SOSIAALITURVA. Mihin lapset unohtuivat? 2/02. vuotta. Helmikuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Mihin lapset unohtuivat? 2/02. vuotta. Helmikuu"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 90 vuotta Helmikuu 2/02 Mihin lapset unohtuivat?

2 Pääkirjoitus 1. helmikuuta 2002 Lasten hyvinvointi on tahdon asia Tulevaisuus on lasten ja lapsissa on tulevaisuus! Minkälainen tämä tulevaisuus on, jos yhä suurempi joukko lapsista voi huonosti? Tällaista viestiä välittää selvitys toisensa perään. Meitä pysäyttävät myös yksittäiset väkivaltatapahtumat, joissa nuoret ovat osallisina. Vuosikymmeniä Suomessa on ollut aihetta iloita yhä terveemmistä ja paremmin voivista lapsista. Myönteinen kehitys kääntyi 1990-luvulla. Monet työ- ja perhe-elämän muutokset ovat olleet epäedullisia lapsille ja lapsiperheille. Keskeisenä huolena on nyt perheiden taloudellisten ja sosiaalisten vaikeuksien heijastuminen lapsen elämään. Myös vanhempien työstressin on todettu siirtyvän lapsiin. Eri tavoin oirehtivien lasten määrä on huolestuttavasti kasvussa, vaikka pieni joukko lapsistamme voikin paremmin kuin koskaan. Lasten ja nuorten psyykkiset häiriöt ja päihteiden käyttö ovat lisääntyneet selvitysten mukaan, joita on tehty hallituksen lapsipoliittisen selonteon pohjaksi. Hallituksen lapsipoliittinen selonteko tarkentaa helmikuussa asiat tilastoin. Olemme saaneet tutustua kahteen lapsipoliittiseen taustaselvitykseen lasten ja nuorten psyykkisen hoidon määrärahaselvitykseen ja Stakesin tuottamaan selvitykseen Mikä lapsiamme uhkaa?. Odottelemme vielä tietoja lastensuojelun tasausjärjestelmän toimivuudesta. Tietoja on kerätty Kuntaliitolta, sosiaalija terveysministeriöltä ja Stakesilta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen jonotusaikoja on onnistuttu jonkin verran lyhentämään valtion erityismäärärahojen turvin. Uusi mielenterveysasetus takaa sen, että arvio lasten ja nuorten hoidon tarpeesta on tehtävä viimeistään kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta sairaalaan. Asetus edellyttää, että tarpeellinen hoito on aloitettava kolmen kuukauden kuluessa. Kuntien mielenterveyspalvelujen rahoituspohjaa on vahvistettu ja pienet kunnat ovat kehittäneet yhteistyömalleja lasten ja nuorten ongelmien hoitamiseksi. Kunnat ovat itse tarttuneet lasten asioihin ja tehneet lapsipoliittisia ohjelmia. Neljännes kunnista on jo tuottanut lapsipoliittisen ohjelmansa: suurimmat kunnat ovat jo arviointivaiheessa, pienissä kunnissa ohjelmatyö on alulla. Kuuluupa joku kunta suunnitelmissaan nostaneen lapsipolitiikan yhtä tärkeäksi hoidettavaksi kuin elinkeinopolitiikan! Kevään aikana selviää, minkälaiselta Suomen uusi lapsipolitiikka näyttää. Miten lapsiperheiden työ- ja toimeentuloasioihin puututaan ja minkälaisia ovat perhepoliittiset tuet ja palvelut? Suuret ratkaisut lasten ja nuorten hyvinvoinnin kohentamiseksi ovat lopulta poliittisia. Lastemme ongelmat ovat niin monisäikeisiä, että näihin talkoisiin tarvitaan meitä kaikkia! Vanhemmilla pitäisi olla aikaa myös hauskaan joutenoloon lastensa kanssa, sanovat lastenpsykiatrit, ja tukistavat meitä siitä, että pumppaamme lapsemme täyteen tietoja ja harrastuksia. Me aikuiset voimme olla tärkeitä myös naapurien, tuttavien ja sukulaisten lapsille.yksikin hyvä aikuissuhde kantaa lasta pitkään, sanovat asiantuntijat. Arja Jokinen-Virta SOSIAALITURVA 2/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2002 Julkaisija Huoltaja-säätiö talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , vuotta Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön pj. Jaakko Tuomi varapj. Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Arja Jokinen-Virta p toimittaja Kati Pitkänen p toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) toimitussihteeri Lea Suoninen (vap.) Taitto: Tanja Varonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: Puh , fax Tilaushinnat /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi 6 kk 30 Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 (25 mk)/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,32 (19,74 mk) palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. Eija Hautamäki p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Lautatarhankatu 6 p Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN SOSIAALITURVA 2/2002

3 Tässä numerossa 3 Lasten hyvinvointi on tahdon asia Arja Jokinen-Virta 4 Lapsen oikeuksien puolesta Arja Jokinen-Virta 6 Vanhempien työstressi heijastuu lapsiin Arja Jokinen-Virta 7 Kunnat ovat saaneet mielenterveyspalveluiden laatusuosituksen Kati Pitkänen 8 Suositus ei saa jäädä pölyttymään Kati Pitkänen 10 Lasten hyvinvoinnin ehdot ovat kaventuneet Marjatta Bardy & Minna Salmi & Tarja Heino 12 Lastenpsykiatrian jonot lyhenivät Arja Jokinen-Virta 13 Kunnat ovat tehneet lapsipoliittisia ohjelmia innokkaasti Harava-hankkeessa luodaan toimintamalleja lasten ja nuorten psykososiaalisiin palveluihin. 14 Lasten hyvinvoinnin tila parantunut Suomessa? Kati Pitkänen PERTTI NISONEN Psykiatri Jari Sinkkonen perää lasten oikeuksia huostaanotoissa, avioeroissa ja päivähoidossa. 16 Lapsi-interventio perhetyön uutena menetelmänä Marika Huupponen & Aini Räisänen 17 Varkaudessa tuetaan psyykkisesti sairaiden vanhempien lapsia Marika Huupponen & Aini Räisänen 18 Kulttuuriin on jokamiehen oikeus Aira Heinänen 19 Kolumni Työttömien avustamisesta yhteisöjen luomiseen Kati Peltola 20 AIDSin varjossa kasvavat lapset Marianne Rautiokoski 21 Uutisia 22 Jokkatuvan ovet ovat avoinna mielenterveyskuntoutujille Erja Saarinen 24 Keskustelua Uusiin tehtäviin 25 Anna tunteillesi tilaa Eeva Mehto 26 Uutta lainsäädäntöä 27 Ennakkopäätöksiä AIDS-orpoja on Afrikassa yhä enemmän. Heidän tilanteeseensa on kiinnitetty liian vähän huomiota, sanoo C. Bawa Yamba Uppsalan Afrikan tutkimuskeskuksesta. Mielenterveyspalveluiden laatusuositus ei saa jäädä pelkäksi paperiksi, se on vietävä käytäntöön, terveydenhuoltoneuvos Sirpa Salo korostaa. s.4 s.12 s.20 KATI PITKÄNEN MERJA MOILANEN Kannen kuva: Kati Pitkänen / muokannut Tanja Varonen Seuraava Sosiaaliturva 3/02 postitetaan lukijoille 15.helmikuuta. Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään perjantaina 8.helmikuuta SOSIAALITURVA 2/2002 3

4 Lapsen oikeuksien puolesta Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen Pelastakaa Lapset ry:stä haluaa lasten äänen kuuluviin. Hän puhuu lasten oikeuksista niin huostaanotoissa, avioeroissa kuin päiväkodeissa ja perheiden arjessakin. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen katselee asioita lapsen näkökulmasta. Hänen mielestään tehokkuus on ottanut vallan suomalaisessa elämänmenossa: Ole reipas ja mene leikkimään äläkä joutavia murehdi, sanotaan itkuiselle lapselle, Sinkkonen toteaa. Kiire, tehokkuus ja tulos ovat aikamme iskusanoja. Luovalle joutenololle ja tunteille ei ole tilaa. Sinkkonen on työssään pohtinut lasten pahoinvoinnin syitä. Hän toimii Pelastakaa Lapset ry:n lastenpsykiatrina, antaa lapsille pitkäaikaista psykoterapiaa sekä konsultoi kuntia, kouluja ja huostaanottoja. Hän on työskennellyt myös lastenpsykiatrisella osastolla sekä kirjoittanut kirjoja lastenasioista. Lapsi kaipaa aikuisen apua Tutkimusten mukaan noin viidesosa lapsista on jonkinlaisen ammattiavun tarpeessa tunne-elämänsä ongelmien vuoksi, mutta vain joka kymmenes apua tarvitseva saa sitä. Sinkkosen mielestä hätkähdyttävää on lasten nykyään kokema yksinäisyys, aikuisen avun puute sekä lasten kokemat nukahtamispelot ja masennus. Lapsen paha-olo näkyy väkivaltaisuutena, käytöshäiriöinä, masentuneisuutena ja tunnekylmyytensä. Onko lasten turvallisuuden ja kiintymyksen tunne uhrattu tehokkuuden ja kiireen alttarille? Sinkkonen kysyy. Sinkkosen johtoajatuksena on lasten turvallisuudentunne tai sen puuttuminen. Tarkastelu pohjaa kiintymyssuhdeteoriaan: ihmisen tarve luoda suhteita toisiin ihmisiin sekä suru, jota eroon joutuminen hänessä aiheuttaa. Turvallinen kiintymyssuhde on hyvä pohja lapselle stressin ja turhautumisen sietoon, eläytymiseen toisen tunteisiin ja omien yllykkeiden hallitsemiseen. Nuoruus on lapsella toinen mahdollisuus, jossa aikaisemmin ratkaisematta jääneitä kehityshaasteita voidaan työstää. Kiintymyssuhdemalli myös usein siirtyy sukupolvesta toiseen: lapsena turvallisesti kiintyneillä äideillä ja isillä on useimmiten turvallisesti kiintyneitä lapsia, ja välttelevillä vanhemmilla taas välttelevästi kiintyneitä lapsia. Lapsella on taipumus siirtää kotona opitut suhteissa olemisen tavat myös muihin suhteisiinsa. Onneksi lapsuuden turvattomia ihmissuhteita on mahdollista korjata myöhemmin, toteaa Sinkkonen. Psykiatri Jari Sinkkonen halua keskustelua lasten oikeuksista eturistiriidoissa. Lapset tappiolle eturistiriidoissa Sinkkonen on seurannut kesämökkinsä rantalaiturilla silkkiuikkuemon ja poikasten toimia ja havainnut, miten yksinkertaisen selkeästi emo opastaa poikasiaan selviytymään maailmassa. Meiltä ihmisiltä monet näistä periaatteista ovat hukkuneet eturistiriitojen hetteikköihin. Kun aikuisten ja lasten edut ovat törmänneet toisiinsa, niin lapset ovat jääneet tappiolle. Sinkkonen nostaa lasten asiat pöydälle uusimmassa kirjassaan Lapsen puolesta. Hän tietää olevansa aralla alueella puuttuessaan muun muassa lasten huostaanottoasioihin. Eturistiriitoja katsotaan yleensä aikuisten näkökulmasta. Vanhempien erotessa tai lasten huostaanotoissa vanhempien minulla on oikeus menee usein lapsen oikeuden edelle. Onko lapsella oikeus olla tapaamatta esimerkiksi väkivaltaista tai insestiin syyllistynyttä vanhempaansa ja kumman oikeus menee silloin edelle? Sinkkonen kysyy. Mikä oikeastaan on lapsen etu? Nykyisin PERTTI NISONEN jopa vaaditaan, että lasta vakavasti vaurioittanut vanhempi saa lapsen itselleen, mutta mikä suuri häly syntyisi, jos naiset pakotettaisiin asumaan heitä pahoinpidelleen miehen kanssa. Jos lapsi ei halua suurin surminkaan lähteä vanhempansa luo, niin tällaisessa tilanteessa on jo hullua puhua siitä, että lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa. Kun lapsi silloin toimitetaan tämän vanhemman luo oikeuden päätöksellä, niin lapsen oikeuden toteutuminen on hyvin kyseenalaista. Huostaanotot Lapset eivät ole huostaanotolle niin kriittisiä kuin vanhemmat, sanoo Sinkkonen ja viittaa Stakesin vuonna 1998 tekemään selvitykseen Hyvä huostaanotto. Myös Pelastakaa Lapset järjestön tekemän selvityksen perusteella voidaan sanoa, että huostaanotoissa viivytellään tarpeettomasti, sillä lapsella tulisi olla oikeus turvalliseen elämään. Lapsien huostaanotot ovat kipeitä asioita. Varmasti on olemassa myös liian sattumanvaraisia ja kiireessä tehtyjä huostaanottopäätöksiä, jolloin avohuollon tukitoimia olisi voitu ensin kokeilla. Ongelmallisia ovat myös pitkittyneet huostaanottopäätökset, jolloin lasten kärsimysaika pitenee. Kun aikuisten ja lasten edut törmäävät, niin lapset jäävät tappiolle. Lastensuojeluhenkilöstö on uuvuksissa Lastensuojeluhenkilöstön työtilanteiden järjestely on Sinkkosen mielestä ensisijaisen tärkeä asia. Heidän yksinäisyytensä on hirveän hankala asia.työntekijät väsyvät, uupuvat, pelkäävät ja ylikuormittuvat. Näistä asioista ei edes paljon puhuta. Sosiaalityöntekijät saavat jopa tappouhkauksia. Silloin esimiesten ja työtovereiden kaikki tuki on tarpeen ja työnohjaus ja konsultaatio ovat välttämättömiä asioita. Helposti käy niin, että asioita siirrellään sosiaali- ja terveyspuolen välillä. Etenkin pie- 4 SOSIAALITURVA 2/2002

5 Lasten kanssa pitäisi olla myös hauskaa joutenoloa. nillä paikkakunnilla työntekijöiden on vaikea saada tukea päätöksilleen. Lisäksi työntekijät vaihtuvat usein ja tilanne on kaikkien kannalta epätyydyttävä. Asioiden pitkittymisestä kärsivät eniten lapset. Pelastakaa Lapset ry toimii myös kuntien konsultoijana lasten asioissa. Sinkkonen sanoo, että jotkut kunnat ovat rahapulassa lopettaneet kaikki konsultaatiotkin lasten huostaanottoasioissa. Hän korostaa, että tilanteet ovat kuntakohtaisia: on kuntia, joissa asiat sujuvat hyvin, mutta toisissa ne eivät suju lainkaan Vanhempien vastuu Huostaanottotutkimuksissa on todettu, että jos vanhemmat ottavat vastuun siitä, että he ovat itse kohdelleet lasta huonosti, niin silloin saadaan tuloksia. Vanhempien vastuuttaminen on keskeinen asia. Jos huostaanottoja halutaan vähentää, on panostettava ennalta ehkäisevään toimintaan ja avohuoltoon, sanoo Sinkkonen. Esimerkkinä hän mainitsee pienperheyhdistyksen hankkeen, jossa syrjäytymisuhanalaisia äitejä on opetettu leikkimään lastensa kanssa. Sinkkonen ei halua syyllistää vanhempia, mutta jos 10-vuotiat lapset heiluvat räkäkännissä ulkona, niin Sinkkosen mielestä vanhempienkin on silloin syytä syyllistyä. Hän puhuu vanhempien vapautusliikkeestä, jonka mukaan mikään ei ole vanhempien syytä. Selityksiä kuitenkin kaivataan, kun sekä nuorten tyttöjen että poikien aggressiivinen käyttäytyminen on lisääntynyt. Päiväkodeissa liukuhihnamalleja Sinkkonen nostaa kirjassaan esille myös päiväkotien epäkohtia. Hän arvostelee päiväkodeissa vallalla olevaa ryhmäyttämisajattelua, jossa asioita tehdään isoilla joukoilla. Toisenlainen työtapa vaatisi lisäresursseja ja paneutumista. Päiväkodeissa on valtavasti kiinnostusta hoidon laadulliseen kehittämiseen, mutta toimintapuitteet rajoittavat uudistuksia. Myönteisiäkin esimerkkejä on. Esimerkiksi Espoon Soukankujan päiväkodissa kaikkia lapsia ei pissateta jonossa, vaan lasten yksilöllisyys otetaan tässäkin huomioon. Espoossa autetaan lasta myös eroahdistuksessa, jota usein syntyy päivähoidon alussa. Menneinä vuosikymmeninä lasten päivähoitokeskustelussa korostettiin varhaisia toverisuhteita ja lapsen sosiaalistamista.tuolloin vanhemmat olivat huolissaan lähinnä siitä, saako lapsi tarpeeksi virikkeitä. Nyt asiassa on sitten menty toiseen ääripäähän. Sinkkonen kysyykin, jääkö äiti tai isä hoitajana kakkossijalle, jos tarjolla on päiväkoti. Aito tunne ja oikea tieto Sinkkosella on yksinkertainen resepti vanhemmille ja lasten ja nuorten kanssa työskenteleville: Lapset tarvitsevat oikeita tietoja ja aitoja tunteita.vaikea-asteinen välttelevä kiintymyssuhde syntyy, jos lapsi joutuu uhraamaan omat tunteensa ja tarpeensa kokonaan. Näin joutuu usein tekemään alkoholistivanhempien tai mielenterveysongelmaisten lapsi, joka ei saa vanhemmilta tukea. Perheen tunnekylmyys voi näkyä lapsissa empatian puuttumisena tai puutteellisena eläytymiskykynä. Oikea tieto ja tunne ovat lapselle tärkeitä, kuten vaikeiden tilanteiden ennakointi ja valmistelu. Usein vanhemmat jättävät kertomatta lapsilleen asioita konfliktien pelossa. Silloin lapsen luottamus menee ja hänestä tulee vihamielisriippuvainen. Lapsi joutuu seuraamaan vanhemman käyttäytymistä ja olemaan varuillaan. Kaikki rehelliset tunteet ovat sallittuja ja vanhemmat saavat vihastua ja nalkuttaa asioista. Lapsen käyttöohjeet Sinkkonen on huomannut, että vanhemmat ovat epävarmoja.tämä näkyy koulujen vanhempainilloissakin. Kysytään pitääkö alaikäisille ostaa juhliin alkoholia ja miten valtataisteluissa tulisi toimia, jos uhkailut eivät auta. Uusperheissä aikaisemmat lapset voivat saada syntipukin roolin ja heitä on passitettu jopa lastenkoteihin. Päiväkotien henkilökunta on valittanut, että he joutuvat lasten lisäksi kasvattamaan myös vanhempia, äitejä ja isiä, jotka lasta noutaessaan saattavat koko ajan puhua samalla kännykkään. Lasten käyttäytymistavat ovat höltyneet ja vanhemmat eivät luota itseensä. Kuitenkin vanhempien tulisi tarkkailla aivan tavallisia asioita kuten lasten nukkumaanmenoaikoja, peseytymistä, hammasten harjausta ja kotiintuloaikoja. Lapsista huolehtiminen ja nalkuttaminkin on välittämistä. Suomalaiset tunnelukot Suomessa äidit ja isät miettivät, miten lapset saisivat pienestä pitäen tarpeeksi älyllisiä virikkeitä, mutta tunnekielemme on köyhää ja yksilöllisyytemme haurasta. Huolehdimme perusasioista, mutta jos mieli tulee pahaksi tai koulussa ja kavereiden kanssa on ongelmia, niin silloin olemme hukassa ja meidän pitää mennä yksinäisyyteen kivelle itkemään, Sinkkonen sanoo ja puhuu tunnelukoista, jotka aukeavat vain suomalaisten tangojen sanoissa. Lasten kanssa pitäisi olla myös hauskaa joutenoloa. Me tunnevammaiset aikuiset täytämme lapsiamme kuin robotteja tiedoilla ja taidoilla ohjatuissa kerhoissa ja harrastuksissa, mutta unohdamme spontaanit leikit ja yhdessäolon. Arja Jokinen-Virta SOSIAALITURVA 2/2002 5

6 Vanhempien työstressi heijastuu lapsiin Työelämän uuvuttamat vanhemmat eivät jaksa keskittyä lasten tarpeisiin. ARJA JOKINEN-VIRTA Vanhempien työstressin siirtyminen lapsiin ja nuoriin pitää ottaa huomioon työn ja perhe-elämän yhteen sovitteluissa, totesi psykologian professori Anna Rönkä puheessaan Mielenterveys- Messuilla. Psykologian professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopistosta on selvitellyt, mitä vanhempien työstressi merkitsee lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Hänen mukaansa vanhempien työstressiä pidetään yhtenä keskeisenä tekijänä, joka häiritsee lapsen ja vanhemman välistä suhdetta. Työ vie aikaa lasten kanssa olemiselta. Lapsi joutuu vanhempien pitkien työpäivien vuoksi viettämään aikaa päivähoidossa tai pärjäämään yksin koulupäivän jälkeen, varsinkin jos tarjolla ei ole iltapäivähoitoa.yksinäiset iltapäivät altistavan masentuneisuudelle ja lisäävän riskiä ongelmakäyttäytymiseen, Rönkä sanoo. Stressaantunut on poissaoleva Uupunut ja stressaantunut vanhempi ei pysty vaistoamaan herkästi lapsen tarpeita. Hän on henkisesti poissaoleva, ei valvo lapsen tekemisiä tai joutuu helposti riitoihin lapsen kanssa. Jos lapsen ja vanhemman välit ovat pidempään kylmät ja riitaiset, lapsi voi alkaa oirehtia masentumalla tai olemalla jatkuvasti uhmakas. Työstressi saattaa lisätä kitkaa myös vanhempien välillä, ja lapset joutuvat kuuntelemaan vanhempien riitelyä, Rönkä toteaa. Jyväskylän yliopiston perhetutkimusyksikössä on tutkittu vanhempien työkokemusten heijastumista nuorten hyvinvointiin kahdessa eri tutkimuksessa. Ensimmäisessä tutkimuksessa oli mukana nuoria ja heidän vanhempiaan eri puolelta Suomea (Kinnunen, Sallinen & Rönkä, 2001). Sen lisäksi, että vanhemmat arvioivat jaksamistaan työssä, myös nuoria pyydettiin arvioimaan vanhempien työssäkäyntiä ja sen heijastumista kotiin. Toinen tutkimusaineisto (Rönkä & Poikkeus, 2000) koostui kahdeksanluokkalaisista nuorista, joita pyydettiin arvioimaan vanhempien työssäkäyntiä. Tämä tutkimus oli osa laajempaa NISU-tutkimusta. NISU-tutkimuksen alustavat tulokset osoittavat, että vanhempien työstressi lisäsi kiistelyä ja erimielisyyksiä sekä vähensi nuorten saamaa tukea, hyväksyntää ja lämpöä. Nuorten masentuneisuus puolestaan kasvoi, Rönka sanoo. Äidin työstressi rasittaa nuoria Nuoret näyttivät pitävän äidin työstressiä hieman kielteisempänä kuin isien. He arvioivat äidit isiä useammin väsyneemmiksi ja huonotuulisemmiksi töiden jälkeen. Äitien uupuminen vaikutti eniten nuoriin. Ilmeisesti nuoret odottavat äidiltä enemmän ymmärrystä ja lämpöä. Äiti on läheisempi ja hänen toivotaan olevan kotona, Rönkä toteaa. Hänen mukaansa nuorten vastauksista näkyy, että vanhemmat kyllä yrittävät venyä ja nuoret puolestaan joustavat ja ymmärtävät vanhempien tilanteita. Samalla tavoin kuin vanhempien työkokemukset myös lasten ja nuorten päivän kokemukset tulevat kodin seinien sisälle päiväkodista, koulusta ja kaveripiiristä. Koti on varsinkin illansuussa neljän viiden ruuhka-aikaan aikamoinen tunteiden sekamelska, kun kukin perheenjäsen purkaa päivän aikana patoutuneita tunteitaan. Joskus kaikki ovat väsyneitä ja huonotuulisia. Työn ja perheen yhteen sovittamisessa olisi vielä paljon tekemistä, Rönkä sanoo. LÄHTEET: Arja Jokinen-Virta Kinnunen, U., Sallinen, M. & Rönkä, A. (2001).Vanhempien työ ja vanhemmuus nuoren kokemana: yhteydet nuoren hyvinvointiin. Psykologia-lehti, numero 6, Rönkä, A. & Poikkeus, A-M. (2000) Tytöt, pojat ja vanhemmat: kumppanuutta ja kahinointia. Nuorisotutkimus 4, SOSIAALITURVA 2/2002

7 Kunnat ovat saaneet mielenterveyspalveluiden laatusuosituksen Laatusuosituksessa korostetaan suunnitelmallisuutta ja hoidon saatavuuden parantamista. Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 1999 Taton Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman.yhtenä Taton tavoitteena oli palvelujen laadunhallinta ja arviointi. Vanhustenhuollon hoidon ja palvelujen laatusuositusta seuraa nyt viime marraskuussa julkaistu mielenterveyspalveluiden laatusuositus. Kunnat päättävät edelleen itsenäisesti palvelujen järjestämisestä, mutta valtakunnallinen suositus kertoo, miten palveluja voisi parantaa. Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksen valmistelun toteutti Stakes ja valmisteluun osallistuivat Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen kuntaliitto, alan järjestöjä ja yli sata mielenterveystyön ammattilaista eri puolilta maata. Kunnat laatimaan kokonaissuunnitelmaa mielenterveystyölle Kuntien toivotaan laativan mielenterveystyön kokonaissuunnitelman vuoden 2003 loppuun mennessä. Suunnitelma voi olla osa kunnan hyvinvointistrategiaa. Tällaiseen kokonaissuunnitelmaan tulisi sisältyä kartoitus kuntalaisten palvelutarpeista, palveluiden kehittämistavoitteet, työnjako kunnan hallintokuntien kesken ja kunnan alueella toimivien järjestöjen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa sekä selvitys olemassa olevista voimavaroista. Toive monialaisuudesta suunnitelmaa laadittaessa juontuu siitä, että suosituksen näkökulma mielenterveyteen on hyvin laaja-alainen. Samoin mielenterveysongelmien kehitystä tarkastellaan suosituksessa prosessina. Silloin mielenterveystyön kehittämistyössä on oltava mukana käytännössä kaikki ne tahot, joilla on kontakti kuntalaisiin. Avun saantia helpotettava Suosituksessa korostetaan erityisesti avunsaannin helpottamista eli sitä, että palveluiden on oltava helposti ja joustavasti kuntalaisen saatavissa. Toisaalta on myös otettava yhteyttä niihin kuntalaisiin, joiden katsotaan olevan avun tarpeessa, vaikka he eivät itse apua hakisikaan. Tämä koskee erityisesti lapsia ja nuoria sekä syrjäytymisvaarassa olevia. Hätätilanteissa hoitoon on päästävä heti. Nuorten on päästävä hoitoon myös ilman lähetettä. Mielenterveyspalveluiden laatusuositukset tiivistettyinä 1. Kunnassa tuetaan asukkaiden hyvinvointia ja mielenterveyttä 2. Kuntalaista autetaan peruspalveluissa 3. Jokainen pääsee elämäntilanteensa ja ongelmiensa kannalta tarkoituksenmukaiseen tutkimukseen ja hoitoon. 4. Mielenterveyspalveluissa kunnioitetaan ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia. 5. Hoito toteutuu päätetyn suunnitelman mukaan. 6. Ensisijaista on avohoito. Kaikessa hoidossa on kuntouttava ote. 7. Potilas pääsee psykiatriseen sairaalahoitoon tarvittaessa. 8. Palvelujärjestelmän sisäinen yhteistyö, vastuut ja työnjako on selvitetty ja päätetty. 9. Henkilöstön määrä ja rakenne määritellään osana mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaa. 10. Henkilöstön osaamisesta ja jaksamisesta pidetään huolta. 11. Palveluita ja toimintaa seurataan ja havaintoja hyödynnetään suunnittelussa. 12. Mielenterveystyötä varten tehdään kokonaissuunnitelma. Suositus on kokonaisuudessaan luettavissa ja tulostettavissa pdf-muodossa osoitteesta: Suositus painottaa, että avun saannin helpottaminen vaatii kunnalta sisäisen työnjaon ja vastuualueiden selvittämistä ja selkiyttämistä. Samoin päivystysjärjestelmää on kehitettävä. Perusasia on myös tiedottaminen. Kuntien on tiedotettava selkeästi kuntalaisille siitä, millaisia palveluita on saatavilla ja miten palveluihin hakeudutaan. Ihmisarvo ja oma kulttuuri kunniaan Kuntalaisella on oikeus hyvään palveluun ja vaikuttavaan, asianmukaiseen hoitoon. Samoin kuntalaisella täytyy olla vapaus valita, saada tietoa ja määrätä itse asioistaan. Jotta kuntalaisen oikeudet toteutuisivat, olisi kunnan palveluorganisaatioissa tunnettava hyvin hoitoa koskevat eettiset ohjeet ja erityisesti tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat ohjeet. Suosituksessa korostetaan myös oikeutta saada palveluja omalla äidinkielellään ja oman kulttuurinsa mukaisesti. Jos asiakkaan tai henkilökunnan kielitaito ei riitä, on käytettävä tulkkia. Suositus ohjenuorana ja työkirjana Suositus on laadittu erottelemalla kuntalaisen, ammattihenkilöiden ja hallinnon näkökulma. Kunkin suosituksen kohdalla kerrotaan, mitä ammattihenkilöiden ja hallinnon tulisi tehdä, jotta kuntalaisen näkökulma tulisi huomioiduksi. Suositus on tarkoitettu strategisen suunnittelun, kehittämistyön, toiminnan seurannan ja vertaisarvioinnin välineeksi. Se ei siis sido kuntia eikä sen huomioitta jättämisestä seuraa sanktioita. Kunnilla on kuitenkin lakisääteinen vastuu hoitaa kuntalaisten mielenterveyspalveluja. Suosituksen toimeenpanemisen moottorina on kuntien oma aktiivisuus. Kati Pitkänen SOSIAALITURVA 2/2002 7

8 Suositus ei saa jäädä pölyttymään Mielenterveyspalveluiden laatusuositus ei saa jäädä pelkäksi paperiksi, se on vietävä käytäntöön, terveydenhuoltoneuvos Sirpa Salo korostaa. mielenterveyspalveluiden laatutaso vaihtelee paljon. Monessa paikas- Suomessa sa se myös pettää. Osin tämä johtuu siitä, että tekeviä käsiä on liian vähän, osin siitä, että hoitoa ei suunnitella. Supistusten vuoksi myös ammatillinen osaaminenkin on heikentynyt, toteaa terveydenhuoltoneuvos Sirpa Salo Itä-Suomen lääninhallituksesta. Hän oli mukana valmistelemassa mielenterveyspalveluiden laatusuositusta. Hoidon suunnittelu on tärkeintä Hoidon suunnitteluun on panostettava enemmän. Se on mielestäni tärkein kohta tässä suosituksessa. Samoin henkilöstön osaamisen kehittäminen tulee siinä hyvin esille. Henkilöstön koulutukseen, työnohjaukseen, tukitoimiin ja hyvään johtamiseen on panostettava. Henkilöstö on kuitenkin aina se taho, joka ylläpitää toivoa ja uskoa. Suosituksessa painotetaan myös eettistä pohdintaa. Se unohtuu aika ajoin. Asiakkaan oikeuksia on kuitenkin tuettava kaikin tavoin. Suositus käytäntöön pienin askelin Salo ymmärtää, että monien mielestä suositus on paperinmakuinen ja sen käytäntöön saattaminen tuntuu utopistisen vaikealta. Tietysti tämä vaatii kunnilta paljon, mutta keskeistä on, että mielenterveyspalveluja pohditaan ja niistä keskustellaan suosituksen pohjalta. Ei suinkaan ole tarkoitus, eikä kukaan voikaan huomioida kaikkia suositukseen sisältyviä kohtia. Sieltä voidaan esimerkiksi poimia muutama sellainen kohta, joka kaipaa kehittämistä ja työskennellään sitten niiden asioiden parantamiseksi. Tai sitten varmistetaan, että ne kohdat, jotka ovat jo kunnossa, pysyisivätkin sellaisina. Suositusta ei kuitenkaan voi jalkauttaa siten, että henkilökunnalle jaetaan nämä paperinivaskat. On järjestettävä tiedotustilaisuuksia, tehtävä pilotteja, perustettava työryhmiä, siten saadaan aikaan keskustelua. Vaikeata ja hirveän hidastahan tällainen työ on, mutta jostakin se on aloitettava. Lääninhallitus kouluttaa ja tiedottaa suosituksesta Itä-Suomen lääninhallitus järjestää kuluvan vuoden aikana useita tiedotus- ja koulutustilaisuuksia, joissa käsitellään mielenterveyspalveluiden laatusuositusta. Esimerkiksi lääninhallituksen uudistuksen yhteydessä luotu erityinen lasten ja nuorten asioita hoitava tiimi järjestää muutamille kunnille kerrallaan tilaisuuksia, joissa käydään läpi laatusuositusta. Tällainen informaatio-ohjaus kuuluu lääninhallituksen tehtäviin, mutta kuntien on oltava myös itse aktiivisia. Mielenterveyspalvelujen suunnitelman laatiminen on vuoropuhelua Suosituksessa toivotaan kuntien laativan mielenterveyspalvelujen Terveydenhuoltoneuvos Sirpa Salo: Laatu käsitteenä on usein sellainen möykky, että sitä on avattava. Laatu on yksinkertaisesti sitä, että tuodaan palveluun jotakin lisää. Se voi olla jotakin hyvinkin pientä ja arkista. KATI PITKÄNEN 8 SOSIAALITURVA 2/2002

9 suunnitelman osana yleistä hyvinvointisuunnitelmaa vuoden 2003 loppuun mennessä. Mielenterveyspalvelujen suunnitelman laatiminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että mietitään, mitä siinä kunnassa, suuressa tai pienessä, voidaan tehdä palvelujen parantamiseksi. Tällainen suunnittelu vaatii tietysti tietoa: on tunnettava kunnan nykyisten palvelujen tilanne, luodattava tulevaisuutta, pohdittava, miten väestö kehittyy ja millaisiin palveluihin on panostettava, Salo toteaa. Monellakaan kunnalla mielenterveyspalvelujen suunnitelmaa ei ole aikaisemmin ollutkaan. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueella ainoastaan yksi kunta on tehnyt mielenterveyssuunnitelman. Toivottavasti tänä vuonna kuitenkin lähdetään aktiivisemmin kehittämään näitä suunnitelmia, kun eduskunnasta tulee lisämäärärahaa mielenterveyspalvelujen kehittämiseen. Salo korostaa, että suunnitelman laatiminen on vuoropuhelua. Me olemme esimerkiksi pohtineet, että mielenterveyspalvelujen suunnitelma kuten koko hyvinvointisuunnitelmakin luotaisiin foorumilla, johon osallistuisi kuntalaisia, kolmannen sektorin edustajia, seurakunta ja yksityisiä hoitokoteja. Foorumissa keskusteltaisiin, tarkennettaisiin mielipiteitä, kartoitettaisiin tarpeita ja olemassa olevia palveluja. Suunnitelma tehtäisiin sitten siten, että kaikki hallintokunnat olisivat mukana niin terveys-, sosiaali-, koulu-, asunto- kuin tekninen puolikin. Salo myös korostaa, että suunnitelmaa ei kannata tehdä liian nopeasti. Aikaa on syytä varata juuri pohtimiseen ja keskustelemiseen. Pahinta minusta on, että hyvinvointiohjelman laatii joku yksittäinen virkamies keskustelematta siitä oikeastaan kenenkään kanssa. Sellainen suunnitelma harvoin palvelee ketään. Kati Pitkänen Paperinmakuinen suositus Toiminnanjohtaja Pirkko Lahti ei usko, että mielenterveyspalvelujen laatusuosituksella on suurtakaan käytännön merkitystä. lähtökohta on positiivinen, se on myönteistä. Suositus yrittää sa- Laatusuosituksen noa, että näin hommat pitäisi hoitaa. Mutta jos ollaan rehellisiä, niin huomataan, että suositus on paperinmakuinen ja hyvin yleinen. Ikävä kyllä, minä veikkaan, että se ei myöskään toteudu käytännössä juuri siellä, missä syytä olisi, sanoo Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti. Myönteisen esimerkin voima Mikäli kunnat eivät suositusta huomioi, ei se johda minkäänlaisiin sanktioihin. Jos mielenterveyslakiakin on voitu kiertää, niin eikö tällainen suositus ole vielä helpompi jättää huomiotta? Lahti kysyy. Suositus ei ole velvoite, se ei velvoita kuntaa yhtään mihinkään. Ainut mikä voisi purra, olisi jokin myönteinen esimerkki. Jos jostakin nousisi esiin kunta, joka sanoisi, että me olemme päättäneet ryhtyä toteuttamaan laatusuositusta. Joku kunta, jolla olisi kanttia näyttää, miten he sen tekivät ja mitä myönteistä sillä saatiin aikaan. Julkisuushan tällaisen kunnan tietysti palkitsisi, Lahti pohtii. Myönteinen laatusuositus on ihan hyvä asia, mutta se ei välttämättä johda mihinkään. Esimerkki taas johtaa. Yksi malli ei sovi kaikille Lahti pitää myös kaikille kunnille annettua yhtenäistä laatusuositusta epärealistisena. Kun aikoinaan toimin vankeinhoidossa, muistan, että jos yhdestä vankilasta karkasi vanki, kaikkiin vankiloihin lähetettiin samanlainen kirjelmä, jossa käskettiin tarkistaa tietyt asiat.yhden vankilan virheestä syyllistettiin ikään kuin kaikki vankilat. Emme me voi antaa kaikille kunnille samanlaisia laatutavoitteita, koska osa on jo ylittänyt ne. Osa taas alittaa ne reippaasti. Kunnat ovat hyvin erilaisia tässä suhteessa. Suosituksen sisältö vahvistaa olemassa olevia käytäntöjä Laatusuosituksen monialainen, laaja valmistelu ja suosituksen kattavuus toisaalta ilahduttavat Lahtea. Suosituksen sisällössä on paljon hyviä asioita, mutta ne ovat hyvin perinteistä hoitotapaa suosivia. Suositus vahvistaa ja ylläpitää sellaisia vanhoja perinteitä, joista meidän nimenomaan pitäisi päästä irti, Lahti painottaa. Rohkeaan kehittämiseen laatusuositus ei eväitä tarjoa. Olen omassa yhteisössäni miettinyt sitä, että me emme yleensäkään ole mielenterveystyössä kovin hyviä kehittäjiä. Ammatillinen perinne on niin vahva, että on olemassa ikään kuin vain yksi oikea tapa tehdä tätä työtä. Yksi asia on esimerkiksi tämän mielenterveysalan naisorientoituneisuus. Monet hoitometodit esimerkiksi sopivat paremmin naisille kuin miehille, kuten vaikka psykoterapia. Lahti toivoisikin keskustelua hoidollisista sisällöistä ja sovituista tavoista. Nimenomaan tämä perinteiden pankki pitäisi räjäyttää, mutta ei nyt kun kaikki muutenkin on tällä hetkellä mielenterveystyössä pirstoutunutta. Kattavuus voi myös uuvuttaa Laatusuosituksen kattavuus voi johtaa myös siihen, että kokonaisuus tukahduttaa. Luulenpa, että monessa paikassa sanotaan, että taas ovat teoreetikot työssä, jotka eivät ymmärrä käytännöstä yhtään mitään. Kuitenkin valmistelussa oli mukana käytännön työntekijöitä. Suosituksen pohjalta olisi hyvä käydä aivan arkista keskustelua siitä, mikä meidän mielestämme on hyvä hoito ja mikä riittää hyväksi hoidoksi. Sekö, että tavataan potilasta kaksi kertaa tai vähintään kahden viikon sisällä. Aivan arkisia asioita. Kaikkia suosituksen kohtia ei voi huomioida. Parhaiten suosituksen kanssa onnistutaan, jos otetaan yksi asia. Sanotaan vaikka, että tänä vuonna me hoidamme lapset, piste. Muut jätetään vähemmälle, muuten kaikille tulee huono omatunto tekemättömistä töistä.tästä hyvin hoidetusta alueesta voi tehdä myönteisen esimerkin ja seuraavana vuonna ottaa uuden alueen. Tätä priorisointia voi noudattaa kaavamaisestikin, silloin ainakin saa jotakin tehdyksi, eikä uuvu niiden töiden alle. Ei ole kattoa, jota ei saisi ylittää Aikoinaan mielenterveyslakia valmisteltaessa, pohdittiin pitäisikö siihen sisällyttää minimivaatimukset. Päädyimme siihen, että minimiä ei aseteta, koska olisi yllättäen käynyt niin, että kunnat olisivat pääsääntöisesti tyytyneet minimiin, Lahti toteaa. Hän on muutenkin miettinyt sitä, että mikseivät kunnat profiloidu positiivisilla asioilla. Kiinnostavaa on, että aina pitää asettaa minimit, mutta koskaan ei ole tarvetta asettaa kattoa, jota ei saa ylittää. Kuntakin voi profiloitua tekemällä asiat todella hyvin! Tähän vaikuttaa kenties suomalainen tapa suhtautua salassapitovelvollisuuteen. Meillä ajatellaan liian helposti, että jos minä nyt kerron tästä ja tästä onnistuneesta asiasta, niin rikon salassapitosääntöä. Me emme osaa tulla yksittäisestä ihmisestä ikään kuin ulos ja yleistää tietoa sillä tavoin, että siitä olisi opiksi muillekin. Kati Pitkänen SOSIAALITURVA 2/2002 9

10 Marjatta Bardy & Minna Salmi & Tarja Heino Lasten hyvinvoinnin ehdot ovat kaventuneet Lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen vaikeutunut. Samaan aikaan yhteiskunnallisten palveluiden säästötoimet ovat huonontaneet palveluita. Kolmasosa lapsista voinee oikein hyvin, ja osa heistä saattaa elää parempaa lapsuutta kuin lapset koskaan ennen. Pienehkölle, mutta laajenevalle, lapsijoukolle kasautuu vakavia ongelmia ja neljännes tai peräti kolmannes lapsistamme ei voi hyvin. Se, että lasten pahoinvointioireet ovat vaikeutuneet ja laajentuneet, ei ole yllättävää. Se on pikemminkin johdonmukainen seuraus useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Lasten hyvinvointia kaventavien tekijöiden ymmärtämiseksi katse onkin käännettävä laaja-alaisesti lasten kasvuoloihin sekä niissä luvulla tapahtuneisiin epäsuotuisiin kehityskulkuihin. Lapsiperheiden arki on ankaroitunut Toimeentulon hankkimisen tavat vaikuttavat ratkaisevasti lasten hoitoon, kasvatukseen ja asemaan. Lapsiperheiden arki on ankaroitunut suhteessa lapsettomiin kansalaisiin. Lapsiperheiden vanhempien keskimääräinen yhteenlaskettu viikkotyöaika on selvästi suurempi kuin lapsettomien parien. Lähes puolessa kahden vanhemman perheistä toinen tai molemmat vanhemmat työskentelevät säännöllisesti yli 40 tuntia viikossa ja lähes joka toinen yksinhuoltaja tekee vähintään kokopäivätyötä. Joka viidennen lapsen molemmat vanhemmat tekevät ansiotyötä epätyypillisinä aikoina. Muihin kotitalouksiin verrattuna lapsiperheiden toimeentulo heikkeni luvulla, ja pienituloisimpaan tuloviidennekseen kuuluvien lapsiperheiden osuus kasvoi. Yli puolet kaikista köyhyysrajan alittaneista henkilöistä kuului 1990-luvun lopulla lapsiperheisiin. Heikkoon tulokehitykseen ovat vaikuttaneet muun muassa nuoren väestön korkea työttömyys ja pätkätyösuhteet. Samaan aikaan asumiskulut ovat kohonneet. Myös lapsiperheille osoitettuja tulonsiirtoja on vuoroin lisätty ja leikattu, ja kokonaisuutena ne ovat kauttaaltaan kaventuneet. Esimerkiksi lapsilisien ostovoima on heikentynyt vuodesta 1995 vuoteen 2000 noin 11 prosenttia. Pitkät työpäivät tai työn puute tai sen tilapäisyys, asumisen kallistuminen sekä tulonsiirtojen ailahtelevuus ja niukentuminen luonnollisesti aiheuttavat vanhemmille huolta ja tuntuvat perheen ilmapiirissä. Palvelut ovat heikentyneet Lasten palvelut ovat myös jatkuvasti ohentuneet, puhuttiinpa sitten neuvolapalveluista tai nuorisotyöstä. Peruspalveluiden oheneminen on kasvattanut paineita hajallaan oleviin erityispalveluihin. Tämä näkyy esimerkiksi lastensuojelun avohuollon asiakasmäärien kasvussa: 1990-luvulla ne ovat nousseet lapsesta lähes :een. Samoin henkilöstön uupuminen on paikoin hälyttävää. Tilastojen mukaan nettokustannukset päivähoidossa olevaa lasta kohden ovat alentuneet. Paikoin lapsiryhmien enimmäismäärä on kasvanut useammalla lapsella.ylisuuret lapsiryhmät päivähoidossa, esiopetuksessa ja kouluissa sekä ihmissuhteiden vaihtuvuus ovat huolestuttavia. Myös valitettavan monissa kouluissa lasten vapaa-ajalla tapahtuva kerhotoiminta on lopetettu. Muutoinkin lasten harrastusmahdollisuudet ovat markkinoituneet ja niiden hintataso on noussut. Ristiriitaisia intressejä Laman aikana kärjistyneet toimeentulo- ja velkaongelmat ja niiden seuraukset perheiden taloudessa ja elämässä ovat luonteeltaan pitkäaikaisia. Palveluihin lamavuosina tehdyt leikkaukset purivat niin määrällisesti kuin laadullisesti. Opetus-, sosiaali- ja terveystoimessa säästölinja on monin paikoin jatkunut laman jälkeenkin. Rahavirtojen tarkastelu pelkästään makrotasolla ei anna riittävää kuvaa siitä, miten laman seuraukset jatkuvat perheiden ja palveluiden arjessa. Toisaalta laman jälkeinen uudelleen vaurastuminen ei myöskään näytä johtaneen sanottavaan säästöleikkausten korjaamiseen eikä rauhoittaneen muutosten ja saavutusten alinomaista haluamista. Markkinalähtöisten ajattelu- ja toimintamallien laajentuessa yhteiskuntaelämän kaikille alueille, ne ovat tulleet myös lasten ympäristöihin. Kiihtyneessä kiireessä historiattomuus syvenee ja tulevaisuus lyhenee. Lasten ulottuvilla olevat aikuisresurssit ovat todennäköisesti keskimäärin vähentyneet, tai niiden intensiteetti on aivan ajallisestikin supistunut. Näin on käynyt osassa lapsiperheitä ja palveluita. Periaatteessa aikuisia riittäisi runsaasti lasten ulottuville, koska lapsia on vähemmän kuin ennen. Lasten osallisuus yhteisöissä on tärkeää jatkuvuuden turvaamiseksi. Lasten on kyettävä käsittämään ja oppimaan, keitä me olemme, mihin me kuulumme ja kuinka me elämme. Lasten köyhyys kasvussa Yksittäinen hälyttävä merkki hyvinvointiyhteiskunnan rapautumisesta on köyhien lasten lisääntyminen. Köyhyysrajan alittaneissa perheissä elävien lasten osuus kaikista lapsista kääntyi nousuun vuonna Köyhiä lapsia oli tuolloin seitsemän prosenttia lapsista. Vuonna 1998 heitä oli jo 12 prosenttia eli noin lasta. Köyhyyden vähentyminen ikääntyneessä väestössä on myönteinen kehityskulku, mutta sen kasvu elämän alkupäässä on varoitussignaali monista pidemmän aikavälin pulmista. Tämän päivän lapset huoltavat tulevat vanhuspolvet Väestön ikärakenteen vanhenemisella on laajakantoisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Hyvinvointia on maassamme rakennettu siten, että kukin sukupolvi astuu vuorollaan työ- 10 SOSIAALITURVA 2/2002

11 ikäisväestöön ja osallistuu alaikäis- ja eläkeläisväestön ylläpitoon saatuaan lapsuus- ja nuoruusvuosina osansa yhteisistä voimavaroista tulonsiirtojen, koulutuksen, terveydenhuollon yms. muodossa ja luottaen turvattuun vanhuuteen työikäisyyden jälkeen. Tulevat vanhuspolvet ovat riippuvaisia lasten toimintakykyisyydestä aikuisina ja heidän halukkuudestaan kantaa vastuuta vanhusväestöstä omien lastensa lisäksi. Yhteiskuntapoliittisten vaihtoehtojen välisistä jännitteistä tarvitaan keskustelua. Kansalaiset ovat toistuvasti ilmaisseet halunsa säilyttää hyvinvointipalvelut ja jopa maksaa nykyistä enemmän veroja. Huoli lapsuudesta ja vanhemmuudesta ei hellitä pelkällä moraalipuheella. Perhe-elämän arvostus ja tukeminen tärkeää Erityistä valppautta ja taitoa vaaditaan niiltä, jotka voivat vaikuttaa voimavaroihin ja kehityskulkuihin. Perhe-elämän vaaliminen ja vanhemmuuden arvostaminen yhteiskunnan toimissa on tähdellistä. Työelämän ja perhe-elämän yhteensopivuuden parantamiseksi tarvitaan monialaisia toimia erityisesti työelämässä. Perhepoliittisten tulonsiirtojen reaaliarvon nostaminen ja sitominen elinkustannusindeksiin on julkisen vallan käytettävissä oleva keino vakauttaa lapsiperheiden taloutta. Tarvitaan peruspalveluiden kuntoon saattamista sekä psykososiaalisten erityispalveluiden kehittämistä sekä näkemyksellisyyttä hyvän elämän edellytyksistä. Investoinnit lapsuuteen ovat järkevää tuotantoa, joka voi kasvattaa kaikkia pääoman lajeja: henkistä, sosiaalista, kulttuurista, emotionaalista ja taloudellista. Kirjoittajat toimivat Stakesissa tutkijoina. He ovat juuri julkaisseet raportin Mikä lapsiamme uhkaa?. Raportti on tausta-aineistoa sosiaali- ja terveysministeriön valmistamalle lapsipoliittiselle selonteolle, jonka hallitus jättää eduskunnalle helmikuussa. KATI PITKÄNEN Hallituksen lapsipoliittinen ohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lapsipoliittista ohjelmaa, jonka on määrä tulla eduskunnalle helmikuussa. Lapsipoliittisen ohjelmatyön pohjaksi on tilattu kolme selvitystä: selvitys lasten ja nuorten psyykkisen hoidon erityismäärärahojen käytöstä, Stakesin selvitys Mikä lapsiamme uhkaa? suuntaviivoja 2000-luvun lapsipoliittiseen keskusteluun ja tilastoyhteenveto lastensuojelun tasausjärjestelmän toimivuudesta. Tarkastelemme tässä teemanumerossa näitä kahta ensimmäistä osaselvitystä (ss ). Selvitysten pohjalta käydään tänä keväänä keskustelua lasten asioista sekä kunnissa että eduskunnassa. Suomessa on käynnistetty useita lapsiin kohdistuvien palvelujen kehittämishankkeita 2000-luvulle tultaessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon talous- ja toimintasuunnitelmassa tuli tavoitteeksi kouluterveydenhuollon laatusuositusten valmistelu vuoteen 2003 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Stakesille tehtäväksi uusia kouluterveydenhuollon tukiaineiston. Kuntaliitto käynnisti 1990-luvun lopulla lasten ja nuorten hyvinvoinnin huomioimiseksi kunnissa hankkeen, jossa kuntia ohjattiin valmistelemaan laaja lapsipoliittinen ohjelma eri hallintokuntien voimin. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Terveys 2015 kansanterveysohjelman ensimmäisenä tavoitteena on: Lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät. Erityistä huomiota kiinnitetään myös päihteiden käytön ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Valtioneuvoston hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toteuttamisohjelma vuosille sisältää mm. kouluterveydenhuollon ja mielenterveyspalvelujen kehittämisosioita. Lisäksi Suomen Akatemia ja Lääkäriseura Duodecimin on järjestänyt konsensuskokouksen koululaisten terveydestä. Kokous antoi asiasta asiantuntijoiden lausuman. Arja Jokinen-Virta Laman jäljet näkyvät yhä lasten elämässä. SOSIAALITURVA 2/

12 Lastenpsykiatrian jonot lyhenivät Valtion lisämäärärahalla lyhennettiin jonoja ja kehitettiin uusia toimintamalleja. Selvitys mielenterveyspalveluiden lisämäärärahasta on hallituksen lapsipoliittisen ohjelman tausta-aineistoa. Valtio antoi eduskunnan aloitteesta lasten ja nuorten psykiatriaan 70 miljoonan markan lisämäärärahan vuodeksi Syynä oli se, etteivät kunnat pystyneet järjestämään riittävästi sosiaalija terveyspalveluja mielenterveysongelmaisille lapsille ja nuorille. Pysyviä virkoja Sosiaali- ja terveysministeriö teki selvityksen vuoden 2001 lisämäärärahojen käytöstä. Selvityksen mukaan määrärahat tulivat todelliseen tarpeeseen. Määrärahoilla käynnistettiin 304 projektia ja perustettiin 385 virkaa, joista pysyviksi jäi 85 virkaa. Suurin osa pysyvistä viroista perustettiin Uudellemaalle. Tukea suunnattiin erityisesti avohuoltoon, mutta laitoshoitopaikkojakin syntyi. Avustuksista noin puolet käytettiin kuntien peruspalveluihin ja runsaat 40 prosenttia erikoissairaanhoitoon. Lisämäärärahalla luotiin myös uusia ehkäiseviä ja hoidollisia toimintatapoja. Tämä kaikki johti siihen, että tutkimuksiin ja hoitoon pääsy nopeutui ja jonot lyhenivät. Käynnistetyt projektit tarjosivat koulutusta ja loivat uusia toimintamalleja. Suosittuja rahankäytön kohteita olivat liikkuvat hoitoryhmät, peruspalveluiden konsultointi sekä verkostotyyppinen yhteistyö. Määrärahoilla koulutettiin mielenterveystyöntekijöiden lisäksi myös muita lasten ja nuorten kanssa toimivia sidosryhmiä ja päättäjiä. Huolena jatkuvuus Sairaanhoitopiirit olivat huolissaan määrärahoilla käynnistetyn toiminnan jatkosta. Ongelmaksi koettiinkin kireä aikataulu ja määrärahan kertaluonteisuus. Selvityksen mukaan myös kuntien sitoutumisessa toimintaan oli puutteita. Sairaanhoitopiireistä viestitettiin, että kunnan päättäjien huomion herättämiseksi tarvitaan apua. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tilaisuudessa kuultiin kokemuksia lisämäärärahan käytöstä. Niistä kertoivat ylilääkäri Kari Haukkamaa (vas.), erityisopettaja Satu Kemppainen ja ylilääkäri Mauno Saari. Moniammatillisia tiimejä Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan järjestämässä tilaisuudessa kuultiin eri asiantuntijoiden kokemuksia korvamerkittyjen määrärahojen käytöstä. Kainuun sairaanhoitopiirin johtaja, ylilääkäri Mauno Saari totesi, että rahat tulivat tarpeeseen. Kainuussa. Kainuulaiset nostivat esiin pienen kunnan onnistuneet erityishankkeen, moniammatilliset tiimit, joita esitteli erityisopettaja Satu Kemppainen Puolangalta. Hanketta rahoitettiin osin saaduilla lisämäärärahoilla. Moniammatilliset tiimit ratkovat lasten ongelmia kouluissa. Hankkeessa on kehitetty erityinen kriisitoimintamalli kouluihin. Näin voidaan ehkäistä lasten ongelmien vaikeutumista ja kalliin erityishoidon tarvetta. Mukana on ollut viisi kainuulaista kuntaa ja yhteistyötä ovat kunnissa tehneet oppilashuoltotyöryhmä, oppilasterveydenhoito sekä psyykkiset palvelut. Moniammatillisuus on pienten kuntien brandi ja ennaltaehkäisyn tärkeys on väännettävä kunnallispoliitikoille vaikka rautalangasta. Pienessä maaseutukunnassa lapsen tukeminen kokonaisvaltaisesti on vielä mahdollista, Kemppainen sanoo. Hallinto on usein esteenä hoitomallien viemisessä käytäntöön. Kunnan eri hallinnonalat on saatava mukaan uusiin hankkeisiin niin että sektori 1 ymmärtää mitä sektorilla 4 tehdään. Käytännön toimijat haluavat tehdä yhteistyötä, mutta eri sektoreiden sisäiset työnjako-ongelmat eivät aina salli uusia työmuotoja käytännössä. Siksi koulutuksiin haluttiin henkilökuntaa opetus-, sosiaali- ja terveystoimen eri tasoilta, totesi Kemppainen. Kokonaissuunnitelmia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtaja, ylilääkäri Kari Haukkamaa totesi, että piirin määräraha jakautui tasaisesti kuntien ja erikoissairaanhoidon kesken. HUS oli juuri tehnyt kokonaissuunnitelman lasten ja nuorten psykiatrian kehittämiseksi, joten toimiin päästiin nopeasti. Suurten keskusten ongelmissa näkyvät selvästi päihde- ja huumeongelmien hoidot. Uusia verkostoja kaivataan etenkin mielenterveysongelmien ja päihdehuollon välimaastoon, sosiaali-, terveys- ja opetustoimen yhteyteen, Haukkamaa sanoi. Kuntien suunnittelu parani Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä erityisen myönteisenä pidettiin sitä, että keskisuomalaiset kunnat ovat nyt itse lähteneet koordinoimaan lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin hankkeita. Myös Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä lapsi-, nuoriso- ja perhe-hankkeita on nyt lähtenyt liikkeelle yhteisen suunnittelun pohjalta. Pitkät hoitojonot ovat myös Keski-Suomesta viime vuoden aikana kadonneet. Arja Jokinen-Virta ARJA JOKINEN-VIRTA 12 SOSIAALITURVA 2/2002

13 Kunnat ovat tehneet lapsipoliittisia ohjelmia innokkaasti Suomen Kuntaliitto hyväksyi vuonna 2000 lapsipoliittisen ohjelman Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta. Tämä kannanotto ohjaa liiton lapsipoliittista toimintaa vuoteen Ohjelman lähtökohtana on YK:n lapsenoikeuksien sopimus. Sopimuksessa on määritelty lapsen oikeudet huolenpitoon ja osallisuuteen yhteiskunnan voimavaroista sekä päätöksentekoon osallistumisesta. Kunnissa kannanotto on otettu hyvin vastaan. Monilla kunnilla on jo lapsipoliittinen ohjelma ja kuntien määrä, joissa ohjelmaa valmistellaan, kasvaa koko ajan. Lisätietoja Suomen Kuntaliiton lapsipoliittisesta ohjelmasta sivulta Lapsipoliittiset ohjelmat kunnissa syksyllä 2001 Lapsipoliittinen ohjelma valmis: Harjavalta, Helsinki, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Keuruu, Kotka,. Kuopio, Lieto, Mäntyharju, Nokia, Valkeakoski, Tampere, Toivakka, Turku, Vaasa, Viiala Ohjelmatyö käynnissä: Anjalankoski., Elimäki, Espoo, Evijärvi, Hamina, Hollola, Iisalmi, Jämsä, Järvenpää, Kaarina, Kankaanpää, Karkkila, Keminmaa, Kinnula, Kitee, Kiuruvesi, Kokkola, Kylmäkoski, Lempäälä, Lahti, Lohtaja, Merimasku, Muurla, Naantali, Orivesi, Parainen, Pieksämäki, Pori, Posio, Pulkkila, Raisio, Rauma, Riihimäki, Ristiina, Sahalahti, Sauvo, Toijala, Tuusula, Ulvila, Urjala, Utsjoki, Uusikaupunki,Vantaa,Vesilahti,Vilppula, Ähtäri Ohjelmasta käyty epävirallista keskustelua: Asikkala, Hankasalmi, Hartola, Ilmajoki, Imatra, Jokioinen, Joutseno, Kuru, Köyliö, Myrskylä, Ruokolahti, Rusko, Siilinjärvi, Temmes,Ylihärmä. Harava-hankkeessa luodaan toimintamalleja lasten ja nuorten psykososiaalisiin palveluihin Lastensuojelun Keskusliiton ja Suomen Kuntaliiton yhteistyöhanke, Harava, tähtää lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen. Hankkeessa halutaan luoda yhteistoiminta- ja palvelumalleja sekä luoda edellytyksiä vakiintuneille rakenteille ja käytännöille. Lähtökohtana on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö, seudullisuuden huomioiminen ja eri hallintosektoreiden yhteistyö. Haravalla on toimintaa eri puolilla maata: Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa ja Länsi-Pohjan alueella. Haravan kehittämissä yhteistoimintamalleissa lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin vastataan ylikunnallisen, monitoimijaisen verkoston suunnittelemalla ja tuottamalla palvelulla. Kriisipäivystys ja oppilashuolto kehityskohteina Haravassa yhteistoimintaa kehitetään erilaisilla toimintamallikokeiluilla. Hankkeessa luodaan yhteistoimintamalleja lasten ja nuorten kriisipäivystykseen, koulujen psykososiaaliseen oppilashuoltoon, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn (ja hoitoon) sekä sijais- ja tukiperhetyön seudulliseen kehittämiseen. Konkreettisia tuloksia hankkeesta saadaan muutaman vuoden kuluessa. Lisätietoa Harava-hankkeesta osoitteesta Haravan kehittämistyön kohteena ovat seuraavat kokeilut, jotka käynnistyvät vuoden 2002 aikana Keski-Suomi Lasten ja nuorten psykososiaalisen kuntouttavan tuen ja hoidon toimintamallit: Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyn (ja hoidon) toimintamalli (Jyväskylä) Lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon yhteistoimintamallien kehittäminen (Saarijärvi - Karstula) Lasten ja nuorten psykososiaalisen verkostotyön toimintamalli (Jämsän seutukunta) Toimivan asiakastyön prosessin malli (kokeilualue avoin) Asiakaslähtöisten toimintamallien kehittäminen lasten ja nuorten palveluissa (Keuruu) Lapsen kriisin kohtaaminen ja tuen antaminen (Jyväskylän mlk) Länsi-Pohja Lapsilähtöisyys & yhteisöllisyys - työmenetelmät ja työotteet: Sijais- ja tukiperhetyön toimintamalli lapsen ja vanhemmuuden tukena (seudullinen hanke) Lastensuojelun sosiaalityön erityisosaamisen seudullinen rakenne Riski- ja siirtymätilanteiden parempi hallinta lapsen elämänkaaren aikana (kokeilualue avoin) Varsinais-Suomi Lasten ja nuorten psykososiaalisen ehkäisevän tuen toimintamallit: Seudullinen kriisipäivystysmalli (Turun ja Vakka-Suomen seutukunnat) Oppilaan hyvinvointipalvelut koulussa (kokeilualue avoin) Matalan kynnyksen perhepalveluyksikkö (kokeilualue avoin) SOSIAALITURVA 2/

14 Lasten hyvinvoinnin tila parantunut Suomessa? Lasten hyvinvointikyselyyn vastanneet sosiaali- ja terveysalan johtajat arvioivat hyvinvoinnin edellytysten parantuneen huomattavasti verrattuna aiempiin vuosiin. Tulokset ovat melko ristiriitaisia viimeaikaisen lasten hyvinvointia koskevan julkisen keskustelun kanssa. ehkä itsekin hiukan hämmästynyt näistä tuloksista, sanoo Olin sosiaalityön professori Maritta Törrönen Helsingin yliopistosta. Hän analysoi Lasten hyvinvointi -kyselyn aineiston. Kysely lisättiin vuonna 2001 ensimmäistä kertaa Sosiaali- ja terveysturvan sosiaalibarometrimittaukseen. Lasten hyvinvointi -kysely lähetettiin kuntien sosiaalitoimen, terveyskeskusten, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistojen sekä keskeisimpien sosiaali- ja terveysjärjestöjen johdolle. Heitä pyydettiin arvioimaan lasten hyvinvointia alueellaan. Kyselyyn vastasi 668 henkilöä eli 55 prosenttia niistä, joille kysely oli lähetetty. Lasten hyvinvoinnin uskotaan olevan hyvä Vastaajat arvioivat hyvinvoinnin edellytysten parantuneen huomattavasti verrattuna syvimpiin lamavuosiin. Liki 90 prosenttia vastaajista oli esimerkiksi sitä mieltä, että alle 13-vuotiaiden lasten hyvinvointi on melko hyvä tai riittävä. Samoin vastaajat olivat pääosin sitä mieltä, että kunnilla on mahdollisuus tarjota lasten tarvitsemat palvelut kuntien nykyisillä resursseilla. Palvelujen kehittämistä vastaajat pitivät kuitenkin tärkeänä. Tässä on kyse yleistyksistä, joita tehdään johtotasolla lasten hyvinvoinnista. Tulos olisi kenties erilainen, jos asiaa olisi kysytty suoraan lapsilta tai heidän vanhemmiltaan. Toisaalta aineistossa on havaittavissa, että järjestöjen edustajat olivat kriittisempiä kuin julkisen sektorin edustajat. Miten tulokset sitten selittyvät? Ehkä vastaajat arvioivat tätä tilannetta tilastojen ja oman käytännön tuntemuksensa perusteella. Kyllähän talous on lamavuosista kohentunut ja ehkä hyvinvoinnin tilaa arvioidaan myös tätä kautta. On myös vaikea sanoa, mitä julkinen keskustelu kuvaa. Julkisuudessahan puhutaan enemmän ongelmista ja juuri niihin kiinnitetään huomiota. On tärkeätä, että epäkohtiin puututaan Mielikuva lapsuudesta on ehkä sellainen, että lapsuuteen ei liity ongelmia, pohtii sosiaalipolitiikan professori Maritta Törrönen Helsingin yliopistosta. ja etsitään myös poliittisia ratkaisuja, joilla voidaan helpottaa ihmisten arjen edellytyksiä. Kuitenkin jos vain keskitytään ongelmiin ja kauhisteluun, saatetaan luoda yhteiskunnallista toivottomuutta ja piittaamattomuutta. Silloin kokonaiskuva voi jäädä huomioimatta,törrönen pohtii. KATI PITKÄNEN 14 SOSIAALITURVA 2/2002

15 alle 7-vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= = vuotiaat N= % 20% 40% 60% 80% 100% huono melko huono riittävä melko hyvä hyvä Arviot eri-ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. (Lasten hyvinvointi -kysely 2001) Eriarvoisuus huolettaa Toisaalta voidaan kysyä, onko minään aikana lapsista pidetty niin hyvää huolta kuin nyt? Törrönen kysyy provosoivasti. Minua huolettaa kuitenkin eriarvoistuminen. Meillä on lapsia, joita hoidetaan todella hyvin, paremmin kuin koskaan. Toisaalta huonosti hoidettujen lasten tilanne on huolestuttava. Kyselyssäkin tuli ilmi, että vaikka suurin osa lapsista vastaajien mielestä voi hyvin, oltiin osasta lapsia huolestuneita. Lapset, joiden vanhemmat ovat pitkäaikaistyöttömiä, päihde- tai mielenterveysongelmaisia, ovat riskialttiissa asemassa luvulla kasvamaan alkanut eriarvoisuus on Suomessa uusi asia ja siksi se puhuttaa. Julkisuudessa kuitenkin yleensä valotetaan vain eriarvoisuuden toista ääripäätä, esimerkiksi juuri pahoinvoivia lapsia ja nuoria luvulla lapsiperheisiin kohdistui valtava määrä supistuksia, mutta meillä ei vielä viime aikoihin saakka ole ollut kovin selvää tutkimusta siitä, miten kaikki tämä lapsiperheisiin vaikutti. Onko lapsista koskaan pidetty yhtä hyvää huolta kuin nyt? Päättäjien huoli kohdistuu nuoriin Kyselyyn vastanneiden huoli kohdistui vuotiaisiin nuoriin. Heidän tilannettaan piti huonona tai melko huonona yli 20 prosenttia vastaajista. Loput olivat kuitenkin sitä mieltä, että nuorten hyvinvoinnin tila on vähintään riittävä tai melko hyvä. Onko varhaislapsuus sitten johtotasolle jotenkin näkymätön, ongelmaton elämänvaihe? Kenties meillä on sellainen mielikuva lapsuudesta, että varhaislapsuus on suojaisaa aikaa, johon ei sinänsä liity ongelmia. Nuoret näkyvät ja kuuluvat enemmän kadulla, puhutaan nuorten juomisesta, masennuksesta tai murrosikään liittyvistä ongelmista. Varhaislapsuus jää jotenkin näkymättömäksi, toteaa Törrönen. Ehkä meillä ei oikein tunneta nuorempien lasten hyvinvoinnin tilaa, eikä pahoinvointiakaan sitten tunnisteta. Osin tulos voi myös selittyä sillä, että vastaajat ehkä pitävät pienille lapsille suunnattuja palveluja ja vanhempien keinoja tukea lastensa hyvinvointia niin tehokkaina, ettei huolestumiseen ole syytä. Vastaajat olivat paljon enemmän huolissaan palvelujen riittävyydestä yli 13-vuotiaiden lasten kohdalla, Törrönen huomauttaa. Lasten näkökulma esille Lasten hyvinvointikyselyn lisääminen sosiaalibarometrimittaukseen on jo sinällään osoitus siitä, että lasten näkökulmaa halutaan tuoda vahvemmin esille. Se on yleinen kehitys tässä individualistisessa ajassa, jossa haetaan ja painotetaan yksilön oikeuksia. Lasten oikeuksista käyty keskustelu muistuttaa naisten oikeuksia käytyä keskustelua. Kun naisille haettiin yhteiskunnallista tasa-arvoa suhteessa miehiin, nyt sitä haetaan lapsille suhteessa muihin väestöryhmiin, Törrönen sanoo. Kati Pitkänen LÄHDE: Törrönen M. (toim.)lapsuuden hyvinvointi yhteiskuntapoliittinen puheenvuoro (Pelastakaa Lapset ry. 2001). SOSIAALITURVA 2/

16 Lapsi-interventio perhetyön uutena menetelmänä Lapsi-interventio on työmenetelmä perheisiin, joissa toinen vanhemmista sairastaa depressiota. Interventiolla tuetaan lasten selviytymistä. Vanhemman psyykkinen sairaus on yksi lapsen kehityksen riskitekijöistä. Esimerkiksi vakava masennus vaikuttaa vanhemman ja lapsen rooleihin perheessä. Usein lapsesta tulee vastuunkantaja. Tutkija Tytti Solantauksen mukaan vanhemman psykiatrinen hoito ei yksin riitä, vaan on huomioitava myös sairastuneiden lapset. Hän korostaa, että lapset ottavat usein perheen ja kodin hoitaakseen, jos vanhempi ei jaksa. Masentunut vanhempi kokee elämän raskaaksi, on haluton ja jaksaa usein huonosti. Hän on usein myös helposti ärtyvä ja kiukkuinen, mikä onkin masentuneen lapsille usein arkipäiväisin ongelma. Psyykkisesti sairaiden lapset elävät usein raskaissa perheoloissa ja se luo riskejä lasten kehitykselle. Psykiatrisessa työssä on pitkään vallinnut kulttuuri, jossa ammattiauttajien on ollut vaikea puhua lasten kanssa heidän vanhempiensa psyykkisestä sairaudesta. Usein on haluttu suojella lasta vastoinkäymisiltä väärin perustein. Jos lapset ymmärtävät vanhemman sairautta, se helpottaa lasten tilannetta ja tukee heidän kehitystään. Menetelmä auttaa perhettä ymmärtämään sairautta Amerikkalainen professori William Beardslee on kehittänyt perhetyön mallia, jonka juuret ovat koulutuksellisessa perhetyössä. Lapsi-interventiomalli on kehitetty työmenetelmäksi perheisiin, joissa toinen vanhemmista sairastaa depressiota. Beardslee jakaa lapsi-intervention neljään osaan. Ensinnä interventiossa kuullaan jokaisen perheenjäsenen kertomus omasta, puolison tai vanhemman sairastumisesta ja tehdään arvio kunkin tilanteesta. Toiseksi lisätään perheenjäsenten tietoa ja ymmärrystä tunnehäiriöistä ja liitetään ne perheenjäsenten omaan elämänkokemukseen. Kolmanneksi autetaan lasta ymmärtämään vanhemman sairautta. Toisin sanoen työntekijä auttaa perhettä ymmärtämään omia kokemuksiaan psyykkisestä sairaudesta ja psyykkiseen sairauteen liittyviä ennakkoluuloja ja uskomuksia hälvennetään. Neljänneksi tehdään konkreettisia suunnitelmia ja selvitetään, miten turvataan lasten selviäminen tulevaisuudessa. Lapsia ja vanhempia tavataan erikseen ja koko perhettä yhdessä. Tutkijoiden mukaan lapsi-intervention tulokset asiakaskyselyn palautteen perusteella ovat olleet myönteisiä. Intervention tekemiseksi on tärkeää hallita perustiedot depressiosta, mutta esimerkiksi Solantaus korostaa, että erikoislääkäritasoista tietoa ei tarvita. Hankkeita jo muutama Suomessakin Tutkimuksia lapsi-interventiosta on julkaistu paljon, mutta itse työskentelyyn on aikaisemmin kiinnitetty melko vähän huomiota. Suomessa erilaisia hankkeita on käynnistetty aivan viime vuosina. Sellaisia ovat esimerkiksi Akkula-hanke Seinäjoen Keskussairaalassa ja Pienestä kiinni -hanke Varkauden sairaalassa. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on myös kehitetty perhetyötä Beardsleen mallin pohjalta. Mallia työstäneiden psykiatrian erikoislääkäreiden Elina Koiviston ja Päivi Kiviniemen mukaan se soveltuu myös psykoottisista oireista kärsiville vanhemmille ja heidän perheilleen. Tampereen interventiossa on myös neljä osa-aluetta. Perheiden kanssa keskustellaan sairaudesta ja annetaan siitä yksityiskohtaista tietoa sekä käsitellään tunteita etenkin syyllisyyden tunteita. Tämän lisäksi pohditaan perheen arkipäivää ja perheen jäsenten rooleja sekä neljäntenä osa-alueena perheen verkostoa. Koiviston ja Kiviniemen mukaan perhetyötä on syytä tehdä kahdessa eri vaiheessa. Akuuttikriisin aikana perhe tarvitsee useasti ensiapuluonteista hoitoa ja tukea, mutta toipumisvaiheessa, jolloin perheen voimavarat ovat lisääntyneet, on jo helpompaa paneutua lapsen näkökulmaan. Lähteinä käytetty eri artikkeleita Matti Inkisen toimittamasta kirjasta Näkymätön lapsi aikuispsykiatriassa (Tammer-Paino 2001) sekä Tytti Solantauksen ja William Beardsleen artikkelia Interventio lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisemiseksi (Duodecim 112: ). Marika Huupponen & Aini Räisänen Marika Huupponen & Aini Räisänen Varkauden sairaalan Pienestä Kiinni -projektissa sosiaalityöntekijät ovat kehittäneet psyykkisesti sairaiden vanhempien lapsia huomioivaa perhetyömallia. Varkauden sairaalan Pienestä Kiinni -projektissa on kehitetty lapsi-interventiomallia aikuispsykiatriassa. Samoin on luotu muita lapsia huomioivia työ- ja toimintatapoja ja lisätty viranomaisyhteistyötä aikuis-, lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä sosiaali- ja terveystoimen kesken. Kun vuonna 2000 valtion lisämäärärahat lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon kohdennettiin, Varkauden sairaala sai määrärahoja tähän toimintaan. Lapsi-interventioita lähdettiin työstämään William Beardsleen kehittämän mallin pohjalta. Lapsi-interventiot koettiin uutena asiana Projektin aikana teimme projektityöntekijöinä lapsi-interventioita päätoimisesti neljän kuukauden ajan. Olimme tuon ajan irrotettuina sosiaalityöntekijän virkatyöstä psykiatrian osastolta ja poliklinikalta Lapsi-interventiot suunnattiin psykiatrisen hoidon piirissä oleville potilaille ja heidän perheilleen. Aikuispsykiatrian asiakkaista noin kolmanneksella oli alaikäisiä lapsia huollettavanaan. Projektiin osallistui 16 perhettä ja kutakin perhettä tavattiin tilanteesta riippuen yhdestä kahdeksaan kertaa. Projektiin osallistuminen oli perheille vapaaehtoista. Istunnot aloitettiin yleensä keskustelemalla vanhempien kanssa, sillä lapsi-interventiot koettiin useissa tapauksissa uudeksi ja keskustelua herättäväksi asiaksi. Istunnon aikana tutustuttiin perheeseen ja niihin vaikutuksiin, joita vanhemman psyykkisellä sairaudella on ollut perheeseen.tämän jälkeen järjestettiin istunto pääasiallisesti koko perheelle. Perhetyötä tehtiin yhteistyössä omahoitajien ja hoitotiimin kanssa siten, että istunnoissa olivat usein mukana perheen lisäksi omahoitaja ja projektityöntekijä(t). Perhettä ja lapsia tavattiin perheen toivomassa paikassa, yleensä lapsen kotona. 16 SOSIAALITURVA 2/2002

17 Varkaudessa tuetaan psyykkisesti sairaiden vanhempien lapsia Näitä tapaamisia seurasi usein jatkoistunto ja tarvittaessa erilaisilla kokoonpanoilla järjestettiin neuvotteluja muun muassa lasten mielenterveyspalvelujen edustajien, sosiaalitoimen tai perhetyöntekijöiden kanssa. Yksi tapaaminen riittää harvoin Keskusteluissa keskityttiin perheen vuorovaikutukseen, tiedon antamiseen vanhemman sairaudesta sekä selvitettiin perheen arkipäivää ja perheenjäsenten rooleja, verkostoa sekä tuen tarvetta. Lisäksi keskusteltiin vanhemman sairauden herättämistä tunteista kuten syyllisyydestä, lojaalisuudesta, häpeästä, surusta ja vihasta.tunteista puhuttiin myös esimerkkien kautta kuvaamalla lapsille, mitä kaikkea muut lapset ovat kokeneet vastaavassa tilanteessa. Kokemuksemme mukaan yksi tapaaminen on riittävä ainoastaan silloin, jos perheen vuorovaikutus toimii, roolijako on asianmukainen ja lapsella tai lapsilla on riittävästi suojaavia tekijöitä ja tukiverkostoa. Ulkopuolista tukea tarvitaan Monesti tarvitaan kuitenkin ulkopuolista tukea ja apua. Tässä projektissa lastensuojelu tuli mukaan perhetyöhön noin 10 perheellä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen piiriin ohjattiin tai sinne oli jo ohjautunut noin 30 prosenttia perheiden lapsista. Usein sairastuneelle vanhemmalle ei haluta puhua lastensuojelusta ja huostaanotosta, koska sen ajatellaan vaikuttavan kielteisesti hänen vointiinsa. Kuitenkin lastensuojelussa on monia menetelmiä, joiden tavoitteena on nimenomaan tuke perheen voimavaroja. Lastensuojelukin on kehittynyt ennaltaehkäisevämmäksi ja se painottaa enemmän avohuoltoa. Yhteistyötä yli organisaatiorajojen Sosiaalityöntekijätaustastamme johtuen työotteemme oli laajempi kuin Beardsleen lapsi-interventiomallissa. Työotteessa korostuivat verkostotyö ja arkielämän sujuvuuden tukeminen. Suurella osalla interventiomme piirissä olleista lapsista kasvuolosuhteisiin vaikuttivat häilyvä vanhemmuus, vanhempien päihdeongelmat psyykkisen sairauden lisänä ja usein tapahtuneet perhemuodon ja asuinpaikan muuttumiset. Usein lasten tilannetta vaikeutti myös luonnollisen verkoston puuttuminen tai niukkuus. Lapsi-intervention piiriin tulleet perheet asuivat Varkaudessa, Leppävirralla tai Joroisissa. Näiden kuntien palvelurakenteet ovat hyvin erilaisia. Perhetyöntekijöitä on kuitenkin niukalti saatavilla tarpeeseen nähden. Kotipalveluhenkilökunnan voimavarat menevät pääasiassa vanhusväestön tarpeisiin ja lapsiperhetyö on hyvin vähäistä. Perhetyön aloitusvaiheessa yhteistyö aikuispsykiatrian, lastensuojelun ja perhetyöntekijöiden välillä osoittautui erityisen tärkeäksi ja teimmekin paljon yhteistyötä lastensuojelutyöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden kanssa. Yhteistyön esteet, kuten salassapitovelvollisuus, on voitu ohittaa tekemällä tiiviisti ja avoimesti yhteistyötä perheen, sosiaalitoimen sekä psykiatrian henkilökunnan kesken. Lastensuojelun työntekijät olivat tyytyväisiä yhteistyön lisääntymisestä aikuispsykiatrian puolen kanssa. Itse koimme roolimme myös eräänlaiseksi välittäjäksi aikuispsykiatrian ja lastensuojelun välillä. Mukana olleet perheet tyytyväisiä Koska taustaorganisaatiomme oli Varkauden sairaala, koettiin meidät neutraaliksi tahoksi lasten asioissa ja yhteistyö perheiden kanssa käynnistyi helposti. Keskusteluissa pyrittiin toteamaan tosiasiat ilman kontrolloivaa tai syyllistä etsivää sävyä. Olennaista perheiden kanssa työskentelyssä onkin perheen kunnioittaminen ja jokaisen perheenjäsenen kokemuksen kuuleminen. Työskentelyn piirissä olleet perheet olivat tyytyväisiä siitä, että saivat ymmärrettävää, konkreettista tietoa vanhemman sairaudesta ja sen vaatimasta hoidosta. Lapsia pelottaa ja nolottaa Esimerkiksi vuotiaista lapsista monet tiesivät, että vanhempi oli vakavasti masentunut. Kuitenkin kysyttäessä tarkemmin, mitä masennus tarkoittaa, ilmeni etteivät lapset tienneet millainen sairaus masennus on ja minkälaisia oireita siihen saattaa kuulua. Usein lapset olivat ajatelleet, että esimerkiksi äidin jatkuva väsymys ja kärttyisyys johtui heistä. Osalle lapsista oli myös siirtynyt aikuisille kuuluvia tehtäviä, esimerkiksi ruoan laitto ja huolehtiminen nuoremmista sisaruksista sekä sairastuneesta aikuisestakin. Jotkut lapsista kertoivat, että he eivät voi tuoda kavereita kotiinsa, koska vanhemman käyttäytyminen nolottaa. Erittäin yleistä oli myös se, että päivähoitaja tai opettaja ei ollut tietoinen vanhemman vakavastakaan psykiatrisesta sairaudesta. Osa lapsi-interventiossa mukana olleista lapsista ei tiennyt, että vanhempi oli hoidettavana sairaalan osastolla. Heille oli esimerkiksi kerrottu, että äiti on lepäämässä lepokodissa. Pienimmät lapset toivat esille pelkojaan muun muassa vanhemman kuolemasta. Lapsi-interventiossa kannustimmekin perhettä avoimesti kertomaan tilanteesta kyseisille lapsen elämän kannalta tärkeille tahoille. Samoin sairastuneen vanhemman oma hoitaja kertoi lapsille muun muassa siitä, minkälaista hoitoa vanhempi saa osastolla ja kuinka kauan hoidon on ajateltu jatkuvan. Pontta sairastuneen aikuisen kuntoutukseen Projektityön myönteiset vaikutukset ovat ilmenneet muun muassa lasten hyvinvoinnin lisääntymisenä, viranomaisyhteistyön jäntevöitymisenä ja asian vakavuuden tiedostamisen lisääntymisenä. Lapsi-intervention arvellaan edistävän myös sairastuneen aikuisen kuntoutumista. Vanhemman omat ponnistelut kuntoutumisensa edistämiseksi saavat aivan uudenlaista voimaa, kun korostetaan hänen omien lastensakin hyvinvoinnin paranevan, jos vanhempi tervehtyy. Vertaisryhmätoiminnasta apua lapsille Varkauden seudulla tulisi käynnistää ammatillisesti ohjattu lasten vertaisryhmätoiminta. Suurin osa niistä lapsista, joiden vanhempi on psyykkisesti sairas, ovat itse psyykkisesti terveitä, mutta elävät hyvin raskaissa perheoloissa. He tarvitsevat mahdollisuutta kokemusten vaihtoon toisten samankaltaisessa tilanteessa olevien lasten kanssa. Kyseiset lapset tarvitsevat myös erilaisia tukitoimia. Näiden lasten tilanteen helpottaminen on tärkeää myös mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi. Marika Huupponen, YTM, sosiaalityöntekijä, Varkauden sairaala psykiatrian poliklinikka. Aini Räisänen, YTM, sosiaalityöntekijä, Varkauden sairaala, psykiatrian osasto. SOSIAALITURVA 2/

18 Kulttuuriin on jokamiehen oikeus Stakesin ja Valtion taidemuseon Kulttuuri osaksi elämää -seminaarilla yritettiin käynnistää kulttuurihallinnon ja sosiaali- ja terveyshallintojen toimijoiden yhteistyötä. Joulukuussa Helsingissä pidetyllä seminaarilla haluttiin lähentää kultuuri- ja sosiaalityötä ja käynnistää keskustelua kulttuurin ja taiteen asemasta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Stakesin keskeinen tarkoitus oli innoittaa kuntien sosiaali- ja terveystoimen väkeä hyväohjelmaiseen tilaisuuteen tapaamaan kulttuurihallinnon toimijoita. Mutta niin vain kävi, että suurin osa seminaariväestä edustikin kulttuuripuolta. Harvan kunnan sosiaali- ja terveystoimi oli oivaltanut seminaarikutsun punaista lankaa. Kerava oli vahvasti edustettuna; liekö tämä johtunut siitä, että seminaarin puheenjohtaja, sosiaalineuvos Pekka Saarenmaa on toiminut siellä sosiaalijohtajana ja harrasti määrätietoisesti kulttuuripalvelujen hyväksikäyttöä sosiaalityössä. Kulttuuria kotoutumiseen Seminaarin painavien puheenvuorojen käyttäjiksi oli saatu Valtion taidemuseon ylijohtaja Tuula Arkio ja Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale. Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala valotti avoimesti koululaitoksen osuutta elämään opettamisessa. Ylijohtaja Tuula Arkio totesi, että meillä on vielä paljon töitä tasokkaiden ja elämälle merkityksiä luovien kulttuuri- ja taide-elämysten integroimisessa yhä paremmin jokapäiväiseen elämään ja palveluihin. Esimerkiksi suomea taitamattoman maahanmuuttajan kotoutumista yhteiskuntaamme voidaan auttaa monella muullakin tavalla kuin asiallisilla opaskirjoilla tai esitteillä. Moniaistisuus, kuvat, kielen rytmin opetteleminen runoista, kehollinen ilmaisu ja musiikin kieli, kun niitä ilmenee eri kulttuureista rinnakkain, edistävät suvaitsevaisuuden ja ymmärryksen leviämistä myös meihin suomalaisiin. Ylijohtaja Arkio kertoi vuoden 200l alussa Ruotsissa julkaistusta lääketieteen alaan kuuluvasta Boinkum Benson Konlaanin tutkimuksesta Kulttuurikokemukset ja terveys terveyden kokeminen ja vapaa-ajan aktiviteetit. Tutkimus osoitti selkeästi kulttuuriharrastusten vaikuttavan myönteisesti ihmisen terveydentilaan. Tutkija osallistuu toukokuussa Stakesin TerveSos -tapahtumaan Jyväskylässä, jossa kulttuuripalvelut saavat oman ohjelmaosionsa. Kulttuuri voimaannuttaa Pääjohtaja Vappu Taipale totesi herätteitä antaneessa alustuksessaan sosiaali- ja terveysalan tehtävänä olevan ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. Hyvä ja ihmisen tilanteeseen sopiva hoito ja huolenpito ovat toiminnan ydintä. Ihmisen hyvinvointiin kokonaisuutena kuuluu myös oikeus taiteeseen ja kulttuuriin. Jokaisella meistä saattaa olla hetkiä, jolloin tarvitsemme erityisesti vankkoja henkisiä voimavaroja eli kun itse tai joku läheinen sairastuu, elämän erilaisten ongelmatilanteiden edessä siis sellaisia hetkiä, jolloin tarvitsee itsetuntoa vahvistavia kokemuksia. Silloin yhteys taiteisiin ja kulttuuriin auttaa voimaantumisessa. Meidän tulisi oppia käyttämään näitä mahdollisuuksia yhtä systemaattisesti ja luonnollisesti kuin fyysisen kuntoutumisen oppeja ja lääkkeitä. Pääjohtaja Taipale korosti olevan ihmisryhmiä, joilla oikeus taiteeseen ja kulttuuriin tarvitsee erityistä tukea. Esimerkkeinä hän mainitsi pitkäaikaissairaat vanhukset, joiden omaehtoinen hakeutuminen elämysten äärelle on vaikeaa. Laitoksissa elävät ihmiset, niin lapset kuin aikuisetkin, voivat joutua kokemaan rutiiniksi muuttuvaa elämänrytmiä ja niukasti esteettisiä ympäristöjä. Ihmiset, jotka eri syistä ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta, voivat joutua jo asenteittemmekin vuoksi kulttuuriseen paitsioon. Esimerkkejä toteutuksista Käytännön toteutuksia valotettiin esimerkein. Vammaisten liikuntaryhmä Gruppo Z useimmat pyörätuoleissa liikkuen sai ansaitsemansa kunnioittavat aplodit. Sanna Sepponen, Kari Heiskasen ohjaamasta Vieraat -näytelmästä ja nyttemmin myös Salattujen elämien Rosa-roolistaan tuttu kehitysvammainen näyttelijä valloitti yleisön lavahaastattelussa. Museolehtori Kaija Kaitavuori kertoi vaikuttavasti Kiasmassa maahanmuuttajanuorten kanssa tehdystä projektista. Musiikin lehtori Inkeri Simola-Isaksson alusti teemasta Musiikin kieli on yhteinen kertoen kokemuksistaan erilaisten ryhmien kanssa työskentelystään. Itse kerroin diakuvin esimerkkejä kuvien käytöstä sosiaalipalveluissa. Vuoropuhelun sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisten ja kulttuurintaitajien kesken suorittivat Valtion taidemuseon saavutettavuus-projektin sihteeri Sari Salovaara ja Kuopion sosiaali- ja terveysjohtaja Paavo Kaitokari.Yleisö osallistui kiitettävästi pohdintaan. Ehdotuksiakin pulpahteli. Hyvästeltäessä tuntui siltä, että jatkoa seuraa ainakin Jyväskylässä toukokuussa. Aira Heinänen Kirjoittaja on helsinkiläinen sosiaalineuvos ja taiteen erityisesti naivistisen taiteen ystävä ja tuntija. Hän järjestää perheineen joka kesä Iittalassa naivistisen taiteen näyttelyn ja pitää yllä Galleria Taidepistettä Helsingissä. Helsingin Invalidien Yhdistyksen performanssitaide- ja tanssiryhmä Gruppo Z. avasi seminaarin ja sai ansaitsemansa kunnioittavat aplodit. JUHANA KONTTINEN 18 SOSIAALITURVA 2/2002

19 Sosiaaliturvan tutkimus- ja kehittämistoimikunta Valtioneuvosto on asettanut sosiaaliturvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan neuvottelukunnan uudeksi toimikaudeksi Sen tehtäviin kuuluu STM:n hallinnonalan tutkimusja kehittämistoiminnan yhteensovittaminen.tavoitteena on ns. konserniyhteistyön tiivistäminen valtion tiede- ja teknologianeuvoston esittämien suuntaviivojen mukaan. Neuvottelukunnalla on myös kansainvälinen jaosto. Puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Markku Lehto STM:stä. Jäseniä ovat osastopäällikkö Kimmo Leppo ja neuvotteleva virkamies Carin Lindqvist-Virtanen sosiaali- ja terveysministeriöstä, budjettineuvos Pertti Tuhkanen valtiovarainministeriöstä, pääjohtaja Vappu Taipale Stakesista, pääjohtaja Jussi Huttunen Kansanterveyslaitoksesta, pääjohtaja Jorma Rantanen Työterveyslaitoksesta, tutkimuspäällikkö Katri Hellsten Kansaneläkelaitoksesta, johtava tutkija Eila Tuominen Eläketurvakeskuksesta, ylitarkastaja Veli-Pekka Sinervuo RAY:stä ja tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta. Tutkimus lasten syrjäytymisestä Suomen Akatemian vanhemman tutkijan, dosentti Irmeli Järventien, tutkimuksessa oli mukana 365 pääkaupunkiseudulla asuvaa lasta. Lapset olivat kahden helsinkiläisen ala-asteen oppilaita. Toinen ala-asteista sijaitsee syrjäytymisvaarassa olevalla alueella, toinen ei. Lapsia pyydettiin kirjaamaan viikon ajan arkipäiväisiä tapahtumia liittyen esimerkiksi nukkumaanmenoaikoihin, vaatetukseen, puhtauteen ja aterioihin. Lisäksi he vastasivat kysymyssarjaan, jonka kautta arvioitiin lapsen käsitystä itsestään. Tutkimuksen mukaan neljäsosa lapsista voi erittäin hyvin; heitä hoidetaan hyvin ja heillä on myönteinen identiteetti. Vakavassa syrjäytymisvaarassa oli kuitenkin peräti 29 prosenttia tutkituista eli noin joka kolmas lapsista. Eroja alueiden välillä ei ollut; syrjäytymisvaarassa olevia lapsia löytyi molemmista kouluista. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten hoidossa oli vakavia puutteita: he olivat usein yksin kotona illan ja jopa yön, he eivät saaneet lämpimiä aterioita kotona, he eivät peseytyneet eivätkä vaihtaneet vaatteita viikolla. Usein he tunsivat myös itsensä yksinäisiksi ja surullisiksi. Suomen Akatemian ja sosiaalija terveysministeriön rahoittaman lasten syrjäytymistä koskevan tutkimushankkeen loppuraportti Eriarvoinen lapsuus ilmestyi WSOY:n kustantamana viime marraskuussa. Se koostuu hankkeessa mukana olleiden seitsemän tutkijan artikkeleista. Kolumni Kati Peltola Työttömien avustamisesta yhteisöjen luomiseen Euroopan unioni tahtoo jäsenmaiden yhdistävän sosiaalipolitiikkaansa omien toimiensa avoimen arvioinnin ja kehitysohjelmien kautta. Arvioinkin tässä avoimesti, mitä minun yhtenä jäsenmaan toimijana pitäisi saada aikaan. Suomen hallitus tahtoo, että kehitän kansalaisten elämänhallinnalle ja hyvinvoinnille tarpeellisia tulonsiirtoja ja palveluita (STM:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen kansallinen toimintasuunnitelma). Suomalaisten pitää edistää eettisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntamallia, jossa yhteisvastuullisuus tukee rakentavalla tavalla yksilön omatoimisuutta ja oman elämän hallintaa. Tämä kuulostaa minustakin ihan kohtuulliselta vaatimukselta. Siksi en ymmärrä, miksi hallitus käskee minun ja työtovereideni käyttää runsaasti aikaa Helsingin keskisen suurpiirin asukkaiden ongelmiin, joita ei olisi olemassakaan ilman massatyöttömyyttä. Olisihan meidän mukavampaa tuottaa tarpeellisia sosiaalipalveluja. Aulikki Kananoja toteaa, että jotain sosiaaliturvassa on pahasti pielessä, kun jokaisella sosiaalityöntekijällä on niin pitkä jono asiakkaita, että työntekijä joutuu koko ajan tinkimään työnsä tasosta. Suurella osalla asiakkaista ei taas mitään muuta olekaan kuin aikaa.työntekijän osaaminen ja asiakkaan aika pitäisi yhdistää, jotta hallituksen kestävä yhteiskuntamalli rupeaisi lähestymään meitä. Kaipaan tässä hallituksen apua. Jos se vain voivottelee suuryritysten kourissa, sen on turha haikailla pitkäaikaistyöttömien omatoimisuuden perään. Hallituksen on opeteltava oman elämänsä hallintaa ja päätettävä karskisti, että matalan markkinatuottavuuden työpaikkoja ruvetaan tekemään. Siinä olisi vientiartikkeli muihin Euroopan yhteisön maihin. Niissäkin nämä työpaikat ovat vähissä ja suureksi osaksi harmailla markkinoilla. Mitä me sitten ryhdymme tekemään, kun työpaikkoja on tarjolla paljon ja ihmiset elävät pääosin ansiotuloillaan ja eläkkeillään? Mehän opettelemme yhteisöllisyyden asiantuntijoiksi. Pidämme yllä erilaisten ihmisten ja monenlaisten vertaisryhmien kohtaamispaikkoja ja opettelemme niissä toimivien kanssa hyvää vuorovaikutusta niin asuma-alueilla kuin työpaikoillakin. Diakoniatyössä oli arvioitu, että heille asiakkaaksi tulon syy on joka neljännellä taloudelliset vaikeudet, joka viidennellä terveydelliset ja samoin joka viidennellä ihmissuhdeongelmat. Kun köyhyysongelmia ratkaistaisiin työllisyyden avulla, terveyskeskukset voisivat saada tarpeeksi väkeä perusterveydenhoidon tehtäviin. Silloin sosiaalitoimen väellä niin kunnissa kuin järjestöissäkin voisi olla aikaa jäljelle jäävän asiakasjonon lopettamiseen. Jonon sijasta meillä olisi monipuolisia ihmissuhdeverkostoja kaiken ikäisille ja tapaisille. Tämä ei onnistu vähällä opiskelulla ja harjoittelulla, mutta ilman sitä ei syrjäytyminen ja köyhyys rupea tästäkään maasta väistymään. SOSIAALITURVA 2/

20 AIDSin varjossa kasvavat lapset AIDS-orpoja on Afrikassa yhä enemmän. Heidän tilanteeseensa on kiinnitetty liian vähän huomiota, sanoo C. Bawa Yamba Uppsalan Afrikan tutkimuskeskuksesta. Afrikassa on arviolta noin 13 miljoonaa AIDS-orpoa. Monet käytännön työtä tekevät epäilevät kuitenkin tilastolukujen olevan auttamatta liian pieniä kuvatakseen todellista tilannetta. AIDSin vaikutuksia tutkittaessa on harvoin keskitytty lapsiin.yamban mukaan myös valistus on yleensä suunnattu aikuisille.yleinen käsitys on ollut, että kun aikuisista huolehditaan, niin nämä puolestaan huolehtivat lapsista. AIDS-orpojen määrä on kuitenkin koko ajan kasvussa ja heidän tilanteensa selvittäminen siksi tärkeää. AIDS-orvolla tarkoitetaan virallisen määritelmän mukaan sellaista alle 15-vuotiasta lasta, jonka äiti tai molemmat vanhemmat ovat kuolleet AIDSiin, ja joka on itse HIV-negatiivinen. Lapsi ei siis tilastoidu AIDS-orvoksi, vaikka hänen molemmat vanhempansa olisivat kuolleet AIDSiin, mikäli lapsi on HIV-positiivinen. Lasta ei myöskään katsota AIDS -orvoksi, jos AIDSiin on kuollut vain lapsen isä, mutta lapsen äiti elää yhä. Olen itse tyytymätön tähän määritelmään. Isän roolia pidetään tässä merkityksettömänä, Yamba sanoo. Toisaalta miehet eivät afrikkalaisissa kulttuureissa aina ole kiinteästi perheen yhteydessä. Joskus isän kuolemalla on kuitenkin lapsen elämään paljon suurempi vaikutus kuin äidin kuolemalla. Joissakin afrikkalaisissa kulttuureissa perheen isän kuoleman jälkeen isän sukulaiset ottavat haltuunsa koko perheen omaisuuden. Tällöin lapsi jää vaille asuntoa ja perhe ehkä vaille elinkeinoa isän sukulaisten ottaessa esimerkiksi maanviljelysvälineet haltuunsa. Orvon tie Yamba tutkii, miten orvoiksi jääneet lapset selviävät tilanteestaan ja millaisia traumoja tilanne heille aiheuttaa. Vanhemmathan eivät kuole AIDSiin yhtäkkiä vaan tilanne kehittyy pikkuhiljaa. Aluksi vanhemmat sairastuvat. Lapset lopettavat koulunkäynnin huolehtiakseen vanhemmistaan. Syynä koulunkäynnin lopettamiseen on usein myös se, etteivät sairaat vanhemmat enää kykene huolehtimaan koulunkäynnin aiheuttamista kustannuksista kuten koulupuvuista. Vanhemmat joutuvat usein myös myymään omaisuutensa ostaakseen lääkkeitä. Vanhempien kuoltua lasten on löydettävä itselleen uusi koti ja uudet huoltajat sukulaisten tai Sosiaaliantropologian tohtori C. Bawa Yamba kertoi AIDS-orpojen tilanteesta heinäkuussa 2001 Tampereella pidetyssä kansainvälisessä terveydenhuollon sosiaalityön konferenssissa. MERJA MOILANEN kyläläisten keskuudesta. Jotkut AIDS-orvoista ovat ehtineet asua jopa viidessä eri paikassa vanhempiensa kuolemaa seuranneen vuoden aikana. Usein uudessakin kodissa lapsi joutuu hoivaamaan AIDS-potilasta ja menetettyään tämänkin, muuttaa taas uuteen kotiin. Prostituutio AIDS-orpojen ongelmana Perheen tyttärellä on usein suurin vastuu muista huolehtimisesta. AIDS-orpotytöt päätyväkin usein prostituoiduiksi. Yksikin 13-vuotias AIDS-orpotyttö piti velvollisuutenaan elättää kahta vanhempaa veljeään prostituutiolla,yamba kertoo. Hän pitää suurena haasteena sitä, miten noidankehä orpouden, koulusta poisjäämisen ja lopulta prostituution ympärillä saataisiin katkaistuksi. Toisaalta monet miehet Afrikan maissa eivät HIV:in pelossa uskalla enää käyttää prostituoitujen palveluja vaan etsivät mieluummin käsiinsä nuoren koulutytön, jonka kanssa uskovat olevansa turvassa AIDSilta. Tältä hyvin yleiseltä seksuaaliselta hyväksikäytöltä useimpien maiden hallitukset sulkevat silmänsä. Tavoitteena käytännön toimenpiteet Tutkimusprojektissa on haluttu saada konkreettisia vastauksia 20 SOSIAALITURVA 2/2002

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Jyväskylä 19.11.2007 Liisa Heinämäki, KT, erikoistutkija Stakes, Tiedosta hyvinvointia 2 Mitä lapsella on oikeus odottaa? Onko hyvinvointi perusoikeus?

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot