DeviSol. Hoivapalvelut. NO 4 elo-syyskuu Annu Haho: Hoivan olemus s. 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DeviSol. Hoivapalvelut. NO 4 elo-syyskuu 2010. Annu Haho: Hoivan olemus s. 7"

Transkriptio

1 Hoivapalvelut Terveyspalvelut nro 6 NO 4 elo-syyskuu 2010 Annu Haho: Hoivan olemus s. 7 Ulla Tuominen, Ismo Linnosmaa ja Hennamari Mikkola: Terveystaloustieteen kongressi Helsingissä s. 11 Mikko Alatalo: Jokainen ihminen on hoidon arvoinen s. 19 Jaakko Erkkilä: Musiikkiterapia s. 21 kansainvälisyyttä Yhteinen kieli löytyy tekemisen kautta s. 33 DeviSol D-vitamiinin suositeltava saanti * LAPSET 0 2 vuotta 10 mikrog/vrk 3 9 vuotta 7,5 mikrog/vrk NUORET JA AIKUISET vuotta 7,5 mikrog/vrk raskaana olevat sekä imettävät 10 mikrog/vrk yli 60-vuotiaat 20 mikrog/vrk**

2 FASTROI HILKKA SÄÄSTÄÄ JA TUKEE JOHTAMISTA Nykyaikainen työväline; FastROI HILKKA hoivaalan toiminnanohjaukseen. HILKKA on suunniteltu vanhusten, lasten, nuorten, psyykkisessä ja päihdekuntoutuksessa olevien sekä kehitysvammaisten asumispalvelu ja hoitoyksiköiden tarpeisiin. HILKAN avulla pidät päivittäisessä hoitotyössä tarvittavat asiakastiedot ajan tasalla. Tiedot ovat vain hoitoon osallistuvien henkilöiden saatavilla, sillä HILKKA noudattaa tietoturvalain vaatimuksia. HILKASTA LÖYDÄT MM: Asiakkaan perustiedot, ja sopimukset Terveys-, lääkitys ja SH-lähetetiedot Päivittäiset huomiot ja niiden raportointi Hoito ja palvelusuunnitelmat Toimintakykyarviot Fysiologiset mittaukset Kalenteritoiminnot ja ajanvaraus Ohjelmisto on mahdollisuus saada 1. palveluna, joilla asiakas käyttää HILKKAA varmenteilla suojatun Internet-yhteyden kautta. 2. asennuksena asiakkaan omalle tietokoneelle tai palvelimelle. HILKAN LISÄPALVELUT: Laskutus Työvuorosuunnittelu Kotihoito (mobiili) KIINNOSTUITKO? OTA YHTEYS! FastROI Oy Länsikatu JOENSUU p

3 Pääkirjoitus Heikki Lantto Lakimuutokset lisäisivät vanhusten tahdon huomioon ottamista Vireillä on kaksi lakiuudistusta, jotka oleellisesti parantaisivat vanhusten asemaa perustavaa laatua olevissa asioissa. Toinen näistä on lainmuutos, joka antaa laitoksissa asuville vanhuksille mahdollisuuden muuttaa toiseen kuntaan, esimerkiksi lastensa lähelle. Suomessa on tuhansia vanhuksia, jotka eivät pääse muuttamaan lastensa lähelle, koska kunnan ei ole pakko ottaa vastaan ihmistä, joka tarvitsee pitkäaikaishoitoa. Joidenkin vanhusten omaiset ovat onnistuneet neuvottelemaan sopimuksen, jolla vanhuksen entinen kotikunta maksaa uudelle kotikunnalle sen summan, jonka vanhuksen hoito entisessä kunnassa maksaisi. Järjestelyyn ovat suostuneet vain harvat kunnat. Lainmuutoksessa painottuu inhimillinen näkökulma, ei niinkään se, että hoito olisi parempaa toisessa kunnassa. Tärkeintä on, että vanhus saa hoitoa siellä, missä hän itse sitä haluaa. Tämä mahdollistaa myös olemisen lähellä lapsia. Toinen lakiehdotus tekisi nykyistä helpommaksi myöntää oleskelulupa täysi-ikäisen Suomen kansalaisen ulkomaalaiselle vanhemmalle, jos tämä tarvitsee Suomessa asuvan omaisensa hoivaa ja huolenpitoa runsaasti. Toivottavasti ulkomaalaislain muutoksesta päätetään nopeasti, jotta tulevaisuudessa vältytään sellaisilta epäinhimillisyyksiltä, joita egyptiläinen ja venäläinen isoäiti ovat tämän vuoden aikana joutuneet kokemaan. Edelleen ratkaisua vailla oleva ongelma liittyy siihen, että nykyisessä hoitokäytännössä arvioidaan hoidontarve kunkin yksilön kohdalla erikseen, ja ratkaisut tehdään yksilöllisesti myös vanhusten kohdalla. Tällöin yhdessä vanhenneet mutta eritasoisen hoidon tarpeessa olevat avioparit erotetaan toisistaan vastoin heidän tahtoaan. Tämä tapahtuu juuri silloin, kun kumppanin läheisyyttä tarvitaan kaikkein eniten elämän loppuvuosina. Ja kun toisellekin koittaa aika siirtyä laitoshoitoon, hänet sijoitetaankin aivan muualle kuin puolisonsa. Nyt luomme pohjaa myös tulevaisuuden vanhusten hoidolle, ja päätöksillä joita nyt teemme, on merkitystä myös sitten, kun itse olemme laitoshoidon tarpeessa. 3

4 Aatoksia Pekka Vuoria Miten Miten sitä sitä työn työn Miten sitä laatua laatua työn muka muka laatua muka mitataan? mitataan? mitataan? Kysy meiltä. Kysy meiltä. Kysy meiltä. Laatujärjestelmä on tehokas työkalu Laatujärjestelmä on Laatujärjestelmä organisaation tehokas työkalu toiminnan on tehokas tehostamiseksi työkalu organisaation toiminnan organisaation ja kehittämiseksi. tehostamiseksi toiminnan Se ohjaa tehostamiseksi kohti haluttua ja kehittämiseksi. Se ja päämäärää. kehittämiseksi. ohjaa kohti Laatujärjestelmän haluttua Se ohjaa kohti rakentamiseen ja toteuttamiseen Laatujärjestelmän rakenta- osallistuu rakenta- koko haluttua päämäärää. Laatujärjestelmän päämäärää. miseen ja toteuttamiseen henkilöstö. osallistuu ja toteuttamiseen koko osallistuu koko henkilöstö. henkilöstö. PALVELUALOILLE SOVELTUVA PALVELUALOILLE PALVELUALOILLE LAATUJÄRJESTELMÄ SOVELTUVA SOVELTUVA ISO 9001: LAATUJÄRJESTELMÄ LAATUJÄRJESTELMÄ ISO 9001:2000 ISO 9001:2000 määrittelee ja vakiinnuttaa yhteisen määrittelee ja vakiinnuttaa määrittelee toimintamallin yhteisen ja vakiinnuttaa koko organisaatiolle yhteisen toimintamallin koko parantaa toimintamallin organisaatiolle organisaation koko organisaatiolle eri osastojen parantaa organisaation parantaa yhteistoimintaa eri osastojen organisaation ja palvelun eri osastojen laatutasoa yhteistoimintaa ja palvelun tehostaa yhteistoimintaa laatutasoa sisäistä ja tiedonkulkua palvelun laatutasoa ja tehostaa sisäistä tiedonkulkua tehostaa henkilöstön sisäistä ja sitoutuneisuutta tiedonkulkua ja henkilöstön sitoutuneisuutta selkeyttää henkilöstön sekä sitoutuneisuutta johdon että työntekijöiden että vastuut työnteki- sekä ja johdon velvollisuudet. että työnteki- selkeyttää sekä johdon selkeyttää jöiden vastuut ja velvollisuudet. jöiden vastuut ja velvollisuudet. Inspecta Sertifiointi Oy:n tekemä arviointi Inspecta Sertifiointi Inspecta ja Oy:n sertifiointi tekemä Sertifiointi varmistavat arviointi Oy:n vaatimukset tekemä arviointi ja sertifiointi varmistavat ja täyttävän sertifiointi vaatimukset laatujärjestelmän, varmistavat vaatimukset jonka avulla täyttävän laatujärjestelmän, täyttävän yritys pystyy jonka laatujärjestelmän, ylläpitämään avulla tavoiteltua jonka avulla yritys pystyy ylläpitämään yritys laatutasoa. pystyy tavoiteltua ylläpitämään tavoiteltua laatutasoa. laatutasoa. Ota meihin yhteyttä! Ota meihin yhteyttä! Ota Hannele meihin Kukkola, yhteyttä! toimialavastaava Hannele Kukkola, (sosiaali- toimialavastaava Hannele (terveydenhuolto) Kukkola, ja terveydenhuolto) puh. toimialavastaava (terveydenhuolto) puh. (terveydenhuolto) puh Inspecta Sertifiointi Oy, Miestentie 3, Inspecta Espoo, Sertifiointi Inspecta Sertifiointi Oy, Miestentie 3, Oy, Miestentie 3, Espoo, Espoo, Mitä tehdä vanhoille... on julkisessa keskustelussa esillä. Olisi keskusteltava siitä, mitä tehdä vanhoilla. Vain ahkeroimalla koko yhteiskunnan kaikkia voimavaroja käyttäen voidaan selviytyä. Kulutamme enemmän kuin tuotamme. Elämme lainan varassa. Se ei voi jatkua. Laajalti arvellaan, että 63-vuotiaana ihmisen työkyky häviää. Se ei ole totta. Vanhoilla on kaksi merkittävää tehtävää, isovanhemmuus sekä työkokemuksen viisaus ja ymmärrys. x x x Henkisten häiriöiden syynä ovat geneettiset tekijät ja ihmissuhteiden häiriöt. Nykyoloissa ovat useimmiten molemmat vanhemmat töissä, ja he tulevat kotiin illansuussa uupuneina. Ei heillä ole aikaa ja voimia kuunnella lapsiaan. Lapsi tarvitsee luotettavan ja hyväksyvän vanhemman. Tilaisuus avautuu isovanhemmalle, jos vanhemmat eivät ehdi tai ymmärrä velvollisuuttaan lasta kohtaan. Jokainen on yllytyshullu. Jos lapselle sanotaan, että olet hyvä, niin hänestä tuleekin hyvä. x x x Vanhoilla on myös ymmärrystä ja tietoa kaikista ammateista. Kirjoittajalle läheisin on lääkärin työ, esimerkiksi suuren päivystyspoliklinikan vastuulääkärin työ. Siellä täysin kokematon lääkäri on yksinään ilman apua, ja virheiden määrä saattaa moninkertaistua ja varsinkin palvelun sujuvuus suuresti kärsiä. Jos käytettävissä on puhelimella paikallekin kutsuttava kokenut seniorilääkäri, asia kirkastuu, ja sekä lääkäri mutta varsinkin potilas hyötyvät kokemusperäisestä tiedosta. Ohjaajana toimiva lääkäri kenties saa pienen palkkion, monessa tapauksessa aika vähäisenkin eläkkeensä lisäksi, ja kokemuksen hyväksi käyttävä järjestelmä saa suuren hyödyn ja toiminnan sujuvuuden. Kokenut ymmärtävä vanha lääkäri, maisteri, kirvesmies, kirjanpitäjä. Tällaista osaamista on yhteisön kaikilla aloilla. Vanhat ovat yhteisön käyttämätön työvoimareservi. Kirjoittaja on professori, LKT, FT ja toiminut radiologian ylilääkärinä OYS:ssa 4

5 Tässä numerossa: Pääkirjoitus Heikki Lantto: Lakimuutokset lisäisivät vanhusten tahdon huomioon ottamista Aatoksia Pekka Vuoria: Mitä tehdä vanhoille Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: Sotainvalidien Veljesliiton ainutlaatuista toimintaa... 6 hoivan olemus Annu Haho: Olemustiedosta käytännön työn ymmärtämiseen... 7 Kolumni Jorma Back: Paarmat Taloustiedettä tarvitaan lääkemenojen hillintään ja sosiaalipalvelujen arviointiin tietojärjestelmät Espoon Lähimmäispalveluyhdistys Hoitotyötä nykyaikaisesti kansainvälisyys Mediverkon hoivamalli kiinnostaa myös Japanissa Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastaista kansainvälistä kampanjapäivää vietettiin musiikkiterapia Jaakko Erkkilä: Musiikkiterapia suomalaisen hoidon ja kuntoutuksen kentässä kirjat Maarit Huovinen: Opiksi ja avuksi tietoa ja virikkeitä Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: Omaishoitajuus veteraaniperheissä sairaudet Kari Lounamo: Ripulitautien torjunta kirkon ikkuna Irene Nummela: Visio vanhenemisesta kansainvälisyys Arkiluovuutta kansainvälisestä yhteistyöstä Lattian tasolta Kari Häkkinen: Ovathan ne tähänkin asti hoitaneet laatujärjestelmät Laatu kulkee arjessa eduskunta Mikko Alatalo: Jokainen ihminen on hoidon arvoinen sairaudet Eturauhaspotilaille helpotusta laserhoidolla Hoivapalvelut 2. vuosikerta Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p Virmantie 7, Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Vuosikerta 30 e, kestotilaus 25 e Kustantaja: Privat-Medi Oy Seuraava nro 5/10: ilmestyy Ilmoitusaineisto viim osoitteella: Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: KTMP Mustasaari 5

6 Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos Sotainvalidien Veljesliiton ainutlaatuista toimintaa Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin Järjestö viettää siis juuri nyt 70-vuotisjuhlaansa. Liitto perustettiin sotainvalidien ja heidän puolisoidensa yhteiseksi vapaaehtoiseksi huolto-, etu- ja veljesjärjestöksi. Viime sodissamme vammautuneista noin sotainvalidista on elossa noin Sotavammaisten keski-ikä on 87 vuotta. Sotainvalideja arvioidaan olevan vuonna 2015 noin Tällä hetkellä liitto panostaa erityisesti sotainvalidien ja puolisojäsentensä arjessa selviytymisen tukemiseen ja asuntojen korjaukseen. Ikääntyvät sotainvalidit tarvitsevat myös muuta tukea. Sotainvalidien avustajatoiminta on Sotainvalidien Veljesliiton tärkein projekti. Palveluun kuuluu päivittäiseen kodinhoitoon liittyviä tehtäviä, piha- ja ulkotöitä sekä asiointia. Sosiaalinen vuorovaikutus on oleellinen osa palvelun sisältöä. Avustajatoiminnalla työllistetään yli 300 pitkäaikaistyötöntä. Näiden palveluiden piirissä on noin sotainvalidia, sotainvalidin puolisoa ja leskeä. Veljesliiton perustamat hoito- ja kuntoutuslaitokset ovat kansainvälisestikin harvinaisia Liitto on jäsenyhdistystensä kanssa perustanut jo 1940-luvulta lähtien hoito- ja kuntoutuslaitoksia. Tämä on myös kansainvälisesti ainutlaatuista. Näitä hoito- ja kuntoutuslaitoksia on lisääntyneen hoidon tarpeen sekä alalla tapahtuneen kehityksen mukaisesti uudistettu ja laajennettu. Niissä ja sotainvalidien hoito- ja kuntoutussairaaloissa on yli hoitoja kuntoutuspaikkaa. Hoitopaikoista osa on myös muiden kuin sotainvalidien käytössä. (Lähde: Sotainvalidien Veljesliiton www-sivut 2010). Kunnan järjestämät avopalvelut ovat maksuttomia vähintään 20 Kirjoittaja on KTM, terveydenhuollon asiantuntija Kuva: MarinaAurora.com prosentin sotainvalideille. Vähintään 25 prosentin sotainvalidilla on mahdollisuus päästä Valtiokonttorin kustantamaan laitoshoitoon tai jaksottaiseen laitoshoitoon. Jaksottaista laitoshoitoa voidaan tietyin edellytyksin korvata myös 20 prosentin sotainvalideille. Laitoshoitoa annetaan pääsääntöisesti yllä mainituissa sotainvalidien erityislaitoksissa, joista tunnetuimpia ovat Kaunialan sairaala ja Kyyhkylän kuntoutussairaala sekä useat edelleen vireästi toimivat veljeskodit eri puolilla Suomea. Näissä erityislaitoksissa annetaan, niin ikään Valtiokonttorin kustantamana, laitos- ja avokuntoutusta myös sotainvalidien aviopuolisoille ja leskille sekä veteraanikuntoutusta sotaveteraaneille. Sotainvalidien Veljesliitto jäsenjärjestöineen on myös huolehtinut näiden erityislaitosten ja niiden korkealaatuisen kokemuksen ja osaamisen jatkuvuudesta siten, että laitosten toimintaa ollaan asteittain siirtämässä myös muiden kuntoutusta, hoivaa ja hyvinvointipalveluja tarvitsevien asiakasryhmien käyttöön. Näin myös varmistetaan, että sotainvalidien ja sotaveteraanien hoito taataan loppuun asti parhaalla mahdollisella tavalla, voimavaroja säästämättä. Sotainvalidien Veljesliittoa on koko historiansa ajan johdettu pyyteettömästi ja rohkeasti, tärkeimpänä päämääränä jäsenistön hyvinvoinnista huolehtiminen. Marsalkka Mannerheim kutsuttiin Sotainvalidien Veljesliiton perustamiskokouksessa 70 vuotta sitten liiton kunniapuheenjohtajaksi ja pitämässään puheessaan hän totesi muun muassa: "Tietäkää kuitenkin, että teissä itsessänne, sisimmässänne asuu se voima, joka auttaa teitä eteenpäin, että te ette ilman omakohtaista voimakasta halua ja yrittämistä pääse tulokseen edes suurenkaan ulkoa tulleen tuen varassa." 6

7 Hoivan olemus Olemustiedosta käytännön työn ymmärtämiseen Mitä olemus on? Voiko olemuksesta tehdä havaintoja? Onko olemuksen ymmärtämisellä merkitystä käytännöllisessä hoiva- ja hoitotyössä? Tarkastelen tässä artikkelissa hoivan ja hoitamisen olemusta, mikä tarkoittaa palaamista niiden filosofisille alkujuurille. Käsittelen aihetta tarkemmin väitöskirjassani (2006) Hoitamisen olemus. Hoitotyön historiasta, teoriasta ja tulkinnasta hoitamista kuvaaviin teoreettisiin väittämiin. Heti aluksi voisi jo todeta, että olemustieto yhdistää hoitamisen ja hoivaamisen käsitteet: niillä on yhteinen olemus. Niinpä käytän tekstissä pelkästään hoitamisen käsitettä, tarkoittaen sillä myös hoivaamista. Hoitamisen perusolemus eettisyys Hoitotyötä tai hoivatyötä voidaan tehdä teknisesti taitavasti ja laillisesti oikein, ilman, että se sisältää hoitamista ja hoivaamista. Tällaisessa tapauksessa ohjelmoitu kone suoriutuu yhtä lailla samasta työstä tai hevonen ja ovenvartija, kuten Nightingale totesi taannoin. Työ suorittaminen sinänsä ja sen tavoitteellinen loppuun saattaminen eivät olekaan hoitamisessa sen ydintä. Keskeisintä on siinä mukana olevien ihmisten vastavuoroisuus, inhimillinen kohtaaminen. Se vaikuttaa paranemiseen, mielen piristymiseen ja vireyteen, luo arvokkuuden tunnetta ja vapauttaa sisäisiä voimavaroja. Se mahdollistaa mukana oleville ihmisille tunteen pärjäämisestä, vastuun ottamisesta, välittämisestä, huolehtimisesta ja kaiken kaikkiaan inhimillisyydestä. Asiakas pääsee tuntemaan levollisuutta ja luottamusta. Kone ei voi tarjota inhimillistä kosketusta, myötäelämistä tai ymmärtämystä. Mitä hoitamisessa eettisyys, jolle asetetaan näin valtavat inhimilliset odotukset, sitten on ja voiko siitä tehdä havaintoja, kuten esimerkiksi iv-kanyylin laittamisesta tai katetroimisesta? Eettisyyttä ei voi kädestä pitäen opettaa, kuten katetroimista. Siitä ei voi luoda työmenetelmiä tai konkreettisia sääntöjä, jotka pätisivät tilanteessa kuin tilanteessa. Eettisyydestä voi silti saada kokemuksellista tietoa ja sitä voi ymmärtää. Ymmärtäminen on tiedostamista. Sen taustalla ovat tieto (esim. hoitotilanteesta ja menetelmistä tai asiakkaasta), itsetuntemus, havaitsemisen ja tulkitsemisen taito sekä kyky asettautua hoitamiseen ja dialogiin. Eettisyys on inhimillistä hoitamisen taitoa, rakkautta ja sellaista toimintaa, jossa ihmisen olemuksen, ihmisyyden huomioiminen tulee esiin läpinäkyvästi. Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että eettisyys ei ilmene pelkästään juhlapuheissa tai normeissa ja säännöissä, vaan se on arkipäivää. Eettisyys toteutuu siis hoiva- ja hoitotyön auttamismenetelmissä, ohjauksessa ja opetuksessa, yhteistyössä muiden asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa, johtamisessa, tutkimustyössä samoin kuin myös kliinisessä työssä. Eettisyys kuuluu hoitamisen olemuksen ytimeen. Eettisyyttä voidaan määritellä tarkemmin merkityslähtöisyyden, tietoisuuden ja toiminnan näkökulmista. Lähtökohtana on kuitenkin hoitamaan asettautuminen Lähtökohtana hoitamaan asettautuminen Eettisesti toteutuva hoitaminen edellyttää hoitajalta asettautumista hoitamiseen. Se tarkoitta sitä, että hoitaja tahtoo tehdä työtään ja suoriutua siitä mahdollisimman hyvin. Käsitys hyvästä vaihtelee, mikä johtaa usein ristiriitoihin. Myönteinen perusasenne antaa kuitenkin mahdollisuuden ratkaista sen, mikä kulloinkin on hyvä. Se edellyttää tietoa mm. työn arvoista, tavoitteista ja merkityksestä, menetelmistä, asiakkaasta ja hoitajasta itsestä hänen arvomaailmastaan ja maailmankatsomuksestaan. Hoitamaan asettautumisen perustana ovat vapaus, läsnäolo ja kyky toisen preferenssien omaksumiseen. Se on tietoista tahtomista sellaiseen hoitamiseen, joka tuottaa hyvää. Vapaus tarkoittaa sitä, että hoitamisen ilmapiiri on vapaa ja sitä, että hoitaja kykenee itsenäiseen toimintaan, jonka mahdollistavat ammattitaito sekä siihen liittyvä kokemus ja itseluottamus. Toimintaa eivät ohjaa ulkonaiset pakotteet, kuten kiire, säännöt tai valvonta. Lyhytkin hetki asiakkaan kanssa voi olla laadukas, kun siinä on mukana eettisyys. Läsnäolo merkitsee kykyä havaita tekijöitä hoitotapahtumassa ja asiakkaan tilassa, kuten tunteita, toiveita, kivun aistimuksia ja muita ilmiöitä. Se on sen myötä taitoa toisen preferenssien omaksumiseen eli kykyä asettaa asiat sellaiseen järjestykseen kuin toinenkin ihminen ne asettaisi. Toisen ihmisen hyvä on toiminnassa etusijalla. Eettisyys merkityslähtöisyyttä Sarvimäki & Stenbock-Hult (2009, 13) esittävät perustavanlaatuisen kysymyksen: tarvitsemmeko hoitotyötä? He kysyvät, mikä tekee siitä merkityksellisen. Onko syynä se, että se tarjoaa monelle säännöllisen toimeentulon, itsensä toteuttamisen ja toisten ihmisten auttamisen mahdollisuuden vai onko se ammatti muiden joukossa ja työskentelemisen tapa. He korostavat hoitotyön moraalista merkitystä, sitä, että on oikein huolehtia muista ja auttaa toisia ihmisiä. Eettisten arvojen toteuttaminen antaa hoitotyölle sen oleellisimman merkityksen, muiden merkityksien, kuten taloudellisten, tieteellisten ja esteettisten arvojen, lisäksi. Merkityslähtöisyys osana eettisyyttä ilmaisee ihmisen toiminnassa a) arvoja ja asenteita, b) annettuja merkityksiä ja c) olemassa olon tapaa. Lähtökohtaisesti siinä kysytään todellisuuden ja 7

8 tietoisuuden käsityksille annettuja merkityksiä. Tunteet, odotukset ja tavoitteet kuvaavat muun muassa ilmiöille annettuja merkityksiä. Hoiva- ja hoitotyössä on tärkeää niiden havaitseminen ja tunnistaminen, ymmärtäminen, täsmentäminen, huomioiminen ja jakaminen. Kaiken kaikkiaan merkityslähtöisyydessä arvot ja asenteet kertovat siitä, mikä koetaan merkitykselliseksi, sitä pidetään myös arvokkaana ja tavoiteltavana. Annetut merkitykset sisältävät ilmiöille (esim. hyvin tehdylle työlle tai ystävällisyydelle) annettuja syitä, lähtökohtia, tarpeita ja merkityssuhteita. Olemassaolon tapaa voi jokainen hahmottaa myös ihmiskäsityksen välityksellä. Hoitamisen merkityslähtöisyyden taustat ovat usein tiedostamattomia. Mitä enemmän hoitaja pohtii arvojensa, käsitystensä ja toimintansa taustoja, sitä tietoisemmin hän kykenee tunnistamaan ja perustelemaan toimintansa valintoja sekä ratkaisuja. Se tekee hoitamisen luonteesta autonomisen. Eettisyys tietoa Tietoisuus eettisen hoitamisen taidossa viittaa a) tietoon, b) tahtoon, c) havaitsemiseen ja d) harkitsemiseen. Tiedon vahva asema ja merkitys tunnustetaan ammatillisessa hoiva- ja hoitotyössä. Laurin (2007, 100) mukaan hoitotyön ydinosaaminen perustuu tietoon ihmisen fysiologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista perustoiminnoista ja niissä esiintyvistä ongelmista. Se on taitoa APU VIRTSAN- KARKAILUUN MediSet -tuotteet Jälleenmyyjät: Piateekki Oy, Näsilinnankatu 27, Tampere Iitu, Haapaniemenkatu 12, Kuopio Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus, Mannerheimintie 69, Helsinki Tmi Marja Juntunen, p , Turku WELLTEEKKI Hyvä Olo ja Terveys, Rovakatu 25, Rovaniemi EA terveydenhoitomyymälä, Yrjönkatu 23 FORUM, Helsinki Mediteam Finland Oy, Keskuskatu 4-6, Seinäjöki Medituki, Valtatie 57, Oulu Hansa-Apteekki, Keskikatu 4, Kouvola AlexSandra, Jukankatu 3, Imatra Keski-Suomen Liikunta-Fysio Oy, Väinönkatu 6, Jyväskylä Lahden Fysteam Oy, Vapaudenkatu 23 B, Lahti Satakunnan Apuväline Ky, Eteläpuisto 13, Pori Matinkylän apteekki, Piispansilta 11, Espoo Tmi Arjen Apuvälineet, Kauppakatu 5, Heinola Fysio-Eskola Ky, Valtakatu 38 B, Lappeenranta Lisää jälleenmyyjiä määritellä työhön liittyvät ongelmat sekä asiakkaan voimavarat, taitoa tehdä päätöksiä työn tavoitteista ja auttamismenetelmistä sekä asiakkaan mahdollisuuksista osallistua hoitoon. Lisäksi Lauri liittää siihen suunnittelutaidon ja niiden toteuttamisen sekä taidon seurata ja arvioida hoidon ja ohjauksen vaikutuksia asiakkaan terveydentilaan, vointiin ja selviytymiseen. Hoiva- ja hoitotyö ovat vaativia ammatteja, joissa tarvitaan kommunikointi-, kuuntelu- ja vuorovaikutustaitoja, opetus- ja ohjaustaitoja, yhteistyötaitoja sekä asiakkaan, potilaan ja omaisten tukemisen, rohkaisemisen ja toivon ylläpitämisen taitoja (Lauri 2007, 100). Sarvimäki & Stenbock-Hult (2009, 86) katsovat etiikan sisältävän teoreettisen tiedon, eettisen toimintatiedon ja tilannetiedon sekä henkilökohtaisen eettisen tiedon. He pitävät niiden merkitystä tärkeänä eettisesti hyvän hoidon tarjoamisessa. Yksittäinen toimintaohje tai periaate ilmaisee etiikan teoreettista tasoa, jolla ei toiminnan kannalta ole merkitystä, mikäli tämä tieto jää soveltamatta ja ymmärtämättä. Toimintatieto tarkoittaa Sarvimäen & Stenbock-Hultin (2009, 87) mukaan sitä, että hoitaja tekee sen, mikä on oikein ja hyvää. Etiikka on luonteeltaan käytännöllistä. Työn vaihtuvat tilanteet vaativat joskus hyvinkin nopeita tilannearvioita. Eettisyyttä ei voi silloinkaan sivuuttaa, mutta asioita joutuu laittamaan tärkeysjärjestykseen. Tahdon merkitys eettisessä hoitamisessa on suuri. Se on tietoista ja se ilmenee ihmisen aikeissa, harkinnassa, valinnoissa ja päätöksissä eli teoissa. Turunen (1997, 73) edellyttää sen sisältävän myös energiavirtaa, jotta aikomusten hahmottama tahto päätyisi teoksi. Väsyneenä ihminen ei tee sitä hyvää, jota tahtoisi. Myös liialliset halun yllykkeet voivat heikentää tahdon voimaa. Kantin velvollisuusetiikan tärkeitä lähtökohtia ovat järki, autonomia ja hyvä tahto (Sarvimäki & Stenbock-Hult 2009, 56). Ihminen kykenee järjen ja harkinnan avulla päätymään ratkaisuun, mikä on hänen velvollisuutensa toimia, vaikka halut tai tunteet kehottavatkin toimimaan toisin. Noddings (2003) painottaa myös tahdon merkitystä hoitamisen etiikan teoriassaan. Hoitaja voi saavuttaa eettisen näkökulman erilaisissa hoi- 8

9 tamisen tilanteissa, kun se perustuu luonnolliseen hoitamiseen (natural caring). Sitä luonnehtivat käsitteet vastaan ottaminen (reception), yhteys (relation), syventyminen (engrossment), siirtyminen (motivational displacement) ja vastavuoroisuus (reciprocity). Kun hoitaja vastaanottaa asiakkaan, merkittävää on, että hän kykenee luomaan tähän yhteyden, syventyy asiakkaan tilanteeseen ja motivoituu auttamaan häntä (vrt. hoitamaan asettautuminen). Nämä tekijät mahdollistavat aidon vastavuoroisuuden syntymisen hoitajan ja asiakkaan välille. Ilma tahtoa tämä ei ole mahdollista. Tietoisuuden merkitys eettisen hoitamisen taidon vahvistamisessa on olennaisen tärkeä siinä mielessä, että sieltä löytyvät niin rationaaliset kuin eettisetkin perustelut ammatillisen hoiva- ja hoitotyön toiminnan ratkaisuihin. Merkityslähtöisyyden ja tietoisuuden välillä vallitseva sisäinen keskustelu on osoituksena ammatin syvätasoisesta ymmärtämisestä ja kehittymisen kyvystä. Eettisyys toimintaa Eettisyys näkyy hoitajan a) toiminnassa ja taidoissa, b) päätöksen tekemisessä, c) valitsemisessa ja d) ihmisten kohtaamisessa. Turunen (1997, 70) määrittelee toiminnan kulun etenevän pääpiirteissään seuraavanlaisesti: Yllyketila synnyttää haluja, jotka yhdessä yksilön kokemusten ja käsitysten kanssa luovat aikeita, joita yksilö arvioi vertailevasti, ja lopulta syntyy päätös. Hoiva- ja hoitotyössä muun muassa asiakkaan tai potilaan tunteet, tarpeet ja voimavarat sekä ympäristön uhat ja vaaratekijät toimivat yllykkeinä, joista hoitaja tekee havaintoja, arvioi vaihtoehtoja ja valitsee niistä jonkin. Ihmiset tekevät huomioita hyvin erilaisista asioista. Koulutuksessa ohjataan opiskelijoita havaitsemaan työssä oleellisesti ilmeneviä ilmiöitä ja asiakkaan terveyden ja sairauden tilasta kertovia sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Työkokemus lisää havaitsemisen taitoa. Havaitseminen on toiminnan edellytys. Arvot ja asenteet ovat mukana jo yllykkeiden havaitsemisessa, mutta ne näkyvät ulkopuoliselle vasta varsinaisessa toiminnassa. Mitä hoitaja havaitsee, mitä hän aikoo ja mitä hän valitsee sekä miten hän toimii? Asiakkaan kohtaaminen on eettisissä kysymyksissä keskeisellä sijalla. Paitsi että hyvät käytöstavat edustavat rutiininomaista etiikkaa, ne myös viestittävät asiakkaan kunnioittamista sellaisissakin tilanteissa, missä toisen ymmärtäminen on vaikeaa. Esimerkiksi vuorovaikutuksen onnistumiseen vaikuttaa hoitajan kunnioittava ja avulias suhtautuminen asiakkaaseen siitäkin huolimatta, että he ymmärtävät eritavoin keskustelussa käytettäviä lääketieteellisiä käsitteitä, kuten Nordbyn (2007) tutkimus osoittaa. Sarvimäki & Stenblock-Hult (2009, 186) käyttävät tästä ilmiöstä käsitettä eettinen dialogi, jonka keskeisiä piirteitä ovat keskinäinen kunnioitus, itsekunnioitus, yhteinen tavoite löytää yhteisymmärrys, osallisuus ja sitoutuminen, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja vastavuoroisuus, kyky sietää erilaisuutta sekä rationaalisuus. Toimiminen eettisessä mielessä tarkoittaa ulkoista käyttäytymistä sekä hoitajan tietojen ja taitojen käyttämistä asiakkaan hyvän saavuttamiseksi. Havaitseminen ja harkitseminen tulevat näkyväksi päätöksenteossa ja valitsemisessa. Merkityslähtöisyys, tietoisuus ja toimiminen ovat yhteydessä toisiinsa. Lopuksi Eettisyys on siis hoitamisen perusominaisuus, joka kuvaa sen olemusta. Eettisyyden voi kokea, tuntea ja jopa nähdä, mutta siitä ei voi saada tietoa eksaktein eli luonnontieteellisin menetelmin. Olemus voidaan saada esiin tarkastelemalla ilmiön merkityksiä ja sen toimimisen, näkymisen ennakkoehtoja. Hoiva- ja hoitotyössä on siten tärkeää kysyä aika ajoin, miksi hoidamme, mikä on työmme merkitys, mikä on työssämme tärkeää ja merkittävää. Ja kun lähtökohta on eettinen, kysyminen alkaa itsestä: kuka minä olen, miten minä toimin ja miksi. Kirjallisuus: Annu Haho, TtT Proet Oy Haho A. (2006) Hoitamisen olemus. Hoitotyön historiasta, teoriasta ja tulkinnasta hoitamista kuvaaviin teoreettisiin väittämiin. Väitöskirja D898.Oulu University Press. Lauri S. (2007) Hoitotyön ydinosaaminen ja oppiminen. WSOY oppimateriaalit Oy. Noddings N. (2003) A Feminine Approach To Ethics & Moral Education. University of California Press Ltd. London, England. Nordby H. (2007) Meaning and normativity in nurse-patient interaction. Nursing Philosophy, 8, Sarvimäki A. & Stenbock-Hult B. (2009) Hoitotyön etiikka. Edita Prima, Helsinki. Turunen K.E. (1997) Halut, arvot ja valta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Elämänlaatua Arkeen toivottaen 9

10 Kolumni Jorma Back Paarmat Mökkimme nuorison mielestä niitä on kolmea lajia: suppu-, lammas- ja hevospaarmoja. En ole varma nimien oikeellisuudesta, mutta ainakin kolmenlaiset ovat minuakin purreet. Kuuma kesä nitisti hyttyset ja päästi paarmat valloilleen. Tämä juttu kuitenkin käsittelee Paarmaa isolla kirjaimella. Aiheen tähän antoi heinäkuinen uutinen, jonka mukaan emeritusarkkipiispa Jukka Paarma puhui Brysselissä kansainväliselle kuulijakunnalle kirkon asemasta ja roolista Euroopassa ja maailmassa. Muistin silloin Paarman 2009 julkaiseman kirjan Ihmisen huuto. Sen kannessa on Edvard Munchin maalaus Huuto. Paarma kertoo kirjassaan, että tuo maalaus järkyttää. Järkyttävä se on siksi, että se on niin tosi. Kirjassa Paarma käsittelee muun ohessa kärsimystä, hyvää ja pahaa, maahanmuuttajien asemaa, sotaa ja rauhaa, arvoja, globalisaatiota ja hyvinvointivaltiotamme ja sen muutosta. Näkökulma on pappismiehen ja arkkipiispan, mutta Paarma ei erehdy saarnaamaan. Tartuin syksyllä lukemaani kirjaan uudestaan. Lukeminen palkitsi ja pani ajattelemaan. Paarman teksti on objektiivista, asiallista ja perusteltua, joko tutkimustuloksin tai pitkän, näköalapaikalla palvellun kokemuksen luoman viisauden kautta. Yhteiskuntamme arvoista Paarma toteaa: Itse asiassa on kyse taloudellisten arvojen ylisuuresta vallasta. Olisi selvästi sanouduttava irti alitajuntaamme hallitsevasta ja päätöksentekoa ohjaavasta aksioomasta, jonka mukaan taloudellisesti korkeampi elintaso tuottaa automaattisesti paremman elämän. Kun näin ei ole, olisi lakattava muut arvot unohtaen tavoittelemasta tällä tavoin ymmärrettyä parempaa elämää. Miten ihmisarvo toteutuu, entä oikeudenmukaisuus? Kirkonmies tulee hiukan sarkastisesti esiin, kun Paarma analysoi arvomaailman uhkatekijöitä: Arvomaailman uhkatekijöinä näen erityisesti kaksi ajattelutapaa. Kirkonmiehenä ja teologina sanoisin mielelläni: Kirjoittaja on OTK, Espoon Diakoniasäätiön hallituksen pj kaksi epäjumalaa. Toinen on individualismin suhteeton korostuminen, toinen kilpailukyvyn muuttuminen välineestä itseisarvoksi, itsetarkoitukseksi. Teologi käyttäisi taas vähemmän hienostuneelta kuulostavia termejä: itsekkyys ja mammona. Vai pitäisikö mammonan tilalla olla se oikein ruma sana ahneus. Niin, pitäisikö? Julkaisemastaan kirjasesta Kohti yhteistä hyvää piispat saivat muun muassa sellaista kritiikkiä, että Piispat pysykööt vain saarnastuoleissaan ja puhukoot teologiaa ja hengellisiä asioita! Poliittisiin ja talouselämän kysymyksiin ei heidän tule sekaantua. Paarma vastaa kirjassaan: On totta, ettei piispojen joukossa tainnut olla korkean luokan talouselämän ja politiikan asiantuntijoita, mutta etiikan kysymykset ovat kyllä heidän alaansa. Eettiseltä kannaltahan kirkon onkin tällaisia kysymyksiä lähestyttävä. Miten ihmisarvo toteutuu, entä oikeudenmukaisuus? Otetaanko heikoimmat riittävästi huomioon? Vastuu teoista jää päättäjille. Arvokas ja ajankohtainen puheenvuoro on tämä Ihmisen huuto. Se ei ole populismia eikä ns. sosiaalipornoa, vaan asiallista ja selkeää pohdintaa niin globalisaatiosta, EU:sta kuin vanhusten kohtelustakin täällä Suomessa. Se lienee liiankin oikeassa, koska siitä ei paljon julkisuudessa puhuta. Kirjan tulisi kuitenkin kuulua kaikkien päättäjän asemassa olevien tai sellaiseen pyrkivien lukemistoon. Vaatii toki rohkeutta ja itsekritiikkiä, kun peilaa omia arvojaan ja tekemisiään Paarman pohdintaa vasten. Paarma viittaa Raamatun kertomukseen laupiaasta samarialaisesta. Siinähän pappi ja leviitta, sen ajan vaikuttajat, väistivät ja menivät ohi, kun näkivät tien ohessa henkihieverissä makaavan ryöstön uhrin. Viesti on selvä: Unohtavatko meidän vaikuttajamme todelliset avuntarvitsijat. Väistävät ja menevät ohi. Ja unohdammeko me itse, kanssakulkijat, vai pysähdymmekö auttamaan. Kirjan lopussa Paarma palaa toiseen taideteokseen. Se on Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa oleva Osmo Rauhalan pieni työ, jossa Paarman mukaan kyyhkysen siipi ylittää rajat. Lukekaa kirja, niin tämäkin asia valkenee. 10

11 Taloustiedettä tarvitaan entistä enemmän lääkemenojen hillintään ja sosiaalipalvelujen arviointiin Terveystaloustieteen eurooppalainen suurtapahtuma kokosi 800 osallistujaa Helsinkiin. Konferenssin pääteema oli Connecting Health and Economics. Kokous tarjosi tutkijoille ja sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekijöille kattavan maailmanlaajuisen ja ajantasaisen katsauksen terveystaloustieteellisestä tutkimuksesta. Aikaisempien vuosien tapaan lääkemarkkinat ja niiden sääntely olivat laajasti esillä - 11 erillisessä sessiossa, sisältäen kaikkiaan 43 erillistä esitystä. Hintasäätelyn, viitehintajärjestelmien, reseptien määräämiskäytäntöjen, rokotusohjelmien ja tuotekehityksen lisäksi kokousväkeä puhuttelivat maailmalla yleistyvät riskinjakosopimukset yritysten ja lääkkeiden rahoittajien välillä. Terveystaloustieteen kentässä uutena avauksena nähtiin myös sosiaalitalouden tutkimusta. Sosiaalipalvelujen tuotannon ja elämänlaadun mittareiden kehitystyöstä saatujen tutkimustulosten esittelyn lisäksi sosiaalitalouden tutkimuksen nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita käsiteltiin omassa sessiossaan. Konferenssissa keskusteltiin väestön ikääntymisen vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön ja kus-tannuksiin, ja hoivapalvelujen vakuutusmallit olivat myös erillisen session aiheena. Terveystaloustieteen seuran järjestämä Euroopan terveystaloustieteen kokous järjestettiin Finlandia talolla Helsingin kokouksen tieteellinen esitystarjonta oli erittäin runsasta, kaikkiaan kokoukseen tarjottiin lähes tieteellistä abstraktia ympäri maailmaa. Terveystaloustieteen perimmäiset kysymykset: resurssien jaon tehokkuus ja oikeudenmukaisuus sekä hoidon kustannus-vaikuttavuus olivat kattavasti esillä useiden erilaisten teemojen kautta. Kokouksen avasi Terveystaloustieteen seuran puheenjohtaja, professori Markku Pekurinen, avauspuheet piti-vät peruspalveluministeri Paula Risikko ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska. Pro-fessori Hugh Gravelle Yorkista jäsensi yleiskatsauksen terveystaloustieteen eri osa-alueiden kehityskulusta. Kotimaisena pääpuhujana oli Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander. Kiander eritteli puheessaan tutkimustuloksia 1990-luvun laman vaikutuksista Suomen kansantaloudessa ja laman merkitystä väestön terveyteen ja terveydenhuoltoon. Riskinjakosopimukset yleistyvät suurilla lääkemarkkinoilla hyödyt ja haasteet puntarissa Riskinjakosopimuksia käsittelevän seminaarin järjestäjänä toimi Kelan tutkimusosaston Terveysturvan tutkimusryhmän lääketiimi ja puheenjohtajana toimi lääketutkimuspäällikkö Jaana Martikainen. Seminaari käsitteli lääkealan tuoretta haastetta - riskinjakosopimuksia. Pääpuhujaksi oli kutsuttu professori Alistar McGuire (London School of Economics) ja kommentaattoreiksi Lääketeollisuus ry:n puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes sekä Valtiovarainministeriöstä ylijohtaja Tuomas Sukselainen. Riskinjakosopimusten perimmäinen tarkoitus on lisätä lääkeyritysten vastuuta lääkkeiden kliinisessä käytössä todettavasta tehosta ja vaikuttavuudesta sekä mahdollistaa jatkotutkimuksia. Riskinjakosopimukset pohjautuvat lääkkeiden kustannusvaikuttavuuteen, joka tarkistetaan etukäteen tehdyn sopimuksen mukaisesti eri vaiheissa valmisteen käyttöönoton jälkeen. Riskinjakosopimukset jaetaan kahteen päätyyppiin: Näyttöön perustuviin sopimuksiin, joissa seurataan hoidon vaikuttavuutta eli vaikutusta potilaan terveydentilaan. Lisäksi käytetään erilaisia määrään perustuvia sopimuksia, joissa seurataan käytettävien annosten lukumäärää, hoitojaksojen pituutta sekä potilaiden lukumäärää ja valmisteen markkinaosuutta. Jos hoito ei osoittaudu luvatun mukaiseksi, lääkeyritys palauttaa osan kustannuksista tai alentaa valmisteen hintaa. Professori McGuire loi katsauksen lääkemarkkinoiden kansainväliseen kehitykseen. Riskinjakosopimuksilla on sijaa suurilla markkinoilla kuten USA:ssa, Ranskassa ja Saksassa sekä Iso-Britanniassa. Suomen lääkemarkkinat näyttäytyvät hyvin pienenä tässä joukossa. McGuiren vertailussa Suomi saa ykkössijan korkealla potilaan omavastuuosuudella (yli 30 % lääkekustannuksista). Vastaavasti esimerkiksi Hollannissa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa potilas maksaa omasta pussista hyvin pienen osan (noin 5 %). Potilaat hyötyvät riskinjakosopimuksista eniten. Sopimukset mahdollistavat uusien lääkevalmisteiden nopean pääsyn markkinoille ja potilaiden hoitoon pääsy aikaistuu. Lisäksi epävarmuus hyväksyttävän hinnan ja vaikutusten arvioinnin osalta vähenee, mikä mahdollistaa myös hintojen laskun. Riskinjakosopimuksiin sisältyy kuitenkin useita haasteita, joista suurin on sopimusehtojen valvonta pitkällä aikavälillä. Sopimusehtojen valvonta edellyttää laajan ja pitkäkestoisen hoidon vaikuttavuuden 11

12 arvioinnin. Haastavaksi arvioinnin tekee se, mikä taho määrittelee hyväksyttävän vaikuttavuuden tason ja millä mittareilla sitä mitataan. Iso-Britanniassa on määritelty lääkkeen vaikuttavuuden hinta, joka on lääkkeellä aikaansaadun laatupainotetun lisäelinvuoden QALY:n hinta. Tällä hetkellä se on puntaa eli noin euroa. Suomessa vastaavaa julkista määritystä ei vielä ole käytössä. Professori McGuire tarkasteli laajempana esimerkkinä Iso-Britannissa NICE (National Institute for Clinical Excellence):n hallinnoimaa riskinjakosopimusta, joka koskee MS (multippeliskleroosi) -taudin hoitoon tarkoitettujen interferon -valmisteiden korvaamista. Iso-Britanniassa interferonin vaikutuksia on seurattu jo usean vuoden ajan noin potilaan ryhmässä. Seurannan tulosten arviointi ja raportointi on vielä kesken (Pickin ym. 2009) McGuiren mukaan alustavien tulosten mukaan valmiste ei ole osoittautunut kustannusvaikuttavaksi. Riskinjakosopimuksen mukaan osa lääkekustannuksista tullaan palauttamaan takaisin maksavalle osapuolelle. Professori McGuiren mukaan riskinjakosopimukset ovat tällä hetkellä suurennuslasin alla, eivätkä ne tule soveltumaan kaikkien uusien lääkehoitojen käyttöönottoon. Hänen mukaansa olisi suotavaa, jos sopimuskäytännöt olisivat enemmän poikkeus kuin sääntö, sillä ne voivat olla epäkäytännöllisiä tai liian kalliita. Lääkemarkkinoille ne ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen. Kommenttipuheenvuorossaan Lääketeollisuus ry:n puheenjohtaja Suvi- Anne Siimes painotti tuottajan ja maksajan välistä luottamusta. Selkeillä mutta toisaalta joustavilla yhteisillä ratkaisu- ja ohjausmalleilla, jotka perustuvat taloustieteelliseen näyttöön, on tilauksensa. Siimes totesi myös, että riskinjakosopimukset ovat tulleet jäädäkseen ja herätti kysymyksen EU:n yhteisestä keskitetystä riskinjakosopimusten ohjaustoiminnasta. VM:n ylijohtaja Tuomas Sukselainen toi esille, että terveys- ja lääkemenot kasvavat nopeammin kuin julkisen talouden resurssit kokonaisuudessaan. Tämä on haaste julkisen talouden kestävyydelle niin Suomessa kuin muissakin maissa. Sukselaisen mukaan tarvitaan uusia innovatiivisia ja systemaattisia tapoja eli lisätutkimuksia verrata lääkkeestä saatavia hyötyjä koko julkiselle järjestelmälle. Riskinjakosopimukset edellyttävät laajaa ja pitkäkestoista lääkkeiden kustannus-vaikuttavuuden tutkimusta. Sosiaalitalouden tutkimuksella perinteitä E n g l a n n i s t a mitä voimme oppia Sosiaalihuollon taloudellista tutkimusta (engl. economics of social care) käsittelevän seminaarin järjestivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Marja Vaarama yhdessä Terveys- ja sosiaalitalouden yksikön kanssa. Seminaarin pääpuhujana oli professori Martin Knapp LSE:sta (London School of Economics). Martin Knapp on tutkinut markkinoiden toimintaa, palvelujen rahoitusta ja organisointia sekä voimavarojen käytön tehokkuutta sosiaalisektorilla jo yli 30 vuoden ajan. Knappin merkittävää roolia sosiaalitalouden alalla kuvastaa hänen mittava koulutusta, konsultointia ja tutkimusta eettisyyden puolesta Vuoden 2011 Koulutusteemat Vanhushoivan eettiset kysymykset: Vanhuksen kohtaaminen, Itsemäärääminen, Lääkehoidon etiikkaa, Hyvä saattohoito Ammattieettiset kysymykset: Itsetuntemisesta ammatilliseen osaamiseen, Eettinen päätöksentekoprosessi, Ihmisyys ja inhimillisyys hoivan perustana käytännön läheisesti Työhyvinvointi: Työn ilo, Itsetunteminen ja eettinen tietoisuus hyvinvoinnin perustana Mielenterveystyö: Mielenterveystyöntekijän itsetunteminen ja arvot ammattitaidon perustana, Asiakkaan itsemäärääminen eettinen ja oikeudellinen näkökulma TILAA räätälöity koulutus henkilökunnan toiveiden ja tarpeiden mukaan tai ILMOITTAUDU valmiisiin koulutustilaisuuksiin: ProEt Oy,

13 Terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola, Kela Tutkimusprofessori Ismo Linnosmaa, THL Tutkija Ulla Tuominen, Kela tieteellisten artikkelien määrä ja aktiivinen toiminta alan tutkimuskeskusten ja yliopistoyksiköiden johdossa. Hän on myös kirjoittanut yhden harvoista sosiaalitalouden oppikirjoista Economics of Social Care jo vuonna Martin Knappin esitystä kommentoivat professori Philip Jacobs IHE:stä (Institute of Health Economics, Kanada), tutkimuspäällikkö Kalevi Luoma Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja tutkimusprofessori Ismo Linnosmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Martin Knapp määritteli puheensa punaisen langan esittämällä kysymyksen: Mitkä ovat niitä sosiaalihuoltoon joko suoraan tai välillisesti liittyviä politiikkakysymyksiä, joihin voidaan vastata taloustieteellisen tutkimuksen avulla? Vastaukseksi esittämäänsä kysymykseen hän listasi palvelujen rahoitukseen, julkisen sektorin eri hallinnonalojen yhteistyöhön, ennaltaehkäisyyn, palvelujen julkiseen hankintaan ja markkinoiden toimintaan, hoivan tuottamisen teknologiaan ja kustannuksiin, ilmaisiin tuotannontekijöihin (esim. sosiaalinen ympäristö, palvelujen käyttäjien historiat, hoivahenkilökunnan asenteet) ja hoivan lopputuotokseen liittyvät tutkimus- ja politiikkakysymykset. Sosiaalitalouden tutkimusalue on siis laaja ja kattaa useita taloustieteellisen tutkimuksen kiinnostuksen kohteita. Taloustieteellisen tutkimuksen kysyntää sosiaalisektorilla kasvattaa tulevina vuosina erityisesti vanhuspalvelujen kasvava kysyntä. Esitettyjen arvioiden mukaan vanhusten hoivan menot tulevat lisääntymään voimakkaasti useissa ikääntyvissä Euroopan maissa. Suomen osalta on arvioitu, että pelkästään väestön ikärakenteessa tapahtuva muutos kasvattaa sosiaali- ja terveyspalvelujen menoja noin 22 % vuodesta 2002 vuoteen 2020 (Pekurinen ym. (2006). Omassa esityksessään Knapp painotti erityisesti vanhusväestön piirissä lisääntyvän dementian vaikutuksia vanhuspalvelujen määrään ja menoihin. Vanhuspalvelujen rahoitukseen haetaan vastauksia parhaillaan sekä Suomessa että muissa Euroopan maissa. Rahoituksen vaihtoehdot ovat verorahoitus, käyttäjämaksut tai vakuutuksen eri muodot. Knapp ei nostanut yhtäkään näistä puhtaista rahoitusmalleista selkeästi parhaaksi vaihtoehdoksi vaan päätyi pikemminkin listaamaan eri rahoitusmuotoihin liittyviä mahdollisia ongelmia. Käyttäjämaksuihin liittyviä ongelmia ovat niihin liittyvä epävarmuus ja maksujen vaihtelu sekä asiakkaille aiheutuvat korkeat kulut. Kuule helpommin, elä helpommin. LADATTAVA HANSATON AQ AQ on paitsi helppo, myös ympäristöystävällinen valinta. Jokaista AQ järjestelmää kohden istutetaan puuntaimi plant for the planet projektin kautta. Lisäksi AQ kojeen ladattavien akkujen ansiosta ei synny paristojätettä. Voitte valita AQ kojeen joko korvantaus-mallisena tai yksilöllisesti valmistettuna korvakäytäväkojeena. AQ kojeet Hansaton -jällenmyyjiltä sekä maahantuojalta jonottamatta. Kun haluat investoida elämäsi laatuun, valitse palveleva kuulokojetoimittaja. Maahantuonti ja myynti Soidintie HELSINKI (Malmi) (09)

14 S H O P R I D E R OMATOIMISUUTTA LIIKKUMISEEN! Tyylikäs SHOPRIDER mallisto antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen TE-UL8W Upea sähköpyörätuoli, joka on suunniteltu vaativaan käyttöön. Ajomatka yhdellä akun latauksella 20 km. Matkanopeus 5 km/h SOITA ja kysy tarjouksistamme! TE-778S 2450 Jokapäiväiseen asiointiin suunniteltu tyylikäs apukulkuneuvo. Ajomatka yhdellä akun latauksella 29 km. Matkanopeus 10 km/h TE-889SL 2450 Turvallinen ja vakaa ajettava vaihtelevassakin maastossa. Ajomatka yhdellä akun latauksella 35 km. Matkanopeus 12 km/h Hinnat sis. alv 23%. Toimitusmaksu 80,- Kattava mallivalikoimamme osoitteessa: Maahantuonti, myynti ja vuokraus: Kuusiluoto Oy Vähänummentie TUUSULA Yksityisillä markkinoilla myytävän hoivavakuutuksen puutteita ovat puolestaan asiakkaiden alhainen maksuhalukkuus, moraalinen kato (moral hazard), asiakkaiden epäsuotuisa valikoituminen (adverse selection) ja yleensä riskien hallintaan ja menojen ennustettavuuteen liittyvät ongelmat. Kaikki nämä tekijät yhdessä voivat synnyttää hyvin tehottoman tuleman yksityisille vakuutusmarkkinoille. Verorahoituksella kerättävän rahoituksen keskeinen ongelma liittyy julkisen sektorin kestävyyteen: miten verorahoituksen riittävyys voidaan turvata, kun vanhusten määrä tulee kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa. Mikään esitetyistä puhtaista rahoitusvaihtoehdoista ei näyttäisi olevan sellaisenaan ongelmaton, joten on luultavaa, että käytännössä rahoituksen ratkaisut löytyvät puhtaiden rahoitusmuotojen yhdistelmistä, esimerkiksi verorahoituksesta ja yksityisestä vakuutuksesta. ASCOT-mittari sosiaalipalveluihin Kirjallisuus: Hammar T, Finne-Soveri H, Hujanen T, Mikkola H, Vaarama M, Pitkäaikaishoidon laatu ja rahoitusjärjestelmät eurooppalaisen tutkimuksen kohteena, Hoivapalvelut 2010;2(1)7-9. Sosiaalitalouden alalla kehitys elämänlaadun mittaamisessa on ollut maltillisempaa kuin vastaava kehitys terveystaloustieteen alueella. Vaikkakin sosiaalipalvelun asiakkaat käyttävät paljon terveyspalveluja, terveystaloustieteessä kehitetyt elämänlaadun mittarit eivät sellaisenaan mittaa sosiaalipalveluista saatavaa hyötyä. Tästä syystä johtuen sosiaalitalouden tutkijat ovat kehittäneet sosiaalipalveluihin paremmin soveltuvia elämänlaadun mittareita. Professori Ann Nettenin työn tuloksena on syntynyt ASCOT (Adult Social Care Outcomes Toolkit) mittari, jonka ulottuvuuksia ovat henkilökohtainen ja asunnon puhtaus ja mukavuus, turvallisuus, sosiaalinen kanssakäyminen, jokapäiväisten toimintojen kontrolli, ammatillinen toiminta ja arvokkuus. Mittarin ulottuvuuksia on arvotettu diskreetin valinnan kokeiden (discrete choice experiments) avulla. Myönteisestä kehityksestä huolimatta tällä alueella on vielä paljon tehtävää. Yllä mainittujen teemojen lisäksi Martin Knapp tarkasteli esityksessään palvelujen organisoinnin reformeihin ja ennaltaehkäisyyn liittyvää tutkimusta ja tutkimustuloksia. Johtopäätöksenä tähän lyhyeen ja kieltämättä myös valikoituneeseen katsaukseen Knappin seminaariesityksestä voidaan sanoa, että sosiaalipalvelujen talouden tutkimus on edelleen kehittyvä ala, jossa tarvitaan lisää taloustieteellistä osaamista ja taloustieteen tutkijoita. Hoivan taloudellista tutkimusta esiteltiin myös EU-projekteista kootuissa sessioissa. Suomi on mukana useissa vanhusten palveluita koskevissa EU-hankkeissa (ks. esim. Hammar ym. (2010)). Erillisessä Finanssialan keskusliiton ja Terveystaloustieteen seuran järjestämässä lounasseminaarissa käsiteltiin yksityisen hoivavakuutuksen mahdollisuuksia Suomessa. Seminaarin avasi Terveystaloustieteen seuran varapuheenjohtaja professori Marja Blom ja puheenjohtajana toimi Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Pellervon taloudellisen tutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm ja Etlan tutkimusohjaaja Niku Määttänen alustivat aiheesta. Yksityiset hoivavakuutusmarkkinat voivat syntyä myös Suomeen, jos julkisen järjestelmän lupaukset hoivan järjestämisessä selkiytyvät tulevaisuudessa. Ulla Tuominen tutkija Kelan tutkimusosasto Ismo Linnosmaa tutkimusprofessori terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö THL Hennamari Mikkola terveysturvan tutkimuksen päällikkö Kelan tutkimusosasto Konferenssin abstraktit ovat nähtävillä www-sivuilla Kirjoittajat ovat toimineet ECHE 2010-konferenssin järjestelytoimikunnissa. Tutkija Ulla Tuominen työskentelee Kelan tutkimusosastolla Terveysturva tutkimusryhmän lääketiimissä ja osallistuu lääkkeiden terveystalous-tieteellisten selvitysten arviointeihin, joita Kelan tutkimusosasto tekee lääkkeiden hintalautakunnalle Hilalle. Tutkimusprofessori Ismo Linnosmaa on aloittanut THL:n Terveys- ja sosiaalitalouden yksikössä (CHESSissä) vuoden 2010 alussa. Linnosmaan tutkimusryhmä tekee sosiaalipalvelujen taloustieteellistä tutkimusta. Terveysturvan tutkimuspäällikkö Hennamari Mikkola on johtanut Kelan terveysturvaan liittyviä etuuksia tutkivaa ryhmää vuoden 2010 alusta. Pekurinen M, Junnila, M, Idänpää-Heikkilä U, Wahlbeck K. Terveyspiiri- Eräs alueellisten sosiaali- ja terveys-palvelujen järjestämisen malli, Stakes M222, Gummerus Kirjapaino Oy, Vaajakoski Pickin M. ym. The Multiple Sclerosis Risk Sharing Sceme Monitoring Study- early results and lessons for future. BMC Neurol. 2009; 9:1. 14

15 Tietojärjestelmät Espoon Lähimmäispalveluyhdistys Hoitotyötä nykyaikaisesti Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry (ELPY ry) on vuonna 1996 perustettu yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon kolmannen sektorin toimija. Yhdistys tekee työtä ikääntyvän väestön ja vammaisten hyväksi ja osallistuu aktiivisesti Espoon eläkeläispalvelujen kehittämiseen. Yksi ELPY ry:n toimintakohteista on palvelutalo Merikartano Espoossa. Se käsittää 112 invamitoitettua, parvekkeellista palveluasuntoa, 10-paikkaisen ryhmäkoti Merihelmen (dementiakoti) ja yhteiset tilat. Merikartano tarjoaa asuinympäristönä sekä turvallisuutta että mahdollisuudet yksityisyyteen, ja tukee monipuolisesti itsenäistä selviytymistä, toimintakykyä ja voimavaroja ylläpitävää yhteisöllisyyttä. ELPY auttaa palvelutalo Merikartanon asukkaita kotoutumaan palvelutaloasumiseen sekä sopeutumaan mahdollisiin ikääntymisen tuomiin muutoksiin ja rajoituksiin. ELPY:ssä työskentelee noin 50 eri alojen ammattilaista, jotka toimivat päivittäin vanhusten kanssa. Vastaava hoitaja Kaisa Pekola kertoo organisaation panostavan vanhusten itsenäiseen toimintaan. - Ylläpidämme ja tuemme asukkaiden toiminnallisuutta, itsenäistä selviytymistä, itsemääräämisoikeutta ja omatoimisuutta sekä fyysistä ja henkistä vireyttä. Ohjaamme, kannustamme ja tuemme asukkaita toimimaan itsenäisesti tai omaistensa avulla ja tuella. Jos tämä ei riitä, yhdistyksen työntekijät auttavat ja antavat palvelua. - Seuraamme myös aktiivisesti vanhuspalvelujen muutostarpeita ja kehitämme yhdistyksen toimintaa valtakunnallisten ja paikallisten linjausten suuntaisesti, korostaa talouspäällikkö Lea Tammilehto. Nykyajan haasteet Yli 120 vanhuksen hyväksi työskenteleminen vaatii mittavan määrän hoitotyön dokumentointia ja seurantaa. Tässä työssä Elpy käyttää apunaan DomaCare - asiakastietojärjestelmää. - Otimme järjestelmän käyttöön reilu vuosi sitten, ja se on osoittautunut hyväksi valinnaksi, toteavat Pekola ja Tammilehto. DomaCare -asiakastietojärjestelmä on oululaisen Invian Oy:n kehittämä moderni ohjelmistoratkaisu sosiaalialan tarpeisiin. DomaCarella on yli käyttäjää kaikilta sosiaalialan sektoreilta. Invian Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Jussila kertoo vuonna 2005 alkunsa saaneen DomaCaren saavuttaneen vahvan aseman sosiaalialan ohjelmistomarkkinoilla. - Tärkein syy tähän on varmasti se, että olemme kehittäneet ohjelmistoa alusta asti yhteistyössä asiakkaidemme kanssa, eikä kehitystyö ole missään vaiheessa hidastunut. Päinvastoin, olemme lisääntyneen asiakasmäärämme ansiosta saaneet runsaasti positiivista palautetta ja monipuolisia kehitysideoita. Esimerkiksi kuluneen kesän aikana olemme integroineet DomaCaren seitsemään eri talousjärjestelmään, ja lisää tulee asiakkaidemme tarpeiden mukaan. Vastaava ohjaaja Kaisa Pekola ja talouspäällikkö Lea Tammilehto ELPY ry:n asialla. 15

16 Kehitystä asiakkaiden ehdoilla Jussila kertoo kiinnittäneensä kehitystyön alkuvaiheessa erityistä huomiota oikeanlaiseen lähestymistapaan Doma- Caren kehityksessä. - Ennen ensimmäistäkään koodiriviä tiedostimme, että hektisen hoitotyön avuksi kehitettävän järjestelmän tulee olla erityisen helppokäyttöinen ja selkeä, Ilkka Jussila kertoo. - Huomasimme myös, että toiminnallisesti toisiaan lähellä olevien hoitokotien ja palvelutalojen kirjaamiskäytännöt vaihtelivat suuresti. Päätimme siis tehdä ohjelmasta helposti erilaisiin toimintaympäristöihin mukautuvan, jotta erilaiset kirjaamistarpeet voidaan ottaa huomioon. DomaCaren asiakaskuntaan kuuluukin toimijoita niin vanhus-, vammais-, mielenterveys-, päihde- ja huumekuntoutus-, lasten- ja nuortensuojelun kuin kotihoidon sektoreilta. Pekola ja Tammilehto kertovat Jussilan kuvaileman kehitysideologian toimineen hyvin. - Olemme tyytyväisiä ohjelman tuomiin helpotuksiin ja siihen, että kaikki tiedot tallentuvat ainoastaan turvapalvelimelle, josta otetaan päivittäin automaattisesti varmuuskopiot. Ohjelmaa käytetään tietokoneelta suojatun internetyhteyden välityksellä. Meidän ei tarvitse enää huolehtia papereilla olevien asiakastietojen säilytyksestä, Lea Tammilehto sanoo. - Aluksi oli tärkeintä saada tiedonkulku toimimaan kaikille reaaliaikaisesti. Tämä on nyt tosi hyvin hallinnassa ohjelman avulla, sillä kaikki tieto on saatavilla nopeasti. Mitään asiaa ei tarvitse kirjoittaa kahteen kertaan, vaan kirjattu tieto menee juuri niihin paikkoihin, joissa sitä tarvitaan, Kaisa Pekola lisää. Monipuoliset mahdollisuudet Pekola toteaa DomaCaren sisältävän erinomaiset työkalut myös tiedonkulun tehostamiseen. Erityisesti hän mainitsee kalenterin, joka mahdollistaa päivä- ja viikkonäkymät, tiimien muodostamisen ja tehtävän ohjaamisen määrätylle resurssille. Pekolan mukaan ohjelmasta onkin löytynyt runsaasti hyödyllisiä ominaisuuksia. - Lähete on loistava, koska siinä on kaikki tarpeellinen tieto, kuten diagnoosit, lääkitykset, allergiat ja ruokavaliot automaattisesti yhdessä tulosteessa. Tärkeää on myös, että ohjelma on helppokäyttöinen ja looginen. Kaikki työntekijät ovatkin ottaneet sen omakseen, Pekola sanoo tyytyväisenä. Pekolan ja Tammilehdon mukaan ELPY ei ole vielä ehtinyt ottaa kaikkia ohjelman mahdollisuuksia käyttöön johtuen avaintyöntekijöiden vaihtumisesta. - Syksyn kuluessa aiomme hyödyntää ohjelmaa entistä laajemmin. Integroimme laskutuksen Novatalousjärjestelmään, ja aloitamme myös sähköisen hoitoilmoituksen käytön siten, että se on toiminnassa ensi vuoden alussa, kertovat Pekola ja Tammilehto. (HL) Senioriturva Yhteystiedot: Koskikatu 27 B 3 krs Rovaniemi Kankaantaankatu Nokia Pohjantie Espoo Tehokkaamman työn konsepti laadukasta senioriasumista tarjoaville Senioriturva tuo laatua ja mielekkyyttä hoitotyöhön tekniikan avulla luodaan hoitajille turvallisempi työympäristö hoitajille jää aikaa hoitoon ja huolenpitoon, kun turhat tarkastuskäynnit vähenevät turvallisuuden varmistaminen vähentää hoitajien stressiä Senioreille turvallinen ja laadukas elämä järjestelmä on räätälöitävissä asiakkaan tarpeen mukaan henkilön turvallisuutta valvotaan hienotunteisesti Tarvittaessa asukas saa nopean puheyhteyden hoitajaan Seniortekin kotisovellus järjestelmä asennetaan kotiympäristöön kotihoito säätää asukaskohtaisesti valvonnan tasoa ja hälytysrajoja toimipisteestään käsin kotihoito vastaanottaa hälytykset ennalta sovitun mukaisesti järjestelmä mm. hälyttää jos: asukas putoaa sängystä, on ollut liian kauan pois sängystä yöaikaan, kaatuu tai jos asunnossa ei ole liikuttu ennalta määriteltyyn aikarajaan mennessä Pasi Nurmela, Gsm: Sami Nurmela, Gsm: Kaarlo Aho, Gsm: SENIORTEK Seniortek ja Turvakolmio yhteistyöhön. Seniorturva saatavilla Turvakolmion kautta koko Suomessa. Käyttökokemuksia jo yli 500 dementiapaikasta Kotisovellus otettu käytöön Kysy lisää! 16

17 Kansainvälisyys Japanilaisdelegaatio tutustumassa Mediverkon hoivakoti Villa Andanteen. Mediverkon hoivamalli kiinnostaa myös Japanissa Mediverkon hoivakonsepti on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. FWBC Finland Oy toi joukon japanilaispäättäjiä tutustumaan hoivakoti Villa Andanteen Espooseen toukokuun alussa. Vierailun tarkoituksena oli esitellä suomalaista asiantuntemusta yksilölähtöisessä, kuntouttavassa hoivatyössä sekä ikäihmisille suunnattujen tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Ikääntyvälle väestölle tarkoitetut palvelukeskukset ovat saavuttaneet Japanissa suuren suosion. Maan väestön ikärakenteen nopea muutos on aiheuttanut haasteita ikäihmisten hyvinvointipalveluiden toteuttamiselle, ja ideoita on haettu FWBC Finland Oy:n markkinoimasta Finnish Wellbeing Center -konseptista. Japaniin onkin jo menestyksekkäästi rakennettu hyvinvointikeskuksia suomalaisten yritysten voimin. FWBC Finlandin toimitusjohtajan johdolla Villa Andanteen tuli vierailulle japanilaisseurue, jossa olivat mukana muun muassa sairaalakonsernin toimitusjohtaja, erityishoitokodin johtaja sekä kuntoutuskeskuksen johtaja. - Olemme iloisia ja ylpeitä siitä, että saimme esitellä hoivapalvelumalliamme sekä uusinta hoivakotiamme referenssinä suomalaisesta osaamisesta. Toimintamme perustuu ikäihmisten tarpeista lähtevään palveluiden kehittämiseen, ja uskomme, että myös ulkomaiset vieraamme hyötyivät kokemuksistamme, kertoo Mediverkko Hoivapalveluiden toimitusjohtaja Mark Roth. Villa Andanten johtaja Katriina Ronkaisen mukaan vieraat olivat hyvin tyytyväisiä vierailun antiin ja toivoivat voivansa tuoda myös jatkossa päättäjiä tutustumaan Mediverkon toimintaan. - Vieraamme kertoivat saaneensa paljon hyviä ideoita oman vanhustenhuoltonsa kehittämiseen. He pitävät suomalaista vanhustenhuoltoa esimerkkinään ja olivat erittäin kiinnostuneita annettavan hoivan sisällöstä, toteaa Ronkainen. Hän kertoo, että myös esteettömän ja huomattavan valoisan rakennuksen tekniset ratkaisut sekä tekniikan hyödyntäminen kiinnostivat japanilaisia paljon. Villa Andante avautui huhtikuussa ja on Mediverkon hoivapalveluiden lippulaiva, jolla toiminta on laajentunut kuntasektorilta myös kuluttaja-asiakkaisiin. Arkkitehti Tuomo Siitosen suunnittelemassa rakennuksessa on 45 ympärivuorokautisen hoivan palveluasumispaikkaa. Villa Andante on suunniteltu kuntouttavan hoivatyön lähtökohdista, ja se jakautuu kolmeen 15 asukkaan ryhmäkotiin. 17

18 Uutta tietoa D-vitamiinin puutteen vaikutuksista älyllisten toimintojen heikentymiseen Suojaa vatsasi! saatavana vain apteekista Vanhukset, joiden D-vitamiinipitoisuus on matala, kärsivät todennäköisemmin muistin, ajattelun ja oppimisen heikkenemisestä kuuden vuoden seurannan aikana kuin ikätoverit. Tulos paljastuu Archives of Internal Medicine -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. D-vitamiinin on tiedetty pitkään liittyvän luuston terveyteen, mutta viimeaikaisissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että D-vitamiinilla on osuutta myös muiden sairauksien, kuten diabeteksen, autoimmuunisairauksien sekä infektiosairauksien kehittymisessä. D-vitamiinin puute on yleistä ikääntyvillä ihmisillä. Italialaistutkijat kartoittivatkin etenevässä tutkimusasetelmassa, miten kehon D-vitamiinitilannetta parhaiten kuvaavan veren 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuus liittyi ikäihmisten kognitiivisiin eli älyllisiin toimintoihin. Tutkimuksessa seurattiin 860 yli 65-vuotiasta miestä ja naista kuuden vuoden ajan. Koehenkilöt osallistuivat tutkimuksen alussa sekä uudestaan kolmen ja kuuden vuoden päästä kognitiivisia taitoja kartoittaviin testeihin sekä terveydentilan kartoitukseen. D-vitamiinin puutoksesta kärsineillä eli niillä vanhuksilla, joiden 25-hydroksi-Dvitamiinipitoisuus oli alle 25 nmol/l, ilmeni seurannassa 60 prosenttia todennäköisemmin merkittävää kognitiivisten toimintojen heikkenemistä kuin ikätovereilla, joiden D-vitamiinipitoisuus oli optimaalinen. Yhteys pysyi merkittävänä senkin jälkeen, kun analyysissä otettiin huomioon tulosta mahdollisesti sekoittavia tekijöitä. Samassa lehdessä julkaistussa pääkirjoituksessa korostetaan, että D-vitamiinin vaikutuksia kartoittaneiden seurantatutkimusten rinnalle tarvitaan nyt satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia selvittämään D-vitamiinin hyötyjä sekä kartoittamaan mahdollisia haittavaikutuksia. (Uutispalvelu Duodecim) 18

19 eduskunta Jokainen ihminen on hoidon arvoinen Olin toukokuun lopulla Tampereen Koukkuniemen vanhainkodissa työskentelemässä päivän, kun olin vastannut Superin haasteeseen lähteä mukaan tutustumaan perus- ja lähihoitajan työhön. Syötin, pesin ja vaihdoin vaippoja senioreille. Vaikka isä-vainaani oli geriatrisessa vanhainkodissa alzheimerinsa vuoksi, siitä huolimatta hoitotyön raskaus ja haasteellisuus havahduttivat. Hoitajien kunnioitus nousi silmissäni entisestään. Vaatii mm. aikamoisia hevosmiehen voimia nostella ihmisiä kaiket päivät. Kotihoitokin on tullut tutuksi äitini kautta. Kaksi kertaa päivässä arkisin häntä käydään katsomassa kotona Kiimingissä, ja hänelle tuodaan ruoka päivittäin. Se on hienoa, kun voi asua omassa kodissaan, jossa viihtyy, mahdollisimman pitkään. Ongelmana on tietysti yksinäisyys, vaikka seurakunnalta ihmisiä käykin katsomassa. Itse pyrin järjestämään reissun kerran kuukaudessa kotiseudulle. Silloin käymme isäni haudalla ja hoidamme pankki- ym. asioita. Kuitenkin äitini on jo 84-vuotias. Hänen kuntonsa on pikku hiljaa heikentynyt puheen ja muistin osalta. Olemmekin kehottaneet, että hän ottaisi pidempiä intervallihoitojaksoja, kun syksy pimenee. Sitten taas kun päivät pitenevät, hän palaisi omaan mökkiinsä palvelukodista. Palvelu on ollut tähän asti erittäin hyvää. Kysyn vaan, säilyykö palvelutaso yhtä hyvänä, jos kaavailtu suurkuntaliitos toteutuu Oulun seudulla. Esimerkkejä löytyy toisaalta huonontumisesta. Pienikin kunta voi hoitaa hyvin asiansa. Yksinäisyyden vähentäminen edellyttää myönteistä suhtautumista toisiin ihmisiin Kansanedustaja Mikko Alatalo Veikko Lavia mukaillen: jokainen ihminen on hoidon arvoinen. Lavi kysyi myös, mistä löydät sä ystävän? Vuodeosastolla monen vanhuksen viimeinen ystävä on hoitaja. Hän on se, joka pitää kädestä kiinni ja antaa yksilöllistä hoitoa. Vanhusten yksinäisyyden vähentäminen edellyttää meiltä kaikilta nykyistä myönteisempää suhtautumista toisiin ihmisiin. Ikääntyvien määrä kasvaa huimaa vauhtia, ja yhä suurempi osa kuntien menoista muodostuu seniorien hoivapalveluista. Kunnilla on vastuu vanhuspalveluiden järjestämisestä: ne voivat joko tuottaa palvelut itse tai ulkoistaa ja kilpailuttaa hoidon. Mikäli kotihoitoa tai kodinomaista hoitoa lisättäisiin, kustannuksissa voitaisiin säästää satoja miljoonia euroja, ja ikäihmisetkin olisivat tyytyväisempiä elämäänsä. Vanhustenhoito on Suomessa liian sairauskeskeistä, vaikka vanhuus ei olekaan sairaus. Tähän liittyy runsas lääkkeiden käyttö ja elämän sisällön köyhtyminen. Sairauskeskeisyyden takia laitospaikkoihin ovat pitkät jonot. Suomi on ainoita Euroopan maita, joissa merkittävä osa ikääntyneistä viettää viimeiset vuotensa sairaalan vuodeosastolla. Pitkäaikainen vuoteessa makuuttaminen rapauttaa kuntoa ja heikentää elämänlaatua. Kaikissa kunnissa ei ole panostettu riittävästi kuntouttavaan toimintaan, jolla ylläpidetään kotona ja palveluasunnoissa asuvien ikäihmisten toimintakykyä. Kuntoutuksella päästään merkittäviin tuloksiin jopa yli 80-vuotiailla. Tehokkaalla kuntoutuksella ennalta ehkäistään myös, ettei vanhus joudu kalliille laitospaikoille. Toivon, että ensi vuonna eduskuntaan tuleva vanhuspalvelulaki puuttuu tähänkin epäkohtaan. Kun kunnat kilpailuttavat palvelujaan, yleensä hinta ratkaisee. Vain 20 prosentissa päätöksistä laatu on tärkein tekijä. Kuntatalouden ahdinko korostaa entisestään hinnan merkitystä laadun kustannuksella. Kuntien tulisi kilpailuttaa seniorikansalaisten hoivapalvelut niin, että laatu olisi vähintään yhtä tärkeä kriteeri kuin hintakin. On tajuttava, ettei halvin voi olla samalla laadukkain. Ajan myötä se voi jopa osoittautua kalleimmaksi. Suurin osa kunnista ei yksinkertaisesti osaa ostaa laatua. Vanhustenhoidon ja kopiokoneiden ostamista ei saa laittaa samalle viivalle. Kun yksityisen yrityksen palvelun laatua selvitetään, olisi otettava huomioon, kuinka vakavarainen yritys on kyseessä, miten sitä johdetaan ja kuinka paljon se itse panostaa laatuun. Toisaalta olisi hyvä tietää, millaista asiakaspalautetta se on saanut aiemmin ja millainen on sen henkilöstön pätevyys ja työhyvinvointi. Vanhuusväestön palvelujen laatusuositukset korostavat kotona asumista ja omaishoidon merkitystä. Omaishoidon ja omaishoitajien määrää on kuitenkin vaikea lisätä, kun työvoimapula houkuttelee ihmisiä taloudellisesti kannattavampaan työhön. Kotona asuminen edellyttäisi riittävää omaishoidon tukea ja nykyistä kattavampia kotipalveluja. Tarvitaan myös teknisiä ratkaisuja, jotka ottavat paremmin huomioon kotona asumisen haasteet ikäihmiselle. Vanhustenhoidon tulevaisuus näyttää paikoin jopa pelottavalle. Vanhan ihmisen näkökulmasta epävarmuus hyvän hoidon saamisesta tuottaa turvattomuutta ja huolta. Kunnallisella ja valtakunnallisella päätöksenteolla on huolehdittava, että avuttomat saavat apua. He ovat edelleenkin valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Mikko Alatalo kansanedustaja (kesk.) Tampere 19

20 Kätketyt äänet Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastaista kansainvälistä kampanjapäivää vietettiin Suomessa vietettiin ikääntyviin kohdistuvan väkivallan vastaista kansainvälistä kampanjapäivää teemalla KÄTKETYT ÄÄNET. Aiheen tiimoilta Suomen yhteistyöryhmä järjesti Helsingissä Esplanadin lavalla konsertin ja kampanjatilaisuuden. Väkivallalla ja kaltoinkohtelulla tarkoitetaan tekoa tai tekemättä jättämistä, joka aiheuttaa iäkkäälle ihmiselle tarpeetonta kärsimystä, uhkaa hänen terveyttään, loukkaa hänen ihmisoikeuttaan tai vaarantaa hänen hyvinvointinsa. - Ikääntyviin kohdistuva väkivalta on suurelta osin piiloon jäävää rikollisuutta. Poliisin suorittamia perheväkivaltaa sisältäviä kotihälytyksiä oli viime vuonna , ja näiden yhteydessä oli merkkejä vanhuksiin kohdistuvasta väkivallasta. Esille tulee esimerkiksi tapauksia, joissa kotona asuvat aikuiset lapset uhkailevat ja kiristävät vanhempiaan saadakseen rahaa päihteiden käyttöön, kertoo asessori Mikko Lampikoski, joka toimi viimeksi sisäasiainministeriön poliisiosastolla erityisasiantuntijana vastuualueenaan väkivallan vähentäminen ja siihen liittyvä yhteistoiminta eri tahojen kanssa. - Vanhuksiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ pitäisi yhä enemmän kokea positiiviseksi toiminnaksi jo siitäkin syystä, että väkivallan hoitaminen on yhteiskunnalle kallista. Puhumattakaan rikoksen kohteeksi joutuneelle koituvista haitoista, joita ei voida rahassa arvioida, Lampikoski jatkaa. Kansainvälistä kampanjapäivää vietettiin nyt viidettä kertaa International Network for the Prevention of Elder Abuse (INPEA) aloitteesta. Kampanjapäivän aikana järjestettiin eri puolilla maailmaa tapahtumia, joiden tarkoituksena on nostaa ikääntyviin kohdistuva väkivalta ja sen ehkäisy huomion keskipisteeksi. Suomessa järjestettävässä tilaisuudessa kuultiin Esplanadin lavalla musiikin ohella poliisin, tutkijan sekä järjestöjen edustajien puheenvuoroja vanhuksiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen ehkäisemisestä. Tapahtuman järjesti Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry yhteistyössä Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian, Kirkkohallituksen, Poliisin, Svenska pensionärsförbundet rf:n, Suomen perus- ja lähihoitajien liitto SuPer ry:n ja Vanhustyön keskusliitto ry:n kanssa. Tilaisuuden järjestämiseen on saatu avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Lisää INPEA:n toiminnasta ja kampanjatapahtumista maailmanlaajuisesti: DomaCare ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄ Olimme käyttäneet toisen tarjoajan tuotetta päivittäisessä hoitotyön dokumentoinnissa jo usean vuoden ajan. Sitten tutustuimme DomaCareen. Se oli erittäin helppokäyttöinen ja monipuolinen, mutta ennen kaikkea meidän näköisemme ja olen iloinen voidessani suositella sitä muillekin alan toimijoille. Lisäksi Invianin asiakaspalvelu on nopeaa ja mutkatonta, joten silläkin tavalla meillä on tyytyväinen olo täällä Lappeenrannassa. - Seija Marttila, toimitusjohtaja Lappeenrannan Palvelukoti Kenelle? - Vanhustyö - Vammaistyö - Mielenterveystyö - Lasten- ja nuortensuojelu - Päihde- ja huumekuntoutus - Ympärivuorokautinen palveluasuminen - Tilapäisasuminen - Kotihoito Mitä? - Asiakastietojen dokumentointi ja sähköinen kirjaaminen - Laskutus - Tilastointi ja yhteenvetoraportit - Tiedonkulun tehostaminen - Tehokas tietoturva - Helppokäyttöinen - Verkkokäyttöinen DomaCarella on jo tuhansia käyttäjiä! 20

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanien määrä Heitä on elossa tällä hetkellä 24 000. Vuonna 2017 heitä on jäljellä vielä 17 000. Veteraaneja Vuosi Sotiemme Veteraanit

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms)

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KOKEMUSARVIOINTI JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Vöyri 8.9.2009 Anne-Marita Ruuska, Kaisa Saavalainen ja Markku Salo Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) TAUSTAA: YaY-hanke: asukkaat

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon

Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon lakimies Seppo Savolainen 10.5.2012 Jyväskylä Käsitteet sotainvalidi ja veteraani sotainvalidi on henkilö, jolla on Valtiokonttorin

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Paula Lappi 25.9.2012 Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Elektroninen lääkeannostelija - lääkekello Lääkekello: Lääkelokerikot 14 tai 28 ottokertaa: = ohjelmoitava dosetti, jonka kansialuetta

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Kela lääketutkimuksen rahoittajana

Kela lääketutkimuksen rahoittajana Kela lääketutkimuksen rahoittajana Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Jaana Martikainen Kelan tutkimusosasto Kela rahoittaa lääkkeisiin liittyvää tutkimusta Kelan tutkimusosaston omana

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot