kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2012"

Transkriptio

1 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2012 Työministeri Ihalaisen johdolla kohti Euroopan parasta työelämää s. 10 > Monikäyttäjätiloista hyötyvät kaikki s. 16 > Miksi valtio perii vuokraa omiltaan, osastopäällikkö Hannu Mäkinen? s. 24 > Senaatti-kiinteistöjen toimet sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi s. 26

2 Huumekoiraksi koulutettava Renni harjoittelee Tullin koirakoulussa isäntänsä Henri Purasen kanssa. 2 kontrahti 3/2012

3 lempipaikka Teksti Tuija Holttinen Kuva Jari Härkönen Pelkkänä kuonona Tervehdys. Olen labradorinnoutaja Renni, 1,5 vuotta ikää ja kouluttaudun parhaillaan tullin valvonnan apuvälineeksi. Ihan totta, sellaisella nimikkeellä me tullin huume- ja savukekoirat virallisesti olemme. Koirakoulun rehtori, Ari Nieminen, valitsi minut tähän hommaan ihan pentuna. Oma isäntäni ei tuolloin päässyt itse valintaa tekemään, mutta hyvin tuo pomo tiesi, että meillä Purasen Henrin kanssa synkkaa. Yhtä ollaan pidetty nyt jo puolisentoista vuotta. Kotosalla pohjoisessa ollaan keskenämme treenattu tottelevaisuuskäskyt ja muut perusasiat, ja nyt tultiin tänne etelään ihan oikeaan koirakouluun. Meitä on peruskurssilla kaikkiaan neljä parivaljakkoa. Me nelijalkaiset olemme noin vuoden ikäisiä, isännät ja emännät vähän enemmän. Täällä on kivaa ja tosi mielenkiintoista. Olen jo muutaman päivän aikana saanut kokeilla vaikka mitä. Pihalla olevassa harjoitustilassa etsimme kätkettyjä löytöjä, ja ulkona on upeat lenkkeilymaastot. Lähdemme usein myös vierailemaan uusiin paikkoihin, kauppakeskuksiin tai lentokentälle, missä on liukkaita lattioita, lasisia seiniä, peilejä, erilaisia ääniä, paljon ihmisiä ja yllättäviä tilanteita. Mikäs siinä. Sellaistahan se meidän työkin tulee olemaan. Kaikkeen täytyy tottua. Isäntää pitää totella, mutta myös oma-aloitteisuutta arvostetaan. Siksi meitä tullikoiria pidetäänkin vähän haasteellisimpina kasvatteina kuin ihan tavallisia perhekoiria. Mutta kyllä meillekin sitten työajan ulkopuolella maistuu sellainen normaali koiran elämä kotona ihan yhtä lailla kuin muillekin. Minä pidän kaikkein eniten uimisesta! info Tulli on kouluttanut ja käyttänyt huumekoiria vuodesta 1969 alkaen. Tullissa työskentelee tällä hetkellä 45 koiraa, joista kolme on koulutettu myös suurten savuke-erien tunnistamiseen. Koirat työskentelevät lähes kaikilla Suomen tullitoimipaikoilla ulko-, sisä- ja Schengen-rajoilla. Tullin koirakoulu toimii Kirkkonummella, Veikkolassa, 1900-luvun alkupuolella rakennetun Navalan kartanon tiloissa, joissa alun perin oli ruotsinkielinen teoreettinen karjanhoitokoulu. Koirakoulun käytössä on päärakennuksen lisäksi koirien harjoitusrakennus ja kiinteistönhoitajan asuinrakennus. kontrahti 3/2012 3

4 Hyvä suunnittelu 8 on esteetöntä 16 Yhden käyttäjän tiloista yrityspuistoihin Kohti Euroopan parasta työelämää 23 Mitä Valtion taideteostoimikunta tekee? 26 Monen syyn sisäilmaongelmat 29 Kurkistus ulkomaiden instituutteihin Jari Härkönen Matti Immonen Anders Portman Poliisihallituksen Pirkko Paavola-Häggblom pureutuu energiatehokkuussuunnitelmaan. Tutkija Jukka Heinonen & kestävä työympäristö. Hallinnon tietotekniikkakeskus Haltik sai uudet toimitilat edelleenvuokrauksella. 4 kontrahti 3/2012

5 pääkirjoitus 24 Shutterstock Matti Immonen Vakiopalstat Lempipaikka 2 Avaimet toimiviin ratkaisuihin 16 Talous 24 Työhyvinvointi 26 Kurkistus ulos 29 Uutiset 32 Resumé 34 kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin Toimituskunta: Jari Auer, Karl Gädda, Tuomo Hahl, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn ja Suvi Vanto. Toimitus: Legendium Oy, puhelin Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Repro: Faktor Oy Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2 Kannessa: Työministeri Lauri Ihalainen. Kuva: Jari Härkönen Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, Helsinki Valtakunnallinen vaihde fax Sähköpostiosoitteemme: Senaatti-kiinteistöt on työympäristö- ja toimitila-asiantuntija, joka tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä palveluja valtionhallinnolle. Toiminta perustuu yhteiskuntavastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä palvelujen ja kiinteistöjen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Jari Härkönen Asiakas toimintamme keskiössä Ottaessani heinäkuussa vastaan toimitusjohtajan tehtävän Senaattikiinteistöissä, minun oli helppo todeta, että liikelaitosta on johdettu hyvin ja sillä on ammattitaitoinen, ahkera ja työhönsä sitoutunut henkilöstö. Kiitos tästä kuuluu pitkälti edeltäjälleni, Aulis Kohvakalle, joka jäi eläkkeelle kesäkuun lopulla. Tästä on hyvä jatkaa. Senaatti-kiinteistöt on valtiokonsernin palveluyksikkö, joka toimii liikelaitoksen muodossa. Tämä korostaa asiakkaamme asemaa toimintamme keskiössä. Asiakkaitamme ovat kaikki valtionhallinnon työntekijää sekä kansalaiset, joita palvellaan valtion käytössä olevissa tiloissa. Keskeisin tehtävämme on auttaa asiakkaitamme suoriutumaan perustehtävästään. Tämä tapahtuu toimimalla asiakkaiden työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana. Se edellyttää meiltä asiakkaiden tarpeiden syvällistä ymmärtämistä ja kykyä tuottaa työympäristöjä ja tilaratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja joissa on hyvä työskennellä. Palvelujemme kysyntä on voimistunut entisestään, erityisesti asiakkaiden muutostilanteita tukevien asiantuntijapalveluiden kysyntä on kasvanut. Olemme alkuvuonna tehneet jo 25 uutta asiantuntijapalvelusopimusta. Tilahallintahanke (HTH), jolla mahdollistetaan moninainen toimitilojen analysointi, etenee myös, mutta vielä on useita valtionhallinnon yksiköitä, jotka eivät ole tallentaneet kaikkia tietoja järjestelmään tai jopa eivät ole vielä tehneet liittymissopimusta. Hyödyt HTH:sta ovat ilmeiset, ja kannustankin kaikkia tekemään työtä tahoillaan hankkeen saamiseksi hyvään päätökseen, jotta koko valtionhallinnolla on käytössään tehokas ja toimiva työkalu toimitilajohtamiseen. Olen kesän aikana tutustunut Senaatti-kiinteistöjen henkilöstöön ja sen toimintaan sekä useisiin asiakkaisiin. Syksyn ja loppuvuoden pyrin tapaamaan mahdollisimman monia asiakkaitamme. Tulemme muutoinkin lisäämään läsnäoloamme asiakkaidemme luona. Asiakkaidemme kokema hyöty ja valtion kokonaisetu ovat selkeästi toimintamme keskiössä. Palveluterveisin Jari Sarjo VM:n Hannu Mäkinen perää Senaatti-kiinteistöiltä tehokkuutta. kontrahti 3/2012 5

6 energiansäästö Tiedoista ja työpajoista energiatehokkuussuunnitelmaan»tietohallinnon kehitys siirtää osan toimistotyöstä autoihin ja saattaa alentaa merkittävästi poliisihallinnon energiankulutusta. Autoilta tämä edellyttää aikaisempaa parempia ergonomisia ominaisuuksia ja energiaa säästävää tekniikkaa», sanoo Poliisihallituksen tekninen johtaja Pirkko Paavola-Häggblom. 6 kontrahti 3/2012

7 Kaikkien hallinnonalojen tulee tämän vuoden aikana laatia energiatehokkuussuunnitelma. Senaattikiinteistöt voi auttaa asiakkaitaan antamalla tietoja kiinteistökohtaisista kulutuksista. Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Jari Härkönen Euroopan unionin energiapalveludirektiivi nostaa julkisen sektorin esimerkkiasemaan energiatehokkuuden parantamisessa ja energiankäytön vähentämisessä. Suomessa valtioneuvosto on määrännyt, että kaikkien hallinnonalojen tulee tämän vuoden aikana tehdä oma energiatehokkuussuunnitelmansa. Kiinteistöjen ja liikkumisen energiankäytön, laitesähkön sekä muun energiankäytön sisältävän energiatehokkuussuunnitelman tavoitteena on ohjata organisaatio järjestelmälliseen energianhallintaan. Keskeisessä asemassa energiatehokkuussuunnitelman laatimisessa ovat työpajat, joissa organisaatio selvittää energiatehokkuuden parantamisen tavoitteet ja tavat. Suunnitelman laatimisessa ja työpajojen vetämisessä organisaatio voi käyttää ulkopuolista konsulttia. Toimitilojen energiankäyttöä koskevaan työpajaan on mahdollista pyytää Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikkö. Työpajojen pohjalta organisaatio työstää kokonaisvaltaisen energiatehokkuussuunnitelmansa, joka on otettava osaksi johtamisjärjestelmiä. Tarvittavaa tietoa jo järjestelmissä»koska eri hallinnonalojen organisaatiot voivat toimia samassa rakennuksessa, toimitiloja koskeva työpaja kannattaa järjestää kaikkien rakennuksen käyttäjien kanssa. Sen sijaan matkustamisen ympäristövaikutukset, tiedottaminen ja johtaminen ovat aina organisaation sisäisiä kysymyksiä», sanoo Senaatti-kiinteistöjen johtava asiantuntija Juha Muttilainen.»Energiatehokkuussuunnitelman tekemisessä tulee edetä käytännönläheisesti. Ei kannata jumiutua jonkin tiedon puuttumiseen vaan miettiä, miten tarvittavan tiedon myöhemmin saa.» Valtionhallinnon toimitila-asiantuntijana Senaatti-kiinteistöillä on tietoa lähinnä kiinteistöjen energiankäytöstä, jonkin verran myös käyttäjäsähkön kulutuksesta.»mikäli organisaatio on liittynyt Green Office -järjestelmään tai kiinteistössä on toteutettu käyttäjäsähköprojektimme, energiatehokkuussuunnitelmaan tarvittavat tiedot sekä kuvaus toimenpiteistä ja toiminnan organisoimisesta löytyvät lähes valmiina», Muttilainen mainitsee.»muutoin joudumme jatkojalostamaan kiinteistön energiankäytöstä kertovaa aineistoa.» Jatkossa energiatehokkuustoimien kohdistamista ja niiden vaikutuksia voi seurata hallinnon tilahallintajärjestelmästä (HTH). Elefantti pala kerrallaan Sisäasiainministeriö on päättänyt tehdä hallinnonalaansa koskevan yhteisen energiatehokkuussuunnitelman.»haemme synergiaa ja vertailukelpoisia lähtötietoja. Aluksi tarkastelemme kokonaisuutta, sitten syömme elefantin pala kerrallaan», linjaa hanketta vetävä Poliisihallituksen tekninen johtaja Pirkko Paavola-Häggblom. Myös tavoitteiden asettelussa edetään yleisestä yksityiskohtaiseen. Ensin haetaan tilankäytön tehostamista, sähkön ja veden säästöä, energiatehokkaita kopiointi- ja liikkumistapoja.»tärkeintä on saada työ käyntiin, vaikka joudumme ensimmäisessä vaiheessa tyytymään suurpiirteisyyteen. Silti jo toimitilojen lähtötietojen kerääminen vie energiatehokkuutta eteenpäin. Hallinnon tilahallintajärjestelmän ja käyttäjäkohtaisten mittareiden avulla info TEM esimerkkinä muille Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) laati ensimmäisenä Suomessa oman energiatehokkuussuunnitelmansa. TEM aikoo vähentää kokonaisenergiakulutusta 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon. Nyt ministeriö ohjaa muita valtion virastoja ja laitoksia asettamaan omat energiatehokkuustavoitteensa. Käytännön työssä TEM:n konsulttina toimii Motiva Oy. Lisätietoja: sektori/julkisen_sektorin_energiatehokkuussuunnitelma tiedot aikanaan tarkentuvat», Paavola- Häggblom arvioi. Poliisihallinnossakin toimitilat kuluttavat eniten energiaa. Oman haasteensa heittävät rikostutkimuslaboratorion kaltaiset erikoistilat.»meidän pitää löytää oikeat tunnusluvut ja säästöpotentiaali erilaisille tiloille. Selvittelemme parhaillaan Senaatti-kiinteistöjen kanssa, kuinka kiinteistökohtaiset luvut saadaan purettua asiakaskohtaisiksi.» Huomio investointeihin ja säästöihin Käytännössä energiatehokkuuden tehostaminen täytyy järjestää niin, että byrokratia rasittaa mahdollisimman vähän tilojen käyttäjiä. Käyttäjä kun voi omilla toimillaan merkittävästi vaikuttaa energiankulutukseen.»tarvitsemme helposti käytettäviä järjestelmiä, energiansäästöön kannustavia ratkaisuja ja tietoa onnistumisista. Siinä Senaatti-kiinteistöt voi vielä meitä auttaa.» Paavola-Häggblom korostaa energiansäästötoimenpiteiden kokonaistaloudellisuutta ja arkeen viemistä.»odotan enemmän tietoa esimerkiksi energiatehokkuusinvestointien takaisinmaksulaskelmista. Energiankulutuksessa saatavien säästöjen tulisi näkyä vuokrissa.» kontrahti 3/2012 7

8 esteettömyys Hyvä suunnittelu on esteetöntä Ihmisoikeuksiin kuuluva esteettömyys on näkökulma kuten rakennussuojelukin. Nämä kaksi näkökulmaa eivät poissulje toisiaan. Onnistuneessa kohteessa ne ovat sujuvasti yhteensulautuneita. Teksti Tuija Holttinen Kuvat Jari Härkönen ja Museovirasto / Soile Tirilä Tänä päivänä kuuluu jo suunnittelun lähtökohtiin, että uudisrakennus on esteetön. Siis helppokäyttöinen, sujuva ja toimiva mahdollisimman monelle tilan Jari Härkönen Arkkitehti Niina Kilpelä on luottavainen esteettömyyden lisääntymisestä myös kulttuurihistoriallisissa kohteissa. Eteenpäin mennään pienin mutta tasaisin askelein. käyttäjälle. Parhaat saavutettavuusratkaisut ovat sellaisia, joihin ei edes kiinnitetä huomiota rakennusta käytettäessä.»se ajatus, että esteettömyys on joidenkin erityisryhmien juttu, joutaisi jo romukoppaan», Kynnys ry:ssä toimiva arkkitehti Niina Kilpelä puuskahtaa.»sen sijaan esteettömyys on hyvää suunnittelua ja toimivia perusratkaisuja. Hyvää arkkitehtuuria ei ole ilman saavutettavuutta.» Suojelukohde saavutettavaksi Mutta kun on kyse viime vuosituhannella rakennetusta kulttuurihistoriallisesta ja suojellusta rakennuksesta, moni nostaa esteettömyysvaatimusten edessä kädet pystyyn. Mitään ei voi tehdä! Niina Kilpelä sanoo kuitenkin, että mahdollisuuksia löytyy aina kun on tahtoa. Ja tietenkin vanhojen rakennusten saattamisessa esteettömiksi tarvitaan monen tahon yhteistyötä.»liian helposti ajatellaan, että jos kyseessä on suojelukohde, siellä ei voi tehdä mitään. Tai ainakin Museovirasto kieltää. Esteettömyyden ja rakennussuojelun vastakkainasetteluun ei kuitenkaan ole tarvetta. Mielestäni Museovirasto saa turhankin usein syyt niskoilleen. Olemme tehneet yhteistyötä varsin hyvässä hengessä ja saaneet hyviä asioita vietyä eteenpäin.» Väärä oletus on myös se, että vanhan rakennuksen muuttaminen saavutettavaksi jotenkin pilaa kohdettaan. Ammattitaitoiset suunnittelijat osaavat ratkaista pulmia, jotka eivät todellakaan ole helpoimmasta päästä. Kilpeläkin myöntää, että aina sitä ihan täydellistä ratkaisua ei ehkä löydy.»se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki esteettömyysratkaisut olisivat rumia. Esteettömyyttä pystytään mainosti toteuttamaan myös tyylikkäästi.» Ehkäpä vanhojen rakennusten eheydestä ja aikakausien kerrostumista puhuttaessa voitaisiin ajatella, että rakennukseen tehdyistä saavutettavuusparannuksista tulisikin uusi arvokas kerrostuma rakennuksessa. Se kertoisi tämän ajan asenteista ja arvostuksista. Ajoissa ja etukäteen Niina Kilpelä tekee konsulttina myös arvorakennusten esteettömyyskartoituksia. Raportti sisältää aina kehittämisehdotuksia. Kartoituksen tekeminen ei sinänsä kehitä esteettömyyttä, mutta siinä todetaan asioiden tila. Kartoitus antaa eväitä kehittämiseen ja on työkalu toteutukseen.»kartoitus kannattaa tehdä esimerkiksi peruskorjauksissa heti hankesuunnittelun yhteydessä, jolloin se on osa suunnittelun peruslähtötietoja. Silloin siitä on eniten hyötyä. Mutta tilannetta voi kartoittaa vaikka ei olisikaan tulossa mitään mullistavia isoja projekteja. Toimenpide-ehdotuksissa on paljon sellaisia kehittämiskohtia, jotka voidaan toteuttaa helposti 8 kontrahti 3/2012

9 info Turun linna oli haasteellinen kohde. Toisen sisäänkäynnin yhteyteen rakennettu tumma puusta tehty luiska sopii hyvin linnan historialliseen pihapiiriin. Lars Sonckin suunnittelema Ainola on hyvä esimerkki onnistuneesta esteettömyysratkaisusta. Rakastetun säveltäjän Jean Sibeliuksen koti tehtiin saavutettavaksi terassin vasempaan reunaan kätkeytyvällä nostimella. Myös portaisiin lisättiin käsijohteet. yksittäisinä töinä. Pieniä asioita, joilla on käyttäjän kannalta iso merkitys.» Tilannetta pitää myös päivittää. Onko tullut jotain uutta tietoa tai tekniikoita, vai onko tehty tuleviin ratkaisuihin mahdollisesti vaikuttavia muutoksia? Joskus tilanne voi muuttua niin, että esteettömyysratkaisuillekin löytyy uusia vaihtoehtoja. Onnistuneesti sisään Hyviä esimerkkejä onnistuneesti toteutuneista kulttuurikohteista on esitelty Kynnys ry:n yhteistyössä Museoviraston kanssa keväällä julkaistussa Samasta ovesta -teoksessa. Kilpelä nostaa hyvistä esimerkeistä esiin kulttuurikoti Ainolan Tuusulassa. Kuistin terassin pääsisäänkäynnin yhteyteen asennettu nostin sulautuu huomaamattomasti olemassa olevaan portaikkoon. Ratkaisu osoittaa myös hyvin sen, että esteettömyysratkaisut on aina mietittävä tapauskohtaisesti.»kulttuurikohteissa ei ole helppoja ratkaisuja. Ne vaativat aikaa ja usean eri vaihtoehdon selvittämistä ja tarkastelua monesta näkökulmasta. Mikä on ideaalitilanne ja kuinka paljon ollaan valmiita tekemään kompromisseja.» Soile Tirilä Soile Tirilä Esteettömyys strategiana Esteettömyydellä ja saavutettavuudella tarkoitetaan rakennetun ympäristön toimivuutta eri käyttäjäryhmien kannalta. Rakennetun ympäristön esteettömyyden osaalueita ovat liikkumisympäristön, näkemisympäristön ja kuulemisympäristön esteettömyys. Toimiva kokonaisuus edellyttää kaikkien osa-alueiden huomioimista. Senaatti-kiinteistöjen esteettömyysstrategiassa ilmaistaan tahto edistää saavutettavuutta myös kulttuuriperintöön kuuluvissa rakennuksissa. Toimenpiteisiin kuuluu henkilöstön koulutus, esteettömyyskartoitusten suunnittelu ja toteutus sekä pitkän tähtäimen suunnitelma kiinteistöjen esteettömyyttä edistävistä toimenpiteistä. Samasta ovesta Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelu ja saavutettavuustavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään. Ratkaisut löytyvät, kun yhteistä tahtoa löytyy. Samasta ovesta -teos esittelee runsain esimerkein onnistuneesti toteutettuja esteettömyysprojekteja vanhoissa kulttuurihistoriallisissa arvorakennuksissa. Kirja soveltuu oppaaksi esteettömyysratkaisujen suunnittelijoille, rakennuttajille ja viranomaisille sekä inspiraation lähteeksi kaikille vanhoista rakennuksista ja esteettömyydestä kiinnostuneille. (Samasta ovesta Saavutettavia kulttuurihistoriallisia kohteita, toim. Selja Flink ja Niina Kilpelä, Kynnys ry, Helsinki 2012) kontrahti 3/2012 9

10 työympäristö ja tulevaisuus Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) sanoo, että työelämän laadun ja työn tuottavuuden parantaminen ovat kansantaloudellisesti niin merkittäviä asioita, ettei yhdelläkään hallituksella tai työelämän toimijalla ole varaa sivuuttaa niitä vuoteen 2020 mennessä. 10 kontrahti 3/2012

11 Kohti Euroopan parasta työelämää Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä, kun suomalaisesta työelämästä kammetaan Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Teksti Pirjo Kupila Kuva Jari Härkönen yöministeri Lauri Ihalaisen (sd.) mielestä työvoiman määrä ei voi olla ainoa tuottavuuden mittari kuten usein ajatellaan. Hän uskoo, että tuottavuutta voidaan parantaa sopusoinnussa työhyvinvoinnin kanssa.»tuottavuus paranee, kun töitä järjestetään fiksummin, työhön sovelletaan uutta teknologiaa ja huolehditaan työntekijöiden osaamisesta ja jaksamisesta», hän sanoo. Ihalaisen johdolla valmistui keväällä työelämän kehittämisstrategia, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta työelämän edelläkävijä vuoteen 2020 mennessä. Strategia on osa Kataisen hallituksen työpolitiikkaa ja yksi sen kärkihankkeista. Työelämästrategiaa tehtiin laajassa yhteistyössä eri ministeriöiden ja työelämän toimijoiden kanssa. Syksystä alkaen työpaikkoja houkutellaan mukaan toteutukseen kansallisella yhteishankkeella, johon kuuluvat myös Tekesissä käynnistettävä työorganisaatioiden kehittämisohjelma ja Työterveyslaitoksen vetämä johtamisen kehittämisverkosto. Hyvästä paras Lähtötilanne työelämän kärkipaikan tavoitteluun ei ole huono, sillä työelämän laatumittareilla Suomi sijoittuu 4 5 parhaan maan joukkoon Euroopassa. Vahvuuksiamme työelämässä ovat hyvät oppimis- ja kehittymismahdollisuudet ja kohtuulliset vaikuttamismahdollisuudet työssä sekä hyvä keskinäinen luottamus ja yhteistyö. Kehitettävää suomalaisilla on työn terveellisyydessä ja turvallisuudessa, kiireen vähentämisessä, johtamisessa ja työtyytyväisyydessä. Viime aikoina työnteon mielekkyys on heikentynyt jossain määrin kaikilla työelämän sektoreilla. Työelämän kehittämisstrategian painopisteitä työpaikoilla ovat innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima. Näille on strategiassa määritelty eri tavoitetasoja, joita kaikki työyhteisöt voivat tavoitella aina työelämän edelläkävijäksi saakka.»ketään ei moitita, vaan jokainen työyhteisö voi aloittaa kehitystyön omista lähtö- kontrahti 3/

12 tulevaisuus ja työympäristö kohdistaan ja omalta tasoltaan. Kaikkien työpaikkojen toivotaan kuitenkin saavuttavan vähintään hyvän perustason vuoteen 2020 mennessä», Ihalainen sanoo. Eväitä koulutuksesta Ihalainen korostaa, että työurien pidentämisen ydin ei ole eläke- tai muissa ikärajoissa, vaan siinä, miten ihmiset jaksavat ja kykenevät selviytymään nopeasti muuttuvassa työelämässä.»ensinnäkin pitää olla työpaikkoja, joihin ihmiset voivat vaihtaa, kun edellinen menee alta. Toiseksi ihmisillä pitää olla riittävästi koulutusta ja osaamista, joiden varassa rakentaa uusia urapolkuja.» Kolmanneksi työaikoja ja -tehtäviä pitää järjestellä joustavasti ja työyhteisöjä tulee johtaa niin, että eri-ikäiset ja eri elämänvaiheessa olevat ihmiset jaksavat uupumatta tehdä työtä, hän luettelee. Hyvin koulutettujen Suomessa työvoiman osaamisen kehittäminen on edelleen iso haaste.»meillä on nuorta aikuista, jotka eivät ole saaneet toisen asteen koulutusta, ja heidän lisäkseen työelämässä on vielä suuri joukko aikuisia pelkän kansatai peruskoulun varassa. Mitä vähemmän työntekijällä on koulutusta, sitä heikommat ovat hänen mahdollisuutensa selviytyä työstä ja ammatista toiseen», Ihalainen muistuttaa.»myös osatyökykyiset, maahanmuuttajat ja keikkatyöhön halajavat eläkeläiset pitäisi saada mukaan työelämään», hän jatkaa. Ihalainen tähdentää, että arvottomuuden, osattomuuden, turvattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteet ovat huonoja matkasauvoja tuloksen tekemiseen. Sen vuoksi sitä luottamuspääomaa, jonka varassa suomalaista työelämää on rakennettu vuosikymmeniä eri tahoilla ja tasoilla, ei saisi murentaa.»esimerkiksi palkitsemisjärjestelmiä on kehitettävä koko henkilöstöä ajatellen eikä vain joitain avainhenkilöitä varten», hän sanoo. Siilot nurin Ihalainen on kohdannut työelämän hyviä käytäntöjä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla, eivätkä niiden kehittämistarpeetkaan juuri eroa toisistaan. Hän kuitenkin painottaa julkisyhteisöjen kehittämiskohteina johtamista ja henkilöstötyötä, palkitsemista ja toimintakulttuurin avoimuutta.»vaikka Suomi ei ole moniin muihin maihin verrattuna mikään johtamisen takapajula, meillä on silti vielä paljon tekemistä etenkin johtamisen ja esimiestyön oikeudenmukaisuudessa ja työntekijöiden tasa-arvoisessa kohtelussa», Ihalainen sanoo. Ihalaisen mielestä palkitsemisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on myös huolestuttavaa, jos jokin sektori jää palkoissa huomattavasti muita jälkeen, eikä hän puhu nyt johdon sitouttamisesta.»julkisen sektorin on huolehdittava, että se pysyy mukana palkitsemisjärjestelmien kehityksessä, jos se aikoo pärjätä kilpailussa osaavasta työvoimasta», hän muistuttaa. Ministerinä Ihalainen on huomannut, kuinka yhä harvempi asia ratkeaa enää yhden ministeriöin toimialalla. Sen vuoksi hän kaipaakin julkishallinnon toimintakulttuuriin lisää avoimuutta, luottamusta ja vuorovaikutusta.»tuloksellisuutensa ja vaikuttavuutensa parantamiseksi julkisten organisaatioiden täytyy madaltaa raja-aitojaan sekä lisätä yhteistyötä ja poikkihallinnollista tapaa tehdä työtä», hän sanoo.»työurien pidentämisen ydin ei ole eläke- tai muissa ikärajoissa, vaan siinä, miten ihmiset jaksavat ja selviävät nopeasti muuttuvassa työelämässä.» 12 kontrahti 3/2012

13 Tehokkaampaa tilankäyttöä Toimitilakustannukset ovat yksi keskeisistä säästökohteista, kun valtio pyrkii kiristyneessä taloudellisessa tilanteessa karsimaan kulujaan. Tilasta on tullut työkalu, jonka avulla on mahdollista säästää paitsi kustannuksissa, myös ympäristöä. Teksti Maarit Seeling Kuva Hanna Linnakko Viime syksynä Senaatti-kiinteistöissä linjattiin tavoitteet ja mallit valtion tilankäytön tehostamiseksi ja säästötavoitteiden saavuttamiseksi. Taloudellisuuden lisäksi tiloilta vaaditaan uudenlaista tehokkuutta, toimivuutta, turvallisuutta ja teknistä asianmukaisuutta sekä kestävän kehityksen vaatimukset huomioon ottavia ratkaisuja. Senaatti-kiinteistöjen alue- ja prosessiyksikön johtaja Juha Lemströmin mukaan Senaatti-kiinteistöiltä edellytetään entistä aktiivisempia toimenpiteitä tilaratkaisujen järjestämisessä. Hän puhuu tilatehokkuuden roolista julkisen sektorin kestävyysvajeen umpeen kuromisessa.»tilat muodostavat prosenttia valtionyksiköiden menoista. Valtion uudistetun kiinteistöstrategian tavoitteena on kiinteistövarallisuuden hoitaminen valtion kokonaisedun varmistavalla tavalla. Taloudellisuuden lisäksi lisää painoarvoa annetaan vastaisuudessa muun muassa yhdyskuntarakenteellisille sekä elinkaari- ja energiatehokkuuden näkökulmille», Lemström määrittää. Kuormitus kuntoon Senaatti-kiinteistöjen johto visioi toimintaympäristön muutokset neljään keskeisesti vaikuttavaan megatrendiin. Näistä kärkeen Lemström nostaa ilmastomuutokseen ja ympäristökysymyksiin pureutuvan»kuormitus kuntoon» -osion.»tehokkaampi tilankäyttö on ympäristöystävällisempää. Jos haluamme pienentää kuormitusta ja hiilijalanjälkeä, lähtökohtaisesti meidän on tehostettava tilankäyttöä entistä energiatehokkaammissa taloissa.»»oleellista ei ole, kuinka paljon kilowatteja valtiolta kuluu per neliö vaan Alue- ja prosessi yksikön johtaja Juha Lemström esittelee Senaatti-kiinteistöjen visioimia megatrendejä. kuinka paljon energiaa kuluu per henkilö. Nyt puhutaan kokonaisenergian kulutuksesta», Lemström toteaa. Hukkatila haltuun Tiivistyvän yhteiskuntarakenteen myötä on kiinnitettävä enemmän huomiota hukkatilan hallintaan. Samoin tilanhallinnassa on otettava huomioon liikenteen suunnittelu, rakenteiden muunneltavuus sekä tilapäiset käyttötarpeet. Lemström muistuttaa, että jo nykyään monet työntekijöistä viettävät vain alle puolet työajastaan omassa työpisteessään. Välillä töitä tehdään yksin kotoa käsin, toisinaan ryhmässä työpaikalla, joskus asiakkaan luona. Kysyä voi, tarvitseeko silti jokainen oman työhuoneen?»asiakkaamme tietysti tekevät valintansa itse. Senaatti-kiinteistöt pyrkii asian- tuntijaorganisaationa tuottamaan tietoa ja mittaustapoja, joilla eri vaihtoehtojen kuormittavuutta ja kustannuksia voidaan laskea. Asiakas päättää, haluaako pudottaa kuormitusta, säästää rahaa ja siinä samalla ympäristöä.» Pura ja pystytä Poliittisten linjausten ja toimintaympäristön muutosten vuoksi keskittämisen ja hajauttamisen painopisteet ehtivät muuttua moneen kertaan rakennuksen elinkaaren aikana.»valtion organisaatioiden muutokset ovat välillä aika rajuja. Monia toimipisteitä suljetaan ja palveluita keskitetään isompiin kokonaisuuksiin. Tarvitsemme muuntojoustavia tilaratkaisuja, jotta pystymme seuraamaan ajan kehitystä ja reagoimaan tarpeisiin. Miljoonien eurojen investointeja kun ei ole mahdollista uusia 2 3 vuoden välein poliittisten painopisteiden muutosten tahdissa», Lemström pohtii. Hän muistuttaa, että osa Senaattikiinteistöjen hallinnoimista tiloista on hyvinkin vanhoja, kuten esimerkiksi Helsingin empire-keskustan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Osa niistä taipuu uusiin tilanteisiin paremmin, osa huonommin, osan muuttaminen on suojelulainsäädännön vuoksi mahdotonta. Alkuun vaikeiltakin tuntuvissa tapauksissa voidaan silti päästä pelkästään kalustusta uusimalla tyydyttäviin ratkaisuihin.»senaatintorin varressa olevissa rakennuksissa työskenneltiin jo 200 vuotta sitten, ja ne ovat toivon mukaan käytössä vielä 200 vuotta tästä eteenpäinkin.» Toimisto taskussa Informaatioteknologian harppaukset ovat tehneet monista tehtävistä ajasta ja kontrahti 3/

14 tulevaisuus ja työympäristö Tutkija Jukka Heinosen mukaan ympäristön kannalta on järkevämpää hyödyntää nykyistä rakennuskantaa kuin rakentaa uusia matalaenergiataloja. Matti Immonen 14 kontrahti 3/2012

15 kiinteistöt ole kasvuorganisaatio. Sen tehtävä on pyrkiä palvelemaan valtiota mahdollisimman tehokkaasti.»toimintamme voi muuttua, mutta valtio tarvitsee kyllä jatkossakin tiloja. Todennäköisesti Senaatti-kiinteistöjen omistaminen keskittyy erikoisrakennuksiin, joita ei ole saatavissa kuin itse omistamalla, rakentamalla ja ylläpitämällä. Toinen tulevaisuuden painopistealue on tilapalveluiden tarjoaminen ja tilojen käyttöön liittyvien asiantuntijapalveluiden tuottaminen», Lemström visioi. Kestävä työympäristö on monen tekijän summa Kestävä työympäristö koostuu monesta asiasta. Aalto-yliopiston tutkija Jukka Heinonen muistuttaa, että toimitilojen hiilijalanjälkeä ei voi ymmärtää vertaamalla ainoastaan niiden energiankulutusta tai käyttämällä muuta yksittäistä mittaria. Yhdessä kohtaa saavutetut parannukset saattavat kostautua muualla. Teksti Maarit Seeling Kuva Matti Immonen Tutkija Jukka Heinosen mielestä ensisijaisen tärkeää on löytää oikeat mittarit toimitiloista aiheutuvan hiilijalanjäljen todentamiseen. Tilojen kokonaisenergiankulutuksen osuus ilmastonmuutosta vauhdittaviin päästöihin on toki merkittävä, mutta Heinonen perää hiilijalanjäljen mittaamiseen laajempaa näkökulmaa. Työn monimuotoisuuden lisääntyminen ei yksinään tarjoa ratkaisua ympäristön ongelmiin. Etätyöratkaisuja suunniteltaessa olisi ajateltava kokonaistilantarvetta.»vaikutus saattaa olla jopa päinvastainen kuin on toivottu, kun työpiste on sekä työpaikalla että kotona», kuluttajan käyttäytymiseen liittyviä mahdollisuuksia ilmastomuutoksen hallinnassa tutkinut Heinonen toteaa. Etätyön lisääntyessä saatetaan muuttaa halvempien neliöiden perässä vähän kauemmas isompaan asuntoon. Toimitilojen energiankulutuksessa saavutetut säästöt siirtyvät tällöin vain Energiatehokkuus on kulutusta tärkeämpi luku: Jokainen käytetty neliö kuormittaa ympäristöä. paikasta riippumattomia. Työ ei ole enää sidottu aikaan, paikkaan tai pysyvään organisaatioon. Työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt. Rutiininomaiset työt vähenevät.»hyvillä toimitilaratkaisuilla voidaan vaikuttaa työn tuottavuuteen, tiedon kulun paranemiseen ja ihmisten viihtymiseen. Niillä on varmasti merkitystä tulevina vuosina, kun suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy», Lemström arvioi. Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat väistämättä myös Senaatti-kiinteistöjen toimintaan. Lemström muistuttaa, ettei Senaattitoiseen paikkaan. Käytännössä kulutus saattaa jopa kasvaa. Ajaminenkin saattaa lisääntyä, kun matkat pitenevät. Jokainen neliö kuormittaa Toimitilojen energiatehokkuus onkin Heinosen mukaan kulutusta tärkeämpi lukema, sillä jokainen käytetty neliö, oli se sitten missä hyvänsä, kuormittaa ympäristöä. Esimerkiksi valtion huonetoimistoissa työntekijää kohden on 35 neliötä. Yrityksissä, joissa työpisteitä jaetaan ja kokoustiloja vuokrataan, vastaava luku on 15 neliötä.»ympäristön kannalta myönteiseen kehitykseen päästään vasta sitten, kun tilan tarvetta pystytään oikeasti vähentämään.» Heinonen kiinnittäisi myös nykyistä enemmän huomiota uudisrakentamisen aikaisiin hiilidioksidipäästöihin. Hän toteaa, että nykyisen rakennuskannan tehokkaammalla hyödyntämisellä päästäisiin ympäristön kannalta parempaan lopputulokseen kuin rakennuttamalla uusia matalaenergiakiinteistöjä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on olennainen osa Euroopan unionin ilmasto- ja energiastrategiaa, jolla tavoitellaan 20 prosentin vähennystä uusien rakennusten energiankäytössä vuoteen 2020 mennessä. kontrahti 3/

16 avaimet toimiviin ratkaisuihin Monikäyttäjätila tarkoittaa tavallisesti usean vuokralaisen hyödyntämiä kiinteistön yhteisiä tiloja ja niihin liittyviä palveluita. Yhteisiä tiloja ovat esimerkiksi henkilöstöravintola tai kuntosali.»yhteistyökumppaneidemme myötä pystymme tilojen lisäksi tarjoamaan aula-, neuvottelu-, toimisto-, siivous- ja ravintolapalveluiden kaltaisia yhteisiä tukipalveluita», linjaa Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen alueen aluepäällikkö Riku Hopeavirta. Vaikka palveluiden volyymi saattaa jäädä vähäiseksi verrattuna vuokraan, niiden merkitys kasvaa koko ajan vuokraneuvotteluissa. Organisaatiot haluavat keskittyä ydintoimintoihinsa, työskennellä tarkoituksenmukaisissa tiloissa ja säästää kiinteissä kustannuksissa. Kampukset ovat monikäyttäjätilojen tulevaisuutta.»hyvin suunnitellut ja johdetut monikäyttäjätilat palveluineen vapauttavat päivittäin asiakkaidemme resursseja», muistuttavat palvelupäällikkö Toni Mäkinen (vas.) ja aluepäällikkö Riku Hopeavirta. Jos monikäyttäjätilat ja -palvelut voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti, ne vahvistavat Senaatti-kiinteistöjen työympäristöasiantuntijan roolia kokonaispalveluiden tarjoajana. Tarpeet ja pelisäännöt selvitettävä Monikäyttäjätilojen suunnittelu lähtee kiinteistön mahdollisuuksista sekä käyttäjien tarpeista ja toiveista. Erityisesti tila- ja käyttäjämuutosten yhteydessä palveluiden ja yhteiskäyttötilojen tarve tulisi kartoittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on koordinoida ja tukea prosessia, kun vuokralaiset keskenään sopivat yhteisten tilojen käyttöä koskevista pelisäännöistä. Tavoitteena on aikaansaada kaikkia vuokralaisia mahdollisimman hyvin palveleva kustannustehokas kokonaisuus.»on hyvä, jos kiinteistön vuokralaisten tarpeet asettuvat suurin piirtein samalle viivalle. Esimerkiksi turvallisuus- ja kokous teknisten ratkaisujen räätälöinti vain yhden vuokralaisen vaatimusten takia tulee kalliiksi kaikille osapuolille», muistuttaa Senaatti-kiinteistöjen palvelupäällikkö Toni Mäkinen.»Joka tapauksessa meidän täytyy kohdella ja palvella kaikkia kiinteistön vuokralaisia tasavertaisesti riippumatta esimerkiksi kunkin neliömäärästä», Hopeavirta lisää. Selkeät ja joustavat sopimukset Monen käyttäjän kohteet kirvoittavat kiintoisia kysymyksiä Senaatti-kiinteistöille. Millaisia kiinteistöjä kannattaa tarjota monikäyttäjätiloiksi, mitä mahduttaa palvelupakettiin? Myös sopimusten sorvaaminen luo omat haasteensa. Kun tavalliseen vuokrasopimukseen riittää kaksi osapuolta, monikäyttäjäkohteessa tehdään myös käyttäjäpalvelu- 16 kontrahti 3/2012

17 Yhden käyttäjän tiloista yrityspuistoihin Monen käyttäjän kiinteistöt ja kokonaiset toimitilakampukset yhteisine palveluineen yleistyvät. Ne ovat myös osa Senaatti-kiinteistöjen työympäristöasiantuntijan roolia kokonaispalveluiden tarjoajana. Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Matti Immonen sopimus, johon sisältyy yksi tai useampi Senaatti-kiinteistöjen palveluita tuottava yhteistyökumppani.»tilojen ja palveluiden suunnitteluun kannattaa satsata. Silti yhä nopeammat muutokset asiakkaiden toimintaympäristössä edellyttävät entistä enemmän joustavuutta niin tiloissa ja palveluissa kuin niitä koskevissa sopimuksissa. Lisäksi kaikkien osapuolten täytyy aina tietää, mistä milloinkin on sovittu», Mäkinen toteaa. Kohti toimitilakampuksia Monikäyttäjätilojenkin toteuttamisessa toimii suuruuden ekonomia. Senaattikiinteistöjen tavoitteena on kilpailuttaa niin isoja kokonaisuuksia, että palveluntuottajat pystyvät niihin kunnolla resursoimaan. Senaatti-kiinteistöille on kertynyt kampuskokemusta Helsingissä Pasilan virastokeskittymästä ja ministeriöiden muodostamasta Valtioneuvoston kampuksesta Senaatintorin kupeessa. Viime vuoden lopulla se kilpailutti Helsingissä Hakaniemen ja Sörnäisten alueella useaan kiinteistöön ja kymmenkunnalle asiak- kaalle yhteiset siivous-, aula- ja toimistopalvelut.»noin neliön laajuisessa Haka Sörnäinen-kampuksessa toimivat Senaattikiinteistöjen lisäksi Valtiokonttori, Valvira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Energiamarkkinavirasto, Suomen Akatemia, Cimo ja Opetushallitus. Haimme ja saimme taloudellista, laadullista ja hallinnollista synergiaa. Pystymme nyt huomattavasti helpottamaan asiakkaidemme arkea ja tarjoamaan laadukasta palvelua kilpailukykyiseen hintaan», Hopeavirta sanoo. info Monikäyttäjätilan edut: jaetut kustannukset esimerkiksi aulapalveluissa helpottaa yhteisten toimintojen ja tilojen kehittämistä asiakkaalla pääsääntöisesti vain yksi sopimuskumppani: Senaatti-kiinteistöt mahdollistaa laajat palvelupaketit Monikäyttäjätilan palvelut: esimerkiksi aula-, siivous-, toimisto- ja ravintolapalvelut Senaatti-kiinteistöt vastaa, yhteistyökumppanit toteuttavat Kampusmaiset ratkaisut ovatkin monikäyttäjätilojen tulevaisuutta. Samalla monikäyttäjätilamaisuus leviää koko kampukselle ja esimerkiksi henkilöstöravintolan täytyy soveltua myös työntekoon. Senaatti-kiinteistöille kampukset mahdollistavat entistä tehokkaamman toiminnan. Esimerkiksi kaikki palveluihin ja ylläpitoon liittyvät seikat saadaan läpikäytyä yhdessä käyttäjäkokouksessa. Samoin muun muassa jätehuolto- ja pelastuskoulutukset on organisoitavissa kerralla koko kampukselle. kontrahti 3/

18 HALTIKin toimitaloon ei marssita sisään noin vain. Tulijaa ovat vastassa tarkat turvajärjestelyt, sillä uudisrakennus sulkee sisäänsä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja valtion turvallisuusviranomaisille. Teksti Mia Sivula Kuvat Anders Portman Tietoturvaa Tarvittiin monta kunnon pamaus ta ennen kuin hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin toimitalon peruskiveä päästiin kaksi vuotta sitten muuraamaan. Toimitalo rakennettiin Pöyliövaaran kupeeseen, ja siksi edessä olivat ensin mittavat kallionlouhinta- ja maansiirtotyöt. Kalliosta louhittiin kymmeniä tuhansia kuutioita kiviainesta, jota käytettiin rakennusalueen täyttöaineena. Toimitilan alla on nyt paksuimmillaan viiden metrin kerros louhittua kiviainesta. HALTIKin Rovaniemen alueen reilut 200 työntekijää pääsivät muuttamaan uusiin tiloihin vajaa vuosi sitten. Muuton parasta antia olivat modernit työtilat ja Rovaniemen työntekijöiden sijoittuminen vihdoin saman katon alle. Aiemmin väki oli ripoteltuna viiteen eri toimipisteeseen eri puolille kaupunkia. 18 kontrahti 3/2012

19 pohjoisesta kontrahti 3/

20 Kiinteistön käyttöpäällikkö Pekka Rautio (vas.) ja ylikonstaapeli Jaakko Ylitalo eivät juuri keksi uudesta toimitalosta moitittavaa.»no, ikkunapaikkoja ei riittänyt kaikille.» Resurssijohtaja Marko Mannisen työpiste on Pöyliövaaran metsän puolelta.»hyvä siellä on töitä tehdä.»»valtionhallinnon tietoturvavaatimuksiin vastaaminen ei toteutunut parhaalla mahdollisella tavalla entisissä tiloissa. Turvallisuusvaatimusten täyttäminen oli yksi tärkeimpiä lähtökohtia, kun uutta toimitaloa lähdettiin suunnittelemaan», kertoo HALTIKin turvallisuuspäällikkö Ari Mämmi. Monitoimiympäristöt joustavat tarvittaessa Uudessa toimitilassa on viisi kerrosta. Neljässä kerroksessa on toimistotiloja, joista jokaisesta löytyy kahvihuone ja neuvotte- info HALTIKin uusi toimitalo sai nimekseen Isomus. Se tarkoittaa kultahippua, jonka halkaisija on yli 1,5 senttiä. Nimi löytyi henkilöstölle pidetyn nimikilpailun kautta. HALTIKin toimitila Isomus Valmistumisvuosi 2011 Rakennuttaja Senaatti-kiinteistöt Rakennuttajakonsultti ISS Proko Oy Pääurakoitsija Skanska Oy Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Sarc Oy Toimitilassa on viisi kerrosta Huoneistoalaa on noin 6800 m 2 lutiloja. Työtilat ovat suurimmaksi osaksi avoimia monitilaympäristöjä. Ensimmäisessä kerroksessa on myös kokouskeskus ja ravintola. Ylikonstaapeli Jaakko Ylitalo työskentelee yhteisissä tiloissa 16 muun työntekijän kanssa.»tilassa on ollut hyvä työskennellä. Puhelimessa puhuminen voi olla avoimessa tilassa joskus hankalaa, etenkin jos oikein isoäänistä porukkaa sattuu olemaan paikalla. Joka kerroksesta löytyy niin sanottuja hiljaisia huoneita, joihin voi tarvittaessa mennä puhumaan puhelun», Ylitalo kertoo. Kiinteistön käyttöpäällikkö Pekka Rautio tuli uudisrakennushankkeeseen mukaan luonnossuunnitteluvaiheessa. Raution mielestä avonaiset tilat on ollut helppo laittaa tehokkaaseen hyötykäyttöön. 20 kontrahti 3/2012

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan

Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri LCI-Päivä 2016 IPT/IPD? Integroitu projektitoimitus

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja kiinteistö. Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.

Maakuntauudistus ja kiinteistö. Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1. Maakuntauudistus ja kiinteistö Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.2017 Maakuntauudistus pähkinänkuoressa Rakennusneuvos Matti

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja Digitalisoidaan julkiset palvelut Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja 31.5.2016 2 3 Toimenpide 1: Luodaan ja otetaan käyttöön kaikkia julkisia palveluita

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja Hukkahaavit ja Kaizen Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja 7.10.2016 Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Hukkahaavi prosessin tarkastelua johon osallistuu eri ammattiryhmiä ja useampi työyksikkö Kaizen on

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL

THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL 6.11.2013 THL 1 THL:n tehtävät Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku!

Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku! Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku! Toimialajohtaja Lasse Skog, Valtiokonttori Kehitysjohtaja Helena Lappalainen, Palkeet Kommenttipuheenvuoro: johtaja, ICT, Juha Koljonen, Palkeet Kieku-hanke loppusuoralla

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta

Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta Olavi Kurola, Pohjolan Osuuspankki 14.2.2017 OP on asiakkaidensa omistama finanssiryhmä. Edistämme

Lisätiedot

Tutkimuslaitosseminaari

Tutkimuslaitosseminaari Tutkimuslaitosseminaari Valtion toimitilastrategia Tutkimusympäristöjen tehokkuusmittaus - mitä tulisi mitata 17.11.2014 Juha Lemström Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Valtion sisäisen vuokrajärjestelmän

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot