Venäläisten maakaupat Suomessa kiellettävä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Venäläisten maakaupat Suomessa kiellettävä"

Transkriptio

1 1 M Kauppaneuvos Kari Hautanen Suomalaisuuden Liiton kunniajäseneksi Suomalaisuuden Liiton kevätkokous kutsui kauppaneuvos Kari Hautasen liiton kunniajäseneksi. Hautanen on syntynyt Alajärvellä vuonna 1949 ja on naimisissa Arja Hautasen (os. Jukkala) kanssa. Heillä on lapset Hannele (1973) ja Jarkko (1977). Hautanen on taloustieteiden maisteri ja sotilasarvoltaan reservin luutnantti. Hän on perustanut Tarjoustalo myymäläketjun vuonna 1980 johtaen sitä vuoteen 2006, jolloin hän myi sen liiketoiminnat Tokmanni Oy:lle. Kauppaneuvos Hautanen on toiminut Suomen Kauppayhtiöt Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 1980 lähtien. Yhtiö harjoittaa kiinteistöjen jalostusja vuokraustoimintaa sekä arvopaperikauppaa. Hautanen perusti vuonna 2009 Suomen Laatuoutlet Oy:n, joka on nyt aloittanut merkkitekstiilien vähittäismyynnin Hämeenlinnassa. Kauppaneuvos Kari Hautanen arvostaa suomalaisuutta ja kannattaa kansainvälistä yhteistyötä. Suomalaisuuden Liittoa hän on tukenut merkittävästi jo vuosien ajan. Liitto on tehnyt hänen mielestään suuren palveluksen suomalaisten aseman ja itsetunnon nostamiseksi. Suomalaisuuden ja suomalaisen identiteetin tärkeimpänä tunnusmerkkinä hän pitää suomen kieltä. Suomi on Euroopan vanhimpia kieliä ja siihen liittyvä kulttuurimme on osa Euroopan vanhaa kulttuuriperintöä. Niitä on syytä arvostaa ja niiden vaalimisesta on ensisijainen vastuu meillä suomalaisilla. Muut eivät tee sitä puolestamme. Osallistuessamme pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön, meillä on oikeus edellyttää reilujen ja tasapuolisten pelisääntöjen noudattamista. Euroopan Unionin säännöissä tasapuolisuus toteutuu jopa paremmin kuin Pohjoismaiden välisessä yhteistyössä, sanoo Hautanen. Kari Hautanen kertoo, että hän on päätynyt sponsoroimaan Suomalaisuuden Liiton toimintaa, koska hän on havainnut, miten Suomen valtiovalta on laiminlyönyt tämän perinteikkään ja kunnianarvoisan liiton rahoittamisen. Sodan jälkeisinä kylmän sodan vuosina Suomi haki itselleen turvaa pohjoismaisuudesta. Suomalaisten identiteettiä ryhdyttiin tämän perusteella ruotsalaistamaan - ruotsalaisuuden piti kuulua jokaisen suomalaisen identiteettiin jos ei vapaaehtoisesti niin pakolla. Tämän seurauksena Suomessa edelleen kannetaan enemmän huolta ruotsin kielestä kuin suomesta. Ruotsi onkin yllättävästi ainut kieli, joka on koko Suomen valtakunnassa virallinen kieli. Ranska ja Ruotsi esimerkiksi ovat heränneet lainsäädännöllä turvaamaan maittensa pääkielen asemaa paljon Suomea tehokkaammin, vaikka ne ovat vähemmän uhanalaisia kieliä kuin niitä pienempi suomen kielemme, toteaa Kari Hautanen. Suomalaisuuden ja suomen kielen säilyminen maailmassa ei ole itsestään selvää. Tieteen ja talouselämän aloilla suomi on syrjäytymässä englannin edessä. Voimmekin kysyä, uhkaako suomen kieltä uudelleen samanlainen keittiökielen asema, joka sillä oli 1800 luvulla ennen suomalaisuuden nousua? Silloin suomen kieli oli vakavasti ruotsin uhkaama. Suomen kielen ja kulttuurin herääminen 1800 luvulla olikin suoranainen ihme. Hautanen on viime aikoina nähnyt merkkejä siitä, että suomalaisuuden ja suomen kielen arvostaminen ovat uudelleen nousemassa internationalismin ja pohjoismaisuuden huuman vähentyessä. Kehitystä tosin hidastaa se, että suuri osa poliittisesta eliitistä ja mediasta näyttää olevan pikemminkin tällaista kehitystä vastaan kuin sen puolesta. Maailma on sitä kiinnostavampi ja rikkaampi paikka elää, mitä enemmän täällä on omaperäisiä kansallisia kulttuureja. Suomenkielinen kulttuuri ja elämäntapa ovat puolustamisen arvoisia. Jokaisen, joka tuntee omat kulttuurilliset juurensa, pystyy sen jälkeen tuomaan oman antinsa maailman yhteiseen kulttuuriperintöön. Vanha suomalainen sananlasku sanoo: Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin. Meillä on oikeus ja velvollisuus puolustaa suomalaista elämäntapaa ja suomen kielen asemaa ja antaa arvo myös itsellemme. Kauppaneuvos Kari Hautanen kiittää Suomalaisuuden Liittoa huomionosoituksesta ja sanoo arvostavansa sitä suuresti ja toivottaa Suomalaisuuden Liitolle menestystä tavoitteidensa saavuttamisessa. Artikkeli on tiivistelmä puheenjohtajan 8.4. Aamulehdessä julkaisemasta kirjoituksesta Venäläisten maakaupat Suomessa kiellettävä EU-jäsenyyden myötä Suomi luopui asteittain ulkomaalaisiin kohdistuvista kiinteän omaisuuden hankintarajoituksista, joista viimeiset poistuivat vuoden 2000 alussa. Kun rajoitukset poistettiin EU-maiden kansalaisilta, totesi silloinen hallitus samalla, ettei ole perusteltua säilyttää rajoituksia myöskään unionin ulkopuolisten maiden kansalaisille. Vähitellen alkoivat maahamme löytää tiensä venäläiset uusrikkaat, jotka kaipaavat kotimaataan rauhallisempaa, turvallisempaa ja puhtaampaa ympäristöä loma-asunnoilleen. Monet suomalaiset ovat muitta mutkitta toivottaneet tulijat tervetulleiksi kunhan nämä tulevat lompakkonsa kanssa mutta toisaalta maakaupoista ja niihin liittyvistä muista hämäräbisneksistä on jatkuvasti alkanut nousta esille yhä suurempia kysymysmerkkejä. Isänmaansa kaupusteleminen on periaatteellisesti erikoinen tapa ansaita rahaa. Jokainen varmasti ymmärtää ainakin sen, etteivät maakaupat voi olla pitkäaikainen bisnes kansallisomaisuutensa kun voi myydä vain kertaalleen. Lyhytnäköinen voitontavoittelu saattaa myös johtaa hyvin monenlaisiin ongelmiin, vaikka eri hallituksemme ovatkin tämän toistaiseksi kiistäneet. Mahdollinen turvallisuusongelma nousee siitä, kun venäläiset toimijat ovat ostaneet maa-alueita puolustusvoimien linkkimastojen läheisyydestä. Taloudellinen ongelma syntyy puolestaan siitä, jos maan hinta rikkaiden venäläisten himoitsemilla alueilla käy suomalaisille liian korkeaksi. Poliittinen ongelma meillä taas on käsissämme, kun Venäjän valtio ryhtyy maassamme huolehtimaan kansalaistensa asioista ja omaisuudesta. Ympäristöongelmista tuskin tulee pulaa niistäkään, ovathan maahamme hamuavat äkkirikkaat tunnettuja kerskakulutuksestaan, ja hankkineet tonttejaan aivan luonnonsuojelualueiden kupeista. Erityisesti kannattaa muistaa, että suomalainen ei käytännössä voi ostaa Venäjältä maata millään keinolla tai hinnalla, joten maakaupat ovat täysin yksipuolisia. Venäläiset itse pitävätkin isänmaataan kaupustelevia suomalaisia lähinnä omituisina, sillä Venäjällä vallitsee perinteinen ajattelu, jossa maa on pyhää. Meille ilmeisesti enää raha on pyhää. Paljonko sitten lopulta on se rahallinen voitto, joka istuvankin hallituksen mielestä oikeuttaa jatkamaan nykyistä politiikkaa sen riskeistä huolimatta? Tarjolla on todennäköisesti vain pikavoittoja, ei pysyvää talouden kehitystä. Venäläiset sijoittajat eivät tietenkään investoi tänne senttiäkään sen vuoksi, että saisivat rikastuttaa Suomea tai suomalaisia, vaan tehdäkseen rahaa itselleen. Samoin yksityisten datshojen tuotot suomalaisille ovat epäselvät. Venäläiset ovat jo perustaneet Suomeen omia rakennusfirmoja, jotka pystyttävät äkkirikkaille kotoisia venäläisiä loma-asuntoja. Eräille venäläisten rakennushankkeille on välikäsien kautta ilmeisesti haettu jopa EU-rahoitusta, mikä olisi jo kaiken huippu: ojennammeko isänmaamme venäläisille EU:n tuella! Aikakautemme leimaa-antava piirre on ahneus, mutta oppikaamme venäläisiltä sen verran, että jotkin asiat ovat jo periaatteellisesti arvokkaampia kuin raha. Siksikö maatamme on läpi historian rakennettu ja puolustettu, että me saisimme nyt myydä Suomen pala palalta pois?

2 2 Pääkirjoitus Tehdään Suomalaisuuden Liitosta suurempi Suomalaisuuden Liitossa alkuvuosi on mennyt kuin siivillä. Olen uutena puheenjohtajana ottanut innolla uudet haasteet vastaan ja hallituksen kanssa olemme pohtineet erilaisia uudistuksia Liiton toimintaan. Yksi keskeinen tavoite on jatkossa järjestää Suomalaisuuden Liiton ympärille enemmän toimintaa ja tapaamisia, siis jäsenten yhdessäoloa. Perinteinen kevätkokous järjestettiin ja aloitamme uuden perinteen järjestämällä vapaamuotoiset suomalaisuuden päivän juhlat. Niihin ovat tervetulleet kaikki jäsenet ja myös liittoon kuulumattomat lisätietoa löytyy tästä lehdestä. Suomalaisuus on hieno ja iloinen asia, ja Suomalaisuuden Liitto mukava järjestö. Erilaisissa tapaamisissa saamme pitää hauskaa yhdessä, välillä vakavammissa ja välillä kevyemmissä merkeissä. Ole sinäkin aktiivinen ja osallistu! Toisekseen pyrimme kasvattamaan jäsenmääräämme. Suomalaisuuden asia on monille rakas, mutta kaikki eivät ole edes kuulleet liitostamme. Kerrotaan siitä heille! Itse yritän esitellä tätä nykyä jokaiselle sopivalle tutulleni liittoa ja sen toimintaa, ja tarjoan mahdollisuutta liittyä mukaan. Liittyminen on helppoa; meiltä löytyy niin postikortti kuin internet-lomake, joilla pääsee vaivattomasti mukaan joukkoon. Esittele sinäkin liittoa! Jos me kaikki kerromme Suomalaisuuden Liitosta aktiivisesti ja myönteisesti tutuillemme, niin maineemme ja jäsenmäärämme kasvaa vääjäämättä. Tähän liittyen julkaisemme tänä vuonna jokaisessa lehdessä jäsenlaskurin, josta voimme seurata, olemmeko onnistuneet jäsenmäärän kasvattamisessa. Tuleviin Suomen mieli -lehtiin on suunnitteilla myös mielipidepalsta, joten vastaisuudessa voit lähettää omia kirjoituksiasi liiton toimistolle, mikäli jokin polttelee sydäntäsi. Tästäkin löytyy lisäohjeita lehden sivuilta. Lopuksi toivotan kaikille hyvää kevättä! Viedään yhdessä suomalaisuuden hyvää asiaa kohti uutta kesää. Sampo Terho Puheenjohtaja Sampo Terho Jk. Kevään polttava aihe on tuntijakotyöryhmän pohdinta kouluopintojen uudistuksesta. Säilyykö pakkoruotsi yhä? Tuntijakotyöryhmän suositukset julkaistaneen samoihin aikoihin tämän lehden kanssa. Suomalaisuuden Liitto on jo alkuvuodesta lähettänyt työryhmälle oman evästyksensä, joka sekin löytyy tästä lehdestä. Sameli Suora Häpeä ei kelpaa konsultiksi Mihin suomalaisuutta enää tarvitaan? Maailma pelaa englanniksi, Amerikasta tulevat menestymisen mallit ja keskisestä sekä eteläisestä Euroopasta oikeat tavat hienoine viineineen ja ruokineen. Moni tuutti toistaa, kuinka suomalaisuus on metsäläisyyttä, josta on pyristeltävä eroon. Uuden, entistä ehomman Suomen airut, Aalto-huippuyliopisto korostaa avoimesti sitä, että suomen kieli on parempi jättää tieteelliseksi paaria-kieleksi. Todellista tiedettä tehdään englanniksi. Meihin suomalaisiin valitettavan hyvin istuva huono itsetunto näyttäkin iskostuneen erityisen syvään tavanomaisesti kansakunnan eliitiksi kutsuttuun, koulutettuun väestönosaan. Mielissä möyrii jonkinlainen itseinhon eetos. Häpeä on huono konsultti, vaikka nöyryyttä kuinka arvostaisimme. Itseinho ilmenee vaikkapa suomalaisen juoppouden, väkivaltaisuuden, mykkyyden yleistämisenä ja korostamisena. Se on näiden kellokkaiden mukaan koko kuva Suomesta ja suomalaisista. Aina kun joku hullu ottaa aseen käteensä ja saa kajahtaneen ajatuksen, lopputulos on seurausta koko kansan nyrjähtäneisyydestä. Toista on Ruotsissa, kiirehditään kirjoittamaan. Vakava oire on väheksyvä suhtautuminen suomen kieleen. Ainutlaatuiselle kielelle soisi suuremman huomion kuin sille on nykyään tarjolla, sillä kieli on kulttuurin sydän. Jos ruotsin kieli oli 1930-luvulla Suomalaisuuden liiton emävihollinen, kolmannella vuosituhannella se on englanti. Ei englannissa sinänsä mitään vikaa ole. Harva ei nauti amerikkalaisista elokuvista ja musiikista sekä omaa huumorintajuamme lähellä olevasta brittikomiikasta alkukielellä. Ikävä puoli on se, että englannin kielellä on yksinkertaisesti niin valtava yliote paitsi kaupan myös akatemian kielessä, että se asettaa kyseenalaiseksi perinteisen ajatuksen yliopistosta kansan sivistäjänä. On muistettava, että vaikka kansainvälinen tutkijayhteisö keskustelisi älyä polttelevista kysymyksistä englanniksi ja arvostaisi tutkijoita jotka tähän kykenevät, me kaikki tavalliset suomalaiset kaipaamme tutkittua tietoa yhä suomeksi, äidinkielellämme. Sitä täytyy tiedeväeltä vaatia jatkossakin. Mitään umpiota ei Suomesta saa eikä tarvitse rakentaa. Suomen kielen ja kulttuurin rummuttaminen ei saa olla mitään ulkokullattua hurraa-isänmaallisuutta. Sellaiselle nauravat naurismaan aidatkin. Ulkoisista virikkeistä on usein hyötyä oman rakentamisessa. Se on silti pidettävä mielessä, että Suomea ja suomen kieltä ei saa alistaa kakkosluokan mökkikieleksi. Oman kielen ja kulttuurin laiminlyöminen tekee meistä kodittomia globaalin maailman sekä vahvojen ja ylpeiden isojen maiden puristuksessa. Euroopan unionissa ei kiiltonahkakenkiään tuijottamalla ja itseään häpeämällä pärjää.

3 Sotasyyllisyystuomiot kumottava 3 Lähes 65 vuotta sitten Suomessa pidetty oikeudenkäynti ns. sotaan syyllisten rankaisemiseksi annetun lain (890/1945)nojalla on jättänyt syvän ja nöyryyttävän muiston Suomen kansalle ja loukannut rajusti suomalaisten oikeustajua ja kansanvaltaista ajatustapaa. Silloisissa olosuhteissa Suomi joutui vieraan vallan painostuksesta säätämään lain sotasyyllisten rankaisemisesta ja tuomitsemaan sodanaikaisen Tasavallan presidentin ja seitsemän muuta poliittista johtajaa ankariin vankeusrangaistuksiin. Mainittu laki syrjäytti oikeusjärjestyksemme periaatteen siitä, että ns. takautuvaa lakia ei voida säätää eli lain säätämisellä rikottiin karkeasti nulla poena sine lege periaatetta. Vaikka mainittua periaatetta ei ollut lainsäädännössämme nimenomaan ilmaistu, ei voi olla epäilystä siitä, etteikö tuo periaate olisi sisältynyt Suomen oikeusjärjestykseen. Uudessa perustuslaissa on 8 :ssä ilmaistu sama periaate siten, että ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Sotasyyllisyystuomioiden antamisen aikana voimassa olleen Hallitusmuodon 60 :n 2 momentin mukaan älköön mitään satunnaista tuomioistuinta asetettako. Tilapäisiä tuomioistuimia, joiden tehtävänä olisi määrättyjen asioiden käsitteleminen ja tiettyjen henkilöiden tuomitseminen, ei saa asettaa. Tästäkin säännöksestä ja periaatteesta poikettiin. Suomen sotilaallinen tilanne rintamalla kesällä 1944 oli niin vaikea, että presidentti Risto Ryti katsoi velvollisuudekseen antaa isänmaan pelastamiseksi sitoumus Saksalle sodan jatkamisesta, mikä oli Saksan vaatima ehdoton edellytys sotamateriaalin ja elintarvikkeiden saamiseksi. Saksasta saatiinkin nopeasti panssarintorjunta-aseita ja ampumatarvikkeita sekä muuta sotakalustoa mm. lento-osasto Kuhlmey. Tällä sotilasavulla oli täysin ratkaiseva vaikutus kesän 1944 torjuntataistelujen onnistumiselle ja välirauhan aikaansaamiselle. Ilman Risto Rytin henkilökohtaista uhrausta Suomen rintama olisi murtunut ja Suomi joutunut neuvostosotilaiden miehittämäksi. Suomen ja suomalaisten kohtalona olisi saattanut olla totaalinen tuho. Sotasyyllisyystuomioiden vääryyden poistamiseksi Eduskunnan tulisi säätää laki, jolla todetaan sotasyyllisyyslain olleen Suomen oikeusjärjestyksen vastainen mielivaltainen laki. Samalla sotasyyllisyyslain nojalla annetut tuomiot mitätöitäisiin. Näistä tapahtumista on viime aikoinakin käyty julkista keskustelua ja esitetty mielipiteitä. On katsottu, että mitään toimenpiteitä ei enää tarvita sen vuoksi, että tuomitut henkilöt ovat kaiken aikaa nauttineet yleistä arvostusta eivätkä ole koskaan menettäneet kunniaansa. On myös mainittu, että presidentin tai pääministerin lausunto, jolla todettaisiin oikeudenkäynnin olleen oikeusvaltion periaatteiden vastainen, olisi riittävä. Edellä mainitut näkemykset ovat hyviä, mutta ne eivät tule säilymään historian lehdillä vuosisatoja tutkijoiden käytössä. Matti Ahdeoja kihlakunnanneuvos, Nurmijärvi Suomalaisuuden Liiton evästys tuntijakotyöryhmälle Suomalaisuuden Liitto on tammikuussa jättänyt seuraavanlaisen kannanoton parhaillaan istuvalle tuntijakotyöryhmälle, joka suunnittelee peruskouluopetuksen tulevaisuutta. Hyvä tuntijakotyöryhmä! Suomalaisuuden Liitto seuraa mielenkiinnolla tärkeää työtänne ja antaa seuraavassa oman kannanottonsa nuorisomme perusopetuksen kehittämisestä. Liitto kannattaa lämpimästi suunnittelemaanne taideaineiden lisäämistä opetuksessa. Koko isänmaamme tuleva kulttuurielämä perustuu paljolti koulussa annettavaan opetukseen, joka edistää niin taiteellisen lahjakkuuden syntymistä ja varhaista havaitsemista, kuin kulttuurista kiinnostuneen yleisön kasvamista. Toinen keskeinen lisättävä oppiaine olisi liikunta, joka virkistää muuta opiskelua, kohottaa koko elämänlaatua, ja pitkällä aikavälillä voisi olla merkittäväksi eduksi myös kansanterveydelle ja maanpuolustukselle. Suomalaisuuden Liitto kannattaa myös luopumista ruotsin kielen pakollisesta opetuksesta kuten kannattaa lukuisien gallupien mukaan Suomen kansan selvä enemmistö. Esitämme alla perustelumme. Nykymaailmassa EU on Pohjoismaiden sijaan keskeisin kansainvälinen kytköksemme. Jokaisen nuoren on itsestään selvästi opittava englantia, mutta lisäksi monien olisi hyvä puhua myös vaikkapa ranskaa, saksaa tai Itä- Suomessa venäjää. Nuorille on usein vaikeaa oppia monia kieliä samanaikaisesti, joten pakollinen ruotsin opetus vie heiltä kohtuuttomasti resursseja ja yksipuolistaa nuorisomme kielitaitoa. Näin ollen pakollinen ruotsin opiskelu vahingoittaa nuorten urasuunnitelmia ja koko kansainvälistä kilpailukykyämme. Suomalaisten kielitaito kaipaisi monipuolisuutta, mutta kielten opetusta tuskin voidaan enää lisätä, koska nuoret opiskelevat pakollisen ruotsin takia jo nyt poikkeuksellisen paljon vieraita kieliä. Ei yksinkertaisesti ole järkevää koulussa pakollisesti opettaa kahta kansainvälisesti pientä kieltä (suomi ja ruotsi), joita kukaan muu Euroopassa ei puhu nykyinen vanhentunut kielipolitiikka on kuin eristäytymiseen tähtäävää. Kannattaa myös huomioida, että kaiken pakottamisen jälkeenkin erityisesti miespuolisten opiskelijoiden oppimistulokset ovat ruotsin kielessä olleet hyvin heikkoja, joten ruotsin opiskeluun uhratut suuret voimavarat valuvat jo nyt todellisuudessa paljolti hukkaan. Ilman motivaatiota ei synny osaamista, ei käskemälläkään. Luopumalla pakollisesta ruotsin opiskelusta vapautamme aikaresursseja taideaineille ja muille kielille. Samalla voimme lisätä opetuksen joustavuutta ja vapaaehtoisuutta, parannamme niin opiskelijoiden kuin opettajien motivaatiota, ja annamme entistäkin paremman mahdollisuuden ruotsin opiskeluun kaikille niille, jotka katsovat sen tarpeelliseksi omalle uralleen ja osaamiselleen. Hyvä tuntijakotyöryhmä! Olemme tietenkin tietoisia, että työryhmän tehtävä on vaikea, ja erityisesti pakollisen ruotsin opetuksen suhteen on voimakasta lobbausta myös säilyttämisen puolesta. Jos työryhmä lopulta päättäisi yleisen mielipiteen ja oikeustajun vastaisesti säilyttää pakkoruotsin, tulisi tälle kyetä esittämään erinomaiset perustelut, jottei syntyisi epätoivottavaa mielikuvaa lobbareiden vaikutusvallasta kansanvallan yli. Koska työryhmä tietenkin haluaa antaa hyvän kuvan arvostelukyvystään, perusteluissa kannattaa välttää tavanomaiset sudenkuopat, kuten: hyvä tapa oppia muita kieliä on lukea ensin ruotsia varmasti vielä parempi tapa oppia mitä tahansa tarvitsemaansa kieltä on lukea sitä itseään historialliset syyt historia on tärkeää mutta kuuluu historiantunneille, kieliopetus ei voi tähdätä menneisyyteen vaan tulevaisuuteen ruotsin kieli on sivistävää ehkäpä, mutta vainko ruotsin kieli, eikö minkään muun kielen opiskelu tuota nuorelle vastaavaa sivistymistä pohjoismainen identiteettimme vaatii ruotsin opiskelua 2000-luvun yksilölähtöiseen moraalikäsitykseen kuuluu, ettei kukaan voi määrätä toisen ihmisen identiteetistä, vaan jokainen saa rakentaa identiteettinsä oman kutsumuksensa pohjalta Tämän tiiviin kannanottomme myötä toivotamme teille menestystä ja rohkeutta päätöksiinne, jotka vaikuttavat keskeisesti maamme tulevaan menestykseen Suomalaisuuden Liitto Sampo Terho Puheenjohtaja Pekka M. Sinisalo Varapuheenjohtaja

4 4 LUKEMATTOMIA KIRJOJA LUETTAVIKSI Soinin sotahistoria Soini-seuran puheenjohtaja Lasse Autio on kirjoittanut näyttävän kirjan pienen eteläpohjalaisen kotipitäjänsä sotahistoriasta jääkäriliikkeestä jatkosodan jälkeiseen asekätkentään saakka. Ansiokasta on, että Autio kronikoi kattavasti myös soinilaisten vaiheet vapaussodassa unohtamatta sotien välisenä aikana suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöissä tehtyä vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Soinilaisten talvisodan aikainen komppanianpäällikkö Jalkaväkirykmentti 30:ssä oli kirjailija Yrjö Jylhä. Hän kirjasi kuuluun runoteokseensa Kiirastuli (1941) sotakokemuksiaan Taipaleen rintamalta. Tunnettu on Jylhän ytimekäs vertaus: Taipaleenjoki, Tuonelanjoki. Se on murheellisen osuva eritoten soinilaisten osalta, sillä talvisodassa pääosin juuri Taipaleen taisteluissa kaatui 85 Soinin miestä, joka oli peräti 3,7 prosenttia kunnan miespuolisesta väestöstä. Määrä on valtakunnallisessa mittakaavassa kuudenneksi suurin. Soini oli jatkosodassakin kovilla. Kaikista soinilaisista kaatui viime sodissa yli neljä prosenttia. Se on kaikista Etelä-Pohjanmaan kunnista eniten. Lasse Aution Sisulla ja sydämellä aatteen voimalla eteenpäin on A4-kokoinen ja siinä on poikkeuksellisen runsas ja osin harvinainen asiakirja- sekä valokuvakuvitus. Kirjoittajalla on hallussaan merkittävä aihepiiriin liittyvä yksityiskokoelma. Tekstiä elävöittävät runsaat lainaukset aikalaisilta. Soinilaisten lisäksi Aution mainio kirja kiinnostanee lähikuntien kuten Karstulan, Ähtärin, Lehtimäen, Alajärven ja Vimpelin asukkaita sekä yleensä Etelä-Pohjanmaan maanpuolustushistorian harrastajia. Kirja päättyy jälkisanoihin, jotka Soinin lottatoiminnan kantava voima, opettaja Helmi Pesola kirjasi muistiinpanoihinsa vuonna 1960: Uusi sukupolvi ei sodasta mitään tiedä. Tieto siitä on heille opetettava. Heille on tehtävä selväksi, miten tuhansin veriuhrein vain on voitu säilyttää maamme vapaus. Hinta on ollut niin suuri, että jokaisen nuoren ihmisen on tiedettävä, että maa, jota he astuvat, on pyhää maata. Jussi Niinistö Lasse Autio: Sisulla ja sydämellä aatteen voimalla eteenpäin Omakustanne sivua. Yli 400 kuvaa. Kirjaa on saatavilla Soinin kirjakaupasta ja tekijältä, puh tai fi. Hinta on 35 + postikulut. Sotakuvat kertovat John Lagerbohmin ja Matti Simulan toimittama kuvateos Me olimme nuoria sotilaita on mielenkiintoinen tuttavuus. Se esittelee tavallisten suomalaisten miesten albumeista peräisin olevien kuvien kautta viime sotien aikaista rintamaelämää. Kirjan pääasiallisena lähteenä on nuoren sotahistorian keräilijän Olli Kleemolan ilmeisen laaja ja monipuolinen valokuvakokoelma. Tekijät tosin mainitsevat esipuheessaan virheellisesti, ettei kuvia ole aiemmin julkaistu. Jotkut on, mutta se ei menoa haittaa. Kuvia kopioitiin ja myytiin aseveljeltä toiselle muistoiksi. Samoja kuvia löytyy useammasta albumista. Sotakuvat kertovat muun muassa tuimista taisteluista, taistelukentällä syntyneestä toveruudesta, vallatusta Itä-Karjalasta ja sen asukkaista, viihdytyskiertueista, rakkaudesta ja sankarikuolemasta. Luonnollisista syistä aitoja taistelukuvia on vähän. Sivulla 47 olevat kaksi kuvaa jääkärimajuri Gunnar Visapuun elämän viimeisestä päivästä 11. joulukuuta 1941 Valkeasaaressa ovat järkyttävyydessään unohtumattomia. Lapsille ja heikkohermoisille kirjaa ei voi suositella. Joukossa on nimittäin todella julmiakin kuvia, kuten puna-armeijalaisten sortumisesta ihmissyöntiin kertova otos. Virallisen seulan läpikäyneistä TK-kuvista ei siis tässä kirjassa todellakaan ole kyse. Kirjassa on kenraali Gustav Hägglundin kirjoittama johdanto. Suomen sota on sankaritaru vailla vertaa Euroopan uuden ajan historiassa, painottaa Hägglund. Vain Suomi kykeni torjumaan puna-armeijan keskitetyn hyökkäyksen, eikä vain kerran vaan kahdesti, talvisodassa ja kesällä Toiseen maailmansotaan osallistuneista Manner-Euroopan maista Suomi oli ainoa, jota ei miehitetty. Tämä tosiasia kansakunnan kannattaa pystypäin muistaa. Jermujen omilla kameroillaan ottamat valokuvat täydentävät rosoisen aidolla tavalla käsitystämme talvi- ja jatkosodan maineikkaista taistelijoista sekä heidän elämästään siellä jossain. Jussi Niinistö Gustav Hägglund, John Lagerbohm ja Matti Simula: Me olimme nuoria sotilaita. Tuntemattomat sotakuvat kertovat. Otava sivua. Keräilijä Olli Kleemolan kotisivut löytyvät osoitteesta Suomalaisuuden Liitossa oli 811 jäsentä

5 Sähköiset kirjanlukijat muuttavat lukutottumuksemme Sähköiset kirjanlukijalaitteet ovat koko 2000-luvun olleet tekniikkaa, joka on ollut tuloillaan markkinoille, mutta ainakaan Suomessa ei ole vieläkään laitetta, joka olisi ottanut täkäläiset markkinat vahvasti haltuunsa. Internet-kirjakaupan jättiläinen Amazon vapautti syksyllä 2009 sähköisen kirjanlukijansa Kindlen [ com/kindle] myös eurooppalaisille kuluttajille, kun se aloitti Kindlen myynnin myös Yhdysvaltain ulkopuolelle. Yhdysvalloissa Amazon Kindle tuli markkinoille keväällä 2007 ja vuoden 2009 lopulla siitä on julkaistu kolme versiota, kaksi perusmallia (6 tuuman näytöillä) ja suurinäyttöisempi malli DX (9,7 tuuman näyttö). Kindlen näyttö on harmaa ja se hyödyntää näyttötekniikassa E Ink -yhtiön [ ns. sähköistä mustetta, jossa teksti kirjoitetaan ruudulle sähköisesti, mutta tekstin ruudulla pito ei vaadi sähköä. Tekniikka säästää energiaa ja mahdollistaa pitkän lukuajan melko pienellä akulla. Tekstiä voi myös lukea ulkona auringonpaisteessa, mikä tavallisilla tietokonenäytöillä on vaikeaa. Tilasin Amazon Kindle 2 -perusmallin luottokortilla Internetistä lokakuisena maanantai-iltana ja jo saman viikon torstaina kuriiri olisi tuonut sen kotiovelleni jos olisin ollut paikalla, mutta toimitus virka-aikaan toimistolle onnistui perjantaina. Laite nahkakansilla kotiin kuljetettuna maksoi 273 euroa, joten mistään isosta investoinnista ei ole kyse, kymmenkunnan kirjan hinta riittää. Ironista kyllä, sähköinen kirjanlukija toimitetaan Suomeen amerikkalaisella sähköpistokkeella, joka ei sovi suomalaisiin pistorasioihin ja sähköisen kirjanlukijan lataamiseksi sähköllä on hankittava erikseen pistorasian välikappale. Amazon Kindle on siis sähköpistoketta myöten kovin angloamerikkalainen konsepti. Suomenkielisiä kirjoja ei juuri ole myynnissä Amazon Kindlen -kirjakauppasivuilla muutamaan harvaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kirjoja on lähinnä englanniksi saatavilla Eurooppaan noin kappaletta. Mistä sitten saada vaikkapa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä tai muuta suomalaista sisältöä, jos kerran Amazon ei niitä myy. Gutenberg-projektin [ browse/languages/fi] sivuilla on runsaasti ilmaisia suomenkielisiä kirjoja. On Kalevala, Rautatie ja muita 1800-luvulla julkaistuja klassikoita. Myös Mobipocket-sivustolla [ mobipocket.com/freebooks/] on ilmaisia suomenkielisiä kirjoja, ainakin marraskuun 2009 alussa niitä oli tarjolla 276 teosta. Saatavilla olevien 1800-luvun teosten ilmaisuus perustuu tekijänoikeuksien vanhenemiseen. Uudempia ilmaisia englanninkielisiä kirjoja voi rekisteröitymällä ladata monista sivustoista [esim. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä vie tilaa mobi-tiedostona noin 400 kilotavua, joten Kindlen 1,4 gigatavun asiakkaalle käytettävissä olevaan tyhjään muistiin niitä mahtuisi kappaletta. Laitteen tekstintallennuskapasiteetin määrä on käsittämätön ja siihen saa koottua melkoisen kirjaston. Amazon Kindlen konseptin oleellinen osa, kirjojen lataaminen suoraan verkkokaupasta kirjanlukijan sisäisen UMTS-modeemin ja langattoman 3G-yhteyden avulla, puuttuu toistaiseksi Suomesta. Amazon ei ole vielä päässyt suomalaisen verkko-operaattorin kanssa sopimukseen verkkoyhteydestä, jolla kirjoja voisi ladata ilman, että käyttäjän tarvitsee maksaa kaistanleveyden käytöstä. Kunhan suomalaiset kustantajat tuottavat kirjoja myytäviksi Amazonille, niin sopimukset verkkoyhteyksistäkin saataneen aikaisiksi. Nyt kirjat täytyy ladata tietokoneeseen ja siirtää kirjanlukijaan kaapelilla USBportin kautta, mikä sekin on kovin helppoa. Internet-hakukonejätti Google on viimevuosina panostanut valtavasti kirjojen skannaamiseen. Se on digitoinut kirjojen sisältöjä tavoitteenaan luoda kattava hakukone, jonka avulla myös kirjojen sisältöjä voi tulevaisuudessa etsiä, kuten Internetiä nykyään [ Kirjojen sisällöt ovat tekijänoikeuksien alaisia, joten hanke on nostattanut vastalauseita ja oikeudenkäyntejä. On selvää, että uusien kirjojen sisältöjen ilmainen jako ei tule onnistumaan ilman jonkinlaista piraattipuolueen vallankumousta, mutta mahdollisuus etsiä sisällöistä ennen kirjan ostopäätöstä on mahdollisuus, jonka luulisi kiinnostavan kirjojen kustantajiakin. Mahdollistaahan hakukone uuden markkinointikanavan kirjoille. Google on käyttänyt valtavia resurssejaan myös käyttöjärjestelmäkehitykseen. Android-käyttöjärjestelmä on suunnattu erityisesti älypuhelimiin ja muihin mobiililaitteisiin ja myös Barnes & Noble -kirjakaupan kirjanlukija Nook [ hyödyntää sitä. Nook maksaa saman verran kuin Kindle ja se käyttää samaa näyttötekniikkaa ja samankokoista näyttöä. Erikoisuutena siinä on pieni kosketusohjattava LCD-värinäyttö, jonka avulla kirjanlukijaan ladattujen kirjojen kansia voi selata ikään kuin kirjaston kirjahyllyssä. Nook on vahva uutuus, joka haastaa Kindlen, mutta menestystä eivät ratkaise tekniset yksityiskohdat, vaan markkinoiden valloittaminen ja siinä Googlella voi olla sanansa sanottavanaan. Kirjojen lukijat, jakelijat ja koko kirja-ala joutuvat sopeutumaan kirjanlukijoihin. Ne ovat tulleet jäädäkseen, sillä niillä on valtavasti etuja. Kirjojen hinta halpenee, kun paperiin, painamiseen ja kirjansidontaan, kuljetukseen, varastointiin jne. ei kulu resursseja. Kirjojen ostaminen helpottuu ja niitä voi ostaa hetken mielijohteesta vain parilla kirjanlukijan tai Internetin klikkauksella. Kirjojen ensipainokset eivät lopu ikinä, vaan niitä on aina vaan saatavilla. Kaupalliset kirjat joutuvat myös enenevästi kilpailemaan ilmaisten kirjojen kanssa. Erilaiset kirjailijat ja yhteisöt, joille kirja ei ole ensisijaisesti rahanansaitsemisväline, vaan ajatusten ja ideologioiden levityskeino, syleilevät sähköistä kirjaa ja tarjoavat lukijoilleen ilmaiseksi sisältöjään. Painatuskustannukset ovat tähän asti olleet este ilmaiselle kirjojen jaolle. Kun näyttötekniikka menee eteenpäin ja 5 langaton tiedonsiirto on joka paikassa mahdollista, myös sanomalehdet niin tilattavat kuin ilmaisjakelulehdetkin siirtyvät vähitellen kirjanlukijoihin. Kirjanlukijat muuttavat lukutottumuksemme ja aiheuttavat luovaa tuhoa. Kirjastot, jotka 1900-luvulla ovat olleet kirjavarastoja, joutuvat muuttamaan toimintatapansa tai jopa sulkemaan ovensa, riippuen siitä miten sähköisten kirjojen lainaaminen jatkossa onnistuu. Kirjastojen toiminta on ollut mahdollista, koska niissä on ollut vain rajattu kappalemäärä kirjoja, jolloin uutuuskirjoja ei ole saanut sieltä kuin pitkällä jonotuksella, jolloin markkinoilla on jäänyt tilaa kirjojen myyjille. Sähköistä kirjaa voi monistaa rajattomasti, joten yksi sähköinen kirjasto vaikkapa Inarissa, voisi syöttää kaikkiin Suomen kirjanlukijoihin uutuuskirjat. Se ei ole kaupallisesti mahdollista, joten koko lainauksen ajatus joudutaan rakentamaan uuteen tekniikkaan sopivaksi. Myös kirjakaupat joutuvat muuttamaan toimintatapansa, kun kirjat ladataan Internetistä. Suomenkieliset kirjalliset toimijat tekevät hyvin kun lähtevät tukemaan kirjanlukijoita ja saattavat runsaasti suomenkielistä aineistoa niiden vaatimiin sähköisiin muotoihin. Vanhoista klassikoista on saatavilla uutta rahaa, kunhan sisällöt annetaan edullisesti lukijoille. Ja uudet lukijat haluavat nykyaikaista sisältöä, 2010-luvun kirjailijoiden hengentuotteita. Kuinka nopeasti kirjallisuuden suurkuluttajat, keski-ikäiset naiset siirtyvät lukulaitteisiin, jää nähtäväksi, mutta panostamalla sisältöihin nyt, voivat kustantajat saada otteen markkinoista ja totuttaa uuden suomeksi lukevan sukupolven suomenkielisen kirjallisuuden maailmaan nykyaikaisilla kirjanlukijoilla. Aki Härkönen Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen SUOMALAISUUDEN LIITOSTA KAIKKIEN ITSENÄISTEN VALTIOIDEN PÖYTÄ- JA SALKOLIPUT SEKÄ MAAKUNTAVIIRIT AURORANKATU 7 A 1, HELSINKI Puhelin: Sähköposti: suomalaisuudenliitto@kolumbus.fi Kotisivut: TILAA OMASI! Kirjoita mielipiteesi julki Tulevista Suomen mieli -lehdistä tullaan tarvittaessa varaamaan tilaa jäsenten mielipidekirjoituksille. Kirjoitusten aiheet ovat vapaat, mutta liiton keskeisiin kiinnostuksen kohteisiin ja tavoitteisiin liittyvät kirjoitukset ovat julkaistaessa etusijalla. Kirjoita lyhyesti ja asiallisesti, sopiva pituus on noin merkkiä, siis korkeintaan yksi liuska. Toimitus muokkaa ja tiivistää tekstejä tarvittaessa ja päättää kirjoitusten otsikoinnista. Kirjoita mieluiten sähköisessä muodossa ja lähetä teksti osoitteeseen: suomalaisuudenliitto@ kolumbus.fi Paperiset kirjoitukset voi lähettää liiton toimistolle osoitteeseen: Suomalaisuuden Liitto ry Aurorankatu 7 A 1, Helsinki. Puhtaasti asiapitoisia kirjoituksia voi tarjota toimitukseen muutenkin kuin mielipidesivuille, aivan kuten tähänkin saakka. Anna sanasi kuulua!

6 6 INKERIN HISTORIA ON SUOMEN HISTORIAA Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi maaliskuussa 2010 Suomen Akatemian rahoittaman, Kansallisarkistossa toteutetun tutkimuksen Kotiin karkotettavaksi. Inkeriläisen siirtoväen palautukset Suomesta Neuvostoliittoon Kyseessä on ensimmäinen kokonaisesitys inkeriläisten vaiheista sodan jaloissa ja rauhan koitettua. Väestösiirtojen motiivit Tammikuun 15. päivänä 2010 tuli kuluneeksi 65 vuotta siitä, kun Liittoutuneiden Valvontakomission toteuttaman inkeriläisen siirtoväen palautusoperaation viimeinen juna ylitti Suomen rajan. Jatkosodan aikana toista vuotta kestäneissä väestönsiirroissa maahamme saapui noin inkeriläissiviiliä. Heistä kahdeksan kymmenestä oli alle 15-vuotiaita naisia ja lapsia. Neuvostohallitus kiitti Valvontakomission nimissä Suomen valtiojohtoa onnistuneista toimista. Palautukset toteutettiin 5. joulukuuta 1944 ja 15. tammikuuta 1945 välisenä aikana. Neuvostoliittoon palautettiin noin henkeä. Kaikki eivät kuitenkaan palanneet. Arviolta joka seitsemäs jäi Suomeen. Tämänhetkisen käsityksen mukaan puolet heistä pakeni Ruotsiin. Mitkä olivat Suomen päättäjien sodanaikaisten väestönsiirtojen motiivit? Millä voidaan selittää, että Suomessa kannettiin huolta Venäjällä ja myöhemmin Neuvostoliitossa, vieraan maan kansalaisina olleista suomalaisista, Inkerinmaan suomalaisista. Käsitykseni mukaan Suomen ja Inkerin suomalaisten henkinen yhteenkuuluvuuden pohja on vahvistunut Tarton rauhan jälkeen. Suomessa oli vallankumouksen jälkeisinä vuosina Inkerin suomalaisia pakolaisia yli henkeä. Tarton rauhassa Venäjän tarjoama amnestia ei vakuuttanut kaikkia. Suomeen jäi silloin vajaat puolet pakolaisista. Heidän joukostaan nousseet aktiivit perustivat Inkerin Liiton (IL) vuonna Yhteistä historiaamme Suomalaisuuden Liitolla on Inkerin Liiton syntyvaiheissa ja yhteistoiminnassa vähän tunnettu, silti hyvin merkittävä osa. Inkerin Liiton väliaikainen johtokunta kokoontui Suomalaisuuden Liiton kansliassa 14. lokakuuta Myöhempinä vuo- sina ja vuosikymmeninä Suomalaisuuden Liitto tuki Inkerin Liittoa tarjoamalla toimitilojaan kokouksille ja jopa IL:n arkistolle. Myös tämän ansiosta Kansallisarkiston kryptassa vappuun asti sesillä olevassa Inkeri-näyttelyssä on voitu esitellä harvinaisia asiakirjoja ja valokuvia vajaan sadan vuoden takaa. Erityisen arvokkaaksi Suomalaisuuden Liiton henkinen tuki muodostui jatkosodan jälkeisinä vuosina. Valvontakomission vaatimuksesta lakkautettu Inkerin Liitto sai jatkaa toimintaansa Inkeriläisten Yhdistyksen nimissä ja kokoontua Suomalaisuuden Liiton tiloissa, kunnes onnistui hankkimaan itselleen Karjalatalolla sijaitsevan Inkeri-kodin. Yhteinen historiamme antaa kummallekin liitolle tilaisuuden muistuttaa, että väestönsiirroilla ja palautuksilla oli keskinäisiä syy- ja seurausyhteyksiä. Samalla voitaisiin yhdessä pohtia, mikä merkitys sodanaikaisilla tapahtumilla on tämän päivän Suomessa. Vuonna 2012 tulee kuluneeksi 90 vuotta Inkerin Liiton perustamisesta. Koska Suomalaisuuden Liitolla ja Inkerin Liitolla on ollut yhteistoimintaa paljon vaikeimmissa oloissa kuin tänä päivänä, voidaan toivoa sen jatkuvan tulevaisuudessakin. Kirjoittaja on pyrkinyt seikkaperäisesti selvittämään inkeriläisten siirtojen toimeenpanoa. Lisäksi hän on tarkastellut inkeriläisaktiivien toimintaa Suomessa 1920-luvulta 1950-luvulle ja esitellyt suomalaisten heimoaatteen innoittamien piirien vaikutusta inkeriläisten väestönsiirtoihin. Hän myös selvittelee parhaillaan inkerinsuomalaisen sivistyneistön nousua ja tuhoa Neuvostoliitossa 1920 ja luvuilla. Toivo Flink Filosofian tohtori, erikoistutkija Siirtolaisuusinstituutti Turku Suomen Inkeri-liiton puheenjohtaja Kirjan tilaukset: Suomalaisuuden Liitto, puh , suomalaisuudenliitto@kolumbus.fi Toivo Flink Kotiin karkotettavaksi Nid., 320 s., 32 euroa, 2010 ISBN ISSN Kivinen katu Jamburgissa, Länsi-Inkerissä, Kuva Inkerissä toimineen pastori Juhani Jääskeläisen ottama. Inkeriläiset palautettiin Suomesta Neuvostoliittoon kokoamiskeskuksista. Alempana sijoituspaikat Venäjällä. Kartta Kansallisarkisto.

7 7 Matkakertomus: Uusi-Seelanti Niin kaunis kuin isänmaammekin on, välillä on hyvä käydä tutustumassa myös kaukomaiden nähtävyyksiin ja elinoloihin. Liiton puheenjohtaja lomaili helmikuussa maapallon toisella laidalla Uudessa-Seelannissa, josta seuraava matkakertomus. Uusi-Seelanti on luonnonihmeiden saarivaltio. On hämmästyttävää, miten Suomea pienempään maahan voi olla pakattuna niin alppeja, tasankoja, jäätiköitä, tulivuoria, sademetsää, kuin tietysti häkellyttäviä merimaisemia valaineen, pingviineineen ja merileijonineen. Yhteiskuntana Uusi-Seelanti on lähes yhtä mielenkiintoinen. Väestö on hieman Suomea pie- Franz Josefin jäätikkö. nempi, 4,3 miljoonaa, josta alkuperäisväestöksi luettavia maoreita on noin 15% ja eurooppalaisperäisiä 80%. Näiden väestöryhmien välille on yritetty muodostaa mielenkiintoinen kaksoiskulttuuri, joka koostuu toisilleen alunperin täysin vieraista maorien ja eurooppalaisten vaikutteista. Tosin maahanmuuton avautumisen myötä myös aasialaisia on nykyään paljon, joten väestö kirjavoituu entisestään, mutta ainakin paikallinen sanomalehti korosti, että maa haluaa olla kaksikulttuurinen, eikä monikulttuurinen. Uudella-Seelannilla on erittäin lyhyt historia. Maorien arvellaan saapuneen saarille 1200-luvulla, mutta tämäkin on historiatieteellisesti ajatellen vasta Uuden-Seelannin esihistoriaa, koska ajasta ennen eurooppalaisten saapumista ei ole kirjallisia lähteitä. Hollantilainen Abel Tasman löysi saaret ensimmäisenä eurooppalaisena 1642, mutta ei noussut maihin. James Cook tutki saaria ja 1700-luvun lopulla Uudessa-Seelannissa alettiin vierailla enemmän mm. valaanpyynnin merkeissä luvulla saaret liitettiin osaksi Brittiläistä imperiumia, ja vasta tuon vuosisadan aikana eurooppalaisia siirtolaisia alkoi saapua merkittäviä määriä. Uusi- Seelanti tuntuukin osittain yhä etsivän identiteettiään. Lehdistössä mm. käytiin vilkasta keskustelua maan lipusta, jota monet haluaisivat muuttaa, mutta yhteisymmärrystä uudesta vaihtoehdosta ei ole. Kansana uusseelantilaiset ovat leppoisia ja ystävällisiä. Heissä on säilynyt rajaseudun henkeä, jonka periaatteisiin kuuluu avuliaisuus ja yritteliäisyys nämä olivat keskeisimmät seikat, joista mekin voisimme heiltä oppia. Uusseelantilaiset tekevät erit- täin pitkiä työviikkoja keskimäärin melko matalaa korvausta vastaan, usein minimipalkkaa. Töitä on kyllä tarjolla runsaasti, mikäli ei ole turhan valikoiva. Monet näyttivät tekevän useampaa työtä, eli keräävän elantonsa vähän sieltä täältä. Turismi on keskeinen tulonlähde. Uutta-Seelantia voi lämpimästi suositella kaikille matkailijoille, jotka kestävät istua koneessa ja lentokentillä yli 30 tuntia suuntaansa. Kuumavesilähde Rotoruassa. Maisemaa Queenstownin lomakaupungin lähistöltä.

8 8 Lähdetään yhdessä Viipuriin ! Kun toimit nopeasti ehdit vielä ilmoittautumaan matkalle mukaan. Soita varauksesi liiton toimistoon Matkan asiantuntijaoppaana on sotahistorioitsija Eeva Tammi ja vastuullisena matkan järjestäjänä Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat, rekisteritunnus 4074/00/Mj Mv LAUANTAI 07:30 Lähtö Helsingistä Aleksis Kiven patsaan läheltä Mikonkadulla sijaitsevalta bussien matkailuliikennelaiturilta Vihdin Liikenne Oy:n turistibussilla. 10:00 Pysähtyminen Rajahovissa Vaalimaalla, jossa mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen. Paikalla on myös valuutan vaihto ja kauppa, josta voi ostaa esim. juomavettä ja eväitä. n. 11:00 Rajan ylitys (Suomen aikaa). n. 14:00 Saapuminen Viipuriin (Venäjän aikaa). Majoittuminen hotelli Viipuriin. Kiertoajelu kaupungissa. Tutustuminen taistelun keskeisiin paikkoihin, vanhan kaupungin keskustaan, kirjastoon ym. Paluu hotelliin n. klo :00 Illallinen hotellissa SUNNUNTAI 07:30 Aamiainen hotellissa 08:30 Kiertokävely kaupungilla; kohteina ovat kaupungin arkkitehtuurista kuuluisat rakennukset, vanhat arkeologiset kaivaukset, taidemuseo. Opastettu tutustumiskierros Viipurin Linnaan. n.11:30 Huoneiden luovutus ja siirtyminen bussiin. Tutustumista Viipuriin. 13:00 Lounas ravintola Labyrintissa. Tutustuminen Monrepos n puistoon Ostosaikaa: ostoskeskus Karuselli, Pellavakauppa. n.15:30 Lähtö Viipurista. Rajanylitys Vaalimaalla, jossa mahdollisuus tax-free ostoksiin. Omakustanne ruokailu Rajahovissa. Saapuminen Helsinkiin myöhään illalla. HUOM! Ajat rajan itäpuolella ovat paljolti noin aikoja, koska rajanylitykseen menevä aika vaihtelee. Matkan hinta: 225 /henkilö 2-hengen huoneessa mikäli osallistujia on vähintään /henkilö 2-hengen huoneessa mikäli osallistujia on vähintään /henkilö 2-hengen huoneessa mikäli osallistujia on vähintään hengen huoneen lisämaksu 28. Hintaan sisältyy: 1 yö hotelli Viipurissa täysihoito: illallinen, aamiainen ja lounas 8.8. ravintola Labyrintissa viisumi ja sen hankinta kuljetukset Vihdin Liikenne Oy:n turistibussilla rekisteröintimaksu hotellissa asiantuntijaoppaanpalvelut tutustuminen Viipurin linnaan ja Monrepos n puistoon Hintaan ei sisälly: laskutuslisää 5 /lasku henkilökohtaista vakuutusta Haluan liittyä Suomalaisuuden Liiton jäseneksi. Hyväksyn liiton tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Koulutus: Ammatti/Arvo: Puhelin: Etunimi: Syntymävuosi: Sähköposti: Haluan vastaanottaa sähköpostitse Sähkökannel-tiedotetta: (rasti = haluan; tyhjä tai viiva = ei halukas) Olen valmis vapaaehtoiseen talkootyöhön liiton hyväksi: (rasti = halukas; tyhjä tai viiva = ei halukas). Toivomuksia hallitukselle: Paikka ja aika: Kokoonnumme ravintola Zetorin kabinetissa ja ravintolassa keskiviikkona kello 16 alkaen. Tule iloiseen joukkoomme viettämään suomalaisuuden päivää. Mannerheimintie 3-5, Kaivopiha, Helsinki, puh JÄSENHAKEMUS Suomalaisuuden Liiton hallitukselle (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle ) Allekirjoitus: Jäsenmaksu on 20 euroa. Työttömältä, samassa taloudessa asuvalta jäseneltä tai alle 26-vuotiaalta 10 euroa. Palautus postitse tai sähköpostilla liiton toimistoon: Suomalaisuuden Liitto ry Aurorankatu 7 A 1, HELSINKI Puhelin (09) suomalaisuudenliitto@kolumbus.fi Mistä sait tiedon Suomalaisuuden Liitosta? Numero 1/2010 Kevät Numero vuosikerta Toimitus: Aurorankatu 7 A Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja: Sampo Terho Toimitussihteeri: Saila Savinen Julkaisija: Suomalaisuuden Liitto ry ISN Taitto: TR-Latomo Oy Paino: Satakunnan Painotuote Oy, 2010 Sähköposti: suomalaisuudenliitto@ kolumbus.fi Internet/kotisivut: Tilaushinnat: 7 /vuosikerta ilmestyy neljä kertaa vuodessa tai kolmesti yhden numeron ollessa kaksoisnumero. Irtonumero 2. Suomalaisuuden Liiton perustivat kaikki suomenkieliset puolueet Johannes Linnankosken aloitteesta. Liiton jäsenyys on avoin jokaiselle suomalaiselle, joka hyväksyy liiton tarkoituksen. Lisätietoja numerosta (09)

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Karjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944.

Karjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944. Karjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä 1939 1940 sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944. Stalin ennakoi talvisodan kestävän 12 päivää. Hän uskoi Neuvostoliiton

Lisätiedot

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Humanistiset tieteet

Humanistiset tieteet Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä

KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä Keski-Suomen metsänhoitajat ry suunnittelee kolmipäiväistä matkaa Kannaksen ja Pietarin suuntaan syksyllä,

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa

Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa LIITE 1: Taulukot Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? 6 22 Hyvä Huono Miten luonnehtisitte Venäjän ja Suomen välisiä suhteita tällä hetkellä? Normaalit, rauhalliset 2 Hyvät,

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina

Lisätiedot

Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,

Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat, 1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Vastaväitteiden purku materiaali

Vastaväitteiden purku materiaali Vastaväitteiden purku materiaali Ymmärrä, vastaa, ohjaa Ja kun Kun vastaväitteet on purettu, niin; Odota vastausta viimeiseen kysymykseen ja kun saat vastauksen kyllä, niin silloin voit todeta hienoa!

Lisätiedot

Suomalaiset sähköyhtiöiden valitsemisesta ja sähkön säästämisestä. Sakari Nurmela

Suomalaiset sähköyhtiöiden valitsemisesta ja sähkön säästämisestä. Sakari Nurmela Suomalaiset sähköyhtiöiden valitsemisesta ja sähkön säästämisestä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteuttaminen Aineiston kerääminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 25.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

VAASAN SUOMALAISEN NAISKLUBIN SÄÄNNÖT. Vaasa 1931 Vaasan Kirjapaino

VAASAN SUOMALAISEN NAISKLUBIN SÄÄNNÖT. Vaasa 1931 Vaasan Kirjapaino VAASAN SUOMALAISEN NAISKLUBIN SÄÄNNÖT.»«Vaasa 1931 Vaasan Kirjapaino 'Vaasan Suomalaisen SYaisklubin Säännöt. 1. Yhdistyksen, jonka nimenä on "Vaasan Suomalainen Naisklubi", kotipaikkana 'on Vaasan kaupunki

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Arvoisa Ville Niinistö,

Arvoisa Ville Niinistö, Arvoisa Ville Niinistö, Olitte haastateltavana TV 2:ssa eräänä iltana. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Hienoa. Heistä saadaan

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa. Lämmittely KIRJASTO Puhutaan kirjastosta! 1. Käytkö sinä usein kirjastossa? Miksi / miksi et? 2. Mitä mieltä olet suomalaisesta kirjastosta? 3. Onko kirjasto sinulle tärkeä paikka? Miksi / miksi ei? 4.

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje Sisältö 1 Verkon pääkäyttäjä (Network Admin)...3 2 Verkonhallinta...3 2.1 Navigointi verkonhallintaan...3 2.2 Sivustot...3 2.1 Sivustojen toiminnot...4 2.3 Sivuston

Lisätiedot

How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin?

How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin? How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin? When? Milloin? Tärkeitä päivämääriä: - 12.1. 2017 Infotilaisuus Helsingin Uudessa Yhteiskoulussa - 19.1.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Luottamuspuntari. tammikuu Kantar TNS Jaakko Hyry. Luottamus poliitikkoihin tammikuu

Luottamuspuntari. tammikuu Kantar TNS Jaakko Hyry. Luottamus poliitikkoihin tammikuu Luottamuspuntari tammikuu 0 Kantar TNS Jaakko Hyry Tutkimuksen toteuttaminen Aineisto kerättiin. 3.. 0 välisenä aikana Gallup Kanavalla. Kanava on Kantar TNS Oy:n erikseen rekrytoitu viikkovastaajapaneeli,

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy

Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalintojen tekeminen Kielivalinnat tehdään sähköisesti Helmessä. Kielivalintalomake on auki 28.1. 17.2.2019. Täydennä kielivalintalomakkeelle: ensisijainen kielivalinta

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Vinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:

Vinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt: Vinkkejä kirjoittamiseen Kultaiset säännöt: 1. Lue tehtävä huolellisesti. 2. Mieti, mitä kirjoitat (viesti, sähköposti, mielipide, valitus, anomus, hakemus, ilmoitus, tiedotus, luvan anominen, kutsu, kirje).

Lisätiedot

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen Oletko mökkiomistaja? Haluaisitko vuokrata mökkisi venäläisille turisteille? Helposti Tuottoisasti Turvallisesti Me tarjoamme keinon! majapaikka.fi kallista.ru Se on Helppo Tuottoisa Turvallinen Me tarjoamme

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Erasmus+ Online Linguistic Support

Erasmus+ Online Linguistic Support Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,

Lisätiedot

VENÄJÄN TYÖSSÄOPPIMINEN

VENÄJÄN TYÖSSÄOPPIMINEN VENÄJÄN TYÖSSÄOPPIMINEN 15.1-12.2.2017 TYÖNI Työskentelin Sokos Hotel Olympia Gardenissa respassayhden kuukauden Työkuvaani kuului: Asiakkaiden palveleminen Asiakkaiden laskutus Passien kopioiminen ja

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Seuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa.

Seuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa. 1. pykälä Seuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa. 2. pykälä Seuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, kerätä suvusta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 200 a, sellaisena kuin se on laissa 674/2015, muutetaan 172, 192, 196, 198 b ja 199 202, sellaisina

Lisätiedot

BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007

BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007 BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007 tourwiseireland 1 Hotelli Dublinissa: Academy Hotel * * * Academy hotelli on mukava kolmen tähden hotelli aivan Dublinin keskustassa O Connell Street

Lisätiedot

Kuluttaja ja postikortit 2011 Tiivistelmä

Kuluttaja ja postikortit 2011 Tiivistelmä Kuluttaja ja postikortit 0 Tiivistelmä Kari Elkelä, Itella BI Research series - Tutkimussarja 4/0 0.9.0 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN Tiivistelmä Kysely GallupKanavassa toukokuussa 0, vastaajina

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Pilates Mestarien käsissä

Pilates Mestarien käsissä CASTREN & SNELLMAN KEHONAHALLINNAN Yhteistyössä METHOD TALVEN PUTKISTO TIETO- JA TAITOPÄIVÄT INSTITUUTTI 2014 Tarjoaa Method Putkisto 3D Luonnollinen kasvoklinikka näytetuntitapahtuman Marja Putkiston

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

SUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l. vsv '

SUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l. vsv ' SUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l vsv ' SAANNOT i. Yhdistyksen nimi on Suomen Naisien Kansallisliitto Finlands Kvinnors Nationalförbund r.y. ja sen kotipaikkana Helsingin kaupunki. Liiton

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista. NUORTEN TALOUSOSAAMINEN Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista. 1 Taloudellinen tiedotustoimisto TAT tarjoaa tietoa sekä kokemuksia taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä.

Lisätiedot

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita TUTKIMUSOSIO Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita Suomalaisista vain reilu neljännes ( %) arvioi, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita on erittäin tai melko hyvä,

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot