kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2012"

Transkriptio

1 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2012 Työministeri Ihalaisen johdolla kohti Euroopan parasta työelämää s. 10 > Monikäyttäjätiloista hyötyvät kaikki s. 16 > Miksi valtio perii vuokraa omiltaan, osastopäällikkö Hannu Mäkinen? s. 24 > Senaatti-kiinteistöjen toimet sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi s. 26

2 Huumekoiraksi koulutettava Renni harjoittelee Tullin koirakoulussa isäntänsä Henri Purasen kanssa. 2 kontrahti 3/2012

3 lempipaikka Teksti Tuija Holttinen Kuva Jari Härkönen Pelkkänä kuonona Tervehdys. Olen labradorinnoutaja Renni, 1,5 vuotta ikää ja kouluttaudun parhaillaan tullin valvonnan apuvälineeksi. Ihan totta, sellaisella nimikkeellä me tullin huume- ja savukekoirat virallisesti olemme. Koirakoulun rehtori, Ari Nieminen, valitsi minut tähän hommaan ihan pentuna. Oma isäntäni ei tuolloin päässyt itse valintaa tekemään, mutta hyvin tuo pomo tiesi, että meillä Purasen Henrin kanssa synkkaa. Yhtä ollaan pidetty nyt jo puolisentoista vuotta. Kotosalla pohjoisessa ollaan keskenämme treenattu tottelevaisuuskäskyt ja muut perusasiat, ja nyt tultiin tänne etelään ihan oikeaan koirakouluun. Meitä on peruskurssilla kaikkiaan neljä parivaljakkoa. Me nelijalkaiset olemme noin vuoden ikäisiä, isännät ja emännät vähän enemmän. Täällä on kivaa ja tosi mielenkiintoista. Olen jo muutaman päivän aikana saanut kokeilla vaikka mitä. Pihalla olevassa harjoitustilassa etsimme kätkettyjä löytöjä, ja ulkona on upeat lenkkeilymaastot. Lähdemme usein myös vierailemaan uusiin paikkoihin, kauppakeskuksiin tai lentokentälle, missä on liukkaita lattioita, lasisia seiniä, peilejä, erilaisia ääniä, paljon ihmisiä ja yllättäviä tilanteita. Mikäs siinä. Sellaistahan se meidän työkin tulee olemaan. Kaikkeen täytyy tottua. Isäntää pitää totella, mutta myös oma-aloitteisuutta arvostetaan. Siksi meitä tullikoiria pidetäänkin vähän haasteellisimpina kasvatteina kuin ihan tavallisia perhekoiria. Mutta kyllä meillekin sitten työajan ulkopuolella maistuu sellainen normaali koiran elämä kotona ihan yhtä lailla kuin muillekin. Minä pidän kaikkein eniten uimisesta! info Tulli on kouluttanut ja käyttänyt huumekoiria vuodesta 1969 alkaen. Tullissa työskentelee tällä hetkellä 45 koiraa, joista kolme on koulutettu myös suurten savuke-erien tunnistamiseen. Koirat työskentelevät lähes kaikilla Suomen tullitoimipaikoilla ulko-, sisä- ja Schengen-rajoilla. Tullin koirakoulu toimii Kirkkonummella, Veikkolassa, 1900-luvun alkupuolella rakennetun Navalan kartanon tiloissa, joissa alun perin oli ruotsinkielinen teoreettinen karjanhoitokoulu. Koirakoulun käytössä on päärakennuksen lisäksi koirien harjoitusrakennus ja kiinteistönhoitajan asuinrakennus. kontrahti 3/2012 3

4 Hyvä suunnittelu 8 on esteetöntä 16 Yhden käyttäjän tiloista yrityspuistoihin Kohti Euroopan parasta työelämää 23 Mitä Valtion taideteostoimikunta tekee? 26 Monen syyn sisäilmaongelmat 29 Kurkistus ulkomaiden instituutteihin Jari Härkönen Matti Immonen Anders Portman Poliisihallituksen Pirkko Paavola-Häggblom pureutuu energiatehokkuussuunnitelmaan. Tutkija Jukka Heinonen & kestävä työympäristö. Hallinnon tietotekniikkakeskus Haltik sai uudet toimitilat edelleenvuokrauksella. 4 kontrahti 3/2012

5 pääkirjoitus 24 Shutterstock Matti Immonen Vakiopalstat Lempipaikka 2 Avaimet toimiviin ratkaisuihin 16 Talous 24 Työhyvinvointi 26 Kurkistus ulos 29 Uutiset 32 Resumé 34 kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin Toimituskunta: Jari Auer, Karl Gädda, Tuomo Hahl, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn ja Suvi Vanto. Toimitus: Legendium Oy, puhelin Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Repro: Faktor Oy Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2 Kannessa: Työministeri Lauri Ihalainen. Kuva: Jari Härkönen Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, Helsinki Valtakunnallinen vaihde fax Sähköpostiosoitteemme: Senaatti-kiinteistöt on työympäristö- ja toimitila-asiantuntija, joka tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä palveluja valtionhallinnolle. Toiminta perustuu yhteiskuntavastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä palvelujen ja kiinteistöjen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Jari Härkönen Asiakas toimintamme keskiössä Ottaessani heinäkuussa vastaan toimitusjohtajan tehtävän Senaattikiinteistöissä, minun oli helppo todeta, että liikelaitosta on johdettu hyvin ja sillä on ammattitaitoinen, ahkera ja työhönsä sitoutunut henkilöstö. Kiitos tästä kuuluu pitkälti edeltäjälleni, Aulis Kohvakalle, joka jäi eläkkeelle kesäkuun lopulla. Tästä on hyvä jatkaa. Senaatti-kiinteistöt on valtiokonsernin palveluyksikkö, joka toimii liikelaitoksen muodossa. Tämä korostaa asiakkaamme asemaa toimintamme keskiössä. Asiakkaitamme ovat kaikki valtionhallinnon työntekijää sekä kansalaiset, joita palvellaan valtion käytössä olevissa tiloissa. Keskeisin tehtävämme on auttaa asiakkaitamme suoriutumaan perustehtävästään. Tämä tapahtuu toimimalla asiakkaiden työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana. Se edellyttää meiltä asiakkaiden tarpeiden syvällistä ymmärtämistä ja kykyä tuottaa työympäristöjä ja tilaratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja joissa on hyvä työskennellä. Palvelujemme kysyntä on voimistunut entisestään, erityisesti asiakkaiden muutostilanteita tukevien asiantuntijapalveluiden kysyntä on kasvanut. Olemme alkuvuonna tehneet jo 25 uutta asiantuntijapalvelusopimusta. Tilahallintahanke (HTH), jolla mahdollistetaan moninainen toimitilojen analysointi, etenee myös, mutta vielä on useita valtionhallinnon yksiköitä, jotka eivät ole tallentaneet kaikkia tietoja järjestelmään tai jopa eivät ole vielä tehneet liittymissopimusta. Hyödyt HTH:sta ovat ilmeiset, ja kannustankin kaikkia tekemään työtä tahoillaan hankkeen saamiseksi hyvään päätökseen, jotta koko valtionhallinnolla on käytössään tehokas ja toimiva työkalu toimitilajohtamiseen. Olen kesän aikana tutustunut Senaatti-kiinteistöjen henkilöstöön ja sen toimintaan sekä useisiin asiakkaisiin. Syksyn ja loppuvuoden pyrin tapaamaan mahdollisimman monia asiakkaitamme. Tulemme muutoinkin lisäämään läsnäoloamme asiakkaidemme luona. Asiakkaidemme kokema hyöty ja valtion kokonaisetu ovat selkeästi toimintamme keskiössä. Palveluterveisin Jari Sarjo VM:n Hannu Mäkinen perää Senaatti-kiinteistöiltä tehokkuutta. kontrahti 3/2012 5

6 energiansäästö Tiedoista ja työpajoista energiatehokkuussuunnitelmaan»tietohallinnon kehitys siirtää osan toimistotyöstä autoihin ja saattaa alentaa merkittävästi poliisihallinnon energiankulutusta. Autoilta tämä edellyttää aikaisempaa parempia ergonomisia ominaisuuksia ja energiaa säästävää tekniikkaa», sanoo Poliisihallituksen tekninen johtaja Pirkko Paavola-Häggblom. 6 kontrahti 3/2012

7 Kaikkien hallinnonalojen tulee tämän vuoden aikana laatia energiatehokkuussuunnitelma. Senaattikiinteistöt voi auttaa asiakkaitaan antamalla tietoja kiinteistökohtaisista kulutuksista. Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Jari Härkönen Euroopan unionin energiapalveludirektiivi nostaa julkisen sektorin esimerkkiasemaan energiatehokkuuden parantamisessa ja energiankäytön vähentämisessä. Suomessa valtioneuvosto on määrännyt, että kaikkien hallinnonalojen tulee tämän vuoden aikana tehdä oma energiatehokkuussuunnitelmansa. Kiinteistöjen ja liikkumisen energiankäytön, laitesähkön sekä muun energiankäytön sisältävän energiatehokkuussuunnitelman tavoitteena on ohjata organisaatio järjestelmälliseen energianhallintaan. Keskeisessä asemassa energiatehokkuussuunnitelman laatimisessa ovat työpajat, joissa organisaatio selvittää energiatehokkuuden parantamisen tavoitteet ja tavat. Suunnitelman laatimisessa ja työpajojen vetämisessä organisaatio voi käyttää ulkopuolista konsulttia. Toimitilojen energiankäyttöä koskevaan työpajaan on mahdollista pyytää Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikkö. Työpajojen pohjalta organisaatio työstää kokonaisvaltaisen energiatehokkuussuunnitelmansa, joka on otettava osaksi johtamisjärjestelmiä. Tarvittavaa tietoa jo järjestelmissä»koska eri hallinnonalojen organisaatiot voivat toimia samassa rakennuksessa, toimitiloja koskeva työpaja kannattaa järjestää kaikkien rakennuksen käyttäjien kanssa. Sen sijaan matkustamisen ympäristövaikutukset, tiedottaminen ja johtaminen ovat aina organisaation sisäisiä kysymyksiä», sanoo Senaatti-kiinteistöjen johtava asiantuntija Juha Muttilainen.»Energiatehokkuussuunnitelman tekemisessä tulee edetä käytännönläheisesti. Ei kannata jumiutua jonkin tiedon puuttumiseen vaan miettiä, miten tarvittavan tiedon myöhemmin saa.» Valtionhallinnon toimitila-asiantuntijana Senaatti-kiinteistöillä on tietoa lähinnä kiinteistöjen energiankäytöstä, jonkin verran myös käyttäjäsähkön kulutuksesta.»mikäli organisaatio on liittynyt Green Office -järjestelmään tai kiinteistössä on toteutettu käyttäjäsähköprojektimme, energiatehokkuussuunnitelmaan tarvittavat tiedot sekä kuvaus toimenpiteistä ja toiminnan organisoimisesta löytyvät lähes valmiina», Muttilainen mainitsee.»muutoin joudumme jatkojalostamaan kiinteistön energiankäytöstä kertovaa aineistoa.» Jatkossa energiatehokkuustoimien kohdistamista ja niiden vaikutuksia voi seurata hallinnon tilahallintajärjestelmästä (HTH). Elefantti pala kerrallaan Sisäasiainministeriö on päättänyt tehdä hallinnonalaansa koskevan yhteisen energiatehokkuussuunnitelman.»haemme synergiaa ja vertailukelpoisia lähtötietoja. Aluksi tarkastelemme kokonaisuutta, sitten syömme elefantin pala kerrallaan», linjaa hanketta vetävä Poliisihallituksen tekninen johtaja Pirkko Paavola-Häggblom. Myös tavoitteiden asettelussa edetään yleisestä yksityiskohtaiseen. Ensin haetaan tilankäytön tehostamista, sähkön ja veden säästöä, energiatehokkaita kopiointi- ja liikkumistapoja.»tärkeintä on saada työ käyntiin, vaikka joudumme ensimmäisessä vaiheessa tyytymään suurpiirteisyyteen. Silti jo toimitilojen lähtötietojen kerääminen vie energiatehokkuutta eteenpäin. Hallinnon tilahallintajärjestelmän ja käyttäjäkohtaisten mittareiden avulla info TEM esimerkkinä muille Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) laati ensimmäisenä Suomessa oman energiatehokkuussuunnitelmansa. TEM aikoo vähentää kokonaisenergiakulutusta 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon. Nyt ministeriö ohjaa muita valtion virastoja ja laitoksia asettamaan omat energiatehokkuustavoitteensa. Käytännön työssä TEM:n konsulttina toimii Motiva Oy. Lisätietoja: sektori/julkisen_sektorin_energiatehokkuussuunnitelma tiedot aikanaan tarkentuvat», Paavola- Häggblom arvioi. Poliisihallinnossakin toimitilat kuluttavat eniten energiaa. Oman haasteensa heittävät rikostutkimuslaboratorion kaltaiset erikoistilat.»meidän pitää löytää oikeat tunnusluvut ja säästöpotentiaali erilaisille tiloille. Selvittelemme parhaillaan Senaatti-kiinteistöjen kanssa, kuinka kiinteistökohtaiset luvut saadaan purettua asiakaskohtaisiksi.» Huomio investointeihin ja säästöihin Käytännössä energiatehokkuuden tehostaminen täytyy järjestää niin, että byrokratia rasittaa mahdollisimman vähän tilojen käyttäjiä. Käyttäjä kun voi omilla toimillaan merkittävästi vaikuttaa energiankulutukseen.»tarvitsemme helposti käytettäviä järjestelmiä, energiansäästöön kannustavia ratkaisuja ja tietoa onnistumisista. Siinä Senaatti-kiinteistöt voi vielä meitä auttaa.» Paavola-Häggblom korostaa energiansäästötoimenpiteiden kokonaistaloudellisuutta ja arkeen viemistä.»odotan enemmän tietoa esimerkiksi energiatehokkuusinvestointien takaisinmaksulaskelmista. Energiankulutuksessa saatavien säästöjen tulisi näkyä vuokrissa.» kontrahti 3/2012 7

8 esteettömyys Hyvä suunnittelu on esteetöntä Ihmisoikeuksiin kuuluva esteettömyys on näkökulma kuten rakennussuojelukin. Nämä kaksi näkökulmaa eivät poissulje toisiaan. Onnistuneessa kohteessa ne ovat sujuvasti yhteensulautuneita. Teksti Tuija Holttinen Kuvat Jari Härkönen ja Museovirasto / Soile Tirilä Tänä päivänä kuuluu jo suunnittelun lähtökohtiin, että uudisrakennus on esteetön. Siis helppokäyttöinen, sujuva ja toimiva mahdollisimman monelle tilan Jari Härkönen Arkkitehti Niina Kilpelä on luottavainen esteettömyyden lisääntymisestä myös kulttuurihistoriallisissa kohteissa. Eteenpäin mennään pienin mutta tasaisin askelein. käyttäjälle. Parhaat saavutettavuusratkaisut ovat sellaisia, joihin ei edes kiinnitetä huomiota rakennusta käytettäessä.»se ajatus, että esteettömyys on joidenkin erityisryhmien juttu, joutaisi jo romukoppaan», Kynnys ry:ssä toimiva arkkitehti Niina Kilpelä puuskahtaa.»sen sijaan esteettömyys on hyvää suunnittelua ja toimivia perusratkaisuja. Hyvää arkkitehtuuria ei ole ilman saavutettavuutta.» Suojelukohde saavutettavaksi Mutta kun on kyse viime vuosituhannella rakennetusta kulttuurihistoriallisesta ja suojellusta rakennuksesta, moni nostaa esteettömyysvaatimusten edessä kädet pystyyn. Mitään ei voi tehdä! Niina Kilpelä sanoo kuitenkin, että mahdollisuuksia löytyy aina kun on tahtoa. Ja tietenkin vanhojen rakennusten saattamisessa esteettömiksi tarvitaan monen tahon yhteistyötä.»liian helposti ajatellaan, että jos kyseessä on suojelukohde, siellä ei voi tehdä mitään. Tai ainakin Museovirasto kieltää. Esteettömyyden ja rakennussuojelun vastakkainasetteluun ei kuitenkaan ole tarvetta. Mielestäni Museovirasto saa turhankin usein syyt niskoilleen. Olemme tehneet yhteistyötä varsin hyvässä hengessä ja saaneet hyviä asioita vietyä eteenpäin.» Väärä oletus on myös se, että vanhan rakennuksen muuttaminen saavutettavaksi jotenkin pilaa kohdettaan. Ammattitaitoiset suunnittelijat osaavat ratkaista pulmia, jotka eivät todellakaan ole helpoimmasta päästä. Kilpeläkin myöntää, että aina sitä ihan täydellistä ratkaisua ei ehkä löydy.»se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki esteettömyysratkaisut olisivat rumia. Esteettömyyttä pystytään mainosti toteuttamaan myös tyylikkäästi.» Ehkäpä vanhojen rakennusten eheydestä ja aikakausien kerrostumista puhuttaessa voitaisiin ajatella, että rakennukseen tehdyistä saavutettavuusparannuksista tulisikin uusi arvokas kerrostuma rakennuksessa. Se kertoisi tämän ajan asenteista ja arvostuksista. Ajoissa ja etukäteen Niina Kilpelä tekee konsulttina myös arvorakennusten esteettömyyskartoituksia. Raportti sisältää aina kehittämisehdotuksia. Kartoituksen tekeminen ei sinänsä kehitä esteettömyyttä, mutta siinä todetaan asioiden tila. Kartoitus antaa eväitä kehittämiseen ja on työkalu toteutukseen.»kartoitus kannattaa tehdä esimerkiksi peruskorjauksissa heti hankesuunnittelun yhteydessä, jolloin se on osa suunnittelun peruslähtötietoja. Silloin siitä on eniten hyötyä. Mutta tilannetta voi kartoittaa vaikka ei olisikaan tulossa mitään mullistavia isoja projekteja. Toimenpide-ehdotuksissa on paljon sellaisia kehittämiskohtia, jotka voidaan toteuttaa helposti 8 kontrahti 3/2012

9 info Turun linna oli haasteellinen kohde. Toisen sisäänkäynnin yhteyteen rakennettu tumma puusta tehty luiska sopii hyvin linnan historialliseen pihapiiriin. Lars Sonckin suunnittelema Ainola on hyvä esimerkki onnistuneesta esteettömyysratkaisusta. Rakastetun säveltäjän Jean Sibeliuksen koti tehtiin saavutettavaksi terassin vasempaan reunaan kätkeytyvällä nostimella. Myös portaisiin lisättiin käsijohteet. yksittäisinä töinä. Pieniä asioita, joilla on käyttäjän kannalta iso merkitys.» Tilannetta pitää myös päivittää. Onko tullut jotain uutta tietoa tai tekniikoita, vai onko tehty tuleviin ratkaisuihin mahdollisesti vaikuttavia muutoksia? Joskus tilanne voi muuttua niin, että esteettömyysratkaisuillekin löytyy uusia vaihtoehtoja. Onnistuneesti sisään Hyviä esimerkkejä onnistuneesti toteutuneista kulttuurikohteista on esitelty Kynnys ry:n yhteistyössä Museoviraston kanssa keväällä julkaistussa Samasta ovesta -teoksessa. Kilpelä nostaa hyvistä esimerkeistä esiin kulttuurikoti Ainolan Tuusulassa. Kuistin terassin pääsisäänkäynnin yhteyteen asennettu nostin sulautuu huomaamattomasti olemassa olevaan portaikkoon. Ratkaisu osoittaa myös hyvin sen, että esteettömyysratkaisut on aina mietittävä tapauskohtaisesti.»kulttuurikohteissa ei ole helppoja ratkaisuja. Ne vaativat aikaa ja usean eri vaihtoehdon selvittämistä ja tarkastelua monesta näkökulmasta. Mikä on ideaalitilanne ja kuinka paljon ollaan valmiita tekemään kompromisseja.» Soile Tirilä Soile Tirilä Esteettömyys strategiana Esteettömyydellä ja saavutettavuudella tarkoitetaan rakennetun ympäristön toimivuutta eri käyttäjäryhmien kannalta. Rakennetun ympäristön esteettömyyden osaalueita ovat liikkumisympäristön, näkemisympäristön ja kuulemisympäristön esteettömyys. Toimiva kokonaisuus edellyttää kaikkien osa-alueiden huomioimista. Senaatti-kiinteistöjen esteettömyysstrategiassa ilmaistaan tahto edistää saavutettavuutta myös kulttuuriperintöön kuuluvissa rakennuksissa. Toimenpiteisiin kuuluu henkilöstön koulutus, esteettömyyskartoitusten suunnittelu ja toteutus sekä pitkän tähtäimen suunnitelma kiinteistöjen esteettömyyttä edistävistä toimenpiteistä. Samasta ovesta Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelu ja saavutettavuustavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään. Ratkaisut löytyvät, kun yhteistä tahtoa löytyy. Samasta ovesta -teos esittelee runsain esimerkein onnistuneesti toteutettuja esteettömyysprojekteja vanhoissa kulttuurihistoriallisissa arvorakennuksissa. Kirja soveltuu oppaaksi esteettömyysratkaisujen suunnittelijoille, rakennuttajille ja viranomaisille sekä inspiraation lähteeksi kaikille vanhoista rakennuksista ja esteettömyydestä kiinnostuneille. (Samasta ovesta Saavutettavia kulttuurihistoriallisia kohteita, toim. Selja Flink ja Niina Kilpelä, Kynnys ry, Helsinki 2012) kontrahti 3/2012 9

10 työympäristö ja tulevaisuus Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) sanoo, että työelämän laadun ja työn tuottavuuden parantaminen ovat kansantaloudellisesti niin merkittäviä asioita, ettei yhdelläkään hallituksella tai työelämän toimijalla ole varaa sivuuttaa niitä vuoteen 2020 mennessä. 10 kontrahti 3/2012

11 Kohti Euroopan parasta työelämää Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä, kun suomalaisesta työelämästä kammetaan Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Teksti Pirjo Kupila Kuva Jari Härkönen yöministeri Lauri Ihalaisen (sd.) mielestä työvoiman määrä ei voi olla ainoa tuottavuuden mittari kuten usein ajatellaan. Hän uskoo, että tuottavuutta voidaan parantaa sopusoinnussa työhyvinvoinnin kanssa.»tuottavuus paranee, kun töitä järjestetään fiksummin, työhön sovelletaan uutta teknologiaa ja huolehditaan työntekijöiden osaamisesta ja jaksamisesta», hän sanoo. Ihalaisen johdolla valmistui keväällä työelämän kehittämisstrategia, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta työelämän edelläkävijä vuoteen 2020 mennessä. Strategia on osa Kataisen hallituksen työpolitiikkaa ja yksi sen kärkihankkeista. Työelämästrategiaa tehtiin laajassa yhteistyössä eri ministeriöiden ja työelämän toimijoiden kanssa. Syksystä alkaen työpaikkoja houkutellaan mukaan toteutukseen kansallisella yhteishankkeella, johon kuuluvat myös Tekesissä käynnistettävä työorganisaatioiden kehittämisohjelma ja Työterveyslaitoksen vetämä johtamisen kehittämisverkosto. Hyvästä paras Lähtötilanne työelämän kärkipaikan tavoitteluun ei ole huono, sillä työelämän laatumittareilla Suomi sijoittuu 4 5 parhaan maan joukkoon Euroopassa. Vahvuuksiamme työelämässä ovat hyvät oppimis- ja kehittymismahdollisuudet ja kohtuulliset vaikuttamismahdollisuudet työssä sekä hyvä keskinäinen luottamus ja yhteistyö. Kehitettävää suomalaisilla on työn terveellisyydessä ja turvallisuudessa, kiireen vähentämisessä, johtamisessa ja työtyytyväisyydessä. Viime aikoina työnteon mielekkyys on heikentynyt jossain määrin kaikilla työelämän sektoreilla. Työelämän kehittämisstrategian painopisteitä työpaikoilla ovat innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima. Näille on strategiassa määritelty eri tavoitetasoja, joita kaikki työyhteisöt voivat tavoitella aina työelämän edelläkävijäksi saakka.»ketään ei moitita, vaan jokainen työyhteisö voi aloittaa kehitystyön omista lähtö- kontrahti 3/

12 tulevaisuus ja työympäristö kohdistaan ja omalta tasoltaan. Kaikkien työpaikkojen toivotaan kuitenkin saavuttavan vähintään hyvän perustason vuoteen 2020 mennessä», Ihalainen sanoo. Eväitä koulutuksesta Ihalainen korostaa, että työurien pidentämisen ydin ei ole eläke- tai muissa ikärajoissa, vaan siinä, miten ihmiset jaksavat ja kykenevät selviytymään nopeasti muuttuvassa työelämässä.»ensinnäkin pitää olla työpaikkoja, joihin ihmiset voivat vaihtaa, kun edellinen menee alta. Toiseksi ihmisillä pitää olla riittävästi koulutusta ja osaamista, joiden varassa rakentaa uusia urapolkuja.» Kolmanneksi työaikoja ja -tehtäviä pitää järjestellä joustavasti ja työyhteisöjä tulee johtaa niin, että eri-ikäiset ja eri elämänvaiheessa olevat ihmiset jaksavat uupumatta tehdä työtä, hän luettelee. Hyvin koulutettujen Suomessa työvoiman osaamisen kehittäminen on edelleen iso haaste.»meillä on nuorta aikuista, jotka eivät ole saaneet toisen asteen koulutusta, ja heidän lisäkseen työelämässä on vielä suuri joukko aikuisia pelkän kansatai peruskoulun varassa. Mitä vähemmän työntekijällä on koulutusta, sitä heikommat ovat hänen mahdollisuutensa selviytyä työstä ja ammatista toiseen», Ihalainen muistuttaa.»myös osatyökykyiset, maahanmuuttajat ja keikkatyöhön halajavat eläkeläiset pitäisi saada mukaan työelämään», hän jatkaa. Ihalainen tähdentää, että arvottomuuden, osattomuuden, turvattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteet ovat huonoja matkasauvoja tuloksen tekemiseen. Sen vuoksi sitä luottamuspääomaa, jonka varassa suomalaista työelämää on rakennettu vuosikymmeniä eri tahoilla ja tasoilla, ei saisi murentaa.»esimerkiksi palkitsemisjärjestelmiä on kehitettävä koko henkilöstöä ajatellen eikä vain joitain avainhenkilöitä varten», hän sanoo. Siilot nurin Ihalainen on kohdannut työelämän hyviä käytäntöjä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla, eivätkä niiden kehittämistarpeetkaan juuri eroa toisistaan. Hän kuitenkin painottaa julkisyhteisöjen kehittämiskohteina johtamista ja henkilöstötyötä, palkitsemista ja toimintakulttuurin avoimuutta.»vaikka Suomi ei ole moniin muihin maihin verrattuna mikään johtamisen takapajula, meillä on silti vielä paljon tekemistä etenkin johtamisen ja esimiestyön oikeudenmukaisuudessa ja työntekijöiden tasa-arvoisessa kohtelussa», Ihalainen sanoo. Ihalaisen mielestä palkitsemisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on myös huolestuttavaa, jos jokin sektori jää palkoissa huomattavasti muita jälkeen, eikä hän puhu nyt johdon sitouttamisesta.»julkisen sektorin on huolehdittava, että se pysyy mukana palkitsemisjärjestelmien kehityksessä, jos se aikoo pärjätä kilpailussa osaavasta työvoimasta», hän muistuttaa. Ministerinä Ihalainen on huomannut, kuinka yhä harvempi asia ratkeaa enää yhden ministeriöin toimialalla. Sen vuoksi hän kaipaakin julkishallinnon toimintakulttuuriin lisää avoimuutta, luottamusta ja vuorovaikutusta.»tuloksellisuutensa ja vaikuttavuutensa parantamiseksi julkisten organisaatioiden täytyy madaltaa raja-aitojaan sekä lisätä yhteistyötä ja poikkihallinnollista tapaa tehdä työtä», hän sanoo.»työurien pidentämisen ydin ei ole eläke- tai muissa ikärajoissa, vaan siinä, miten ihmiset jaksavat ja selviävät nopeasti muuttuvassa työelämässä.» 12 kontrahti 3/2012

13 Tehokkaampaa tilankäyttöä Toimitilakustannukset ovat yksi keskeisistä säästökohteista, kun valtio pyrkii kiristyneessä taloudellisessa tilanteessa karsimaan kulujaan. Tilasta on tullut työkalu, jonka avulla on mahdollista säästää paitsi kustannuksissa, myös ympäristöä. Teksti Maarit Seeling Kuva Hanna Linnakko Viime syksynä Senaatti-kiinteistöissä linjattiin tavoitteet ja mallit valtion tilankäytön tehostamiseksi ja säästötavoitteiden saavuttamiseksi. Taloudellisuuden lisäksi tiloilta vaaditaan uudenlaista tehokkuutta, toimivuutta, turvallisuutta ja teknistä asianmukaisuutta sekä kestävän kehityksen vaatimukset huomioon ottavia ratkaisuja. Senaatti-kiinteistöjen alue- ja prosessiyksikön johtaja Juha Lemströmin mukaan Senaatti-kiinteistöiltä edellytetään entistä aktiivisempia toimenpiteitä tilaratkaisujen järjestämisessä. Hän puhuu tilatehokkuuden roolista julkisen sektorin kestävyysvajeen umpeen kuromisessa.»tilat muodostavat prosenttia valtionyksiköiden menoista. Valtion uudistetun kiinteistöstrategian tavoitteena on kiinteistövarallisuuden hoitaminen valtion kokonaisedun varmistavalla tavalla. Taloudellisuuden lisäksi lisää painoarvoa annetaan vastaisuudessa muun muassa yhdyskuntarakenteellisille sekä elinkaari- ja energiatehokkuuden näkökulmille», Lemström määrittää. Kuormitus kuntoon Senaatti-kiinteistöjen johto visioi toimintaympäristön muutokset neljään keskeisesti vaikuttavaan megatrendiin. Näistä kärkeen Lemström nostaa ilmastomuutokseen ja ympäristökysymyksiin pureutuvan»kuormitus kuntoon» -osion.»tehokkaampi tilankäyttö on ympäristöystävällisempää. Jos haluamme pienentää kuormitusta ja hiilijalanjälkeä, lähtökohtaisesti meidän on tehostettava tilankäyttöä entistä energiatehokkaammissa taloissa.»»oleellista ei ole, kuinka paljon kilowatteja valtiolta kuluu per neliö vaan Alue- ja prosessi yksikön johtaja Juha Lemström esittelee Senaatti-kiinteistöjen visioimia megatrendejä. kuinka paljon energiaa kuluu per henkilö. Nyt puhutaan kokonaisenergian kulutuksesta», Lemström toteaa. Hukkatila haltuun Tiivistyvän yhteiskuntarakenteen myötä on kiinnitettävä enemmän huomiota hukkatilan hallintaan. Samoin tilanhallinnassa on otettava huomioon liikenteen suunnittelu, rakenteiden muunneltavuus sekä tilapäiset käyttötarpeet. Lemström muistuttaa, että jo nykyään monet työntekijöistä viettävät vain alle puolet työajastaan omassa työpisteessään. Välillä töitä tehdään yksin kotoa käsin, toisinaan ryhmässä työpaikalla, joskus asiakkaan luona. Kysyä voi, tarvitseeko silti jokainen oman työhuoneen?»asiakkaamme tietysti tekevät valintansa itse. Senaatti-kiinteistöt pyrkii asian- tuntijaorganisaationa tuottamaan tietoa ja mittaustapoja, joilla eri vaihtoehtojen kuormittavuutta ja kustannuksia voidaan laskea. Asiakas päättää, haluaako pudottaa kuormitusta, säästää rahaa ja siinä samalla ympäristöä.» Pura ja pystytä Poliittisten linjausten ja toimintaympäristön muutosten vuoksi keskittämisen ja hajauttamisen painopisteet ehtivät muuttua moneen kertaan rakennuksen elinkaaren aikana.»valtion organisaatioiden muutokset ovat välillä aika rajuja. Monia toimipisteitä suljetaan ja palveluita keskitetään isompiin kokonaisuuksiin. Tarvitsemme muuntojoustavia tilaratkaisuja, jotta pystymme seuraamaan ajan kehitystä ja reagoimaan tarpeisiin. Miljoonien eurojen investointeja kun ei ole mahdollista uusia 2 3 vuoden välein poliittisten painopisteiden muutosten tahdissa», Lemström pohtii. Hän muistuttaa, että osa Senaattikiinteistöjen hallinnoimista tiloista on hyvinkin vanhoja, kuten esimerkiksi Helsingin empire-keskustan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Osa niistä taipuu uusiin tilanteisiin paremmin, osa huonommin, osan muuttaminen on suojelulainsäädännön vuoksi mahdotonta. Alkuun vaikeiltakin tuntuvissa tapauksissa voidaan silti päästä pelkästään kalustusta uusimalla tyydyttäviin ratkaisuihin.»senaatintorin varressa olevissa rakennuksissa työskenneltiin jo 200 vuotta sitten, ja ne ovat toivon mukaan käytössä vielä 200 vuotta tästä eteenpäinkin.» Toimisto taskussa Informaatioteknologian harppaukset ovat tehneet monista tehtävistä ajasta ja kontrahti 3/

14 tulevaisuus ja työympäristö Tutkija Jukka Heinosen mukaan ympäristön kannalta on järkevämpää hyödyntää nykyistä rakennuskantaa kuin rakentaa uusia matalaenergiataloja. Matti Immonen 14 kontrahti 3/2012

15 kiinteistöt ole kasvuorganisaatio. Sen tehtävä on pyrkiä palvelemaan valtiota mahdollisimman tehokkaasti.»toimintamme voi muuttua, mutta valtio tarvitsee kyllä jatkossakin tiloja. Todennäköisesti Senaatti-kiinteistöjen omistaminen keskittyy erikoisrakennuksiin, joita ei ole saatavissa kuin itse omistamalla, rakentamalla ja ylläpitämällä. Toinen tulevaisuuden painopistealue on tilapalveluiden tarjoaminen ja tilojen käyttöön liittyvien asiantuntijapalveluiden tuottaminen», Lemström visioi. Kestävä työympäristö on monen tekijän summa Kestävä työympäristö koostuu monesta asiasta. Aalto-yliopiston tutkija Jukka Heinonen muistuttaa, että toimitilojen hiilijalanjälkeä ei voi ymmärtää vertaamalla ainoastaan niiden energiankulutusta tai käyttämällä muuta yksittäistä mittaria. Yhdessä kohtaa saavutetut parannukset saattavat kostautua muualla. Teksti Maarit Seeling Kuva Matti Immonen Tutkija Jukka Heinosen mielestä ensisijaisen tärkeää on löytää oikeat mittarit toimitiloista aiheutuvan hiilijalanjäljen todentamiseen. Tilojen kokonaisenergiankulutuksen osuus ilmastonmuutosta vauhdittaviin päästöihin on toki merkittävä, mutta Heinonen perää hiilijalanjäljen mittaamiseen laajempaa näkökulmaa. Työn monimuotoisuuden lisääntyminen ei yksinään tarjoa ratkaisua ympäristön ongelmiin. Etätyöratkaisuja suunniteltaessa olisi ajateltava kokonaistilantarvetta.»vaikutus saattaa olla jopa päinvastainen kuin on toivottu, kun työpiste on sekä työpaikalla että kotona», kuluttajan käyttäytymiseen liittyviä mahdollisuuksia ilmastomuutoksen hallinnassa tutkinut Heinonen toteaa. Etätyön lisääntyessä saatetaan muuttaa halvempien neliöiden perässä vähän kauemmas isompaan asuntoon. Toimitilojen energiankulutuksessa saavutetut säästöt siirtyvät tällöin vain Energiatehokkuus on kulutusta tärkeämpi luku: Jokainen käytetty neliö kuormittaa ympäristöä. paikasta riippumattomia. Työ ei ole enää sidottu aikaan, paikkaan tai pysyvään organisaatioon. Työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt. Rutiininomaiset työt vähenevät.»hyvillä toimitilaratkaisuilla voidaan vaikuttaa työn tuottavuuteen, tiedon kulun paranemiseen ja ihmisten viihtymiseen. Niillä on varmasti merkitystä tulevina vuosina, kun suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy», Lemström arvioi. Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat väistämättä myös Senaatti-kiinteistöjen toimintaan. Lemström muistuttaa, ettei Senaattitoiseen paikkaan. Käytännössä kulutus saattaa jopa kasvaa. Ajaminenkin saattaa lisääntyä, kun matkat pitenevät. Jokainen neliö kuormittaa Toimitilojen energiatehokkuus onkin Heinosen mukaan kulutusta tärkeämpi lukema, sillä jokainen käytetty neliö, oli se sitten missä hyvänsä, kuormittaa ympäristöä. Esimerkiksi valtion huonetoimistoissa työntekijää kohden on 35 neliötä. Yrityksissä, joissa työpisteitä jaetaan ja kokoustiloja vuokrataan, vastaava luku on 15 neliötä.»ympäristön kannalta myönteiseen kehitykseen päästään vasta sitten, kun tilan tarvetta pystytään oikeasti vähentämään.» Heinonen kiinnittäisi myös nykyistä enemmän huomiota uudisrakentamisen aikaisiin hiilidioksidipäästöihin. Hän toteaa, että nykyisen rakennuskannan tehokkaammalla hyödyntämisellä päästäisiin ympäristön kannalta parempaan lopputulokseen kuin rakennuttamalla uusia matalaenergiakiinteistöjä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on olennainen osa Euroopan unionin ilmasto- ja energiastrategiaa, jolla tavoitellaan 20 prosentin vähennystä uusien rakennusten energiankäytössä vuoteen 2020 mennessä. kontrahti 3/

16 avaimet toimiviin ratkaisuihin Monikäyttäjätila tarkoittaa tavallisesti usean vuokralaisen hyödyntämiä kiinteistön yhteisiä tiloja ja niihin liittyviä palveluita. Yhteisiä tiloja ovat esimerkiksi henkilöstöravintola tai kuntosali.»yhteistyökumppaneidemme myötä pystymme tilojen lisäksi tarjoamaan aula-, neuvottelu-, toimisto-, siivous- ja ravintolapalveluiden kaltaisia yhteisiä tukipalveluita», linjaa Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen alueen aluepäällikkö Riku Hopeavirta. Vaikka palveluiden volyymi saattaa jäädä vähäiseksi verrattuna vuokraan, niiden merkitys kasvaa koko ajan vuokraneuvotteluissa. Organisaatiot haluavat keskittyä ydintoimintoihinsa, työskennellä tarkoituksenmukaisissa tiloissa ja säästää kiinteissä kustannuksissa. Kampukset ovat monikäyttäjätilojen tulevaisuutta.»hyvin suunnitellut ja johdetut monikäyttäjätilat palveluineen vapauttavat päivittäin asiakkaidemme resursseja», muistuttavat palvelupäällikkö Toni Mäkinen (vas.) ja aluepäällikkö Riku Hopeavirta. Jos monikäyttäjätilat ja -palvelut voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti, ne vahvistavat Senaatti-kiinteistöjen työympäristöasiantuntijan roolia kokonaispalveluiden tarjoajana. Tarpeet ja pelisäännöt selvitettävä Monikäyttäjätilojen suunnittelu lähtee kiinteistön mahdollisuuksista sekä käyttäjien tarpeista ja toiveista. Erityisesti tila- ja käyttäjämuutosten yhteydessä palveluiden ja yhteiskäyttötilojen tarve tulisi kartoittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on koordinoida ja tukea prosessia, kun vuokralaiset keskenään sopivat yhteisten tilojen käyttöä koskevista pelisäännöistä. Tavoitteena on aikaansaada kaikkia vuokralaisia mahdollisimman hyvin palveleva kustannustehokas kokonaisuus.»on hyvä, jos kiinteistön vuokralaisten tarpeet asettuvat suurin piirtein samalle viivalle. Esimerkiksi turvallisuus- ja kokous teknisten ratkaisujen räätälöinti vain yhden vuokralaisen vaatimusten takia tulee kalliiksi kaikille osapuolille», muistuttaa Senaatti-kiinteistöjen palvelupäällikkö Toni Mäkinen.»Joka tapauksessa meidän täytyy kohdella ja palvella kaikkia kiinteistön vuokralaisia tasavertaisesti riippumatta esimerkiksi kunkin neliömäärästä», Hopeavirta lisää. Selkeät ja joustavat sopimukset Monen käyttäjän kohteet kirvoittavat kiintoisia kysymyksiä Senaatti-kiinteistöille. Millaisia kiinteistöjä kannattaa tarjota monikäyttäjätiloiksi, mitä mahduttaa palvelupakettiin? Myös sopimusten sorvaaminen luo omat haasteensa. Kun tavalliseen vuokrasopimukseen riittää kaksi osapuolta, monikäyttäjäkohteessa tehdään myös käyttäjäpalvelu- 16 kontrahti 3/2012

17 Yhden käyttäjän tiloista yrityspuistoihin Monen käyttäjän kiinteistöt ja kokonaiset toimitilakampukset yhteisine palveluineen yleistyvät. Ne ovat myös osa Senaatti-kiinteistöjen työympäristöasiantuntijan roolia kokonaispalveluiden tarjoajana. Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Matti Immonen sopimus, johon sisältyy yksi tai useampi Senaatti-kiinteistöjen palveluita tuottava yhteistyökumppani.»tilojen ja palveluiden suunnitteluun kannattaa satsata. Silti yhä nopeammat muutokset asiakkaiden toimintaympäristössä edellyttävät entistä enemmän joustavuutta niin tiloissa ja palveluissa kuin niitä koskevissa sopimuksissa. Lisäksi kaikkien osapuolten täytyy aina tietää, mistä milloinkin on sovittu», Mäkinen toteaa. Kohti toimitilakampuksia Monikäyttäjätilojenkin toteuttamisessa toimii suuruuden ekonomia. Senaattikiinteistöjen tavoitteena on kilpailuttaa niin isoja kokonaisuuksia, että palveluntuottajat pystyvät niihin kunnolla resursoimaan. Senaatti-kiinteistöille on kertynyt kampuskokemusta Helsingissä Pasilan virastokeskittymästä ja ministeriöiden muodostamasta Valtioneuvoston kampuksesta Senaatintorin kupeessa. Viime vuoden lopulla se kilpailutti Helsingissä Hakaniemen ja Sörnäisten alueella useaan kiinteistöön ja kymmenkunnalle asiak- kaalle yhteiset siivous-, aula- ja toimistopalvelut.»noin neliön laajuisessa Haka Sörnäinen-kampuksessa toimivat Senaattikiinteistöjen lisäksi Valtiokonttori, Valvira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Energiamarkkinavirasto, Suomen Akatemia, Cimo ja Opetushallitus. Haimme ja saimme taloudellista, laadullista ja hallinnollista synergiaa. Pystymme nyt huomattavasti helpottamaan asiakkaidemme arkea ja tarjoamaan laadukasta palvelua kilpailukykyiseen hintaan», Hopeavirta sanoo. info Monikäyttäjätilan edut: jaetut kustannukset esimerkiksi aulapalveluissa helpottaa yhteisten toimintojen ja tilojen kehittämistä asiakkaalla pääsääntöisesti vain yksi sopimuskumppani: Senaatti-kiinteistöt mahdollistaa laajat palvelupaketit Monikäyttäjätilan palvelut: esimerkiksi aula-, siivous-, toimisto- ja ravintolapalvelut Senaatti-kiinteistöt vastaa, yhteistyökumppanit toteuttavat Kampusmaiset ratkaisut ovatkin monikäyttäjätilojen tulevaisuutta. Samalla monikäyttäjätilamaisuus leviää koko kampukselle ja esimerkiksi henkilöstöravintolan täytyy soveltua myös työntekoon. Senaatti-kiinteistöille kampukset mahdollistavat entistä tehokkaamman toiminnan. Esimerkiksi kaikki palveluihin ja ylläpitoon liittyvät seikat saadaan läpikäytyä yhdessä käyttäjäkokouksessa. Samoin muun muassa jätehuolto- ja pelastuskoulutukset on organisoitavissa kerralla koko kampukselle. kontrahti 3/

18 HALTIKin toimitaloon ei marssita sisään noin vain. Tulijaa ovat vastassa tarkat turvajärjestelyt, sillä uudisrakennus sulkee sisäänsä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja valtion turvallisuusviranomaisille. Teksti Mia Sivula Kuvat Anders Portman Tietoturvaa Tarvittiin monta kunnon pamaus ta ennen kuin hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin toimitalon peruskiveä päästiin kaksi vuotta sitten muuraamaan. Toimitalo rakennettiin Pöyliövaaran kupeeseen, ja siksi edessä olivat ensin mittavat kallionlouhinta- ja maansiirtotyöt. Kalliosta louhittiin kymmeniä tuhansia kuutioita kiviainesta, jota käytettiin rakennusalueen täyttöaineena. Toimitilan alla on nyt paksuimmillaan viiden metrin kerros louhittua kiviainesta. HALTIKin Rovaniemen alueen reilut 200 työntekijää pääsivät muuttamaan uusiin tiloihin vajaa vuosi sitten. Muuton parasta antia olivat modernit työtilat ja Rovaniemen työntekijöiden sijoittuminen vihdoin saman katon alle. Aiemmin väki oli ripoteltuna viiteen eri toimipisteeseen eri puolille kaupunkia. 18 kontrahti 3/2012

19 pohjoisesta kontrahti 3/

20 Kiinteistön käyttöpäällikkö Pekka Rautio (vas.) ja ylikonstaapeli Jaakko Ylitalo eivät juuri keksi uudesta toimitalosta moitittavaa.»no, ikkunapaikkoja ei riittänyt kaikille.» Resurssijohtaja Marko Mannisen työpiste on Pöyliövaaran metsän puolelta.»hyvä siellä on töitä tehdä.»»valtionhallinnon tietoturvavaatimuksiin vastaaminen ei toteutunut parhaalla mahdollisella tavalla entisissä tiloissa. Turvallisuusvaatimusten täyttäminen oli yksi tärkeimpiä lähtökohtia, kun uutta toimitaloa lähdettiin suunnittelemaan», kertoo HALTIKin turvallisuuspäällikkö Ari Mämmi. Monitoimiympäristöt joustavat tarvittaessa Uudessa toimitilassa on viisi kerrosta. Neljässä kerroksessa on toimistotiloja, joista jokaisesta löytyy kahvihuone ja neuvotte- info HALTIKin uusi toimitalo sai nimekseen Isomus. Se tarkoittaa kultahippua, jonka halkaisija on yli 1,5 senttiä. Nimi löytyi henkilöstölle pidetyn nimikilpailun kautta. HALTIKin toimitila Isomus Valmistumisvuosi 2011 Rakennuttaja Senaatti-kiinteistöt Rakennuttajakonsultti ISS Proko Oy Pääurakoitsija Skanska Oy Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Sarc Oy Toimitilassa on viisi kerrosta Huoneistoalaa on noin 6800 m 2 lutiloja. Työtilat ovat suurimmaksi osaksi avoimia monitilaympäristöjä. Ensimmäisessä kerroksessa on myös kokouskeskus ja ravintola. Ylikonstaapeli Jaakko Ylitalo työskentelee yhteisissä tiloissa 16 muun työntekijän kanssa.»tilassa on ollut hyvä työskennellä. Puhelimessa puhuminen voi olla avoimessa tilassa joskus hankalaa, etenkin jos oikein isoäänistä porukkaa sattuu olemaan paikalla. Joka kerroksesta löytyy niin sanottuja hiljaisia huoneita, joihin voi tarvittaessa mennä puhumaan puhelun», Ylitalo kertoo. Kiinteistön käyttöpäällikkö Pekka Rautio tuli uudisrakennushankkeeseen mukaan luonnossuunnitteluvaiheessa. Raution mielestä avonaiset tilat on ollut helppo laittaa tehokkaaseen hyötykäyttöön. 20 kontrahti 3/2012

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Tutkimuslaitosseminaari #244206 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Senaatti-kiinteistöt elää niin kuin opettaa Projektin tarkoitus Projektin

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat 15.3.2012 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa Valtionhallinnon

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Toimivat esteettömät työtilat: case THL

Toimivat esteettömät työtilat: case THL Toimivat esteettömät työtilat: case THL ESKEN verkostoseminaari 18.3.2015 Mikko Nissinen, THL Kai Rajakaltio, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy 19.3.2015 THL 1 THL:n tehtävänä on tutkia, seurata ja

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Tuomme tilalle ratkaisut

Tuomme tilalle ratkaisut Tuomme tilalle ratkaisut Askeleen edellä odotuksia Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, joka tarjoaa toimitiloja ja niihin liittyviä palveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Toimitilojen vuokraus,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Mikko nissinen, PALVELUjohtaja, thl. Case: THL

Mikko nissinen, PALVELUjohtaja, thl. Case: THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääkaupunkiseudun toimistotyötä ja -tiloja koskeva kehittämishanke käynnistyi syksyllä 2011. Yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijoiden kanssa syntyi

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS 1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1

L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1 L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1 Tilakeskuksen organisaatio TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN TOIMI TILAKESKUS Toimitilajohtaminen Rakennuttaminen

Lisätiedot

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset Vuosikatsaus 2013 Muutosten vuosi 2013 Johtajan terveiset HALTIKin kuudes toimintavuosi oli työntäyteinen. Muun muassa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) saatiin onnistuneesti maaliin ja samalla

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class moduuleihimme sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin uusiin,

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class moduuleihimme sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin uusiin,

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

ELY-keskus työelämän kehittämisen mahdollistajana kuulumisia Tekesin ohjelmasta. Anneli Harju-Autti Lapin ELY-keskus 2.10.2012

ELY-keskus työelämän kehittämisen mahdollistajana kuulumisia Tekesin ohjelmasta. Anneli Harju-Autti Lapin ELY-keskus 2.10.2012 ELY-keskus työelämän kehittämisen mahdollistajana kuulumisia Tekesin ohjelmasta Anneli Harju-Autti Lapin ELY-keskus 2.10.2012 22.10.2012 Työelämän laadun kehittämisen viitekehykset Työelämän laatu on läpileikkaava

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TOIMITILOISTA: - SISÄILMAONGELMIA JA KORJAUSVELKAA

AJANKOHTAISTA TOIMITILOISTA: - SISÄILMAONGELMIA JA KORJAUSVELKAA AJANKOHTAISTA TOIMITILOISTA: - SISÄILMAONGELMIA JA KORJAUSVELKAA ESKO KORHONEN 21.3.2013 Erityisasiantuntija/Toimitilat esko.korhonen@kuntaliitto.fi SISÄILMAONGELMIEN NYKYTILANNE 2 Vesa Pekkola, STM TIETOA

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLO LEED 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLON LEED-LUOKITUS Kauppakeskus Sellolle on myönnetty kultaisen tason LEED-sertifiointi Sello on ensimmäinen kauppakeskus

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Faktoja Technopoliksen kiinteistökannasta 451 200 m2 Suomessa 24 100 m2 Pietarissa 79 200 m2 Tallinnassa >90% toimistotilaa 2011 taloudellinen

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-korkeakoulusäätiön ja Suomen valtion yhdessä omistama osakeyhtiö, perustettu vuonna

Lisätiedot

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Henkilöstön määrä 35 Tilakanta (oma ja vuokrattu yht.) 453 000 m 2 TA 2014 Liikevaihto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Aviabulevardi I Asiantuntijan asemapaikka

Aviabulevardi I Asiantuntijan asemapaikka Aviabulevardi I Asiantuntijan asemapaikka Kehärata Aviabulevardi Helsingin keskusta Aviapolis saavutettavuus junalla Kehärata aloittaa liikennöinnin heinäkuussa 2015 5 uutta asemaa ja 3 asemavarausta Yhdistää

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Omaisuudenhallinta Senaattikiinteistöissä. Tuomme tilalle ratkaisut. KEHTO-FOORUMI Kuopiossa 3.-4.10.2013. Jari Sarjo 3.10.2013

Omaisuudenhallinta Senaattikiinteistöissä. Tuomme tilalle ratkaisut. KEHTO-FOORUMI Kuopiossa 3.-4.10.2013. Jari Sarjo 3.10.2013 Omaisuudenhallinta Senaattikiinteistöissä KEHTO-FOORUMI Kuopiossa 3.-4.10.2013 Jari Sarjo 3.10.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen historia Intendentin konttori 3.9.1811 1865 Yleisten

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Tulevaisuuden työympäristöt

Tulevaisuuden työympäristöt Tulevaisuuden työympäristöt Green Office-aamukahvit/ Ilmatieteen laitos ja Senaatti-kiinteistöt Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Muutoksesta Tilatehokkuudesta Toimitilakustannuksista Etä-/joustotyöstä

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Heikki Väisänen Energiaosasto 25.4.2013 TEM:n suunnitelman laatimisesta Taustalla valtioneuvoston periaatepäätöksen kirjaus ja sen taustalla

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel Toimitusjohtajan katsaus Marcel Kokkeel Hyvät naiset ja herrat, osakkeenomistajat ja hallituksen jäsenet, Tervetuloa Cityconin yhtiökokoukseen! Cityconin tärkeimmät tavoitteet vuonna 2012 olivat kannattavuuden

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA

ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA SÄÄNNÖT 6.3.2012 Kilpailusäännöt ARVOKAS Sivu 2 (6) ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA -KILPAILU SÄÄNNÖT 1 KILPAILUN TARKOITUS... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 3 OSALLISTUJAT...

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ Työympäristön suunnittelun haasteet miten erityyppisiä työtilaratkaisuja suunnitellaan ja mitkä työskentelytiloihin liittyvät asiat edistävät työhyvinvointia

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Suomalainen Työelämä 2020. Työministeri Lauri Ihalainen VALO, Olympiastadion 5.2.2014

Suomalainen Työelämä 2020. Työministeri Lauri Ihalainen VALO, Olympiastadion 5.2.2014 Suomalainen Työelämä 2020 Työministeri Lauri Ihalainen VALO, Olympiastadion 5.2.2014 Lähivuosien keskeinen haaste Työvoima vähenee Tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää: työn tuottavuuden

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Esimerkkejä tuottavuutta ja työelämän laatua edistävistä hankkeista. Niilo Hakonen 15.12.2011 niilo.hakonen(at)ek.fi

Esimerkkejä tuottavuutta ja työelämän laatua edistävistä hankkeista. Niilo Hakonen 15.12.2011 niilo.hakonen(at)ek.fi Esimerkkejä tuottavuutta ja työelämän laatua edistävistä hankkeista Niilo Hakonen 15.12.2011 niilo.hakonen(at)ek.fi Tuottavuuden pyöreä pöytä: Tuottavuudessa tehokkuuteen yhdistyy tuotteen tai palvelun

Lisätiedot

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 Johtamisen kehittämisverkosto - miksi? Hyvällä johtamisella on suuri vaikutus ihmisen työhyvinvointiin ja työurien

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot