DeviSol. Hoivapalvelut. NO 4 elo-syyskuu Annu Haho: Hoivan olemus s. 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DeviSol. Hoivapalvelut. NO 4 elo-syyskuu 2010. Annu Haho: Hoivan olemus s. 7"

Transkriptio

1 Hoivapalvelut Terveyspalvelut nro 6 NO 4 elo-syyskuu 2010 Annu Haho: Hoivan olemus s. 7 Ulla Tuominen, Ismo Linnosmaa ja Hennamari Mikkola: Terveystaloustieteen kongressi Helsingissä s. 11 Mikko Alatalo: Jokainen ihminen on hoidon arvoinen s. 19 Jaakko Erkkilä: Musiikkiterapia s. 21 kansainvälisyyttä Yhteinen kieli löytyy tekemisen kautta s. 33 DeviSol D-vitamiinin suositeltava saanti * LAPSET 0 2 vuotta 10 mikrog/vrk 3 9 vuotta 7,5 mikrog/vrk NUORET JA AIKUISET vuotta 7,5 mikrog/vrk raskaana olevat sekä imettävät 10 mikrog/vrk yli 60-vuotiaat 20 mikrog/vrk**

2 FASTROI HILKKA SÄÄSTÄÄ JA TUKEE JOHTAMISTA Nykyaikainen työväline; FastROI HILKKA hoivaalan toiminnanohjaukseen. HILKKA on suunniteltu vanhusten, lasten, nuorten, psyykkisessä ja päihdekuntoutuksessa olevien sekä kehitysvammaisten asumispalvelu ja hoitoyksiköiden tarpeisiin. HILKAN avulla pidät päivittäisessä hoitotyössä tarvittavat asiakastiedot ajan tasalla. Tiedot ovat vain hoitoon osallistuvien henkilöiden saatavilla, sillä HILKKA noudattaa tietoturvalain vaatimuksia. HILKASTA LÖYDÄT MM: Asiakkaan perustiedot, ja sopimukset Terveys-, lääkitys ja SH-lähetetiedot Päivittäiset huomiot ja niiden raportointi Hoito ja palvelusuunnitelmat Toimintakykyarviot Fysiologiset mittaukset Kalenteritoiminnot ja ajanvaraus Ohjelmisto on mahdollisuus saada 1. palveluna, joilla asiakas käyttää HILKKAA varmenteilla suojatun Internet-yhteyden kautta. 2. asennuksena asiakkaan omalle tietokoneelle tai palvelimelle. HILKAN LISÄPALVELUT: Laskutus Työvuorosuunnittelu Kotihoito (mobiili) KIINNOSTUITKO? OTA YHTEYS! FastROI Oy Länsikatu JOENSUU p

3 Pääkirjoitus Heikki Lantto Lakimuutokset lisäisivät vanhusten tahdon huomioon ottamista Vireillä on kaksi lakiuudistusta, jotka oleellisesti parantaisivat vanhusten asemaa perustavaa laatua olevissa asioissa. Toinen näistä on lainmuutos, joka antaa laitoksissa asuville vanhuksille mahdollisuuden muuttaa toiseen kuntaan, esimerkiksi lastensa lähelle. Suomessa on tuhansia vanhuksia, jotka eivät pääse muuttamaan lastensa lähelle, koska kunnan ei ole pakko ottaa vastaan ihmistä, joka tarvitsee pitkäaikaishoitoa. Joidenkin vanhusten omaiset ovat onnistuneet neuvottelemaan sopimuksen, jolla vanhuksen entinen kotikunta maksaa uudelle kotikunnalle sen summan, jonka vanhuksen hoito entisessä kunnassa maksaisi. Järjestelyyn ovat suostuneet vain harvat kunnat. Lainmuutoksessa painottuu inhimillinen näkökulma, ei niinkään se, että hoito olisi parempaa toisessa kunnassa. Tärkeintä on, että vanhus saa hoitoa siellä, missä hän itse sitä haluaa. Tämä mahdollistaa myös olemisen lähellä lapsia. Toinen lakiehdotus tekisi nykyistä helpommaksi myöntää oleskelulupa täysi-ikäisen Suomen kansalaisen ulkomaalaiselle vanhemmalle, jos tämä tarvitsee Suomessa asuvan omaisensa hoivaa ja huolenpitoa runsaasti. Toivottavasti ulkomaalaislain muutoksesta päätetään nopeasti, jotta tulevaisuudessa vältytään sellaisilta epäinhimillisyyksiltä, joita egyptiläinen ja venäläinen isoäiti ovat tämän vuoden aikana joutuneet kokemaan. Edelleen ratkaisua vailla oleva ongelma liittyy siihen, että nykyisessä hoitokäytännössä arvioidaan hoidontarve kunkin yksilön kohdalla erikseen, ja ratkaisut tehdään yksilöllisesti myös vanhusten kohdalla. Tällöin yhdessä vanhenneet mutta eritasoisen hoidon tarpeessa olevat avioparit erotetaan toisistaan vastoin heidän tahtoaan. Tämä tapahtuu juuri silloin, kun kumppanin läheisyyttä tarvitaan kaikkein eniten elämän loppuvuosina. Ja kun toisellekin koittaa aika siirtyä laitoshoitoon, hänet sijoitetaankin aivan muualle kuin puolisonsa. Nyt luomme pohjaa myös tulevaisuuden vanhusten hoidolle, ja päätöksillä joita nyt teemme, on merkitystä myös sitten, kun itse olemme laitoshoidon tarpeessa. 3

4 Aatoksia Pekka Vuoria Miten Miten sitä sitä työn työn Miten sitä laatua laatua työn muka muka laatua muka mitataan? mitataan? mitataan? Kysy meiltä. Kysy meiltä. Kysy meiltä. Laatujärjestelmä on tehokas työkalu Laatujärjestelmä on Laatujärjestelmä organisaation tehokas työkalu toiminnan on tehokas tehostamiseksi työkalu organisaation toiminnan organisaation ja kehittämiseksi. tehostamiseksi toiminnan Se ohjaa tehostamiseksi kohti haluttua ja kehittämiseksi. Se ja päämäärää. kehittämiseksi. ohjaa kohti Laatujärjestelmän haluttua Se ohjaa kohti rakentamiseen ja toteuttamiseen Laatujärjestelmän rakenta- osallistuu rakenta- koko haluttua päämäärää. Laatujärjestelmän päämäärää. miseen ja toteuttamiseen henkilöstö. osallistuu ja toteuttamiseen koko osallistuu koko henkilöstö. henkilöstö. PALVELUALOILLE SOVELTUVA PALVELUALOILLE PALVELUALOILLE LAATUJÄRJESTELMÄ SOVELTUVA SOVELTUVA ISO 9001: LAATUJÄRJESTELMÄ LAATUJÄRJESTELMÄ ISO 9001:2000 ISO 9001:2000 määrittelee ja vakiinnuttaa yhteisen määrittelee ja vakiinnuttaa määrittelee toimintamallin yhteisen ja vakiinnuttaa koko organisaatiolle yhteisen toimintamallin koko parantaa toimintamallin organisaatiolle organisaation koko organisaatiolle eri osastojen parantaa organisaation parantaa yhteistoimintaa eri osastojen organisaation ja palvelun eri osastojen laatutasoa yhteistoimintaa ja palvelun tehostaa yhteistoimintaa laatutasoa sisäistä ja tiedonkulkua palvelun laatutasoa ja tehostaa sisäistä tiedonkulkua tehostaa henkilöstön sisäistä ja sitoutuneisuutta tiedonkulkua ja henkilöstön sitoutuneisuutta selkeyttää henkilöstön sekä sitoutuneisuutta johdon että työntekijöiden että vastuut työnteki- sekä ja johdon velvollisuudet. että työnteki- selkeyttää sekä johdon selkeyttää jöiden vastuut ja velvollisuudet. jöiden vastuut ja velvollisuudet. Inspecta Sertifiointi Oy:n tekemä arviointi Inspecta Sertifiointi Inspecta ja Oy:n sertifiointi tekemä Sertifiointi varmistavat arviointi Oy:n vaatimukset tekemä arviointi ja sertifiointi varmistavat ja täyttävän sertifiointi vaatimukset laatujärjestelmän, varmistavat vaatimukset jonka avulla täyttävän laatujärjestelmän, täyttävän yritys pystyy jonka laatujärjestelmän, ylläpitämään avulla tavoiteltua jonka avulla yritys pystyy ylläpitämään yritys laatutasoa. pystyy tavoiteltua ylläpitämään tavoiteltua laatutasoa. laatutasoa. Ota meihin yhteyttä! Ota meihin yhteyttä! Ota Hannele meihin Kukkola, yhteyttä! toimialavastaava Hannele Kukkola, (sosiaali- toimialavastaava Hannele (terveydenhuolto) Kukkola, ja terveydenhuolto) puh. toimialavastaava (terveydenhuolto) puh. (terveydenhuolto) puh Inspecta Sertifiointi Oy, Miestentie 3, Inspecta Espoo, Sertifiointi Inspecta Sertifiointi Oy, Miestentie 3, Oy, Miestentie 3, Espoo, Espoo, Mitä tehdä vanhoille... on julkisessa keskustelussa esillä. Olisi keskusteltava siitä, mitä tehdä vanhoilla. Vain ahkeroimalla koko yhteiskunnan kaikkia voimavaroja käyttäen voidaan selviytyä. Kulutamme enemmän kuin tuotamme. Elämme lainan varassa. Se ei voi jatkua. Laajalti arvellaan, että 63-vuotiaana ihmisen työkyky häviää. Se ei ole totta. Vanhoilla on kaksi merkittävää tehtävää, isovanhemmuus sekä työkokemuksen viisaus ja ymmärrys. x x x Henkisten häiriöiden syynä ovat geneettiset tekijät ja ihmissuhteiden häiriöt. Nykyoloissa ovat useimmiten molemmat vanhemmat töissä, ja he tulevat kotiin illansuussa uupuneina. Ei heillä ole aikaa ja voimia kuunnella lapsiaan. Lapsi tarvitsee luotettavan ja hyväksyvän vanhemman. Tilaisuus avautuu isovanhemmalle, jos vanhemmat eivät ehdi tai ymmärrä velvollisuuttaan lasta kohtaan. Jokainen on yllytyshullu. Jos lapselle sanotaan, että olet hyvä, niin hänestä tuleekin hyvä. x x x Vanhoilla on myös ymmärrystä ja tietoa kaikista ammateista. Kirjoittajalle läheisin on lääkärin työ, esimerkiksi suuren päivystyspoliklinikan vastuulääkärin työ. Siellä täysin kokematon lääkäri on yksinään ilman apua, ja virheiden määrä saattaa moninkertaistua ja varsinkin palvelun sujuvuus suuresti kärsiä. Jos käytettävissä on puhelimella paikallekin kutsuttava kokenut seniorilääkäri, asia kirkastuu, ja sekä lääkäri mutta varsinkin potilas hyötyvät kokemusperäisestä tiedosta. Ohjaajana toimiva lääkäri kenties saa pienen palkkion, monessa tapauksessa aika vähäisenkin eläkkeensä lisäksi, ja kokemuksen hyväksi käyttävä järjestelmä saa suuren hyödyn ja toiminnan sujuvuuden. Kokenut ymmärtävä vanha lääkäri, maisteri, kirvesmies, kirjanpitäjä. Tällaista osaamista on yhteisön kaikilla aloilla. Vanhat ovat yhteisön käyttämätön työvoimareservi. Kirjoittaja on professori, LKT, FT ja toiminut radiologian ylilääkärinä OYS:ssa 4

5 Tässä numerossa: Pääkirjoitus Heikki Lantto: Lakimuutokset lisäisivät vanhusten tahdon huomioon ottamista Aatoksia Pekka Vuoria: Mitä tehdä vanhoille Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: Sotainvalidien Veljesliiton ainutlaatuista toimintaa... 6 hoivan olemus Annu Haho: Olemustiedosta käytännön työn ymmärtämiseen... 7 Kolumni Jorma Back: Paarmat Taloustiedettä tarvitaan lääkemenojen hillintään ja sosiaalipalvelujen arviointiin tietojärjestelmät Espoon Lähimmäispalveluyhdistys Hoitotyötä nykyaikaisesti kansainvälisyys Mediverkon hoivamalli kiinnostaa myös Japanissa Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastaista kansainvälistä kampanjapäivää vietettiin musiikkiterapia Jaakko Erkkilä: Musiikkiterapia suomalaisen hoidon ja kuntoutuksen kentässä kirjat Maarit Huovinen: Opiksi ja avuksi tietoa ja virikkeitä Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: Omaishoitajuus veteraaniperheissä sairaudet Kari Lounamo: Ripulitautien torjunta kirkon ikkuna Irene Nummela: Visio vanhenemisesta kansainvälisyys Arkiluovuutta kansainvälisestä yhteistyöstä Lattian tasolta Kari Häkkinen: Ovathan ne tähänkin asti hoitaneet laatujärjestelmät Laatu kulkee arjessa eduskunta Mikko Alatalo: Jokainen ihminen on hoidon arvoinen sairaudet Eturauhaspotilaille helpotusta laserhoidolla Hoivapalvelut 2. vuosikerta Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p Virmantie 7, Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Vuosikerta 30 e, kestotilaus 25 e Kustantaja: Privat-Medi Oy Seuraava nro 5/10: ilmestyy Ilmoitusaineisto viim osoitteella: Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: KTMP Mustasaari 5

6 Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos Sotainvalidien Veljesliiton ainutlaatuista toimintaa Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin Järjestö viettää siis juuri nyt 70-vuotisjuhlaansa. Liitto perustettiin sotainvalidien ja heidän puolisoidensa yhteiseksi vapaaehtoiseksi huolto-, etu- ja veljesjärjestöksi. Viime sodissamme vammautuneista noin sotainvalidista on elossa noin Sotavammaisten keski-ikä on 87 vuotta. Sotainvalideja arvioidaan olevan vuonna 2015 noin Tällä hetkellä liitto panostaa erityisesti sotainvalidien ja puolisojäsentensä arjessa selviytymisen tukemiseen ja asuntojen korjaukseen. Ikääntyvät sotainvalidit tarvitsevat myös muuta tukea. Sotainvalidien avustajatoiminta on Sotainvalidien Veljesliiton tärkein projekti. Palveluun kuuluu päivittäiseen kodinhoitoon liittyviä tehtäviä, piha- ja ulkotöitä sekä asiointia. Sosiaalinen vuorovaikutus on oleellinen osa palvelun sisältöä. Avustajatoiminnalla työllistetään yli 300 pitkäaikaistyötöntä. Näiden palveluiden piirissä on noin sotainvalidia, sotainvalidin puolisoa ja leskeä. Veljesliiton perustamat hoito- ja kuntoutuslaitokset ovat kansainvälisestikin harvinaisia Liitto on jäsenyhdistystensä kanssa perustanut jo 1940-luvulta lähtien hoito- ja kuntoutuslaitoksia. Tämä on myös kansainvälisesti ainutlaatuista. Näitä hoito- ja kuntoutuslaitoksia on lisääntyneen hoidon tarpeen sekä alalla tapahtuneen kehityksen mukaisesti uudistettu ja laajennettu. Niissä ja sotainvalidien hoito- ja kuntoutussairaaloissa on yli hoitoja kuntoutuspaikkaa. Hoitopaikoista osa on myös muiden kuin sotainvalidien käytössä. (Lähde: Sotainvalidien Veljesliiton www-sivut 2010). Kunnan järjestämät avopalvelut ovat maksuttomia vähintään 20 Kirjoittaja on KTM, terveydenhuollon asiantuntija Kuva: MarinaAurora.com prosentin sotainvalideille. Vähintään 25 prosentin sotainvalidilla on mahdollisuus päästä Valtiokonttorin kustantamaan laitoshoitoon tai jaksottaiseen laitoshoitoon. Jaksottaista laitoshoitoa voidaan tietyin edellytyksin korvata myös 20 prosentin sotainvalideille. Laitoshoitoa annetaan pääsääntöisesti yllä mainituissa sotainvalidien erityislaitoksissa, joista tunnetuimpia ovat Kaunialan sairaala ja Kyyhkylän kuntoutussairaala sekä useat edelleen vireästi toimivat veljeskodit eri puolilla Suomea. Näissä erityislaitoksissa annetaan, niin ikään Valtiokonttorin kustantamana, laitos- ja avokuntoutusta myös sotainvalidien aviopuolisoille ja leskille sekä veteraanikuntoutusta sotaveteraaneille. Sotainvalidien Veljesliitto jäsenjärjestöineen on myös huolehtinut näiden erityislaitosten ja niiden korkealaatuisen kokemuksen ja osaamisen jatkuvuudesta siten, että laitosten toimintaa ollaan asteittain siirtämässä myös muiden kuntoutusta, hoivaa ja hyvinvointipalveluja tarvitsevien asiakasryhmien käyttöön. Näin myös varmistetaan, että sotainvalidien ja sotaveteraanien hoito taataan loppuun asti parhaalla mahdollisella tavalla, voimavaroja säästämättä. Sotainvalidien Veljesliittoa on koko historiansa ajan johdettu pyyteettömästi ja rohkeasti, tärkeimpänä päämääränä jäsenistön hyvinvoinnista huolehtiminen. Marsalkka Mannerheim kutsuttiin Sotainvalidien Veljesliiton perustamiskokouksessa 70 vuotta sitten liiton kunniapuheenjohtajaksi ja pitämässään puheessaan hän totesi muun muassa: "Tietäkää kuitenkin, että teissä itsessänne, sisimmässänne asuu se voima, joka auttaa teitä eteenpäin, että te ette ilman omakohtaista voimakasta halua ja yrittämistä pääse tulokseen edes suurenkaan ulkoa tulleen tuen varassa." 6

7 Hoivan olemus Olemustiedosta käytännön työn ymmärtämiseen Mitä olemus on? Voiko olemuksesta tehdä havaintoja? Onko olemuksen ymmärtämisellä merkitystä käytännöllisessä hoiva- ja hoitotyössä? Tarkastelen tässä artikkelissa hoivan ja hoitamisen olemusta, mikä tarkoittaa palaamista niiden filosofisille alkujuurille. Käsittelen aihetta tarkemmin väitöskirjassani (2006) Hoitamisen olemus. Hoitotyön historiasta, teoriasta ja tulkinnasta hoitamista kuvaaviin teoreettisiin väittämiin. Heti aluksi voisi jo todeta, että olemustieto yhdistää hoitamisen ja hoivaamisen käsitteet: niillä on yhteinen olemus. Niinpä käytän tekstissä pelkästään hoitamisen käsitettä, tarkoittaen sillä myös hoivaamista. Hoitamisen perusolemus eettisyys Hoitotyötä tai hoivatyötä voidaan tehdä teknisesti taitavasti ja laillisesti oikein, ilman, että se sisältää hoitamista ja hoivaamista. Tällaisessa tapauksessa ohjelmoitu kone suoriutuu yhtä lailla samasta työstä tai hevonen ja ovenvartija, kuten Nightingale totesi taannoin. Työ suorittaminen sinänsä ja sen tavoitteellinen loppuun saattaminen eivät olekaan hoitamisessa sen ydintä. Keskeisintä on siinä mukana olevien ihmisten vastavuoroisuus, inhimillinen kohtaaminen. Se vaikuttaa paranemiseen, mielen piristymiseen ja vireyteen, luo arvokkuuden tunnetta ja vapauttaa sisäisiä voimavaroja. Se mahdollistaa mukana oleville ihmisille tunteen pärjäämisestä, vastuun ottamisesta, välittämisestä, huolehtimisesta ja kaiken kaikkiaan inhimillisyydestä. Asiakas pääsee tuntemaan levollisuutta ja luottamusta. Kone ei voi tarjota inhimillistä kosketusta, myötäelämistä tai ymmärtämystä. Mitä hoitamisessa eettisyys, jolle asetetaan näin valtavat inhimilliset odotukset, sitten on ja voiko siitä tehdä havaintoja, kuten esimerkiksi iv-kanyylin laittamisesta tai katetroimisesta? Eettisyyttä ei voi kädestä pitäen opettaa, kuten katetroimista. Siitä ei voi luoda työmenetelmiä tai konkreettisia sääntöjä, jotka pätisivät tilanteessa kuin tilanteessa. Eettisyydestä voi silti saada kokemuksellista tietoa ja sitä voi ymmärtää. Ymmärtäminen on tiedostamista. Sen taustalla ovat tieto (esim. hoitotilanteesta ja menetelmistä tai asiakkaasta), itsetuntemus, havaitsemisen ja tulkitsemisen taito sekä kyky asettautua hoitamiseen ja dialogiin. Eettisyys on inhimillistä hoitamisen taitoa, rakkautta ja sellaista toimintaa, jossa ihmisen olemuksen, ihmisyyden huomioiminen tulee esiin läpinäkyvästi. Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että eettisyys ei ilmene pelkästään juhlapuheissa tai normeissa ja säännöissä, vaan se on arkipäivää. Eettisyys toteutuu siis hoiva- ja hoitotyön auttamismenetelmissä, ohjauksessa ja opetuksessa, yhteistyössä muiden asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa, johtamisessa, tutkimustyössä samoin kuin myös kliinisessä työssä. Eettisyys kuuluu hoitamisen olemuksen ytimeen. Eettisyyttä voidaan määritellä tarkemmin merkityslähtöisyyden, tietoisuuden ja toiminnan näkökulmista. Lähtökohtana on kuitenkin hoitamaan asettautuminen Lähtökohtana hoitamaan asettautuminen Eettisesti toteutuva hoitaminen edellyttää hoitajalta asettautumista hoitamiseen. Se tarkoitta sitä, että hoitaja tahtoo tehdä työtään ja suoriutua siitä mahdollisimman hyvin. Käsitys hyvästä vaihtelee, mikä johtaa usein ristiriitoihin. Myönteinen perusasenne antaa kuitenkin mahdollisuuden ratkaista sen, mikä kulloinkin on hyvä. Se edellyttää tietoa mm. työn arvoista, tavoitteista ja merkityksestä, menetelmistä, asiakkaasta ja hoitajasta itsestä hänen arvomaailmastaan ja maailmankatsomuksestaan. Hoitamaan asettautumisen perustana ovat vapaus, läsnäolo ja kyky toisen preferenssien omaksumiseen. Se on tietoista tahtomista sellaiseen hoitamiseen, joka tuottaa hyvää. Vapaus tarkoittaa sitä, että hoitamisen ilmapiiri on vapaa ja sitä, että hoitaja kykenee itsenäiseen toimintaan, jonka mahdollistavat ammattitaito sekä siihen liittyvä kokemus ja itseluottamus. Toimintaa eivät ohjaa ulkonaiset pakotteet, kuten kiire, säännöt tai valvonta. Lyhytkin hetki asiakkaan kanssa voi olla laadukas, kun siinä on mukana eettisyys. Läsnäolo merkitsee kykyä havaita tekijöitä hoitotapahtumassa ja asiakkaan tilassa, kuten tunteita, toiveita, kivun aistimuksia ja muita ilmiöitä. Se on sen myötä taitoa toisen preferenssien omaksumiseen eli kykyä asettaa asiat sellaiseen järjestykseen kuin toinenkin ihminen ne asettaisi. Toisen ihmisen hyvä on toiminnassa etusijalla. Eettisyys merkityslähtöisyyttä Sarvimäki & Stenbock-Hult (2009, 13) esittävät perustavanlaatuisen kysymyksen: tarvitsemmeko hoitotyötä? He kysyvät, mikä tekee siitä merkityksellisen. Onko syynä se, että se tarjoaa monelle säännöllisen toimeentulon, itsensä toteuttamisen ja toisten ihmisten auttamisen mahdollisuuden vai onko se ammatti muiden joukossa ja työskentelemisen tapa. He korostavat hoitotyön moraalista merkitystä, sitä, että on oikein huolehtia muista ja auttaa toisia ihmisiä. Eettisten arvojen toteuttaminen antaa hoitotyölle sen oleellisimman merkityksen, muiden merkityksien, kuten taloudellisten, tieteellisten ja esteettisten arvojen, lisäksi. Merkityslähtöisyys osana eettisyyttä ilmaisee ihmisen toiminnassa a) arvoja ja asenteita, b) annettuja merkityksiä ja c) olemassa olon tapaa. Lähtökohtaisesti siinä kysytään todellisuuden ja 7

8 tietoisuuden käsityksille annettuja merkityksiä. Tunteet, odotukset ja tavoitteet kuvaavat muun muassa ilmiöille annettuja merkityksiä. Hoiva- ja hoitotyössä on tärkeää niiden havaitseminen ja tunnistaminen, ymmärtäminen, täsmentäminen, huomioiminen ja jakaminen. Kaiken kaikkiaan merkityslähtöisyydessä arvot ja asenteet kertovat siitä, mikä koetaan merkitykselliseksi, sitä pidetään myös arvokkaana ja tavoiteltavana. Annetut merkitykset sisältävät ilmiöille (esim. hyvin tehdylle työlle tai ystävällisyydelle) annettuja syitä, lähtökohtia, tarpeita ja merkityssuhteita. Olemassaolon tapaa voi jokainen hahmottaa myös ihmiskäsityksen välityksellä. Hoitamisen merkityslähtöisyyden taustat ovat usein tiedostamattomia. Mitä enemmän hoitaja pohtii arvojensa, käsitystensä ja toimintansa taustoja, sitä tietoisemmin hän kykenee tunnistamaan ja perustelemaan toimintansa valintoja sekä ratkaisuja. Se tekee hoitamisen luonteesta autonomisen. Eettisyys tietoa Tietoisuus eettisen hoitamisen taidossa viittaa a) tietoon, b) tahtoon, c) havaitsemiseen ja d) harkitsemiseen. Tiedon vahva asema ja merkitys tunnustetaan ammatillisessa hoiva- ja hoitotyössä. Laurin (2007, 100) mukaan hoitotyön ydinosaaminen perustuu tietoon ihmisen fysiologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista perustoiminnoista ja niissä esiintyvistä ongelmista. Se on taitoa APU VIRTSAN- KARKAILUUN MediSet -tuotteet Jälleenmyyjät: Piateekki Oy, Näsilinnankatu 27, Tampere Iitu, Haapaniemenkatu 12, Kuopio Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus, Mannerheimintie 69, Helsinki Tmi Marja Juntunen, p , Turku WELLTEEKKI Hyvä Olo ja Terveys, Rovakatu 25, Rovaniemi EA terveydenhoitomyymälä, Yrjönkatu 23 FORUM, Helsinki Mediteam Finland Oy, Keskuskatu 4-6, Seinäjöki Medituki, Valtatie 57, Oulu Hansa-Apteekki, Keskikatu 4, Kouvola AlexSandra, Jukankatu 3, Imatra Keski-Suomen Liikunta-Fysio Oy, Väinönkatu 6, Jyväskylä Lahden Fysteam Oy, Vapaudenkatu 23 B, Lahti Satakunnan Apuväline Ky, Eteläpuisto 13, Pori Matinkylän apteekki, Piispansilta 11, Espoo Tmi Arjen Apuvälineet, Kauppakatu 5, Heinola Fysio-Eskola Ky, Valtakatu 38 B, Lappeenranta Lisää jälleenmyyjiä määritellä työhön liittyvät ongelmat sekä asiakkaan voimavarat, taitoa tehdä päätöksiä työn tavoitteista ja auttamismenetelmistä sekä asiakkaan mahdollisuuksista osallistua hoitoon. Lisäksi Lauri liittää siihen suunnittelutaidon ja niiden toteuttamisen sekä taidon seurata ja arvioida hoidon ja ohjauksen vaikutuksia asiakkaan terveydentilaan, vointiin ja selviytymiseen. Hoiva- ja hoitotyö ovat vaativia ammatteja, joissa tarvitaan kommunikointi-, kuuntelu- ja vuorovaikutustaitoja, opetus- ja ohjaustaitoja, yhteistyötaitoja sekä asiakkaan, potilaan ja omaisten tukemisen, rohkaisemisen ja toivon ylläpitämisen taitoja (Lauri 2007, 100). Sarvimäki & Stenbock-Hult (2009, 86) katsovat etiikan sisältävän teoreettisen tiedon, eettisen toimintatiedon ja tilannetiedon sekä henkilökohtaisen eettisen tiedon. He pitävät niiden merkitystä tärkeänä eettisesti hyvän hoidon tarjoamisessa. Yksittäinen toimintaohje tai periaate ilmaisee etiikan teoreettista tasoa, jolla ei toiminnan kannalta ole merkitystä, mikäli tämä tieto jää soveltamatta ja ymmärtämättä. Toimintatieto tarkoittaa Sarvimäen & Stenbock-Hultin (2009, 87) mukaan sitä, että hoitaja tekee sen, mikä on oikein ja hyvää. Etiikka on luonteeltaan käytännöllistä. Työn vaihtuvat tilanteet vaativat joskus hyvinkin nopeita tilannearvioita. Eettisyyttä ei voi silloinkaan sivuuttaa, mutta asioita joutuu laittamaan tärkeysjärjestykseen. Tahdon merkitys eettisessä hoitamisessa on suuri. Se on tietoista ja se ilmenee ihmisen aikeissa, harkinnassa, valinnoissa ja päätöksissä eli teoissa. Turunen (1997, 73) edellyttää sen sisältävän myös energiavirtaa, jotta aikomusten hahmottama tahto päätyisi teoksi. Väsyneenä ihminen ei tee sitä hyvää, jota tahtoisi. Myös liialliset halun yllykkeet voivat heikentää tahdon voimaa. Kantin velvollisuusetiikan tärkeitä lähtökohtia ovat järki, autonomia ja hyvä tahto (Sarvimäki & Stenbock-Hult 2009, 56). Ihminen kykenee järjen ja harkinnan avulla päätymään ratkaisuun, mikä on hänen velvollisuutensa toimia, vaikka halut tai tunteet kehottavatkin toimimaan toisin. Noddings (2003) painottaa myös tahdon merkitystä hoitamisen etiikan teoriassaan. Hoitaja voi saavuttaa eettisen näkökulman erilaisissa hoi- 8

9 tamisen tilanteissa, kun se perustuu luonnolliseen hoitamiseen (natural caring). Sitä luonnehtivat käsitteet vastaan ottaminen (reception), yhteys (relation), syventyminen (engrossment), siirtyminen (motivational displacement) ja vastavuoroisuus (reciprocity). Kun hoitaja vastaanottaa asiakkaan, merkittävää on, että hän kykenee luomaan tähän yhteyden, syventyy asiakkaan tilanteeseen ja motivoituu auttamaan häntä (vrt. hoitamaan asettautuminen). Nämä tekijät mahdollistavat aidon vastavuoroisuuden syntymisen hoitajan ja asiakkaan välille. Ilma tahtoa tämä ei ole mahdollista. Tietoisuuden merkitys eettisen hoitamisen taidon vahvistamisessa on olennaisen tärkeä siinä mielessä, että sieltä löytyvät niin rationaaliset kuin eettisetkin perustelut ammatillisen hoiva- ja hoitotyön toiminnan ratkaisuihin. Merkityslähtöisyyden ja tietoisuuden välillä vallitseva sisäinen keskustelu on osoituksena ammatin syvätasoisesta ymmärtämisestä ja kehittymisen kyvystä. Eettisyys toimintaa Eettisyys näkyy hoitajan a) toiminnassa ja taidoissa, b) päätöksen tekemisessä, c) valitsemisessa ja d) ihmisten kohtaamisessa. Turunen (1997, 70) määrittelee toiminnan kulun etenevän pääpiirteissään seuraavanlaisesti: Yllyketila synnyttää haluja, jotka yhdessä yksilön kokemusten ja käsitysten kanssa luovat aikeita, joita yksilö arvioi vertailevasti, ja lopulta syntyy päätös. Hoiva- ja hoitotyössä muun muassa asiakkaan tai potilaan tunteet, tarpeet ja voimavarat sekä ympäristön uhat ja vaaratekijät toimivat yllykkeinä, joista hoitaja tekee havaintoja, arvioi vaihtoehtoja ja valitsee niistä jonkin. Ihmiset tekevät huomioita hyvin erilaisista asioista. Koulutuksessa ohjataan opiskelijoita havaitsemaan työssä oleellisesti ilmeneviä ilmiöitä ja asiakkaan terveyden ja sairauden tilasta kertovia sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Työkokemus lisää havaitsemisen taitoa. Havaitseminen on toiminnan edellytys. Arvot ja asenteet ovat mukana jo yllykkeiden havaitsemisessa, mutta ne näkyvät ulkopuoliselle vasta varsinaisessa toiminnassa. Mitä hoitaja havaitsee, mitä hän aikoo ja mitä hän valitsee sekä miten hän toimii? Asiakkaan kohtaaminen on eettisissä kysymyksissä keskeisellä sijalla. Paitsi että hyvät käytöstavat edustavat rutiininomaista etiikkaa, ne myös viestittävät asiakkaan kunnioittamista sellaisissakin tilanteissa, missä toisen ymmärtäminen on vaikeaa. Esimerkiksi vuorovaikutuksen onnistumiseen vaikuttaa hoitajan kunnioittava ja avulias suhtautuminen asiakkaaseen siitäkin huolimatta, että he ymmärtävät eritavoin keskustelussa käytettäviä lääketieteellisiä käsitteitä, kuten Nordbyn (2007) tutkimus osoittaa. Sarvimäki & Stenblock-Hult (2009, 186) käyttävät tästä ilmiöstä käsitettä eettinen dialogi, jonka keskeisiä piirteitä ovat keskinäinen kunnioitus, itsekunnioitus, yhteinen tavoite löytää yhteisymmärrys, osallisuus ja sitoutuminen, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja vastavuoroisuus, kyky sietää erilaisuutta sekä rationaalisuus. Toimiminen eettisessä mielessä tarkoittaa ulkoista käyttäytymistä sekä hoitajan tietojen ja taitojen käyttämistä asiakkaan hyvän saavuttamiseksi. Havaitseminen ja harkitseminen tulevat näkyväksi päätöksenteossa ja valitsemisessa. Merkityslähtöisyys, tietoisuus ja toimiminen ovat yhteydessä toisiinsa. Lopuksi Eettisyys on siis hoitamisen perusominaisuus, joka kuvaa sen olemusta. Eettisyyden voi kokea, tuntea ja jopa nähdä, mutta siitä ei voi saada tietoa eksaktein eli luonnontieteellisin menetelmin. Olemus voidaan saada esiin tarkastelemalla ilmiön merkityksiä ja sen toimimisen, näkymisen ennakkoehtoja. Hoiva- ja hoitotyössä on siten tärkeää kysyä aika ajoin, miksi hoidamme, mikä on työmme merkitys, mikä on työssämme tärkeää ja merkittävää. Ja kun lähtökohta on eettinen, kysyminen alkaa itsestä: kuka minä olen, miten minä toimin ja miksi. Kirjallisuus: Annu Haho, TtT Proet Oy Haho A. (2006) Hoitamisen olemus. Hoitotyön historiasta, teoriasta ja tulkinnasta hoitamista kuvaaviin teoreettisiin väittämiin. Väitöskirja D898.Oulu University Press. Lauri S. (2007) Hoitotyön ydinosaaminen ja oppiminen. WSOY oppimateriaalit Oy. Noddings N. (2003) A Feminine Approach To Ethics & Moral Education. University of California Press Ltd. London, England. Nordby H. (2007) Meaning and normativity in nurse-patient interaction. Nursing Philosophy, 8, Sarvimäki A. & Stenbock-Hult B. (2009) Hoitotyön etiikka. Edita Prima, Helsinki. Turunen K.E. (1997) Halut, arvot ja valta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Elämänlaatua Arkeen toivottaen 9

10 Kolumni Jorma Back Paarmat Mökkimme nuorison mielestä niitä on kolmea lajia: suppu-, lammas- ja hevospaarmoja. En ole varma nimien oikeellisuudesta, mutta ainakin kolmenlaiset ovat minuakin purreet. Kuuma kesä nitisti hyttyset ja päästi paarmat valloilleen. Tämä juttu kuitenkin käsittelee Paarmaa isolla kirjaimella. Aiheen tähän antoi heinäkuinen uutinen, jonka mukaan emeritusarkkipiispa Jukka Paarma puhui Brysselissä kansainväliselle kuulijakunnalle kirkon asemasta ja roolista Euroopassa ja maailmassa. Muistin silloin Paarman 2009 julkaiseman kirjan Ihmisen huuto. Sen kannessa on Edvard Munchin maalaus Huuto. Paarma kertoo kirjassaan, että tuo maalaus järkyttää. Järkyttävä se on siksi, että se on niin tosi. Kirjassa Paarma käsittelee muun ohessa kärsimystä, hyvää ja pahaa, maahanmuuttajien asemaa, sotaa ja rauhaa, arvoja, globalisaatiota ja hyvinvointivaltiotamme ja sen muutosta. Näkökulma on pappismiehen ja arkkipiispan, mutta Paarma ei erehdy saarnaamaan. Tartuin syksyllä lukemaani kirjaan uudestaan. Lukeminen palkitsi ja pani ajattelemaan. Paarman teksti on objektiivista, asiallista ja perusteltua, joko tutkimustuloksin tai pitkän, näköalapaikalla palvellun kokemuksen luoman viisauden kautta. Yhteiskuntamme arvoista Paarma toteaa: Itse asiassa on kyse taloudellisten arvojen ylisuuresta vallasta. Olisi selvästi sanouduttava irti alitajuntaamme hallitsevasta ja päätöksentekoa ohjaavasta aksioomasta, jonka mukaan taloudellisesti korkeampi elintaso tuottaa automaattisesti paremman elämän. Kun näin ei ole, olisi lakattava muut arvot unohtaen tavoittelemasta tällä tavoin ymmärrettyä parempaa elämää. Miten ihmisarvo toteutuu, entä oikeudenmukaisuus? Kirkonmies tulee hiukan sarkastisesti esiin, kun Paarma analysoi arvomaailman uhkatekijöitä: Arvomaailman uhkatekijöinä näen erityisesti kaksi ajattelutapaa. Kirkonmiehenä ja teologina sanoisin mielelläni: Kirjoittaja on OTK, Espoon Diakoniasäätiön hallituksen pj kaksi epäjumalaa. Toinen on individualismin suhteeton korostuminen, toinen kilpailukyvyn muuttuminen välineestä itseisarvoksi, itsetarkoitukseksi. Teologi käyttäisi taas vähemmän hienostuneelta kuulostavia termejä: itsekkyys ja mammona. Vai pitäisikö mammonan tilalla olla se oikein ruma sana ahneus. Niin, pitäisikö? Julkaisemastaan kirjasesta Kohti yhteistä hyvää piispat saivat muun muassa sellaista kritiikkiä, että Piispat pysykööt vain saarnastuoleissaan ja puhukoot teologiaa ja hengellisiä asioita! Poliittisiin ja talouselämän kysymyksiin ei heidän tule sekaantua. Paarma vastaa kirjassaan: On totta, ettei piispojen joukossa tainnut olla korkean luokan talouselämän ja politiikan asiantuntijoita, mutta etiikan kysymykset ovat kyllä heidän alaansa. Eettiseltä kannaltahan kirkon onkin tällaisia kysymyksiä lähestyttävä. Miten ihmisarvo toteutuu, entä oikeudenmukaisuus? Otetaanko heikoimmat riittävästi huomioon? Vastuu teoista jää päättäjille. Arvokas ja ajankohtainen puheenvuoro on tämä Ihmisen huuto. Se ei ole populismia eikä ns. sosiaalipornoa, vaan asiallista ja selkeää pohdintaa niin globalisaatiosta, EU:sta kuin vanhusten kohtelustakin täällä Suomessa. Se lienee liiankin oikeassa, koska siitä ei paljon julkisuudessa puhuta. Kirjan tulisi kuitenkin kuulua kaikkien päättäjän asemassa olevien tai sellaiseen pyrkivien lukemistoon. Vaatii toki rohkeutta ja itsekritiikkiä, kun peilaa omia arvojaan ja tekemisiään Paarman pohdintaa vasten. Paarma viittaa Raamatun kertomukseen laupiaasta samarialaisesta. Siinähän pappi ja leviitta, sen ajan vaikuttajat, väistivät ja menivät ohi, kun näkivät tien ohessa henkihieverissä makaavan ryöstön uhrin. Viesti on selvä: Unohtavatko meidän vaikuttajamme todelliset avuntarvitsijat. Väistävät ja menevät ohi. Ja unohdammeko me itse, kanssakulkijat, vai pysähdymmekö auttamaan. Kirjan lopussa Paarma palaa toiseen taideteokseen. Se on Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa oleva Osmo Rauhalan pieni työ, jossa Paarman mukaan kyyhkysen siipi ylittää rajat. Lukekaa kirja, niin tämäkin asia valkenee. 10

11 Taloustiedettä tarvitaan entistä enemmän lääkemenojen hillintään ja sosiaalipalvelujen arviointiin Terveystaloustieteen eurooppalainen suurtapahtuma kokosi 800 osallistujaa Helsinkiin. Konferenssin pääteema oli Connecting Health and Economics. Kokous tarjosi tutkijoille ja sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekijöille kattavan maailmanlaajuisen ja ajantasaisen katsauksen terveystaloustieteellisestä tutkimuksesta. Aikaisempien vuosien tapaan lääkemarkkinat ja niiden sääntely olivat laajasti esillä - 11 erillisessä sessiossa, sisältäen kaikkiaan 43 erillistä esitystä. Hintasäätelyn, viitehintajärjestelmien, reseptien määräämiskäytäntöjen, rokotusohjelmien ja tuotekehityksen lisäksi kokousväkeä puhuttelivat maailmalla yleistyvät riskinjakosopimukset yritysten ja lääkkeiden rahoittajien välillä. Terveystaloustieteen kentässä uutena avauksena nähtiin myös sosiaalitalouden tutkimusta. Sosiaalipalvelujen tuotannon ja elämänlaadun mittareiden kehitystyöstä saatujen tutkimustulosten esittelyn lisäksi sosiaalitalouden tutkimuksen nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita käsiteltiin omassa sessiossaan. Konferenssissa keskusteltiin väestön ikääntymisen vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön ja kus-tannuksiin, ja hoivapalvelujen vakuutusmallit olivat myös erillisen session aiheena. Terveystaloustieteen seuran järjestämä Euroopan terveystaloustieteen kokous järjestettiin Finlandia talolla Helsingin kokouksen tieteellinen esitystarjonta oli erittäin runsasta, kaikkiaan kokoukseen tarjottiin lähes tieteellistä abstraktia ympäri maailmaa. Terveystaloustieteen perimmäiset kysymykset: resurssien jaon tehokkuus ja oikeudenmukaisuus sekä hoidon kustannus-vaikuttavuus olivat kattavasti esillä useiden erilaisten teemojen kautta. Kokouksen avasi Terveystaloustieteen seuran puheenjohtaja, professori Markku Pekurinen, avauspuheet piti-vät peruspalveluministeri Paula Risikko ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska. Pro-fessori Hugh Gravelle Yorkista jäsensi yleiskatsauksen terveystaloustieteen eri osa-alueiden kehityskulusta. Kotimaisena pääpuhujana oli Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander. Kiander eritteli puheessaan tutkimustuloksia 1990-luvun laman vaikutuksista Suomen kansantaloudessa ja laman merkitystä väestön terveyteen ja terveydenhuoltoon. Riskinjakosopimukset yleistyvät suurilla lääkemarkkinoilla hyödyt ja haasteet puntarissa Riskinjakosopimuksia käsittelevän seminaarin järjestäjänä toimi Kelan tutkimusosaston Terveysturvan tutkimusryhmän lääketiimi ja puheenjohtajana toimi lääketutkimuspäällikkö Jaana Martikainen. Seminaari käsitteli lääkealan tuoretta haastetta - riskinjakosopimuksia. Pääpuhujaksi oli kutsuttu professori Alistar McGuire (London School of Economics) ja kommentaattoreiksi Lääketeollisuus ry:n puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes sekä Valtiovarainministeriöstä ylijohtaja Tuomas Sukselainen. Riskinjakosopimusten perimmäinen tarkoitus on lisätä lääkeyritysten vastuuta lääkkeiden kliinisessä käytössä todettavasta tehosta ja vaikuttavuudesta sekä mahdollistaa jatkotutkimuksia. Riskinjakosopimukset pohjautuvat lääkkeiden kustannusvaikuttavuuteen, joka tarkistetaan etukäteen tehdyn sopimuksen mukaisesti eri vaiheissa valmisteen käyttöönoton jälkeen. Riskinjakosopimukset jaetaan kahteen päätyyppiin: Näyttöön perustuviin sopimuksiin, joissa seurataan hoidon vaikuttavuutta eli vaikutusta potilaan terveydentilaan. Lisäksi käytetään erilaisia määrään perustuvia sopimuksia, joissa seurataan käytettävien annosten lukumäärää, hoitojaksojen pituutta sekä potilaiden lukumäärää ja valmisteen markkinaosuutta. Jos hoito ei osoittaudu luvatun mukaiseksi, lääkeyritys palauttaa osan kustannuksista tai alentaa valmisteen hintaa. Professori McGuire loi katsauksen lääkemarkkinoiden kansainväliseen kehitykseen. Riskinjakosopimuksilla on sijaa suurilla markkinoilla kuten USA:ssa, Ranskassa ja Saksassa sekä Iso-Britanniassa. Suomen lääkemarkkinat näyttäytyvät hyvin pienenä tässä joukossa. McGuiren vertailussa Suomi saa ykkössijan korkealla potilaan omavastuuosuudella (yli 30 % lääkekustannuksista). Vastaavasti esimerkiksi Hollannissa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa potilas maksaa omasta pussista hyvin pienen osan (noin 5 %). Potilaat hyötyvät riskinjakosopimuksista eniten. Sopimukset mahdollistavat uusien lääkevalmisteiden nopean pääsyn markkinoille ja potilaiden hoitoon pääsy aikaistuu. Lisäksi epävarmuus hyväksyttävän hinnan ja vaikutusten arvioinnin osalta vähenee, mikä mahdollistaa myös hintojen laskun. Riskinjakosopimuksiin sisältyy kuitenkin useita haasteita, joista suurin on sopimusehtojen valvonta pitkällä aikavälillä. Sopimusehtojen valvonta edellyttää laajan ja pitkäkestoisen hoidon vaikuttavuuden 11

12 arvioinnin. Haastavaksi arvioinnin tekee se, mikä taho määrittelee hyväksyttävän vaikuttavuuden tason ja millä mittareilla sitä mitataan. Iso-Britanniassa on määritelty lääkkeen vaikuttavuuden hinta, joka on lääkkeellä aikaansaadun laatupainotetun lisäelinvuoden QALY:n hinta. Tällä hetkellä se on puntaa eli noin euroa. Suomessa vastaavaa julkista määritystä ei vielä ole käytössä. Professori McGuire tarkasteli laajempana esimerkkinä Iso-Britannissa NICE (National Institute for Clinical Excellence):n hallinnoimaa riskinjakosopimusta, joka koskee MS (multippeliskleroosi) -taudin hoitoon tarkoitettujen interferon -valmisteiden korvaamista. Iso-Britanniassa interferonin vaikutuksia on seurattu jo usean vuoden ajan noin potilaan ryhmässä. Seurannan tulosten arviointi ja raportointi on vielä kesken (Pickin ym. 2009) McGuiren mukaan alustavien tulosten mukaan valmiste ei ole osoittautunut kustannusvaikuttavaksi. Riskinjakosopimuksen mukaan osa lääkekustannuksista tullaan palauttamaan takaisin maksavalle osapuolelle. Professori McGuiren mukaan riskinjakosopimukset ovat tällä hetkellä suurennuslasin alla, eivätkä ne tule soveltumaan kaikkien uusien lääkehoitojen käyttöönottoon. Hänen mukaansa olisi suotavaa, jos sopimuskäytännöt olisivat enemmän poikkeus kuin sääntö, sillä ne voivat olla epäkäytännöllisiä tai liian kalliita. Lääkemarkkinoille ne ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen. Kommenttipuheenvuorossaan Lääketeollisuus ry:n puheenjohtaja Suvi- Anne Siimes painotti tuottajan ja maksajan välistä luottamusta. Selkeillä mutta toisaalta joustavilla yhteisillä ratkaisu- ja ohjausmalleilla, jotka perustuvat taloustieteelliseen näyttöön, on tilauksensa. Siimes totesi myös, että riskinjakosopimukset ovat tulleet jäädäkseen ja herätti kysymyksen EU:n yhteisestä keskitetystä riskinjakosopimusten ohjaustoiminnasta. VM:n ylijohtaja Tuomas Sukselainen toi esille, että terveys- ja lääkemenot kasvavat nopeammin kuin julkisen talouden resurssit kokonaisuudessaan. Tämä on haaste julkisen talouden kestävyydelle niin Suomessa kuin muissakin maissa. Sukselaisen mukaan tarvitaan uusia innovatiivisia ja systemaattisia tapoja eli lisätutkimuksia verrata lääkkeestä saatavia hyötyjä koko julkiselle järjestelmälle. Riskinjakosopimukset edellyttävät laajaa ja pitkäkestoista lääkkeiden kustannus-vaikuttavuuden tutkimusta. Sosiaalitalouden tutkimuksella perinteitä E n g l a n n i s t a mitä voimme oppia Sosiaalihuollon taloudellista tutkimusta (engl. economics of social care) käsittelevän seminaarin järjestivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Marja Vaarama yhdessä Terveys- ja sosiaalitalouden yksikön kanssa. Seminaarin pääpuhujana oli professori Martin Knapp LSE:sta (London School of Economics). Martin Knapp on tutkinut markkinoiden toimintaa, palvelujen rahoitusta ja organisointia sekä voimavarojen käytön tehokkuutta sosiaalisektorilla jo yli 30 vuoden ajan. Knappin merkittävää roolia sosiaalitalouden alalla kuvastaa hänen mittava koulutusta, konsultointia ja tutkimusta eettisyyden puolesta Vuoden 2011 Koulutusteemat Vanhushoivan eettiset kysymykset: Vanhuksen kohtaaminen, Itsemäärääminen, Lääkehoidon etiikkaa, Hyvä saattohoito Ammattieettiset kysymykset: Itsetuntemisesta ammatilliseen osaamiseen, Eettinen päätöksentekoprosessi, Ihmisyys ja inhimillisyys hoivan perustana käytännön läheisesti Työhyvinvointi: Työn ilo, Itsetunteminen ja eettinen tietoisuus hyvinvoinnin perustana Mielenterveystyö: Mielenterveystyöntekijän itsetunteminen ja arvot ammattitaidon perustana, Asiakkaan itsemäärääminen eettinen ja oikeudellinen näkökulma TILAA räätälöity koulutus henkilökunnan toiveiden ja tarpeiden mukaan tai ILMOITTAUDU valmiisiin koulutustilaisuuksiin: ProEt Oy,

13 Terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola, Kela Tutkimusprofessori Ismo Linnosmaa, THL Tutkija Ulla Tuominen, Kela tieteellisten artikkelien määrä ja aktiivinen toiminta alan tutkimuskeskusten ja yliopistoyksiköiden johdossa. Hän on myös kirjoittanut yhden harvoista sosiaalitalouden oppikirjoista Economics of Social Care jo vuonna Martin Knappin esitystä kommentoivat professori Philip Jacobs IHE:stä (Institute of Health Economics, Kanada), tutkimuspäällikkö Kalevi Luoma Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja tutkimusprofessori Ismo Linnosmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Martin Knapp määritteli puheensa punaisen langan esittämällä kysymyksen: Mitkä ovat niitä sosiaalihuoltoon joko suoraan tai välillisesti liittyviä politiikkakysymyksiä, joihin voidaan vastata taloustieteellisen tutkimuksen avulla? Vastaukseksi esittämäänsä kysymykseen hän listasi palvelujen rahoitukseen, julkisen sektorin eri hallinnonalojen yhteistyöhön, ennaltaehkäisyyn, palvelujen julkiseen hankintaan ja markkinoiden toimintaan, hoivan tuottamisen teknologiaan ja kustannuksiin, ilmaisiin tuotannontekijöihin (esim. sosiaalinen ympäristö, palvelujen käyttäjien historiat, hoivahenkilökunnan asenteet) ja hoivan lopputuotokseen liittyvät tutkimus- ja politiikkakysymykset. Sosiaalitalouden tutkimusalue on siis laaja ja kattaa useita taloustieteellisen tutkimuksen kiinnostuksen kohteita. Taloustieteellisen tutkimuksen kysyntää sosiaalisektorilla kasvattaa tulevina vuosina erityisesti vanhuspalvelujen kasvava kysyntä. Esitettyjen arvioiden mukaan vanhusten hoivan menot tulevat lisääntymään voimakkaasti useissa ikääntyvissä Euroopan maissa. Suomen osalta on arvioitu, että pelkästään väestön ikärakenteessa tapahtuva muutos kasvattaa sosiaali- ja terveyspalvelujen menoja noin 22 % vuodesta 2002 vuoteen 2020 (Pekurinen ym. (2006). Omassa esityksessään Knapp painotti erityisesti vanhusväestön piirissä lisääntyvän dementian vaikutuksia vanhuspalvelujen määrään ja menoihin. Vanhuspalvelujen rahoitukseen haetaan vastauksia parhaillaan sekä Suomessa että muissa Euroopan maissa. Rahoituksen vaihtoehdot ovat verorahoitus, käyttäjämaksut tai vakuutuksen eri muodot. Knapp ei nostanut yhtäkään näistä puhtaista rahoitusmalleista selkeästi parhaaksi vaihtoehdoksi vaan päätyi pikemminkin listaamaan eri rahoitusmuotoihin liittyviä mahdollisia ongelmia. Käyttäjämaksuihin liittyviä ongelmia ovat niihin liittyvä epävarmuus ja maksujen vaihtelu sekä asiakkaille aiheutuvat korkeat kulut. Kuule helpommin, elä helpommin. LADATTAVA HANSATON AQ AQ on paitsi helppo, myös ympäristöystävällinen valinta. Jokaista AQ järjestelmää kohden istutetaan puuntaimi plant for the planet projektin kautta. Lisäksi AQ kojeen ladattavien akkujen ansiosta ei synny paristojätettä. Voitte valita AQ kojeen joko korvantaus-mallisena tai yksilöllisesti valmistettuna korvakäytäväkojeena. AQ kojeet Hansaton -jällenmyyjiltä sekä maahantuojalta jonottamatta. Kun haluat investoida elämäsi laatuun, valitse palveleva kuulokojetoimittaja. Maahantuonti ja myynti Soidintie HELSINKI (Malmi) (09)

14 S H O P R I D E R OMATOIMISUUTTA LIIKKUMISEEN! Tyylikäs SHOPRIDER mallisto antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen TE-UL8W Upea sähköpyörätuoli, joka on suunniteltu vaativaan käyttöön. Ajomatka yhdellä akun latauksella 20 km. Matkanopeus 5 km/h SOITA ja kysy tarjouksistamme! TE-778S 2450 Jokapäiväiseen asiointiin suunniteltu tyylikäs apukulkuneuvo. Ajomatka yhdellä akun latauksella 29 km. Matkanopeus 10 km/h TE-889SL 2450 Turvallinen ja vakaa ajettava vaihtelevassakin maastossa. Ajomatka yhdellä akun latauksella 35 km. Matkanopeus 12 km/h Hinnat sis. alv 23%. Toimitusmaksu 80,- Kattava mallivalikoimamme osoitteessa: Maahantuonti, myynti ja vuokraus: Kuusiluoto Oy Vähänummentie TUUSULA Yksityisillä markkinoilla myytävän hoivavakuutuksen puutteita ovat puolestaan asiakkaiden alhainen maksuhalukkuus, moraalinen kato (moral hazard), asiakkaiden epäsuotuisa valikoituminen (adverse selection) ja yleensä riskien hallintaan ja menojen ennustettavuuteen liittyvät ongelmat. Kaikki nämä tekijät yhdessä voivat synnyttää hyvin tehottoman tuleman yksityisille vakuutusmarkkinoille. Verorahoituksella kerättävän rahoituksen keskeinen ongelma liittyy julkisen sektorin kestävyyteen: miten verorahoituksen riittävyys voidaan turvata, kun vanhusten määrä tulee kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa. Mikään esitetyistä puhtaista rahoitusvaihtoehdoista ei näyttäisi olevan sellaisenaan ongelmaton, joten on luultavaa, että käytännössä rahoituksen ratkaisut löytyvät puhtaiden rahoitusmuotojen yhdistelmistä, esimerkiksi verorahoituksesta ja yksityisestä vakuutuksesta. ASCOT-mittari sosiaalipalveluihin Kirjallisuus: Hammar T, Finne-Soveri H, Hujanen T, Mikkola H, Vaarama M, Pitkäaikaishoidon laatu ja rahoitusjärjestelmät eurooppalaisen tutkimuksen kohteena, Hoivapalvelut 2010;2(1)7-9. Sosiaalitalouden alalla kehitys elämänlaadun mittaamisessa on ollut maltillisempaa kuin vastaava kehitys terveystaloustieteen alueella. Vaikkakin sosiaalipalvelun asiakkaat käyttävät paljon terveyspalveluja, terveystaloustieteessä kehitetyt elämänlaadun mittarit eivät sellaisenaan mittaa sosiaalipalveluista saatavaa hyötyä. Tästä syystä johtuen sosiaalitalouden tutkijat ovat kehittäneet sosiaalipalveluihin paremmin soveltuvia elämänlaadun mittareita. Professori Ann Nettenin työn tuloksena on syntynyt ASCOT (Adult Social Care Outcomes Toolkit) mittari, jonka ulottuvuuksia ovat henkilökohtainen ja asunnon puhtaus ja mukavuus, turvallisuus, sosiaalinen kanssakäyminen, jokapäiväisten toimintojen kontrolli, ammatillinen toiminta ja arvokkuus. Mittarin ulottuvuuksia on arvotettu diskreetin valinnan kokeiden (discrete choice experiments) avulla. Myönteisestä kehityksestä huolimatta tällä alueella on vielä paljon tehtävää. Yllä mainittujen teemojen lisäksi Martin Knapp tarkasteli esityksessään palvelujen organisoinnin reformeihin ja ennaltaehkäisyyn liittyvää tutkimusta ja tutkimustuloksia. Johtopäätöksenä tähän lyhyeen ja kieltämättä myös valikoituneeseen katsaukseen Knappin seminaariesityksestä voidaan sanoa, että sosiaalipalvelujen talouden tutkimus on edelleen kehittyvä ala, jossa tarvitaan lisää taloustieteellistä osaamista ja taloustieteen tutkijoita. Hoivan taloudellista tutkimusta esiteltiin myös EU-projekteista kootuissa sessioissa. Suomi on mukana useissa vanhusten palveluita koskevissa EU-hankkeissa (ks. esim. Hammar ym. (2010)). Erillisessä Finanssialan keskusliiton ja Terveystaloustieteen seuran järjestämässä lounasseminaarissa käsiteltiin yksityisen hoivavakuutuksen mahdollisuuksia Suomessa. Seminaarin avasi Terveystaloustieteen seuran varapuheenjohtaja professori Marja Blom ja puheenjohtajana toimi Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Pellervon taloudellisen tutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm ja Etlan tutkimusohjaaja Niku Määttänen alustivat aiheesta. Yksityiset hoivavakuutusmarkkinat voivat syntyä myös Suomeen, jos julkisen järjestelmän lupaukset hoivan järjestämisessä selkiytyvät tulevaisuudessa. Ulla Tuominen tutkija Kelan tutkimusosasto Ismo Linnosmaa tutkimusprofessori terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö THL Hennamari Mikkola terveysturvan tutkimuksen päällikkö Kelan tutkimusosasto Konferenssin abstraktit ovat nähtävillä www-sivuilla Kirjoittajat ovat toimineet ECHE 2010-konferenssin järjestelytoimikunnissa. Tutkija Ulla Tuominen työskentelee Kelan tutkimusosastolla Terveysturva tutkimusryhmän lääketiimissä ja osallistuu lääkkeiden terveystalous-tieteellisten selvitysten arviointeihin, joita Kelan tutkimusosasto tekee lääkkeiden hintalautakunnalle Hilalle. Tutkimusprofessori Ismo Linnosmaa on aloittanut THL:n Terveys- ja sosiaalitalouden yksikössä (CHESSissä) vuoden 2010 alussa. Linnosmaan tutkimusryhmä tekee sosiaalipalvelujen taloustieteellistä tutkimusta. Terveysturvan tutkimuspäällikkö Hennamari Mikkola on johtanut Kelan terveysturvaan liittyviä etuuksia tutkivaa ryhmää vuoden 2010 alusta. Pekurinen M, Junnila, M, Idänpää-Heikkilä U, Wahlbeck K. Terveyspiiri- Eräs alueellisten sosiaali- ja terveys-palvelujen järjestämisen malli, Stakes M222, Gummerus Kirjapaino Oy, Vaajakoski Pickin M. ym. The Multiple Sclerosis Risk Sharing Sceme Monitoring Study- early results and lessons for future. BMC Neurol. 2009; 9:1. 14

15 Tietojärjestelmät Espoon Lähimmäispalveluyhdistys Hoitotyötä nykyaikaisesti Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry (ELPY ry) on vuonna 1996 perustettu yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon kolmannen sektorin toimija. Yhdistys tekee työtä ikääntyvän väestön ja vammaisten hyväksi ja osallistuu aktiivisesti Espoon eläkeläispalvelujen kehittämiseen. Yksi ELPY ry:n toimintakohteista on palvelutalo Merikartano Espoossa. Se käsittää 112 invamitoitettua, parvekkeellista palveluasuntoa, 10-paikkaisen ryhmäkoti Merihelmen (dementiakoti) ja yhteiset tilat. Merikartano tarjoaa asuinympäristönä sekä turvallisuutta että mahdollisuudet yksityisyyteen, ja tukee monipuolisesti itsenäistä selviytymistä, toimintakykyä ja voimavaroja ylläpitävää yhteisöllisyyttä. ELPY auttaa palvelutalo Merikartanon asukkaita kotoutumaan palvelutaloasumiseen sekä sopeutumaan mahdollisiin ikääntymisen tuomiin muutoksiin ja rajoituksiin. ELPY:ssä työskentelee noin 50 eri alojen ammattilaista, jotka toimivat päivittäin vanhusten kanssa. Vastaava hoitaja Kaisa Pekola kertoo organisaation panostavan vanhusten itsenäiseen toimintaan. - Ylläpidämme ja tuemme asukkaiden toiminnallisuutta, itsenäistä selviytymistä, itsemääräämisoikeutta ja omatoimisuutta sekä fyysistä ja henkistä vireyttä. Ohjaamme, kannustamme ja tuemme asukkaita toimimaan itsenäisesti tai omaistensa avulla ja tuella. Jos tämä ei riitä, yhdistyksen työntekijät auttavat ja antavat palvelua. - Seuraamme myös aktiivisesti vanhuspalvelujen muutostarpeita ja kehitämme yhdistyksen toimintaa valtakunnallisten ja paikallisten linjausten suuntaisesti, korostaa talouspäällikkö Lea Tammilehto. Nykyajan haasteet Yli 120 vanhuksen hyväksi työskenteleminen vaatii mittavan määrän hoitotyön dokumentointia ja seurantaa. Tässä työssä Elpy käyttää apunaan DomaCare - asiakastietojärjestelmää. - Otimme järjestelmän käyttöön reilu vuosi sitten, ja se on osoittautunut hyväksi valinnaksi, toteavat Pekola ja Tammilehto. DomaCare -asiakastietojärjestelmä on oululaisen Invian Oy:n kehittämä moderni ohjelmistoratkaisu sosiaalialan tarpeisiin. DomaCarella on yli käyttäjää kaikilta sosiaalialan sektoreilta. Invian Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Jussila kertoo vuonna 2005 alkunsa saaneen DomaCaren saavuttaneen vahvan aseman sosiaalialan ohjelmistomarkkinoilla. - Tärkein syy tähän on varmasti se, että olemme kehittäneet ohjelmistoa alusta asti yhteistyössä asiakkaidemme kanssa, eikä kehitystyö ole missään vaiheessa hidastunut. Päinvastoin, olemme lisääntyneen asiakasmäärämme ansiosta saaneet runsaasti positiivista palautetta ja monipuolisia kehitysideoita. Esimerkiksi kuluneen kesän aikana olemme integroineet DomaCaren seitsemään eri talousjärjestelmään, ja lisää tulee asiakkaidemme tarpeiden mukaan. Vastaava ohjaaja Kaisa Pekola ja talouspäällikkö Lea Tammilehto ELPY ry:n asialla. 15

16 Kehitystä asiakkaiden ehdoilla Jussila kertoo kiinnittäneensä kehitystyön alkuvaiheessa erityistä huomiota oikeanlaiseen lähestymistapaan Doma- Caren kehityksessä. - Ennen ensimmäistäkään koodiriviä tiedostimme, että hektisen hoitotyön avuksi kehitettävän järjestelmän tulee olla erityisen helppokäyttöinen ja selkeä, Ilkka Jussila kertoo. - Huomasimme myös, että toiminnallisesti toisiaan lähellä olevien hoitokotien ja palvelutalojen kirjaamiskäytännöt vaihtelivat suuresti. Päätimme siis tehdä ohjelmasta helposti erilaisiin toimintaympäristöihin mukautuvan, jotta erilaiset kirjaamistarpeet voidaan ottaa huomioon. DomaCaren asiakaskuntaan kuuluukin toimijoita niin vanhus-, vammais-, mielenterveys-, päihde- ja huumekuntoutus-, lasten- ja nuortensuojelun kuin kotihoidon sektoreilta. Pekola ja Tammilehto kertovat Jussilan kuvaileman kehitysideologian toimineen hyvin. - Olemme tyytyväisiä ohjelman tuomiin helpotuksiin ja siihen, että kaikki tiedot tallentuvat ainoastaan turvapalvelimelle, josta otetaan päivittäin automaattisesti varmuuskopiot. Ohjelmaa käytetään tietokoneelta suojatun internetyhteyden välityksellä. Meidän ei tarvitse enää huolehtia papereilla olevien asiakastietojen säilytyksestä, Lea Tammilehto sanoo. - Aluksi oli tärkeintä saada tiedonkulku toimimaan kaikille reaaliaikaisesti. Tämä on nyt tosi hyvin hallinnassa ohjelman avulla, sillä kaikki tieto on saatavilla nopeasti. Mitään asiaa ei tarvitse kirjoittaa kahteen kertaan, vaan kirjattu tieto menee juuri niihin paikkoihin, joissa sitä tarvitaan, Kaisa Pekola lisää. Monipuoliset mahdollisuudet Pekola toteaa DomaCaren sisältävän erinomaiset työkalut myös tiedonkulun tehostamiseen. Erityisesti hän mainitsee kalenterin, joka mahdollistaa päivä- ja viikkonäkymät, tiimien muodostamisen ja tehtävän ohjaamisen määrätylle resurssille. Pekolan mukaan ohjelmasta onkin löytynyt runsaasti hyödyllisiä ominaisuuksia. - Lähete on loistava, koska siinä on kaikki tarpeellinen tieto, kuten diagnoosit, lääkitykset, allergiat ja ruokavaliot automaattisesti yhdessä tulosteessa. Tärkeää on myös, että ohjelma on helppokäyttöinen ja looginen. Kaikki työntekijät ovatkin ottaneet sen omakseen, Pekola sanoo tyytyväisenä. Pekolan ja Tammilehdon mukaan ELPY ei ole vielä ehtinyt ottaa kaikkia ohjelman mahdollisuuksia käyttöön johtuen avaintyöntekijöiden vaihtumisesta. - Syksyn kuluessa aiomme hyödyntää ohjelmaa entistä laajemmin. Integroimme laskutuksen Novatalousjärjestelmään, ja aloitamme myös sähköisen hoitoilmoituksen käytön siten, että se on toiminnassa ensi vuoden alussa, kertovat Pekola ja Tammilehto. (HL) Senioriturva Yhteystiedot: Koskikatu 27 B 3 krs Rovaniemi Kankaantaankatu Nokia Pohjantie Espoo Tehokkaamman työn konsepti laadukasta senioriasumista tarjoaville Senioriturva tuo laatua ja mielekkyyttä hoitotyöhön tekniikan avulla luodaan hoitajille turvallisempi työympäristö hoitajille jää aikaa hoitoon ja huolenpitoon, kun turhat tarkastuskäynnit vähenevät turvallisuuden varmistaminen vähentää hoitajien stressiä Senioreille turvallinen ja laadukas elämä järjestelmä on räätälöitävissä asiakkaan tarpeen mukaan henkilön turvallisuutta valvotaan hienotunteisesti Tarvittaessa asukas saa nopean puheyhteyden hoitajaan Seniortekin kotisovellus järjestelmä asennetaan kotiympäristöön kotihoito säätää asukaskohtaisesti valvonnan tasoa ja hälytysrajoja toimipisteestään käsin kotihoito vastaanottaa hälytykset ennalta sovitun mukaisesti järjestelmä mm. hälyttää jos: asukas putoaa sängystä, on ollut liian kauan pois sängystä yöaikaan, kaatuu tai jos asunnossa ei ole liikuttu ennalta määriteltyyn aikarajaan mennessä Pasi Nurmela, Gsm: Sami Nurmela, Gsm: Kaarlo Aho, Gsm: SENIORTEK Seniortek ja Turvakolmio yhteistyöhön. Seniorturva saatavilla Turvakolmion kautta koko Suomessa. Käyttökokemuksia jo yli 500 dementiapaikasta Kotisovellus otettu käytöön Kysy lisää! 16

17 Kansainvälisyys Japanilaisdelegaatio tutustumassa Mediverkon hoivakoti Villa Andanteen. Mediverkon hoivamalli kiinnostaa myös Japanissa Mediverkon hoivakonsepti on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. FWBC Finland Oy toi joukon japanilaispäättäjiä tutustumaan hoivakoti Villa Andanteen Espooseen toukokuun alussa. Vierailun tarkoituksena oli esitellä suomalaista asiantuntemusta yksilölähtöisessä, kuntouttavassa hoivatyössä sekä ikäihmisille suunnattujen tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Ikääntyvälle väestölle tarkoitetut palvelukeskukset ovat saavuttaneet Japanissa suuren suosion. Maan väestön ikärakenteen nopea muutos on aiheuttanut haasteita ikäihmisten hyvinvointipalveluiden toteuttamiselle, ja ideoita on haettu FWBC Finland Oy:n markkinoimasta Finnish Wellbeing Center -konseptista. Japaniin onkin jo menestyksekkäästi rakennettu hyvinvointikeskuksia suomalaisten yritysten voimin. FWBC Finlandin toimitusjohtajan johdolla Villa Andanteen tuli vierailulle japanilaisseurue, jossa olivat mukana muun muassa sairaalakonsernin toimitusjohtaja, erityishoitokodin johtaja sekä kuntoutuskeskuksen johtaja. - Olemme iloisia ja ylpeitä siitä, että saimme esitellä hoivapalvelumalliamme sekä uusinta hoivakotiamme referenssinä suomalaisesta osaamisesta. Toimintamme perustuu ikäihmisten tarpeista lähtevään palveluiden kehittämiseen, ja uskomme, että myös ulkomaiset vieraamme hyötyivät kokemuksistamme, kertoo Mediverkko Hoivapalveluiden toimitusjohtaja Mark Roth. Villa Andanten johtaja Katriina Ronkaisen mukaan vieraat olivat hyvin tyytyväisiä vierailun antiin ja toivoivat voivansa tuoda myös jatkossa päättäjiä tutustumaan Mediverkon toimintaan. - Vieraamme kertoivat saaneensa paljon hyviä ideoita oman vanhustenhuoltonsa kehittämiseen. He pitävät suomalaista vanhustenhuoltoa esimerkkinään ja olivat erittäin kiinnostuneita annettavan hoivan sisällöstä, toteaa Ronkainen. Hän kertoo, että myös esteettömän ja huomattavan valoisan rakennuksen tekniset ratkaisut sekä tekniikan hyödyntäminen kiinnostivat japanilaisia paljon. Villa Andante avautui huhtikuussa ja on Mediverkon hoivapalveluiden lippulaiva, jolla toiminta on laajentunut kuntasektorilta myös kuluttaja-asiakkaisiin. Arkkitehti Tuomo Siitosen suunnittelemassa rakennuksessa on 45 ympärivuorokautisen hoivan palveluasumispaikkaa. Villa Andante on suunniteltu kuntouttavan hoivatyön lähtökohdista, ja se jakautuu kolmeen 15 asukkaan ryhmäkotiin. 17

18 Uutta tietoa D-vitamiinin puutteen vaikutuksista älyllisten toimintojen heikentymiseen Suojaa vatsasi! saatavana vain apteekista Vanhukset, joiden D-vitamiinipitoisuus on matala, kärsivät todennäköisemmin muistin, ajattelun ja oppimisen heikkenemisestä kuuden vuoden seurannan aikana kuin ikätoverit. Tulos paljastuu Archives of Internal Medicine -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. D-vitamiinin on tiedetty pitkään liittyvän luuston terveyteen, mutta viimeaikaisissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että D-vitamiinilla on osuutta myös muiden sairauksien, kuten diabeteksen, autoimmuunisairauksien sekä infektiosairauksien kehittymisessä. D-vitamiinin puute on yleistä ikääntyvillä ihmisillä. Italialaistutkijat kartoittivatkin etenevässä tutkimusasetelmassa, miten kehon D-vitamiinitilannetta parhaiten kuvaavan veren 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuus liittyi ikäihmisten kognitiivisiin eli älyllisiin toimintoihin. Tutkimuksessa seurattiin 860 yli 65-vuotiasta miestä ja naista kuuden vuoden ajan. Koehenkilöt osallistuivat tutkimuksen alussa sekä uudestaan kolmen ja kuuden vuoden päästä kognitiivisia taitoja kartoittaviin testeihin sekä terveydentilan kartoitukseen. D-vitamiinin puutoksesta kärsineillä eli niillä vanhuksilla, joiden 25-hydroksi-Dvitamiinipitoisuus oli alle 25 nmol/l, ilmeni seurannassa 60 prosenttia todennäköisemmin merkittävää kognitiivisten toimintojen heikkenemistä kuin ikätovereilla, joiden D-vitamiinipitoisuus oli optimaalinen. Yhteys pysyi merkittävänä senkin jälkeen, kun analyysissä otettiin huomioon tulosta mahdollisesti sekoittavia tekijöitä. Samassa lehdessä julkaistussa pääkirjoituksessa korostetaan, että D-vitamiinin vaikutuksia kartoittaneiden seurantatutkimusten rinnalle tarvitaan nyt satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia selvittämään D-vitamiinin hyötyjä sekä kartoittamaan mahdollisia haittavaikutuksia. (Uutispalvelu Duodecim) 18

19 eduskunta Jokainen ihminen on hoidon arvoinen Olin toukokuun lopulla Tampereen Koukkuniemen vanhainkodissa työskentelemässä päivän, kun olin vastannut Superin haasteeseen lähteä mukaan tutustumaan perus- ja lähihoitajan työhön. Syötin, pesin ja vaihdoin vaippoja senioreille. Vaikka isä-vainaani oli geriatrisessa vanhainkodissa alzheimerinsa vuoksi, siitä huolimatta hoitotyön raskaus ja haasteellisuus havahduttivat. Hoitajien kunnioitus nousi silmissäni entisestään. Vaatii mm. aikamoisia hevosmiehen voimia nostella ihmisiä kaiket päivät. Kotihoitokin on tullut tutuksi äitini kautta. Kaksi kertaa päivässä arkisin häntä käydään katsomassa kotona Kiimingissä, ja hänelle tuodaan ruoka päivittäin. Se on hienoa, kun voi asua omassa kodissaan, jossa viihtyy, mahdollisimman pitkään. Ongelmana on tietysti yksinäisyys, vaikka seurakunnalta ihmisiä käykin katsomassa. Itse pyrin järjestämään reissun kerran kuukaudessa kotiseudulle. Silloin käymme isäni haudalla ja hoidamme pankki- ym. asioita. Kuitenkin äitini on jo 84-vuotias. Hänen kuntonsa on pikku hiljaa heikentynyt puheen ja muistin osalta. Olemmekin kehottaneet, että hän ottaisi pidempiä intervallihoitojaksoja, kun syksy pimenee. Sitten taas kun päivät pitenevät, hän palaisi omaan mökkiinsä palvelukodista. Palvelu on ollut tähän asti erittäin hyvää. Kysyn vaan, säilyykö palvelutaso yhtä hyvänä, jos kaavailtu suurkuntaliitos toteutuu Oulun seudulla. Esimerkkejä löytyy toisaalta huonontumisesta. Pienikin kunta voi hoitaa hyvin asiansa. Yksinäisyyden vähentäminen edellyttää myönteistä suhtautumista toisiin ihmisiin Kansanedustaja Mikko Alatalo Veikko Lavia mukaillen: jokainen ihminen on hoidon arvoinen. Lavi kysyi myös, mistä löydät sä ystävän? Vuodeosastolla monen vanhuksen viimeinen ystävä on hoitaja. Hän on se, joka pitää kädestä kiinni ja antaa yksilöllistä hoitoa. Vanhusten yksinäisyyden vähentäminen edellyttää meiltä kaikilta nykyistä myönteisempää suhtautumista toisiin ihmisiin. Ikääntyvien määrä kasvaa huimaa vauhtia, ja yhä suurempi osa kuntien menoista muodostuu seniorien hoivapalveluista. Kunnilla on vastuu vanhuspalveluiden järjestämisestä: ne voivat joko tuottaa palvelut itse tai ulkoistaa ja kilpailuttaa hoidon. Mikäli kotihoitoa tai kodinomaista hoitoa lisättäisiin, kustannuksissa voitaisiin säästää satoja miljoonia euroja, ja ikäihmisetkin olisivat tyytyväisempiä elämäänsä. Vanhustenhoito on Suomessa liian sairauskeskeistä, vaikka vanhuus ei olekaan sairaus. Tähän liittyy runsas lääkkeiden käyttö ja elämän sisällön köyhtyminen. Sairauskeskeisyyden takia laitospaikkoihin ovat pitkät jonot. Suomi on ainoita Euroopan maita, joissa merkittävä osa ikääntyneistä viettää viimeiset vuotensa sairaalan vuodeosastolla. Pitkäaikainen vuoteessa makuuttaminen rapauttaa kuntoa ja heikentää elämänlaatua. Kaikissa kunnissa ei ole panostettu riittävästi kuntouttavaan toimintaan, jolla ylläpidetään kotona ja palveluasunnoissa asuvien ikäihmisten toimintakykyä. Kuntoutuksella päästään merkittäviin tuloksiin jopa yli 80-vuotiailla. Tehokkaalla kuntoutuksella ennalta ehkäistään myös, ettei vanhus joudu kalliille laitospaikoille. Toivon, että ensi vuonna eduskuntaan tuleva vanhuspalvelulaki puuttuu tähänkin epäkohtaan. Kun kunnat kilpailuttavat palvelujaan, yleensä hinta ratkaisee. Vain 20 prosentissa päätöksistä laatu on tärkein tekijä. Kuntatalouden ahdinko korostaa entisestään hinnan merkitystä laadun kustannuksella. Kuntien tulisi kilpailuttaa seniorikansalaisten hoivapalvelut niin, että laatu olisi vähintään yhtä tärkeä kriteeri kuin hintakin. On tajuttava, ettei halvin voi olla samalla laadukkain. Ajan myötä se voi jopa osoittautua kalleimmaksi. Suurin osa kunnista ei yksinkertaisesti osaa ostaa laatua. Vanhustenhoidon ja kopiokoneiden ostamista ei saa laittaa samalle viivalle. Kun yksityisen yrityksen palvelun laatua selvitetään, olisi otettava huomioon, kuinka vakavarainen yritys on kyseessä, miten sitä johdetaan ja kuinka paljon se itse panostaa laatuun. Toisaalta olisi hyvä tietää, millaista asiakaspalautetta se on saanut aiemmin ja millainen on sen henkilöstön pätevyys ja työhyvinvointi. Vanhuusväestön palvelujen laatusuositukset korostavat kotona asumista ja omaishoidon merkitystä. Omaishoidon ja omaishoitajien määrää on kuitenkin vaikea lisätä, kun työvoimapula houkuttelee ihmisiä taloudellisesti kannattavampaan työhön. Kotona asuminen edellyttäisi riittävää omaishoidon tukea ja nykyistä kattavampia kotipalveluja. Tarvitaan myös teknisiä ratkaisuja, jotka ottavat paremmin huomioon kotona asumisen haasteet ikäihmiselle. Vanhustenhoidon tulevaisuus näyttää paikoin jopa pelottavalle. Vanhan ihmisen näkökulmasta epävarmuus hyvän hoidon saamisesta tuottaa turvattomuutta ja huolta. Kunnallisella ja valtakunnallisella päätöksenteolla on huolehdittava, että avuttomat saavat apua. He ovat edelleenkin valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Mikko Alatalo kansanedustaja (kesk.) Tampere 19

20 Kätketyt äänet Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastaista kansainvälistä kampanjapäivää vietettiin Suomessa vietettiin ikääntyviin kohdistuvan väkivallan vastaista kansainvälistä kampanjapäivää teemalla KÄTKETYT ÄÄNET. Aiheen tiimoilta Suomen yhteistyöryhmä järjesti Helsingissä Esplanadin lavalla konsertin ja kampanjatilaisuuden. Väkivallalla ja kaltoinkohtelulla tarkoitetaan tekoa tai tekemättä jättämistä, joka aiheuttaa iäkkäälle ihmiselle tarpeetonta kärsimystä, uhkaa hänen terveyttään, loukkaa hänen ihmisoikeuttaan tai vaarantaa hänen hyvinvointinsa. - Ikääntyviin kohdistuva väkivalta on suurelta osin piiloon jäävää rikollisuutta. Poliisin suorittamia perheväkivaltaa sisältäviä kotihälytyksiä oli viime vuonna , ja näiden yhteydessä oli merkkejä vanhuksiin kohdistuvasta väkivallasta. Esille tulee esimerkiksi tapauksia, joissa kotona asuvat aikuiset lapset uhkailevat ja kiristävät vanhempiaan saadakseen rahaa päihteiden käyttöön, kertoo asessori Mikko Lampikoski, joka toimi viimeksi sisäasiainministeriön poliisiosastolla erityisasiantuntijana vastuualueenaan väkivallan vähentäminen ja siihen liittyvä yhteistoiminta eri tahojen kanssa. - Vanhuksiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ pitäisi yhä enemmän kokea positiiviseksi toiminnaksi jo siitäkin syystä, että väkivallan hoitaminen on yhteiskunnalle kallista. Puhumattakaan rikoksen kohteeksi joutuneelle koituvista haitoista, joita ei voida rahassa arvioida, Lampikoski jatkaa. Kansainvälistä kampanjapäivää vietettiin nyt viidettä kertaa International Network for the Prevention of Elder Abuse (INPEA) aloitteesta. Kampanjapäivän aikana järjestettiin eri puolilla maailmaa tapahtumia, joiden tarkoituksena on nostaa ikääntyviin kohdistuva väkivalta ja sen ehkäisy huomion keskipisteeksi. Suomessa järjestettävässä tilaisuudessa kuultiin Esplanadin lavalla musiikin ohella poliisin, tutkijan sekä järjestöjen edustajien puheenvuoroja vanhuksiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen ehkäisemisestä. Tapahtuman järjesti Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry yhteistyössä Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian, Kirkkohallituksen, Poliisin, Svenska pensionärsförbundet rf:n, Suomen perus- ja lähihoitajien liitto SuPer ry:n ja Vanhustyön keskusliitto ry:n kanssa. Tilaisuuden järjestämiseen on saatu avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Lisää INPEA:n toiminnasta ja kampanjatapahtumista maailmanlaajuisesti: DomaCare ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄ Olimme käyttäneet toisen tarjoajan tuotetta päivittäisessä hoitotyön dokumentoinnissa jo usean vuoden ajan. Sitten tutustuimme DomaCareen. Se oli erittäin helppokäyttöinen ja monipuolinen, mutta ennen kaikkea meidän näköisemme ja olen iloinen voidessani suositella sitä muillekin alan toimijoille. Lisäksi Invianin asiakaspalvelu on nopeaa ja mutkatonta, joten silläkin tavalla meillä on tyytyväinen olo täällä Lappeenrannassa. - Seija Marttila, toimitusjohtaja Lappeenrannan Palvelukoti Kenelle? - Vanhustyö - Vammaistyö - Mielenterveystyö - Lasten- ja nuortensuojelu - Päihde- ja huumekuntoutus - Ympärivuorokautinen palveluasuminen - Tilapäisasuminen - Kotihoito Mitä? - Asiakastietojen dokumentointi ja sähköinen kirjaaminen - Laskutus - Tilastointi ja yhteenvetoraportit - Tiedonkulun tehostaminen - Tehokas tietoturva - Helppokäyttöinen - Verkkokäyttöinen DomaCarella on jo tuhansia käyttäjiä! 20

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10. 1 Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.2013 YHTEINEN AAMUPÄIVÄ: Turvallisuus on yhteinen asia Puheenjohtaja ylilääkäri

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Länsi-Suomen Diakonialaitos Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Diakonialaitoksen konserni Yhteiskunnallisen konsernin, Länsi- Suomen Diakonialaitoksen säätiön ja PDL Palvelut Oy:n esittely lyhyesti

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Vaikeavammaisten uusien asumispalvelujen tuottaminen palveluntuottajan näkökulmasta

Vaikeavammaisten uusien asumispalvelujen tuottaminen palveluntuottajan näkökulmasta Vaikeavammaisten uusien asumispalvelujen tuottaminen palveluntuottajan näkökulmasta Keski-Suomen Vammaispalvelutyöryhmä 11.5.2015 Leena Yksjärvi Business intelligence -päällikkö Validia Asuminen Validia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista Väestön mielipiteitä lääkehoidoista - kommenttipuheenvuoro Lääkehoidon päivän seminaari 15.3.2016 Katri Aaltonen Kelan tutkimus katri.aaltonen@kela.fi Yleisiä ajatuksia kyselystä Ajankohtainen Säästötoimet

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kuntoutumisen mahdollisuudet Helsinki Congress Paasitorni 3.4.2014

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kuntoutumisen mahdollisuudet Helsinki Congress Paasitorni 3.4.2014 1 Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kuntoutumisen mahdollisuudet Helsinki Congress Paasitorni 3.4.2014 YHTEINEN AAMUPÄIVÄ: Kuntoutumisen mahdollisuuksista totta Puheenjohtajana ylilääkäri

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen Asukas ja/tai käyttäjälähtöisyys Arvona sopii hyvin teemoihin, on looginen Tiedetään mitä asukkaat tarvitsevat Ei keksimällä Helposti

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Attendon Visio & Arvot

Attendon Visio & Arvot Attendon Visio & Arvot Se, miten huolehdimme hoivaa tarvitsevista ihmisistä, osoittaa millainen on yhteiskunta, jossa elämme. Attendon rooli yhteiskunnassa Pohjoismaissa on kunniakkaat perinteet kansalaistensa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kuka päättää kuolemasta?

Kuka päättää kuolemasta? Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot