OSALLISTUMISEN JA JOHTAMISEN KEHÄMALLI A. KEHÄMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSALLISTUMISEN JA JOHTAMISEN KEHÄMALLI A. KEHÄMALLI"

Transkriptio

1 Ville Elonheimo Kaurasenahontie 7, Kovero puh. (013) (työhuone), (koti) Seminaariesitelmä VAKAVA:n/Tampereen yliopiston Kansalaisaktivismi-seminaarissa Tampereella työryhmässä Aktiiviset asukkaat, kuntalaiset, kansalaiset OSALLISTUMISEN JA JOHTAMISEN KEHÄMALLI A. KEHÄMALLI Esitykseni ytimenä on osallistumisen ja johtamisen kehämalli, joka on havainnollistus graduni keskeisestä huomiosta. Samainen kehämalli toimii myös väitöskirjatyöni tarkastelumallina, työkaluna tai miksi sitä nyt sanotaankaan. Gradussani tutkin kyläyhdistyksiä ja malli on siis kehitelty pienten paikallisten yhdistysten parissa ja tietyn yhdistystyypin sisällä. {Kuviossa on kaksi isoa sisäkkäistä kehää. Kehät liittyvät toisiinsa pienin ympyröin toisaalta osallistujien, toisaalta johtajien puolella. Kalvo 1.} Osallistujat Johtajat 7 5 TO PO PJ TJ Ulkokehä on toiminnallinen kehä, konkreettiset teot yhdistyksessä, tekeminen. Sisäkehä on poliittinen kehä, yhdistyksen muodollinen päätöksenteko, puhuminen. Osallistujat tarkoittaa toiminnan järjestäjiä ja päätöksenteossa esim. hallituksen jäseniä, tämän seminaarin sanoin: aktivisteja. Kuvion ulkopuolelle jäävät täydelliset passivistit, jotka eivät ota osaa toimintaan millään tapaa, ja hiljaiset osanottajat, esim. kerhoissa tai kyläjuhlissa kävijät. Johtajat taas tarkoittaa lähinnä yhdistyksen puheenjohtajaa ja muita 'tulisieluja' eli niitä, jotka johtavat koko yhdistystä tai osaa siitä, mukaan lukien yksittäisten tapahtumien johtavat järjestelijät. Käytän kehämallia lähinnä koko yhdistyksestä, mutta tarpeen tullen uskon sen käyvän myös yksittäisen tapahtuman tai esim. yhdistyksen jaoston tarkastelun välineenä.

2 Koko malli lähti kehkeytymään tutkimussuunnitelman lauseesta: "taustalla on graduni päähuomio siitä, että toiminnallinen ja poliittinen osallistuminen kytkeytyvät toisiinsa ja että jäsenten osallistuminen ja johtajuus muodostavat vapaaehtoistyöhön tukeutuvissa yhdistyksissä kehän." Mitä sitten eri kaaret kuvaavat? 1) Yhdistyksen toiminnallisen johtajan tehtävänä on saada ihmiset osallistumaan toimintaan. 2) Toimintaan osallistumalla ihmiset antavat resurssejaan yhteiseen käyttöön, rakentavat ja ylläpitävät yhdistystä sekä sivutuotteena tukevat toiminnan johtajaa. 3) Yhdistyksen päätöksenteon johtajat, erityisesti hallituksen puheenjohtaja, valikoivat toteutettavat ideat, tekevät suunnitelmat ja muotoilevat kaiken muodollista päätöksentekoa varten. 4) Yhdistyksen jäsenistö vuosikokouksessa tai hallituksen jäsenet hallituksessa päättävät yhdistyksen asioista ja valitsevat muodollisia johtajia. 5-6) Toiminnallinen ja poliittinen johtajuus kytkeytyvät toisiinsa, tuottavat toisiaan. Toiminnan ja päätöksenteon johtajat ovat useimmiten samoja henkilöitä mutta eri rooleja. 7-8) Aktivistienkin joukossa toiminnallinen ja poliittinen toimeliaisuus kasautuu samoille henkilöille. Kuvion ideana on siis kuvata sitä, miten johtajuus ja osallistuminen edellyttävät ja tuottavat toisiaan yhdistyselämässä: yhdistyksessä tekeminen ja puhuminen, yhdistyksen toiminta ja päätöksenteko, ihmisten osallistuminen ja johtajuus. Kuvion toisena ideana on se, että yhdistystä voi tarkastella poliittisena tilana vain ottamalla huomioon yhdistyksen konkreettinen toiminta. Kuvion soveltuvuus on liikkeet-yhdistykset-järjestöt -jatkumolla nimenomaan yhdistysten joukossa. B. GRADU - OSALLISTUMINEN JA JOHTAJUUS KYLÄYHDISTYKSISSÄ Esitykseni toisessa osassa käyn läpi kehämallia graduni Kyläpolis - kyläyhdistykset poliittisina tiloina (2000) valossa. {Kalvo 2.} On syytä huomauttaa, että gradussa tai siitä tiivistetyssä artikkelissa (2001) en ole esittänyt tätä kehämallia, vaan olen keskittynyt silloisiin tutkimuskysymyksiini ja niihin vastaavaan argumentaatioon. Kehämalli on siis gradun jälkeinen tuote, vaikka perustuukin vahvasti siihen kuvaan, jonka olen kyläyhdistysten poliittisesta tilasta saanut tuon työn aikana ja tuloksena. Tutkin gradussani kyläyhdistyksiä, joilla tarkoitan sekä rekisteröimättömiä yhdistyksiä eli kylätoimikuntia että rekisteröityjä kyläyhdistyksiä. Tutkimuksen alla oli neljä kyläyhdistystä Ilomantsin- Tuupovaaran seutukunnalta, näistä yksi oli monen kylän muodostama yhdistys. Kävin läpi niiden arkistot vuosilta : lähinnä vuosikokousten pöytäkirjat, toimintasuunnitelmat ja -kertomukset, talousarviot ja tilinpäätökset, jonkin verran hallituksen tai kylätoimikunnan pöytäkirjoja, hankesuunnitelmia ja -hakemuksia sekä kylätiedotteita. Arkistokäynneillä myös jututin yhdistysten sihteereitä. Toisena pääosana aineistossa oli puheenjohtajien haastattelut. Lisäksi kysyin puheenjohtajilta ennen haastattelua lomakkeella joitakin arvioita ja tietoja yhdistyksen toiminnasta ja henkilöistä. Käytännössä analyysini painottui haastatteluihin. Seuraavassa käyn läpi joitakin poliittisen tilan piirteitä

3 haastattelusitaattien avulla ja sijoittaen luonnehdinnat osallistumisen ja johtamisen kehämalliin (sivunumerot gradusta, Elonheimo 2000.) {Kalvo 3.} Mobilisaatio ja tulisielut {TJ k1; s } "Vaikka ei ois muita kuin yksi henkilö, mutta jos se on semmonen, joka saa ne muut ihmiset liikkeelle..." (s. 43) Yhdistyksessä pitää olla henkilö tai henkilöitä, joka saa ihmiset osallistumaan, tulisielu. Tulisielu voi vaihtua ajan myötä, mutta sellainen on oltava. Toimintaan osallistuminen {TO k1 k78; s } "Ihmiset. Jos ihmiset kokee tämän omakseen kylän toiminnan, se elää, mutta jos ne kokee että tää on heille vähäpätöinen asia, ei tää oo niin tärkee, niin sit se kuolee." (s. 47) Tavallinen kyläläinen osallistuu, kun osallistumisella on tarjota jotain juuri hänelle. Osallistuminen ei rakennu kylän yhteisöllisyyden osallistumisvelvollisuuksille. "Halu. - Oma halu siinä että vaikka miten pieni ollaan ja halu pitää toimintaa yllä. Se muodostuu niistä yksittäisistä henkilöistä, jotka aktiivisesti sitä kehittää ja pitää suhteet yllä tuohon." (s. 54) Tämäkin on vastaus kysymykseen, mikä pitää yhdistyksen pystyssä? Tarvitaan ihmisiä ja tahtoa. Kehämallissa TO-pistettä voi sanoa yhdistyksen kriittiseksi pisteeksi. Jos on toimijoita, yhdistys elää - jos ei ole, se kuolee. Toiminnallisen ja poliittisen aktivistin yhteydestä minulla ei ole tarjota sitaatteja. Voin kuitenkin todeta, että puheenjohtajat toivat esille, että talkootyö kasautuu hallituksen jäsenille. Lisäksi vaikutti siltä, että hallitukseen valittiin nimenomaan innokkaimpia osallistujia, tätä en kuitenkaan erikseen kysellyt. Päätöksentekojärjestelmä {sisäkehä k34; s } "Hallitusha se piättää, tai niinku ylleinen kokkous se päättää, mutta käytännössä tietysti puulaakeissa hallitukset on niin vahvoja, ja tätä toimintaa, siinä on se käytännön sana, vaan käytännön valtahan se siellä on." (s. 49) Kyläyhdistyksissä on tavallinen yhdistyksen päätöksentekorakenne: vuosikokous, hallitus ja hallituksella puheenjohtaja. Kylätoimikunnissa nimet ovat toiset, vuosikokouksena kyläkokous ja hallituksena kylätoimikunta. Edellinen sitaatti kuvastaa yleisen kokouksen asemaa 'ylimpänä päätöksentekoelimenä', kun valta käytännön toimintasta on hallituksella. Poliittinen osallistuminen {PO k4; s } "Nyt tämä kriisi on tietysti tätä keskustelua ehkä viriköittänyt enemmänkin mitä ois soveliasta." (s. 48) "tavallaan hyväki merkki, että ei oo liian aktiivista siinä mielessä, koska ainahan kansan joukot on helevetinmoisella kiistalla liikkeellä muutaman kerran." (s.

4 48) Tavalliset kyläläiset osallistuivat kyläyhdistyksen päätöksentekoon harvakseltaan. Kiinnostuksen pyräykset tuntuivat liittyvän kiistatilanteisiin. Poliittinen osallistuminen oli paljolti hallituksen jäsenten harteilla. Johtajuus {PJ TJ, k24, k56; s } Johtajaksi tulo {k4}: "No minä en tähän kyllä missään tappauksessa pyrkinyt ja lieneekö semmosta henkillöö joka vakavissaan pyrkiytyskään." (s. 50) Suomalaisessa järjestökulttuurissa on tietty vallan välttelyn henki: valtaa ei pidä haluta, ainakaan avoimesti. Toisaalta sitaatti kuvastaa puheenjohtajan viran raskautta. Valmistelutyöstä {TJ-PJ, k56, k3}: "kyllähän se puheenjohtajan niskaan hyvin paljon kaatui." (s. 51) Hallituksen sisällä kaikki asiat kulkevat puheenjohtajan kautta ja liian monet hänen varassaan. Palautteen merkitys {k2, k4}: "Ainut palakkahan tästä on se että on tyytyväissii asiakkaita, niin se kuiteskin merkitsee aika monelle aika paljon. Kuin jos on sanotaan että yleensä politiikassa mukana, niin haukuthan siitä normaalisti palkakseen suapi." (s. 51) Yhdistystoiminnassa johtajia pitää viroissaan toiminnan hyväätekevyys ja positiivinen palaute, erotuksena esim. kunnallispolitiikan valitusilmapiiristä. Pol. johtajan valta {PJ}: "jos minut on kerran valtuutettu johonkin, niin minä tien päätökset vaikka yksin ja sillä selevä" (s. 52) Puheen johtaja voi tehdä yhdistyksen nimissä päätöksiä, joihin ei erikseen haeta koko organisaation valtuutusta. Hän johtaa, koska on johtaja. Kun mietitään yhdistyksen riippuvuutta puheenjohtajan antautumisesta yhdistystoimintaan, vaikuttaa hän jopa yrityksen yrittäjään verrattavalta vallankäyttäjältä. Toim. johtajan valta {TJ-PJ-yhteys}: "Jos toiminta ei miellytä, niin tähän paikalle päässee justiinsa, se vaimennoon sillon se arvostelu." (s. 52) Puheenjohtajan virka ei ole järin tavoiteltu. Siihen liittyy jotain sellaista vastuun ottamista, johon ei jokamies tai -nainen ole valmis. Vaativa aloite {k2, k4, TO-PO-yhteys; s. 48, 58} "Jos kuka haluaa niin suapi noiden sääntöjen mukkaan toimii vielä laajemminkin vaan en minä lähe... Jotta ehkä nyt jottain jos kansa vuan innostuu ja on, niin kyllä se on mahollista että laajennoo ne toimenkuvat." (s. 48) "se pitäs joku tulisielu olla siellä - joku, joka muunkin asian ottas siihen toimintaan." (s. 48 ja 58) Vapaaehtoistyöhön pohjautuvissa yhdistyksissä on käytössä kaksi aloitemuotoa: tavallinen muodollinen aloite ja vaativa aloite (tai heikko ja vahva aloite). Tavallinen aloite on idean antamista päätöksentekokoneistoon, jossa se sitten käsitellään. Käytännössä tehokkaampi mutta aloitteentekijälle vaativampi on vaativa aloite, jossa aloitteentekijä idean antamisen lisäksi tarjoutuu tekemään jotain ehdottamansa toiminnan toteuttamiseksi.

5 Useimmiten tämä resurssienanto on vapaaehtoistyötä. Tällaisella vahvalla aloitteella on huomattavasti suuremmat mahdollisuudet tulla toteutetuksi. Sääntöjen luonne {sisäalue ja välialue; s } "Elikkä se nyt on väittäisimpä kaikissa, yhistyksen säännöt antaa mahollisuuden toimii, monikymmenkertaisesti siihen nähen miten toimitaan." (s. 53) Neljässä hyvin toimivassa kyläyhdistyksessä puheenjohtajien suhtautuminen sääntöihin oli hyvin erilaista: 1) toimintasuunnitelma tehtiin sääntöjen tarkoituspykälän mukaisessa jaottelussa, 2) edellinen sitaatti, säännöissä sanotaan kaikkea hyvää, mutta käytännössä keskitytään vain yhteen toimintamuotoon, 3) kylätoimikunnalla on säännöt, mutta puheenjohtaja ei ole niitä lukenut ja 4) kylätoimikunnalla ei ole kirjoitettuja sääntöjä ollenkaan. Yleisesti toiminta pyörii siis kirjoittamattomin säännöin, jotka elävät vain toiminnan myötä. Lisäksi säännöt antavat mahdollisuuden toiminnallisen laajuuden joustavaan muokkaamiseen. Yhdistyksen ulkosuhteet Seuraavaksi astun ulos kehämallista ja hahmotan yhdistyksen suhteita ulkopuolelleen ja rajausta erilleen kyläyhteisöstä. {Kalvo 4.} Kolmannella sektorilla {paikat kolmiossa s. 69; s , 71-75} Pyysin puheenjohtajia sijoittamaan itsensä kolmas sektori-kolmioon. He sijoittavat yhdistyksensä erilleen niin kyläyhteisöstä, kunnasta kuin yrityksistäkin. Lähimpänä olivat kyläyhteisö ja kunta, mutta hajonta oli melkoinen. Rajaus suhteessa kyläyhteisöön {vasen raja; s } "No, se erottaa se, että jos naapurusto sen vain tekis, niin se ois silloin ihmisten välistä suhdetta." (s. 56) "ehkä yhistyksen nimissä voidaan tehä jokin asia, jota ei voitas omissa nimissään tehä. Esimerkiks joku kokoontuminen tai jokin semmonen kyläjuhla tai jokin muu tilaisuus, eipä sitä oikkeestaan voi tehä, jotta jos minä kuhtusin omissa nimissä koolle tänne koululle, niin miten se ois edes mahollista." (s. 57) Vastaajalle kyläyhdistyksen ja kyläyhteisön, naapuruston välinen raja on selvä. Vain yhdistys edustaa yhteistä, yhteisöllinen voidaan ottaa yhdistyksen piiriin, mutta sellaisenaan se on yksityistä. "Mutta pelkästään naapurustosuhteille, se luo semmosia kuppikuntija, tekee tiettyä toimintaa niin silloin sinne ei kaivatakkaan välttämättä kaikkia. Ennen se onnistu, mutta ei ehkä nykyään." (s. 56) Tässä hahmotetaan, että "jonkunlainen orkanisoitu järjestelmä" (s. 59) on parempi kuin yhteisten asioiden hoitaminen kylän yhteisössä. Asioista saadaan yhteisesti hyväksytty näkemys vain julkisessa, jotenkin järjestäytyneessä keskustelussa. Suhde rahoittajiin ja yhteistyökumppaneihin {ulkopuoliset ; s , 61-63, 71-75}

6 "Kyläyhistyksen päätettävissä on tietysti jossain rajassa kaikki asiat missä se toimii. Mutta ainahan se rahoittaja tiettyjä toivomuksia asettaa. Toisaalta kaikki ja toisaalta ei mikkään." (s. 61) Kaikki ja ei mikään. Yhdistys on radikaalisti itsenäinen omassa päätöksenteossaan, mutta yhtä vakavasti sidonnainen saamiinsa resursseihin. "No silloin alkuunhan oli aina ihan kokkouksii, sitten siinä Liiteri-toiminnan aikaan oli ihan kunnan edustajat rehellisesti. Ja tuota sanottaan nyt että on sellaset, että minä soittelen perusturvahoitajalle ja kotipalvelutyönjohtajalle, jos on mitä ongelmii on. Ja sitten tää terveydenhoitaja kiertää pitemmin, hän näkee sen tilanteen. Että ei ennee semmossii isoja torikokkouksii pietä, vaan se on niinku päivittäistä ruttiinii se yhteyksien pito." (s. 75) Tässä on kyseessä kylä- eli kotipalvelujen järjestäminen yhdistyksen toimintana. Sitaatti kuvastaa, miten uutta toimintaa aloitettaessa yhteydenpito on tiivistä ja virallista, ja toiminnan vakiintuessa ja luottamuksen lisääntyessä yhteydenpito arkistuu. "Se on se aktiivinen ja julkinen toiminta ja vilpittömyyttä tähän kaikkien välille. Se ois ehkä semmonen mikä sais, ja ennakkoluulottomuus, olipa se millä sektorilla tahansa, kunta tai yritykset. Mut siinä on aina joku mikä on iät ja ajat ollut, että joku tuntee olevansa yläpuolella toista niin se ei sen takia. Se ei voi olla mahollista tämmösessä järjestelmässä, mikä Suomessa on." (s. 72) Sektoreiden välisessä yhteistyössä ongelmana on jonkun osapuolen kukkoilu ja yleinen kyräilymentaliteetti. Puhe ja teko poliittisena toimintana Poliittisen tilan käsitteen osalta on syytä käydä käyttämääni Hannah Arendtin ajatteluun. Arendthan jakaa toimeliaan elämän, vita activa, kolmeen aktiviteettiin: puurtamiseen (labor, Arbeiten), valmistustyöhön (work, Herstellen) ja toimintaan (action, Handeln). Näistä toiminta ilmentää ihmisten moneutta ja mahdollistaa julkisen tilan. Poliittinen tila virittyy ihmisten toimiessa keskenään. Käsitykseni mukaan poliittinen tila on Arendtilla ihmisten yhteisen toiminnan ja puheen kautta ylläpidettävä rajattu pysyvä julkinen tila, jolla on myös ulkopuolensa. (s ) Poliittinen toimeliaisuus jakautuu esisokraatikoilla ja vielä esim. Aristoteleella kahteen alalajiin: puheeseen ja toimintaan, lexis kai praxis. (s ) Kehämallikuvion jako kahteen kehään - puheiden sisäkehään ja tekojen ulkokehään - on peräisin tästä. Kuvioni kokonaisuudessaan viittaa siis Arendtin käsitteistössä toimintaan ja siten poliittiseen tilaan. Sekä päätöksentekoon osallistuminen että konkreettinen tekeminen ovat poliittisia, koska ne ja niissä tehdyt valinnat vaikuttavat yhteiseen. Yhdistyksen toiminnallinen laajuus on kyläyhdistyksissä paljolti kiinni jäsenten tarjoamista resursseista. Antiikissa tätä edusti liturgia-käytäntö eli se, että poliksen jäsenet hoitivat virkotehtävät omalla kustannuksellaan. Kyläyhdistyksissä vastaavasti vapaaehtoistyö on elintärkeää yhteiselle toiminnalle (omana tilan laajentamisen tapanaan vielä vaativa aloite). Poliittisen tilan olemassaolo on täten kiinni aloitteellisuudesta. Tätä kuvastaa varsin hyvin kreikan arkhein-verbi, joka

7 tarkoitti sekä hallitsemista että aloittamista. Ainakin alkuaikoina valta on siis poliksissa liittynyt alullepanemiseen, eikä niinkään nykyajattelun mukaiseen loppuunsaattamisen kykyyn. Kyläyhdistyksiä voikin hyvällä syyllä kutsua 'arkaaisiksi poliittisiksi tiloiksi', ts. aloitteellisuuteen perustuviksi - ja puheenjohtajia eli kyläpäälliköitä 'arkaaisiksi poliittisiksi johtajiksi', ts. aloitteellisuutta/della johtaviksi. (vrt. s ja 26) Sanan virkkoi, noin nimesi, eli gradun loppu: Siinä, missä homeerinen heimopäällikkö keräsi joukkonsa yhä uudelle retkelle, nykyajan kyläpäällikkö kerää kyläläisensä yhä uuteen hankkeeseen. Kun kyläläiset ymmärtävät mahdollisuutensa valita kylän tulevaisuus ja perustavat yhdistyksen, he rajaavat yhteisen toiminnan ja puheen julkiseksi piiriksi. Yksityisten ihmisten erimielisyydet keskustellaan täst'edes yhteisen kylän yksimielisyydeksi. Erillisten asujaimistosta virittyy osallistujien yhteisö. Kylästä nousee polis - kyläpolis. (vrt. s. 81) C. VÄITÖSKIRJATYÖ - TOIMINNALLISEN JA POLIITTISEN OSALLISTU- MISEN MUUTOKSET PAIKALLISISSA YHDISTYKSISSÄ Lähtökohtana väitöskirjatyölle on kiinnostus edelleen tutkia paikallisten vapaaehtoistyöhön perustuvien yhdistysten sisäistä tilaa. Vaikka päähuomioni on sisäpolitiikassa, en tietenkään sulje muuta maailmaa pois tarkastelusta, koska se vaikuttaa yhdistyksen sisäiseen elämään. Gradun jälkeen heräsi kysymys, että mitenkäs muissa yhdistyksissä ja mitenkäs muualla. Gradun tulosten yleistettävyys lienee aika heikko aineiston suppeuden vuoksi. Olen kyllä saanut luotua joitakin teorianpalasia, mutta perustuvatko ne satunnaisiin erikoistapauksiin suomalaisessa yhdistyskentässä? Väitöskirjatyön keskeinen innoite onkin tarkentaa edellä esittämääni toiminnallisen ja poliittisen osallistumisen ja johtamisen kehämallia, toisaalta kartoittaa sen sovellusalaa. Arvioin tällä hetkellä (arvioni perustuu mallin ominaisuuksiin ja yleiseen yhdistyskentän tuntemukseeni), että malli sopii pieniin yhdistyksiin, joissa toiminnan ylläpitäminen on jatkuvasti vaakalaudalla vapaaehtoistyön muutoksien mukaan. Sopiiko malli liikkeisiin, joilla ei ole poliittista organisaatiota? En tiedä. Malli sopinee huonosti järjestäytyneempiin järjestöihin, jotka käyttävät enemmän palkkatyötä ja ovat vakiinnuttaneet resurssinsa. Niissä erityisesti resurssienhankinta ei ole kiinni välittömästi jäsenten innostuksesta. Väitöskirjan tutkimuskysymykset liittyvät kehämalliin ja ovat tällä hetkellä seuraavat: {Kalvo 5.} 1) Mitä osallistumista lisääviä tai tehostavia käytäntöjä yhdistyksissä on kehitetty viime aikoina? (Osallistumisinnovaatiot.) 2) Minkälaisia ominaisuuksia yhdistysjohtajalta nykyään vaaditaan? (Johtajakvalifikaatiot.) Kummankin sisällä on kyseessä sekä varsinaiseen toimintaan että yhdistyksen päätöksentekoon osallistuminen tai niiden johtaminen. Pyrin hakemaan osallistumisessa ja johtamisessa tapahtuneita muutoksia ja aion tarkastella yhdistyksiä noin vuoden aikajänteellä. Empiiriset tutkimuskohteet ovat vielä auki. Olen hahmotellut joitakin kuntia ja yhdistysluokkia, joista voi sanoa, että tutkin

8 ainakin yhdistyselämää Jyväskylässä ja Tuupovaarassa ja ainakin kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä. Tutkimuksen metodeja kehittelen grounded theoryn tienoilta. Ajatuksena on yhdistää erityyppisiä aineistoja ja lähteitä. Tutkimukselleni käyttökelpoisia tilasto- ja survey-aineistoja on jo valmiina, mm. oman laitoksen Jyväskylän kolmannen sektorin aineistot, KuntaSuomi 2004-tutkimuksien kyselyt ja Tilastokeskuksen ajankäyttötilastot. Joka tapauksessa kysymykseni ovat sellaiset, että on mentävä yksittäisiin yhdistyksiin. Aion paneutua joihinkin yhdistyksiin tutkimalla niiden arkistoaineistoa ja haastattelemalla niissä toimivia henkilöitä. Lisäksi voin tehdä jonkin verran osallistuvaa havainnointia kylätoiminnasta ja tallessa taitaa olla omalta järjestöuralta joitakin muistiinpanoja. Yhdistyksiin ulkopuolelta saatavia resursseja voi tutkia mm. kuntien tekemien avustuspäätösten kautta. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen eli osallistumisinnovaatioiden alakysymykset ovat: - mitä ovat yhdistysten vanhat käytännöt - mitä ovat uudet käytännöt ja mitkä ovat niihin johtaneet ongelmat, ratkaisuehdotukset, niissä onnistumiset/epäonnistumiset ja näiden syyt - mitä on lisäksi keksitty, mutta ei edes kokeiltu Aineistona näihin käyvät esim. toimintakertomukset, jäsentiedotteet, hallituksen pöytäkirjat, jäsenluettelot sekä osallistumiskerta- ja tuntitilastot. Toinen tutkimuskysymys eli johtajakvalifikaatiot tarkentuvat seuraavien henkilökohtaisten ominaisuuksien kautta: - ammatilliset, sosiaaliset, koulutukselliset ja taloudelliset taustat - yleinen järjestö- tai johtamiskokemus - ketä ao. yhdistyksen ryhmittäytymisessä edustaa - historia ao. yhdistyksessä Lisäksi eräät asianomaisen yhdistyksen piirteet vaikuttavat kvalifikaatioihin: - yhdistyskulttuuri - johtajahistoria - yhteistyösuhteet - toimintaympäristötekijät Aineistoksi käyvät esim. toimintakertomukset ja niissä olevat hallituksen jäsenten luettelot. Näitä täytyy tarkentaa kyselyin tai/ja haastatteluin. Joka tapauksessa suunnitteilla on enemmänkin kenttä- kuin kirjoituspöytätutkimus. Näine hyvineni toivotan tutkimusta eteenpäin vievän kritiikin tervetulleeksi. --- LÄHTEET Elonheimo, Ville (2000): Kyläpolis - kyläyhdistykset poliittisina tiloina. Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, valtio-oppi, julkaisematon pro gradu-tutkielma. Elonheimo, Ville (2001): Kyläpolis - kyläyhdistykset poliittisina tiloina. Teoksessa Vai pelkkää retoriikkaa? 6 Valta, politiikka, subjekti. Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos / valtio-oppi, julkaisuja 76, sivut

9 KALVOT 1 Kehämalli 2 Kartta kyläyhdistyksistä (gradun kansi) 3 Kehämallin sisäiset kuviot 4 Yhdistyksen rajat ja ulkosuhteet 5 Väitöskirjatyön tutkimuskysymykset kehämallissa

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Kymin Nikkarit säännöt

Kymin Nikkarit säännöt Kymin Nikkarit SÄÄNNÖT 1(6) Kymin Nikkarit säännöt Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Aluetoiminnan tarvekartoitus. 142 vastausta avoinna Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut

Aluetoiminnan tarvekartoitus. 142 vastausta avoinna Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut Aluetoiminnan tarvekartoitus 142 vastausta avoinna 15.12.-15.1.2017 Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut 1. Tiedätkö mihin latualueeseen yhdistyksesi kuuluu? 2. Pidätkö

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan perusteet. Lasse Heikkilä & Mari Kröger JYY

Yhdistystoiminnan perusteet. Lasse Heikkilä & Mari Kröger JYY Yhdistystoiminnan perusteet Lasse Heikkilä & Mari Kröger JYY Lasse Heikkilä JYYn hallituksen puheenjohtaja 2016 JYYn hallituksen vpj ja jäsen 2015 Fokus ry:n pj 2014 Fokus ry:n tapahtumavastaava 2013 SYY

Lisätiedot

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Kokoustyypit. Timo Reko

Kokoustyypit. Timo Reko Kokoustyypit Timo Reko timo.reko@msl.fi Kokoustyypit Sääntömääräiset kokoukset, joita on joko yksi tai kaksi vuodessa (syys- ja kevätkokous). Sääntömääräiset kokoukset käyttävät ylintä valtaa. Ylimääräiset

Lisätiedot

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Taina Meriluoto Tohtorikoulutettava Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kaupunginkanslia: Maahanmuuttajajärjestöjen kehittämisavustus

Kaupunginkanslia: Maahanmuuttajajärjestöjen kehittämisavustus Kaupunginkanslia: Maahanmuuttajajärjestöjen kehittämisavustus Jos olette tehnyt hakemuksen aikaisemmin, löydätte vanhan hakemuksenne kirjoittamalla rekisterinumeronne tai y-tunnuksenne. Jos olette uusi

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

Menestyvä mentori! koulutus

Menestyvä mentori! koulutus Menestyvä mentori! koulutus Esimerkkiharjoituksia mentoroinnista 14.11.2015, Helsinki Aatteellinen yhdistys Miten määrittelet? Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Olla olevat säännöt ovat niin sanotut mallisäännöt. Yhdistys voi tehdä muutoksia, esimerkiksi kohtaan, 3. Yhdistyksen toiminta. Pykälään voi lisätä minkälaista toimintaa yhdistys ylläpitää ja poistaa kohtia

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA Tietoisesti pyrkien vai sattumalta edeten? LitM, KK Väitös 19.2.2016 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Golfliiton liittokokousseminaari 13.2.2016 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Säveltäjät ry, ruotsiksi Finlands Tonsättare rf, englanniksi Society of Finnish Composers. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen

Lisätiedot

On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas. vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä. niinkuin minulle nyt, että löytää arkistosta

On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas. vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä. niinkuin minulle nyt, että löytää arkistosta Etelä-Suomen Kerhopiiriliiton vuosikokouksessa Helsingissä 1970 Hyvät kutsuvieraat Arvoisat Kokousedustajat On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Luku 1 Nimi ja kotikunta

Luku 1 Nimi ja kotikunta Suomi - Afganistanin Akatemia AFA ry:n säännöt Luku 1 Nimi ja kotikunta 1. Yhdistyksen nimi Suomeksi Suomi Afganistan Akatemia AFA ry Englanniksi Academy of Finland Afghanistan AFA Dariksi Akademi Finland

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittinen johtaminen Ohjausryhmän 13.12.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 18.12.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Yhdistysakuutti auttaa. Hallitustyöskentelyn ABC

Yhdistysakuutti auttaa. Hallitustyöskentelyn ABC Yhdistysakuutti auttaa Hallitustyöskentelyn ABC Miksi osallistua hallitustyöhön? Yhdistyksillä on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Jotta yhdistykset ylipäänsä voivat toimia, tarvitaan henkilöitä, jotka

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Logistiikkaupseerit ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluu Suomen valtakunnan

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä!

SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Viestintä, kotisivut, tapahtumat, some yms:

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Invalidiliitto ry. Hyvä hallintotapa jäsenten näkökulma. Järjestölakimies Anneli Pahta, SOSTE ry SOSTE

Invalidiliitto ry. Hyvä hallintotapa jäsenten näkökulma. Järjestölakimies Anneli Pahta, SOSTE ry SOSTE Invalidiliitto ry Hyvä hallintotapa jäsenten näkökulma Järjestölakimies Anneli Pahta, ry 1 Sisällys 1. Järjestön hyvä hallinto Hyvän hallinnon käsitteestä Hyvän hallinnon periaatteet Miksi hyvä hallinto

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Khall / 136

Khall / 136 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-, ja kulttuuritoiminnalle.

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin erityisryhmien tuettujen ja tehostettujen asumispalvelujen tuottajat

Lisätiedot

2. PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS

2. PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS HAKULOMAKE 1/6 Hakuaika päättyy 14.2.2014 klo Hakemus ja sen liitteet jätetään 4 kappaleena sen yliopiston psykologian oppiaineeseen, johon hakija ensisijaisesti pyrkii. Kuoreen merkintä Haku erikoispsykologin

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki. Suomen Motoristit ry Kuusimäenkatu 21 33560 TAMPERE 1 (6) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Suomen Motoristit ry Kotipaikka: Forssa Osoite: Kuusimäenkatu 21 33560 Tampere Rekisterinumero: 151.543 Merkitty rekisteriin:

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI 1 Yhdistyksen nimi on nimi on Filosofisen praktiikan verkosto ry (virallinen lyhenne on FiPra ry), Nätverket för Filosofisk Praxis rf, Philosophical Practice Network. Yhdistyksen

Lisätiedot

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius Opettajan tilastotietolähteet Tilastojen luku- ja käyttötaito: mitä ja miksi? 2 Statistical literacy is the ability to read and interpret summary statistics in the everyday media: in graphs, tables, statements,

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Suomen kahvakuula ry:n säännöt

Suomen kahvakuula ry:n säännöt Suomen kahvakuula ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen kahvakuula ry ja sen kotipaikka on Laukaa. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 28.3.2007. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet .3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet Tämän asian taustana on ratkaista sellainen yhtälöpari, missä yhtälöistä toinen on ensiasteinen ja toinen toista astetta. Tällainen pari ratkeaa aina

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana Aluevastaava Matti Mäkelä YHDISTYKSEN PERUSTEHTÄVÄ OMAISHOITOPERHEIDEN TAVOITTAMINEN OMAISHOITOPERHEIDEN TUKEMINEN YHDISTYS OMAISHOIDON KEHITTÄJÄNÄ, EDUNVALVONTA Miten

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015 Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Mitä tarkasteltiin? Mitä tekijöitä pitkäaikaistyöttömät itse kokevat oman työllistymisensä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot