Venäläisten maakaupat Suomessa kiellettävä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Venäläisten maakaupat Suomessa kiellettävä"

Transkriptio

1 1 M Kauppaneuvos Kari Hautanen Suomalaisuuden Liiton kunniajäseneksi Suomalaisuuden Liiton kevätkokous kutsui kauppaneuvos Kari Hautasen liiton kunniajäseneksi. Hautanen on syntynyt Alajärvellä vuonna 1949 ja on naimisissa Arja Hautasen (os. Jukkala) kanssa. Heillä on lapset Hannele (1973) ja Jarkko (1977). Hautanen on taloustieteiden maisteri ja sotilasarvoltaan reservin luutnantti. Hän on perustanut Tarjoustalo myymäläketjun vuonna 1980 johtaen sitä vuoteen 2006, jolloin hän myi sen liiketoiminnat Tokmanni Oy:lle. Kauppaneuvos Hautanen on toiminut Suomen Kauppayhtiöt Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 1980 lähtien. Yhtiö harjoittaa kiinteistöjen jalostusja vuokraustoimintaa sekä arvopaperikauppaa. Hautanen perusti vuonna 2009 Suomen Laatuoutlet Oy:n, joka on nyt aloittanut merkkitekstiilien vähittäismyynnin Hämeenlinnassa. Kauppaneuvos Kari Hautanen arvostaa suomalaisuutta ja kannattaa kansainvälistä yhteistyötä. Suomalaisuuden Liittoa hän on tukenut merkittävästi jo vuosien ajan. Liitto on tehnyt hänen mielestään suuren palveluksen suomalaisten aseman ja itsetunnon nostamiseksi. Suomalaisuuden ja suomalaisen identiteetin tärkeimpänä tunnusmerkkinä hän pitää suomen kieltä. Suomi on Euroopan vanhimpia kieliä ja siihen liittyvä kulttuurimme on osa Euroopan vanhaa kulttuuriperintöä. Niitä on syytä arvostaa ja niiden vaalimisesta on ensisijainen vastuu meillä suomalaisilla. Muut eivät tee sitä puolestamme. Osallistuessamme pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön, meillä on oikeus edellyttää reilujen ja tasapuolisten pelisääntöjen noudattamista. Euroopan Unionin säännöissä tasapuolisuus toteutuu jopa paremmin kuin Pohjoismaiden välisessä yhteistyössä, sanoo Hautanen. Kari Hautanen kertoo, että hän on päätynyt sponsoroimaan Suomalaisuuden Liiton toimintaa, koska hän on havainnut, miten Suomen valtiovalta on laiminlyönyt tämän perinteikkään ja kunnianarvoisan liiton rahoittamisen. Sodan jälkeisinä kylmän sodan vuosina Suomi haki itselleen turvaa pohjoismaisuudesta. Suomalaisten identiteettiä ryhdyttiin tämän perusteella ruotsalaistamaan - ruotsalaisuuden piti kuulua jokaisen suomalaisen identiteettiin jos ei vapaaehtoisesti niin pakolla. Tämän seurauksena Suomessa edelleen kannetaan enemmän huolta ruotsin kielestä kuin suomesta. Ruotsi onkin yllättävästi ainut kieli, joka on koko Suomen valtakunnassa virallinen kieli. Ranska ja Ruotsi esimerkiksi ovat heränneet lainsäädännöllä turvaamaan maittensa pääkielen asemaa paljon Suomea tehokkaammin, vaikka ne ovat vähemmän uhanalaisia kieliä kuin niitä pienempi suomen kielemme, toteaa Kari Hautanen. Suomalaisuuden ja suomen kielen säilyminen maailmassa ei ole itsestään selvää. Tieteen ja talouselämän aloilla suomi on syrjäytymässä englannin edessä. Voimmekin kysyä, uhkaako suomen kieltä uudelleen samanlainen keittiökielen asema, joka sillä oli 1800 luvulla ennen suomalaisuuden nousua? Silloin suomen kieli oli vakavasti ruotsin uhkaama. Suomen kielen ja kulttuurin herääminen 1800 luvulla olikin suoranainen ihme. Hautanen on viime aikoina nähnyt merkkejä siitä, että suomalaisuuden ja suomen kielen arvostaminen ovat uudelleen nousemassa internationalismin ja pohjoismaisuuden huuman vähentyessä. Kehitystä tosin hidastaa se, että suuri osa poliittisesta eliitistä ja mediasta näyttää olevan pikemminkin tällaista kehitystä vastaan kuin sen puolesta. Maailma on sitä kiinnostavampi ja rikkaampi paikka elää, mitä enemmän täällä on omaperäisiä kansallisia kulttuureja. Suomenkielinen kulttuuri ja elämäntapa ovat puolustamisen arvoisia. Jokaisen, joka tuntee omat kulttuurilliset juurensa, pystyy sen jälkeen tuomaan oman antinsa maailman yhteiseen kulttuuriperintöön. Vanha suomalainen sananlasku sanoo: Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin. Meillä on oikeus ja velvollisuus puolustaa suomalaista elämäntapaa ja suomen kielen asemaa ja antaa arvo myös itsellemme. Kauppaneuvos Kari Hautanen kiittää Suomalaisuuden Liittoa huomionosoituksesta ja sanoo arvostavansa sitä suuresti ja toivottaa Suomalaisuuden Liitolle menestystä tavoitteidensa saavuttamisessa. Artikkeli on tiivistelmä puheenjohtajan 8.4. Aamulehdessä julkaisemasta kirjoituksesta Venäläisten maakaupat Suomessa kiellettävä EU-jäsenyyden myötä Suomi luopui asteittain ulkomaalaisiin kohdistuvista kiinteän omaisuuden hankintarajoituksista, joista viimeiset poistuivat vuoden 2000 alussa. Kun rajoitukset poistettiin EU-maiden kansalaisilta, totesi silloinen hallitus samalla, ettei ole perusteltua säilyttää rajoituksia myöskään unionin ulkopuolisten maiden kansalaisille. Vähitellen alkoivat maahamme löytää tiensä venäläiset uusrikkaat, jotka kaipaavat kotimaataan rauhallisempaa, turvallisempaa ja puhtaampaa ympäristöä loma-asunnoilleen. Monet suomalaiset ovat muitta mutkitta toivottaneet tulijat tervetulleiksi kunhan nämä tulevat lompakkonsa kanssa mutta toisaalta maakaupoista ja niihin liittyvistä muista hämäräbisneksistä on jatkuvasti alkanut nousta esille yhä suurempia kysymysmerkkejä. Isänmaansa kaupusteleminen on periaatteellisesti erikoinen tapa ansaita rahaa. Jokainen varmasti ymmärtää ainakin sen, etteivät maakaupat voi olla pitkäaikainen bisnes kansallisomaisuutensa kun voi myydä vain kertaalleen. Lyhytnäköinen voitontavoittelu saattaa myös johtaa hyvin monenlaisiin ongelmiin, vaikka eri hallituksemme ovatkin tämän toistaiseksi kiistäneet. Mahdollinen turvallisuusongelma nousee siitä, kun venäläiset toimijat ovat ostaneet maa-alueita puolustusvoimien linkkimastojen läheisyydestä. Taloudellinen ongelma syntyy puolestaan siitä, jos maan hinta rikkaiden venäläisten himoitsemilla alueilla käy suomalaisille liian korkeaksi. Poliittinen ongelma meillä taas on käsissämme, kun Venäjän valtio ryhtyy maassamme huolehtimaan kansalaistensa asioista ja omaisuudesta. Ympäristöongelmista tuskin tulee pulaa niistäkään, ovathan maahamme hamuavat äkkirikkaat tunnettuja kerskakulutuksestaan, ja hankkineet tonttejaan aivan luonnonsuojelualueiden kupeista. Erityisesti kannattaa muistaa, että suomalainen ei käytännössä voi ostaa Venäjältä maata millään keinolla tai hinnalla, joten maakaupat ovat täysin yksipuolisia. Venäläiset itse pitävätkin isänmaataan kaupustelevia suomalaisia lähinnä omituisina, sillä Venäjällä vallitsee perinteinen ajattelu, jossa maa on pyhää. Meille ilmeisesti enää raha on pyhää. Paljonko sitten lopulta on se rahallinen voitto, joka istuvankin hallituksen mielestä oikeuttaa jatkamaan nykyistä politiikkaa sen riskeistä huolimatta? Tarjolla on todennäköisesti vain pikavoittoja, ei pysyvää talouden kehitystä. Venäläiset sijoittajat eivät tietenkään investoi tänne senttiäkään sen vuoksi, että saisivat rikastuttaa Suomea tai suomalaisia, vaan tehdäkseen rahaa itselleen. Samoin yksityisten datshojen tuotot suomalaisille ovat epäselvät. Venäläiset ovat jo perustaneet Suomeen omia rakennusfirmoja, jotka pystyttävät äkkirikkaille kotoisia venäläisiä loma-asuntoja. Eräille venäläisten rakennushankkeille on välikäsien kautta ilmeisesti haettu jopa EU-rahoitusta, mikä olisi jo kaiken huippu: ojennammeko isänmaamme venäläisille EU:n tuella! Aikakautemme leimaa-antava piirre on ahneus, mutta oppikaamme venäläisiltä sen verran, että jotkin asiat ovat jo periaatteellisesti arvokkaampia kuin raha. Siksikö maatamme on läpi historian rakennettu ja puolustettu, että me saisimme nyt myydä Suomen pala palalta pois?

2 2 Pääkirjoitus Tehdään Suomalaisuuden Liitosta suurempi Suomalaisuuden Liitossa alkuvuosi on mennyt kuin siivillä. Olen uutena puheenjohtajana ottanut innolla uudet haasteet vastaan ja hallituksen kanssa olemme pohtineet erilaisia uudistuksia Liiton toimintaan. Yksi keskeinen tavoite on jatkossa järjestää Suomalaisuuden Liiton ympärille enemmän toimintaa ja tapaamisia, siis jäsenten yhdessäoloa. Perinteinen kevätkokous järjestettiin ja aloitamme uuden perinteen järjestämällä vapaamuotoiset suomalaisuuden päivän juhlat. Niihin ovat tervetulleet kaikki jäsenet ja myös liittoon kuulumattomat lisätietoa löytyy tästä lehdestä. Suomalaisuus on hieno ja iloinen asia, ja Suomalaisuuden Liitto mukava järjestö. Erilaisissa tapaamisissa saamme pitää hauskaa yhdessä, välillä vakavammissa ja välillä kevyemmissä merkeissä. Ole sinäkin aktiivinen ja osallistu! Toisekseen pyrimme kasvattamaan jäsenmääräämme. Suomalaisuuden asia on monille rakas, mutta kaikki eivät ole edes kuulleet liitostamme. Kerrotaan siitä heille! Itse yritän esitellä tätä nykyä jokaiselle sopivalle tutulleni liittoa ja sen toimintaa, ja tarjoan mahdollisuutta liittyä mukaan. Liittyminen on helppoa; meiltä löytyy niin postikortti kuin internet-lomake, joilla pääsee vaivattomasti mukaan joukkoon. Esittele sinäkin liittoa! Jos me kaikki kerromme Suomalaisuuden Liitosta aktiivisesti ja myönteisesti tutuillemme, niin maineemme ja jäsenmäärämme kasvaa vääjäämättä. Tähän liittyen julkaisemme tänä vuonna jokaisessa lehdessä jäsenlaskurin, josta voimme seurata, olemmeko onnistuneet jäsenmäärän kasvattamisessa. Tuleviin Suomen mieli -lehtiin on suunnitteilla myös mielipidepalsta, joten vastaisuudessa voit lähettää omia kirjoituksiasi liiton toimistolle, mikäli jokin polttelee sydäntäsi. Tästäkin löytyy lisäohjeita lehden sivuilta. Lopuksi toivotan kaikille hyvää kevättä! Viedään yhdessä suomalaisuuden hyvää asiaa kohti uutta kesää. Sampo Terho Puheenjohtaja Sampo Terho Jk. Kevään polttava aihe on tuntijakotyöryhmän pohdinta kouluopintojen uudistuksesta. Säilyykö pakkoruotsi yhä? Tuntijakotyöryhmän suositukset julkaistaneen samoihin aikoihin tämän lehden kanssa. Suomalaisuuden Liitto on jo alkuvuodesta lähettänyt työryhmälle oman evästyksensä, joka sekin löytyy tästä lehdestä. Sameli Suora Häpeä ei kelpaa konsultiksi Mihin suomalaisuutta enää tarvitaan? Maailma pelaa englanniksi, Amerikasta tulevat menestymisen mallit ja keskisestä sekä eteläisestä Euroopasta oikeat tavat hienoine viineineen ja ruokineen. Moni tuutti toistaa, kuinka suomalaisuus on metsäläisyyttä, josta on pyristeltävä eroon. Uuden, entistä ehomman Suomen airut, Aalto-huippuyliopisto korostaa avoimesti sitä, että suomen kieli on parempi jättää tieteelliseksi paaria-kieleksi. Todellista tiedettä tehdään englanniksi. Meihin suomalaisiin valitettavan hyvin istuva huono itsetunto näyttäkin iskostuneen erityisen syvään tavanomaisesti kansakunnan eliitiksi kutsuttuun, koulutettuun väestönosaan. Mielissä möyrii jonkinlainen itseinhon eetos. Häpeä on huono konsultti, vaikka nöyryyttä kuinka arvostaisimme. Itseinho ilmenee vaikkapa suomalaisen juoppouden, väkivaltaisuuden, mykkyyden yleistämisenä ja korostamisena. Se on näiden kellokkaiden mukaan koko kuva Suomesta ja suomalaisista. Aina kun joku hullu ottaa aseen käteensä ja saa kajahtaneen ajatuksen, lopputulos on seurausta koko kansan nyrjähtäneisyydestä. Toista on Ruotsissa, kiirehditään kirjoittamaan. Vakava oire on väheksyvä suhtautuminen suomen kieleen. Ainutlaatuiselle kielelle soisi suuremman huomion kuin sille on nykyään tarjolla, sillä kieli on kulttuurin sydän. Jos ruotsin kieli oli 1930-luvulla Suomalaisuuden liiton emävihollinen, kolmannella vuosituhannella se on englanti. Ei englannissa sinänsä mitään vikaa ole. Harva ei nauti amerikkalaisista elokuvista ja musiikista sekä omaa huumorintajuamme lähellä olevasta brittikomiikasta alkukielellä. Ikävä puoli on se, että englannin kielellä on yksinkertaisesti niin valtava yliote paitsi kaupan myös akatemian kielessä, että se asettaa kyseenalaiseksi perinteisen ajatuksen yliopistosta kansan sivistäjänä. On muistettava, että vaikka kansainvälinen tutkijayhteisö keskustelisi älyä polttelevista kysymyksistä englanniksi ja arvostaisi tutkijoita jotka tähän kykenevät, me kaikki tavalliset suomalaiset kaipaamme tutkittua tietoa yhä suomeksi, äidinkielellämme. Sitä täytyy tiedeväeltä vaatia jatkossakin. Mitään umpiota ei Suomesta saa eikä tarvitse rakentaa. Suomen kielen ja kulttuurin rummuttaminen ei saa olla mitään ulkokullattua hurraa-isänmaallisuutta. Sellaiselle nauravat naurismaan aidatkin. Ulkoisista virikkeistä on usein hyötyä oman rakentamisessa. Se on silti pidettävä mielessä, että Suomea ja suomen kieltä ei saa alistaa kakkosluokan mökkikieleksi. Oman kielen ja kulttuurin laiminlyöminen tekee meistä kodittomia globaalin maailman sekä vahvojen ja ylpeiden isojen maiden puristuksessa. Euroopan unionissa ei kiiltonahkakenkiään tuijottamalla ja itseään häpeämällä pärjää.

3 Sotasyyllisyystuomiot kumottava 3 Lähes 65 vuotta sitten Suomessa pidetty oikeudenkäynti ns. sotaan syyllisten rankaisemiseksi annetun lain (890/1945)nojalla on jättänyt syvän ja nöyryyttävän muiston Suomen kansalle ja loukannut rajusti suomalaisten oikeustajua ja kansanvaltaista ajatustapaa. Silloisissa olosuhteissa Suomi joutui vieraan vallan painostuksesta säätämään lain sotasyyllisten rankaisemisesta ja tuomitsemaan sodanaikaisen Tasavallan presidentin ja seitsemän muuta poliittista johtajaa ankariin vankeusrangaistuksiin. Mainittu laki syrjäytti oikeusjärjestyksemme periaatteen siitä, että ns. takautuvaa lakia ei voida säätää eli lain säätämisellä rikottiin karkeasti nulla poena sine lege periaatetta. Vaikka mainittua periaatetta ei ollut lainsäädännössämme nimenomaan ilmaistu, ei voi olla epäilystä siitä, etteikö tuo periaate olisi sisältynyt Suomen oikeusjärjestykseen. Uudessa perustuslaissa on 8 :ssä ilmaistu sama periaate siten, että ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Sotasyyllisyystuomioiden antamisen aikana voimassa olleen Hallitusmuodon 60 :n 2 momentin mukaan älköön mitään satunnaista tuomioistuinta asetettako. Tilapäisiä tuomioistuimia, joiden tehtävänä olisi määrättyjen asioiden käsitteleminen ja tiettyjen henkilöiden tuomitseminen, ei saa asettaa. Tästäkin säännöksestä ja periaatteesta poikettiin. Suomen sotilaallinen tilanne rintamalla kesällä 1944 oli niin vaikea, että presidentti Risto Ryti katsoi velvollisuudekseen antaa isänmaan pelastamiseksi sitoumus Saksalle sodan jatkamisesta, mikä oli Saksan vaatima ehdoton edellytys sotamateriaalin ja elintarvikkeiden saamiseksi. Saksasta saatiinkin nopeasti panssarintorjunta-aseita ja ampumatarvikkeita sekä muuta sotakalustoa mm. lento-osasto Kuhlmey. Tällä sotilasavulla oli täysin ratkaiseva vaikutus kesän 1944 torjuntataistelujen onnistumiselle ja välirauhan aikaansaamiselle. Ilman Risto Rytin henkilökohtaista uhrausta Suomen rintama olisi murtunut ja Suomi joutunut neuvostosotilaiden miehittämäksi. Suomen ja suomalaisten kohtalona olisi saattanut olla totaalinen tuho. Sotasyyllisyystuomioiden vääryyden poistamiseksi Eduskunnan tulisi säätää laki, jolla todetaan sotasyyllisyyslain olleen Suomen oikeusjärjestyksen vastainen mielivaltainen laki. Samalla sotasyyllisyyslain nojalla annetut tuomiot mitätöitäisiin. Näistä tapahtumista on viime aikoinakin käyty julkista keskustelua ja esitetty mielipiteitä. On katsottu, että mitään toimenpiteitä ei enää tarvita sen vuoksi, että tuomitut henkilöt ovat kaiken aikaa nauttineet yleistä arvostusta eivätkä ole koskaan menettäneet kunniaansa. On myös mainittu, että presidentin tai pääministerin lausunto, jolla todettaisiin oikeudenkäynnin olleen oikeusvaltion periaatteiden vastainen, olisi riittävä. Edellä mainitut näkemykset ovat hyviä, mutta ne eivät tule säilymään historian lehdillä vuosisatoja tutkijoiden käytössä. Matti Ahdeoja kihlakunnanneuvos, Nurmijärvi Suomalaisuuden Liiton evästys tuntijakotyöryhmälle Suomalaisuuden Liitto on tammikuussa jättänyt seuraavanlaisen kannanoton parhaillaan istuvalle tuntijakotyöryhmälle, joka suunnittelee peruskouluopetuksen tulevaisuutta. Hyvä tuntijakotyöryhmä! Suomalaisuuden Liitto seuraa mielenkiinnolla tärkeää työtänne ja antaa seuraavassa oman kannanottonsa nuorisomme perusopetuksen kehittämisestä. Liitto kannattaa lämpimästi suunnittelemaanne taideaineiden lisäämistä opetuksessa. Koko isänmaamme tuleva kulttuurielämä perustuu paljolti koulussa annettavaan opetukseen, joka edistää niin taiteellisen lahjakkuuden syntymistä ja varhaista havaitsemista, kuin kulttuurista kiinnostuneen yleisön kasvamista. Toinen keskeinen lisättävä oppiaine olisi liikunta, joka virkistää muuta opiskelua, kohottaa koko elämänlaatua, ja pitkällä aikavälillä voisi olla merkittäväksi eduksi myös kansanterveydelle ja maanpuolustukselle. Suomalaisuuden Liitto kannattaa myös luopumista ruotsin kielen pakollisesta opetuksesta kuten kannattaa lukuisien gallupien mukaan Suomen kansan selvä enemmistö. Esitämme alla perustelumme. Nykymaailmassa EU on Pohjoismaiden sijaan keskeisin kansainvälinen kytköksemme. Jokaisen nuoren on itsestään selvästi opittava englantia, mutta lisäksi monien olisi hyvä puhua myös vaikkapa ranskaa, saksaa tai Itä- Suomessa venäjää. Nuorille on usein vaikeaa oppia monia kieliä samanaikaisesti, joten pakollinen ruotsin opetus vie heiltä kohtuuttomasti resursseja ja yksipuolistaa nuorisomme kielitaitoa. Näin ollen pakollinen ruotsin opiskelu vahingoittaa nuorten urasuunnitelmia ja koko kansainvälistä kilpailukykyämme. Suomalaisten kielitaito kaipaisi monipuolisuutta, mutta kielten opetusta tuskin voidaan enää lisätä, koska nuoret opiskelevat pakollisen ruotsin takia jo nyt poikkeuksellisen paljon vieraita kieliä. Ei yksinkertaisesti ole järkevää koulussa pakollisesti opettaa kahta kansainvälisesti pientä kieltä (suomi ja ruotsi), joita kukaan muu Euroopassa ei puhu nykyinen vanhentunut kielipolitiikka on kuin eristäytymiseen tähtäävää. Kannattaa myös huomioida, että kaiken pakottamisen jälkeenkin erityisesti miespuolisten opiskelijoiden oppimistulokset ovat ruotsin kielessä olleet hyvin heikkoja, joten ruotsin opiskeluun uhratut suuret voimavarat valuvat jo nyt todellisuudessa paljolti hukkaan. Ilman motivaatiota ei synny osaamista, ei käskemälläkään. Luopumalla pakollisesta ruotsin opiskelusta vapautamme aikaresursseja taideaineille ja muille kielille. Samalla voimme lisätä opetuksen joustavuutta ja vapaaehtoisuutta, parannamme niin opiskelijoiden kuin opettajien motivaatiota, ja annamme entistäkin paremman mahdollisuuden ruotsin opiskeluun kaikille niille, jotka katsovat sen tarpeelliseksi omalle uralleen ja osaamiselleen. Hyvä tuntijakotyöryhmä! Olemme tietenkin tietoisia, että työryhmän tehtävä on vaikea, ja erityisesti pakollisen ruotsin opetuksen suhteen on voimakasta lobbausta myös säilyttämisen puolesta. Jos työryhmä lopulta päättäisi yleisen mielipiteen ja oikeustajun vastaisesti säilyttää pakkoruotsin, tulisi tälle kyetä esittämään erinomaiset perustelut, jottei syntyisi epätoivottavaa mielikuvaa lobbareiden vaikutusvallasta kansanvallan yli. Koska työryhmä tietenkin haluaa antaa hyvän kuvan arvostelukyvystään, perusteluissa kannattaa välttää tavanomaiset sudenkuopat, kuten: hyvä tapa oppia muita kieliä on lukea ensin ruotsia varmasti vielä parempi tapa oppia mitä tahansa tarvitsemaansa kieltä on lukea sitä itseään historialliset syyt historia on tärkeää mutta kuuluu historiantunneille, kieliopetus ei voi tähdätä menneisyyteen vaan tulevaisuuteen ruotsin kieli on sivistävää ehkäpä, mutta vainko ruotsin kieli, eikö minkään muun kielen opiskelu tuota nuorelle vastaavaa sivistymistä pohjoismainen identiteettimme vaatii ruotsin opiskelua 2000-luvun yksilölähtöiseen moraalikäsitykseen kuuluu, ettei kukaan voi määrätä toisen ihmisen identiteetistä, vaan jokainen saa rakentaa identiteettinsä oman kutsumuksensa pohjalta Tämän tiiviin kannanottomme myötä toivotamme teille menestystä ja rohkeutta päätöksiinne, jotka vaikuttavat keskeisesti maamme tulevaan menestykseen Suomalaisuuden Liitto Sampo Terho Puheenjohtaja Pekka M. Sinisalo Varapuheenjohtaja

4 4 LUKEMATTOMIA KIRJOJA LUETTAVIKSI Soinin sotahistoria Soini-seuran puheenjohtaja Lasse Autio on kirjoittanut näyttävän kirjan pienen eteläpohjalaisen kotipitäjänsä sotahistoriasta jääkäriliikkeestä jatkosodan jälkeiseen asekätkentään saakka. Ansiokasta on, että Autio kronikoi kattavasti myös soinilaisten vaiheet vapaussodassa unohtamatta sotien välisenä aikana suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöissä tehtyä vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Soinilaisten talvisodan aikainen komppanianpäällikkö Jalkaväkirykmentti 30:ssä oli kirjailija Yrjö Jylhä. Hän kirjasi kuuluun runoteokseensa Kiirastuli (1941) sotakokemuksiaan Taipaleen rintamalta. Tunnettu on Jylhän ytimekäs vertaus: Taipaleenjoki, Tuonelanjoki. Se on murheellisen osuva eritoten soinilaisten osalta, sillä talvisodassa pääosin juuri Taipaleen taisteluissa kaatui 85 Soinin miestä, joka oli peräti 3,7 prosenttia kunnan miespuolisesta väestöstä. Määrä on valtakunnallisessa mittakaavassa kuudenneksi suurin. Soini oli jatkosodassakin kovilla. Kaikista soinilaisista kaatui viime sodissa yli neljä prosenttia. Se on kaikista Etelä-Pohjanmaan kunnista eniten. Lasse Aution Sisulla ja sydämellä aatteen voimalla eteenpäin on A4-kokoinen ja siinä on poikkeuksellisen runsas ja osin harvinainen asiakirja- sekä valokuvakuvitus. Kirjoittajalla on hallussaan merkittävä aihepiiriin liittyvä yksityiskokoelma. Tekstiä elävöittävät runsaat lainaukset aikalaisilta. Soinilaisten lisäksi Aution mainio kirja kiinnostanee lähikuntien kuten Karstulan, Ähtärin, Lehtimäen, Alajärven ja Vimpelin asukkaita sekä yleensä Etelä-Pohjanmaan maanpuolustushistorian harrastajia. Kirja päättyy jälkisanoihin, jotka Soinin lottatoiminnan kantava voima, opettaja Helmi Pesola kirjasi muistiinpanoihinsa vuonna 1960: Uusi sukupolvi ei sodasta mitään tiedä. Tieto siitä on heille opetettava. Heille on tehtävä selväksi, miten tuhansin veriuhrein vain on voitu säilyttää maamme vapaus. Hinta on ollut niin suuri, että jokaisen nuoren ihmisen on tiedettävä, että maa, jota he astuvat, on pyhää maata. Jussi Niinistö Lasse Autio: Sisulla ja sydämellä aatteen voimalla eteenpäin Omakustanne sivua. Yli 400 kuvaa. Kirjaa on saatavilla Soinin kirjakaupasta ja tekijältä, puh tai fi. Hinta on 35 + postikulut. Sotakuvat kertovat John Lagerbohmin ja Matti Simulan toimittama kuvateos Me olimme nuoria sotilaita on mielenkiintoinen tuttavuus. Se esittelee tavallisten suomalaisten miesten albumeista peräisin olevien kuvien kautta viime sotien aikaista rintamaelämää. Kirjan pääasiallisena lähteenä on nuoren sotahistorian keräilijän Olli Kleemolan ilmeisen laaja ja monipuolinen valokuvakokoelma. Tekijät tosin mainitsevat esipuheessaan virheellisesti, ettei kuvia ole aiemmin julkaistu. Jotkut on, mutta se ei menoa haittaa. Kuvia kopioitiin ja myytiin aseveljeltä toiselle muistoiksi. Samoja kuvia löytyy useammasta albumista. Sotakuvat kertovat muun muassa tuimista taisteluista, taistelukentällä syntyneestä toveruudesta, vallatusta Itä-Karjalasta ja sen asukkaista, viihdytyskiertueista, rakkaudesta ja sankarikuolemasta. Luonnollisista syistä aitoja taistelukuvia on vähän. Sivulla 47 olevat kaksi kuvaa jääkärimajuri Gunnar Visapuun elämän viimeisestä päivästä 11. joulukuuta 1941 Valkeasaaressa ovat järkyttävyydessään unohtumattomia. Lapsille ja heikkohermoisille kirjaa ei voi suositella. Joukossa on nimittäin todella julmiakin kuvia, kuten puna-armeijalaisten sortumisesta ihmissyöntiin kertova otos. Virallisen seulan läpikäyneistä TK-kuvista ei siis tässä kirjassa todellakaan ole kyse. Kirjassa on kenraali Gustav Hägglundin kirjoittama johdanto. Suomen sota on sankaritaru vailla vertaa Euroopan uuden ajan historiassa, painottaa Hägglund. Vain Suomi kykeni torjumaan puna-armeijan keskitetyn hyökkäyksen, eikä vain kerran vaan kahdesti, talvisodassa ja kesällä Toiseen maailmansotaan osallistuneista Manner-Euroopan maista Suomi oli ainoa, jota ei miehitetty. Tämä tosiasia kansakunnan kannattaa pystypäin muistaa. Jermujen omilla kameroillaan ottamat valokuvat täydentävät rosoisen aidolla tavalla käsitystämme talvi- ja jatkosodan maineikkaista taistelijoista sekä heidän elämästään siellä jossain. Jussi Niinistö Gustav Hägglund, John Lagerbohm ja Matti Simula: Me olimme nuoria sotilaita. Tuntemattomat sotakuvat kertovat. Otava sivua. Keräilijä Olli Kleemolan kotisivut löytyvät osoitteesta Suomalaisuuden Liitossa oli 811 jäsentä

5 Sähköiset kirjanlukijat muuttavat lukutottumuksemme Sähköiset kirjanlukijalaitteet ovat koko 2000-luvun olleet tekniikkaa, joka on ollut tuloillaan markkinoille, mutta ainakaan Suomessa ei ole vieläkään laitetta, joka olisi ottanut täkäläiset markkinat vahvasti haltuunsa. Internet-kirjakaupan jättiläinen Amazon vapautti syksyllä 2009 sähköisen kirjanlukijansa Kindlen [http://www.amazon. com/kindle] myös eurooppalaisille kuluttajille, kun se aloitti Kindlen myynnin myös Yhdysvaltain ulkopuolelle. Yhdysvalloissa Amazon Kindle tuli markkinoille keväällä 2007 ja vuoden 2009 lopulla siitä on julkaistu kolme versiota, kaksi perusmallia (6 tuuman näytöillä) ja suurinäyttöisempi malli DX (9,7 tuuman näyttö). Kindlen näyttö on harmaa ja se hyödyntää näyttötekniikassa E Ink -yhtiön [http:// ns. sähköistä mustetta, jossa teksti kirjoitetaan ruudulle sähköisesti, mutta tekstin ruudulla pito ei vaadi sähköä. Tekniikka säästää energiaa ja mahdollistaa pitkän lukuajan melko pienellä akulla. Tekstiä voi myös lukea ulkona auringonpaisteessa, mikä tavallisilla tietokonenäytöillä on vaikeaa. Tilasin Amazon Kindle 2 -perusmallin luottokortilla Internetistä lokakuisena maanantai-iltana ja jo saman viikon torstaina kuriiri olisi tuonut sen kotiovelleni jos olisin ollut paikalla, mutta toimitus virka-aikaan toimistolle onnistui perjantaina. Laite nahkakansilla kotiin kuljetettuna maksoi 273 euroa, joten mistään isosta investoinnista ei ole kyse, kymmenkunnan kirjan hinta riittää. Ironista kyllä, sähköinen kirjanlukija toimitetaan Suomeen amerikkalaisella sähköpistokkeella, joka ei sovi suomalaisiin pistorasioihin ja sähköisen kirjanlukijan lataamiseksi sähköllä on hankittava erikseen pistorasian välikappale. Amazon Kindle on siis sähköpistoketta myöten kovin angloamerikkalainen konsepti. Suomenkielisiä kirjoja ei juuri ole myynnissä Amazon Kindlen -kirjakauppasivuilla muutamaan harvaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kirjoja on lähinnä englanniksi saatavilla Eurooppaan noin kappaletta. Mistä sitten saada vaikkapa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä tai muuta suomalaista sisältöä, jos kerran Amazon ei niitä myy. Gutenberg-projektin [http://www.gutenberg.org/ browse/languages/fi] sivuilla on runsaasti ilmaisia suomenkielisiä kirjoja. On Kalevala, Rautatie ja muita 1800-luvulla julkaistuja klassikoita. Myös Mobipocket-sivustolla [http://www. mobipocket.com/freebooks/] on ilmaisia suomenkielisiä kirjoja, ainakin marraskuun 2009 alussa niitä oli tarjolla 276 teosta. Saatavilla olevien 1800-luvun teosten ilmaisuus perustuu tekijänoikeuksien vanhenemiseen. Uudempia ilmaisia englanninkielisiä kirjoja voi rekisteröitymällä ladata monista sivustoista [esim. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä vie tilaa mobi-tiedostona noin 400 kilotavua, joten Kindlen 1,4 gigatavun asiakkaalle käytettävissä olevaan tyhjään muistiin niitä mahtuisi kappaletta. Laitteen tekstintallennuskapasiteetin määrä on käsittämätön ja siihen saa koottua melkoisen kirjaston. Amazon Kindlen konseptin oleellinen osa, kirjojen lataaminen suoraan verkkokaupasta kirjanlukijan sisäisen UMTS-modeemin ja langattoman 3G-yhteyden avulla, puuttuu toistaiseksi Suomesta. Amazon ei ole vielä päässyt suomalaisen verkko-operaattorin kanssa sopimukseen verkkoyhteydestä, jolla kirjoja voisi ladata ilman, että käyttäjän tarvitsee maksaa kaistanleveyden käytöstä. Kunhan suomalaiset kustantajat tuottavat kirjoja myytäviksi Amazonille, niin sopimukset verkkoyhteyksistäkin saataneen aikaisiksi. Nyt kirjat täytyy ladata tietokoneeseen ja siirtää kirjanlukijaan kaapelilla USBportin kautta, mikä sekin on kovin helppoa. Internet-hakukonejätti Google on viimevuosina panostanut valtavasti kirjojen skannaamiseen. Se on digitoinut kirjojen sisältöjä tavoitteenaan luoda kattava hakukone, jonka avulla myös kirjojen sisältöjä voi tulevaisuudessa etsiä, kuten Internetiä nykyään [http://books.google.com/]. Kirjojen sisällöt ovat tekijänoikeuksien alaisia, joten hanke on nostattanut vastalauseita ja oikeudenkäyntejä. On selvää, että uusien kirjojen sisältöjen ilmainen jako ei tule onnistumaan ilman jonkinlaista piraattipuolueen vallankumousta, mutta mahdollisuus etsiä sisällöistä ennen kirjan ostopäätöstä on mahdollisuus, jonka luulisi kiinnostavan kirjojen kustantajiakin. Mahdollistaahan hakukone uuden markkinointikanavan kirjoille. Google on käyttänyt valtavia resurssejaan myös käyttöjärjestelmäkehitykseen. Android-käyttöjärjestelmä on suunnattu erityisesti älypuhelimiin ja muihin mobiililaitteisiin ja myös Barnes & Noble -kirjakaupan kirjanlukija Nook [http://www.nook.com/] hyödyntää sitä. Nook maksaa saman verran kuin Kindle ja se käyttää samaa näyttötekniikkaa ja samankokoista näyttöä. Erikoisuutena siinä on pieni kosketusohjattava LCD-värinäyttö, jonka avulla kirjanlukijaan ladattujen kirjojen kansia voi selata ikään kuin kirjaston kirjahyllyssä. Nook on vahva uutuus, joka haastaa Kindlen, mutta menestystä eivät ratkaise tekniset yksityiskohdat, vaan markkinoiden valloittaminen ja siinä Googlella voi olla sanansa sanottavanaan. Kirjojen lukijat, jakelijat ja koko kirja-ala joutuvat sopeutumaan kirjanlukijoihin. Ne ovat tulleet jäädäkseen, sillä niillä on valtavasti etuja. Kirjojen hinta halpenee, kun paperiin, painamiseen ja kirjansidontaan, kuljetukseen, varastointiin jne. ei kulu resursseja. Kirjojen ostaminen helpottuu ja niitä voi ostaa hetken mielijohteesta vain parilla kirjanlukijan tai Internetin klikkauksella. Kirjojen ensipainokset eivät lopu ikinä, vaan niitä on aina vaan saatavilla. Kaupalliset kirjat joutuvat myös enenevästi kilpailemaan ilmaisten kirjojen kanssa. Erilaiset kirjailijat ja yhteisöt, joille kirja ei ole ensisijaisesti rahanansaitsemisväline, vaan ajatusten ja ideologioiden levityskeino, syleilevät sähköistä kirjaa ja tarjoavat lukijoilleen ilmaiseksi sisältöjään. Painatuskustannukset ovat tähän asti olleet este ilmaiselle kirjojen jaolle. Kun näyttötekniikka menee eteenpäin ja 5 langaton tiedonsiirto on joka paikassa mahdollista, myös sanomalehdet niin tilattavat kuin ilmaisjakelulehdetkin siirtyvät vähitellen kirjanlukijoihin. Kirjanlukijat muuttavat lukutottumuksemme ja aiheuttavat luovaa tuhoa. Kirjastot, jotka 1900-luvulla ovat olleet kirjavarastoja, joutuvat muuttamaan toimintatapansa tai jopa sulkemaan ovensa, riippuen siitä miten sähköisten kirjojen lainaaminen jatkossa onnistuu. Kirjastojen toiminta on ollut mahdollista, koska niissä on ollut vain rajattu kappalemäärä kirjoja, jolloin uutuuskirjoja ei ole saanut sieltä kuin pitkällä jonotuksella, jolloin markkinoilla on jäänyt tilaa kirjojen myyjille. Sähköistä kirjaa voi monistaa rajattomasti, joten yksi sähköinen kirjasto vaikkapa Inarissa, voisi syöttää kaikkiin Suomen kirjanlukijoihin uutuuskirjat. Se ei ole kaupallisesti mahdollista, joten koko lainauksen ajatus joudutaan rakentamaan uuteen tekniikkaan sopivaksi. Myös kirjakaupat joutuvat muuttamaan toimintatapansa, kun kirjat ladataan Internetistä. Suomenkieliset kirjalliset toimijat tekevät hyvin kun lähtevät tukemaan kirjanlukijoita ja saattavat runsaasti suomenkielistä aineistoa niiden vaatimiin sähköisiin muotoihin. Vanhoista klassikoista on saatavilla uutta rahaa, kunhan sisällöt annetaan edullisesti lukijoille. Ja uudet lukijat haluavat nykyaikaista sisältöä, 2010-luvun kirjailijoiden hengentuotteita. Kuinka nopeasti kirjallisuuden suurkuluttajat, keski-ikäiset naiset siirtyvät lukulaitteisiin, jää nähtäväksi, mutta panostamalla sisältöihin nyt, voivat kustantajat saada otteen markkinoista ja totuttaa uuden suomeksi lukevan sukupolven suomenkielisen kirjallisuuden maailmaan nykyaikaisilla kirjanlukijoilla. Aki Härkönen Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen SUOMALAISUUDEN LIITOSTA KAIKKIEN ITSENÄISTEN VALTIOIDEN PÖYTÄ- JA SALKOLIPUT SEKÄ MAAKUNTAVIIRIT AURORANKATU 7 A 1, HELSINKI Puhelin: Sähköposti: Kotisivut: TILAA OMASI! Kirjoita mielipiteesi julki Tulevista Suomen mieli -lehdistä tullaan tarvittaessa varaamaan tilaa jäsenten mielipidekirjoituksille. Kirjoitusten aiheet ovat vapaat, mutta liiton keskeisiin kiinnostuksen kohteisiin ja tavoitteisiin liittyvät kirjoitukset ovat julkaistaessa etusijalla. Kirjoita lyhyesti ja asiallisesti, sopiva pituus on noin merkkiä, siis korkeintaan yksi liuska. Toimitus muokkaa ja tiivistää tekstejä tarvittaessa ja päättää kirjoitusten otsikoinnista. Kirjoita mieluiten sähköisessä muodossa ja lähetä teksti osoitteeseen: kolumbus.fi Paperiset kirjoitukset voi lähettää liiton toimistolle osoitteeseen: Suomalaisuuden Liitto ry Aurorankatu 7 A 1, Helsinki. Puhtaasti asiapitoisia kirjoituksia voi tarjota toimitukseen muutenkin kuin mielipidesivuille, aivan kuten tähänkin saakka. Anna sanasi kuulua!

6 6 INKERIN HISTORIA ON SUOMEN HISTORIAA Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi maaliskuussa 2010 Suomen Akatemian rahoittaman, Kansallisarkistossa toteutetun tutkimuksen Kotiin karkotettavaksi. Inkeriläisen siirtoväen palautukset Suomesta Neuvostoliittoon Kyseessä on ensimmäinen kokonaisesitys inkeriläisten vaiheista sodan jaloissa ja rauhan koitettua. Väestösiirtojen motiivit Tammikuun 15. päivänä 2010 tuli kuluneeksi 65 vuotta siitä, kun Liittoutuneiden Valvontakomission toteuttaman inkeriläisen siirtoväen palautusoperaation viimeinen juna ylitti Suomen rajan. Jatkosodan aikana toista vuotta kestäneissä väestönsiirroissa maahamme saapui noin inkeriläissiviiliä. Heistä kahdeksan kymmenestä oli alle 15-vuotiaita naisia ja lapsia. Neuvostohallitus kiitti Valvontakomission nimissä Suomen valtiojohtoa onnistuneista toimista. Palautukset toteutettiin 5. joulukuuta 1944 ja 15. tammikuuta 1945 välisenä aikana. Neuvostoliittoon palautettiin noin henkeä. Kaikki eivät kuitenkaan palanneet. Arviolta joka seitsemäs jäi Suomeen. Tämänhetkisen käsityksen mukaan puolet heistä pakeni Ruotsiin. Mitkä olivat Suomen päättäjien sodanaikaisten väestönsiirtojen motiivit? Millä voidaan selittää, että Suomessa kannettiin huolta Venäjällä ja myöhemmin Neuvostoliitossa, vieraan maan kansalaisina olleista suomalaisista, Inkerinmaan suomalaisista. Käsitykseni mukaan Suomen ja Inkerin suomalaisten henkinen yhteenkuuluvuuden pohja on vahvistunut Tarton rauhan jälkeen. Suomessa oli vallankumouksen jälkeisinä vuosina Inkerin suomalaisia pakolaisia yli henkeä. Tarton rauhassa Venäjän tarjoama amnestia ei vakuuttanut kaikkia. Suomeen jäi silloin vajaat puolet pakolaisista. Heidän joukostaan nousseet aktiivit perustivat Inkerin Liiton (IL) vuonna Yhteistä historiaamme Suomalaisuuden Liitolla on Inkerin Liiton syntyvaiheissa ja yhteistoiminnassa vähän tunnettu, silti hyvin merkittävä osa. Inkerin Liiton väliaikainen johtokunta kokoontui Suomalaisuuden Liiton kansliassa 14. lokakuuta Myöhempinä vuo- sina ja vuosikymmeninä Suomalaisuuden Liitto tuki Inkerin Liittoa tarjoamalla toimitilojaan kokouksille ja jopa IL:n arkistolle. Myös tämän ansiosta Kansallisarkiston kryptassa vappuun asti sesillä olevassa Inkeri-näyttelyssä on voitu esitellä harvinaisia asiakirjoja ja valokuvia vajaan sadan vuoden takaa. Erityisen arvokkaaksi Suomalaisuuden Liiton henkinen tuki muodostui jatkosodan jälkeisinä vuosina. Valvontakomission vaatimuksesta lakkautettu Inkerin Liitto sai jatkaa toimintaansa Inkeriläisten Yhdistyksen nimissä ja kokoontua Suomalaisuuden Liiton tiloissa, kunnes onnistui hankkimaan itselleen Karjalatalolla sijaitsevan Inkeri-kodin. Yhteinen historiamme antaa kummallekin liitolle tilaisuuden muistuttaa, että väestönsiirroilla ja palautuksilla oli keskinäisiä syy- ja seurausyhteyksiä. Samalla voitaisiin yhdessä pohtia, mikä merkitys sodanaikaisilla tapahtumilla on tämän päivän Suomessa. Vuonna 2012 tulee kuluneeksi 90 vuotta Inkerin Liiton perustamisesta. Koska Suomalaisuuden Liitolla ja Inkerin Liitolla on ollut yhteistoimintaa paljon vaikeimmissa oloissa kuin tänä päivänä, voidaan toivoa sen jatkuvan tulevaisuudessakin. Kirjoittaja on pyrkinyt seikkaperäisesti selvittämään inkeriläisten siirtojen toimeenpanoa. Lisäksi hän on tarkastellut inkeriläisaktiivien toimintaa Suomessa 1920-luvulta 1950-luvulle ja esitellyt suomalaisten heimoaatteen innoittamien piirien vaikutusta inkeriläisten väestönsiirtoihin. Hän myös selvittelee parhaillaan inkerinsuomalaisen sivistyneistön nousua ja tuhoa Neuvostoliitossa 1920 ja luvuilla. Toivo Flink Filosofian tohtori, erikoistutkija Siirtolaisuusinstituutti Turku Suomen Inkeri-liiton puheenjohtaja Kirjan tilaukset: Suomalaisuuden Liitto, puh , Toivo Flink Kotiin karkotettavaksi Nid., 320 s., 32 euroa, 2010 ISBN ISSN Kivinen katu Jamburgissa, Länsi-Inkerissä, Kuva Inkerissä toimineen pastori Juhani Jääskeläisen ottama. Inkeriläiset palautettiin Suomesta Neuvostoliittoon kokoamiskeskuksista. Alempana sijoituspaikat Venäjällä. Kartta Kansallisarkisto.

7 7 Matkakertomus: Uusi-Seelanti Niin kaunis kuin isänmaammekin on, välillä on hyvä käydä tutustumassa myös kaukomaiden nähtävyyksiin ja elinoloihin. Liiton puheenjohtaja lomaili helmikuussa maapallon toisella laidalla Uudessa-Seelannissa, josta seuraava matkakertomus. Uusi-Seelanti on luonnonihmeiden saarivaltio. On hämmästyttävää, miten Suomea pienempään maahan voi olla pakattuna niin alppeja, tasankoja, jäätiköitä, tulivuoria, sademetsää, kuin tietysti häkellyttäviä merimaisemia valaineen, pingviineineen ja merileijonineen. Yhteiskuntana Uusi-Seelanti on lähes yhtä mielenkiintoinen. Väestö on hieman Suomea pie- Franz Josefin jäätikkö. nempi, 4,3 miljoonaa, josta alkuperäisväestöksi luettavia maoreita on noin 15% ja eurooppalaisperäisiä 80%. Näiden väestöryhmien välille on yritetty muodostaa mielenkiintoinen kaksoiskulttuuri, joka koostuu toisilleen alunperin täysin vieraista maorien ja eurooppalaisten vaikutteista. Tosin maahanmuuton avautumisen myötä myös aasialaisia on nykyään paljon, joten väestö kirjavoituu entisestään, mutta ainakin paikallinen sanomalehti korosti, että maa haluaa olla kaksikulttuurinen, eikä monikulttuurinen. Uudella-Seelannilla on erittäin lyhyt historia. Maorien arvellaan saapuneen saarille 1200-luvulla, mutta tämäkin on historiatieteellisesti ajatellen vasta Uuden-Seelannin esihistoriaa, koska ajasta ennen eurooppalaisten saapumista ei ole kirjallisia lähteitä. Hollantilainen Abel Tasman löysi saaret ensimmäisenä eurooppalaisena 1642, mutta ei noussut maihin. James Cook tutki saaria ja 1700-luvun lopulla Uudessa-Seelannissa alettiin vierailla enemmän mm. valaanpyynnin merkeissä luvulla saaret liitettiin osaksi Brittiläistä imperiumia, ja vasta tuon vuosisadan aikana eurooppalaisia siirtolaisia alkoi saapua merkittäviä määriä. Uusi- Seelanti tuntuukin osittain yhä etsivän identiteettiään. Lehdistössä mm. käytiin vilkasta keskustelua maan lipusta, jota monet haluaisivat muuttaa, mutta yhteisymmärrystä uudesta vaihtoehdosta ei ole. Kansana uusseelantilaiset ovat leppoisia ja ystävällisiä. Heissä on säilynyt rajaseudun henkeä, jonka periaatteisiin kuuluu avuliaisuus ja yritteliäisyys nämä olivat keskeisimmät seikat, joista mekin voisimme heiltä oppia. Uusseelantilaiset tekevät erit- täin pitkiä työviikkoja keskimäärin melko matalaa korvausta vastaan, usein minimipalkkaa. Töitä on kyllä tarjolla runsaasti, mikäli ei ole turhan valikoiva. Monet näyttivät tekevän useampaa työtä, eli keräävän elantonsa vähän sieltä täältä. Turismi on keskeinen tulonlähde. Uutta-Seelantia voi lämpimästi suositella kaikille matkailijoille, jotka kestävät istua koneessa ja lentokentillä yli 30 tuntia suuntaansa. Kuumavesilähde Rotoruassa. Maisemaa Queenstownin lomakaupungin lähistöltä.

8 8 Lähdetään yhdessä Viipuriin ! Kun toimit nopeasti ehdit vielä ilmoittautumaan matkalle mukaan. Soita varauksesi liiton toimistoon Matkan asiantuntijaoppaana on sotahistorioitsija Eeva Tammi ja vastuullisena matkan järjestäjänä Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat, rekisteritunnus 4074/00/Mj Mv LAUANTAI 07:30 Lähtö Helsingistä Aleksis Kiven patsaan läheltä Mikonkadulla sijaitsevalta bussien matkailuliikennelaiturilta Vihdin Liikenne Oy:n turistibussilla. 10:00 Pysähtyminen Rajahovissa Vaalimaalla, jossa mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen. Paikalla on myös valuutan vaihto ja kauppa, josta voi ostaa esim. juomavettä ja eväitä. n. 11:00 Rajan ylitys (Suomen aikaa). n. 14:00 Saapuminen Viipuriin (Venäjän aikaa). Majoittuminen hotelli Viipuriin. Kiertoajelu kaupungissa. Tutustuminen taistelun keskeisiin paikkoihin, vanhan kaupungin keskustaan, kirjastoon ym. Paluu hotelliin n. klo :00 Illallinen hotellissa SUNNUNTAI 07:30 Aamiainen hotellissa 08:30 Kiertokävely kaupungilla; kohteina ovat kaupungin arkkitehtuurista kuuluisat rakennukset, vanhat arkeologiset kaivaukset, taidemuseo. Opastettu tutustumiskierros Viipurin Linnaan. n.11:30 Huoneiden luovutus ja siirtyminen bussiin. Tutustumista Viipuriin. 13:00 Lounas ravintola Labyrintissa. Tutustuminen Monrepos n puistoon Ostosaikaa: ostoskeskus Karuselli, Pellavakauppa. n.15:30 Lähtö Viipurista. Rajanylitys Vaalimaalla, jossa mahdollisuus tax-free ostoksiin. Omakustanne ruokailu Rajahovissa. Saapuminen Helsinkiin myöhään illalla. HUOM! Ajat rajan itäpuolella ovat paljolti noin aikoja, koska rajanylitykseen menevä aika vaihtelee. Matkan hinta: 225 /henkilö 2-hengen huoneessa mikäli osallistujia on vähintään /henkilö 2-hengen huoneessa mikäli osallistujia on vähintään /henkilö 2-hengen huoneessa mikäli osallistujia on vähintään hengen huoneen lisämaksu 28. Hintaan sisältyy: 1 yö hotelli Viipurissa täysihoito: illallinen, aamiainen ja lounas 8.8. ravintola Labyrintissa viisumi ja sen hankinta kuljetukset Vihdin Liikenne Oy:n turistibussilla rekisteröintimaksu hotellissa asiantuntijaoppaanpalvelut tutustuminen Viipurin linnaan ja Monrepos n puistoon Hintaan ei sisälly: laskutuslisää 5 /lasku henkilökohtaista vakuutusta Haluan liittyä Suomalaisuuden Liiton jäseneksi. Hyväksyn liiton tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Koulutus: Ammatti/Arvo: Puhelin: Etunimi: Syntymävuosi: Sähköposti: Haluan vastaanottaa sähköpostitse Sähkökannel-tiedotetta: (rasti = haluan; tyhjä tai viiva = ei halukas) Olen valmis vapaaehtoiseen talkootyöhön liiton hyväksi: (rasti = halukas; tyhjä tai viiva = ei halukas). Toivomuksia hallitukselle: Paikka ja aika: Kokoonnumme ravintola Zetorin kabinetissa ja ravintolassa keskiviikkona kello 16 alkaen. Tule iloiseen joukkoomme viettämään suomalaisuuden päivää. Mannerheimintie 3-5, Kaivopiha, Helsinki, puh JÄSENHAKEMUS Suomalaisuuden Liiton hallitukselle (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle ) Allekirjoitus: Jäsenmaksu on 20 euroa. Työttömältä, samassa taloudessa asuvalta jäseneltä tai alle 26-vuotiaalta 10 euroa. Palautus postitse tai sähköpostilla liiton toimistoon: Suomalaisuuden Liitto ry Aurorankatu 7 A 1, HELSINKI Puhelin (09) Mistä sait tiedon Suomalaisuuden Liitosta? Numero 1/2010 Kevät Numero vuosikerta Toimitus: Aurorankatu 7 A Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja: Sampo Terho Toimitussihteeri: Saila Savinen Julkaisija: Suomalaisuuden Liitto ry ISN Taitto: TR-Latomo Oy Paino: Satakunnan Painotuote Oy, 2010 Sähköposti: kolumbus.fi Internet/kotisivut: Tilaushinnat: 7 /vuosikerta ilmestyy neljä kertaa vuodessa tai kolmesti yhden numeron ollessa kaksoisnumero. Irtonumero 2. Suomalaisuuden Liiton perustivat kaikki suomenkieliset puolueet Johannes Linnankosken aloitteesta. Liiton jäsenyys on avoin jokaiselle suomalaiselle, joka hyväksyy liiton tarkoituksen. Lisätietoja numerosta (09)

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä

KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä Keski-Suomen metsänhoitajat ry suunnittelee kolmipäiväistä matkaa Kannaksen ja Pietarin suuntaan syksyllä,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Kuluttaja ja postikortit 2011 Tiivistelmä

Kuluttaja ja postikortit 2011 Tiivistelmä Kuluttaja ja postikortit 0 Tiivistelmä Kari Elkelä, Itella BI Research series - Tutkimussarja 4/0 0.9.0 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN Tiivistelmä Kysely GallupKanavassa toukokuussa 0, vastaajina

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ 3. MAALISKUUTA 2015 Muutosvarauksin Herra Tasavallan Presidentti ja Rouva Jenni Haukio, Teidän Ylhäisyytenne,

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

E-kirja tulee kuoleeko suomalainen kirjankustantaminen?

E-kirja tulee kuoleeko suomalainen kirjankustantaminen? E-kirja tulee kuoleeko suomalainen kirjankustantaminen? 22.3.2013 06:01 Sähkökirja alkaa olla valmis: lukulaitteet yleistyvät ja kirjojakin löytyy. Mutta tappaako verolainsäädäntö eurooppalaisen kirjankustantamisen,

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Lähtöpaikat: Lapinlahti Siilinjärvi Kuopio Hinta: 32 / henkilö (edellyttää 30 lähtijää) Sitovat ilmoittautumiset 9.2 mennessä: Jaana Neuvonen p.044-5640

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007

BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007 BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007 tourwiseireland 1 Hotelli Dublinissa: Academy Hotel * * * Academy hotelli on mukava kolmen tähden hotelli aivan Dublinin keskustassa O Connell Street

Lisätiedot

Kulinaarinen luomuviinimatka Etelä-Tiroliin & Veronaan 19.09. - 26.09.2015

Kulinaarinen luomuviinimatka Etelä-Tiroliin & Veronaan 19.09. - 26.09.2015 Kulinaarinen luomuviinimatka Etelä-Tiroliin & Veronaan 19.09. - 26.09.2015 1. Päivä: Lento (Kuopio) - Helsinki München: Willkommen in Deutschland! Ajamme Münchenistä Baijerin läpi, Innsbruckin ohi, henkeäsalpaavan

Lisätiedot

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA?

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? Toimitusjohtaja Petri Luukkonen, BusinessVercco Oy Taustaa BusinessVERCCO

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Kustannusosakeyhtiö Otava 2

Kustannusosakeyhtiö Otava 2 20 Kustannusosakeyhtiö Otava 2 Tilanne maailmalla Päätelaitteet Vuoteen 2009 mennessä on myyty 5 miljonaa lukulaitetta Vuonna 2010 myydään arviolta 5-6 miljoonaa lukulaitetta 7 miljoonaa Ipadia Erilaisia

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Suomalaiset ja työnteko & suomalaisuuden merkitys tuotteissa ja palveluissa

Suomalaiset ja työnteko & suomalaisuuden merkitys tuotteissa ja palveluissa Suomalaiset ja työnteko & suomalaisuuden merkitys tuotteissa ja palveluissa METODI JA OTOS N = 1001 Kysely toteutettiin lomakekyselynä M3 Research Finlandin paneelissa maaliskuussa 2015. ASUINALUE Uusimaa

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Design your journey. Matkailuennuste 2012. Example: Corporate Brochure / Report cover

Design your journey. Matkailuennuste 2012. Example: Corporate Brochure / Report cover Example: Corporate Brochure / Report cover Design your journey Matkailuennuste 0 Gallup Forumissa esitettyihin kysymyksiin vastasi väestöä edustavasti 3 vastaajaa. Tutkimus toteutettiin viikoilla 50-5/0

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot