OSALLISTUMISEN JA JOHTAMISEN KEHÄMALLI A. KEHÄMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSALLISTUMISEN JA JOHTAMISEN KEHÄMALLI A. KEHÄMALLI"

Transkriptio

1 Ville Elonheimo Kaurasenahontie 7, Kovero puh. (013) (työhuone), (koti) Seminaariesitelmä VAKAVA:n/Tampereen yliopiston Kansalaisaktivismi-seminaarissa Tampereella työryhmässä Aktiiviset asukkaat, kuntalaiset, kansalaiset OSALLISTUMISEN JA JOHTAMISEN KEHÄMALLI A. KEHÄMALLI Esitykseni ytimenä on osallistumisen ja johtamisen kehämalli, joka on havainnollistus graduni keskeisestä huomiosta. Samainen kehämalli toimii myös väitöskirjatyöni tarkastelumallina, työkaluna tai miksi sitä nyt sanotaankaan. Gradussani tutkin kyläyhdistyksiä ja malli on siis kehitelty pienten paikallisten yhdistysten parissa ja tietyn yhdistystyypin sisällä. {Kuviossa on kaksi isoa sisäkkäistä kehää. Kehät liittyvät toisiinsa pienin ympyröin toisaalta osallistujien, toisaalta johtajien puolella. Kalvo 1.} Osallistujat Johtajat 7 5 TO PO PJ TJ Ulkokehä on toiminnallinen kehä, konkreettiset teot yhdistyksessä, tekeminen. Sisäkehä on poliittinen kehä, yhdistyksen muodollinen päätöksenteko, puhuminen. Osallistujat tarkoittaa toiminnan järjestäjiä ja päätöksenteossa esim. hallituksen jäseniä, tämän seminaarin sanoin: aktivisteja. Kuvion ulkopuolelle jäävät täydelliset passivistit, jotka eivät ota osaa toimintaan millään tapaa, ja hiljaiset osanottajat, esim. kerhoissa tai kyläjuhlissa kävijät. Johtajat taas tarkoittaa lähinnä yhdistyksen puheenjohtajaa ja muita 'tulisieluja' eli niitä, jotka johtavat koko yhdistystä tai osaa siitä, mukaan lukien yksittäisten tapahtumien johtavat järjestelijät. Käytän kehämallia lähinnä koko yhdistyksestä, mutta tarpeen tullen uskon sen käyvän myös yksittäisen tapahtuman tai esim. yhdistyksen jaoston tarkastelun välineenä.

2 Koko malli lähti kehkeytymään tutkimussuunnitelman lauseesta: "taustalla on graduni päähuomio siitä, että toiminnallinen ja poliittinen osallistuminen kytkeytyvät toisiinsa ja että jäsenten osallistuminen ja johtajuus muodostavat vapaaehtoistyöhön tukeutuvissa yhdistyksissä kehän." Mitä sitten eri kaaret kuvaavat? 1) Yhdistyksen toiminnallisen johtajan tehtävänä on saada ihmiset osallistumaan toimintaan. 2) Toimintaan osallistumalla ihmiset antavat resurssejaan yhteiseen käyttöön, rakentavat ja ylläpitävät yhdistystä sekä sivutuotteena tukevat toiminnan johtajaa. 3) Yhdistyksen päätöksenteon johtajat, erityisesti hallituksen puheenjohtaja, valikoivat toteutettavat ideat, tekevät suunnitelmat ja muotoilevat kaiken muodollista päätöksentekoa varten. 4) Yhdistyksen jäsenistö vuosikokouksessa tai hallituksen jäsenet hallituksessa päättävät yhdistyksen asioista ja valitsevat muodollisia johtajia. 5-6) Toiminnallinen ja poliittinen johtajuus kytkeytyvät toisiinsa, tuottavat toisiaan. Toiminnan ja päätöksenteon johtajat ovat useimmiten samoja henkilöitä mutta eri rooleja. 7-8) Aktivistienkin joukossa toiminnallinen ja poliittinen toimeliaisuus kasautuu samoille henkilöille. Kuvion ideana on siis kuvata sitä, miten johtajuus ja osallistuminen edellyttävät ja tuottavat toisiaan yhdistyselämässä: yhdistyksessä tekeminen ja puhuminen, yhdistyksen toiminta ja päätöksenteko, ihmisten osallistuminen ja johtajuus. Kuvion toisena ideana on se, että yhdistystä voi tarkastella poliittisena tilana vain ottamalla huomioon yhdistyksen konkreettinen toiminta. Kuvion soveltuvuus on liikkeet-yhdistykset-järjestöt -jatkumolla nimenomaan yhdistysten joukossa. B. GRADU - OSALLISTUMINEN JA JOHTAJUUS KYLÄYHDISTYKSISSÄ Esitykseni toisessa osassa käyn läpi kehämallia graduni Kyläpolis - kyläyhdistykset poliittisina tiloina (2000) valossa. {Kalvo 2.} On syytä huomauttaa, että gradussa tai siitä tiivistetyssä artikkelissa (2001) en ole esittänyt tätä kehämallia, vaan olen keskittynyt silloisiin tutkimuskysymyksiini ja niihin vastaavaan argumentaatioon. Kehämalli on siis gradun jälkeinen tuote, vaikka perustuukin vahvasti siihen kuvaan, jonka olen kyläyhdistysten poliittisesta tilasta saanut tuon työn aikana ja tuloksena. Tutkin gradussani kyläyhdistyksiä, joilla tarkoitan sekä rekisteröimättömiä yhdistyksiä eli kylätoimikuntia että rekisteröityjä kyläyhdistyksiä. Tutkimuksen alla oli neljä kyläyhdistystä Ilomantsin- Tuupovaaran seutukunnalta, näistä yksi oli monen kylän muodostama yhdistys. Kävin läpi niiden arkistot vuosilta : lähinnä vuosikokousten pöytäkirjat, toimintasuunnitelmat ja -kertomukset, talousarviot ja tilinpäätökset, jonkin verran hallituksen tai kylätoimikunnan pöytäkirjoja, hankesuunnitelmia ja -hakemuksia sekä kylätiedotteita. Arkistokäynneillä myös jututin yhdistysten sihteereitä. Toisena pääosana aineistossa oli puheenjohtajien haastattelut. Lisäksi kysyin puheenjohtajilta ennen haastattelua lomakkeella joitakin arvioita ja tietoja yhdistyksen toiminnasta ja henkilöistä. Käytännössä analyysini painottui haastatteluihin. Seuraavassa käyn läpi joitakin poliittisen tilan piirteitä

3 haastattelusitaattien avulla ja sijoittaen luonnehdinnat osallistumisen ja johtamisen kehämalliin (sivunumerot gradusta, Elonheimo 2000.) {Kalvo 3.} Mobilisaatio ja tulisielut {TJ k1; s } "Vaikka ei ois muita kuin yksi henkilö, mutta jos se on semmonen, joka saa ne muut ihmiset liikkeelle..." (s. 43) Yhdistyksessä pitää olla henkilö tai henkilöitä, joka saa ihmiset osallistumaan, tulisielu. Tulisielu voi vaihtua ajan myötä, mutta sellainen on oltava. Toimintaan osallistuminen {TO k1 k78; s } "Ihmiset. Jos ihmiset kokee tämän omakseen kylän toiminnan, se elää, mutta jos ne kokee että tää on heille vähäpätöinen asia, ei tää oo niin tärkee, niin sit se kuolee." (s. 47) Tavallinen kyläläinen osallistuu, kun osallistumisella on tarjota jotain juuri hänelle. Osallistuminen ei rakennu kylän yhteisöllisyyden osallistumisvelvollisuuksille. "Halu. - Oma halu siinä että vaikka miten pieni ollaan ja halu pitää toimintaa yllä. Se muodostuu niistä yksittäisistä henkilöistä, jotka aktiivisesti sitä kehittää ja pitää suhteet yllä tuohon." (s. 54) Tämäkin on vastaus kysymykseen, mikä pitää yhdistyksen pystyssä? Tarvitaan ihmisiä ja tahtoa. Kehämallissa TO-pistettä voi sanoa yhdistyksen kriittiseksi pisteeksi. Jos on toimijoita, yhdistys elää - jos ei ole, se kuolee. Toiminnallisen ja poliittisen aktivistin yhteydestä minulla ei ole tarjota sitaatteja. Voin kuitenkin todeta, että puheenjohtajat toivat esille, että talkootyö kasautuu hallituksen jäsenille. Lisäksi vaikutti siltä, että hallitukseen valittiin nimenomaan innokkaimpia osallistujia, tätä en kuitenkaan erikseen kysellyt. Päätöksentekojärjestelmä {sisäkehä k34; s } "Hallitusha se piättää, tai niinku ylleinen kokkous se päättää, mutta käytännössä tietysti puulaakeissa hallitukset on niin vahvoja, ja tätä toimintaa, siinä on se käytännön sana, vaan käytännön valtahan se siellä on." (s. 49) Kyläyhdistyksissä on tavallinen yhdistyksen päätöksentekorakenne: vuosikokous, hallitus ja hallituksella puheenjohtaja. Kylätoimikunnissa nimet ovat toiset, vuosikokouksena kyläkokous ja hallituksena kylätoimikunta. Edellinen sitaatti kuvastaa yleisen kokouksen asemaa 'ylimpänä päätöksentekoelimenä', kun valta käytännön toimintasta on hallituksella. Poliittinen osallistuminen {PO k4; s } "Nyt tämä kriisi on tietysti tätä keskustelua ehkä viriköittänyt enemmänkin mitä ois soveliasta." (s. 48) "tavallaan hyväki merkki, että ei oo liian aktiivista siinä mielessä, koska ainahan kansan joukot on helevetinmoisella kiistalla liikkeellä muutaman kerran." (s.

4 48) Tavalliset kyläläiset osallistuivat kyläyhdistyksen päätöksentekoon harvakseltaan. Kiinnostuksen pyräykset tuntuivat liittyvän kiistatilanteisiin. Poliittinen osallistuminen oli paljolti hallituksen jäsenten harteilla. Johtajuus {PJ TJ, k24, k56; s } Johtajaksi tulo {k4}: "No minä en tähän kyllä missään tappauksessa pyrkinyt ja lieneekö semmosta henkillöö joka vakavissaan pyrkiytyskään." (s. 50) Suomalaisessa järjestökulttuurissa on tietty vallan välttelyn henki: valtaa ei pidä haluta, ainakaan avoimesti. Toisaalta sitaatti kuvastaa puheenjohtajan viran raskautta. Valmistelutyöstä {TJ-PJ, k56, k3}: "kyllähän se puheenjohtajan niskaan hyvin paljon kaatui." (s. 51) Hallituksen sisällä kaikki asiat kulkevat puheenjohtajan kautta ja liian monet hänen varassaan. Palautteen merkitys {k2, k4}: "Ainut palakkahan tästä on se että on tyytyväissii asiakkaita, niin se kuiteskin merkitsee aika monelle aika paljon. Kuin jos on sanotaan että yleensä politiikassa mukana, niin haukuthan siitä normaalisti palkakseen suapi." (s. 51) Yhdistystoiminnassa johtajia pitää viroissaan toiminnan hyväätekevyys ja positiivinen palaute, erotuksena esim. kunnallispolitiikan valitusilmapiiristä. Pol. johtajan valta {PJ}: "jos minut on kerran valtuutettu johonkin, niin minä tien päätökset vaikka yksin ja sillä selevä" (s. 52) Puheen johtaja voi tehdä yhdistyksen nimissä päätöksiä, joihin ei erikseen haeta koko organisaation valtuutusta. Hän johtaa, koska on johtaja. Kun mietitään yhdistyksen riippuvuutta puheenjohtajan antautumisesta yhdistystoimintaan, vaikuttaa hän jopa yrityksen yrittäjään verrattavalta vallankäyttäjältä. Toim. johtajan valta {TJ-PJ-yhteys}: "Jos toiminta ei miellytä, niin tähän paikalle päässee justiinsa, se vaimennoon sillon se arvostelu." (s. 52) Puheenjohtajan virka ei ole järin tavoiteltu. Siihen liittyy jotain sellaista vastuun ottamista, johon ei jokamies tai -nainen ole valmis. Vaativa aloite {k2, k4, TO-PO-yhteys; s. 48, 58} "Jos kuka haluaa niin suapi noiden sääntöjen mukkaan toimii vielä laajemminkin vaan en minä lähe... Jotta ehkä nyt jottain jos kansa vuan innostuu ja on, niin kyllä se on mahollista että laajennoo ne toimenkuvat." (s. 48) "se pitäs joku tulisielu olla siellä - joku, joka muunkin asian ottas siihen toimintaan." (s. 48 ja 58) Vapaaehtoistyöhön pohjautuvissa yhdistyksissä on käytössä kaksi aloitemuotoa: tavallinen muodollinen aloite ja vaativa aloite (tai heikko ja vahva aloite). Tavallinen aloite on idean antamista päätöksentekokoneistoon, jossa se sitten käsitellään. Käytännössä tehokkaampi mutta aloitteentekijälle vaativampi on vaativa aloite, jossa aloitteentekijä idean antamisen lisäksi tarjoutuu tekemään jotain ehdottamansa toiminnan toteuttamiseksi.

5 Useimmiten tämä resurssienanto on vapaaehtoistyötä. Tällaisella vahvalla aloitteella on huomattavasti suuremmat mahdollisuudet tulla toteutetuksi. Sääntöjen luonne {sisäalue ja välialue; s } "Elikkä se nyt on väittäisimpä kaikissa, yhistyksen säännöt antaa mahollisuuden toimii, monikymmenkertaisesti siihen nähen miten toimitaan." (s. 53) Neljässä hyvin toimivassa kyläyhdistyksessä puheenjohtajien suhtautuminen sääntöihin oli hyvin erilaista: 1) toimintasuunnitelma tehtiin sääntöjen tarkoituspykälän mukaisessa jaottelussa, 2) edellinen sitaatti, säännöissä sanotaan kaikkea hyvää, mutta käytännössä keskitytään vain yhteen toimintamuotoon, 3) kylätoimikunnalla on säännöt, mutta puheenjohtaja ei ole niitä lukenut ja 4) kylätoimikunnalla ei ole kirjoitettuja sääntöjä ollenkaan. Yleisesti toiminta pyörii siis kirjoittamattomin säännöin, jotka elävät vain toiminnan myötä. Lisäksi säännöt antavat mahdollisuuden toiminnallisen laajuuden joustavaan muokkaamiseen. Yhdistyksen ulkosuhteet Seuraavaksi astun ulos kehämallista ja hahmotan yhdistyksen suhteita ulkopuolelleen ja rajausta erilleen kyläyhteisöstä. {Kalvo 4.} Kolmannella sektorilla {paikat kolmiossa s. 69; s , 71-75} Pyysin puheenjohtajia sijoittamaan itsensä kolmas sektori-kolmioon. He sijoittavat yhdistyksensä erilleen niin kyläyhteisöstä, kunnasta kuin yrityksistäkin. Lähimpänä olivat kyläyhteisö ja kunta, mutta hajonta oli melkoinen. Rajaus suhteessa kyläyhteisöön {vasen raja; s } "No, se erottaa se, että jos naapurusto sen vain tekis, niin se ois silloin ihmisten välistä suhdetta." (s. 56) "ehkä yhistyksen nimissä voidaan tehä jokin asia, jota ei voitas omissa nimissään tehä. Esimerkiks joku kokoontuminen tai jokin semmonen kyläjuhla tai jokin muu tilaisuus, eipä sitä oikkeestaan voi tehä, jotta jos minä kuhtusin omissa nimissä koolle tänne koululle, niin miten se ois edes mahollista." (s. 57) Vastaajalle kyläyhdistyksen ja kyläyhteisön, naapuruston välinen raja on selvä. Vain yhdistys edustaa yhteistä, yhteisöllinen voidaan ottaa yhdistyksen piiriin, mutta sellaisenaan se on yksityistä. "Mutta pelkästään naapurustosuhteille, se luo semmosia kuppikuntija, tekee tiettyä toimintaa niin silloin sinne ei kaivatakkaan välttämättä kaikkia. Ennen se onnistu, mutta ei ehkä nykyään." (s. 56) Tässä hahmotetaan, että "jonkunlainen orkanisoitu järjestelmä" (s. 59) on parempi kuin yhteisten asioiden hoitaminen kylän yhteisössä. Asioista saadaan yhteisesti hyväksytty näkemys vain julkisessa, jotenkin järjestäytyneessä keskustelussa. Suhde rahoittajiin ja yhteistyökumppaneihin {ulkopuoliset ; s , 61-63, 71-75}

6 "Kyläyhistyksen päätettävissä on tietysti jossain rajassa kaikki asiat missä se toimii. Mutta ainahan se rahoittaja tiettyjä toivomuksia asettaa. Toisaalta kaikki ja toisaalta ei mikkään." (s. 61) Kaikki ja ei mikään. Yhdistys on radikaalisti itsenäinen omassa päätöksenteossaan, mutta yhtä vakavasti sidonnainen saamiinsa resursseihin. "No silloin alkuunhan oli aina ihan kokkouksii, sitten siinä Liiteri-toiminnan aikaan oli ihan kunnan edustajat rehellisesti. Ja tuota sanottaan nyt että on sellaset, että minä soittelen perusturvahoitajalle ja kotipalvelutyönjohtajalle, jos on mitä ongelmii on. Ja sitten tää terveydenhoitaja kiertää pitemmin, hän näkee sen tilanteen. Että ei ennee semmossii isoja torikokkouksii pietä, vaan se on niinku päivittäistä ruttiinii se yhteyksien pito." (s. 75) Tässä on kyseessä kylä- eli kotipalvelujen järjestäminen yhdistyksen toimintana. Sitaatti kuvastaa, miten uutta toimintaa aloitettaessa yhteydenpito on tiivistä ja virallista, ja toiminnan vakiintuessa ja luottamuksen lisääntyessä yhteydenpito arkistuu. "Se on se aktiivinen ja julkinen toiminta ja vilpittömyyttä tähän kaikkien välille. Se ois ehkä semmonen mikä sais, ja ennakkoluulottomuus, olipa se millä sektorilla tahansa, kunta tai yritykset. Mut siinä on aina joku mikä on iät ja ajat ollut, että joku tuntee olevansa yläpuolella toista niin se ei sen takia. Se ei voi olla mahollista tämmösessä järjestelmässä, mikä Suomessa on." (s. 72) Sektoreiden välisessä yhteistyössä ongelmana on jonkun osapuolen kukkoilu ja yleinen kyräilymentaliteetti. Puhe ja teko poliittisena toimintana Poliittisen tilan käsitteen osalta on syytä käydä käyttämääni Hannah Arendtin ajatteluun. Arendthan jakaa toimeliaan elämän, vita activa, kolmeen aktiviteettiin: puurtamiseen (labor, Arbeiten), valmistustyöhön (work, Herstellen) ja toimintaan (action, Handeln). Näistä toiminta ilmentää ihmisten moneutta ja mahdollistaa julkisen tilan. Poliittinen tila virittyy ihmisten toimiessa keskenään. Käsitykseni mukaan poliittinen tila on Arendtilla ihmisten yhteisen toiminnan ja puheen kautta ylläpidettävä rajattu pysyvä julkinen tila, jolla on myös ulkopuolensa. (s ) Poliittinen toimeliaisuus jakautuu esisokraatikoilla ja vielä esim. Aristoteleella kahteen alalajiin: puheeseen ja toimintaan, lexis kai praxis. (s ) Kehämallikuvion jako kahteen kehään - puheiden sisäkehään ja tekojen ulkokehään - on peräisin tästä. Kuvioni kokonaisuudessaan viittaa siis Arendtin käsitteistössä toimintaan ja siten poliittiseen tilaan. Sekä päätöksentekoon osallistuminen että konkreettinen tekeminen ovat poliittisia, koska ne ja niissä tehdyt valinnat vaikuttavat yhteiseen. Yhdistyksen toiminnallinen laajuus on kyläyhdistyksissä paljolti kiinni jäsenten tarjoamista resursseista. Antiikissa tätä edusti liturgia-käytäntö eli se, että poliksen jäsenet hoitivat virkotehtävät omalla kustannuksellaan. Kyläyhdistyksissä vastaavasti vapaaehtoistyö on elintärkeää yhteiselle toiminnalle (omana tilan laajentamisen tapanaan vielä vaativa aloite). Poliittisen tilan olemassaolo on täten kiinni aloitteellisuudesta. Tätä kuvastaa varsin hyvin kreikan arkhein-verbi, joka

7 tarkoitti sekä hallitsemista että aloittamista. Ainakin alkuaikoina valta on siis poliksissa liittynyt alullepanemiseen, eikä niinkään nykyajattelun mukaiseen loppuunsaattamisen kykyyn. Kyläyhdistyksiä voikin hyvällä syyllä kutsua 'arkaaisiksi poliittisiksi tiloiksi', ts. aloitteellisuuteen perustuviksi - ja puheenjohtajia eli kyläpäälliköitä 'arkaaisiksi poliittisiksi johtajiksi', ts. aloitteellisuutta/della johtaviksi. (vrt. s ja 26) Sanan virkkoi, noin nimesi, eli gradun loppu: Siinä, missä homeerinen heimopäällikkö keräsi joukkonsa yhä uudelle retkelle, nykyajan kyläpäällikkö kerää kyläläisensä yhä uuteen hankkeeseen. Kun kyläläiset ymmärtävät mahdollisuutensa valita kylän tulevaisuus ja perustavat yhdistyksen, he rajaavat yhteisen toiminnan ja puheen julkiseksi piiriksi. Yksityisten ihmisten erimielisyydet keskustellaan täst'edes yhteisen kylän yksimielisyydeksi. Erillisten asujaimistosta virittyy osallistujien yhteisö. Kylästä nousee polis - kyläpolis. (vrt. s. 81) C. VÄITÖSKIRJATYÖ - TOIMINNALLISEN JA POLIITTISEN OSALLISTU- MISEN MUUTOKSET PAIKALLISISSA YHDISTYKSISSÄ Lähtökohtana väitöskirjatyölle on kiinnostus edelleen tutkia paikallisten vapaaehtoistyöhön perustuvien yhdistysten sisäistä tilaa. Vaikka päähuomioni on sisäpolitiikassa, en tietenkään sulje muuta maailmaa pois tarkastelusta, koska se vaikuttaa yhdistyksen sisäiseen elämään. Gradun jälkeen heräsi kysymys, että mitenkäs muissa yhdistyksissä ja mitenkäs muualla. Gradun tulosten yleistettävyys lienee aika heikko aineiston suppeuden vuoksi. Olen kyllä saanut luotua joitakin teorianpalasia, mutta perustuvatko ne satunnaisiin erikoistapauksiin suomalaisessa yhdistyskentässä? Väitöskirjatyön keskeinen innoite onkin tarkentaa edellä esittämääni toiminnallisen ja poliittisen osallistumisen ja johtamisen kehämallia, toisaalta kartoittaa sen sovellusalaa. Arvioin tällä hetkellä (arvioni perustuu mallin ominaisuuksiin ja yleiseen yhdistyskentän tuntemukseeni), että malli sopii pieniin yhdistyksiin, joissa toiminnan ylläpitäminen on jatkuvasti vaakalaudalla vapaaehtoistyön muutoksien mukaan. Sopiiko malli liikkeisiin, joilla ei ole poliittista organisaatiota? En tiedä. Malli sopinee huonosti järjestäytyneempiin järjestöihin, jotka käyttävät enemmän palkkatyötä ja ovat vakiinnuttaneet resurssinsa. Niissä erityisesti resurssienhankinta ei ole kiinni välittömästi jäsenten innostuksesta. Väitöskirjan tutkimuskysymykset liittyvät kehämalliin ja ovat tällä hetkellä seuraavat: {Kalvo 5.} 1) Mitä osallistumista lisääviä tai tehostavia käytäntöjä yhdistyksissä on kehitetty viime aikoina? (Osallistumisinnovaatiot.) 2) Minkälaisia ominaisuuksia yhdistysjohtajalta nykyään vaaditaan? (Johtajakvalifikaatiot.) Kummankin sisällä on kyseessä sekä varsinaiseen toimintaan että yhdistyksen päätöksentekoon osallistuminen tai niiden johtaminen. Pyrin hakemaan osallistumisessa ja johtamisessa tapahtuneita muutoksia ja aion tarkastella yhdistyksiä noin vuoden aikajänteellä. Empiiriset tutkimuskohteet ovat vielä auki. Olen hahmotellut joitakin kuntia ja yhdistysluokkia, joista voi sanoa, että tutkin

8 ainakin yhdistyselämää Jyväskylässä ja Tuupovaarassa ja ainakin kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä. Tutkimuksen metodeja kehittelen grounded theoryn tienoilta. Ajatuksena on yhdistää erityyppisiä aineistoja ja lähteitä. Tutkimukselleni käyttökelpoisia tilasto- ja survey-aineistoja on jo valmiina, mm. oman laitoksen Jyväskylän kolmannen sektorin aineistot, KuntaSuomi 2004-tutkimuksien kyselyt ja Tilastokeskuksen ajankäyttötilastot. Joka tapauksessa kysymykseni ovat sellaiset, että on mentävä yksittäisiin yhdistyksiin. Aion paneutua joihinkin yhdistyksiin tutkimalla niiden arkistoaineistoa ja haastattelemalla niissä toimivia henkilöitä. Lisäksi voin tehdä jonkin verran osallistuvaa havainnointia kylätoiminnasta ja tallessa taitaa olla omalta järjestöuralta joitakin muistiinpanoja. Yhdistyksiin ulkopuolelta saatavia resursseja voi tutkia mm. kuntien tekemien avustuspäätösten kautta. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen eli osallistumisinnovaatioiden alakysymykset ovat: - mitä ovat yhdistysten vanhat käytännöt - mitä ovat uudet käytännöt ja mitkä ovat niihin johtaneet ongelmat, ratkaisuehdotukset, niissä onnistumiset/epäonnistumiset ja näiden syyt - mitä on lisäksi keksitty, mutta ei edes kokeiltu Aineistona näihin käyvät esim. toimintakertomukset, jäsentiedotteet, hallituksen pöytäkirjat, jäsenluettelot sekä osallistumiskerta- ja tuntitilastot. Toinen tutkimuskysymys eli johtajakvalifikaatiot tarkentuvat seuraavien henkilökohtaisten ominaisuuksien kautta: - ammatilliset, sosiaaliset, koulutukselliset ja taloudelliset taustat - yleinen järjestö- tai johtamiskokemus - ketä ao. yhdistyksen ryhmittäytymisessä edustaa - historia ao. yhdistyksessä Lisäksi eräät asianomaisen yhdistyksen piirteet vaikuttavat kvalifikaatioihin: - yhdistyskulttuuri - johtajahistoria - yhteistyösuhteet - toimintaympäristötekijät Aineistoksi käyvät esim. toimintakertomukset ja niissä olevat hallituksen jäsenten luettelot. Näitä täytyy tarkentaa kyselyin tai/ja haastatteluin. Joka tapauksessa suunnitteilla on enemmänkin kenttä- kuin kirjoituspöytätutkimus. Näine hyvineni toivotan tutkimusta eteenpäin vievän kritiikin tervetulleeksi. --- LÄHTEET Elonheimo, Ville (2000): Kyläpolis - kyläyhdistykset poliittisina tiloina. Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, valtio-oppi, julkaisematon pro gradu-tutkielma. Elonheimo, Ville (2001): Kyläpolis - kyläyhdistykset poliittisina tiloina. Teoksessa Vai pelkkää retoriikkaa? 6 Valta, politiikka, subjekti. Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos / valtio-oppi, julkaisuja 76, sivut

9 KALVOT 1 Kehämalli 2 Kartta kyläyhdistyksistä (gradun kansi) 3 Kehämallin sisäiset kuviot 4 Yhdistyksen rajat ja ulkosuhteet 5 Väitöskirjatyön tutkimuskysymykset kehämallissa

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

SEMMONEN YHTEINEN DEMOKRATIA, JOSSA KUUNNELLAAN KAIKKIA

SEMMONEN YHTEINEN DEMOKRATIA, JOSSA KUUNNELLAAN KAIKKIA SEMMONEN YHTEINEN DEMOKRATIA, JOSSA KUUNNELLAAN KAIKKIA - kyläyhdistysten puheenjohtajien käsityksiä lähidemokratiasta ja sen tarpeellisuudesta Päivi Pohjolainen Sosiologian pro gradu-tutkielma marraskuu

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kuluttajien luottamusmaailma

Kuluttajien luottamusmaailma Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki / Yhdistysverkosto Pj. Jonna Marttinen / Kinnarin koulun vanhempainkerho Pj. Terttu Kanninen / Luodaan Yhdessä ry OTA KORTTI

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri Yhdistystoimijan ABC Rekisteröity yhdistys on oikeushenkilö (juridinen henkilö) voi tehdä sitoumuksia jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa on merkitty yhdistysrekisteriin paras ratkaisu pitkäaikaiseksi

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kymin Nikkarit säännöt

Kymin Nikkarit säännöt Kymin Nikkarit SÄÄNNÖT 1(6) Kymin Nikkarit säännöt Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY.

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen TMT-musiikkiterapeutit ry. ja sen kotipaikka on Pietarsaari. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi.

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan perusteet. Lasse Heikkilä & Mari Kröger JYY

Yhdistystoiminnan perusteet. Lasse Heikkilä & Mari Kröger JYY Yhdistystoiminnan perusteet Lasse Heikkilä & Mari Kröger JYY Lasse Heikkilä JYYn hallituksen puheenjohtaja 2016 JYYn hallituksen vpj ja jäsen 2015 Fokus ry:n pj 2014 Fokus ry:n tapahtumavastaava 2013 SYY

Lisätiedot

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 19.3.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 19.3.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 19.3.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ja Visio Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Tiina Sivonen

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ja Visio Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Tiina Sivonen Yhdistystoiminnan peruskurssi: Yhdistystoiminnan perusteet 27.1.2015 Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ja Visio Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Tiina Sivonen Illan aiheet Yhdistyslaki ja yhdistyksen säännöt Yhdistyksen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

Aluetoiminnan tarvekartoitus. 142 vastausta avoinna Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut

Aluetoiminnan tarvekartoitus. 142 vastausta avoinna Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut Aluetoiminnan tarvekartoitus 142 vastausta avoinna 15.12.-15.1.2017 Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut 1. Tiedätkö mihin latualueeseen yhdistyksesi kuuluu? 2. Pidätkö

Lisätiedot

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011 Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet KVTL Kevät 2011 Lähtökohta 1/2 Tilaisuus voi olla ennakoiva Halutaan tietää ja keskustella asioista miten kehitysvammaisten / vammaisten ja heidän perheidensä

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kotipalvelujen kasvava markkina uudet ratkaisut 15.6.17 Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa kyläkoordinaattori Tuula Palojärvi Pohjois-Savon Kylät ry Pohjoissavolaisten

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Taina Meriluoto Tohtorikoulutettava Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenyys. www.pohjois-savonkylat.fi

Yhdistyksen jäsenyys. www.pohjois-savonkylat.fi Jäsenyys ja jäsenet Yhdistyksen jäsenyys Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö (katsokaa säännöt) Yhdistyksen jäsenistä on pidettävä luetteloa, johon merkitään kunkin jäsenen

Lisätiedot

Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt

Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt Hyväksytty Helsingin Jyryn johtokunnan kokouksessa 22.10.2014 Asiakirjan tarkoitus Tämä asiakirja kuvaa Helsingin Jyryn

Lisätiedot

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kokoustyypit. Timo Reko

Kokoustyypit. Timo Reko Kokoustyypit Timo Reko timo.reko@msl.fi Kokoustyypit Sääntömääräiset kokoukset, joita on joko yksi tai kaksi vuodessa (syys- ja kevätkokous). Sääntömääräiset kokoukset käyttävät ylintä valtaa. Ylimääräiset

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Menestyvä mentori! koulutus

Menestyvä mentori! koulutus Menestyvä mentori! koulutus Esimerkkiharjoituksia mentoroinnista 14.11.2015, Helsinki Aatteellinen yhdistys Miten määrittelet? Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kaupunginkanslia: Maahanmuuttajajärjestöjen kehittämisavustus

Kaupunginkanslia: Maahanmuuttajajärjestöjen kehittämisavustus Kaupunginkanslia: Maahanmuuttajajärjestöjen kehittämisavustus Jos olette tehnyt hakemuksen aikaisemmin, löydätte vanhan hakemuksenne kirjoittamalla rekisterinumeronne tai y-tunnuksenne. Jos olette uusi

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Olla olevat säännöt ovat niin sanotut mallisäännöt. Yhdistys voi tehdä muutoksia, esimerkiksi kohtaan, 3. Yhdistyksen toiminta. Pykälään voi lisätä minkälaista toimintaa yhdistys ylläpitää ja poistaa kohtia

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 1 Kuvat: Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 2 Sisältö

Lisätiedot

olla konkurssissa Hallituksen jäsenen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen

olla konkurssissa Hallituksen jäsenen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen HALLITUS (1/4) Yhdistyksellä on oltava hallitus Hallituksessa on oltava vähintään kolme jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja Puheenjohtajan tulee olla täysi-ikäinen ja täysivaltainen, jonka kotipaikka

Lisätiedot

TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA

TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA Toimijat, kokoukset ja kokoustekniikka Toimijoiden roolit Jäsenet Hallitus ja toimihenkilöt Sihteeri Puheenjohtaja taloudenhoitaja Kts. YHTALO Ryhmätyö Millainen on hyvä kokous?

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA Tietoisesti pyrkien vai sattumalta edeten? LitM, KK Väitös 19.2.2016 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Golfliiton liittokokousseminaari 13.2.2016 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE. 1. hoidon ja kuntoutuksen edistäminen, 2. sairaudesta tiedottaminen,

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE. 1. hoidon ja kuntoutuksen edistäminen, 2. sairaudesta tiedottaminen, KYMMENEN VIRRAN MS-YHDISTYS ry. 1(6) SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Kymmenen virran MS-yhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu ja pöytä- ja rekisteröimiskielenä

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Koti Suomalaisille Vanhuksille -yhdistyksen säännöt

Koti Suomalaisille Vanhuksille -yhdistyksen säännöt Koti Suomalaisille Vanhuksille -yhdistyksen säännöt Käsitelty ensimmäisen kerran 20.11.2009 pidetyssä yhdistyksen kokouksessa ja hyväksytty 24.4.2010 vuosikokouksessa. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Säveltäjät ry, ruotsiksi Finlands Tonsättare rf, englanniksi Society of Finnish Composers. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Tarkastuslautakuntien koulutus 6.4.2009 Päijät-Hämeen kesäyliopisto. Tarkastuslautakuntia ja arviointikertomuksia

Tarkastuslautakuntien koulutus 6.4.2009 Päijät-Hämeen kesäyliopisto. Tarkastuslautakuntia ja arviointikertomuksia Tarkastuslautakuntien koulutus 6.4.2009 Päijät-Hämeen kesäyliopisto Tarkastuslautakuntia ja arviointikertomuksia koskeva kysely 2008 Espoo Hämeenlinna Lahti Tampere Helsinki Kuopio Pori Vantaa Vastausprosentit

Lisätiedot

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE OULUN SEUDUN MS-YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT (Rek.nro 159.657) Uudistettu 19.03.2009 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Oulun Seudun MS-yhdistys ry. Yhdistyksen kielinä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot