakäyttö) Kuinka usein käyttää eri päihteitä? Määräys? (päivittäin, viikkottain, muutaman kerran kuukaudessa) Päihdehoidot (avo- ja laitoshoidot) ( ) kyllä, missä ja milloin? ( ) ei Onko tarvetta päihdehoitoon? (joiden mukaan?) 8.Rikokset Oletko joutunut rikoksen uhriksi? Rikostuomiot ja/tai rikosrekisterimerkinnät ( ) kyllä, millaisia? ( ) ei Maksamattomat sakot ( ) kyllä, paljonko? ( ) ei Onko odottavissa tuomioita? 9.Ajankäyttö ja arkielämä Vourokausirytmi ( ) säännöllinen ( ) epäsäännöllinen
29 29 Arkielämän taidot (siivous, ruoanlaitto, kodinhoito ym.) Asioiden hoito (laksujen maksu, hakemusten täyttö, varatuille ajoille saapuminen jne.) Vapaa-ajan vietto ja harrastukset? Sosiaaliset suhteet ja niiden antama tuki? (sukulais-/ystävä-/tuttaverkosto ja yhteydenpito) 10.Palveluiden käyttö ja yhteistyötahot ( ) Kela ( ) Työ- ja elinkeinotoimisto ( ) Päivähoito ( ) Jobbcenter/Föregångarna ( ) Koulu ( ) VKS ( ) Koulu- tai opiskelijaterveydenhuolto ( ) Terveyskeskus ( ) Psykosos.yksikkö ( ) Katkaishoitoasema ( ) Kotisairaanhoito ( ) VKS/Huutoniemi ( ) Kriminaalihuoltolaitos ( ) Päihdekuntoutusyksikkö ( ) Seurakunna diakoniatyö ( ) A-neuvola ( ) Perheneuvola ( ) Kotipalvelu ( ) Turvakoti ( ) AA/NA tai muu vertaisryhmä ( ) Muu, mikä? 11.Huolen määrä Asiakkaan arvio omasta tilanteestaan ( ) en ole huolestunut ( ) olen hieman huolestunut, mistä? ( ) olen erittäin huolestunut, mistä? Työntekijä arvio asiakkan tilanteesta ( ) en ole huolta ( ) on... huolta, mistä? ( ) on huolta, mistä? Asiakkaan näkemys asioista, joihin haluasi työntekijä tukea ( ) asuminen ( ) koulutus ( ) työllisyys ( ) tomeentulo/talous ( ) terveys ( ) päihteiden käyttö ( ) sosiaaliset suhteet ( ) mielenterveys ( ) arkielämän sujuvuus ( ) muu, mikä? ( ) ei ole yhteisen työskentelyn tarvetta Työntekijän näkemys asioista, joihin haluasi työntekijä tukea ( ) asuminen ( ) koulutus ( ) työllisyys ( ) tomeentulo/talous ( ) terveys ( ) päihteiden käyttö ( ) sosiaaliset suhteet ( ) mielenterveys ( ) arkielämän sujuvuus ( ) muu, mikä? ( ) ei ole yhteisen työskentelyn tarvetta
30 30 12.Tulevaissuuden suunnitelmat/tavoitteet ( ) töyhön ( ) selvittää eläkemahdollisuuksia ( ) terveysneuvonta ( ) koulutukseen ( ) selvittää työ- ja tomintakykyä ( ) velka-asioiden selvittäminen ( ) muuta, mikä? Mitä taviotteita asiakkaalla on tulevaisuudelle? Liite 3. PALVELUSUUNNITELMA/Aikuissosiaalityö 1. Asiakkaan nimi ja yhteystiedot SOS-hanke PILOTTI 2. Läsnäolijat 3. Asiakkaan taustatiedot ja nykytilanne (tilannearviolomake) - Asuminen - Koulutus - Työ/opinnot - Talous - Terveys - Päihteiden käyttö - Väkivalta - Perhe ja ihmissuhteet - Mahd. Lapsen tarpeet ja toiminta - Arkielämä, elämänhallinta ja vapaa-aika 4. Nykyiset palvelut - Ovatko tarkoituksenmukaisia, riittäviä, onko asiakas tyytyväinen, onko muutostarpeita? 5. Tavoitteet - Asiakkaan lähiajan tavoitteet ja mahdollisesti myös sosiaalityöntekijän ja verkoston tavoitteet jos eri kuin asiakkaalla - Asiakkaan pitkäntähtäimen tavoitteet ja mahdollisesti myös sosiaalityöntekijän ja verkoston tavoitteet jos eri kuin asiakkaalla 6. Keinot, palvelut ja vastuutaho - Kirjataan keinot, joilla tavoitteisiin päästään - Mikä on asiakkaan oma panos?
31 31 - Kirjata kuka, miten, milloin ja missä asiakkaan tarvitsema palvelu tarjotaan 7. Asiakkaan suostumus Tietoja saa antaa seuraaville tahoille/henkilöille: 8. Suunnitelman voimassaolo, tarkistus ja vastuuhenkilö 9. Tiedoksi 10. Allekirjoitukset Asiakas Vastuuhenkilö Liite 4. Toimijamatriisin saatekirje: Hyvä aikuissosiaalityön yhteistyökumppani! SOS- Pohjanmaan osahanke on mukana sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisessa KASTE- ohjelmassa. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan osallisuutta aikuissosiaalityössä toimijana ja kehittäjänä. Tämän ohella on tarkoitus kehittää palveluprosesseja ja yhteistyörakenteita yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa. Toivomme ajatuksianne ja mielipiteitä siitä, mitkä ovat aikuissosiaalityön kehittämiskohdat toimintanne näkökulmasta katsottuna. Toimijamatsiisi on osa aikuissosiaalityön työprosessia. Matriisin avulla sosiaalityöntekijä kartoittaa asiakkaalle soveltuvaa palvelua. Tavoitteena on, että toimijat eivät ainoastaan osallistu antamalla tietoa omasta toiminnastaan vaan myös kertovat omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan toimijoina aikuissosiaalityön piirissä.
32 32 Pyydämme teitä palauttamaan lomakkeen mennessä osoitteella: tai postitse: SOS-hanke, Vöyrinkatu 2 B, 2 krs, VAASA Liitteenä on Timo Toikon kehittämä toimijamatriisimalli (Toimijalähtöinen kehittäminen). Ohjeet toimijamatriisin täyttämiseen: Matriisin ensimmäiseen sarakkeeseen merkitään toimijan tai organisaation nimi Toisessa sarakkeessa kuvataan toiminnan kohderyhmä. Kolmannessa sarakkeessa luetellaan toiminnan tarjoamat resurssit. Neljännessä sarakkeessa esitellään tärkeimmät kehittämiskohteet Viides kohta käsittelee ongelma-alueita; mitkä ovat toimijan kannalta suurimmat ongelmat koskien yhteistyörakennetta, mitä aikuissosiaalityössä tulisi kehittää, miten yhteistyötä voisi parantaa? Viimeiseen sarakkeeseen merkitään kehitysmahdollisuudet toimijoiden näkökulmasta. Oheisen matriisin käytön sijaan voi vastauksen antaa perinteisen worddokumentin muodossa. Lisätietoja antaa: Hankekoordinaattori Päivi Ristimäki SOS- Pohjanmaan osahanke paivi.ristimaki@vaasa.fi Puh:
33 33 Kuvio 2. Toimijamatriisi moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi.
Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut ( ) leski ( ) rekisteröity parisuhde ( ) erillään asuvat (avioliitto)
Tilannearvio SOS-hanke PILOTTI 1. Perustiedot Asiakkaan nimi: Osoite: Työntekijä: Päivämäärä: Henkilötunnus: Puhelinnumero: Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut (
LisätiedotRyhmämuotoinen sosiaalityö maahanmuuttajaryhmässä Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi
1 Ryhmämuotoinen sosiaalityö maahanmuuttajaryhmässä Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Ryhmämuotoinen sosiaalityö prosessina ja sosiaalihuollon työkaluna...
LisätiedotTilannekartoituslomake
Tilannekartoituslomake Tilannearvion tarkoitus on käydä läpi elämäntilannettasi ja asioita, joihin tarvitset tukea tai olet hakemassa apua. Lomake toimii pohjana, kun käymme läpi elämän eri osa-alueita.
LisätiedotTilannekartoituslomake
Tilannekartoituslomake Tilannekartoituksen tarkoitus on käydä läpi elämäntilannettasi ja asioita, joihin tarvitset tukea tai olet hakemassa apua. Lomake toimii pohjana, kun käymme läpi elämän eri osaalueita.
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotSosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa
Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista syrjäytymisen torjumista osallisuuden edistämistä 4 sosiaaliohjaajaa 2 lähihoitajaa UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN
LisätiedotSenioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi
Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
Lisätiedot1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Asumispalvelujen toimintayksikkö HAKEMUS / SELVITYS ASUMISPALVELUN TARPEESTA 1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Ammatti Virallinen edunvalvoja /
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotKotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa
Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan
LisätiedotSELKEYTTÄMINEN. Yksin tulleiden sosiaalinen tuki vastaanottovaiheessa. TRUST-konsepti 2/2018
SELKEYTTÄMINEN Yksin tulleiden sosiaalinen tuki vastaanottovaiheessa TRUST-konsepti 2/2018 SAATTEEKSI TRUST-konseptit TRUST-konseptit ovat yksin tulleiden turvapaikanhakijanuorten hoivaan ja sosiaaliseen
LisätiedotNuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio. Ikonen Elina Rahikainen Paula
Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio Ikonen Elina Rahikainen Paula 14.11.2017. Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen hankeen kohderyhmä ja tavoitteet Mikkelissä (13-29 vuotiaat) NUORI, joka ei saa peruskoulun
LisätiedotTäydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa
1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat
LisätiedotLAPSEN /NUOREN KOULU/OPPILAITOS/VARHAISKASVATUSPAIKKA (nimi, ryhmä/lk, opettaja)
LOMAKKEEN VASTAANOTTO: LOMAKKEEN KÄSITTELY: LAPSEN / NUOREN PERUSTIEDOT Nimi LAPSEN /NUOREN KOULU/OPPILAITOS/VARHAISKASVATUSPAIKKA (nimi, ryhmä/lk, opettaja) HUOLTAJIEN PERUSTIEDOT Äidin nimi Työtön Työssä
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotSalli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012
Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän
LisätiedotHenkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena
Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti (OSMA) -hanke 1.8.2016-31.7.2019 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen
LisätiedotOsallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018
Osallisuuden tiellä Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018 Yhdessä yhdenvertaisuutta! Miksi puhumme osallisuudesta Aluetreffeillä 2018? Strategiakauden keskeisimmät tavoitteet ja keinot on koottu
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotHUOLEN TUNNISTAMISEN MALLI
HUOLEN TUNNISTAMISEN MALLI PRO SOS -HANKE ESR-hanke (2016 2019) 7 sosiaalialan osaamiskeskusta, 94 kuntaa ja Kuntaliitto Tavoitteena: selkeyttää ja vahvistaa aikuissosiaalityön asemaa varmistaa asiakaslähtöinen
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotOSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU
OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU 2018-2019 Aikuissosiaalityön palvelut, Kuopion kaupunki www.kuopio.fi 1.11.2018 2018-2019 STM:n yhdessä THL:n kanssa toteuttama hanke v. 2018-2019. Hankkeeseen
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotTurku 20.11.2013/Anu Nurmi
Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VIITEKEHYS POHJOIS-POHJANMAALLA Lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudistus Varhaiskasvatus ja koulu keskiössä mutta
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotSosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä
palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan
LisätiedotTurvakotien asiakkaat
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016-2017 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei Lapset Turvakotien asiakkaat Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
LisätiedotIkäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite
LisätiedotAsian Asian muutos muut 5,01 4,80 Asian muutos Asiakkaan arvio Asian muutos Työn tekijän arvio
Laaja tiedonkeruu 0 00 Pekka Ojaniemi i PaKaste työkokous..0 Kunta ja palautuneet lomakkeet 00 00 00 00 00 00 00 0 0 0 9 8 9 9 0 8 0 8 Tarkastelukulma Asiakkaan kokemus Tavoitteiden saavuttaminen Asian
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotAsiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.
ASIAKASPEILI KOKEMUKSENI PALVELUNKÄYTTÄJÄNÄ Asiakaspeilin tavoitteena on saavuttaa aikuissosiaalityön palveluissa parempaa ymmärrystä siitä, miten palvelunkäyttäjä kokee oman tilanteensa, ammattilaisten
LisätiedotHAKEMUS 1 / 7 Pihlajan perheeksi. Haluaisimme ryhtyä:
HAKEMUS 1 / 7 Perhehoitoyksikkö Pihlaja Hyvinkään kaupunki/perhe- ja sosiaalipalvelut PL 46 05801 Hyvinkää Saapunut Pihlajaan pvm Haluaisimme ryhtyä: Pitkäaikaiseksi tai lyhytaikaiseksi sijaisperheeksi
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotSuonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille
Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotKotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus
Helsinki 24.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Asiakasosallisuuden kehittäminen Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistetaan
LisätiedotPerhetukea maahanmuuttajille
Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen
LisätiedotTäytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)
1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
LisätiedotJÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO
JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona
LisätiedotSukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016 Turvakotien asiakkaat Naiset Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? 512 22 1 175 488 1 198 Turvakodin asumispäivät
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
Lisätiedotamos-palvelut voimavaroja vahvistamassa
3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
Lisätiedot2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?
ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu
LisätiedotKehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kuopio
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 15.3.2018 Kuopio Ajattelutavan muutos Laitoskeskeinen tapa hoitaa kehitysvammaisten ihmisten asiat on muuttunut osallisuuden tukemiseksi Vammaisten ihmisten eristämistä
LisätiedotMILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?
MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotYksin tullut aikuinen maahanmuuttaja
Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä
Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotHAKEMUS 1 (5) Pihlajan perheeksi. Perhehoitoyksikkö Pihlaja Hyvinkään kaupunki/perhe- ja sosiaalipalvelut PL Hyvinkää. Haluaisimme ryhtyä:
HAKEMUS 1 (5) Perhehoitoyksikkö Pihlaja Hyvinkään kaupunki/perhe- ja sosiaalipalvelut PL 46 05801 Hyvinkää Saapunut Pihlajaan pvm Haluaisimme ryhtyä: Pitkäaikaiseksi tai lyhytaikaiseksi sijaisperheeksi
LisätiedotPELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN
PELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN Leikillisyyden ja pelillisyyden mahdollisuudet sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa CASE Maahanmuuttajamiesten sirkuskokeilu PRO
LisätiedotPerhehoitoyksikkö Pihlaja Hyvinkään kaupunki/perhe- ja sosiaalipalvelut Saapunut Pihlajaan pvm PL Hyvinkää
HAKEMUS 1 (5) Perhehoitoyksikkö Pihlaja Hyvinkään kaupunki/perhe- ja sosiaalipalvelut Saapunut Pihlajaan pvm PL 46 05801 Hyvinkää Haluaisimme ryhtyä: Pitkäaikaiseksi tai lyhytaikaiseksi sijaisperheeksi
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotSyrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotOsallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa
Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys - Asiakkaat mukana mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä 9.10.2013 Yliopettaja-tki,
LisätiedotHAKEMUS PERHEKODIKSI TAI -HOITAJAKSI 1 (6) Sosiaali- ja terveystoimi. Palautusosoite:
1 (6) Palautusosoite: 1 PERUSTIEDOT Hakijan nimi Sijoituksen sosiaalityö/perhehoito, PL 8510, 00099 Helsingin kaupunki TAI Vastaanottoperhetoiminta, Palveluiden asiakasohjaus, h. 215 PL 8510, 00099 HELSINGIN
LisätiedotPERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA
PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotHenkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja
Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta
LisätiedotYhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Yhteisen arvioinnin loppuraportti Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen seitsemän tapaamista 1. Tietoa perhehoidosta Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Ikäihmisten
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotRyhmätyöskentelyn purku Hankasalmi
Ryhmätyöskentelyn purku 12.5.2009 Hankasalmi Sisältö 1. Pari sanaa ryhmätyöskentelystä 2. Ryhmien tulosten purku 20 min / teema 3. Vapaata keskustelua ryhmien teemoista Ryhmätyöskentelyssä tarkastellaan
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotMONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI
MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI Pohjois-Savon LAPE yhteiskehittämispäivä 18.4.2018 Laura Nyyssönen, Kuopion kaupunki Päivi Malinen, ISO MISTÄ ON KYSE? Osana maakunnan Lape-muutosohjelmaa ja lastensuojelun
LisätiedotPalvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille Varsinais-Suomen hankekuntien kehittämisosio
Sosiaalityön palveluiden sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarpeessa olevan asiakkaan palveluprosessi: Palvelusuunnitelman teko 1 Sosiaalityöntekijä työntekijä 2.Muu työntekijä 4 3 Palvelusuunnitelma
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotOsallisuutta ja työllistymistä tukevan toiminnan laatukriteerit
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan, työn ja päivätoiminnan valiokunta Osallisuutta ja työllistymistä tukevan toiminnan laatukriteerit Kari Vuorenpää Laitoskeskeinen ajattelutapa on muuttunut osallisuuden
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotKoti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm
Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotJOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.
JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä
LisätiedotMaahanmuuton prosessi ja stressi
Maahanmuuton prosessi ja stressi Tavoite: Käydä läpi maahanmuuton psyykkistä prosessia, stressiin vaikuttavia tekijöitä ja selviämiskeinoja. Normalisoida kuormittavia tilanteita ja keskustella niistä.
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 6.6.2018 Rovaniemi Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotNimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?
NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAN ALKUKARTOITUSLOMAKE. Päivämäärä: Vastuu työntekijän nimi:
AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAN ALKUKARTOITUSLOMAKE Asiakas: Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puh.nro.: Sähköpostiosoite: Äidinkieli ja kansalaisuus: Siviilisääty: Lähiomainen: Puoliso: Nimi: Henkilötunnus: Osoite:
LisätiedotAula-asumispalvelut / Aulan Avainrinki Sivu 1 / 8
Aula-asumispalvelut / Aulan Avainrinki Sivu 1 / 8 HAKULOMAKE Vastaathan kysymyksiin mahdollisimman rehellisesti ja huolellisesti. Voit vastata kysymyksiin yhdessä lähihenkilösi kanssa. Perustiedot Nimi
LisätiedotRecovery orietation vastaus
Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Mikä muuttuu kun asenne muuttuu? Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
LisätiedotSOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI
SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:
LisätiedotTurkuun vapautuvan asumisen tuki
Turkuun vapautuvan asumisen tuki Oletko vapautumassa vankilasta Turun alueelle, ja sinulla ei ole tiedossa asuntoa? Turkuun vapautuvien asumisen tuki voi auttaa juuri sinua! Mikä on TVAT? Tukiverkosto,
LisätiedotMaalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020
Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai
LisätiedotMettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.
Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:
Lisätiedot