Keinoja masennuksen takia kuntoutustuella olleiden ja töihin palaavien nuorten työllistymisen edistämiseen
|
|
- Markku Halttunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UNELMANA TYÖ Keinoja masennuksen takia kuntoutustuella olleiden ja töihin palaavien nuorten työllistymisen edistämiseen Kehittämistehtävä Irma Keränen Työkykykoordinaattorikoulutus Kuntoutussäätiö Helsinki 2016 sp
2 Sisällys 1. JOHDANTO MASENNUS VIE USEIN NUORET KUNTOTUTUSTUELLE ELI MÄÄRÄAIKAISELLE TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE Masennustila eli depressio on oireyhtymä Nuoret työkyvyttömyyseläkkeellä KUNTOUTUSTUELTA TÖIHIN Varhainen työhön paluun suunnittelu tukee työhön paluuta Vastuut työllistymisprosessien hoitamisessa POHDINTA LÄHTEET... 13
3 1 1. JOHDANTO Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä työkyvyttömyyden syitä nuorilla aikuisilla. Joidenkin arvioiden mukaan jopa neljännes nuorista ja nuorista aikuisista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja mielialahäiriöt ovat niistä yleisimpiä. Nuoruusikään tultaessa mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys lisääntyy jyrkästi verrattuna lapsuuteen ja ensimmäinen masennusjakso puhkeaa yleensä nuoruusiän keskivaiheilla. Depression esiintyvyys nuorilla on varovasti arvioiden noin 10% nuorista. ( Marttunen 2013, Joensuu 2015) Mielenterveydenhäiriöt ovat haitallisia nuoren kehityksen kannalta, koska ne vaikeuttavat työelämässä tarvittavien taitojen hankkimista ja työelämään kiinnittymistä. Työttömyyteen liittyvä toimettomuus heikentää nuoren työ- ja toimintakykyä ja samalla ennenaikainen eläköityminen ja sairaudesta johtuva syrjäytyminen työelämästä heikentävät elämänlaatua. Nuorten joutuminen työelämän ulkopuolelle aiheuttaa kustannuksia sekä yhteiskunnalle että eläkejärjestelmälle. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan työkyvyttömyyteen ajautuneen nuoren työpanoksen menetys on 1,5 miljoonaa euroa, jos hän ei palaa enää töihin. Jokaisen nuoren aikuisen syrjäytyminen työelämästä on suuri menetys ja sen takia on tärkeää löytää keinoja kuntoutustuelta töihin palaavien nuorten työllistymiseen. (Mattila-Aalto 2015, Joensuu, Ahola, Mattila-Holappa & Virtanen 2015.) Joensuu ym. (2015) mukaan mielenterveyshäiriöiden vuoksi myönnetyt nuorten aikuisten kuntoutustuet ovat lisääntyneet viime vuosina. Kuntoutustuelle mielenterveyssyiden takia siirtyi vuonna 2013 noin 2233nuorta. Suurin syy työelämän ulkopuolelle siirtymiseen oli depressio. Vuonna 2013 depression takia kuntoutustukea Kelalta sai 700 nuorta aikuista. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jonka aikana yritetään vielä selvittää, onnistuuko nuoren töihin paluu kuntoutuksen jälkeen. Sairauden vakavuudella, saadulla hoidolla ja kuntoutuksella sekä koulutuksella ja työkokemuksella on suuri merkitys töihin paluun kannalta. Eläketurvakeskuksen tutkimusten mukaan noin kolmannes palaa kuntoutustuen jälkeen työhön. (TyEl 44, Gould R, Lampi J & Nyman H )
4 2 Tämän kehittämistyön tarkoituksena on luoda itselle kokonaiskuva kuntoutustuelta työhön palaavien nuorten työllistymistä tukevista toimista ja selvittää millaisia työhön paluun polkuja kuntoutustuen jälkeen palaaville nuorille on olemassa. Nuorten, jotka ovat palaamassa kuntoutustuelta työelämään, joukko on hyvin heterogeeninen. Heillä on muun muassa erilaiset koulutus ja työhistoriat sekä erilainen sairaushistoria, joten avun- ja tuen tarvekin on vaihteleva. Yritän selvittää, mille viralliselle taholle eri tilanteissa olevien nuorten työhön paluun tukeminen kulloinkin kuuluu esimerkkinä ne, joilla on työpaikka ja ne, joilla ei sitä ole. Joensuu ym.(2015) mukaan työelämään suuntaavissa palveluissa nämä nuoret aikuiset tarvitsevat pitkäkestoista, hyvin koordinoitua, intensiivistä ja yksilöllistä tukea. Tässä tehtävässä puhun työhön palaamisesta enkä koulutukseen tai työhön palaamisesta, sillä aiheena on unelmana työ ja koulutus on yksi keino työelämään pääsemiseksi. Käsitettä masennus ja depressio käytän tässä työssä synonyymeinä. 2. MASENNUS VIE USEIN NUORET KUNTOTUTUSTUELLE ELI MÄÄRÄAIKAISELLE TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE 2.1 Masennustila eli depressio on oireyhtymä Lääketieteellisen määritelmän mukaan masennus on monimuotoinen ja moniasteinen psyykkinen häiriö, joka syntyy tavallisesti pitkän ajan kuluessa useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Masennusdiagnoosia tehtäessä on arvioitava, ovatko masennuksen oireet ja niiden kesto sellaisia, että kyseessä on hoitoa vaativa masennus. Masennus on lyhytkestoista masentunutta mielialaa vakavampi ja se koetaan hyvinvointia ja toimintakykyä haittaavaksi.(luhtasaari 2010.) Depressiot jaetaan masennustiloihin (F32) ja toistuvaan masennukseen (F33). Toistuvassa masennuksessa potilaalla on esiintynyt masennustila vähintään kerran aiemminkin. Mielialahäiriöt luokitellaan oireiden laadun, vaikeusasteen ja keston mukaan. Masennusoireyhtymät jaotellaan oireiden vaikeusasteen perusteella lieviin ja vakaviin. (Pakkala 2008, Aho, Isometsä, Mattila, Jousilahti, Tala 2009.)
5 3 Masennuksen luokittelussa ensimmäinen kriteeri on, että masennus oireet ovat kestäneet ainakin kaksi viikkoa. Toiseksi masennusdiagnoosi edellyttää, että kymmenestä kriteerioireesta potilaalla esiintyy ainakin neljä oiretta. Näitä oireita ovat: masentunut mieliala, mielihyvän puute, uupumus, itseluottamuksen tai itsearvostuksen menetys, itsetuhoinen käytös, päättämättömyyden ja keskittymiskyvyttömyyden tunne, psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys, unihäiriöt, ruokahalun ja painon muutos. Masennuksen vaikeusastetta voidaan arvioida kriteerioireiden lukumäärän mukaan tai erillisten oireasteikkojen avulla. Psykoottisessa masennustilassa esiintyy lisäksi harhaluuloja tai hallusinaatioita. (Pakkala 2008.) Lasten ja nuorten masennuksen ja mielialahäiriöiden yleiset piirteet ovat samat kuin aikuisilla. Mielialahäiriöiden oireilu voi kuitenkin jossain määrin poiketa aikuisten oireista ikäkausille tyypillisten kehitysvaiheiden vuoksi. Nuoruusiän masennukseen kuuluu usein aikuisiän masennuksesta poiketen ärtyneisyys ja vihaisuus. Yhteistä kuitenkin kaikenikäisten masennuksessa on, että mielihyvää tuottaneet asiat lakkaavat kiinnostamasta. (Huttunen 2015.) Masennustilojen syyt ja ilmenemismuodot ovat hyvin moninaisia. Osa masennustiloista liittyy psykososiaalisiin ristiriitoihin ja ongelmiin, osa on keskushermoston mielialaa ja biologisia rytmejä säätelevien hermoverkostojen toiminnan häiriöitä. Syynä voi olla erilaiset ihmisen ympäristössä tapahtuneet lapsuudenaikaiset tai myöhemmät traumaattiset tapahtumat ja osa on seurausta uuvuttavista yhteisöllisistä tai yhteiskunnallisista olosuhteista. Monesti taustalla on useampi näistä laukaisevista tekijöistä. Noin puolella depressioon sairastuneista sairaus toistuu, osalla useitakin kertoja elämän aikana. Toistuvat masennusjaksot ja pitkittyvä masennus ovat syy nuorten ennenaikaiselle eläkkeelle jäämiselle. (Huttunen2015.) Kun masennuksesta toipuva nuori on palaamassa kuntoutustuelta takaisin työelämään, on erittäin tärkeää, että hoito ja kuntoutus ovat suunnitelmallisia ja tukevat nuoren paluuta työelämään monella elämän alueella sekä hänellä on mahdollisuus saada monialaista tukea vielä työssä ollessaankin. (Joensuu ym. 2015) 2.2 Nuoret työkyvyttömyyseläkkeellä Työkyvyttömyyseläkkeiden tarkoituksena on korvata vuotiaille pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä johtuvaa ansionmenetystä ja näin taata kohtuullinen toimeentulo
6 4 työkyvyttömyyden sattuessa. Työkyvyttömyyseläkkeen ehtona on vähintään vuoden kestänyt työkyvyttömyys. Työkyvyttömyyseläke myönnetään määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana sekä osittaisena tai täytenä eläkkeenä. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää, että henkilön työkyky on heikentynyt vähintään kolmella viidesosalla, Määräaikaisena myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden eli kuntoutustukien korvaustaso on sama kuin toistaiseksi voimassa olevien. Työkyvyttömyyseläke myönnetään kuntoutustukena silloin, kun eläkkeenhakijan työkyvyn voidaan olettaa palautuvan hoidon ja kuntoutuksen jälkeen. ( TyEL 35 ). Arvioitaessa työkyvyn heikentymistä otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella työllä, jota hänen kohtuudella voidaan edellyttää tekevän. Tällöin huomioidaan myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat tekijät. (TyEL 35 ) Kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää henkilölle, jonka työkyky on heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään kolme viidesosaa vuoden aikana. Eläke myönnetään määräaikaisena silloin, kun arvioidaan, että henkilö pystyy palamaan työhön hoidon ja kuntoutuksen jälkeen. Kuntoutustuki myönnetään niin pitkäksi ajaksi, kun henkilön arvioidaan olevan työkyvytön työeläkelakien tarkoittamalla tavalla. Lisäksi kuntoutustuen myöntäminen edellyttää, että henkilölle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma (TyEL 44 ). Nykypäivän hoito- ja kuntoutusmenetelmien ansiosta entistä useampi toipuu vaikeistakin sairauksista ja toimintakyky palautuu ainakin osittain. Koska näin ollen työkyvyttömyyden pysyvyyttä on vaikea arvioida, niin työeläkealan soveltamisohjeiden mukaan hakijalle myönnetään työkyvyttömyyseläke määräaikaisena. Jos henkilön työkyky ei palaudu määräajassa, voidaan hänelle myöntää jatkoa kuntoutukseen, jos kuitenkin näyttää siltä, että henkilön työkyky on kohentumassa hoidon ja kuntoutuksen avulla. Kuntoutustuen jatkumiselle ei ole säädetty laissa määräaikaa, mutta soveltamiskäytännössä eläkeoikeuden tullessa arvioitavaksi uudelleen kuntoutustuen jatkuttua noin kaksi vuotta, jatketaan kuntoutustukea enää vain perustellusta syystä. Useita vuosia jatkuva kuntoutustuki on perusteltua silloin, kun ammatillinen kuntoutus tai sairauden hoito on vielä kesken. Kuntoutustuen jatkamisessa kahden vuoden jälkeen huomioidaan myös hakijan ikä. Mikäli kuntoutuksella ja hoidolla ei pystytä saavuttamaan odotettuja tuloksia eikä työkyvyn palautuminen enää näytä todennäköiseltä, voidaan kuntoutustuki muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi eli pysyväksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. (Etk)Työkyvyn arviointi ja eläkeasian ratkaiseminen.s.11 12)
7 5 Vaikka usein kuulee sanottavan, että nuorille tarjotaan eläkettä liian kevyin perustein Joensuun ym. (2015) mukaan nuoret eivät ole työkyvyttömyyseläkkeellä kevyin perustein. Ongelmien taustalla ovat usein vaikeat lapsuuden elinolosuhteet sekä pitkä sairaushistoria. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan mielenterveyden häiriön vuoksi kuntoutustukipäätöksen saaneilla nuorilla aikuisilla vuotiailla ei ollut vain yhtä tekijää, jonka perusteella päätös tehtiin. Kuntoutustukipäätöksen saaneilla nuorilla oli useimmiten taustalla pitkä ja vakava sairaushistoria: kaksi kolmasosaa oli ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa ja viidesosalla oli taustalla itsemurhayritys. Tutkituista 31 % :lla ei ollut ammatillista koulutusta, kun koko ikäryhmässä vastaava luku oli 16 %. Tutkittujen työhön ja opiskeluun kiinnittyminen oli saman ikäisiin verrattuna keskimääräistä heikompaa, ja mielenterveyden häiriö oli todennäköisesti vaikeuttanut opintoja. Noin kolmanneksella oli alkoholija päihdeongelmia. Puolet tutkituista oli oireillut jo kouluiässä ja joka toisella oli ollut vaikeat lapsuuden elinolosuhteet. Lapsuudenaikaisina kuormittavina tekijöinä mainittiin esimerkiksi koulukiusaaminen, vanhempien avioero, vanhempien ongelmallinen alkoholinkäyttö, vakava kaltoin kohtelu ja seksuaalinen hyväksikäyttö.( Joensuu ym ) Joensuu ym.(2015) tekemän selvityksen perusteella lähes kaikki nuoret olivat saaneet jotain hoitoa. Hoito oli painottunut terveydenhuoltokäynteihin ja lääkehoitoon. Psykoterapeuttista hoitoa oli saanut 34 %. Lopuista osa oli saanut muuta keskusteluapua. Nuorista vain 23 % oli saanut työelämässä pysymistä tai sinne pääsyä edistävää kuntoutusta ennen kuntoutustuen hakemista. Luvun alhaisuutta selittää osittain se, että vain vähän yli kolmasosalla oli ehtinyt kertyä ansiotuloja siinä määrin, että ne oikeuttivat työeläkelaitosten järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen. Useiden kuntoutustukipäätöksen saaneiden nuorten kohdalla työhön paluuta vaikeuttaa se, jos heillä ei ole työtä, johon palata. Työpaikan etsiminen kuntoutumisen jälkeen vaatii voimavaroja. (Joensuu ym.2015.)
8 6 3. KUNTOUTUSTUELTA TÖIHIN 3.1 Varhainen työhön paluun suunnittelu tukee työhön paluuta Joensuu ym.(2015) toteavat, että nuoret mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat suunnitelmallista, intensiivistä ja pitkäjänteistä tukea työelämään pääsemiseksi. Heidän raporttinsa mukaan työelämään palaamisen valmiuksia kuntoutujien kohdalla on kuitenkin tuettu vähän. Vain 23 % tutkimukseen osallistuneista oli osallistunut työelämään suuntaaviin toimiin joko ammatillisen kuntoutuksen, sosiaalisen kuntoutuksen tai työvoimahallinnon toimesta ennen kuntoutustuen myöntämistä. Työhön tai opiskeluun paluun suunnitelma oli tehty vain kolmannekselle tutkimukseen osallistuneista. Yleensä toimet, joihin tutkittavat olivat osallistuneet, olivat yksittäisiä työkokeiluja tai työharjoittelujaksoja, koulutusta tms. Kuitenkin ajatusta työelämään palaamisesta on tärkeää pitää yllä hoidon alusta alkaen. Erilaissa työelämään suuntaavissa kuntoutusmuodoissa on elementtejä, jotka tukevat hoitoa sekä toiminta- ja työkykyä. Niissä voidaan harjoitella arkirutiineja, sosiaalista vuorovaikutusta ja ne voivat mahdollistaa onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa osallisuutta ympäröivään yhteiskuntaan. Ahola ja Mattila-Holappa (2015) ja Gold ym.(2011) mukaan kuntoutustuelta työhön paluun suunnittelu tulee aloittaa hoidon rinnalla mahdollisimman varhain. Työhön paluu voi tapahtua asteittain, esimerkiksi työkokeilun tai osa-päivätyön avulla. Työhön paluu on onnistunut parhaiten silloin, kun kuntoutustuelle siirtynyt on voinut säilyttää työsuhteensa koko kuntoutustukijakson ajan. Kuntoutujalla on ollut työ mihin palata. Haasteellisemmaksi työhön paluu muodostuu, jos työsuhdetta ei enää ole. Erityisesti silloin tarvitaan prosesseja, joissa hoito, kuntoutus ja työhön paluun tuki jatkuvat työelämän kynnyksen yli. Kuntoutustuen kohdalla pitää varmistaa, että hoito ja kuntoutus ovat suunnitelmallisia ja tukevat nuoren paluuta työelämään tai opintojen pariin. 3.2 Vastuut työllistymisprosessien hoitamisessa Työnantajat ja TE-toimistot vastaavat kuntoutustuelta töihin palaavien nuorten työllistämisestä. Niiden työhön palaavien kohdalla, jotka ovat työssä, työnantaja on vastuussa työssä jatkamisen onnistumisesta. Työnantaja huolehtii työpaikan keinoja ja tarjolla olevaa asiantuntija-apua käyttäen
9 7 siitä, että työssä selviytymisen sekä työkyvyn säilymisen edistämiseksi tehdään tarpeelliset toimenpiteet. Työkyvyn tukemisen kannalta paras tulos saavutetaan silloin, jos työkyky ongelmat uhkaavat työssä pysymistä, kun työnantaja toimii saumattomasti yhteistyössä työsuojelun, työterveyshuollon, vakuutusyhtiöiden sekä Kelan kanssa, sillä ne toimivat saman tavoitteen eli työkyvyn ylläpitämisen puolesta. Yhteistyö näiden eri toimijoiden välillä on lakisääteistä. (ks. Työterveyshuoltolaki 1383/ / , Työturvallisuuslaki 738/ ja Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) ) On tärkeää, että työpaikalla on luotu selvät toimintatavat niitä tilanteita varten, jolloin huomataan jonkun työntekijän kohdalla työkyvyn alenemisen uhka tai, kun työntekijä palaa töihin pitkältä sairauslomalta. Yksittäisten työntekijöiden työkykyä tukevat toimintaprosessit työpaikalla kuuluvat työkyvyn tuen ydinprosesseihin ja niitä ovat esimerkiksi työpaikan kontrolleritoiminta (työpaikan sisäinen valvonta), työkyvyn varhainen tuki, työkokeilu, työhön paluun tuki, case management (työkyvyn ohjaus edellyttää tehokasta työterveyden kokonaisuuden toteuttamista, koordinoitua kuntoutusta ja siihen kuuluu myös työterveysneuvottelut). (Liira, Redemann, Juvonen-Posti, Elo Joensuu & Parviainen 2011, Ahtela 2011.) Esimies on työnantajan edustaja ja vastuussa työntekijän päivittäisen työskentelyn johtamisesta, ohjauksesta sekä valvonnasta ja esimiehen tehtävä on myös huolehtia, että kaikki työpaikalla tietävät, minkälaisia työkyvyn tuen prosessit kullakin työpaikalla ovat. (Juvonen-Posti, Joensuu, Reiman, Heusala, Takala & Ahonen 2014; Liira ym. 2011) Silloin, kun työntekijä tarvitsee ammatillista kuntoutusta, sitä voi hakea Kelalta, tapaturma- ja liikennevakuutukselta, työeläkevakuutukselta sekä työ- ja elinkeinotoimistolta. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on auttaa kuntoutujaa saamaan itselleen sairauden tai vamman kannalta sopiva työ. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. perus- jatko- ja uudelleenkoulutus, kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhön valmennus, työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus.
10 8 Työeläkekuntoutus on työeläkeyhtiöiden toteuttamaa ja kustantamaa ammatillista kuntoutusta. Työeläkekuntoutuksen saamisen edellytyksenä on, että: työntekijä on ollut Suomessa vakuutettu ja työansioita viiden kalenterivuoden ajalta ennen kuntoutushakemuksen vireille tuloa vähintään ,16 euroa (vuonna 2016) kuntoutus ei kuulu jonkun muun tahon, esim. tapaturma- tai liikennevakuutuslain piiriin työntekijä on työskennellyt vakiintuneesti ammatissasi jo useita vuosia kuntoutustarve on lääketieteellisesti todettu eläkelaitos on todennut työkyvyn oleellisesti heikentyneen kuntoutussuunnitelma edistää työhön paluuta tai työssä jatkamista. Kela järjestää työikäisille erilaisia kuntoutuskursseja, joiden tavoitteena on toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen tai parantaminen. Kurssien tarkoitus on auttaa työntekijää pysymään työelämässä. Tällaista Kelan kuntoutustoimintaa on KIILA-kuntoutus. Kuntoutus ottaa huomioon toimintakyvyn eri osa-alueet ja tukee kuntoutujan aktiivista roolia ja vaikutusmahdollisuuksia.(kela) Harkinnanvarainen kuntoutus täydentää Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, sen tärkeimpänä tavoitteena on tukea kuntoutujien työ-, opiskelu- ja toimintakykyä. Kela järjestää myös sairausryhmäkohtaisia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja sekä vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena että harkinnanvaraisena kuntoutuksena eri sairausryhmille.(kela.) Kuntoutuspsykoterapia voi turvata ja parantaa opiskelu- tai työkykyä, kun kuntoutustarpeen aiheuttaa mielenterveydenhäiriö. Kuntoutus perustuu kokonaisvaltaiseen arviointiin ja erityisasiantuntemuksella tehtyyn yksilölliseen suunnitelmaan.(kela.) Lisäksi Kela kustantaa vaikeavammaisille työhön ja opiskeluun liittyvät sellaiset kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka ovat tarpeen työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi tai säilyttämiseksi. Yrittäjille Kela voi myöntää elinkeinotukea.(kela.) Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmien kuntoutusmuodot ovat melko saman sisältöisiä kuin Kelan järjestämät kuntoutuspalvelut. Työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien työllistymisestä vastaa TE-toimisto. TE-toimisto vastaa toimista, joilla tuetaan ja edistetään työhön palaavan työllistymistä. Se vastaa niistä
11 9 osatyökykyisen työhön sijoittumispalveluista, joilla tuetaan työllistymistä ja työssä selviytymistä sekä opastetaan tarvittaessa toimenpiteisiin työn ja työolojen mukauttamiseksi. Työvoimahallinnon järjestämä ammatillinen kuntoutus sisältää mm. työhön sijoittumiseen liittyvää neuvontaa ja koulutukseen ohjaamista, ammatinvalinnanohjausta, työvoimakoulutusta, työkokeiluja ja työhönvalmennusta. Nuorisolaki velvoittaa kuntia toimimaan yhteistyössä kunnan eri toimialojen kanssa tavoitteena tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. (Nuorisolaki luku 1 1) Nuoriso lain mukainen etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jota tarjotaan alle 29-vuotiaille nuorille, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Sen tavoitteena on olla läsnä nuortenelämässä ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa (Nuorisolaissa , säädetään etsivästä nuorisotyöstä). Vuonna 2013 maassamme käynnistynyt nuorisotakuu on ollut ratkaisevassa asemassa kehitettäessä nuorten palveluja. Nuorisotakuu on tarkoitettu nuorille, jotka eivät ole vielä löytäneet paikkaansa elämässään. Olipa kyse työpaikasta, koulutuksesta tai muusta elämässä tarvittavasta tuesta, sen tarkoitus on auttaa nuorta eteenpäin. Nuorisotakuun tarkoituksena on, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle löydetään työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta (koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelmat). Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittaudutaan TE-toimistoon.( Nuorisotakuun toteutumisen edistämiseksi Suomeen on luotu Ohjaamo malli. Ohjaamo on nuorten alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palvelupiste, jossa tarjotaan monialaisesti ohjausta ja tukea sekä tietoa ja neuvontaa eri hallinnonalojen peruspalveluista ja yhteistyöverkostosta. Nuoria voi ohjata ottamaan yhteyttä ohjaamoon oman tilanteensa selvittelemiseksi myös ilman lähettävää yhteistyötahoa. Ohjaamo tukee erityisesti erilaisissa siirtymävaiheissa olevia nuoria ja edistää koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä. (
12 10 Toimintamallin tavoitteena on, että Ohjaamo toimii nuoren tukena, kunnes tilanteeseen löydetään ratkaisu esimerkiksi yhteistyöverkoston tarjoamien palveluiden kautta tai nuoren siirtyessä opintoihin tai työelämään. Nuorten työpajat ovat alle 29-vuotiaille, työttömille nuorille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja. Nuorisotyön kannalta työpajat ovat nuorille hyviä paikkoja elämäntaitojen kehittämiseen, aikuistumiseen, yhteisölliseen kasvuun ja työssäoppimiseen. Nuoret ohjautuvat työpaja toimintaan TE-keskusten kautta ja he voivat työskennellä siellä työmarkkina tuella. ( Mielenterveyskuntoutujat eivät välttämättä heti ole valmiita avoimille työmarkkinoille, vaan he tarvitsevat apua elämänhallinnan ja työelämätaitojen opettelussa. Kunnan järjestämä sosiaalihuoltolakiin perustuva kuntouttava työtoiminta parantaa elämänhallintaa ja lisää mahdollisuuksia työllistyä. Toiminta on tarkoitettu niille, jotka ovat olleet työttöminä pidempään. Kuntotuttavaan työtoimintaan osallistuva voi rakentaa työtoiminnassa polkua kohti avoimia työmarkkinoita tai harjoitella taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Kyseessä ei ole työsuhde, vaan tavoitteena on esimerkiksi totuttautua työelämän pelisääntöihin ja jämäköittää omaa elämänhallintaa.
13 11 4. POHDINTA Kunnilla, Kelalla että TE-toimistolla on laaja keinovalikoima kuntoutustuelta töihin pyrkivien nuorten työllistymisen edistämiseksi. Tiedetään, että mielenterveyssyistä kuntoutustuella olleiden nuorten joukko on moninainen sekä koulutukseltaan että työkokemukseltaan. Jokaisella on omat haasteensa työllistymiselle ja tuen tarpeensa, jolla he saavat työelämästä kiinni. Vain harvoilla on työpaikka, ammatillinen koulutus tai edes työkokemusta, jotka auttavat työhön sijoittumisessa. Ne nuoret, joilla on ammatti tai työkokemusta ja myös työpaikka, mihin palata, ovat siitä hyvässä asemassa, että työantaja vastaa heidän työhön paluustaan ja toimenpiteet ovat selvät, miten edetään, jos työpaikan työkykyä tukevat keinot todetaan toimimattomiksi. Työeläkevakuutus jatkaa työelämään vakiintuneen työntekijän työhön sijoittamista ammatillisena kuntoutuksena, johon toimenpiteinä voi kuulua perus- jatko- ja uudelleenkoulutus, kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhön valmennus, työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus. Ne nuoret työhön pyrkijät, joiden ammatillinen koulutus on jäänyt kesken ja joilla ei ole työkokemusta eikä paljon elämänkokemustakaan ja sairaus on vaikuttanut haitallisesti elämäntaitojen hankintaan, ovat suurempien haasteiden edessä päästäkseen kiinni työelämään. Heidän työelämään pääsemiseksi pitäisi olla monialaisesti tehty hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, jotta kaikki heidän tarpeensa tulisi huomioitua. Suunnitelmassa pitäisi nimetä henkilö, joka koordinoi ja seuraa, että suunnitelma toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Nyt lukemistani tutkimuksista kävi ilmi, että nuoret eivät olleet saaneet mistään tietoa, mitä heidän pitäisi kuntoutustuen päättymisen jälkeen tehdä, eikä minkäänlaista suunnitelmaa heidän työhön paluunsa onnistumiseksi ollut tehty. Luukulta luukulle juoksemista tällainen nuori ei jaksa, ei osaa eikä pysty tekemään. Tarvitaan työkykykoordinaattoreita, työvalmentajia, työnetsijöitä ja moniammatillisia palvelukonsepteja, sillä ajatuksella, että joku taho ottaa nuoren asian koordinoidakseen ja kulkee nuoren rinnalla palveluprosessin loppuun asti tai siihen asti, kun palvelulle asetetut tavoitteet on saavutettu. Yksi hyvä palvelumali on TYP eli työllistymistä edistävä monialainen palvelu. TYP: uun kuuluu Kelan, TE-toimiston ja kunnan eri toimialojen työntekijöitä. Kun asiakas tule TYP: in palvelujen
14 12 piiriin siellä tehdään ensin työttömän kanssa yhdessä kartoitus palvelujen tarpeesta (kartoitusjakso). Sen jälkeen suunnitellaan työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet (monialainen työllistymissuunnitelma). TYP vastaa myös työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta (työttömän palvelutarpeen mukaiset työllistymistä edistävät palvelut). TYP:in palvelu tuntuvat juuri oikealta kuntoutustuelta töihin palaavia nuoria ajatellen. Sen toiminnassa on vain harmillista se, että alle 25-vuotiian nuoren täytyy olla yhtäjaksoisesti työtön 6kk ja yli 25- vuotiaan 12 kk ennen kuin hän pääsee TYP:n asiakkaaksi. Tässä ajassa hän ehtii ajelehtia ja väsähtää monta kertaa palvelujen monimutkaisuuden edessä paitsi, jos hän onnistuu saamaan TEtoimistosta virkailijan, joka ohjaa ja neuvoo häntä oikeiden palvelujen piiriin ja hän saa siten tarvitsemaansa tukea. Kävin itse tutustumassa Pohjanmaan TYP:n toimintaan. Siellä keskusteluissa nousi esille, kuinka tärkeää on pitää yllä toivoa pitkäaikaistyöttömien keskuudessa ja löytää unelmia joita kohti ihmisiä luotsataan tavoite kerrallaan. Tästä keskustelusta löysin sisäisen motivaation eli draivin idean TYP:n työssä. TYP:n johtaja oli tehnyt toivosta ja unelmista väitöskirjan. Kerroin hänelle, että olen lukenut aiheesta vasta kirjan ja kerroin myös 24.8 Jyrki Rinta-Joupin luennosta, jossa hän kertoi, että unelmat tai ajatukset täytyy saada nopeasti käytäntöön. Toteutumattomat unelmat kuolevat ja sitä kautta toimivat päinvastoin kuin pitäisi, ihmistä lamaavana tekijänä. Eli ihmisten pieniinkin unelmiin pitää tarttua ja auttaa heitä menemään pienin askelin eteenpäin, siten voidaan synnyttää jotain suurta.
15 13 LÄHTEET Ahola K, Mattila-Holappa P. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeen syynä yhä useammin mielenterveysongelmat. Ahtela J. 2011: Johda työkykyä, pidennä työuria EK:n työkykyjohtamisen malli. Helsinki. Elinkeinoelämän keskusliitto. Luhtasaari S Masennus. [Luettu ] &p_selaus=4362 Aho T, Isometsä E, Mattila M, Jousilahti P, Tala T Masennus (depressio). [Luettu ]. Saatavissa: Gould R, Lampi J & Nyman H Työhönpaluu kuntoutustuen jälkeen. Työeläkejärjestelmän rekisteritietoihin perustuva selvitys. Huttunen M Masennustilat ja depressiot Huttunen M Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt. [Luettu ] Joensuu M Nuori, mielenterveyshäiriö ja työkyvyttömyyseläke. [Luettu ] Joensuu M, Ahola K, Mattila-Holappa P, Virtanen M. Nuoret mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat pitkäkestoista ja intensiivistä tukea työelämään kiinnittymiseksi. Kuntoutus. 2015;1:71-73 Juvonen-Posti P., Joensuu M., Reiman A., Heusala T., Takala E-P., Ahonen G. 2014: Työkykyjohtaminen johdettua yhdessä tekemistä. Tapaustutkimus käytännön johtamismenettelyistä ja taloudellisesta vaikuttavuudesta kunnallisessa liikelaitoksessa. Helsinki. Työterveyslaitos. Koskenvuo, K Masennuksesta mittaa. Kela. [Luettu ]
16 14 hhttp:// nki.fi/handle/10 [Luettu ] Liira J, Redemann B, Juvonen-Posti P, Elo, A-L, Joensuu M & Parviainen A 2011: Dynaamisen työkykyjohtamisen haaste yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyölle. Työterveyslääkäri 2011;29(1):47-53 Tötterman p Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä. Kuntotutuksen haasteena osallisuus ja työelämä. Asiantuntija seminaari, Lapin yliopisto. Pakkala, I Mielialahäiriöt. Toimintakyvyn arviointi. Facultas. [Luettu ]. Saatavissa: Soveltamisohje (2011) Työkyvyn arviointi ja eläkeasian ratkaiseminen. [Luettu ] Lait: TyEL. Työntekijän eläkelaki [Luettu ] Työterveyshuoltolaki1383/ [Luettu ] Työturvallisuuslaki 738/ [Luettu ] Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). [Luettu ] Nuorisolaki [Luettu ]
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella
Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni 22.03.2011 Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Sisältö Kuntoutuksen toteuttajat Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?
LisätiedotKela kuntouttaja 2009
Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle
Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet Verkostoseminaari 6.10.2015 Merja Valle Työeläkekuntoutuksen suosio kasvaa, työkyvyttömyyseläkkeet laskussa 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt
LisätiedotNuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela
Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset
LisätiedotQuid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa
Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotTyökyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet
Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen
LisätiedotKuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri
Kuntoutus Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri 24.3.2017 Kelan kuntoutustoiminnan perusta ja tavoite Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahalaki KKRL 566/2005 Kuntoutus
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotTyövalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut
Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista
LisätiedotTyöeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.
Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.
LisätiedotKuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa
Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa -Te-toimiston palveluita osatyökykyisille Lääkäripäivät 24.11.2017 Maria von Bonsdorff, Uudenmaan Te-toimisto 24.11.2017 Osatyökykyisyys ja ammatillinen kuntoutus Tetoimistossa
LisätiedotKelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri
Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri 9.2.2017 Kelan kuntoutus nuorille Esityksessä keskityn Kelan ammatilliseen kuntoutukseen Myöntöedellytykset
LisätiedotTukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle
Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena
LisätiedotMaria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot
Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Mitä on ammatillinen kuntoutus? Tavoitteena työelämässä pysyminen, sinne pääseminen
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotAmma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö
Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotAmmatillinen kuntoutusselvitys
Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen
LisätiedotMitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta
Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan
LisätiedotNuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.
Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL Työterveyslaitos 14.9.2017 2 1 14.9.2017 3 2 500
LisätiedotTyöllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti
Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden
LisätiedotGreen Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko
Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotNuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen
Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotMikä muuttui projektin tuloksena?
Mikä muuttui projektin tuloksena? Laki nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta Milla Kaitola Suunnittelija Kela, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutusryhmä Mitä projekti toi tullessaan kuntoutuksen
LisätiedotAsiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa
Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa Välityömarkkinoiden työpaja 1/2017 Ilkka Rantanen, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, TKK-Pilotit hanke Terveydentilan
LisätiedotNuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela
Nuoren kuntoutusraha Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto 24.11.2017 Irma Leppänen, Kela Sisältö Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset Hakeminen Määrä Nuoren kuntoutusrahan maksaminen Seuranta
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotPALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI
PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI 11.5.2017 1 Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset 1) työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työttömän työnhakijan työttömyyden johtuvan ammatillisen
LisätiedotTyöeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri
Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on
LisätiedotKeski-Suomen TE-palvelut
Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotOLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI
OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI Raimo Suvitaival fysiatri, osastonylilääkäri Satakunnan shp, fysiatria ja kuntoutus Alueellinen olkakoulutus 5.3.2015 YLEISTÄ AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA
LisätiedotTyöhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen
Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta
LisätiedotKuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa.
Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyyden iso kuva 2. Osatyökykyisyys lisääntyy 3. Työeläkekuntoutus työssä jatkamisen tukena 4. Kuntoutuksen etuudet ja kustannukset
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotB-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta
B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä
LisätiedotVerkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa
Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa Toimivat monialaiset verkostot 6.2.2015 Hotelli Santa Claus Tiina Keränen, yksikön päällikkö 9.2.2015 Verkostoyhteistyö on mahdollisuus Yhteistyö vaatii avoimuutta,
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
Lisätiedot26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee
26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee Helena Alkula, palvelupäällikkö, Varma Elina Juth, palvelupäällikkö, Varma Arja Iisakkala, asiakaspalvelupäällikkö, Varma 30 Työnantaja työterveyshuolto:
LisätiedotTyökyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta
Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Tampere 5.9.2018 Tapio Ropponen Johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi: johtajaylilääkäri,
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotHyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014
LisätiedotNuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa
Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa
LisätiedotKelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA
Kelan kuntoutuspalvelut Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi 4.5.2015 Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA Kelan järjestämä kuntoutus Lakisääteinen vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotKohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?
Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotKelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille
Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä
LisätiedotAmmatillinen kuntoutus työhön paluun tukena
Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050
LisätiedotTyö- ja elinkeinotoimisto tänään
Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotKiinni työelämässä -seminaari 11.11.09
MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla
LisätiedotTyössä vai työkyvyttömänä
Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä
LisätiedotUudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu
LisätiedotTEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/
TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten
LisätiedotTaustaa. PURA - toiminnasta työkyky
PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa
LisätiedotKelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus
Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan Terveysosasto/Kuntoutusryhmä Suunnittelija Marjaana Pajunen 7.5.2013 Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työpaja Miksi Kela järjestää
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1
TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 1 Työeläke - osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta SOSIAALIVAKUUTUS Eläkevakuutus Sairausvakuutus Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus 2 Suomen
LisätiedotTyökokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017
Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi
LisätiedotPsykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat
Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,
LisätiedotUusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu
Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu 13.6.2018 Elina Laavi Yhteiskuntasuhteiden päällikkö Twitter: @elinalaavi Mitä kuntoutus
LisätiedotTyö- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.
Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotKohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotTyökyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta. Kouvola Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva
Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Kouvola 5.10.2016 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi:
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotYhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue
Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous
LisätiedotNuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela
1 Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa 22.2.2018 Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela 2 Mitä kuntoutuspalveluita tarjoamme nuorille nyt ja jatkossa? kuntoutuskurssit eri sairausryhmille,
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotTerveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä
Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä KUNTOUTUKSEN HAASTEINA OSALLISUUS JA TYÖELÄMÄ Asiantuntijaseminaari 17.3.2014, Lapin yliopisto, Castrén-sali Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työvoiman
LisätiedotTyöttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä
Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,
LisätiedotKELAn tukema kuntoutus
KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Lähtötilanne Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Verkostotyöpajapäivät,
LisätiedotTyön kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
LisätiedotTyökyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen
ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä
LisätiedotAMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET
AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotAmmatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena
Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva
LisätiedotTyökyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä
Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 13.6.2017 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori
LisätiedotKeskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS
AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle
LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon
LisätiedotKUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE
KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen
Lisätiedot