Tiivistelmä 2 1 Ansiot 3 2 Hinnat 5 3 Palkansaajien ostovoima 7 4 Teollisuuden hintakilpailukyky 9 Liitteet 10

Transkriptio

1 Tulopoliittinen selvitystoimikunta Arvioita vuosien tulo- ja hintakehityksestä Sisällys sivu Tiivistelmä 2 1 Ansiot 3 2 Hinnat 5 3 Palkansaajien ostovoima 7 4 Teollisuuden hintakilpailukyky 9 Liitteet 10

2 2 Tiivistelmä Tulopoliittinen selvitystoimikunta on laatinut arvioita ansioiden, hintojen, ostovoiman ja hintakilpailukyvyn kehityksestä v Kehityksen suuntaviivoja on hahmoteltu myös ensi vuoden osalta. Vuosille 2003 ja 2004 solmitun tulopoliittisen sopimuksen mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus on tupo-aloilla ensimmäisenä sopimusvuonna keskimäärin 2,9 % ja toisena sopimusvuonna keskimäärin 2,2 %. Sopimuspalkkaindeksin arvioidaan kohoavan kuluvan vuoden aikana yhteensä 3,0 % ja palkkaliukumista sekä rakenteellisista tekijöistä aiheutuvan ansiotason nousun jäävän alle 1 prosenttiin. Vuonna 2003 keskimäärin ansiotasoindeksi kohoaa 3,9 %. Arviot kuluvan vuoden ansiokehityksestä perustuvat vielä kokonaan tiedossa oleviin sopimuskorotuksiin sekä arvioituihin palkkaliukumiin ja rakennemuutosten vaikutuksiin. Inflaatio on kuluvan vuoden aikana hidastunut ja pysynyt euroalueen keskitason alapuolella. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat merkittävästi alentuneet ja euron vahvistuminen on vähentänyt tuontihintapaineita. Kuluttajahintaindeksi kohoaa sekä kuluvan vuoden aikana että v keskimäärin noin 1½ %. Ensi vuoden aikana kuluttajahintojen nousu voi jäädä hyvin vähäiseksi, kun alkoholijuomien verotusta jouduttaneen Viron EUjäsenyyden vuoksi merkittävästi alentamaan. Palkansaajien ostovoima lisääntyy tänä vuonna 2½ % eli hieman enemmän kuin tulopoliittista sopimusta solmittaessa arvioitiin. Työtuntimäärien kehitys muodostuu arvioitua heikommaksi, mutta toisaalta inflaatio jää odotettua hitaammaksi ja kuluvan vuoden lisätalousarvioon sisältyvät veronkevennykset lisäävät ostovoimaa. Vuonna 2004 palkansaajien ostovoima voi lisääntyä nelisen prosenttia, kun inflaatio edelleen hidastuu ja ansiotuloverotuksen kevennystä jatketaan. Tehdasteollisuuden yksikkötyökustannusten arvioidaan kuluvana vuonna kohoavan suunnilleen saman verran kuin kilpailijamaissa. Euron vahvistumisen vuoksi hintakilpailukyky kuitenkin heikkenee arviolta 4 %. Jos euron kurssi pysyy toukokuun lopun tasolla tai edelleen vahvistuu, tämän hintakilpailukykyä heikentävä vaikutus näkyy vuositason luvuissa kuitenkin täysimääräisenä vasta v

3 3 1 Ansiot Vuosille 2001 ja 2002 oli voimassa kaksivuotinen tulopoliittinen sopimus. Se kattoi yli 95 prosenttia työehtosopimusten piiriin kuuluvista palkansaajista. Tulopoliittisen sopimuksen ja eräiden liittokohtaisten sopimusten keskimääräinen kustannusvaikutus oli 3,2 prosenttia vuodelle 2001 ja 2,4 prosenttia viime vuodelle. Vuosille 2003 ja 2004 solmittiin jälleen kaksivuotinen tulopoliittinen sopimus. Ensimmäisen vuoden korotuksen keskimääräinen kustannusvaikutus on tupo-aloilla 2,9 prosenttia ja toisen vuoden korotuksen 2,2 prosenttia. Kaikkien palkansaajien nimellisansiot ovat ennakkotietojen mukaan nousseet vuoden 2001 neljänneltä neljännekseltä vuoden 2002 neljännelle neljännekselle keskimäärin 3,6 %, josta palkkaliukuman vaikutusta on 1,2 prosenttiyksikköä. Sektoreittain tarkasteltuna ansiotaso kohosi yksityisellä sektorilla 3,6 %, valtiolla 4,6 % ja kunnilla 3,5 %. Palkkaliukumien ja rakennemuutosten vaikutus oli yksityisellä sektorilla 1,3 %, valtiolla 2,2 % ja kunnilla 0,8 %. Valtion liukumaa nostivat ns. Valpas-korotukset. Teollisuustyöntekijöillä (tuntipalkat) ansiotaso nousi vastaavana aikana 3,5 % liukuman osuuden ollessa 1,1 prosenttiyksikköä. Tämän vuoden neljännelle neljännekselle palkansaajien ansioiden arvioidaan nousevan viime vuoden neljänneltä neljännekseltä keskimäärin 3,8 %, josta sopimuskorotusten vaikutusta on 3,0 prosenttiyksikköä. Yksityisellä sektorilla ansiotason nousun arvioidaan olevan 3,8 %, valtiolla 4,1 % ja kunnilla 3,7 %. Palkkaliukumien ja rakennemuutosten vaikutuksen arvioidaan olevan yksityisellä sektorilla 0,9 %, valtiolla 1,2 % ja kunnilla 0,5 %. Teollisuustyöntekijöillä (tuntipalkat) ansiotason arvioidaan vastaavana aikana kohoavan 3,8 %, josta liukuman osuus on 1,0 prosenttiyksikköä. Vuoden 2001 tiedot ansiokehityksestä ovat lopullisia. Viime vuoden osalta luvut perustuvat toteutuneeseen ansiokehitykseen pankkeja ja vakuutusta sekä kuntien tuntipalkkaisia lukuun ottamatta. Tämän vuoden luvut ovat kokonaan arviota.

4 4 Ansiokehitys vuosina Ansiotason nousu, % Keskimäärin edellisestä vuodesta neljänneksestä Edellisen vuoden viimeisestä 2001* 2002* 2003* IV/01* IV/02* IV/03 Sopimuspalkkaindeksi** 3,3 2,3 2,9 3,2 2,4 3,0 Liukuma- ja rakenteelliset tekijät** 1,2 1,2 1,0 1,2 1,2 0,8 Ansiotasoindeksi(1995=100)** 4,5 3,5 3,9 4,4 3,6 3,8 -yksityinen 4,8 3,5 3,8 4,6 3,6 3,8 -valtio 5,0 3,7 4,7 4,9 4,6 4,1 -kunnat 3,5 3,2 3,7 3,5 3,5 3,7 * Vuoden 2002 tiedot ovat osittain ja vuoden 2003 tiedot kokonaan arvioita **Kaikki palkansaajat

5 5 2 Hinnat Inflaatio pysyi v hitaana ja painui vuoden loppupuolella alle euroalueen keskitason. Työkustannusten nousu hidastui ja elintarvikkeiden hintakehitys tasaantui edellisen vuoden poikkeuksellisen jyrkän nousun jälkeen. Asuntojen hinnat kääntyivät nousuun eikä korkojen aleneminen enää hidastanut samassa määrin asumiskustannusten kohoamista kuin edellisenä vuonna. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat kohosivat jyrkästi ja myös muiden raaka-aineiden hinnat nousivat, mutta euron vahvistuminen kevensi merkittävästi tuontihintapaineita. Kuluttajahintaindeksi kohosi vuoden aikana 1,7 % ja v keskimäärin 1,6 %. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, jossa eivät näy korkojen eivätkä asuntohintojen muutokset, kohosi vuoden aikana myös 1,7 %; vastaava nousu oli euroalueella 2,3 % ja koko EU-alueella 2,2 %. Kuluvan vuoden aikana inflaatio on hidastunut ja pysynyt euroalueen keskitason alapuolella. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat merkittävästi alentuneet vielä alkuvuodesta korkealle kohonneelta tasoltaan ja euron vahvistuminen on edelleen vähentänyt tuontihintapaineita. Kotimaisista tekijöistä palkkakustannusten nousu muodostuu viimevuotista suuremmaksi, mutta toisaalta asuntojen hintakehityksen arvioidaan hidastuvan. Kuluttajahintaindeksi kohosi vuoden 2002 joulukuusta kuluvan vuoden huhtikuuhun 0,9 % eli 0,6 prosenttiyksikköä viimevuotista vähemmän. Kyseisenä ajanjaksona hintatasoa on nostanut mm. hedelmien ja vihannesten kausiluontoinen kallistuminen; myös poltto- ja voiteluaineiden hinnat olivat huhtikuussa selvästi korkeammat kuin viime vuoden lopulla. Autoverotuksen keventäminen on alentanut uusien autojen hintoja 6½ %, mutta käytettyjen autojen hintoja vain 1 prosentin. Indeksin vuosinousu hidastui huhtikuussa 1,1 prosenttiin. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosinousu oli 1,3 %, kun vastaava nousu oli euroalueella 2,1 % ja koko EU-alueella 1,9 %. Koko kuluvan vuoden aikana - joulukuusta 2002 joulukuuhun kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan runsaat 1½ %. Lukemia nostaa vuoden lopulla vertailutason aleneminen viime vuonna. Vuonna 2003 keskimäärin indeksi kohoaa samoin 1½ %. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kohonnee edelleen hieman kansallista kuluttajahintaindeksiä enemmän. Tulopoliittiseen sopimukseen sisältyvä indeksikynnys (kuluttajahintaindeksin nousu 2,7 % marraskuusta 2002 lokakuuhun 2003) ei ylity.

6 6 Kuluttajahintaindeksin arvioitu nousu joulukuusta 2002 joulukuuhun 2003 kaavamaisesti pääasiallisten syiden mukaan ryhmiteltynä Valtion tuloperustemuutokset 0 Vaikutus indeksin nousuun, % Asuminen 1/4 Tuontihinnat 1/4 Muut 1 1/4 Yhteensä 1 3/4 Vuonna 2004 palkankorotukset jäävät tämänvuotista pienemmäksi ja tuottavuuden nousun nopeutuminen hidastaa yksikkötyökustannusten kohoamista. Myöskään kansainvälisestä talouskehityksestä ei näyttäisi aiheutuvan merkittäviä uusia hinta- tai kustannuspaineita. Kun lisäksi alkoholijuomien verotusta jouduttaneen Viron EU-jäsenyyden vuoksi merkittävästi alentamaan, kuluttajahintaindeksin nousu jäänee ensi vuoden aikana hyvin vähäiseksi. Lähinnä kuluvalta vuodelta siirtyvän "hintaperinnön" sekä alkuvuoden hintakehityksen vuoksi indeksi kohonnee kuluvasta vuodesta keskimäärin noin 1 prosentin.

7 3 Palkansaajien ostovoima 7 Palkansaajien ostovoima lisääntyi viime vuonna 3 %. Kuluvana vuonna ostovoima lisääntyy 2½ % eli hieman enemmän kuin tulopoliittista sopimusta laadittaessa arvioitiin. Työtuntimäärien kehitys muodostuu arvioitua heikommaksi, mutta toisaalta inflaatio jää odotettua hitaammaksi ja kuluvan vuoden lisätalousarvioon sisältyvät veronkevennykset lisäävät ostovoimaa. ARVIO PALKANSAAJIEN TULOISTA * 2003** milj. eur milj. eur muutos, % 1. Palkkasumma /2 3 1/2 3 1/2 2. Tuloverot, lopullinen (-) /2 1 1/ Palkkasumma tuloverojen jälkeen /2 4 1/2 4 1/2 4. Saadut tulonsiirrot tuloverojen jälkeen / /2 5. Työtulot tuloverojen ja tulonsiirtojen jälkeen /2 4 1/2 6. Kuluttajahintaindeksi, 1990= /2 1 1/2 1 1/2 7. Palkansaajien käytettävissä oleva reaalitulo /2 8. Työlliset palkansaajat, tuhatta henkeä /2 1/ Tehdyt työtunnit, milj.tuntia / /2 10 Käytettävissä oleva reaalitulo henkeä kohti 3 1/2 2 1/2 2 1/2 5,0 Palkansaajien ostovoiman muutos (%) ja osatekijöiden vaikutus (%-yks.) vuonna 2003 Keskiansiot Työpanos Tulonsiirrot Veroaste Hinnat Ostovoima 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0

8 8 Vuonna 2004 keskiansiot kohoavat hieman tämänvuotista hitaammin, mutta tehtyjen työtuntien määrän arvioidaan kääntyvän lievään nousuun. Jos hintakehitys toteutuu edellä esitetyn mukaisesti ja loppuosa hallitusohjelman mukaisesta veronkevennysvarasta käytetään ensi vuonna pääosin ansiotuloverotuksen keventämiseen, palkansaajien ostovoima voi lisääntyä nelisen prosenttia.

9 9 4 Teollisuuden hintakilpailukyky Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna tehdasteollisuuden hintakilpailukyky koheni vuodesta 1995 vuoteen 2000 yli viidenneksen. Dollarin vahvistumisen ohella keskimääräiseen kehityskuvaan vaikutti merkittävästi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuottavuuden jyrkkä kohoaminen. Ilman sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vaikutusta kilpailukyvyn paraneminen kyseisenä aikavälinä olisi jäänyt noin 7 prosenttiin. Vuonna 2001 tuottavuus tehdasteollisuudessa aleni, minkä seurauksena työkustannukset tuoteyksikköä kohti kohosivat aikaisempiin vuosiin verrattuna poikkeuksellisen paljon ja hintakilpailukyky heikkeni selvästi. Vuonna 2002 hintakilpailukyky pysyi ennakkotietojen mukaan suunnilleen ennallaan. Kuluvana vuonna tehdasteollisuuden yksikkötyökustannukset kohonnevat suunnilleen saman verran kuin kilpailijamaissa. Toteutuneen euron kurssikehityksen vuoksi hintakilpailukyky kuitenkin heikkenee arviolta 4 %. Vuositason luvuissa euron vahvistuminen näkyy tänä vuonna vasta osittain. Jos euron kurssi pysyy nykyisellä tasolla tai edelleen vahvistuu, tämän hintakilpailukykyä heikentävä vaikutus näkyy täysimääräisesti v VALTIOVARAINMINISTERIÖ KANSANTALOUSOSASTO Suhteelliset yksikkötyökustannukset Tehdasteollisuus =100 OECD 14/ Suomi koko tehdasteoll. pl. sähkötekninen teoll.

10 L I I T T E E T 10

11 VALTIOVARAINMINISTERIÖ KANSANTALOUSOSASTO Talouden keskeisiä lukuja Tiedot ja VM/KO:n ennusteet toukokuulta * * 2002* 2003** 2004** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 140 5,5 0,6 1,6 1,8 2,9 Tavaroiden ja palvelusten tuonti 42 16,9-0,2 1,7 1,8 4,0 Kokonaistarjonta 182 8,2 0,4 1,7 1,8 3,1 Tavaroiden ja palvelusten vienti 53 19,3-2,3 5,6 2,4 5,3 Kulutus 100 2,4 1,5 2,7 2,3 2,7 yksityinen 70 3,3 1,7 2,1 2,6 3,1 julkinen 30 0,4 1,2 4,0 1,8 1,7 Investoinnit 28 4,0 3,8-1,0-2,4-0,3 yksityiset 24 5,6 3,9-2,2-2,1 0,2 julkiset 4-5,4 3,2 7,0-4,8-3,4 Varastojen muutos 1) (ml. tilastollinen ero) 1 0,6-0,2-1,4 0,2 0,0 Kokonaiskysyntä 182 8,2 0,4 1,7 1,8 3,1 kotimainen kysyntä (ml. tilastollinen ero) 129 3,6 1,7-0,1 1,6 2,1 1) Mrd. euroa ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä * 2002* 2003** 2004** Tehdasteollisuus, määrän muutos, % 12,4-0,5 1,2 1,3 4,3 Työllisyysaste, % 66,9 67,7 67,7 67,4 67,6 Työttömyysaste, % 9,8 9,1 9,1 9,4 9,1 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 3,4 2,6 1,6 1,6 1,0 Ansiotasoindeksi, muutos, % 1) 4,0 4,5 3,3 3,7 3,3 Vaihtotase, mrd. euroa 9,4 9,3 10,0 9,3 9,3 Vaihtotase, % BKT:sta 7,2 6,8 7,1 6,5 6,3 Ulkomainen nettovelka, % BKT:sta 13,6 5,6 0,7-3,3-9,5 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 4,4 4,2 3,3 2,5 2,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 5,5 5,0 5,0 4,2 4,5 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 48,9 49,0 49,2 50,3 50,4 Veroaste, % BKT:sta 47,5 45,5 45,5 44,3 43,5 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 6,9 5,1 4,7 2,4 1,3 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 3,4 2,0 1,7-0,2-1,3 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 44,5 43,8 42,7 44,8 45,1 Valtionvelka, % BKT:sta 48,7 45,5 42,4 44,2 44,2 1) Vuoden 2002 tuoreimpien tilastotietojen perusteella Tulopoliittinen selvitystoimikunta on arvioinut ansiotasoindeksin nousuksi 3,5 % v ja 3,9 % v

12 VALTIOVARAINM INISTERIÖ KANSANTALOUSOSASTO % BRUTTOKANSANTUOTE ** määrän muutos, % Suomi USA Euroalue Japani * 02* 03** 04** VM/KO/UL, lähteet: TK, OECD, VM ( SK-2003:2) xls

13 % 20 VALTIO VARAINM INISTERIÖ K ANSAN TALOUSOSASTO TYÖTTÖMYYSASTE EU Suomi 5 OECD * 04** VM/KO/UL, lähteet: TK, OECD (Outlook 73, April 2003), VM (TKA-2003)

14 2700 VALTIO VARAINM INISTERIÖ K A N SA N T A L O U SO SA S T O TYÖVOIMA JA TYÖLLISET trendi, 1000 henkeä Työvoima Työlliset * 03* VM/KO/UL (2003: 4) Lähde: TK

15 1000 henkeä 2000= VALTIO VA RAINM IN ISTERIÖ KANSANTALOUSO SASTO TYÖLLISYYDEN KASVU HUHTIKUUSTA-1995 Huhtikuu Huhtikuu-2003 BKT:n kuukausikuvaaja (oikea asteikko) Työllisyyden kasvu (vasen asteikko) VM/KO/UL (Lähde:TK)

16 V ALTIO VA RAIN M INISTER IÖ K A N SA N T A L O U SO SA S T O RAAKA-AINEIDEN MAAILMANMARKKINAHINNAT (HWWA) 1990=100 pl. ENERGIA EUR USD Lähde: HWWA-Institut für Wirtschaftsforschung ja Suomen Pankki /2003:M4.

17 V A L T IO V A R A IN M IN IST E R IÖ K A N SA N T A L O U SO SA S T O RAAKA-AINEIDEN MAAILMANMARKKINAHINNAT (HWWA) 1990=100 ENERGIA EUR USD Lähde: HWWA-Institut für Wirtschaftsforschung ja Suomen Pankki /2003:M4.

18 VALTIOVARAINMINISTERIÖ KANSANTALOUSOSASTO USD/barreli 35 RAAKAÖLJYN HINTA Pohjanmeren brent, spot Lähde: Bloomberg /ML/2003M:4.

19 V A L T IO V A R A IN M IN IS T E R IÖ K A N SA N T A L O U SO SA S T O % 5 4 KULUTTAJAHINTAINDEKSI JA RAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI 12 kuukauden muutos Kuluttajahintaindeksi Rakennuskustannusindeksi Lähde: Tilastokeskus /VM/KO/UL (2003:4) xls

20 % 15 V A L T IO V A R A IN M IN IS T E R IÖ K A N SA N T A L O U SO SA S T O VIENTIHINTAINDEKSI JA TUONTIHINTAINDEKSI 12 kuukauden muutos Vientihintaindeksi Tuontihintaindeksi Lähde: Tilastokeskus /VM/KO/UL (2003:4) xls

21 VALTIO VARAINM INISTERIÖ K A N SA N T A L O U SO SA S T O 106 VAIHTOSUHDE 1995 = Lähde: Tilastokeskus /ML/2003:M4.

22 115 KULUTTAJAHINTAINDEKSI JA TEOLLISUUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI 1995 = 100 Kuluttajahintaindeksi Teollisuuden tuottajahintaindeksi /VM/KO/UL (2003: 4)

23 TEOLLISUUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI 1995 = Energiatuotteet 120 Kestokulutustavarat 110 Kokonaisindeksi Kokonaisindeksi Muut kulutustavarat 100 Raaka-aineet ja tuot. hyödykkeet 90 Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet Investointitavarat /VM/KO/UL, lähde: TK (2003: 4)

24 6 ANSIOTASOINDEKSI JA PALKANSAAJIEN OSTOVOIMA muutos, % 5 4 Ansiotasoindeksi Palkansaajien ostovoima * 2002* 2003** 2004** VM/KO/UL (TUPO)

25 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET TYÖTUNTIA KOHTI muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä, % 5 Suomi Euroalue Lähde: Eurostat VM/KO/UL

26 % VALTIO VARAINM INISTERIÖ K A N SA N T A L O U SO SA S T O KULUTTAJAHINNAT 12 kk:n muutos Saksa Suomi Ruotsi Lähde: OECD ja Tilastokeskus

27 VALTIOVARAINM INISTERIÖ KANSANTALOUSOSASTO % 8 PITKÄT KOROT 7 FIM USD 6 5 SEK 4 3 DEM JPY / PET, KAJ, ml.